Arvokas lahja. Elämässä. Kelan etuudet. Kela Benefits s Elinsiirto jatkaa elämää. sivut 8 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvokas lahja. Elämässä. Kelan etuudet. Kela Benefits s. 24 25. Elinsiirto jatkaa elämää. sivut 8 11"

Transkriptio

1 Elämässä Kelan lehti joka kotiin Arvokas lahja Elinsiirto jatkaa elämää. sivut 8 11 Ajassa Suuhygienistin hoidosta saa Kela-korvauksen. s. 3 Terveys Hammaslääkäripelkoa voi helpottaa. s. 13 Koti&Perhe Isäkuukauden suosio kasvoi. s. 15 Opiskelu&Työ Aiempaa harvempi sai opintotuen takaisinperintäehdotuksen. s. 17 Eläkkeellä Kela maksaa etuuksia myös palvelutalojen asukkaille. s. 18 Kelan etuudet s Kela Benefits s

2 2 Elämässä Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 1/2010 jaetaan vuosikerta Pääkirjoitus n Helmikuu 2010 Ajassa n 3 t u u l a s avo l a i n e n Vuonna 2010 ilmestyy kolme lehteä: maaliskuussa, toukokuussa ja syyskuun lopussa. Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus tai Puh. vaihde Osoite PL 450, HELSINKI Uusi lainsäädäntö helpottaa elinsiirtoja Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Lehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute: Suoramainonnan palvelunumero (09) tai verkkolomake osoitteessa suora.net/kelajakelut Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Hilkka Arola Etuudet tiedottaja Hilkka Nakari Toimituksen sihteeri Nina Sistonen Taitto BOTH Kansikuva Juha Törmälä ELIN LUOVUTUS KORTTI TUNNETAAN Suomessa siirrettiin viime vuonna 180 munuaista, 48 maksaa, 13 sydäntä ja 13 keuhkot. Määrä on vuosi vuodelta kasvanut, mutta paljon enemmän elinsiirtoja tarvittaisiin. Siirteitä vain ei ole riittävästi. Tälläkin hetkellä noin 300 ihmistä odottaa elinsiirtoa. Suomessa kuolee vuosittain kymmeniä ihmisiä, joille ei löydy siirtoelintä. Yksi uudet keuhkot saaneista on Esko Häkli, jonka tarinan kerromme tässä lehdessä. Esko on onnellinen uudesta elämästään ja kiitollinen sille kanssaihmiselle, joka oli päättänyt luovuttaa keuhkonsa uuteen käyttöön. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta suostuisi luovuttamaan elimensä kuolemansa jälkeen ja 89 % olisi valmis vastaanottamaan luovutetun elimen, jos sairaus sitä edellyttäisi. Silti vain 20 % meistä on allekirjoittanut elinluovutuskortin. Kortti on kuitenkin hyvin tunnettu. Suomen Gallupin Munuais- ja maksaliitolle viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 96 % tietää kortin olemassaolosta. Kaupunkilaiset ovat maaseudulla asuvia useammin lupautuneet elinluovuttajiksi. Keskimääräistä useammin kortin allekirjoittaa alle 50-vuotias toimihenkilönä työskentelevä. Naiset ovat innokkaampia allekirjoittajia kuin miehet. Elinluovutuskortteja on saatavilla monissa jakelupisteissä, ja niitä voi myös tulostaa internetistä www. lahjaelamalle.fi-sivuilta. Kortin täyttäminen on helppoa eikä sinänsä velvoita mihinkään. Jos mieli muuttuu, allekirjoittamansa kortin voi hävittää. Asia on sillä selvä, sillä luovuttajakandidaatteja ei rekisteröidä mitenkään. Miksi niin harva hankkii kortin itselleen? Johtuuko se yksinkertaisesti siitä, että elinluovutus tuntuu vieraalta? Tuttavapiiriin ei ehkä kuulu ketään siirtoelimen saanutta, eikä itse ole sillä tavoin sairas, että osaisi kuvitella joskus tarvitsevansa elinsiirron. Elinsiirtoja koskeva lainsäädäntö on uudistumassa. Jos lainsäädäntö muuttuu hallituksen esityksen mukaiseksi, elokuun 2010 alusta alkaen kuolleen ihmisen elimiä, kudoksia ja soluja saisi irrottaa elinsiirtoa varten aina, jos ei ole tiedossa, että vainaja on eläessään kieltänyt sen. Nyt tarvitaan luovuttajan suostumus. Äkillisen kuoleman sattuessa omaisilla on muitakin murheita kuin miettiä, miten auttaa tuntemattomia ihmisiä. Uusi lainsäädäntö helpottaa tilannetta omaistenkin kannalta. Seija Kauppinen Asiakkaat ovat tyytyväisiä saadessaan Kela-korvauksen myös suuhygienistin hoidosta, suuhygienisti Tuija Kohonen sanoo. Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, IIRIS puhelin (09) / Niina Juntunen Kela verkossa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN P i n n a l l a n Moni asiakas on ihmetellyt, mitä tarkoittaa Kelasta tullut pyyntö toimittaa epikriisi. Epikriisi on hoitotiivistelmä. Se on yleensä sairaalahoitojakson päätyttyä kirjoitettu kertomus taudin kulusta ja hoidosta sekä jatkosuunnitelmista. Useilla sairaaloilla on tapana lähettää hoitotiivistelmä sekä potilaalle itselleen että hänet sairaalahoitoon lähettäneelle lääkärille. Epikriisi eli hoitotiivistelmä on eri asia, kuin sairauskertomus tai lääkärinlausunto. Kelassa on tiedotettu, että lisäselvityksiä pyydettäessä on tärkeää ilmaista riittävän selkeästi, millainen pyydetyn selvityksen tulee olla. Lisäselvityspyynnöissä tulee siis käyttää suomenkielistä ilmausta hoitotiivistelmä vieraskielisen epikriisin sijaan. Kela voi tarvita hoitotiivistelmän esimerkiksi lisäselvitykseksi sairauspäivärahahakemukseen täydentämään lääkärin lausuntoa. n Moni asiakas on tänä vuonna hakenut puhelinluetteloista turhaan Kelan toimistojen puhelinnumeroita. Kelan toimistojen puhelinnumerot poistuivat käytöstä vuoden alussa, kun Kelan kaikki 12 palvelunumeroa alkoivat toimia koko maassa. Asiakas voi soittaa mihin tahansa palvelunumeroon, jos hän ei ole varma siitä, mihin numeroon hänen asiansa kuuluu. Palvelunumerot löytyvät Etuudet -osasta sivuilta Ne ovat myös internetissä osoitteessa palvelunumerot. Puhelu maksaa asiakkaalle normaalin paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksun. Hammasharjat heiluvat Suukoulussa Lapissa Suukoulu kiertää työpaikoilla, järjestöissä, kouluissa ja naistenilloissa kertomassa suun hyvinvoinnista ja terveestä suusta. Hammasharjat heiluvat pitkin pohjoisen kyliä, kun koulunpenkillä istuvat vuorollaan koululaiset ja seniorit. Sydän kiittää puhtaista hampaista. Terve suu vähentää sairauskustannuksia, sanoo torniolainen suuhygienisti Tuija Kohonen SHG-palvelu Suunvuorosta. n Suuhygienisteistä tuli Kelan uusia yhteistyökumppaneita. Vuoden alusta alkaen suuhygienistin hoidosta on voinut saada Kela-korvauksen, kun lähete on yksityishammaslääkäriltä. Asiakas voi valita hoidonantajan. Hoidolle on määritelty oma korvaustaksa. Taksat on pyritty Valkoinen hymy on koulutodistus puhtaasta suusta ja hyvin hoidetuista hampaista. Suukoululaisen repussa on hammasharja, fluoritahna, kielenpuhdistin, hammaslanka ja -tikut, väliharja, suuvesi sekä ksylitoli. Kannettava tietokone on graafinen aapinen, ja hiiri paukuttaa karttakeppiä. Aapisdiat opettavat harjaamaan hampaita kaksi minuuttia aamulla ja illalla. Kotiläksyksi tulee hammaslangan käyttö. S u u h y g i e n i s t e i s t ä K e l a n u u s i a k u m p p a n e i t a asettamaan siten, että korvaus olisi käytännössä noin 40 % perityistä palkkioista. Esimerkiksi suun ehkäisevän tervey denhoidon korvaustaksa on euroa toimenpiteen laajuuden mukaan. Palvelu- ja hoivakodeissa asukkaat, henkilökunta ja omaiset saavat myös kotihoidon ohjausta. Ikäihmisten lisäksi riskiryhmässä ovat koululaiset, opiskelijat ja varusmiehet, joiden suussa karies lisääntyy vauhdilla. Huonon suuhygienian syynä on usein se, että nuoret harjaavat hampaita laiskasti, syövät makeita välipaloja ja juovat hapokkaita energiajuomia. Tuula Savolainen n Yhden määräyksen perusteella korvataan enintään 15 hoitokertaa, ja suun terveystarkastus korvataan kerran kalenterivuodessa. Korvauksen saa iensairauksien hoidosta, ennaltaehkäisevästä hoidosta, suun terveystarkastuksesta ja puudutuksesta. Korvaus haetaan Kelasta.

3 4 n Ajassa Ajassa n 5 Puheenvuoro Olli Kangas Tutkimusprofessori Kelan tutkimusosasto na na u i t t o Kela on vahva verkossa p i e ta r i p o s t i n Sitaatit Maailman masentunein kansa? Pari vuotta sitten vaikutusvaltainen brittilehti The Times maalasi synkän kuvan Suomesta: suomalaiset ovat kroonisesti ja kliinisesti masentuneita. Kännykkä on ainoa asia, joka yhdistää näitä surkeita ihmisiä. Mainetta synkästä Suomesta vahvistaa myös kotimainen media, joka repii suuria otsikoita kansakunnan luonteenlaadusta. Kyseisellä luonteenlaadulla selitetään näppärästi mitä erilaisimpia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja tapahtumia. Olemmeko todella niin paljon muita eurooppalaisia synkempiä kuin meille kerrotaan ja kuin näytämme uskovamme? Vastauksia voidaan etsiä vaikkapa Eurooppalaisesta sosiaalitutkimuksesta (ESS). ESS on yli 20 maassa toteutettu haastattelututkimus, jossa selvitetään eurooppalaisten elinoloja, yhteiskunnallista osallisuutta ja osattomuutta, tyytyväisyyttä, onnellisuutta, masennusta. SUOMALAI SUUS EI OLE MASENNUS TUOMIO Yllätystä ei liene siinä, että maailman onnellisimpana kansana itseään pitävistä tanskalaisista vain vajaat neljä prosenttia kärsii jatkuvasta masennuksesta. Keski vertosvensson on lähes Jørgensenin lukemissa. Sen sijaan norjalaiset, nuo hiihtäjäviikingit, ovat juuttejakin onnellisempia! Frangien kahina pitää sveitsiläiset vireessä ja jodlaus itävaltalaiset iloisina. Alppimaitten asukit sijoittuvat masennusvertailussa skandinaavien kanssa onnellisten kastiin. Muut maat ovat masentuneempia yhtä maata lukuun ottamatta. Kaikkein yleisintä masentuneisuus on entisissä sosialistimaissa. Unkarilaisista runsas neljännes ja venäläisistä lähes viidennes ilmoittaa olevansa masentunut suurimman osan ajasta. Mutta entäpä Suomi, melankolian tyyssija? Yllätys, yllätys! Masentuneisuus on kaikkein vähäisintä Suomessa. Vain 2,4 prosenttia suomalaista sanoo olevansa jatkuvasti masentunut. Yllätyksellistä kenties on sekin, että suomalaisten tilanne keskimäärin ei ole muuttunut 2000-luvun alusta. Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on samalla korkealla tasolla kuin se oli vuosituhannen alussa. Tarkoittaako edellä sanottu sitä, että suomalaisten masennus ei ole ongelma, ja puhe masennuksesta tulisi lopettaa? Ei missään nimessä. Masennuksesta kärsivää ei lohduta se, että ESS ilmoittaa suomalaisten olevan onnellinen kansa. Masennus on vakava yhteiskunnallinen ongelma, josta ESS:n mukaan kärsii lähes suomalaista. Aivan liian suuri joukko! On kenties liioiteltua väittää, että Suomeen syntyminen olisi lottovoitto. Mutta ei suomalaisuus elinikäinen masennustuomiokaan ole. Entäpä britit? Sateisessa saarivaltakunnassa näyttäisi suhteellisesti laskettuna olevan masentuneita lähes kolme kertaa enemmän kuin Suomessa. Kello viiden tee ja scones eivät takaa onnea! Taksinkuljettaja Oskari Peltola ja espoolainen asiakas Ove Åkerlund suhtautuvat myönteisesti ajatukseen sairaanhoitomatkojen välityskeskuksesta ja matkojen suorakorvauksesta. Pääkaupunkiseudulla näitä joudutaan kuitenkin odottamaan vuoteen 2013 asti. Taksimatkojen suora korvaukseen siirrytään vähitellen Kokeilu Kelan korvaamien matkojen korvaamisesta suoraan jo taksissa käynnistyy toukokuussa Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä. Kokeilun jälkeen suorakorvauskäytäntö laajenee vuoteen 2013 mennessä kaikkiin sairaanhoitopiireihin koko maassa. Kelan korvaamien taksikuljetusten tilaukset keskitetään niin, että kuhunkin sairaanhoitohoitopiiriin tulee yksi taksinvälityskeskus. Välityskeskuksia tulee yhteensä noin 20. Terveydenhuollon yksikköön tai Kelan kuntoutukseen matkaava asiakas maksaa taksimatkastaan vain matkakorvausten omavastuuosuuden tilatessaan taksikyydin sairaanhoitopiirinsä taksinvälityskeskuksesta. Jos taksi tilataan muualta kuin välityskeskuksesta, on asiak kaan maksettava koko taksimatkan hinta ja haettava myöhemmin korvausta Kelasta, kertoo projektin koordinoinnista Kelassa vastaava pääsuunnittelija Anne Giss. Matkakorvausten omavastuu yhdensuuntaiselta matkalta on tänä vuonna 9,25 euroa. Kela korvasi 2,7 miljoonaa taksimatkaa vuonna Taksimatkojen kustannukset olivat 138 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat tällä hetkellä kaksikertaiset 2000-luvun alkuun verrattuna, ja ne nousevat noin 10 % vuosittain. Kelan on ollut pakko miettiä keinoja matkakustannusten kasvun hillitsemiseksi. Väestön ikääntyminen, avohoitopalvelujen lisääntyminen ja terveydenhuollon keskittyminen kasvattavat Kelan korvaamien taksimatkojen määrää tulevaisuudessakin, Kelan terveysosaston päällikkö Elise Kivimäki huomauttaa. Keskitetty tilausnumero mahdollistaa matkojen yhdistelyn esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla ja pitkillä sairaalamatkoilla. Taksinvälityskeskus toimii lähimmän auton periaatteella. Säännöllisesti taksikyytiä tarvitsevan asiakkaan arki saattaa muuttua, sillä saadakseen korvauksen jo taksissa hän ei enää voi sopia tutun taksiyrittäjän kanssa matkoistaan. Vain erityistapauksissa, esimerkiksi jos kyyditettävänä on vaikeavammainen tai alle 16-vuotias yksin matkustava lapsi, matkasta voidaan sopia suoraan taksin kanssa. Taksinvälityskeskukset ovat taksialan yhteisesti sopimia ja hallinnoimia yksiköitä. Kela ei osallistu niiden organisointiin eikä maksa matkojen tilauksista ja yhdistelystä erillistä korvausta. Kelan matkakorvausten perusteista Etuus-osassa sivulla 20. Heini Lehikoinen Kelan taakse verkkoasioinnissa jää yli 90 % suurista yrityksistä ja yhteisöistä. Kela sai verkkoasioinnin ja -palvelun vertailussa neljännen sijan yli 200 yrityksen tai yhteisön joukosta. Kuluttajien mielestä Kelan internetsivuilta on helppo ottaa yhteyttä asiakaspalveluun ja vastauksen saa nopeasti ja henkilökohtaisesti. Tämä ilmeni tutkimuksessa, joka toteutettiin marraskuussa Tutkimuksessa selvitettiin yhteydenottotapoja verkossa, sähköisen yhteydenoton helppoutta, vastauksen saamista verkon kautta esitettyihin kysymyksiin ja vastausten tyyliä. Tutkimuksesta selvisi, että yritysten verkkopalvelut ovat yleisesti ottaen selkeydeltään ja toimivuudeltaan melko hyvällä tasolla. Heikoiten tutkimuksessa pärjäsivät vakuutusyhtiöt, terveydenhuoltoala ja teleoperaattorit. Myös yksityisillä lääkäriasemilla, poliittisilla puolueilla ja lehtitaloilla on tutkimuksen mukaan paljon parantamisen varaa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet yhteistyössä liikkeenjohdon konsultointiyritys Redera Oy ja kasvuyrityksiä konsultoiva ja hallinnoiva Seedi Oy. Tutkimus on tarkoitus toistaa vuosittain. T u t k i m u k s e s s a m e n e s t y i v ä t p a r h a i t e n 1. Handelsbanken 2. Sanofi-Aventis 3. Tarjoustalo 4. Kela 5. Aktia Alas karkkivalta! Kari Silvola Joka karkkia säästää Se lastaan rakastaa Tammi 2010 ISBN Lumene 7. Polar Elektro 8. SKV 9. Jukka-Talo 10. Veljekset Keskinen Saanko jotain hyvää? on monissa perheissä tuttu kysymys. Painonvartijaekspertti Kari Silvola paneutuu uusimmassa kirjassaan Joka karkkia säästää, se lastaan rakastaa äkkimakean haikailun syihin ja seurauksiin lapsen terveyden edistämisen näkökulmasta. Hyvä tarkoittaa karkkia, keksiä, limua eli sokerimakeaa, joka loihtii mukavaa mielialaa. Makean nauttimisen rituaali voi perustua tapaan, tottumukseen tai seuraan. Kun aikuinen on ensin tietoisesti käynyt taisteluun makeaa karkkivaltaa vastaan, hän pystyy toteuttamaan uuden namijärjestyksen perheessään. Syömistottumusten muutosta tulee kypsytellä, sillä muuten motivaatio jää huteraksi. Uusi rutiini viiden terveellisen aterian päivärytmi on tärkeä ja kiireen vastalääke. Vanha kansa muistaa läpi elämänsä, milloin oli ruoka-aika: Kotiin mentiin juosten kello viideksi. Karkkipäivä kerran viikossa toimii myös. Toistot luovat lapselle turvallisuuden tunnetta ja tukevat kehitystä. Aikuisen on hyvä olla selvillä, että mieltymys makeaan on eri asia kuin makeanhimo, joka kestää noin 15 minuuttia. Kannattaa odottaa eikä antaa periksi. Kari Silvolan kirja selättää karamellit ja limut. Irmeli Tanttu Kielen koukerot auki Johanna Kartio (toim.): Selkokieli ja vuorovaikutus. Kehitysvammaliitto ry, ISBN Kuka tahansa voi kohdata henkilön, jolle puhutun kielen koukerot hahmottuvat hankalasti. Esimerkiksi suomen kieltä opiskelevat maahanmuuttajat, afasiaan sairastuneet tai kehitysvammaiset hyötyvät, jos puhekumppani käyttää selkokieltä. Tärkeintä vuorovaikutuksessa on asenne, mutta myös sananvalintoja ja lauserakenteita on hyvä pohtia. Lyhyet lauseet ovat valttia ja, samoin se, että puhutaan yhdestä asiasta kerrallaan ja käsitteellisiä sanoja välttäen. Keskustelukumppanin ikä on otettava huomioon. Aikuiselle puhutaan aikuisen kieltä. Jos puhuu keskustelukumppanille kuin lapselle, tämän on vaikea ottaa aikuisen roolia keskustelussa. Kirjassa Miten keskustelen selkokielellä? on ensimmäisessä osassa vinkkejä selkokieliseen vuorovaikutukseen ja toisessa ideoita selkoryhmätoimintaan. Teos sopii kenelle tahansa selkokielisestä viestinnästä kiinnostuneelle. Se antaa pohdittavaa myös ammatikseen erityisryhmien kanssa työskenteleville. Suomessa ei ole aiemmin ilmestynyt kirjaa, joka ohjeistaisi selkokielen puhumiseen. Johanna Kartion toimittama kirja tulee hyvään tarpeeseen. Aino Ukkala Hyvinvointivaltion sydän on Kelan postituskone. Toimittaja Riku Siivonen Image 11/2009 joulukuu n Luvut Kela sai viime vuonna 4,1 miljoonaa puhelua, joista kolme neljäsosaa palvelunumeroihin. n Tänä vuonna 1991 täysi työ mark kinatuki oli 19,51 e/pv. Tänä vuonna se on 25,63 e/pv.

4 6 n Ajassa Hakemusten käsittelyajat verkossa Asiakas voi Kelan internetsivuilta tarkistaa, kuinka kauan keskimäärin kestää hänen hakemansa tuen käsittely. Käsittelyaikoihin pääsee etusivun pikalinkistä Hakemuksesta päätökseen. Kelan hallitus asettaa vuosittain etuuksien käsittelylle tavoiteajan, joka tarkoittaa aikaa hakemuksen rekisteröinnistä ratkaisijan antamaan päätökseen. Tälle vuodelle tavoiteajat ovat esimerkiksi työttömyysturvassa viikko, sairauspäiväraha-, kuntoutusraha-, erityishoitoraha-, sairaanhoito - ja matkakorvauspäätöksissä kaksi viikkoa ja yleisessä asumistuessa kolme viikkoa. Eripituiset tavoiteajat johtuvat pääasiassa etuuksien erilaajuisista myöntämisehdoista. Joskus hakemusta ei saada ratkaistua tavoiteajassa. Siihen on usein syynä olennaisten tietojen puuttuminen, ja Kela joutuu pyytämään niitä hakijalta jälkikäteen. Joinakin vuodenaikoina hakemusten käsittely saattaa myös ruuhkautua. Kela korvasi toimistoja yhteispalvelulla Kela sulki vuodenvaihteessa 16 toimistoa. Niistä 10 korvattiin yhteispalvelulla. Yhteispalvelussa tarjotaan julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti. Kela on mukana 84 yhteispalvelussa. Niissä saa Kela-asioissa neuvontaa ja apua lomakkeiden täyttämiseen, ja niihin voi palauttaa hakemuksia. Yksi toimisto suljettiin helmikuun alussa. Tänä vuonna suljetaan vielä kaksi toimistoa. Painavin syy toimiston sulkemiseen on vähäinen asiakasmäärä. Muutosten jälkeen Kelalla on yhä 232 toimistoa eri puolilla Suomea. Sopivasti kotia ja työtä TODELLA POSITIIVI NEN KOKE MUS Osittainen vanhempainvapaa antaa molemmille vanhemmille omaa aikaa vauvan kanssa. Helsinkiläisen rappukäytävän ovi käy hiljaa, kun Hannu Joutsiniemi lähtee töihin. On puoli seitsemän maanantaiaamuna. Kotona hämärässä makuuhuoneessa jatkavat uniaan äiti Saima ja yhdeksän kuukauden ikäinen Myrna Joutsiniemi. Saima ehtii keittää itsellensä kahvit ennen lapsosen heräämistä. Pian kammarista kuuluu Myrnan iloinen hihkaisu. Tänään ohjelmassa on musiikkileikkikoulu tavallisten ruokailujen, päiväunien, leikkien ja kotitöiden ohessa. Saima hoitaa Myrnaa päivisin maanantaista keskiviikkoon. Torstait ja perjantait ovat isä-hannun päiviä. Joutsiniemet ovat jakaneet vanhempainvapaan siitä lähtien, kun Myrna oli viisi ja puoli kuukautta. Saima työskentelee kahtena päivänä viikossa farmasia-alan konsulttiyrityksessä asiantuntijaproviisorina. Hannu taas on kolmena päivänä viikossa tuotepäällikkönä ilman hiukkaspitoisuusmittareita valmistavassa yrityksessä. Kiinnostuimme osittaisesta vanhempainvapaasta jo raskausaikana, jolloin puhuimme siitä alustavasti myös työnantajiemme kanssa, Saima kertoo. Pian Myrnan syntymän jälkeen Joutsiniemet hakivat osittaista vanhempainrahaa Kelasta. Liitteeksi he toimittivat uudet työsopimukset, joiden mukaan maaliskuun alkuun asti Saima tekee 40 prosentin ja Hannu 60 prosentin työviikkoa. Vain 56 perhettä käytti Suomessa viime vuonna mahdollisuutta osittaa vanhempain rahakausi. Työajan vähentäminen ei kaikissa tehtävissä onnistu, ja sitä edellytetään molemmilta vanhemmilta osittaisen vanhempainrahan saamiseksi. Työnantajalle on selvä etu, että työntekijä pysyy vanhempainvapaan aikana ajan hermolla työtehtävissään. Samalla työnantaja saa osan työntekijän työkokemuksesta käyttöön. Joustavat ratkaisut työn ja n Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset isät näyttävät käyttävän eniten mahdollisuutta isyysvapaaseen yli 80 %:n osuudellaan. Vanhempainvapaan jakamisessa he ovat kuitenkin joukon häntäpäässä. Kaikista vanhempainvapaapäivistä isät käyttävät Suomessa alle 3 %. Vastaava luku on Norjassa noin 11, Ruotsissa reilut 20 ja Islannissa yli 30. Erikoistutkija Anita Haataja Kelasta sanoo, että vertailu on pulmallista, koska S u o m a l a i s e t i s ä t h ä n t ä p ä ä s s ä v a n h e m p a i n v a p a a n k ä y t ö s s ä järjestelmien joustavuus ja kausien kokonaispituus vaihtelevat maiden välillä. Islannissa esimerkiksi vuodesta 2003 käytössä ollut systeemi kiintiöi vähintään kolme kuukautta vanhempainrahasta isälle, mutta vapaata voi pitää myös yhtä aikaa äidin kanssa. Ruotsissa taas vanhempainrahakausi on kolme kertaa pidempi kuin Suomessa. 480 päivästä riittää luonnollisesti enemmän myös isien käytettäväksi. Isille varattu osa on 60 päivää. perhe-elämän yhdistämiseksi ovat omiaan myös sitouttamaan ja motivoimaan työntekijää. Työnantajalta ja sijaiselta vaaditaan kuitenkin myös joustavuutta. Ensin tarve on noin puoleksi vuodeksi kokoaikaiselle ja sitten 2 6 kuukaudeksi osa-aikaiselle sijaiselle. Jos osa-aikaista sijaista ei järjesty, on vaarana, että töitä kaatuu muiden työntekijöiden hoidettaviksi. Toinen riski on, että työt valuvat kotiin vanhempainvapaapäivinä. Saima ja Hannu Joutsiniemellä on periaatteena, että vanhempainvapaalla voi vastata kiireisiin sähköposteihin ja työpuheluihin. Muutoin kotipäivät on pyhitetty Myrnalle ja arkisille rutiineille. Tämän kodin arjessa isä ei ole sivuosan esittäjä. Alusta asti oli selvää, että hoidamme molemmat lasta. Tasa-arvon näkökulmasta on tärkeää, että myös isä on itsenäinen lapsen ja kodin arjen hoitaja, Saima sanoo. Monissa perheissä isät eivät saa hoitaa lastaan omalla tavallaan vaan toimivat äidin korvikkeina. Hyvä, läheinen suhde on rikkaus myös isälle ja lapselle, Hannu lisää. Töissä oleva ei myöskään aina osaa arvostaa kotona tehtyä työpanosta. Kotityö on kuitenkin täyttä työtä. Arvostan Saimaa ja omaa äitiänikin nyt entistä enemmän. Tasa-arvon kannalta Saima ja Hannu pitävät tärkeänä, että molemmat voivat osallistua perheen elatukseen ja eläkkeensä kartuttamiseen. Tämä on sopiva yhdistelmä kodin arkea ja työelämää. On ihanaa nauttia lapsenhoidosta ja kodin väljistä aikatauluista. Silti työasioiden ajatteleminen virkistää välillä, Saima sanoo. Tämä on ollut perheellemme todella positiivinen kokemus, jota voimme iloisesti suositella. Satu Kontiainen Perheiden taloustilanne ja naisten työllisyysaste eri maissa sanelevat myös sitä, minkä verran isien on mahdollista jakaa vanhempainvapaata. Isien vapaita ryhdyttiin kehittämään Pohjoismaissa 1970-luvulla. Niiden tarkoitus oli alun perin se, että isä voi olla äidin apuna kotona synnytyksen jälkeen. Sittemmin isiä on rohkaistu ottamaan entistä tasa-arvoisemmin vastuuta lapsen hoidosta kehittämällä vanhempainvapaata ja pidentämällä isille korvamerkittyä kautta. Joutsiniemen perheessä lapsen- ja kodinhoito ovat yhteistyötä. A n t e r o A a lt o n e n Ajassa n 7 Sosiaaliturvamaksut nousivat hiukan Palkansaajan ja MYEL-vakuutetun yrittäjän päivärahamaksu on tänä vuonna 0,93 % palkkatulosta tai MYELtyötulosta. YEL-vakuutetun yrittäjän päivärahamaksu on 1,05 % YEL-työtulosta. Vakuutetun sairaanhoitomaksua peritään tänä vuonna 1,47 % kunnallisverotettavista tuloista. Eläkkeen ja muun etuuden saajat maksavat vain sairaanhoitomaksua etuustuloistaan. Niistä maksu nousee 1,64 %:iin. Kelan aukioloajoissa muutoksia Monien Kelan toimistojen aukioloaika muuttui vuoden alussa. Toimistot ovat avoinna pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo Pienten toimistojen päivittäinen aukioloaika voi olla lyhimmillään klo ja Hiljaisimmat toimistot ovat avoinna vain osan viikosta. Asiakas voi asioida Kelan toimistossa myös normaalin aukioloajan ulkopuolella varaamalla ajan etukäteen. Kelan toimistojen osoitteet, palvelunumerot ja aukioloajat ovat Kelan internetsivuilta (www.kela.fi) kohdassa Yhteystiedot. Puhelimitse Kelan toimihenkilöt neuvovat asiakkaita joka arkipäivä klo 8 18 vuoden alussa käyttöön otetuissa palvelunumeroissa. Terveysarkiston esittely verkossa Kansallisen Terveysarkiston internetsivut on avattu osoitteessa Kansallinen Terveysarkisto, Kan- Ta, on yhteinen nimitys terveydenhuollon ja apteekkien uusille valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. Internetsivuilla kerrotaan mm. sähköisestä reseptistä ja potilastiedon arkistosta. Sivut ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ensimmäiset sähköiset reseptit kirjoitetaan Turun ja Kotkan kokeiluissa.

5 8 n Kansi Terveys n 9 Teksti Hilkka Arola n Kuvat Nana Uitto Täydellinen käyttöoikeus uusiin keuhkoihin En koe, että minussa on mitään vierasta. Minulla on nyt ikiomat keuhkot ja osaan käyttää niitä ihan niin kuin alkuperäisiäkin, sanoo uudet keuhkot saanut Esko Häkli. Uudet keuhkot saanut Esko Häkli, 61, kehuu suomalaista terveydenhuoltoa sen joka osa-alueelta. Millään yksityisvakuutusjärjestelmällä emme pystyisi tarjoamaan samanlaisia palveluja. Verotuksen välityksellä kaikki osallistumme toistemme hoitoon. Keuhkojen siirto ja muu hoito jo konaisuudessaan maksaa yhteiskunnalle suunnilleen saman verran kuin olen elämäni aikana maksanut veroja. Keravalaiselle Esko Häklille, 61, siirrettiin uudet keuhkot lokakuussa Pari vuotta sitten äkillisesti alkanut ja koko ajan edennyt harvinainen keuhkosairaus UIP oli nimittäin vaurioittanut hänen keuhkojensa toimintakyvyn kolmasosaan ja olisi lyhyen ajan kuluessa johtanut kuolemaan. Minulla on nyt itseni ulkopuolella syntynyt elintärkeä osa, johon minulla on täydellinen käyttöoikeus, Häkli sanoo ja tuntee kiitollisuutta keuhkojen luovuttajaa kohtaan. Luovuttaja oli eläessään erittäin valveutunut ja tehnyt elinluovutustestamentin. Sain hänen keuhkonsa, koska hän itse ei niitä enää tarvinnut. Ne ovat minulle oikeanmerkkiset eli terveet, oikeaa veriryhmää ja sopivan kokoiset. En näe mitään eettistä syytä, miksi minun pitäisi tietää, keneltä sain keuhkot en kuitenkaan jatka hänen elämänsä elämistä. Jatkan omaa elämääni. Häklin mukaan automiehille on helppo selittää, mitä keuhkojen vaihdossa tapahtuu. Rintalasta tuosta poikki ja yläosa kylkiluita nostetaan ylös kuin auton nokkapelti. Sen jälkeen kone vaihdetaan, hän kuvailee. Auto starttaa uudella koneella täysikuntoisena heti. Uudet keuhkotkin starttaavat välittömästi, mutta sopeutuminen uuteen kehoon ottaa aikansa. On toimintoja, joita heti leikkauksen jälkeen en kyennyt tekemään, vaikka olin muodollisesti täysin ehjä kuten seisomaan ja kävelemään. Nyt keuhkot kestävät jo rasitusta. Elämä jatkoajalla on hyvää vauhtia menossa. Lääkkeet vähenemään päin Vuodesta 2006 lähtien olen ollut ja olen edelleen fyysisesti työkyvytön. En esimerkiksi pysty istumaan kahdeksaa tuntia paikallani, Kelan tiedottajana työuran tehnyt Häkli kertoo. Elämäni on muuten varsin normaalia. Kaikki muu toimii hyvin paitsi jalat. Leikkauksen seurauksena niissä on ilmennyt mystistä hermosärkyä. Keho ei sen vuoksi tykkää makaamisestakaan. Kivut eivät ole sietämättömiä, ja tarvittaessa otan särkylääkkeitä. Häkli tarvitsee päivittäin yhdeksää eri lääkettä. Se on pieni valikoima verrattuna välittömästi leikkauksen jälkeiseen aikaan; silloin hän söi 32 pilleriä päivässä. Lopun elämääni syön muun muassa sellaista lääkettä, joka torjuu vieraan elimen hylkimisreaktioita. Sillä petkutetaan elimistöä luulemaan, että siirrännäinen on alkuperäinen. Joskus joudun lisäksi käyttämään lääkkeitä estämään tulehduksia. Tulehdukset nimittäin voivat olla minulle hengenvaarallisia. Aluksi keuhkojen toimintaa seurattiin tiheästi. Jos tämän kevään tarkastuksessa asiat ovat kunnossa, seuraava tarkastus on vuoden kuluttua. Veriarvoja seura-

6 10 n Terveys Terveys n 11 siirrosta ei ole syystä tai toisesta ollut hyötyä, Hämmäinen kertoo ja muistuttaa, että keuhkonsiirto on iso operaatio ja riskialtis toimenpide. Kun operaatio sujuu ongelmitta, se kestää 4 5 tuntia, mutta käytännössä valmisteluineen, luovuttajan leikkauksineen, kuljetuksineen ja kriittisen alun vuoksi prosessi kestää yleensä illasta seuraavaan aamuun. Leikkauskuolleisuus, johon lasketaan 30 leikkauksen jälkeistä päivää, on vuoden 2002 jälkeen ollut likipitäen nolla. Keuhkofibroosi on meillä yleisin keuhkonsiirtoon lopulta johtava sairaus. Myös keuhkolaa jentuma ja -ahtaumataudit ovat usein keuhkonsiirron syitä. Harvinaisempia syitä ovat keuhkoverenkierron sairaudet, toistuvat keuhkokuumeet tai märkäisten keuhkoputken tulehdusten loppuvaiheet. Kallista mutta kannattavaa Hämmäisen mukaan keuhkonsiirron kustannuksia yhteiskunnalle on yksiselitteisesti hankala laskea. Jos hintaan lasketaan esimerkiksi viikko tehohoitoa ja kolme viikkoa osastohoitoa, hinnaksi tulee euroa. Kokonaisuuteen kuitenkin liittyy erilaisia toimenpiteitä ja vaihtelevia tarpeita, jotka saattavat moninkertaistaa hinnan. Potilaan kustannukset muodostuvat mm sairaalan hoitopäivämaksuista, mahdollisista lääkkeiden ja matkojen omavastuuosuuksista Halpaa hoito ei ole. Se on varmaa. On kuitenkin vaikea kuvitella, millä muulla elämää jatketaan ja elämänlaatua parannetaan näin radikaalisti kuin keuhkon- tai sydämensiirrolla. Vau l a Au n o l a Lailla pyritään takaamaan siirtoelinten saatavuus Elinsiirteistä on huutava pula. Esimerkiksi vuosittain kuolee työikäistä loppuvaiheen keuhkosairasta muita kuin syöpäpotilaita, joista osa voitaisiin pelastaa keuhkonsiirrolla elämään vielä yli 10 vuodeksi. Elokuun 2010 alusta alkaen elinluovutuksissa siirrytään suostumuskäytännöstä kieltokäytäntöön, jos elinsiirtoja koskeva lainsäädäntö muuttuu hallituksen esityksen mukaiseksi. Kuolleen ihmisen elimiä, kudoksia ja soluja saataisiin lain mukaan irrottaa elinsiirtoa varten aina, kun ei ole tiedossa, että vainaja on eläessään kieltänyt sen. Nyt elimiä voi irrottaa vain, jos vainaja on antanut siihen suostumuksensa. Kielto omien elinten luovuttamisesta ilmoitettaisiin esimerkiksi mukana kannettavassa kortissa. e l i n s i i r t e i t ä Mitä elimiä ja kudoksia voi Suomessa kuolleelta ihmiseltä siirtää toiselle? Aivokuoleman jälkeen: n sydän n sydämen läppiä n keuhkot n maksa n munuaiset (myös elävältä) n haimakudos n ohutsuolta n sarveiskalvoa n luuta n jänteitä n luuydintä (elävältä) Suomessa tehdään vuosittain lähes 400 elinsiirtoa. Niistä kiinteiden elinten siirtoja on vajaa 300 ja luuytimensiirtoja runsas 100. Tällä hetkellä Suomessa elää yli siirteen saanutta potilasta. Uudella lainsäädännöllä halutaan lisätä elin- ja kudossiirtoja ja säästää entistä enemmän ihmishenkiä ja parantaa siirteen saaneiden toimintakykyä. i s t o c k p h o t o Esko Häklin mielestä automiehille on helppo selittää, mitä keuhkojen vaihdossa tapahtuu. E l i n s i i r r o t j a K e l a n e t u u d e t taan kuukausittain, koska oikean lääkeannostuksen ylläpitäminen on tarkkaa. Luustoa täytyy pönkittää kalsiumilla ja magnesiumilla. Lääkitys syö testosteronitasoa, ja on periodeja, jolloin testosteronia joudutaan lisäämään, Häkli kuvailee lääketarpeitaan. Touhu harkitumpaa ja hitaampaa Häkli tietää, ettei kaikilla keuhkosiirtopotilailla ole mennyt yhtä hyvin kuin hänellä. Omien uusien keuhkojensa toimintaa hän voi kehua. Ne toimivat aivan kuin olisivat olleet ikänsä paikallaan. Voin touhuta niin paljon kuin jaksan, tosin harkiten ja hitaammin. Kotona on niin paljon korjaamattomia paikkoja ja puhdetyötä, etten ikinä eläissäni pysty niitä tekemään, vaikka eläisin satavuotiaaksi, hän naurahtaa. Suomen 100-vuotisjuhlia Häklin tavoitteena on päästä juhlimaan vuonna Yritän tosin olla tekemättä kiinteitä suunnitelmia pitkälle eteenpäin. Elämä on mukavampaa stressaantumatta ja kuten omakohtaisesti olen todennut myös arvaamatonta. Toukokuussa hän matkustaa vaimonsa kanssa Berliiniin pojan luo. Se on kahteen vuoteen ensimmäinen lentomatka. Keuhkosiirtopotilaille on varoaika, koska lentokoneessa paineen vaihtelu saattaa vaikeuttaa keuhkojen avautumista. Tutkimusten mukaan viimeisetkin keuhkojeni perukat ovat auenneet, ja keuhkoni ovat käyttökelpoiset lentokonematkalle. Häkliltä on monta kertaa kysytty, miten lähimmäiset suhtautuivat suureen keuhkojensiirto-operaatioon. Äärimmäisen hyvin, rationaalisesti ja realistisesti. Vaimon ja kahden aikuisen lapsen sisäistä maailmaa tapahtumien ketjussa en pysty tarkemmin kuvaamaan, mutta paniikilta heidän tuntemuksensa eivät missään vaiheessa näyttäneet, Häkli vastaa. Uusi hoitokäytäntö pidensi elinikää vuosilla Keuhkonsiirtoja on Suomessa vuosittain tehty kymmenkunta vuodesta 2002 alkaen, jolloin siirryttiin uudenlaiseen leikkaus-, hoito- ja varsinkin jälkihoitokäytäntöön. Ensimmäinen vanhan käytännön mukainen siirto oli tehty vuonna Länsimaissa tehdään vuodessa keskimäärin viisi keuhkonsiirtoa miljoonaa asukasta kohden, mikä Suomessa tarkoittaisi siirtoa. Se olisi realistinen määrä, vaikkei vielä auttaisikaan kaikkia siirtoa tarvitsevia. Näin arvioi thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri LKT Pekka Hämmäinen Helsingin yliopistollisesta sairaalasta, jonne elinsiirtotoiminta Suomessa on keskitetty. Hämmäinen on tehnyt suurimman osan niistä 70 keuhkonsiirrosta, joita Suomessa on uuden käytännön mukaisesti tehty. Näistä siirtopotilaista 65 on edelleen elossa. Vanhimmalle siirto tehtiin 65-vuotiaana, nuorimmalle lastenklinikalla murrosiässä. Hämmäinen muistuttaa, että keuhkojensiirrot ovat mitä suurimmassa määrin monen erikoisalan yhteistyötä; keuhkolääkärit, kirurgit, patologit, radiologit, infektiolääkärit, anestesia- ja teholääkärit mukaan lukien. Hyvissä keskuksissa yli puolet siirtopotilaista on hyvässä kunnossa vielä 10 vuoden kuluttua siirron jälkeen. Normaali suorituskyky ja hyvä elämänlaatu ovat suuria harppauksia tilanteesta, jossa potilas tarvitsee happiviiksiä ja juuri ja juuri viimeisillään jaksaa keinua keinutuolissa. On toki sellaisiakin henkilöitä, joille Kirurgi Pekka Hämmäinen toivoo ensimmäisten 1990 luvulla tehtyjen keuhkojensiirtojen aiheuttamien ennakkoluulojen jo painuvan unholaan. Uudet hoitomallit ovat pidentäneet potilaiden elinikää ja toimintakykyä huimasti. Moni potilas ei edes halua tulla kutsututuksi keuhkosiirtopotilaaksi. He ovat tavallisia ihmisiä, jotka käyvät kontrolleissa ja ottavat lääkkeensä. n Aikuinen elinsiirtopotilas Elinsiirtopotilas voi saada sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä jo ennen siirtoa. Siirron jälkeen potilas jää yleensä useamman kuukauden sairauslomalle, jonka aikana aloitetaan kuntoutus. Potilas voi tarvita korvattavia lääkkeitä ja kliinisiä ravintovalmisteita. Siirron jälkeen potilas tarvitsee elinikäisen hyljintälääkityksen, jonka Kela korvaa. Elinsiirtopotilas voi saada vammaistukea, jos hän ei ole eläkkeellä, ja eläkkeellä oleva voi saada eläkettä saavan hoitotukea. Potilaan matkat hoitoihin ja kontrolleihin korvataan. n Lapsi elinsiirtopotilaana Erityishoitorahaa voi saada elinsiirron jälkeen muutaman kuukauden ajan. Välittömästi siirron yhteydessä vanhemmat voivat saada lyhyen ajan sairauspäivärahaa. Potilas voi tarvita korvattavia lääkkeitä ja kliinisiä ravintovalmisteita. Siirron jälkeen myös lapsipotilas tarvitsee elinikäisen hyljintälääkityksen, jonka Kela korvaa. Alle 16 -vuotias elinsiirtopotilas voi saada alle 16-vuotiaan vammaistukea. Vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta varten elinsiirtopotilaalle laaditaan tarvittaessa kuntoutussuunnitelma. Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksia. n Omainen Joissakin tilanteissa elinsiirtopotilaan omainen voi saada sairauspäivärahaa. n Elimenluovuttaja Elävällä elimen, kudoksen tai solujen luovuttajalla on oikeus saada luovutuspäivärahaa. Elinluovuttajan matkat sairaalaan ja kontrolleihin korvataan. Lääkkeet korvataan tilanteesta riippuen.

7 12 n Terveys Alkoholiko painopeikko? iso kaljamaha, isompi kuin isällä, huudahti suorapuheinen pikkupoika nähdessään kadulla tosivatsakkaan herran. Hys, ei noin saa sanoa, opasti äiti jälkikasvuaan. Miten kaljasta voi tulla Onpa tuollainen pallomaha?, napero hämmästeli. Samaa ihmettelee moni aikuinenkin. Kukaan ei nauti Alkon tuotteita saadakseen niistä energiaa, mutta saa sitä silti melko roimasti. Desilitra puhdasta alkoholia sisältää noin 700 kcal (3 MJ). Mitä enemmän juomassa on alkoholiprosentteja ja sokeria, sitä enemmän siinä on myös kaloreita. Energiamäärä vaihtelee samankin juomaryhmän sisällä melkoisesti. Esimerkiksi oluessa voi olla kcal, puna- ja valkoviinissä kcal ja viinassa kcal desilitraa kohden. Desilitra vahvaa äkkimakeaa likööriä voi sisältää jopa 400 kcal. ALKOHOLI NAKERTAA TERVEYTTÄ Ruokakolumni Paula Hakala Johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Vastaus kysymykseen lihottaako alkoholi? ei ole yksiselitteinen. Itse alkoholi ei varastoidu rasvaksi, mutta se voi myötävaikuttaa lihomiseen. Elimistö käyttää energiaksi ensin alkoholin, joka syrjäyttää muut energianlähteet. Jos ravinnon rasvalla, hiilihydraateilla ja proteiinilla ei ole käyttöä energiana, niiden ylimäärä varastoituu kehon rasvakudokseen ja kerryttää kiloja. Lisäksi alkoholi heikentää harkintakykyä ja itsekuria, jolloin moni syö yli tarpeen. Lasillinen viiniä tai olutta silloin tällöin ei vaikuta juurikaan painoon, jos ruoka- ja liikuntatottumukset ovat kohdallaan. Alkoholin käytön runsastuessa lihomisen vaara on kuitenkin ilmeinen, kuten seuraavilla esimerkkihenkilöillä: Myyntimies Masa illastaa ravintolassa useita kertoja viikossa pitkän kaavan mukaan. Tuhdista ateriasta alku- ja jälkiruokineen kertyy energiaa keskimäärin kcal. Ravintola-annos aperitiivia, viiniä ja konjakkia nostavat energian saannin kcal:iin, eivätkä annokset jää aina yhteen. Illallisen energiamäärä tulee kaiken sen lisäksi, mitä Masa on syönyt jo päivän mittaan. Viiniin mieltyneen Vilman juominen pysyi työuran aikana kohtuudessa, mutta eläkkeelle jäätyään hän alkoi tissutella viiniä pitkin päivää. Lisäksi terveellinen työpaikka-ateria vaihtui rasvaa tihkuvaan pikaruokaan. Ei eläkeläisellä ole varaa muuhun, selittää Vilma. Autonkuljettaja Aapo pysyy arkipäivät raittiina, mutta viikonvaihteessa hän ei säästele juomisessa. Olutta kuluu korikaupalla ja välillä väkevämpääkin. Niistä kertyy ruoan kera kaloreita helposti 2 3 kertaa tarvetta enemmän. Alkoholi on suomalaisten työikäisten suurin terveyshaitta ja lihavuus kirii kannoilla. Molemmat nakertavat sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä lukuisin tavoin, joten ne ovat erittäin huono yhdistelmä. Alkoholi voi kietoa kohtuukäyttäjänkin salakavalasti koukkuunsa milloin tahansa ja alkaa ohjailla elämää kaikilta osin huonompaan suuntaan. Heli Tuomisalo (takana) on Helena Sivosen apuna. Työttömistä avustajia Helena Sihvonen, 44, tarvitsee päivittäin avukseen toisen ihmisen jalkoja ja käsiä. Vuodesta 2004 alkaen hänellä on ollut avustaja vapaa-ajantoimintoihin Mikkelin Seudun Invalidit ry:n kautta. Avustaja käy Sihvosen luona kahtena päivänä viikossa yhteensä viiden tunnin ajan. Harrastuksia Helena Sihvosella riittää. Viikko-ohjelmassa on muun muassa ratsastusta, jumppaa ja uintia. Mikkelin Seudun Invalidien WEP-Vaikeavammaisten elämänlaadun parantaminen -hankkeen kautta myös melonta, suunnistus ja laskettelu ovat tulleet mahdollisiksi. Aina ei kuitenkaan olla menossa jonnekin. Tammikuisena maanantaina avustaja Heli Tuomisalo auttaa Sihvosta lettujen paistossa. Sihvonen oli tehnyt taikinan valmiiksi jo edellisenä päivänä. Joulun alla hän urakoi kortteja avustajansa ja sapluunan avulla. Keväämmällä on luvassa mullanvaihto kymmeniin viherkasveihin. Haluan tehdä asioita itse. Se on minulle tärkeää, mutta tarvitsen apua hienomotoriikkaa vaativiin juttuihin. Avustaja ei todellakaan päätä asioistani, vaan tahdin määrään minä, Sihvonen kuvaa. Hän sanoo elävänsä täyttä elämää CP-vammastaan huolimatta omassa asunnossaan. Palvelutalosta hän saa tarvittavan avun esimerkiksi pukemiseen ja pesuihin. Kodin siivouksesta ja päivittäisestä ruoanlaitosta hän huolehtii itse. Viihdyn itsekseni, mutta toisaalta minulle on tärkeää pysyä liikkeellä. Minusta tulisi sairas, jos jäisin kotiin neljän seinän sisälle, Sihvonen toteaa. Mikkelin Seudun Invalidit ry. palkittiin viime vuonna ainutlaatuisesta avustajatyöstään Mikkelin kaupungin Vuoden sosiaaliteko -palkinnolla. Yhdistys etsii TAHDIN MÄÄRÄÄN MINÄ J e r e L au h a avustajat pitkäaikaistyöttömistä, kouluttaa heidät, hoitaa palkanmaksun ja työnantajavelvoitteet. Palkkatukea avustaja saa vuodeksi. Ensimmäinen kuukausi menee herkästi opetellessa avustettavan kanssa yhdessä toimimista. Jokainen avustettava on erilainen, ja on selvää, että kaikilla on niin hyviä kuin huonoja päiviä. Itselläni oli kokemusta kahden kehitysvammaisen pojan avustajana olosta, joten tehtäviin oli helppo päästä sisälle, kertoo Tuomisalo. Hän avustaa useaa ihmistä päivittäin. Lisäksi hän on mukana liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille lapsille järjestetyssä liikuntakerhossa. Toiveissa on monen muun avustajan tavoin löytää tätä kautta pitempiaikainen työsuhde. Jaana Matikainen Hammaslääkäripelkoon käsiksi näytellen Lahdessa puututaan nuorten hammaslääkäripelkoon teatterin keinoin ja piirrosten avulla. Satakunta yläasteen oppilasta kirjoitti ja piirsi hammaslääkärikokemuksistaan. Nuoret toivat esille ajatuksiaan ja tunteitaan hammashoitolakutsusta hoitotapahtumaan. Tarinoista Lahden diakonian instituutin Dilan opiskelijat tekivät pieniä näytelmiä, joissa nuorten kertomia tilanteita näyteltiin eri henkilöiden näkökulmista lisäksi näyteltiin vaihtoehtoisia menettelytapoja. Näytelmien yleisönä oli hammashoitolan henkilökunta, joka analysoi näkemänsä ja osallistui myös itse kohtauksiin eri rooleissa. Nuorten välittämät tarinat koskettivat: Hoitajat ja hammaslääkärit löysivät näytelmistä ja sarjakuvista työhönsä uusia kehittämiskohteita. Vastedes hammashoitolassa kiinnitetään enemmän huomiota puheisiin ja eleisiin, joilla todettiin olevan iso merkitys nuoren luottamukselle. Hoitoon tulevaa ei kutsuta sisään pelkällä sukunimellä. Huomio kiinnitetään hoitohuoneeseen tulevaan nuoreen eikä tietokonepäätteeseen. Uutta tietoa hyödynnetään myös pelkäävien potilaiden tueksi. Vastaava hammashoitaja Merja Jokela näyttää nuoren piirtämää kuvaa, jossa potilas on vankina hoitotuolissa, puhekuplassa lukee älä perkele tee sitä, ja taustalla tuijottaa mörön näköinen hahmo. Alalaidasta raahustaa tiehensä kumaraan P e l k o h a m m a s h o i t a j a n v i n k i t h a m m a s h o i t o p e l k o i s e l l e n Älä häpeä pelkoa, siitä kertominen on oikeutesi. n Erittele pelon syitä ja yritä nimetä asiat, joita pelkäät. n Mieti, mikä pelossasi liittyy todellisuuteen, mikä mielikuviin. n Varaa hammaslääkäriltäsi erillinen aika pelosta puhumiseen. lysähtänyt lohikäärme luu suussa. Draamoista ja sarjakuvista välittyi hyvin pelon ominaisuus, se mitä nuoret pelkäävät, ja toisaalta se, millaiset seikat omassa käytöksessämme lisäävät pelkoa, Jokela toteaa. Työntekijöiden on tärkeä tunnistaa potilas, jolle pelko on sietämätöntä. Hammashoitopelon syyt ovat moninaiset, eikä asiakas pysty niitä aina edes nimeämään. Siksi häntä on autettava puhumaan ja käsittelemään pelkoa. Hammaspeikkomyytistä halutaan eroon. Lahdessa pelon hoitoa on kehitetty vuosia. Muun muassa pelkääviä lapsipotilaita varten on oma hammashoitaja, jonka vastaanotolla he saavat porata aidolla poralla jättiläistekohampaita. Nyt käynnissä oleva, parivuotinen henkilöstön ja palvelun kehittämishanke Hammaspeikko toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Hankkeen vetäjän, tutkija ja teatterimenetelmän kehittäjän Anne Pässilän mielestä on tärkeää pitää hammashoidosta kerrotut tarinat ja viestit ajan tasalla. Nuorten tuottamasta materiaalista nousi jopa irvokkaita kauhutarinoita. Se kertoo vahvana elävästä hammaspeikkomyytistä, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Hammashoidosta on aika luoda uudenlaista tarinaa, Pässilä sanoo. Sirpa Palokari n Hakeudu vastaanotolle, jossa tulet aidosti kuulluksi. n Hammashoitopelosta voi päästä hyvien kokemusten avulla. Terveys n 13 A n n i k a m a n n s t r ö m Osasairauspäivärahakausi piteni Osasairauspäivärahaa voi nyt saada työkyvyttömyyden alusta lukien sairauspäivärahalle säädetyn omavastuun jälkeen. Säädöksiä muutettiin vuoden alusta. Osasairauspäivärahan turvin työntekijällä on mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti ja saada lisäksi osasairauspäivärahaa. Uudistuksen tavoitteena on tukea työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja palaamista kokoaikaiseen työhön. Viime vuonna osasairauspäivärahaa sain henkilöä. Kainuussa palautetta lääkäreille Kainuun Kelan alueella käynnistyi helmikuussa kokeilu, jossa lääkärinlausunnon kirjoittanut työterveyslääkäri saa tiedon siitä, onko hänen potilaalleen myönnetty potilaan hakema etuus. Päätöksestä tiedottamiseen pyydetään etuudenhakijalta lupa. Kokeilussa ovat mukana useimmat Kajaanissa toimivat työterveyslääkärit. Kokeilu on osa Yhteistyöllä työkykyä eli Kyky-hanketta. Hankkeessa kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa yksilöllisiä, asiakkaan elämäntilanteeseen sopivia ratkaisuja. Niillä parannetaan asiakkaan työkykyä ja tuetaan hänen työssä pysymistään ja työhön paluutaan. Vammaisetuuksia myös laitoshoidossa oleville Vammaisetuuksia alettiin vuoden alusta maksaa myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme kuukautta. Muutos koskee henkilöitä, jotka saavat eläkettä saavan hoitotukea, alle 16-vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea tai ruokavaliokorvausta. Jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa arvioidaan olevan noin sellaista henkilöä, joilla ei ole ollut vammaisetuuksia. Nämä henkilöt voivat siis nyt hakea näitä etuuksia.

8 14 n Koti&Perhe Monikkoperheissä iloa ja stressiä Perheet, joihin syntyy kerralla enemmän kuin yksi lapsi, tuntevat kohtaavansa moninkertaisen ilon. Samalla näille perheille tulee myös moninkertaiset elämänhallinnan ja taloudellisen selviytymisen haasteet. Vaikka monikkoperheiden vanhemmat kuvaavat itsensä keskimäärin varsin hyvätuloisiksi, lähes puolet Suomen Monikkoperheet ry:n kyselyyn vastanneista kokee toimeentulovaikeuksia. Lähes kolmannes vanhemmista kokee stressiä. Toimeentulon vaikeuksista kärsivien perheiden lapset voivat muita heikommin. Suomeen adoptoidut kokevat itsensä suomalaisiksi Ulkomailta Suomeen adoptoidut kokevat itsensä ensisijaisesti suomalaisiksi. Arjen tilanteissa muusta väestöstä poikkeavan näköinen suomalainen kuitenkin leimataan helposti ulkomaalaiseksi ja eisuomalaiseksi. Tämä näkyy usein ikävinä puheina, katseina ja tekoina. Tutkija Heidi Ruohion Väestöliiton tutkimukseen haastattelemien nuorten mukaan reaktiot muuttuvat myönteisemmiksi heti, kun he kertovat olevansa adoptoituja. Adoptoituihin suhtaudutaan suopeammin kuin muihin maahanmuuttajaryhmiin. Suomessa on noin kansainvälisen adoption kautta tullutta. Kela maksoi viime vuonna kansainvälistä adoptiotukea 182 perheelle. Elatustukea lähes lapsesta Viime vuoden lopussa perhettä ( lasta) sai Kelasta elatustukea. Suurin osa perheistä ja lapsista sai täysimääräistä tukea 136,41 e/kk/ lapsi. Elatustuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi huhtikuun 2009 alussa. Kela maksoi viime vuonna yhdeksän kuukauden aikana elatustukea yhteensä 114,6 milj. euroa. Perheen sisäinen adoptio luo turvallisuudentunnetta Viime syksynä perheen yhdessä olo turvattiin myös samaa sukupuolta olevien vanhempien lapsille. Månsin äidit Camilla Kronqvist ja Birgit Schaffar hengähtivät helpotuksesta. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat nyt adoptoida toistensa lapset syyskuun 2009 alusta voimaan tulleen lainmuutoksen ansiosta. Vihdoinkin! kuului näiden kahden äidin kommentti uudesta laista. Månsilla on nyt yhtäläinen oikeus molempiin vanhempiinsa. Aiemman lainsäädännön mukaan ns. sateenkaarilapsilla ei ollut minkäänlaisia oikeuksia toista vanhempaansa kohtaan, ei tapaamisoikeutta, ei perintöoikeutta eikä oikeutta elatustukeen. Perheen sisäisessä adoptiossa partnerin lapsi katsotaan nyt lain mukaan parin yhteiseksi lapseksi. Voi tapahtua mitä tahansa. On hyvä, että Månsilla on nyt samat oikeudet kuin muillakin lapsilla siltä varalta, että jotain tapahtuu toiselle meistä tai eroamme. On kallista laatia testamentti, kuten me teimme, kertoo Camilla. Birgit ja Camilla ovat olleet parisuhteessa monta vuotta, ja Månsin he hankkivat yksityisen sukusolujen lahjoittajan avulla. Heistä tuntuu oudolta, että heitä kohdellaan kuin mitä tahansa adoptiovanhemmuutta hakevaa paria. SAMAT OIKEUDET KUIN MUILLA L i na A n t m a n Käymme läpi adoptioneuvonnan ja sopivuutemme vanhemmiksi selvitetään. Se tuntuu todella hölmöltä, koska olemme jo Månsin vanhemmat, Birgit ihmettelee. - En oikein ymmärrä ajatusta voisivatko he sanoa ei, ja mitä sitten tapahtuisi? Eikö Camillakaan saisi sitten pitää Månsia? Täytyisikö meidän erota? Pariskunta toivoo, että kyseessä ovat vain lastentaudit, jotka vaivaavat vasta voimaan tulleen lain soveltamista, ja että adoptiosta vähitellen tulee pelkkä muotoseikka. Olemme tietenkin erittäin tyytyväisiä ja iloisia tästä laista, kaikesta huolimatta. Päivä, jolloin laki hyväksyttiin, oli suuri päivä perheessämme! Lina Antman Käännös Kirsti Kalliosalo Kaksivuotiaalla Måns-pojalla on kaksi äitiä kohta myös virallisesti. Isäkuukauden suosio kasvoi Koti&Perhe n 15 Isäkuukautta käytti viime vuonna isää. Se on 21,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Isäkuukausi piteni 12 arkipäivällä tämän vuoden alussa. Pidennys koskee niitä perheitä, joilla oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut vuoden 2010 puolella. Ensimmäisiä pidennettyjä isäkuukausia pidetään siis aikaisintaan syksyllä. Jos isä käyttää vanhempainrahakaudesta vähintään kaksi viimeistä viikkoa, hänellä on nyt oikeus 24 vanhempainvapaan lisäpäivään. Isä voi valita, kuinka monta lisäpäivää ISÄLLÄ 24 LISÄ PÄIVÄÄ hän haluaa pitää. Pisimmillään isäkuukausi on 36 päivää. Isäkuukauden aikana isä ei voi käydä työssä eikä äiti saada päivärahaa. Äidin kanssa samaan aikaan isä voi hoitaa lasta ennen itsenäistä isäkuukauttaan milloin tahansa äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana. Isä voi pitää tuolloin isyysvapaata 1 18 arkipäivää, ja hänelle maksetaan päivärahaa yhtä aikaa äidin kanssa. Lapsen hoitamista varten isällä on siis oikeus enimmillään yhteensä 54 päivärahapäivään. Isäkuukauden pidentämisen tavoitteena on kannustaa isiä käyttämään isäkuukautta nykyistä enemmän ja ottamaan vastuuta lapsensa hoitamisesta. Vuonna 2009 vanhempainpäivärahaa sai isää, mikä on 1,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Ns. perinteistä isyysrahaa sai isää. Se on 1,7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hilkka Arola V A N H E M P a i n P ä i v ä r a h a t Vanhempainpäivärahoja ovat n äitiysraha n erityisäitiysraha n isälle maksettava isyysraha sekä n vanhempainraha, joka maksetaan joko äidille tai isälle. h a n n e s V i c t o r z o n / k u va a r i o Lastenhoidon tuen saajille kesäkirje Kela lähettää huhtikuussa noin :lle lasten yksityisen hoidon tuen saajalle kirjeen, jossa tiedustellaan lasten kesäajan hoitoaikoja ja hoitomaksuja. Kirjeellä halutaan varmistaa, että myös kesäaikana tuki maksetaan perheille oikean suuruisena. Kirjeessä on vastausohjeet. Kirjeen saajien tulee palauttaa siinä pyydetyt tiedot mennessä. Jos asiakas ei palauta vastauslomaketta ja mahdollista hakemuslomaketta tulotietoineen, Kela lakkauttaa yksityisen hoidon tuen maksamisen alkaen. Perhepolitiikka mukautuu hitaasti Vanhempien ero voi hämmentää sosiaalisia suhteita paljon laajemmin kuin olemme tottuneet ajattelemaan. Näin sanoo äskettäin julkaistun kirjan Ero, vanhemmuus ja tukeminen toimittaja, yliopistonlehtori Aino Kääriäinen Helsingin yliopistosta. Kirjan on julkaissut Lastensuojelun Keskusliitto. Kirjan mukaan perhepoliittisten etuuksien tulisi mukautua nykyistä nopeammin eroperheiden muuttuviin tarpeisiin. Ongelmat ennakoivat huonoa unta Huono unen laatu aikuisiässä voi olla yhteydessä lapsuudenkodissa koettuihin vaikeuksiin. Tämän osoittaa suomalainen unitutkimus. Haitallisimmaksi unen laadun kannalta osoittautui jatkuvasti koettu pelko jotain perheenjäsentä kohtaan. Muut unen laatua heikentävät lapsuuden ajan tapahtumat olivat mm. vanhempien avioero, pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet ja vakavat ristiriitaisuudet perheessä. Erityisen suuri riski huonoon unen laatuun oli niillä, joilla lapsuudenkodin vaikeuksiin liittyi myös huono suhde jompaankumpaan vanhempaan.

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sairaanhoitokorvausten muutokset matkakorvaukset hammashoidon korvaukset 15.1.2015 Anne Giss pääsuunnittelija Kelan terveysosasto Matkakorvaustilastot Matkakorvaukset

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Kela tiedottaa 28.12.2004 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Ensi vuosi tuo tasokorotuksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 217/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 217/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 217/2006 vp Hallituksen esitys vanhempainpäivärahoja ja työnantajakustannusten korvaamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä vanhempainpäivärahoja

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

HE 131/2009 vp. tulisi 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa. HE 131/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi. Isän oikeutta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat jo liittyneet sähköisen reseptin käyttäjiksi. Yksityinen terveydenhuolto siirtyy parhaillaan vaiheittain sähköisen

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Voit hakea Kelan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Sisältö Lääkärin- ja hammaslääkärin palkkiot Tutkimus ja hoito Matkakorvaus sairaus- ja kuntoutusmatkoista Lääkekorvaukset

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Resepti Potilastiedon arkisto. Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Resepti Potilastiedon arkisto. Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

1994 vp - HE 65. korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/91) perusteella sairausvakuutuksen omavastuuajalta,

1994 vp - HE 65. korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/91) perusteella sairausvakuutuksen omavastuuajalta, 1994 vp - HE 65 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ihmisen elimien ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön annetun lain 11 :n ja sairausvakuutuslain 4 a :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Akavan Erityisalat 5.3.2106 Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja 2 Kelassa uusi organisaatio 2016 Vuonna 2015 oli 24 vakuutuspiiriä ja 6 erityisyksikkö > vuonna 2016 on enää 5 vakuutuspiiriä,

Lisätiedot

MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely. Juhani Rinne Kehittämispäällikkö

MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely. Juhani Rinne Kehittämispäällikkö MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely Juhani Rinne Kehittämispäällikkö 21.1.2015 Suorakorvausmenettelyn käytännön toteutusmalli matkojen yhdistelyssä Menettely koskee Kelan korvaamia

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017 Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55 Äitiysavustus Määrä: Hakija saa valintansa mukaan joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman. Äitiysavustuksia saa kaksi toista ja kolme kolmatta samalla kertaa syntynyttä lasta kohden eli

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Puhelinnumero Etunimet Sähköpostiosoite Osoite Ammatti Henkilötunnus Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN ILOMANTSIN KUNTA PERUSTURVAOSASTO VAMMAISPALVELUT HAKULOMAKE KEHITYSVAMMAISTEN PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA 1. HAKIJAN TIEDOT NIMI HENKILÖTUNNUS PUHELINNUMERO OSOITE 1 2. HAETTAVA PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄ- TAI TYÖTOIMINTA

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä Tukevasti kotona Iäkkäiden suun terveydenhuollon palvelujen nivominen kiinteäksi osaksi muita iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita sekä erityisasiantuntemuksen

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Kelan palvelukanavat. Asko Riihioja Kela Keskinen asiakaspalveluyksikkö ja vakuutuspiiri

Kelan palvelukanavat. Asko Riihioja Kela Keskinen asiakaspalveluyksikkö ja vakuutuspiiri Kelan palvelukanavat Asko Riihioja Kela Keskinen asiakaspalveluyksikkö ja vakuutuspiiri 10.6.2016 Kelan monipuolinen palvelukanavatarjonta Verkkopalvelu Puhelinpalvelu Posti Toimistokäynti Suorakorvaus

Lisätiedot

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista Pirkko Justander Sosiaalineuvoja ry HUOM! Tässä puheenvuorossa ennen muuta ruohonjuuritason syvien tuntojen tulkki Tunnetilani dokumenttia katsellessani

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kuntien sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain mukaan sotainvalideille

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 2017 Yhteenveto

Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 2017 Yhteenveto 1 Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta 2017 Yhteenveto Kyselytutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten käsityksiä elinluovutuksesta sekä heidän tietoisuuttaan elinluovutuskortista. Tutkimuksessa selvitettiin

Lisätiedot