Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspiirin selvitystyö
|
|
- Maarit Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspiirin selvitystyö PETRI VIRTANEN SARI GUSTAFSSON LASSI KÖPPÄ
2 Kotkan-Haminan seutustrategian tiivistelmä III Venäjäliiketoiminnan kehittäminen Teknologia IV Sosiaali ja terveyspiirin muodostaminen Etelä Kymenlaaksoon Keskitetyt palvelut Palvelut Lähipalvelut Logistiikka II Satamayhteistyö, liikenneja logistiikkayhteyksien kehittäminen Elinkeinostrategia Kotka Hamina on vetovoimainen ja hyvinvoiva seutu Itämeren kehityskäytävällä V Seutuyhteistyön kehittäminen Seudulliset palvelut Asuminen ja elinympäristö I Maankäytön suunnittelu ja kaavoitusyhteistyö Liikkuminen ja tietoliikenne Asuinympäristö Kulttuurija luonnonympäristöt Visio Strategian painopisteet (3) Painopisteiden kilpailutekijät (8) Strategiset päämäärät (5) 2
3 Skenaario A: Seudulla sitoudutaan yhteistyöhön ja halutaan toteuttaa seutustrategia Selvityksen julkistaminen ENPI-rahoitus 1,5 m Kotka Hamina on vetovoimainen ja hyvinvoiva seutu Itämeren kehityskäytävällä III Venäjä liiketoiminnan kehittäminen HaminaKotka Satama Oy lähtien Kaakon Suunta hanke: 4 teemaryhmää, joista yksi on maankäyttö IV Sosiaali ja terveyspiirin muodostaminen Etelä Kymenlaaksoon II Satamayhteistyö, liikenneja logistiikkayhteyksien kehittäminen Satama, Kaakon Suunta ja sote-piiri I Maankäytön suunnittelu ja kaavoitusyhteistyö V Seutuyhteistyön kehittäminen Kotka Hamina 3
4 Sisällysluettelo 1. Tausta- ja tilastotiedot 2. Haastattelut ja niiden yhteenveto 3. Sopimusohjausmalli, organisaatiomalli, kuntalaskutusmalli sekä kaupunkiseudun kilpailukyky 4. Johtopäätökset ja suositukset
5 1. Tausta- ja tilastotietoja 5
6 Ympäryskuntien sote-hallintomallit Lähde: Kunnat.net (Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 2010) Kouvolan perusturva Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Lappeenranta, Luumäki, Lemi, Imatra, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala) Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Isäntäkunta järjestää Kaakon Kaksikko: Miehikkälä & Virolahti (Isäntäkunta: Miehikkälä) Loviisan ja Lapinjärven yhteistoiminta-alue (Isäntäkunta Loviisa) Pyhtää Kotka Hamina 6
7 Yleistiedot kunnista Lähde: Kunnat.net (aluetietopankki yleistilastot) Kotka Hamina Pyhtää Miehikkälä Virolahti Yhteensä Asukasluku Ruotsinkielisiä 1 % 0,3 % 9 % 0,1 % 0,5 % 1,3 % Asukasluvun muutos vuodesta 2008 (%) Maapinta-ala (km2) Asukastiheys (as/maa-km2) Työpaikkaoma varaisuus 2007 (%) 0,1-0,4 3,8-0,8-0,3 0,16 271,3 609,5 324,7 422,2 372, ,7 201,9 35,2 16,4 5,4 9,5 43,7 106,8 91,7 46,6 72,0 97,6 98,1 Kotka on kaupunkimaisin kunta. Esim. 1 % kasvu on kunnassa vielä hyvin hallittavissa. Työpaikkaomavaraisuuden perusteella Kotka pystyy ottamaan enemmän muuttajia, kuin tällä hetkellä. 7
8 Ikärakenne ja väestöennuste vuodelle 2020 (% ja asukkaita) Lähde: Kunnat.net (aluetietopankki yleistilastot) Ikäluokka Vuosi Kotka Hamina Pyhtää Miehikkälä 6, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 94 3, , , ,7 114 Virolahti Yhteensä 6, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Koko maa 7,7 7,8 8,9 8,8 66,4 60,5 9,0 12,8 5,9 7,2 2,0 2,9 Seutukunnan väestö pysyy kutakuinkin saman seuraavien 10 vuoden aikana. Ikärakenne muuttuu ja tapahtuu eläköitymistä. Ikäluokka on kaikkein eniten kasvava. Työikäisten (15-64) osuus koko väestöstä pienenee vuoteen 2020 mennessä n.6%:lla. Koko maahan verrattuna työikäisten osuus on n.2% alhaisempi, mutta suhteellinen ero säilyy vähenemisen jälkeenkin. Huoltosuhde-ennuste vuodelle 2020 on 71,4 (=36444/51035) 8
9 Huoltosuhde, sairastavuusindeksi ja tarvevakiointi 2009 (SotkaNet) Kotka Hamina Pyhtää Miehikkälä Virolahti Kotkan-Haminan seutukunta Huoltosuhde (ID 761) 53,6 56,9 57,4 70,6 59,6 55,3 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (ID 184) 108,8 103,8 102,4 127,8 116, (THL) Kymenl. SHP Nettomenot ( /asukas) Nettomenot, indeksi Tarvekerroin (koko maa=1,00) Tarvevakioidut menot, indeksi (koko maa=100) Lähde: SOTKAnet ja THL 1,15 1,12 1,04 1,47 1,25 1, Miehikkälässä on heikoin huoltosuhde, mutta sen vaikutus koko seutukuntaa nostavasti on pieni. Koko seutukunnan huoltosuhde-ennuste vuodelle 2020 on 71,4 (eli suurempi kuin Miehikkälän tällä hetkellä) Kaikkien kuntien sairastavuusindeksit ovat koko maan keskiarvoa (100) suurempia eli asukkaat ovat keskimääräistä sairaampia. Pienimmät nettomenot on Pyhtäällä, joka on samalla koko Suomen keskiarvon mukainen. Suurimmat nettomenot ovat Miehikkälässä. Miehikkälän korkea tarvekerroin tasoittaa tarvevakioituja menoja muihin kuntiin verrattuna. Miehikkälässä ja Virolahdella on tarvevakioitujen menojen perusteella pienin indeksiarvo. Kaikkien kuntien tarvevakioitu indeksi on alle maan keskiarvon (100). Tarvevakiointi parantaa olennaisesti kuntien menoja ja toimintaa kuvaavien tietojen vertailukelpoisuutta. Tarvevakioidut menot ovat yksi osatotuus kuntien terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menoista. Ne kertovat käyttääkö kunta runsaasti, niukasti vai tavanomaisesti rahaa palvelujen järjestämiseen suhteessa väestön tarpeisiin. Tarvevakioitujen menotietojen perusteella ei voi suoraan päätellä kunnan järjestämien palvelujen laatua, toiminnan taloudellisuutta tai tarkoituksenmukaisuutta 9
10 Huoltosuhde, sairastavuusindeksi ja tarvevakiointi Lähde: SOTKAnet ja THL 10
11 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteet Karhulan sosiaali- ja terveyspalvelut Pyhtään sosiaali- ja terveyspalvelut (Siltakylä) Miehikkälän sosiaali- ja terveyspalvelut Virolahden sosiaali- ja terveyspalvelut Haminan sosiaali- ja terveyspalvelut Länsi-Kotkan terveysasema ja vammaispalvelu-toimisto Kotkansaaren sosiaalija terveyspalvelut 11
12 Sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyiset organisaatiorakenteet (Poislukien päivähoito)
13 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailumatriisi (1/3) Lastensuojelutyö Perheneuvola Maahanmuuttajien palvelut Sosiaalityö Pyhtää Kotka Hamina Miehikkälä ja Virolahti Oma toiminta (Avohuollon tukipalvelut, sijaishoito ja laitoshoito ostetaan) Oma toiminta Oma toiminta Oma perhetukikeskus Valmistelussa malli, jossa Kotka tuottaa seudulle perhehoitopalvelut Kotka tuottaa palvelun myös Pyhtäälle Oma toiminta Hamina tuottaa palvelun myös Kaakon kaksikolle Jatkossa ostetaan Kotkalta Oma toiminta ja jatkossa Oma toiminta Osana omaa sosiaalityötä myös muille Seudullinen maahanmuutto-ohjelma ja yhteistyötä kaikkien kuntien kesken Kuntien omana tuotantona Seudullinen työvoiman palvelukeskus (TYP) Väylä Kotka tuottaa koko Etelä-Kymenlaaksolle (Tukikeskus Villa Jensen) Sosiaalityöntekijöiden takapäivystys kuntien yhteistyönä Kotihoito Sosiaalipäivystys Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kunnan oma toiminta alkaen Oma toiminta, vammaisten työtoiminta ostetaan Asumis-, suojatyö- ja työtoiminta ostetaan Carealta sosiaalipalveluista ja yksityisiltä palvelun tuottajilta Oma toiminta Oma toiminta Kaste-ohjelman puitteissa seudullista yhteistyötä Oma toiminta, hieman ostopalvelua Oma toiminta Oma toiminta Oma toiminta Yhteistyötä erityisesti Kaste-hankkeiden puitteissa Omia asumispalveluyksiköitä sekä ostetaan Carean sosiaalipalveluilta Ostetaan Carealta Kaikki ostavat Carealta joitakin palveluita 2 omaa asumispalveluyksikköä, oma päivätoiminta, työtoimintaa omana ja ostopalveluna, Erityisasiantuntemusta Carealta A-klinikka Kymen A-klinikka toimii koko alueella
14 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailumatriisi (2/3) Pyhtää Kotka Hamina Miehikkälä ja Virolahti Perusterveydenhuolto TK:n vuodeosastopalvelut 1 sosiaali- ja terveysasema. 3 tk-kääkärin virkaa (vakinaisesti) 2 sh hoid.tarp.arv. 5 th, 1 kouluth Vuokratilat Kotkansaaren sairaalassa 1 os 25 ss 3 terveysasemaa, joista 1 ulkoistettu saakka Lääkäreistä 40% vakituisia Karhulan sairaala 5. osastoa,113 paikkaa 1 terveysasema 10 lääkäriä Haminan sairaala, alk. kaksi osastoa, yksi vanhustyölle 2 terveysasemaa, jotka ulkoistettu asti. Yht. n. 3 lääkäriä. Kiireetön hoito 2 vkon kuluessa. Virolahden vuodeosasto, 25 paikkaa Laboratoriopalvelut Carea (Haminassa myös omana toimintana) Röntgen Carea Oma toiminta: 2 fysiot. Fysioterapia Vanhustenhuolto Erikoissairaanhoito Yöpäivystys Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut ostopalveluna Vanhainkotitoiminta loppui 9/1997. Asumispalvelu ostetaan Oma toiminta Oma toiminta Oma toiminta Oma toiminta: Laitos ja tehost. palv.as. 466 Ostopalv.: Tehost. palv. as. 150 Vanhainkoti lakkautuu 2013 mennessä Vanhainkoti lakkautuu 2011 aikana, palveluasumista lisätään Carea Carea Miehikkälä: 15 laitospaikkaa ja 37 Tehost.palv.as paikkaa Virolahti: 40 teh.palv.as paikkaa Työterveyshuolto Oma henkilöstö: Kymijoen työterveyshuolto - liikelaitos (palveluja käyttävät myös jotkut firmat) Oma toiminta Osana TK-palvelujen ulkoistusta v asti
15 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailumatriisi (3/3) Pyhtää Kotka Hamina Miehikkälä ja Virolahti Suun terveydenhuolto Oma toiminta: 2 h-lääk. 1 suuhygienisti Oma Oma toiminta, osa lääkäreistä ostona Osana ulkoistusta molemmilla terveysasemilla v asti Erikoishammashuolto Hammashuollon päivystys Carea Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakson yhteinen päivystys. Etelä-Kymenlaakson päivystys Carean tiloissa. Ostetaan yksityiseltä Aika paljon palveluja tuotetaan jo yhdessä. Yhteistyöstä osa toteutuu Carean puitteissa. Sosiaalitoimessa yhteistyötä tehdään kaikkien kuntien kesken, vaikka kokonaisuus on oman kunnan vastuulla ja kriteereitä toimjntaan on yhdenmukaistettu
16 Käyttötalous pääluokittain vuonna 2009 Lähde: Kunnat Muut Palvelujen Materiaalien ostot 1000 Henkilöstömenot ostot (Avustukset, Yhteensä (Aineet ja Muut menot, Nettokulut (sis. esh) tarvikkeet) sisäiset) Kotka Hamina Pyhtää *) Miehikkälä ja Virolahti Yhteensä *) Poistettu päivähoito, erikoissairaanhoito, sekä ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönsuojelu. 16
17 Carean jäsenkuntien laskutus 2009 Sopimuslaskutus Tuotelaskutus HAMINA KOTKA KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ RUOTSINPYHTÄÄ VIROLAHTI YHTEENSÄ Sopimuslaskutus perustuu kolmen edellisen vuoden perusteella laskettuun hinnoitteluun. Sopimuslaskutus mahdollistaa mm. erikoissairaanhoidon menojen ennakoitavuuden. Tuotelaskutus kertoo paljonko kuntalaiset todellisuudessa käyttivät Carean palveluja. 17
18 Sosiaali- ja terveystoimen vakanssimäärät Tämä taulukko kuvaa lähinnä kuntien suuruusluokkaa ja erityispiirteinä voidaan pitää mm. seuraavia: vakituiset sijaiset ja täyttämättömät virat. Vakanssimäärät vaihtelevat vuosittain toiminnan sisäistämisen ja ulkoistamisen seurauksena. 18
19 Terveyspalvelun tuottamia suoritteita Lähde: Kunnat ja Carea Terveyskeskuskäyntien lukumäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta ne ovat kokonaisuuden kannalta suuntaa antavia. Hyvä vastaanotto projektin tavoitteena on vähentää käyntimääriä ja lisätä kokonaisvaltaista hoitoa. 19
20 Ikääntyneiden palvelut ja valtakunnalliset tavoitteet Lähde: Kunnat Kotka Hamina Pyhtää Miehikkälä Virolahti Asuu kotona itsenäisesti 88, ,3 89,4 90,8 Saa säännöllistä kotihoitoa 9, ,0 20,9 13,2 Saa omaishoidon tukea 5,6 3 6,7 4,4 3,6 Tehostetun palveluasumisen piirissä Hoidossa vanhainkodeissa tai tkvuodeosastolla 5,6 5 5,7 6,2 6,2 5,7 9 3,0 4,4 3 Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä: prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5 6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla (STM 2008). 20
21 Terveyspalvelut, perusterveydenhuolto, suoritteet/1000 asukasta (2009) Lähde: SOTKAnet Hyvä vastaanotto hanke on kansainvälisesti vaikuttavaksi todettu työskentelymetodi terveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Hyvä vastaanotto perustuu näkemykseen, jonka mukaan hyvä hoidon saatavuus voidaan taata vain jos kysyntä ja kapasiteetti ovat tasapainossa, tämän päivän työt tehdään tänään. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa, että jono on purettu ja päivittäistä sekä viikoittaista kysynnän vaihtelua on opittu käsittelemään. 21
22 Terveyspalvelut, perusterveydenhuolto, vuodeosasto suoritteet/1000 asukasta (2009) Lähde: SOTKAnet Haminassa hoitojaksojen määrä on pieni, mutta keskimääräinen hoitoaika pitkä 22
23 Terveyspalvelut, suun terveydenhuolto, suoritteet/1000 asukasta (2009) Lähde: SOTKAnet Kaakon kaksikossa käytetään pääasiassa julkisia palveluja. 23
24 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ( /asukas) Lähde: SOTKAnet 24
25 2. Haastattelut ja niiden yhteenveto 25
26 Haastatellut Hamina Terveysjohtaja Eija Rieppo Vanhustyön päällikkö Piia Nordman Sosiaalityön päällikkö Tarja Vihtonen KH pj: Tapio Lepistö kaupunginjohtaja Hannu Muhonen Perusturvalautakunnan pj: Riitta Hytönen Kotka Terveysjohtaja Anne Hiiri Sosiaalijohtaja Marjaliisa Grönvall Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist KH: pj Vesa Salminen Pyhtää vs. kunnanjohtaja Matti Rupponen kh pj: Olli Nuuttila Kaakon kaksikko sosiaali- ja terveysjohtaja Marjo Seuri Miehikkälän kj Markku J. Forss Virolahden kh pj. Jarmo Tulkki 26
27 Palvelurakenne ja organisoituminen Palvelurakenne Ennaltaehkäisevät palvelut tärkeitä Asiakasnäkökulman esilletuonti on tärkeää Eri palveluiden ja niiden sisältöjen eroavaisuus kunnissa huomioitava Rakenteella ei niin väliä, mutta tärkeintä on vastata asiakkaiden tarpeisiin laadukkaasti. Tarpeita pitää koko ajan tarkastella ja arvioida. Organisaatio Hallinnon tulee sijaita lähellä toimintoja Lähiesimiehen läsnäolo tärkeää myös pienissä yksiköissä Elinkaarimalli organisoitumisen pohjana Kaikkea ei tarvitse tuottaa itse, strategiset kumppanuudet tärkeitä Palveluseteli on keskeinen kehittämisen välinen Kehittyminen ja innovatiivisuus tulisi näkyä hyvin keskeisesti organisaatiossa, koko organisaation pitäisi olla kehitysorganisaatio. 27
28 Laskutusperuste Laskutusperuste Sekä aiheuttamisperiaatetta, että asukaspohjaista laskutusta kannatettiin. Erityisesti pienet kunnat pelkäävät puhtaan asukaspohjaisen hinnoittelun nostavan menoja merkittävästi. Isoja palvelukokonaisuuksia pitää olla, ei mikrotuotteita, yhteensovitusta tarvitaan kaikkien kuntien palvelujen määrittelyssä. Nyt ne ovat erilaisia eri kunnissa. Siitä pitää maksaa mitä käyttää. Ihmisillä on varaa käyttää palveluita, joten kaiken ei tarvitse olla ilmaista. Esim. Palveluseteli on joustava ja mahdollistaa oman valinnan. Paras olla yhdistelmämalli. Koska työssäkäyntialue on sama, pientä alueellista kilpailukin voisi/soisi syntyvän terveyskeskusten kesken. 28
29 Omistajuus Omistus ja omistajaohjaus Yksinkertainen malli paras, monimutkaiset mallit rampauttavat järjestelmää Yli 50% osuutta ei tulisi olla millään kunnalla Kunnassa tarvitaan vastuutaho eli virkamies määrittämään tarpeesta. Kuntien jääviä lautakuntia pidettiin tarpeellisena, mutta myös tarpeettomina ltk voisi olla pois. Hallitus voisi olla omistajaroolissa. Lautakuntataso tarvittanee siirtymäajaksi, jotta se sote-piiri olisi poliittisesti hyväksyttävissä. Jatkossa palvelutason voisi määrittää valtuusto/hallitus. Kuntiin jäävä valmisteleva elin, (minilautakunta, 2 krt/vuosi), Sotepiirin ihmisten tulisi valmistella asiat lautakunnalle, jottei tule päällekkäistä organisaatiota Tilaaja-tuottajamallia kannatettiin ja vastustettiin Tilaaja-tuottaja malli on äärimmäisen sekava, koska kaikki ovat samassa organisaatiossa. Ei usko että tilaaja-tuottajamallista olisi vaihtoehto sopimusohjauksen keskeiseksi sisällöksi. Hallitus voisi olla omistajaroolissa. Voisi olla Lappeenrannan tyyliin tehty, mato-malli sopimusohjaukseen. 29
30 3. Sopimusohjausmalli Organisaatiomalli Kuntalaskutusmalli Kaupunkiseudun kilpailukyky 30
31 Sopimusohjausmallin yleiset periaatteet 1. Strategisen johtamisen vahvistaminen tukemaan menestystä ja synergiaetuja alueella sopimusohjauksen avulla. 2. Rahavirtojen ja omistajaohjauksen parempi hallinta, sisäisen osaoptimoinnin vähentäminen ja talousmekanismien kehittäminen sekä kokonaisvaltainen suunnittelun varmistaminen. Sopimusohjaus sisältää eri strategiset ulottuvuudet (BSC), tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tuloksen määrittelyn sekä seurannan ja arvioinnin määrittelyn yhtenevinä toimintatapoina. 3. Eri toimijoiden roolien selkiinnyttäminen: Omistajat ohjaavat hyvinvointipolitiikan linjauksien ja sopimusohjuksen avulla ja tuotanto-organisaatio tuottaa palveluja. Kuntien strategiat (myös palvelustrategia) ovat linjassa yhteiseen hyvinvointipolitiikkaan ja palvelujen tuottajan organisaatiostrategiaan. 4. Organisaation ketteryyden ja dynamiikan parantaminen mahdollistaa nopean reagoinnin. Sopimusohjausta sijoitettuna matalaan organisaatioon eli noin 3:lle tasolle (tulosvastuisille). Monta suunnittelun ulottuvuutta yhdistyy ja suunnittelu pysyy ketteränä. 5. Toiminnan kehittämisen kulttuurin luominen sopimukset korostavat strategista ajattelua ja luovat työrauhaa laadukkaaseen palveluun. Sopiminen parantaa luottamusta. Sopimusten avulla voidaan toimintaa uudelleensuunnata. 6. Tällä mallilla ollaan palvelujen järjestäjänä toimijoiden kärjessä ja historiaa luomassa luo omaa brändiä ja vahvistaa paikkaansa kuntakentässä.
32 Organisaatiomallin rakentamisen perusperiaatteet Organisaatio on rakennettu asiakaslähtöisesti Ei tuotanto/ongelmalähtöisesti Organisaatiomalli mahdollistaa jatkuvan palvelutarpeen ennakoinnin ja vastaavasti toiminnan ja tulosten arvioinnin Ikäperustainen johtamisvastuu, matriisiorganisaatio Elämänkaari on horisontaalisten prosessien pohjana Alueelliset toiminnot vertikaalisesti Sisältää aitoja organisatorisia prosesseja Tavoitteena on organisaation elämänkaaressa edelleen kehittää organisaation prosessitoimintaa ja sen mukaisia rakenteita, jotta tuottavuus voidaan taata Matalaan organisaatioon kannattaa pyrkiä 4 hierarkiatasoa takaa dynaamisuuden ja ketteryyden Ammattikuntarajat ylittävä johtamisen ja palvelujen toimintatapa Ammattiryhmien välinen tasavertaisuus Organisaation rakenne on yhteensovitettavissa alueen muiden organisaatioiden kehityssuunnitelmien kanssa Organisaatioiden välinen harmonia ja koheesio, jolla tavoitellaan tuottavuutta 32
33 Organisaatiomallin peruskaava Toimitusjohtaja Sopimus- ja omistajaohjaus (esim. lakipalvelut) Ydinprosessit keskitetyt palvelut (=tulosalue) Aluepalvelut Lähipalvelut (=tulosalue) lapset, nuoret ja lapsiperheet (tulosalue) Työikäiset (tulosalue) Seniorikuntalaiset (tulosalue) Palveluprosessien johtaja (tj:n varamies) Tulosyksiköt: Palvelupäällikö t ja esimiehet palvelujohtaja palvelujohtaja Tulosyksiköt: Palvelupäällikö t ja esimiehet Tiim it Toimi piste
34 Sopimusohjaus omistajan ja tuottajan välisenä tilaajatuottaja mallina Sopimusohjauksen hierarkia: Yhteenveto Sopimustaso Sopimuksellisuuden olemus Sopimuksen sisältö 1-taso: Strateginen omistajaohjauksen sopimus Kuntataso Sopimuskumppanit: Omistajakunnat ja liikelaitos Allekirjoittajat: omistajakuntien edustajat ja liikelaitoksen hallituksen pj. Liikelaitoksen panostukset elämänkaarimallin mukaisiin priorisointeihin ja alueellisen palvelutuotannon painopisteisiin. 2-taso: Strateginen palvelutuotantosopimus Tulosaluetaso 3-taso: Operatiivinen palvelutuotantosopimus Tulosyksikkö- ja työyksikkötaso Sopimuskumppanit: Liikelaitoksen hallitus ja tuotantoorganisaatio Allekirjoittajat: liikelaitoksen hallituksen pj ja liikelaitoksen tj. Sopimuskumppanit: Tuotanto-organisaation johto ja tuotanto-organisaation tulosyksiköt Allekirjoittajat: liikelaitoksen johto ja tulosyksiköiden johtajat Tuotanto-organisaation panostukset elämänkaarimallin mukaisiin palveluihin (hinnat, laatu, volyymit) ja alueellisen palvelutarjonnan resurssien määrittely Tulosyksikkötasoiset sopimukset palvelutuotannon volyymistä, laadusta ja resursseista Sopimusohjaus sisäisenä tulosohjauksena
35 SOPIMUSOHJAUS Omistajakunnat Lautakunnat ja sopimusohjauksesta vastaavat prosessijohtajat (2-3) Sopimusohjaus antaa kehikon, jolla toimintaa voidaan suunnitelmallisesti toteuttaa ja kehittää resurssien, tavoitteiden ja tuloksen seurannalla ja arvioinnilla. Sopimusten kautta prosessimaista työtä tuetaan ja annetaan alueorganisaatiolle selkeät toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet. 1-sopimustaso Strateginen omistajaohjauksen sopimus Sisältää strategiset tavoitteet ja käytettävissä olevat resurssit 1.Kuntien johto, virkamiehet, kh ja kv valmistelevat 2.KV:eiden yhteenveto ehdotetaan yhteistoimingta-alueelle 3.Valtuustot ja yhteistoiminta-alueen luottamusorganisaatio (liikelaitoksen hallitus) tekee päätöksen, jolloin sopimus astuu voimaan ja ohjaa toimintaa 4.Panostukset elämänkaarimallin mukaisiin priorisointeihin ja alueellisen palvelutuotannon painopisteisiin. 5.Sopimuksen allekirjoittaa tilaajajohtajat ja liikelaitoksen hallituksen pj. 2- sopimustaso Strateginen palvelutuotantosopimus liikelaitoksen hallituksen ja tuotantoorganisaation välillä Palvelu(tuotteiden) aikataulu, määrä, sisältö, hinta ja laatu tavoitetasolla elämänkaarimallin ja alueellisen palvelutuotannon suhteen 1. Liikelaitoksen toimitusjohtaja neuvottelee tuotantoorganisaation kanssa 2. Liikelaitoksen toimitusjohtaja ehdottaa liikelaitoksen hallitukselle sopimusmallia, jonka hallitus hyväksyy. 3. Sopimuksen allekirjoittavat liikelaitoksen hallituksen pj. Ja toimitusjohtaja 3- sopimustaso Operatiivinen palvelutuotantosopimus Palvelu(tuotteiden) määrä, aikataulu, hinta, sisältö, laatu sekä tavoitetasot, mittarit, seuranta ja raportointi 1.Prosessiomistajat, palvelujohtajat ja tulosyksiköiden johtajat neuvottelet 2.Toimitusjohtaja, prosessinomistajat ja aluepalvelujen palvelujohtajat allekirjoittavat sopimuksen tulosyksiköiden johtajien kanssa, jolloin sopimus astuu voimaan ja ohjaa toimintaa
36 Rahoitusmallin periaatteet 1. Laskutusperiaatteista ja sen mallista, esimerkiksi siirtymäkausineen, on kyettävä ammattimaisesti sopimaan osana yhteiskehittämistä ja perustamissopimuksen solmimista. 2. Laskutusmallin ei tarvitse/pidä olla valmis malli neuvottelujen alkaessa, vaan se viedään loppuun vuoden/kevään 2011 aikana koelaskelmineen. Malli on käytännössä osa palvelusopimuksia ja kuntakohtaisia liitteitä sekä sopimusohjausta. 3. Mallin taustalla tulee olla tieto ja päätökset/linjaukset palvelujen tarpeista ja vastaavasti järjestettävistä palveluista eli siitä mitä halutaan ostaa ja miten palvelut tuotetaan ja tuotteistetaan palvelukokonaisuuksiksi. 4. Itse laskutusperiaatteiden (esim. aiheuttamisperiaatetta noudattamalla tuote- ja palvelukokonaisuuksien hinnoittelu) kautta laskuttaminen ja hallinnointi ei saa tulla liian raskaaksi ja kalliiksi. Laskutusmallin on oltava siirtymäkauden jälkeen selkeä ja helppo sekä edullinen, ei siis itseisarvoinen ja työllistävä. 5. Malli voi sisältää sekä kapitaatiolaskutusta (esim. hallinto ja peruspalvelut) että suoriteperustaista (palvelukokonaisuudet/tuotteet) laskutusta. 6. Resursseja on panostettava mieluummin suoraan asiakastyöhön kuin hallinnointiin tuottavuuden kasvattamiseksi.
37 Rahoitusmallin periaatteet = ennakoitava osallistumismaksu = jäsenmaksu = yllätykselliset maksut Helposti ennakoitavat tarpeet Vaikeasti ennakoitavat ja yllätyk selliset tarpeet Mallin onnistumisen edellytyksenä on oltava hyvin määritellyt palvelukokonaisuudet, prosessit ja tuotteet
38 ORGANISAATIO 2011 YHTYMÄKOKOUS Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä HALLITUS KONSERNIN JOHTO VASTUUA L U E E T OSAKKUUS- OSAKKUUS- YHTÖT YHTÖT ERIKOISSAI- RAANHOITO SOSPA TYTÄRYHTI TYTÄRYHTIÖT LIIKELAITOKSET LIIKELAITOKSET Kastek-Kiinteistöt Oy Kymen Tekstiilihuolto Oy Sairaalanmäen vuokratalot Oy Kymijoen Ravintopalvelut Oy Kymijoen Työterveys -liikelaitos Medi-IT Oy Seutulaskenta Oy Kymenlaakson sairaala-apteekki Kymenlaakson sairaalapalvelut
39 Nykyinen Carean organisaatio ja sote-liikelaitos Carea Etelä-Kymenlaakson sote liikelaitos ESH SOSPA Lähipalvelut (tulosalue) keskitetyt palvelut (tulosalue) lapset, nuoret ja lapsiperheet (tulosalue) Työikäiset (tulosalue) Keskitettyjen palvelujen ja ESH/SOSPA yksiköiden yhteisten prosessien kehittäminen ja yhteensovittaminen on tuottavuusnäkökulmasta toivottavaa! Seniorikuntalaiset (tulosalue) Painotus perusterveydenhuollossa
40 Seutukunnan kilpailukyky Enenevässä määrin kaupunkiseutujen kilpailun ajatellaan liittyvän koettuihin ja käyttäjien, kansalaisten, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien mielessä muodostuneeseen näkemykselliseen ja kokonaisvaltaiseen kokemukseen tuotteesta, palvelusta, organisaatiosta ja sen toiminnasta, joka erottaa sen muista toimijoista. Kyse on siis myös brändin, imagon, idean synnyttämisestä, minkä muodostumiseen vaikuttavat monet eri tekijät, ja mikä on usein muuta kuin rationaalisen ja loogisen analyysin tuotosta. Åhman & Runola (2006): Strategia on kuollut. Eläköön tulevaisuus! Edita. Virtanen (2007): Muutosta johtamassa. Edita. Yhteistoiminta-alueen päähyödyt syntyvät volyymiedun turvin. Volyymietu tarkoittaa: taitavaa voimavarojen hallintaa resurssien tehokasta kohdentamista kehittämiseen panostamista kokonaisuuden hallintaa seudun eduksi.
41 Seutukunnan kilpailukyky on kykyä: nivoa kaupunkiseutu toimijoineen mahdollisimman vahvasti kiinni mahdollisimman hyviin verkostoihin, ylläpitää ja kehittää asukkaiden elämän laadun edellytyksiä (palvelut, koulutus, asuinympäristö jne.), houkutella alueelle uusia omilla markkinoillaan kilpailukykyisiä yrityksiä, luoda sellaiset toimintaedellytykset, että alueella jo toimivien yritysten on mahdollista ylläpitää omaa kilpailukykyään ja kehittää sitä edelleen. Sotarauta, M. & Linnamaa, R.( 1999), Johtajuus kaupunkiseudun kehittämisessä: Verkostojen johtamisen osa-alueet, huomion kohteet ja elementit. Teoksessa Sotarauta, M. (toim.) Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja johtaminen tietoyhteiskunnassa. Suomen Kuntaliitto, Acta-sarja 106.
42 Seutukunnan kilpailukyky ja innovaatioekosysteemi Etelä-Kymenlaakson seutukunnan innovatiivisuuden kasvattaminen Innovaatioekosysteemin näkökulma on yhteensopiva laajentuneen innovaatiokäsityksen kanssa, joka muutenkin on tullut laajasti tarkastelun kohteeksi ja heijastuu kaupunkiseutujen strategiatyön yhteensovittamiseen ja johtamiseen. Innovaatiotoiminnan systeemisyys tarkoittaa muun muassa sitä, että innovaatioympäristön hallinta ja ohjaaminen tulevat entistä monimutkaisemmiksi ja keskinäisriippuvuus korostuu eri toimien, toimijoiden ja järjestelmän osien, kumppanuuksien osapuolien, politiikka-alueiden, toimialojen jne. välillä. Yhden osatekijän muutos merkitsee muutosta myös koko järjestelmässä. Ks. esim. Hautamäki, A. (2008a): Alueet kansainvälisissä osaamis- ja arvoverkostoissa; alustus Osaamiskeskusohjelman kansallisessa seminaarissa ; 2008b: Kestävä innovointi. Sitran raportteja 76. Helsinki 2008.
43 Innovaatioekosysteemi ja strateginen ketteryys Edistyksellinen ja tehokkaasti organisoitu ja toimiva innovaatioekosysteemi mahdollistaa osallistujien ja järjestelmän toimijoiden työskentelyn yli yritysten, toimialojen tai osaamisalojen rajojen, korostaen lisäarvon synnyttämistä asiakkaille (ja kaupunkiseutujen tapauksessa viime kädessä kansalaisille) ja nopeaa kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja nopeuttaa innovaatioprosessia tutkimuksen tuotantoon strategista ketteryyttä osoittaen. Strateginen ketteryys kuvaa sitä valmiutta, jossa korostuu vision näkemyksellisyys ja oivaltavuus tulevaisuuden suunnasta (herkkyys); liiketoiminnan organisointi tavalla, joka mahdollistaa kyvyn irrottaa ja uudelleen kohdistaa resursseja tarpeen mukaan (joustavuus); kunnianhimon ja rohkeuden, samoin kuin kyvyn sitoutua ja sitouttaa toimijoita näihin kollektiivisesti. Doz & Kosonen (2007) Fast Strategy: How strategic agility will help you stay ahead of the game.
44 Seutukunnan kilpailukyky, innovaatioekosysteemi ja Sote-piiri Yhteisen Sote-piirin perustaminen todennäköisesti lisää kaupunkiseudun kilpailukykyä Perustavaalaatua oleva rakenteellinen uudistus, jossa lähtökohtana systeemisyys Sote-sektorin laaja-alaisempi osaamisen kehittäminen ja rekrytoinnin houkuttelevuus Sote-markkinoilla toimivien kilpailukykyisten yritysten lisääntyminen Innovaatioekosysteemin kehittyminen sote-toiminnan osalta rakenteiden, toimijoiden, toimialojen ja toiminnan sektorien välinen vuorovaikutus on tärkeämpää kuin osat itsessään osien vuorovaikutus ja rajapinnat ovat innovaatiotoiminnan kohdistamisen ja uudelleen suuntaamisen kannalta mielenkiintoisinta ja merkityksellisintä 44
45 4. Johtopäätökset ja suositukset 45
46 Johtopäätökset ja suositukset (1/3) Yhteistoiminta-alueen perustaminen on perusteltua erityisesti seuraavista syistä: Kustannusten hallinta Alueen kilpailukyky Hyvinvoinnin palveluvalikoiman monipuolisuuden takaaminen Henkilöstön rekrytointi Osaamisen keskitetty kehittäminen Jos uskalletaan valita asiakaslähtöinen organisoitumismalli, saadaan myös tyytyväisempiä kuntalaisia 46
47 Johtopäätökset ja suositukset (2/3) Omistajaohjaus Lautakuntia ei tulisi jättää kuntiin (ei edes minilautakuntia) vaan kunnanhallitukset vastaavat omistajaohjauksesta ja linjauksista yhteistoiminta-alueeseen päin Kunnissa voisi olla omistajaohjauksen ja substanssin osaava vastuuvirkamies (esim. akj) Omistajaohjausprosessi (määriteltävä) ohjaa kuntien sisäistä ja kuntien välistä toimintatapaa yhteistoiminta-alueen suuntaan Rahoitusmalli pohjaksi suosittelemme yhdistelmämallia, jossa on mukana sekä kapitaatioperustaista laskutusta, että suoriteperustaista laskutusta (tämä määritellään toimeenpano-ohjelman osahankkeessa) Laskutuksen osalta eri vaihtoehtoja perustellaan tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden näkökulmasta Rahoitusmalli on tiiviisti kytköksissä palveluprosesseihin ja palvelukokonaisuuksiin organisatorisella tasolla Kokonaisuuksien märittelyn jälkeen voidaan 3-5 vuoden aikana tuotteistaa palvelut uuden rakenteen mukaiseksi ja liittää rahoitusmalli siihen yhteensopivaksi 47
Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen
Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotHiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista
Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?
LisätiedotUuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen
Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki
LisätiedotKUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne
KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
LisätiedotTyöryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen
Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat
LisätiedotPerusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö
Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymä
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403
LisätiedotTurun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki
Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen
Lisätiedot10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO
Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson
LisätiedotMiten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?
Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotKyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä
LisätiedotUuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu
Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotVammaispalvelut maakuntarakenteessa
Vammaispalvelut maakuntarakenteessa Pirkko Valtanen Tulosaluejohtaja, vammaispalvelut PHHYKY 2017 12 kunnan omistama kuntayhtymä 212 550 asukasta 7 500 työntekijää 703 M liikevaihtoa 5 toimialaa 2 liikelaitosta
LisätiedotHyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
LisätiedotTOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen
LisätiedotHämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli
Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla
Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut
LisätiedotMiten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut?
Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut? Antti Turunen toimialuejohtaja 16.11.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vastaanottopalvelut (kiireellinen
LisätiedotSiun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotHyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013
Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotItä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi
Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon
LisätiedotSiun sote tehdään NYT
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-
LisätiedotPalveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla
LisätiedotKASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Rakenteet ja palvelut Loppi Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme -hanke
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Rakenteet ja palvelut Loppi 23.3.2017 Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme -hanke Kanta-Hämeen maakunta; kunnat ja seudut Hämeenlinnan seutu n. 95 000 as. Forssan
LisätiedotSOTE III hankkeen projektisuunnitelma
SOTE III hankkeen projektisuunnitelma Marjo Lindgren 25.8.2015 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Suunnitelman rakenne I. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus II. Sote III hankkeen keskeiset
LisätiedotSiun sote tehdään NYT
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-
LisätiedotSiun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-
LisätiedotSalon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin
LisätiedotPALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
LisätiedotTerveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa
Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa l Maakuntatilaisuus 22.4.2010 Kouvola Tauno Telaranta Palvelujohtaja Kotkan kaupunki 0400 659925 tauno.telaranta@kotka.fi Etelä-Kymenlaakso 87 371 asukasta 2 279 2,6%
LisätiedotLEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010
LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-
LisätiedotLAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5.
LAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5. TIIVISTELMÄ Pihlajalinna pitää esitettyä valinnanvapauslakia kannatettavana Hoidon saatavuus terveydenhuollon
LisätiedotPoPSTer. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa
PoPSTer Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa 2 Selvityshenkilö: Hannu Leskinen Projektipäällikkö: Kirsi Paasovaara Asiantuntijat: Sirkka-Liisa Olli, Johanna Kiiskilä,
LisätiedotMitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
LisätiedotIkäihmisten palvelut
Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan
LisätiedotSote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotMaaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta
Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotSeudullisen ympäristötoimen muodostaminen
Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen Ympäristöterveydenhuolto ja Ympäristönsuojelu Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari, Savitaipale, Suomenniemi, Lemi, Luumäki, Ylämaa Alue Lappeenranta, Joutseno,
LisätiedotSiun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
LisätiedotPERUSTURVAN STRATEGIA 2015
PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO Väestötietoja ja ennuste 2015 3 Swot-analyysi 4 Perusturvan toiminta-ajatus 5 Perusturvan arvot 6 Perusturvan visio vuoteen 2015 7 Perusturvan toimintatapa
LisätiedotToimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus
Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus Väliraportti 14.1.2014 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Sosiaalijohtaja Alpo Komminaho 4.2.2014 Terveydenhuollon palveluiden järjestämistapa
LisätiedotSOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät
SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi
LisätiedotKAINUUN PERHEKESKUKSET
KAINUUN PERHEKESKUKSET 8.3.2018 Helena Saari Perhekeskusvastaava Kainuun sote pähkinänkuoressa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa seitsemälle kunnalle kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut
Lisätiedot10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen
10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti
LisätiedotEksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016
Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten palvelurakenteen muutos Nettotoimintamenot 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2011 2012 2013 2014
LisätiedotKokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa
Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019 Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki Toiminnan ja talouden tarkastelu
LisätiedotKuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011
Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän
LisätiedotAJATUKSIA OHJAAMOSTA. Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Antti Ronkainen. Kaakkois-Suomen TE-toimisto
AJATUKSIA OHJAAMOSTA Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Antti Ronkainen 1 Kaakkois-Suomen TE-toimisto 2 4.2.2015 Kaakkois-Suomen TE-toimisto Esityksen otsikko Nuorisotakuun piiriin kuuluvat työttömät
Lisätiedotrahoitus tulevaisuudessa Pentti Meklin emeritusprofessori
Kuntapalvelujen uje järjestämisen jestä se rahoitus tulevaisuudessa Mitä kuntauudistus t tuo? Pentti Meklin emeritusprofessori Kestävyysvaje uhkaa Suomen julkista taloutta Kunnat ovat keskeinen osa julkista
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio
Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotMarika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1
Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa
LisätiedotPTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa
PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino 2.5.2018 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Aloitti toimintansa 1.1.2014 (Edeltävästi 1.1.2001
LisätiedotAlueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen
Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen Sote-rakenneuudistus tarvitaan Epäedullinen väestöllinen huoltosuhde Hoidon ja hoivan tarpeiden kasvu lähivuosina Työvoiman
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra
LisätiedotPalveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014
Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua
LisätiedotCase Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri
Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio
Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotTampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten?
Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten? Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti: Mitä olemme, miten erotumme, mitkä ovat keskeiset muutoshaasteemme? 25.4.2017, Tampere-talo, Maestro-auditorio
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotHyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta
Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa 2019- hankevalmistelusta Hankejohtaja Mira Uunimäki 5.3.2018 Maakunta-sotemuutos ja integraatio Uudet valmisteltavat lait määrittelevät integraation velvoittavat
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto
Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotSote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Sote Päijät-Hämeessä Jouko Isolauri Muutosjohtaja Taustaa Vuosina 2005-2008 yritys koko maakunnan terveydenhuollon siirtämisestä maakunnan kuntayhtymään Sosiaalitoimi mukaan myöhemmin STM:n kansallisen
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotPalveluseteli ikäihmisten palveluissa
Palveluseteli ikäihmisten palveluissa 11.9.2019 Anne-Mari Ahonen Mari Patronen Sote- palvelujen muutos Organisaatiokeskeinen Massapalvelut Ammattilainen päättää Erilliset episodit Väestövastuu Asiakaskeskeinen
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotSote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo
Sote-uudistus muutosjohtaja, STM 16.1.2017 1-20.2.2018 Maakunta 2023 -visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotKunnan odotukset tilaajana
22.11.2012 Kunnan odotukset tilaajana Sairaalapäivät 2012 Mikko Komulainen Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala 1 Sisältö I. Taustaa II. Ohjaus- ja palvelurakenteet III. Potilasvirtatutkimus IV.
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotSOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen
SOTE VALMISTELU TOUKOKUU 2017 Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen 12.5.2017 Kymenlaakson Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi SOTE projektijohtaja Annikki Niiranen SOTE projektiryhmä
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotToimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä
LisätiedotToiminnan ja talouden neuvottelupäivät ja tilannekuvan valmistelu
1.2.2019 Toiminnan ja talouden neuvottelupäivät ja tilannekuvan valmistelu Anu Vuorinen sote-projektipäällikkö, kehitys- ja resurssijohtaja www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 628/00.04.01/2019 87 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille 2019-2020 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg
LisätiedotKotkan Haminan seutusopimus
Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto
LisätiedotSeutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén
Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
Lisätiedot