TAVOITTEENA KESTÄVÄ TUOTTAVUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAVOITTEENA KESTÄVÄ TUOTTAVUUS"

Transkriptio

1 TAVOITTEENA KESTÄVÄ TUOTTAVUUS Julkisen sektorin tuottavuustyön toinen aalto Tuottavuus synnyttää edellyttää Kestävä tuottavuus Työelämän laatu Innovaatiot mahdollistaa

2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 2 ESIPUHE Valtiovarainministeriön vuoden 2009 alussa käynnistämällä Kohti kestävää tuottavuutta (KeTu)-hankkeella lähdettiin vastaamaan haasteeseen saada julkisen sektorin tuottavuuskehitys strategisesti kestävälle ja nousujohteiselle uralle, jossa työelämän laatutekijöillä ja innovaatioilla on kiinteä yhteys tuottavuuteen. Näiden asioiden yhteenkuuluminen on tiukentuneessa taloudellisessa tilanteessa tullut yhä ilmeisemmäksi. KeTu hanke lähti kunnianhimoisesti tavoittelemaan viitekehystä, jossa tuottavuuden kehittämisen perustana on nykyistä rohkeampi olemassa olevan toiminnan kyseenalaistaminen ja erityisesti innovaatioiden kautta syntyvä tuottavuus. Hankkeessa on työstetty yhdessä muiden ministeriöiden kanssa uusia näkökulmia ja niitä tukevia työkaluja julkisen sektorin tuottavuustyöhön. Hankkeen aikana haettiin eri puolilta hallintoa palautetta lähestymistapaan ja työstettyihin kehittämismalleihin. Saatu palaute on ollut kannustavaa ja KeTu -hankkeessa esiin nostettuja näkökulmia on pidetty tärkeinä. Hanketta konsultoivana tahona toimi Talentpartners Public Oy. Kiitän lämpimästi kaikkia kestävän tuottavuuden talkoisiin tähän mennessä osallistuneita! Tavoitteena kestävä tuottavuus -julkaisu on osoitettu kaikille julkisen sektorin tuottavuuden, työelämän kehittämisen ja innovaatioiden parissa työskenteleville: valtionhallinnon ylimmälle ja keskijohdolle, esimiehille ja asiantuntijoille, tuottavuusohjelmien toimeenpanosta vastaaville, tuottavuushankkeiden vetäjille, poliittisille päätöksentekijöille, työmarkkinaosapuolille ja tutkijoille. Hallinnossa on toteutettu ja parhaillaan on meneillään monia hyviä kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on usein myös tuottavuuden parantaminen, työelämän laadun kehittäminen tai molemmat. Käsillä olevaan julkaisuun on koottu paitsi KeTu hankkeessa mukana olleiden hankkeiden kuvauksia myös muutamia muita onnistumisen tarinoita, opiksi ja oivallukseksi. Hankkeessa tuotettuja työkaluja tullaan tämän vuoden aikana linkittämään myös valtiovarainministeriön www-sivuille. Kestävää tuottavuutta rakennetaan yhdessä. Toivon tämän julkaisun osaltaan herättelevän entistä laaja-alaisempaa, vaikuttavampaa ja rohkeampaa keskustelua julkisen sektorin tuottavuustyöstä sekä ennen kaikkea virittävän hallintoa entistä onnistuneempaan käytännön kehittämiseen. KeTu -hankkeen keskiössä on ollut ennen kaikkea valtionhallinto ja sen erilaiset organisaatiot. Tavoitteena kuitenkin on, että koko julkinen sektori nähdään jatkossa yhä yhtenäisempänä, kansalaisille, yrityksille ja muille sidosryhmille palveluja tuottavana kokonaisuutena, jota myös kehitetään mahdollisimman samansuuntaisin ajattelu- ja toimintamallein. Helsingissä Juhani Turunen Alivaltiosihteeri

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 3 SISÄLLYS ESIPUHE MIKSI KESTÄVÄÄ TUOTTAVUUTTA TARVITAAN JUURI NYT Kohti kestävää tuottavuutta -hanke Tuottavuusohjelman tähänastinen toteuttaminen MISTÄ KESTÄVÄ TUOTTAVUUS KOOSTUU Kestävän tuottavuuden osatekijät Luovuus ja innovatiivisuus haastavat myös julkisen sektorin Työelämän laatu on kiinteä osa tuottavuutta Kestävä tuottavuus tuloksellisuuden ja tuottavuuden uusi liitto Kestävän tuottavuuden mallilla täydennetään tuloksellisuus- ja tuottavuusajattelua Sosiaalisen median hyödyntäminen julkisen sektorin tuottavuuden lähteenä KESTÄVÄÄ TUOTTAVUUTTA KÄYTÄNNÖSSÄ Yhteistä onnistuneille muutoshankkeille Uusi tapa ajatella liikennevirastouudistus Uusi tapa organisoitua TEM:n ydintoiminnot matriisissa Uusi tapa tarkastaa VALTIMO -hanke Uutta synergiaa aluehallintoon ALKU-hanke Uusia, asiakaslähtöisiä palvelukanavia hallintoon yhteispalvelun etäpalveluprojekti KeTU pilottihankkeissa tunnistettuja innovaatioita Liite 1. HANKEORGANISAATIO...45 Liite 2. LÄHTEITÄ JA TAUSTA-AINEISTOA...46

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 4 1 MIKSI KESTÄVÄÄ TUOTTAVUUTTA TARVITAAN JUURI NYT Julkista sektoria kohtaavat suuret toimintaympäristön muutoksen ja muutospaineet: julkisen talouden kestävyysvaje, ennätysnopea väestön ikärakenteen muuttuminen, uuden teknologian (erityisesti tieto- ja viestintäteknologian) hyödyntäminen innovaatiojärjestelmän toimivuuden varmistaminen sekä ilmastonmuutoksen hallinnan välttämättömyys. Finanssikriisin vaikutukset ulottuvat pitkälle. Julkisen talouden kestävyysongelman haltuunotto on seuraavien kahden hallituskauden keskeinen talouspoliittinen tehtävä. Tarvitaan siis pitkällä tähtäimellä kestävää politiikkaa. Myös tuottavuutta tulee tarkastella pitkällä aikaperspektiivillä ja kestävämmin. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti. Valtiovarainministeriön alkuvuodesta 2010 julkistama raportti Julkinen talous tienhaarassa vahvistaa käsitystä siitä, että julkisen talouden kestävyysongelman taustalla oleva ikärakenteen muutos muodostaa erityisesti Suomessa tämän vuosikymmenen keskeisimmän talouspoliittisen ongelman. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan eri ratkaisukeinojen yhdistämistä: sekä julkisen talouden ennakoivaa vahvistamista, tuottavuuden parantamista että työurien pidentämistä. Julkisissa palveluissa pitkäaikaisia, positiivisia tuottavuusvaikutuksia saadaan aikaan vain rakenteiden ja toimintatapojen merkittävillä uudistuksilla. ICT:n avulla pitää saavuttaa uusi teknologinen taso ja monimutkaiset tai päällekkäiset hallinnolliset menettelytavat purkaa. 1 Hallitusohjelma Hallitusohjelma Operatiivisesti tehokas tuottavuus toiminnan tehostaminen suoritteiden mittaaminen htv -tavoitteiden asettaminen tukipalvelujen koonti prosessien kehittäminen rakenteiden uudistaminen toimintojen ja palvelujen sähköistäminen KeTu hanke Tulevaisuuskatsaukset Strategisesti kestävä tuottavuus työelämän laatu ja innovaatiot parantavat tuottavuutta kiinteä osa kansallista kilpailukykyä Kuvio 1. Kestävän tuottavuuden tienhaarassa Vuonna 2003 aloitetun valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on julkisen sektorin tuottavuuden suunniteltu ja todennettavissa oleva nostaminen sekä näin vapautuneiden voimavarojen suunnitelmallinen käyttö. Ohjelman ohjauskeinoksi hallitus on asettanut tavoitteen vähentää valtion budjettitalouden henkilöstöä ensimmäisessä vaiheessa henkilötyövuodella (vuosina ) ja toisessa vaiheessa henkilötyövuodella (vuosina ). Valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseen on kytketty tavoite sopeuttaa tulevaa työvoimatarvetta työvoiman vähenevään tarjontaan tilanteessa, jossa suurten ikäluokkien eläköityminen on kiivaimmillaan. 1 1 Kestävästä kasvusta hyvinvointia ja elämänlaatua. Kasvutyöryhmän väliraportti. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 1/2010.

5 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 5 Näin on pyritty varmistamaan, että tuottavuustoimenpiteet ja rakenteelliset uudistukset voidaan toteuttaa eläköitymispoistuma huomioonottaen. Suomen kilpailukyvyn kannalta oleellista on koko julkisen sektorin tuottavuus, sillä valtaosa julkisista palveluista tuotetaan kunnissa. Hallitus päätti helmikuun 2009 politiikkariihessä velvoittaa 20 suurinta kuntaa laatimaan palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan kuntien ja valtion yhteistyönä. Kuntien tuottavuusohjelmien laatimisella tähdätään erityisesti hyvien käytäntöjen oppimiseen toisilta kunnilta. Tuottavuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Tästä syystä kehittämismahdollisuuksia ei tule etsiä pelkästään nyt vallitsevasta toimintaympäristöstä, vaan erityisesti tulevaisuuden muutospaineista. Koko julkisen sektorin tuottavuuskehitys tulee saada strategisesti kestävälle ja innovaatioihin perustuvalle nousuuralle. Tuottavuus paranee edelleen myös rakenteiden, toiminnan ja prosessien sekä tietotekniikan käytön tehostamisen ja isojen poikkihallinnollisten hankkeiden kautta. Näiden ja jo asetettujen valtionhallinnon henkilöstömääriä vähentävien tavoitteiden lisäksi tarvitaan voimakasta panostusta työuria sekä alku- että loppupäästä pidentäviin työelämän laatutekijöihin sekä nykyistä toimintaa ja toimintatapoja rohkeasti kyseenalaistavaa, uusia innovaatioita synnyttävää toimintakulttuuria ja johtamista. On aika siirtyä tuottavuusohjelman seuraavaan, kestävän tuottavuuden vaiheeseen! KeTu hankkeen jatkotoimenpiteiden varmistaminen ajoittuu vaiheeseen, jossa ministeriöt laativat tulevaisuuskatsaukset, joissa kuvataan hallinnonalan keskeisimmät pitkän aikavälin haasteet ja toimintavaihtoehdot. Tulevaisuuskatsausten toiminta-ajatuksena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita keskeisistä poliittista päätöksentekoa edellyttävistä ja muista yhteiskunnan tilaa koskevista kysymyksistä. Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on yksi pitkän aikavälin keskeisimmistä haasteista. Siksi on tärkeää, että kestävällä pohjalla oleva tuottavuusaspekti sisältyy myös osaksi tulevaisuuskatsausten laadintaprosessia. 1.1 Kohti kestävää tuottavuutta -hanke Kestävä tuottavuus hankkeena perustuu kevään 2008 kehyspäätökseen. Kehyspäätöksen ja sen perusteella asetetun kestävän tuottavuuden hankkeen kysymykset nousivat sittemmin esille myös muissa hallituksen linjauksissa: syksyllä 2008 annettu innovaatiopoliittinen selonteko sekä hallituksen kevään 2009 politiikkariihen kannanotto. Lisäksi julkisen sektorin tuottavuus on vahvasti esillä VM:n Julkinen talous tienhaarassa julkaisussa. Siinä tuottavuuden parantaminen nostetaan työurien jatkamisen ohella keskeiseksi keinoksi korjata julkisen talouden kestävyysvajetta lähimpien kahden hallituskauden aikana. Kehyspäätöksessään maaliskuussa 2008 valtioneuvosto edellytti, että VM käynnistää kehyskaudella toteutettavan kehittämishankkeen työelämän laadun, innovaatioiden ja tuottavuuden riittäväksi yhteen kytkemiseksi. Tämän seurauksena ministeri Kiviniemi asetti Kohti kestävää tuottavuutta kehittämishankkeen. Kansallinen innovaatiostrategia valmistui kesäkuussa Tämän pohjalta valtioneuvosto antoi eduskunnalle innovaatiopoliittisen selonteon lokakuussa Selonteossa on tehty merkittäviä linjauksia myös julkisen sektorin kyvystä hyödyntää innovaatioita toimintansa ja tuottavuutensa kehittämisessä. Hallituksen politiikkariihi linjasi kannanotossaan helmikuussa 2009, että julkiset palvelut ja etuudet voidaan turvata vain, jos työllisyysaste nousee ja tuottavuus paranee koko maassa kaikilla toimialoilla ja julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriö asetti Kohti kestävää tuottavuutta hankkeen (KeTu) toimikaudeksi Hankkeen tavoitteeksi asetettiin: 1. Työelämän laadun, innovaatioiden ja tuottavuustoimenpiteiden entistä tiiviimpi yhdistäminen 2. Tuottavuusohjelman toimenpanoon liittyvän viestinnän kehittyminen sekä organisaatioiden sisällä että koko hallinnossa 3. Valtionhallinnon hyvän työnantajaimagon varmistaminen

6 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 6 Kuvio 2. Kestävän tuottavuuden kehittämishankkeen lähtöasetelmat Hallinnonaloilta nimettiin mukaan 10 pilottihanketta, joiden tuotoksia kuvataan luvussa 3. Hankkeen tavoitteena on ollut uudistaa valtionhallinnon tuottavuustyötä integroimalla virastojen johtamisjärjestelmään innovaatioiden ja työelämän laadun kehittäminen ja näin edistää pitkällä tähtäimellä kestävää, hyvin johdettua ja todennettavaa tuottavuuskehitystä valtionhallinnossa. Hankkeella lähdettiin hakemaan keinoja, joilla synnytetään: o Entistä onnistuneempia muutoshankkeita, joissa yhdistyy tuottavuuden parantaminen, työelämän laadun kehittäminen sekä uusien innovaatioiden syntyminen o Uusia, osallisuutta ja kumppanuutta korostavia toimintatapoja o Hyviä, muualle hallintoon monistettavissa olevia käytäntöjä, malleja ja menettelytapoja o Lisääntyvää osaamista sekä organisaatioiden että yksilöiden tasolla Koko valtionhallinnon tasolla lähdettiin tavoittelemaan lisääntyvää yhteistä ymmärrystä ja tahtoa uudistua ja uudistaa. Työyhteisötasolla hankkeen tuotosten tulisi viime kädessä näkyä: o kumppanuutta, osallisuutta ja organisoitua yhteistyötä korostavina toimintatapoina o ruohonjuuritason kehittämisenä o osaamisen lisääntymisenä (sekä organisaatioiden että yksilöiden) o innovaatioina, jotka johtavat käytännön uudistuksiin ja jotka ovat monistettavissa muualle hallintoon o hyvinvoivina, innostavina ja muutoksiin positiivisesti suhtautuvina työyhteisöinä o toimintatapojen muutoksina o tuottavuuden paranemisena o pitkän tähtäimen vaikuttavuutena Ministeriöiden asiantuntijoista koottiin ministeriöverkosto, jonka yhteisissä tapaamisissa työstettiin sisältöä kestävälle tuottavuudelle ja välineitä sen toimeenpanolle.

7 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 7 Ministerit Mari Kiviniemi ja Jyrki Katainen lähettivät joulukuussa 2008 ministeriöihin yhteisen kirjeen, jossa haastettiin kaikki ministeriöt ja hallinnonalat mukaan kestävän tuottavuuden talkoisiin. Talkoot jatkuvat. Valtiovarainministeriö tulee toimeenpanemaan KeTu hankkeen tuotoksia mm. osana hallinnon ja johtamisen kehittämishankkeita. Kuvio 3. KeTu-hankkeen toimintamalli ja työskentelytapa 1.2 Tuottavuusohjelman tähänastinen toteuttaminen Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on parantaa valtionhallinnon tuottavuutta uudistamalla hallinnon rakenteita ja prosesseja, sähköistämällä prosesseja ja asiointipalveluja, kokoamalla toimintoja yhteen sekä verkostoitumista ja kumppanuuksia lisäämällä. Toiminnan tapaa muuttamalla voidaan turvata palvelu- ja laatutaso vähemmillä resursseilla. Valtion henkilöstön suuri ja edelleen kasvava eläköityminen ja muu luonnollinen poistuma mahdollistavat merkittävän muutoksen, vaikka työurien jatkaminen valtionhallinnossa on lisääntynyt. Tuottavuustoimenpiteillä valtion henkilöstötarve on vuosina vähentynyt noin n henkilötyövuodella (n :sta n :een). Jos yliopistot ja harjoittelukoulut jätetään huomioimatta, talousarviotalouden henkilötyövuodet ovat vähentyneet n Tilastokeskuksen valtion tuottavuustilaston mukaan valtionhallinnon työn tuottavuus parani vuonna ,7 % ja kokonaistuottavuus 1 % edellisestä vuodesta. On arvioitu, että tuottavuusohjelman toimenpiteiden kautta saatu uudelleenkohdentumisvara valtiontalouteen ja hallinnonalojen kehyksiin on v mennessä laskennallisesti vuositasolla n. 356 milj. euroa. Nykyistä tuottavuusohjelmaa on pitkälti toteutettu hallinnonalakohtaisilla ja poikkihallinnollisilla hankkeilla ja toimenpiteillä. Merkille pantavaa on, että tuottavuushankkeet ovat monessa tapauksessa lähteneet liikkeelle muusta kuin pelkästä tuottavuuden parantamistarpeesta kuten palveluiden laadun ja saatavuuden kehittämisestä, työn kohdistamisesta ydintoimintoihin, työtapojen uudistamisesta ja toiminnan keskittämisestä. Toimenpiteisiin on osaksi kytkeytynyt myös tehtävien alueellistamista.

8 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 8 Tähänastisista hallinnonalakohtaisista toimenpiteistä ja hankkeista esimerkkeinä ovat mm: - Ympäristöhallinnon laboratoriotoiminnan keskittäminen ja osin ulkoistaminen. - Metsäkeskusten sähköisen asioinnin lisääminen jolla tavoitellaan työn tuottavuuden 30 % parantumista lyhentyneiden käsittelyaikojen, yhtenäisten prosessien ja käytäntöjen sekä parantuneen tiedon tarkkuuden kautta. - Puolustusvoimien rakennemuutoksen kehittämislinjaukset ja keskittyminen ydintoimintoihin, muun muassa ruokahuollon, valtakunnallisen kunnossapidon ja terveydenhuollon kehittäminen, joissa on toteutettu palvelukeskuistamista ja kumppanuusmalleja. - Työvoima- ja elinkeinotoimistojen julkisen työvoimapalvelun sähköisten verkko- ja asiointipalvelujen kehittäminen (muun muassa yrityksen työvoiman hankinta ja työpaikkatiedottaminen, työnhaun aloitus ja päättäminen sekä työvoimakoulutukseen hakeminen). Parhaillaan kehitetään muun muassa työttömyysturvan sähköistä hakuprosessia sekä yritysten palkkatukien ja Ely-keskusten yritystukien hakemiseen ja maksamiseen liittyviä verkkopalveluita. - Geologian tutkimuskeskuksen kemian analysointipalvelujen yhtiöittäminen. - Poliisin hallintorakenneuudistus (kaksivaiheinen). Päätavoitteena poliisin peruspalvelujen turvaaminen kansalaisille koko maassa, hallintorakenteiden keventäminen sekä johtamisjärjestelmän selkiyttäminen kaikilla poliisihallinnon tasoilla. - Verohallinnon prosessien virtaviivaistaminen ja automatisointi, töiden joustava siirto toimipisteiden välillä sekä sähköisten palvelujen kehittäminen. Lähes puolet muutosverokorteista tehdään nykyään sähköisesti, mikä vähentää työtä puhelinpalvelussa ja verotoimistoissa. Uusi sähköinen palvelu on muun muassa Veroilmoitus verkossa palvelu, jota keväällä 2008 käytti asiakasta matkakulujensa ilmoittamiseen, ja sen laajennus, joka sisältää muun muassa kotitalousvähennyksen ja luovutusvoittojen ilmoittamisen sähköisesti. - Tiehallinnon keskittyminen ydintehtäviin ja palvelujen ja tuotteiden hankkiminen markkinoilta sekä ydintehtävien keskittäminen ja tiepiirien yhteisten resurssien hyödyntäminen. - Oikeushallinnon tuottavuusohjelma sisältää runsaat 30 toimenpidekokonaisuutta, joista osa, muun muassa monet organisaatiouudistukset, sähköisen asioinnin käyttöönotto eri toimialoilla, oikeudenkäynti- ja muiden viranomaismenettelyjen keventämiseen tähtäävät toimenpiteet ja toimet vankiluvun alentamiseksi on toteutettu tai ne ovat toimeenpanovaiheessa. Poikkihallinnollisina tuottavuustoimenpiteinä voidaan mainita esimerkkeinä valtion talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaisuudistus, IT-palvelukeskuksen perustaminen ja hankintojen keskitetty kilpailuttaminen. Edellä mainittujen lisäksi tai yhteydessä on käynnissä ollut useita toimintaa uudistavia ja tehostavia tietojärjestelmien ja prosessien kehityshankkeita, joilla tavoitellaan kokonaisvaltaisesti toiminnan tuottavuuden parantumista mm. uudistamalla toimintamalleja, virtaviivaistamalla viranomaisyhteistyötä ja lisäämällä kansalaisten sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Käynnissä olevista suurista muutoksista huolimatta valtionhallinnossa koettu työtyytyväisyys ja työhyvinvointi on hienokseltaan parantunut viime vuosina (lähde: VM Baro). Myönteinen kokonaiskehitys ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että yksittäisissä muutoshankkeissa työhyvinvoinnin on voitu kokea myös heikentyneen.

9 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 9 2 MISTÄ KESTÄVÄ TUOTTAVUUS KOOSTUU 2.1 Kestävän tuottavuuden osatekijät Kestävän tuottavuuden ytimessä on organisaatioiden ja yksilöiden osaaminen ja kyky tuottaa ideoita ja jalostaa niitä innovaatioiksi, jotka uudistavat toimintaa ja parantavat työelämän laatua. Todellinen tuottavuuden kasvu syntyy uusien ideoiden tuottamisesta ja niiden jalostamisesta toimintaa ja toimintatapoja uudistaviksi innovaatioiksi. Johtamisen tulee olla ympäristön muutokset mahdollisimman hyvin ennakoivaa ja toimintalogiikan säännöllisesti kyseenalaistavaa uudistamista. Uudistaminen tarkoittaa sekä organisaatiotasolla että myös koko yhteiskunnan tasolla tehtäviä nykyistä voimakkaampia priorisointeja ja luopumista joistakin nykyisistä toiminnoista tai toimintatavoista. Julkisen talouden saaminen kestävälle kasvu-uralle heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa lisää entisestään tarvetta pitkäjänteiseen, nykyisiä rakenteita ja toimintamalleja rohkeammin uudistavaan kehittämiseen. Kestävällä pohjalla olevassa tuottavuuden parantamisessa tuottavuus, innovaatiot, työelämän laatu yhdistetään toisiaan vahvistavaksi ja tuottavuutta kestävällä tavalla parantavaksi kokonaisuudeksi: Tuottavuus synnyttää edellyttää Kestävä tuottavuus Työelämän laatu Innovaatiot mahdollistaa Kuvio 4. Kestävän tuottavuuden osatekijät Työelämän laatu: työelämän laatu syntyy työpaikoilla innostavassa, osallistavassa ja uutta luovassa työkulttuurissa Tuottavuus: tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen uudistamalla rakenteita ja toimintatapoja asiakas- ja käyttäjälähtöisesti, ICT:aa hyödyntämällä sekä poikkihallinnollisella yhteistyöllä Innovaatiot: edellyttävät usein syntyäkseen asioiden katsomista uusin silmin. Tätä edesauttaa säännöllinen tehtävien vaihtaminen ja verkottuminen sekä johtaminen, joka on nykyisen toiminnan ja toimintatapojen säilyttämisen sijaan rohkeasti uusia avauksia synnyttävää ja eri puolilla olevaa osaamista yhdistävää. Innovaatiot jaetaan yleensä inkrementaaleihin ja radikaaleihin innovaatioihin. Inkrementaaliset innovaatiot perustuvat olemassa oleviin toiminnan logiikkaan, toimintakonsepteihin ja prosesseihin tai arjen käytäntöihin. Radikaali innovaatio kyseenalaistaa ja muuttaa toimialan/organisaation toimintalogiikan/-tavan ja rakenteen sekä ydinprosessit. Innovaatiot lisäävät tuottavuutta vain jos ne otetaan käyttöön. Onnistuneessa kehittämistyössä on kyse kokonaisvaltaisesta, systeemisestä eli eri osatekijöiden samanaikaisesta kehittämisestä ja arvioinnista. Systeemissä ilmiöt muodostavat järjestelmiä, joissa "kaikki vaikuttaa kaikkeen" ja joissa merkitys syntyy yhteyksistä laajempiin kokonaisuuksiin tai rakenteisiin. Tämä koskee erityisesti ihmisten muodostamia toiminnallisia kokonaisuuksia. Yksittäinen parannus tai keksintö ei tällöin useinkaan johda pitkällä tähtäimellä toivottuun lopputulokseen. Tavoitteena on saavuttaa eri osatekijöiden välille mahdollisimman hyvä tasapaino siten, että mikään yksittäinen tekijä ei dominoi yli muiden ja että näin syntyvä yhdistelmä saa aikaan enemmän lisäarvoa kuin yksikään niistä yksin.

10 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 10 Oheen on listattu ne asiat, joihin julkisen sektorin tuottavuuden uusi tulokulma eniten vaikuttaa: 1. Johtamisjärjestelmä ja johtaminen painottavat toimintojen uudistamista ja innovaatioita Johtamisjärjestelmän yksi keskeinen tehtävä on jatkuvalla toimintalogiikan ja toimintatapojen kyseenalaistamisella varmistaa uusiutuminen, suorituskyky ja innovatiivisuutta edistävä työkulttuuri. Johtamisen tehtävä on erityisesti varmistaa, että organisaation tapa toimia ja johtaa edistävät ideoiden syntymistä ja jalostamista tuottavuutta kestävästi edistäviksi innovaatioiksi. 2. Työkulttuurin merkitys korostuu Innovatiivisuus kasvaa työkulttuurissa, jonka keskeisiä osatekijöitä ovat luottamus, yhteisen ymmärryksen mahdollistava moniäänisyys ja yhteiseksi tekeminen, riskinsietokyky ja epävarmuuden sietäminen sekä erilaisille osaamisille perustuva yhteisö, jossa toimintaa jäykistäviä tai ne sementoivia rakenteita on mahdollisimman vähän. Verkostoituminen ja kumppanuudet, osaaminen, osallistava johtaminen ja innovaatioita esiin nostava työkulttuuri ovat panoksia, joiden pohjalta syntyy tuottavuutta parantavia innovaatiota, ts. uusia toiminnan logiikoita, toimintatapoja, tuotteita, palveluja jne. 3. Tuloksellisuuden ja tulosohjauksen kohteet täydentyvät Tuloksellisuutta mitataan monipuolisilla mittareilla. Varmistetaan työajan seurannan ja kustannuslaskennan tietopohja. Otetaan käyttöön uudentyyppisiä mm. henkilöstövarallisuutta ja työhyvinvointia, asiakkaiden ja kansalaisten kokemaa hallinnollista taakkaa, kilpailukykyä työmarkkinoilla, horisontaalista tehokkuutta, ekologista jalanjälkeä ja työurien pidentymistä kuvaavia ja em. tekijöitä yhdistäviä mittareita. Toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus tarkoittaa entistä useammin koko toimialan tuottavuuden ja kasvun edistämistä. 4. Asiakas- ja käyttäjänäkökulma korostuu Asiakkaat otetaan mukaan nykyistä paremmin tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen. Arvioinnin kohteena ovat tuolloin mm. parannukset asiakkaiden, kansalaisten, käyttäjien osallistumisessa palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen sekä erilaisten kumppanuuksien hyödyntämisessä. 5. Sosiaalisen median mahdollisuudet julkisen sektorin tuottavuuden lähteenä hyödynnetään Sosiaalista mediaa ei nähdä hallinnon uhkana, vaan sitä hyödynnetään tiedon ja osaamisen jakamisessa, eri sidosryhmien välisen yhteistyön lisäämisessä, asiakkaiden ja kansalaisten osallistamisessa sekä uusien palvelujen ja jakelukanavien kehittämisessä. 6. Toiminnan ja päätöksenteon ekologisuutta arvioidaan Toiminnan ja päätöksenteon ekologisuus näkyy parannuksina ilmaston- ja ympäristömuutoksen hallinnassa ja siinä todennetuissa tuloksissa virastotasolla tai yhteiskunnallisena vaikuttavuutena. 2.2 Luovuus ja innovatiivisuus haastavat myös julkisen sektorin Julkisella sektorilla on iso merkitys hyvinvoinnin kasvattamisessa. Tuottavuuden kasvua syntyy sekä uusista ideoista että vanhojen soveltamisesta. Merkittävää tuottavuuden parannusta saadaan ottamalla käyttöön muualla hyväksi havaittua teknologiaa ja menettelytapoja. Innovaatiostrategia ja sen pohjalta laadittu valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko haastavat ja edellyttävät julkista sektoria olemaan innovatiivinen ja käyttämään innovaatioita tuottavuuden parantamisen perustana. Innovaatiostrategia antaa myös hyviä vinkkejä julkisen sektorin toimijoille innovaatioajattelun ja tuottavuuden kehittämisen yhdistämiseksi. Innovaatiopoliittisen selonteon mukaan julkisen sektorin rooli suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä on varsin vaatimaton verrattuna elinkeinoelämään, yliopistoihin ja korkeakouluihin. Voisi sanoa, että julkinen hallinto on järjestelmän heikoin lenkki, sillä vain ani harvat julkisen sektorin osa-alueet ovat vielä systemaattisesti hyödyntäneet innovaatiotoimintaa toimintansa ja tuottavuutensa kehittämisessä. Uudistumiskyky on julkisessa hallinnossa vielä lähes hyödyntämätön luonnonvara, piilevä potentiaali. Talouskasvun ja hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin perustuvaa ja kestävää tuottavuuden parantamista sekä yrityksissä että muissa yhteisöissä. Perinteiset tuottavuuden parantamisen keinot eivät

11 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 11 enää riitä. Myös julkisen sektorin on uudistettava palvelujärjestelmiään ja toimintatapojaan aktiivisesti innovaatioita kehittämällä. Jotta Suomi kykenisi vastaamaan työvoiman pienenemiseen ja korkeahkon kustannustason haasteisiin, tarvitaan nykyistä korkeampaa työn tuottavuutta sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Kuvio 5. Innovaatiopoliittisen selonteon haaste julkiselle hallinnolle innovaatiojärjestelmän osana Yleisin käsitys innovaatiosta on edelleen keksintö- ja teknologialähtöinen. Tämä kapea innovaatiotulkinta on ehkä aiheuttanut sen, että julkiset organisaatiot vierastavat koko innovaatiokäsitettä. Nykyinen innovaatioajattelu laajentaa käsitteen pois teknologia- ja tuotekeskeisyydestä myös palveluihin, toimintatapoihin ja johtamiseen. Monet yritykset ovat jo perustaneet innovaatiotoimintansa tuotteiden ja palvelujen käyttäjien kuulemiseen. Kun aikaisemmin yritettiin löytää yrityksen kehittämille ja tuottamille tuotteille ja palveluille asiakkaita, nyt haetaankin asiakkaille uusia ratkaisuja. Miten tämä ajatusmalli sopisi julkishallintoon? Voitaisiinko julkisia palveluja kehittää enemmän yhdessä kansalaisten ja kuntalaisten kanssa? Käykö nyt niin, että suuret ikäluokat kehittävät julkisia palveluja omista eivätkä seuraavien sukupolvien lähtökohdista? Jokainen hallinnonala ja virasto tuottaa ja laskee omia suoritteitaan entä jos palveluita kehitettäisiinkin yhdessä julkisten ja yksityisten organisaatioiden sekä kansalaisten ja kuntalaisten kanssa? 2.3 Työelämän laatu on kiinteä osa tuottavuutta Julkisen sektorin tuottavuuden parantuminen kulminoituu jatkossa erityisesti siihen, miten hyvin ymmärretään ja huomioidaan seuraavat työelämän laatuun, tuottavuuteen ja innovaatioihin liittyvät asiat ja miten hyvin ne onnistutaan yhdistämään. Työelämän laatua ja sen yhteyttä organisaatioiden tulokselliseen toimintaan on tutkittu laajasti ja parhaillaan on meneillään useita ilmiöalueeseen liittyviä tutkimuksia ja kehittämishankkeita. Monissa tutkimuksissa on havaittu selviä yhteyksiä työelämän laadun ja työpaikan tuloksellisuuden ja taloudellisen menestyksen välillä. Toisaalta tuottavuuden parantaminen esim. rutiininomaisia tehtäviä automatisoimalla tuo työhön lisää mielekkyyttä. Johtamisjärjestelmä on luonnollisesti myös keskeinen väline työhyvinvoinnin johtamisessa. Vaikka työelämän laadusta on olemassa paljon teoreettista ja käytännöllistä tietoa sekä ajantasaista organisaatiotasoista informaatiota ja tunnuslukuja, niin tämä ei näy riittävästi käytännön johtamistoimenpitei-

12 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 12 nä. Hallinnonaloilla tarvittaisiin nykyistä enemmän panostuksia ja voimavaroja henkilöstövoimavarojen strategiseen ohjaukseen ja johtamiseen. Monet tutkimukset tuovat esiin työnteon itsenäisyyden ja työn sisällön haastavuuden merkityksen kehitettäessä työprosesseja ja työtapoja motivoiviksi ja tuottaviksi, turvaten samalla jatkuvan oppimisen. Työn vaativuuden (sisällön haasteellisuuden) lisäys johtaa tuottavuuden nousuun ainoastaan silloin kun työhön liittyy korkea päätöksentekovapaus. Kun itsemääräämisvalta on koettu vähäiseksi, haastaviin töihin liittyy matala tuottavuus ja enne stressistä, jolla on kiinteä yhteys mm. sairauspoissaoloihin ja toiminnan kannalta haitalliseen lähtövaihtuvuuteen. Pitkiä sairauspoissaoloja seuraa usein suuri riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä aiheuttaa työnantajalle ja yhteiskunnalle kustannuksia ja osaltaan syventää kestävyysvajetta. Valtionhallinnon tulokset saadaan aikaan henkilöstövoimavaroilla. Henkilöstömenot kattavat valtion virastojen ja laitosten toimintamenoista keskimäärin noin kolme neljännestä. Siksi ei olekaan yhdentekevää miten valtion organisaatioissa henkilöstöä johdetaan ja sen työhyvinvoinnista huolehditaan. Se, mitä organisaatio henkilöstövoimavaroillaan ja muilla tuotannontekijöillään saa aikaan, riippuu ennen kaikkea henkilöstön osaamisesta, motivaatiosta ja työkyvystä sekä siitä, miten henkilöstövoimavarat on yhdistetty muihin tuotannontekijöihin, kuten esim. tieto- ja informaatioteknologiaan. Työelämän laatu ilmenee henkilöstön motivaationa, terveytenä ja sitoutumisena työyhteisöön ja sen tavoitteisiin eli kyse on myös organisaation työkulttuurista. Motivaatio- ja työtyytyväisyyden taso riippuu yksilötasolla siitä, mitkä valmiudet henkilöllä on selviytyä työstään. Kyse on osaamisesta ja siitä, miten valmis henkilö on antamaan työpanoksensa työnantajalle. Motivaatiotasoon voidaan vaikuttaa mm. laadukkaalla johtamisella ja tehtävien oikealla organisoinnilla, tarjoamalla henkilölle monipuolisia ja haastavia tehtäviä sekä oikeudenmukaisella ja kannustavalla palkinnalla. 2.4 Kestävä tuottavuus tuloksellisuuden ja tuottavuuden uusi liitto Julkisen sektorin kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomioita toiminnan vaikuttavuuteen ja palvelujen laatuun, koska sektorilla ei ole markkinoiden ohjausvaikutusta. Tämä on huomioitu valtionhallinnon tulosohjauksessa tuottavuuden, taloudellisuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuraavanlaisina yhteyksinä: Kuvio 6. Tuloksellisuuden peruskäsitteistö Julkisen hallinnon toiminta on tuloksellista, jos se on vaikuttavaa, tuottavaa ja taloudellista. Tuottavuus on määritelmällisesti tuotosten ja panosten suhde. Tuotannontekijät saadaan yhteismitallisiksi, kun ne hinnoitellaan ja kaikista tuotannontekijöistä aiheutuvat kustannukset lasketaan yhteen.

13 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 13 Vuonna 2004 uudistetun talousarviolainsäädännön tarkoituksena oli merkittävällä tavalla terävöittää hallinnon tulosohjausta ja tilivelvollisuutta. Tuloksellisuuden peruskriteerien havainnollistamiseksi ja uuden tulosohjauskäsitteistön käytäntöön viemiseksi kehitettiin valtionhallinnon tulosprisma, joka kattaa yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden asettamisen, toiminnallisten tulostavoitteiden asettamisen sekä henkisten voimavarojen hallinnalle ja kehittämiselle asetettavat tavoitteet. Tulosprisma oli merkittävä muutos myös siinä mielessä, että se nosti henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen keskeisellä tavalla toiminnallisen tuloksellisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osatekijäksi. Kuvio 7. Tuloksellisuuden jäsennys tulosprismalla Nyt, kun tulosprisman käyttöä on sovellettu valtionhallinnossa viitisen vuotta, on hyvä kysyä, ovatko sen kaikki osa-alueet olleet riittävästi ja tasapainoisesti tarkastelun (ts. tavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisen arvioinnin) kohteena? Kestävän tuottavuuden hankkeessa on lähdetty avaamaan keskustelua tarpeista päivittää ja täydentää tulosprisman näkökulmia vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita. Keskeistä on saada julkisen sektorin organisaatiot nykyistä voimakkaammin panostamaan siihen, että ihmisten luovuuteen ja osaamiseen liittyvät voimavarat saadaan käyttöön ja suunnataan toimintaympäristöstä nousevien haasteiden kannalta oikeisiin kohteisiin. Kestävän tuottavuuden malli ja näkökulmat tuottavuuteen esitellään seuraavassa kappaleessa. Tulosohjaus on vuorovaikutteinen, sopimusajatteluun perustuva ohjausmalli. Sen toiminnallinen ydin on sopijapuolten kyvyssä löytää oikea tasapaino käytettävissä olevien voimavarojen ja niillä saavutettavien tulosten välillä. Tulosohjauksen perusideana on, että voimavarat ja tavoitteet sekä toiminnan tehokkuus ja laatu ovat mahdollisimman hyvin tasapainossa keskenään ja että toiminnalla saadaan kustannustehokkaasti aikaan halutut vaikutukset. Tulosohjauksen sykli on pääosin kalenterivuosi. Eduskunta päättää määrärahoista kalenterivuosittain ja ministeriöt asettavat virastoille tulostavoitteet tulevalle vuodelle. Tuloksellisuuden ja tuottavuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Usein joudutaan mm. tekemään investointeja, hankkimaan esimerkiksi uutta tieto- ja viestintäteknologiaa, uudistamaan toimintaprosesseja, hankkimaan uutta osaamista ja kehittämään nykyisen henkilöstön osaamista. Pitäisikö tuloksellisuutta ja tuottavuutta johtaa pidemmällä aikajänteellä kestävämmin? Kestävään tuottavuuden parantamiseen tähtäävä kehittäminen kytkeytyy vahvasti valtionhallinnon ohjausja johtamisjärjestelmää uudistavaan tulosohjauksen kehittämistyöhön. Tulosohjauksen arviointihanke on meneillään. Pitäisikö ekologiset kysymykset sisällyttää tuloksellisuuden käsitteistöön? Olisiko virastoja syytä rohkaista toimintalogiikan uudistamiseen ja toiminnan uudelleenorganisointiin kumppanuuksien ja verkostojen avulla osana tulosohjausta? Pitäisikö asiakasnäkökulman painoa lisätä hallinnon raja-aitojen madaltamiseksi? Olisiko nyt aika edellyttää jokaiselta virastolta innovaatioprosessin kehittämistä? Tulisiko

14 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 14 korostaa entisestään, että tuloksellisuuden peruselementit ovat henkilöstön osaamisessa, motivaatiossa ja työkyvyssä ja miten näitä laadukkaalla johtamisella pystytään ylläpitämään ja parantamaan? 2.5 Kestävän tuottavuuden mallilla täydennetään tuloksellisuus- ja tuottavuusajattelua Kestävän tuottavuuden malli koostuu kolmesta osasta: 1. Innovaatioympäristön ja kulttuurin luominen 2. Kestävän tuottavuuden kehittämisen ja arvioinnin näkökulmat 3. Kestävän tuottavuuden elementtien integrointi osaksi ohjaus- ja johtamisjärjestelmää Kuvio 8. KeTu -malli 1. Innovaatioympäristön ja kulttuurin luominen Innovaatioiden syntyminen tarvitsee otolliset olosuhteet. Parhaan lopputuloksen kannalta toiminta tulee järjestää niin, että ideoiden tuottamiseen kannustetaan ja että esitetyt ideat tulevat systemaattisesti käsitellyiksi. Vaikka ideointi on luovaa, ideoiden hallinnan tulee kuitenkin olla systemaattista. Ideoiden rekisteröintiin ja hallintaan löytyy jo tietoteknisiä sovelluksia. Myös ideoinnin tulee olla tavoitteellista. Yksittäisen viraston kannalta tarkasteltuna ideoiden tulisi liikkua viraston perustehtävän ja strategian alueella. Organisaatio tarvitsee innovaatioprosessin. Kestävän tuottavuuden kehittäminen perustuu innovaatiojohtamiseen eli ideoiden systemaattiseen jalostamiseen innovaatioiksi erityisesti organisaatioiden ja työyksiköiden o asiakkuuksissa ja palveluissa, o työprosesseissa, rakenteissa ja tilaratkaisuissa o kumppanuuksissa o johtamis- ja ohjauskäytännöissä o julkisuuskuvassa ja maineessa.

15 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 15 Kuvio 9. Innovaatioympäristö kokonaisuutena Missä ja miten innovaatiot syntyvät Innovaatio julkisessa hallinnossa voidaan määritellä tuloksellisesti hyödynnetyksi uudeksi ideaksi, jossa käyttäjien, kuluttajien ja kansalaisten tarpeet yhdistyvät poliittisten päättäjien ja julkisen sektorin työntekijöiden tietoon, luovuuteen ja osaamiseen. Kestävää tuottavuutta edistävän innovaation ja sitä edeltävien ideoiden syntymekanismi on myös perinteisen hallintokulttuurin kannalta vaativa. Innovaatioden tuottaminen lähtee yksilöistä, mutta useimmiten ideoiden jalostuminen innovaatioiksi vaatii myös yhteisöä. Parhaat innovaatiot syntyvät erilaisten osaamisalueiden rajapinnoilla. Innovaatioyhteisö ei useinkaan ole organisaatiorakenteen mukainen yksikkö. Innovaatioyhteisö voi olla joko fyysisesti tai virtuaalisesti kokoontuva tiimi, verkosto tai muu porukka, joka painii yhteisen ongelman parissa. Lupaavimmat innovaatioaihiot syntyvät tavallisimmin monien osaamisten yhdistelmänä, ja rakentuvat erilaisissa sosiaalisissa kontakteissa ja verkostoissa. Tutkimus osoittaa, että innovaatioiden lähteinä merkittävimpiä ovat asiakas-, käyttäjä- ja kansalaiskontaktit, verkostot, kumppanuudet jne. Näistä nousee peräti 96 % innovaatioista. Julkisen sektorin organisaatiot eivät toimi yksin, vaan tarvitsevat verkostoitumista ja kumppanuuksia toisten, myös valtion ulkopuolisten, organisaatioiden kanssa. Yhdessä tekeminen niin organisaatio- kuin yksilötasollakin nousee kestävän tuloksellisuustyön yhdeksi keskeiseksi tukipilariksi. Innovaatioperusteista kestävää tuottavuutta edistävä johtaminen poikkeaa sisällöllisesti merkittävästi totutusta johtamisen määrittelystä julkisella sektorilla, sillä sen pääasiallinen tehtävä on jatkuvalla toimintalogiikan ja toimintatapojen kyseenalaistamisella ja työelämän korkean laadun turvaamisella varmistaa organisaation suorituskyky ja uusiutuminen. Näin ollen johtamisjärjestelmän keskeinen tehtävä on varmistaa, että organisaation tavoitteet ja tulokset, johtamisprosessit ja -välineet, esimiesten tehtävät ja vastuut sekä johtamisfoorumit edistävät ideoiden syntymistä ja jalostamista tuottavuutta parantaviksi innovaatioiksi. Innovaatioyhteisö tarvitsee syntyäkseen valmentavaa ja valtuuttavaa, tulevaisuusorientoitunutta johtamista. Johto tukee ja luo mahdollisuuksia asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle tarjoamalla hyvät työskentelyolosuhteet sekä tarvittavat taloudelliset ja muut resurssit. Edistyneimmät organisaatiot ovat siirtyneet esimies ohjaa alaista -asetelmasta ja toisiaan kiinteästi seuraavien työprosessien hallinnasta kohti luovaa yh-

16 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 16 dessä ajattelua ja yhdessä tekemistä, keskittyen lisäarvon tuottamiseen asiakkaille. Organisaation keskeiseksi prosessiksi muodostuu tällöin arvon luonti ja suoritteiden mittaamisen tilalle nousee arvonluonnin onnistumisen arviointi. Tällaisessa työ- ja toimintakulttuurissa toimintaa jäykistäviä rakenteita on mahdollisimman vähän. Työn tekeminen organisoidaan kulloisenkin tarpeen mukaan siten, että eri puolilla olevaa osaamista on mahdollista hyväksikäyttää ja yhdistää tuloksellisuutta parantavalla ja uutta luovalla tavalla. Kohti luovaa hallintokulttuuria Pelkät rakenteelliset uudistukset eivät yksin riitä takaamaan parempaa tuottavuutta. Oleellista on se, että uusiin rakenteisiin saadaan luotua uusi, innostava ja tuottavamman toiminnan mahdollistava toimintakulttuuri. Työyhteisöissä syntyvän kestävän tuloksellisuuden ja luovuuden lähteenä on aina lopulta ihminen. Tuloksellisuus syntyy toimintakulttuurissa, jonka keskeisiä osatekijöitä ovat luottamus, yhteisen ymmärryksen mahdollistava moniäänisyys ja yhteiseksi tekeminen, riskinsietokyky ja epävarmuuden sietäminen, erilaisille osaamisille perustava yhteistyö sekä em. kautta tapahtuva koko organisaation oppiminen. Kestävää tuottavuutta edistävän toimintakulttuurin rakentamisessa korostuvat mm. seuraavat tekijät: Arvot ja kulttuurin perusta o Toimintakulttuurin perustana on luottamus, niin organisaation sisällä kuin suhteessa asiakkaisiin ja sidosryhmiin o Riskinottokyky ja epävarmuuden sietäminen ovat tunnistettuja ja tavoiteltavia ominaisuuksia. Niiden ymmärretään olevan oleellinen osa prosessia, jossa luodaan uutta toimintaa ja / uusia toimintatapoja o Toimintakulttuurissa vallitsee työn imu : työntekijät (johto ja henkilöstö) toimivat aktiivisesti ja vastuullisesti organisaation tavoitteiden hyväksi, ovat aloitteellisia, tuottavia ja aikaansaavia sekä ylpeitä työstään ja työpaikastaan. Työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi, nauttivat siitä ja voivat ajoittaisista paineista huolimatta töissään viime kädessä hyvin. o Moniäänisyys ja systemaattinen reflektoiva keskustelu ovat osa organisaation arvopohjaa ja mahdollistavat uusien, innovaatioiksi jalostettavien ideoiden esiinnousemisen Toimintatavat ja mallit o Asiakas- ja käyttäjälähtöisyys on toimintatapojen ja toimintamallien kehittämisen keskiössä o Toimintatavat ja mallit mahdollistavat yhteiseksi tekemisen ja mukaan ottamisen / osallistamisen o Kumppanuuksiin perustuva verkostomainen toiminta on luonteva ja vakiintunut toimintamalli o Strateginen ketteryys on piirre, jota tavoitellaan organisaation kaikilla tasoilla Uusiutuminen o Riskinottokyky on ominaisuus, jota tavoitellaan ja johon rohkaistaan, erityisesti rekrytoitaessa kehittämistehtäviin o Uusia hankkeita ja muuta keskeistä valmistelua käynnistettäessä (hanke- ja valmisteluryhmien kokoonpanot ja toimintatavat) varmistetaan erilaisten osaamisten yhdistyminen o Tuloksenteko ja resurssien (ml. henkilöstöresurssien) omistajuus on erotettu toisistaan. o Henkilöstön (myös johdon) säännönmukaisella tehtäväkierrolla sekä joustavilla, modulaarisilla organisaatiorakenteilla varmistetaan uusien näkökulmien esiin tuleminen niin valmisteltaviin asioihin kuin myös toimintatapoihin o Toimintamallien tarkoituksenmukaisuuden ja ajantasaisuuden kyseenalaistava säännöllinen pohdinta on johtamiseen ja sitä kautta koko organisaatioon sisään ajettu toimintamalli

17 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kestävän tuottavuuden kehittämisen ja arvioinnin näkökulmat Kestävää tuottavuutta kehitetään ja arvioidaan seuraavista näkökulmista: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Sosiaalis - yhteisöllinen näkökulma Taloudellistoiminnallinen näkökulma Ekologinen näkökulma Innovaatiokyvykkyys Tuottavuus perustuu organisaatioiden ja yksilöiden osaamiseen ja kykyyn tuottaa ideoita ja jalostaa niitä innovaatioiksi, jotka uudistavat toimintaa ja parantavat työelämän laatua Kuvio 10. Näkökulmat kestävään tuottavuuteen 1 Yhteiskuntapoliittinen näkökulma (=yhteiskunnallinen vaikuttavuus) kiinnittää tuottavuuden kansantaloudelliseen kokonaistuottavuuden lisäksi myös ihmisten hyvinvointiin ja onnellisuuteen, sekä kykyyn hallita akuutteja tai pitkän aikavälin yhteiskunnallisia ilmiöitä tai ongelmia. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta tavoitteena on todentaa mm. o hallitusohjelman ja muiden yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden toteutuminen o vaikuttava puuttuminen yhteiskunnan/toimialan/hallinnonalan kannalta keskeisiin kehitysongelmiin tai -ilmiöihin (kuten ilmastonmuutos ja syrjäytyminen) o kansalaisten hyvinvoinnin, onnellisuuden, elämisen laadun tai yritysten kilpailukyvyn parantuminen Taloudellis-toiminnallinen näkökulma on yhtä kuin tulosprisman mukainen toiminnallisen tehokkuuden näkökulma. Se sisältää myös tulosprisman tuotokset ja laadunhallinta- näkökulmasta osia, kuten mm. suoritteet ja julkishyödykkeet. Tämä näkökulma edustaa KeTu-mallin mukaisessa jäsentelyssä ns. perinteistä näkökulmaa tuottavuuteen. Sosiaalis-yhteisöllinen näkökulma koostuu viraston onnistuneesta perustehtävänsä toteuttamisesta asiakkaiden, henkilöstön, kumppaneiden ja työmarkkinoiden kanssa. Tähän näkökulmaan on sisällytetty tulosprisman laadun hallinnan sekä henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen osa-alueet, joiden sisällöllistä tulkintaa on monipuolistettu erityisesti asiakkuuksien hallinnan ja kehittämisen osalta. Asiakkaat ja käyttäjät tulee ottaa nykyistä paremmin mukaan tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen. Arvioinnin kohteena voivat ovat tuolloin esim. o asiakkaiden, kansalaisten, käyttäjien osallistuminen palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen o asiakkaan kokema hallinnollinen taakka o työurien pidentäminen, työhyvinvointi ja muut työyhteisön laatutekijät o verkostoituminen ja erilaisten kumppanuuksien hyödyntäminen

18 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18 o o o julkisuuskuvan hallinta ja työmarkkinakilpailukyky strateginen ketteryys sosiaalisen median käyttöaste Ekologinen näkökulma tuo kokonaisuuteen kestävän kehityksen mukaisen toiminnan sekä ihmiset, ympäristön ja talouden yhdistävän päätöksenteon kautta syntyvän kokonaistuottavuuden. Ekologinen näkökulma kiinnittää huomion onnistumiseen ilmasto- ja ympäristömuutoksen hallinnassa ja siinä todennettuihin virasto- tai toimialatason tuloksiin. Arvioinnin kohteena ovat mm.: o viraston/hallinnonalan/toimialan ekologinen jalanjälki o kestävän kehityksen toimintaohjelman kriteeristön käyttöaste ja tulokset (mm. CAF:n kestävä kehitys-liite, ympäristöjärjestelmät, energiatehokkuus) o green office -periaatteen toteutuminen Innovaatiokyvykkyys on kestävän tuottavuuden perusta. Innovaatiokulttuurin ja ympäristön luomista on kuvattu tarkemmin luvussa Integrointi osaksi ohjaus- ja johtamisjärjestelmää Johtamisjärjestelmä yleisellä tasolla määrittää, mille asioille asetetaan tavoitteita ja miten niitä seurataan, minkälaisin prosessein asetettuja tavoitteita työstetään, mitkä ovat keskeiset tavoitteiden saavuttamisen varmistavat johdon ja esimiesten roolit, vastuut ja työnjaot sekä minkälaisilla foorumeilla tavoitteita johdetaan ja arvioidaan. Johtamisjärjestelmän keskiössä ovat organisaation rakenne, toiminta- ja työkulttuuri sekä henkilöstö, asiakkaat ja sidosryhmät. Johtoryhmien tehtäväkuvauksiin sisällytetään suorituskyvyn ja vaikuttavuuden varmistaminen toimintalogiikan ja toiminta-tapojen säännönmukainen kyseenalaistaminen oppiminen kestävän tuottavuuskehityksen mahdollistavan toimintakulttuurin johtaminen Johtamisfoorumit Johdon ja esimiesten roolit ja johtamisosaaminen mahdollistavat osallistavan, valtuuttavan ja innovatiivisuuteen kannustavan johtamisen innovaatioprosessin johtamisen resurssien (= talous ja henkilöstö) johtamisen strategisena kokonaisuutena Tavoitteet ja tulokset johdon tulkinnat tekeminen Organisaatio Henkilöstö Asiakkaat, sidosryhmät Kulttuuri vuorovaikutus Johtaja-/esimiesroolit, valta ja vastuut osaaminen Suunnittelussa ja tulosten seurannassa varmistetaan kestävän tuottavuuskehityksen näkökulmiin kytketyt tavoitteet ja mittarit sektori- ja toimialarajat ylittävä tavoiteasetanta ja horisontaali valmistelu ajantasainen ja kattava tilannekuva tavoitteista on sovittu ja niiden saavuttamisesta palkitaan Johtamisen prosessit ja välineet Johtamisprosessit ja välineet mahdollistavat suorituskykyisen, innovatiivisen ja asiakaslähtöisen työskentelyn toimintalogiikan säännönmukaisen kyseenalaistamisen innovaatioprosessin toimivuuden Kuvio 11. Kestävän tuottavuuden johtamis- ja ohjausjärjestelmän tavoitteet Tuottavuuden laajemman tulkinnan toimeenpano riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka hyvin uudet näkökulmat onnistutaan integroimaan osaksi virastojen ja laitosten ohjaus- ja johtamisjärjestelmää. Kestävän tuottavuuskehityksen varmistavan ohjaus- ja johtamisjärjestelmän rakentaminen toimivaksi kokonaisuudeksi edellyttää hallinnon eri osapuolten hyvää yhteistyötä ja on osa tulosohjauksen kehittämistä.

19 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 19 Johtamis- ja ohjausjärjestelmän rakentamiseksi kestävää tuottavuuskehitystä edistäväksi on KeTu hankkeessa tunnistettu mm. seuraavia ensi vaiheen kehittämistavoitteita: Tavoite- ja tulosdokumentaation kehittäminen o Tavoitteita asetetaan kestävän tuottavuuden kehittämisen näkökulmista ja innovaatioita mm. asiakkuuksista ja palveluista, rakenteista ja prosesseista, johtamis- ja ohjauskäytännöistä sekä kumppanuuksista ja verkostoyhteistyöstä etsien. o Tavoitteiden uudistamisesta seuraa mittareiden uudistamisen tarve. Käyttöön otetaan mittareita, jotka kuvaavat viraston ja koko hallinnonalan tuloksellisuutta yhteiskunnallisesta, sosiaalisyhteisöllisestä ja ekologisesta näkökulmasta sekä asiakkuuksissa ja palveluissa, prosesseissa ja rakenteissa, johtamisen ja ohjauksen käytännöissä, kumppanuuksissa ja verkostoissa tuotetuissa sekä julkikuvaan ja kilpailukykyyn liittyvissä innovaatioissa. o Otetaan käyttöön useammalle vuodelle ajoittuva runkosopimusmenettely ja sen vuotuinen täsmennys. Näin varmistetaan kehittämisen strategisuus ja pitkäjänteisyys. o Erityistä huomiota kiinnitetään hallinnonalarajat ylittävien tavoitteiden asettamiseen. Tällä varmistetaan koko julkisen sektorin ja yhteiskunnan kannalta keskeisiin kehittämiskohteisiin paneutuminen. Johtoryhmän roolin ja toimintatavan kehittäminen o o o Korostetaan julkisen sektorin organisaatioiden johtoryhmän roolia ja vastuuta siitä, että keskeiset strategiat ja toimeenpanosuunnitelmat sisältävät pitkällä tähtäimellä kestävää tuottavuuskehitystä edistävät yhteiset tavoitteet ja menettelyt. Johtoryhmän jäsenten tulee olla yhteisvastuullisesti sitoutuneita edistämään kestävän tuottavuuskehityksen varmistavien tavoitteiden toimeenpanoa. Johtoryhmän jäsenten kanssa on tehty johtamissopimus, johon on kirjattu heidän henkilökohtaiset kestävää tuottavuuskehitystä varmistavat tavoitteensa sekä se, miten niiden saavuttamisesta palkitaan. Johtoryhmän rooliin toiminnan logiikan ja toimintatapojen kyseenalaistajana kuuluu, että johtoryhmässä käydään säännöllisin väliajoin kriittistä nykyistä toimintaa ja toimintatapoja arvioivaa keskustelua ja että johtoryhmän jäsenet toimivat aktiivisesti asiakkaiden ja sidosryhmien suuntaan varmistaakseen toiminnan asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden. Johtamisroolien tehtäväkuvien ja osaamisen uudistaminen o Kansliapäällikkö ministeriön korkeimpana virkamiesjohtajana on koko johtamisjärjestelmän kannalta keskeisessä roolissa. Kansliapäällikön roolissa ja toimenkuvassa korostetaan kestävän tuottavuuden kehittämisen sisältöjä mm. painottamalla horisontaalin yhteistyön merkitystä muiden ministeriöiden ja hallinnonalojen kanssa sekä vastuuta koko hallinnon- tai toimialan hyvästä johtamisesta ja innovatiivisesta uusiutumisesta. o Määritellään organisaatiokohtainen innovaatioprosessin omistajan rooli ja tehtävät. Innovaatioprosessin omistajuus ei ole toimenkuva, vaan johtoryhmätasoinen rooli, johon kuuluu esim. innovatiivisen kulttuurin ja maaperän edistäminen, innovaatiotoiminnan tavoitteiden määrittely ja strategiamukaisuuden varmistus sekä ideoiden käsittelyn ja seulonnan organisointi. o Määritellään hallinnonala- tai toimialakohtainen strategisen henkilöstöjohtajan rooli ja vastuut. Strategisen henkilöstöjohtajan rooli on keskeinen, kun rakennetaan tuottavuutta, jossa työelämän laadulla ja innovaatioilla on keskeinen merkitys. Henkilöstöjohtaja mm. vastaa johtoryhmän jäsenenä siitä, että strategiset henkilöstöasiat ovat säännöllisesti johtoryhmän agendalla. 2.6 Sosiaalisen median hyödyntäminen julkisen sektorin tuottavuuden lähteenä Sosiaalisella medialla oikein käytettynä näyttäisi olevan monia kestävää tuottavuutta edistäviä piirteitä. Tuottavuuden lähteenä sosiaalinen media tarjoaa houkuttelevia mahdollisuuksia, kunhan ne vain osataan ottaa käyttöön. Sosiaalista mediaa rasittaa vielä sen viihteellinen mielikuva. Aito sosiaalisen median hyödyn-

20 VALTIOVARAINMINISTERIÖ 20 täminen virastossa voi olla tiedon ja osaamisen jakamista, yhteistyön lisääntymistä, asiakkaiden kuulemista, uusia palveluja tai uusia jakelukanavia. Suuri osa valtionhallinnonkin työstä on tietotyötä. Yrityksille tiedon jalostaminen, yhdistely ja sen nopea jakelu saattavat muodostaa kilpailuedun. Kun kansalaiset tottuvat asioimaan yritysten kanssa tietoverkkojen kautta, samat vaatimukset alkavat kohdistua myös julkishallintoon. Nettiin syntynyt sukupolvi ei enää suostu etsimään tietoa ja asioimaan hallinnon kanssa perinteisillä tavoilla. Y-sukupolvea tuskin houkuttelevat valtionhallinnon työpaikat, jos niissä edelleen eletään sähköpostin, verkkolevyjen ja puhelinten aikaa. Tämänhetkisen määritelmän mukaan sosiaalinen media viittaa tietoverkossa toimivaan yhteisöllisesti tuotettuun tai ainakin yhteisöllisesti jaettuun sisältöön. Tämä sisältö voi olla tietoa, mielipiteitä, kokemuksia, tekstiä, kuvia, ääntä, videoleikkeitä. Kyseessä on uudenlainen vuorovaikutuksen muoto. Kuvio 12. Web 2.0 Sosiaalista mediaa ei tule pitää vain teknisenä ratkaisuna. Se on enemmänkin toimintatapa- ja toimintakulttuuriratkaisu, jota on kutsuttu yhteisöllisen tiedon kulttuuriksi. Yritykset ovat perustelleet sosiaalisen median käyttöönottoa monilla erilaisilla syillä, kuten o Osaamisen ja tiedon helppo jakaminen. Asiantuntijat tarvitsevat toistensa tietoa ja tähän tiedon jakamiseen virtuaaliset työtilat ovat hyvä ratkaisu. o Sosiaalinen media mahdollistaa sen, että henkilöiden fyysinen sijaintipaikka tai vuorokaudenaika ei rajoita yhteydenpitoa ja tiedon jakamista. o Virtuaalisten välineiden avulla voidaan hyödyntää myös yrityksen ulkopuolista osaamista. Asiakkailla tai toimittajilla saattaa olla arvokasta tietoa, joka saadaan yrityksen käyttöön helposti sosiaalisen median avulla. o Aloitelaatikot ovat aikansa eläneet. Sosiaalisen median alueelta löytyy erilaisia välineitä ja alustoja, joille ideoita voidaan kerätä. o Yritysten intranetit syntyivät muutama vuosi sitten. Intranetejä varmasti tarvitaan, mutta muutaman vuoden käytön jälkeen myös niiden huonot puolet alkavat tulla esiin. Tiedot vanhenevat ja koska päivittäminen on työlästä, se saattaa jäädä tekemättä. Intranetiä voidaan täydentää wiki-tyyppisillä ratkaisuilla, jossa asiantuntijat voivat päivittää tietoja jatkuvasti. o Yrityksellä saattaa olla tavoitteena avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen. Tätä tarkoitusta palvelevat erilaiset sosiaalisen median välineet.

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio Johtamisen haasteet julkisella sektorilla Kauppatieteellisen yhdistyksen visiopäivä Juhani Turunen 28.1.2009 Valtiovarainministeriön visio Suomi on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous,

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Uudistumisella tuottavuusloikka

Uudistumisella tuottavuusloikka Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta Taina Kulmala, VNK Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen (POVI-hanke) TAVOITE: Parempi tietopohja

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ JA TULOKSIA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI

YHTEISTYÖTÄ JA TULOKSIA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI YHTEISTYÖTÄ JA TULOKSIA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI VM ohjaavana ja tavoitteita asettavana ministeriönä Kehittämispäällikkö Panu Kukkonen Sisältö 1. Tulosohjauksen uudistaminen valtion hallinnossa ja VM:n hallinnonalalla

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen.

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen. Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen henkilöstöjohtaja @MaaritHilden Työtyytyväisyys tulevaisuuden rakentamisen työkaluna VTML 1.2.2016 Tulevaisuuden työelämä haastaa Työ Verkostot

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta alan tuloksellisuuskampanja 2011 2014 Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito ja hoiva) Työvoiman tarjonta

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna 4.-5.6.2013 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda 1. Ajankohtaista tulosohjauksen kehittämishankkeen toimeenpanosta 2. Uudistunut tuloksellisuusraportointi

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Miten KAIKU-kehittäjä voisi olla (vielä) parempi strateginen kumppani johdolle. Virpi Einola-Pekkinen

Miten KAIKU-kehittäjä voisi olla (vielä) parempi strateginen kumppani johdolle. Virpi Einola-Pekkinen Miten KAIKU-kehittäjä voisi olla (vielä) parempi strateginen kumppani johdolle Virpi Einola-Pekkinen 28.3.2012 Miksi julkisella sektorilla pitää juuri nyt ajatella ja toimia eri tavalla kuin ennen Kansainvälinen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kehyskuntien helppo palvelu -digivisio

Kehyskuntien helppo palvelu -digivisio Kehyskuntien helppo palvelu -digivisio Arto Kahila Ylöjärvi Julkiset palvelut ensisijaisesti digitaalisiksi Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 1.9.2015 Tuntuvien säästötoimenpiteiden keskellä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa Valtionhallinnon johdon päivä 6.2.2017 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot