LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Yritysjuridiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Yritysjuridiikka"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Yritysjuridiikka Finell Toni Joakim YHDENMIEHEN OSAKEYHTIÖ JA VEROTUS VEROEDULLISUUDESTA, SIVUUTTAMISESTA JA SIVUUTTAMISEN OIKEUDENMUKAISUUDESTA 1. tarkastaja/ohjaaja: Professori Matti Niemi 2. tarkastaja: Professori Seppo Villa

2 I TIIVISTELMÄ Tekijä: Finell, Toni Joakim Tutkielman nimi: Yhdenmiehen osakeyhtiö ja verotus veroedullisuudesta, sivuuttamisesta ja sivuuttamiseen oikeudenmukaisuudesta Tiedekunta: Kauppatieteellinen tiedekunta Pääaine: Yritysjuridiikka Vuosi: 2010 Pro gradu tutkielma: Lappeenrannan teknillinen yliopisto 110 sivua, 1 kuva, 5 taulukkoa ja 2 liitettä Tarkastajat: prof. Matti Niemi prof. Seppo Villa Hakusanat: Yhdenmiehen osakeyhtiö, sivuuttaminen, verotuksen oikeudenmukaisuus, veronkierto Keywords: one-man limited company, disregard for tax purposes, fairness of taxation, tax evasion Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia yhdenmiehen osakeyhtiön sivuuttamista oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Vuosien saatossa osakeyhtiö on ollut yrittäjälle usein toimiva apuväline verokeinottelussa. Sivuuttamisen avulla tällaista keinottelua on pyritty estämään. Parin viime vuosikymmenen aikana instituution merkitys Suomen verojärjestelmässä on kuitenkin vähentynyt verokantojen laskiessa sekä veropohjien yhtenäistyessä ja nykyisellään osakeyhtiön avulla ei, eräitä erityistilanteita lukuun ottamatta, ole mahdollista veroetuja saavuttaa. Sivuuttamiseen liittyy oikeudenmukaisuusongelmia, jotka ovat pääosin johdettavissa siihen, että instituutio perustuu oikeuskäytäntöön. Instituution merkityksen vähentyessä monet aikaisemmassa oikeuskäytännössä olleissa ongelmista on kuitenkin korjaantunut kuin itsestään. Edelleen oikeudenmukaisuuskritiikkiä on mahdollista nostaa esiin sivuuttamisen ympärillä erityisesti oikeusvarmuuden ja maksukykyisyysperiaatteen osalta.

3 II ABSTRACT Author: Finell, Toni Joakim Title: One-man Limited Company and Taxation About Tax Feasibility, The Disregard for Tax Purposes and Fairness of The Disregard for Tax Purposes Faculty: LUT, School of Business Major: Business Law Year: 2010 Master s Thesis: Lappeenranta University of Technology 110 pages, 1 figure, 5 tables and 2 appendixes Examiners: prof. Matti Niemi prof. Seppo Villa Keywords: one-man limited company, disregard for tax purposes, fairness of taxation, tax evasion The purpose of this thesis was to examine the disregard of one-man limited company for tax purposes and its fairness. During the years Finnish private limited company has been a working instrument for tax avoidance. This kind of activity has been limited with the disregard for tax purposes. During the past two decades institutions importance in Finnish tax system has been decreased as the tax rates have steadily lowered and the tax base has been consolidated. Currently there are no possibilities, with few exceptions, to gain tax benefits by using the limited company for entrepreneurial activities. There are some fairness problems concerned with the disregard for tax purposes. Most of these problems can be seen affiliated with the fact that the institution is based on legal praxis. As the importance of the institution has been reduced, many of the problems have that were present in prior legal praxis, has been corrected. Fairness criticism can still be raised against the institution especially concerning the legal security and taxpaying ability principle.

4 III SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... I ABSTRACT... II SISÄLLYS... III LYHENTEET... V 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimusongelma, tavoitteet ja rajaukset Eräitä keskeisiä määritelmiä Tutkimusmetodologiasta ja lähteistä Tutkimuksen rakenteesta SUOMEN TULOVEROJÄRJESTELMÄSTÄ Verotuksen tavoitteista Tuloverojärjestelmän rakenteesta YRITYSMUOTOJEN VEROTUKSESTA Yrittäjän sosiaalikuluista Osakeyhtiön ja sen omistajan verotus Osinko Palkka ja luontoisedut Vuokra ja korko Osakaslaina Peitelty osinko Yksityisen elinkeinonharjoittajan verotus OSAKEYHTIÖN VEROEDULLISUUDESTA Laskelmia Muita osakeyhtiön edullisuuteen liittyviä huomioita HYVÄN VEROJÄRJESTELMÄN OMINAISUUKSISTA Ohjaava ja neutraali verotus Oikeudenmukaisuus Verovelvollisten välinen oikeudenmukaisuus... 39

5 IV Etuperiaate Maksukykyisyysperiaate Hallinnon ja verovelvollisen välinen oikeudenmukaisuus Yksityisyyden suoja Oikeusvarmuus Tehokkuus Kansainvälinen niveltyvyys ja kilpailukyky Yksinkertaisuus Hyvä verojärjestelmä ja osakeyhtiön sivuuttaminen SIVUUTTAMISESTA YLEISESTI Sivuuttamisen käsitteestä Sivuuttamisinstituution taustaa SIVUUTTAMINEN SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄSSÄ Sivuuttaminen oikeuskäytännössä Ennakkoperintää koskevista ratkaisuista Lopullista verotusta koskevista ratkaisuista Sivuuttamisen seurauksista Osakeyhtiön ja sen omistajan verotus Toimeksiantajan verotus ja muut seuraukset SIVUUTTAMISEN OIKEUDENMUKAISUUDESTA Sivuuttamisen oikeudenmukaisuudesta yleisesti Tapauksen KHO 2008:6 oikeudenmukaisuudesta Tuloverolain 33 b YHTEENVETO JA POHDINTAA LÄHDELUETTELO LIITTEET LIITE 1. Selvitys laskelmista ja niiden keskeisten muuttujien arvoista LIITE 2. Kaava osingon kokonaisverorasituksen laskemiseksi

6 V LYHENTEET ArVL Laki varojen arvostamisesta verotuksessa ( /1142) EPL Ennakkoperintälaki ( /1118) EPA Ennakkoperintäasetus ( /1124) ETY Euroopan talousyhteisö EYT Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin EVL Laki elinkeinotulon verottamisesta ( /360) HE Hallituksen esitys HL Hallintolaki ( /434) HS Helsingin Sanomat KHO Korkein hallinto-oikeus KVL Keskusverolautakunta MVL Maatilatalouden tuloverolaki ( /543) OECD Organisation for Economic Co-operation and Development OKL Osuuskuntalaki ( /1488) OYL Osakeyhtiölaki ( /624) PL Suomen perustuslaki ( /731) SopS Sopimussarja StmL Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta ( /366) TapatVakL Tapaturmavakuutuslaki ( /608) TSL Työsopimuslaki ( /55) TyEL Työntekijän eläkelaki ( /395) TVL Tuloverolaki ( /1535) VM Valtiovarainministeriö VML Laki verotusmenettelystä ( /1558) VOYL Vuoden 1978 osakeyhtiölaki ( /734) VVOYL Vuoden 1894 osakeyhtiölaki VsVL Varainsiirtoverolaki ( /931)

7 VI VYL laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta ( /1217) YEL Yrittäjän eläkelaki ( /1272) YL Yksityisliike, yksityinen elinkeinonharjoittaja

8 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Yhdenmiehen osakeyhtiö, toisin sanoen yhden henkilön määräysvallassa oleva osakeyhtiö, on oikeusjärjestelmässämme mielenkiintoinen tuttavuus 1. Yleisesti siihen pätee samat säädökset kuin laajemmankin omistuspohjan yhteisöihin, mutta verojärjestelmän rakenteista johtuen siihen liittyy myös omia erikoisuuksiaan. Merkittävin erikoisuus on tällaisen yhtiön sivuuttaminen, eli yhtiön tulojen verottaminen sen omistajayrittäjällä verolakeihin sisältyvien avointen säädösten nojalla 2. Sivuuttamisen perimmäinen tarkoitus on veronkierron estäminen 3. Osakeyhtiö on nimittäin ollut aikojen saatossa erinomainen väline pienyrittäjän verosuunnittelussa johtuen monin paikoin aukollisesta veropohjasta ja toisaalta eri lähteistä saatujen tulojen verokannoissa olevista eroista ja 1990-luvuilla osakeyhtiöitä koskevaa sivuuttamiskäytäntöä onkin kertynyt runsaasti ja sivuuttaminen on saavuttanut oikeusjärjestelmässämme instituution aseman luvulle käännyttäessä veropohjan aukkoja on kuitenkin pyritty jatkuvasti tilkitsemään ja verokantoja alentamaan. Tämän johdosta sivuuttamistapausten määrä on vähentynyt ja kymmenen viime vuoden aikana korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) asti tulleita sivuuttamistapauksia on vain muutama. 1 Yhdenmiehen osakeyhtiön määritelmästä tarkemmin alaluvussa Sivuutuksen edellytyksenä ei kuitenkaan ole se, että yhtiö on nk. yhdenmiehen osakeyhtiö, vaan myös muita pienosakeyhtiöitä saatetaan sivuuttaa. Tämän tutkielman määritelmien mukaiset yhdenmiehen osakeyhtiöt ovat kuitenkin olleet oikeuskäytännössä vahvasti edustettuina. 3 Sivuuttaminen ei ole koskenut ainoastaan osakeyhtiöitä, vaan oikeuskäytännössä on ratkottu myös henkilöyhtiöiden sivuuttamistapauksia. Tässä tutkimuksessa keskitytään kuitenkin ainoastaan osakeyhtiöiden sivuuttamiseen. 4 Sivuuttamisesta käytetään tässä tutkimuksessa muotoa sivuuttamisinstituutio, vaikka sitä ei yleisesti oikeuskirjallisuudessa käytetäkään. Muodolla viitataan Myrskyn (2002, s. 36) esitykseen, jonka mukaan sivuuttaminen on puhtaasti oikeuskäytäntöön perustuva instituutio.

9 2 Tapausten määrän vähyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei niillä voisi olla suurtakin merkitystä sivuuttamisinstituution kannalta. Päällimmäisenä oikeustapauksena näistä nousee esille tapaus KHO 2008:6, joka toi median kiinnostuksen kautta lisäpontta yhteen verotuksen ikuisuuskysymykseen verotuksen oikeudenmukaisuuteen. Tapauksen tietynlainen problemaattisuus ja keskustelun kirvoittaja oli pääasiassa se, että KHO antoi ratkaisun myötä selkeän siunauksen toiminnalle, jossa kireästi verotettuja ansiotuloja muunnetaan kevyemmin verotetuksi tuloksi tässä tapauksessa pääomaja yhteisöverokannan alaiseksi tuloksi. Tällainen toiminta puolestaan voidaan nähdä Suomen verojärjestelmän oikeudenmukaisuuskäsitysten vastaiseksi. Sivuuttamisinstituution kohdalla on tosin todettava, että sen ympärillä käytävä keskustelu ei ole täysin uusi ilmiö. Osakeyhtiöiden sivuuttamista koskevia artikkeleita on julkaistu viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana runsaasti, ja vaikka sivuuttamisinstituutio veronkierron ehkäisyssä tarpeellinen onkin, niin annetut ratkaisut ja niiden asettama linja (tai linjattomuus), ovat saaneet oikeuskirjallisuudessa osakseen myös paljon kritiikkiä. Esitetyn kritiikin perusta voidaan nähdä olevan verotuksen oikeudenmukaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Sivuuttamisinstituutio on oiva esimerkki siitä, kuinka hämmentävä lähes pelkästään oikeuskäytännön varaan rakentuva instituutio voi olla. Lainsäädännön muuttuessa myös yhtiöiden sivuuttamisen edellytykset nimittäin muuttuvat, mutta käytännössä vasta oikeuskäytännön kautta voidaan luoda selkeitä sääntöjä sen suhteen, missä menee sivuuttamisen sen hetkinen raja. Vähäinen uudempi oikeuskäytäntö ja vanhempien oikeustapausten vanheneminen ovat kuitenkin omiaan aiheuttamaan vaikean tilanteen verovelvolliselle, joka pohtii sivuuttamisriskin realisoitumisen todennäköisyyttä.

10 3 1.2 Tutkimusongelma, tavoitteet ja rajaukset Tämän tutkimuksen tarkoituksena on pyrkiä luomaan kokonaisvaltainen kuva nykypäivän sivuuttamisinstituutiosta painopisteen ollessa oikeudenmukaisuuskysymyksissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sivuuttamista koskevan oikeuskäytännön ja lainsäädännön lisäksi tarkastelu ulotetaan myös verojärjestelmään yleisemmin. Keskeinen kysymys on, miksi sivuuttamisinstituutio verojärjestelmässä ilmenee? Toisin sanoen, mitkä ovat ne rakenteet ja järjestelmät, jotka pitävät instituution elossa? Yksinkertainen vastaus tähän kysymykseen esitettiin jo edellä, kun viitattiin verojärjestelmän epäneutraliteetteihin. Mielenkiintoisempaa on kuitenkin pyrkiä tunnistamaan niitä syitä, joista tällainen epäneutraliteetti johtuu. Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi on pureuduttava Suomen verojärjestelmän rakenteiden ja hyvälle verojärjestelmälle asetettujen ominaisuuksien tarkasteluun. Oikeudenmukaisuus liittyy keskeisesti näihin ominaisuuksiin. Edellä esitettyyn kysymykseen liittyy myös muita sivuuttamiseen kannalta tärkeitä kysymyksiä. Yksi tällainen kysymys on esimerkiksi se, voiko yrittäjä hankkia osakeyhtiön avulla verosäästöjä. Tähän pyritään löytämään vastauksia muutaman esimerkkilaskelman avulla. Toinen merkittävä kysymys edelliseen liittyen on se, missä menee sivuuttamisen nykyinen raja. Toisin sanoen, minkälaisissa tilanteissa osakeyhtiötä on mahdollista ylipäätään veronkiertoon käyttää? Yleisesti voidaan todeta sivuuttamisen tärkeimmän tehtävän olevan nimenomaan veronkierron estäminen (ks. luku 1.3). Jos veroetuja ei synny, onko sivuuttamiseen löydettävissä muita perusteltavissa olevia syitä? Puhuttaessa sivuuttamisen oikeudenmukaisuudesta tulee käytettävä oikeudenmukaisuuskäsitys myös määritellä. Kuten Myrsky (2009b, s. 739) toteaa, oikeudenmukaisuutta ei voi määritellä objektiivisesti, vaan se on aina sidoksissa määrittelijäänsä. Oikeudenmukaisuuskysymys on pohjimmiltaan moraalifilosofinen mikä on oikein? Suomen verojärjestelmän osalta tähän vaikeaan kysymykseen vastaamista on onneksi helpotettu ja kysymys

11 4 oikeudenmukaisuudesta voidaan pelkistää kysymykseksi kahden oikeudenmukaisuusperiaatteen etu- ja maksukykyisyysperiaatteen - välille. Laajempi moraalifilosofinen tarkastelu jätetäänkin tässä tutkimuksessa taka-alalle ja keskitytään edellä mainittujen periaatteiden keskinäisen suhteen tarkasteluun Suomen verojärjestelmässä. Sivuuttamisinstituution lainopillisella tarkastelulla on keskeinen rooli tutkimuksessa, sillä on tärkeää ymmärtää sivuuttamisen oikeudellinen perusta. Tässä tarkastelussa merkittävässä asemassa ovat oikeustapaukset ja niistä oikeuskirjallisuudessa annetut kommentit. Tarkemmin käsitellään tuoreempia, 2000-luvulla annettuja ratkaisuja, vanhempien ratkaisujen tarkastelun jäädessä paljolti oikeuskirjallisuudessa esitetyn varaan. Ratkaisu johtuu niin tutkielman pituuden rajaamisesta kuin käytännön syistäkin. Vanhempia tapauksia uudelleen analysoimalla tuskin saavutetaan minkäänlaista lisäarvoa siihen nähden, että tukeudutaan oikeustapausten tiimoilta saatavaan runsaaseen oikeuskirjallisuuteen. veronkiertoon yleisesti liittyviä kysymyksiä tuodaan jossain määrin esille, kun kyseessä on kuitenkin veronkiertoa estämään pyrkivä instituutio. 1.3 Eräitä keskeisiä määritelmiä Tutkimuksen rajauksista keskeisin on käsiteltävien yritysten omistuspohjan laajuus. Tarkoitus on keskittyä niin kutsuttuihin yhdenmiehen osakeyhtiöihin, eli yhtiöihin, joiden määräämisvalta on keskittynyt yhdelle osakkeenomistajalle. Näin määritelmä tulee melko lähelle Huttusen (1963, s. 3) esittämää yhdenmiehen osakeyhtiön määritelmää, jossa tällaisiksi yhtiöiksi luetaan yhden henkilön kokonaan omistamien yhtiöiden lisäksi sellaiset yhtiöt, joilla on useampia omistajia, mutta määräysvalta on keskittynyt yhdelle henkilölle äänivallan, osakassopimuksen tai muun vastaavan sopimuksen perusteella. Tutkielman näkökulman voidaan näin sanoa olevan yrittäjälähtöinen.

12 5 Tässä tutkimuksessa ei huomioida lainkaan tilanteita, joissa määräysvalta osakeyhtiössä on keskittynyt jollekin muulle taholle kuin osakkeenomistajalle (tai tämän perheelle) itselleen. Lähtökohtana on YEL 3 :n yrittäjän määritelmä, jonka mukaan yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa. Tällaisia yrittäjiä ovat muun muassa yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ja osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevä osakas, joka omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa yli puolet yhtiön osakepääomasta tai äänivallasta siten, että yrittäjä itse omistaa vähintään yhden osakkeen. Omistusrajoja laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen omistus sellaisten yhtymien tai yhteisöjen kautta, joissa yrittäjällä on yksin tai yhdessä perheensä kanssa edellä mainittu määräysvalta. Perheenjäsenenä pidetään YEL 3.4 :n mukaan avio- tai avopuolisoa, jos yrittäjä ja tämän avopuoliso asuvat yhteisessä asunnossa avioliitonomaisissa olosuhteissa, sekä henkilöä, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa. Lisäksi yrittäjänä pidetään henkilöä, jolla tosiasiassa on yrityksessä edellä mainittu asema, vaikka muodollisesti toiminta onkin yritetty pukea työsuhteen muotoon. Kun otetaan huomioon OYL:n joustavat mahdollisuudet moniääniosakkeiden luomiseen, edellä esitetty YEL 3 :stä löytyvä määritelmä jättää tilaa monenlaisille järjestelyille, joilla verotusta voidaan pyrkiä kiertämään. Lähtökohtana kuitenkin on selkeästi keinotekoisiin järjestelyihin puuttuminen (ks. Verohallitus 2009f, luku ). Vaikka tällaisia erilaisia yrittäjän lähipiirin kanssa tehtyjä omistusjärjestelyjä tutkimuksessa sivutaankin, pääpaino on oletuksessa, että yrittäjä itse omistaa yrityksen osakekannan eli hän omistaa ja yrittää yksin. Erityisesti luvun neljä laskelmien osalta tämä oletus on keskeinen, jotta tuloksia voidaan jollain tapaa vertailla keskenään. Veronkierto ja sen määritelmä ovat lisäksi tutkielman kannalta keskeisessä asemassa. Oikeuskirjallisuudessa vakiintuneen näkökannan mukaan ve-

13 6 ronkierrolla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla tavoitellaan lain tarkoitukselle vieraita veroetuja (ks. esim. Tikka 1972, s ; Wikström 2008, s. 101; Tikka ym. 2010, luku 25). Oikeuskirjallisuudessa omaksutun kannan mukaan ei siis riitä, että toimenpide on vain lain tarkoitukselle vieras tai sen avulla saavutetaan vain veroetuja. Molempien vaatimusten tulee täyttyä samanaikaisesti. Veronkiertoon liittyy keskeisesti termi veron minimointi. Tikan (1972, s. 26) mukaan veron minimoinnilla ymmärretään niitä verovelvollisen toimenpiteitä, joihin ryhtymisen ainoana tai hallitsevana motiivina on veroedun saavuttaminen. Veron minimoinnissa siis unohdetaan kaikki niin kutsutut liiketaloudelliset syyt ja pyritään vain ja ainoastaan verovelvollisen verorasituksen minimointiin. Kun verot minimoidaan verolain tarkoituksen mukaisesti, toimenpidettä ei voida pitää edellä olleen määritelmän mukaan veronkiertona. Verolakien tarkoituksen mukaisena veron minimointina voidaan pitää esimerkiksi osakeyhtiön poisto-oikeuden käyttämistä. Sen sijaan vaarallisille vesille siirrytään esimerkiksi silloin, jos tietyn veroedun saavuttamiseksi joudutaan tekemään useita toimenpiteitä (nk. sarjatoimia) ja näille toimille ei ole olemassa vahvaa verotuksesta riippumatonta syytä. 1.4 Tutkimusmetodologiasta ja lähteistä Tutkimuksessa sivuuttaminen nähdään erottamattomana osana verojärjestelmää ja sitä tarkastellaan erityisesti oikeudenmukaisuusnäkökohtien kautta. Oikeudenmukaisuuskysymykset liittyvät voimakkaasti vero-oikeudelliseen keskusteluun ja niitä on käsitelty paljon niin veropoliittisessa kuin taloustieteellisessäkin tutkimuksessa. Näiden kysymysten osalta tutkimusta lähestytään ensisijaisesti veropolitiikan näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään tähän kiinteästi liittyen taloustieteellistä aineistoa. Toisaalta kun pyrkimyksenä on pyrkiä tunnistamaan sivuuttamisinstituution nykytila, liittyy työhän myös lainopillinen näkökulma. Tältä osin tarkoitus on selventää instituution rajoja ja löytää ne oikeusjärjestyksen yksittäiset ele-

14 7 mentit, joihin instituutio perustuu. Toisaalta tältä osin tutkimuksessa on myös huomattavissa oikeusteoreettisia ainesosia johtuen paljolti siitä, että instituutio perustuu oikeuskäytäntöön, jonka osalta ratkaisuperusteet on lopulta johdettavissa vero-oikeuden nk. yleisiin oppeihin (ks. Wikström 2008). Näihin oppeihin voidaan katsoa kuuluvan myös hyvälle verojärjestelmälle asetetut vaatimukset ja verotuksen tavoitteet, jotka ovat tutkimuksessa keskeisessä roolissa. Tutkimuksessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti runsasta saatavilla olevaa lähdeaineistoa. Veropoliittisen kirjallisuuden osalta pääpaino on suomalaisessa kirjallisuudessa, mutta taloustieteellisen kirjallisuuden osalta pyrkimyksenä on hyödyntää mahdollisimman paljon myös ulkomaista materiaalia. Tässä yhteydessä tämän runsaan lähdemateriaalin läpikäyminen ei ole mahdollista, mutta lähdeluetteloa selaamalla käytetystä materiaalista saa kattavan kuvan. Sivuuttamisen osalta julkaisuja oli saatavilla myös runsaasti. Tämä kertoo paljon sivuuttamisinstituution merkityksestä. Tutkimusten pääpaino on ollut pääasiassa instituution rajojen selventämisessä, joskin mukaan mahtuu huomattavan paljon myös kriittisesti oikeuskäytäntöä tarkastelevia kirjoituksia. Vaikka osassa näitä kirjoituksia voidaankin nähdä elementtejä sivuuttamisen oikeudenmukaisuuden tarkastelusta, ei instituution oikeudenmukaisuuskysymyksiä ole kotimaisessa kirjallisuudessa ennen laajemmalti tarkasteltu. 1.5 Tutkimuksen rakenteesta Tutkimus jakaantuu yhdeksään jaksoon, joista tutkimusongelman käsittelylle on varattu seitsemän. Tutkimuksen toisessa jaksossa käsitellään lyhyesti Suomen tuloverojärjestelmää. Ensin luodaan nopea silmäys verotuksen tavoitteisiin ja tämän jälkeen esitellään lyhyesti tuloverojärjestelmämme rakenne yleisellä tasolla.

15 8 Kolmas luku käsittelee yritysmuotojen, tässä yhteydessä yksityisen elinkeinonharjoittajan ja osakeyhtiön, verotusta. Käsittely on rajattu näihin yritysmuotoihin johtuen siitä, että tutkimuksen tarkastelunäkökulma on erityisesti yksittäisen yrittäjän ja yhdenmiehenyhtiön. Muita yritysmuotoja ei käsitellä. Henkilöyhtiöiden vastuunalaisen yhtiömiehen verotus muistuttaa paljolti yksityisen elinkeinonharjoittajan verotusta ja toisaalta osuuskunnan perustaminen yksin ei ole mahdollista (OKL 2:1 ). Yritysmuotojen verotuksen yhteydessä käsitellään myös lyhyesti erilaisia sosiaalikuluja, jotka voidaan yrittäjälle hyvin pitkälle pakollisina kuluina ja näin veronluontoisina maksuina. Osakeyhtiön veroedullisuutta tarkastellaan muutamien laskelmien avulla tutkimuksen neljännessä luvussa. Vertailussa ovat palkansaajan, yhdenmiehen osakeyhtiön ja yksityisen elinkeinonharjoittajan verotus. Tarkoituksena on tarkastella niitä osakeyhtiön osakkaan ja yksityisen elinkeinonharjoittajan bruttotulotasoja, joilla he pääsevät samalle nettotulotasolle palkansaajan kanssa. Viidennessä luvussa käsitellään hyvälle verojärjestelmälle asetettuja vaatimuksia. Luvun päällimmäisenä tarkoituksena on valottaa hieman sitä, miksi sivuuttamisinstituutio verojärjestelmässä ilmenee. Erikseen hyvälle verojärjestelmälle asetetuista vaatimuksista käsitellään oikeudenmukaisuutta, tehokkuutta, kansainvälistä niveltyvyyttä ja kilpailukykyä sekä yksinkertaisuutta. Erityisesti huomiota kiinnitetään eri vaatimusten välisiin suhteisiin, joissa on usein ristiriitoja. Kuudennesta luvusta eteenpäin keskitytään ainoastaan sivuuttamiseen, ja ensimmäiseksi selvitetään sivuuttamisen käsitettä ja sivuuttamisinstituution taustaa. Tarkastelu pysyy kuitenkin vielä hyvin yleisellä tasolla ja vasta luvussa seitsemän keskitytään lähemmin sivuuttamista koskevaan oikeuskäytäntöön sekä niihin veroseuraamuksiin, joihin yhtiön sivuuttaminen johtaa. Kahdeksannessa luvussa käsitellään lopulta sivuuttamisen oikeudenmukaisuutta.

16 9 Yhdeksännessä luvussa on tutkimuksen annin yhteenvedon vuoro. Lisäksi pohditaan hieman niitä kysymyksiä, jotka jäivät tämän tutkimuksen myötä avoimeksi ja vaatisivat mahdollisesti jatkotutkimusta.

17 10 2 SUOMEN TULOVEROJÄRJESTELMÄSTÄ Vuonna 2007 lähes 40 prosenttia kaikista verotuloista kerättiin tuloveroilla, kulutusverojen yltäessä 30 prosentin osuuteen. Tuloverotusta voidaan näin pitää merkittävimpänä verotusmuotonamme. Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu tuloverotuksen merkityksen osalta keskiryhmään muun muassa sellaisten maiden kanssa kuin Ruotsi, Irlanti ja Iso-Britannia. (Verohallitus 2009, s. 3). Tuloverotus onkin sen merkityksen johdosta kansainvälisen sääntelyn määrässä mitattuna korostuneen kansallinen veromuoto. Esimerkiksi EU:n taholta sääntelyä on vain hyvin vähän johtuen niin kutsutusta veroasioissa noudatetusta yksimielisyysperiaatteesta, joka vaatii verotusta koskevissa asioissa jäsenvaltioiden yksimielisyyttä (EU 2008, s. 149). Käytännössä on kuitenkin olemassa mahdollisuus niin kutsutulle tiiviimmälle yhteistyölle (EU 2008, s ), joka mahdollistaa tietyin, tiukoin, edellytyksin poikkeamisen jäsenvaltioiden yksimielisestä päätöksestä ja kaikkien jäsenvaltioiden osallistumisesta päätökseen. Veroasioissa tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole vielä toistaiseksi käytetty. Vaikka sääntely onkin vähäistä, lainsäätäjä ei kuitenkaan voi vapaasti valtion sisäisistä lähtökohdista käsin tehdä verotuspäätöksiä. Merkittävin, puhtaasti taloudellisiin realiteetteihin pohjautuva rajoite, on valtioiden välinen verokilpailu. Vahvimmin verokilpailun vaikutus näkyy yhteisö- ja pääomatuloverotuksessa, mutta on esitetty, että verokilpailu kohdistuisi tulevaisuudessa entistä voimakkaammin myös ansiotulojen verotukseen (ks. Tikka 2004b, s. 324). Näihin kysymyksiin perehdytään tarkemmin tutkielman neljännessä luvussa. Sitä ennen on syytä tutustua hieman tarkemmin verotukselle asetettuihin tavoitteisiin sekä tuloverojärjestelmämme rakenteisiin ja pyrkiä tunnistamaan ne tekijät, jotka aiheuttavat tarpeen yhtiöiden sivuuttamiseen.

18 Verotuksen tavoitteista Verotuksen keskeisimpänä tavoitteena on varojen kerryttäminen julkiselle sektorille eli niin sanottu fiskaalinen tavoite (Tikka 1990, s. 21; VM 4/2006, s. 15). Muut verotukselle asetetut tavoitteet saattavat vaihdella, mutta tämä tavoite pysyy 5 (Myrsky & Linnakangas 2006, s. 1). Verotus ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan väline niiden julkiselle sektorille asetettujen tavoitteiden hoitamiseen, jotka sille katsotaan kuuluvan. Tehtävien hoitamisesta syntyy rahoitustarve, johon verotuksen avulla pyritään vastaamaan. (Myrsky 2009b, s. 740.) Siitä, minkälaiset tehtävät julkiselle vallalle kuuluvat, on olemassa useita teorioita, joita ei ole mahdollista lähteä käsittelemään tässä yhteydessä tarkemmin. Todettakoon kuitenkin, että tehtävänasettelu on aikojen saatossa huomattavan paljon muuttunut ja nykyisin vallalla olevien orgaanisen valtionteorian ja veronmaksukykyisyysteorian mukaan valtiolle kuuluu kansalaisten turvallisuuden takaamisen lisäksi myös heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen. Vanhempien teorioiden mukaan vain yhteiskuntarauhan takaaminen kuului valtion tehtäviin. (ks. Myrsky 2009b, s ) Suomessa verotuksella voidaan perinteisesti nähdä fiskaalisen tavoitteen lisäksi myös jako- ja yhteiskuntapoliittisia tehtäviä (Tikka 1990, s. 25). Esimerkkinä jakopoliittisesta tavoitteesta voidaan mainita ansiotulojen progressio, jonka yhtenä tärkeänä tehtävänä on tuloerojen kaventaminen 6 (Wikström 2006, s. 14). Verotuksella onkin keskeinen rooli lähestulkoon kaikissa yhteiskuntapoliittisissa ratkaisuissa (Tikka 1990, s. 21; Wikström 2006, s. 5 Tikka (1990, s. 25) toteaa kuitenkin, että fiskaalinen tavoite ei ole veron välttämätön tunnusmerkki, vaan veron avulla voidaan myös pyrkiä ehkäisemään verovelvollisten tiettyä toimintaa, jolloin vähäinen verokertymä on merkki veron toimivuudesta. Tällä tavoin ajateltuna erilaiset sakko- ja vankeusrangaistuksetkin voidaan nähdä eräänlaisina verotuksen äärimmäisinä muotoina. 6 Lisäksi ansiotulojen progressiota voidaan perustella myös erilaisten teorioiden avulla (ks. Myrsky 2009b, s ). Yhtä tällaista teoriaa (pienimmän uhrauksen periaatetta) käsitellään tarkemmin luvussa 5.2.

19 ). Verojärjestelmän muutoshankkeet puolestaan kertovat omalla tavallaan siitä, että verojärjestelmä ei täytä tätä roolia parhaalla mahdollisella tavalla (Tikka 1990, s. 47). 2.2 Tuloverojärjestelmän rakenteesta Tuloverojärjestelmämme perustan muodostaa jako maatalouden tulon (MVL), elinkeinotulon (EVL) ja henkilökohtaisen tulon tulolähteisiin (TVL) (ks. Kuva 1, s. 12). Tulot ja menot lasketaan tulolähteittäin erikseen niitä koskevien lakien mukaisesti ja tulonhankkimistoiminnan luonne määrää sen, mihin tulolähteeseen toiminta kuuluu. Jos tulot eivät ole maatalouden tuloa tai elinkeinotuloa, ne kuuluvat henkilökohtaisen toiminnan tulolähteeseen. Tulolähdejaon merkitys tulee esiin ensiksikin siinä, että toisen tulolähteen tappiota ei voi pääsääntöisesti vähentää toisen tulolähteen voitosta. Tulolähdejaolla on lisäksi keskeistä merkitystä tulojen ja menojen kohdistamisessa, varausten tekemismahdollisuuksissa, menetysten vähennyskelpoisuudessa sekä tulojen ja menojen jaksottamisessa. (ks. Myrsky & Linnakangas 2006, s ) Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien kohdalla tulot jaetaan vielä ansioja pääomatuloihin eli tulolajeihin 7 (TVL 29 ). Pääomatuloja ovat sellaiset tulot, joita omaisuuden voidaan nähdä kerryttäneen (TVL 32 ). Ansiotuloja ovat puolestaan ne tulot, jotka eivät ole pääomatuloja (TVL 61 ). Pääomatuloja verotetaan suhteellisella 28 prosentin verokannalla, kun taas ansiotuloja verotetaan valtion verotuksessa progressiivisen veroasteikon mukaan. Lisäksi ansiotuloista maksetaan muun muassa suhteellisen verokannan mukaista kunnallis- ja kirkollisveroa. Erilaisista vähennyksistä johtuen myös kunnallis- ja kirkollisvero ovat kuitenkin tosiasiallisesti progressiivisia vero- 7 Tulolajijaosta juontaa juurensa myös nimi eriytetty tuloverojärjestelmä (ks. Tikka 1995, s. 34).

20 13 ja 8. Korkeimmat ansiotulojen rajaveroasteet nousevat eri verojen seurauksena huomattavasti pääomatuloveroastetta korkeammaksi. Tulolähdejako, samoin kuin tulolajijako, ei kuitenkaan ole luonnollisen henkilön tai kuolinpesän ollessa kyseessä ehdoton. TVL 59 :n mukaan verovelvollisella on oikeus hakemuksesta vähentää pääomatuloistaan EVL- ja MVL-tulolähteen tappiot. Lisäksi, jos verovuodelta pääomatuloihin kohdistuvat menot ovat pääomatuloja suuremmat, syntyy alijäämä, jonka perusteella lasketaan ansiotuloista tehtävä alijäämähyvitys (TVL 60 ja ). Henkilökohtaiset tulot (TVL-tulolähde) Elinkeinotulot (EVL-tulolähde) Maatalouden tulot (MVL-tulolähde) Pääomatulot Ansiotulot Kuva 1. Tulolähteet ja tulolajit 8 Ansiotulosta tehtäviä vähennyksiä on useita ja ne on koottu TVL:n viidenteen lukuun ( ). Näistä merkittävimpiä ovat TVL 105 a :n kunnallisverotuksen ansiotulovähennys, TVL 106 :n kunnallisverotuksen perusvähennys ja TVL 125 :n työtulovähennys, joka tehdään ensisijaisesti valtioverotuksessa ja toissijaisesti kunnallisverotuksessa. Myös osa alijäämähyvityksestä tai alijäämähyvitys kokonaisuudessaan voidaan vähentää kunnallisverotuksessa TVL 131 ja 133 :ien mukaisesti.

21 14 3 YRITYSMUOTOJEN VEROTUKSESTA Yrittäjällä on mahdollisuus yritysmuodon valinnallaan vaikuttaa verorasituksensa tasoon. Tämä johtuu yritysmuotoneutraliteetin puutteista 9. Valinta eri yritysmuotojen välillä ei kuitenkaan ole helppo ja eri niiden veroedullisuus riippuu lopulta paljon muistakin seikoista kuin vain verokannoista. Lisäksi valintaa ohjaavat myös verotuksesta riippumattomat syyt. Tässä yhteydessä keskitytään vain osakeyhtiön ja yksityisen elinkeinonharjoittajan verotukseen tutkimuksen rajauksista johtuen. Näin ollen yritysmuodoista käsittelemättä jätetään kokonaan muun muassa henkilöyhtiöt ja osuuskunta. Näistä henkilöyhtiöiden verotus on monin osin verrattavissa yksityisen elinkeinonharjoittajan verotukseen, joskin muutamia poikkeuksiakin löytyy. Osuuskunnan perustamiseen vaaditaan puolestaan vähintään kolme luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä (OKL 2:1.1 ). Koska osakeyhtiö voi maksaa yrittäjäomistajalleen palkkaa ja toisaalta monissa ammateissa työnteko toisen nimiin on yrittäjyydelle varteenotettava vaihtoehto, myös palkansaajan verotusta käsitellään lyhyesti. Verotus ymmärretään tässä yhteydessä laajassa merkityksessä ja tästä syystä myös sosiaalikuluihin kiinnitetään huomiota. Toki sosiaalikulut voidaan ymmärtää vain eräänlaisena talletuksena tulevaisuuden varalta, mutta toisaalta niiden veronluontoisuus tulee usein esille siinä, että yrittäjällä ei ole niiden maksamisen suhteen juuri valinnanvaraa. Näin ollen ne myös pienentävät yrittäjän käytettävissä olevia varoja ja vaikuttavat osaltaan yrittäjän veronmaksukykyyn. 9 Yritysmuotoneutraalissa tilanteessa yrittäjä ei voi yritysmuodon valinnalla vaikuttaa verotuksensa tasoon. Toisin sanoen yritysmuodon valintaa ohjaavat tällöin vain verotuksesta riippumattomat syyt. (Valtiovarainministeriö 2002, s. 18.) Verotuksen neutraaliutta käsitellään tarkemmin luvussa 4.1.

22 Yrittäjän sosiaalikuluista Erilaiset sosiaalikulut pienentävät huomattavasti yrittäjän saamien tulojen käteen jäävää osaa. Näin ne siis heikentävät hänen veronmaksukykyään, vaikka voidaankin argumentoida, että tosiasiassa useimmat sosiaalikulut palautuvat mahdollisesti yrittäjälle takaisin myöhemmin esimerkiksi eläkkeen muodossa. YEL yrittäjän kohdalla tulee käytännössä katsoen aina maksettavaksi pakollinen YEL-vakuutusmaksu. Vuonna 2009 alle 53-vuotiaan yrittäjän kohdalla vakuutusmaksu on 20,80 prosenttia ja sitä vanhemmilla 21,90 prosenttia erikseen määritellystä niin kutsutusta YEL-työtulosta. Aloittava yrittäjä saa lisäksi neljän vuoden ajan 25 prosentin alennuksen vakuutusmaksustaan. Maksu on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen puhtaasta ansiotulosta niin valtion- kuin kunnallisverotuksessakin. (Eläke-Fennia 2009.) Työntekijän osalta pakollinen eläkevakuutusmaksu on vain 4,3 prosenttia palkasta alle 53-vuotiailta ja 5,4 prosenttia tätä vanhemmilta työntekijöiltä. Kokonaisuudessaan TyEL maksu ei kuitenkaan ole YEL vakuutusta edullisempi, vaan sen kokonaismäärä on vuonna 2009 keskimäärin 22 prosenttia palkoista, työnantajan joutuessa maksamaan työntekijän osuuden ylittävän osuuden eläkemaksusta. (Verohallitus 2009f.) YEL-työtulon perusteella määräytyy myös yrittäjän sairausvakuutusmaksu, joka jakautuu sairaanhoito- ja päivärahamaksuun. Sairaanhoitomaksun suuruus on 1,28 prosenttia YEL-työtuloon kuuluvista ansiotuloista. Päivärahamaksun suuruus on yrittäjillä puolestaan 0,79 prosenttia YEL-työtuloon kuuluvista ansiotuloista. Huomionarvoista on, että päivärahamaksua ei kuitenkaan suoriteta osakeyhtiön jakaman osingon ansiotulo-osuudesta. Lisäksi se on sairaanhoitomaksusta poiketen verovähennyskelpoinen puhtaasta ansiotulosta. (Verohallitus 2009d, s. 1 3.)

23 Osakeyhtiön ja sen omistajan verotus Osakeyhtiö on omistajastaan erillinen verosubjekti, jota verotetaan sen saamasta tulosta 26 prosentin yhteisöverokannan mukaan. Sen verotettava tulo lasketaan TVL 30 :n mukaan siten, että jokaisen tulolähteen tilikauden voitosta vähennetään tulolähteen aikaisempien tilikausien tappiot. Tulolähteiden verotettavat tulot muodostavat yhteenlaskettuna osakeyhtiön verotettavan tulon. (ks. tarkemmin esim. Tikka ym. 2010, luku 5.) Vaikka osakeyhtiötä verotetaankin suhteellisen alhaisella verokannalla, yrittäjälle se ei kuitenkaan yleensä ole verotuksellisesti kovin edullinen muoto harjoittaa yritystoimintaa johtuen jaetun voiton osin kaksinkertaisesta verotuksesta (eri yritysmuotojen vertailua lukujen valossa ks. luku 4). Kokonaisverorasitusta laskettaessa onkin tärkeä huomioida niin yhtiön kuin sen omistajan maksamat verot. Varojenjako osakeyhtiöstä on myös tarkasti OYL:ssa säädeltyä, joka osaltaan tekee varojensiirrosta yhtiön ja yrittäjän välillä esimerkiksi yksityisliikettä hankalampaa. OYL 13:1 :ssä luetellaan sallitut varojenjakotavat, jotka ovat 1. voitonjako (osinko) ja varojen jakaminen oman pääoman rahastosta 2. osakepääoman alentaminen 3. omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen 4. yhtiön purku. Samalla 3 momentissa todetaan, että muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. OYL 13:2 :ssä todetaan lisäksi, että yhtiön maksukyvyn tulee varojenjaon seurauksena säilyä 10. Yksimieliset osakkeenomistajat voivat lisäksi jakaa yhtiön vapaata omaa pääomaa myös muilla kuin OYL 10 Oikeuskirjallisuudessa puhutaan yleisesti maksukykyisyystestistä. Tässä yhteydessä varojenjaon yhtiöoikeudellisiin näkökohtiin ei ole tarkoituksenmukaista syventyä tämän enempää. Aihetta on kuitenkin käsitelty kirjallisuudessa huomattavan paljon OYL:n kokonaisuudistuksen jälkeen (ks. esim. Mähönen ja Villa 2006, s ; Aho 2007, s , Blummé ym. 2007; Kaarenoja & Suontausta 2007, s ).

24 17 13:1.1 :ssä määritellyillä tavoilla (OYL 13:6.4 ). Maksukykyisyyden on kuitenkin näissäkin tilanteissa säilyttävä ja jaon tulee myös muutoin olla lain säännösten mukainen. Yhdenmiehenyhtiössä onkin olemassa vaara, että tällainen muu jako tulkitaan VML 29 :n mukaiseksi peitellyksi osingoksi. (Mähönen & Villa 2009, s. 506.) OYL:n ns. virallisten voitonjakotapojen lisäksi omistajayrittäjällä on lukuisia muitakin tapoja siirtää varoja yhtiöstä omaan käyttöönsä. Kukkosen (2004, s. 183) mukaan tällaisia tapoja ovat palkka, vuokra, korko, osakaslaina ja erilaiset etuudet. Kun kyseessä on omistajayrittäjän ja yhtiön välinen oikeustoimi, näiden varojenjakotapojen hyväksyttävyys perustuu paljolti liiketaloudelliseen syyhyn. Esimerkiksi omistajayrittäjälle maksettu ylisuuri vuokra voidaan katsoa OYL mukaiseksi laittomaksi varojenjaoksi (ks. Koski & Sillanpää 2009, luku 9). Verotuksessa puolestaan sama tapahtuma voidaan herkästi tulkita peitellyksi osingonjaoksi (ks. Tikka ym. 2010, luku 26). Erilaisten varojenjakotapojen verotus poikkeaa toisistaan ja niiden veroedullisuus riippuu paljolti yhtiön varallisuudesta ja omistajayrittäjän tulotasosta. Tässä yhteydessä keskitytään tarkemmin vain osingonjaon ja palkanmaksun vertailuun, koska ne lienevät yleisemmin käytössä olevat vaihtoehdot varojen siirtämiseksi yhtiöltä omistajalle. Muiden voitonjakomuotojen osalta käsittely on vain pinnallista. Lisäksi peitellyn osingon verotus otetaan esille, koska sekin on verotuksen kannalta yksi keskeinen, joskin vaihtoehtona melko kehno, varojenjakotapa Osinko Yhtiön varallisuus vaikuttaa suuresti osingon verorasitukseen, koska yhtiön nettovarallisuus, ja sen avulla laskettu osakkeiden matemaattinen arvo, on laskennan pohjana verovapaan osinkotulon sekä osingon ansio- ja pääomatulo-osuuden määrittelyssä (TVL 33 b ). Osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla ArvL:n mukaisesti laskettu nettovarallisuus ulkona olevien osakkeiden määrällä (ArvL 9 ). Lisäksi ArvL:n :issä tietyis-

25 18 tä matemaattisen arvon laskennan erityistilanteista, kuten uuden yhtiön osakkeen matemaattisesta arvosta. Lisäksi TVL 33 b.3 ja 33 b.4 :ssä on säädökset yhtiön varoihin sisältyvän omistajayrittäjän tai hänen perheensä vakituisen asunnon sekä yhtiöltä osakkaalle tai tämän perheenjäsenelle myönnetyn rahalainan vähentämisestä omistajansa osakkeiden matemaattisesta arvosta. Verovapaan osingon raja on yhdeksän prosenttia osakkaan omistamien osakkeiden mainitulla tavalla lasketusta matemaattisesta arvosta. Verovapaan osingon 11 euromääräisenä ylärajana on kuitenkin euroa. Tämän rajan yli menevää osuutta verotetaan 70 prosenttisesti pääomatulona jäljelle jäävän osuuden ollessa verovapaa. (TVL 33 b.1.) Yli euron menevän pääoma-osingon verorasitus muodostuu näin 19,6 prosentiksi (70 % x 28 %). Yli yhdeksän prosentin rajan ylittävät osingot ovat 70 prosenttisesti saajansa ansiotuloa ja 30 prosenttisesti verovapaita (TVL 33 b.2 ). Kaava osingon kokonaisverorasituksen laskemiseksi löytyy liitteestä 2. Sosiaalikulutekijä muodostuu osingonjaon yhteydessä eläkevakuutusmaksusta ja sairaanhoitomaksusta. Jälkimmäisen osalta maksun pohjana käytetään vain osingon ansiotulo-osuutta ja vain siltä osin kuin se sisältyy YELtyötuloon. (Verohallitus 2009c, s. 1.) Palkka ja luontoisedut Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen meno (EVL kohta). Saajalleen se on puolestaan kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa (TVL 61 ). Yhtiön verotuksessa vähennyskelpoisuuteen ei vaikuta se, minkä tulolähteen toiminnassa palkkaa on maksettu, koska samansisältöinen säädös löytyy niin TVL:sta (31 ) kuin MVL:sta (6 ). 11 Verovapaat osingot ovat yhdenmiehenyhtiön ollessa kyseessä harhaanjohtava ilmaus, mutta koska se on yleisesti vakiintunut ilmaus pääoma- ja ansiotuloverotukselta suojassa olevista osingoista, sitä käytetään myös tässä yhteydessä kuvaamaan osinkoja, joihin kohdistuu ainoastaan 26 prosentin yhteisövero.

26 19 Luontoisetu on saajansa ansiotuloa ja se arvioidaan käypään arvoon sen mukaan, kuin verohallitus vuosittain antamassaan ohjeessa tarkemmin määrää (TVL 64 ). Luontoisetujen verotusta käsitellään tarkemmin verohallituksen ohjeessa (Verohallitus 2009a) ja niiden mukaan kyseessä on saajansa palkkaan suoraan rinnastuva erä, joista on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Yrittäjän ei ole pakko nostaa yhtiöstään lainkaan palkkaa, vaikka yleistä onkin, että yhtiössä toimivalle aktiiviosakkaalle palkkaa ainakin jonkin verran maksetaan. Myös maksetun palkan verotus on osingonjakoa vastaavasti osin kaksinkertaista sosiaalikulutekijästä johtuen. (Kukkonen 2004, s ) YEL:n mukaiselle yrittäjälle palkan perusteella maksettaviin sosiaalikuluihin kuuluu ensinnäkin työnantajan sosiaaliturvamaksu 12, joka vaihtelee 2 5,1 prosentin välillä yrityksen pääomavaltaisuuden mukaan (Verohallitus 2009b). Pienillä yrityksillä maksu on kaksi prosenttia. Lisäksi osingonjaosta poiketen tulee maksetun palkan osalta maksaa myös päivärahamaksu. Pakollisen vakuutusmaksun lisäksi palkanjaon yhteydessä sosiaalikulutekijäksi muodostuu pienyrityksen kohdalla noin neljä prosenttia. Käytännössä vähäinen palkanmaksu osakeyhtiöstä on järkevää silloinkin, kun yrittäjä voi nostaa haluamansa määrän voitosta ulos verovapaina osinkoina johtuen kahdesta syystä. Ensinnäkin palkanmaksu on osingonmaksua yksinkertaisempaa, koska se ei ole OYL:n 13:1 :ssä säädeltyä varojenjakoa. Näin se ei siis vaadi tilinpäätöksen laatimista sen toteamiseksi, voidaanko varoja jakaa. On kuitenkin huomioitava, että palkka ei saa olla ylisuuri tehtyyn työmäärään nähden. Muutoin se voidaan tulkita OYL 13:1.3 :n nojalla laittomaksi varojenjaoksi ja VML 29 :n nojalla peitellyksi osingoksi. 12 Sosiaaliturvamaksuun sisältyy sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksu (StmL 1.1 ).

27 20 Toisaalta palkanmaksu on järkevää myös verosuunnittelun näkökulmasta. Laskennallisesti ansiotulojen rajaveroaste ylittää yhteisöverokannan (vuonna 2009) vasta noin euron vuosituloilla 13 (ks. kaavio 1, s. 15). Tosiasiallisesti raja on tätäkin suurempi, koska maksettujen pakollisten eläkevakuutusmaksujen verovähennys on tehtävä ansiotuloista (TVL 96 ). Mikäli siis yrittäjä nostaa yhtiöstä vain verovapaata tai pääomaosinkoa, hänen tosiasiallinen sosiaalikuluista johtuva kulurasituksensa kasvaa, kun mahdollisuuksia verovähennyksiin ei synny. 80,00 % R a j a v e r o a s t e 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Tulot vuodessa, euroa Taulukko 1. Palkan ja osingon rajaveroasteiden vertailua nettovarallisuuden ollessa euroa vuoden 2009 veroasteikon mukaan. Palkka Osinko Vuokra ja korko Omistaja voi vuokrata yhtiölle liiketoimintaa varten esimerkiksi omistamansa kiinteistön. Tällöin vuokra on yhtiölle vähennyskelpoinen meno (EVL kohta) ja omistajayrittäjälle veronalaista pääomatuloa (EVL 32 ). Vuok- 13 Laskennassa käytetty kunnallisveroprosentti on 18,5 ja kirkollisveroprosentti 1,3. Luonnollisesti näiden veroprosenttien muutokset vaikuttavat laskujen lopputuloksiin. Laskentaperusteista tarkemmin liitteessä 1.

28 21 ratulosta saa vähentää sen hankinnasta koituvat tulot, kuten yhtiövastikkeet, kiinteistöverot, vakuutusmaksut sekä vesi-, sähkö- ja lämpömaksut (Verohallitus 2008f, s. 1). Vuokran on kuitenkin oltava yleiseen hintatasoon nähden käypää, jotta vältyttäisiin peitellyn osingon riskiltä. Kiinteistön tai osakehuoneiston vuokraukselle vaihtoehtoinen toimintamalli on kyseisen kiinteistön tai osakehuoneiston siirto yhtiöön apporttina tai myyntinä. Periaatteessa kyse on molemmissa kuitenkin jotakuinkin samasta asiasta, koska myynnissä osakeyhtiön tulee hankittu omaisuus maksaa, jolloin yhtiön varallisuus vähenee yhtiöön sijoitetun omaisuuden määrällä ja omaisuuden nosto taas vaatisi saadun kauppahinnan sijoittamista takaisin yhtiöön. Veroseuraamukset ovat molemmissa tapauksissa samat: käytännössä niitä ei yhtiötasolla ole (pääomasijoituksen osalta katso EVL kohta). Omistajan verotuksessa toimenpide katsotaan luovutukseksi, joka realisoi luovutusvoittoveron (Kukkonen 2004, s. 284; Ossa 2007, s. 47). Kyseessä on luovutus, johon voidaan soveltaa hankintameno-olettamaa (TVL 46.1 ). Osakeyhtiön osalta kyse on osakepääomaan ja mahdollisesti vapaan pääoman rahastoon kirjattavasta omaisuudesta, josta on mahdollista tehdä verotuksessa poistoja (Leppiniemi & Leppiniemi 2010, luku 5). Lisäksi luovutuksesta on aina suoritettava varainsiirtovero, joka on kiinteistöillä 4 prosenttia ja osakkeilla 1,6 prosenttia luovutetun omaisuuden käyvästä arvosta luovutushetkellä (VsVL 4, 6, 15 ja 20 ). Apportin etu verrattuna vuokraan on siinä, että se kasvattaa yhtiön nettovarallisuutta nostaen näin verovapaan osingon rajaa. Koska se kuitenkin realisoi niin luovutusvoittoverotuksen kuin varainsiirtoverotuksenkin, sen käyttökelpoisuus suhteessa saman kohteen vuokraamiseen on kyseenalainen. Omistajayrittäjä voi myös antaa yhtiölle rahalainan ja saada vastineeksi korkotuloa. Elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korko on yhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen kulu (EVL kohta). Muiden tulolähteiden

29 22 osalta asia arvioidaan niitä koskevien verolakien mukaan (ks. TVL 58 ). EVL-tulolähteen osalta korkojen vähennysoikeus koskee lähtökohtaisesti kaikkia elinkeinotoiminnassa hyödynnettävien lainojen korkoa. (Kukkonen 2004, s. 286; Tikka ym. 2010, luku 9.) Omistajayrittäjän puolella yhtiön lainalle maksama kohtuullinen korko on TVL 32 :n mukaan veronalaista pääomatuloa. Kohtuullisella korolla tarkoitetaan yleensä Valtiovarainministeriön vahvistamaa peruskorkoa lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä 14 (Verohallitus 2006, s. 209). Ylisuuri korko voidaan katsoa peitellyksi osingoksi VML 29 :n nojalla. Myös pääomalainaa, jonka katsotaan yhtiön kirjanpidossa kuuluvan omaan pääomaan, kohdellaan verotuksessa yleisten velkaa koskevien periaatteiden mukaan (Verohallitus 1997, kappale 1; Kukkonen 2004, s. 288). Lainanannon toisen ääripään vaihtoehtona on varojen sijoittaminen yhtiöön pääomasijoituksena. Tämä ei ole EVL kohdan mukaan yhtiölle veronalaista tuloa. Pääomasijoitus kuitenkin nostaa jaettavan osingon verovapausrajaa Osakaslaina Osakeyhtiölain uudistuksen yhteydessä osakaslainaa ja muita lähipiirilainoja koskevat säädökset poistettiin laista kokonaan. Näin olleen niitä tulee nykyään arvioida OYL:n yleisten periaatteiden mukaan (Mähönen & Villa 2006b, s. 331). Lähipiirilainoja koskevan sääntelyn voidaan tämän seurauksena katsoa tiukentuneen (ks. HE 109/2005, s ). Koski & Sillanpää (2009, luku 9) toteavatkin, että yhtiön omistajille tai johdolle annettaviin lähipiirilainoihin tulee suhtautua varoen, koska merkittävien summien lainaaminen vaatii selvää yhteyttä yhtiön liiketoimintaan. Estettä sille, että tällainen laina annetaan osakkeenomistajien yksimielisen päätöksen (OYL 13:6.4 ) ja tase- sekä maksukykyisyystestien (OYL 13:2 ja 5 ) rajoissa, 14 Ajanjaksolla vahvistettu peruskorko on 1,75 prosenttia (Valtiovarainministeriö 2009a).

30 23 eri kuitenkaan ole (Mähönen & Villa 2009, s. 258). Muutoin lähipiirilainojen antaminen omistajavetoisissa pienyhtiöissä lienee nykyään mahdollista vain poikkeustapauksissa. (ks. myös Savela 2006, s ). Osakaslaina on saajansa veronalaista pääomatuloa, jos sitä ei ole maksettu takaisin verovuoden vaihtuessa ja osakkaan tai hänen perheensä osuus yhtiön osakepääomasta tai äänivallasta on vähintään 10 prosenttia. Osuutta laskettaessa huomioidaan myös välillinen omistus. (TVL 53 a.) Laina katsotaan pääomatuloksi, vaikka lainansaaja ei omistaisi yhtäkään osaketta (Verohallitus 2009b, s. 1). Lisäksi on huomioitava TVL 33 b.4 :n säännös, jonka mukaan laina vähennetään saajansa ja tämän perheenjäsentensä osakkeiden matemaattisesta arvosta pääomatulo-osuutta laskettaessa Peitelty osinko Mähönen ja Villa (2009, s. 507) toteavat peitellyllä osingolla tarkoitettavan osakeyhtiöoikeudellisesti osakeyhtiölain osingonjaon muotovaatimukset sivuuttaen tapahtuvaa osakeyhtiön varojen siirtämistä osakkeenomistajalle tavalla, joka todelliselta luonteeltaan on voitonjakoa. Peiteltyä osingonjakoa säännellään VML 29 :ssä. Pykälän 1 ja 2 momentissa todetaan säädöksen soveltamisala: Peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta. Peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja. Käytännössä 1 momentissa määritelty rahanarvoinen etuus voi realisoitua esimerkiksi omistajayrittäjälle maksetun selvästi ylisuuren palkan maksamisena tai selvästi alle markkinahintaisena myyntinä. Vähäinen poikkeama käyvästä hinnasta ei kuitenkaan vielä oikeuta säännöksen soveltamiseen.

31 24 Säännöksen soveltumiseen vaikuttaa lisäksi se, kuinka luotettavasti käypä hinta on selvitettävissä 15. Jos markkinoilla on olemassa vain vähän vertailukohtia mihin käypä hinta voidaan perustaa, keskimäärin suuremmat poikkeamat verohallituksen määrittelemästä hinnasta tulee sallia. Alihintaisen myynnin osalta voidaan käyväksi hinnaksi katsoa määrä, jonka yhtiö olisi veloittanut ulkopuoliselta toimijalta. Säännöksen soveltuminen ei edellytä toiminnan tahallisuutta. (HE 26/1998.) Jonkin erän tulkitseminen peitellyksi osingoksi johtaa siihen, että se arvostetaan yhtiön verotuksessa käypään hintaan. Ylihinnoittelun johdosta kuluja siis palautetaan ja alihinnoittelutapauksissa tuloja lisätään yhtiön tuloon. (HE 26/1998.) Luonnolliselle henkilölle jaetun peitellyn osingon veroseuraamuksista säädetään TVL 33 d :ssä, jonka mukaan se on saajalleen 70 prosenttisesti ansiotuloa ja 30 prosenttisesti verovapaata tuloa. 3.3 Yksityisen elinkeinonharjoittajan verotus Yksityisellä elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan liikkeen- tai ammatinharjoittajaa. Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei ole itsenäinen oikeussubjekti, vaan kyseessä on yrittäjän muusta toiminnasta erotettu elinkeinotulolähde, jolle vahvistetaan normaalin käytännön mukaan tulolähteen verotettava tulo (ks. EVL 2 ). Yksityisliikkeen oikeudellisesta muodosta johtuen yrittäjä ei voi tehdä oikeustoimia yrityksensä kanssa ja saada yritykseltä esimerkiksi pääomaverokannalla verotettuja vuokratuloja. Sen sijaan perheenjäsenet voivat saada elinkeinonharjoittajan verotuksessa vähennyskelpoisista suorituksista pääomatulona verotettavaa tuloa. Yrittäjän mahdollisuudet saada yrityksestään pääomatuloja rajoittuvat nettovarallisuuden perusteella laskettavaan pääomatulo-osuuteen ja mahdollisten käyttöomaisuuskiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoittoihin. (Eerola ym. 2005, s ; Villa ym. 2007, s. 225.) 15 Esimerkiksi julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeet voivat olla joskus vaikeasti arvostettavissa. Yrityksen arvostaminen vero-oikeudellisesti näkökulmasta ks. Ossa 2002b.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Apulaisprofessori Tomi Viitala Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiö on yhteisö eli osakkeenomistajistaan erillinen verovelvollinen Osakeyhtiölle lasketaan

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Pikaopas palkkaa vai osinkoa

Pikaopas palkkaa vai osinkoa Pikaopas palkkaa vai osinkoa www.tuokko.fi Palkkaa vai osinkoa? Osakeyhtiön osakas voi yleensä nostaa yhtiöstä varoja joko palkkana tai osinkona. Nostettaessa varoja yhtiöstä on vero- ja sosiaaliturvamaksu

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus Verohallinto Sisältö Verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin Tulolähteen merkitys verotuksessa Verotus perustuu kirjanpitoon Elinkeinotoiminnan tuloksen

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Maatilayrityksen yhtiöittäminen

Maatilayrityksen yhtiöittäminen Maatilayrityksen yhtiöittäminen Ari Enroth ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Peter Österman ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund 11.10.2007 Maatilojen yritysmuodot vuonna 2006 61 062 yksityiset

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti 1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2014 Nimi: Erkki Esimerkki Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 113.5 +3.2 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 108.7-1.6 103.9-6.4 99.1-11.2 B Lähtö Ehdotus C 94.3-16.0

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

TOIMEKSIANTAJA TILITOIMISTO 1 (6)

TOIMEKSIANTAJA TILITOIMISTO 1 (6) TOIMEKSIANTAJA TILITOIMISTO 1 (6) MUISTILISTA OSTAJALLE TAI VASTAANOTTAJALLE TOIMII SUUNTAA ANTAVANA OHJEISTUKSENA. MUISTA KESKUSTELLA OMASTA TILANTEESTASI AINA ASIANTUNTIJAN KANSSA. YRITYSKAUPPA JA YRITYSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Uusi yritys Tuloverotus

Uusi yritys Tuloverotus Uusi yritys Tuloverotus Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Esityksen rakenne Yleistä tuloverotuksesta Eri yritysmuotojen verotuksen pääpiirteet Veroilmoitus, verotusmenettely ja muutoksenhaku Sähköinen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI OSUUSKUNNAN YLIJÄÄMÄNJAON VEROTUSTA KOSKEVIENSÄÄNNÖSTEN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI OSUUSKUNNAN YLIJÄÄMÄNJAON VEROTUSTA KOSKEVIENSÄÄNNÖSTEN MUUTTAMISESTA VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI 2.6.2014 Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 Helsinki E-mail Viite valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntö 12.5.2014 VM047:00/2014

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella

Lisätiedot

Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Lauri Tuomarla, Verohallinto

Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Lauri Tuomarla, Verohallinto Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia 2020 Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä 23.5.2019 Lauri Tuomarla, Verohallinto Tulolähdejaon poistaminen tietyiltä yhteisöiltä Tulolähdejaon poistaminen

Lisätiedot

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a.

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a. Työpanokseen perustuvan osingon verotus Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Työpanososinkoa koskevien säännösten mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko katsotaan koko määrältään

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS. Petri Ollinkoski

MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS. Petri Ollinkoski MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS Petri Ollinkoski 17.11.2015 2 Esityksen sisältö Osakeyhtiön muotoisen maatilan kannalta Yleistä Osakeyhtiön verotus Osakkaan verotus Yhtiöittäminen käytännössä Yhtiöittämisen

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus. Milla Forsman OTM

Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus. Milla Forsman OTM Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus Milla Forsman OTM Lukander Ruohola HTO Oy Liikejuridiikan asianajotoimisto Kaikki yrittäjien ja yritysten oikeudelliset asiat Erikoistunut mm. yrityskauppoihin

Lisätiedot

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus Tuki: - Puhelin 020 795 9960 (vain ennen koulutusta) - Sähköposti info@opinahjo.fi Kysymykset koulutuksen aikana: - Kaikki kysymykset pikaviestien kautta - Mikrofonit avataan tarvittaessa keskustelua varten

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2013 Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 109.5 +3.0 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 104.5-2.1 99.4-7.1 94.4-12.1 B Lähtö Ehdotus C 89.4-17.2 A 56.9 59.4 61.9 64.4 66.8

Lisätiedot

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Tilannekatsaus Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 15.9.2014 sekä osuuskuntien että niiden jäsenten verotukseen

Lisätiedot

Taloushallinnon verolait

Taloushallinnon verolait Taloushallinnon verolait Jaakko Ossa Talentum Pro Helsinki 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Jaakko Ossa Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

Tuloverotus klo 9.50

Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin- ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Verohallinto vero.fi EROT YRITYSMUOTOJEN VÄLILLÄ Yksityinen elinkeinonharjoittaja Henkilöyhtiö Osakeyhtiö

Lisätiedot

1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö

1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö 1981 vp. n:o 141 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 :n, maatilatalouden tuloverolain 6 :n ja tulo- ja varallisuusverolain 29 : n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi pääomatulojen (lähes) tasavero? Teoreettisia näkökulmia Ylimääräisiä tuloja, ei liity veronmaksukykyyn

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotettiin jo aiemmin 28 %:sta 30 %:iin. Nyt yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten

Lisätiedot

Yrityskaupan suunnittelu ja valmistelu

Yrityskaupan suunnittelu ja valmistelu Yrityskaupan suunnittelu ja valmistelu Omistajanvaihdostilaisuus Tuusula 20.9.2017 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Aloittavan yrityksen startti-info

Aloittavan yrityksen startti-info Aloittavan yrityksen startti-info 30.3.2017 Sisältö Yritysesittely Rantalainen & Wahlsten Oy Yritysmuodot Verotus ja arvonlisäverotus Taloushallinnon järjestäminen Tilitoimisto- ja tilintarkastuspalvelut

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

1994 vp -- IIE 256. elinkeinoyhtymässä tulolähteiden tappiot vähennetään

1994 vp -- IIE 256. elinkeinoyhtymässä tulolähteiden tappiot vähennetään 1994 vp -- IIE 256 flallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet

Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet Hanna Silander Lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry 15.3.2017 Oman asunnon ostaminen ja verotus Rahoitus Säästöt Laina Lahja Asunnon ostaminen Varainsiirtovero / ensiasunnon

Lisätiedot

1984 vp. - HE n:o 132

1984 vp. - HE n:o 132 1984 vp. - HE n:o 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö TULOLÄHDEJAON POISTAMINEN OSAKEYHTIÖILTÄ

Valtiovarainministeriö TULOLÄHDEJAON POISTAMINEN OSAKEYHTIÖILTÄ Valtiovarainministeriö 30.1.2017 TULOLÄHDEJAON POISTAMINEN OSAKEYHTIÖILTÄ Ongelmia Kysymys yhtiön verotuksellisesta statuksesta EVL- vai TVL-yhtiö Mahdollisuus konserniavustukseen, käyttöomaisuusosakkaiden

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Valtiovarainministeriölle

Valtiovarainministeriölle Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta Viite: Lausuntopyyntö 14.10.2013 / VM080:00/2013 Valtiovarainministeriölle

Lisätiedot

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa?

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa? Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 15.12.2016 osakkeenomistajat tekevät sijoitukset SVOP-rahastoon muussa kuin osakeomistuksen Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Lakimuutoksia yhteisöjen 2019 tuloverotuksessa. Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Lauri Tuomarla, Verohallinto

Lakimuutoksia yhteisöjen 2019 tuloverotuksessa. Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Lauri Tuomarla, Verohallinto Lakimuutoksia yhteisöjen 2019 tuloverotuksessa Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä 18.5.2018 Lauri Tuomarla, Verohallinto Lakimuutos tulolähdejaossa, yleistä Yhteisöjen verotettava tulo laskettaisiin

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58 Sisällys 1 Esipuhe........................................... 19 Yhtiön perustaminen............................... 21 1.1 Yleiset periaatteet..................................... 21 1.1.1 Toimintamuodon

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle työpanokseen perustuvan osingon verotuksesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia, ennakkoperintälakia ja elinkeinotulon

Lisätiedot

Spv ja tilakauppainfo turkistiloille TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä

Spv ja tilakauppainfo turkistiloille TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä Spv ja tilakauppainfo turkistiloille 30.10.2017 TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä Johanna Lindvall, johtava talousasiantuntija Johanna.Lindvall@finanssila.fi 040 753 0204 Ville Kujanen,

Lisätiedot

2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa elinkeinoverolain mukaan?

2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa elinkeinoverolain mukaan? Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan työperäisellä osingolla ja miten sitä käsitellään osingon maksavan osakeyhtiön ja osingonsaajan verotuksessa? 2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa

Lisätiedot

PIENOSAKEYHTIÖN JA SEN OSAKKAAN TULOVEROTUS. Matti Kukkonen

PIENOSAKEYHTIÖN JA SEN OSAKKAAN TULOVEROTUS. Matti Kukkonen PIENOSAKEYHTIÖN JA SEN OSAKKAAN TULOVEROTUS Matti Kukkonen TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kukkonen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 13. 1. Johdanto 17

SISÄLLYS. Esipuhe 13. 1. Johdanto 17 SISÄLLYS Esipuhe 13 TOIMINTA 1. Johdanto 17 2. Yritystoiminta 19 2.1 Miksi organisoidutaan?...................... 19 2.2 Ammatinharjoittaja......................... 20 2.3 Yksityinen elinkeinonharjoittaja...............

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 161/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 77 :n ja sairausvakuutuslain 33 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tuloverolain ulkomaantyöskentelystä

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Verovuosi Tuloverotuksessa kalenterivuosi, jolta veroilmoitus on annettava

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan HE 47/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 38 ja 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan tuloverolakia muutettavaksi siten, että maatalouden

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 1. Johdanto 1 1.1. Kirjan tavoite 1 1.2. Tutkimuksen rakenne 2 1.3. Perintö- ja lahjaverotus ja veropolitiikka 5 1.4. Edunvalvontavaltuutus

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... SISÄLLYSLUETTELO... LÄHTEET... LYHENTEET... V VII XV XLIX 1.JOHDANTO... 1 1.1 Taustaa... 1 1.2 Kansainvälisestä

Lisätiedot

Väliyhteisölain muutos (HE 218/2018 vp) Verojaosto Jari Salokoski ja Jaana Mikkola

Väliyhteisölain muutos (HE 218/2018 vp) Verojaosto Jari Salokoski ja Jaana Mikkola Väliyhteisölain muutos (HE 218/2018 vp) 7.11.2018 Verojaosto Jari Salokoski ja Jaana Mikkola Väliyhteisölainsäädäntö ja sen tavoite Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta tuli voimaan

Lisätiedot

Vantaan yrityskonttori Aviapolis. Toimimme osoitteessa Äyritie 20, Vantaa

Vantaan yrityskonttori Aviapolis. Toimimme osoitteessa Äyritie 20, Vantaa Vantaan yrityskonttori Aviapolis Toimimme osoitteessa Äyritie 20, 01510 Vantaa 1 Asiakasvastuullisilla on käytössä laaja verkosto: Nordea Rahoitus Sijoitusasiantuntijat Nordea Markets Vakuutusasiantuntijat

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot