Arvokas lahja. Elämässä. Kelan etuudet. Kela Benefits s Elinsiirto jatkaa elämää. sivut 8 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvokas lahja. Elämässä. Kelan etuudet. Kela Benefits s. 24 25. Elinsiirto jatkaa elämää. sivut 8 11"

Transkriptio

1 Elämässä Kelan lehti joka kotiin Arvokas lahja Elinsiirto jatkaa elämää. sivut 8 11 Ajassa Suuhygienistin hoidosta saa Kela-korvauksen. s. 3 Terveys Hammaslääkäripelkoa voi helpottaa. s. 13 Koti&Perhe Isäkuukauden suosio kasvoi. s. 15 Opiskelu&Työ Aiempaa harvempi sai opintotuen takaisinperintäehdotuksen. s. 17 Eläkkeellä Kela maksaa etuuksia myös palvelutalojen asukkaille. s. 18 Kelan etuudet s Kela Benefits s

2 2 Elämässä Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 1/2010 jaetaan vuosikerta Pääkirjoitus n Helmikuu 2010 Ajassa n 3 t u u l a s avo l a i n e n Vuonna 2010 ilmestyy kolme lehteä: maaliskuussa, toukokuussa ja syyskuun lopussa. Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus tai Puh. vaihde Osoite PL 450, HELSINKI Uusi lainsäädäntö helpottaa elinsiirtoja Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Lehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute: Suoramainonnan palvelunumero (09) tai verkkolomake osoitteessa suora.net/kelajakelut Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Hilkka Arola Etuudet tiedottaja Hilkka Nakari Toimituksen sihteeri Nina Sistonen Taitto BOTH Kansikuva Juha Törmälä ELIN LUOVUTUS KORTTI TUNNETAAN Suomessa siirrettiin viime vuonna 180 munuaista, 48 maksaa, 13 sydäntä ja 13 keuhkot. Määrä on vuosi vuodelta kasvanut, mutta paljon enemmän elinsiirtoja tarvittaisiin. Siirteitä vain ei ole riittävästi. Tälläkin hetkellä noin 300 ihmistä odottaa elinsiirtoa. Suomessa kuolee vuosittain kymmeniä ihmisiä, joille ei löydy siirtoelintä. Yksi uudet keuhkot saaneista on Esko Häkli, jonka tarinan kerromme tässä lehdessä. Esko on onnellinen uudesta elämästään ja kiitollinen sille kanssaihmiselle, joka oli päättänyt luovuttaa keuhkonsa uuteen käyttöön. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta suostuisi luovuttamaan elimensä kuolemansa jälkeen ja 89 % olisi valmis vastaanottamaan luovutetun elimen, jos sairaus sitä edellyttäisi. Silti vain 20 % meistä on allekirjoittanut elinluovutuskortin. Kortti on kuitenkin hyvin tunnettu. Suomen Gallupin Munuais- ja maksaliitolle viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 96 % tietää kortin olemassaolosta. Kaupunkilaiset ovat maaseudulla asuvia useammin lupautuneet elinluovuttajiksi. Keskimääräistä useammin kortin allekirjoittaa alle 50-vuotias toimihenkilönä työskentelevä. Naiset ovat innokkaampia allekirjoittajia kuin miehet. Elinluovutuskortteja on saatavilla monissa jakelupisteissä, ja niitä voi myös tulostaa internetistä www. lahjaelamalle.fi-sivuilta. Kortin täyttäminen on helppoa eikä sinänsä velvoita mihinkään. Jos mieli muuttuu, allekirjoittamansa kortin voi hävittää. Asia on sillä selvä, sillä luovuttajakandidaatteja ei rekisteröidä mitenkään. Miksi niin harva hankkii kortin itselleen? Johtuuko se yksinkertaisesti siitä, että elinluovutus tuntuu vieraalta? Tuttavapiiriin ei ehkä kuulu ketään siirtoelimen saanutta, eikä itse ole sillä tavoin sairas, että osaisi kuvitella joskus tarvitsevansa elinsiirron. Elinsiirtoja koskeva lainsäädäntö on uudistumassa. Jos lainsäädäntö muuttuu hallituksen esityksen mukaiseksi, elokuun 2010 alusta alkaen kuolleen ihmisen elimiä, kudoksia ja soluja saisi irrottaa elinsiirtoa varten aina, jos ei ole tiedossa, että vainaja on eläessään kieltänyt sen. Nyt tarvitaan luovuttajan suostumus. Äkillisen kuoleman sattuessa omaisilla on muitakin murheita kuin miettiä, miten auttaa tuntemattomia ihmisiä. Uusi lainsäädäntö helpottaa tilannetta omaistenkin kannalta. Seija Kauppinen Asiakkaat ovat tyytyväisiä saadessaan Kela-korvauksen myös suuhygienistin hoidosta, suuhygienisti Tuija Kohonen sanoo. Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, IIRIS puhelin (09) / Niina Juntunen Kela verkossa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN P i n n a l l a n Moni asiakas on ihmetellyt, mitä tarkoittaa Kelasta tullut pyyntö toimittaa epikriisi. Epikriisi on hoitotiivistelmä. Se on yleensä sairaalahoitojakson päätyttyä kirjoitettu kertomus taudin kulusta ja hoidosta sekä jatkosuunnitelmista. Useilla sairaaloilla on tapana lähettää hoitotiivistelmä sekä potilaalle itselleen että hänet sairaalahoitoon lähettäneelle lääkärille. Epikriisi eli hoitotiivistelmä on eri asia, kuin sairauskertomus tai lääkärinlausunto. Kelassa on tiedotettu, että lisäselvityksiä pyydettäessä on tärkeää ilmaista riittävän selkeästi, millainen pyydetyn selvityksen tulee olla. Lisäselvityspyynnöissä tulee siis käyttää suomenkielistä ilmausta hoitotiivistelmä vieraskielisen epikriisin sijaan. Kela voi tarvita hoitotiivistelmän esimerkiksi lisäselvitykseksi sairauspäivärahahakemukseen täydentämään lääkärin lausuntoa. n Moni asiakas on tänä vuonna hakenut puhelinluetteloista turhaan Kelan toimistojen puhelinnumeroita. Kelan toimistojen puhelinnumerot poistuivat käytöstä vuoden alussa, kun Kelan kaikki 12 palvelunumeroa alkoivat toimia koko maassa. Asiakas voi soittaa mihin tahansa palvelunumeroon, jos hän ei ole varma siitä, mihin numeroon hänen asiansa kuuluu. Palvelunumerot löytyvät Etuudet -osasta sivuilta Ne ovat myös internetissä osoitteessa palvelunumerot. Puhelu maksaa asiakkaalle normaalin paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksun. Hammasharjat heiluvat Suukoulussa Lapissa Suukoulu kiertää työpaikoilla, järjestöissä, kouluissa ja naistenilloissa kertomassa suun hyvinvoinnista ja terveestä suusta. Hammasharjat heiluvat pitkin pohjoisen kyliä, kun koulunpenkillä istuvat vuorollaan koululaiset ja seniorit. Sydän kiittää puhtaista hampaista. Terve suu vähentää sairauskustannuksia, sanoo torniolainen suuhygienisti Tuija Kohonen SHG-palvelu Suunvuorosta. n Suuhygienisteistä tuli Kelan uusia yhteistyökumppaneita. Vuoden alusta alkaen suuhygienistin hoidosta on voinut saada Kela-korvauksen, kun lähete on yksityishammaslääkäriltä. Asiakas voi valita hoidonantajan. Hoidolle on määritelty oma korvaustaksa. Taksat on pyritty Valkoinen hymy on koulutodistus puhtaasta suusta ja hyvin hoidetuista hampaista. Suukoululaisen repussa on hammasharja, fluoritahna, kielenpuhdistin, hammaslanka ja -tikut, väliharja, suuvesi sekä ksylitoli. Kannettava tietokone on graafinen aapinen, ja hiiri paukuttaa karttakeppiä. Aapisdiat opettavat harjaamaan hampaita kaksi minuuttia aamulla ja illalla. Kotiläksyksi tulee hammaslangan käyttö. S u u h y g i e n i s t e i s t ä K e l a n u u s i a k u m p p a n e i t a asettamaan siten, että korvaus olisi käytännössä noin 40 % perityistä palkkioista. Esimerkiksi suun ehkäisevän tervey denhoidon korvaustaksa on euroa toimenpiteen laajuuden mukaan. Palvelu- ja hoivakodeissa asukkaat, henkilökunta ja omaiset saavat myös kotihoidon ohjausta. Ikäihmisten lisäksi riskiryhmässä ovat koululaiset, opiskelijat ja varusmiehet, joiden suussa karies lisääntyy vauhdilla. Huonon suuhygienian syynä on usein se, että nuoret harjaavat hampaita laiskasti, syövät makeita välipaloja ja juovat hapokkaita energiajuomia. Tuula Savolainen n Yhden määräyksen perusteella korvataan enintään 15 hoitokertaa, ja suun terveystarkastus korvataan kerran kalenterivuodessa. Korvauksen saa iensairauksien hoidosta, ennaltaehkäisevästä hoidosta, suun terveystarkastuksesta ja puudutuksesta. Korvaus haetaan Kelasta.

3 4 n Ajassa Ajassa n 5 Puheenvuoro Olli Kangas Tutkimusprofessori Kelan tutkimusosasto na na u i t t o Kela on vahva verkossa p i e ta r i p o s t i n Sitaatit Maailman masentunein kansa? Pari vuotta sitten vaikutusvaltainen brittilehti The Times maalasi synkän kuvan Suomesta: suomalaiset ovat kroonisesti ja kliinisesti masentuneita. Kännykkä on ainoa asia, joka yhdistää näitä surkeita ihmisiä. Mainetta synkästä Suomesta vahvistaa myös kotimainen media, joka repii suuria otsikoita kansakunnan luonteenlaadusta. Kyseisellä luonteenlaadulla selitetään näppärästi mitä erilaisimpia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja tapahtumia. Olemmeko todella niin paljon muita eurooppalaisia synkempiä kuin meille kerrotaan ja kuin näytämme uskovamme? Vastauksia voidaan etsiä vaikkapa Eurooppalaisesta sosiaalitutkimuksesta (ESS). ESS on yli 20 maassa toteutettu haastattelututkimus, jossa selvitetään eurooppalaisten elinoloja, yhteiskunnallista osallisuutta ja osattomuutta, tyytyväisyyttä, onnellisuutta, masennusta. SUOMALAI SUUS EI OLE MASENNUS TUOMIO Yllätystä ei liene siinä, että maailman onnellisimpana kansana itseään pitävistä tanskalaisista vain vajaat neljä prosenttia kärsii jatkuvasta masennuksesta. Keski vertosvensson on lähes Jørgensenin lukemissa. Sen sijaan norjalaiset, nuo hiihtäjäviikingit, ovat juuttejakin onnellisempia! Frangien kahina pitää sveitsiläiset vireessä ja jodlaus itävaltalaiset iloisina. Alppimaitten asukit sijoittuvat masennusvertailussa skandinaavien kanssa onnellisten kastiin. Muut maat ovat masentuneempia yhtä maata lukuun ottamatta. Kaikkein yleisintä masentuneisuus on entisissä sosialistimaissa. Unkarilaisista runsas neljännes ja venäläisistä lähes viidennes ilmoittaa olevansa masentunut suurimman osan ajasta. Mutta entäpä Suomi, melankolian tyyssija? Yllätys, yllätys! Masentuneisuus on kaikkein vähäisintä Suomessa. Vain 2,4 prosenttia suomalaista sanoo olevansa jatkuvasti masentunut. Yllätyksellistä kenties on sekin, että suomalaisten tilanne keskimäärin ei ole muuttunut 2000-luvun alusta. Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on samalla korkealla tasolla kuin se oli vuosituhannen alussa. Tarkoittaako edellä sanottu sitä, että suomalaisten masennus ei ole ongelma, ja puhe masennuksesta tulisi lopettaa? Ei missään nimessä. Masennuksesta kärsivää ei lohduta se, että ESS ilmoittaa suomalaisten olevan onnellinen kansa. Masennus on vakava yhteiskunnallinen ongelma, josta ESS:n mukaan kärsii lähes suomalaista. Aivan liian suuri joukko! On kenties liioiteltua väittää, että Suomeen syntyminen olisi lottovoitto. Mutta ei suomalaisuus elinikäinen masennustuomiokaan ole. Entäpä britit? Sateisessa saarivaltakunnassa näyttäisi suhteellisesti laskettuna olevan masentuneita lähes kolme kertaa enemmän kuin Suomessa. Kello viiden tee ja scones eivät takaa onnea! Taksinkuljettaja Oskari Peltola ja espoolainen asiakas Ove Åkerlund suhtautuvat myönteisesti ajatukseen sairaanhoitomatkojen välityskeskuksesta ja matkojen suorakorvauksesta. Pääkaupunkiseudulla näitä joudutaan kuitenkin odottamaan vuoteen 2013 asti. Taksimatkojen suora korvaukseen siirrytään vähitellen Kokeilu Kelan korvaamien matkojen korvaamisesta suoraan jo taksissa käynnistyy toukokuussa Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä. Kokeilun jälkeen suorakorvauskäytäntö laajenee vuoteen 2013 mennessä kaikkiin sairaanhoitopiireihin koko maassa. Kelan korvaamien taksikuljetusten tilaukset keskitetään niin, että kuhunkin sairaanhoitohoitopiiriin tulee yksi taksinvälityskeskus. Välityskeskuksia tulee yhteensä noin 20. Terveydenhuollon yksikköön tai Kelan kuntoutukseen matkaava asiakas maksaa taksimatkastaan vain matkakorvausten omavastuuosuuden tilatessaan taksikyydin sairaanhoitopiirinsä taksinvälityskeskuksesta. Jos taksi tilataan muualta kuin välityskeskuksesta, on asiak kaan maksettava koko taksimatkan hinta ja haettava myöhemmin korvausta Kelasta, kertoo projektin koordinoinnista Kelassa vastaava pääsuunnittelija Anne Giss. Matkakorvausten omavastuu yhdensuuntaiselta matkalta on tänä vuonna 9,25 euroa. Kela korvasi 2,7 miljoonaa taksimatkaa vuonna Taksimatkojen kustannukset olivat 138 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat tällä hetkellä kaksikertaiset 2000-luvun alkuun verrattuna, ja ne nousevat noin 10 % vuosittain. Kelan on ollut pakko miettiä keinoja matkakustannusten kasvun hillitsemiseksi. Väestön ikääntyminen, avohoitopalvelujen lisääntyminen ja terveydenhuollon keskittyminen kasvattavat Kelan korvaamien taksimatkojen määrää tulevaisuudessakin, Kelan terveysosaston päällikkö Elise Kivimäki huomauttaa. Keskitetty tilausnumero mahdollistaa matkojen yhdistelyn esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla ja pitkillä sairaalamatkoilla. Taksinvälityskeskus toimii lähimmän auton periaatteella. Säännöllisesti taksikyytiä tarvitsevan asiakkaan arki saattaa muuttua, sillä saadakseen korvauksen jo taksissa hän ei enää voi sopia tutun taksiyrittäjän kanssa matkoistaan. Vain erityistapauksissa, esimerkiksi jos kyyditettävänä on vaikeavammainen tai alle 16-vuotias yksin matkustava lapsi, matkasta voidaan sopia suoraan taksin kanssa. Taksinvälityskeskukset ovat taksialan yhteisesti sopimia ja hallinnoimia yksiköitä. Kela ei osallistu niiden organisointiin eikä maksa matkojen tilauksista ja yhdistelystä erillistä korvausta. Kelan matkakorvausten perusteista Etuus-osassa sivulla 20. Heini Lehikoinen Kelan taakse verkkoasioinnissa jää yli 90 % suurista yrityksistä ja yhteisöistä. Kela sai verkkoasioinnin ja -palvelun vertailussa neljännen sijan yli 200 yrityksen tai yhteisön joukosta. Kuluttajien mielestä Kelan internetsivuilta on helppo ottaa yhteyttä asiakaspalveluun ja vastauksen saa nopeasti ja henkilökohtaisesti. Tämä ilmeni tutkimuksessa, joka toteutettiin marraskuussa Tutkimuksessa selvitettiin yhteydenottotapoja verkossa, sähköisen yhteydenoton helppoutta, vastauksen saamista verkon kautta esitettyihin kysymyksiin ja vastausten tyyliä. Tutkimuksesta selvisi, että yritysten verkkopalvelut ovat yleisesti ottaen selkeydeltään ja toimivuudeltaan melko hyvällä tasolla. Heikoiten tutkimuksessa pärjäsivät vakuutusyhtiöt, terveydenhuoltoala ja teleoperaattorit. Myös yksityisillä lääkäriasemilla, poliittisilla puolueilla ja lehtitaloilla on tutkimuksen mukaan paljon parantamisen varaa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet yhteistyössä liikkeenjohdon konsultointiyritys Redera Oy ja kasvuyrityksiä konsultoiva ja hallinnoiva Seedi Oy. Tutkimus on tarkoitus toistaa vuosittain. T u t k i m u k s e s s a m e n e s t y i v ä t p a r h a i t e n 1. Handelsbanken 2. Sanofi-Aventis 3. Tarjoustalo 4. Kela 5. Aktia Alas karkkivalta! Kari Silvola Joka karkkia säästää Se lastaan rakastaa Tammi 2010 ISBN Lumene 7. Polar Elektro 8. SKV 9. Jukka-Talo 10. Veljekset Keskinen Saanko jotain hyvää? on monissa perheissä tuttu kysymys. Painonvartijaekspertti Kari Silvola paneutuu uusimmassa kirjassaan Joka karkkia säästää, se lastaan rakastaa äkkimakean haikailun syihin ja seurauksiin lapsen terveyden edistämisen näkökulmasta. Hyvä tarkoittaa karkkia, keksiä, limua eli sokerimakeaa, joka loihtii mukavaa mielialaa. Makean nauttimisen rituaali voi perustua tapaan, tottumukseen tai seuraan. Kun aikuinen on ensin tietoisesti käynyt taisteluun makeaa karkkivaltaa vastaan, hän pystyy toteuttamaan uuden namijärjestyksen perheessään. Syömistottumusten muutosta tulee kypsytellä, sillä muuten motivaatio jää huteraksi. Uusi rutiini viiden terveellisen aterian päivärytmi on tärkeä ja kiireen vastalääke. Vanha kansa muistaa läpi elämänsä, milloin oli ruoka-aika: Kotiin mentiin juosten kello viideksi. Karkkipäivä kerran viikossa toimii myös. Toistot luovat lapselle turvallisuuden tunnetta ja tukevat kehitystä. Aikuisen on hyvä olla selvillä, että mieltymys makeaan on eri asia kuin makeanhimo, joka kestää noin 15 minuuttia. Kannattaa odottaa eikä antaa periksi. Kari Silvolan kirja selättää karamellit ja limut. Irmeli Tanttu Kielen koukerot auki Johanna Kartio (toim.): Selkokieli ja vuorovaikutus. Kehitysvammaliitto ry, ISBN Kuka tahansa voi kohdata henkilön, jolle puhutun kielen koukerot hahmottuvat hankalasti. Esimerkiksi suomen kieltä opiskelevat maahanmuuttajat, afasiaan sairastuneet tai kehitysvammaiset hyötyvät, jos puhekumppani käyttää selkokieltä. Tärkeintä vuorovaikutuksessa on asenne, mutta myös sananvalintoja ja lauserakenteita on hyvä pohtia. Lyhyet lauseet ovat valttia ja, samoin se, että puhutaan yhdestä asiasta kerrallaan ja käsitteellisiä sanoja välttäen. Keskustelukumppanin ikä on otettava huomioon. Aikuiselle puhutaan aikuisen kieltä. Jos puhuu keskustelukumppanille kuin lapselle, tämän on vaikea ottaa aikuisen roolia keskustelussa. Kirjassa Miten keskustelen selkokielellä? on ensimmäisessä osassa vinkkejä selkokieliseen vuorovaikutukseen ja toisessa ideoita selkoryhmätoimintaan. Teos sopii kenelle tahansa selkokielisestä viestinnästä kiinnostuneelle. Se antaa pohdittavaa myös ammatikseen erityisryhmien kanssa työskenteleville. Suomessa ei ole aiemmin ilmestynyt kirjaa, joka ohjeistaisi selkokielen puhumiseen. Johanna Kartion toimittama kirja tulee hyvään tarpeeseen. Aino Ukkala Hyvinvointivaltion sydän on Kelan postituskone. Toimittaja Riku Siivonen Image 11/2009 joulukuu n Luvut Kela sai viime vuonna 4,1 miljoonaa puhelua, joista kolme neljäsosaa palvelunumeroihin. n Tänä vuonna 1991 täysi työ mark kinatuki oli 19,51 e/pv. Tänä vuonna se on 25,63 e/pv.

4 6 n Ajassa Hakemusten käsittelyajat verkossa Asiakas voi Kelan internetsivuilta tarkistaa, kuinka kauan keskimäärin kestää hänen hakemansa tuen käsittely. Käsittelyaikoihin pääsee etusivun pikalinkistä Hakemuksesta päätökseen. Kelan hallitus asettaa vuosittain etuuksien käsittelylle tavoiteajan, joka tarkoittaa aikaa hakemuksen rekisteröinnistä ratkaisijan antamaan päätökseen. Tälle vuodelle tavoiteajat ovat esimerkiksi työttömyysturvassa viikko, sairauspäiväraha-, kuntoutusraha-, erityishoitoraha-, sairaanhoito - ja matkakorvauspäätöksissä kaksi viikkoa ja yleisessä asumistuessa kolme viikkoa. Eripituiset tavoiteajat johtuvat pääasiassa etuuksien erilaajuisista myöntämisehdoista. Joskus hakemusta ei saada ratkaistua tavoiteajassa. Siihen on usein syynä olennaisten tietojen puuttuminen, ja Kela joutuu pyytämään niitä hakijalta jälkikäteen. Joinakin vuodenaikoina hakemusten käsittely saattaa myös ruuhkautua. Kela korvasi toimistoja yhteispalvelulla Kela sulki vuodenvaihteessa 16 toimistoa. Niistä 10 korvattiin yhteispalvelulla. Yhteispalvelussa tarjotaan julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti. Kela on mukana 84 yhteispalvelussa. Niissä saa Kela-asioissa neuvontaa ja apua lomakkeiden täyttämiseen, ja niihin voi palauttaa hakemuksia. Yksi toimisto suljettiin helmikuun alussa. Tänä vuonna suljetaan vielä kaksi toimistoa. Painavin syy toimiston sulkemiseen on vähäinen asiakasmäärä. Muutosten jälkeen Kelalla on yhä 232 toimistoa eri puolilla Suomea. Sopivasti kotia ja työtä TODELLA POSITIIVI NEN KOKE MUS Osittainen vanhempainvapaa antaa molemmille vanhemmille omaa aikaa vauvan kanssa. Helsinkiläisen rappukäytävän ovi käy hiljaa, kun Hannu Joutsiniemi lähtee töihin. On puoli seitsemän maanantaiaamuna. Kotona hämärässä makuuhuoneessa jatkavat uniaan äiti Saima ja yhdeksän kuukauden ikäinen Myrna Joutsiniemi. Saima ehtii keittää itsellensä kahvit ennen lapsosen heräämistä. Pian kammarista kuuluu Myrnan iloinen hihkaisu. Tänään ohjelmassa on musiikkileikkikoulu tavallisten ruokailujen, päiväunien, leikkien ja kotitöiden ohessa. Saima hoitaa Myrnaa päivisin maanantaista keskiviikkoon. Torstait ja perjantait ovat isä-hannun päiviä. Joutsiniemet ovat jakaneet vanhempainvapaan siitä lähtien, kun Myrna oli viisi ja puoli kuukautta. Saima työskentelee kahtena päivänä viikossa farmasia-alan konsulttiyrityksessä asiantuntijaproviisorina. Hannu taas on kolmena päivänä viikossa tuotepäällikkönä ilman hiukkaspitoisuusmittareita valmistavassa yrityksessä. Kiinnostuimme osittaisesta vanhempainvapaasta jo raskausaikana, jolloin puhuimme siitä alustavasti myös työnantajiemme kanssa, Saima kertoo. Pian Myrnan syntymän jälkeen Joutsiniemet hakivat osittaista vanhempainrahaa Kelasta. Liitteeksi he toimittivat uudet työsopimukset, joiden mukaan maaliskuun alkuun asti Saima tekee 40 prosentin ja Hannu 60 prosentin työviikkoa. Vain 56 perhettä käytti Suomessa viime vuonna mahdollisuutta osittaa vanhempain rahakausi. Työajan vähentäminen ei kaikissa tehtävissä onnistu, ja sitä edellytetään molemmilta vanhemmilta osittaisen vanhempainrahan saamiseksi. Työnantajalle on selvä etu, että työntekijä pysyy vanhempainvapaan aikana ajan hermolla työtehtävissään. Samalla työnantaja saa osan työntekijän työkokemuksesta käyttöön. Joustavat ratkaisut työn ja n Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset isät näyttävät käyttävän eniten mahdollisuutta isyysvapaaseen yli 80 %:n osuudellaan. Vanhempainvapaan jakamisessa he ovat kuitenkin joukon häntäpäässä. Kaikista vanhempainvapaapäivistä isät käyttävät Suomessa alle 3 %. Vastaava luku on Norjassa noin 11, Ruotsissa reilut 20 ja Islannissa yli 30. Erikoistutkija Anita Haataja Kelasta sanoo, että vertailu on pulmallista, koska S u o m a l a i s e t i s ä t h ä n t ä p ä ä s s ä v a n h e m p a i n v a p a a n k ä y t ö s s ä järjestelmien joustavuus ja kausien kokonaispituus vaihtelevat maiden välillä. Islannissa esimerkiksi vuodesta 2003 käytössä ollut systeemi kiintiöi vähintään kolme kuukautta vanhempainrahasta isälle, mutta vapaata voi pitää myös yhtä aikaa äidin kanssa. Ruotsissa taas vanhempainrahakausi on kolme kertaa pidempi kuin Suomessa. 480 päivästä riittää luonnollisesti enemmän myös isien käytettäväksi. Isille varattu osa on 60 päivää. perhe-elämän yhdistämiseksi ovat omiaan myös sitouttamaan ja motivoimaan työntekijää. Työnantajalta ja sijaiselta vaaditaan kuitenkin myös joustavuutta. Ensin tarve on noin puoleksi vuodeksi kokoaikaiselle ja sitten 2 6 kuukaudeksi osa-aikaiselle sijaiselle. Jos osa-aikaista sijaista ei järjesty, on vaarana, että töitä kaatuu muiden työntekijöiden hoidettaviksi. Toinen riski on, että työt valuvat kotiin vanhempainvapaapäivinä. Saima ja Hannu Joutsiniemellä on periaatteena, että vanhempainvapaalla voi vastata kiireisiin sähköposteihin ja työpuheluihin. Muutoin kotipäivät on pyhitetty Myrnalle ja arkisille rutiineille. Tämän kodin arjessa isä ei ole sivuosan esittäjä. Alusta asti oli selvää, että hoidamme molemmat lasta. Tasa-arvon näkökulmasta on tärkeää, että myös isä on itsenäinen lapsen ja kodin arjen hoitaja, Saima sanoo. Monissa perheissä isät eivät saa hoitaa lastaan omalla tavallaan vaan toimivat äidin korvikkeina. Hyvä, läheinen suhde on rikkaus myös isälle ja lapselle, Hannu lisää. Töissä oleva ei myöskään aina osaa arvostaa kotona tehtyä työpanosta. Kotityö on kuitenkin täyttä työtä. Arvostan Saimaa ja omaa äitiänikin nyt entistä enemmän. Tasa-arvon kannalta Saima ja Hannu pitävät tärkeänä, että molemmat voivat osallistua perheen elatukseen ja eläkkeensä kartuttamiseen. Tämä on sopiva yhdistelmä kodin arkea ja työelämää. On ihanaa nauttia lapsenhoidosta ja kodin väljistä aikatauluista. Silti työasioiden ajatteleminen virkistää välillä, Saima sanoo. Tämä on ollut perheellemme todella positiivinen kokemus, jota voimme iloisesti suositella. Satu Kontiainen Perheiden taloustilanne ja naisten työllisyysaste eri maissa sanelevat myös sitä, minkä verran isien on mahdollista jakaa vanhempainvapaata. Isien vapaita ryhdyttiin kehittämään Pohjoismaissa 1970-luvulla. Niiden tarkoitus oli alun perin se, että isä voi olla äidin apuna kotona synnytyksen jälkeen. Sittemmin isiä on rohkaistu ottamaan entistä tasa-arvoisemmin vastuuta lapsen hoidosta kehittämällä vanhempainvapaata ja pidentämällä isille korvamerkittyä kautta. Joutsiniemen perheessä lapsen- ja kodinhoito ovat yhteistyötä. A n t e r o A a lt o n e n Ajassa n 7 Sosiaaliturvamaksut nousivat hiukan Palkansaajan ja MYEL-vakuutetun yrittäjän päivärahamaksu on tänä vuonna 0,93 % palkkatulosta tai MYELtyötulosta. YEL-vakuutetun yrittäjän päivärahamaksu on 1,05 % YEL-työtulosta. Vakuutetun sairaanhoitomaksua peritään tänä vuonna 1,47 % kunnallisverotettavista tuloista. Eläkkeen ja muun etuuden saajat maksavat vain sairaanhoitomaksua etuustuloistaan. Niistä maksu nousee 1,64 %:iin. Kelan aukioloajoissa muutoksia Monien Kelan toimistojen aukioloaika muuttui vuoden alussa. Toimistot ovat avoinna pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo Pienten toimistojen päivittäinen aukioloaika voi olla lyhimmillään klo ja Hiljaisimmat toimistot ovat avoinna vain osan viikosta. Asiakas voi asioida Kelan toimistossa myös normaalin aukioloajan ulkopuolella varaamalla ajan etukäteen. Kelan toimistojen osoitteet, palvelunumerot ja aukioloajat ovat Kelan internetsivuilta (www.kela.fi) kohdassa Yhteystiedot. Puhelimitse Kelan toimihenkilöt neuvovat asiakkaita joka arkipäivä klo 8 18 vuoden alussa käyttöön otetuissa palvelunumeroissa. Terveysarkiston esittely verkossa Kansallisen Terveysarkiston internetsivut on avattu osoitteessa Kansallinen Terveysarkisto, Kan- Ta, on yhteinen nimitys terveydenhuollon ja apteekkien uusille valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. Internetsivuilla kerrotaan mm. sähköisestä reseptistä ja potilastiedon arkistosta. Sivut ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ensimmäiset sähköiset reseptit kirjoitetaan Turun ja Kotkan kokeiluissa.

5 8 n Kansi Terveys n 9 Teksti Hilkka Arola n Kuvat Nana Uitto Täydellinen käyttöoikeus uusiin keuhkoihin En koe, että minussa on mitään vierasta. Minulla on nyt ikiomat keuhkot ja osaan käyttää niitä ihan niin kuin alkuperäisiäkin, sanoo uudet keuhkot saanut Esko Häkli. Uudet keuhkot saanut Esko Häkli, 61, kehuu suomalaista terveydenhuoltoa sen joka osa-alueelta. Millään yksityisvakuutusjärjestelmällä emme pystyisi tarjoamaan samanlaisia palveluja. Verotuksen välityksellä kaikki osallistumme toistemme hoitoon. Keuhkojen siirto ja muu hoito jo konaisuudessaan maksaa yhteiskunnalle suunnilleen saman verran kuin olen elämäni aikana maksanut veroja. Keravalaiselle Esko Häklille, 61, siirrettiin uudet keuhkot lokakuussa Pari vuotta sitten äkillisesti alkanut ja koko ajan edennyt harvinainen keuhkosairaus UIP oli nimittäin vaurioittanut hänen keuhkojensa toimintakyvyn kolmasosaan ja olisi lyhyen ajan kuluessa johtanut kuolemaan. Minulla on nyt itseni ulkopuolella syntynyt elintärkeä osa, johon minulla on täydellinen käyttöoikeus, Häkli sanoo ja tuntee kiitollisuutta keuhkojen luovuttajaa kohtaan. Luovuttaja oli eläessään erittäin valveutunut ja tehnyt elinluovutustestamentin. Sain hänen keuhkonsa, koska hän itse ei niitä enää tarvinnut. Ne ovat minulle oikeanmerkkiset eli terveet, oikeaa veriryhmää ja sopivan kokoiset. En näe mitään eettistä syytä, miksi minun pitäisi tietää, keneltä sain keuhkot en kuitenkaan jatka hänen elämänsä elämistä. Jatkan omaa elämääni. Häklin mukaan automiehille on helppo selittää, mitä keuhkojen vaihdossa tapahtuu. Rintalasta tuosta poikki ja yläosa kylkiluita nostetaan ylös kuin auton nokkapelti. Sen jälkeen kone vaihdetaan, hän kuvailee. Auto starttaa uudella koneella täysikuntoisena heti. Uudet keuhkotkin starttaavat välittömästi, mutta sopeutuminen uuteen kehoon ottaa aikansa. On toimintoja, joita heti leikkauksen jälkeen en kyennyt tekemään, vaikka olin muodollisesti täysin ehjä kuten seisomaan ja kävelemään. Nyt keuhkot kestävät jo rasitusta. Elämä jatkoajalla on hyvää vauhtia menossa. Lääkkeet vähenemään päin Vuodesta 2006 lähtien olen ollut ja olen edelleen fyysisesti työkyvytön. En esimerkiksi pysty istumaan kahdeksaa tuntia paikallani, Kelan tiedottajana työuran tehnyt Häkli kertoo. Elämäni on muuten varsin normaalia. Kaikki muu toimii hyvin paitsi jalat. Leikkauksen seurauksena niissä on ilmennyt mystistä hermosärkyä. Keho ei sen vuoksi tykkää makaamisestakaan. Kivut eivät ole sietämättömiä, ja tarvittaessa otan särkylääkkeitä. Häkli tarvitsee päivittäin yhdeksää eri lääkettä. Se on pieni valikoima verrattuna välittömästi leikkauksen jälkeiseen aikaan; silloin hän söi 32 pilleriä päivässä. Lopun elämääni syön muun muassa sellaista lääkettä, joka torjuu vieraan elimen hylkimisreaktioita. Sillä petkutetaan elimistöä luulemaan, että siirrännäinen on alkuperäinen. Joskus joudun lisäksi käyttämään lääkkeitä estämään tulehduksia. Tulehdukset nimittäin voivat olla minulle hengenvaarallisia. Aluksi keuhkojen toimintaa seurattiin tiheästi. Jos tämän kevään tarkastuksessa asiat ovat kunnossa, seuraava tarkastus on vuoden kuluttua. Veriarvoja seura-

6 10 n Terveys Terveys n 11 siirrosta ei ole syystä tai toisesta ollut hyötyä, Hämmäinen kertoo ja muistuttaa, että keuhkonsiirto on iso operaatio ja riskialtis toimenpide. Kun operaatio sujuu ongelmitta, se kestää 4 5 tuntia, mutta käytännössä valmisteluineen, luovuttajan leikkauksineen, kuljetuksineen ja kriittisen alun vuoksi prosessi kestää yleensä illasta seuraavaan aamuun. Leikkauskuolleisuus, johon lasketaan 30 leikkauksen jälkeistä päivää, on vuoden 2002 jälkeen ollut likipitäen nolla. Keuhkofibroosi on meillä yleisin keuhkonsiirtoon lopulta johtava sairaus. Myös keuhkolaa jentuma ja -ahtaumataudit ovat usein keuhkonsiirron syitä. Harvinaisempia syitä ovat keuhkoverenkierron sairaudet, toistuvat keuhkokuumeet tai märkäisten keuhkoputken tulehdusten loppuvaiheet. Kallista mutta kannattavaa Hämmäisen mukaan keuhkonsiirron kustannuksia yhteiskunnalle on yksiselitteisesti hankala laskea. Jos hintaan lasketaan esimerkiksi viikko tehohoitoa ja kolme viikkoa osastohoitoa, hinnaksi tulee euroa. Kokonaisuuteen kuitenkin liittyy erilaisia toimenpiteitä ja vaihtelevia tarpeita, jotka saattavat moninkertaistaa hinnan. Potilaan kustannukset muodostuvat mm sairaalan hoitopäivämaksuista, mahdollisista lääkkeiden ja matkojen omavastuuosuuksista Halpaa hoito ei ole. Se on varmaa. On kuitenkin vaikea kuvitella, millä muulla elämää jatketaan ja elämänlaatua parannetaan näin radikaalisti kuin keuhkon- tai sydämensiirrolla. Vau l a Au n o l a Lailla pyritään takaamaan siirtoelinten saatavuus Elinsiirteistä on huutava pula. Esimerkiksi vuosittain kuolee työikäistä loppuvaiheen keuhkosairasta muita kuin syöpäpotilaita, joista osa voitaisiin pelastaa keuhkonsiirrolla elämään vielä yli 10 vuodeksi. Elokuun 2010 alusta alkaen elinluovutuksissa siirrytään suostumuskäytännöstä kieltokäytäntöön, jos elinsiirtoja koskeva lainsäädäntö muuttuu hallituksen esityksen mukaiseksi. Kuolleen ihmisen elimiä, kudoksia ja soluja saataisiin lain mukaan irrottaa elinsiirtoa varten aina, kun ei ole tiedossa, että vainaja on eläessään kieltänyt sen. Nyt elimiä voi irrottaa vain, jos vainaja on antanut siihen suostumuksensa. Kielto omien elinten luovuttamisesta ilmoitettaisiin esimerkiksi mukana kannettavassa kortissa. e l i n s i i r t e i t ä Mitä elimiä ja kudoksia voi Suomessa kuolleelta ihmiseltä siirtää toiselle? Aivokuoleman jälkeen: n sydän n sydämen läppiä n keuhkot n maksa n munuaiset (myös elävältä) n haimakudos n ohutsuolta n sarveiskalvoa n luuta n jänteitä n luuydintä (elävältä) Suomessa tehdään vuosittain lähes 400 elinsiirtoa. Niistä kiinteiden elinten siirtoja on vajaa 300 ja luuytimensiirtoja runsas 100. Tällä hetkellä Suomessa elää yli siirteen saanutta potilasta. Uudella lainsäädännöllä halutaan lisätä elin- ja kudossiirtoja ja säästää entistä enemmän ihmishenkiä ja parantaa siirteen saaneiden toimintakykyä. i s t o c k p h o t o Esko Häklin mielestä automiehille on helppo selittää, mitä keuhkojen vaihdossa tapahtuu. E l i n s i i r r o t j a K e l a n e t u u d e t taan kuukausittain, koska oikean lääkeannostuksen ylläpitäminen on tarkkaa. Luustoa täytyy pönkittää kalsiumilla ja magnesiumilla. Lääkitys syö testosteronitasoa, ja on periodeja, jolloin testosteronia joudutaan lisäämään, Häkli kuvailee lääketarpeitaan. Touhu harkitumpaa ja hitaampaa Häkli tietää, ettei kaikilla keuhkosiirtopotilailla ole mennyt yhtä hyvin kuin hänellä. Omien uusien keuhkojensa toimintaa hän voi kehua. Ne toimivat aivan kuin olisivat olleet ikänsä paikallaan. Voin touhuta niin paljon kuin jaksan, tosin harkiten ja hitaammin. Kotona on niin paljon korjaamattomia paikkoja ja puhdetyötä, etten ikinä eläissäni pysty niitä tekemään, vaikka eläisin satavuotiaaksi, hän naurahtaa. Suomen 100-vuotisjuhlia Häklin tavoitteena on päästä juhlimaan vuonna Yritän tosin olla tekemättä kiinteitä suunnitelmia pitkälle eteenpäin. Elämä on mukavampaa stressaantumatta ja kuten omakohtaisesti olen todennut myös arvaamatonta. Toukokuussa hän matkustaa vaimonsa kanssa Berliiniin pojan luo. Se on kahteen vuoteen ensimmäinen lentomatka. Keuhkosiirtopotilaille on varoaika, koska lentokoneessa paineen vaihtelu saattaa vaikeuttaa keuhkojen avautumista. Tutkimusten mukaan viimeisetkin keuhkojeni perukat ovat auenneet, ja keuhkoni ovat käyttökelpoiset lentokonematkalle. Häkliltä on monta kertaa kysytty, miten lähimmäiset suhtautuivat suureen keuhkojensiirto-operaatioon. Äärimmäisen hyvin, rationaalisesti ja realistisesti. Vaimon ja kahden aikuisen lapsen sisäistä maailmaa tapahtumien ketjussa en pysty tarkemmin kuvaamaan, mutta paniikilta heidän tuntemuksensa eivät missään vaiheessa näyttäneet, Häkli vastaa. Uusi hoitokäytäntö pidensi elinikää vuosilla Keuhkonsiirtoja on Suomessa vuosittain tehty kymmenkunta vuodesta 2002 alkaen, jolloin siirryttiin uudenlaiseen leikkaus-, hoito- ja varsinkin jälkihoitokäytäntöön. Ensimmäinen vanhan käytännön mukainen siirto oli tehty vuonna Länsimaissa tehdään vuodessa keskimäärin viisi keuhkonsiirtoa miljoonaa asukasta kohden, mikä Suomessa tarkoittaisi siirtoa. Se olisi realistinen määrä, vaikkei vielä auttaisikaan kaikkia siirtoa tarvitsevia. Näin arvioi thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri LKT Pekka Hämmäinen Helsingin yliopistollisesta sairaalasta, jonne elinsiirtotoiminta Suomessa on keskitetty. Hämmäinen on tehnyt suurimman osan niistä 70 keuhkonsiirrosta, joita Suomessa on uuden käytännön mukaisesti tehty. Näistä siirtopotilaista 65 on edelleen elossa. Vanhimmalle siirto tehtiin 65-vuotiaana, nuorimmalle lastenklinikalla murrosiässä. Hämmäinen muistuttaa, että keuhkojensiirrot ovat mitä suurimmassa määrin monen erikoisalan yhteistyötä; keuhkolääkärit, kirurgit, patologit, radiologit, infektiolääkärit, anestesia- ja teholääkärit mukaan lukien. Hyvissä keskuksissa yli puolet siirtopotilaista on hyvässä kunnossa vielä 10 vuoden kuluttua siirron jälkeen. Normaali suorituskyky ja hyvä elämänlaatu ovat suuria harppauksia tilanteesta, jossa potilas tarvitsee happiviiksiä ja juuri ja juuri viimeisillään jaksaa keinua keinutuolissa. On toki sellaisiakin henkilöitä, joille Kirurgi Pekka Hämmäinen toivoo ensimmäisten 1990 luvulla tehtyjen keuhkojensiirtojen aiheuttamien ennakkoluulojen jo painuvan unholaan. Uudet hoitomallit ovat pidentäneet potilaiden elinikää ja toimintakykyä huimasti. Moni potilas ei edes halua tulla kutsututuksi keuhkosiirtopotilaaksi. He ovat tavallisia ihmisiä, jotka käyvät kontrolleissa ja ottavat lääkkeensä. n Aikuinen elinsiirtopotilas Elinsiirtopotilas voi saada sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä jo ennen siirtoa. Siirron jälkeen potilas jää yleensä useamman kuukauden sairauslomalle, jonka aikana aloitetaan kuntoutus. Potilas voi tarvita korvattavia lääkkeitä ja kliinisiä ravintovalmisteita. Siirron jälkeen potilas tarvitsee elinikäisen hyljintälääkityksen, jonka Kela korvaa. Elinsiirtopotilas voi saada vammaistukea, jos hän ei ole eläkkeellä, ja eläkkeellä oleva voi saada eläkettä saavan hoitotukea. Potilaan matkat hoitoihin ja kontrolleihin korvataan. n Lapsi elinsiirtopotilaana Erityishoitorahaa voi saada elinsiirron jälkeen muutaman kuukauden ajan. Välittömästi siirron yhteydessä vanhemmat voivat saada lyhyen ajan sairauspäivärahaa. Potilas voi tarvita korvattavia lääkkeitä ja kliinisiä ravintovalmisteita. Siirron jälkeen myös lapsipotilas tarvitsee elinikäisen hyljintälääkityksen, jonka Kela korvaa. Alle 16 -vuotias elinsiirtopotilas voi saada alle 16-vuotiaan vammaistukea. Vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta varten elinsiirtopotilaalle laaditaan tarvittaessa kuntoutussuunnitelma. Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksia. n Omainen Joissakin tilanteissa elinsiirtopotilaan omainen voi saada sairauspäivärahaa. n Elimenluovuttaja Elävällä elimen, kudoksen tai solujen luovuttajalla on oikeus saada luovutuspäivärahaa. Elinluovuttajan matkat sairaalaan ja kontrolleihin korvataan. Lääkkeet korvataan tilanteesta riippuen.

7 12 n Terveys Alkoholiko painopeikko? iso kaljamaha, isompi kuin isällä, huudahti suorapuheinen pikkupoika nähdessään kadulla tosivatsakkaan herran. Hys, ei noin saa sanoa, opasti äiti jälkikasvuaan. Miten kaljasta voi tulla Onpa tuollainen pallomaha?, napero hämmästeli. Samaa ihmettelee moni aikuinenkin. Kukaan ei nauti Alkon tuotteita saadakseen niistä energiaa, mutta saa sitä silti melko roimasti. Desilitra puhdasta alkoholia sisältää noin 700 kcal (3 MJ). Mitä enemmän juomassa on alkoholiprosentteja ja sokeria, sitä enemmän siinä on myös kaloreita. Energiamäärä vaihtelee samankin juomaryhmän sisällä melkoisesti. Esimerkiksi oluessa voi olla kcal, puna- ja valkoviinissä kcal ja viinassa kcal desilitraa kohden. Desilitra vahvaa äkkimakeaa likööriä voi sisältää jopa 400 kcal. ALKOHOLI NAKERTAA TERVEYTTÄ Ruokakolumni Paula Hakala Johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Vastaus kysymykseen lihottaako alkoholi? ei ole yksiselitteinen. Itse alkoholi ei varastoidu rasvaksi, mutta se voi myötävaikuttaa lihomiseen. Elimistö käyttää energiaksi ensin alkoholin, joka syrjäyttää muut energianlähteet. Jos ravinnon rasvalla, hiilihydraateilla ja proteiinilla ei ole käyttöä energiana, niiden ylimäärä varastoituu kehon rasvakudokseen ja kerryttää kiloja. Lisäksi alkoholi heikentää harkintakykyä ja itsekuria, jolloin moni syö yli tarpeen. Lasillinen viiniä tai olutta silloin tällöin ei vaikuta juurikaan painoon, jos ruoka- ja liikuntatottumukset ovat kohdallaan. Alkoholin käytön runsastuessa lihomisen vaara on kuitenkin ilmeinen, kuten seuraavilla esimerkkihenkilöillä: Myyntimies Masa illastaa ravintolassa useita kertoja viikossa pitkän kaavan mukaan. Tuhdista ateriasta alku- ja jälkiruokineen kertyy energiaa keskimäärin kcal. Ravintola-annos aperitiivia, viiniä ja konjakkia nostavat energian saannin kcal:iin, eivätkä annokset jää aina yhteen. Illallisen energiamäärä tulee kaiken sen lisäksi, mitä Masa on syönyt jo päivän mittaan. Viiniin mieltyneen Vilman juominen pysyi työuran aikana kohtuudessa, mutta eläkkeelle jäätyään hän alkoi tissutella viiniä pitkin päivää. Lisäksi terveellinen työpaikka-ateria vaihtui rasvaa tihkuvaan pikaruokaan. Ei eläkeläisellä ole varaa muuhun, selittää Vilma. Autonkuljettaja Aapo pysyy arkipäivät raittiina, mutta viikonvaihteessa hän ei säästele juomisessa. Olutta kuluu korikaupalla ja välillä väkevämpääkin. Niistä kertyy ruoan kera kaloreita helposti 2 3 kertaa tarvetta enemmän. Alkoholi on suomalaisten työikäisten suurin terveyshaitta ja lihavuus kirii kannoilla. Molemmat nakertavat sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä lukuisin tavoin, joten ne ovat erittäin huono yhdistelmä. Alkoholi voi kietoa kohtuukäyttäjänkin salakavalasti koukkuunsa milloin tahansa ja alkaa ohjailla elämää kaikilta osin huonompaan suuntaan. Heli Tuomisalo (takana) on Helena Sivosen apuna. Työttömistä avustajia Helena Sihvonen, 44, tarvitsee päivittäin avukseen toisen ihmisen jalkoja ja käsiä. Vuodesta 2004 alkaen hänellä on ollut avustaja vapaa-ajantoimintoihin Mikkelin Seudun Invalidit ry:n kautta. Avustaja käy Sihvosen luona kahtena päivänä viikossa yhteensä viiden tunnin ajan. Harrastuksia Helena Sihvosella riittää. Viikko-ohjelmassa on muun muassa ratsastusta, jumppaa ja uintia. Mikkelin Seudun Invalidien WEP-Vaikeavammaisten elämänlaadun parantaminen -hankkeen kautta myös melonta, suunnistus ja laskettelu ovat tulleet mahdollisiksi. Aina ei kuitenkaan olla menossa jonnekin. Tammikuisena maanantaina avustaja Heli Tuomisalo auttaa Sihvosta lettujen paistossa. Sihvonen oli tehnyt taikinan valmiiksi jo edellisenä päivänä. Joulun alla hän urakoi kortteja avustajansa ja sapluunan avulla. Keväämmällä on luvassa mullanvaihto kymmeniin viherkasveihin. Haluan tehdä asioita itse. Se on minulle tärkeää, mutta tarvitsen apua hienomotoriikkaa vaativiin juttuihin. Avustaja ei todellakaan päätä asioistani, vaan tahdin määrään minä, Sihvonen kuvaa. Hän sanoo elävänsä täyttä elämää CP-vammastaan huolimatta omassa asunnossaan. Palvelutalosta hän saa tarvittavan avun esimerkiksi pukemiseen ja pesuihin. Kodin siivouksesta ja päivittäisestä ruoanlaitosta hän huolehtii itse. Viihdyn itsekseni, mutta toisaalta minulle on tärkeää pysyä liikkeellä. Minusta tulisi sairas, jos jäisin kotiin neljän seinän sisälle, Sihvonen toteaa. Mikkelin Seudun Invalidit ry. palkittiin viime vuonna ainutlaatuisesta avustajatyöstään Mikkelin kaupungin Vuoden sosiaaliteko -palkinnolla. Yhdistys etsii TAHDIN MÄÄRÄÄN MINÄ J e r e L au h a avustajat pitkäaikaistyöttömistä, kouluttaa heidät, hoitaa palkanmaksun ja työnantajavelvoitteet. Palkkatukea avustaja saa vuodeksi. Ensimmäinen kuukausi menee herkästi opetellessa avustettavan kanssa yhdessä toimimista. Jokainen avustettava on erilainen, ja on selvää, että kaikilla on niin hyviä kuin huonoja päiviä. Itselläni oli kokemusta kahden kehitysvammaisen pojan avustajana olosta, joten tehtäviin oli helppo päästä sisälle, kertoo Tuomisalo. Hän avustaa useaa ihmistä päivittäin. Lisäksi hän on mukana liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille lapsille järjestetyssä liikuntakerhossa. Toiveissa on monen muun avustajan tavoin löytää tätä kautta pitempiaikainen työsuhde. Jaana Matikainen Hammaslääkäripelkoon käsiksi näytellen Lahdessa puututaan nuorten hammaslääkäripelkoon teatterin keinoin ja piirrosten avulla. Satakunta yläasteen oppilasta kirjoitti ja piirsi hammaslääkärikokemuksistaan. Nuoret toivat esille ajatuksiaan ja tunteitaan hammashoitolakutsusta hoitotapahtumaan. Tarinoista Lahden diakonian instituutin Dilan opiskelijat tekivät pieniä näytelmiä, joissa nuorten kertomia tilanteita näyteltiin eri henkilöiden näkökulmista lisäksi näyteltiin vaihtoehtoisia menettelytapoja. Näytelmien yleisönä oli hammashoitolan henkilökunta, joka analysoi näkemänsä ja osallistui myös itse kohtauksiin eri rooleissa. Nuorten välittämät tarinat koskettivat: Hoitajat ja hammaslääkärit löysivät näytelmistä ja sarjakuvista työhönsä uusia kehittämiskohteita. Vastedes hammashoitolassa kiinnitetään enemmän huomiota puheisiin ja eleisiin, joilla todettiin olevan iso merkitys nuoren luottamukselle. Hoitoon tulevaa ei kutsuta sisään pelkällä sukunimellä. Huomio kiinnitetään hoitohuoneeseen tulevaan nuoreen eikä tietokonepäätteeseen. Uutta tietoa hyödynnetään myös pelkäävien potilaiden tueksi. Vastaava hammashoitaja Merja Jokela näyttää nuoren piirtämää kuvaa, jossa potilas on vankina hoitotuolissa, puhekuplassa lukee älä perkele tee sitä, ja taustalla tuijottaa mörön näköinen hahmo. Alalaidasta raahustaa tiehensä kumaraan P e l k o h a m m a s h o i t a j a n v i n k i t h a m m a s h o i t o p e l k o i s e l l e n Älä häpeä pelkoa, siitä kertominen on oikeutesi. n Erittele pelon syitä ja yritä nimetä asiat, joita pelkäät. n Mieti, mikä pelossasi liittyy todellisuuteen, mikä mielikuviin. n Varaa hammaslääkäriltäsi erillinen aika pelosta puhumiseen. lysähtänyt lohikäärme luu suussa. Draamoista ja sarjakuvista välittyi hyvin pelon ominaisuus, se mitä nuoret pelkäävät, ja toisaalta se, millaiset seikat omassa käytöksessämme lisäävät pelkoa, Jokela toteaa. Työntekijöiden on tärkeä tunnistaa potilas, jolle pelko on sietämätöntä. Hammashoitopelon syyt ovat moninaiset, eikä asiakas pysty niitä aina edes nimeämään. Siksi häntä on autettava puhumaan ja käsittelemään pelkoa. Hammaspeikkomyytistä halutaan eroon. Lahdessa pelon hoitoa on kehitetty vuosia. Muun muassa pelkääviä lapsipotilaita varten on oma hammashoitaja, jonka vastaanotolla he saavat porata aidolla poralla jättiläistekohampaita. Nyt käynnissä oleva, parivuotinen henkilöstön ja palvelun kehittämishanke Hammaspeikko toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Hankkeen vetäjän, tutkija ja teatterimenetelmän kehittäjän Anne Pässilän mielestä on tärkeää pitää hammashoidosta kerrotut tarinat ja viestit ajan tasalla. Nuorten tuottamasta materiaalista nousi jopa irvokkaita kauhutarinoita. Se kertoo vahvana elävästä hammaspeikkomyytistä, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Hammashoidosta on aika luoda uudenlaista tarinaa, Pässilä sanoo. Sirpa Palokari n Hakeudu vastaanotolle, jossa tulet aidosti kuulluksi. n Hammashoitopelosta voi päästä hyvien kokemusten avulla. Terveys n 13 A n n i k a m a n n s t r ö m Osasairauspäivärahakausi piteni Osasairauspäivärahaa voi nyt saada työkyvyttömyyden alusta lukien sairauspäivärahalle säädetyn omavastuun jälkeen. Säädöksiä muutettiin vuoden alusta. Osasairauspäivärahan turvin työntekijällä on mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti ja saada lisäksi osasairauspäivärahaa. Uudistuksen tavoitteena on tukea työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja palaamista kokoaikaiseen työhön. Viime vuonna osasairauspäivärahaa sain henkilöä. Kainuussa palautetta lääkäreille Kainuun Kelan alueella käynnistyi helmikuussa kokeilu, jossa lääkärinlausunnon kirjoittanut työterveyslääkäri saa tiedon siitä, onko hänen potilaalleen myönnetty potilaan hakema etuus. Päätöksestä tiedottamiseen pyydetään etuudenhakijalta lupa. Kokeilussa ovat mukana useimmat Kajaanissa toimivat työterveyslääkärit. Kokeilu on osa Yhteistyöllä työkykyä eli Kyky-hanketta. Hankkeessa kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa yksilöllisiä, asiakkaan elämäntilanteeseen sopivia ratkaisuja. Niillä parannetaan asiakkaan työkykyä ja tuetaan hänen työssä pysymistään ja työhön paluutaan. Vammaisetuuksia myös laitoshoidossa oleville Vammaisetuuksia alettiin vuoden alusta maksaa myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme kuukautta. Muutos koskee henkilöitä, jotka saavat eläkettä saavan hoitotukea, alle 16-vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea tai ruokavaliokorvausta. Jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa arvioidaan olevan noin sellaista henkilöä, joilla ei ole ollut vammaisetuuksia. Nämä henkilöt voivat siis nyt hakea näitä etuuksia.

8 14 n Koti&Perhe Monikkoperheissä iloa ja stressiä Perheet, joihin syntyy kerralla enemmän kuin yksi lapsi, tuntevat kohtaavansa moninkertaisen ilon. Samalla näille perheille tulee myös moninkertaiset elämänhallinnan ja taloudellisen selviytymisen haasteet. Vaikka monikkoperheiden vanhemmat kuvaavat itsensä keskimäärin varsin hyvätuloisiksi, lähes puolet Suomen Monikkoperheet ry:n kyselyyn vastanneista kokee toimeentulovaikeuksia. Lähes kolmannes vanhemmista kokee stressiä. Toimeentulon vaikeuksista kärsivien perheiden lapset voivat muita heikommin. Suomeen adoptoidut kokevat itsensä suomalaisiksi Ulkomailta Suomeen adoptoidut kokevat itsensä ensisijaisesti suomalaisiksi. Arjen tilanteissa muusta väestöstä poikkeavan näköinen suomalainen kuitenkin leimataan helposti ulkomaalaiseksi ja eisuomalaiseksi. Tämä näkyy usein ikävinä puheina, katseina ja tekoina. Tutkija Heidi Ruohion Väestöliiton tutkimukseen haastattelemien nuorten mukaan reaktiot muuttuvat myönteisemmiksi heti, kun he kertovat olevansa adoptoituja. Adoptoituihin suhtaudutaan suopeammin kuin muihin maahanmuuttajaryhmiin. Suomessa on noin kansainvälisen adoption kautta tullutta. Kela maksoi viime vuonna kansainvälistä adoptiotukea 182 perheelle. Elatustukea lähes lapsesta Viime vuoden lopussa perhettä ( lasta) sai Kelasta elatustukea. Suurin osa perheistä ja lapsista sai täysimääräistä tukea 136,41 e/kk/ lapsi. Elatustuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi huhtikuun 2009 alussa. Kela maksoi viime vuonna yhdeksän kuukauden aikana elatustukea yhteensä 114,6 milj. euroa. Perheen sisäinen adoptio luo turvallisuudentunnetta Viime syksynä perheen yhdessä olo turvattiin myös samaa sukupuolta olevien vanhempien lapsille. Månsin äidit Camilla Kronqvist ja Birgit Schaffar hengähtivät helpotuksesta. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat nyt adoptoida toistensa lapset syyskuun 2009 alusta voimaan tulleen lainmuutoksen ansiosta. Vihdoinkin! kuului näiden kahden äidin kommentti uudesta laista. Månsilla on nyt yhtäläinen oikeus molempiin vanhempiinsa. Aiemman lainsäädännön mukaan ns. sateenkaarilapsilla ei ollut minkäänlaisia oikeuksia toista vanhempaansa kohtaan, ei tapaamisoikeutta, ei perintöoikeutta eikä oikeutta elatustukeen. Perheen sisäisessä adoptiossa partnerin lapsi katsotaan nyt lain mukaan parin yhteiseksi lapseksi. Voi tapahtua mitä tahansa. On hyvä, että Månsilla on nyt samat oikeudet kuin muillakin lapsilla siltä varalta, että jotain tapahtuu toiselle meistä tai eroamme. On kallista laatia testamentti, kuten me teimme, kertoo Camilla. Birgit ja Camilla ovat olleet parisuhteessa monta vuotta, ja Månsin he hankkivat yksityisen sukusolujen lahjoittajan avulla. Heistä tuntuu oudolta, että heitä kohdellaan kuin mitä tahansa adoptiovanhemmuutta hakevaa paria. SAMAT OIKEUDET KUIN MUILLA L i na A n t m a n Käymme läpi adoptioneuvonnan ja sopivuutemme vanhemmiksi selvitetään. Se tuntuu todella hölmöltä, koska olemme jo Månsin vanhemmat, Birgit ihmettelee. - En oikein ymmärrä ajatusta voisivatko he sanoa ei, ja mitä sitten tapahtuisi? Eikö Camillakaan saisi sitten pitää Månsia? Täytyisikö meidän erota? Pariskunta toivoo, että kyseessä ovat vain lastentaudit, jotka vaivaavat vasta voimaan tulleen lain soveltamista, ja että adoptiosta vähitellen tulee pelkkä muotoseikka. Olemme tietenkin erittäin tyytyväisiä ja iloisia tästä laista, kaikesta huolimatta. Päivä, jolloin laki hyväksyttiin, oli suuri päivä perheessämme! Lina Antman Käännös Kirsti Kalliosalo Kaksivuotiaalla Måns-pojalla on kaksi äitiä kohta myös virallisesti. Isäkuukauden suosio kasvoi Koti&Perhe n 15 Isäkuukautta käytti viime vuonna isää. Se on 21,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Isäkuukausi piteni 12 arkipäivällä tämän vuoden alussa. Pidennys koskee niitä perheitä, joilla oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut vuoden 2010 puolella. Ensimmäisiä pidennettyjä isäkuukausia pidetään siis aikaisintaan syksyllä. Jos isä käyttää vanhempainrahakaudesta vähintään kaksi viimeistä viikkoa, hänellä on nyt oikeus 24 vanhempainvapaan lisäpäivään. Isä voi valita, kuinka monta lisäpäivää ISÄLLÄ 24 LISÄ PÄIVÄÄ hän haluaa pitää. Pisimmillään isäkuukausi on 36 päivää. Isäkuukauden aikana isä ei voi käydä työssä eikä äiti saada päivärahaa. Äidin kanssa samaan aikaan isä voi hoitaa lasta ennen itsenäistä isäkuukauttaan milloin tahansa äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana. Isä voi pitää tuolloin isyysvapaata 1 18 arkipäivää, ja hänelle maksetaan päivärahaa yhtä aikaa äidin kanssa. Lapsen hoitamista varten isällä on siis oikeus enimmillään yhteensä 54 päivärahapäivään. Isäkuukauden pidentämisen tavoitteena on kannustaa isiä käyttämään isäkuukautta nykyistä enemmän ja ottamaan vastuuta lapsensa hoitamisesta. Vuonna 2009 vanhempainpäivärahaa sai isää, mikä on 1,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Ns. perinteistä isyysrahaa sai isää. Se on 1,7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hilkka Arola V A N H E M P a i n P ä i v ä r a h a t Vanhempainpäivärahoja ovat n äitiysraha n erityisäitiysraha n isälle maksettava isyysraha sekä n vanhempainraha, joka maksetaan joko äidille tai isälle. h a n n e s V i c t o r z o n / k u va a r i o Lastenhoidon tuen saajille kesäkirje Kela lähettää huhtikuussa noin :lle lasten yksityisen hoidon tuen saajalle kirjeen, jossa tiedustellaan lasten kesäajan hoitoaikoja ja hoitomaksuja. Kirjeellä halutaan varmistaa, että myös kesäaikana tuki maksetaan perheille oikean suuruisena. Kirjeessä on vastausohjeet. Kirjeen saajien tulee palauttaa siinä pyydetyt tiedot mennessä. Jos asiakas ei palauta vastauslomaketta ja mahdollista hakemuslomaketta tulotietoineen, Kela lakkauttaa yksityisen hoidon tuen maksamisen alkaen. Perhepolitiikka mukautuu hitaasti Vanhempien ero voi hämmentää sosiaalisia suhteita paljon laajemmin kuin olemme tottuneet ajattelemaan. Näin sanoo äskettäin julkaistun kirjan Ero, vanhemmuus ja tukeminen toimittaja, yliopistonlehtori Aino Kääriäinen Helsingin yliopistosta. Kirjan on julkaissut Lastensuojelun Keskusliitto. Kirjan mukaan perhepoliittisten etuuksien tulisi mukautua nykyistä nopeammin eroperheiden muuttuviin tarpeisiin. Ongelmat ennakoivat huonoa unta Huono unen laatu aikuisiässä voi olla yhteydessä lapsuudenkodissa koettuihin vaikeuksiin. Tämän osoittaa suomalainen unitutkimus. Haitallisimmaksi unen laadun kannalta osoittautui jatkuvasti koettu pelko jotain perheenjäsentä kohtaan. Muut unen laatua heikentävät lapsuuden ajan tapahtumat olivat mm. vanhempien avioero, pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet ja vakavat ristiriitaisuudet perheessä. Erityisen suuri riski huonoon unen laatuun oli niillä, joilla lapsuudenkodin vaikeuksiin liittyi myös huono suhde jompaankumpaan vanhempaan.

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sairaanhoitokorvausten muutokset matkakorvaukset hammashoidon korvaukset 15.1.2015 Anne Giss pääsuunnittelija Kelan terveysosasto Matkakorvaustilastot Matkakorvaukset

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa

Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa TAUSTAA SÄHKÖISELLE SUORAKORVAUSMENETTELYLLE Matkakorvaukset kasvavat noin 10 % vuodessa Väestön ikääntyminen Terveydenhuollon

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Kela tiedottaa 28.12.2004 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Ensi vuosi tuo tasokorotuksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Suullinen hakeminen 13.2.2012

Suullinen hakeminen 13.2.2012 Suullinen hakeminen Takuueläkettä on voinut hakea suullisesti viime keväästä alkaen 120 000 hakemuksesta noin viidennes on haettu suullisesti, joko puhelimitse tai toimistossa. Käytännössä asiakas soittaa

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat jo liittyneet sähköisen reseptin käyttäjiksi. Yksityinen terveydenhuolto siirtyy parhaillaan vaiheittain sähköisen

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Voit hakea Kelan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Sisältö Lääkärin- ja hammaslääkärin palkkiot Tutkimus ja hoito Matkakorvaus sairaus- ja kuntoutusmatkoista Lääkekorvaukset

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu

Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu Omakanta portti omiin terveystietoihisi Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu näet omat hoitotietosi ja sähköiset reseptisi voit itse päättää, miten terveystietojasi käytetään terveystietosi

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55 Äitiysavustus Määrä: Hakija saa valintansa mukaan joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman. Äitiysavustuksia saa kaksi toista ja kolme kolmatta samalla kertaa syntynyttä lasta kohden eli

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Taksimatkojen suorakorvaus. Helmikuu 2012

Taksimatkojen suorakorvaus. Helmikuu 2012 Taksimatkojen suorakorvaus Helmikuu 2012 Kelan taksimatkat 2011 Taksimatkoja 3,2 milj. kpl Kustannukset 176 milj. euroa Noin 8000 taksiyrittäjällä oli valtakirjasopimus Kelan kanssa yli 4000 taksia on

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KOTI JA PERHE TERVEYS JA KUNTOUTUS OPISKELU JA ASEVELVOLLISUUS TYÖTTÖMYYS ELÄKKEELLE Hakemukset ja liitteet www.kela.fi/asiointi Puhelinpalvelu ma pe klo 8 18 Asevelvollisen

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Pohdi Mieti, mitä Sinulle tulee mieleen sanoista ISÄ, ISYYS. ISÄ Isä on lapsen miespuolinen vanhempi Isyys voidaan määritellä biologisen, sosiaalisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

SOSIAALITURVAN KOE 172 + Mallivastaukset ( p.)

SOSIAALITURVAN KOE 172 + Mallivastaukset ( p.) SOSIAALITURVAN KOE 172 + Mallivastaukset ( p.) Kysymyksiä sosiaaliturvan eri osa-alueilta 5p Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin? oikein väärin a) Erityisäitiysrahaa maksetaan lapsen ulkomailta

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Akavan Erityisalat 5.3.2106 Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja 2 Kelassa uusi organisaatio 2016 Vuonna 2015 oli 24 vakuutuspiiriä ja 6 erityisyksikkö > vuonna 2016 on enää 5 vakuutuspiiriä,

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017 Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot