TAVOITTEENA KESTÄVÄ TUOTTAVUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAVOITTEENA KESTÄVÄ TUOTTAVUUS"

Transkriptio

1 TAVOITTEENA KESTÄVÄ TUOTTAVUUS Julkisen sektorin tuottavuustyön toinen aalto Tuottavuus synnyttää edellyttää Kestävä tuottavuus Työelämän laatu Innovaatiot mahdollistaa

2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 2 ESIPUHE Valtiovarainministeriön vuoden 2009 alussa käynnistämällä Kohti kestävää tuottavuutta (KeTu)-hankkeella lähdettiin vastaamaan haasteeseen saada julkisen sektorin tuottavuuskehitys strategisesti kestävälle ja nousujohteiselle uralle, jossa työelämän laatutekijöillä ja innovaatioilla on kiinteä yhteys tuottavuuteen. Näiden asioiden yhteenkuuluminen on tiukentuneessa taloudellisessa tilanteessa tullut yhä ilmeisemmäksi. KeTu hanke lähti kunnianhimoisesti tavoittelemaan viitekehystä, jossa tuottavuuden kehittämisen perustana on nykyistä rohkeampi olemassa olevan toiminnan kyseenalaistaminen ja erityisesti innovaatioiden kautta syntyvä tuottavuus. Hankkeessa on työstetty yhdessä muiden ministeriöiden kanssa uusia näkökulmia ja niitä tukevia työkaluja julkisen sektorin tuottavuustyöhön. Hankkeen aikana haettiin eri puolilta hallintoa palautetta lähestymistapaan ja työstettyihin kehittämismalleihin. Saatu palaute on ollut kannustavaa ja KeTu -hankkeessa esiin nostettuja näkökulmia on pidetty tärkeinä. Hanketta konsultoivana tahona toimi Talentpartners Public Oy. Kiitän lämpimästi kaikkia kestävän tuottavuuden talkoisiin tähän mennessä osallistuneita! Tavoitteena kestävä tuottavuus -julkaisu on osoitettu kaikille julkisen sektorin tuottavuuden, työelämän kehittämisen ja innovaatioiden parissa työskenteleville: valtionhallinnon ylimmälle ja keskijohdolle, esimiehille ja asiantuntijoille, tuottavuusohjelmien toimeenpanosta vastaaville, tuottavuushankkeiden vetäjille, poliittisille päätöksentekijöille, työmarkkinaosapuolille ja tutkijoille. Hallinnossa on toteutettu ja parhaillaan on meneillään monia hyviä kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on usein myös tuottavuuden parantaminen, työelämän laadun kehittäminen tai molemmat. Käsillä olevaan julkaisuun on koottu paitsi KeTu hankkeessa mukana olleiden hankkeiden kuvauksia myös muutamia muita onnistumisen tarinoita, opiksi ja oivallukseksi. Hankkeessa tuotettuja työkaluja tullaan tämän vuoden aikana linkittämään myös valtiovarainministeriön www-sivuille. Kestävää tuottavuutta rakennetaan yhdessä. Toivon tämän julkaisun osaltaan herättelevän entistä laaja-alaisempaa, vaikuttavampaa ja rohkeampaa keskustelua julkisen sektorin tuottavuustyöstä sekä ennen kaikkea virittävän hallintoa entistä onnistuneempaan käytännön kehittämiseen. KeTu -hankkeen keskiössä on ollut ennen kaikkea valtionhallinto ja sen erilaiset organisaatiot. Tavoitteena kuitenkin on, että koko julkinen sektori nähdään jatkossa yhä yhtenäisempänä, kansalaisille, yrityksille ja muille sidosryhmille palveluja tuottavana kokonaisuutena, jota myös kehitetään mahdollisimman samansuuntaisin ajattelu- ja toimintamallein. Helsingissä Juhani Turunen Alivaltiosihteeri

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 3 SISÄLLYS ESIPUHE MIKSI KESTÄVÄÄ TUOTTAVUUTTA TARVITAAN JUURI NYT Kohti kestävää tuottavuutta -hanke Tuottavuusohjelman tähänastinen toteuttaminen MISTÄ KESTÄVÄ TUOTTAVUUS KOOSTUU Kestävän tuottavuuden osatekijät Luovuus ja innovatiivisuus haastavat myös julkisen sektorin Työelämän laatu on kiinteä osa tuottavuutta Kestävä tuottavuus tuloksellisuuden ja tuottavuuden uusi liitto Kestävän tuottavuuden mallilla täydennetään tuloksellisuus- ja tuottavuusajattelua Sosiaalisen median hyödyntäminen julkisen sektorin tuottavuuden lähteenä KESTÄVÄÄ TUOTTAVUUTTA KÄYTÄNNÖSSÄ Yhteistä onnistuneille muutoshankkeille Uusi tapa ajatella liikennevirastouudistus Uusi tapa organisoitua TEM:n ydintoiminnot matriisissa Uusi tapa tarkastaa VALTIMO -hanke Uutta synergiaa aluehallintoon ALKU-hanke Uusia, asiakaslähtöisiä palvelukanavia hallintoon yhteispalvelun etäpalveluprojekti KeTU pilottihankkeissa tunnistettuja innovaatioita Liite 1. HANKEORGANISAATIO...45 Liite 2. LÄHTEITÄ JA TAUSTA-AINEISTOA...46

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 4 1 MIKSI KESTÄVÄÄ TUOTTAVUUTTA TARVITAAN JUURI NYT Julkista sektoria kohtaavat suuret toimintaympäristön muutoksen ja muutospaineet: julkisen talouden kestävyysvaje, ennätysnopea väestön ikärakenteen muuttuminen, uuden teknologian (erityisesti tieto- ja viestintäteknologian) hyödyntäminen innovaatiojärjestelmän toimivuuden varmistaminen sekä ilmastonmuutoksen hallinnan välttämättömyys. Finanssikriisin vaikutukset ulottuvat pitkälle. Julkisen talouden kestävyysongelman haltuunotto on seuraavien kahden hallituskauden keskeinen talouspoliittinen tehtävä. Tarvitaan siis pitkällä tähtäimellä kestävää politiikkaa. Myös tuottavuutta tulee tarkastella pitkällä aikaperspektiivillä ja kestävämmin. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti. Valtiovarainministeriön alkuvuodesta 2010 julkistama raportti Julkinen talous tienhaarassa vahvistaa käsitystä siitä, että julkisen talouden kestävyysongelman taustalla oleva ikärakenteen muutos muodostaa erityisesti Suomessa tämän vuosikymmenen keskeisimmän talouspoliittisen ongelman. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan eri ratkaisukeinojen yhdistämistä: sekä julkisen talouden ennakoivaa vahvistamista, tuottavuuden parantamista että työurien pidentämistä. Julkisissa palveluissa pitkäaikaisia, positiivisia tuottavuusvaikutuksia saadaan aikaan vain rakenteiden ja toimintatapojen merkittävillä uudistuksilla. ICT:n avulla pitää saavuttaa uusi teknologinen taso ja monimutkaiset tai päällekkäiset hallinnolliset menettelytavat purkaa. 1 Hallitusohjelma Hallitusohjelma Operatiivisesti tehokas tuottavuus toiminnan tehostaminen suoritteiden mittaaminen htv -tavoitteiden asettaminen tukipalvelujen koonti prosessien kehittäminen rakenteiden uudistaminen toimintojen ja palvelujen sähköistäminen KeTu hanke Tulevaisuuskatsaukset Strategisesti kestävä tuottavuus työelämän laatu ja innovaatiot parantavat tuottavuutta kiinteä osa kansallista kilpailukykyä Kuvio 1. Kestävän tuottavuuden tienhaarassa Vuonna 2003 aloitetun valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on julkisen sektorin tuottavuuden suunniteltu ja todennettavissa oleva nostaminen sekä näin vapautuneiden voimavarojen suunnitelmallinen käyttö. Ohjelman ohjauskeinoksi hallitus on asettanut tavoitteen vähentää valtion budjettitalouden henkilöstöä ensimmäisessä vaiheessa henkilötyövuodella (vuosina ) ja toisessa vaiheessa henkilötyövuodella (vuosina ). Valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseen on kytketty tavoite sopeuttaa tulevaa työvoimatarvetta työvoiman vähenevään tarjontaan tilanteessa, jossa suurten ikäluokkien eläköityminen on kiivaimmillaan. 1 1 Kestävästä kasvusta hyvinvointia ja elämänlaatua. Kasvutyöryhmän väliraportti. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 1/2010.

5 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 5 Näin on pyritty varmistamaan, että tuottavuustoimenpiteet ja rakenteelliset uudistukset voidaan toteuttaa eläköitymispoistuma huomioonottaen. Suomen kilpailukyvyn kannalta oleellista on koko julkisen sektorin tuottavuus, sillä valtaosa julkisista palveluista tuotetaan kunnissa. Hallitus päätti helmikuun 2009 politiikkariihessä velvoittaa 20 suurinta kuntaa laatimaan palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan kuntien ja valtion yhteistyönä. Kuntien tuottavuusohjelmien laatimisella tähdätään erityisesti hyvien käytäntöjen oppimiseen toisilta kunnilta. Tuottavuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Tästä syystä kehittämismahdollisuuksia ei tule etsiä pelkästään nyt vallitsevasta toimintaympäristöstä, vaan erityisesti tulevaisuuden muutospaineista. Koko julkisen sektorin tuottavuuskehitys tulee saada strategisesti kestävälle ja innovaatioihin perustuvalle nousuuralle. Tuottavuus paranee edelleen myös rakenteiden, toiminnan ja prosessien sekä tietotekniikan käytön tehostamisen ja isojen poikkihallinnollisten hankkeiden kautta. Näiden ja jo asetettujen valtionhallinnon henkilöstömääriä vähentävien tavoitteiden lisäksi tarvitaan voimakasta panostusta työuria sekä alku- että loppupäästä pidentäviin työelämän laatutekijöihin sekä nykyistä toimintaa ja toimintatapoja rohkeasti kyseenalaistavaa, uusia innovaatioita synnyttävää toimintakulttuuria ja johtamista. On aika siirtyä tuottavuusohjelman seuraavaan, kestävän tuottavuuden vaiheeseen! KeTu hankkeen jatkotoimenpiteiden varmistaminen ajoittuu vaiheeseen, jossa ministeriöt laativat tulevaisuuskatsaukset, joissa kuvataan hallinnonalan keskeisimmät pitkän aikavälin haasteet ja toimintavaihtoehdot. Tulevaisuuskatsausten toiminta-ajatuksena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita keskeisistä poliittista päätöksentekoa edellyttävistä ja muista yhteiskunnan tilaa koskevista kysymyksistä. Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on yksi pitkän aikavälin keskeisimmistä haasteista. Siksi on tärkeää, että kestävällä pohjalla oleva tuottavuusaspekti sisältyy myös osaksi tulevaisuuskatsausten laadintaprosessia. 1.1 Kohti kestävää tuottavuutta -hanke Kestävä tuottavuus hankkeena perustuu kevään 2008 kehyspäätökseen. Kehyspäätöksen ja sen perusteella asetetun kestävän tuottavuuden hankkeen kysymykset nousivat sittemmin esille myös muissa hallituksen linjauksissa: syksyllä 2008 annettu innovaatiopoliittinen selonteko sekä hallituksen kevään 2009 politiikkariihen kannanotto. Lisäksi julkisen sektorin tuottavuus on vahvasti esillä VM:n Julkinen talous tienhaarassa julkaisussa. Siinä tuottavuuden parantaminen nostetaan työurien jatkamisen ohella keskeiseksi keinoksi korjata julkisen talouden kestävyysvajetta lähimpien kahden hallituskauden aikana. Kehyspäätöksessään maaliskuussa 2008 valtioneuvosto edellytti, että VM käynnistää kehyskaudella toteutettavan kehittämishankkeen työelämän laadun, innovaatioiden ja tuottavuuden riittäväksi yhteen kytkemiseksi. Tämän seurauksena ministeri Kiviniemi asetti Kohti kestävää tuottavuutta kehittämishankkeen. Kansallinen innovaatiostrategia valmistui kesäkuussa Tämän pohjalta valtioneuvosto antoi eduskunnalle innovaatiopoliittisen selonteon lokakuussa Selonteossa on tehty merkittäviä linjauksia myös julkisen sektorin kyvystä hyödyntää innovaatioita toimintansa ja tuottavuutensa kehittämisessä. Hallituksen politiikkariihi linjasi kannanotossaan helmikuussa 2009, että julkiset palvelut ja etuudet voidaan turvata vain, jos työllisyysaste nousee ja tuottavuus paranee koko maassa kaikilla toimialoilla ja julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriö asetti Kohti kestävää tuottavuutta hankkeen (KeTu) toimikaudeksi Hankkeen tavoitteeksi asetettiin: 1. Työelämän laadun, innovaatioiden ja tuottavuustoimenpiteiden entistä tiiviimpi yhdistäminen 2. Tuottavuusohjelman toimenpanoon liittyvän viestinnän kehittyminen sekä organisaatioiden sisällä että koko hallinnossa 3. Valtionhallinnon hyvän työnantajaimagon varmistaminen

6 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 6 Kuvio 2. Kestävän tuottavuuden kehittämishankkeen lähtöasetelmat Hallinnonaloilta nimettiin mukaan 10 pilottihanketta, joiden tuotoksia kuvataan luvussa 3. Hankkeen tavoitteena on ollut uudistaa valtionhallinnon tuottavuustyötä integroimalla virastojen johtamisjärjestelmään innovaatioiden ja työelämän laadun kehittäminen ja näin edistää pitkällä tähtäimellä kestävää, hyvin johdettua ja todennettavaa tuottavuuskehitystä valtionhallinnossa. Hankkeella lähdettiin hakemaan keinoja, joilla synnytetään: o Entistä onnistuneempia muutoshankkeita, joissa yhdistyy tuottavuuden parantaminen, työelämän laadun kehittäminen sekä uusien innovaatioiden syntyminen o Uusia, osallisuutta ja kumppanuutta korostavia toimintatapoja o Hyviä, muualle hallintoon monistettavissa olevia käytäntöjä, malleja ja menettelytapoja o Lisääntyvää osaamista sekä organisaatioiden että yksilöiden tasolla Koko valtionhallinnon tasolla lähdettiin tavoittelemaan lisääntyvää yhteistä ymmärrystä ja tahtoa uudistua ja uudistaa. Työyhteisötasolla hankkeen tuotosten tulisi viime kädessä näkyä: o kumppanuutta, osallisuutta ja organisoitua yhteistyötä korostavina toimintatapoina o ruohonjuuritason kehittämisenä o osaamisen lisääntymisenä (sekä organisaatioiden että yksilöiden) o innovaatioina, jotka johtavat käytännön uudistuksiin ja jotka ovat monistettavissa muualle hallintoon o hyvinvoivina, innostavina ja muutoksiin positiivisesti suhtautuvina työyhteisöinä o toimintatapojen muutoksina o tuottavuuden paranemisena o pitkän tähtäimen vaikuttavuutena Ministeriöiden asiantuntijoista koottiin ministeriöverkosto, jonka yhteisissä tapaamisissa työstettiin sisältöä kestävälle tuottavuudelle ja välineitä sen toimeenpanolle.

7 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 7 Ministerit Mari Kiviniemi ja Jyrki Katainen lähettivät joulukuussa 2008 ministeriöihin yhteisen kirjeen, jossa haastettiin kaikki ministeriöt ja hallinnonalat mukaan kestävän tuottavuuden talkoisiin. Talkoot jatkuvat. Valtiovarainministeriö tulee toimeenpanemaan KeTu hankkeen tuotoksia mm. osana hallinnon ja johtamisen kehittämishankkeita. Kuvio 3. KeTu-hankkeen toimintamalli ja työskentelytapa 1.2 Tuottavuusohjelman tähänastinen toteuttaminen Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on parantaa valtionhallinnon tuottavuutta uudistamalla hallinnon rakenteita ja prosesseja, sähköistämällä prosesseja ja asiointipalveluja, kokoamalla toimintoja yhteen sekä verkostoitumista ja kumppanuuksia lisäämällä. Toiminnan tapaa muuttamalla voidaan turvata palvelu- ja laatutaso vähemmillä resursseilla. Valtion henkilöstön suuri ja edelleen kasvava eläköityminen ja muu luonnollinen poistuma mahdollistavat merkittävän muutoksen, vaikka työurien jatkaminen valtionhallinnossa on lisääntynyt. Tuottavuustoimenpiteillä valtion henkilöstötarve on vuosina vähentynyt noin n henkilötyövuodella (n :sta n :een). Jos yliopistot ja harjoittelukoulut jätetään huomioimatta, talousarviotalouden henkilötyövuodet ovat vähentyneet n Tilastokeskuksen valtion tuottavuustilaston mukaan valtionhallinnon työn tuottavuus parani vuonna ,7 % ja kokonaistuottavuus 1 % edellisestä vuodesta. On arvioitu, että tuottavuusohjelman toimenpiteiden kautta saatu uudelleenkohdentumisvara valtiontalouteen ja hallinnonalojen kehyksiin on v mennessä laskennallisesti vuositasolla n. 356 milj. euroa. Nykyistä tuottavuusohjelmaa on pitkälti toteutettu hallinnonalakohtaisilla ja poikkihallinnollisilla hankkeilla ja toimenpiteillä. Merkille pantavaa on, että tuottavuushankkeet ovat monessa tapauksessa lähteneet liikkeelle muusta kuin pelkästä tuottavuuden parantamistarpeesta kuten palveluiden laadun ja saatavuuden kehittämisestä, työn kohdistamisesta ydintoimintoihin, työtapojen uudistamisesta ja toiminnan keskittämisestä. Toimenpiteisiin on osaksi kytkeytynyt myös tehtävien alueellistamista.

8 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 8 Tähänastisista hallinnonalakohtaisista toimenpiteistä ja hankkeista esimerkkeinä ovat mm: - Ympäristöhallinnon laboratoriotoiminnan keskittäminen ja osin ulkoistaminen. - Metsäkeskusten sähköisen asioinnin lisääminen jolla tavoitellaan työn tuottavuuden 30 % parantumista lyhentyneiden käsittelyaikojen, yhtenäisten prosessien ja käytäntöjen sekä parantuneen tiedon tarkkuuden kautta. - Puolustusvoimien rakennemuutoksen kehittämislinjaukset ja keskittyminen ydintoimintoihin, muun muassa ruokahuollon, valtakunnallisen kunnossapidon ja terveydenhuollon kehittäminen, joissa on toteutettu palvelukeskuistamista ja kumppanuusmalleja. - Työvoima- ja elinkeinotoimistojen julkisen työvoimapalvelun sähköisten verkko- ja asiointipalvelujen kehittäminen (muun muassa yrityksen työvoiman hankinta ja työpaikkatiedottaminen, työnhaun aloitus ja päättäminen sekä työvoimakoulutukseen hakeminen). Parhaillaan kehitetään muun muassa työttömyysturvan sähköistä hakuprosessia sekä yritysten palkkatukien ja Ely-keskusten yritystukien hakemiseen ja maksamiseen liittyviä verkkopalveluita. - Geologian tutkimuskeskuksen kemian analysointipalvelujen yhtiöittäminen. - Poliisin hallintorakenneuudistus (kaksivaiheinen). Päätavoitteena poliisin peruspalvelujen turvaaminen kansalaisille koko maassa, hallintorakenteiden keventäminen sekä johtamisjärjestelmän selkiyttäminen kaikilla poliisihallinnon tasoilla. - Verohallinnon prosessien virtaviivaistaminen ja automatisointi, töiden joustava siirto toimipisteiden välillä sekä sähköisten palvelujen kehittäminen. Lähes puolet muutosverokorteista tehdään nykyään sähköisesti, mikä vähentää työtä puhelinpalvelussa ja verotoimistoissa. Uusi sähköinen palvelu on muun muassa Veroilmoitus verkossa palvelu, jota keväällä 2008 käytti asiakasta matkakulujensa ilmoittamiseen, ja sen laajennus, joka sisältää muun muassa kotitalousvähennyksen ja luovutusvoittojen ilmoittamisen sähköisesti. - Tiehallinnon keskittyminen ydintehtäviin ja palvelujen ja tuotteiden hankkiminen markkinoilta sekä ydintehtävien keskittäminen ja tiepiirien yhteisten resurssien hyödyntäminen. - Oikeushallinnon tuottavuusohjelma sisältää runsaat 30 toimenpidekokonaisuutta, joista osa, muun muassa monet organisaatiouudistukset, sähköisen asioinnin käyttöönotto eri toimialoilla, oikeudenkäynti- ja muiden viranomaismenettelyjen keventämiseen tähtäävät toimenpiteet ja toimet vankiluvun alentamiseksi on toteutettu tai ne ovat toimeenpanovaiheessa. Poikkihallinnollisina tuottavuustoimenpiteinä voidaan mainita esimerkkeinä valtion talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaisuudistus, IT-palvelukeskuksen perustaminen ja hankintojen keskitetty kilpailuttaminen. Edellä mainittujen lisäksi tai yhteydessä on käynnissä ollut useita toimintaa uudistavia ja tehostavia tietojärjestelmien ja prosessien kehityshankkeita, joilla tavoitellaan kokonaisvaltaisesti toiminnan tuottavuuden parantumista mm. uudistamalla toimintamalleja, virtaviivaistamalla viranomaisyhteistyötä ja lisäämällä kansalaisten sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Käynnissä olevista suurista muutoksista huolimatta valtionhallinnossa koettu työtyytyväisyys ja työhyvinvointi on hienokseltaan parantunut viime vuosina (lähde: VM Baro). Myönteinen kokonaiskehitys ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että yksittäisissä muutoshankkeissa työhyvinvoinnin on voitu kokea myös heikentyneen.

9 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 9 2 MISTÄ KESTÄVÄ TUOTTAVUUS KOOSTUU 2.1 Kestävän tuottavuuden osatekijät Kestävän tuottavuuden ytimessä on organisaatioiden ja yksilöiden osaaminen ja kyky tuottaa ideoita ja jalostaa niitä innovaatioiksi, jotka uudistavat toimintaa ja parantavat työelämän laatua. Todellinen tuottavuuden kasvu syntyy uusien ideoiden tuottamisesta ja niiden jalostamisesta toimintaa ja toimintatapoja uudistaviksi innovaatioiksi. Johtamisen tulee olla ympäristön muutokset mahdollisimman hyvin ennakoivaa ja toimintalogiikan säännöllisesti kyseenalaistavaa uudistamista. Uudistaminen tarkoittaa sekä organisaatiotasolla että myös koko yhteiskunnan tasolla tehtäviä nykyistä voimakkaampia priorisointeja ja luopumista joistakin nykyisistä toiminnoista tai toimintatavoista. Julkisen talouden saaminen kestävälle kasvu-uralle heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa lisää entisestään tarvetta pitkäjänteiseen, nykyisiä rakenteita ja toimintamalleja rohkeammin uudistavaan kehittämiseen. Kestävällä pohjalla olevassa tuottavuuden parantamisessa tuottavuus, innovaatiot, työelämän laatu yhdistetään toisiaan vahvistavaksi ja tuottavuutta kestävällä tavalla parantavaksi kokonaisuudeksi: Tuottavuus synnyttää edellyttää Kestävä tuottavuus Työelämän laatu Innovaatiot mahdollistaa Kuvio 4. Kestävän tuottavuuden osatekijät Työelämän laatu: työelämän laatu syntyy työpaikoilla innostavassa, osallistavassa ja uutta luovassa työkulttuurissa Tuottavuus: tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen uudistamalla rakenteita ja toimintatapoja asiakas- ja käyttäjälähtöisesti, ICT:aa hyödyntämällä sekä poikkihallinnollisella yhteistyöllä Innovaatiot: edellyttävät usein syntyäkseen asioiden katsomista uusin silmin. Tätä edesauttaa säännöllinen tehtävien vaihtaminen ja verkottuminen sekä johtaminen, joka on nykyisen toiminnan ja toimintatapojen säilyttämisen sijaan rohkeasti uusia avauksia synnyttävää ja eri puolilla olevaa osaamista yhdistävää. Innovaatiot jaetaan yleensä inkrementaaleihin ja radikaaleihin innovaatioihin. Inkrementaaliset innovaatiot perustuvat olemassa oleviin toiminnan logiikkaan, toimintakonsepteihin ja prosesseihin tai arjen käytäntöihin. Radikaali innovaatio kyseenalaistaa ja muuttaa toimialan/organisaation toimintalogiikan/-tavan ja rakenteen sekä ydinprosessit. Innovaatiot lisäävät tuottavuutta vain jos ne otetaan käyttöön. Onnistuneessa kehittämistyössä on kyse kokonaisvaltaisesta, systeemisestä eli eri osatekijöiden samanaikaisesta kehittämisestä ja arvioinnista. Systeemissä ilmiöt muodostavat järjestelmiä, joissa "kaikki vaikuttaa kaikkeen" ja joissa merkitys syntyy yhteyksistä laajempiin kokonaisuuksiin tai rakenteisiin. Tämä koskee erityisesti ihmisten muodostamia toiminnallisia kokonaisuuksia. Yksittäinen parannus tai keksintö ei tällöin useinkaan johda pitkällä tähtäimellä toivottuun lopputulokseen. Tavoitteena on saavuttaa eri osatekijöiden välille mahdollisimman hyvä tasapaino siten, että mikään yksittäinen tekijä ei dominoi yli muiden ja että näin syntyvä yhdistelmä saa aikaan enemmän lisäarvoa kuin yksikään niistä yksin.

10 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 10 Oheen on listattu ne asiat, joihin julkisen sektorin tuottavuuden uusi tulokulma eniten vaikuttaa: 1. Johtamisjärjestelmä ja johtaminen painottavat toimintojen uudistamista ja innovaatioita Johtamisjärjestelmän yksi keskeinen tehtävä on jatkuvalla toimintalogiikan ja toimintatapojen kyseenalaistamisella varmistaa uusiutuminen, suorituskyky ja innovatiivisuutta edistävä työkulttuuri. Johtamisen tehtävä on erityisesti varmistaa, että organisaation tapa toimia ja johtaa edistävät ideoiden syntymistä ja jalostamista tuottavuutta kestävästi edistäviksi innovaatioiksi. 2. Työkulttuurin merkitys korostuu Innovatiivisuus kasvaa työkulttuurissa, jonka keskeisiä osatekijöitä ovat luottamus, yhteisen ymmärryksen mahdollistava moniäänisyys ja yhteiseksi tekeminen, riskinsietokyky ja epävarmuuden sietäminen sekä erilaisille osaamisille perustuva yhteisö, jossa toimintaa jäykistäviä tai ne sementoivia rakenteita on mahdollisimman vähän. Verkostoituminen ja kumppanuudet, osaaminen, osallistava johtaminen ja innovaatioita esiin nostava työkulttuuri ovat panoksia, joiden pohjalta syntyy tuottavuutta parantavia innovaatiota, ts. uusia toiminnan logiikoita, toimintatapoja, tuotteita, palveluja jne. 3. Tuloksellisuuden ja tulosohjauksen kohteet täydentyvät Tuloksellisuutta mitataan monipuolisilla mittareilla. Varmistetaan työajan seurannan ja kustannuslaskennan tietopohja. Otetaan käyttöön uudentyyppisiä mm. henkilöstövarallisuutta ja työhyvinvointia, asiakkaiden ja kansalaisten kokemaa hallinnollista taakkaa, kilpailukykyä työmarkkinoilla, horisontaalista tehokkuutta, ekologista jalanjälkeä ja työurien pidentymistä kuvaavia ja em. tekijöitä yhdistäviä mittareita. Toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus tarkoittaa entistä useammin koko toimialan tuottavuuden ja kasvun edistämistä. 4. Asiakas- ja käyttäjänäkökulma korostuu Asiakkaat otetaan mukaan nykyistä paremmin tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen. Arvioinnin kohteena ovat tuolloin mm. parannukset asiakkaiden, kansalaisten, käyttäjien osallistumisessa palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen sekä erilaisten kumppanuuksien hyödyntämisessä. 5. Sosiaalisen median mahdollisuudet julkisen sektorin tuottavuuden lähteenä hyödynnetään Sosiaalista mediaa ei nähdä hallinnon uhkana, vaan sitä hyödynnetään tiedon ja osaamisen jakamisessa, eri sidosryhmien välisen yhteistyön lisäämisessä, asiakkaiden ja kansalaisten osallistamisessa sekä uusien palvelujen ja jakelukanavien kehittämisessä. 6. Toiminnan ja päätöksenteon ekologisuutta arvioidaan Toiminnan ja päätöksenteon ekologisuus näkyy parannuksina ilmaston- ja ympäristömuutoksen hallinnassa ja siinä todennetuissa tuloksissa virastotasolla tai yhteiskunnallisena vaikuttavuutena. 2.2 Luovuus ja innovatiivisuus haastavat myös julkisen sektorin Julkisella sektorilla on iso merkitys hyvinvoinnin kasvattamisessa. Tuottavuuden kasvua syntyy sekä uusista ideoista että vanhojen soveltamisesta. Merkittävää tuottavuuden parannusta saadaan ottamalla käyttöön muualla hyväksi havaittua teknologiaa ja menettelytapoja. Innovaatiostrategia ja sen pohjalta laadittu valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko haastavat ja edellyttävät julkista sektoria olemaan innovatiivinen ja käyttämään innovaatioita tuottavuuden parantamisen perustana. Innovaatiostrategia antaa myös hyviä vinkkejä julkisen sektorin toimijoille innovaatioajattelun ja tuottavuuden kehittämisen yhdistämiseksi. Innovaatiopoliittisen selonteon mukaan julkisen sektorin rooli suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä on varsin vaatimaton verrattuna elinkeinoelämään, yliopistoihin ja korkeakouluihin. Voisi sanoa, että julkinen hallinto on järjestelmän heikoin lenkki, sillä vain ani harvat julkisen sektorin osa-alueet ovat vielä systemaattisesti hyödyntäneet innovaatiotoimintaa toimintansa ja tuottavuutensa kehittämisessä. Uudistumiskyky on julkisessa hallinnossa vielä lähes hyödyntämätön luonnonvara, piilevä potentiaali. Talouskasvun ja hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin perustuvaa ja kestävää tuottavuuden parantamista sekä yrityksissä että muissa yhteisöissä. Perinteiset tuottavuuden parantamisen keinot eivät

11 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 11 enää riitä. Myös julkisen sektorin on uudistettava palvelujärjestelmiään ja toimintatapojaan aktiivisesti innovaatioita kehittämällä. Jotta Suomi kykenisi vastaamaan työvoiman pienenemiseen ja korkeahkon kustannustason haasteisiin, tarvitaan nykyistä korkeampaa työn tuottavuutta sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Kuvio 5. Innovaatiopoliittisen selonteon haaste julkiselle hallinnolle innovaatiojärjestelmän osana Yleisin käsitys innovaatiosta on edelleen keksintö- ja teknologialähtöinen. Tämä kapea innovaatiotulkinta on ehkä aiheuttanut sen, että julkiset organisaatiot vierastavat koko innovaatiokäsitettä. Nykyinen innovaatioajattelu laajentaa käsitteen pois teknologia- ja tuotekeskeisyydestä myös palveluihin, toimintatapoihin ja johtamiseen. Monet yritykset ovat jo perustaneet innovaatiotoimintansa tuotteiden ja palvelujen käyttäjien kuulemiseen. Kun aikaisemmin yritettiin löytää yrityksen kehittämille ja tuottamille tuotteille ja palveluille asiakkaita, nyt haetaankin asiakkaille uusia ratkaisuja. Miten tämä ajatusmalli sopisi julkishallintoon? Voitaisiinko julkisia palveluja kehittää enemmän yhdessä kansalaisten ja kuntalaisten kanssa? Käykö nyt niin, että suuret ikäluokat kehittävät julkisia palveluja omista eivätkä seuraavien sukupolvien lähtökohdista? Jokainen hallinnonala ja virasto tuottaa ja laskee omia suoritteitaan entä jos palveluita kehitettäisiinkin yhdessä julkisten ja yksityisten organisaatioiden sekä kansalaisten ja kuntalaisten kanssa? 2.3 Työelämän laatu on kiinteä osa tuottavuutta Julkisen sektorin tuottavuuden parantuminen kulminoituu jatkossa erityisesti siihen, miten hyvin ymmärretään ja huomioidaan seuraavat työelämän laatuun, tuottavuuteen ja innovaatioihin liittyvät asiat ja miten hyvin ne onnistutaan yhdistämään. Työelämän laatua ja sen yhteyttä organisaatioiden tulokselliseen toimintaan on tutkittu laajasti ja parhaillaan on meneillään useita ilmiöalueeseen liittyviä tutkimuksia ja kehittämishankkeita. Monissa tutkimuksissa on havaittu selviä yhteyksiä työelämän laadun ja työpaikan tuloksellisuuden ja taloudellisen menestyksen välillä. Toisaalta tuottavuuden parantaminen esim. rutiininomaisia tehtäviä automatisoimalla tuo työhön lisää mielekkyyttä. Johtamisjärjestelmä on luonnollisesti myös keskeinen väline työhyvinvoinnin johtamisessa. Vaikka työelämän laadusta on olemassa paljon teoreettista ja käytännöllistä tietoa sekä ajantasaista organisaatiotasoista informaatiota ja tunnuslukuja, niin tämä ei näy riittävästi käytännön johtamistoimenpitei-

12 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 12 nä. Hallinnonaloilla tarvittaisiin nykyistä enemmän panostuksia ja voimavaroja henkilöstövoimavarojen strategiseen ohjaukseen ja johtamiseen. Monet tutkimukset tuovat esiin työnteon itsenäisyyden ja työn sisällön haastavuuden merkityksen kehitettäessä työprosesseja ja työtapoja motivoiviksi ja tuottaviksi, turvaten samalla jatkuvan oppimisen. Työn vaativuuden (sisällön haasteellisuuden) lisäys johtaa tuottavuuden nousuun ainoastaan silloin kun työhön liittyy korkea päätöksentekovapaus. Kun itsemääräämisvalta on koettu vähäiseksi, haastaviin töihin liittyy matala tuottavuus ja enne stressistä, jolla on kiinteä yhteys mm. sairauspoissaoloihin ja toiminnan kannalta haitalliseen lähtövaihtuvuuteen. Pitkiä sairauspoissaoloja seuraa usein suuri riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä aiheuttaa työnantajalle ja yhteiskunnalle kustannuksia ja osaltaan syventää kestävyysvajetta. Valtionhallinnon tulokset saadaan aikaan henkilöstövoimavaroilla. Henkilöstömenot kattavat valtion virastojen ja laitosten toimintamenoista keskimäärin noin kolme neljännestä. Siksi ei olekaan yhdentekevää miten valtion organisaatioissa henkilöstöä johdetaan ja sen työhyvinvoinnista huolehditaan. Se, mitä organisaatio henkilöstövoimavaroillaan ja muilla tuotannontekijöillään saa aikaan, riippuu ennen kaikkea henkilöstön osaamisesta, motivaatiosta ja työkyvystä sekä siitä, miten henkilöstövoimavarat on yhdistetty muihin tuotannontekijöihin, kuten esim. tieto- ja informaatioteknologiaan. Työelämän laatu ilmenee henkilöstön motivaationa, terveytenä ja sitoutumisena työyhteisöön ja sen tavoitteisiin eli kyse on myös organisaation työkulttuurista. Motivaatio- ja työtyytyväisyyden taso riippuu yksilötasolla siitä, mitkä valmiudet henkilöllä on selviytyä työstään. Kyse on osaamisesta ja siitä, miten valmis henkilö on antamaan työpanoksensa työnantajalle. Motivaatiotasoon voidaan vaikuttaa mm. laadukkaalla johtamisella ja tehtävien oikealla organisoinnilla, tarjoamalla henkilölle monipuolisia ja haastavia tehtäviä sekä oikeudenmukaisella ja kannustavalla palkinnalla. 2.4 Kestävä tuottavuus tuloksellisuuden ja tuottavuuden uusi liitto Julkisen sektorin kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomioita toiminnan vaikuttavuuteen ja palvelujen laatuun, koska sektorilla ei ole markkinoiden ohjausvaikutusta. Tämä on huomioitu valtionhallinnon tulosohjauksessa tuottavuuden, taloudellisuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuraavanlaisina yhteyksinä: Kuvio 6. Tuloksellisuuden peruskäsitteistö Julkisen hallinnon toiminta on tuloksellista, jos se on vaikuttavaa, tuottavaa ja taloudellista. Tuottavuus on määritelmällisesti tuotosten ja panosten suhde. Tuotannontekijät saadaan yhteismitallisiksi, kun ne hinnoitellaan ja kaikista tuotannontekijöistä aiheutuvat kustannukset lasketaan yhteen.

13 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 13 Vuonna 2004 uudistetun talousarviolainsäädännön tarkoituksena oli merkittävällä tavalla terävöittää hallinnon tulosohjausta ja tilivelvollisuutta. Tuloksellisuuden peruskriteerien havainnollistamiseksi ja uuden tulosohjauskäsitteistön käytäntöön viemiseksi kehitettiin valtionhallinnon tulosprisma, joka kattaa yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden asettamisen, toiminnallisten tulostavoitteiden asettamisen sekä henkisten voimavarojen hallinnalle ja kehittämiselle asetettavat tavoitteet. Tulosprisma oli merkittävä muutos myös siinä mielessä, että se nosti henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen keskeisellä tavalla toiminnallisen tuloksellisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osatekijäksi. Kuvio 7. Tuloksellisuuden jäsennys tulosprismalla Nyt, kun tulosprisman käyttöä on sovellettu valtionhallinnossa viitisen vuotta, on hyvä kysyä, ovatko sen kaikki osa-alueet olleet riittävästi ja tasapainoisesti tarkastelun (ts. tavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisen arvioinnin) kohteena? Kestävän tuottavuuden hankkeessa on lähdetty avaamaan keskustelua tarpeista päivittää ja täydentää tulosprisman näkökulmia vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita. Keskeistä on saada julkisen sektorin organisaatiot nykyistä voimakkaammin panostamaan siihen, että ihmisten luovuuteen ja osaamiseen liittyvät voimavarat saadaan käyttöön ja suunnataan toimintaympäristöstä nousevien haasteiden kannalta oikeisiin kohteisiin. Kestävän tuottavuuden malli ja näkökulmat tuottavuuteen esitellään seuraavassa kappaleessa. Tulosohjaus on vuorovaikutteinen, sopimusajatteluun perustuva ohjausmalli. Sen toiminnallinen ydin on sopijapuolten kyvyssä löytää oikea tasapaino käytettävissä olevien voimavarojen ja niillä saavutettavien tulosten välillä. Tulosohjauksen perusideana on, että voimavarat ja tavoitteet sekä toiminnan tehokkuus ja laatu ovat mahdollisimman hyvin tasapainossa keskenään ja että toiminnalla saadaan kustannustehokkaasti aikaan halutut vaikutukset. Tulosohjauksen sykli on pääosin kalenterivuosi. Eduskunta päättää määrärahoista kalenterivuosittain ja ministeriöt asettavat virastoille tulostavoitteet tulevalle vuodelle. Tuloksellisuuden ja tuottavuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Usein joudutaan mm. tekemään investointeja, hankkimaan esimerkiksi uutta tieto- ja viestintäteknologiaa, uudistamaan toimintaprosesseja, hankkimaan uutta osaamista ja kehittämään nykyisen henkilöstön osaamista. Pitäisikö tuloksellisuutta ja tuottavuutta johtaa pidemmällä aikajänteellä kestävämmin? Kestävään tuottavuuden parantamiseen tähtäävä kehittäminen kytkeytyy vahvasti valtionhallinnon ohjausja johtamisjärjestelmää uudistavaan tulosohjauksen kehittämistyöhön. Tulosohjauksen arviointihanke on meneillään. Pitäisikö ekologiset kysymykset sisällyttää tuloksellisuuden käsitteistöön? Olisiko virastoja syytä rohkaista toimintalogiikan uudistamiseen ja toiminnan uudelleenorganisointiin kumppanuuksien ja verkostojen avulla osana tulosohjausta? Pitäisikö asiakasnäkökulman painoa lisätä hallinnon raja-aitojen madaltamiseksi? Olisiko nyt aika edellyttää jokaiselta virastolta innovaatioprosessin kehittämistä? Tulisiko

14 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 14 korostaa entisestään, että tuloksellisuuden peruselementit ovat henkilöstön osaamisessa, motivaatiossa ja työkyvyssä ja miten näitä laadukkaalla johtamisella pystytään ylläpitämään ja parantamaan? 2.5 Kestävän tuottavuuden mallilla täydennetään tuloksellisuus- ja tuottavuusajattelua Kestävän tuottavuuden malli koostuu kolmesta osasta: 1. Innovaatioympäristön ja kulttuurin luominen 2. Kestävän tuottavuuden kehittämisen ja arvioinnin näkökulmat 3. Kestävän tuottavuuden elementtien integrointi osaksi ohjaus- ja johtamisjärjestelmää Kuvio 8. KeTu -malli 1. Innovaatioympäristön ja kulttuurin luominen Innovaatioiden syntyminen tarvitsee otolliset olosuhteet. Parhaan lopputuloksen kannalta toiminta tulee järjestää niin, että ideoiden tuottamiseen kannustetaan ja että esitetyt ideat tulevat systemaattisesti käsitellyiksi. Vaikka ideointi on luovaa, ideoiden hallinnan tulee kuitenkin olla systemaattista. Ideoiden rekisteröintiin ja hallintaan löytyy jo tietoteknisiä sovelluksia. Myös ideoinnin tulee olla tavoitteellista. Yksittäisen viraston kannalta tarkasteltuna ideoiden tulisi liikkua viraston perustehtävän ja strategian alueella. Organisaatio tarvitsee innovaatioprosessin. Kestävän tuottavuuden kehittäminen perustuu innovaatiojohtamiseen eli ideoiden systemaattiseen jalostamiseen innovaatioiksi erityisesti organisaatioiden ja työyksiköiden o asiakkuuksissa ja palveluissa, o työprosesseissa, rakenteissa ja tilaratkaisuissa o kumppanuuksissa o johtamis- ja ohjauskäytännöissä o julkisuuskuvassa ja maineessa.

15 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 15 Kuvio 9. Innovaatioympäristö kokonaisuutena Missä ja miten innovaatiot syntyvät Innovaatio julkisessa hallinnossa voidaan määritellä tuloksellisesti hyödynnetyksi uudeksi ideaksi, jossa käyttäjien, kuluttajien ja kansalaisten tarpeet yhdistyvät poliittisten päättäjien ja julkisen sektorin työntekijöiden tietoon, luovuuteen ja osaamiseen. Kestävää tuottavuutta edistävän innovaation ja sitä edeltävien ideoiden syntymekanismi on myös perinteisen hallintokulttuurin kannalta vaativa. Innovaatioden tuottaminen lähtee yksilöistä, mutta useimmiten ideoiden jalostuminen innovaatioiksi vaatii myös yhteisöä. Parhaat innovaatiot syntyvät erilaisten osaamisalueiden rajapinnoilla. Innovaatioyhteisö ei useinkaan ole organisaatiorakenteen mukainen yksikkö. Innovaatioyhteisö voi olla joko fyysisesti tai virtuaalisesti kokoontuva tiimi, verkosto tai muu porukka, joka painii yhteisen ongelman parissa. Lupaavimmat innovaatioaihiot syntyvät tavallisimmin monien osaamisten yhdistelmänä, ja rakentuvat erilaisissa sosiaalisissa kontakteissa ja verkostoissa. Tutkimus osoittaa, että innovaatioiden lähteinä merkittävimpiä ovat asiakas-, käyttäjä- ja kansalaiskontaktit, verkostot, kumppanuudet jne. Näistä nousee peräti 96 % innovaatioista. Julkisen sektorin organisaatiot eivät toimi yksin, vaan tarvitsevat verkostoitumista ja kumppanuuksia toisten, myös valtion ulkopuolisten, organisaatioiden kanssa. Yhdessä tekeminen niin organisaatio- kuin yksilötasollakin nousee kestävän tuloksellisuustyön yhdeksi keskeiseksi tukipilariksi. Innovaatioperusteista kestävää tuottavuutta edistävä johtaminen poikkeaa sisällöllisesti merkittävästi totutusta johtamisen määrittelystä julkisella sektorilla, sillä sen pääasiallinen tehtävä on jatkuvalla toimintalogiikan ja toimintatapojen kyseenalaistamisella ja työelämän korkean laadun turvaamisella varmistaa organisaation suorituskyky ja uusiutuminen. Näin ollen johtamisjärjestelmän keskeinen tehtävä on varmistaa, että organisaation tavoitteet ja tulokset, johtamisprosessit ja -välineet, esimiesten tehtävät ja vastuut sekä johtamisfoorumit edistävät ideoiden syntymistä ja jalostamista tuottavuutta parantaviksi innovaatioiksi. Innovaatioyhteisö tarvitsee syntyäkseen valmentavaa ja valtuuttavaa, tulevaisuusorientoitunutta johtamista. Johto tukee ja luo mahdollisuuksia asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle tarjoamalla hyvät työskentelyolosuhteet sekä tarvittavat taloudelliset ja muut resurssit. Edistyneimmät organisaatiot ovat siirtyneet esimies ohjaa alaista -asetelmasta ja toisiaan kiinteästi seuraavien työprosessien hallinnasta kohti luovaa yh-

16 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 16 dessä ajattelua ja yhdessä tekemistä, keskittyen lisäarvon tuottamiseen asiakkaille. Organisaation keskeiseksi prosessiksi muodostuu tällöin arvon luonti ja suoritteiden mittaamisen tilalle nousee arvonluonnin onnistumisen arviointi. Tällaisessa työ- ja toimintakulttuurissa toimintaa jäykistäviä rakenteita on mahdollisimman vähän. Työn tekeminen organisoidaan kulloisenkin tarpeen mukaan siten, että eri puolilla olevaa osaamista on mahdollista hyväksikäyttää ja yhdistää tuloksellisuutta parantavalla ja uutta luovalla tavalla. Kohti luovaa hallintokulttuuria Pelkät rakenteelliset uudistukset eivät yksin riitä takaamaan parempaa tuottavuutta. Oleellista on se, että uusiin rakenteisiin saadaan luotua uusi, innostava ja tuottavamman toiminnan mahdollistava toimintakulttuuri. Työyhteisöissä syntyvän kestävän tuloksellisuuden ja luovuuden lähteenä on aina lopulta ihminen. Tuloksellisuus syntyy toimintakulttuurissa, jonka keskeisiä osatekijöitä ovat luottamus, yhteisen ymmärryksen mahdollistava moniäänisyys ja yhteiseksi tekeminen, riskinsietokyky ja epävarmuuden sietäminen, erilaisille osaamisille perustava yhteistyö sekä em. kautta tapahtuva koko organisaation oppiminen. Kestävää tuottavuutta edistävän toimintakulttuurin rakentamisessa korostuvat mm. seuraavat tekijät: Arvot ja kulttuurin perusta o Toimintakulttuurin perustana on luottamus, niin organisaation sisällä kuin suhteessa asiakkaisiin ja sidosryhmiin o Riskinottokyky ja epävarmuuden sietäminen ovat tunnistettuja ja tavoiteltavia ominaisuuksia. Niiden ymmärretään olevan oleellinen osa prosessia, jossa luodaan uutta toimintaa ja / uusia toimintatapoja o Toimintakulttuurissa vallitsee työn imu : työntekijät (johto ja henkilöstö) toimivat aktiivisesti ja vastuullisesti organisaation tavoitteiden hyväksi, ovat aloitteellisia, tuottavia ja aikaansaavia sekä ylpeitä työstään ja työpaikastaan. Työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi, nauttivat siitä ja voivat ajoittaisista paineista huolimatta töissään viime kädessä hyvin. o Moniäänisyys ja systemaattinen reflektoiva keskustelu ovat osa organisaation arvopohjaa ja mahdollistavat uusien, innovaatioiksi jalostettavien ideoiden esiinnousemisen Toimintatavat ja mallit o Asiakas- ja käyttäjälähtöisyys on toimintatapojen ja toimintamallien kehittämisen keskiössä o Toimintatavat ja mallit mahdollistavat yhteiseksi tekemisen ja mukaan ottamisen / osallistamisen o Kumppanuuksiin perustuva verkostomainen toiminta on luonteva ja vakiintunut toimintamalli o Strateginen ketteryys on piirre, jota tavoitellaan organisaation kaikilla tasoilla Uusiutuminen o Riskinottokyky on ominaisuus, jota tavoitellaan ja johon rohkaistaan, erityisesti rekrytoitaessa kehittämistehtäviin o Uusia hankkeita ja muuta keskeistä valmistelua käynnistettäessä (hanke- ja valmisteluryhmien kokoonpanot ja toimintatavat) varmistetaan erilaisten osaamisten yhdistyminen o Tuloksenteko ja resurssien (ml. henkilöstöresurssien) omistajuus on erotettu toisistaan. o Henkilöstön (myös johdon) säännönmukaisella tehtäväkierrolla sekä joustavilla, modulaarisilla organisaatiorakenteilla varmistetaan uusien näkökulmien esiin tuleminen niin valmisteltaviin asioihin kuin myös toimintatapoihin o Toimintamallien tarkoituksenmukaisuuden ja ajantasaisuuden kyseenalaistava säännöllinen pohdinta on johtamiseen ja sitä kautta koko organisaatioon sisään ajettu toimintamalli

17 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kestävän tuottavuuden kehittämisen ja arvioinnin näkökulmat Kestävää tuottavuutta kehitetään ja arvioidaan seuraavista näkökulmista: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Sosiaalis - yhteisöllinen näkökulma Taloudellistoiminnallinen näkökulma Ekologinen näkökulma Innovaatiokyvykkyys Tuottavuus perustuu organisaatioiden ja yksilöiden osaamiseen ja kykyyn tuottaa ideoita ja jalostaa niitä innovaatioiksi, jotka uudistavat toimintaa ja parantavat työelämän laatua Kuvio 10. Näkökulmat kestävään tuottavuuteen 1 Yhteiskuntapoliittinen näkökulma (=yhteiskunnallinen vaikuttavuus) kiinnittää tuottavuuden kansantaloudelliseen kokonaistuottavuuden lisäksi myös ihmisten hyvinvointiin ja onnellisuuteen, sekä kykyyn hallita akuutteja tai pitkän aikavälin yhteiskunnallisia ilmiöitä tai ongelmia. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta tavoitteena on todentaa mm. o hallitusohjelman ja muiden yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden toteutuminen o vaikuttava puuttuminen yhteiskunnan/toimialan/hallinnonalan kannalta keskeisiin kehitysongelmiin tai -ilmiöihin (kuten ilmastonmuutos ja syrjäytyminen) o kansalaisten hyvinvoinnin, onnellisuuden, elämisen laadun tai yritysten kilpailukyvyn parantuminen Taloudellis-toiminnallinen näkökulma on yhtä kuin tulosprisman mukainen toiminnallisen tehokkuuden näkökulma. Se sisältää myös tulosprisman tuotokset ja laadunhallinta- näkökulmasta osia, kuten mm. suoritteet ja julkishyödykkeet. Tämä näkökulma edustaa KeTu-mallin mukaisessa jäsentelyssä ns. perinteistä näkökulmaa tuottavuuteen. Sosiaalis-yhteisöllinen näkökulma koostuu viraston onnistuneesta perustehtävänsä toteuttamisesta asiakkaiden, henkilöstön, kumppaneiden ja työmarkkinoiden kanssa. Tähän näkökulmaan on sisällytetty tulosprisman laadun hallinnan sekä henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen osa-alueet, joiden sisällöllistä tulkintaa on monipuolistettu erityisesti asiakkuuksien hallinnan ja kehittämisen osalta. Asiakkaat ja käyttäjät tulee ottaa nykyistä paremmin mukaan tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen. Arvioinnin kohteena voivat ovat tuolloin esim. o asiakkaiden, kansalaisten, käyttäjien osallistuminen palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen o asiakkaan kokema hallinnollinen taakka o työurien pidentäminen, työhyvinvointi ja muut työyhteisön laatutekijät o verkostoituminen ja erilaisten kumppanuuksien hyödyntäminen

18 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18 o o o julkisuuskuvan hallinta ja työmarkkinakilpailukyky strateginen ketteryys sosiaalisen median käyttöaste Ekologinen näkökulma tuo kokonaisuuteen kestävän kehityksen mukaisen toiminnan sekä ihmiset, ympäristön ja talouden yhdistävän päätöksenteon kautta syntyvän kokonaistuottavuuden. Ekologinen näkökulma kiinnittää huomion onnistumiseen ilmasto- ja ympäristömuutoksen hallinnassa ja siinä todennettuihin virasto- tai toimialatason tuloksiin. Arvioinnin kohteena ovat mm.: o viraston/hallinnonalan/toimialan ekologinen jalanjälki o kestävän kehityksen toimintaohjelman kriteeristön käyttöaste ja tulokset (mm. CAF:n kestävä kehitys-liite, ympäristöjärjestelmät, energiatehokkuus) o green office -periaatteen toteutuminen Innovaatiokyvykkyys on kestävän tuottavuuden perusta. Innovaatiokulttuurin ja ympäristön luomista on kuvattu tarkemmin luvussa Integrointi osaksi ohjaus- ja johtamisjärjestelmää Johtamisjärjestelmä yleisellä tasolla määrittää, mille asioille asetetaan tavoitteita ja miten niitä seurataan, minkälaisin prosessein asetettuja tavoitteita työstetään, mitkä ovat keskeiset tavoitteiden saavuttamisen varmistavat johdon ja esimiesten roolit, vastuut ja työnjaot sekä minkälaisilla foorumeilla tavoitteita johdetaan ja arvioidaan. Johtamisjärjestelmän keskiössä ovat organisaation rakenne, toiminta- ja työkulttuuri sekä henkilöstö, asiakkaat ja sidosryhmät. Johtoryhmien tehtäväkuvauksiin sisällytetään suorituskyvyn ja vaikuttavuuden varmistaminen toimintalogiikan ja toiminta-tapojen säännönmukainen kyseenalaistaminen oppiminen kestävän tuottavuuskehityksen mahdollistavan toimintakulttuurin johtaminen Johtamisfoorumit Johdon ja esimiesten roolit ja johtamisosaaminen mahdollistavat osallistavan, valtuuttavan ja innovatiivisuuteen kannustavan johtamisen innovaatioprosessin johtamisen resurssien (= talous ja henkilöstö) johtamisen strategisena kokonaisuutena Tavoitteet ja tulokset johdon tulkinnat tekeminen Organisaatio Henkilöstö Asiakkaat, sidosryhmät Kulttuuri vuorovaikutus Johtaja-/esimiesroolit, valta ja vastuut osaaminen Suunnittelussa ja tulosten seurannassa varmistetaan kestävän tuottavuuskehityksen näkökulmiin kytketyt tavoitteet ja mittarit sektori- ja toimialarajat ylittävä tavoiteasetanta ja horisontaali valmistelu ajantasainen ja kattava tilannekuva tavoitteista on sovittu ja niiden saavuttamisesta palkitaan Johtamisen prosessit ja välineet Johtamisprosessit ja välineet mahdollistavat suorituskykyisen, innovatiivisen ja asiakaslähtöisen työskentelyn toimintalogiikan säännönmukaisen kyseenalaistamisen innovaatioprosessin toimivuuden Kuvio 11. Kestävän tuottavuuden johtamis- ja ohjausjärjestelmän tavoitteet Tuottavuuden laajemman tulkinnan toimeenpano riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka hyvin uudet näkökulmat onnistutaan integroimaan osaksi virastojen ja laitosten ohjaus- ja johtamisjärjestelmää. Kestävän tuottavuuskehityksen varmistavan ohjaus- ja johtamisjärjestelmän rakentaminen toimivaksi kokonaisuudeksi edellyttää hallinnon eri osapuolten hyvää yhteistyötä ja on osa tulosohjauksen kehittämistä.

19 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 19 Johtamis- ja ohjausjärjestelmän rakentamiseksi kestävää tuottavuuskehitystä edistäväksi on KeTu hankkeessa tunnistettu mm. seuraavia ensi vaiheen kehittämistavoitteita: Tavoite- ja tulosdokumentaation kehittäminen o Tavoitteita asetetaan kestävän tuottavuuden kehittämisen näkökulmista ja innovaatioita mm. asiakkuuksista ja palveluista, rakenteista ja prosesseista, johtamis- ja ohjauskäytännöistä sekä kumppanuuksista ja verkostoyhteistyöstä etsien. o Tavoitteiden uudistamisesta seuraa mittareiden uudistamisen tarve. Käyttöön otetaan mittareita, jotka kuvaavat viraston ja koko hallinnonalan tuloksellisuutta yhteiskunnallisesta, sosiaalisyhteisöllisestä ja ekologisesta näkökulmasta sekä asiakkuuksissa ja palveluissa, prosesseissa ja rakenteissa, johtamisen ja ohjauksen käytännöissä, kumppanuuksissa ja verkostoissa tuotetuissa sekä julkikuvaan ja kilpailukykyyn liittyvissä innovaatioissa. o Otetaan käyttöön useammalle vuodelle ajoittuva runkosopimusmenettely ja sen vuotuinen täsmennys. Näin varmistetaan kehittämisen strategisuus ja pitkäjänteisyys. o Erityistä huomiota kiinnitetään hallinnonalarajat ylittävien tavoitteiden asettamiseen. Tällä varmistetaan koko julkisen sektorin ja yhteiskunnan kannalta keskeisiin kehittämiskohteisiin paneutuminen. Johtoryhmän roolin ja toimintatavan kehittäminen o o o Korostetaan julkisen sektorin organisaatioiden johtoryhmän roolia ja vastuuta siitä, että keskeiset strategiat ja toimeenpanosuunnitelmat sisältävät pitkällä tähtäimellä kestävää tuottavuuskehitystä edistävät yhteiset tavoitteet ja menettelyt. Johtoryhmän jäsenten tulee olla yhteisvastuullisesti sitoutuneita edistämään kestävän tuottavuuskehityksen varmistavien tavoitteiden toimeenpanoa. Johtoryhmän jäsenten kanssa on tehty johtamissopimus, johon on kirjattu heidän henkilökohtaiset kestävää tuottavuuskehitystä varmistavat tavoitteensa sekä se, miten niiden saavuttamisesta palkitaan. Johtoryhmän rooliin toiminnan logiikan ja toimintatapojen kyseenalaistajana kuuluu, että johtoryhmässä käydään säännöllisin väliajoin kriittistä nykyistä toimintaa ja toimintatapoja arvioivaa keskustelua ja että johtoryhmän jäsenet toimivat aktiivisesti asiakkaiden ja sidosryhmien suuntaan varmistaakseen toiminnan asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden. Johtamisroolien tehtäväkuvien ja osaamisen uudistaminen o Kansliapäällikkö ministeriön korkeimpana virkamiesjohtajana on koko johtamisjärjestelmän kannalta keskeisessä roolissa. Kansliapäällikön roolissa ja toimenkuvassa korostetaan kestävän tuottavuuden kehittämisen sisältöjä mm. painottamalla horisontaalin yhteistyön merkitystä muiden ministeriöiden ja hallinnonalojen kanssa sekä vastuuta koko hallinnon- tai toimialan hyvästä johtamisesta ja innovatiivisesta uusiutumisesta. o Määritellään organisaatiokohtainen innovaatioprosessin omistajan rooli ja tehtävät. Innovaatioprosessin omistajuus ei ole toimenkuva, vaan johtoryhmätasoinen rooli, johon kuuluu esim. innovatiivisen kulttuurin ja maaperän edistäminen, innovaatiotoiminnan tavoitteiden määrittely ja strategiamukaisuuden varmistus sekä ideoiden käsittelyn ja seulonnan organisointi. o Määritellään hallinnonala- tai toimialakohtainen strategisen henkilöstöjohtajan rooli ja vastuut. Strategisen henkilöstöjohtajan rooli on keskeinen, kun rakennetaan tuottavuutta, jossa työelämän laadulla ja innovaatioilla on keskeinen merkitys. Henkilöstöjohtaja mm. vastaa johtoryhmän jäsenenä siitä, että strategiset henkilöstöasiat ovat säännöllisesti johtoryhmän agendalla. 2.6 Sosiaalisen median hyödyntäminen julkisen sektorin tuottavuuden lähteenä Sosiaalisella medialla oikein käytettynä näyttäisi olevan monia kestävää tuottavuutta edistäviä piirteitä. Tuottavuuden lähteenä sosiaalinen media tarjoaa houkuttelevia mahdollisuuksia, kunhan ne vain osataan ottaa käyttöön. Sosiaalista mediaa rasittaa vielä sen viihteellinen mielikuva. Aito sosiaalisen median hyödyn-

20 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 20 täminen virastossa voi olla tiedon ja osaamisen jakamista, yhteistyön lisääntymistä, asiakkaiden kuulemista, uusia palveluja tai uusia jakelukanavia. Suuri osa valtionhallinnonkin työstä on tietotyötä. Yrityksille tiedon jalostaminen, yhdistely ja sen nopea jakelu saattavat muodostaa kilpailuedun. Kun kansalaiset tottuvat asioimaan yritysten kanssa tietoverkkojen kautta, samat vaatimukset alkavat kohdistua myös julkishallintoon. Nettiin syntynyt sukupolvi ei enää suostu etsimään tietoa ja asioimaan hallinnon kanssa perinteisillä tavoilla. Y-sukupolvea tuskin houkuttelevat valtionhallinnon työpaikat, jos niissä edelleen eletään sähköpostin, verkkolevyjen ja puhelinten aikaa. Tämänhetkisen määritelmän mukaan sosiaalinen media viittaa tietoverkossa toimivaan yhteisöllisesti tuotettuun tai ainakin yhteisöllisesti jaettuun sisältöön. Tämä sisältö voi olla tietoa, mielipiteitä, kokemuksia, tekstiä, kuvia, ääntä, videoleikkeitä. Kyseessä on uudenlainen vuorovaikutuksen muoto. Kuvio 12. Web 2.0 Sosiaalista mediaa ei tule pitää vain teknisenä ratkaisuna. Se on enemmänkin toimintatapa- ja toimintakulttuuriratkaisu, jota on kutsuttu yhteisöllisen tiedon kulttuuriksi. Yritykset ovat perustelleet sosiaalisen median käyttöönottoa monilla erilaisilla syillä, kuten o Osaamisen ja tiedon helppo jakaminen. Asiantuntijat tarvitsevat toistensa tietoa ja tähän tiedon jakamiseen virtuaaliset työtilat ovat hyvä ratkaisu. o Sosiaalinen media mahdollistaa sen, että henkilöiden fyysinen sijaintipaikka tai vuorokaudenaika ei rajoita yhteydenpitoa ja tiedon jakamista. o Virtuaalisten välineiden avulla voidaan hyödyntää myös yrityksen ulkopuolista osaamista. Asiakkailla tai toimittajilla saattaa olla arvokasta tietoa, joka saadaan yrityksen käyttöön helposti sosiaalisen median avulla. o Aloitelaatikot ovat aikansa eläneet. Sosiaalisen median alueelta löytyy erilaisia välineitä ja alustoja, joille ideoita voidaan kerätä. o Yritysten intranetit syntyivät muutama vuosi sitten. Intranetejä varmasti tarvitaan, mutta muutaman vuoden käytön jälkeen myös niiden huonot puolet alkavat tulla esiin. Tiedot vanhenevat ja koska päivittäminen on työlästä, se saattaa jäädä tekemättä. Intranetiä voidaan täydentää wiki-tyyppisillä ratkaisuilla, jossa asiantuntijat voivat päivittää tietoja jatkuvasti. o Yrityksellä saattaa olla tavoitteena avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen. Tätä tarkoitusta palvelevat erilaiset sosiaalisen median välineet.

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli. Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011

Hallinnon uusi rooli. Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 Hallinnon uusi rooli Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 Onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? Mikä on hallinnon rooli innovaatioiden

Lisätiedot

Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015

Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015 Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015 Hankepäällikkö Jarkko Tonttila Ajattelu uudistuu, paradigma murtuu! 2000 Tuotelähtöisyys Asiakas objektina

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Irrottele ja innovoi - kohti uutta hallintokulttuuria. Naisjohtajaverkosto 19.9.2012 Virpi Einola-Pekkinen VM

Irrottele ja innovoi - kohti uutta hallintokulttuuria. Naisjohtajaverkosto 19.9.2012 Virpi Einola-Pekkinen VM Irrottele ja innovoi - kohti uutta hallintokulttuuria Naisjohtajaverkosto 19.9.2012 Virpi Einola-Pekkinen VM Mistä tarve uuteen hallintokulttuuriin? Kansainvälinen finanssikriisi ja Suomen väestön muita

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot