Rahoitusmarkkinaraportti

Transkriptio

1 Rahoitusmarkkinaraportti Kansainvälisten pankkien kehitys kahtiajakautunutta Kotimainen pankkitoiminta voitollista CDS-markkinat arvostelun kohteina Euroopan järjestelmäriskikomitean tehtävät alkavat hahmottua Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

2 Sisällys 1 Rahoituksen välitys Asuntolainojen kehitys vaisua euromaissa Kuntien rahoittamisessa Kuntarahoituksen rooli korostunut 6 2 Pankit ja vakuutuslaitokset Kansainvälisten pankkien tuloksissa nähtävissä elpymistä mutta myös uhkia kriisin pitkittymiselle USA:n, Irlannin ja Espanjan pankkien kiinteistöriskit Kotimainen pankkitoiminta voitollista vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta Varallisuushintojen nousu kohentanut vakuutussektorin vakavaraisuutta 15 3 Arvopaperimarkkinat CDS-markkinat arvostelun kohteena Osakkeiden kaupankäynnin hajaantuminen jatkuu 20 4 Infrastruktuuri Rahalähetykset ulkomailta merkittävä tulonlähde kehittyvien maiden vähätuloisille, mutta haaste valvojille ja lainsäätäjille SEPA-tilisiirto korvaa kotimaisen tilisiirron - oletko valmis? 24 5 Sääntelyn ja valvonnan keskeisiä hankkeita Euroopan järjestelmäriskikomitean tehtävät Pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntelyä kiristetään 28 6 Rahoitustoimialan keskeisiä yritysjärjestelyjä ja tapahtumia 30 Kuvioluettelo Kuvio 1. Asuntolainakannan osuus BKT:sta eräissä euroalueen maissa 4 Kuvio 2. Euromaiden uusien asuntolainasopimusten korkoja, koron kiinnitysaika enintään 1 v. 5 Kuvio 3. Kuntien ylijäämä (+) / alijäämä (-) 6 Kuvio 4. Kuntien korollisen velan rakenne 7 Kuvio 5. Suurten pohjoismaisten finanssikonsernien* tulos vuosineljänneksittäin 9 Kuvio 6. Pankkitoiminnan tulos ennen veroja vuosineljänneksittäin Suomessa* 13 Kuvio 7. Eläkevakuutusyhtiöiden sijoituskanta 16 Kuvio 8. Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuuspääoma 17 Kuvio 9. Avoimet CDS -positiot suhteessa valtion velkaan 19 Kuvio 10. Helsingin pörssin vaihto ja markkina-arvo 21 Projektiryhmä Eeva Alho Nina Björklund Jonna Elonen-Kulmala Jyrki Haajanen Marko Myller Marianne Palva Pertti Pylkkönen Maija Salmela Elina Salminen Eero Savolainen Jukka Vauhkonen Ohjaus Kimmo Virolainen Jouni Timonen Laura Vajanne Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 160 Puhelin etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus HELSINKI Faksi (09) Kotipaikka Helsinki

3 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Suomessa toimivien pankkien tuloslaskelmaeriä vuonna 2009 ja muutos edellisvuodesta 14 Taulukko 2. Maailmanpankin arvioita ja ennusteita vastaanotettujen rahalähetyksien määristä vuosina

4 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Rahoituksen välitys 1.1 Asuntolainojen kehitys Elina Salminen vaisua euromaissa Finanssikriisin ja siitä seuranneen taantuman myötä uusien asuntolainojen määrät ovat romahtaneet monessa euroalueen maassa. Uusien asuntolainojen määrät euroalueella ovat edelleen yli kolmanneksen matalammalla tasolla kuin vuosina Matalat korot ovat viime aikoina piristäneet asuntomarkkinoita, mutta uusien lainojen määrissä ollaan edelleen kaukana huippuvuosista. Asuntolainakannat kasvoivat viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaasti Euroopassa, jopa useita kymmeniä prosentteja vuodessa. Lainojen takaisinmaksuajat pidentyivät ja lainakoot suurenivat. Kotitalouksien suotuisa tulokehitys, madaltuneet korot ja pidentyneet laina-ajat ovat mahdollistaneet yhä suuremmat asuntolainat. Asuntolainat muodostavat euroalueella kotitalouksien suurimman velkaerän ja rahalaitosten yhden suurimmista saamiseristä. Asuntolainakannan kovan kasvun seurauksena sen osuus BKT:sta on noussut lähes kaikissa euroalueen maissa (kuvio1). Italiassa lainakannan osuus BKT:sta on pysynyt hyvin matalana, kun taas Irlannissa, Espanjassa, Portugalissa ja Suomessa osuus on selvästi kasvanut. Hollannissa asuntolainakanta on jo entuudestaan korkealla tasolla. Asuntolainojen kehitykseen vaikuttavat voimakkaasti maiden väliset lainsäädännölliset ja kulttuurilliset erityispiirteet. Italiassa ja Kreikassa ainoastaan prosentilla kotitalouksista on asuntolainaa kun taas Saksassa, Espanjassa, Portugalissa ja Ranskassa vastaava prosenttiosuus on noin ja Irlannissa ja Hollannissa noin Suomessa noin kolmanneksella väestöstä oli asuntolainaa vuonna 2009 ja keskimääräinen asuntolainan koko on Kuvio 1. Asuntolainakannan osuus BKT:sta eräissä euroalueen maissa 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % IT BE AT FR DE FI ES NL PT IE Lähteet: OECD ja Euroopan keskuspankki. Asuntolainakannan tämänhetkinen vuosikasvu Suomessa näyttää olevan selvästi euroalueen maita nopeampaa; lainakanta kasvoi Suomessa 6,5 % tammikuussa 2010 kun kasvu euroalueella jäi vajaaseen kahteen prosenttiin. Toisaalta Suomessa lainakanta ei koskaan kasvanut yhtä voimakkaasti kuin esimerkiksi Espanjassa ja Irlannissa, missä asuntolainakannat kasvoivat parhaimmillaan prosentin vuosivauhtia. Asuntolainakannan vuosikasvujen tulkintaa vaikeuttaa se, että monien euromaiden pankit ovat arvopa- 1 Lähde: EKP: Occasional Paper Series no. 101/ March 2009 (tiedot kerätty kansallisista lähteistä vuosina ). 2 Lähde: Finanssialan Keskusliitto: Kotitalouksien säästäminen ja luotonkäyttö tutkimusraportti Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

5 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I peristaneet ja siirtäneet asuntolainoja pois taseistaan 3. Arvopaperistetut asuntolainat poistuvat asuntolainakannasta ja siten asuntolainakannan kasvu hidastuu, vaikka kotitalouksien asuntovelassa ei tapahtuisikaan muutoksia. European Securitisation Forumin mukaan Irlanti on arvopaperistanut kokoonsa nähden euromaista eniten. Arvopaperistaminen on yleistä myös Espanjassa, Portugalissa, Italiassa ja Kreikassa. 4 Vertailumaista Itävalta ja Suomi ovat ainoat maat, joissa arvopaperistaminen on vähäistä. Lainakantojen sijasta onkin hyödyllisempää tarkastella uusia lainasopimuksia 5. Uusia asuntolainasopimuksia solmittiin vuosina monissa euromaissa ennätysmäärät. Näihin vuosiin nähden uusien asuntolainasopimusten volyymit ovat pudonneet huomattavasti. Irlannissa ja Espanjassa uudet asuntolainat ovat romahtaneet eniten. Tammikuussa 2010 solmittiin Irlannissa 61 % vähemmän uusia asuntolainoja kuin vuosina keskimäärin ja Espanjassa 53 % vähemmän. Kreikassa, Portugalissa, Hollannissa ja Suomessa uudet asuntolainasopimukset ovat supistuneet yli 40 % vuosien keskiarvosta. Ranskassa, Saksassa ja Italiassa pudotus on ollut 7 13 %. Irlannin ja Espanjan osalta romahdusta selittää muun muassa työttömyyden raju nousu ja kiinteistökuplan puhkeaminen. Itävallan ja Belgian luvut näyttävät siltä, että asuntolainoja olisi solmittu enemmän kuin vuosina Itävallassa solmitaan kuitenkin poikkeuksellisen paljon (noin kolmannes) Sveitsin frangiin sidottuja asuntolainoja, jotka eivät näy euromääräisissä tilastoissa. Finanssikriisin myötä Itävallan valvontaviranomaiset rajoittivat valuuttalainojen 3 Lainat voidaan siirtää erillisyhtiöihin, jotka eivät kuulu rahalaitossektoriin; näin ollen lainat eivät enää näy rahalaitossektorin taseissa. 4 Data Report Q3/ Uudet lainasopimukset sisältävät myös sopimukset, jotka syntyvät olemassa olevan lainan uudelleenneuvottelun tuloksena. myöntämistä, mikä siirsi kysyntää euromääräisiin lainoihin. Myös Belgiassa asuntolainat ovat selvästi matalammalla tasolla kuin huippuvuonna Suomessa matalimmat korot Asuntolainojen korkosidonnaisuus vaihtelee huomattavasti maittain: Saksassa ja Ranskassa suositaan pitkiä ja kiinteitä korkoja, kun taas Suomessa, Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa, Irlannissa, Itävallassa ja Italiassa asuntolainat sidotaan vaihtuviin korkoihin 6. Esimerkiksi Portugalissa ja Suomessa lähes kaikki asuntolainat on sidottu enintään yhden vuoden kiinnitysajan korkoihin, kun euroalueella keskimäärin vastaava luku on 43 %. Vaihtuvakorkoisia lainoja suosivissa maissa asuntolainojen korot vaihtelevat markkinakorkojen mukana, ja korot ovat painuneet historiallisen alhaiselle tasolle. Suomessa korot ovat kaikkein matalimmat koko euroalueella, mikä viittaisi siihen, että Suomessa käytetään erityisesti kaikkein lyhyimpiä, 1 kk:n ja 3 kk:n euriboreja referenssikorkoina. Kuvio 2. Euromaiden uusien asuntolainasopimusten korkoja, koron kiinnitysaika enintään 1 v % ES AT GR PT IE FI Lähde: Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit. Historiallisen mataliksi painuneet korot ovat osaltaan piristäneet asuntomarkkinoita. Monissa euromaissa uusien asuntolainasopimusten trendi onkin kääntynyt nousuun. Ranskassa ja Belgiassa käänne näkyy kaikkein voimakkaimmin. 6 Euribor- ja prime-korot Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

6 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Kuntien rahoittamisessa Kuntarahoituksen rooli korostunut nusteessa arvioidaan alijäämän osuuden bruttokansantuotteesta pysyttelevän jatkossakin samalla tasolla. Kuvio 3. Kuntien ylijäämä (+) / alijäämä (-) Pertti Pylkkönen ja Eero Savolainen Milj. euroa Suomen kuntasektori on rahoittanut pitkään jatkuneita alijäämiään ottamalla lisävelkaa. Kuntien velka koostuu pääosin lainoista, mutta kunnat ovat hakeneet velkarahoitusta myös suoraan arvopaperimarkkinoilta. Velan rakenne on muuttunut viime vuosien aikana Kuntarahoituksen roolin merkittävän kasvun myötä. Suomen kuntatalous on ollut pitkään alijäämäinen. Kunnat 7 ovat olleet kansantalouden tilinpidossa alijäämäsektori yhtäjaksoisesti vuodesta 1997 lähtien vuotta 2000 lukuun ottamatta. Alijäämän kattamiseksi kunnat ovat joutuneet lisäämään velkaantumistaan. Esimerkiksi vuosina kuntasektorin kumulatiivinen alijäämä oli yhteensä 4,2 mrd. euroa. Tätä alijäämää kunnat paikkasivat ottamalla velkaa 5,7 mrd. euroa. 8 Rahoitusmarkkinoiden kriisin aiheuttama reaalitalouden poikkeuksellisen jyrkkä ja nopea pudotus ei ole suuresti muuttanut kuntatalouden rahoitusasemaa. Kuntien kansantalouden tilinpidon mukainen alijäämä oli vuosina 2008 ja 2009 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 0,4 % bruttokansantuotteesta. Suomen Pankin maaliskuun 2010 kokonaistaloudellisessa en * 2009* Lähde: Tilastokeskus. Kuntien lainakannan kasvu voimistui vuoden 2008 aikana yli 8 prosenttiin oltuaan vuonna 2007 runsaat 3 %. Velkaantuminen on tästä jatkunut entistä ripeämpänä. Syyskuussa 2009 lainakannan kasvuvauhti oli jo lähes 10 %. Kaikkiaan kuntien velkakanta oli syyskuun lopussa 9,4 mrd. euroa. Ripeästä kasvusta huolimatta kuntien velkakannan osuus koko maan luottokannasta on säilynyt vakaana, vajaassa 4 prosentissa 9. Suomen kuntien velkarahoitusmarkkinoiden rakenne on muuttunut viime vuosien aikana. Talletuspankit ovat hillinneet kuntasektorin rahoitusta ja niiden myöntämien lainojen osuus kuntien lainakannasta on muutamassa vuodessa laskenut noin neljänneksestä 15 prosenttiin. Liikepankkien toiminnan muutosta kuvaa esimerkiksi Nordea, joka myi kuntaluottojaan Kuntarahoitukselle lähes 0,6 mrd. euron arvosta vuonna Kansantalouden tilinpidossa kunnat, kuntayhtymät ja Ahvenanmaan maakuntahallinto muodostavat sektorin paikallishallinto. Tässä artikkelissa kunnilla tarkoitetaan koko paikallishallintoa. Kuntien omistamat yritykset luetaan yrityssektoriin. 8 Samana ajanjaksona kunnat hankkivat rahoitusvaroja 2,1 mrd. eurolla, jolloin rahoitusvarojen nettohankinnaksi muodostui 3,6 mrd. euroa 9 Suomen luottokanta oli vuoden 2009 lopussa 259 mrd. euroa Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Kuvio 4. Kuntien korollisen velan rakenne Milj. euroa Lainat talletuspankeilta 2 Lainat muilta luottolaitoksilta 3 Lainat julkisyhteisöltä 4 Lainat muilta kotimaisilta sektoreilta 5 Lainat ulkomailta 6 Velkapaperit Lähde: Suomen Pankki Kunnat nostavat jonkin verran rahoitusta myös suoraan raha- ja pääomamarkkinoilta. Joukkolainojen liikkeeseenlaskijoina toimivat lähinnä muutamat suuremmat kaupungit, jotka ovat myyneet joukkolainojaan kotimaisten sijoittajien ohella myös suoraan ulkomaisille sijoittajille. Lyhytaikaisen markkinarahoituksen eli kuntatodistusten määrä on viime aikoina ollut reippaassa kasvussa ja niiden liikkeessä oleva määrä on noussut yli miljardin euron. Kuntarahoitus on tällä hetkellä kuntien keskeisin rahoituslähde ja sen osuus kuntien lainakannasta on noussut jo noin puoleen (kuviossa lainat muilta luottolaitoksilta). Kuntarahoitus keräsi viime vuonna osakeannilla 41 milj. euroa ja se on kyennyt vastaamaan hyvin kuntien kasvavaan velanottoon. Kuntarahoituksella on paras mahdollinen riskiluokitus (Aaa/AAA) ja se nosti esimerkiksi vuonna 2009 tarvitsemansa rahoituksen lähes kokonaan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Euromääräisten joukkolainojen ohella sijoittajille myytiin runsaasti myös ulkomaan valuutan määräisiä lainoja, kuten Sveitsin frangin, Japanin jenin ja Yhdysvaltojen dollarin määräisiä lainoja. Kuntarahoituksen varainhankinnan kirjo on laajenemassa, mikäli ehdotetut kiinnitysluottopankkilain muutokset tulevat voimaan. Muutoksen myötä pankkien ohella myös Kuntarahoitus olisi saamassa oikeuden laskea liikkeelle katettuja joukkovelkakirjalainoja, joissa vakuutena voi olla asunto- ja kiinteistövakuuden ohella myös julkisen sektorin takaus. Julkisen sektorin kunnille myöntämien lainojen määrän kehitys on ollut kaksijakoista: valtion lainananto kunnille on supistunut, kun taas työeläkelaitokset ovat lisänneet kuntasektorin lainoitustaan tuntuvasti. Kuntasektorin ulkomaisten lainojen määrä on puolestaan pysytellyt noin 2 miljardissa eurossa jo useita vuosia. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

8 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Pankit ja vakuutuslaitokset 2.1 Kansainvälisten pankkien Eeva Alho tuloksissa nähtävissä elpymistä mutta myös uhkia kriisin pitkittymiselle Kansainvälisten pankkien vuoden 2009 tulokset antavat kaksijakoisen kuvan pankkisektorin terveydestä ja niiden tuloskunnosta. Eurooppalaiset pankit kirjasivat merkittävästi arvonalentumistappiota, kun taas Yhdysvalloissa kirjanpitohelpotus pienensi pankkien tulosvaikutteisia arvonalennustappioita. Pohjoismaiset pankit vähensivät selvästi lainanantoa Baltiassa. Kansainvälisellä pankkisektorilla hakeuduttiin uusiin asetelmiin, kun kriisistä pyrittiin toipumaan liiketoimintojen uudelleenpainotuksin sekä yritysjärjestelyin. Vuoden 2009 tulosten perusteella kansainvälisten pankkien joukossa oli havaittavissa jako hyväkuntoisiin ja heikompiin. Kannattavat pankit kykenivät toteuttamaan strategiaansa ja hakemaan kasvua, kun heikommat karsivat riskipitoisia toimintojaan joko omaehtoisesti tai valtion tukipakettien edellyttäminä. Finanssikriisin yli vähin vaurioin selvinneet suuret pankit raportoivat voitollisia tuloksia viime vuodelta, mutta tappiota kriisin aikana tehneet onnistuivat pääosin vain pienentämään tappioitaan. Kansainväliset pankit hakivat kasvua erityisesti kehittyviltä markkinoilta ja Aasiasta. Ne hyödynsivät rakenteellisia muutoksia ja virittivät asemiaan kehittyvien talouksien vaurastumisen varalle, kun kysynnän varainhoitoalalla ennakoidaan kasvavan. Toisaalta horjuvat pankit pitäytyivät kasvun tavoittelusta ja pyrkivät tervehdyttämään toimintaansa keskittymällä peruspankkitoimintaan ja luopumalla ydintoimintojen ulkopuolisista yksiköistä ja markkina-alueista. Vuoden 2009 tulosten valossa peruspankkitoimintaan keskittyminenkin oli pahiten tappiollisille pankeille työlästä, kun korkokatteet pienenivät ja arvonalentumistappiot kasvoivat. Kannattavat pankit sen sijaan raportoivat vahvasti kannattavista operatiivisista tuloksista koska ne onnistuivat kasvattamaan asiakasvolyymeja ja niiden rahoituksenhankinnan kustannukset alenivat. Kotitalouksien lainanotto oli vilkasta matalien korkojen ja laskeneiden asuntohintojen vuoksi, mutta uhkana kotitalouslainakannan kasvupotentiaalille on useissa maissa kasvava työttömyys. Yritysten lainakysyntä hiljeni osin rahoitushankinnan kanavoiduttua pankkilainoista elpyneille arvopaperimarkkinoille, lisäksi yritysten näkymien ollessa epävarmat investointien lykkääminen ja tervehdytystoimet vähensivät lainakysyntää. Myös konkurssien lisääntyminen vähensi yrityslainoitusta. Arvonalentumistappioiden kasvu johtui erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaikeuksista ja toiminnoista kehittyvillä markkinoilla ja kiinteistömarkkinoilla. Voitollisiksi kääntyneiden pankkien tuloksia siivittivät hyvästä markkinatilanteesta niitetyt palkkiot sekä arvopaperiemissioiden vilkastuminen. Kaupankäyntituottojen reipas kasvu heijasti vuoden aikana koettua markkinoiden elpymistä, ja niiden tasoittuminen on todennäköistä. Yhdysvaltalaispankkien vuoden 2009 tuloksia rasittivat lisäksi TARP-pääomatukien (Troub Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I led Asset Relief Program) takaisinmaksu liittovaltiolle. Yhdysvaltain talletusvakuutusjärjestelmään (FDIC) kuuluvien pankkien määrä pieneni lähes kolmellasadalla vuoden aikana, ja poistuneista puolet ajautui konkurssiin. Siinä missä eurooppalaiset pankit kärsivät kasvaneista arvonalentumistappioista myös USA:n toiminnoistaan, amerikkalaispankkien raportoimat luottotappiot kääntyivät laskuun vuoden loppupuolella. Yhdysvaltalaispankkien kehityksen arviointia hämärtävät kuitenkin muutokset kirjanpitosäännöissä. Huhtikuussa 2009 Yhdysvaltain tilinpäätösstandardilautakunta (Financial Accounting Standards Board) löyhensi vaatimusta saatavien arvostamisesta markkina-arvoon, koska kriisin aikana markkinoiden kuivuminen vaikeutti epälikvidien tase-erien arvostamista. Muutos kohdistuu erityisesti kiinteistövakuudellisiin arvopapereihin ja mahdollistaa sisäisten arvostusmenetelmien käyttämisen. Se antaa pankin johdolle enemmän harkintavaltaa raportoitaviin tuloksiin. Pankkien ei tarvitse tehdä tulosvaikutteisia arvonalennuksia juoksuajan loppuun asti pidettävistä kiinteistösaatavista. Muutos nojaa oletukseen talouden elpymisestä ja asuntomarkkinoiden laskun tasaantumisesta. Analyytikkoarvioiden mukaan Yhdysvaltojen suurimmat talletuspankit näyttävät tulosten valossa todellista terveemmiltä arvonalennusten oltua riittämättömät ja kiinteistöarvostusten ylioptimistiset. Vakavaraisuusaseman parantamiseksi kansainväliset pankit vähensivät omaa kaupankäyntiä ja riskipainotettuja pääomia. Pitkäaikaista rahoitusta onnistuttiin saamaan markkinoilta, millä korvattiin takaisin maksettuja valtioiden pääomatukia. Tervehdyttämiskeinona pankit pyrkivät lisäksi keskittymään peruspankkitoimintaan. Talouden toimeliaisuutta tukeva lainanannon kasvattaminen on ollut pääomatukien ehtona esimerkiksi Irlannissa, missä kohonnut työttömyys on lisännyt maksuhäiriöiden määrää ja yritysten suhdannenäkymät ovat heikot. Pohjoismaisten pankkien riskit Baltiassa Pohjoismaisten finanssikonsernien korkokatteet olivat hienoisessa kasvussa vuonna Tuloksia painoi arvonalentumistappioiden voimakas nousu edellisvuodesta, tosin ongelmaluotot lisääntyivät viimeisellä neljänneksellä alkuvuotta hitaammin. Kuvio 5. Suurten pohjoismaisten finanssikonsernien* tulos vuosineljänneksittäin Milj. euroa % , Nordean arvonalentumistappiot yli kolminkertaistuivat, mutta luottotappioiden osuus lainakannasta oli vielä maltillinen 0,54 %. Sen luottotappiovaraukset kasvoivat etenkin Latviassa ja Liettuassa. Baltian maihin myönnettyjen luottojen osuus konsernin luotonannosta oli 3 %. Sen sijaan Swedbankin koko vuoden tulos kääntyi tappiolliseksi Baltian pankkitoiminnan vetämänä. Arvonalentumistappiot nousivat 2,4 mrd. euroon, mikä vastaa 1,4 % pankin lainakannasta.. Baltia, Ukraina ja Venäjä yhteensä kattoivat 15 % lainakannasta, mutta Swedbank jatkaa riskien karsimista alueella. Suuret pohjoismaiset finanssikonsernit* Tulos ennen veroja neljänneksittäin (vasen asteikko) Tulos ennen veroja, % (vuositasolla) neljänneksen lopun taseesta (oikea asteikko) 0 0,00 07Q1 07Q2 07Q3 07Q4 08Q1 08Q2 08Q3 08Q4 09Q1 09Q2 09Q3 09Q4 * OP-Pohjola-ryhmä, SEB, Handelsbanken, Nordea, Swedbank, DnB NOR, Danske Bank ja Jyske Bank. Valuutat muutettu euroiksi vuoden keskimääräisten kurssien mukaan. Lähteet: Konsernien osavuosi- ja tilinpäätöstiedot ja Bloomberg. Suurimmat lainakannat Baltiassa on ruotsalaisilla Swedbankilla, SEB:lla ja Nordealla. Niiden kaikkien Baltian liiketoiminta oli tappiollista viime vuonna. Nordean koko Baltian liiketulos oli vuoden alkupuolella vielä voitollinen, mutta kääntyi koko vuoden 1,20 1,05 0,90 0,75 0,60 0,45 0,30 0,15 Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

10 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I osalta tappiolliseksi lukuun ottamatta Viroa. Kaikki pohjoismaiset finanssikonsernit kirjaavat Baltiasta huomattavasti suurempia luottotappioita kuin muusta lainakannastaan. Taulukko 1. Luottokanta ja luottotappiosuhde Baltiassa vuoden 2009 lopussa Luottokanta, milj. euroa Luottotappiot suhteessa luottokantaan, % Viro Latvia Liettua Viro Latvia Liettua Swedbank ,7 10,0 8,5 SEB ,5 7,8 7,1 Nordea ,0 3,0 1,8 DnB NORD ,7 7,4 6,0 Lähteet: Konsernien osavuosikatsaukset ja taustamateriaalit Swedbankin ja SEB:n lainakannat Virossa ovat hieman laskeneet loppuvuonna 2009, mutta Nordean on säilynyt liki ennallaan. Latviassa ja Liettuassa kaikkien pohjoismaisten pankkien lainakannat ovat pienentyneet. Lainakantaan suhteutettuna suurimmista luottotappioista Baltiassa on kärsinyt Swedbank, vaikka luottotappiosuhde supistui vuoden 2009 lopulla. Muilla pohjoismaisilla finanssikonserneilla suhdeluku kasvoi vuoden jälkipuoliskolla. Swedbankin luottotappiot kertyvät pääasiallisesti kiinteistöyritysten luototuksesta Latviassa. Ruotsin keskuspankki Riksbank odottaa luottotappioiden rasittavan Baltian liiketoimintoja jatkossakin. Alueen heikko taloudellinen kehitys ja pankkien tarve karsia riskitoimintoja ovat ajaneet pohjoismaisia pankkeja supistamaan toimintaansa Baltiassa. Ulkomaisten pankkien lainapolitiikalla on olennainen vaikutus alueen yritysten rahoituksen saatavuuteen ja talouden elpymiseen. Viron pankkisektori on lähes kokonaan ulkomaisten pankkien dominoima ja Liettuassakin taseen loppusummalla mitaten ulkomaisten osuus maan pankkisektorista on 80 %, Latviassa kotimaisten pankkien osuus on suurempi. Taulukko 2. Suurten yhdysvaltalaisten, eurooppalaisten ja pohjoismaisten finanssikonsernien tuloksia vuonna 2009, milj. euroa Tulos ennen veroja Korkokate Muut tuotot Kulut Arvonalentumistappiot 1-12/ /2008 Muutos, % 1-12/ /2008 Muutos, % 1-12/ /2008 Muutos, % 1-12/ /2008 Muutos, % 1-12/ /2008 Muutos, % Bank of America Citigroup Goldman Sachs JPMorgan Chase Morgan Stanley Wells Fargo FDIC-pankit* AIB Barclays BBVA BNP Paribas Credit Agricole Credit Suisse Commerzbank Deutsche Bank Dexia HSBC ING Lloyds Royal Bank of Scotland Santander Societe Generale UBS Unicredit Danske Bank DnB NOR Jyske Bank Nordea OP-Pohjola SEB Svenska Handelsbanken Swedbank * Yhdysvaltain valvojan, FDIC:n valvonnassa olevien liike- ja säästöpankkien yhteenlasketut tiedot. Lähteet: Pankkien osavuosikatsaukset ja Bloomberg Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Eeva Alho 2.2 USA:n, Irlannin ja Espanjan pankkien kiinteistöriskit Monen amerikkalaisen asunnonomistajan varallisuus on painunut negatiiviseksi, kun asuntolainan vakuutena olevan asunnon arvo on laskenut alle lainasumman. Valinnaisen maksun asuntolainat ovat suosittuja, ja näiden lainojen uudelleenneuvotteluaalto lähestyy. Irlannin ja Espanjan pankkien riskit liikekiinteistö- ja rakennussektorilla ovat kärjistyneet kiinteistömarkkinoiden romahdettua ylikuumentumisen jälkeen. Yhdysvaltalaispankit raportoivat asuntomarkkinoihin liittyvien lainasaatavien laadun parantuneen ja luottotappioiden piikin jo nähdyn. Viimeaikaisten merkkien valossa huolet eivät ole täysin väistyneet. Asuntolainoituksen ehdot, mahdollisuus luopua lainasta ja asunnosta pelkällä ilmoituksella, ovat luoneet vääristäviä kannustimia lainojen hoitamiseen maksukykyistenkin käyttäytymisessä. Maan hallitus pyrkii estämään miljoonien amerikkalaisten häätämisen kodistaan rajoittamalla pankkien ulosmittaustoimenpiteitä. Lainojen järjestelyohjelmassa, Home Affordable Modification Program, helpotetaan asuntovelallisten ahdinkoa korkoa alentamalla, takaisinmaksuaikaa pidentämällä ja pääoman maksua lykkäämällä. Velkojapankit perivät ensimmäisten vuosien ajan alennettuja maksuja, mutta kuukausierät nousevat sen jälkeen. Pankkien luottoriskilähteenä ovat nyt myös maksukykyisiksi luokitellut asuntovelalliset, kun korkean luottopisteytyksen saaneiden asuntovelallisten maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. Yhdysvalloissa asunnonostajille on tarjottu lainoja valinnaisen maksun ehdoin, ns. pay option loan, ja valinnaisuuden lisäksi lainoissa on usein vaihtuva korko. Niissä velallinen voi valita kuukausittain lyhennyksen määrän, ja velallisia on kannustettu sijoittamaan pienemmän lyhennyksen jälkeen jäävät säästöt. Pankit keräävät valinnaisuuden sisältävistä lainasopimuksista suurempia palkkioita, ja arvopaperistamisella osa riskistä siirretään sijoittajille osan jäädessä pankin taseeseen. Pankit voivat kirjata etupainotteisesti tuotoksi täyden lyhennyksen mukaan lasketun tuoton, vaikka todellinen maksu alittaisi sen. Asuntovelallisen valitessa täyden lyhennyksen alittavan kuukausimaksun erotus lisää jäljellä olevaa pääomaa, mikä lankeaa suurempana maksueränä myöhemmin lainan ehtoja uudelleen neuvoteltaessa. Markkina-arvioiden mukaan valinnaisten asuntolainojen uudelleenneuvotteluaalto osuu voimakkaimmin kuluvalle vuodelle ja kahdelle seuraavalle. Velkapääoman kumuloitumisen vuoksi näiden lainojen on arveltu olevan tavallisia asuntolainoja ja subprime-lainoja vaikeammin muutettavissa olevia ja ulosmittaustilanne saattaa helpotusohjelmasta huolimatta pahentua. Tartuntariski kiinteistöistä horjuttaa Irlannin keskittynyttä pankkisektoria Irlannin heikko talous ja paisuneet luottotappiot kasvattivat maan pankkien tappioita viime vuonna. Epävarmojen saatavien osuus oli korkea, ja ongelmalainoista suurin osa liittyi kiinteistöihin ja rakentamiseen. Kiinteistöjen arvot ovat puolittuneet vuodesta 2007, ja työttömyydestä aiheutuvat maksuhäiriöt ovat lisänneet luottotappioita myös asuntolainoista. Ongelmalainat ovat päätyneet maan suurimmille pankeille niiden ostettua kiinteistökehittämistä rahoittaneita pankkeja markkinoiden kuumentuessa. Rakennustoiminnan pysähdyttyä kiinteistökehitystä eniten Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

12 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I rahoittanut Anglo Irish Bank kaatui valtion haltuun. Se laukaisi dominoefektin maan keskittyneellä pankkisektorilla, kun pankkia lainoittaneet, vähemmän suoraa kiinteistölainoitusta harjoittaneet pankitkin alkoivat horjua. Vuoden 2010 alussa Euroopan unioni hyväksyi Irlannin laatiman tukiohjelman, jossa valtiolliseen roskapankkiin, National Asset Management Agency (NAMA), siirretään suurimpien finanssiinstituutioiden myrkylliset kiinteistölainoituksen saatavat. Pyrkimyksenä ongelmalainojen siirtämisellä roskapankkiin on vauhdittaa lainantoa elinkelpoisille yrityksille ja kotitalouksille. Roskapankkiin siirtyy 81 mrd. euron edestä lainoja, joiden vastineeksi pankit saavat valtion takaamia joukkolainoja. Lainat arvostetaan kiinteistöhintojen laskua kuvastavalla yli 30 prosentin alennuksella nimellisarvosta, minkä pankit kirjaavat arvonalennustappioksi. Markkinoilla arvellaan pankkien lisäpääoman tarpeen johtavan myös Allied Irish Bankin ja Bank of Irelandin kansallistamiseen. Irlannin pankkivalvoja on vaatinut rajoituksia estämään lainoituksen keskittymisen liialti millekään sektorille ja riskikeskittymien syntymisen. Espanjalaispankeista suuria kiinteistöomistajia Espanjalaiset pankit ovat tätä nykyä maan suurimpia kiinteistöomistajia. Pankit päätyivät ostamaan kiinteistöjä lainoittamiltaan kotitalouksilta sekä kiinteistöyrityksiltä ja -kehittäjiltä, kun halpojen lainojen ruokkimat maan kiinteistömarkkinat romahtivat. Välttääkseen raportoimasta huonoja lainoja taseessaan ja luottotappiokirjauksia pankit ovat vaihtaneet lainasaataviansa vakuutena olleisiin kiinteistöihin. Pankkien taseisiin omaisuudeksi siirtyneiden kiinteistöjen arvostukset ovat markkina-arvioiden mukaan varsin korkeita. Espanjalaispankkien tappioita on pienentänyt myös kiinteistöomistusten siirtäminen omien kiinteistöyhtiöiden nimiin. Järjestelyjen avulla sekä suuret pankit että paikallisesti toimivat caja-säästöpankit ovat saaneet pienennettyä ongelmalainojen osuutta lainakannastaan. Maan suurimmat pankit raportoivat vahvoja tuloksia viime vuodelta, vaikka luottotappiovaraukset kasvoivat sekä vähittäispankkitoiminnassa että kiinteistökehitysrahoituksessa. Järjestämättömien saamisten osuus lainakannasta on noussut suurimmilla pankeilla yli neljän ja caja-pankeilla yli viiden prosentin, mutta markkinaarvioiden mukaan ongelmalainojen osuus kasvaa. Caja-pankit kattavat puolet Espanjan pankkisektorista, ja niiden suuren roolin takia paikallisessa kiinteistörahoituksessa ne ovat alttiita kiinteistöriskeille. Luottoluokittaja Standard & Poor's on varoittanut maan pankkisektorin riskinäkymistä ja tulevista luottotappiosta johtuen yritysten korkeasta velkaantumisasteesta, nopeasta luotonannon kasvusta ja pankkien altistuksesta kiinteistöriskeille. Espanjan keskuspankki on vaatinut espanjalaispankkeja vahvistamaan taseitaan ja lisäämään luottotappiovarauksia siltä varalta, että yritykset eivät pysty suoriutumaan maksuvelvoitteistaan. Espanjan keskuspankin mukaan maan pankkisektorin saatavat kiinteistötoimialalta olivat 445 mrd. euroa vuoden 2009 lopussa. Hallitus on esittänyt REIT-kiinteistörahastojen (real estate investment trust) perustamista, minkä avulla pankit pääsisivät purkamaan kasvavaa kiinteistöomistustaan Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I 2.3 Kotimainen pankkitoiminta voitollista vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta vuonna 2009 noin 0,4 %. Luottotappioita aiheuttivat pääosin suomalaiset yritysasiakkaat. Kotitalouksien aiheuttamat luottotappiot tulivat lähinnä kulutusluotoista. Kuvio 6. Pankkitoiminnan tulos ennen veroja vuosineljänneksittäin Suomessa* Eero Savolainen Milj. euroa Suomessa toimivien pankkien kannattavuus heikkeni edelleen vuonna Vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta tulokset säilyivät selvästi voitollisina. Korkokate supistui ja luottotappiot lisääntyivät, mutta pääomamarkkinasidonnaiset tuotot kasvoivat voimakkaasti. Vakavaraisuus kohentui vuoden aikana. Suomalaisen pankkitoiminnan tulos ennen veroja supistui vuonna 2009 runsaan kolmanneksen edellisestä vuodesta (Taulukko 1). Vuoden viimeisen neljänneksen tulos oli 5 % parempi kuin edeltävän neljänneksen, mutta 10 % huonompi kuin vuotta aiemmin. Tulos kääntyi kasvu-uralle vuoden 2009 jälkipuoliskolla, ja viimeisen neljänneksen tulos oli vuoden toiseksi paras poikkeuksellisen hyvän ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Pankkien tuottojen rakenne muuttui selvästi. Korkokate supistui kokonaismarginaalin kapenemisen johdosta edelleen, mutta muut tuotot, etenkin kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot, kasvoivat voimakkaasti. Siten vuoden 2009 kokonaistuotot olivat lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Kun lisäksi kulut kehittyivät maltillisesti, kotimaisen pankkitoiminnan kulu-tuotto-suhde heikkeni vain vähän. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista yli kolminkertaistuivat edellisestä vuodesta. Määrä pysyi kuitenkin suhdannetilanteeseen nähden vähäisenä: luottotappioiden osuus koko luottokannasta oli Q1 2008Q2 2008Q3 2008Q4 2009Q1 2009Q2 2009Q3 2009Q4 * Nordean pankkitoiminta Suomessa, Danske Bankin pankkitoiminta Suomessa, OP- Pohjola-ryhmän pankki- ja sijoituspalvelutoiminta, Aktian konttoritoiminta, säästöpankit, paikallisosuuspankit, Ålandsbanken, Evli Pankki Lähteet: Pankkien osavuosi- ja tilinpäätöstiedot ja Suomen Pankki. Suomalaisten pankkikonsernien järjestämättömien (yli 90 päivää erääntyneinä olleiden) saamisten määrä kasvoi huomattavasti vuoden aikana. Järjestämättömien saamisten kanta oli vuoden 2009 lopussa milj. euroa (vuotta aiemmin 762 milj. euroa). Järjestämättömien saamisten osuus luottokannasta oli noin 0,6 %. Järjestämättömistä saamisista lähes puolet johtui kotimaisista kotitalouslainoista ja runsas neljännes kotimaisista yrityslainoista. Järjestämättömien ulkomaisten lainasaamisten määrä kolminkertaistui vuoden 2009 aikana. Suomalaisten pankkien vakavaraisuus parani vuoden 2009 aikana. Ennakkotietojen perusteella pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluku oli vuoden 2009 lopussa 14,5 %. Omien varojen rakenne oli lisäksi hyvä: ensisijaisten omien varojen määrä oli noin 95 prosenttia kaikista omista varoista. Vakavaraisuuden vähimmäisvaatimuksen ylittävien omien varojen määrä kasvoi vuoden 2009 aikana, ja oli vuoden lopussa noin 9 mrd. euroa. Finanssivalvonnan mukaan pankkien maksuvalmius parantui vuonna 2009, kun riskilisät pienenivät ja rahoituksen saatavuus kohentui. Pitkäaikaisen rahoi- Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

14 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I tuksen hinta pysytteli yhä korkeampana kuin ennen kriisiä, vaikka riskilisät kaventuivat. Pankkien toimintaympäristö säilyy haasteellisena myös vuonna Matala korkotaso tuo paineita korkokatteeseen. Lisäksi pankkien on vaikea saavuttaa vuoden 2009 poikkeuksellisen suuria kaupankäynnin nettotuottoja. Valtaosa pankeista odottaakin, että vuoden 2010 tulos muodostuu korkeintaan yhtä hyväksi kuin edeltävänä vuotena. Taulukko 1. Suomessa toimivien pankkien tuloslaskelmaeriä vuonna 2009 ja muutos edellisvuodesta Korkokate Muut tuotot, netto Kulut yhteensä Luottotappiot, netto Tulos ennen veroja Milj. euroa Muutos Milj. euroa Muutos Milj. euroa Muutos Milj. euroa Muutos Milj. euroa Muutos Nordea-konserni % % % % Pohjoismainen pankkitoiminta % % % % Pankkitoiminta Suomessa % % % % *Nordea Pankki Suomi -konserni % % % % Danske Bank -konserni % % % % Pankkitoiminta % % % Pankkitoiminta Suomessa % % % *Sampo Pankki -konserni % % % OP-Pohjola-ryhmä % % % % Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta % % % % *Pohjola Pankki % % % % Säästöpankit % % % % Aktia-konserni % % % % Pankkitoiminta % % % % Paikallisosuuspankit % % % % Ålandsbanken-konserni % % % % Evli Pankki -konserni % % % % 1. Suomalainen pankkitoiminta % % % % 2. Suomalaiset finanssikonsernit % % % % 3. Suomessa toimivat finanssikonsernit % % % % Muut tuotot sisältävät mm. palkkiotuotot nettomääräisenä, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot, myyntivoitot lopetetuista toiminnoista ja osuudet osakkuusyritysten tuloksesta. Kuluissa ovat mukana poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, palautukset omistajajäsenille ja voitonjako henkilökunnalle... = muutosta ei ole mielekästä esittää. 1. Säästöpankit, Aktia-konsernin pankkitoiminta, paikallisosuuspankit, Ålandsbanken-konserni, Evli Pankki -konserni, OP-Pohjola-ryhmän pankki- ja sijoituspalvelutoiminta, Nordea-konsernin pankkitoiminta Suomessa ja Danske Bank -konsernin pankkitoiminta Suomessa. 2. Säästöpankit, Aktia-konserni, paikallisosuuspankit, Ålandsbanken-konserni, Evli Pankki -konserni, OP-Pohjola-ryhmän pankki- ja sijoituspalvelutoiminta, Nordea Pankki Suomi -konserni ja Sampo Pankki -konserni. 3. Nordea-konserni, Danske Bank -konserni ja taulukon suomalaiset finanssikonsernit (pl. Nordea Pankki Suomi ja Sampo Pankki). Lähteet: Pankkien osavuosikatsaukset ja Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I 2.4 Varallisuushintojen nousu Pertti Pylkkönen kohentanut vakuutussektorin vakavaraisuutta Osakekurssien nousu ja yrityslainojen riskilisien supistuminen tukivat vakuutusyhtiöiden kannattavuutta sekä kohensivat niiden vakavaraisuutta viime vuonna. Talouden taantuma heijastui vakuutusyhtiöiden vuoden 2009 toimintaan vakuutusmaksutulon hitaana kasvuna. Vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettua maksutuloa kertyi arvion mukaan noin 16 mrd. euroa ja kasvu edellisestä vuodesta jäi vaatimattomaksi. Vahinkovakuutus- ja työeläkeyhtiöiden maksutulo ei juuri kasvanut. Yrityssektorin vaikeudet heikensivät vahinkovakuutuksen maksutulon kertymistä. Työllisyyden heikkeneminen pysäytti puolestaan usean vuoden kestäneen työeläkeyhtiöiden maksutulon kasvun. Henkivakuutussektorin maksutulo kasvoi sen sijaan ripeästi ja oli noin 3 mrd. euroa, kun se edellisenä vuonna jäi runsaaseen 2,6 mrd. euroon. Taustalla oli kapitalisaatiosopimusten kasvu, perinteisten henkivakuutusten sekä yksilöllisen eläkevakuutuksen maksutulo jäi edellisen vuoden tasolle. Odotukset uuden eläkesäästämistuotteen eli pitkäaikaissäästämisen markkinoille tulosta saattoi osaltaan hidastaa uusien eläkevakuutusten myyntiä. Vähäisestä maksutulon kasvusta huolimatta useimpien vakuutusyhtiöiden tulokset paranivat viime vuonna hyvien sijoitustoiminnan tuottojen ansiosta. Suurempien vahinkovakuutusyhtiöiden vakuutustoiminta oli varsin kannattavaa ja yhdistetty kulusuhde jäi selvästi alle sadan. Maksutulon vaisu kehitys heikensi henkivakuutusyhtiöiden tuloksia. Käyvin arvoin lasketut henkivakuutusyhtiöiden tulokset paranivat kuitenkin sijoitusten markkina-arvojen nousun ansiosta huomattavasti. Työeläkeyhtiöiden käyvin arvoin lasketut tulokset paranivat vuonna 2009 merkittävästi ja niiden yhteenlaskettu tulos oli 5,5 mrd. euroa, kun se edellisenä vuonna jäi mm. osakekurssien voimakkaan alenemisen vuoksi yli 11 mrd. euroa tappiolle. Suomalaisten vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus parani vuoden 2009 aikana. Yhtiökohtaisesti muutokset vaihtelivat kuitenkin selvästi osakesalkun painon mukaan. Huomattavinta parannus oli työeläkeyhtiöillä. Niillä osaketuottosidonnaisten sijoitusten osuus oli muita vakuutusyhtiöitä huomattavasti suurempi. Vuoden 2008 lopulla voimaan tulleen määräaikaislain ansiosta työeläkeyhtiöt välttyivät massiivisilta osakkeiden pakkomyynneiltä ja ne hyötyivät osakekurssien noususta. Finanssikriisi muutti vakuutusyhtiöiden sijoitussalkun rakenteita Vakuutusyhtiöiden sijoitussalkuissa osakkeiden paino markkina-arvoista lasketuista sijoituksista on alentunut. Samoin myös hedge-rahastosijoitusten paino on pienentynyt kriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna. Eläkevakuutusyhtiöiden sijoitusten yhteenlaskettu markkina-arvo oli vuoden 2009 lopussa 78 mrd. euroa. Varallisuushintojen nousun ansiosta sijoitusten markkina-arvo nousi lähes viidenneksellä vuoden 2008 runsaasta 65 mrd. eurosta. Sijoitusten markkinaarvosta osakkeiden osuus oli suurimmillaan vuonna 2007, lähes 40 %. Viime vuoden lopussa osuus jäi alle 30 %:n. Riskipainotettuna osuus on vielä jonkin verran pienempi. Erilaisten korkosijoitusten osuus oli vuoden 2009 lopussa runsaat 50 %. Joukkovelkakirjalainojen osuus on pysynyt kriisiä edeltäneellä tasolla. Jvksalkun rakenne on kuitenkin muuttunut hieman. Työ- Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

16 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I eläkeyhtiöt lisäsivät viime vuonna kotimaisten yritysten liikkeeseen laskemien jvk-lainojen ostoja, vuoden lopussa näiden sijoitusten määrä oli noussut lähes miljardiin euroon. Finanssikriisi nosti velkakirjalainojen osuutta. TyEL-takaisinlainojen määrä nousi lähes 5 mrd. euroon, lainamäärä on kymmenkertaistunut vuodesta Pankkirahoituksen saatavuuden ja ehtojen kiristyminen vuoden 2008 syksyn jälkeen lisäsi näiden lainojen kysyntää. Rahoitusmarkkinoiden stabiloituminen ja investointien vähäisyys on kuitenkin hiljentänyt myös TyEL-lainojen kysyntää. Kuvio 7. Eläkevakuutusyhtiöiden sijoituskanta Eläkevakuutusyhtiöiden sijoituskanta 50 Mrd. euroa Korkosijoitukset 2 Osakesijoitukset 3 Kiinteistösijoitukset Lähde: Tela. Osakkeiden osuus henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlasketuissa sijoitussalkuissa oli huomattavasti työeläkeyhtiöitä pienempi. Molemmilla sektoreilla suorien osakesijoitusten osuus sijoituksista jäi alle 15 %:n. Henkivakuutusyhtiöiden yhteenlasketut sijoitukset olivat vuoden 2009 lopussa hieman alle 27 mrd. euroa. Suorien korkosijoitusten, pääasiassa joukkovelkakirjasijoitusten, osuus oli noin puolet. Sijoitukset kotimaisten yritysten liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin kasvoivat viime vuonna lähes 50 prosentilla noin miljardiin euroon. Henkivakuutusyhtiöiden toiminnan luonteen mukaisesti sijoitussidonnaisten vakuutusten maksutulo sijoitetaan eteenpäin pääosin osake- ja korkorahastojen kautta. Välillisten eli sijoitusrahastojen osuus onkin lähes kolmannes henkivakuutusyhtiöiden sijoituksista. Henkivakuutusyhtiöiden runsaan miljardin euron kiinteistösijoituksissa ei tapahtunut viime vuonna suuria muutoksia. Vahinkovakuutusyhtiöiden 11,5 mrd. euron sijoitussalkussa erilaisten korkosijoitusten osuus oli noin kaksi kolmasosaa kaikista sijoituksista. Vahinkovakuutuksen toiminnan luonteen mukaisesti sijoitukset osakkeisiin ovat maltillisia ja sijoitukset kiinteistöihin varsin vähäisiä. Suorien osakesijoitusten osuus oli runsaat 10 % ja ne sekä rahastojen kautta tehtyjen osakesijoitusten osuus oli vajaa viidennes kaikista sijoituksista. Kiinteistösijoitusten osuus sijoitussalkussa oli runsaat 5 %. Hedge-rahastosijoituksilla on marginaalinen rooli vahinkovakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnassa. Varallisuushintojen nousu paransi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta kauttaaltaan. Menestyneen sijoitustoiminnan ohella työeläkeyhtiöiden vakavaraisuuslukuja tukee myös vuoden 2008 lopussa voimaan tullut määräaikainen laki, jonka mukaan toimintapääoman määrä ei ole riippuvainen sijoitusten riskeistä, kun toimintapääoman määrä asetettiin kiinteäksi prosenttiosuudeksi vastuuvelasta. Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuuspuskureita vahvistettiin sillä, että osa tasausvastuusta rinnastetaan toimintapääomaan. Lisäksi määräaikaislain mukaan työeläkevarojen jakoa toimintapääomiin ja eläkkeiden vastuina oleviin katevaroihin muutettiin, mutta työeläkerahastoihin ei annettu ulkopuolista pääomatukea. Henkivakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu vakavaraisuuspääoma koheni huomattavasti toimintapääoman kasvun ansiosta ollen syyskuussa ,4 mrd. euroa. Vakavaraisuusaste, joka vuoden 2008 lopussa oli vajaat 12 %, nousi syyskuun lopulla 17,8 prosenttiin Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Kuvio 8. Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuuspääoma Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuuspääoma 8 Milj. euroa % Oma pääoma 2 Pääomalainat syyskuu 3 Toimintapääoma 4 Vakavaraisuus, % (oikea asteikko) Lähde: Finanssivalvonta. Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden muutokset ovat finanssimarkkinoiden kriisin aikana olleet muita yhtiöitä vähäisempiä, mutta myös niiden vakavaraisuus ja samalla vastuunkantokyky ovat parantuneet vuoden 2009 aikana. Suurempien vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta tuki viime vuonna myös hyvä vakuutustekninen kannattavuus. Vahinkotapahtumien määrä ja niiden kustannukset eivät nousseet vakavaraisuutta uhkaavaksi tekijäksi. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

18 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Arvopaperimarkkinat 3.1 CDS-markkinat arvostelun kohteena Jyrki Haajanen ja Pertti Pylkkönen Valtion riskeihin kohdistuvat CDSmarkkinat ovat joutuneet viime aikoina ankaran arvostelun kohteeksi. Kriittinen suhtautuminen johdannaismarkkinoihin on rahoituskriisin jälkeen ymmärrettävää, mutta vaatimukset joidenkin yksittäisten tuotteiden kaupankäynnin rajoittamisesta tai jopa kieltämisestä edellyttävät huolellista analysointia. CDS (credit default swap) on johdannaissopimus, jossa yksi osapuoli ostaa suojauksen velkakirjan liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyyttä tai muuta sopimuksessa mainittua tapahtumaa vastaan, ja toinen osapuoli (kuten esimerkiksi pankki tai vakuutuslaitos) antaa maksua vastaan takauksen maksukyvyttömyyden varalle. Yksittäisen valtion velkaan perustuvat CDS - sopimukset ovat käytännössä varsin standardoituja. CDS-sopimuksen antaman takauksen voi konkurssin ohella laukaista esimerkiksi se, että velallinen ei kykene maksamaan velan korkoa tai lyhentämään pääomaa. Velan etuoikeuden muuttuminen huonommaksi tai maksuajan pidentäminen voivat myös laukaista sopimuksen. CDS-markkinat ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti, mutta silti niiden osuus OTCjohdannaisten kokonaismarkkinoista on edelleen varsin pieni eli noin kymmenen prosenttia BIS Qaurtely Review, March CDS-sopimuksista valtaosa tehdään dollari- tai euromääräisinä, mutta myös punta-, Sveitsin frangi- ja Japanin jenimääräisiä sopimuksia solmitaan jonkin verran. CDS-markkinoita ja erityisesti valtion luottoriskeihin kohdistuvia CDS-sopimuksia on arvosteltu voimakkaasti viime aikoina. Markkinoita on luonnehdittu monimutkaisiksi ja läpinäkymättömiksi. Lisäksi CDS-kaupankäynnin on esitetty ohjaavan valtioiden liikkeeseen laskemien velkakirjojen hinnoittelua ja eräissä tapauksissa jopa (tarkoituksellisesti) ajavan heikossa taloustilanteessa olevien maiden lainakustannuksia ylöspäin. On vaadittu CDS-markkinoiden toiminnan rajoittamista ja esitetty jopa ns. "naked short CDS" 11 -sopimuksia kiellettäväksi kokonaan. Varsinkin Kreikan luottoriskiin kohdistuvat CDS-sopimukset ovat olleet kritiikin kohteena. Kriittinen suhtautuminen johdannaismarkkinoihin ja kaikkiin monimutkaisempiin tuotteisiin on rahoituskriisin valossa ymmärrettävää, mutta syntynyt mielikuva CDS:ien monimutkaisuudesta ja CDSmarkkinoiden roolista valtioiden velkakirjojen koronmuodostuksessa on kuitenkin puutteellinen eikä perustu kaikilta osin tosiasioihin. CDS-sopimus on rakenteeltaan varsin yksinkertainen instrumentti ja muistuttaa rahoitusmarkkinoilla rutiininomaisesti käytettyjä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia. CDS-markkinoiden nettovolyymi on varsin pieni suhteessa kohteena oleviin valtion velkakirjoihin Tehdään CDS sopimus ilman, että ostajalla on hallussaan kohdeetuutena olevaa velkainstrumenttia. 12 Esim. Kreikan valtio on laskenut liikkeeseen velkakirjoja n. USD 400 mrd. arvosta. Samanaikaisesti Kreikan valtioon kohdistuvien Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

19 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Kuvio 9. Avoimet CDS-positiot suhteessa valtion velkaan helpottaa tavoitteen toteuttamista, kuten johdannaiset yleensä. 10 % 9 % Suuret pankit eivät perinteisesti vaadi valtioiden kanssa tehtäviltä koron- ja valuutanvaihtosopimuksilta 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Suomi Italia Espanja Portugali Kreikka Irlanti Saksa Lähteet: Eurostat ja DTCC. Avoimien CDS-positioiden nettosumma suhteutettuna valtion velan määrään (velka vuoden 2008 lopussa). CDS on luonteeltaan samanlainen rahoitusinstrumentti kuin johdannaiset yleensä, eikä niiden ostaminen tai myyminen edellytä alla olevan kohde-etuuden omistamista. Toimenpide ei siten myöskään sido suuria pääomia. CDS-sopimuksia käytetään monella eri tavoin yritysten liiketoiminnassa. Esimerkiksi pankit ovat usein sekä myyjinä, että ostajina CDS-sopimuksissa sen mukaan mistä pankkitoiminnan osa-alueesta on kysymys. Valtion riskiin kohdistuvia CDS-sopimuksia käytetään pääsääntöisesti suojaamaan muusta liiketoiminnasta syntyvää valtioriskiä. CDS-suojaus ei useinkaan kohdistu alla olevaan yksittäiseen velkakirjaan vaan niitä käytetään osana pankin kokonaisriskienhallintaa. Tähän mennessä esitettyjen selvitysten valossa näyttää siltä, että suurin osa CDS-sopimuksista on tehty suojaamistarkoituksessa eikä niinkään puhtaan spekulatiivisessa mielessä. On myös syytä huomioida, että samaan lopputulokseen kuin ostamalla CDSsopimus voidaan päästä muiden rahoitusinstrumenttien yhdistelmällä. CDS-sopimusten käyttö tehostaa ja vakuutta. Tämä synnyttää pankkien taseisiin merkittävän luottoriskin. Syntynyttä luottoriskiä voidaan yrittää kattaa synteettisesti etsimällä tuotteita, jotka korreloivat valtion luottoprofiilin kanssa. Lyhyen maturiteetin CDS:t ovat yksi tähän tarkoitukseen sopiva tuote. CDS-markkinat ovat kuitenkin melko epälikvidit ja voimakas kysyntä saattaa hetkellisesti nostaa hintatasoa. Lisäksi markkinahinnoilla on taipumus hetkellisesti ylireagoida taloudessa esiintyviin muutoksiin. Näin uskotaan tapahtuneen mm. julkisuudessa esiin nostettujen Kreikan ja Portugalin tilanteissa. Pankit (ja investoijat) voivat käyttää CDSsopimuksia myös kattamaan osan yritysluottoihin (ja muihin sijoituksiin) liittyvästä maariskistä. Lisäksi pankkien riskienhallinta voi myös vähentää päivittäistä portfolion markkina- ja likviditeettiriskiä käyttämällä korreloimatonta makrosuojausta. Eräs tapa tällaisen makrosuojauksen rakentamiseen on ostaa lyhyen maturiteetin CDS-sopimus. CDS-markkinoiden kuten muidenkin johdannaismarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja kaupankäyntiin liittyviä vakuusvaatimuksia on syytä kehittää, sillä CDSmarkkinat eivät kaikilta osin vastaa rahoitusmarkkinoiden sääntelylle ja valvonnalle nykyisin asetettuja tavoitteita. Pidemmälle menevät vaatimukset tiettyjen sopimustyyppien tai kaupankäyntistrategioiden kieltämisestä edellyttävät kuitenkin vielä huolellista analysointia. Asia on periaatteellisesti niin merkittävä, että kaikki näkökohdat on syytä selvittää perusteellisesti ennen kuin mahdollisiin toimenpiteisiin ryhdytään. CDS sopimusten nettoarvo on n. USD 9 mrd. Valtion velkasitoumusten ja CDS sopimusten suhde on Kreikassa pitkälti sama kuin muissa EU maissa. Lähde: Depositary Trust & Clearing Corporation ja Barcleys Capital Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

20 R AH O I TUSM AR K K I N AR AP O R T T I Marko Myller 3.2 Osakkeiden kaupankäynnin hajaantuminen jatkuu Pörssikaupankäynnin hajautuminen jatkuu Euroopassa. Osa monenkeskisistä kaupankäyntipaikoista on noussut merkittävään asemaan perinteisten pörssien rinnalle. Niin kutsutut monenkeskiset kaupankäyntipaikat 13 ovat onnistuneet valtaamaan markkinaosuuksia perinteisiltä pörsseiltä. Etenkin Lontoon pörssi (LSE) on ollut kovimman kilpailun kohteena ja FTSE100 - indeksin 14 osakkeiden kaupankäynnistä jo yli 40 prosenttia tapahtuu muilla kauppapaikoilla. Merkittävimmän osuuden on onnistunut nappaamaan Chi-X 15, jonka osuus FTSE100- indeksin osakkeiden kaupankäynnistä on jo yli 25 prosenttia 16. Monenkeskiset kaupankäyntipaikat eivät ole jääneet marginaaliryhmäksi, vaan ne ovat nousseet kaupankäynnissä merkittäviksi toimijoiksi pörssien rinnalle ja jopa ohi. Toistaiseksi parhaiten kauppojen määrällä ja arvolla mitaten näyttää menestyneen Chi-X. Se on onnistunut Euroopan pörssien kattojärjestön FESE:n tilastojen 17 mukaan nousemaan Euroopan kauppapaikkojen kärkikolmikkoon euromääräisellä Euronextin perään. Kauppojen määrällä mitaten Chi-X on samaisten tilastojen mukaan Euroopan suurin kauppapaikka ja noin 3,5 kertaa suurempi kuin Nasdaq-OMX:n Pohjoismainen pörssi. Ensimmäinen askel konsolidaation käynnistymisestä nähtiin kun Turquoisen 18 omistajat päätyivät myymään 60 prosentin osuuden Lontoon pörssille. Lontoon pörssi sai ostoksensa myötä jalansijaa muualla Euroopassa, koska Turquoisessa on kaupankäynnin kohteena tuotteita miltei kaikkialta Euroopasta. Monenkeskisen kauppapaikan perustaminen on teknisesti suhteellisen helppoa, mutta kaikkien kohdalla alkutaival ei ole tuonut suurta menestystä. Pohjoismaisiin osakkeisiin erikoistuneen kesällä 2009 toimintansa aloittaneen ruotsalaisen Burgundyn 19 volyymit suomalaisten osakkeiden osalta ovat olleet maltillisia. Baltian markkinoille suunnitellun monenkeskisen markkinapaikan aloitus vaikuttaa viivästyvän. Helsingin pörssin markkinaosuus on laskenut hiljalleen Helsingin pörssikään ei ole säästynyt markkinaosuuksien uudenlaiselta jaolta muuttuvilla markkinoilla. Kovin kauppapaikkojen välinen kilpailu on kohdistunut vaihdetuimpiin osakkeisiin. Helsingin pörssin markkinaosuus OMXH25 osakkeiden kaupankäynnistä on pudonnut hieman lähteestä ja mittaustavasta riippuen noin 75 prosenttiin 20. Nokian osakkeen kaupankäynnin arvosta sen markkinaosuus on noin 65 prosenttia. Myös tarkasteltaessa Helsingin pörssin vaihtoa ja markkina-arvoa (Kuvio 10) viimeisen vuoden 13 Ks. Multilateral Trading Facility (MTF), MiFID Article 4 vaihdolla mitaten heti Lontoon pörssin ja NYSE- 14 FTSE indeksin osakkeet 15 Monenkeskinen kaupankäyntipaikka, jossa kaupankäynnin kohteena on eurooppalaisia osakkeita, 16 Lähde: Fidessa Fragmentation Index 17 Lähde: FESE, European Equity Market Report, 02/ Monenkeskinen kaupankäyntipaikka, jossa kaupankäynnin kohteena on eurooppalaisia osakkeita, 19 Monenkeskinen kaupankäyntipaikka, jossa kaupankäynnin kohteena on pohjoismaisia osakkeita, 20 Lähde: Fidessa Fragmentation Index, markkinaosuudet perustuvat viikon 11 tietoihin. Tilastotietoja kaupankäynnistä julkaisee Internetissä FESE, Fidessa ja Thomson Reuters Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank