Rahoitusmarkkinaraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rahoitusmarkkinaraportti"

Transkriptio

1 Rahoitusmarkkinaraportti Kansainvälisten pankkien kehitys kahtiajakautunutta Kotimainen pankkitoiminta voitollista CDS-markkinat arvostelun kohteina Euroopan järjestelmäriskikomitean tehtävät alkavat hahmottua Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

2 Sisällys 1 Rahoituksen välitys Asuntolainojen kehitys vaisua euromaissa Kuntien rahoittamisessa Kuntarahoituksen rooli korostunut 6 2 Pankit ja vakuutuslaitokset Kansainvälisten pankkien tuloksissa nähtävissä elpymistä mutta myös uhkia kriisin pitkittymiselle USA:n, Irlannin ja Espanjan pankkien kiinteistöriskit Kotimainen pankkitoiminta voitollista vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta Varallisuushintojen nousu kohentanut vakuutussektorin vakavaraisuutta 15 3 Arvopaperimarkkinat CDS-markkinat arvostelun kohteena Osakkeiden kaupankäynnin hajaantuminen jatkuu 20 4 Infrastruktuuri Rahalähetykset ulkomailta merkittävä tulonlähde kehittyvien maiden vähätuloisille, mutta haaste valvojille ja lainsäätäjille SEPA-tilisiirto korvaa kotimaisen tilisiirron - oletko valmis? 24 5 Sääntelyn ja valvonnan keskeisiä hankkeita Euroopan järjestelmäriskikomitean tehtävät Pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntelyä kiristetään 28 6 Rahoitustoimialan keskeisiä yritysjärjestelyjä ja tapahtumia 30 Kuvioluettelo Kuvio 1. Asuntolainakannan osuus BKT:sta eräissä euroalueen maissa 4 Kuvio 2. Euromaiden uusien asuntolainasopimusten korkoja, koron kiinnitysaika enintään 1 v. 5 Kuvio 3. Kuntien ylijäämä (+) / alijäämä (-) 6 Kuvio 4. Kuntien korollisen velan rakenne 7 Kuvio 5. Suurten pohjoismaisten finanssikonsernien* tulos vuosineljänneksittäin 9 Kuvio 6. Pankkitoiminnan tulos ennen veroja vuosineljänneksittäin Suomessa* 13 Kuvio 7. Eläkevakuutusyhtiöiden sijoituskanta 16 Kuvio 8. Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuuspääoma 17 Kuvio 9. Avoimet CDS -positiot suhteessa valtion velkaan 19 Kuvio 10. Helsingin pörssin vaihto ja markkina-arvo 21 Projektiryhmä Eeva Alho Nina Björklund Jonna Elonen-Kulmala Jyrki Haajanen Marko Myller Marianne Palva Pertti Pylkkönen Maija Salmela Elina Salminen Eero Savolainen Jukka Vauhkonen Ohjaus Kimmo Virolainen Jouni Timonen Laura Vajanne Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 160 Puhelin Y-tunnus HELSINKI Faksi (09) Kotipaikka Helsinki

3 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Suomessa toimivien pankkien tuloslaskelmaeriä vuonna 2009 ja muutos edellisvuodesta 14 Taulukko 2. Maailmanpankin arvioita ja ennusteita vastaanotettujen rahalähetyksien määristä vuosina

4 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Rahoituksen välitys 1.1 Asuntolainojen kehitys Elina Salminen vaisua euromaissa Finanssikriisin ja siitä seuranneen taantuman myötä uusien asuntolainojen määrät ovat romahtaneet monessa euroalueen maassa. Uusien asuntolainojen määrät euroalueella ovat edelleen yli kolmanneksen matalammalla tasolla kuin vuosina Matalat korot ovat viime aikoina piristäneet asuntomarkkinoita, mutta uusien lainojen määrissä ollaan edelleen kaukana huippuvuosista. Asuntolainakannat kasvoivat viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaasti Euroopassa, jopa useita kymmeniä prosentteja vuodessa. Lainojen takaisinmaksuajat pidentyivät ja lainakoot suurenivat. Kotitalouksien suotuisa tulokehitys, madaltuneet korot ja pidentyneet laina-ajat ovat mahdollistaneet yhä suuremmat asuntolainat. Asuntolainat muodostavat euroalueella kotitalouksien suurimman velkaerän ja rahalaitosten yhden suurimmista saamiseristä. Asuntolainakannan kovan kasvun seurauksena sen osuus BKT:sta on noussut lähes kaikissa euroalueen maissa (kuvio1). Italiassa lainakannan osuus BKT:sta on pysynyt hyvin matalana, kun taas Irlannissa, Espanjassa, Portugalissa ja Suomessa osuus on selvästi kasvanut. Hollannissa asuntolainakanta on jo entuudestaan korkealla tasolla. Asuntolainojen kehitykseen vaikuttavat voimakkaasti maiden väliset lainsäädännölliset ja kulttuurilliset erityispiirteet. Italiassa ja Kreikassa ainoastaan prosentilla kotitalouksista on asuntolainaa kun taas Saksassa, Espanjassa, Portugalissa ja Ranskassa vastaava prosenttiosuus on noin ja Irlannissa ja Hollannissa noin Suomessa noin kolmanneksella väestöstä oli asuntolainaa vuonna 2009 ja keskimääräinen asuntolainan koko on Kuvio 1. Asuntolainakannan osuus BKT:sta eräissä euroalueen maissa 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % IT BE AT FR DE FI ES NL PT IE Lähteet: OECD ja Euroopan keskuspankki. Asuntolainakannan tämänhetkinen vuosikasvu Suomessa näyttää olevan selvästi euroalueen maita nopeampaa; lainakanta kasvoi Suomessa 6,5 % tammikuussa 2010 kun kasvu euroalueella jäi vajaaseen kahteen prosenttiin. Toisaalta Suomessa lainakanta ei koskaan kasvanut yhtä voimakkaasti kuin esimerkiksi Espanjassa ja Irlannissa, missä asuntolainakannat kasvoivat parhaimmillaan prosentin vuosivauhtia. Asuntolainakannan vuosikasvujen tulkintaa vaikeuttaa se, että monien euromaiden pankit ovat arvopa- 1 Lähde: EKP: Occasional Paper Series no. 101/ March 2009 (tiedot kerätty kansallisista lähteistä vuosina ). 2 Lähde: Finanssialan Keskusliitto: Kotitalouksien säästäminen ja luotonkäyttö tutkimusraportti Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

5 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I peristaneet ja siirtäneet asuntolainoja pois taseistaan 3. Arvopaperistetut asuntolainat poistuvat asuntolainakannasta ja siten asuntolainakannan kasvu hidastuu, vaikka kotitalouksien asuntovelassa ei tapahtuisikaan muutoksia. European Securitisation Forumin mukaan Irlanti on arvopaperistanut kokoonsa nähden euromaista eniten. Arvopaperistaminen on yleistä myös Espanjassa, Portugalissa, Italiassa ja Kreikassa. 4 Vertailumaista Itävalta ja Suomi ovat ainoat maat, joissa arvopaperistaminen on vähäistä. Lainakantojen sijasta onkin hyödyllisempää tarkastella uusia lainasopimuksia 5. Uusia asuntolainasopimuksia solmittiin vuosina monissa euromaissa ennätysmäärät. Näihin vuosiin nähden uusien asuntolainasopimusten volyymit ovat pudonneet huomattavasti. Irlannissa ja Espanjassa uudet asuntolainat ovat romahtaneet eniten. Tammikuussa 2010 solmittiin Irlannissa 61 % vähemmän uusia asuntolainoja kuin vuosina keskimäärin ja Espanjassa 53 % vähemmän. Kreikassa, Portugalissa, Hollannissa ja Suomessa uudet asuntolainasopimukset ovat supistuneet yli 40 % vuosien keskiarvosta. Ranskassa, Saksassa ja Italiassa pudotus on ollut 7 13 %. Irlannin ja Espanjan osalta romahdusta selittää muun muassa työttömyyden raju nousu ja kiinteistökuplan puhkeaminen. Itävallan ja Belgian luvut näyttävät siltä, että asuntolainoja olisi solmittu enemmän kuin vuosina Itävallassa solmitaan kuitenkin poikkeuksellisen paljon (noin kolmannes) Sveitsin frangiin sidottuja asuntolainoja, jotka eivät näy euromääräisissä tilastoissa. Finanssikriisin myötä Itävallan valvontaviranomaiset rajoittivat valuuttalainojen 3 Lainat voidaan siirtää erillisyhtiöihin, jotka eivät kuulu rahalaitossektoriin; näin ollen lainat eivät enää näy rahalaitossektorin taseissa. 4 Data Report Q3/ Uudet lainasopimukset sisältävät myös sopimukset, jotka syntyvät olemassa olevan lainan uudelleenneuvottelun tuloksena. myöntämistä, mikä siirsi kysyntää euromääräisiin lainoihin. Myös Belgiassa asuntolainat ovat selvästi matalammalla tasolla kuin huippuvuonna Suomessa matalimmat korot Asuntolainojen korkosidonnaisuus vaihtelee huomattavasti maittain: Saksassa ja Ranskassa suositaan pitkiä ja kiinteitä korkoja, kun taas Suomessa, Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa, Irlannissa, Itävallassa ja Italiassa asuntolainat sidotaan vaihtuviin korkoihin 6. Esimerkiksi Portugalissa ja Suomessa lähes kaikki asuntolainat on sidottu enintään yhden vuoden kiinnitysajan korkoihin, kun euroalueella keskimäärin vastaava luku on 43 %. Vaihtuvakorkoisia lainoja suosivissa maissa asuntolainojen korot vaihtelevat markkinakorkojen mukana, ja korot ovat painuneet historiallisen alhaiselle tasolle. Suomessa korot ovat kaikkein matalimmat koko euroalueella, mikä viittaisi siihen, että Suomessa käytetään erityisesti kaikkein lyhyimpiä, 1 kk:n ja 3 kk:n euriboreja referenssikorkoina. Kuvio 2. Euromaiden uusien asuntolainasopimusten korkoja, koron kiinnitysaika enintään 1 v % ES AT GR PT IE FI Lähde: Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit. Historiallisen mataliksi painuneet korot ovat osaltaan piristäneet asuntomarkkinoita. Monissa euromaissa uusien asuntolainasopimusten trendi onkin kääntynyt nousuun. Ranskassa ja Belgiassa käänne näkyy kaikkein voimakkaimmin. 6 Euribor- ja prime-korot Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

6 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Kuntien rahoittamisessa Kuntarahoituksen rooli korostunut nusteessa arvioidaan alijäämän osuuden bruttokansantuotteesta pysyttelevän jatkossakin samalla tasolla. Kuvio 3. Kuntien ylijäämä (+) / alijäämä (-) Pertti Pylkkönen ja Eero Savolainen Milj. euroa Suomen kuntasektori on rahoittanut pitkään jatkuneita alijäämiään ottamalla lisävelkaa. Kuntien velka koostuu pääosin lainoista, mutta kunnat ovat hakeneet velkarahoitusta myös suoraan arvopaperimarkkinoilta. Velan rakenne on muuttunut viime vuosien aikana Kuntarahoituksen roolin merkittävän kasvun myötä. Suomen kuntatalous on ollut pitkään alijäämäinen. Kunnat 7 ovat olleet kansantalouden tilinpidossa alijäämäsektori yhtäjaksoisesti vuodesta 1997 lähtien vuotta 2000 lukuun ottamatta. Alijäämän kattamiseksi kunnat ovat joutuneet lisäämään velkaantumistaan. Esimerkiksi vuosina kuntasektorin kumulatiivinen alijäämä oli yhteensä 4,2 mrd. euroa. Tätä alijäämää kunnat paikkasivat ottamalla velkaa 5,7 mrd. euroa. 8 Rahoitusmarkkinoiden kriisin aiheuttama reaalitalouden poikkeuksellisen jyrkkä ja nopea pudotus ei ole suuresti muuttanut kuntatalouden rahoitusasemaa. Kuntien kansantalouden tilinpidon mukainen alijäämä oli vuosina 2008 ja 2009 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 0,4 % bruttokansantuotteesta. Suomen Pankin maaliskuun 2010 kokonaistaloudellisessa en * 2009* Lähde: Tilastokeskus. Kuntien lainakannan kasvu voimistui vuoden 2008 aikana yli 8 prosenttiin oltuaan vuonna 2007 runsaat 3 %. Velkaantuminen on tästä jatkunut entistä ripeämpänä. Syyskuussa 2009 lainakannan kasvuvauhti oli jo lähes 10 %. Kaikkiaan kuntien velkakanta oli syyskuun lopussa 9,4 mrd. euroa. Ripeästä kasvusta huolimatta kuntien velkakannan osuus koko maan luottokannasta on säilynyt vakaana, vajaassa 4 prosentissa 9. Suomen kuntien velkarahoitusmarkkinoiden rakenne on muuttunut viime vuosien aikana. Talletuspankit ovat hillinneet kuntasektorin rahoitusta ja niiden myöntämien lainojen osuus kuntien lainakannasta on muutamassa vuodessa laskenut noin neljänneksestä 15 prosenttiin. Liikepankkien toiminnan muutosta kuvaa esimerkiksi Nordea, joka myi kuntaluottojaan Kuntarahoitukselle lähes 0,6 mrd. euron arvosta vuonna Kansantalouden tilinpidossa kunnat, kuntayhtymät ja Ahvenanmaan maakuntahallinto muodostavat sektorin paikallishallinto. Tässä artikkelissa kunnilla tarkoitetaan koko paikallishallintoa. Kuntien omistamat yritykset luetaan yrityssektoriin. 8 Samana ajanjaksona kunnat hankkivat rahoitusvaroja 2,1 mrd. eurolla, jolloin rahoitusvarojen nettohankinnaksi muodostui 3,6 mrd. euroa 9 Suomen luottokanta oli vuoden 2009 lopussa 259 mrd. euroa Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Kuvio 4. Kuntien korollisen velan rakenne Milj. euroa Lainat talletuspankeilta 2 Lainat muilta luottolaitoksilta 3 Lainat julkisyhteisöltä 4 Lainat muilta kotimaisilta sektoreilta 5 Lainat ulkomailta 6 Velkapaperit Lähde: Suomen Pankki Kunnat nostavat jonkin verran rahoitusta myös suoraan raha- ja pääomamarkkinoilta. Joukkolainojen liikkeeseenlaskijoina toimivat lähinnä muutamat suuremmat kaupungit, jotka ovat myyneet joukkolainojaan kotimaisten sijoittajien ohella myös suoraan ulkomaisille sijoittajille. Lyhytaikaisen markkinarahoituksen eli kuntatodistusten määrä on viime aikoina ollut reippaassa kasvussa ja niiden liikkeessä oleva määrä on noussut yli miljardin euron. Kuntarahoitus on tällä hetkellä kuntien keskeisin rahoituslähde ja sen osuus kuntien lainakannasta on noussut jo noin puoleen (kuviossa lainat muilta luottolaitoksilta). Kuntarahoitus keräsi viime vuonna osakeannilla 41 milj. euroa ja se on kyennyt vastaamaan hyvin kuntien kasvavaan velanottoon. Kuntarahoituksella on paras mahdollinen riskiluokitus (Aaa/AAA) ja se nosti esimerkiksi vuonna 2009 tarvitsemansa rahoituksen lähes kokonaan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Euromääräisten joukkolainojen ohella sijoittajille myytiin runsaasti myös ulkomaan valuutan määräisiä lainoja, kuten Sveitsin frangin, Japanin jenin ja Yhdysvaltojen dollarin määräisiä lainoja. Kuntarahoituksen varainhankinnan kirjo on laajenemassa, mikäli ehdotetut kiinnitysluottopankkilain muutokset tulevat voimaan. Muutoksen myötä pankkien ohella myös Kuntarahoitus olisi saamassa oikeuden laskea liikkeelle katettuja joukkovelkakirjalainoja, joissa vakuutena voi olla asunto- ja kiinteistövakuuden ohella myös julkisen sektorin takaus. Julkisen sektorin kunnille myöntämien lainojen määrän kehitys on ollut kaksijakoista: valtion lainananto kunnille on supistunut, kun taas työeläkelaitokset ovat lisänneet kuntasektorin lainoitustaan tuntuvasti. Kuntasektorin ulkomaisten lainojen määrä on puolestaan pysytellyt noin 2 miljardissa eurossa jo useita vuosia. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

8 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Pankit ja vakuutuslaitokset 2.1 Kansainvälisten pankkien Eeva Alho tuloksissa nähtävissä elpymistä mutta myös uhkia kriisin pitkittymiselle Kansainvälisten pankkien vuoden 2009 tulokset antavat kaksijakoisen kuvan pankkisektorin terveydestä ja niiden tuloskunnosta. Eurooppalaiset pankit kirjasivat merkittävästi arvonalentumistappiota, kun taas Yhdysvalloissa kirjanpitohelpotus pienensi pankkien tulosvaikutteisia arvonalennustappioita. Pohjoismaiset pankit vähensivät selvästi lainanantoa Baltiassa. Kansainvälisellä pankkisektorilla hakeuduttiin uusiin asetelmiin, kun kriisistä pyrittiin toipumaan liiketoimintojen uudelleenpainotuksin sekä yritysjärjestelyin. Vuoden 2009 tulosten perusteella kansainvälisten pankkien joukossa oli havaittavissa jako hyväkuntoisiin ja heikompiin. Kannattavat pankit kykenivät toteuttamaan strategiaansa ja hakemaan kasvua, kun heikommat karsivat riskipitoisia toimintojaan joko omaehtoisesti tai valtion tukipakettien edellyttäminä. Finanssikriisin yli vähin vaurioin selvinneet suuret pankit raportoivat voitollisia tuloksia viime vuodelta, mutta tappiota kriisin aikana tehneet onnistuivat pääosin vain pienentämään tappioitaan. Kansainväliset pankit hakivat kasvua erityisesti kehittyviltä markkinoilta ja Aasiasta. Ne hyödynsivät rakenteellisia muutoksia ja virittivät asemiaan kehittyvien talouksien vaurastumisen varalle, kun kysynnän varainhoitoalalla ennakoidaan kasvavan. Toisaalta horjuvat pankit pitäytyivät kasvun tavoittelusta ja pyrkivät tervehdyttämään toimintaansa keskittymällä peruspankkitoimintaan ja luopumalla ydintoimintojen ulkopuolisista yksiköistä ja markkina-alueista. Vuoden 2009 tulosten valossa peruspankkitoimintaan keskittyminenkin oli pahiten tappiollisille pankeille työlästä, kun korkokatteet pienenivät ja arvonalentumistappiot kasvoivat. Kannattavat pankit sen sijaan raportoivat vahvasti kannattavista operatiivisista tuloksista koska ne onnistuivat kasvattamaan asiakasvolyymeja ja niiden rahoituksenhankinnan kustannukset alenivat. Kotitalouksien lainanotto oli vilkasta matalien korkojen ja laskeneiden asuntohintojen vuoksi, mutta uhkana kotitalouslainakannan kasvupotentiaalille on useissa maissa kasvava työttömyys. Yritysten lainakysyntä hiljeni osin rahoitushankinnan kanavoiduttua pankkilainoista elpyneille arvopaperimarkkinoille, lisäksi yritysten näkymien ollessa epävarmat investointien lykkääminen ja tervehdytystoimet vähensivät lainakysyntää. Myös konkurssien lisääntyminen vähensi yrityslainoitusta. Arvonalentumistappioiden kasvu johtui erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaikeuksista ja toiminnoista kehittyvillä markkinoilla ja kiinteistömarkkinoilla. Voitollisiksi kääntyneiden pankkien tuloksia siivittivät hyvästä markkinatilanteesta niitetyt palkkiot sekä arvopaperiemissioiden vilkastuminen. Kaupankäyntituottojen reipas kasvu heijasti vuoden aikana koettua markkinoiden elpymistä, ja niiden tasoittuminen on todennäköistä. Yhdysvaltalaispankkien vuoden 2009 tuloksia rasittivat lisäksi TARP-pääomatukien (Troub Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I led Asset Relief Program) takaisinmaksu liittovaltiolle. Yhdysvaltain talletusvakuutusjärjestelmään (FDIC) kuuluvien pankkien määrä pieneni lähes kolmellasadalla vuoden aikana, ja poistuneista puolet ajautui konkurssiin. Siinä missä eurooppalaiset pankit kärsivät kasvaneista arvonalentumistappioista myös USA:n toiminnoistaan, amerikkalaispankkien raportoimat luottotappiot kääntyivät laskuun vuoden loppupuolella. Yhdysvaltalaispankkien kehityksen arviointia hämärtävät kuitenkin muutokset kirjanpitosäännöissä. Huhtikuussa 2009 Yhdysvaltain tilinpäätösstandardilautakunta (Financial Accounting Standards Board) löyhensi vaatimusta saatavien arvostamisesta markkina-arvoon, koska kriisin aikana markkinoiden kuivuminen vaikeutti epälikvidien tase-erien arvostamista. Muutos kohdistuu erityisesti kiinteistövakuudellisiin arvopapereihin ja mahdollistaa sisäisten arvostusmenetelmien käyttämisen. Se antaa pankin johdolle enemmän harkintavaltaa raportoitaviin tuloksiin. Pankkien ei tarvitse tehdä tulosvaikutteisia arvonalennuksia juoksuajan loppuun asti pidettävistä kiinteistösaatavista. Muutos nojaa oletukseen talouden elpymisestä ja asuntomarkkinoiden laskun tasaantumisesta. Analyytikkoarvioiden mukaan Yhdysvaltojen suurimmat talletuspankit näyttävät tulosten valossa todellista terveemmiltä arvonalennusten oltua riittämättömät ja kiinteistöarvostusten ylioptimistiset. Vakavaraisuusaseman parantamiseksi kansainväliset pankit vähensivät omaa kaupankäyntiä ja riskipainotettuja pääomia. Pitkäaikaista rahoitusta onnistuttiin saamaan markkinoilta, millä korvattiin takaisin maksettuja valtioiden pääomatukia. Tervehdyttämiskeinona pankit pyrkivät lisäksi keskittymään peruspankkitoimintaan. Talouden toimeliaisuutta tukeva lainanannon kasvattaminen on ollut pääomatukien ehtona esimerkiksi Irlannissa, missä kohonnut työttömyys on lisännyt maksuhäiriöiden määrää ja yritysten suhdannenäkymät ovat heikot. Pohjoismaisten pankkien riskit Baltiassa Pohjoismaisten finanssikonsernien korkokatteet olivat hienoisessa kasvussa vuonna Tuloksia painoi arvonalentumistappioiden voimakas nousu edellisvuodesta, tosin ongelmaluotot lisääntyivät viimeisellä neljänneksellä alkuvuotta hitaammin. Kuvio 5. Suurten pohjoismaisten finanssikonsernien* tulos vuosineljänneksittäin Milj. euroa % , Nordean arvonalentumistappiot yli kolminkertaistuivat, mutta luottotappioiden osuus lainakannasta oli vielä maltillinen 0,54 %. Sen luottotappiovaraukset kasvoivat etenkin Latviassa ja Liettuassa. Baltian maihin myönnettyjen luottojen osuus konsernin luotonannosta oli 3 %. Sen sijaan Swedbankin koko vuoden tulos kääntyi tappiolliseksi Baltian pankkitoiminnan vetämänä. Arvonalentumistappiot nousivat 2,4 mrd. euroon, mikä vastaa 1,4 % pankin lainakannasta.. Baltia, Ukraina ja Venäjä yhteensä kattoivat 15 % lainakannasta, mutta Swedbank jatkaa riskien karsimista alueella. Suuret pohjoismaiset finanssikonsernit* Tulos ennen veroja neljänneksittäin (vasen asteikko) Tulos ennen veroja, % (vuositasolla) neljänneksen lopun taseesta (oikea asteikko) 0 0,00 07Q1 07Q2 07Q3 07Q4 08Q1 08Q2 08Q3 08Q4 09Q1 09Q2 09Q3 09Q4 * OP-Pohjola-ryhmä, SEB, Handelsbanken, Nordea, Swedbank, DnB NOR, Danske Bank ja Jyske Bank. Valuutat muutettu euroiksi vuoden keskimääräisten kurssien mukaan. Lähteet: Konsernien osavuosi- ja tilinpäätöstiedot ja Bloomberg. Suurimmat lainakannat Baltiassa on ruotsalaisilla Swedbankilla, SEB:lla ja Nordealla. Niiden kaikkien Baltian liiketoiminta oli tappiollista viime vuonna. Nordean koko Baltian liiketulos oli vuoden alkupuolella vielä voitollinen, mutta kääntyi koko vuoden 1,20 1,05 0,90 0,75 0,60 0,45 0,30 0,15 Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

10 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I osalta tappiolliseksi lukuun ottamatta Viroa. Kaikki pohjoismaiset finanssikonsernit kirjaavat Baltiasta huomattavasti suurempia luottotappioita kuin muusta lainakannastaan. Taulukko 1. Luottokanta ja luottotappiosuhde Baltiassa vuoden 2009 lopussa Luottokanta, milj. euroa Luottotappiot suhteessa luottokantaan, % Viro Latvia Liettua Viro Latvia Liettua Swedbank ,7 10,0 8,5 SEB ,5 7,8 7,1 Nordea ,0 3,0 1,8 DnB NORD ,7 7,4 6,0 Lähteet: Konsernien osavuosikatsaukset ja taustamateriaalit Swedbankin ja SEB:n lainakannat Virossa ovat hieman laskeneet loppuvuonna 2009, mutta Nordean on säilynyt liki ennallaan. Latviassa ja Liettuassa kaikkien pohjoismaisten pankkien lainakannat ovat pienentyneet. Lainakantaan suhteutettuna suurimmista luottotappioista Baltiassa on kärsinyt Swedbank, vaikka luottotappiosuhde supistui vuoden 2009 lopulla. Muilla pohjoismaisilla finanssikonserneilla suhdeluku kasvoi vuoden jälkipuoliskolla. Swedbankin luottotappiot kertyvät pääasiallisesti kiinteistöyritysten luototuksesta Latviassa. Ruotsin keskuspankki Riksbank odottaa luottotappioiden rasittavan Baltian liiketoimintoja jatkossakin. Alueen heikko taloudellinen kehitys ja pankkien tarve karsia riskitoimintoja ovat ajaneet pohjoismaisia pankkeja supistamaan toimintaansa Baltiassa. Ulkomaisten pankkien lainapolitiikalla on olennainen vaikutus alueen yritysten rahoituksen saatavuuteen ja talouden elpymiseen. Viron pankkisektori on lähes kokonaan ulkomaisten pankkien dominoima ja Liettuassakin taseen loppusummalla mitaten ulkomaisten osuus maan pankkisektorista on 80 %, Latviassa kotimaisten pankkien osuus on suurempi. Taulukko 2. Suurten yhdysvaltalaisten, eurooppalaisten ja pohjoismaisten finanssikonsernien tuloksia vuonna 2009, milj. euroa Tulos ennen veroja Korkokate Muut tuotot Kulut Arvonalentumistappiot 1-12/ /2008 Muutos, % 1-12/ /2008 Muutos, % 1-12/ /2008 Muutos, % 1-12/ /2008 Muutos, % 1-12/ /2008 Muutos, % Bank of America Citigroup Goldman Sachs JPMorgan Chase Morgan Stanley Wells Fargo FDIC-pankit* AIB Barclays BBVA BNP Paribas Credit Agricole Credit Suisse Commerzbank Deutsche Bank Dexia HSBC ING Lloyds Royal Bank of Scotland Santander Societe Generale UBS Unicredit Danske Bank DnB NOR Jyske Bank Nordea OP-Pohjola SEB Svenska Handelsbanken Swedbank * Yhdysvaltain valvojan, FDIC:n valvonnassa olevien liike- ja säästöpankkien yhteenlasketut tiedot. Lähteet: Pankkien osavuosikatsaukset ja Bloomberg Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Eeva Alho 2.2 USA:n, Irlannin ja Espanjan pankkien kiinteistöriskit Monen amerikkalaisen asunnonomistajan varallisuus on painunut negatiiviseksi, kun asuntolainan vakuutena olevan asunnon arvo on laskenut alle lainasumman. Valinnaisen maksun asuntolainat ovat suosittuja, ja näiden lainojen uudelleenneuvotteluaalto lähestyy. Irlannin ja Espanjan pankkien riskit liikekiinteistö- ja rakennussektorilla ovat kärjistyneet kiinteistömarkkinoiden romahdettua ylikuumentumisen jälkeen. Yhdysvaltalaispankit raportoivat asuntomarkkinoihin liittyvien lainasaatavien laadun parantuneen ja luottotappioiden piikin jo nähdyn. Viimeaikaisten merkkien valossa huolet eivät ole täysin väistyneet. Asuntolainoituksen ehdot, mahdollisuus luopua lainasta ja asunnosta pelkällä ilmoituksella, ovat luoneet vääristäviä kannustimia lainojen hoitamiseen maksukykyistenkin käyttäytymisessä. Maan hallitus pyrkii estämään miljoonien amerikkalaisten häätämisen kodistaan rajoittamalla pankkien ulosmittaustoimenpiteitä. Lainojen järjestelyohjelmassa, Home Affordable Modification Program, helpotetaan asuntovelallisten ahdinkoa korkoa alentamalla, takaisinmaksuaikaa pidentämällä ja pääoman maksua lykkäämällä. Velkojapankit perivät ensimmäisten vuosien ajan alennettuja maksuja, mutta kuukausierät nousevat sen jälkeen. Pankkien luottoriskilähteenä ovat nyt myös maksukykyisiksi luokitellut asuntovelalliset, kun korkean luottopisteytyksen saaneiden asuntovelallisten maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. Yhdysvalloissa asunnonostajille on tarjottu lainoja valinnaisen maksun ehdoin, ns. pay option loan, ja valinnaisuuden lisäksi lainoissa on usein vaihtuva korko. Niissä velallinen voi valita kuukausittain lyhennyksen määrän, ja velallisia on kannustettu sijoittamaan pienemmän lyhennyksen jälkeen jäävät säästöt. Pankit keräävät valinnaisuuden sisältävistä lainasopimuksista suurempia palkkioita, ja arvopaperistamisella osa riskistä siirretään sijoittajille osan jäädessä pankin taseeseen. Pankit voivat kirjata etupainotteisesti tuotoksi täyden lyhennyksen mukaan lasketun tuoton, vaikka todellinen maksu alittaisi sen. Asuntovelallisen valitessa täyden lyhennyksen alittavan kuukausimaksun erotus lisää jäljellä olevaa pääomaa, mikä lankeaa suurempana maksueränä myöhemmin lainan ehtoja uudelleen neuvoteltaessa. Markkina-arvioiden mukaan valinnaisten asuntolainojen uudelleenneuvotteluaalto osuu voimakkaimmin kuluvalle vuodelle ja kahdelle seuraavalle. Velkapääoman kumuloitumisen vuoksi näiden lainojen on arveltu olevan tavallisia asuntolainoja ja subprime-lainoja vaikeammin muutettavissa olevia ja ulosmittaustilanne saattaa helpotusohjelmasta huolimatta pahentua. Tartuntariski kiinteistöistä horjuttaa Irlannin keskittynyttä pankkisektoria Irlannin heikko talous ja paisuneet luottotappiot kasvattivat maan pankkien tappioita viime vuonna. Epävarmojen saatavien osuus oli korkea, ja ongelmalainoista suurin osa liittyi kiinteistöihin ja rakentamiseen. Kiinteistöjen arvot ovat puolittuneet vuodesta 2007, ja työttömyydestä aiheutuvat maksuhäiriöt ovat lisänneet luottotappioita myös asuntolainoista. Ongelmalainat ovat päätyneet maan suurimmille pankeille niiden ostettua kiinteistökehittämistä rahoittaneita pankkeja markkinoiden kuumentuessa. Rakennustoiminnan pysähdyttyä kiinteistökehitystä eniten Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

12 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I rahoittanut Anglo Irish Bank kaatui valtion haltuun. Se laukaisi dominoefektin maan keskittyneellä pankkisektorilla, kun pankkia lainoittaneet, vähemmän suoraa kiinteistölainoitusta harjoittaneet pankitkin alkoivat horjua. Vuoden 2010 alussa Euroopan unioni hyväksyi Irlannin laatiman tukiohjelman, jossa valtiolliseen roskapankkiin, National Asset Management Agency (NAMA), siirretään suurimpien finanssiinstituutioiden myrkylliset kiinteistölainoituksen saatavat. Pyrkimyksenä ongelmalainojen siirtämisellä roskapankkiin on vauhdittaa lainantoa elinkelpoisille yrityksille ja kotitalouksille. Roskapankkiin siirtyy 81 mrd. euron edestä lainoja, joiden vastineeksi pankit saavat valtion takaamia joukkolainoja. Lainat arvostetaan kiinteistöhintojen laskua kuvastavalla yli 30 prosentin alennuksella nimellisarvosta, minkä pankit kirjaavat arvonalennustappioksi. Markkinoilla arvellaan pankkien lisäpääoman tarpeen johtavan myös Allied Irish Bankin ja Bank of Irelandin kansallistamiseen. Irlannin pankkivalvoja on vaatinut rajoituksia estämään lainoituksen keskittymisen liialti millekään sektorille ja riskikeskittymien syntymisen. Espanjalaispankeista suuria kiinteistöomistajia Espanjalaiset pankit ovat tätä nykyä maan suurimpia kiinteistöomistajia. Pankit päätyivät ostamaan kiinteistöjä lainoittamiltaan kotitalouksilta sekä kiinteistöyrityksiltä ja -kehittäjiltä, kun halpojen lainojen ruokkimat maan kiinteistömarkkinat romahtivat. Välttääkseen raportoimasta huonoja lainoja taseessaan ja luottotappiokirjauksia pankit ovat vaihtaneet lainasaataviansa vakuutena olleisiin kiinteistöihin. Pankkien taseisiin omaisuudeksi siirtyneiden kiinteistöjen arvostukset ovat markkina-arvioiden mukaan varsin korkeita. Espanjalaispankkien tappioita on pienentänyt myös kiinteistöomistusten siirtäminen omien kiinteistöyhtiöiden nimiin. Järjestelyjen avulla sekä suuret pankit että paikallisesti toimivat caja-säästöpankit ovat saaneet pienennettyä ongelmalainojen osuutta lainakannastaan. Maan suurimmat pankit raportoivat vahvoja tuloksia viime vuodelta, vaikka luottotappiovaraukset kasvoivat sekä vähittäispankkitoiminnassa että kiinteistökehitysrahoituksessa. Järjestämättömien saamisten osuus lainakannasta on noussut suurimmilla pankeilla yli neljän ja caja-pankeilla yli viiden prosentin, mutta markkinaarvioiden mukaan ongelmalainojen osuus kasvaa. Caja-pankit kattavat puolet Espanjan pankkisektorista, ja niiden suuren roolin takia paikallisessa kiinteistörahoituksessa ne ovat alttiita kiinteistöriskeille. Luottoluokittaja Standard & Poor's on varoittanut maan pankkisektorin riskinäkymistä ja tulevista luottotappiosta johtuen yritysten korkeasta velkaantumisasteesta, nopeasta luotonannon kasvusta ja pankkien altistuksesta kiinteistöriskeille. Espanjan keskuspankki on vaatinut espanjalaispankkeja vahvistamaan taseitaan ja lisäämään luottotappiovarauksia siltä varalta, että yritykset eivät pysty suoriutumaan maksuvelvoitteistaan. Espanjan keskuspankin mukaan maan pankkisektorin saatavat kiinteistötoimialalta olivat 445 mrd. euroa vuoden 2009 lopussa. Hallitus on esittänyt REIT-kiinteistörahastojen (real estate investment trust) perustamista, minkä avulla pankit pääsisivät purkamaan kasvavaa kiinteistöomistustaan Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I 2.3 Kotimainen pankkitoiminta voitollista vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta vuonna 2009 noin 0,4 %. Luottotappioita aiheuttivat pääosin suomalaiset yritysasiakkaat. Kotitalouksien aiheuttamat luottotappiot tulivat lähinnä kulutusluotoista. Kuvio 6. Pankkitoiminnan tulos ennen veroja vuosineljänneksittäin Suomessa* Eero Savolainen Milj. euroa Suomessa toimivien pankkien kannattavuus heikkeni edelleen vuonna Vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta tulokset säilyivät selvästi voitollisina. Korkokate supistui ja luottotappiot lisääntyivät, mutta pääomamarkkinasidonnaiset tuotot kasvoivat voimakkaasti. Vakavaraisuus kohentui vuoden aikana. Suomalaisen pankkitoiminnan tulos ennen veroja supistui vuonna 2009 runsaan kolmanneksen edellisestä vuodesta (Taulukko 1). Vuoden viimeisen neljänneksen tulos oli 5 % parempi kuin edeltävän neljänneksen, mutta 10 % huonompi kuin vuotta aiemmin. Tulos kääntyi kasvu-uralle vuoden 2009 jälkipuoliskolla, ja viimeisen neljänneksen tulos oli vuoden toiseksi paras poikkeuksellisen hyvän ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Pankkien tuottojen rakenne muuttui selvästi. Korkokate supistui kokonaismarginaalin kapenemisen johdosta edelleen, mutta muut tuotot, etenkin kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot, kasvoivat voimakkaasti. Siten vuoden 2009 kokonaistuotot olivat lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Kun lisäksi kulut kehittyivät maltillisesti, kotimaisen pankkitoiminnan kulu-tuotto-suhde heikkeni vain vähän. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista yli kolminkertaistuivat edellisestä vuodesta. Määrä pysyi kuitenkin suhdannetilanteeseen nähden vähäisenä: luottotappioiden osuus koko luottokannasta oli Q1 2008Q2 2008Q3 2008Q4 2009Q1 2009Q2 2009Q3 2009Q4 * Nordean pankkitoiminta Suomessa, Danske Bankin pankkitoiminta Suomessa, OP- Pohjola-ryhmän pankki- ja sijoituspalvelutoiminta, Aktian konttoritoiminta, säästöpankit, paikallisosuuspankit, Ålandsbanken, Evli Pankki Lähteet: Pankkien osavuosi- ja tilinpäätöstiedot ja Suomen Pankki. Suomalaisten pankkikonsernien järjestämättömien (yli 90 päivää erääntyneinä olleiden) saamisten määrä kasvoi huomattavasti vuoden aikana. Järjestämättömien saamisten kanta oli vuoden 2009 lopussa milj. euroa (vuotta aiemmin 762 milj. euroa). Järjestämättömien saamisten osuus luottokannasta oli noin 0,6 %. Järjestämättömistä saamisista lähes puolet johtui kotimaisista kotitalouslainoista ja runsas neljännes kotimaisista yrityslainoista. Järjestämättömien ulkomaisten lainasaamisten määrä kolminkertaistui vuoden 2009 aikana. Suomalaisten pankkien vakavaraisuus parani vuoden 2009 aikana. Ennakkotietojen perusteella pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluku oli vuoden 2009 lopussa 14,5 %. Omien varojen rakenne oli lisäksi hyvä: ensisijaisten omien varojen määrä oli noin 95 prosenttia kaikista omista varoista. Vakavaraisuuden vähimmäisvaatimuksen ylittävien omien varojen määrä kasvoi vuoden 2009 aikana, ja oli vuoden lopussa noin 9 mrd. euroa. Finanssivalvonnan mukaan pankkien maksuvalmius parantui vuonna 2009, kun riskilisät pienenivät ja rahoituksen saatavuus kohentui. Pitkäaikaisen rahoi- Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

14 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I tuksen hinta pysytteli yhä korkeampana kuin ennen kriisiä, vaikka riskilisät kaventuivat. Pankkien toimintaympäristö säilyy haasteellisena myös vuonna Matala korkotaso tuo paineita korkokatteeseen. Lisäksi pankkien on vaikea saavuttaa vuoden 2009 poikkeuksellisen suuria kaupankäynnin nettotuottoja. Valtaosa pankeista odottaakin, että vuoden 2010 tulos muodostuu korkeintaan yhtä hyväksi kuin edeltävänä vuotena. Taulukko 1. Suomessa toimivien pankkien tuloslaskelmaeriä vuonna 2009 ja muutos edellisvuodesta Korkokate Muut tuotot, netto Kulut yhteensä Luottotappiot, netto Tulos ennen veroja Milj. euroa Muutos Milj. euroa Muutos Milj. euroa Muutos Milj. euroa Muutos Milj. euroa Muutos Nordea-konserni % % % % Pohjoismainen pankkitoiminta % % % % Pankkitoiminta Suomessa % % % % *Nordea Pankki Suomi -konserni % % % % Danske Bank -konserni % % % % Pankkitoiminta % % % Pankkitoiminta Suomessa % % % *Sampo Pankki -konserni % % % OP-Pohjola-ryhmä % % % % Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta % % % % *Pohjola Pankki % % % % Säästöpankit % % % % Aktia-konserni % % % % Pankkitoiminta % % % % Paikallisosuuspankit % % % % Ålandsbanken-konserni % % % % Evli Pankki -konserni % % % % 1. Suomalainen pankkitoiminta % % % % 2. Suomalaiset finanssikonsernit % % % % 3. Suomessa toimivat finanssikonsernit % % % % Muut tuotot sisältävät mm. palkkiotuotot nettomääräisenä, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot, myyntivoitot lopetetuista toiminnoista ja osuudet osakkuusyritysten tuloksesta. Kuluissa ovat mukana poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, palautukset omistajajäsenille ja voitonjako henkilökunnalle... = muutosta ei ole mielekästä esittää. 1. Säästöpankit, Aktia-konsernin pankkitoiminta, paikallisosuuspankit, Ålandsbanken-konserni, Evli Pankki -konserni, OP-Pohjola-ryhmän pankki- ja sijoituspalvelutoiminta, Nordea-konsernin pankkitoiminta Suomessa ja Danske Bank -konsernin pankkitoiminta Suomessa. 2. Säästöpankit, Aktia-konserni, paikallisosuuspankit, Ålandsbanken-konserni, Evli Pankki -konserni, OP-Pohjola-ryhmän pankki- ja sijoituspalvelutoiminta, Nordea Pankki Suomi -konserni ja Sampo Pankki -konserni. 3. Nordea-konserni, Danske Bank -konserni ja taulukon suomalaiset finanssikonsernit (pl. Nordea Pankki Suomi ja Sampo Pankki). Lähteet: Pankkien osavuosikatsaukset ja Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I 2.4 Varallisuushintojen nousu Pertti Pylkkönen kohentanut vakuutussektorin vakavaraisuutta Osakekurssien nousu ja yrityslainojen riskilisien supistuminen tukivat vakuutusyhtiöiden kannattavuutta sekä kohensivat niiden vakavaraisuutta viime vuonna. Talouden taantuma heijastui vakuutusyhtiöiden vuoden 2009 toimintaan vakuutusmaksutulon hitaana kasvuna. Vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettua maksutuloa kertyi arvion mukaan noin 16 mrd. euroa ja kasvu edellisestä vuodesta jäi vaatimattomaksi. Vahinkovakuutus- ja työeläkeyhtiöiden maksutulo ei juuri kasvanut. Yrityssektorin vaikeudet heikensivät vahinkovakuutuksen maksutulon kertymistä. Työllisyyden heikkeneminen pysäytti puolestaan usean vuoden kestäneen työeläkeyhtiöiden maksutulon kasvun. Henkivakuutussektorin maksutulo kasvoi sen sijaan ripeästi ja oli noin 3 mrd. euroa, kun se edellisenä vuonna jäi runsaaseen 2,6 mrd. euroon. Taustalla oli kapitalisaatiosopimusten kasvu, perinteisten henkivakuutusten sekä yksilöllisen eläkevakuutuksen maksutulo jäi edellisen vuoden tasolle. Odotukset uuden eläkesäästämistuotteen eli pitkäaikaissäästämisen markkinoille tulosta saattoi osaltaan hidastaa uusien eläkevakuutusten myyntiä. Vähäisestä maksutulon kasvusta huolimatta useimpien vakuutusyhtiöiden tulokset paranivat viime vuonna hyvien sijoitustoiminnan tuottojen ansiosta. Suurempien vahinkovakuutusyhtiöiden vakuutustoiminta oli varsin kannattavaa ja yhdistetty kulusuhde jäi selvästi alle sadan. Maksutulon vaisu kehitys heikensi henkivakuutusyhtiöiden tuloksia. Käyvin arvoin lasketut henkivakuutusyhtiöiden tulokset paranivat kuitenkin sijoitusten markkina-arvojen nousun ansiosta huomattavasti. Työeläkeyhtiöiden käyvin arvoin lasketut tulokset paranivat vuonna 2009 merkittävästi ja niiden yhteenlaskettu tulos oli 5,5 mrd. euroa, kun se edellisenä vuonna jäi mm. osakekurssien voimakkaan alenemisen vuoksi yli 11 mrd. euroa tappiolle. Suomalaisten vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus parani vuoden 2009 aikana. Yhtiökohtaisesti muutokset vaihtelivat kuitenkin selvästi osakesalkun painon mukaan. Huomattavinta parannus oli työeläkeyhtiöillä. Niillä osaketuottosidonnaisten sijoitusten osuus oli muita vakuutusyhtiöitä huomattavasti suurempi. Vuoden 2008 lopulla voimaan tulleen määräaikaislain ansiosta työeläkeyhtiöt välttyivät massiivisilta osakkeiden pakkomyynneiltä ja ne hyötyivät osakekurssien noususta. Finanssikriisi muutti vakuutusyhtiöiden sijoitussalkun rakenteita Vakuutusyhtiöiden sijoitussalkuissa osakkeiden paino markkina-arvoista lasketuista sijoituksista on alentunut. Samoin myös hedge-rahastosijoitusten paino on pienentynyt kriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna. Eläkevakuutusyhtiöiden sijoitusten yhteenlaskettu markkina-arvo oli vuoden 2009 lopussa 78 mrd. euroa. Varallisuushintojen nousun ansiosta sijoitusten markkina-arvo nousi lähes viidenneksellä vuoden 2008 runsaasta 65 mrd. eurosta. Sijoitusten markkinaarvosta osakkeiden osuus oli suurimmillaan vuonna 2007, lähes 40 %. Viime vuoden lopussa osuus jäi alle 30 %:n. Riskipainotettuna osuus on vielä jonkin verran pienempi. Erilaisten korkosijoitusten osuus oli vuoden 2009 lopussa runsaat 50 %. Joukkovelkakirjalainojen osuus on pysynyt kriisiä edeltäneellä tasolla. Jvksalkun rakenne on kuitenkin muuttunut hieman. Työ- Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

16 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I eläkeyhtiöt lisäsivät viime vuonna kotimaisten yritysten liikkeeseen laskemien jvk-lainojen ostoja, vuoden lopussa näiden sijoitusten määrä oli noussut lähes miljardiin euroon. Finanssikriisi nosti velkakirjalainojen osuutta. TyEL-takaisinlainojen määrä nousi lähes 5 mrd. euroon, lainamäärä on kymmenkertaistunut vuodesta Pankkirahoituksen saatavuuden ja ehtojen kiristyminen vuoden 2008 syksyn jälkeen lisäsi näiden lainojen kysyntää. Rahoitusmarkkinoiden stabiloituminen ja investointien vähäisyys on kuitenkin hiljentänyt myös TyEL-lainojen kysyntää. Kuvio 7. Eläkevakuutusyhtiöiden sijoituskanta Eläkevakuutusyhtiöiden sijoituskanta 50 Mrd. euroa Korkosijoitukset 2 Osakesijoitukset 3 Kiinteistösijoitukset Lähde: Tela. Osakkeiden osuus henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlasketuissa sijoitussalkuissa oli huomattavasti työeläkeyhtiöitä pienempi. Molemmilla sektoreilla suorien osakesijoitusten osuus sijoituksista jäi alle 15 %:n. Henkivakuutusyhtiöiden yhteenlasketut sijoitukset olivat vuoden 2009 lopussa hieman alle 27 mrd. euroa. Suorien korkosijoitusten, pääasiassa joukkovelkakirjasijoitusten, osuus oli noin puolet. Sijoitukset kotimaisten yritysten liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin kasvoivat viime vuonna lähes 50 prosentilla noin miljardiin euroon. Henkivakuutusyhtiöiden toiminnan luonteen mukaisesti sijoitussidonnaisten vakuutusten maksutulo sijoitetaan eteenpäin pääosin osake- ja korkorahastojen kautta. Välillisten eli sijoitusrahastojen osuus onkin lähes kolmannes henkivakuutusyhtiöiden sijoituksista. Henkivakuutusyhtiöiden runsaan miljardin euron kiinteistösijoituksissa ei tapahtunut viime vuonna suuria muutoksia. Vahinkovakuutusyhtiöiden 11,5 mrd. euron sijoitussalkussa erilaisten korkosijoitusten osuus oli noin kaksi kolmasosaa kaikista sijoituksista. Vahinkovakuutuksen toiminnan luonteen mukaisesti sijoitukset osakkeisiin ovat maltillisia ja sijoitukset kiinteistöihin varsin vähäisiä. Suorien osakesijoitusten osuus oli runsaat 10 % ja ne sekä rahastojen kautta tehtyjen osakesijoitusten osuus oli vajaa viidennes kaikista sijoituksista. Kiinteistösijoitusten osuus sijoitussalkussa oli runsaat 5 %. Hedge-rahastosijoituksilla on marginaalinen rooli vahinkovakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnassa. Varallisuushintojen nousu paransi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta kauttaaltaan. Menestyneen sijoitustoiminnan ohella työeläkeyhtiöiden vakavaraisuuslukuja tukee myös vuoden 2008 lopussa voimaan tullut määräaikainen laki, jonka mukaan toimintapääoman määrä ei ole riippuvainen sijoitusten riskeistä, kun toimintapääoman määrä asetettiin kiinteäksi prosenttiosuudeksi vastuuvelasta. Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuuspuskureita vahvistettiin sillä, että osa tasausvastuusta rinnastetaan toimintapääomaan. Lisäksi määräaikaislain mukaan työeläkevarojen jakoa toimintapääomiin ja eläkkeiden vastuina oleviin katevaroihin muutettiin, mutta työeläkerahastoihin ei annettu ulkopuolista pääomatukea. Henkivakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu vakavaraisuuspääoma koheni huomattavasti toimintapääoman kasvun ansiosta ollen syyskuussa ,4 mrd. euroa. Vakavaraisuusaste, joka vuoden 2008 lopussa oli vajaat 12 %, nousi syyskuun lopulla 17,8 prosenttiin Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Kuvio 8. Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuuspääoma Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuuspääoma 8 Milj. euroa % Oma pääoma 2 Pääomalainat syyskuu 3 Toimintapääoma 4 Vakavaraisuus, % (oikea asteikko) Lähde: Finanssivalvonta. Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden muutokset ovat finanssimarkkinoiden kriisin aikana olleet muita yhtiöitä vähäisempiä, mutta myös niiden vakavaraisuus ja samalla vastuunkantokyky ovat parantuneet vuoden 2009 aikana. Suurempien vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta tuki viime vuonna myös hyvä vakuutustekninen kannattavuus. Vahinkotapahtumien määrä ja niiden kustannukset eivät nousseet vakavaraisuutta uhkaavaksi tekijäksi. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

18 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Arvopaperimarkkinat 3.1 CDS-markkinat arvostelun kohteena Jyrki Haajanen ja Pertti Pylkkönen Valtion riskeihin kohdistuvat CDSmarkkinat ovat joutuneet viime aikoina ankaran arvostelun kohteeksi. Kriittinen suhtautuminen johdannaismarkkinoihin on rahoituskriisin jälkeen ymmärrettävää, mutta vaatimukset joidenkin yksittäisten tuotteiden kaupankäynnin rajoittamisesta tai jopa kieltämisestä edellyttävät huolellista analysointia. CDS (credit default swap) on johdannaissopimus, jossa yksi osapuoli ostaa suojauksen velkakirjan liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyyttä tai muuta sopimuksessa mainittua tapahtumaa vastaan, ja toinen osapuoli (kuten esimerkiksi pankki tai vakuutuslaitos) antaa maksua vastaan takauksen maksukyvyttömyyden varalle. Yksittäisen valtion velkaan perustuvat CDS - sopimukset ovat käytännössä varsin standardoituja. CDS-sopimuksen antaman takauksen voi konkurssin ohella laukaista esimerkiksi se, että velallinen ei kykene maksamaan velan korkoa tai lyhentämään pääomaa. Velan etuoikeuden muuttuminen huonommaksi tai maksuajan pidentäminen voivat myös laukaista sopimuksen. CDS-markkinat ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti, mutta silti niiden osuus OTCjohdannaisten kokonaismarkkinoista on edelleen varsin pieni eli noin kymmenen prosenttia BIS Qaurtely Review, March CDS-sopimuksista valtaosa tehdään dollari- tai euromääräisinä, mutta myös punta-, Sveitsin frangi- ja Japanin jenimääräisiä sopimuksia solmitaan jonkin verran. CDS-markkinoita ja erityisesti valtion luottoriskeihin kohdistuvia CDS-sopimuksia on arvosteltu voimakkaasti viime aikoina. Markkinoita on luonnehdittu monimutkaisiksi ja läpinäkymättömiksi. Lisäksi CDS-kaupankäynnin on esitetty ohjaavan valtioiden liikkeeseen laskemien velkakirjojen hinnoittelua ja eräissä tapauksissa jopa (tarkoituksellisesti) ajavan heikossa taloustilanteessa olevien maiden lainakustannuksia ylöspäin. On vaadittu CDS-markkinoiden toiminnan rajoittamista ja esitetty jopa ns. "naked short CDS" 11 -sopimuksia kiellettäväksi kokonaan. Varsinkin Kreikan luottoriskiin kohdistuvat CDS-sopimukset ovat olleet kritiikin kohteena. Kriittinen suhtautuminen johdannaismarkkinoihin ja kaikkiin monimutkaisempiin tuotteisiin on rahoituskriisin valossa ymmärrettävää, mutta syntynyt mielikuva CDS:ien monimutkaisuudesta ja CDSmarkkinoiden roolista valtioiden velkakirjojen koronmuodostuksessa on kuitenkin puutteellinen eikä perustu kaikilta osin tosiasioihin. CDS-sopimus on rakenteeltaan varsin yksinkertainen instrumentti ja muistuttaa rahoitusmarkkinoilla rutiininomaisesti käytettyjä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia. CDS-markkinoiden nettovolyymi on varsin pieni suhteessa kohteena oleviin valtion velkakirjoihin Tehdään CDS sopimus ilman, että ostajalla on hallussaan kohdeetuutena olevaa velkainstrumenttia. 12 Esim. Kreikan valtio on laskenut liikkeeseen velkakirjoja n. USD 400 mrd. arvosta. Samanaikaisesti Kreikan valtioon kohdistuvien Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

19 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Kuvio 9. Avoimet CDS-positiot suhteessa valtion velkaan helpottaa tavoitteen toteuttamista, kuten johdannaiset yleensä. 10 % 9 % Suuret pankit eivät perinteisesti vaadi valtioiden kanssa tehtäviltä koron- ja valuutanvaihtosopimuksilta 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Suomi Italia Espanja Portugali Kreikka Irlanti Saksa Lähteet: Eurostat ja DTCC. Avoimien CDS-positioiden nettosumma suhteutettuna valtion velan määrään (velka vuoden 2008 lopussa). CDS on luonteeltaan samanlainen rahoitusinstrumentti kuin johdannaiset yleensä, eikä niiden ostaminen tai myyminen edellytä alla olevan kohde-etuuden omistamista. Toimenpide ei siten myöskään sido suuria pääomia. CDS-sopimuksia käytetään monella eri tavoin yritysten liiketoiminnassa. Esimerkiksi pankit ovat usein sekä myyjinä, että ostajina CDS-sopimuksissa sen mukaan mistä pankkitoiminnan osa-alueesta on kysymys. Valtion riskiin kohdistuvia CDS-sopimuksia käytetään pääsääntöisesti suojaamaan muusta liiketoiminnasta syntyvää valtioriskiä. CDS-suojaus ei useinkaan kohdistu alla olevaan yksittäiseen velkakirjaan vaan niitä käytetään osana pankin kokonaisriskienhallintaa. Tähän mennessä esitettyjen selvitysten valossa näyttää siltä, että suurin osa CDS-sopimuksista on tehty suojaamistarkoituksessa eikä niinkään puhtaan spekulatiivisessa mielessä. On myös syytä huomioida, että samaan lopputulokseen kuin ostamalla CDSsopimus voidaan päästä muiden rahoitusinstrumenttien yhdistelmällä. CDS-sopimusten käyttö tehostaa ja vakuutta. Tämä synnyttää pankkien taseisiin merkittävän luottoriskin. Syntynyttä luottoriskiä voidaan yrittää kattaa synteettisesti etsimällä tuotteita, jotka korreloivat valtion luottoprofiilin kanssa. Lyhyen maturiteetin CDS:t ovat yksi tähän tarkoitukseen sopiva tuote. CDS-markkinat ovat kuitenkin melko epälikvidit ja voimakas kysyntä saattaa hetkellisesti nostaa hintatasoa. Lisäksi markkinahinnoilla on taipumus hetkellisesti ylireagoida taloudessa esiintyviin muutoksiin. Näin uskotaan tapahtuneen mm. julkisuudessa esiin nostettujen Kreikan ja Portugalin tilanteissa. Pankit (ja investoijat) voivat käyttää CDSsopimuksia myös kattamaan osan yritysluottoihin (ja muihin sijoituksiin) liittyvästä maariskistä. Lisäksi pankkien riskienhallinta voi myös vähentää päivittäistä portfolion markkina- ja likviditeettiriskiä käyttämällä korreloimatonta makrosuojausta. Eräs tapa tällaisen makrosuojauksen rakentamiseen on ostaa lyhyen maturiteetin CDS-sopimus. CDS-markkinoiden kuten muidenkin johdannaismarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja kaupankäyntiin liittyviä vakuusvaatimuksia on syytä kehittää, sillä CDSmarkkinat eivät kaikilta osin vastaa rahoitusmarkkinoiden sääntelylle ja valvonnalle nykyisin asetettuja tavoitteita. Pidemmälle menevät vaatimukset tiettyjen sopimustyyppien tai kaupankäyntistrategioiden kieltämisestä edellyttävät kuitenkin vielä huolellista analysointia. Asia on periaatteellisesti niin merkittävä, että kaikki näkökohdat on syytä selvittää perusteellisesti ennen kuin mahdollisiin toimenpiteisiin ryhdytään. CDS sopimusten nettoarvo on n. USD 9 mrd. Valtion velkasitoumusten ja CDS sopimusten suhde on Kreikassa pitkälti sama kuin muissa EU maissa. Lähde: Depositary Trust & Clearing Corporation ja Barcleys Capital Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

20 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Marko Myller 3.2 Osakkeiden kaupankäynnin hajaantuminen jatkuu Pörssikaupankäynnin hajautuminen jatkuu Euroopassa. Osa monenkeskisistä kaupankäyntipaikoista on noussut merkittävään asemaan perinteisten pörssien rinnalle. Niin kutsutut monenkeskiset kaupankäyntipaikat 13 ovat onnistuneet valtaamaan markkinaosuuksia perinteisiltä pörsseiltä. Etenkin Lontoon pörssi (LSE) on ollut kovimman kilpailun kohteena ja FTSE100 - indeksin 14 osakkeiden kaupankäynnistä jo yli 40 prosenttia tapahtuu muilla kauppapaikoilla. Merkittävimmän osuuden on onnistunut nappaamaan Chi-X 15, jonka osuus FTSE100- indeksin osakkeiden kaupankäynnistä on jo yli 25 prosenttia 16. Monenkeskiset kaupankäyntipaikat eivät ole jääneet marginaaliryhmäksi, vaan ne ovat nousseet kaupankäynnissä merkittäviksi toimijoiksi pörssien rinnalle ja jopa ohi. Toistaiseksi parhaiten kauppojen määrällä ja arvolla mitaten näyttää menestyneen Chi-X. Se on onnistunut Euroopan pörssien kattojärjestön FESE:n tilastojen 17 mukaan nousemaan Euroopan kauppapaikkojen kärkikolmikkoon euromääräisellä Euronextin perään. Kauppojen määrällä mitaten Chi-X on samaisten tilastojen mukaan Euroopan suurin kauppapaikka ja noin 3,5 kertaa suurempi kuin Nasdaq-OMX:n Pohjoismainen pörssi. Ensimmäinen askel konsolidaation käynnistymisestä nähtiin kun Turquoisen 18 omistajat päätyivät myymään 60 prosentin osuuden Lontoon pörssille. Lontoon pörssi sai ostoksensa myötä jalansijaa muualla Euroopassa, koska Turquoisessa on kaupankäynnin kohteena tuotteita miltei kaikkialta Euroopasta. Monenkeskisen kauppapaikan perustaminen on teknisesti suhteellisen helppoa, mutta kaikkien kohdalla alkutaival ei ole tuonut suurta menestystä. Pohjoismaisiin osakkeisiin erikoistuneen kesällä 2009 toimintansa aloittaneen ruotsalaisen Burgundyn 19 volyymit suomalaisten osakkeiden osalta ovat olleet maltillisia. Baltian markkinoille suunnitellun monenkeskisen markkinapaikan aloitus vaikuttaa viivästyvän. Helsingin pörssin markkinaosuus on laskenut hiljalleen Helsingin pörssikään ei ole säästynyt markkinaosuuksien uudenlaiselta jaolta muuttuvilla markkinoilla. Kovin kauppapaikkojen välinen kilpailu on kohdistunut vaihdetuimpiin osakkeisiin. Helsingin pörssin markkinaosuus OMXH25 osakkeiden kaupankäynnistä on pudonnut hieman lähteestä ja mittaustavasta riippuen noin 75 prosenttiin 20. Nokian osakkeen kaupankäynnin arvosta sen markkinaosuus on noin 65 prosenttia. Myös tarkasteltaessa Helsingin pörssin vaihtoa ja markkina-arvoa (Kuvio 10) viimeisen vuoden 13 Ks. Multilateral Trading Facility (MTF), MiFID Article 4 vaihdolla mitaten heti Lontoon pörssin ja NYSE- 14 FTSE indeksin osakkeet 15 Monenkeskinen kaupankäyntipaikka, jossa kaupankäynnin kohteena on eurooppalaisia osakkeita, 16 Lähde: Fidessa Fragmentation Index 17 Lähde: FESE, European Equity Market Report, 02/ Monenkeskinen kaupankäyntipaikka, jossa kaupankäynnin kohteena on eurooppalaisia osakkeita, 19 Monenkeskinen kaupankäyntipaikka, jossa kaupankäynnin kohteena on pohjoismaisia osakkeita, 20 Lähde: Fidessa Fragmentation Index, markkinaosuudet perustuvat viikon 11 tietoihin. Tilastotietoja kaupankäynnistä julkaisee Internetissä FESE, Fidessa ja Thomson Reuters Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjola-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Sijoitusmessut 12.11.2008 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjolan liiketoimintarakenne 2 Pohjola-konserni Pankkitoiminta Varainhoito Vahinkovakuutustoiminta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus 2011 vaiheikas vuosi Aktialle Liikevoitto (milj. euroa) Osakekohtainen tulos laski 0,53 (0,83) euroon 77,9 Muuttumaton osinko 0,30 euroa/osake

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti: OHJELMAESITTEEN TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2014 (200.000.000 EUROA) SEKÄ HELSINGIN OP TUOTTODEBENTUURI 5/2014 LAINAKOHTAISIIN EHTOIHIN

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006 Tammi-maaliskuu 2006 31.3.2006 236 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 30 800 Asiakkaita 4,0 miljoonaa Jäseniä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj. ( lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu Aamiaistilaisuus Evli Pankissa Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OKO Pankki Oyj. ( lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu Aamiaistilaisuus Evli Pankissa Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 OKO Pankki Oyj (1.3.28 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu 27 Aamiaistilaisuus Evli Pankissa15.2.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Asiakasliiketoiminnan kasvu jatkui vahvana ja konsernin tulos

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä 31.12.2005 238 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 29 700 Asiakkaita 3,9

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy Pohjola-konserni Aamiaistilaisuus 9.5.28 Enskilda Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä 31.3.2005 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-syyskuu 2010

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-syyskuu 2010 Tammi-syyskuu 2010 OP-Pohjola-ryhmän rakenne Avainlukuja Tulos Neljännesvuositarkastelu Vakavaraisuus Tase Luotot ja asiakasvarat Asiakkaat ja jäsenet ym Sisällysluettelo Tuote- ja palvelukehitys Tukitoiminnot

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN Toimitusjohtajan katsaus Kulunut vuosi Aktia panostaa kasvuun Näkymät vuodeksi 2015 2 Suomi väärässä seurassa 3 Velkaantuminen jatkuu ilman uusia toimia 4 Vuoden

Lisätiedot

Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu 28 Lehdistötilaisuus 8.5.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008 Tammi-kesäkuu 2008 Avainlukuja 1-6/2008 1-6/2007 Muutos * 2007 Tulos ennen veroja, milj. e 359 523-31 1 005 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 320 345-7 706 Vahinkovakuutus 40 83-52 181 Henkivakuutus 34

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2009

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2009 Tammi-maaliskuu 2009 Avainlukuja 1-3/2009 1-3/2008 Muutos * 2008 Tulos ennen veroja, milj. e 124 125 0 372 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 164 160 3 532 Vahinkovakuutus -1 22-107 55 Henkivakuutus -26

Lisätiedot

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa : TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä 31.12.2004 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-joulukuu 2008

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-joulukuu 2008 Tammi-joulukuu 2008 Avainlukuja 1-12/2008 1-12/2007 Muutos * Tulos ennen veroja, milj. e 372 1005-63 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 532 722-26 Vahinkovakuutus 55 181-70 Henkivakuutus -162 129 Asiakkaille

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjola-konserni Osavuosikatsaus 1.1. - 3.9.28 Lehdistötilaisuus 6.11.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 2 Pohjola-konserni Olennaista Asiakasliiketoiminnoissa tuottojen kasvu jatkui vahvana ja kannattavuus

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/21 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen Teemat Valtioiden velkakriisi ja Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus Maailmantalouden näkymät Euroalueen taloustilanne

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

4-6/2014: Vakaa kehitys

4-6/2014: Vakaa kehitys OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2015 4-6/2014: Vakaa kehitys Liikevoitto oli 19,7 (22,0) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto kasvoivat 11 %; korkokate pysyi vakaana 24,3 (25,9) miljoonassa eurossa. Liiketoiminnan

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

Aktia Pankki TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2015

Aktia Pankki TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2015 Aktia Pankki TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2015 10-12/2015: Kertaluonteiset kulut rasittivat tulosta Liikevoitto oli 11,1 (12,6) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto olivat muuttumattomat 18,9 (18,9) miljoonaa euroa

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Aktia OSAVUOSIKATSAUS 1 3/2011

Aktia OSAVUOSIKATSAUS 1 3/2011 Aktia OSAVUOSIKATSAUS 1 3/2011 Jussi Laitinen 9.5.2011 1 3/2011 lyhyesti Liikevoitto oli 18,8 (17,5) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) nousi 0,20 (0,18) euroon. Liiketoiminnan tuotot olivat 62,6

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten konsernit, konsolidointiryhmät. Frekvenssi 90 > 20 pankkipäivää; Frekvenssi 365 > 1.3.

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten konsernit, konsolidointiryhmät. Frekvenssi 90 > 20 pankkipäivää; Frekvenssi 365 > 1.3. VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (vrt. Liite 6) Annettu Tunniste Systeemitunnus 19.7.2007 1.9.2007 2.1.2., 2.2.2. A_L3b_s.XLS A 1 = Suomi 2 = English 3 = Svenska 243, 244 Kotimaisten sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/28 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 29.1.28 Itävalta Latvia Liettua Norja Puola Romania Ruotsi Saksa Suomi Tanska Tshekki Unkari Venäjä

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ

OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2010 OP-Asuntoluottopankin (OPA) luottokanta laski joulukuun lopun 4 360 miljoonasta eurosta maaliskuun lopun 4 203 miljoonaan euroon. Katsauskaudella

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti: OHJELMAESITTEEN TÄYDENNYS 2, 6.8.2014 TÄYDENNYS 2, 6.8.2014 HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2014 (200.000.000 EUROA) SEKÄ HELSINGIN OP TUOTTODEBENTUURI 3/2014 LAINAKOHTAISIIN EHTOIHIN

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-syyskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-syyskuu 2006 Tammi-syyskuu 2006 Avainlukuja 1-9/2006 1-9/2005 Muutos 1-12/2005 Tulos ennen veroja, m ilj. 598 452 32,4 * 579 Kulujen suhde tuottoihin, % 55 52 3,4 55 Arvonalentum iset luotto-ja takauskannasta, % 0,01

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Pankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja niiden väliset erot riskienhallinnan näkökulmasta

Pankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja niiden väliset erot riskienhallinnan näkökulmasta Pankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja niiden väliset erot riskienhallinnan näkökulmasta Matti Koivu, 30.1.2013 30.1.2013 Matti Koivu Agenda Pankki- ja vakuutusliiketoiminta keskeiset

Lisätiedot

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2015 17.11.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2015 17.11.2015 OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2015 17.11.2015 4-6/2015: Vakaa kehitys Liikevoitto oli 16,4 (17,3) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto kasvoivat 12 %, mutta korkokate laski 9 % 23,8 (26,1) miljoonaan euroon. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki RATKAISU 09 15.1.2009 1 Sisältö 1. Rahoitusmarkkinoiden tilanne 2. Maailmantalouden käänne 3.

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008 1/8 Tunnusluvut 4-6 4-6 1-6 1-6 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 470,6 413,0 923,5 850,9 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 10,6 19,7 43,9 65,6 101,8 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012 Asiakkaita: 45 902 (46 344), asiakasmäärä sisältää pankin omia palveluja käyttävät asiakkaat Vakavaraisuussuhde, %: 16,88 % (18,04 %) Liikevoitto

Lisätiedot

Vuoden 2017 liikevoiton arvioidaan jäävän vuoden 2016 tulosta alemmaksi, koska suuria kertaluonteisia tuottoja ei ole odotettavissa.

Vuoden 2017 liikevoiton arvioidaan jäävän vuoden 2016 tulosta alemmaksi, koska suuria kertaluonteisia tuottoja ei ole odotettavissa. TÄYDENNYS 6/16.2.2017 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00 %

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

PANKKIVUOSI 2015. Pankkien tuloskatsaus

PANKKIVUOSI 2015. Pankkien tuloskatsaus PANKKIVUOSI 2015 Pankkien tuloskatsaus 8.6.2016 1 PANKKIVUOSI 2015 Sisällysluettelo 1 Toimintaympäristön kehitys... 2 2 Suomessa toimivat pankit... 3 2.1 Luottolaitosten markkinaosuudet Suomessa... 4 2.2

Lisätiedot

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2015 Försäkringsaktiebolaget Garantia Garantia Insurance Company Ltd Kluuvikatu 3 Glogatan 3 Kluuvikatu 3 PL 600, 00101 Helsinki PB 600, 00101

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2015 Aktia panostaa kasvuun Näkymät ja suunnitelmat 2016 2 Suomen kasvu jatkossa heikkoa 0,6 0,9 3 Kilpailukyky on edelleen ongelma 4 Työllisyysaste

Lisätiedot

Aktia Pankki Toimitusjohtaja Jussi Laitinen

Aktia Pankki Toimitusjohtaja Jussi Laitinen Aktia Pankki Toimitusjohtaja Jussi Laitinen Aktia lyhyesti Vakavarainen kotimainen pankki Banking, Vakuutus ja varainhoito palveluja 900 työntekijää, 50 konttoria 42 000 osakkeenomistajaa 300 000 asiakasta

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj. Yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OKO Pankki Oyj. Yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen OKO Pankki Oyj Yhtiökokous 27.3.2007 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 OKO-konsernin strategia 2006-2009 Visio Suomen vetovoimaisin ja menestyvin finanssipalveluyritys Taloudellisen lisäarvon luominen

Lisätiedot

Konsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 80 tuhatta euroa (866 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja.

Konsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 80 tuhatta euroa (866 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2014 OSAVUOSIKATSAUS 5.11.2014 KLO 8:50 - Liikevaihto 30,4 miljoonaa euroa (29,9 milj. euroa) - Liikevoitto 1.133 tuhatta euroa (468 tuhatta euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja tammi kesäkuulta oli 121,4 miljoonaa euroa (162,0).

Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja tammi kesäkuulta oli 121,4 miljoonaa euroa (162,0). 1 SAMPO PANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 9.8.2007 SAMPO PANKKI -KONSERNI TAMMI KESÄKUUSSA 2007 Konsernirakenteen muutokset Danske Bank A/S osti 1.2.2007 Sampo Pankin koko osakekannan. Tässä

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot