Väestö ja muuttoliike

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestö ja muuttoliike"

Transkriptio

1 lualan työllisyys lisääntyi EU:ssa vuosien 1990 ja 1999 välillä 12 miljoonalla, kun muiden sektoreiden työllisyys väheni 9 miljoonalla. Suurin osa vähentymisestä tapahtui 1990-luvun alun lamavuosina, vaikkakin noususuhdanteen alettua on maatalouden työllisyys yhä laskenut (noin 1,3 miljoonaa). Teollisuuden työllisen työvoiman määrä on pysynyt varsin vakaana. On odotettavissa, että maatalouden työpaikkojen lasku jatkuu voimakkaana taantuvilla alueilla, mutta teollisuuden työpaikat säilyvät suurelta osin entisellään. Voi jopa käydä niin että joillakin vähemmän teollistuneilla alueilla teollisuuden työpaikat lisääntyvät, kuten on jo ollut näkyvissä viime vuosina. Keskeisillä teollisuusalueilla sen sijaan työllisyys voi monin paikoin vähetä, ainakin teollisuuden osuus kokonaistyöllisyydestä. O sin tämä muutos on jo ollut näkyvissä johtuen siirtymästä korkeamman jalostusarvon toimintoihin. Työllisyyden rakennemuutos on tulevina vuosina todennäköisesti vielä voimakkaampaa hakijamaissa, joissa työpaikat ovat suurelta osin keskittyneet maatalouteen ja/tai teollisuuteen. Huomattavaa on, että tässä yhteydessä (ks. kartat työllisyydestä ja tuottavuudesta sektoreittain) EU:n vauraimmilla alueilla työpaikkojen siirtymä teollisuudesta ja vähemmässä määrin maataloudesta ei ole välttämättä yhteydessä jalostusarvon vähenemiseen näillä sektoreilla. Useissa tapauksissa teollisuuden tuottavuus on lisääntynyt merkittävästi samalla kun työllisyys on suuntautunut korkeamman jalostusasteen toimintoihin. Tämä osoittaa pienen, mutta kilpailukykyisen teollisen sektorin potentiaalia toimia avainsektorina alueellisessa kehityksessä. Toimialojen sisällä olevat muutokset yhtä tärkeitä kuin toimialojen välillä Eräs EU:n vähemmän vauraiden alueiden puuttuvaan talouskehitykseen vaikuttava tekijä on tuotannon keskittyminen alhaisen jalostusarvon sektoreille (vaikkakin tuottavuus voi samalla toimialalla vaihdella suuresti Unionin sisällä). Tämä heijastaa eroja sekä samojen toimintojen tuottamisen tehokkuudessa että keskittyneisyydessä alhaisen tai korkean jalostusarvon toimialoihin. Esimerkiksi liiketoiminta- ja rahoituspalveluilla on suhteellisen korkea jalostusarvo työntekijää kohden koheesiomaissa (sekä joissain hakijamaissa), mikä heijastaa osittain korkeaa korkotasoa (joka nostaa jalostusarvoa rahoituspalveluissa) ja vähäistä toimialakilpailua, mutta ehkä myös toimialan kehittymättömyyttä suhteessa potentiaaliseen kysyntään. Toisaalta teollisuudessa, jonka jalostusarvo työntekijää kohden on useimmissa näistä maista yli tarkastelumaiden (EU27) keskiarvon, tuottavuus onkin suhteellisen alhainen. Tämä osoittaa sitä, että korkean teknologian alat ja korkean jalostusarvon omaavat alat keskittyvät vauraimpiin EU-jäsenmaihin. 4 Maataloudessa jalostusarvo työntekijää kohden on noin % kaikkien toimialojen EU-keskiarvosta vauraimmissa maissa, mutta vain 40 % Espanjassa, 25 % Kreikassa ja 13 % Portugalissa (ja 16 % Itävallassa) (hakijamaissa osuus on vielä alhaisempi). Luvut osoittavat yhtäältä tarvetta monipuolisttaa tuotantoa korkean jalostusarvon toimintoihin ja toisaalta potentiaalia pitkän aikavälin tuottavuuden nousuun tällä sektorilla. Väestö ja muuttoliike EU:n väestö alkaa vähetä... EU:n väestö oli vuoden 2000 alussa 376 miljoonaa, huomattavasti vähemmän kuin Kiinassa (1,2 miljardia) tai Intiassa (1 miljardi), mutta huomattavasti enemmän kuin USA:ssa (272 miljoonaa) tai Japanissa (126 miljoonaa). Syntyvyys- ja kuolleisuusasteen sekä muuttoliikkeen ennusteet lupaavat nykyisten suuntausten jatkuvan: EU:n väestön ennustetaan kasvavan hyvin hitaasti vuosien välillä (vain 0,2 %/vuosi), sen jälkeen vuoteen 2220 tuskin lainkaan (0,1 %/vuosi), minkä jälkeen väestön arvioidaan vähenevän. Vuonna 2010 väkiluvun ennustetaan olevan 385 miljoonaa ja vuonna 2025 vain vähän suurempi, 388 miljoonaa. Vuodesta 2008 väestön luonnollisen kasvun oletetaan kääntyvän negatiiviseksi, mutta positiivinen nettomuutto korvaa tätä vähenemistä. Väestönkehityksen suunta vaihtelee kuitenkin merkittävästi EU:n eri osissa. Vaikka väestö edelleen kasvaa, vaikkakin hitaasti joillakin alueilla, etenkin Espanjassa, Italiassa, Saksassa ja Pohjoismaissa se on jo alkanut vähetä (Kartta A.11). Vuosien 41

2 välillä useimpien Saksan ja Italian sekä eräiden Ranskan, Yhdistyneiden Kuningaskuntien ja Itävallan alueiden väkiluvun ennakoidaan vähenevän. Toisaalta väestön ennustetaan kasvavan varsin voimakkaasti eräillä Etelä-Espanjan, Etelä- Ranskan, Kreikan, Saksan, Alankomaiden ja Yhdistyneiden Kuningaskuntien alueilla. On arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä 90:ssä noin 200:sta NUTS 2 tason alueesta väestö tulee vähenemään. Näillä alueilla asuu noin puolet EU:n väestöstä. Näin alueisiin kuuluu kaikki Italian alueet ja käytännöllisesti katsoen alueita jokaisesta jäsenmaasta....kuten se vähenee myös hakijamaissa Väestönkehityksen suunta on vielä epäedullisempi hakijamaissa ja luvuilla väestö kasvoi vahvasti vielä lähes kaikissa 12 hakijamaassa korkean syntyvyysasteen ja lisääntyneen elinajanodotteen vuoksi. Kuitenkin 1990-luvulla syntyvyysaste putosi dramaattisesti ja elinajanodote väheni. Lisäksi maastamuutto oli erittäin voimakasta, Tšekin tasavaltaa, Maltaa ja Kyprosta lukuunottamatta, jossa nettomuutto oli positiivista välillä (ks. kartta A.12). Väestönkasvu on edellä mainittujen syiden vuoksi jo nyt alkanut laskea useimmissa maissa. Kahdestatoista hakijamaasta kahdeksassa väkiluku jo väheni 1990-luvulla. Vuosien 1995 ja 1997 välillä väkiluku laski 32 NUTS 2 -alueella 52:sta; 31 näistä oli negatiivinen muuttotase. Laajalla Eurooppalaisella alueella, johon jäsenvaltioiden lisäksi lasketaan hakijamaat on ennakoitavissa vielä aikaisempi väestön väheneminen kuin mitä yllä on mainittu. (12 maan ennusteet perustuvat YK ennusteisiin 5 ). Alueet, joilla väestö vähenee Väestönkehitykseen vaikuttaa sosiaalinen ja taloudellinen kehitys. Erityisesti muuttovirrat ovat yhteydessä työmarkkinoiden alueellisiin eroihin, jolloin ihmiset muuttavat parempien työmahdollisuuksien alueille. Pitkällä aikavälillä se vaikuttaa myös syntyvyys- ja kuolleisuusasteisiin. EU:n taantuneita alueita luonnehtii alhainen tulotaso, korkea työttömyys sekä maatalouden ja teollisuuden korkea työvoimaosuus (kuvio A.9). Lisäksi näillä alueilla on suhteellisen vähän nuorisoa, mikä heijastaa muuttoliikkeen suuntautumista toisille alueille, sekä alhaista syntyvyyttä. Väestön tiheys on usein alhainen johtuen alueiden maaseutuluonteesta. Alueisiin, joissa väki on vähentynyt viime vuosina kuuluu kuitenkin myös hyvin tiheään asuttuja alueita (kuten Bryssel ja Attiki, jossa Ateena sijaitsee). Suburbanisaatio, ts. lähiöistyminen, muutto lähiöihin sekä ympäröiville alueille (engl. myös urban sprawl ) on ollut selkeästi näkyvissä useilla kaupunkiseuduilla ympäri Eurooppaa. Väestön vanheneminen EU:ssa kiihtyy... Väestö vanhenee EU:ssa nopeasti. Alhaisen syntyvyysasteen vuoksi nuorten, alle 15- vuotiaiden osuus on vähentynyt jo vuosia, minkä ennakoidaan jatkuvan tulevaisuudessa. Osuuden ennustetaan putoavan vuoden %:sta 14,5 % vuonna Sitä vastoin 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus kasvaa merkittävästi ja saavuttaa vielä nopeamman kasvuvauhdin vuoden 2010 jälkeen, jolloin suuret ikäluokat saavuttavat tämän iän. Siten vanhusten osuuden arvioidaan kasvavan vuoden %:sta 22 %:iin vuonna Lisäksi yli 80-vuotiaiden osuus kasvanee vielä voimakkaammin tämän ikäryhmän sisällä. Näillä kehitysnäkymillä on merkittävät seuraukset sosiaalisen hyvinvoinnin ja verotuksen järjestelmiin ympäri EU:ta. Erityisesti eläkkeelle jäävien määrä kasvaa, mikä lisää työikäisten verotustaakkaa. Kaikissa jäsenvaltioissa vanhusten (65 tai yli) osuus suhteessa työikäiseen (15 64-vuotiaat) väestöön lisääntyy, mutta kehityksessä on maittaisia eroja. Suurin lisäys vanhuusväestön huoltosuhteessa on odotettavissa Italiassa, Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa ja pienin Irlannissa, Portugalissa ja Luxemburgissa. Sama pätee yleiseen huoltosuhteeseen (vanhusten ja lasten määrä suhteessa työikäiseen väestöön) huolimatta lasten määrän vähenemisestä 6 (Kartta 10). Tällä hetkellä jokaista 100 työikäistä kohden on 46 huollettavaa; vuonna 2025 suhteen arvioidaan olevan 58. Huoltosuhteen arvioidaan olevan korkein useimmilla Ranskan, Suomen ja Ruotsin alueilla. Suurten ikäluokkien tuleminen eläkeikään yhdessä nuorten määrän vähenemisen kanssa vähentää 42

3 työikäisen väestön määrää EU:ssa vuodesta 2010 lähtien. On ennustettu että määrä putoaa nykyisestä noin 251 miljoonasta 243 miljoonaan vuonna Samalla keski-ikä nousee vuotiaiden ikäryhmän sisällä....kuten tapahtuu myös hakijamaissa Väestö vanhenee laajennetussa EU:ssa, ts. hakijamaat mukaan lukien, hieman hitaammin kuin nykyisissä jäsenmaissa. Aktiivinen väestön kasvuun tähtäävä politiikka, jota näissä maissa harjoitettiin 1970 ja luvuilla kääntyi päinvastaiseksi 1990-luvulla. Vaikka väestön keskimääräinen ikä on tällä hetkellä alhaisempi kuin EU:ssa, se mitä todennäköisemmin lisääntyy nopeasti seuraavan 25 vuoden aikana, kun hedelmällisyyslukujen laskiessa myös alle 15 -vuotiaiden määrä putoaa kaikissa muissa maissa paitsi Maltalla. Vuoteen 2025 mennessä nuorten osuus koko väestöstä arvioidaan siten olevan alhaisempi kuin nykyisissä jäsenmaissa. Toisaalta 65 ja siitä yli -vuotiaiden osuus näissä maissa on alhaisempi kuin EU:ssa nykyisin. Siten myös vanhusten huoltosuhde on alhaisempi ja monilla alueilla selkeästi EU-keskiarvon alapuolella (pl. Irlanti). Vanhusten suhteellinen määrä kasvaa kuitenkin merkittävästi, vaikkakin vain Tšekin tasavallassa sen ennustetaan ylittävän EU-keskiarvon vuonna Joka tapauksessa laajennetussa EU:ssa sekä vanhusten huoltosuhteen että yleisen huoltosuhteen odotetaan jäävän vain vähän nykyisen EU:n lukemien alapuolelle. EU:n työvoiman odotetaan vähenevän ja vanhenevan... Edellä kuvailtu työ-ikäisen työvoiman kehitys vaikuttaa väistämättä myös työvoiman kasvuun ja ikärakenteeseen, vaikka siihen vaikuttaa yhtälailla muutokset työvoimaan osallistumisessa ja väestössä. Näihin puolestaan vaikuttaa suuresti erilaiset taloudelliset ja sosiaaliset tekijät, erityisesti työpaikkojen saatavuus, mutta myös koulutuksen kehittyminen, suhtautuminen naisten työhön osallistumiseen, lasten päivähoidon järjestäminen, eläkeikä, eläkejärjestelmät, perherakenne ja niin edelleen. Jos nykyinen väestökehityksen ja osallistumisasteen kehityssuunnat säilyvät, työvoiman ennustetaan kasvavan EU:ssa vuoteen 2010 saakka, jolloin se olisi 183 miljoonaa 7. Tämän jälkeen työvoimaa alkaa vähetä, laskien noin 175 miljoonaan vuonna Työvoiman väheneminen kohdistuu eri tavoin eri alueille (Kartta 11). Joka tapauksessa melkein kaikilla EU:n alueilla taloudellisesti aktiivin väestön määrän ennakoidaan vähenevän vuoteen 2025 mennessä, vaikkakin eri tahdissa. Väheneminen on merkittävää erityisesti Italiassa, Espanjassa ja Saksassa, jossa työvoimasta poistuu noin 1 miljoonaa ihmistä kussakin maassa. Väestön kehityssuuntien ja mahdollisen työvoimaan osallistumisasteen muutosten vuoksi 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus työvoimasta kasvaa kaikissa jäsenmaissa nykyisestä keskimäärin 20 %:sta 30 %:iin 2020-luvun alkupuolella. Pohjoismaissa, jossa työvoimaan osallistumisen ei juuri oleteta muuttuvan, muutos on todennäköisesti suhteellisen pieni, kun taas Italiassa ja Espanjassa, jossa syntyvyysluvut ovat alhaiset voi naisten osallistumisaste nousta huomattavasti. Sama koskee oletettua työikäisen väestön määrä vähenemistä, jonka oletetaan toteutuvan samanaikaisesti hakijamaissa nykyisen EU:n kanssa vuotiaiden määrän odotetaan nousevan hieman nykyisestä 72 miljoonasta vuoteen 2009 saakka, jonka jälkeen se laskee 66 miljoonaan vuonna Työikäinen väestö saavuttaa siten huippunsa, 328 miljoonaa, 2010, jonka jälkeen se tippuu 309 miljoonaan Kuten EU:ssa, vuotiaiden ikäryhmän sisäinen keski-ikä kasvaa, vaikkakin hitaammin kuin EU:ssa....jolla voi olla perusteellisia taloudellisia seuraamuksia Kuten edellä on todettu näillä kehityssuunnilla voi olla kauaskantoisia taloudellisia seuraamuksia, esimerkiksi kestävään sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestelmiin, joiden paine kasvaa vanhuusväestön lisääntyessä. Samoin huomiota on kiinnitettävä vanhemman väestön sekä naisten työhön osallistumiseen, jotka muodistavan pääasiallisen työvoiman kasvun lähteen tulevaisuudessa. 43

4 10 Huoltosuhde 1998 Kokonaishuoltoaste 65 ja vanhempien ikäluokkien osuus Vanhusten huoltoaste % % < 12 < 19 Scotland: NUTS 1 IRL: NUTS Scotland: NUTS 1 IRL: NUTS Scotland: NUTS 1 IRL: NUTS 0 > Ei tietoa Ei tietoa Lähde: Eurostat km EuroGeographics Association hallinnollisille rajoille < > 55 Ei tietoa % 44

5 Canarias (E) Guadeloupe Martinique Réunion (F) (F) Guyane (F) (F) Açores (P) Madeira (P) 11 Työvoiman arvioitu väheneminen Ajanjaksot Ei aiemmin 2025 Välillä 2015 ja 2025 Välillä 2005 ja 2015 Välillä 1995 ja km 45

6 Samalla täytyy kiinnittää huomiota työvoiman osaamisen säilyttämiseen, päivittämiseen ja laajentamiseen, minkä merkitys on jo nyt on ikääntyvän työvoiman myötä huomattu. Monissa maissa on alennetun eläkeiän järjestelmiä, jonka vuoksi tämä haaste on tähän saakka jätetty huomiotta. Lisäksi oletetaan, että vanhempien työntekijöiden palaaminen koulutukseen olisi alhaista mikä sitten lieneekään todellisuus joten työnantajien halukkuus investoida ikääntyviin työntekijöihin on ollut heikkoa. Tämä haluttomuus yleensä perustuu käsityksiin koulutusprosessin hankaluuksista ja työntekijöiden oppimiskyvystä. Näitä ongelmia voidaan kuitenkin vähentää jos vanhempien työntekijöiden koulutus otetaan osaksi elinikäistä kouluttautumista, joka tarkoittaa, että ihmiset hankkivat uusia taitoja läpi heidän työelämän ja ovat siihen tottuneita. Tämän kaltainen kehitys, joka vaatii sekä asenteiden muutosta sekä työtapojen muutosta, on elintärkeä jos halutaan tehokkaasti käyttää vanhemman työvoiman potentiaalia. Tämä saattaa osoittautua välttämättömäksi EU:n tuottajille, jotta ne pysyisivät kilpailukykyisinä maailmanmarkkinoilla. On yhtä tärkeä varmistaa, että naisilla samoin kuin miehilläkin on mahdollisuus palata työelämään perhetilanteisiin liittyvän poissaolon jälkeen. Siihen sisältyy, että heillä on mahdollisuus uudelleenkouluttautumiseen osaamisen ja tietojen päivittämiseksi ja uusien työmenetelmien oppimiseksi. Siten he pystyvät löytämään sopivat työpaikat ja osaltaan vaikuttamaan EU:n talouden kehitykseen. Odotettavissa oleva nuorten ikäluokkien pieneneminen osaltaan vähentää nuorisotyöttömyyttä, vaikkakin pitkällä aikavälillä kehitys riippuu nuorison osaamistasosta ja työpaikkojen kasvuasteesta, kuin pelkästä ikäluokasta koosta sinällään. Nuorten työelämään siirtymisen vähenemisen on myös katsottu liittyvän siihen, että perus- ja ammatillisessa koulutuksessa viivytään pidempään. Tietoteollisen yhteiskunnan kannalta on tärkeä, että tämä suuntaus jatkuu. Samalla on huomattava, että muodollisen koulutuksen ohella tarjottava ammatillinen harjoittelumahdollisuus on tärkeää. Useissa maissa on nuorten osallistuminen työelämään lisääntynyt kun jatkuva kouluttautuminen on voitu yhdistää palkalliseen työhön. Mihin tahansa toimenpiteisiin ryhdytään työelämään osallistumisen lisäämiseksi, se, missä määrin voidaan lisätä nuorten, naisten ja ikääntyvien mahdollisuuksia, riippuu viimekädessä työpaikkojen kasvuasteesta, mikä taas on sidoksissa yleiseen talouskehitykseen. (On korostettava, että prosessi ei ole yksisuuntainen, sillä osaavan ja yritteliään työvoiman saatavuus jo sinällään edistää kilpailukykyä ja talouden kasvua.) Tämä määrää sen, väheneekö työttömyys ja ilmeneekö työvoimapulaa vai lisääntyykö työttömyys EU:ssa jälleen, huolimatta työikäisen väestön määrän vähenemisestä. Esimerkiksi Pohjois-Italiassa monissa osissa ennakoidaan työvoiman vähenevän viimeaikojen kehitystä seuraten ja työvoimapula on jo alkanut esiintyä. Pitkällä aikavälillä kuitenkin, jos talouskasvu ja työpaikkojen nettolisäys pysyy korkeana, tämä voi houkutella enemmän työvoimaa avoimille työmarkkinoille. Tämä koskee etenkin naisia, joiden osallistumisaste on monilla alueilla paljon alle EU-keskiarvon (Pohjois-Italiassa naisten osallistumisaste on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuoden aikana, mutta heikon talouskasvun Etelä-Italiassa se ei juurikaan ole muuttunut). Sisäinen muuttoliike voisi lisääntyä, mutta sitä ei tule ylikorostaa... Viimeaikaiset tutkimukset päätyvät toteamukseen, että laaja-alaiset muuttovirrat hakijamaista nykyisiin jäsenmaihin ovat epätodennäköisiä eikä niitä tulisi ylikorostaa laajentumisen yhteydessä. Koska kuitenkin KIE-maiden asukaskohtaisen tulotason yhtenäistyminen EU-tasolle on pitkäaikainen prosessi, muuttoliikettä todennäköisesti esiintyy kun vapaa liikkuvuus on mahdollista. On arvioitu, että nettomuutto nykyisiin jäsenmaihin olisi vuositasolla noin välittömästi kun liikkumisen esteet on poistettu, mutta kymmenessä vuodessa määrä vähenisi alle /vuosi 8. Tässä ajassa KIEmaista tulleen väestön määrä EU:ssa voisi lisääntyä 2,9 miljoonaan ja seuraavassa 10 vuodessa 3,7 miljoonaan. Huipputaso 3,9 miljoonaa saavutettaisiin 30 vuodessa työvoiman vapaan liikkuvuuden tullessa voimaan. Tämä osoittaa, että EU-maissa asuvien KIE-maiden kansalaisten osuus jäsenmaiden kokonaisväestöstä kasvaisi vuoden ,2 %:sta ainoastaan 1,0 %:in 30 vuodessa. Näiden arvioiden mukaan on virheellistä olettaa, että KIE-muuttajat valtaisivat EU:n työmarkkinoita. 46

7 KIE-maiden muuttajat todennäköisesti jatkossakin suuntaisivat Saksaan ja Itävaltaan, jossa heidän osuus on jo nyt suuri. Arvioidaan, että 65 % muuttaisi Saksaan, 12 % Itävaltaan. Näissäkin maissa muuttoliike suuntautuisi pääosin rajaseuduille ja taloudellisiin keskuksiin Saksassa eteläisiin, Tšekin tasavallan rajalla oleville alueille ennemminkin kuin uusiin osavaltioihin; Itävallassa maan itäosiin. KIE-maiden rajalla olevat alueiden sisäänmuutto sekä työssäkäyntiliikenne todennäköisesti lisääntyy väliaikaisesti. Tämä voi lisätä yhteiskunnallisia ristiriitoja ja paineita näillä alueilla....ja voisi helpottaa työvoimapulaa Viimeaikaisten tutkimusten ehkä kaikkein kiintoisin ja mahdollisesti tärkein tulos on että, toisin kuin EU:ssa, monissa KIE-maissa nuoren, vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia laajennetulle EU:lle, koska se tarjoaa työnantajille mahdollisuuden rekrytoida nuoria korkean koulutuksen omaavia työntekijöitä. Jos kohentunut talouskasvu jatkuu nykyisin oletettua vauhtia, se merkitsee myös, että työvoimapulasta tulee entistä akuutimpi ongelma. Itse asiassa monilla työvoimapulasta kärsivillä alueilla on pulaa nimenomaan vähemmän koulutetusta työvoimasta, vaikka työttömyys olisi samalla korkea. Siirtolaiset voivat helpottaa myös tämäntyyppisessä työvoimapulatilanteessa, mutta samalla on huolehdittava riittävistä toimenpiteistä, joilla siirtolaiset integroidaan osaksi paikallisyhteisöä ja joilla ehkäistään sosiaalista syrjäytymistä. Äskettäin ilmestyneessä Komission tiedonannossa Yhteisestä siirtolaispolitiikasta (COM(2000)757) onkin esitetty kontrolloidun siirtolaispolitiikan omaksumista yhtenä vastauksena väestönkehityksen tuleviin ongelmiin ja korostettu siirtolaisuuden mahdollisuuksia Euroopan Työllisyysstrategian toteuttamisessa. Nuorten poismuutto heikentää yleensä lähtöalueen kehitysmahdollisuuksia lyhyellä tai keskipitkällä ajanjaksolla, koska muuttajat ovat yleensä epäsuhtaisesti juuri parhaiten koulutettuja. Kuitenkin heidän mahdollinen takaisinmuutto kotiseudulle muualla hankitun asiantuntemuksen ja osaamisen kanssa voisi tuoda mukanaan merkittävän virikkeen KIE-alueiden kehitykselle. Laajentuminen ei todennäköisesti aiheuta vakavia ongelmia EU:n työmarkkinoille On epätodennäköistä, että työvoiman vapaalla liikkuvuudella olisi merkittävä vaikutus EU:n työmarkkinoihin kokonaisuudessaan, vaikka sen vaikutus olisi eri jäsenmaissa niiden erityisolosuhteista johtuen. KIE-maat ovat keskimäärin pieniä talouksia, jonka vuoksi lisääntynyt tuonti näistä maista vaikuttaa tuotteiden hintoihin ja sitä kautta palkkoihin ja työllisyyteen varsin rahoitetusti. Erään viimeaikaisen tutkimuksen mukaan muuttoliike KIE-maista, joka olisi keskimäärin /vuosi seuraavan 15 vuoden aikana, laskisi palkkatuloja alle 1 %:lla tällä periodilla 9. Kuitenkin raja-alueilla vaikutus työmarkkinoihin voisi olla merkittävämpi, kuten myös toimialoilla, jotka ovat alttiita KIE-maiden tuonnin aiheuttamalle kilpailulle. Samanaikaisesti uusien markkinoiden läheisyys voi merkitä myös hyötyjä raja-alueen tuotannolle. Investoinnit Investoinnit ovat avain hakijamaiden kasvuun Investointeja mittaavat indikaattorit ovat hyvä barometri osoittamaan talouden kasvupotentiaalia 10 (ks. kuviot A.10 ja A.11). Investoinnit (mitattuna kiinteän pääoman bruttomuodostuksena) ovat suhteessa BKT:n korkeammat hakijamaissa (25 % BKT:stä) kuin nykyisissä jäsenmaissa (20 % BKT:stä) vuoden 1998 lukemien mukaan. On olennaisen tärkeää että tämä ero säilyy tai jopa kasvaa, jotta hakijamaat pystyvät saavuttamaan korkean talouden kasvuasteen, jolloin ne pystyvät kuromaan umpeen eroa EU:n jäsenmaihin. Runsaat investoinnit eivät itsessään ole menestyksen tae niiden täytyy olla oikein kohdennettuja ja yhdistetty tekniseen kehitykseen (kuten jatkossa kuvataan) mutta ne ovat välttämätön ehto kasvulle. Investointien taso kuitenkin vaihtelee huomattavasti hakijamaiden kesken. Tšekin tasavallassa, Slovakiassa ja Puolassa investoinnit ovat niinkin korkeat kuin 30 % BKT:stä. Toisaalta alhaisen BKT:n maissa taso on paljon alhaisempi (esimerkiksi Bulgariassa 11,5 % BKT:stä) 47

I.4 Todellista yhdentymistä määräävät tekijät

I.4 Todellista yhdentymistä määräävät tekijät Tuottavuus, kilpailukyky ja taloudellinen suorituskyky Kilpailukyky nähdään usein avaintekijänä politiikan onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Kirjaimellisesti käsite tarkoittaa tuottajien keskinäistä

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Ilkka Winblad Oulun yliopisto, FinnTelemedicum/Biolääketieteen laitos To be or Well be IV, Oulu 11.2.2010, Suomen väestöennuste 2000 2040 Lähde: Parkkinen

Lisätiedot

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 99. vsk. 4/2003 VÄITÖKSIÄ Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Mika Haapanen KTT, tutkija Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Keskustelutilaisuus alue- ja kaupunkipolitiikasta Vasemmistoliiton aluepoliittinen ryhmä ja eduskuntaryhmä Eduskunta 20.4.2017 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Aluekehityksen

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/AL/fi 1

521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/AL/fi 1 521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/AL/fi 1 2 von 7 521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Pellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT

Pellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Talouden tila ja uhkat keskipitkällä aikavälillä Julkisen talouden liikkumavara

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1

404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1 404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/XPA/fi 1 2 von 9 404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

OECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi

OECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi OECD Regions at a Glance Summary in Finnish Katsaus OECD:n alueisiin Tiivistelmä suomeksi Lukijan opas Miksi OECD Regions at A Glance -raportti on laadittu? Viime vuosina alueiden kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot