SUOMEN SHAK I. Valkean siirto Masic, ks. peliosasto) (Tal:ian N:o 3

Transkriptio

1 SUOMEN SHAK I (Tal:ian - Valkean siirto Masic, ks. peliosasto) 1976 N:o 3

2 uotjien 1-1 A _< _< I N:o 3 Suomen Keskusshakkiliiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton, Suomen Kirjeshakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkain äänenkannattaja PostisiirtotiIin n:o Pankki: Hei Suom Sp - Pohjantalon konttori Päätoimittaja Taloudenhoitaja Ju I kai sutoi m i kunta ESKO NUUTILAINEN Messukyläntie 37 D Tampere 70 LEENA KARASLAHTI Ristolantie 8 A Helsinki 30 P A AVO J. MA R K K 0 L A LEO LAHDENMÄKI MAUNO LAISAARI SIMO NUOTIO puhelin puhelin k, /16 t OSMO SÄRKILAHTI Suomen Shakin toimittamisesta Suomen Työväen Säästöpankki maan suurimpana ja ainoana valtakunnallisena säästöpankkina osaa kaikki pankkiasiat lipassäästännästä asuntolainoihin. Ja kaiken siltä väliltä. SUOMEN Tervetuloa Käytä hyväksesi täydellistä palveluamme keskittämällä raha-asiasi STS:ään. Se. on järkevää, sillä osittaisasiakkuus tuo luonnollisesti mukanaan vain osittaisedut, multa täysasiakkuus kaikki edut. TYUVÄE N SÄÄSTO'PANI<I<I Viime vuosi oli lehdellemme huomattavan tappiollinen. Tänä vuonna on siis pyrittävä toimimaan niin, että tilinpäätös vuoden lopussa osoittaisi tappion pienentyneen. Parhaiten tähän päämäärään päästäisiin, jos tilaajamäärä lisääntyisi. Tällä hetkellä lehden tilaajamäärä on suunnilleen sama kuin viime vuoden lopussa. Se ei kuitenkaan riitä, vaan tälle vuodelle tarvittaisiin vielä n uutta tilaajaa, jotta lehti pääsisi taloudellisesti "omilleen". Tämän vuoksi uudistan vuoden ensimmäisessä numerossa kaikille lukijoille esittämäni toivomuksen: hanki Suomen Shakille yksi uusi tilaaja! Vain tilaajamäärän lisääntyminen antaa mahdollisuudet lehden laajentamiseen. Tänä vuonna suomalaisittain mielenkiintoisia shakkitapahtumia ovat mm. SM-turnaus, sokeiden joukkue-mm-kilpailut, alueidenväliset turnaukset ja shakkiolympialaiset. Kaikista näistä turnauksista kerromme laajasti lehtemme tulevissa numeroissa. Vuoden ensimmäisessä numerossa lupasimme perustaa kotimaan uutisosaston. Tälle osastolle ei vielä ole löydetty toimittajaa, joten tulokset julkaistaan toistaiseksi peliosaston yhteydessä. Mielellämme julkaisisimme tuloksia esimerkiksi piiriliittojen mestaruusturnauksista, mutta valitettavasti näistä ei ole toimitukselle tietoja lähetetty, pari poikkeusta tosin löytyy. Piiriliittojen puuhamiehet: olkaapa siis hiukan aktiivisempia ja lähettäkää tuloksia toimitukselle! Eräs tapa tukea Suomen Shakkia on suorittaa ainaistilausmaksu, joka on tällä hetkellä.'ioo,-. Ainaistilaus tarkoittaa sitä, että tilaaja saa lehden elämänsä loppuun asti tai niin kauan kuin lehti ilmestyy. Ainaistilaajia on lehdellä tällä hetkellä kuusi, mutta muutama lisää parantaisi lehden taloutta huomattavasti. Esko Nuutilainen

3 52 SUOMEN SHAKKI PELIOSASTO Toimittaa: JORMA ÄIJÄLÄ Miekka Espoo 60 (36 Yz), Leo Linden (G) 5 (46), Timo Tonteri (RiiSY) 5 (40), Timothy Binham (HSK) 4 Yz (43), Orri Alivirta (SSK) 4 Yz (41), Harri Hunne (SSK) 4 Yz (40 Yz), Timo Karvi (G) 4 (36 Yz), Erkki Turunen (KäYS) 4 (35 Yz), Aulis Toivonen (KäYS) 4 (35 Yz), Matti Manni (TSY) 3 Yz, Paavo Leskelä (G) 3, Kauko Kyrölä (HSK) 2 Yz, Pekka Hietala (G) 2 ja Nils Wikberg (G) 1 Yz. SUOMEN SHAKKI 53 Antti Pyhälä Suomen Shakkiliiton mestariksi Naisten mestaruuden vei kymmenennen (!) kerran Sirkka-Liisa Vuorenpää (G) 6 Yz/7, seuraavina Leena Laitinen (SSK) 5 (13,25), Aulikki Ristoja (G) 5 (13), Meri Fager (G) 3 Yz, Eeva Kuhlberg (SSK) 3, Kerttu Örlund (SSK) 2 Yz (5), Gunnel Jägerhorn (G) 2 Yz (4) ja Margot Grönroos (G) O. Seloryhmän II (selo (0) voitti R. Raatikainen (HSK) 7/9, lähinnä V. Meskanen (G) ja S. Aakio (SSK) 6 Yz ja seloryhmän III (selo alle 19(0) V-M. Freund (EspSK) 7/9, lähinnä R. Kuula (SSK) 7 ja H. Filen (EspSK) 6. Muutamia pelinäytteitä: Dxf2! Rxf2+? 20.Txf2 Dxf2 21. Rf3 uhkauksena 22. Le Rf3! Dxfl + 21.Dxfl Rf YZ-YZ MUSTA KIVIMUURI EPÄSÄÄNNÖLLINEN AVAUS Jorma Äijälä - Leo Linden, 8. kierros Ratkaisupeli: Jorma Aijiilii - Antti I'yhiilii. Eero Raaste - Antti Pyhälä, 2, kierros LRf3 Rf6 2.b3 bs 3,e3 a6 4.Lb2 Lb7 S,c4 b4 6.d4 e6 7,Ld3 Le7 8.Rbd2 ~ 9.Dc2 ds 10. ~ Rbd7 llcs Lc6 12.Tdgl as 13.g4 a4 14.gS Re4 IS.Rxe4 dxe4 16.Lxe4 Lxe4 17. Dxe4 TaS 18.Tg3 es 19.RxeS RxeS 20.DxeS Ld6 2LD~4 Lxg3 22.hxg3 g6 23.DM hs 24. gxh6 DxM 2S.Txh4 Kh7 26.Kbl g5 27.Te4 Kxh6 28. Te7 axb3 29.axb3 Ta7 3O.dS Kg6 31. e4 f6 32.c6 Th8 33.d6 TaS 34.d7 Tc5 3S.Ld4 Txc6 36.Le3 Td6 37.Kc2 Td8 38.LcS T6xd7 39. Txd7 Txd7 4O.Lxb4 Td4 41.LcS Txe4 42. Kd3 Te6 43.b4 c6 44.Kc4 g4 4S.LfS fs 46.KcS Te2 47.Kxc6 Txf2 48.Ld6 f4 49.gxf4 KfS SO.bS g3 S1.b6 Tc2+ 52.LeS g2 S3.b7 gld ESPANJALAINEN PELI l.c4 e6 2.Rc3 ds 3.d4 c6 4.e3 f5 S.Rf3 Rf6 6.Ld3 Ld Rg4 8.Ld2 Rd7 9.cxd5 cxds 10.RbS Lb8 11.Lb4 Rdf6 12.Tcl a6 12.LaS Dd7 14.Rc7+ Lxe7 IS.Txc7 Dd6 16.Da4+ Ld7 17.Db4 Dxb4 18.Lxb4 bs 19.h3 Rh6 20.Re5 Rf7 21.Tfcl RxeS 22.dxeS Rg8 23.Tb7 Re7 24.Tee7 Td8 2S.Ld6 Rc8 26.LcS g6 27.b3 hs 28.M Th7 29.a4 bxa4 30.bxa4 as 31.LbS Tf7 32.Kh2 Th7 33.Kg3 Tf7 34.Kf4 Th7 35.KgS Tf7 36.f4 Th7 37.Kxg6 Tf7 38.KxhS Tg7 39. Kh6 Tf7 40.hS d4 41.exd4 Re7 42.Lxe7 Txe7 43.Txd71-0 SISILIALAINEN PUOLUSTUS John Fieandt (HSK) - SK) II ryhmä, S. kierros Erkki Korhonen (Esp Suomen Shakkiliiton 23. mestaruusturnaus pelattiin Espoon kauppaoppilaitoksessa Espoon Shakkikerhon 20-vuotisjuhlaturnauksena. Mestaruusryhmään kelpuutettiin Selolukujen perusteella olivat suosikkeina Eero Raaste (selo 2365, mestaruuden puolustaja), Jorma Äijälä (2340) ja Harri Hurme (2320), mutta viiden kierroksen jälkeen oli johdon ottanut Gambiitin 21-vuotias Antti Pyhälä 4 Yz/5, seuraavina Äijälä 4 sekä Kämäräinen ja Linden 3 Yz. Mestaruus ratkesi n. kierroksen pelissä Äijiilä - Pyhiilä, joka jatkossa päättyi 0-1 ja pistetilanne ennen viimeistä kierrosta oli kärjen osalta seuraava: Pyhälä 7, Äijälä 5 Yz, Linden, Raaste, Ristoja ja Salonen 5. Loppuhllokset: mestari Antti Pyhälä (G) 7/9, Jorma Aijälä (SSK) n (46 Yz), Juha Partanen (G) 6 (41 Yz), Jyrki Salonen (HSK) 6 (41), Eero Raaste (G) 6 (3n Yz), Jorma Kämäräinen (SSK) 5 Yz (46), Thomas Ristoja (G) 5 Yz Matti Manni - Orri Alivirta, 8. kierros l.es e5 2.Rf3 Rc6 3.LbS LeS Df6 S.c3 Karpovin uutuus Rge7 6.b4 Lb6 7.Lb2 Karpov - Mariotti 1975: 7.Ra3 g5? ja d4! d6 9.d5 Rb8 10.Le2 Rg6 1l.c4 as 12.a3 axb4 13.axb4 1xal 14.Lxal Rllli 15. Lxc3 Rf4 16.Rbd2 Lh3!? Dg6! OA: 17. Rh4 Dg5 18.Rdf3 Dg4 19.h3 Dg Rel Lxg2 18.Rxg2 Rg3+ 19.Khl 1.e4 cs 2.Rf3 d6 3.d4 cxd4 4.Rxd4 Rf6 S. Re3 g6 6.Le4 Lg7 7.f Le3 Re6 9.Dd2 ReS 10.Lb3 Ld Tc8 12.M Rc4 13.Lxc4 Txe4 14.hS De7 IS.g4 Tc8 16.hxg6 fxg6 17.Th2! EK: "Pirun hyvä siirto. Ansa I7.Lhn? Rxe4' Olin aika epätoivoinen. kunnes mietittyäni 35 minuuttia keksin täysin 'älyttömän' jatkon." bs 18.Kbl ds!? 19.eS 19.Rxd5 RxdS 20.exdS Lxd4 21.Lxd4 Txd4 ja 19.exdS Txc3 20.bxc3 RxdS b4 20.RebS DxeSL

4 54 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI Lf4 EK: "Kun F. pelasi 21.Lf4, voit kuvitella katsetta. " Re4!! Jälkianalyysit osoittivat, että tämä yllätyssiirto voittaa. 22.fxe4 Df6! 23.e5 Db6 24. Tdhl Lxb5 25.Rxb5 Dxb5 26.Dd3 De6 27.Lg3 Txg4! 2S. 0-1, sillä 28.Txh7 saisi vastauksen Txg3. Seurajoukkueiden SM-cup HS 27/ seurajoukkueiden SM-cupkilpailuun osallistui 32 joukkuetta (1. kerralla 29). 1. kierros pelattiin : Turun SY - Mariehamns SK 6 \.-2-1 \.-2, Åminnefors SK - Riihimäen SY 2 \.-2-5 \.-2, Gambiitti - Etelä-Vantaan Shakki 7 \.-2-\.-2, Porin SY - Toijalan SK 3 \.-2-4 \.-2. Valkeakosken SK - Kaleva 4--4 (Kaleva jatkoon vertailulla). Tampereen SY - Hyvinkään SK 6--2, Suomalainen SK - Ekenäs SK 7-1. Espoon SK - Kulttuurishakki-5R 3-5, Oulun SS - Jakobstads SK 4 \.-2-3 \.-2. Seinäjoen SK - Jyväskylän TS 3 \.-2-4 \.-2, Lahden SK Matinkylä-seuran SK 7-1. Kokkolan SK - Vaasan SS 4--4 (Vaasa jatkoon vertailulla), Hämeenlinnan SK - Turun TS 3 \.-2-4 \.-2, Lahden TS - Inkeroisten SK 7 \.-2-\.-2. Hangon TS - Helsingin SK O-R. Itä-Helsingin SK - Helsingin TS \.-2-7 \ kierros II. 1975: ToijSK - LahSK \.-2-7 \.-2. Kaleva - KS-5~ 3-5, JyvTS - LahTS 3 \.-2-4 \.-2. HTS - G 2-6, VaaSS - OuSS 5-3, TuTS - SSK 3 \6-4 \6. HSK - TSY 4 \6-3 \6. RiiSY - TaSY 4 \6-3 \6. 3. kierros : KS-58 - RiiSY 4--4 (P. Poutiainen - J. Rikkonen 1-0, K. Kivipelto - T. Tonteri 0-1, Riihimäki jatkoon vertailulla), SSK - LahSK 7 Yz.-\6 (Jorma Äijälä - Jouko Äijälä 1-0, H. Hurme -1. Sorri 1-0), VaaSS - G 1-7 (J. Sellberg - E. Raaste 0-1, R. Teppo - 1. Partanen 0-1), LahTS - HSK 2 l6---s \6 (U. Venäläinen - E. Böök l6---\.-2, E. Lipsanen- 1. Kanko 0-1) 4. kierros : G - RiiSY 7 l6---y2 (K. Ojanen - J. Rikkonen 1-0, E. Raaste - P. Vehviläinen 1-0, M. Nykopp - T. Tonteri 1-0, T. Ristoja J. Aaltonen 1-0,1. Partanen - P. Rikkonen 1-0, H. Koskinen - V. Salminen 1-0, A. Pyhälä - M. Malmivirta l6---y2 ja V. Meskanen - R. Kaukonen 1-0) SSK - HSK 3 \6-4 \6 (Jorma Äijälä - E. Böök 16-16, H. Hurme - 1. Kanko 1-0, 1. San':n - T. Binham \6-16, O. Alivirta - 1. Salonen 0-1, K. Ketola- A. Kiviaho 1-0, A. Hankipohja - K. Funck (l--i, J. Kämäräinen - E. Aaltio 0-1 ja K. Pietinen - P. Kirjavainen Y2~h) Molemmissa otteluissa ensinmainituilla joukkueilla oli valkeat parittomilla pöydillä. Pelinäyte molemmista otteluista: SISILIALAINEN PUOLUSTUS Timo Tonteri (RiiSY) - Michael Nykopp (G) l.e4 e5 2.Rf3 e6 3.d4 exd4 4.Rxd4 Rf6 5.Ld3 d Le7 7.Rd2 0-0 S.Re4 e5 9.Rb5 Le6 10.Tel a6 II.Rc3 Rbd7 12.Lg5 b5 I3.Re3 b4 14.Re2 Re5 15.Rg3 g6 16.Lxf6 Lxf6 I7.Le4 Lg7 IS.Dd2 TbS 19.Tedl Tb6 20.Lxe6 Rxe6 21.Rd5 Tb5 22.Rxb4 a5 23.Rd3 d5 24.exd5 Txd5 25.DeI DM 26.e3 Lh6 27.Dc2 e4 2S.Rel Te529.Rfl Rg5 30.Td4 Re6 31.Tddl Th532.f3 e3 33.g3 De4 34.Dd3 DeS 35.De2 Rg5 36.Kg2 Rh3 37.Td4 TeS 3S.Rd3 DeS 39.g4 Th4 40. Rg3 De6 41.Re4 Lf4 42.Rg3 Le7 43.Tel Rg5 44.b3 Rxf ENGLANTILAINEN PELI Kaj Funek (HSK) - Antti Hankipohja (SSK) l.e4 e5 2.Re3 Re6 3.g3 g6 4.Lg2 Lg7 5.e3 d6 6.Tbl Le6 7.d3 f5 S.Rge2 Rge7 9.Rd b4 Dd7 I1.Ld2 g512.b5 RdSI3.Rxe7+ Dxe Dd7 15.f4 gxf4 16.exf4 e4 17.dxe4 Lxc4 IS.Lc3 Lxe3 19.Rxe3 Lxfl 20.Dxfl KhS 21.Dd3 fxe4 22.Rxe4 Dg7 23.Dd5 h6 24.f5 DeS 25. Dxe5+ dxe5 26.g4 Rf7 27.Re5 Rd6 2S.Kf2 e4 29.Lxe4 Rxe4+ 3O.Rxe4 TadS 31.Kf3 TfeS 32.Re5 Td6 33.h4 b6 34.Re4 Td3+ 35.Kf4 Td4 36.Tel Ta4 37.g5 Kg7 3S.f6+ Kg6 39.h5+ Kxh5 40.Kf5 Txe4 41.Txe4 Txe4 42.Kxe4 Kg6 43.gxh6 1-0 Loppuottelu : G - HSK 4--4 (K. Ojanen - E. Böök 1-0, E. Raaste - 1. Kanko 1-0, M. Nykopp - T. Binham 0-1, T. Ristoja - J. Salonen \6--l6, 1. Partanen - A. Kiviaho 0-1, A. Pyhälä - K. Funck 1-0, V. Meskanen - E. Aaltio \6-\6, L. Linden - P. Kirjavainen 0-1) Gambiitti voitti mestaruuden vertailulla. Loppuottelupelejä: ESPANJALAINEN PELI KvM Kaarle Ojanen - KvM Eero Böök (HSK) l.e4 e5 2.Rf3 Re6 3.Lb5 Rf d6 5.d4 Ld7 6.Re3 exd4 7.Rxd4 Le7 S.Rxe6 bxe6 9.La f3 TeS 1I.Le3 d5 12.e5 LfS 13.Ld4 RhS 14.f4 g6 15.Df3 Rg7 16.Lf2 h5 17.h3 h4 IS. Tadl Rf5 19.Re2 f6 20.e4 fxe5 21.fxe5 Txe5 22.exd5 Ld6 23.dxe6 Le6 24.Rf4 Lf7 25.Lb3 Df6 26.Lxf7 + Dxf7 27.Rd3 De6 2S.Rxe5 Dxe5 29.DdS+ 1~ KUNINGA T ARGAMBIITTI Ilkka Kanko (HSK) - Eero Raaste (G) I.d4 Rf6 2.e4 e6 3.Rf3 d5 4.Rc3 Le7 5.Lg e3 h6 7.Lh4 Re4 S.Lxe7 Dxe7 9.Rxe4 dxe4 10.Rd2 f5 I1.Db3 b6 12.Le2 Rd Lb7 14.f3 exf3 15.Lxf3 Lxf3 16.Txf3 e5 17.Tafl g6 IS.Da3 Rf6 19.Th3 Kg7 20.Dc3 TadS 21.Khl Dd6 22.Rf3 Re4 23.Del g5 24.Rd2 Rxd2 25. Dxd2 exd4 26.exd4 Dxd4 27.De2 e5 2S.Te3 e4 29.g4? fxg4 30.TxfS TxfS 31.Txe4 Tfl +! 32. Dxfl Dxe4+ 33.Kgl Dd4+ 34.Khl De Kgl De3+ 36.Kg2 Dh3+ 37.KgI Dxfl + 3S. Kxfl h5 39.b4 Kf6 40.Kf2 h4 41.a4 Ke6 42. Kg2 Kd6 43.Kf2 Ke EPÄSÄÄNNÖLLINEN AVAUS Kaj Funek (HSK) - Antti Pyhälä (G) 1.Rf3 Rf6 2.g3 b5 3.a4 b4 4.Lg2 Lb7 5.d3 e6 6.e4 d5 7.e5 Rfd e5 9.Tel Le7 IO.Rbd2 Re6 1I.Rfl De7 12.Lf4 h6 13.h4 Rd4 14.Rlh2 Rxf3+ 15.Rxf3 e4 16.Rd4 g5 17.Rxe6 Db6 IS. Rxg5 hxg5 19.hxg5 exd3 20.e6 fxe6 21.a5 Da6 22.exd3 RfS 23.Le5 Th7 24.d4 Le6 25.Dg4 Dd3 26.Tael Ld7 27.Te3 Dg6 28.f4 TeS 29.TxeS+ Lxe8 30.Ddl Ld7 31.g4 Df7 32.Lb8 Rg6 33.a6 e5 34.f5 Lxg5 35.Tel Re7 36.dxe5 Lb5 37.Lxa7 Lf4 38.f6 Lh2+ 39.Kf2 Re6 4O.Ld4 Dg641.a7 Rxa7 42.e6 Te7 43.f7+ Ke7 44.Lxd5 Te2+ 45.Kf Dh6!! 46.Le3 Df6+ 47.Ke4 ReS 4S.fSD+ KxfS 49.Lh6+ KeS 50.Dxe2 Dg6+ 51.Kd4 Dxe2 52.TeI Dd PERTTI POUTIAINEN PIKASHAKIN SUOMEN MESTARIKSI Pertti Poutiainen puolusti menestyksellä mestaruuttaan kolmannessa minuutin pikashakin SM-turnauksessa, joka pelattiin Nurmijärvellä Lopputulokset: Pertti Poutiainen (KS-S8) 29 \6/38, Eero Raaste (G) 28, Jorma Aijälä (SSK) 25, Pekka Ojanen (TuTS) 24 16, Mauri Sirkiä (TSY) 23, Pekka Nikkanen (ValkSK)

5 56 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI ~, Yrjö Rantanen (TaSY) 20~, Esa Koskinen (TSY) 20 ~, Hannu Heino (TSY) 20 ~, Kaj Kivipelto (KS-58) 20, Thomas Ristqja (G) 19~, Allan Kiviaho (HSK) 19~, Paul Morant (TuTS) 19~, Armo Heikkilä (HyvSK) 16, Aarne Ruotanen (OuSS) 13, Jyrki Auvinen (SavSK) 12~, Jouko Unhola (HSK) 12~, Heikki Matikka (Kaleva) 12, Harri Hurme (SSK) II ~ ja Kimmo Pietinen (SSK) 11 AV-TURNAUKSET 1976 Alueidenvälisiin turnauksiin kesä-heinäkuussa Bagaio Cityssä Filippiineillä ja heinä-elokuussa Bielissä Sveitsissä ovat selviytyneet elolukujärjestyksessä seuraavat pelaajat: Bagaio City: L. Polugajevski (Neuvostoliitto) 2635, B. Spasski (Neuvostoliitto) 2630, L. Ljubojevic (Jugoslavia) 2620, H. Mecking (Brasilia) 2620, V. Hort (Tshekkoslovakia) 2600, W. Browne (USA) 2585, Z. Ribli (Unkari) 2575, V. Tseshkovski (Neuvostoliitto) 2550, J. Balashov (Neuvostoliitto) 2545, F. Gheorghiu (Romania) 2540, L. Kavalek (usa) 2540, M. Quinteros (Argentiina) 2540, O. Panno (Argentiina) 2520, E. Torre (Filippiinit), 1. Csom (Unkari) 2490, S. Mariotti (Italia) 2470, p, Biyiasas (Kanada) 24öO, K. Harandi Iran ja Tan Lian Ann (Singapore) Biel: T. Petrosjan (Neuvostoliitto) 2635, B. Larsen (Tanska) 2625, L. Portisch (Unkari) 2625, E. Geller (Neuvostoliitto) 2620, M. Tai (Neuvostoliitto) 2615, U. Andersson (Ruotsi) 2585, R. Hiibner (Länsi Saksa) 2585, G. Kuzmin (Neuvostoliitto) 2565, R. Byrnc (USA), V. Liberzon (Israel) 2540, B. Gulko (Neuvostoliitto) 2530, A. Matanovic (Jugoslavia) 2525, G. Sosonko (Alankomaat) J. Diez del Corral (Espanja) 2490, K. Rogoff (USA) 2480, R. Sanguineti (Argentiina) 2480, A. Lombard (Sveitsi) 2420, J. Diaz (Kuuba) 2385 ja O. Castro (Kolumbia) Molempiin ryhmiin nimetään vielä yksi pelaaja myöhemmin. USA:n Jim (James) Tarjan on ollut pitkällä turnausmatkalla Jugoslaviassaja sai ensimmäisen kiinnityksen suurmestarin arvoon Subotican turnauksessa viime marraskuussa voittamalla kilpailun pistein 8/ II, seuraavina Honfi (Unkari) ja Minic 7 ~, Hulak ja Planinc 6 ~, Bilek (Unkari) 6, Masic 5 ~ ja Benkö, jonka huomautuksia näytepelissä seuraamme, 5. Toisen ja lopullisen kiinnityksen SM-arvoon Tarjan sai helmi-maaliskuussa Skopljen vahvassa turnauksessa, jossa kärki oli: MM A. Karpov (Neuvostoliitto) 12 ~/l5, SM W. Uhlmann (DDR) II, SM J. Timman (Alankomaat) IO~, SM B. Kurajica (Jugoslavia) ja Tarjan 9. KUNlNGASINTIALAINEN PUOLUSTUS Ljubomir Masie (Jugo Jim Tarjan (USA) - slavia) l.d4 Rf6 2.e4 g6 3.Re3 Lg7 4.e4 d6 5.Le2 ~ 6.Lg5 e5!? 7.dxe5!? DaS S.Ld2! Dxe5 9.Rf3 Lg4 10.Le3 DeS II.Tc1 Re6 12.h3 Saman turnauksen pelissä Tarjan- Hulakjatkettiin 12.b Lxf3 13.Lxf3 De6 Tämä ei ole täysin tyydyttävä jatko mustalle. Ehkä parempi oli vaihtaa valkean K-Iähetti pelaamalla Re5! tarkoituksena,helpottaa puolustusta. Tämän vuoksi pidän siirtoa 12.b3 hiukan parempana kuin 12.h3. 14.b3 DeS 15.~ TfdS 16.Dd2 e6?! Tämä siirto suojaa ruudun d5 ja eliminoi selvän uhkauksen, mutta hinta on liian korkea, sillä d6-sotilas on nyt kohtalokkaasti heikentynyt. Valkea osoittaa mestarillisesti miten tätä heikkoutta voi käyttää hyväksi. 17.Tfdl ReS ls.le2 DaS 19.Rb5 Tämä pakottaa mustan vaihtamaan ainoan aktiivisen upseerinsa, kuningattaren. Tarjan pyrkii loppupeliin Dxd2 20.Txd2 LfS 21.Lg5 Pakottaa mustan heikentämään lisää asemaansa, koska Td7 antaisi vaikealie hyviä sommittelumahdollisuuksia f6 22.Le3 Le7 23.Tedl Kf7 24.f4 b6 25. Lf3 e5 Ikävä, mutta välttämätön siirto valkean K-Iähetin aktiivisuuden takia Tac8 johtaisi valkean voittoon: 26.e5 dxe5 27.Lxc6 Txd2 28.Lxc8+ tai fxe5 27.Lxc6 Txc6 28.fxe5 d5 29.Rd4 jne. 26.g3 TabS 27.h4 Tb7 2S.Lg4 TdbS 29.h5 a6 30.Re3 Rg7 3l.hxg6+ hxg6 32.Rd5 LfS? LdS oli parempi, vaikka silloinkin mustan tulcvaisuus olisi synkkä, sillä valkea ottaisi haltuunsa f- ja h-linjat kuten pelissäkin. 33.Tfl Le7 34.Th2 h5 35.exb5 axb5 Musta yritti vapauttaa peliään siirrolla b5, mutta ei voinut lyödä takaisin tomilla, koska 35.Le2 ja 36.Lc4, 36.Th7 LdS Jos Kg8, niin 37.Th6 Kf7 38.f5 g5 39.Lxg5 ja painostus kasvaa. 37.f5 gxf5 3S.Lxf5 Re7 Tämä vain helpottaa valkean tehtävää, mutta musta on strategisesti hävinnyt joka tapauksessa. Jos Kg8, niin 39.Lg6. Kuvioasemassa vaikealla on hallinnassaan kaikki strategiset pisteet. Vaikean kevyiden upseerien ja tomi en yhteispeli on saumatonta. 39.Le6+! Kxe6 4O.Txf6+ Kd7 41.Txg7 KeS 42.Te6 musta antautui (l~), koska materiaalin menetyksiä ei voi estää. SHAKKIA NORJASSA Norjassa pelataan nykyään paljon kansainvälisiä shakkiturnauksia. Norjan shakkiliiton tarmokas presidentti Arnold Eikrem on pannut vauhtia rattaisiin järjestämällä turnausketjuja, jollaisen lenkki myös Kringsjån ylioppilaskylässä pelattu Oslo Chess International oli. Välittömästi ennen Kringsjån kilpailua päättyi Tukholmassa V Rilton Cup (selostus ks. SS 2/76) ja Kringsjåsta osa pelaajia jatkoi vielä edelleen Hamariin, josta tulokset jäljempänä. Oslo Chess International oli ns. puoliavoin kilpailu, mikä tarkoittaa sitä, että ui komaisilta osanottajilta vaadittiin Eloluku ja näin annettiin muutamille norjalaisillc pelaajille mahdollisuus pelata itsensä listalle. Tahti oli kilpailussa erittäin tiukka: päivittäin kaksi kierrosta ja lisäksi mahdolliset kuoripelit. Norjassa tämä on kuitenkin pikemmin sääntö kuin poikkeus' Turnauksessa saavuttivat 7 pistettii kansainväliset mestarit Spassov ja Flesch. joista edellinen vertailtiin voittajaksi. Kolmas oli KvM Omstein, joka samoin kuin edelliset saavutti häviöttömän tuloksen. Kukaan tavallinen mestari ei onnistunut saamaan KvM-kiinnitystä. vaikkakin Niklasson ja Moen menettiviit mahdollisuutensa vasta viimeisellä kierroksella. Omaan tulokseeni en oikein ole tyytyväinen. mutta oli mielenkiintoista pelata ammattimiehiii vastaan! TULOKSIA: KvM Lubtcho Spassov, Bulgaria ja KvM Janos Flesch, Unkari 7, KvM Axel Ornstein, Ruotsi 6, Christer Niklasson, Ruotsi ja Lars Karlsson, Ruotsi 5 ~, Ole Chr. Moen, Bj\Z\rn Tiller, Norja, Gert Iskov, Tanska, KvM Leif 0gaard, Norjaja KvM Ernö Gereben, Sveitsi 5~, KvM Jacek Bednarski, Puola, Ole Scott Knudsen, Norja, Eero Raaste ja Yngvar Barda. No~ja 4 ~ jne. HAMAR, : KvM Flesch ja Terje Wibe, Norja 6 ~ (9) (KvM-tulos!) 3. Ragnar Hoen, Norja 6, 4. KvM Bednarski 5, KvM Erik Lundin, Ruotsi ja Knut Ove L0ken, Norja 4 ~ jne. Peliniiytteitii Kringsjåsta: 2. kierros 6/ KvM Lubteho Spassov (Bulgaria) -- KvM Leif 0gaard (Norja) Englantilainen peli 1.Rf3 Rf6 2.e4 g6 3.Re3 d5 4.exd5 Rxd5 5. Da4+ Ld7 6.Dh4!? Rf6 7.g3 Lg7 S.Lg2 Re69. h3 h6 10.d3 e5 Musta ei voi linnoittua (10. - O-O'? II.Lxh6) ja joutuu ensin kehittämiiiin D sivustan upseerit peliin. II.~ Le6 12.Le3 Rd5 Valkean D on hyvin aktiivinen ja musta yrittäii vaihdoin keventiiä asemaansa. 13.Rxd5 Lxd5 14.DxdS+ Txd8 15.Tfc1 e4?! Aktiivinen siirto. joka avaa mustan liihetille diagonaalin a I - hs, mutta samalla antaa valkealle painostusta D-sivustalla. 16.dxe4 Lxe4 17.Tc4 Ld5 IS.Tc5 0-0 Ei tictenkiiiin IS. - Lxb2'). koska 19.Tbl ja 20. Txb7. 19.Tb5 b6 20.Tc1 Le4 Valkea uhkasi 21.Txd5. 21.Rel Lxg2 22.Kxg2 a6 23.Tb3 Ra5 24.Td3 e5 25.b4! Valkea on pakottanut mustan sotilaat etenemään, jolloin ne ovat samalla heikentyneet luoden vastustajalle tilaisuuden riijiiyttää musta sotilas ketju h,~jalle Txd3 26.Rxd3 exb4 27.Lxb6 b3! 2S.a4! Ei 2S.axb3. koska 2H. - Rxb3:n jiilkeen musta voi vielii suojata a-sotilaansa. 2S. - b2 29.Rxb2 Rb3 Jos Lxb2. niin ~0.Tc2 voittaen upseerin takaisin. 30.Tbl Tc8 31.Rd3 Te3 32.LlJ Kh7 33.Rh4

6 58 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 59 Rc5 34.a5 Parempi kuin 34.Lxc5 Txc5 35. Rxa6 Ta Tb3 Musta toivoo voivansa tornivaihdon avulla saada parempia tasapelimahdollisuuksia kevytupseeriloppupelissä. 35.Txb3 Rxb3 36.Lb6 Lc3 37.Re6(!) Asema pelkistyisi liian tasapelimäiseksi 37.Rxa6?:n jälkeen Kg7(?) 38.Kf3 h5(?) 3X. - Kf6 olisi antanut parempia toiveita. Pelijatkossa valkea saa voittoaseman melko suorin vedoin. 39.Ke3 Lf6 40.Rd4 Rcl Musta häviää loppupeiin sekä Rxd4 41.Lxd4 Lxd Kxd4:n että Lxd4+ 41.Lxd4+ f6 42. Lb6:n jälkeen. 4I.Kd2 Ra2 42.Rc6 Le3+ 43.Kc2 Lel 44.Lc5! f6 45.g4 hxg4 46.hxg4 Kt7 47.La3! Mustan ratsun kohtalo on nyt sinetöity tai 4X. - Rc3 ei auta mitään kiinnityksen Lb4 takia. Pelin loppu on vain tekniikkaa Ke6 48.Kb3 Lxf2 49.Kxa2 f5 50.g5 Le3 5I.Rb4 Lxg5 52.Rxa6 Ld8 53.Rc5+ Kd.'i 54. a6 Lb6 55.Rd7 Kc6 56.Re5+ Kb5 57.Rxg6 Kxa6 58.Re7 f4 59.Rd5 musta antautui (I~) Jos Spassov ja 0gaard kävivät tiukan molemminpuolisen kamppailun. niin seuraava peli on mustan avausvirheiden jälkeen liihinnä yhteen maaliin pelaamista. jossa pirteyttii edustaa loppuasema. 8. kierros, 9/ Ole Scott Knudsen (Norja) - (Norja) Caro Kann Vidar Taksrud l.e4 e6 2.d4 d5 3.exd5 cxd5 4.e4 Rf6 5.Re3 g6 6.Db3 Lg7 7.exd5 ~ 8.Le2 Te8? Tiissii musta poikkeaa epiiedukseen teorian laduilta. X. - Ra6 tai X. - Rbd7 tulevat paremmin kysymykseen: esim. X. - Rbd7 9.L8 Rb6 IO.Lg.'i a.'i II. Lxf6 exfh 12.Rge2 Lf.'i 11.Ddl Re4 14.b3 Rb2 1'i.Dd2 Rd KfI valkean viihiiisin eduin. Cirabezewski - A. Zaitsev. Albena Rf3 Rbd7 IO.Lg5 Rb6 J l.lxf6 exf6 12. ~Ten Musta aikoo ottaa takaisin uhraamansa sotilaan vaikka viikisin. Nyt hiin kuitenkin joutuu aikamoisen "pöllytyksen" uhriksi. Parempia siirtoja olivat Lf.'i ja Lg4. Ei toki RxdY' I3.Lc4 valkean selvin eduin. 13. Tfe 1 Tdn 14.Lb5! Tietysti I Nyt vaikealla on voittoasema Te7 15.Txe7 Dxe7 16.Tel Dd6 17.TeX+ LfS 18.Re4 Df4 19.Db4 Dc14 20.Re 1 Dh6 21. Rxf6+ Kh8 22.TxfS+ Kg7 23.Re8 X (I~). Eero Raaste KILPAILUKUTSU Miesten. naisten ja nuorten Suomen mestaruuskilpailut 1976 järjestetään Suomen Keskusshakkiliiton luvalla Kilpailut jär:jestää Helsingin Shakkiklubi 90- vuotisjuhlakilpailunaan. Pelipaikkana Vakuutusyhtiö Auran talo. Tukholmankatu 2. Helsinki. Suomen Keskusshakkiliiton nime.,ämä tuomari on kansallinen shakkituomari Oso4o Särkilahti. Kilpailutoimikunnan puheenjohtajana toimii Erkki Aaltio sekä varapuheenjohtajina Yrjö Laiho ja Pekka Palamaa. Peliaika kaikissa sarjoissa on 4 tuntia ja pelinopeus 40 siirtoa kahdessa tunnissa. jatkossa 20 siirtoa tunnissa. Miesten kilpailu pidetään 16 kilpailijan täydellisenä turnauksena Osanotto-oikeus on Suomen Keskusshakkiliiton ja perusliittojen nimeämillä pelaajilla. Osanottomaksu on 50 mk. Kilpailuun valittujen pelaajien on varmistettava osanottonsa mennessä.jolloin myös osanottomaksu suoritetaan. 1 palkinto 500 mk. Rahapalkintoja kuudelle ensimmäiselle sekä esinepalkintoja. Naisten kilpailu pidetään kierroksisena. Sitovat ilmoitukset mennessä. jolloin myös osanottomaksu 15 mk suoritetaan. Esinepalkintoja. Nuorten kilpailu pidetään kierroksisena. Osanotto-oikeus ja sen jälkeen syntyneillä. Ensimmäiseen ryhmään valitaan. Suomen Keskusshakkiliiton päätöksellä. 16 parhaan Selo-pistemäärän omaavaa ilmoittautunutta. Toisessa ryhmässä on pe Ia;~jien lukumäärä rajoitettu 24 pelaajaan. Sitovat ilmoittautumiset mennessä. jolloin myös osanottomaksu 15 mk suoritetaan. Kilpailuun kelpuutettujen nimet julkaistaan ja muille palautetaan osanottomaksu. Esinepalkintoja. IImoittautumiset lähetetään osoitteella: Pekka Pala maa. Prinsessantie 4 C Helsinki 82. Puh Osanottomaksut: Helsingin Shakkikluhi ry. HOP Lauttasaari. tili numero Helsingin Shakkiklubi r.y. Osmo Kaila ilmoittaa. ettei hiin vietii merkkipiiiviiiinsii milliiiin tavoin ja pyytiiii. ettii mahdolliset merkkipiiiviin muistamiset osoitettaisiin Osmo Kailan shakkirahastoon. tili SYP Lauttasaari - Keskusta Eero E. Böök: Mestarin mietteitä NÄKEMÄTTÄ NAPPULOITA JA LAUTAA II Seuraava peli on tästä Aljechinin ensimmäisestä ennätysn~iytännöstä. Se ei suinkaan ole h~inen loistavimpia sokkopeliesityksiäiin. vaan on valittu nimenomaan esimerkiksi siitä. minkiilainen sokkopelin tapahtumakulku usein on. Aljechin on itse kertonut. ettii hän tuskin tuntisi sokkopelcj~iiin itse pelaamikseen. koska pelityyli muuttuu. hyvin toisenlaiseksi kuin saman mestarin niikevänii pelatessa. Syvällinen asemapeli ei yleensä onnistu. vaan koko pelink~isittely muuttuu merkillisen kaavamaiseksi. Pelm~jan on pelattava tuntuvasti yksinkertaisemmin kuin näkevänä. Sommittelu ei ole lainkaan yht~i varmaa ja voittoasemissa on usein hyvin vaikeata löyt~i~i nopein tie lopulliseen voittoon. Sisilialainen peli, A. Aljeehin (26 peli~i sokkona) - H. Steiner, l.e4 e5 2.Rf3 g6 3.d4 cxd4 4.Rxd4 Lg7 5.e4 Rc6 6.Le3 Rf6 7.Rc3 d6 8.Le2 Ld7 9.f JO.TeI Tc8 1 U}...4) a6 12.Rd5 Avaus on molemmin puolin kaavamaisesti k~isitelty. mutta ennen kaikkea mustan vahingoksi. kuten nykyaikaisista kiisikirjoista voi lukea. Valkean siirto ei siiilyttiiisi saavutettua etua. jos mw,ta olisi jatkanut 12.-e6 13.Rxc6 Txc6 14.Rxf6+ Dxf6+ IS.b3 TdK jne. Rxd5 13.exd5 Valkea ei tehnyt virhcttii 13.cxd5 Rxd4. mikii olisi menettiinyt upseerin. Rb8 Jos musta olisi vaiht<ll1ut J4:ssii. olisi valkea piiiissyt painosamaal1 e-linjalla. 14.Hd2 a5 15.Tf-el Ra6 16.b3 Rc5 17.Tc-dl Kuten Aljechin itse on huomauttanut. tuhlaavat molemmat pelaajat aikaa. Valkea olisi jo aikaisemmin voinllt pelata Lh6 ja musta olisi voinut viilttiiii lähettienvaihdon tekemiillii aikanaan TeK. He7 18.Lh6 Lxh6 19.Dxc6 c5 20.dxe fxe6 21.Rb5 Tiissii ilmenee iiilleen pyrkimys aseman yksinkertaistamise en. vaikka 21. LfI olisi ollut luonnollinen jatko. Lxb5 22.cxb5 d5 23.LfI Tf5 Lapsellinen uhkaus (Th51. jonka Aljechin tietenkin niiki. Oikein olisi ollut Df4 24.Dxf4 Txf4 ja todenniiköinen tulos sel1 jiilkeen on tasapeli. 24.De3 Hd6 25.a3 Te8 26.b4 p,li'cmpi olisi ollut Dc3 ja vasta sitten b4. Kumpikaan puoli ei tee varsinaisid virheit,i. mutta kummallakaan ei myöskiiän ole selviiii suunnitelmaa. axb4 27.axb4 Rd7 28.Dc3 Th5 Tiimii siirto on pelkkiiii ajanhukkaa tornin joutuessa syi:iiiiin. 29.g3 Db6+ 30.Kg2 TfS 31.Dd4! Dxd4 Hiukan parempi olisi ollut Dd6 32.Txd4 Rc5 Myöskin jatkossa Tf6 33.f4 jne mustan toinen torni jäisi eristetyksi. 33.f4 Tämä siirto on jälleen sokkopelille ominainen epätarkkuus. joka perustuu heikosti laskettuun sommitelmaan. Aljechin oli aikonut houkutella mustan ratsun seuraavanlaiseen ansaan: Txh2+ 34.Kxh2 Rf3+ 3S.Kg2 Rxel+ 36.Kf2 Rc2 37.Td2 Rxb4? (Oikein on tietenkin TeK' mustan eduksi.) 38.Tb2 jne. Itse sommitelma on siis virheellinen ja siitii poikkeava pelijatko oli myös jiiiinyt niikem~itt~i. nillainen virhe ei kuitenkaan ole sokkopelissä merkillinen. kun ottelu kuten tiissii tapauksessa oli jatkunut 10 tuntia ja kello liihenteli jo puoltayöt~i. Txh2+ 34.Kxh2 Rf3+ 35.Kg2 Rxd4 36.TcI Tt7 37.b6 Rc6 Musta ilmeisesti yritti houkutella valkean pelaamaan 38.b5. jonka jiilkeen tasapeli olisi ollut selvii. Oikein olisi kuiten kin ollut Rf'i 38.Ld3 ja tuloksena epiii lemiittii tasapeli. siitä huolimatta. ettii must<l on sotilaan voitolla. 38.La6!! Kerrassaan ylliittiivii sllnllllitelm<l. joka 011 tiimiin muuten melkll tavanllmaisen pelin kohokohta. On selviiii. ettei musta voi lyöjii I~ihettiii. koska b-sotilas piiiisisi etenemiiiin Rh8 tai Rd4 saisi V<lStauksen 39. Lxh7 ' ja paras siirto 3X. - RdK ei sekiiiin riittiiisi. koska seuraisi 3<).TcX Tf8 (tai Td7 40.Lxb7 Txb7 41.Txd8t Kf7 4.::'Td6 Ke7 43.Tc6 KJ7 44.h5 jne valke<ln voitoksi.) 40.b5!! sek~i lopuksi ThX ja Lxh7. Rxb4 39.Lxb7! Te7 Jatkossa 3<). - Txh7 40. Te8+ Kt7 41.Te7+ valkea saisi uuden kunin-

7 60 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 61 gattaren. 40.Lc8 K17 41.b7 Ra6 42.Tal Rb8 43.Ta8 Rc6 44.b8D Rxb8 45.Txb8 Valkea on voitoli lähetin kahta sotilasta vastaan. Se ei riittäisi voittoon, jos musta pystyisi vaihtamaan valkean sotilaat, mutta siihen ei ole mahdollisuutta. Loppupelin käsitteleminen sokkona ei kuitenkaan ole helppoa, mutta sen Aljeehin hoitaa moitteettomasti. Kf6 46. Kf3 h6 47. Tb6 g5 48.fxg5+ hxg5 49.Kg4 Te8 Sa.Ld7 Te7 SI.Lc6 d4 Mustan on pakko edetä sotilaalla ja valkea saa nyt entistä pitävämmän otteen. 52.Le4 Ke5 S3.Ld3 Te7 S4.TbS+ Kf6 55.Kf3! Virhe olisi 55.Txg5 seurauksena Te3 56.Tg6+ Kt7 57.Le4 Te3 58.Lbl Tel ja musta ",hakkaa ikuisesti" valkean lähettiä. Tel 56.Tbl Tc3 57.Tdl Yksinkertaisesti 57. Ke4 olisi voittanut nopeammin. KeS 58.Kg4 Kd5 Myös Kf6 58.TfI + Kg7 60.TD Kh6 61.Le4' jne voittaa aluksi sotilaan ja sitten pelin. S9.Kxg5 es 60.Kf5 Txd3 61. Txd3 e4 62. Tdl d3 63.Kf4 Kd4 64.Tal d2 65.Ta8! Musta antautui. Tämä peli ei ole loppupelin muutamaa sommittelusiirtoa lukuunottamatta loistava. mutta kerrassaan korkealuokkainen kestävyyden näyte. Mainittakoon, että H. Steinerislä pian tuli huomattava kansainviilinen mestari. Kilpailu sokkopeliennätyksistäjatkui seuraavin tuloksin: 1925 Aljeehin Pariisissa 28 peliä 1925 Reti StlO Paulossa Brasiliassa 29 peki 1931 belgialainen Koltanowski Antwerpenissä 30 peliä 1933 Aljeehin Chicagon maailmanniiyttelyssii 33 peliä 1937 Koltanowski Edinburghissa 34 peliii 1947 Najdorf S[1O Paulossa 45 peliii Etevinii 'sokkopei<u(jina tunnettiin myös iiskettiiin manalle mennyt saksalainen suurmestari Siimisch ja tanskalainen Jens Enevoldsen. NajdoIiin suoritus. 45 peliä sokkona on jo tiiysin kiisityskykyni ulottumattomissa. Näytäntö alkoi tammikuun 24 piiiviinii klo 20 ja piiiittyi seuraavana piiiviinii klo NajdOlf kesti siis 23 Y, tunnin jiinnityksen katkeamatta, mutta seurauksena oli. ettei hiin sen jiilkeen saanut pariin vuorokauteen unta liiiikiirien yrityksistii huolimatta. Loplllta hiin liihti illalla elokuviin. kun ei kerran voinut nukkua. Seuraavana aamuna siivooja löysi tuolirivien viilistii miehen, joka ilmeisesti oli hengissii. mutta ei milliiiin suostunut heriiiimiiiin. Vasta mulltaman vuorokauden kuluttua Najdorf jiilleen vaikutti liisniiolevalta ja on sen jiilkeen menestynyt monessa suurkilrailussa. Seuraava"a vielii eriis reliesimerkki. joka sekin on omiaan lhoittamaan. kuinka kauniisiin sommitelmiin sokkorela,\ja voi pystyii tilanteen ollessa riittiiviin selviiriirteinen. Preussilaincn peli, G. Koltanowski - P. Hun kelblulll. :\ntwerpen '4 e5 2.Rf3 Rc6 J.Lc4 Lt'5 4.0-~) Rf6 5.d4 exd4 Valkean sotilaanuhraukseen olisi Illustan ritiinyt vastata 5. - L,d4! R,d4 h. R,d4 jn.:. sillii valkean kehityselli ei tiiysin korvaa' sotilasta. 6.6 d5 7.exf6 dxc4 8.Tel+ Le6 9.Rg5 Dd5 IO.Re3 DfS II.Rc-e4 Lb4 Musta osoittaa pelisiirrolla, ettei hän osaa kuuluisan Max Langen -hyökkäyksen teoriaa. I 1. - Lf8 kenties riittää toljumaan uhkaukset, mutta peli on sen jiilkeen pitkään veitsen terällä. 12.c3 dxe3 13.bxc3 LaS 14.g4! Dg6 Sotilaan lyöminen menettäisi upseerin. IS.Rxe6 fxe ! Kx17 17.Rg5+ Kl!8 18. Txe6 Dd3 19.Del! Uhkaa mattia! TfS 20.Te8! Dd7 2l.TxfS+ KxfS 22.La3+ Re7 Kauniiseen mattiloppuun olisi johtanut KgB 23. Td I De8 24.Td8+! ja matti seuraavassa siirrossa. 23.Td I!! Kauniisti laskettu! Valkean kuningasasema näyttää niin avoimelta, että ikuinen shakki tuntuisi olevan näköpiirissä, mutta se on vain harhan~iky~i. Dxg4+ Jatko 23. [)e~ ~4.De6 c6 25.Td7 Ld8 26.Txd8 vie mattiin. 24.Kfl! Dx!!5 25. Td5! Dh4 Jos kuningas olisi h I :ssä. olisi Dxd5+ ollut pelattavissa. 26.Th5! Of6 27.Tf5! Musta antautui. Pelaamalla C) 28.Txfh+ gxf6 29.Lxe5 Ld8 olisi musta voinut viivyttää antautumista. mutta ilman pelastumisen toiveita. Yleensä luullaan, että sokkopeli perustuu tavalliseen näkömuistiin. siis niinkuin Pillsbury, joka pystyi muistamaan melkein mitä hyvänsä. Saman olettamuksen teki ranskalainen psykologi Alfred Binet I 890-luvulla. Hän laati tutkimuksen "suurien laskijanerojen ja shakinpelaajien psykolol!iasta" ja sitä varten hän mm. liihetti kyselykaavakkeen, johon hän sai vastauksia Ranskan. Englannin. Saksan ja Espanjan shakkijärjestöjen välityksellä useilta mestareilta. muiden muassa tri Tarrasehilta. Lisäksi useat Pariisissa asuvat mestarit. niiden joukossa Rosenthai. Goetz. Arnous de Riviere, Janowski ja Taubenhaus. kävivät Sorbonnen yliopiston psykologisessa laitoksessa Binetin luona. Vastaukset osoittivat, että hän oli kuvitellut shakkimuistin ja ajattelun paljon helpommin selitettäväksi ilmiöksi. kuin mitä se on. Binet tuli lopuksi siihen tulokseen, että sokkopelitaito perustuu ennen kaikkea seuraaviin kolmeen seikkaan: 1) Shakkitaito ja -tieto: Shakkitilanteen muistaminen on normaalisti mahdollista vain sille, jolle peliasema on mielekäs, siis selväpiirteinen taistelutilanne. Jokainen shakkiasema on siis omalaatuinen ja sen vuoksi mieliinpainuva. Sama koskee myös kokonaista peliä. Se ei ole sarja mielivaltaisia tilanteita, vaan muodostaa loogisen tapahtumaketjun. joka käsittää joukon tyypillisiä asemallisia ja taktillisia ideoita. Binet totesi juuri tämän mielekkyyden olevan oleellista ja puhui tutkimuksessaan ideamuistista vastakohtana enemmän mekaaniselle näkömuistille; 2) Mielikuvitus: Vastaukset erosivat toisistaan huomattavasti ja olivat usein epämääräisiä, mikä selittyy melko hyvin seuraavan kohdan perusteella. Joka tapauksessa Binet tuli siihen tulokseen, ettei pelaajalla ollut mielikuvituksensa tueksi täyttä kuvaa edessään olevasta tilanteesta. Pelaajalla oli vain karkeahko yleiskäsitys siitä ja hänen oli koko ajan tarkistettava tilanteeseen sisältyviä ideoita, siis tavallaan jatkuvasti rekonstruoitava peliasema; 3) Muisti: Kaikki vastauksen antajat painottivat sitii seikkaa. ettei heillä ollut minkäänlaista visuellia kuvaa sen enempää nappuloiden kuin shakkilaudankaan muodosta tai väreistä. Binet tuli siihen tulokseen, että on olemassa eräänlainen abstraktinen näkömuisti. Eräs kyselyn vastaajista sanoi: "Sitä tietää, että määrätyssä ruudussa on kuningas tai sotilas ja enempi on tarpeetonta". Eräs vastaajista lähetti tilannekuvion sekä piirustuksen siitä. miltä se näytti hänen "abstraktisessa muistissaan". Tärkeintä olivat ne ruudut, jotka oli miehitetty, upseerien "voimaviivat" ja lopuksi laskelma siitä, saisiko musta kiinni vapaan a-sotilaan. Tietenkin pelaaja voisi kuvitella laudan ja nappula! eteensä väreineen ja muotoineen, mutta se ei ole lainkaan tarpeellista. Pelattaessa useampia sokkopelejä samanaikaisesti se tuskin onnistuisi, koska se vaatisi tarpeettomasti aikaa. Kaiken edellisen perusteella Binet tuli siihen tulokseen, että sokkopelaajan muistitoiminta on kahdenlaista, ensiksikin tilannemuistia ja toiseksi kyky toistaa mielessään pelin tapahtumaketju. Sokkopelinäytännöissä tapahtuu toisinaan todellakin. että vastustaja on mennyt kokeilemaan siirtoja ja tehnytkin kaksi siirtoa, jolloin syntyy loogisesti mahdoton asema. Aljechin mainitsee tämän muistelmissaan ja olen itsekin kerran joutunut luettelemalla pelin alusta alkaen todistamaan sokkopelinäytännössä vastustajalleni, että hänellä oli laudallaan väärä asema. Binetin tutkielma oli pitkään ainoa shakinpelaajan muistia ja jossakin määrin ajattelua koskeva. J. Miesesin pikku kirjanen sokkopelistä sisälsi ainoastaan henkilökohtaisia kokemuksia. joista tosin lienee ollut hiukan hyötyä myöhemmille tutkijoille. Sen sijaan on Aljechin kirjassaan" Auf dem Wege zur Weltmeisterse haft " (= Tiellä maailmanmestaruuteen) omistanut yhden luvun sokkopelille. Mielenkiintoisinta on hänen arvostelunsa sokkopelien tasosta. Aljechin sanoo, että hän tuskin pystyisi tuntemaan pelaamiaan sokkopelejä omikseen. Niistä katoaa kokonaan hänen persoonallinen pelityylinsä. Hänen mukaansa ei sokkopelaaja pelaa ainoastaan heikommin kuin sama mies näkevänä, vaan myöskin koko ajattelutapa on toisenlainen. Sitä, mistä tämä johtuu, ei ole tietääkseni yritetty tarkemmin selittää. Asianlaita lienee epäilemättä seuraava. Kuten edellä jo sanottiin. pelaaja muistaa sokkona pelatessaan vain tilanteen pääpiirteet, ja lopun hän joutuu uudelleen konstruoimaan. Jos sama pelaaja todella näkee tilanteen, hän saa laudasta yleiskatsauksen suunnilleen kolmella silmäyksellä, jotka eivät vie paijoakaan aikaa. Hänen kokemuksensa, joka suuressa määrin on painunut alitajuntaan, ilmoittaa silloin nopeana hermoreaktiona, mitkä siirrot tulevat kysymykseen. Kuta vahvempi pelaaja on, sitä valitumpia ovat kysymykseen tulevat siirrot, jotka on tarkemmin laskettava. Tämä valinta, jonka tarkkuus on oleellisin tekijä pelitaidossa, on tärkeä tekijä, sillä se rajoittaa välittömästi kysymykseeen tulevien ja siis tarkemmin laskettavien muunnelmicn määrän. Mitä tämä sitten merkitsee, on helppo käsittää, jos tietää, että alkuasemassa on ta~jolla 20 mahdollista siirtoa, mutta 25 siirron kohdalla niitii voi olla jopa 65. On siis tiirkeiihi, että pelaajan kokemus n00ittaa laskettavien vaihtoehtojen lukumiiiiriiii. Sokkona pelatessa ei näköaisti ole käytettävissä ja se on melkoinen haitta. Silmistä on aivoihin muutama tuhat hermoyhteyttii ja tämii ennen kaikkea selittäii sen, että kokenut pe laaja pystyy alit,~juisesti valitsemaan melko oikein kysymykseen tulevan jatkon. Pikapeli perustuu juuri tähiin ja lienee oikein sanoa. että sitä pelataan selkäytimen jatkeella eikii suinkaan aivoilla. Samoin on laita simultaani näytännöissä, mikäli esiintyvä mestari pelaa nopeasti. Samaa todistaa myös se. että eräät pelaajat pystyvät vielä tuntuvasti alkoholin vaikutuksen alaisina pelaamaan korkeatasoista shakkia. Itse mui'itan mm. A'jechinin Varo sovan shakkiolympialaisissa 1935 ja Stoltzin

8 62 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 63 vastaavasti Helsingissä Ruotsalainen suunnestari tuli peliinsä amerikkalaista Larry Evansia vastaan suoraan kapakasta, pelasi tavattoman määrätietoisesti päättäen pelin loistavalla ja hyvin omintakeisella sommitelmalla ja oli pelin päätyttyä jälleen ilmeisesti "alkoholin vaikutuksen alainen". Tietenkin tällaiset esimerkit ovat erehdyttäneet monen nuoren pelaajan luulemaan, että juuri näin sitä on pelattavakin. Aljechin oli sitä mieltä, että sokkopelillä ei ole shakkitaiteellista eikä juuri urheilullistakaan arvoa. Sen sijaan hän piti sitä hyvänä shakkipropagandavälineenä, mihin kyllä voidaan yhtyä. Neuvostoliitossa sokkopeli on kielletty. Lienee kuitenkin syytä epäillä, onko siihen pätevää aihetta. Neuvostoliitossa jo tavallinen simultaanipelaajakin saa sellaisen vastuksen, että hänellä on täysi työ ja niin on aivan turha ruveta siellä yrittämään sokkopeliä. Muuallakaan sillä tuskin enää on entistä propagandamerkitystä, paitsi ennätysnäytännöissä, joiden vaatima valtava ponnistus ei suinkaan voi olla erikoisen terveellinen. Toiselta puolen on tavallinen kilpailupeli paljon kovempaa keskittymistä vaativa kuin sokkonäytäntö muutamaa pelaajaa vastaan. Oma kokemukseni on, että pelaaminen aina kahdeksaa pelaajaa vastaan ei ole vaikeata eikii rasittavaa. Jos niin olisi, olisi minulle epäilemättä jäänyt siitä jonkinlainen selvii muistikuva. Ehkä tämä helppou, usein johtuu siitä, että asianomainen pelaaja jo nuorena on yritellyt sokkopeliä. Itselläni se alkoi luultavasti 12-vuotiaana, kun huomasin, ettei minun tarvinnut sunnuntaiaamuisin nousta siingystä pelatakseni 4 vuotta nuorempaa veljeäni vastaan. Tietenkin pelasin myös luokkatoverieni kanssa shakkia koulutuntien aikana. Aluksi merkitsimme aseman ruudulliselle paperille, mutta sitä ei tietenkään voinut pitäii jatkuvasti esillä ja niinpä meidän oli pelattava piiiiasiassa sokkona. Aljechin kertoi aivan samoin kouluajastaan ja mainitsi lisäksi analysoineensa koulussa myös ki~jepelejään samalla tavalla. TiilIainen koulupoikashakki ei tietysti ole valtavan korkeatasoista, mutta pelien kehitys on kuitenkin siksi loogista. ettii se antaa riittiiviin tuen pelitilanteiden ja siis myös koko pelin muistamiselle. Lisiiksi tarvitaan sokkopeliin riittävii itseluottamus. Aiheen kirjoittaa niiinkin pitkiisti sokkopeluusta antoivat minulle ensi elokuussa Kuor1aneella pelattavat 5. sokeain shakkiolympialaiset. joiden organisatiotoimikuntaan minut houkuteltiin mukaan. Kysymys siitii. kuinka hyvin sokea voi pelata shakkia tuli tietenkin esille. Nyt on muistettava, että nimitys sokea ei ole aivan paikallaan, koska joukossa on pelaajia, jotka ovat vain näkövammaisia, mutta eivät täysin sokeita. Heistä monet näkevät ainakin läheltä siksi paljon, että voivat saada selvän pelitilanteesta nappuloita koskettelematta. Sokeiden kilpailut pelataan nimittäin siten, että kummallakin pelaajalla on oma pe Ii nsä, joka yleensä on tunnettua Tflatkapelityyppiä, jossa nappuloissa on allal piikit ja laudan ruuduissa vastaavat reiät. Pelaaminen tapahtuu puhumalla, mistä johtuu määrätty erehtymismahdollisuus. Turnausjohtaja on siksi sokeiden pelissä tarpeen myös valvomaan, että tilanteet kummallakin laudalla ovat yhtäpitävät. Koska pelaajat saavat kosketella nappuloita, he voivat selviytyä ilman hyvää shakkimuistia, mutta itse pelissä he ovat ilmeisesti samaan tapaan abstraktisen muistinsa varassa kuin sokkopelaaja. (Sokkopelaaja ei saa pelin aikana kysellä nappuloiden sijaintia.) Hiin ei ilmeisesti pysty tiedostamaan itselleen jokaisen uuden tilanteen sisältöä samalla tavalla kuin näkevä pelaaja, mutta siitä huolimatta eriiät sokeat shakkimestarit ovat kohonneet melko korkealle tasolle. Englannissa kilpaili 30-luvulla sokea Rupert Cross maansa mestaruusturnauksissa kohtalaisen hyvällä menestyksellä ja hänen tunnetumpi maanmiehensii Taylor oli ainakin siksi näkövammainen, ettei niihnyt kuka vastustaja istui laudan toisella puolella. Nykyään ovat vahvimmat niikövammaiset pelaajat Neuvostoliitossa ja Jugoslaviassa. Sokea jugoslaavi Baretie on selviytynyt kunnioitettaviin tuloksiin niikevienkin turnauksissa. Tämä on kuitenkin huomattavasti helpompaa maissa, joissa on voimakas shakkiorganisatio. Tiimä on luonnollista. koska sokeaile shakin opiskelu ilman muualta tulevaa apua on mahdotonta. Se viihii shakkiki~jallisuus, mikä on muutettu sokeainki~joitukselle, ei riitii kovinkaan pitkiille ja niinpii sokea pelaaja, joka pyrkii todella kehittymiiiin. tarvitsee ammattitaitoisen esilukijavalmentajan. Sokeilla tiiytyy olla omat shakkikellot, joista ajankiiytön saa selville koettelemalla. Koska sokea pelaaja pelin aikana joutuu kiiyttiimiiiin aikaa sekii nappuloiden ettii kellon koskettelemiseen. on seurauksena se. cttii aikaa hitaan harkinnan lisiiksi kuluu runsaasti. Niikövammaiset pitiiviit pelin aikana pöytiikirjaa kuten niikeviitkin, mutta joko tavallisella sokeain kirjoitubella tai sitten kiiyttäen sokeain kiijoitus konetta. mikii sekin on luvallista koneen aiheuttamasta hiiiriöstii huolimatta. On luonnollista. etteiviit jiirjestäjiit voi sokeain kilpailuihin 1 JarJestaa tarvittavia välineitä, vaan esim. tuleviin shakkiolympialaisiin on jokaisen joukkueen tuotava mukanaan omat pelit ja ainakin 2 shakkikelloa. Isännät huolehtivat kuitenkin siitä, että tarvittaessa on varalla pelejä ja ennen kaikkea näkövammaisten shakkikelloja. Erikoista kansainvälisissä sokeiden kilpailuissa on se, että kuhunkin joukkueeseen tulee kuulua kaksi näkevää avustajaa, joiden tulee auttaa pelaajia kaikessa muussa paitsi itse pelaamisessa. Järjestely on välttämätön kilpailussa, jossa vallitsee täydellinen Baabelin kieltensekoitus, sillä riittävää määrää puolueettomia tulkkeja on mahdotonta saada kohtuullisin kustannuksin. Jo pelkästään pelien valvomi- Ojanen vastaa Vastauksia Jouko Kortelaisen (Enontekiö) kysymyksiin: Kysymys: Asema, jossa vaikealla on siirtovuoro näyttää lupaavalta. Voittoon kannattaa pyrkiä ja ravakasti - mitä arvelette? Vastaus: Oikein, voittoon kannattaa pyrkii! koska vaikealla on etua ja voiton yrittäminen on melkein riskitöntä. Paras tapa ilmeisesti on vaihtaa kuningattaret ja pyrkiä kuninkaalla nopeasti D-sivustalle tukemaan sotilaitten etenemistä: 1. Dxd8 Lxd8 2. KfI! - Valkean pettymyksen ei kuitenkaan pidä olla suuri ellei hän voitakaan peliä, sillä eriväriset lähetit antavat mustalle hyviä puolustusmahdollisuuksia. Kysymys. Samassa pelissä on tultu tähän asemaan jossa sovittiin tasapelistä molemminpuolisen aikapulan vallitessa. Olisiko vaikealla ollut riittä västi voiton mahdollisuuksia? seen kahdella eri laudalla puhuen pelaamisesta johtuvien sekaannusten välttämiseksi tarvitaan melkoisesti kielitaitoisia shakkimiehiä, joiden tehtävä ei liene kaikkein helpoimpia. Vielä vaikeampi on tietenkin aikapulavaihe, jossa turnausjohto voi joutua hyvinkin kovalle koetukselle. Olen tässä yrittänyt kuvata niitä vaikeuksia, mitä niin näkövammaisella pelaajalla kuin erotuomaristollakin esiintyy. Tällainen kilpailu voi silti olla mielenkiintoinen, joten lienee syytä odottaa, että suomalaiset shakinharrastajat suuntaavat lomamatkansa KuortaneelIe, mikäli se sattuu elokuuksi. Vastaus: Vaikealla on edelleen etua ja hän voi pitää aseman elävänä jatkamalla 1. Ld5+ Kd6 (Jatkossa 1. - Ke7 2. Lg8 uhkaa vk tulla sisään ja mustan on se estettävä 2. - Kd6:lla, jonka jälkeen 3. Lt7 johtaa samaan kuin 1. - Kd6.) 2. Lt7 ja pelata voittoa. Mustan valinta on vaikea. Matinteko ei onnistu: 2. Lt7 f5+ 3. Kf4! Ke7 (Uhkaa matti!) 4. Lxg6! vaikean eduksi. Siirto 2. - g5 sallii vk:n tulon f5:n kautta g6:een ja aktiivinen yritys 2. - Kc'i on myös epäluotettava, esim Kc5 3. Lxg6 Kxb5.\. Kf5 Kb4 5. Kxf6 Ka3 6. Lt7 a4 7. LeX! (Ahnehtiva 7. Kg6johta 7. - Kb2 8. LeS a3 jiilkeen epämukavaan tilanteeseen valkealle.) ja vaikealla on hyvät voitonmahdollisuudet. - Mustan jatko 2. - f5+ 3. Kf4 Ke5 on edellisen kanssa samanarvoinen. Siis: vaikealla on hyviä voitonmahdollisuuksia. Kaarle Ojanen

9 64 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 65 SELO-INFORMAATIOPAKETTI II SELO-informaatiopaketti II julkaistiin Suomen Shakissa (1975): 8, s SELOsääntöihin on sittemmin tehty seuraavat tärkeät muutokset: Korottuminen SELO-pelaajaksi (sivu 180). Lause "Ennen kilpailun alkua selottoman pelaajan selo on KL-6S0" on muutettu seuraavaksi: Ennen kilpailun alkua selottoman pelaajan selo on KL-550 (eli 1710 vuonna 1976) on myös II luokan alaraja. Seloton pelaaja aloittaa siis SELO-uransa selosta Pelattuaan 3 vuoden kuluessa vähintään 14 peliä uusi pelaaja on siis II luokan pelaaja, mikäli hänen selonsa on tämän jälkeen vähintään KL-550 eli Hän on I luokan pelaaja, mikäli hänen selonsa on vähintään KL-450 eli ~810. Ymmärrettävästi on herättänyt epäselvyyttä SELO-sääntöjen kohdan maininta II luokan turnauksesta. Mikä on II luokan turnaus? SELO-järjestelmässä IV ja 111 luokka hoidetaan paikallisesti tai kerhotasolla. Paikallisten shakin johtoelimien tai kerhojen laatimien sääntöjen ja periaatteiden mukaan pelataan 111 luokan parhaiden tai 111 luokasta "korottuneiden" (joita voitaisiin mainiosti nimittää II luokan koepelaajiksi) kesken II luokan turnauksia, joille täytyy anoa SELOoikeus SELO-sääntöjen määräämällä tavalla. Tällaisessa "II luokan turnauksessa" voi olla osanottajina SELO-pelaajia, sellaisia, joiden selo on yli tai ali tai tasan Kerrattakoon vielä, että tällaiseen turnaukseen osallistuvan I siihen saakka selottomarl pelaajan seloksi annetaan 1710, joka saattaa ko. kilpailun aikana muuttua. Taulukossa 5.3 (sivu 181) on seuraavat painovirheet, s.o. seuraavat luvut pullttuvat: Rtg Dif H L SELO-INFORMAA TIOPAKETTI 111 ELO-säännöt SELO-si;;lnlöjen I kohdassa sanotaan. että "SELO:n tulee mahdollisimman vähän poiketa Maailman Shakkiliiton ja kansallisten shakkiliittojen noudattamista ELO-sovellutuksista". Jo pelkästään tästä syystä on hyvä. että kaikki shakinpelaajat tuntevat myös alkuperäiset ELO-säännöt. On mahdollista, että joissain paikoin on etäännytty liiaksi ELO:n periaatteista. ELO-sääntöjen tuntemus on myös hyödyksi laadittaessa epävirallisia rangilistoja kerho- ym. paikallistoimintaa varten. Ja tietenkin on tärkeätä, että pelaajat ymmärtävät järjestelmän matemaattisen taustan - vain ymmärtäminen voi tuoda luottamuksen järjestelmää kohtaan. Tässä julkaistavat ELO-säännöt on suomentanut yli-insinööri Harry Raaste. Suomennoksen pohjana on v julkaistu Maailman Shakkiliiton kiertokirjeen liite, joka on myöhemmin julkaistu mm. tunnetussa puolivuotisjulkaisussa Sahovski Informator (1975): 15. s Todennäköisyysmatematiikkaan laajalti perehtynyt Harry Raaste on pyrkinyt suomennoksessaan tekemään asian mahdollisimman monelle shakinpelaajalle ymmärrettäväksi, jättämättä kuitenkaan mitään pois alkuperäistekstin asiasisällöstä. Chess Informant N:o 15/1975, FIDE Information. Arpad E. Elo, Secretary Qualification Committee FIDE: "THE RATlNG SYSTEM IN NATIONAL APPLICATIONS" (A Supplement to the FIDE Presentation of 1970) Suomentanut Harry Raaste Arpad E. Elo: FIDE-vahvuuslukujen kansallisesta soveltamisesta Kansallisen vahvuuslukujärjestelmän tulee - samoin kuin FIDE-järjestelmänkin -- mukautua ja nojautua tiettyihin perusteisiin, jotta VL-järjestelmän mukaan lasketut vahvuusluvut olisivat todenmukaisia ja luotettavia. FIDE-järjestelmän perustana ovat jäljempänä esitetyt laskentakaavat (1) ja (2). jotka soveltuvat hieman muunnettuina hyvin myös kansallisille VL-järjestelmille. Pienet muutokset johtuvat eroista luokiteltavien pelaajien mää 'rissä, pelivahvuuksissa ja siinä, kuinka tiheiiän he keskimäärin pelaavat. FIDE-pelaajisto koostuu pääasiallisesti shakinpebajista, jotka ovat saavuttaneet mestaritasoisen pelitaidon, kun sen sijaan kansallisten pelaajrstojen valtaosa alittaa pelitaidollisesti mestaritason. Kuuluuhan kansalliseen pelaajakuntaan sekii nuoria että vanhoja. Ol)i~kelijoita. naisia. vain lyhyen aikaa shakkia harrastaneita ja ennen kaikkea nopeasti kehittyviä uusia shakinpelaqjia. Mitkäiin niiistii pelaajatyypeistä ervat ole merkitseviii määrältään FIDEn pelaajistossa. Kuitenkin FIDEn pelaajien pelitaito ja -kyky muodostavat perustan sille vahvuuslukujen arvosteluasteikolle, jonka avulla myös muiden pelaajien pelitaito ja -kyky mitataan. Kun kansallinen shakkiliitto ottaa käytäntöön VL-järjestelmän, niin on tavallista, että kansalliseen pelaajakuntaan kuuluu vain harva FIDE-Iuokiteltu shakin pelaaja ja monet muut ovat luokittelemattomia. Tällöin on välttämätöntä -- joko järjestää turnauksia, joiden avulla pelaajille määrätään vahvuusluvut tai -- käyttää tähän tarkoitukseen aikaisemmin pelattujen turnausten tuloksia. Luokittelutarkoituksiin soveltuvat parhaiten sellaiset turnaukset, joissa jokainen pelaa jokaista vastaan. Tällaisten turnausten tuloksien avulla voidaan laskea kaikkien pelaajien vahvuusluvut jo silloin, kun turnaukseen ottaa osaa kolme vahvuusluvun omaavaa shakinpelaajaa. Nämä uudet VL-pelaajat voivat sitten vuorollaan toimia vahvuuslukujen vertailukohteina muissa luokitteluturnauksissa siksi, kunnes kaikki pelaajistoon kuuluvat henkilöt ovat saaneet vahvuuslukunsa. On selvää, että näihin vain harvojen pelien avulla laskettuihin vahvuuksien alkulukuihin sisältyy melkoisesti epävarmuutta. On kuitenkin muistettava se tosiasia, että VL-järjestelmä on perusolemukseltaan itse itseään korjaava, toisin sanoen pelimäärän kasvaessa paranee myös niiden avulla laskettujen vahvuuslukujen luotettavuus. Ryhtyessämme selostamaan varsinaista VLjärjestelmää kertaamme aluksi perusyhtälöt: (1) Vahvuusluvun laskeminen suoraan pelitulosten perusteella vertaamalla pelaajan prosenttitulosta vastustajien vahvuuslukujen keskiarvoon (Tulosvahvuuden laskentayhtälö) Rp Rc + Dp (P), jossa Rp = pelaajan tulosvahvuus eli pelitaidollinen vahvuusluku, joka lasketaan yhdessä tai useammassa turnauksessa pelaajan saavuttaman tuloksen perusteella Rc vastustajien vahvuuslukujen keskiarvo Dp pelaajan vahvuusluvun ja vastustajien keskimääräisen vahvuusluvun erotus (Dp = Rp -- Rc), mikä on verrannollinen pelaajan turnauksessa saavuttamaan suhteelliseen voitto-osuuteen P. Esimerkki: Pelaaja voittaa 5 peliä turnauksessa, jossa on 7 kierrosta. Pelaajan voittojen osuus kaikista peleistä eli voitto-osuus P = 5/7 = 0,71 (= 71 'kj. P:tä vastaavaa Dp:n arvoa kuvataan merkinnällä Dp(P) = Dp(7J). Suureiden Dp ja P keskinäinen riippuvuus on laskettu todennäköisyysmatematiikan avulla. FIDE-järjestelmän mukaiset Dp-Iukuarvot P-Iukuarvoista riippuvaisina saadaan suoraan oheisesta taulukosta 1. (2) Vahvuusluvun laskeminen vertaamalla pelaajan turnauksessa saavuitamaa tulosta hänen ennustetulokseensa, joka saadaan vertaamalla hänen vahvuuslukuaan vastustajien vahvuuslukuihin (Ennustevahvuuden laskentayhtälö) Rn = Ro + K x (W--We), jossa Rn pelaajan uusi vahvuusluvun ennustearvo eli uusi ennustevahvuus Ro pelaajan vanha vahvuusluvun ennustearvo eli vanha ennustevahvuus. jolla hän osallistuu turnaukseen W pelaajan turnauksessa saavuttama pistemäärä eli voittojen ja remissien yhteenlaskettu pistetulos We = turnauksessa pelaajalle odotettu pistemäärä eli ennustetulos K kerroin, joka ilmaisee yhtä "voittopistettä" vastaavan vahvuusluvun kasvun. "Voittopisteellä" tarkoitetaan tässä pistettä, jolla ennustetulos ylitetään. Matemaattisesti sama asia ilmaistaan kirjoittamalla yhtälö (2) muotoon K = (Rn--Ro) : (W--We). Yhtälöllä (1) laskettu vahvuusluku Rp ja yhtälöllä (2) laskettu vahvuusluku Rn tarkoittavat aivan samaa vahvuuslukua. Ne on vain laskettu eri ta voilla. Laskentayhtälöä (1) käytetään tavallisesti alkuvahvuusluvun laskemiseen silloin, kun uusi pelaaja liittyy vahvuuslukujä~jestelmään, mutta yhtälön avulla voidaan myös tietyin aikavälein tarkistaa koko pelaajakunnan vahvuusluvut. Laskentayhtälöllä (2) määritellään turnauksen jälkeen pelaajan uusi vahvuusluvun ennustearvo siten, että pelaajan vanhaa ennustevahvuutta Ro, jolla hän osallistui turnaukseen ja jota vastasi voittopisteiden odotusarvo We, korjataan tietyssä suhteessa turnauksessa osoitettuun pelikykyyn. (Itseasiassa matemaattisteoreettisesti yhtälön (2) avulla lasketaan vanhan ennustevahvuuden Ro ja turnauksen aikana osoitetun todellisen pelivahvuuden Rp