Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspiirin selvitystyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspiirin selvitystyö"

Transkriptio

1 Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspiirin selvitystyö PETRI VIRTANEN SARI GUSTAFSSON LASSI KÖPPÄ

2 Kotkan-Haminan seutustrategian tiivistelmä III Venäjäliiketoiminnan kehittäminen Teknologia IV Sosiaali ja terveyspiirin muodostaminen Etelä Kymenlaaksoon Keskitetyt palvelut Palvelut Lähipalvelut Logistiikka II Satamayhteistyö, liikenneja logistiikkayhteyksien kehittäminen Elinkeinostrategia Kotka Hamina on vetovoimainen ja hyvinvoiva seutu Itämeren kehityskäytävällä V Seutuyhteistyön kehittäminen Seudulliset palvelut Asuminen ja elinympäristö I Maankäytön suunnittelu ja kaavoitusyhteistyö Liikkuminen ja tietoliikenne Asuinympäristö Kulttuurija luonnonympäristöt Visio Strategian painopisteet (3) Painopisteiden kilpailutekijät (8) Strategiset päämäärät (5) 2

3 Skenaario A: Seudulla sitoudutaan yhteistyöhön ja halutaan toteuttaa seutustrategia Selvityksen julkistaminen ENPI-rahoitus 1,5 m Kotka Hamina on vetovoimainen ja hyvinvoiva seutu Itämeren kehityskäytävällä III Venäjä liiketoiminnan kehittäminen HaminaKotka Satama Oy lähtien Kaakon Suunta hanke: 4 teemaryhmää, joista yksi on maankäyttö IV Sosiaali ja terveyspiirin muodostaminen Etelä Kymenlaaksoon II Satamayhteistyö, liikenneja logistiikkayhteyksien kehittäminen Satama, Kaakon Suunta ja sote-piiri I Maankäytön suunnittelu ja kaavoitusyhteistyö V Seutuyhteistyön kehittäminen Kotka Hamina 3

4 Sisällysluettelo 1. Tausta- ja tilastotiedot 2. Haastattelut ja niiden yhteenveto 3. Sopimusohjausmalli, organisaatiomalli, kuntalaskutusmalli sekä kaupunkiseudun kilpailukyky 4. Johtopäätökset ja suositukset

5 1. Tausta- ja tilastotietoja 5

6 Ympäryskuntien sote-hallintomallit Lähde: Kunnat.net (Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 2010) Kouvolan perusturva Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Lappeenranta, Luumäki, Lemi, Imatra, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala) Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Isäntäkunta järjestää Kaakon Kaksikko: Miehikkälä & Virolahti (Isäntäkunta: Miehikkälä) Loviisan ja Lapinjärven yhteistoiminta-alue (Isäntäkunta Loviisa) Pyhtää Kotka Hamina 6

7 Yleistiedot kunnista Lähde: Kunnat.net (aluetietopankki yleistilastot) Kotka Hamina Pyhtää Miehikkälä Virolahti Yhteensä Asukasluku Ruotsinkielisiä 1 % 0,3 % 9 % 0,1 % 0,5 % 1,3 % Asukasluvun muutos vuodesta 2008 (%) Maapinta-ala (km2) Asukastiheys (as/maa-km2) Työpaikkaoma varaisuus 2007 (%) 0,1-0,4 3,8-0,8-0,3 0,16 271,3 609,5 324,7 422,2 372, ,7 201,9 35,2 16,4 5,4 9,5 43,7 106,8 91,7 46,6 72,0 97,6 98,1 Kotka on kaupunkimaisin kunta. Esim. 1 % kasvu on kunnassa vielä hyvin hallittavissa. Työpaikkaomavaraisuuden perusteella Kotka pystyy ottamaan enemmän muuttajia, kuin tällä hetkellä. 7

8 Ikärakenne ja väestöennuste vuodelle 2020 (% ja asukkaita) Lähde: Kunnat.net (aluetietopankki yleistilastot) Ikäluokka Vuosi Kotka Hamina Pyhtää Miehikkälä 6, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 94 3, , , ,7 114 Virolahti Yhteensä 6, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Koko maa 7,7 7,8 8,9 8,8 66,4 60,5 9,0 12,8 5,9 7,2 2,0 2,9 Seutukunnan väestö pysyy kutakuinkin saman seuraavien 10 vuoden aikana. Ikärakenne muuttuu ja tapahtuu eläköitymistä. Ikäluokka on kaikkein eniten kasvava. Työikäisten (15-64) osuus koko väestöstä pienenee vuoteen 2020 mennessä n.6%:lla. Koko maahan verrattuna työikäisten osuus on n.2% alhaisempi, mutta suhteellinen ero säilyy vähenemisen jälkeenkin. Huoltosuhde-ennuste vuodelle 2020 on 71,4 (=36444/51035) 8

9 Huoltosuhde, sairastavuusindeksi ja tarvevakiointi 2009 (SotkaNet) Kotka Hamina Pyhtää Miehikkälä Virolahti Kotkan-Haminan seutukunta Huoltosuhde (ID 761) 53,6 56,9 57,4 70,6 59,6 55,3 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (ID 184) 108,8 103,8 102,4 127,8 116, (THL) Kymenl. SHP Nettomenot ( /asukas) Nettomenot, indeksi Tarvekerroin (koko maa=1,00) Tarvevakioidut menot, indeksi (koko maa=100) Lähde: SOTKAnet ja THL 1,15 1,12 1,04 1,47 1,25 1, Miehikkälässä on heikoin huoltosuhde, mutta sen vaikutus koko seutukuntaa nostavasti on pieni. Koko seutukunnan huoltosuhde-ennuste vuodelle 2020 on 71,4 (eli suurempi kuin Miehikkälän tällä hetkellä) Kaikkien kuntien sairastavuusindeksit ovat koko maan keskiarvoa (100) suurempia eli asukkaat ovat keskimääräistä sairaampia. Pienimmät nettomenot on Pyhtäällä, joka on samalla koko Suomen keskiarvon mukainen. Suurimmat nettomenot ovat Miehikkälässä. Miehikkälän korkea tarvekerroin tasoittaa tarvevakioituja menoja muihin kuntiin verrattuna. Miehikkälässä ja Virolahdella on tarvevakioitujen menojen perusteella pienin indeksiarvo. Kaikkien kuntien tarvevakioitu indeksi on alle maan keskiarvon (100). Tarvevakiointi parantaa olennaisesti kuntien menoja ja toimintaa kuvaavien tietojen vertailukelpoisuutta. Tarvevakioidut menot ovat yksi osatotuus kuntien terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menoista. Ne kertovat käyttääkö kunta runsaasti, niukasti vai tavanomaisesti rahaa palvelujen järjestämiseen suhteessa väestön tarpeisiin. Tarvevakioitujen menotietojen perusteella ei voi suoraan päätellä kunnan järjestämien palvelujen laatua, toiminnan taloudellisuutta tai tarkoituksenmukaisuutta 9

10 Huoltosuhde, sairastavuusindeksi ja tarvevakiointi Lähde: SOTKAnet ja THL 10

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteet Karhulan sosiaali- ja terveyspalvelut Pyhtään sosiaali- ja terveyspalvelut (Siltakylä) Miehikkälän sosiaali- ja terveyspalvelut Virolahden sosiaali- ja terveyspalvelut Haminan sosiaali- ja terveyspalvelut Länsi-Kotkan terveysasema ja vammaispalvelu-toimisto Kotkansaaren sosiaalija terveyspalvelut 11

12 Sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyiset organisaatiorakenteet (Poislukien päivähoito)

13 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailumatriisi (1/3) Lastensuojelutyö Perheneuvola Maahanmuuttajien palvelut Sosiaalityö Pyhtää Kotka Hamina Miehikkälä ja Virolahti Oma toiminta (Avohuollon tukipalvelut, sijaishoito ja laitoshoito ostetaan) Oma toiminta Oma toiminta Oma perhetukikeskus Valmistelussa malli, jossa Kotka tuottaa seudulle perhehoitopalvelut Kotka tuottaa palvelun myös Pyhtäälle Oma toiminta Hamina tuottaa palvelun myös Kaakon kaksikolle Jatkossa ostetaan Kotkalta Oma toiminta ja jatkossa Oma toiminta Osana omaa sosiaalityötä myös muille Seudullinen maahanmuutto-ohjelma ja yhteistyötä kaikkien kuntien kesken Kuntien omana tuotantona Seudullinen työvoiman palvelukeskus (TYP) Väylä Kotka tuottaa koko Etelä-Kymenlaaksolle (Tukikeskus Villa Jensen) Sosiaalityöntekijöiden takapäivystys kuntien yhteistyönä Kotihoito Sosiaalipäivystys Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kunnan oma toiminta alkaen Oma toiminta, vammaisten työtoiminta ostetaan Asumis-, suojatyö- ja työtoiminta ostetaan Carealta sosiaalipalveluista ja yksityisiltä palvelun tuottajilta Oma toiminta Oma toiminta Kaste-ohjelman puitteissa seudullista yhteistyötä Oma toiminta, hieman ostopalvelua Oma toiminta Oma toiminta Oma toiminta Yhteistyötä erityisesti Kaste-hankkeiden puitteissa Omia asumispalveluyksiköitä sekä ostetaan Carean sosiaalipalveluilta Ostetaan Carealta Kaikki ostavat Carealta joitakin palveluita 2 omaa asumispalveluyksikköä, oma päivätoiminta, työtoimintaa omana ja ostopalveluna, Erityisasiantuntemusta Carealta A-klinikka Kymen A-klinikka toimii koko alueella

14 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailumatriisi (2/3) Pyhtää Kotka Hamina Miehikkälä ja Virolahti Perusterveydenhuolto TK:n vuodeosastopalvelut 1 sosiaali- ja terveysasema. 3 tk-kääkärin virkaa (vakinaisesti) 2 sh hoid.tarp.arv. 5 th, 1 kouluth Vuokratilat Kotkansaaren sairaalassa 1 os 25 ss 3 terveysasemaa, joista 1 ulkoistettu saakka Lääkäreistä 40% vakituisia Karhulan sairaala 5. osastoa,113 paikkaa 1 terveysasema 10 lääkäriä Haminan sairaala, alk. kaksi osastoa, yksi vanhustyölle 2 terveysasemaa, jotka ulkoistettu asti. Yht. n. 3 lääkäriä. Kiireetön hoito 2 vkon kuluessa. Virolahden vuodeosasto, 25 paikkaa Laboratoriopalvelut Carea (Haminassa myös omana toimintana) Röntgen Carea Oma toiminta: 2 fysiot. Fysioterapia Vanhustenhuolto Erikoissairaanhoito Yöpäivystys Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut ostopalveluna Vanhainkotitoiminta loppui 9/1997. Asumispalvelu ostetaan Oma toiminta Oma toiminta Oma toiminta Oma toiminta: Laitos ja tehost. palv.as. 466 Ostopalv.: Tehost. palv. as. 150 Vanhainkoti lakkautuu 2013 mennessä Vanhainkoti lakkautuu 2011 aikana, palveluasumista lisätään Carea Carea Miehikkälä: 15 laitospaikkaa ja 37 Tehost.palv.as paikkaa Virolahti: 40 teh.palv.as paikkaa Työterveyshuolto Oma henkilöstö: Kymijoen työterveyshuolto - liikelaitos (palveluja käyttävät myös jotkut firmat) Oma toiminta Osana TK-palvelujen ulkoistusta v asti

15 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailumatriisi (3/3) Pyhtää Kotka Hamina Miehikkälä ja Virolahti Suun terveydenhuolto Oma toiminta: 2 h-lääk. 1 suuhygienisti Oma Oma toiminta, osa lääkäreistä ostona Osana ulkoistusta molemmilla terveysasemilla v asti Erikoishammashuolto Hammashuollon päivystys Carea Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakson yhteinen päivystys. Etelä-Kymenlaakson päivystys Carean tiloissa. Ostetaan yksityiseltä Aika paljon palveluja tuotetaan jo yhdessä. Yhteistyöstä osa toteutuu Carean puitteissa. Sosiaalitoimessa yhteistyötä tehdään kaikkien kuntien kesken, vaikka kokonaisuus on oman kunnan vastuulla ja kriteereitä toimjntaan on yhdenmukaistettu

16 Käyttötalous pääluokittain vuonna 2009 Lähde: Kunnat Muut Palvelujen Materiaalien ostot 1000 Henkilöstömenot ostot (Avustukset, Yhteensä (Aineet ja Muut menot, Nettokulut (sis. esh) tarvikkeet) sisäiset) Kotka Hamina Pyhtää *) Miehikkälä ja Virolahti Yhteensä *) Poistettu päivähoito, erikoissairaanhoito, sekä ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönsuojelu. 16

17 Carean jäsenkuntien laskutus 2009 Sopimuslaskutus Tuotelaskutus HAMINA KOTKA KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ RUOTSINPYHTÄÄ VIROLAHTI YHTEENSÄ Sopimuslaskutus perustuu kolmen edellisen vuoden perusteella laskettuun hinnoitteluun. Sopimuslaskutus mahdollistaa mm. erikoissairaanhoidon menojen ennakoitavuuden. Tuotelaskutus kertoo paljonko kuntalaiset todellisuudessa käyttivät Carean palveluja. 17

18 Sosiaali- ja terveystoimen vakanssimäärät Tämä taulukko kuvaa lähinnä kuntien suuruusluokkaa ja erityispiirteinä voidaan pitää mm. seuraavia: vakituiset sijaiset ja täyttämättömät virat. Vakanssimäärät vaihtelevat vuosittain toiminnan sisäistämisen ja ulkoistamisen seurauksena. 18

19 Terveyspalvelun tuottamia suoritteita Lähde: Kunnat ja Carea Terveyskeskuskäyntien lukumäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta ne ovat kokonaisuuden kannalta suuntaa antavia. Hyvä vastaanotto projektin tavoitteena on vähentää käyntimääriä ja lisätä kokonaisvaltaista hoitoa. 19

20 Ikääntyneiden palvelut ja valtakunnalliset tavoitteet Lähde: Kunnat Kotka Hamina Pyhtää Miehikkälä Virolahti Asuu kotona itsenäisesti 88, ,3 89,4 90,8 Saa säännöllistä kotihoitoa 9, ,0 20,9 13,2 Saa omaishoidon tukea 5,6 3 6,7 4,4 3,6 Tehostetun palveluasumisen piirissä Hoidossa vanhainkodeissa tai tkvuodeosastolla 5,6 5 5,7 6,2 6,2 5,7 9 3,0 4,4 3 Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä: prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5 6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla (STM 2008). 20

21 Terveyspalvelut, perusterveydenhuolto, suoritteet/1000 asukasta (2009) Lähde: SOTKAnet Hyvä vastaanotto hanke on kansainvälisesti vaikuttavaksi todettu työskentelymetodi terveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Hyvä vastaanotto perustuu näkemykseen, jonka mukaan hyvä hoidon saatavuus voidaan taata vain jos kysyntä ja kapasiteetti ovat tasapainossa, tämän päivän työt tehdään tänään. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa, että jono on purettu ja päivittäistä sekä viikoittaista kysynnän vaihtelua on opittu käsittelemään. 21

22 Terveyspalvelut, perusterveydenhuolto, vuodeosasto suoritteet/1000 asukasta (2009) Lähde: SOTKAnet Haminassa hoitojaksojen määrä on pieni, mutta keskimääräinen hoitoaika pitkä 22

23 Terveyspalvelut, suun terveydenhuolto, suoritteet/1000 asukasta (2009) Lähde: SOTKAnet Kaakon kaksikossa käytetään pääasiassa julkisia palveluja. 23

24 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ( /asukas) Lähde: SOTKAnet 24

25 2. Haastattelut ja niiden yhteenveto 25

26 Haastatellut Hamina Terveysjohtaja Eija Rieppo Vanhustyön päällikkö Piia Nordman Sosiaalityön päällikkö Tarja Vihtonen KH pj: Tapio Lepistö kaupunginjohtaja Hannu Muhonen Perusturvalautakunnan pj: Riitta Hytönen Kotka Terveysjohtaja Anne Hiiri Sosiaalijohtaja Marjaliisa Grönvall Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist KH: pj Vesa Salminen Pyhtää vs. kunnanjohtaja Matti Rupponen kh pj: Olli Nuuttila Kaakon kaksikko sosiaali- ja terveysjohtaja Marjo Seuri Miehikkälän kj Markku J. Forss Virolahden kh pj. Jarmo Tulkki 26

27 Palvelurakenne ja organisoituminen Palvelurakenne Ennaltaehkäisevät palvelut tärkeitä Asiakasnäkökulman esilletuonti on tärkeää Eri palveluiden ja niiden sisältöjen eroavaisuus kunnissa huomioitava Rakenteella ei niin väliä, mutta tärkeintä on vastata asiakkaiden tarpeisiin laadukkaasti. Tarpeita pitää koko ajan tarkastella ja arvioida. Organisaatio Hallinnon tulee sijaita lähellä toimintoja Lähiesimiehen läsnäolo tärkeää myös pienissä yksiköissä Elinkaarimalli organisoitumisen pohjana Kaikkea ei tarvitse tuottaa itse, strategiset kumppanuudet tärkeitä Palveluseteli on keskeinen kehittämisen välinen Kehittyminen ja innovatiivisuus tulisi näkyä hyvin keskeisesti organisaatiossa, koko organisaation pitäisi olla kehitysorganisaatio. 27

28 Laskutusperuste Laskutusperuste Sekä aiheuttamisperiaatetta, että asukaspohjaista laskutusta kannatettiin. Erityisesti pienet kunnat pelkäävät puhtaan asukaspohjaisen hinnoittelun nostavan menoja merkittävästi. Isoja palvelukokonaisuuksia pitää olla, ei mikrotuotteita, yhteensovitusta tarvitaan kaikkien kuntien palvelujen määrittelyssä. Nyt ne ovat erilaisia eri kunnissa. Siitä pitää maksaa mitä käyttää. Ihmisillä on varaa käyttää palveluita, joten kaiken ei tarvitse olla ilmaista. Esim. Palveluseteli on joustava ja mahdollistaa oman valinnan. Paras olla yhdistelmämalli. Koska työssäkäyntialue on sama, pientä alueellista kilpailukin voisi/soisi syntyvän terveyskeskusten kesken. 28

29 Omistajuus Omistus ja omistajaohjaus Yksinkertainen malli paras, monimutkaiset mallit rampauttavat järjestelmää Yli 50% osuutta ei tulisi olla millään kunnalla Kunnassa tarvitaan vastuutaho eli virkamies määrittämään tarpeesta. Kuntien jääviä lautakuntia pidettiin tarpeellisena, mutta myös tarpeettomina ltk voisi olla pois. Hallitus voisi olla omistajaroolissa. Lautakuntataso tarvittanee siirtymäajaksi, jotta se sote-piiri olisi poliittisesti hyväksyttävissä. Jatkossa palvelutason voisi määrittää valtuusto/hallitus. Kuntiin jäävä valmisteleva elin, (minilautakunta, 2 krt/vuosi), Sotepiirin ihmisten tulisi valmistella asiat lautakunnalle, jottei tule päällekkäistä organisaatiota Tilaaja-tuottajamallia kannatettiin ja vastustettiin Tilaaja-tuottaja malli on äärimmäisen sekava, koska kaikki ovat samassa organisaatiossa. Ei usko että tilaaja-tuottajamallista olisi vaihtoehto sopimusohjauksen keskeiseksi sisällöksi. Hallitus voisi olla omistajaroolissa. Voisi olla Lappeenrannan tyyliin tehty, mato-malli sopimusohjaukseen. 29

30 3. Sopimusohjausmalli Organisaatiomalli Kuntalaskutusmalli Kaupunkiseudun kilpailukyky 30

31 Sopimusohjausmallin yleiset periaatteet 1. Strategisen johtamisen vahvistaminen tukemaan menestystä ja synergiaetuja alueella sopimusohjauksen avulla. 2. Rahavirtojen ja omistajaohjauksen parempi hallinta, sisäisen osaoptimoinnin vähentäminen ja talousmekanismien kehittäminen sekä kokonaisvaltainen suunnittelun varmistaminen. Sopimusohjaus sisältää eri strategiset ulottuvuudet (BSC), tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tuloksen määrittelyn sekä seurannan ja arvioinnin määrittelyn yhtenevinä toimintatapoina. 3. Eri toimijoiden roolien selkiinnyttäminen: Omistajat ohjaavat hyvinvointipolitiikan linjauksien ja sopimusohjuksen avulla ja tuotanto-organisaatio tuottaa palveluja. Kuntien strategiat (myös palvelustrategia) ovat linjassa yhteiseen hyvinvointipolitiikkaan ja palvelujen tuottajan organisaatiostrategiaan. 4. Organisaation ketteryyden ja dynamiikan parantaminen mahdollistaa nopean reagoinnin. Sopimusohjausta sijoitettuna matalaan organisaatioon eli noin 3:lle tasolle (tulosvastuisille). Monta suunnittelun ulottuvuutta yhdistyy ja suunnittelu pysyy ketteränä. 5. Toiminnan kehittämisen kulttuurin luominen sopimukset korostavat strategista ajattelua ja luovat työrauhaa laadukkaaseen palveluun. Sopiminen parantaa luottamusta. Sopimusten avulla voidaan toimintaa uudelleensuunnata. 6. Tällä mallilla ollaan palvelujen järjestäjänä toimijoiden kärjessä ja historiaa luomassa luo omaa brändiä ja vahvistaa paikkaansa kuntakentässä.

32 Organisaatiomallin rakentamisen perusperiaatteet Organisaatio on rakennettu asiakaslähtöisesti Ei tuotanto/ongelmalähtöisesti Organisaatiomalli mahdollistaa jatkuvan palvelutarpeen ennakoinnin ja vastaavasti toiminnan ja tulosten arvioinnin Ikäperustainen johtamisvastuu, matriisiorganisaatio Elämänkaari on horisontaalisten prosessien pohjana Alueelliset toiminnot vertikaalisesti Sisältää aitoja organisatorisia prosesseja Tavoitteena on organisaation elämänkaaressa edelleen kehittää organisaation prosessitoimintaa ja sen mukaisia rakenteita, jotta tuottavuus voidaan taata Matalaan organisaatioon kannattaa pyrkiä 4 hierarkiatasoa takaa dynaamisuuden ja ketteryyden Ammattikuntarajat ylittävä johtamisen ja palvelujen toimintatapa Ammattiryhmien välinen tasavertaisuus Organisaation rakenne on yhteensovitettavissa alueen muiden organisaatioiden kehityssuunnitelmien kanssa Organisaatioiden välinen harmonia ja koheesio, jolla tavoitellaan tuottavuutta 32

33 Organisaatiomallin peruskaava Toimitusjohtaja Sopimus- ja omistajaohjaus (esim. lakipalvelut) Ydinprosessit keskitetyt palvelut (=tulosalue) Aluepalvelut Lähipalvelut (=tulosalue) lapset, nuoret ja lapsiperheet (tulosalue) Työikäiset (tulosalue) Seniorikuntalaiset (tulosalue) Palveluprosessien johtaja (tj:n varamies) Tulosyksiköt: Palvelupäällikö t ja esimiehet palvelujohtaja palvelujohtaja Tulosyksiköt: Palvelupäällikö t ja esimiehet Tiim it Toimi piste

34 Sopimusohjaus omistajan ja tuottajan välisenä tilaajatuottaja mallina Sopimusohjauksen hierarkia: Yhteenveto Sopimustaso Sopimuksellisuuden olemus Sopimuksen sisältö 1-taso: Strateginen omistajaohjauksen sopimus Kuntataso Sopimuskumppanit: Omistajakunnat ja liikelaitos Allekirjoittajat: omistajakuntien edustajat ja liikelaitoksen hallituksen pj. Liikelaitoksen panostukset elämänkaarimallin mukaisiin priorisointeihin ja alueellisen palvelutuotannon painopisteisiin. 2-taso: Strateginen palvelutuotantosopimus Tulosaluetaso 3-taso: Operatiivinen palvelutuotantosopimus Tulosyksikkö- ja työyksikkötaso Sopimuskumppanit: Liikelaitoksen hallitus ja tuotantoorganisaatio Allekirjoittajat: liikelaitoksen hallituksen pj ja liikelaitoksen tj. Sopimuskumppanit: Tuotanto-organisaation johto ja tuotanto-organisaation tulosyksiköt Allekirjoittajat: liikelaitoksen johto ja tulosyksiköiden johtajat Tuotanto-organisaation panostukset elämänkaarimallin mukaisiin palveluihin (hinnat, laatu, volyymit) ja alueellisen palvelutarjonnan resurssien määrittely Tulosyksikkötasoiset sopimukset palvelutuotannon volyymistä, laadusta ja resursseista Sopimusohjaus sisäisenä tulosohjauksena

35 SOPIMUSOHJAUS Omistajakunnat Lautakunnat ja sopimusohjauksesta vastaavat prosessijohtajat (2-3) Sopimusohjaus antaa kehikon, jolla toimintaa voidaan suunnitelmallisesti toteuttaa ja kehittää resurssien, tavoitteiden ja tuloksen seurannalla ja arvioinnilla. Sopimusten kautta prosessimaista työtä tuetaan ja annetaan alueorganisaatiolle selkeät toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet. 1-sopimustaso Strateginen omistajaohjauksen sopimus Sisältää strategiset tavoitteet ja käytettävissä olevat resurssit 1.Kuntien johto, virkamiehet, kh ja kv valmistelevat 2.KV:eiden yhteenveto ehdotetaan yhteistoimingta-alueelle 3.Valtuustot ja yhteistoiminta-alueen luottamusorganisaatio (liikelaitoksen hallitus) tekee päätöksen, jolloin sopimus astuu voimaan ja ohjaa toimintaa 4.Panostukset elämänkaarimallin mukaisiin priorisointeihin ja alueellisen palvelutuotannon painopisteisiin. 5.Sopimuksen allekirjoittaa tilaajajohtajat ja liikelaitoksen hallituksen pj. 2- sopimustaso Strateginen palvelutuotantosopimus liikelaitoksen hallituksen ja tuotantoorganisaation välillä Palvelu(tuotteiden) aikataulu, määrä, sisältö, hinta ja laatu tavoitetasolla elämänkaarimallin ja alueellisen palvelutuotannon suhteen 1. Liikelaitoksen toimitusjohtaja neuvottelee tuotantoorganisaation kanssa 2. Liikelaitoksen toimitusjohtaja ehdottaa liikelaitoksen hallitukselle sopimusmallia, jonka hallitus hyväksyy. 3. Sopimuksen allekirjoittavat liikelaitoksen hallituksen pj. Ja toimitusjohtaja 3- sopimustaso Operatiivinen palvelutuotantosopimus Palvelu(tuotteiden) määrä, aikataulu, hinta, sisältö, laatu sekä tavoitetasot, mittarit, seuranta ja raportointi 1.Prosessiomistajat, palvelujohtajat ja tulosyksiköiden johtajat neuvottelet 2.Toimitusjohtaja, prosessinomistajat ja aluepalvelujen palvelujohtajat allekirjoittavat sopimuksen tulosyksiköiden johtajien kanssa, jolloin sopimus astuu voimaan ja ohjaa toimintaa

36 Rahoitusmallin periaatteet 1. Laskutusperiaatteista ja sen mallista, esimerkiksi siirtymäkausineen, on kyettävä ammattimaisesti sopimaan osana yhteiskehittämistä ja perustamissopimuksen solmimista. 2. Laskutusmallin ei tarvitse/pidä olla valmis malli neuvottelujen alkaessa, vaan se viedään loppuun vuoden/kevään 2011 aikana koelaskelmineen. Malli on käytännössä osa palvelusopimuksia ja kuntakohtaisia liitteitä sekä sopimusohjausta. 3. Mallin taustalla tulee olla tieto ja päätökset/linjaukset palvelujen tarpeista ja vastaavasti järjestettävistä palveluista eli siitä mitä halutaan ostaa ja miten palvelut tuotetaan ja tuotteistetaan palvelukokonaisuuksiksi. 4. Itse laskutusperiaatteiden (esim. aiheuttamisperiaatetta noudattamalla tuote- ja palvelukokonaisuuksien hinnoittelu) kautta laskuttaminen ja hallinnointi ei saa tulla liian raskaaksi ja kalliiksi. Laskutusmallin on oltava siirtymäkauden jälkeen selkeä ja helppo sekä edullinen, ei siis itseisarvoinen ja työllistävä. 5. Malli voi sisältää sekä kapitaatiolaskutusta (esim. hallinto ja peruspalvelut) että suoriteperustaista (palvelukokonaisuudet/tuotteet) laskutusta. 6. Resursseja on panostettava mieluummin suoraan asiakastyöhön kuin hallinnointiin tuottavuuden kasvattamiseksi.

37 Rahoitusmallin periaatteet = ennakoitava osallistumismaksu = jäsenmaksu = yllätykselliset maksut Helposti ennakoitavat tarpeet Vaikeasti ennakoitavat ja yllätyk selliset tarpeet Mallin onnistumisen edellytyksenä on oltava hyvin määritellyt palvelukokonaisuudet, prosessit ja tuotteet

38 ORGANISAATIO 2011 YHTYMÄKOKOUS Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä HALLITUS KONSERNIN JOHTO VASTUUA L U E E T OSAKKUUS- OSAKKUUS- YHTÖT YHTÖT ERIKOISSAI- RAANHOITO SOSPA TYTÄRYHTI TYTÄRYHTIÖT LIIKELAITOKSET LIIKELAITOKSET Kastek-Kiinteistöt Oy Kymen Tekstiilihuolto Oy Sairaalanmäen vuokratalot Oy Kymijoen Ravintopalvelut Oy Kymijoen Työterveys -liikelaitos Medi-IT Oy Seutulaskenta Oy Kymenlaakson sairaala-apteekki Kymenlaakson sairaalapalvelut

39 Nykyinen Carean organisaatio ja sote-liikelaitos Carea Etelä-Kymenlaakson sote liikelaitos ESH SOSPA Lähipalvelut (tulosalue) keskitetyt palvelut (tulosalue) lapset, nuoret ja lapsiperheet (tulosalue) Työikäiset (tulosalue) Keskitettyjen palvelujen ja ESH/SOSPA yksiköiden yhteisten prosessien kehittäminen ja yhteensovittaminen on tuottavuusnäkökulmasta toivottavaa! Seniorikuntalaiset (tulosalue) Painotus perusterveydenhuollossa

40 Seutukunnan kilpailukyky Enenevässä määrin kaupunkiseutujen kilpailun ajatellaan liittyvän koettuihin ja käyttäjien, kansalaisten, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien mielessä muodostuneeseen näkemykselliseen ja kokonaisvaltaiseen kokemukseen tuotteesta, palvelusta, organisaatiosta ja sen toiminnasta, joka erottaa sen muista toimijoista. Kyse on siis myös brändin, imagon, idean synnyttämisestä, minkä muodostumiseen vaikuttavat monet eri tekijät, ja mikä on usein muuta kuin rationaalisen ja loogisen analyysin tuotosta. Åhman & Runola (2006): Strategia on kuollut. Eläköön tulevaisuus! Edita. Virtanen (2007): Muutosta johtamassa. Edita. Yhteistoiminta-alueen päähyödyt syntyvät volyymiedun turvin. Volyymietu tarkoittaa: taitavaa voimavarojen hallintaa resurssien tehokasta kohdentamista kehittämiseen panostamista kokonaisuuden hallintaa seudun eduksi.

41 Seutukunnan kilpailukyky on kykyä: nivoa kaupunkiseutu toimijoineen mahdollisimman vahvasti kiinni mahdollisimman hyviin verkostoihin, ylläpitää ja kehittää asukkaiden elämän laadun edellytyksiä (palvelut, koulutus, asuinympäristö jne.), houkutella alueelle uusia omilla markkinoillaan kilpailukykyisiä yrityksiä, luoda sellaiset toimintaedellytykset, että alueella jo toimivien yritysten on mahdollista ylläpitää omaa kilpailukykyään ja kehittää sitä edelleen. Sotarauta, M. & Linnamaa, R.( 1999), Johtajuus kaupunkiseudun kehittämisessä: Verkostojen johtamisen osa-alueet, huomion kohteet ja elementit. Teoksessa Sotarauta, M. (toim.) Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja johtaminen tietoyhteiskunnassa. Suomen Kuntaliitto, Acta-sarja 106.

42 Seutukunnan kilpailukyky ja innovaatioekosysteemi Etelä-Kymenlaakson seutukunnan innovatiivisuuden kasvattaminen Innovaatioekosysteemin näkökulma on yhteensopiva laajentuneen innovaatiokäsityksen kanssa, joka muutenkin on tullut laajasti tarkastelun kohteeksi ja heijastuu kaupunkiseutujen strategiatyön yhteensovittamiseen ja johtamiseen. Innovaatiotoiminnan systeemisyys tarkoittaa muun muassa sitä, että innovaatioympäristön hallinta ja ohjaaminen tulevat entistä monimutkaisemmiksi ja keskinäisriippuvuus korostuu eri toimien, toimijoiden ja järjestelmän osien, kumppanuuksien osapuolien, politiikka-alueiden, toimialojen jne. välillä. Yhden osatekijän muutos merkitsee muutosta myös koko järjestelmässä. Ks. esim. Hautamäki, A. (2008a): Alueet kansainvälisissä osaamis- ja arvoverkostoissa; alustus Osaamiskeskusohjelman kansallisessa seminaarissa ; 2008b: Kestävä innovointi. Sitran raportteja 76. Helsinki 2008.

43 Innovaatioekosysteemi ja strateginen ketteryys Edistyksellinen ja tehokkaasti organisoitu ja toimiva innovaatioekosysteemi mahdollistaa osallistujien ja järjestelmän toimijoiden työskentelyn yli yritysten, toimialojen tai osaamisalojen rajojen, korostaen lisäarvon synnyttämistä asiakkaille (ja kaupunkiseutujen tapauksessa viime kädessä kansalaisille) ja nopeaa kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja nopeuttaa innovaatioprosessia tutkimuksen tuotantoon strategista ketteryyttä osoittaen. Strateginen ketteryys kuvaa sitä valmiutta, jossa korostuu vision näkemyksellisyys ja oivaltavuus tulevaisuuden suunnasta (herkkyys); liiketoiminnan organisointi tavalla, joka mahdollistaa kyvyn irrottaa ja uudelleen kohdistaa resursseja tarpeen mukaan (joustavuus); kunnianhimon ja rohkeuden, samoin kuin kyvyn sitoutua ja sitouttaa toimijoita näihin kollektiivisesti. Doz & Kosonen (2007) Fast Strategy: How strategic agility will help you stay ahead of the game.

44 Seutukunnan kilpailukyky, innovaatioekosysteemi ja Sote-piiri Yhteisen Sote-piirin perustaminen todennäköisesti lisää kaupunkiseudun kilpailukykyä Perustavaalaatua oleva rakenteellinen uudistus, jossa lähtökohtana systeemisyys Sote-sektorin laaja-alaisempi osaamisen kehittäminen ja rekrytoinnin houkuttelevuus Sote-markkinoilla toimivien kilpailukykyisten yritysten lisääntyminen Innovaatioekosysteemin kehittyminen sote-toiminnan osalta rakenteiden, toimijoiden, toimialojen ja toiminnan sektorien välinen vuorovaikutus on tärkeämpää kuin osat itsessään osien vuorovaikutus ja rajapinnat ovat innovaatiotoiminnan kohdistamisen ja uudelleen suuntaamisen kannalta mielenkiintoisinta ja merkityksellisintä 44

45 4. Johtopäätökset ja suositukset 45

46 Johtopäätökset ja suositukset (1/3) Yhteistoiminta-alueen perustaminen on perusteltua erityisesti seuraavista syistä: Kustannusten hallinta Alueen kilpailukyky Hyvinvoinnin palveluvalikoiman monipuolisuuden takaaminen Henkilöstön rekrytointi Osaamisen keskitetty kehittäminen Jos uskalletaan valita asiakaslähtöinen organisoitumismalli, saadaan myös tyytyväisempiä kuntalaisia 46

47 Johtopäätökset ja suositukset (2/3) Omistajaohjaus Lautakuntia ei tulisi jättää kuntiin (ei edes minilautakuntia) vaan kunnanhallitukset vastaavat omistajaohjauksesta ja linjauksista yhteistoiminta-alueeseen päin Kunnissa voisi olla omistajaohjauksen ja substanssin osaava vastuuvirkamies (esim. akj) Omistajaohjausprosessi (määriteltävä) ohjaa kuntien sisäistä ja kuntien välistä toimintatapaa yhteistoiminta-alueen suuntaan Rahoitusmalli pohjaksi suosittelemme yhdistelmämallia, jossa on mukana sekä kapitaatioperustaista laskutusta, että suoriteperustaista laskutusta (tämä määritellään toimeenpano-ohjelman osahankkeessa) Laskutuksen osalta eri vaihtoehtoja perustellaan tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden näkökulmasta Rahoitusmalli on tiiviisti kytköksissä palveluprosesseihin ja palvelukokonaisuuksiin organisatorisella tasolla Kokonaisuuksien märittelyn jälkeen voidaan 3-5 vuoden aikana tuotteistaa palvelut uuden rakenteen mukaiseksi ja liittää rahoitusmalli siihen yhteensopivaksi 47

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

SOTE III hankkeen projektisuunnitelma

SOTE III hankkeen projektisuunnitelma SOTE III hankkeen projektisuunnitelma Marjo Lindgren 25.8.2015 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Suunnitelman rakenne I. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus II. Sote III hankkeen keskeiset

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

PoPSTer. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa

PoPSTer. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa PoPSTer Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa 2 Selvityshenkilö: Hannu Leskinen Projektipäällikkö: Kirsi Paasovaara Asiantuntijat: Sirkka-Liisa Olli, Johanna Kiiskilä,

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kunnan odotukset tilaajana

Kunnan odotukset tilaajana 22.11.2012 Kunnan odotukset tilaajana Sairaalapäivät 2012 Mikko Komulainen Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala 1 Sisältö I. Taustaa II. Ohjaus- ja palvelurakenteet III. Potilasvirtatutkimus IV.

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016

Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten palvelurakenteen muutos Nettotoimintamenot 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

rahoitus tulevaisuudessa Pentti Meklin emeritusprofessori

rahoitus tulevaisuudessa Pentti Meklin emeritusprofessori Kuntapalvelujen uje järjestämisen jestä se rahoitus tulevaisuudessa Mitä kuntauudistus t tuo? Pentti Meklin emeritusprofessori Kestävyysvaje uhkaa Suomen julkista taloutta Kunnat ovat keskeinen osa julkista

Lisätiedot

Uusi organisoituminen

Uusi organisoituminen Uusi organisoituminen 8.8.2016 Organisaatiomuutostarkastelun ohjausryhmä Päivitetty 17.8. kunnan johtoryhmän ja 22.8. kunnanhallituksen antaman palautteen pohjalta 1 Toimintaperiaate Osa kunnan keskeisistä

Lisätiedot

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa l Maakuntatilaisuus 22.4.2010 Kouvola Tauno Telaranta Palvelujohtaja Kotkan kaupunki 0400 659925 tauno.telaranta@kotka.fi Etelä-Kymenlaakso 87 371 asukasta 2 279 2,6%

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä

Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä 1 STM ja SITRA yhteistyö Keväästä 2015 lähtien STM ja Sitra kehittävät ja arvioivat yhdessä palvelupaketteja. Kehitystyö liittyy osaltaan hallituskauden

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

AJATUKSIA OHJAAMOSTA. Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Antti Ronkainen. Kaakkois-Suomen TE-toimisto

AJATUKSIA OHJAAMOSTA. Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Antti Ronkainen. Kaakkois-Suomen TE-toimisto AJATUKSIA OHJAAMOSTA Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Antti Ronkainen 1 Kaakkois-Suomen TE-toimisto 2 4.2.2015 Kaakkois-Suomen TE-toimisto Esityksen otsikko Nuorisotakuun piiriin kuuluvat työttömät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 16.6.2011 1 Strategiamallin kehittämisen tavoitteet Strategisen johtamisen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen Valtuuston

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan

Lisätiedot

Lasten-ja nuorten kasvun tukeminen prosessi ja Nuorten aikuisuuden vahvistaminen - prosessi, joita edustaa palvelujohtaja Sirpa Kuronen;

Lasten-ja nuorten kasvun tukeminen prosessi ja Nuorten aikuisuuden vahvistaminen - prosessi, joita edustaa palvelujohtaja Sirpa Kuronen; LIITE 1 SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2012 (OPTS) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella palvelutuotantosopimuksella (OPTS) ydinprosesseja edustavat

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) KYMENLAAKSOSSA

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) KYMENLAAKSOSSA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) KYMENLAAKSOSSA 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP)

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

KANNUKSEN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2016

KANNUKSEN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2016 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta KANNUKSEN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2016 1. Sopimuksen

Lisätiedot

Aluekierros/ Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus - Kanta-Häme - Oma-Häme - Haasteet ja vahvuudet - Toimintaympäristö - Odotukset

Aluekierros/ Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus - Kanta-Häme - Oma-Häme - Haasteet ja vahvuudet - Toimintaympäristö - Odotukset Hämeen parasta kehittämistä! Aluekierros/ Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus - Kanta-Häme - Oma-Häme - Haasteet ja vahvuudet - Toimintaympäristö - Odotukset Hämeenlinna 13.6.2016 Jukka

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS)

SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS) LIITE 1 SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella palvelutuotantosopimuksella (OPTS) ydinprosesseja edustavat

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

SOTE-valmistelu Keski-Suomi. Silja Ässämäki 23.01.2015

SOTE-valmistelu Keski-Suomi. Silja Ässämäki 23.01.2015 SOTE-valmistelu Keski-Suomi Silja Ässämäki 23.01.2015 Sosiaali ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne 2017 Sosiaali ja terveysalueet 2017 Uudet tuotanto-organisaatiot aloittavat tuottamisen 1.1.2017 >

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Turun kulttuuritoimen sopimusohjaus. Minna Sartes

Turun kulttuuritoimen sopimusohjaus. Minna Sartes Turun kulttuuritoimen sopimusohjaus Minna Sartes Kulttuuritoimen sopimusohjausmalli Tilaaja-tuottaja mallia mukaileva tulosohjausmalli, jolla on rakenteeltaan kolmiportainen sopimushierarkia. Tavoitteena

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot