Automaattinen asetusten määritys käynnistettäessä (BOOTP, DHCP)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Automaattinen asetusten määritys käynnistettäessä (BOOTP, DHCP)"

Transkriptio

1 23 Automaattinen asetusten määritys käynnistettäessä (BOOTP, DHCP) 23.1 Johdanto Tässä luvussa esitetään, kuinka asiakas-palvelin-mallia sovelletaan laitteita käynnistettäessä. TCP/IP-yhteisverkkoon kytketyn tietokoneen on tiedettävä oma IP-osoitteensa, ennen kuin se voi lähettää tai vastaanottaa tietosähkeitä. Lisäksi tietokone tarvitsee muita tietoja, kuten reitittimen IP-osoitteen, aliverkon peitteen ja nimipalvelimen osoitteen. Luvussa 6 kerrottiin, kuinka tietokone voi hankkia itselleen IP-osoitteen käynnistysvaiheessa RARP-protokollalla. Tässä luvussa esitellään vaihtoehtoisia menetelmiä: kaksi käynnistysprotokollaa (bootstrap protocol), joita käyttämällä tietokone voi pyytää IP-osoitteen tarvitsematta käyttää RARP-protokollaa. Yllättävää kyllä asiakas ja palvelin kommunikoivat UDP-protokollalla (ks. luku 12). UDP-protokollahan käyttää IP:tä sanomien kuljettamiseen ja siksi tuntuu mahdottomalta, että tietokone voi tätä protokollaa käyttämällä pyytää itselleen kommunikoinnissa käytettävän IP-osoitteen. Tarkastelemalla protokollia lähemmin nähdään, kuinka tietokone voi käyttää hyväkseen tiettyjä, luvussa 4 mainittuja osoitteita ja UDP/IP-kuljetusmekanismin joustavuutta. Lisäksi nähdään, kuinka palvelin antaa tietokoneelle IP-osoitteen automaattisesti. Osoitteen antaminen automaattisesti on erityisen kätevää ympäristöissä, joissa yhteydet yhteisverkkoon luodaan tilapäisesti tai joissa tietokoneet siirtyvät verkosta toiseen (esimerkiksi kannettavaa tietokonetta käyttävä työntekijä siirtyy yrityksen sisällä paikasta toiseen). 443

2 444 Luku Miksi RARP-protokollalle tarvitaan vaihtoehto? Luvussa 6 käsiteltiin levyasemattoman tietokoneen käynnistykseen liittyviä ongelmia. Tällaisissa tietokoneissa käynnistysohjelma on tavallisesti tallennettu haihtumattomaan muistiin (ROM-muisti). Kustannussyistä ja jotta osat olisivat vaihtokelpoisia, valmistaja käyttää samaa ohjelmaa kaikissa tietokoneissa. Koska jokainen tietokone tarvitsee oman IP-osoitteen, osoitetta ei voi tallentaa koodiin. Tämän vuoksi levyasemattoman tietokoneen on hankittava IP-osoite muualta. Tietokoneen on kuitenkin IP-osoitteen lisäksi tiedettävä paljon muutakin. ROM-muisti sisältää tavallisesti vain pienen käynnistysohjelman, joten levyasemattoman tietokoneen on myös ladattava varsinainen käyttöjärjestelmä. Jokaisen tietokoneen on lisäksi hankittava tietojen varastoinnissa käytettävän tiedostopalvelimen osoite sekä lähimmän IPreitittimen osoite. Luvussa 6 esitellyllä RARP-protokollalla on kolme heikkoutta. Ensiksi, koska RARP on lähellä laitetasoa toimiva protokolla, sen käyttäminen edellyttää suoraa kommunikointia verkon liitäntäkortin kanssa. Sovellusohjelmoijan on siksi vaikeaa tai jopa mahdotonta kirjoittaa palvelinohjelma. Toiseksi, paketti, jonka asiakas saa vastaukseksi palvelimelle lähettämäänsä kyselyyn, sisältää vain vähän tietoja: asiakkaan IP-osoitteen (4 oktettia). Tämä haitta on erityisen kiusallinen Ethernetin kaltaisissa verkoissa, joissa paketeilla on tietty vähimmäispituus eli tietoja voitaisiin palauttaa enemmänkin lisäämättä verkon kuormaa. Kolmanneksi, koska RARP yksilöin tietokoneen sen laiteosoitteen perusteella. Protokollaa ei voi käyttää verkoissa, joissa määritellään laiteosoitteet dynaamisesti. RARP-protokollaan liittyvien haittojen vuoksi suunnittelijat kehittivät BOOTP (BOOTstrap Protocol) -protokollan. Myöhemmin BOOTP-protokollalle kehitettiin seuraaja nimeltä DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol). Koska nämä kaksi protokollaa ovat läheistä sukua toisilleen, suurin osa tämän luvun tekstistä koskee molempia. Yksinkertaisuuden vuoksi BOOTP-protokolla käsitellään ensiksi. Sen jälkeen tarkastellaan DHCP-protokollan tarjoamia lisätoimintoja (dynaaminen osoitteiden määrittäminen). BOOTP voidaan toteuttaa sovelluksena, koska se käyttää UDP- ja IP-protokollia. RARPprotokollan tapaan BOOTP käyttää asiakas-palvelin-mallia ja edellyttää vain yhden sanoman vaihtamisen. BOOTP on kuitenkin paljon tehokkaampi kuin RARP, koska yksi BOOTPsanoma sisältää useita käynnistysvaiheessa tarvittavia tietoja, kuten tietokoneen IP-osoite, reitittimen osoite ja palvelimen osoite. Vastaussanomassa on myös vapaamuotoisia tietoja sisältävä valmistajakohtainen kenttä, johon laitevalmistajat voivat tallentaa omissa tietokonejärjestelmissään käytettäviä tietoja IP-osoitteen määrittäminen IP-protokollalla Edellä sanottiin, että BOOTP käyttää UDP-protokollaa sanomien kuljettamiseen ja että UDP-sanomat kapseloidaan IP-tietosähkeisiin kuljetusta varten. Jotta voitaisiin ymmärtää, kuinka tietokone voi lähettää BOOTP-sanoman IP-tietosähkeessä, ennen kuin tietokone tietää Termi valmistajakohtainen on harhaanjohtava, koska nykyiset määritykset suosittavat tiettyjen yleisten tietojen, esimerkiksi aliverkon peitteen, tallentamista tähän kenttään. DHCP:n määrityksissä kentän nimi onkin optiot.

3 Automaattinen asetusmääritys käynnistettäessä (BOOTP, DHCP) 445 oman IP-osoitteensa, on palautettava mieleen, että käytettävissä on erityistarkoitukseen varattuja IP-osoitteita (ks. luku 4). Eräs eritystapaus on kohdeosoite, jonka kaikki bitit ovat ykkösiä ( ). Se määrittää rajoitetun yleislähetyksen. IP-ohjelmisto voi vastaanottaa ja lähettää tämän osoitteen sisältäviä yleislähetystietosähkeitä, vaikka tietokoneella ei vielä olisikaan omaa IP-osoitetta. Lyhyesti sanottuna: Sovellus voi rajoitetun yleislähetyksen IP-osoitetta käyttämällä lähettää tietosähkeen lähiverkkoon, ennen kuin käytettävissä on lähiverkon IP-osoitetta tai tietokoneen omaa IP-osoitetta. Oletetaan, että tietokone A haluaa ladata käynnistystiedot (kuten oman IP-osoitteensa) BOOTP-protokollalla ja oletetaan, että B on samaan fyysiseen verkkoon kuuluva palvelin, joka vastaa pyyntöön. Koska A ei tiedä B:n IP-osoitetta eikä verkon IP-osoitetta, sen on lähetettävä BOOTP-kysely IP:n rajoitettua yleislähetysosoitetta käyttämällä. Entä sitten vastaus? Voiko B lähettää vastauksen suoraan A:lle? Tavallisesti ei. B saattaa joutua käyttämään rajoitetun yleislähetyksen osoitetta myös vastauksessa, vaikka se tietäisikin A:n IP-osoitteen. Syyn ymmärtää, kun tarkastellaan, mitä tapahtuu, jos B:ssä toimiva sovellus yrittää lähettää tietosähkeen A:n IP-osoitteeseen. Reititettyään tietosähkeen B:n IP-ohjelmisto, siirtää sen verkon liitäntäkortille. Liitäntäkortin ohjelman on löydettävä seuraavan etapin IP-osoitetta vastaava laiteosoite esimerkiksi ARP-protokollalla (ks. luku 5). Tietokone A ei kuitenkaan ole vielä saanut BOOTP-vastausta, joten se ei tiedä omaa IP-osoitettaan eikä voi siten vastata B:n ARP-kyselyyn. B:llä on näin ollen vain kaksi vaihtoehtoa: se voi joko lähettää vastauksen yleislähetyksenä tai se voi lisätä pyynnössä olevat tiedot omaan ARP-välimuistiinsa. Järjestelmissä, jotka eivät salli sovellusten tekevän muutoksia ARP-välimuistiin yleislähetys on ainoa ratkaisu BOOTP:n uudelleenlähetyskäytäntö BOOTP:tä käyttävän asiakkaan on itse vastuussa siitä, että kommunikointi on luotettavaa. Koska UDP käyttää IP:tä sanomien kuljettamiseen, viipeet voivat olla pitkiä, sanomia voi kadota, ne voivat saapua perille väärässä järjestyksessä tai ne voivat monistua. Lisäksi IP ei sisällä virheentarkistuksessa tarvittavaa tarkistussummaa, joten siirtovirheet voivat jäädä huomaamatta. Tämän vuoksi BOOTP edellyttää, että UDP käyttää tarkistussummia. Se määrittää lisäksi, että sanomien älä lohko (do not fragment) -bitti on asetettu, jotta myös asiakkaat, joiden muisti ei riitä sanomien uudelleen kokoamiseen, pystyvät vastaanottamaan sanomat. BOOTP voi myös vastaanottaa useita vastauksia. Se kuitenkin käsittelee vain ensimmäisen. Tietosähkeiden katoamistapauksissa BOOTP käyttää tavanomaista aikakatkaisu- ja uudelleenlähetystekniikkaa. Asiakas käynnistää ajastimen, lähettäessään pyynnön. Jos aikakatkaisu tapahtuu ennen vastuksen saapumista, asiakkaan on lähetettävä pyyntö uudelleen. On selvää, että esimerkiksi virtakatkon jälkeen, kun verkon kaikki laitteet käynnistyvät uudelleen samanaikaisesti, ne saattavat ylikuormittaa BOOTP-palvelimen. Jos kaikki asiakkaat valitsevat saman aikakatkaisurajan, myös uudelleenlähetykset tapahtuvat samanaikaisesti. Tämän vuoksi BOOTP-määrityksissä suositellaan ajastimen arvon määrittämistä

4 446 Luku 23 satunnaisluvulla. Lisäksi määritys suosittaa, että ensimmäinen aikavakio valitaan väliltä 0 4 sekuntia ja että arvo kaksinkertaistetaan jokaisen uudelleenlähetyksen jälkeen. Kun ajastimen arvo on kasvanut 60 sekuntiin, asiakas ei enää kasvata arvoa, vaan valitsee uuden satunnaisluvun. Aikavakion kaksinkertaistamisella pyritään välttämään verkon tukkeutuminen BOOTP-sanomilla. Satunnaislukuja käyttämällä vältetään samanaikaiset uudelleenlähetykset BOOTP-sanoman rakenne Toteutuksen yksinkertaistamiseksi BOOTP-sanomien kentät ovat kiinteänpituisia. Lisäksi vastaus- ja pyyntösanoman rakenne on samanlainen. Edellä sanottiin, että asiakkaat ja palvelimet ovat ohjelmia, mutta BOOTP-protokolla tulkitsee näitä termejä vapaasti. Se kutsuu BOOTP-pyyntöjä lähettävää tietokonetta asiakkaaksi ja vastauksia lähettävää laitetta palvelimeksi. BOOTP-segmentin rakenne on esitetty kuvassa Kuva 23.1 BOOTP-sanoman rakenne.

5 Automaattinen asetusmääritys käynnistettäessä (BOOTP, DHCP) 447 Kaikki kentät ovat kiinteänpituisia, jotta koodi saataisiin mahtumaan pieneen ROMmuistiin. OP-kenttä määrittää, onko sanoma pyyntö (1) vai vastaus (2). HTYYPPI- ja HPITkentät määrittävät fyysisen verkon tyypin ja laiteosoitteen pituuden, kuten ARP-protokollassa (esimerkiksi Ethernetin tyyppi on 1 ja osoitteen pituus 6). Asiakas sijoittaa nollan ETAPITkenttään. BOOTP-palvelin kasvattaa ETAPIT-laskurin arvoa, jos se päättää lähettää pyynnön eteenpäin toiselle laitteelle (käynnistystiedot voidaan esimerkiksi pyytää useiden reitittimien kautta). TAPAHTUMATUNNUS-kenttä sisältää kokonaisluvun, joka avulla asiakkaat tunnistavat saapuvat sanomat. SEKUNNIT-kenttä määrittää, montako sekuntia on kulunut asiakkaan käynnistymisestä. ASIAKKAAN IP-OSOITE -kenttä ja sitä seuraavat kentät sisältävät tärkeimmät tiedot. Asiakkaat täyttävät kaikki ne kentät, jotka ne pystyvät täyttämään ja asettavat muut kentät nolliksi. Jos asiakas esimerkiksi tietää palvelimen nimen tai osoitteen, se voi täyttää PALVE- LIMEN IP-OSOITE- tai PALVELIMEN NIMI -kentän. Jos nämä kentät eivät ole tyhjiä, vain se palvelin, joka kentissä on määritetty, vastaa pyyntöön. Jos kentät ovat tyhjiä, mikä tahansa palvelin voi lähettää vastauksen. BOOTP-pyynnön voi lähettää myös sellainen asiakas, jolla jo on IP-osoite (esimerkiksi saadakseen muita tarvitsemiaan tietoja). Jos asiakas tietää IP-osoitteensa se tallentaa osoitteen ASIAKKAAN IP-OSOITE -kenttään. Muussa tapauksessa kenttä sisältää nollan. Jos tämän kentän arvo on nolla, palvelin antaa asiakkaalle IP-osoitteen, jonka se tallentaa UUSI IP- OSOITE -kenttään Kaksivaiheinen käynnistysprosessi Käynnistysprosessi on BOOTP-protokollaa käytettäessä kaksivaiheinen. BOOTP ei lähetä asiakkaille käyttöjärjestelmää. Se ainoastaan antaa tiedot, joita käyttämällä asiakas voi hankkia tarvitsemansa ohjelmat. Käyttöjärjestelmän asiakas lataa toista protokollaa (esimerkiksi luvussa 26 esiteltyä TFTP-protokollaa) käyttämällä. Käynnistysprosessin suorittaminen kahdessa vaiheessa saattaa näyttää tarpeettomalta, mutta näin asetustiedot voidaan pitää muista tiedoista erillään. BOOTP-palvelimen ei tarvitse toimia samassa tietokoneessa, johon käyttöjärjestelmät on tallennettu. BOOTP-palvelin käyttää itse asiassa yksinkertaista tietokantaa, joka sisältää vain käyttöjärjestelmien nimet. Asetustietojen pitäminen erillään käyttöjärjestelmätiedostoista on tärkeää, koska näin verkonhallitsijat voivat määrittää tietokoneille samanlaiset tai erilaiset asetukset. Tarkastellaan esimerkiksi BOOTP-sanoman KÄYNNISTYSTIED. NIMI -kentän käyttöä. Oletetaan, että verkkoon on liitetty useita työasemia, joiden laitekokoonpanot vaihtelevat ja oletetaan, että käyttäjät voivat työasemaa käynnistäessään valita joko UNIXin tai laitteen oman käyttöjärjestelmän. Koska työasemien laitekokoonpanot ovat erilaiset, niissä ei voi käyttää samanlaista käyttöjärjestelmäkokoonpanoa. Tätä varten BOOTP-pyynnön KÄYNNISTYSTIED. NIMI -kenttään voidaan tallentaa jokin yleinen nimi, kuten unix, jolla asiakas voi sanoa: Haluan ladata tähän koneeseen UNIX-käyttöjärjestelmän. BOOTP-palvelin etsiin asetustietokannasta pyynnön lähettäneen työaseman kokoonpanoa vastaavan UNIX-käyttöjärjestelmätiedoston nimen ja palauttaa nimen (täydellinen tiedostonimi) vastauksessa. Asetustieto- HTYYPPI-kentän arvot on määritetty Assigned Numbers RFC-dokumentissa.

6 448 Luku 23 kanta sisältää myös oletuskäyttöjärjestelmän nimen, joten jos asiakas jättää KÄYNNIS- TYSTIED. NIMI -kentän tyhjäksi, BOOTP-palvelin palauttaa asiakkaalle ohjelmatiedoston nimen oletusarvon. Tämän menetelmän etu on se, että käyttäjät voivat käyttää yleisiä nimiä kaikissa työasemissa. Heidän ei tarvitse muistaa työasemakohtaisia tiedostonimiä Valmistajakohtainen kenttä VALMISTAJAKOHTAINEN ALUE sisältää valinnaisia tietoja, joita palvelin voi tarvittaessa lähettää asiakkaalle. Käytetty syntaksi on konstikas, mutta ei vaikea. Kentän neljästä ensimmäisestä oktetista käytetään nimeä taikaeväs (magic cookie), joka määrittää muiden tietojen muodon. Tässä esiteltävässä rakenteessa (standardi muoto) nämä oktetit sisältävät arvon (pisteillä erotetussa desimaalimuodossa). Kentän loppuosa sisältää tietueita, joista kukin sisältää yhden oktetin pituisen tyypin, valinnaisen pituuden (yksi oktetti) ja arvon (useita oktetteja). Standardi määrittää seuraavat tyypit, joilla on määrätyt kiinteänpituiset arvot: Tyyppi Koodi Arvon pituus Arvon sisältö Täyte 0 - Nolla - käytetään vain täytteenä Aliverkon peite 1 4 Lähiverkon aliverkkopeite Kellonaika 2 4 Kellonaika yleisajan mukaan Loppu Luettelon loppu Kuva 23.2 Valmistajakohtaisen kentän sisältämät tietueet. Pituus-kenttä on määritettävä tyypeille 1 ja 2. Muissa tyypeissä sitä ei käytetä. Vaikka tietokone voi pyytää aliverkon peitteen ICMP-sanomalla, standardi suosittelee, että BOOTP-palvelimet lähettävät peitteen jokaisen vastauksen mukana, jotta ICMP-sanomaa ei tarvitse lähettää. Muissa valmistajakohtaisen alueen tietueissa käytetään TLV-koodausta. Kukin tietue sisältää tyyppi-oktetin, pituus-oktetin ja arvon. Käytetyt arvot on esitetty kuvassa Asetusten määrittäminen dynaamisesti BOOTP suunniteltiin suhteellisen staattisiin ympäristöihin, joissa tietokoneet on liitetty pysyvästi verkkoon. Verkonhallitsija luo BOOTP-asetustiedoston, joka sisältää jokaisen tietokoneen BOOTP-parametrit. Tiedosto muuttuu vain harvoin, koska asetukset ovat tavallisesti pysyviä. Asetukset säilyvät muuttumattomina tavallisesti useita viikkoja. Langattomat verkot ja kannettavat tietokoneet ovat tehneet mahdolliseksi sen, että tietokone voidaan siirtää paikasta toiseen nopeasti ja helposti. BOOTP ei sovellu tällaiseen käyttöön, koska asetustiedot saattavat muuttua nopeasti. BOOTP pystyy lähettämään tietokoneelle vain tuota laitetta varten etukäteen määritetyt staattiset parametrit. Lyhenne TLV tulee sanoista Type Length Value (Tyyppi Pituus Arvo).

7 Automaattinen asetusmääritys käynnistettäessä (BOOTP, DHCP) 449 Tyyppi Koodi Pituusoktetti Arvon sisältö Reitittimet 3 N N/4 kpl reitittimien IP-osoitteita Kellopalvelin 4 N N/4 kpl kellopalvelimien IP-osoitteita IEN116 -palvelin 5 N N/4 kpl IEN 116 -palvelinten IP-osoitteita Toimialuepalvelin 6 N N/4 kpl DNS-palvelinten IP-osoitteita Lokipalvelin 7 N N/4 kpl lokipalvelinten IP-osoitteita Päivän mietelause -palvelin 8 N N/4 kpl päivän mietelause -palvelinten IP-osoitteita Lpr-palvelimet 9 N N/4 kpl lpr-palvelinten IP-osoitteita Impress 10 N N/4 Impress -palvelinten IP-osoitteet RLP-palvelin 11 N N/4 kpl RLP-palvelinten IP-osoitteita Isäntänimi 12 N N-tavun pituinen isäntänimi Käynnistystied. pituus 13 2 Käynnistystiedoston pituus (2-tavuinen kokonaisluku) VARATTU Varattu toimipaikan omaan käyttöön Kuva 23.3 BOOTP-vastaussanoman valmistajakohtaisen alueen tietueiden tyypit ja sisältö. Verkonhallitsijan on kirjoitettava joukko parametreja jokaista tietokonetta varten ja tallennettava tiedot BOOTP-palvelimen asetustiedostoon. BOOTP ei sisällä menetelmää, jolla tiedot voitaisiin määrittää dynaamisesti. Erityiden tärkeää on, että verkonhallitsija määrittää jokaiselle tietokoneelle IP-osoitteen ja laatii määritykset, joiden perusteella palvelin tietää, mille tietokoneelle mikin IP-osoite kuuluu. Kiinteiden parametriarvojen käyttäminen on hyvä ratkaisu, jos verkon tietokoneiden määrä on vakio eikä tietokoneita siirrellä ja käytettävissä on riittävästi IP-osoitteita. Kuitenkin, jos tietokoneita siirretään usein tai tietokoneita on enemmän kuin IP-osoitteita, kiinteiden parametriarvojen käyttäminen on työlästä. Kuinka sitten on mahdollista, että tietokoneita voi olla enemmän kuin IP-osoitteita? Asian ymmärtää, kun tarkastellaan yliopiston tietokonelaboratorion lähiverkkoa, jossa käytetään /24- tyyppistä osoitetta (eli verkossa voi olla 254 tietokonetta). Oletetaan, että laboratoriossa on vain 30 paikkaa, mutta opiskelijoita on 300, joten opiskelijat on jaettava 10 ryhmään. Oletetaan lisäksi, että kullakin opiskelijalla on oma kannettava tietokone, jota he käyttävät laboratoriossa. Verkkoon samanaikaisesti liitetty enintään 30 tietokonetta. Koska käytössä oleva osoitetyyppi mahdollistaa kuitenkin vain 254 IP-osoitetta, verkonhallitsija ei voi antaa jokaiselle tietokoneelle yksilöllistä IP-osoitetta. Näin ollen, vaikka resurssirajoitusten eli liitäntöjen määrän vuoksi verkkoon voidaan samanaikaisesti liittää vain 30 tietokonetta, verkkoa käyttävien tietokoneiden määrä on paljon suurempi. On selvää, että verkonhallitsija ei voi muuttaa palvelimen asetustietokannan asetuksia manuaalisesti joka kerran, kun tietokoneita liitetään verkkoon tai poistetaan siitä. Tarvitaan siis automaattinen menetelmä.

8 450 Luku Asetusten määrittäminen dynaamisesti IETF on suunnitellut uuden protokollan, jolla IP-osoitteet määritetään automaattisesti. Tämä nimellä DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) tunnettu protokolla laajentaa BOOTP-protokollan toimintoja kahdella tavalla. Ensiksi tietokone saa kaikki tarvitsemansa kokonpanotiedot yhdessä sanomassa. DHCP-sanoma voi IP-osoitteen lisäksi sisältää myös aliverkon peitteen. Toiseksi DHCP-palvelin määrittää tietokoneen IP-osoitteen dynaamisesti käytettävässä olevasta varannosta. Tätä varten verkonhallitsijan on tallennettava palvelimen asetustietokantaan käytettävissä olevat IP-osoitteet. Kun uusi tietokone liittyy verkkoon, se ottaa yhteyden palvelimeen ja pyytää osoitetta. Palvelin valitsee varannosta yhden osoitteen ja antaa sen tietokoneelle. Jotta järjestelmä olisi joustava, osoitteet voidaan määrittää kolmella tavalla. Verkonhallitsija päättää, mitä tapaan kuhunkin verkkoon tai tietokoneeseen sovelletaan. BOOTPprotokollan tapaan DHCP-protokolla sallii manuaalisen asetusmäärityksen eli verkonhallitsija voi määrittää osoitteet tietokonekohtaisesti. Toinen tapa on automaattinen asetusmääritys, joka tarkoittaa sitä, että DHCP-palvelin antaa tietokoneelle pysyvän osoitteen, kun tietokone liitetään verkkoon. Kolmas tapa on dynaaminen asetusmääritys, jolloin palvelin lainaa tietokoneelle IP-osoitteen määräajaksi. BOOTP-protokollan tapaan DHCP päättää menettelytavan asiakkaan tunnisteen mukaan. Ottaessaan yhteyden DHCP-palvelimeen, asiakas lähettää tunnisteensa, joka tavallisesti on asiakkaan laiteosoite. Palvelin määrittää asiakkaalle annettavan IP-osoitteen asiakkaan tunnisteen ja sen verkon mukaan, johon asiakas on liitetty. Verkonhallitsija voi siten tarkkaan hallita osoitteiden käyttöä. Palvelin voidaan määrätä antamaan tiettyjen tietokoneiden osoitteet staattisesti (kuten BOOTP), kun taas muille tietokoneille annetaan pysyvät tai tilapäiset osoitteet dynaamisesti IP-osoitteiden antaminen dynaamisesti DHCP:n uusi ja merkittävin ominaisuus on se, että osoitteet antaa dynaamisesti. Kun osoitteet varataan dynaamisesti, niillä ei ole yhtä kiinteätä vastaanottajaa, kuten BOOTPprotokollassa, eikä asiakkaiden tunnisteita tarvitse määrittää palvelimeen etukäteen. DHCPpalvelin voi sen sijaan antaa IP-osoitteen mille tahansa tietokoneelle. DHCP-protokolla mahdollistaa siten järjestelmän asetuksen määrittämisen automaattisesti. Kun tietokone liitetään verkkoon, se pyytää IP-osoitteen DHCP-palvelimelta ja määrittää sitten TCP/IPohjelmistonsa asetukset saamansa osoitteen mukaisesti. Verkonhallitsija luonnollisesti päättää, mitkä DHCP-palvelimet sallivat asetusten määrittämisen automaattisesti. Lyhyesti sanottuna: DHCP mahdollistaa asetusten määrittämisen automaattisesti, koska se pystyy antamaan tietokoneelle sen tarvitsemat parametrit ilman manuaalisia toimenpiteitä. Automaattisten asetusmääritysten käytön laajuudesta päättää verkonhallitsija.

9 Automaattinen asetusmääritys käynnistettäessä (BOOTP, DHCP) 451 Jotta osoitteiden automaattinen käsittely olisi mahdollista, verkonhallitsija antaa DHCPpalvelimen hallitavaksi joukon IP-osoitteita. Verkonhallitsija määrittää säännöt, joiden mukaan palvelimen on toimittava. DHCP-asiakas pyytää osoitetta lähettämällä palvelimelle sanoman. Palvelin vastaa lähettämällä osoitteen ja asiakas hyväksyy osoitteen lähettämällä kuittauksen. Kun asiakas on hyväksynyt osoitteen, se voi alkaa käyttää sitä. Dynaamisesti varattu osoite on voimassa määräajan, toisin kuin staattista osoitemääritystä käytettäessä, jolloin tietokone saa pysyvän osoitteen. Sen vuoksi sanotaankin, että DHCPpalvelin antaa asiakkaalle osoitteen käyttöluvan (lease) määräajaksi. Palvelin ilmoittaa käyttöluvan voimassaoloajan, kun se lähettää osoitteen. Palvelin ei anna osoitetta toiselle asiakkaalle osoitteen voimassaoloaikana. Kun voimassaoloaika päättyy, asiakkaan on lähetettävä uusintapyyntö tai lopetettava osoitteen käyttäminen. Kuinka pitkä voimassaoloajan tulisi olla? Ihanteellinen aika määräytyy verkon ja tietokoneen tarpeiden mukaan. Jos esimerkiksi halutaan varmistaa, että osoitteita voidaan käyttää nopeasti uudelleen, yliopiston laboratorion verkkoon liitetyille opiskelijoiden tietokoneille kannattaa antaa lyhyt voimassaoloaika (esimerkiksi yksi tunti). Toisaalta yrityksen verkossa voimassaoloaika voisi olla yksi päivä tai viikko. Jotta DHCP:tä voitaisiin käyttää erilaisissa ympäristöissä, voimassaoloaikaa ei määritetä kiinteästi. Sen sijaan asiakas voi pyytää itselleen sopivaa voimassaoloaikaa ja palvelin voi ilmoittaa asiakkaalle, mikä on käyttöajan pituus. Verkonhallitsija voi siten päättää, kuinka pitkäksi ajaksi palvelin antaa osoitteet asiakkaille. Ääritapauksessa DHCP voi antaa osoitteen asiakkaalle toistaiseksi, kuten BOOTP-protokolla Useiden osoitteiden pyytäminen Moniosoitteinen tietokone on liitetty useaan verkkoon. Kun tällainen tietokone käynnistyy, sen on pyydettävä asetustiedot jokaista liitäntää varten. BOOTP-sanoman tapaan DHCP-sanoma sisältää vain tiedot vain yhtä liittymää varten. Jos tietokoneella on useita verkkoliittymiä, sen on käsiteltävä kukin liittymä erikseen. Näin ollen, vaikka tekstin perusteella näyttäisikin siltä, että jokainen tietokone tarvitsee vain yhden osoitteen, lukijan on muistettava, että moniosoitteisen tietokoneen eri liitännät voivat olla protokollan suhteen eri asemassa. Sekä BOOTP että DHCP sallivat toiseen verkkoon liitetyn tietokoneen ottavan yhteyden palvelimeen niin sanotun välitysagentin (relay agent) kautta. Kun välitysagentti vastaanottaa yleislähetyssanoman asiakkaalta, se lähettää sanoman palvelimelle ja palauttaa palvelin lähettämän vastauksen asiakkaalle. Välitysagenttien käyttäminen voi tehdä moniosoitteisen tietokoneen asetusmäärityksen monimutkaisemmaksi, koska palvelin saattaa saada useita pyyntöjä samalta tietokoneelta. Koska sekä BOOTP- että DHCP-protokolla kuitenkin määrittävät termin asiakastunniste, voidaan olettaa, että moniosoitteinen asiakas lähettää arvon, joka yksilöi liitännän (esimerkiksi yksilöllinen laiteosoite). Palvelin pystyy siten aina erottamaan moniosoitteisen tietokoneen lähettämät pyynnöt toisistaan, vaikka sanomat saapuisivatkin välitysagentin kautta.

10 452 Luku Osoitteen hankkimisen eri vaiheet Hankkiessaan IP-osoitteen DHCP-palvelimelta asiakas vaihtaa tilaansa kuusi kertaa. Kuvan 23.4 tilanvaihtokaaviosta nähdään tapahtumat ja sanomat, joiden mukaan asiakas vaihtaa tilansa. Kun asiakas käynnistyy, se menee INITIALIZE-tilaan. Asiakas aloittaa osoitteen hankintaprosessin ottamalla yhteyden paikallisen verkon DHCP-palvelmiin. Yhteydenotto tapahtuu lähettämällä DHCPDISCOVER-yleislähetyssanoma. Sitten asiakas siirtyy SELECTtilaan. Koska protokolla on BOOTP-protokollan laajennus, asiakas lähettää DHCPDISCOVERsanoman UDP-tietosähkeessä, jonka porttiosoitteeksi se asettaa BOOTP-portin (67). Kaikki paikallisen verkon DHCP-palvelimet vastaanottavat sanoman ja ne palvelimet, jotka on ohjelmoitu vastaamaan tuolle asiakkaalle, lähettävät DHCPOFFER-sanoman. Asiakas saattaa siten saada useita vastauksia tai ei yhtään. Olleessaan edelleen SELECT-tilassa asiakas kerää DHCP-palvelimilta tulevat DHCPOF- FER-sanomat. Kukin vastaus sisältää asetustiedot ja IP-osoitteen, jonka käyttölupaa palvelin tarjoaa asiakkaalle. Asiakkaan on valittava yksi tarjouksista (esimerkiksi ensimmäinen) ja neuvoteltava palvelimen kanssa osoitteen käyttöluvasta. Tätä varten asiakas lähettää DHCP- REQUEST-sanoman ja siirtyy REQUEST-tilaan. Palvelin kuittaa vastaanottaneensa pyynnön ja aloittavansa osoitteen käyttämisen lähettämällä DHCPACK-sanoman. Kun asiakas vastaanottaa kuittauksen, se siirtyy BOUND-tilaan ja aloittaa osoitteen käyttämisen. Lyhyesti sanottuna: Tietokone ryhtyy DHCP-asiakkaaksi lähettämällä yleislähetyssanoman jokaiselle paikallisen verkon DHCP-palvelimelle. Tietokone kerää palvelimilta tulevat tarjoukset, valitsee niistä yhden ja lähettää palvelimelle hyväksymiskuittauksen Osoitteen käytön ennenaikainen lopettaminen BOUND-tila on normaali toimintatila, asiakas pysyy BOUND-tilassa niin kauan kuin se käyttää saamaansa IP-osoitetta. Jos asiakkaalla on käytössään muistiväline (esimerkiksi levy), asiakas voi tallentaa saamansa IP-osoitteen ja voi pyytää saman osoitteen käynnistyessään uudelleen seuraavan kerran. Joissakin tapauksissa asiakas voi kuitenkin BOUND-tilassa ollessaan havaita, että se ei enää tarvitse IP-osoitetta. Asiakas voi esimerkiksi liittää kannettavan tietokoneensa verkkoon, pyytää IP-osoitteen DHCP-palvelimelta ja lukea sitten sähköpostiviestit TCP/IP:llä. Käyttäjä ei ehkä tiedä, kauanko sähköpostin lukeminen kestää tai kannettava tietokone saattaa antaa palvelimen määrittää voimassaoloajan. DHCP määrittää kummassakin tapauksessa minimiajan, joka on yksi tunti. Kun käyttäjä on lukenut sähköpostinsa, hän saattaa sulkea tietokoneen ja siirtyä toiseen paikkaan. DHCP sallii asiakkaan lopettavan osoitteen käyttämisen ennen käyttöajan päättymistä, jos asiakas ei enää tarvitse osoitetta. Tällainen menettely on käytännöllinen silloin, kun asiakas tai palvelin ei osoitteen käyttämistä aloitettaessa tiedä, kauanko osoitetta tarvitaan, koska näin palvelin voi valita kohtuullisen pitkän voimassaoloajan. Osoitteen käyttämisen lopettaminen ennenaikaisesti on erityisen tärkeää silloin, kun palvelimella on käytettävissään IP-osoitteita paljon vähemmän kuin verkossa on tietokoneita. Jos kukin asiakas ilmoittaa lopettavansa

11 Automaattinen asetusmääritys käynnistettäessä (BOOTP, DHCP) 453 osoitteen käyttämisen heti, kun se ei enää tarvitse osoitetta, palvelin voi antaa osoitteen toiselle asiakkaalle. Laite käynnistyy INITIALIZE / DHCPDISCOVER SELECT DHCPOFFER Yhden tarjouksen valitseminen / DHCPREQUEST DHCPNACK tai käyttöaika päättyy REBIND DHCPNACK 87,5 % käyttöajasta on kulunut / DHCPREQUEST RENEW DHCPACK REQUEST DHCPACK DHCPACK BOUND 50%käyttöajasta on kulunut / DHCPREQUEST Osoitteen käyttäminen lopetetaan / DHCPRELEASE Kuva 23.4 DHCP-asiakkaan kuusi toimintatilaa ja niiden väliset siirtymät. Siirtymäluettelon otsakkeet nimeävät saapuvat sanomat tai tapahtumat, jotka aiheuttavat siirtymisen tilasta toiseen. Otsakkeen perässä on asiakkaan lähettämä sanoma. Jos asiakas lopettaa osoitteen käyttämisen ennenaikaisesti, se lähettää palvelimelle DHCPRELEASE-sanoman. Kun asiakas vapauttaa osoitteen, se ei saa enää käyttää sitä. Toisin sanoen, kun asiakas on lähettänyt DHCPRELEASE-sanoman, se ei saa lähettää tuon osoitteen sisältäviä tietosähkeitä. Kuvan 23.4 tilakaavion mukaan asiakas, joka lähettää DHCP- RELEASE-sanoman, poistuu BOUND-tilasta ja sen on aloitettava uudelleen INITIALIZEtilasta, jos se haluaa IP-osoitteen.

12 454 Luku Käyttöluvan uusimistilat Edellä sanottiin, että DHCP-asiakas siirtyy BOUND-tilaan, kun se saa osoitteen. Kun asiakas aloittaa osoitteen käyttämisen, se käynnistää kolme ajastinta, joista yksi ilmoittaa käyttöluvan uusimisajan, yksi uudelleensitomisajan ja yksi päättymisajan. DHCP-palvelin voi määrittää ajastimien arvot antaessaan osoitteen asiakkaalle. Jos palvelin ei määritä aikoja, asiakas käyttää oletusarvoja. Oletusarvo ensimmäiselle ajastimelle on puolet käyttöluvan voimassaoloajasta. Kun ensimmäinen aikaraja umpeutuu, asiakkaan on yritettävä uudistaa käyttölupa. Tätä varten asiakas lähettää DHCPREQUEST-sanoman sille palvelimelle, jolta se sai käyttöluvan. Sen jälkeen asiakas siirtyy RENEW-tilaan odottamaan vastausta. DHCPREQUEST-sanoma sisältää asiakkaan käytössä olevan IP-osoitteen, jonka käyttölupaa se yrittää jatkaa. Asiakas voi määrittää pyynnössä jatkoajan pituuden, mutta viime kädessä palvelin määrittää, kuinka pitkän jatkoajan asiakas saa. Palvelin voi vastata pyyntöön kahdella tavalla: se voi määrätä asiakkaan lopettamaan osoitteen käyttämisen tai se voi hyväksyä pyynnön. Jos palvelin hyväksyy pyynnön, se lähettää DHCPACK-sanoman, jonka saatuaan asiakas siirtyy uudelleen BOUND-tilaan ja jatkaa osoitteen käyttämistä. DHCPACK-sanoma voi sisältää myös uudet määräajat ajastimille. Jos palvelin ei hyväksy pyyntöä, se lähettää DHCPNACK-sanoman (kielteinen kuittaus), jonka saatuaan asiakas lopettaa heti osoitteen käyttämisen ja palaa INITIALIZE-tilaan. Lähetettyään DHCPREQUEST-sanoman, jossa asiakas pyytää jatkoaikaa käyttöluvalle, se asettuu RENEW-tilaan odottamaan vastausta. Jos vastausta ei tule, palvelin, joka antoi käyttöluvan, on joko pois käytöstä tai tavoittamattomissa. Tätä varten DHCP määrittää toisen ajastimen, joka käynnistettiin, kun asiakas siirtyi BOUND-tilaan. Toisen ajastimen toimintaaika on 87,5 % käyttöluvan voimassaoloajasta. Kun tämä aika on kulunut umpeen asiakas siirtyy RENEW-tilasta REBIND-tilaan. Vaihtaessaan tilaansa asiakas olettaa, että alkuperäinen DHCP-palvelin ei ole käytettävissä ja lähettää DHCPREQUEST-yleislähetyssanoman kaikille verkon palvelimille. Mikä tahansa palvelin, jolla on oikeus palvella pyynnön lähettänyttä asiakasta voi lähettää myöntävän vastauksen (eli jatkaa käyttöluvan voimassaoloaikaa) tai kieltävän vastauksen (eli kieltää IP-osoitteen käyttämisen). Jos asiakas saa myöntävän vastauksen se palaa BOUND-tilaan ja käynnistää ajastimet uudelleen. Jos asiakas saa kielteisen vastauksen, sen on heti lopetettava IP-osoitteen käyttäminen, siirryttävä INITIALIZE-tilaan ja pyydettävä uutta IP-osoitetta, jos se haluaa kommunikoida IP:llä. Siirtyessään REBIND-tilaan asiakas jo lähettänyt käyttöluvan voimassaoloajan jatkamispyynnön alkuperäiselle palvelimille ja kaikille muille verkon palvelimille. Siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että asiakas ei saa vastausta yhdeltäkään palvelimelta ennen kolmannen ajastimen aikakatkaisua, käyttölupa vanhenee. Asiakkaan on heti lopetettava IP-osoitteen käyttäminen, siirryttävä INITIALIZE-tilaan ja pyydettävä uutta osoitetta.

13 Automaattinen asetusmääritys käynnistettäessä (BOOTP, DHCP) DHCP-sanoman rakenne Kuvasta 23.5 nähdään, että DHCP käyttää samaa sanomarakennetta kuin BOOTP, sillä erotuksella, että joidenkin kenttien merkitykset ovat toiset. Kuva 23.5 DHCP-sanoman rakenne, joka vastaa BOOTP-sanoman rakennetta. Optiotkenttä on vaihtuvanpituinen. Asiakkaan on varauduttava ottamaan vastaan vähintään 312 oktettia. Kuten kuva osoittaa, suurin osa DHCP-sanoman kentistä on samoja kuin BOOTPsanomassa. Itse asiassa protokollat ovat yhteensopivia. DHCP-palvelin voidaan ohjelmoida ottamaan vastaan BOOTP-pyyntöjä. DHCP kuitenkin vaihtaa kahden kentän merkityksen. Ensiksi BOOTP-sanoman KÄYTTÄMÄTÖN-kenttä on nyt 16-bittinen LIPUT-kenttä. Kuten kuvasta 23.6 nähdään, vain kentän ylimmälle bitille on määritetty merkitys.

14 456 Luku B ON OLTAVA NOLLIA Kuva 23.6 DHCP-sanoman LIPUT-kentän rakenne. Vasemman puoleinen bitti tulkitaan yleislähetysbitiksi. Kaikkien muiden bittien on oltava nollia. Koska DHCP-sanoma sisältää asiakkaan laiteosoitteen, DHCP-palvelin lähettää tavallisesti vastauksen yksiosoitelähetyksenä asiakkaan laiteosoitteella. Asiakas asettaa LIPUTkentän ylimmän bitin ykköseksi, jos se haluaa, että palvelin lähettää vastauksen yleislähetyksenä. Syy siihen, miksi asiakas saattaa haluta vastauksen yleislähetyksenä, selviää, kun muistetaan, että lähettäessään pyynnön, asiakkaalla ei vielä ole IP-osoitetta. Vaikka saapuvassa tietosähkeessä olisikin oikea laiteosoite, mutta jos IP-ohjelmisto ei tunne tietosähkeessä olevaa kohdeosoitetta, IP saattaa hylätä tietosähkeen. Toisaalta IP:n on käsiteltävä kaikki tietosähkeet, joissa on IP-yleislähetysosoite. Varmistaakseen sen, että IP-ohjelmisto hyväksyy ja toimittaa eteenpäin DHCP-sanomat, ennen kuin laitteen IP-osoite on määritetty, DHCP-asiakas voi pyytää palvelinta lähettämään vastaukset IP-yleislähetyksinä DHCP-optiot ja sanomatyypit Yllättävää kyllä DHCP ei lisää uusia kiinteitä kenttiä BOOTP:n sanomarakenteeseen. Lisäksi useimpien kenttien käyttötarkoitus on sama. Esimerkiksi DHCP-sanoman OP-kenttä sisältää samat arvot kuin BOOTP-sanoman OP-kenttä: sanoma on joko pyyntö (1) tai vastaus (2). Lisätiedot, kuten käyttöluvan voimassaoloajan, DHCP ilmoittaa optioilla. Kuvassa 23.7 on esitetty eräs optio, DHCP:n sanomatyyppi, jolla määritetään lähetettävän DHCP-sanoman tyyppi. Optiokentän rakenne on sama kuin valmistajakohtaisen alueen rakenne ja DHCP tukee kaikkia BOOTP-protokollan määrittämiä valmistajakohtaisia tietoja. BOOTP-protokollan tapaan, optio sisältää koodikentän (1 oktetti) ja pituuskentän (1 oktetti), joita seuraa data. Kuten kuva osoittaa, DHCP-sanoman tyypin määrittävä optio on kolmen oktetin pituinen. Ensimmäinen oktetti sisältää koodin 53, toinen sisältää arvon 1 (pituus) ja kolmas sisältää arvon, joka määrittää DHCP-sanoman tyypin.

15 Automaattinen asetusmääritys käynnistettäessä (BOOTP, DHCP) KOODI (53) PITUUS (1) TYYPPI (1-7) TYYPPIKENTTÄ Vastaava DHCP-viestityppi 1 DHCPDISCOVER 2 DHCPOFFER 3 DHCPREQUEST 4 DHCPDECLINE 5 DHCPACK 6 DHCPNACK 7 DHCPRELEASE Kuva 23.7 DHCP-sanoman tyypin määrittävän option rakenne. Taulukossa on lueteltu sallitut arvot ja niiden merkitykset Uudelleenmääritys-optio DHCP-sanoman otsikon PALVELIMEN NIMI- ja KÄYNNISTYSTIEDOSTON NIMI kenttien pituus on useita oktetteja. Jos sanomassa ei tarvitse ilmoittaa näitä tietoja, kentät ovat hukkatilaa. Jotta DHCP-palvelin voisi tallentaa näihin kenttiin muita optioita, protokolla määrittää Uudelleenmääritys-option. Jos sanoma sisältää tämän option, vastaanottaja tietää, että normaalien tietojen sijasta PALVELIMEN NIMI- ja KÄYNNISTYSTIEDOSTON NIMI -kentät sisältävät optioita DHCP ja toimialuenimet Vaikka DHCP pystyy pyydettäessä antamaan tietokoneelle IP-osoitteen, protokolla ei automatisoi kokonaan kaikkia toimia, jotka tarvitaan tietokoneen liittämiseksi pysyvästi yhteisverkkoon. Eräs puute on se, että DHCP ei käytä DNS-järjestelmää. Näin ollen tietokoneen nimen ja DHCP:n antaman IP-osoitteen välinen sidonta on hoidettava erikseen. Millaisen nimen tietokoneen tulisi saada IP-osoitteen mukana? Mahdollisuuksia on kolme. Ensiksi tietokone ei saa nimeä. Vaikka asiakasohjelmia voidaankin suorittaa tietokoneessa, jolla ei ole nimeä, nimettömän tietokoneen käyttäminen voi olla hankalaa. Toiseksi tietokoneelle annetaan automaattisesti nimi IP-osoitteen mukana. Tätä tapaa käytetään nykyään yleisesti, koska nimet voidaan määrittää etukäteen eikä DNS-järjestelmään tarvitse tehdä muutoksia. Järjestelmänhallitsija voi esimerkiksi määrittää paikalliseen DNS-palvelimeen kutakin DHCP-palvelimen hallitsemaa IP-osoitetta vastaavan nimen. Nimien ja osoitteiden välinen sidonta on staattinen eli se tarvitsee tehdä vain kerran. Staattisen sidonnan suurin haitta on se, että tietokoneen nimi vaihtuu, kun se saa uuden osoitteen (esimerkiksi, kun tietokone DNS-palvelua käsitellään yksityiskohtaisesti luvussa 24.

16 458 Luku 23 siirretään toiseen verkkoon). Kolmanneksi tietokoneelle voidaan antaa pysyvä nimi. Pysyvän nimen käyttäminen on hyvä tapa, koska yhteys tietokoneeseen voidaan aina luoda nimen avulla, riippumatta siitä, missä tietokone kulloinkin on. Pysyvien isäntänimien käyttäminen edellyttää lisämekanismeja. Eräs niistä on DHCP:n ja DNS-järjestelmän välinen yhteistyö. DNS-palvelimen on muutettava osoitteen ja nimen välinen sidonta aina, kun tietokoneelle annetaan IP-osoite ja sidonta on poistettava, kun osoitteen käyttölupa päättyy. Eräs IETF:n työryhmä pohtii parhaillaan DHCP:n ja DNS:n välistä kanssakäymistä, mutta tällä hetkellä ei ole protokollaa, jolla DNS-päivitykset voitaisiin tehdä dynaamisesti. Näin ollen toistaiseksi käytettävissä ei ole protokollaa, joka mahdollistaisi pysyvien isäntänimien ylläpitämisen, kun DHCP vaihtaa tietokoneen IP-osoitteen Yhteenveto BOOTP-protokolla on vaihtoehto RARP-protokollalle tietokoneissa, joiden tarvitsee hankkia itselleen IP-osoite. BOOTP on yleisempi kuin RARP, koska se käyttää UDPprotokollaa, joka mahdollistaa sanomien kuljettamisen reitittimien kautta. BOOTP-protokollan avulla tietokone voi määrittää myös reitittimen osoitteen, tiedostopalvelimen osoitteen ja tietokoneen tarvitseman käyttöjärjestelmän nimen. Lisäksi verkonhallitsijat voivat luoda asetustietokannan, jossa määritetään työasemakohtaisesti sen käyttöjärjestelmätiedoston nimi, joka vastaa työaseman käyttämää yleistä nimeä (kuten unix ). BOOTP on suunniteltu pieneksi ja yksinkertaiseksi, jotta se mahtuisi työaseman ROMmuistiin. Kun asiakas kommunikoi palvelimen kanssa, se käyttää rajoitetun yleislähetyksen määrittävää osoitetta. Asiakkaan on itse huolehdittava siitä, että se lähettää pyynnöt uudelleen, jos palvelin ei vastaa. Uudelleenlähetyksissä käytetään samanlaista eksponentiaalista backoffkäytäntöä, jolla Ethernet pyrkii välttämään yhteentörmäykset. DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol), joka kehitettiin BOOTP-protokollan seuraajaksi, tarjoaa useita lisäominaisuuksia. Tärkein niistä on se, että DHCP-palvelin voi antaa IP-osoitteet asiakkaille automaattisesti tai dynaamisesti. Dynaaminen osoitteiden käsittely on tarpeen esimerkiksi langattomissa verkoissa, joihin tietokoneet voivat liittyä ja joista ne voivat erota helposti. DHCP:tä käyttävästä tietokoneesta tulee asiakas. Tietokone lähettää pyynnön DHCP-palvelimille, valitsee yhden saamistaan tarjouksista ja vaihtaa sitten palvelimen kanssa sanomat, jolla sovitaan IP-osoitteen käyttöoikeudesta. Saatuaan IP-osoitteen asiakas käynnistään kolme ajastinta. Kun ensimmäisen ajastimen aika kuluu umpeen, asiakas yrittää uudistaa käyttöluvan. Jos toisen ajastimen aika kuluu umpeen, ennen kuin palvelin on vahvistanut käyttöluvan voimassaolon jatkamisen, asiakas lähettää uudistuspyynnön kaikille muillekin palvelimille. Jos viimeisenkin ajastimen aika umpeutuu, ennen kuin jatkoaika käyttöluvalle on vahvistettu, asiakas lopettaa IP-osoitteen käyttämisen ja aloittaa osoitteen hakuprosessin uudelleen. Kuvassa 23.4 on esitetty osoitteen haku- ja uusimisprosessien tilanvaihdot.

17 Automaattinen asetusmääritys käynnistettäessä (BOOTP, DHCP) 459 LISÄTIETOJA BOOTP on TCP/IP-protokollaperheeseen kuuluva standardiprotokolla. Croft ja Gilmore [RFC 951]: BOOTP-protokollan virallinen standardi ja BOOTP- sekä RARP-protokollien välinen vertailu. Reynolds [RFC 1084]: valmistajakohtaisen alueen käyttö. Braden [RFC 1123]: valmistajakohtaisen alueen käyttäminen aliverkon peitteen lähettämiseen. Droms [RFC 2131]: DHCP:n määritykset mukaan lukien yksityiskohtainen tilanvaihtoja koskeva kuvaus. Uudistettu versio julkaistaan pian. Alexander and Droms [RFC 2132]: DHCP:n optioiden tulkitseminen ja BOOTP:n valmistajakohtaiset laajennukset. Droms [RFC 1534]; BOOTP- ja DHCP-protokollien yhteensopivuus. HARJOITUKSIA 23.1 BOOTP-sanoma ei sisällä erityistä kenttää kellonajan tallentamista varten, vaan palvelin voi ilmoittaa ajan asiakkaalle valmistajakohtaisissa tiedoissa. Olisiko aikakenttä lisättävä pakolliseksi kentäksi? Perustele myönteinen tai kielteinen vastaus Osoita, että asetustietojen ja käyttöjärjestelmätiedostojen tallentaminen erikseen ei ole hyvä menetelmä. (Asiaa koskevia vihjeitä on RFC 951 -dokumentissa.) 23.3 BOOTP-sanoma on epäjohdonmukainen, koska siinä on kaksi kenttää asiakkaan IP-osoitetta varten ja yksi kenttä käyttöjärjestelmän nimeä varten. Jos asiakas jättää omalle IP-osoitteelleen varatun kentän tyhjäksi, palvelin palauttaa asiakkaan IP-osoitteen toisessa kentässä. Jos asiakas jättää käyttöjärjestelmän tiedostonimelle varatun kentän tyhjäksi, palvelin kirjoittaa nimen siihen. Miksi? 23.4 Lue standardista, miten asiakkaat ja palvelimet käyttävät ETAPIT (HOPS) -kenttää Kun BOOTP-asiakas vastaanottaa vastauksen laitatason yleissanomana, minkä perusteella se voi selvittää, onko vastaus tarkoitettu sille itselleen vai toiselle saman verkon BOOTP-asiakkaalle Aliverkon peitteen lähettäminen tietokoneelle BOOTP-sanomassa ICMP-sanoman sijasta kuormittaa vähemmän muita tietokoneita. Selitä miksi Lue standardista, kuinka DHCP-asiakas ja -palvelin voivat sopia käyttöluvan voimassaoloajan synkronoimatta kellojaan Oletetaan, että levymuistilla varustettu asiakas pyytää IP-osoitetta DHCP-palvelimelta. Jos osoite ja käyttöluvan voimassaoloaika tallennetaan levylle ja tietokone käynnistetään uudelleen käyttöluvan voimassaoloaikana, voiko tietokone käyttää osoitetta edelleen? Perustele myönteinen tai kielteinen vastaus Määrityksen mukaan DHCP-palvelimen antaman osoitteen käyttöluvan lyhin voimassaoloaika on yksi tunti. Voitko kuvitella tilanteen, jossa tästä minimiajasta aiheutuu hankaluuksia? Selitä miksi Lue RFC-dokumentista, kuinka DHCP määrittää uudistus- ja uudelleensitomisajastimien pituuden. Voiko palvelin määrittää vain toisen niistä? Perustele myönteinen tai kielteinen vastaus Kuvan 23.4 tilanvaihtokaaviossa ei ole esitetty uudelleenlähetyksiä. Lue standardista, kuinka monta kertaa asiakkaan olisi lähetettävä pyyntö uudelleen.

18 460 Luku Takaako DHCP sen, että asiakas ei esiinny salanimellä (toisin sanoen, voiko DHCP taata, että tietokoneen A asetustietoja ei lähetetä tietokoneelle B)? Pitääkö sama paikkansa BOOTP:n suhteen? Perustele myönteinen tai kielteinen vastaus DHCP määrittää, että asiakkaan on pystyttävä käsittelemään ainakin 312 oktettia optioita. Miksi juuri 312 oktettia? Voiko palvelimena toimiva tietokone pyytää osoitteen DHCP-palvelimelta? Jos voi, niin kuinka asiakkaat voivat tavoittaa palvelimen?

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

TCP/IP-protokollat ja DNS

TCP/IP-protokollat ja DNS TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2

Lisätiedot

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99 5093/98/FI/lopullinen WP 17 Tietosuojatyöryhmä Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä suositus 1/99 ohjelmistojen ja laitteistojen Internetissä suorittamasta ei-havaittavasta ja automaattisesta

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Ohjelmiston asennusopas

Ohjelmiston asennusopas Ohjelmiston asennusopas Oppaassa kerrotaan, miten ohjelmisto asennetaan USB- tai verkkoyhteydellä. Verkkoasennus ei ole käytettävissä malleissa SP 200/200S/203S/203SF/204SF. Jos haluat määrittää langattoman

Lisätiedot

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,

Lisätiedot

Ohjelmiston asennusopas

Ohjelmiston asennusopas Ohjelmiston asennusopas Oppaassa kerrotaan, miten ohjelmisto asennetaan USB- tai verkkoliitännän kautta. Verkkoasennus ei ole käytettävissä malleissa SP 200/200S/203S/203SF/204SF. Kaavio Kaaviossa kuvataan,

Lisätiedot

Käyttö- ja asennusohje. Neutron12-LAN etäluentalaite

Käyttö- ja asennusohje. Neutron12-LAN etäluentalaite NEUTRON12-LAN ETÄLUENTALAITE 1 Yleistä Neutron LAN on tarkoitettu käytettäväksi pulssitietojen tuntikohtaiseen keräämiseen sekä raportointiin erilaisista pulssitietoja lähettävistä laitteista, kuten energia-,

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

PANKKILINJAN FTP - KUVAUS

PANKKILINJAN FTP - KUVAUS PANKKILINJAN FTP - KUVAUS 2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO...2 YLEISTÄ...3 YHTEYSKÄYTÄNTÖ...4 YHTEYDEN AVAAMINEN JA FTP-SISÄÄNKIRJAUS...4 ASIAKKAAN JA PANKIN TODENNUS...5 PALVELUN PYYNTÖ...5 AINEISTON

Lisätiedot

MultiBoot. Käyttöopas

MultiBoot. Käyttöopas MultiBoot Käyttöopas Copyright 2006 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan erikseen

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS. Tulostuslokin tallennus verkkoon. Versio 0 FIN

VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS. Tulostuslokin tallennus verkkoon. Versio 0 FIN VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS Tulostuslokin tallennus verkkoon Versio 0 FIN Oppaassa käytetyt kuvakkeet Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa kuvaketta: Vinkki kertoo, miten toimia tietyissä tilanteissa, tai

Lisätiedot

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin Zyxel Prestige 645 ISP Zyxel Prestige 645 WEB Zyxel Prestige 645R Zyxel Prestige 645 Ennen aloitusta tarkista,

Lisätiedot

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä.

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä. Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Android Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Android-laitteeseesi, voit

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen

Lisätiedot

Tämän kurssin sisältö. Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. T-110.4100 Tietokoneverkot. TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet

Tämän kurssin sisältö. Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. T-110.4100 Tietokoneverkot. TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Tämän kurssin sisältö, TkL Tutkija, T-laitos, TKK TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 1 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/opinnot.tik.tietokoneverkot

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0

ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP Asioita, jotka tulee huomioida ennen asennusta! Koska palvelu sisältää myös sharing-ominaisuuden, on asiakas itse vastuussa millaisia tiedostoja palvelimelle varmuuskopioi ja kenelle

Lisätiedot

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä.

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Foscam kameran etäkäyttö Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Kamera sijoitetaan aina paikalliseen lähiverkkoon (LAN) jossa

Lisätiedot

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

ANVIA VARMUUSKOPIOINTI 2.3

ANVIA VARMUUSKOPIOINTI 2.3 1(6) ANVIA VARMUUSKOPIOINTI 2.3 Asioita, jotka tulee huomioida ennen asennusta! Koska palvelu sisältää myös sharing-ominaisuuden, on asiakas itse vastuussa millaisia tiedostoja palvelimelle varmuuskopioi

Lisätiedot

Verkko-opas. Windows-määritykset Tulostinpalvelimen käyttö Tulostimen valvonta ja konfigurointi Liite

Verkko-opas. Windows-määritykset Tulostinpalvelimen käyttö Tulostimen valvonta ja konfigurointi Liite Verkko-opas 1 2 3 4 Windows-määritykset Tulostinpalvelimen käyttö Tulostimen valvonta ja konfigurointi Liite Lue tämä käyttöohje huolellisesti ennen tuotteen käyttöä ja säilytä se tulevaa tarvetta varten.

Lisätiedot

Tomi Stolpe Versio 20070528 ALI- JA YLIVERKOTTAMINEN. Esim. C-luokan verkko 194.240.186.0 on aliverkotettu, 3 bittiä käytetty Aliverkottamiseen.

Tomi Stolpe Versio 20070528 ALI- JA YLIVERKOTTAMINEN. Esim. C-luokan verkko 194.240.186.0 on aliverkotettu, 3 bittiä käytetty Aliverkottamiseen. ALIVERKOTTAMINEN 1. Esim. C-luokan verkko 194.240.186.0 on aliverkotettu, 3 bittiä käytetty Aliverkottamiseen. IP-osoitteiden 3 ensimmäistä numeroa pysyvät aina samana ja sen takia tarkastellaan IP-osoitteen

Lisätiedot

MINI-LEXIA OPAS Versio 4.31

MINI-LEXIA OPAS Versio 4.31 Mini-Lexia-opas 2012 MINI-LEXIA OPAS Versio 4.31 Sisältö Yleistä Lexiasta ja Mini-Lexiasta... 2 Ohjeet Lexian ammattikäyttäjälle: Harjoitusten siirtäminen... 2 Harjoitusten siirtäminen muistitikulla...

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA OE/OSSPEAKER V.10.3 7.3.2007 KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA OE/OSSPEAKER V.10.3 SISÄLLYSLUETTELO

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA OE/OSSPEAKER V.10.3 7.3.2007 KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA OE/OSSPEAKER V.10.3 SISÄLLYSLUETTELO KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA OE/OSSPEAKER V.10.3 OESPEAKER VERSIO 10.3 OSSPEAKER VERSIO 10.3 TILA: 3.3.2007 SISÄLLYSLUETTELO Ohjelman asennus... 2 Radiorastien liittäminen... 2 Taustatietojen syöttö... 2 Verkon

Lisätiedot

Connection Manager -käyttöohje

Connection Manager -käyttöohje Connection Manager -käyttöohje 1.0. painos 2 Sisältö Tee yhteysongelmien vianmääritys 10 Tietoja yhteydenhallintasovelluksesta 3 Näin pääset alkuun 3 Avaa yhteydenhallintasovellus 3 Tarkista nykyisen yhteyden

Lisätiedot

Sivu 1/5 Mitä CD- tai DVD-muotoa tulisi käyttää? Tässä artikkelissa Tarpeita vastaavan levyn ja muodon valinta Tietoja Live File Systemin ja masteroidun levymuodon eroista Miksi Live File System -muodosta

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Miksi ABLOY CLIQ etähallintajärjestelmä?

Miksi ABLOY CLIQ etähallintajärjestelmä? ABLOY CLIQ avainten ohjelmoitava etähallintajärjestelmä 11.02.10 1 An ASSAABLOY Group brand Miksi ABLOY CLIQ etähallintajärjestelmä? Mahdollistaa avainten hallinnan maantieteellisesti laajoissa tai suurissa

Lisätiedot

Hand Held Products Net Base telakan sisäisten IP osoitteiden muuttaminen. Käyttöohje 16.11.2007

Hand Held Products Net Base telakan sisäisten IP osoitteiden muuttaminen. Käyttöohje 16.11.2007 Hand Held Products Net Base telakan sisäisten IP osoitteiden muuttaminen Käyttöohje 16.11.2007 2 SISÄLLYS 1. NET BASE... 3 2. YHTEYS NET BASEEN KÄYTTÄMÄLLÄ RS232 - SARJALIIKENNETTÄ... 4 3. YKSITYISKOHTAISET

Lisätiedot

Käyttö- ja asennusohje

Käyttö- ja asennusohje 11.8.2015 V1.0 Käyttö- ja asennusohje GMU391 Etäluentalaite ionsign Oy PL 246, Valtakatu 9-11, 26100 Rauma ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 GMU391 ETÄLUENTALAITE 1

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Asentaminen Android-laitteeseen

Asentaminen Android-laitteeseen Asentaminen Android-laitteeseen Huomaa! Tarkempia tietoja ohjelmien asentamisesta saat tarvittaessa puhelimesi käyttöoppaasta. MyMMX mobile -sovelluksen asentaminen Android-laitteeseen: 1. Avaa laitteesi

Lisätiedot

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01 Tietoliikenneohjelmointi v. 0.01 Kurssin suoritus ja tavoitteet Kurssin suoritus kerrotaan erikseen. Tavoitteet: Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa verkossa toimivia asiakas/palvelin sovelluksia. Protokollat

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 1: Microsoft Windows Server 2008 käyttöjärjestelmän asennus ja AD, DNS ja DHCP palveluiden käyttöönotto Dynamic Host Configuration Protocol, DHCP Domain

Lisätiedot

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas Sivu 1/5 Kytkentäopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 8 Windows 7 SP1 Windows 7 Windows Server 2008

Lisätiedot

VIP X1600 XFM4 VIP-X1600-XFM4A/VIP-X1600-XFM4B. Pika-asennusopas

VIP X1600 XFM4 VIP-X1600-XFM4A/VIP-X1600-XFM4B. Pika-asennusopas VIP X1600 XFM4 VIP-X1600-XFM4A/VIP-X1600-XFM4B fi Pika-asennusopas VIP X1600 XFM4 Yleisiä tietoja fi 2 1 Yleisiä tietoja Nämä ohjeet (Pika-asennusopas) liittyvät lähetinmoduuleihin VIP X1600 XFM4A ja VIP

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön Microsoft Outlook Web Access Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön 1 Käyttö työpaikalla (Hallinto-verkossa) Käynnistetään sähköposti Työpöydällä olevasta Faiposti-pikakuvakkeesta (hiirellä kaksoisklikkaamalla).

Lisätiedot

MultiBoot Käyttöopas

MultiBoot Käyttöopas MultiBoot Käyttöopas Copyright 2006 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan erikseen

Lisätiedot

Tikon ostolaskujen käsittely

Tikon ostolaskujen käsittely Toukokuu 2014 1 (8) Toukokuu 2014 2 (8) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen aktivointi... 5 6. Eräajot

Lisätiedot

Linux. Alkutarkistukset

Linux. Alkutarkistukset Linux Alkutarkistukset Kytkentäkaapeli Kytkentäkaapelia voidaan nimittää myös esim. CAT 5 kaapeliksi tai verkkokaapeliksi. Kytkentäkaapeli ei yleensä kuulu vakiona uuden mikron tai verkkokortin varustuksiin.

Lisätiedot

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Lähettäjä: 0:A vastaanottaja: ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys

Lisätiedot

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello PEM1123/ 410993A Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello ABB i-bus KNX SW/S2.5 Viikkokello Sisällysluettelo 1.0 Kuvaus 1.1 Laitteen käyttö...3 1.2 Ominaisuudet...3 1.3 Näppäimet ja osat...4 1.4 Tekniset

Lisätiedot

UTIFLEET-VARAUSJÄRJESTELMÄ KÄYTTÄJÄN OHJE. Gospel Flight ry

UTIFLEET-VARAUSJÄRJESTELMÄ KÄYTTÄJÄN OHJE. Gospel Flight ry UTIFLEET-VARAUSJÄRJESTELMÄ Gospel Flight ry Versio 1.0 Hyväksytty Tekijä 1.11.2005 Tarkastanut 1.11.2005 Hyväksynyt Juha Huttunen 3.11.2005 Helia UTIFLEET-TIETOJÄRJESTELMÄ 2 SISÄLLYS 1 SOVELLUKSEN KÄYTTÖOIKEUDET

Lisätiedot

TiiMiMobile. KÄYTTÖOHJE v. 1.01

TiiMiMobile. KÄYTTÖOHJE v. 1.01 KÄYTTÖOHJE v. 1.01 KUVAUS TiiMiMobile on matkapuhelimessa toimiva Java -sovellus, jolla voi luoda etäyhteyden TiiMi-sarjan säätimeen. Yhteyden luonti voi tapahtua joko suoraan säätimeen tai palvelimen

Lisätiedot

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) 1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) Olette pomosi kanssa tarkastaneet asiakkaan tekemän ja sinun korjaaman suunnitelman ja tehneet oman versionsa siitä. Noudata siis tätä tekemäänne uutta

Lisätiedot

Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen

Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen Liikenteen turvallisuusvirasto 27.9.2012 Sisällysluettelo Luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien

Lisätiedot

Tehtävä: FIL Tiedostopolut

Tehtävä: FIL Tiedostopolut Tehtävä: FIL Tiedostopolut finnish BOI 2015, päivä 2. Muistiraja: 256 MB. 1.05.2015 Jarkka pitää vaarallisesta elämästä. Hän juoksee saksien kanssa, lähettää ratkaisuja kisatehtäviin testaamatta esimerkkisyötteillä

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

Adobe -määrälisensointi

Adobe -määrälisensointi Adobe -määrälisensointi VIP-asiakkaiden hallintakonsolin käyttöopas Value Incentive Plan -ohjelmalle (VIP) Versio 2.5 9..203 Sisältö Mikä on VIP-asiakkaiden hallintakonsoli?... 4 Näin pääset alkuun VIP-ohjelmassa...

Lisätiedot

Network Services Location Manager. Verkon ylläpitäjän opas

Network Services Location Manager. Verkon ylläpitäjän opas apple Network Services Location Manager Verkon ylläpitäjän opas Tässä dokumentissa esitellään Network Services Location (NSL) Manager ja kerrotaan, miten verkko voidaan asettaa niin, että se hyödyntää

Lisätiedot

Asennusopas. Huomautus. Observit RSS

Asennusopas. Huomautus. Observit RSS Asennusopas Observit RSS Versio 5.3 Huomautus Tämä opas on uusia asennuksia varten. Axis-kamerapaketti sisältää käytettävän lehtisen. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä tukeen: +46 60 61 67 50. Tarjoaja:

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222 Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Verkkokerros Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

1. JOHDANTO... 2. 1.1 Rekisteröityminen... 2. 1.2. Henkilökohtaiset asetukset... 3. 1.3. Salasanan muuttaminen ja uuden salasanan tilaaminen...

1. JOHDANTO... 2. 1.1 Rekisteröityminen... 2. 1.2. Henkilökohtaiset asetukset... 3. 1.3. Salasanan muuttaminen ja uuden salasanan tilaaminen... 1 HAKIJAN OHJEET Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1 Rekisteröityminen... 2 1.2. Henkilökohtaiset asetukset... 3 1.3. Salasanan muuttaminen ja uuden salasanan tilaaminen... 4 2. OMA PROFIILINI... 5 2.1. Liikkuminen

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2011 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Directory Information Tree

Directory Information Tree IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu

Lisätiedot

KServer Etäohjaus Spesifikaatio asiakaspuolen toteutuksille

KServer Etäohjaus Spesifikaatio asiakaspuolen toteutuksille KServer Etäohjaus 1 (5) KServer Etäohjaus Spesifikaatio asiakaspuolen toteutuksille Palvelimen toteutuksen ollessa versio 1.0, spesifikaation versio 1.0.0. 2009, Riku Eskelinen/ KServer Software Development

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

HALLINTAPANEELI - UUDEN ASIAKKAAN LISÄÄMINEN

HALLINTAPANEELI - UUDEN ASIAKKAAN LISÄÄMINEN HALLINTAPANEELI - UUDEN ASIAKKAAN LISÄÄMINEN 1. PERUSTIETOJEN SYÖTTÄMINEN 1. Valitse ylävalikosta Tilit 2. Valitse Luo uusi 3. Kirjoita asiakkaan tiedot 4. Lopuksi tallenna Y-tunnus kenttään kannattaa

Lisätiedot

CABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely

CABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Release Notes 5.4 CABAS Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Olemme päivittäneet ja nykyaikaistaneet CABASin kuvien ja dokumenttien käsittelyn. Nyt kuvia voi vetää hiiren osoittimella ja pudottaa ne kuvaluetteloon.

Lisätiedot

Maventa Connector Käyttöohje

Maventa Connector Käyttöohje Maventa Connector Käyttöohje 17.4.2015 Sisällys 1. Esittely... 2 1.1. Käytön edellytykset... 2 1.2. Tuetut aineistomuodot... 2 2. Asennustiedosto... 3 2.1. Sisäänkirjautuminen... 7 3. Asetuksien määrittäminen...

Lisätiedot

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 ICT1TN002 1/11 Tietokone ja tietoverkot Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkkoasetusten vaikutuksesta Tässä harjoituksessa tutustutaan labrassa lähiverkon toimintaan tekemällä

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: OpenVPN

TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: OpenVPN TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: OpenVPN OpenVPN- yhteys kahden TW- EAV510/TW- EAV510AC laitteen välille HUOM! Jos yhteyttä käytetään 3G/4G/LTE- verkon yli, pitää käytössä olla operaattorilta julkiset IP- osoitteet

Lisätiedot

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla

Lisätiedot

Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset

Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset Sivu 1/6 Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset Tässä ohjeessa kerrotaan, miten teet kannettavan tietokoneesi ja WLANkännykkäsi määrittelyt. Ohjeet on tarkoitettu sellaiselle yritykselle, jolla on

Lisätiedot

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä OLAP-kuution teko Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä Tavoitteena on luoda OLAP-kuutio Northwind-tietokannan tilaustiedoista

Lisätiedot

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO JOUNI HUOTARI 2005-2010 OLAP-OHJETEKSTIT KOPIOITU MICROSOFTIN OHJATUN OLAP-KUUTION TEKO-OHJEESTA ESIMERKIN KUVAUS JA OLAP-MÄÄRITELMÄ

Lisätiedot

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005 Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer

Lisätiedot

Ostokorin hintasäännöt

Ostokorin hintasäännöt Ostokorin hintasäännöt Tilaussumman ylittyessä ilmainen toimitus Ensimmäisessä esimerkissä ei asikkaan tarvitse lisätä ostoskorissa alennuskoodia vaan se lasketaan automaattisesti, kun sääntö astuu voimaan

Lisätiedot

Asennus. Langaton NETGEAR 802.11ac -tukiasema WAC120. Pakkauksen sisältö. NETGEAR, Inc. 350 East Plumeria Drive San Jose, CA 95134 USA.

Asennus. Langaton NETGEAR 802.11ac -tukiasema WAC120. Pakkauksen sisältö. NETGEAR, Inc. 350 East Plumeria Drive San Jose, CA 95134 USA. Tavaramerkit NETGEAR, NETGEAR-logo ja Connect with Innovation ovat NETGEAR Inc:n ja/tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä ja/tai rekisteröityjä tavaramerkkejä Yhdysvalloissa ja/tai muissa maissa. Tietoja

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO HARJOITUS: asennus ja konfigurointi TVAT-141 Windows Server 2008 Trial (120 days) Active Directory, AD Domain Name System, DNS Dynamic Host Configuration Protocol,

Lisätiedot

Nokia C110/C111-langattoman lähiverkon kortti. Asennusopas

Nokia C110/C111-langattoman lähiverkon kortti. Asennusopas Nokia C110/C111-langattoman lähiverkon kortti Asennusopas VAATIMUSTENMUKAISUUSILMOITUS NOKIA MOBILE PHONES Ltd ilmoittaa vastaavansa siitä, että tuotteet DTN-10 ja DTN-11 noudattavat Euroopan neuvoston

Lisätiedot

ARKIPÄIVÄN SUOMEA-ohjelma vaatii toimiakseen multimedia-pc:n, jossa on seuraavat tekniset ominaisuudet ja ohjelmat asennettuna.

ARKIPÄIVÄN SUOMEA-ohjelma vaatii toimiakseen multimedia-pc:n, jossa on seuraavat tekniset ominaisuudet ja ohjelmat asennettuna. ASENNUS Ennen ARKIPÄIVÄN SUOMEA-ohjelman käytön aloittamista se on asennettava tietokoneeseen. Asentaminen suoritetaan alla esitettävien ohjeiden mukaisesti. Huom: ARKIPÄIVÄN SUOMEA-ohjelmasta on saatavana

Lisätiedot

Windows Phone. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Windows Phone 8 -puhelimessa.

Windows Phone. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Windows Phone 8 -puhelimessa. Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Windows Phone Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Windows-puhelimeesi,

Lisätiedot

Tietokoneet ja verkot. Kilpailupäivä 2, torstai 26.1.2005. Kilpailijan numero. allekirjoitus. nimen selvennys. Sivu 1

Tietokoneet ja verkot. Kilpailupäivä 2, torstai 26.1.2005. Kilpailijan numero. allekirjoitus. nimen selvennys. Sivu 1 Kilpailupäivä 2, torstai 26.1.2005 Kilpailijan numero allekirjoitus nimen selvennys Sivu 1 Tietokoneet ja verkot PÄIVÄ 2: Yrityksen palvelimen ja työasemien asentaminen ja konfigurointi sekä turvallisen

Lisätiedot

ADMIN. Käyttöopas 08Q4

ADMIN. Käyttöopas 08Q4 ADMIN Käyttöopas 08Q4 Sisällysluettelo Uuden käyttäjän lisääminen...3 Käyttäjän poistaminen...3 Oikeudet...4 Käyttäjäasetukset...6 Aktiviteetin määritys...8 Aktiviteetin määrittely...8 Kenttämäärittelyt...9

Lisätiedot

Nexetic Shield Unlimited

Nexetic Shield Unlimited Nexetic Shield Unlimited Käyttöohje 1. Asennus ja käyttöönotto 2. Ohjelman käyttäminen 3. Lisäasetukset 4. Tietojen palautus 1. Asennus ja käyttöönotto Asiakasohjelman asennus Tehtyäsi tilauksen varmistusohjelmasta

Lisätiedot

ALVin käyttöohjeet. Kuvaus, rajaus ja tallennus puhelimella ALVin -mobiilisovelluksen avulla dokumentit kuvataan, rajataan ja tallennetaan palveluun.

ALVin käyttöohjeet. Kuvaus, rajaus ja tallennus puhelimella ALVin -mobiilisovelluksen avulla dokumentit kuvataan, rajataan ja tallennetaan palveluun. ALVin käyttöohjeet Nämä käyttöohjeet sisältävät hyödyllisiä vinkkejä palvelun käyttöön. Ne kannattaa lukea ennen palvelun käyttöä. Jos kuitenkin kohtaat ongelmia etkä löydä niihin ratkaisua näistä käyttöohjeista

Lisätiedot

T2V2 Turvallisuushavaintoilmoitussanomakuvaus

T2V2 Turvallisuushavaintoilmoitussanomakuvaus Versio: 0.5 Muokattu: 23.6.2008 2(10) SISÄLLYS 1 Tarkoitus...3 1.1 Rajaus...3 1.2 Dokumentaatio...3 2 Tietojen esitystavat...3 2.1 Numeerinen tieto...3 2.2 Päivämäärät ja kellonajat...3 2.3 Totuusarvot...4

Lisätiedot

Nexetic Shield Unlimited

Nexetic Shield Unlimited Nexetic Shield Unlimited Käyttöohje 1. Asennus ja käyttöönotto 2. Ohjelman käyttäminen 3. Lisäasetukset 4. Tietojen palautus 1. Asennus ja käyttöönotto Asiakasohjelman asennus Tehtyäsi tilauksen varmistusohjelmasta

Lisätiedot

Office 365:n käyttäminen Windows Phonessa

Office 365:n käyttäminen Windows Phonessa Office 365:n käyttäminen Windows Phonessa Pikaopas Tarkista sähköposti Määritä Windows Phone lähettämään ja vastaanottamaan Office 365 -sähköpostia. Tarkista kalenteritiedot missä liikutkin Windows Phoneen

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen

Lisätiedot

Avoimet standardit ja integraatio

Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Trendin ainutlaatuinen lähestymistapa avoimiin standardeihin ja integraatioon tarjoaa odottamasi hyödyt, sekä markkinoiden johtavat innovaatiot

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

WEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions 2009-2011

WEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions 2009-2011 WEIKKA Asennus opas Hannu-Matti Lemettinen WEIKKA OHJELMAN ASENNUS Weikka ohjelman asennuksessa tarvitaan kaksi tiedostoa. Setup.exe sekä Weikka.msi tiedostot. Asennus käynnistetään suorittamalla (kaksoisnapsautus)

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN JA OHJELMISTOJEN ASENTAMINEN SEKÄ KONFIGUROINTI

TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN JA OHJELMISTOJEN ASENTAMINEN SEKÄ KONFIGUROINTI TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN JA OHJELMISTOJEN ASENTAMINEN SEKÄ KONFIGUROINTI Käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen asentaminen ja konfigurointi Pe 13.30-16.30

Lisätiedot

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP]

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] HOWTO: Tulospalveluohjelman asetusten määrittely verkkokäytössä 1/5 HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] Kaksi tietokonetta saa kytkettyä keskenään

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.3. Nokia 8310 -puhelimelle. Copyright Nokia Mobile Phones 2001. Kaikki oikeudet pidätetään Issue 6

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.3. Nokia 8310 -puhelimelle. Copyright Nokia Mobile Phones 2001. Kaikki oikeudet pidätetään Issue 6 PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.3 Nokia 8310 -puhelimelle Copyright Nokia Mobile Phones 2001. Kaikki oikeudet pidätetään Issue 6 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON

Lisätiedot