Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspiirin selvitystyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspiirin selvitystyö"

Transkriptio

1 Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspiirin selvitystyö PETRI VIRTANEN SARI GUSTAFSSON LASSI KÖPPÄ

2 Kotkan-Haminan seutustrategian tiivistelmä III Venäjäliiketoiminnan kehittäminen Teknologia IV Sosiaali ja terveyspiirin muodostaminen Etelä Kymenlaaksoon Keskitetyt palvelut Palvelut Lähipalvelut Logistiikka II Satamayhteistyö, liikenneja logistiikkayhteyksien kehittäminen Elinkeinostrategia Kotka Hamina on vetovoimainen ja hyvinvoiva seutu Itämeren kehityskäytävällä V Seutuyhteistyön kehittäminen Seudulliset palvelut Asuminen ja elinympäristö I Maankäytön suunnittelu ja kaavoitusyhteistyö Liikkuminen ja tietoliikenne Asuinympäristö Kulttuurija luonnonympäristöt Visio Strategian painopisteet (3) Painopisteiden kilpailutekijät (8) Strategiset päämäärät (5) 2

3 Skenaario A: Seudulla sitoudutaan yhteistyöhön ja halutaan toteuttaa seutustrategia Selvityksen julkistaminen ENPI-rahoitus 1,5 m Kotka Hamina on vetovoimainen ja hyvinvoiva seutu Itämeren kehityskäytävällä III Venäjä liiketoiminnan kehittäminen HaminaKotka Satama Oy lähtien Kaakon Suunta hanke: 4 teemaryhmää, joista yksi on maankäyttö IV Sosiaali ja terveyspiirin muodostaminen Etelä Kymenlaaksoon II Satamayhteistyö, liikenneja logistiikkayhteyksien kehittäminen Satama, Kaakon Suunta ja sote-piiri I Maankäytön suunnittelu ja kaavoitusyhteistyö V Seutuyhteistyön kehittäminen Kotka Hamina 3

4 Sisällysluettelo 1. Tausta- ja tilastotiedot 2. Haastattelut ja niiden yhteenveto 3. Sopimusohjausmalli, organisaatiomalli, kuntalaskutusmalli sekä kaupunkiseudun kilpailukyky 4. Johtopäätökset ja suositukset

5 1. Tausta- ja tilastotietoja 5

6 Ympäryskuntien sote-hallintomallit Lähde: Kunnat.net (Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 2010) Kouvolan perusturva Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Lappeenranta, Luumäki, Lemi, Imatra, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala) Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Isäntäkunta järjestää Kaakon Kaksikko: Miehikkälä & Virolahti (Isäntäkunta: Miehikkälä) Loviisan ja Lapinjärven yhteistoiminta-alue (Isäntäkunta Loviisa) Pyhtää Kotka Hamina 6

7 Yleistiedot kunnista Lähde: Kunnat.net (aluetietopankki yleistilastot) Kotka Hamina Pyhtää Miehikkälä Virolahti Yhteensä Asukasluku Ruotsinkielisiä 1 % 0,3 % 9 % 0,1 % 0,5 % 1,3 % Asukasluvun muutos vuodesta 2008 (%) Maapinta-ala (km2) Asukastiheys (as/maa-km2) Työpaikkaoma varaisuus 2007 (%) 0,1-0,4 3,8-0,8-0,3 0,16 271,3 609,5 324,7 422,2 372, ,7 201,9 35,2 16,4 5,4 9,5 43,7 106,8 91,7 46,6 72,0 97,6 98,1 Kotka on kaupunkimaisin kunta. Esim. 1 % kasvu on kunnassa vielä hyvin hallittavissa. Työpaikkaomavaraisuuden perusteella Kotka pystyy ottamaan enemmän muuttajia, kuin tällä hetkellä. 7

8 Ikärakenne ja väestöennuste vuodelle 2020 (% ja asukkaita) Lähde: Kunnat.net (aluetietopankki yleistilastot) Ikäluokka Vuosi Kotka Hamina Pyhtää Miehikkälä 6, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 94 3, , , ,7 114 Virolahti Yhteensä 6, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Koko maa 7,7 7,8 8,9 8,8 66,4 60,5 9,0 12,8 5,9 7,2 2,0 2,9 Seutukunnan väestö pysyy kutakuinkin saman seuraavien 10 vuoden aikana. Ikärakenne muuttuu ja tapahtuu eläköitymistä. Ikäluokka on kaikkein eniten kasvava. Työikäisten (15-64) osuus koko väestöstä pienenee vuoteen 2020 mennessä n.6%:lla. Koko maahan verrattuna työikäisten osuus on n.2% alhaisempi, mutta suhteellinen ero säilyy vähenemisen jälkeenkin. Huoltosuhde-ennuste vuodelle 2020 on 71,4 (=36444/51035) 8

9 Huoltosuhde, sairastavuusindeksi ja tarvevakiointi 2009 (SotkaNet) Kotka Hamina Pyhtää Miehikkälä Virolahti Kotkan-Haminan seutukunta Huoltosuhde (ID 761) 53,6 56,9 57,4 70,6 59,6 55,3 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (ID 184) 108,8 103,8 102,4 127,8 116, (THL) Kymenl. SHP Nettomenot ( /asukas) Nettomenot, indeksi Tarvekerroin (koko maa=1,00) Tarvevakioidut menot, indeksi (koko maa=100) Lähde: SOTKAnet ja THL 1,15 1,12 1,04 1,47 1,25 1, Miehikkälässä on heikoin huoltosuhde, mutta sen vaikutus koko seutukuntaa nostavasti on pieni. Koko seutukunnan huoltosuhde-ennuste vuodelle 2020 on 71,4 (eli suurempi kuin Miehikkälän tällä hetkellä) Kaikkien kuntien sairastavuusindeksit ovat koko maan keskiarvoa (100) suurempia eli asukkaat ovat keskimääräistä sairaampia. Pienimmät nettomenot on Pyhtäällä, joka on samalla koko Suomen keskiarvon mukainen. Suurimmat nettomenot ovat Miehikkälässä. Miehikkälän korkea tarvekerroin tasoittaa tarvevakioituja menoja muihin kuntiin verrattuna. Miehikkälässä ja Virolahdella on tarvevakioitujen menojen perusteella pienin indeksiarvo. Kaikkien kuntien tarvevakioitu indeksi on alle maan keskiarvon (100). Tarvevakiointi parantaa olennaisesti kuntien menoja ja toimintaa kuvaavien tietojen vertailukelpoisuutta. Tarvevakioidut menot ovat yksi osatotuus kuntien terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menoista. Ne kertovat käyttääkö kunta runsaasti, niukasti vai tavanomaisesti rahaa palvelujen järjestämiseen suhteessa väestön tarpeisiin. Tarvevakioitujen menotietojen perusteella ei voi suoraan päätellä kunnan järjestämien palvelujen laatua, toiminnan taloudellisuutta tai tarkoituksenmukaisuutta 9

10 Huoltosuhde, sairastavuusindeksi ja tarvevakiointi Lähde: SOTKAnet ja THL 10

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteet Karhulan sosiaali- ja terveyspalvelut Pyhtään sosiaali- ja terveyspalvelut (Siltakylä) Miehikkälän sosiaali- ja terveyspalvelut Virolahden sosiaali- ja terveyspalvelut Haminan sosiaali- ja terveyspalvelut Länsi-Kotkan terveysasema ja vammaispalvelu-toimisto Kotkansaaren sosiaalija terveyspalvelut 11

12 Sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyiset organisaatiorakenteet (Poislukien päivähoito)

13 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailumatriisi (1/3) Lastensuojelutyö Perheneuvola Maahanmuuttajien palvelut Sosiaalityö Pyhtää Kotka Hamina Miehikkälä ja Virolahti Oma toiminta (Avohuollon tukipalvelut, sijaishoito ja laitoshoito ostetaan) Oma toiminta Oma toiminta Oma perhetukikeskus Valmistelussa malli, jossa Kotka tuottaa seudulle perhehoitopalvelut Kotka tuottaa palvelun myös Pyhtäälle Oma toiminta Hamina tuottaa palvelun myös Kaakon kaksikolle Jatkossa ostetaan Kotkalta Oma toiminta ja jatkossa Oma toiminta Osana omaa sosiaalityötä myös muille Seudullinen maahanmuutto-ohjelma ja yhteistyötä kaikkien kuntien kesken Kuntien omana tuotantona Seudullinen työvoiman palvelukeskus (TYP) Väylä Kotka tuottaa koko Etelä-Kymenlaaksolle (Tukikeskus Villa Jensen) Sosiaalityöntekijöiden takapäivystys kuntien yhteistyönä Kotihoito Sosiaalipäivystys Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kunnan oma toiminta alkaen Oma toiminta, vammaisten työtoiminta ostetaan Asumis-, suojatyö- ja työtoiminta ostetaan Carealta sosiaalipalveluista ja yksityisiltä palvelun tuottajilta Oma toiminta Oma toiminta Kaste-ohjelman puitteissa seudullista yhteistyötä Oma toiminta, hieman ostopalvelua Oma toiminta Oma toiminta Oma toiminta Yhteistyötä erityisesti Kaste-hankkeiden puitteissa Omia asumispalveluyksiköitä sekä ostetaan Carean sosiaalipalveluilta Ostetaan Carealta Kaikki ostavat Carealta joitakin palveluita 2 omaa asumispalveluyksikköä, oma päivätoiminta, työtoimintaa omana ja ostopalveluna, Erityisasiantuntemusta Carealta A-klinikka Kymen A-klinikka toimii koko alueella

14 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailumatriisi (2/3) Pyhtää Kotka Hamina Miehikkälä ja Virolahti Perusterveydenhuolto TK:n vuodeosastopalvelut 1 sosiaali- ja terveysasema. 3 tk-kääkärin virkaa (vakinaisesti) 2 sh hoid.tarp.arv. 5 th, 1 kouluth Vuokratilat Kotkansaaren sairaalassa 1 os 25 ss 3 terveysasemaa, joista 1 ulkoistettu saakka Lääkäreistä 40% vakituisia Karhulan sairaala 5. osastoa,113 paikkaa 1 terveysasema 10 lääkäriä Haminan sairaala, alk. kaksi osastoa, yksi vanhustyölle 2 terveysasemaa, jotka ulkoistettu asti. Yht. n. 3 lääkäriä. Kiireetön hoito 2 vkon kuluessa. Virolahden vuodeosasto, 25 paikkaa Laboratoriopalvelut Carea (Haminassa myös omana toimintana) Röntgen Carea Oma toiminta: 2 fysiot. Fysioterapia Vanhustenhuolto Erikoissairaanhoito Yöpäivystys Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut ostopalveluna Vanhainkotitoiminta loppui 9/1997. Asumispalvelu ostetaan Oma toiminta Oma toiminta Oma toiminta Oma toiminta: Laitos ja tehost. palv.as. 466 Ostopalv.: Tehost. palv. as. 150 Vanhainkoti lakkautuu 2013 mennessä Vanhainkoti lakkautuu 2011 aikana, palveluasumista lisätään Carea Carea Miehikkälä: 15 laitospaikkaa ja 37 Tehost.palv.as paikkaa Virolahti: 40 teh.palv.as paikkaa Työterveyshuolto Oma henkilöstö: Kymijoen työterveyshuolto - liikelaitos (palveluja käyttävät myös jotkut firmat) Oma toiminta Osana TK-palvelujen ulkoistusta v asti

15 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailumatriisi (3/3) Pyhtää Kotka Hamina Miehikkälä ja Virolahti Suun terveydenhuolto Oma toiminta: 2 h-lääk. 1 suuhygienisti Oma Oma toiminta, osa lääkäreistä ostona Osana ulkoistusta molemmilla terveysasemilla v asti Erikoishammashuolto Hammashuollon päivystys Carea Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakson yhteinen päivystys. Etelä-Kymenlaakson päivystys Carean tiloissa. Ostetaan yksityiseltä Aika paljon palveluja tuotetaan jo yhdessä. Yhteistyöstä osa toteutuu Carean puitteissa. Sosiaalitoimessa yhteistyötä tehdään kaikkien kuntien kesken, vaikka kokonaisuus on oman kunnan vastuulla ja kriteereitä toimjntaan on yhdenmukaistettu

16 Käyttötalous pääluokittain vuonna 2009 Lähde: Kunnat Muut Palvelujen Materiaalien ostot 1000 Henkilöstömenot ostot (Avustukset, Yhteensä (Aineet ja Muut menot, Nettokulut (sis. esh) tarvikkeet) sisäiset) Kotka Hamina Pyhtää *) Miehikkälä ja Virolahti Yhteensä *) Poistettu päivähoito, erikoissairaanhoito, sekä ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönsuojelu. 16

17 Carean jäsenkuntien laskutus 2009 Sopimuslaskutus Tuotelaskutus HAMINA KOTKA KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ RUOTSINPYHTÄÄ VIROLAHTI YHTEENSÄ Sopimuslaskutus perustuu kolmen edellisen vuoden perusteella laskettuun hinnoitteluun. Sopimuslaskutus mahdollistaa mm. erikoissairaanhoidon menojen ennakoitavuuden. Tuotelaskutus kertoo paljonko kuntalaiset todellisuudessa käyttivät Carean palveluja. 17

18 Sosiaali- ja terveystoimen vakanssimäärät Tämä taulukko kuvaa lähinnä kuntien suuruusluokkaa ja erityispiirteinä voidaan pitää mm. seuraavia: vakituiset sijaiset ja täyttämättömät virat. Vakanssimäärät vaihtelevat vuosittain toiminnan sisäistämisen ja ulkoistamisen seurauksena. 18

19 Terveyspalvelun tuottamia suoritteita Lähde: Kunnat ja Carea Terveyskeskuskäyntien lukumäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta ne ovat kokonaisuuden kannalta suuntaa antavia. Hyvä vastaanotto projektin tavoitteena on vähentää käyntimääriä ja lisätä kokonaisvaltaista hoitoa. 19

20 Ikääntyneiden palvelut ja valtakunnalliset tavoitteet Lähde: Kunnat Kotka Hamina Pyhtää Miehikkälä Virolahti Asuu kotona itsenäisesti 88, ,3 89,4 90,8 Saa säännöllistä kotihoitoa 9, ,0 20,9 13,2 Saa omaishoidon tukea 5,6 3 6,7 4,4 3,6 Tehostetun palveluasumisen piirissä Hoidossa vanhainkodeissa tai tkvuodeosastolla 5,6 5 5,7 6,2 6,2 5,7 9 3,0 4,4 3 Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä: prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5 6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla (STM 2008). 20

21 Terveyspalvelut, perusterveydenhuolto, suoritteet/1000 asukasta (2009) Lähde: SOTKAnet Hyvä vastaanotto hanke on kansainvälisesti vaikuttavaksi todettu työskentelymetodi terveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Hyvä vastaanotto perustuu näkemykseen, jonka mukaan hyvä hoidon saatavuus voidaan taata vain jos kysyntä ja kapasiteetti ovat tasapainossa, tämän päivän työt tehdään tänään. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa, että jono on purettu ja päivittäistä sekä viikoittaista kysynnän vaihtelua on opittu käsittelemään. 21

22 Terveyspalvelut, perusterveydenhuolto, vuodeosasto suoritteet/1000 asukasta (2009) Lähde: SOTKAnet Haminassa hoitojaksojen määrä on pieni, mutta keskimääräinen hoitoaika pitkä 22

23 Terveyspalvelut, suun terveydenhuolto, suoritteet/1000 asukasta (2009) Lähde: SOTKAnet Kaakon kaksikossa käytetään pääasiassa julkisia palveluja. 23

24 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ( /asukas) Lähde: SOTKAnet 24

25 2. Haastattelut ja niiden yhteenveto 25

26 Haastatellut Hamina Terveysjohtaja Eija Rieppo Vanhustyön päällikkö Piia Nordman Sosiaalityön päällikkö Tarja Vihtonen KH pj: Tapio Lepistö kaupunginjohtaja Hannu Muhonen Perusturvalautakunnan pj: Riitta Hytönen Kotka Terveysjohtaja Anne Hiiri Sosiaalijohtaja Marjaliisa Grönvall Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist KH: pj Vesa Salminen Pyhtää vs. kunnanjohtaja Matti Rupponen kh pj: Olli Nuuttila Kaakon kaksikko sosiaali- ja terveysjohtaja Marjo Seuri Miehikkälän kj Markku J. Forss Virolahden kh pj. Jarmo Tulkki 26

27 Palvelurakenne ja organisoituminen Palvelurakenne Ennaltaehkäisevät palvelut tärkeitä Asiakasnäkökulman esilletuonti on tärkeää Eri palveluiden ja niiden sisältöjen eroavaisuus kunnissa huomioitava Rakenteella ei niin väliä, mutta tärkeintä on vastata asiakkaiden tarpeisiin laadukkaasti. Tarpeita pitää koko ajan tarkastella ja arvioida. Organisaatio Hallinnon tulee sijaita lähellä toimintoja Lähiesimiehen läsnäolo tärkeää myös pienissä yksiköissä Elinkaarimalli organisoitumisen pohjana Kaikkea ei tarvitse tuottaa itse, strategiset kumppanuudet tärkeitä Palveluseteli on keskeinen kehittämisen välinen Kehittyminen ja innovatiivisuus tulisi näkyä hyvin keskeisesti organisaatiossa, koko organisaation pitäisi olla kehitysorganisaatio. 27

28 Laskutusperuste Laskutusperuste Sekä aiheuttamisperiaatetta, että asukaspohjaista laskutusta kannatettiin. Erityisesti pienet kunnat pelkäävät puhtaan asukaspohjaisen hinnoittelun nostavan menoja merkittävästi. Isoja palvelukokonaisuuksia pitää olla, ei mikrotuotteita, yhteensovitusta tarvitaan kaikkien kuntien palvelujen määrittelyssä. Nyt ne ovat erilaisia eri kunnissa. Siitä pitää maksaa mitä käyttää. Ihmisillä on varaa käyttää palveluita, joten kaiken ei tarvitse olla ilmaista. Esim. Palveluseteli on joustava ja mahdollistaa oman valinnan. Paras olla yhdistelmämalli. Koska työssäkäyntialue on sama, pientä alueellista kilpailukin voisi/soisi syntyvän terveyskeskusten kesken. 28

29 Omistajuus Omistus ja omistajaohjaus Yksinkertainen malli paras, monimutkaiset mallit rampauttavat järjestelmää Yli 50% osuutta ei tulisi olla millään kunnalla Kunnassa tarvitaan vastuutaho eli virkamies määrittämään tarpeesta. Kuntien jääviä lautakuntia pidettiin tarpeellisena, mutta myös tarpeettomina ltk voisi olla pois. Hallitus voisi olla omistajaroolissa. Lautakuntataso tarvittanee siirtymäajaksi, jotta se sote-piiri olisi poliittisesti hyväksyttävissä. Jatkossa palvelutason voisi määrittää valtuusto/hallitus. Kuntiin jäävä valmisteleva elin, (minilautakunta, 2 krt/vuosi), Sotepiirin ihmisten tulisi valmistella asiat lautakunnalle, jottei tule päällekkäistä organisaatiota Tilaaja-tuottajamallia kannatettiin ja vastustettiin Tilaaja-tuottaja malli on äärimmäisen sekava, koska kaikki ovat samassa organisaatiossa. Ei usko että tilaaja-tuottajamallista olisi vaihtoehto sopimusohjauksen keskeiseksi sisällöksi. Hallitus voisi olla omistajaroolissa. Voisi olla Lappeenrannan tyyliin tehty, mato-malli sopimusohjaukseen. 29

30 3. Sopimusohjausmalli Organisaatiomalli Kuntalaskutusmalli Kaupunkiseudun kilpailukyky 30

31 Sopimusohjausmallin yleiset periaatteet 1. Strategisen johtamisen vahvistaminen tukemaan menestystä ja synergiaetuja alueella sopimusohjauksen avulla. 2. Rahavirtojen ja omistajaohjauksen parempi hallinta, sisäisen osaoptimoinnin vähentäminen ja talousmekanismien kehittäminen sekä kokonaisvaltainen suunnittelun varmistaminen. Sopimusohjaus sisältää eri strategiset ulottuvuudet (BSC), tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tuloksen määrittelyn sekä seurannan ja arvioinnin määrittelyn yhtenevinä toimintatapoina. 3. Eri toimijoiden roolien selkiinnyttäminen: Omistajat ohjaavat hyvinvointipolitiikan linjauksien ja sopimusohjuksen avulla ja tuotanto-organisaatio tuottaa palveluja. Kuntien strategiat (myös palvelustrategia) ovat linjassa yhteiseen hyvinvointipolitiikkaan ja palvelujen tuottajan organisaatiostrategiaan. 4. Organisaation ketteryyden ja dynamiikan parantaminen mahdollistaa nopean reagoinnin. Sopimusohjausta sijoitettuna matalaan organisaatioon eli noin 3:lle tasolle (tulosvastuisille). Monta suunnittelun ulottuvuutta yhdistyy ja suunnittelu pysyy ketteränä. 5. Toiminnan kehittämisen kulttuurin luominen sopimukset korostavat strategista ajattelua ja luovat työrauhaa laadukkaaseen palveluun. Sopiminen parantaa luottamusta. Sopimusten avulla voidaan toimintaa uudelleensuunnata. 6. Tällä mallilla ollaan palvelujen järjestäjänä toimijoiden kärjessä ja historiaa luomassa luo omaa brändiä ja vahvistaa paikkaansa kuntakentässä.

32 Organisaatiomallin rakentamisen perusperiaatteet Organisaatio on rakennettu asiakaslähtöisesti Ei tuotanto/ongelmalähtöisesti Organisaatiomalli mahdollistaa jatkuvan palvelutarpeen ennakoinnin ja vastaavasti toiminnan ja tulosten arvioinnin Ikäperustainen johtamisvastuu, matriisiorganisaatio Elämänkaari on horisontaalisten prosessien pohjana Alueelliset toiminnot vertikaalisesti Sisältää aitoja organisatorisia prosesseja Tavoitteena on organisaation elämänkaaressa edelleen kehittää organisaation prosessitoimintaa ja sen mukaisia rakenteita, jotta tuottavuus voidaan taata Matalaan organisaatioon kannattaa pyrkiä 4 hierarkiatasoa takaa dynaamisuuden ja ketteryyden Ammattikuntarajat ylittävä johtamisen ja palvelujen toimintatapa Ammattiryhmien välinen tasavertaisuus Organisaation rakenne on yhteensovitettavissa alueen muiden organisaatioiden kehityssuunnitelmien kanssa Organisaatioiden välinen harmonia ja koheesio, jolla tavoitellaan tuottavuutta 32

33 Organisaatiomallin peruskaava Toimitusjohtaja Sopimus- ja omistajaohjaus (esim. lakipalvelut) Ydinprosessit keskitetyt palvelut (=tulosalue) Aluepalvelut Lähipalvelut (=tulosalue) lapset, nuoret ja lapsiperheet (tulosalue) Työikäiset (tulosalue) Seniorikuntalaiset (tulosalue) Palveluprosessien johtaja (tj:n varamies) Tulosyksiköt: Palvelupäällikö t ja esimiehet palvelujohtaja palvelujohtaja Tulosyksiköt: Palvelupäällikö t ja esimiehet Tiim it Toimi piste

34 Sopimusohjaus omistajan ja tuottajan välisenä tilaajatuottaja mallina Sopimusohjauksen hierarkia: Yhteenveto Sopimustaso Sopimuksellisuuden olemus Sopimuksen sisältö 1-taso: Strateginen omistajaohjauksen sopimus Kuntataso Sopimuskumppanit: Omistajakunnat ja liikelaitos Allekirjoittajat: omistajakuntien edustajat ja liikelaitoksen hallituksen pj. Liikelaitoksen panostukset elämänkaarimallin mukaisiin priorisointeihin ja alueellisen palvelutuotannon painopisteisiin. 2-taso: Strateginen palvelutuotantosopimus Tulosaluetaso 3-taso: Operatiivinen palvelutuotantosopimus Tulosyksikkö- ja työyksikkötaso Sopimuskumppanit: Liikelaitoksen hallitus ja tuotantoorganisaatio Allekirjoittajat: liikelaitoksen hallituksen pj ja liikelaitoksen tj. Sopimuskumppanit: Tuotanto-organisaation johto ja tuotanto-organisaation tulosyksiköt Allekirjoittajat: liikelaitoksen johto ja tulosyksiköiden johtajat Tuotanto-organisaation panostukset elämänkaarimallin mukaisiin palveluihin (hinnat, laatu, volyymit) ja alueellisen palvelutarjonnan resurssien määrittely Tulosyksikkötasoiset sopimukset palvelutuotannon volyymistä, laadusta ja resursseista Sopimusohjaus sisäisenä tulosohjauksena

35 SOPIMUSOHJAUS Omistajakunnat Lautakunnat ja sopimusohjauksesta vastaavat prosessijohtajat (2-3) Sopimusohjaus antaa kehikon, jolla toimintaa voidaan suunnitelmallisesti toteuttaa ja kehittää resurssien, tavoitteiden ja tuloksen seurannalla ja arvioinnilla. Sopimusten kautta prosessimaista työtä tuetaan ja annetaan alueorganisaatiolle selkeät toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet. 1-sopimustaso Strateginen omistajaohjauksen sopimus Sisältää strategiset tavoitteet ja käytettävissä olevat resurssit 1.Kuntien johto, virkamiehet, kh ja kv valmistelevat 2.KV:eiden yhteenveto ehdotetaan yhteistoimingta-alueelle 3.Valtuustot ja yhteistoiminta-alueen luottamusorganisaatio (liikelaitoksen hallitus) tekee päätöksen, jolloin sopimus astuu voimaan ja ohjaa toimintaa 4.Panostukset elämänkaarimallin mukaisiin priorisointeihin ja alueellisen palvelutuotannon painopisteisiin. 5.Sopimuksen allekirjoittaa tilaajajohtajat ja liikelaitoksen hallituksen pj. 2- sopimustaso Strateginen palvelutuotantosopimus liikelaitoksen hallituksen ja tuotantoorganisaation välillä Palvelu(tuotteiden) aikataulu, määrä, sisältö, hinta ja laatu tavoitetasolla elämänkaarimallin ja alueellisen palvelutuotannon suhteen 1. Liikelaitoksen toimitusjohtaja neuvottelee tuotantoorganisaation kanssa 2. Liikelaitoksen toimitusjohtaja ehdottaa liikelaitoksen hallitukselle sopimusmallia, jonka hallitus hyväksyy. 3. Sopimuksen allekirjoittavat liikelaitoksen hallituksen pj. Ja toimitusjohtaja 3- sopimustaso Operatiivinen palvelutuotantosopimus Palvelu(tuotteiden) määrä, aikataulu, hinta, sisältö, laatu sekä tavoitetasot, mittarit, seuranta ja raportointi 1.Prosessiomistajat, palvelujohtajat ja tulosyksiköiden johtajat neuvottelet 2.Toimitusjohtaja, prosessinomistajat ja aluepalvelujen palvelujohtajat allekirjoittavat sopimuksen tulosyksiköiden johtajien kanssa, jolloin sopimus astuu voimaan ja ohjaa toimintaa

36 Rahoitusmallin periaatteet 1. Laskutusperiaatteista ja sen mallista, esimerkiksi siirtymäkausineen, on kyettävä ammattimaisesti sopimaan osana yhteiskehittämistä ja perustamissopimuksen solmimista. 2. Laskutusmallin ei tarvitse/pidä olla valmis malli neuvottelujen alkaessa, vaan se viedään loppuun vuoden/kevään 2011 aikana koelaskelmineen. Malli on käytännössä osa palvelusopimuksia ja kuntakohtaisia liitteitä sekä sopimusohjausta. 3. Mallin taustalla tulee olla tieto ja päätökset/linjaukset palvelujen tarpeista ja vastaavasti järjestettävistä palveluista eli siitä mitä halutaan ostaa ja miten palvelut tuotetaan ja tuotteistetaan palvelukokonaisuuksiksi. 4. Itse laskutusperiaatteiden (esim. aiheuttamisperiaatetta noudattamalla tuote- ja palvelukokonaisuuksien hinnoittelu) kautta laskuttaminen ja hallinnointi ei saa tulla liian raskaaksi ja kalliiksi. Laskutusmallin on oltava siirtymäkauden jälkeen selkeä ja helppo sekä edullinen, ei siis itseisarvoinen ja työllistävä. 5. Malli voi sisältää sekä kapitaatiolaskutusta (esim. hallinto ja peruspalvelut) että suoriteperustaista (palvelukokonaisuudet/tuotteet) laskutusta. 6. Resursseja on panostettava mieluummin suoraan asiakastyöhön kuin hallinnointiin tuottavuuden kasvattamiseksi.

37 Rahoitusmallin periaatteet = ennakoitava osallistumismaksu = jäsenmaksu = yllätykselliset maksut Helposti ennakoitavat tarpeet Vaikeasti ennakoitavat ja yllätyk selliset tarpeet Mallin onnistumisen edellytyksenä on oltava hyvin määritellyt palvelukokonaisuudet, prosessit ja tuotteet

38 ORGANISAATIO 2011 YHTYMÄKOKOUS Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä HALLITUS KONSERNIN JOHTO VASTUUA L U E E T OSAKKUUS- OSAKKUUS- YHTÖT YHTÖT ERIKOISSAI- RAANHOITO SOSPA TYTÄRYHTI TYTÄRYHTIÖT LIIKELAITOKSET LIIKELAITOKSET Kastek-Kiinteistöt Oy Kymen Tekstiilihuolto Oy Sairaalanmäen vuokratalot Oy Kymijoen Ravintopalvelut Oy Kymijoen Työterveys -liikelaitos Medi-IT Oy Seutulaskenta Oy Kymenlaakson sairaala-apteekki Kymenlaakson sairaalapalvelut

39 Nykyinen Carean organisaatio ja sote-liikelaitos Carea Etelä-Kymenlaakson sote liikelaitos ESH SOSPA Lähipalvelut (tulosalue) keskitetyt palvelut (tulosalue) lapset, nuoret ja lapsiperheet (tulosalue) Työikäiset (tulosalue) Keskitettyjen palvelujen ja ESH/SOSPA yksiköiden yhteisten prosessien kehittäminen ja yhteensovittaminen on tuottavuusnäkökulmasta toivottavaa! Seniorikuntalaiset (tulosalue) Painotus perusterveydenhuollossa

40 Seutukunnan kilpailukyky Enenevässä määrin kaupunkiseutujen kilpailun ajatellaan liittyvän koettuihin ja käyttäjien, kansalaisten, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien mielessä muodostuneeseen näkemykselliseen ja kokonaisvaltaiseen kokemukseen tuotteesta, palvelusta, organisaatiosta ja sen toiminnasta, joka erottaa sen muista toimijoista. Kyse on siis myös brändin, imagon, idean synnyttämisestä, minkä muodostumiseen vaikuttavat monet eri tekijät, ja mikä on usein muuta kuin rationaalisen ja loogisen analyysin tuotosta. Åhman & Runola (2006): Strategia on kuollut. Eläköön tulevaisuus! Edita. Virtanen (2007): Muutosta johtamassa. Edita. Yhteistoiminta-alueen päähyödyt syntyvät volyymiedun turvin. Volyymietu tarkoittaa: taitavaa voimavarojen hallintaa resurssien tehokasta kohdentamista kehittämiseen panostamista kokonaisuuden hallintaa seudun eduksi.

41 Seutukunnan kilpailukyky on kykyä: nivoa kaupunkiseutu toimijoineen mahdollisimman vahvasti kiinni mahdollisimman hyviin verkostoihin, ylläpitää ja kehittää asukkaiden elämän laadun edellytyksiä (palvelut, koulutus, asuinympäristö jne.), houkutella alueelle uusia omilla markkinoillaan kilpailukykyisiä yrityksiä, luoda sellaiset toimintaedellytykset, että alueella jo toimivien yritysten on mahdollista ylläpitää omaa kilpailukykyään ja kehittää sitä edelleen. Sotarauta, M. & Linnamaa, R.( 1999), Johtajuus kaupunkiseudun kehittämisessä: Verkostojen johtamisen osa-alueet, huomion kohteet ja elementit. Teoksessa Sotarauta, M. (toim.) Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja johtaminen tietoyhteiskunnassa. Suomen Kuntaliitto, Acta-sarja 106.

42 Seutukunnan kilpailukyky ja innovaatioekosysteemi Etelä-Kymenlaakson seutukunnan innovatiivisuuden kasvattaminen Innovaatioekosysteemin näkökulma on yhteensopiva laajentuneen innovaatiokäsityksen kanssa, joka muutenkin on tullut laajasti tarkastelun kohteeksi ja heijastuu kaupunkiseutujen strategiatyön yhteensovittamiseen ja johtamiseen. Innovaatiotoiminnan systeemisyys tarkoittaa muun muassa sitä, että innovaatioympäristön hallinta ja ohjaaminen tulevat entistä monimutkaisemmiksi ja keskinäisriippuvuus korostuu eri toimien, toimijoiden ja järjestelmän osien, kumppanuuksien osapuolien, politiikka-alueiden, toimialojen jne. välillä. Yhden osatekijän muutos merkitsee muutosta myös koko järjestelmässä. Ks. esim. Hautamäki, A. (2008a): Alueet kansainvälisissä osaamis- ja arvoverkostoissa; alustus Osaamiskeskusohjelman kansallisessa seminaarissa ; 2008b: Kestävä innovointi. Sitran raportteja 76. Helsinki 2008.

43 Innovaatioekosysteemi ja strateginen ketteryys Edistyksellinen ja tehokkaasti organisoitu ja toimiva innovaatioekosysteemi mahdollistaa osallistujien ja järjestelmän toimijoiden työskentelyn yli yritysten, toimialojen tai osaamisalojen rajojen, korostaen lisäarvon synnyttämistä asiakkaille (ja kaupunkiseutujen tapauksessa viime kädessä kansalaisille) ja nopeaa kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja nopeuttaa innovaatioprosessia tutkimuksen tuotantoon strategista ketteryyttä osoittaen. Strateginen ketteryys kuvaa sitä valmiutta, jossa korostuu vision näkemyksellisyys ja oivaltavuus tulevaisuuden suunnasta (herkkyys); liiketoiminnan organisointi tavalla, joka mahdollistaa kyvyn irrottaa ja uudelleen kohdistaa resursseja tarpeen mukaan (joustavuus); kunnianhimon ja rohkeuden, samoin kuin kyvyn sitoutua ja sitouttaa toimijoita näihin kollektiivisesti. Doz & Kosonen (2007) Fast Strategy: How strategic agility will help you stay ahead of the game.

44 Seutukunnan kilpailukyky, innovaatioekosysteemi ja Sote-piiri Yhteisen Sote-piirin perustaminen todennäköisesti lisää kaupunkiseudun kilpailukykyä Perustavaalaatua oleva rakenteellinen uudistus, jossa lähtökohtana systeemisyys Sote-sektorin laaja-alaisempi osaamisen kehittäminen ja rekrytoinnin houkuttelevuus Sote-markkinoilla toimivien kilpailukykyisten yritysten lisääntyminen Innovaatioekosysteemin kehittyminen sote-toiminnan osalta rakenteiden, toimijoiden, toimialojen ja toiminnan sektorien välinen vuorovaikutus on tärkeämpää kuin osat itsessään osien vuorovaikutus ja rajapinnat ovat innovaatiotoiminnan kohdistamisen ja uudelleen suuntaamisen kannalta mielenkiintoisinta ja merkityksellisintä 44

45 4. Johtopäätökset ja suositukset 45

46 Johtopäätökset ja suositukset (1/3) Yhteistoiminta-alueen perustaminen on perusteltua erityisesti seuraavista syistä: Kustannusten hallinta Alueen kilpailukyky Hyvinvoinnin palveluvalikoiman monipuolisuuden takaaminen Henkilöstön rekrytointi Osaamisen keskitetty kehittäminen Jos uskalletaan valita asiakaslähtöinen organisoitumismalli, saadaan myös tyytyväisempiä kuntalaisia 46

47 Johtopäätökset ja suositukset (2/3) Omistajaohjaus Lautakuntia ei tulisi jättää kuntiin (ei edes minilautakuntia) vaan kunnanhallitukset vastaavat omistajaohjauksesta ja linjauksista yhteistoiminta-alueeseen päin Kunnissa voisi olla omistajaohjauksen ja substanssin osaava vastuuvirkamies (esim. akj) Omistajaohjausprosessi (määriteltävä) ohjaa kuntien sisäistä ja kuntien välistä toimintatapaa yhteistoiminta-alueen suuntaan Rahoitusmalli pohjaksi suosittelemme yhdistelmämallia, jossa on mukana sekä kapitaatioperustaista laskutusta, että suoriteperustaista laskutusta (tämä määritellään toimeenpano-ohjelman osahankkeessa) Laskutuksen osalta eri vaihtoehtoja perustellaan tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden näkökulmasta Rahoitusmalli on tiiviisti kytköksissä palveluprosesseihin ja palvelukokonaisuuksiin organisatorisella tasolla Kokonaisuuksien märittelyn jälkeen voidaan 3-5 vuoden aikana tuotteistaa palvelut uuden rakenteen mukaiseksi ja liittää rahoitusmalli siihen yhteensopivaksi 47

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO Väestötietoja ja ennuste 2015 3 Swot-analyysi 4 Perusturvan toiminta-ajatus 5 Perusturvan arvot 6 Perusturvan visio vuoteen 2015 7 Perusturvan toimintatapa

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen

Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen Ympäristöterveydenhuolto ja Ympäristönsuojelu Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari, Savitaipale, Suomenniemi, Lemi, Luumäki, Ylämaa Alue Lappeenranta, Joutseno,

Lisätiedot

SOTE III hankkeen projektisuunnitelma

SOTE III hankkeen projektisuunnitelma SOTE III hankkeen projektisuunnitelma Marjo Lindgren 25.8.2015 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Suunnitelman rakenne I. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus II. Sote III hankkeen keskeiset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016

Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten palvelurakenteen muutos Nettotoimintamenot 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Johtajuusfoorumi 19.3.2013 Tampere Arto Lamberg Varhaiskasvatusjohtaja TIIVISTELMÄ Palveluiden järjestäminen Kunnan toiminnassa on keskeistä strategisten

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana Kari Österberg Erikoissairaanhoidon johtava lääkäri Naistentautien ja synnytysten el Forssan seudun terveydenhuollon ky LHKTT ky LHAS Tavoitteena Koordinoida

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Terveyspiirien prosessien kehittäminen strategian avulla. Pentti Itkonen, toimitusjohtaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Terveyspiirien prosessien kehittäminen strategian avulla. Pentti Itkonen, toimitusjohtaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Terveyspiirien prosessien kehittäminen strategian avulla Pentti Itkonen, toimitusjohtaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Tilanne Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan terveyspiiri selvitys 2005 ( Stakes)

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009. Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen

Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009. Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009 Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen PERUSTURVAPALVELUT TUKIRYHMÄ SOSIAALITYÖ- JA VAMMAISPAL- VELUT KOTI- JA LAITOS- HOITO TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) KYMENLAAKSOSSA

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) KYMENLAAKSOSSA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) KYMENLAAKSOSSA 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP)

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI KH Etelä-Karjalan kuntajohtajien työvaliokunnan kokouksessa 6.6.2012 on käsitelty alla olevan kokouspöytäkirjan otteen mukaisesti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

1) TULOSALUEIDEN ORGANISOINTI KUNTAKOH- TAISTEN KUSTANNUSPAIKKOJEN MUKAISESTI

1) TULOSALUEIDEN ORGANISOINTI KUNTAKOH- TAISTEN KUSTANNUSPAIKKOJEN MUKAISESTI 1) TULOSALUEIDEN ORGANISOINTI KUNTAKOH- TAISTEN KUSTANNUSPAIKKOJEN MUKAISESTI Luonnos Heikki P. 5.7.2010 Muutokset 27.7.2010, KL, TJ, HH, SP ja PM KUNTAKOHTAISET KUSTANNUSPAIKAT ENONKOSKI TK 1 KERIMÄKI

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

SOTE-valmistelu Keski-Suomi. Silja Ässämäki 23.01.2015

SOTE-valmistelu Keski-Suomi. Silja Ässämäki 23.01.2015 SOTE-valmistelu Keski-Suomi Silja Ässämäki 23.01.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne 2017- Sosiaali- ja terveysalueet 2017- Uudet tuotanto-organisaatiot aloittavat tuottamisen 1.1.2017

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Arttu-seminaari 24.5.2011

Arttu-seminaari 24.5.2011 Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Valtuustokaudelle 2013 2016 Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hankkeen työ- ja ohjausryhmän työskentely Asukas- ja järjestötapaamiset

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

SOTE-valmistelu Keski-Suomi. Silja Ässämäki 23.01.2015

SOTE-valmistelu Keski-Suomi. Silja Ässämäki 23.01.2015 SOTE-valmistelu Keski-Suomi Silja Ässämäki 23.01.2015 Sosiaali ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne 2017 Sosiaali ja terveysalueet 2017 Uudet tuotanto-organisaatiot aloittavat tuottamisen 1.1.2017 >

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot