Väestö ja muuttoliike

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestö ja muuttoliike"

Transkriptio

1 lualan työllisyys lisääntyi EU:ssa vuosien 1990 ja 1999 välillä 12 miljoonalla, kun muiden sektoreiden työllisyys väheni 9 miljoonalla. Suurin osa vähentymisestä tapahtui 1990-luvun alun lamavuosina, vaikkakin noususuhdanteen alettua on maatalouden työllisyys yhä laskenut (noin 1,3 miljoonaa). Teollisuuden työllisen työvoiman määrä on pysynyt varsin vakaana. On odotettavissa, että maatalouden työpaikkojen lasku jatkuu voimakkaana taantuvilla alueilla, mutta teollisuuden työpaikat säilyvät suurelta osin entisellään. Voi jopa käydä niin että joillakin vähemmän teollistuneilla alueilla teollisuuden työpaikat lisääntyvät, kuten on jo ollut näkyvissä viime vuosina. Keskeisillä teollisuusalueilla sen sijaan työllisyys voi monin paikoin vähetä, ainakin teollisuuden osuus kokonaistyöllisyydestä. O sin tämä muutos on jo ollut näkyvissä johtuen siirtymästä korkeamman jalostusarvon toimintoihin. Työllisyyden rakennemuutos on tulevina vuosina todennäköisesti vielä voimakkaampaa hakijamaissa, joissa työpaikat ovat suurelta osin keskittyneet maatalouteen ja/tai teollisuuteen. Huomattavaa on, että tässä yhteydessä (ks. kartat työllisyydestä ja tuottavuudesta sektoreittain) EU:n vauraimmilla alueilla työpaikkojen siirtymä teollisuudesta ja vähemmässä määrin maataloudesta ei ole välttämättä yhteydessä jalostusarvon vähenemiseen näillä sektoreilla. Useissa tapauksissa teollisuuden tuottavuus on lisääntynyt merkittävästi samalla kun työllisyys on suuntautunut korkeamman jalostusasteen toimintoihin. Tämä osoittaa pienen, mutta kilpailukykyisen teollisen sektorin potentiaalia toimia avainsektorina alueellisessa kehityksessä. Toimialojen sisällä olevat muutokset yhtä tärkeitä kuin toimialojen välillä Eräs EU:n vähemmän vauraiden alueiden puuttuvaan talouskehitykseen vaikuttava tekijä on tuotannon keskittyminen alhaisen jalostusarvon sektoreille (vaikkakin tuottavuus voi samalla toimialalla vaihdella suuresti Unionin sisällä). Tämä heijastaa eroja sekä samojen toimintojen tuottamisen tehokkuudessa että keskittyneisyydessä alhaisen tai korkean jalostusarvon toimialoihin. Esimerkiksi liiketoiminta- ja rahoituspalveluilla on suhteellisen korkea jalostusarvo työntekijää kohden koheesiomaissa (sekä joissain hakijamaissa), mikä heijastaa osittain korkeaa korkotasoa (joka nostaa jalostusarvoa rahoituspalveluissa) ja vähäistä toimialakilpailua, mutta ehkä myös toimialan kehittymättömyyttä suhteessa potentiaaliseen kysyntään. Toisaalta teollisuudessa, jonka jalostusarvo työntekijää kohden on useimmissa näistä maista yli tarkastelumaiden (EU27) keskiarvon, tuottavuus onkin suhteellisen alhainen. Tämä osoittaa sitä, että korkean teknologian alat ja korkean jalostusarvon omaavat alat keskittyvät vauraimpiin EU-jäsenmaihin. 4 Maataloudessa jalostusarvo työntekijää kohden on noin % kaikkien toimialojen EU-keskiarvosta vauraimmissa maissa, mutta vain 40 % Espanjassa, 25 % Kreikassa ja 13 % Portugalissa (ja 16 % Itävallassa) (hakijamaissa osuus on vielä alhaisempi). Luvut osoittavat yhtäältä tarvetta monipuolisttaa tuotantoa korkean jalostusarvon toimintoihin ja toisaalta potentiaalia pitkän aikavälin tuottavuuden nousuun tällä sektorilla. Väestö ja muuttoliike EU:n väestö alkaa vähetä... EU:n väestö oli vuoden 2000 alussa 376 miljoonaa, huomattavasti vähemmän kuin Kiinassa (1,2 miljardia) tai Intiassa (1 miljardi), mutta huomattavasti enemmän kuin USA:ssa (272 miljoonaa) tai Japanissa (126 miljoonaa). Syntyvyys- ja kuolleisuusasteen sekä muuttoliikkeen ennusteet lupaavat nykyisten suuntausten jatkuvan: EU:n väestön ennustetaan kasvavan hyvin hitaasti vuosien välillä (vain 0,2 %/vuosi), sen jälkeen vuoteen 2220 tuskin lainkaan (0,1 %/vuosi), minkä jälkeen väestön arvioidaan vähenevän. Vuonna 2010 väkiluvun ennustetaan olevan 385 miljoonaa ja vuonna 2025 vain vähän suurempi, 388 miljoonaa. Vuodesta 2008 väestön luonnollisen kasvun oletetaan kääntyvän negatiiviseksi, mutta positiivinen nettomuutto korvaa tätä vähenemistä. Väestönkehityksen suunta vaihtelee kuitenkin merkittävästi EU:n eri osissa. Vaikka väestö edelleen kasvaa, vaikkakin hitaasti joillakin alueilla, etenkin Espanjassa, Italiassa, Saksassa ja Pohjoismaissa se on jo alkanut vähetä (Kartta A.11). Vuosien 41

2 välillä useimpien Saksan ja Italian sekä eräiden Ranskan, Yhdistyneiden Kuningaskuntien ja Itävallan alueiden väkiluvun ennakoidaan vähenevän. Toisaalta väestön ennustetaan kasvavan varsin voimakkaasti eräillä Etelä-Espanjan, Etelä- Ranskan, Kreikan, Saksan, Alankomaiden ja Yhdistyneiden Kuningaskuntien alueilla. On arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä 90:ssä noin 200:sta NUTS 2 tason alueesta väestö tulee vähenemään. Näillä alueilla asuu noin puolet EU:n väestöstä. Näin alueisiin kuuluu kaikki Italian alueet ja käytännöllisesti katsoen alueita jokaisesta jäsenmaasta....kuten se vähenee myös hakijamaissa Väestönkehityksen suunta on vielä epäedullisempi hakijamaissa ja luvuilla väestö kasvoi vahvasti vielä lähes kaikissa 12 hakijamaassa korkean syntyvyysasteen ja lisääntyneen elinajanodotteen vuoksi. Kuitenkin 1990-luvulla syntyvyysaste putosi dramaattisesti ja elinajanodote väheni. Lisäksi maastamuutto oli erittäin voimakasta, Tšekin tasavaltaa, Maltaa ja Kyprosta lukuunottamatta, jossa nettomuutto oli positiivista välillä (ks. kartta A.12). Väestönkasvu on edellä mainittujen syiden vuoksi jo nyt alkanut laskea useimmissa maissa. Kahdestatoista hakijamaasta kahdeksassa väkiluku jo väheni 1990-luvulla. Vuosien 1995 ja 1997 välillä väkiluku laski 32 NUTS 2 -alueella 52:sta; 31 näistä oli negatiivinen muuttotase. Laajalla Eurooppalaisella alueella, johon jäsenvaltioiden lisäksi lasketaan hakijamaat on ennakoitavissa vielä aikaisempi väestön väheneminen kuin mitä yllä on mainittu. (12 maan ennusteet perustuvat YK ennusteisiin 5 ). Alueet, joilla väestö vähenee Väestönkehitykseen vaikuttaa sosiaalinen ja taloudellinen kehitys. Erityisesti muuttovirrat ovat yhteydessä työmarkkinoiden alueellisiin eroihin, jolloin ihmiset muuttavat parempien työmahdollisuuksien alueille. Pitkällä aikavälillä se vaikuttaa myös syntyvyys- ja kuolleisuusasteisiin. EU:n taantuneita alueita luonnehtii alhainen tulotaso, korkea työttömyys sekä maatalouden ja teollisuuden korkea työvoimaosuus (kuvio A.9). Lisäksi näillä alueilla on suhteellisen vähän nuorisoa, mikä heijastaa muuttoliikkeen suuntautumista toisille alueille, sekä alhaista syntyvyyttä. Väestön tiheys on usein alhainen johtuen alueiden maaseutuluonteesta. Alueisiin, joissa väki on vähentynyt viime vuosina kuuluu kuitenkin myös hyvin tiheään asuttuja alueita (kuten Bryssel ja Attiki, jossa Ateena sijaitsee). Suburbanisaatio, ts. lähiöistyminen, muutto lähiöihin sekä ympäröiville alueille (engl. myös urban sprawl ) on ollut selkeästi näkyvissä useilla kaupunkiseuduilla ympäri Eurooppaa. Väestön vanheneminen EU:ssa kiihtyy... Väestö vanhenee EU:ssa nopeasti. Alhaisen syntyvyysasteen vuoksi nuorten, alle 15- vuotiaiden osuus on vähentynyt jo vuosia, minkä ennakoidaan jatkuvan tulevaisuudessa. Osuuden ennustetaan putoavan vuoden %:sta 14,5 % vuonna Sitä vastoin 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus kasvaa merkittävästi ja saavuttaa vielä nopeamman kasvuvauhdin vuoden 2010 jälkeen, jolloin suuret ikäluokat saavuttavat tämän iän. Siten vanhusten osuuden arvioidaan kasvavan vuoden %:sta 22 %:iin vuonna Lisäksi yli 80-vuotiaiden osuus kasvanee vielä voimakkaammin tämän ikäryhmän sisällä. Näillä kehitysnäkymillä on merkittävät seuraukset sosiaalisen hyvinvoinnin ja verotuksen järjestelmiin ympäri EU:ta. Erityisesti eläkkeelle jäävien määrä kasvaa, mikä lisää työikäisten verotustaakkaa. Kaikissa jäsenvaltioissa vanhusten (65 tai yli) osuus suhteessa työikäiseen (15 64-vuotiaat) väestöön lisääntyy, mutta kehityksessä on maittaisia eroja. Suurin lisäys vanhuusväestön huoltosuhteessa on odotettavissa Italiassa, Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa ja pienin Irlannissa, Portugalissa ja Luxemburgissa. Sama pätee yleiseen huoltosuhteeseen (vanhusten ja lasten määrä suhteessa työikäiseen väestöön) huolimatta lasten määrän vähenemisestä 6 (Kartta 10). Tällä hetkellä jokaista 100 työikäistä kohden on 46 huollettavaa; vuonna 2025 suhteen arvioidaan olevan 58. Huoltosuhteen arvioidaan olevan korkein useimmilla Ranskan, Suomen ja Ruotsin alueilla. Suurten ikäluokkien tuleminen eläkeikään yhdessä nuorten määrän vähenemisen kanssa vähentää 42

3 työikäisen väestön määrää EU:ssa vuodesta 2010 lähtien. On ennustettu että määrä putoaa nykyisestä noin 251 miljoonasta 243 miljoonaan vuonna Samalla keski-ikä nousee vuotiaiden ikäryhmän sisällä....kuten tapahtuu myös hakijamaissa Väestö vanhenee laajennetussa EU:ssa, ts. hakijamaat mukaan lukien, hieman hitaammin kuin nykyisissä jäsenmaissa. Aktiivinen väestön kasvuun tähtäävä politiikka, jota näissä maissa harjoitettiin 1970 ja luvuilla kääntyi päinvastaiseksi 1990-luvulla. Vaikka väestön keskimääräinen ikä on tällä hetkellä alhaisempi kuin EU:ssa, se mitä todennäköisemmin lisääntyy nopeasti seuraavan 25 vuoden aikana, kun hedelmällisyyslukujen laskiessa myös alle 15 -vuotiaiden määrä putoaa kaikissa muissa maissa paitsi Maltalla. Vuoteen 2025 mennessä nuorten osuus koko väestöstä arvioidaan siten olevan alhaisempi kuin nykyisissä jäsenmaissa. Toisaalta 65 ja siitä yli -vuotiaiden osuus näissä maissa on alhaisempi kuin EU:ssa nykyisin. Siten myös vanhusten huoltosuhde on alhaisempi ja monilla alueilla selkeästi EU-keskiarvon alapuolella (pl. Irlanti). Vanhusten suhteellinen määrä kasvaa kuitenkin merkittävästi, vaikkakin vain Tšekin tasavallassa sen ennustetaan ylittävän EU-keskiarvon vuonna Joka tapauksessa laajennetussa EU:ssa sekä vanhusten huoltosuhteen että yleisen huoltosuhteen odotetaan jäävän vain vähän nykyisen EU:n lukemien alapuolelle. EU:n työvoiman odotetaan vähenevän ja vanhenevan... Edellä kuvailtu työ-ikäisen työvoiman kehitys vaikuttaa väistämättä myös työvoiman kasvuun ja ikärakenteeseen, vaikka siihen vaikuttaa yhtälailla muutokset työvoimaan osallistumisessa ja väestössä. Näihin puolestaan vaikuttaa suuresti erilaiset taloudelliset ja sosiaaliset tekijät, erityisesti työpaikkojen saatavuus, mutta myös koulutuksen kehittyminen, suhtautuminen naisten työhön osallistumiseen, lasten päivähoidon järjestäminen, eläkeikä, eläkejärjestelmät, perherakenne ja niin edelleen. Jos nykyinen väestökehityksen ja osallistumisasteen kehityssuunnat säilyvät, työvoiman ennustetaan kasvavan EU:ssa vuoteen 2010 saakka, jolloin se olisi 183 miljoonaa 7. Tämän jälkeen työvoimaa alkaa vähetä, laskien noin 175 miljoonaan vuonna Työvoiman väheneminen kohdistuu eri tavoin eri alueille (Kartta 11). Joka tapauksessa melkein kaikilla EU:n alueilla taloudellisesti aktiivin väestön määrän ennakoidaan vähenevän vuoteen 2025 mennessä, vaikkakin eri tahdissa. Väheneminen on merkittävää erityisesti Italiassa, Espanjassa ja Saksassa, jossa työvoimasta poistuu noin 1 miljoonaa ihmistä kussakin maassa. Väestön kehityssuuntien ja mahdollisen työvoimaan osallistumisasteen muutosten vuoksi 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus työvoimasta kasvaa kaikissa jäsenmaissa nykyisestä keskimäärin 20 %:sta 30 %:iin 2020-luvun alkupuolella. Pohjoismaissa, jossa työvoimaan osallistumisen ei juuri oleteta muuttuvan, muutos on todennäköisesti suhteellisen pieni, kun taas Italiassa ja Espanjassa, jossa syntyvyysluvut ovat alhaiset voi naisten osallistumisaste nousta huomattavasti. Sama koskee oletettua työikäisen väestön määrä vähenemistä, jonka oletetaan toteutuvan samanaikaisesti hakijamaissa nykyisen EU:n kanssa vuotiaiden määrän odotetaan nousevan hieman nykyisestä 72 miljoonasta vuoteen 2009 saakka, jonka jälkeen se laskee 66 miljoonaan vuonna Työikäinen väestö saavuttaa siten huippunsa, 328 miljoonaa, 2010, jonka jälkeen se tippuu 309 miljoonaan Kuten EU:ssa, vuotiaiden ikäryhmän sisäinen keski-ikä kasvaa, vaikkakin hitaammin kuin EU:ssa....jolla voi olla perusteellisia taloudellisia seuraamuksia Kuten edellä on todettu näillä kehityssuunnilla voi olla kauaskantoisia taloudellisia seuraamuksia, esimerkiksi kestävään sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestelmiin, joiden paine kasvaa vanhuusväestön lisääntyessä. Samoin huomiota on kiinnitettävä vanhemman väestön sekä naisten työhön osallistumiseen, jotka muodistavan pääasiallisen työvoiman kasvun lähteen tulevaisuudessa. 43

4 10 Huoltosuhde 1998 Kokonaishuoltoaste 65 ja vanhempien ikäluokkien osuus Vanhusten huoltoaste % % < 12 < 19 Scotland: NUTS 1 IRL: NUTS Scotland: NUTS 1 IRL: NUTS Scotland: NUTS 1 IRL: NUTS 0 > Ei tietoa Ei tietoa Lähde: Eurostat km EuroGeographics Association hallinnollisille rajoille < > 55 Ei tietoa % 44

5 Canarias (E) Guadeloupe Martinique Réunion (F) (F) Guyane (F) (F) Açores (P) Madeira (P) 11 Työvoiman arvioitu väheneminen Ajanjaksot Ei aiemmin 2025 Välillä 2015 ja 2025 Välillä 2005 ja 2015 Välillä 1995 ja km 45

6 Samalla täytyy kiinnittää huomiota työvoiman osaamisen säilyttämiseen, päivittämiseen ja laajentamiseen, minkä merkitys on jo nyt on ikääntyvän työvoiman myötä huomattu. Monissa maissa on alennetun eläkeiän järjestelmiä, jonka vuoksi tämä haaste on tähän saakka jätetty huomiotta. Lisäksi oletetaan, että vanhempien työntekijöiden palaaminen koulutukseen olisi alhaista mikä sitten lieneekään todellisuus joten työnantajien halukkuus investoida ikääntyviin työntekijöihin on ollut heikkoa. Tämä haluttomuus yleensä perustuu käsityksiin koulutusprosessin hankaluuksista ja työntekijöiden oppimiskyvystä. Näitä ongelmia voidaan kuitenkin vähentää jos vanhempien työntekijöiden koulutus otetaan osaksi elinikäistä kouluttautumista, joka tarkoittaa, että ihmiset hankkivat uusia taitoja läpi heidän työelämän ja ovat siihen tottuneita. Tämän kaltainen kehitys, joka vaatii sekä asenteiden muutosta sekä työtapojen muutosta, on elintärkeä jos halutaan tehokkaasti käyttää vanhemman työvoiman potentiaalia. Tämä saattaa osoittautua välttämättömäksi EU:n tuottajille, jotta ne pysyisivät kilpailukykyisinä maailmanmarkkinoilla. On yhtä tärkeä varmistaa, että naisilla samoin kuin miehilläkin on mahdollisuus palata työelämään perhetilanteisiin liittyvän poissaolon jälkeen. Siihen sisältyy, että heillä on mahdollisuus uudelleenkouluttautumiseen osaamisen ja tietojen päivittämiseksi ja uusien työmenetelmien oppimiseksi. Siten he pystyvät löytämään sopivat työpaikat ja osaltaan vaikuttamaan EU:n talouden kehitykseen. Odotettavissa oleva nuorten ikäluokkien pieneneminen osaltaan vähentää nuorisotyöttömyyttä, vaikkakin pitkällä aikavälillä kehitys riippuu nuorison osaamistasosta ja työpaikkojen kasvuasteesta, kuin pelkästä ikäluokasta koosta sinällään. Nuorten työelämään siirtymisen vähenemisen on myös katsottu liittyvän siihen, että perus- ja ammatillisessa koulutuksessa viivytään pidempään. Tietoteollisen yhteiskunnan kannalta on tärkeä, että tämä suuntaus jatkuu. Samalla on huomattava, että muodollisen koulutuksen ohella tarjottava ammatillinen harjoittelumahdollisuus on tärkeää. Useissa maissa on nuorten osallistuminen työelämään lisääntynyt kun jatkuva kouluttautuminen on voitu yhdistää palkalliseen työhön. Mihin tahansa toimenpiteisiin ryhdytään työelämään osallistumisen lisäämiseksi, se, missä määrin voidaan lisätä nuorten, naisten ja ikääntyvien mahdollisuuksia, riippuu viimekädessä työpaikkojen kasvuasteesta, mikä taas on sidoksissa yleiseen talouskehitykseen. (On korostettava, että prosessi ei ole yksisuuntainen, sillä osaavan ja yritteliään työvoiman saatavuus jo sinällään edistää kilpailukykyä ja talouden kasvua.) Tämä määrää sen, väheneekö työttömyys ja ilmeneekö työvoimapulaa vai lisääntyykö työttömyys EU:ssa jälleen, huolimatta työikäisen väestön määrän vähenemisestä. Esimerkiksi Pohjois-Italiassa monissa osissa ennakoidaan työvoiman vähenevän viimeaikojen kehitystä seuraten ja työvoimapula on jo alkanut esiintyä. Pitkällä aikavälillä kuitenkin, jos talouskasvu ja työpaikkojen nettolisäys pysyy korkeana, tämä voi houkutella enemmän työvoimaa avoimille työmarkkinoille. Tämä koskee etenkin naisia, joiden osallistumisaste on monilla alueilla paljon alle EU-keskiarvon (Pohjois-Italiassa naisten osallistumisaste on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuoden aikana, mutta heikon talouskasvun Etelä-Italiassa se ei juurikaan ole muuttunut). Sisäinen muuttoliike voisi lisääntyä, mutta sitä ei tule ylikorostaa... Viimeaikaiset tutkimukset päätyvät toteamukseen, että laaja-alaiset muuttovirrat hakijamaista nykyisiin jäsenmaihin ovat epätodennäköisiä eikä niitä tulisi ylikorostaa laajentumisen yhteydessä. Koska kuitenkin KIE-maiden asukaskohtaisen tulotason yhtenäistyminen EU-tasolle on pitkäaikainen prosessi, muuttoliikettä todennäköisesti esiintyy kun vapaa liikkuvuus on mahdollista. On arvioitu, että nettomuutto nykyisiin jäsenmaihin olisi vuositasolla noin välittömästi kun liikkumisen esteet on poistettu, mutta kymmenessä vuodessa määrä vähenisi alle /vuosi 8. Tässä ajassa KIEmaista tulleen väestön määrä EU:ssa voisi lisääntyä 2,9 miljoonaan ja seuraavassa 10 vuodessa 3,7 miljoonaan. Huipputaso 3,9 miljoonaa saavutettaisiin 30 vuodessa työvoiman vapaan liikkuvuuden tullessa voimaan. Tämä osoittaa, että EU-maissa asuvien KIE-maiden kansalaisten osuus jäsenmaiden kokonaisväestöstä kasvaisi vuoden ,2 %:sta ainoastaan 1,0 %:in 30 vuodessa. Näiden arvioiden mukaan on virheellistä olettaa, että KIE-muuttajat valtaisivat EU:n työmarkkinoita. 46

7 KIE-maiden muuttajat todennäköisesti jatkossakin suuntaisivat Saksaan ja Itävaltaan, jossa heidän osuus on jo nyt suuri. Arvioidaan, että 65 % muuttaisi Saksaan, 12 % Itävaltaan. Näissäkin maissa muuttoliike suuntautuisi pääosin rajaseuduille ja taloudellisiin keskuksiin Saksassa eteläisiin, Tšekin tasavallan rajalla oleville alueille ennemminkin kuin uusiin osavaltioihin; Itävallassa maan itäosiin. KIE-maiden rajalla olevat alueiden sisäänmuutto sekä työssäkäyntiliikenne todennäköisesti lisääntyy väliaikaisesti. Tämä voi lisätä yhteiskunnallisia ristiriitoja ja paineita näillä alueilla....ja voisi helpottaa työvoimapulaa Viimeaikaisten tutkimusten ehkä kaikkein kiintoisin ja mahdollisesti tärkein tulos on että, toisin kuin EU:ssa, monissa KIE-maissa nuoren, vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia laajennetulle EU:lle, koska se tarjoaa työnantajille mahdollisuuden rekrytoida nuoria korkean koulutuksen omaavia työntekijöitä. Jos kohentunut talouskasvu jatkuu nykyisin oletettua vauhtia, se merkitsee myös, että työvoimapulasta tulee entistä akuutimpi ongelma. Itse asiassa monilla työvoimapulasta kärsivillä alueilla on pulaa nimenomaan vähemmän koulutetusta työvoimasta, vaikka työttömyys olisi samalla korkea. Siirtolaiset voivat helpottaa myös tämäntyyppisessä työvoimapulatilanteessa, mutta samalla on huolehdittava riittävistä toimenpiteistä, joilla siirtolaiset integroidaan osaksi paikallisyhteisöä ja joilla ehkäistään sosiaalista syrjäytymistä. Äskettäin ilmestyneessä Komission tiedonannossa Yhteisestä siirtolaispolitiikasta (COM(2000)757) onkin esitetty kontrolloidun siirtolaispolitiikan omaksumista yhtenä vastauksena väestönkehityksen tuleviin ongelmiin ja korostettu siirtolaisuuden mahdollisuuksia Euroopan Työllisyysstrategian toteuttamisessa. Nuorten poismuutto heikentää yleensä lähtöalueen kehitysmahdollisuuksia lyhyellä tai keskipitkällä ajanjaksolla, koska muuttajat ovat yleensä epäsuhtaisesti juuri parhaiten koulutettuja. Kuitenkin heidän mahdollinen takaisinmuutto kotiseudulle muualla hankitun asiantuntemuksen ja osaamisen kanssa voisi tuoda mukanaan merkittävän virikkeen KIE-alueiden kehitykselle. Laajentuminen ei todennäköisesti aiheuta vakavia ongelmia EU:n työmarkkinoille On epätodennäköistä, että työvoiman vapaalla liikkuvuudella olisi merkittävä vaikutus EU:n työmarkkinoihin kokonaisuudessaan, vaikka sen vaikutus olisi eri jäsenmaissa niiden erityisolosuhteista johtuen. KIE-maat ovat keskimäärin pieniä talouksia, jonka vuoksi lisääntynyt tuonti näistä maista vaikuttaa tuotteiden hintoihin ja sitä kautta palkkoihin ja työllisyyteen varsin rahoitetusti. Erään viimeaikaisen tutkimuksen mukaan muuttoliike KIE-maista, joka olisi keskimäärin /vuosi seuraavan 15 vuoden aikana, laskisi palkkatuloja alle 1 %:lla tällä periodilla 9. Kuitenkin raja-alueilla vaikutus työmarkkinoihin voisi olla merkittävämpi, kuten myös toimialoilla, jotka ovat alttiita KIE-maiden tuonnin aiheuttamalle kilpailulle. Samanaikaisesti uusien markkinoiden läheisyys voi merkitä myös hyötyjä raja-alueen tuotannolle. Investoinnit Investoinnit ovat avain hakijamaiden kasvuun Investointeja mittaavat indikaattorit ovat hyvä barometri osoittamaan talouden kasvupotentiaalia 10 (ks. kuviot A.10 ja A.11). Investoinnit (mitattuna kiinteän pääoman bruttomuodostuksena) ovat suhteessa BKT:n korkeammat hakijamaissa (25 % BKT:stä) kuin nykyisissä jäsenmaissa (20 % BKT:stä) vuoden 1998 lukemien mukaan. On olennaisen tärkeää että tämä ero säilyy tai jopa kasvaa, jotta hakijamaat pystyvät saavuttamaan korkean talouden kasvuasteen, jolloin ne pystyvät kuromaan umpeen eroa EU:n jäsenmaihin. Runsaat investoinnit eivät itsessään ole menestyksen tae niiden täytyy olla oikein kohdennettuja ja yhdistetty tekniseen kehitykseen (kuten jatkossa kuvataan) mutta ne ovat välttämätön ehto kasvulle. Investointien taso kuitenkin vaihtelee huomattavasti hakijamaiden kesken. Tšekin tasavallassa, Slovakiassa ja Puolassa investoinnit ovat niinkin korkeat kuin 30 % BKT:stä. Toisaalta alhaisen BKT:n maissa taso on paljon alhaisempi (esimerkiksi Bulgariassa 11,5 % BKT:stä) 47

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Ilkka Winblad Oulun yliopisto, FinnTelemedicum/Biolääketieteen laitos To be or Well be IV, Oulu 11.2.2010, Suomen väestöennuste 2000 2040 Lähde: Parkkinen

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

OECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi

OECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi OECD Regions at a Glance Summary in Finnish Katsaus OECD:n alueisiin Tiivistelmä suomeksi Lukijan opas Miksi OECD Regions at A Glance -raportti on laadittu? Viime vuosina alueiden kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/BG/RO/fi 1 2 von 9 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionin perussopimuksiin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 8.10.2014 PE539.655v01-00 TARKISTUKSET 1-12 Marita Ulvskog (PE537.318v01-00) Eurooppa 2020 -strategian sosiaali- ja työllisyysnäkökohdat

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Mistä investointien vaimeus

Mistä investointien vaimeus Lauri Kajanoja Suomen Pankki Mistä investointien vaimeus johtuu? Talousneuvosto 19.10.2015 19.10.2015 1 Investoinneista viime vuosina Suomessa vähäisiä etenkin yksityiset tuotannolliset Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 33 finnische Anhänge (Normativer Teil) 1 von 15 LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot