PERTTI KETTUNEN PERTIN LUKEMAA KESÄLLÄ 2008 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA. Strategiklubi ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERTTI KETTUNEN PERTIN LUKEMAA KESÄLLÄ 2008 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA. Strategiklubi ry www.strategiklubi.fi"

Transkriptio

1 Strategiklubi ry PERTTI KETTUNEN PERTIN LUKEMAA KESÄLLÄ 2008 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA Past-Oltermanni Keijo Valve on juuri luovuttanut käätysalkun seuraajalleen Mirja-Yli-Erkkilälle. Tällä hymyllään hän siirsi vaativat, mutta iloiset oltermannin tehtävät Mirjalle Yritysjäseninä Strategiklubin toimintaa tukevat: Taloustieteiden tiedekunta Jäsenkirje 3/2008

2 1 SISÄLLYS 1 SYKSY ON JO PITKÄLLÄ 3 VIESTEJÄ MAAILMALTA 4 Pojat, tytöt ja osaaminen 4 Ruotsin yksityiset kansakoulut 4 Elintarvikkeiden hinnat ja köyhyys 5 Köyhyyden suhteellisuus 5 Strategiointi sosiaalisena toimintana 6 Baabelin tornin rakentajat 7 Atomiaseet Euroopassa 8 Sairaalaturismi kasvaa 9 KESÄKUUN HARVARD BUSINESS REVIEW STRATEGIASTA 9 KRITIIKKI, TEESKENTELY JA SALAILU 13 Marko Järvenpää TUTKIMUSHANKKEESSA KEHITETTIIN VERKOSTOMITTARISTO 16 Hannu Niittykangas YRITTÄJYYDESTÄ YLIOPISTOLLISENA OPPIAINEENA 21 Paavo Lintula SUURI KUPLA? 29 Paavo Lintula KIRJA-ARVIO: VESA HEIKKINEN & TUURE HURME, HÖLYNPÖLYIMURI 34

3 2 Paavo Lintula ARTIKKELI ARVIO: Jacqueline Fendt ja Wladimir Sachs, Grouded Theory Methods In Management Research: Users Perspectives. Organizational Research Methods 11(3) Heinäkuu Paavo Lintula KIRJA-ARVIO: JOHN MCAULEY, JOANNE DUBERLEY, PHIL JOHNSON, ORGANIZATION THEORY. CHALLENGES AND PERSPECTIVES. PRENTICE-HALL SoL CONFERENCE ESPOON DIPOLISSA Kesää 2008 kuvaa hyvin tämä Pertin ottama kuva 42

4 3 SYKSY ON JO PITKÄLLÄ Syksy on jo pitkällä, siltä ainakin tuntuu. Syksyiseltä tuntui tänä aamuna, vain muutama aste lämpöä ja kirkas auringon paiste. Oli kaunis kuulas syksypäivä. Syksyiseltä on tuntunut jo pitkään syyssateiden alla värjötellessä. Mutta eipä hätää mitään Strategiklubin toiminta trimmattu käynnistysvaiheeseen tulevaa talvea varten. Toiminta alkaa aivan heti. Pertin Lukeman tämä numero on osa käynnistystä. Vuosi sitten solmittu yhteistyösopimus taloustieteiden tiedekunnan kanssa näkyi monella positiivisella tavalla jo viime vuoden ohjelmassa. Nyt olemme askeleen pitemmällä yhteistyössä. Tiedekunnan jäsenten kirjoituksia on tässäkin lehden numerossa. He esiintyvät klubin tilaisuuksissa niin alustajina kuin keskustelijoina. Yhteistyö opintoasioissa etenee ja sillä rintamalla voi klubilta odottaa uusia avauksia. Kiintoisia ja piristäviä tapahtumia on pitkin pimenevää syksyä. Tässä muutama esimerkki tulevista tapahtumista. Syyskuussa klo klubi järjestää yliopiston juhlasalissa kaikille avoimen sävähdyttävän seminaarin teemana Hyvä-Paha Globalisaatio. Sävähdyttäväksi seminaarin tekevät erityisesti sen tulevaa koskevat entä, jos kysymykset. Tulkaa mukaan ja tuokaa ystävännekin. Tässäkin tilaisuudessa on mukana niin klubin kuin tiedekunnan väkeä. Syksyyn kuuluvat myös keskusteluillat, Juha Koskisen järjestämä verkostoja tai ehkäpä yhteisöllisyyttä pohtiva ilta Ruokkeentiellä ja Jari Syrjälän järjestämä yritys- ja johtamisaiheinen ilta Keski-Suomen Osuuspankin tiloissa. Tutkimusseminaari aloittaa Jyväskylässä, jolloin alustajina ovat Paavo Lintula organisaatiotutkimuksen haasteista ja Teppo Sintonen kriittisyydestä organisaatiotutkimuksessa. Tapahtumat ovat toiminnan ydintä. Aktiiviset keskustelut ja haastavat kysymyksenasettelut auttavat meitä näkemään eteenpäin, mutta yhtä hyvin myös selkiyttämään kuvaamme tästä päivästä, sumuisessa ja sateisessa syksyssä ja maailmassa. Hyvää syksyä toivottaen

5 4 VIESTEJÄ MAAILMALTA Pojat, tytöt ja osaaminen Pojat ovat parempia matematiikassa, tytöt lukemisessa. Se on Economist lehden kesäkuun alun numeron mukaan vanha totuus tai ainakin uskomus. European University Institute on tutkinut asiaa OECD:n keräämän 40 maan yhteensä vuotiaan nuoren laskemisen ja lukemisen testiaineiston perusteella. Koko aineiston tasolla vanha uskomus piti paikkansa. Pojat olivat parempia matematiikassa tytöt lukemisessa ja siihen liittyvissä taidoissa. Aineistoa tarkemmin eriteltäessä ilmeni eräs hyvin kiintoisa piirre. Mitä tasa-arvoisempi maa on, sitä pienemmäksi käy ero matematiikan osaamisessa. Pohjoismaissa, joista jutussa mainitaan Ruotsi, Norja ja Islanti, eroa ei enää ole. Islannissa tytöt menestyvät jo poikia paremmin matematiikassakin. Ero matemaattisen osaamisen tasossa selittyy kulttuurilla sanovat tutkimuksen tekijät. Lukemisessa osaamisen ero ei muutu yhteiskunnan tasa-arvon mukaisesti, ei ainakaan pienene, pikemminkin tyttöjen ylivoima näyttää kasvavan. Mitenkähän hyviä tytöt ovat Suomessa poikiin verrattuna matematiikan taidoissa. Se kävisi tuon jutun mukaan mittariksi yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta. Suomea ei jutussa mainita, tuskin olemme vielä pohjoismaisella tasolla tässä asiassa. Ruotsin yksityiset peruskoulut Ruotsissa 10% peruskoululaisista käy koulunsa yksityisissä kouluissa. Kouluja pyörittävät sitä varten perustetut osakeyhtiöt. Suurimmilla voi olla omistuksessaan useampi kymmenen koulua. Yhtiöt antavat aivan kunnollisen tuotot omistajilleen, 5-7% pääomalle ja ovat ilmaisia kuten kuntien koulutkin. Enpä ole asiasta ennen kuullut ja oudolta se nytkin kuulosti, Ruotsissa yksityisiä, voittoa tuottavia, yhtiömuotoisia peruskouluja. Ruotsissa näyttää yksityisen koulun perustaminen olevan paljon helpompaa kuin Suomessa. Kun tietyt perusvaatimukset täyttää niin koulun voi perustaa. Kunta maksaa jokaisesta oppilaasta sen mitä se oppilasta kohden käyttää omissa kouluissaan, nykyisin noin kr vuodessa. Yksityisten koulujen menestys perustuu tehokkaaseen toiminnan organisointiin. Esimerkkinä artikkelissa käytettiin suurta Kunskapsskolan yhtiötä. Sillä on nyt jo 30 koulua, 700 opettajaa ja oppilasta. Viime vuoden liikevaihto oli 655 milj. kr ja voitto 62 miljoonaa. Tietotekniikkaa käytetään paljon hyväksi. Omilla verkkosivuilla (Kunskapsporten) on koko lukusuunnitelma ja aineisto. Opiskelusta on tavallista suurempi osa itseopiskelua tai pienryhmätyötä. Jokaisen oppilaan kanssa keskustellaan viikoittain saavutukset ja suunnitellaan seuraavan viikon työt. Koulutilat ovat hyvät mutta eivät ylelliset. Voimistelu- ja urheilutiloja vuokrataan muilta. Kotitalous, käsityöt ja taideaineet opetetaan keskitetysti lyhyinä jaksoina usean koulun yhteisissä tiloissa. Opettajilla on vuosilomaa 7 viikkoa, muun ajan koulujen lomista he käyttävät

6 5 oppimateriaalin valmistamiseen itselleen tulevaksi vuodeksi ja koulun verkkoon. Lähtökohta on, että lukuvuoden aikana he eivät valmistele omaa opetustaan vaan voivat omistaa aikaansa oppilaille. Kunskapsskolan yhtiötä on toimintatavaltaan verrattu IKEAan, paljon työtä jätetään asiakkaan hoidettavaksi, kaikki on pitkälle standardoitua ja tehokasta. Miksi ihmeessä Suomessa ei ole tämä malli noussut esiin keskustelussa kouluista, etenkin homekouluista, oppimisesta ja kuntien talousvaikeuksista? Elintarvikkeiden hinnat ja köyhyys Samassa lehdessä, kesäkuun alun Economistissa, oli toinenkin kiintoisa pikkuviesti meille. Vapaa maailmankauppa on satoja vuosia vanha idea ja monille unelmakin. Artikkelissa sivutaan niin elintarvikkeiden käyttämistä polttoaineiden raaka-aineena kuin kansallisen ruokahuollon turvaamisen argumenttia vapaakaupan vastustamisessa. Keskeinen tarkasteltu kysymys oli kuitenkin maatalouden tukiaisten, tullien ja muiden kaupan esteiden merkitys elintarvikkeiden hinnoille ja niiden kautta maailman köyhille. Peruskaava on se, että tullien poistaminen laskee elintarvikkeiden hintoja, tukiaisten poistaminen nostaa, mutta mikä on yhteisvaikutus eri maissa? Artikkelissa referoidaan monia tutkimuksia, jotka ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia. Eräs mainitsemisen arvoinen on Hertel, Keeney, Ivanic, Winters -tutkimus, joka perustui suureen simulointimalliin ja 15 maan yhtensä yli miljardin ihmisen kulutuskäyttäytymisen tietoihin. Tutkimuksen mukaan täysin vapaa elintarvikkeiden maailmankauppa vähentäisi köyhyyttä tutkituista maista 13:ssa ja lisäisi 2.ssa. Lopullinen vastaus ei varmaan tämäkään ole, siinä määrin keskenään ristiriitaisia ovat eri toimenpiteiden seuraukset eri maissa ja kulttuureissa. Polttoaineiden kallistumisen ja ruokakriisin saavuttamat mittasuhteet taitavat olla jo niin suuri asia, että sen ratkomisessa ei enää voida lähteä pelkästään tukiaisten ja kaupanesteiden ongelmien ratkomisesta. Köyhyyden suhteellisuus Elintarvikkeiden ja polttoaineiden hintojen nousu on saanut ihmiset miettimään uudelleen rahankäyttöään. Economist tarkasteli elokuun lopun numerossaan tutkimustuloksia rahankäytöstä niissä 10 maassa, joissa tutkimukseen vastanneista oli eniten sellaisia, joilta ei jäänyt pakollisten menojen jälkeen yhtään vapaasti käytettävästi tai säästettäväksi. Kaikkiaan tutkittuja maita oli 51. Luettelon joukko on erikoinen. Siinä on sekä köyhiä että rikkaita maita ja kaikkein kurjimmat puuttuvat kokonaan.

7 6 Suomalaiset pääsivät listalle viimeisinä, mutta onhan sekin saavutus. Vain 9 maassa suhteellisesti enemmän väkeä, jolla ei yhtään mitään jää pakollisten menojen jälkeen. Suomessa heitä näyttäisi olevan noin 16% väestä, suunnilleen sama osuus kuin Etelä Afrikassa. Hieman omituiselta vaikuttaa Yhdysvaltojen toinen sija, neljännes väestä on niin köyhää. Kuluttajien luottamus omaan talouteen korreloi aika huonosti köyhien osuuden kanssa. Suomessa luottamus omaan talouteen on lähes vahvaa, mutta hyvin luottavat omaa talouteensa myös amerikkalaiset ja etelä-afrikkalaiset. Jos rahaa jää vapaasti käytettävästi, niin mihin se käytetään? Tässä kysymyksessä vastausten vaihtelu maailman eri laidoilla oli suurta. Tyynenmeren seuduilla rahat säästetään. Useimmiten ne pannaan suoraan pankkitilille. Venäjällä ne käytetään vaatteisiin. Pohjoismaissa lomamatkat ovat lähes välttämättömyys. Mitä tästä köyhyyden kuvasta voi päätellä? Ainakin sen, että köyhyyden kokeminen on suhteellista ja että köyhyys on hyvin erilaista tasoltaan ja sisällöltään eri maissa. Strategiointi sosiaalisena toimintana Tämä viesti on edellisiä lähempää, se on Suomen Turusta. Liiketaloudellisen Aikakauskirjan numerossa 1/2008 oli mukana virkaanastumisesitelmää. Toinen niistä oli Juha Laurilan esitelmä Turun Kauppakorkeakoulusta viime syksyltä.

8 7 Artikkelissa tarkasteltiin erästä strategisen johtamisen tutkimuksen uutta näkökulmaa. Organisaatioteoreettinen näkökulma on Laurilan mukaan vahvistunut ja tuonut paljon uutta ja hyvää strategisen johtamisen tutkimukseen ja tutkimuksen tuloksiin. Itse hän kuvaa uuden näkökulman antamia positiivisia tuloksia näin: Mielestäni näemme nyt kirkkaammin, että strateginen johtaminen ja sitä tekevät ihmiset eivät ole jokin muusta maailmasta eristynyt kokonaisuus, jota muun sosiaalisen maailman ominaisuudet ja piirteet eivät koske. Yritysten johto ja strateginen johtaminen heidän tekemänään on luonnollista toimintaa luonnollisessa, ajan mukana vaihtelevassa ympäristössä. Yritysjohto kuten kaikki muut ihmiset on altis vaikutteille ja impulsseille, joita kulloinkin vallitsevasta ajan hengestä nousee. Esityksensä johtopäätösten tiivistämisen hän aloittaa sanomalla: Kaiken edellä esitetyn perusteella uskallan väittää, että strateginen johtaminen on luonnollisempaa ja tavanomaisempaa sosiaalista toimintaa kuin on perinteisesti ajateltu. En voi kuitenkaan liikaa painottaa, että huomatessamme samankaltaisuuksia strategisen johtamisen ja muiden sosiaalisen toiminnan alojen kanssa, meidän ei kuitenkaan kannata kiirehtiä tulkitsemaan, että niillä ei olisi mitään eroa. Niinpä, sosiaalista toimintaa se strateginen johtaminen on, mutta pelisäännöt siinä toiminnassa ovat omaa lajiaan. Niissä on erityisen vahvana juonteena kysymys vallasta ja asemasta. Baabelin tornin rakentajat Heinäkuun alun Economist lehdessä oli artikkeli erilaisista maailman parantamiseksi perustetuista kansainvälisistä hyvin tunnetuista organisaatioista. Näitä ovat mm. YK, IMF, WTO ja G8. Artikkelin mukaan nämä ja monet muut vastaavat aina EU:ta myöten ovat menettäneet kosketuksensa todellisuuteen ja pyörivät tyhjäkäyntiä. Monet niistä on perustettu pian toisen maailmansodan jälkeen, niiden ajatusmaailma on peräisin sieltä ja niin jäsenkuntakin. Uusia jäseniä ei oteta tai ei ainakaan päästetä määrääviin asemiin. Kiina ja Intia alkavat olla ratkaisevan tärkeitä toimijoita maailmantaloudessa. Kuitenkaan niillä ei ole, ainakaan näissä organisaatioissa, sananvaltaa asioista päätettäessä. Niinpä G8 pohtii öljyn hinnan ja saatavuuden ongelmia ilman Saudi Arabiaa ja rupattelee dollarin arvon ongelmasta ilman Kiinaa. IMF ei ole liikauttanut eväänsäkään rahoitusmarkkinoiden kriisin vuoksi. WTO:n Doha keskustelut eivät etene eikä YK:n turvallisuusneuvostokaan juuri saa päätöksiä aikaan. EU on parhaillaan kriisissä sekin omien uudistumispyrkimystensä kanssa. Hyvin monia kansainvälisiä järjestöjä olisi uudistettava, mutta kukapa vanhoista jäsenistä suostuisi paikastaan tai vallastaan luopumaan. Eihän jäsenkunnan muokkaaminen välttämättä päätöksentekoa suunnattomasti parantaisi, mutta se antaisi siihen kuitenkin hieman

9 8 paremmat lähtökohdat. Järjestöjen tehtävien, keskinäisen yhteydenpidon ja toimintatapojen olisi niidenkin muututtava. Nykyistä tilannetta lehti kuvaa Baabelin torniksi oikein kansikuvallaan. Miten sille tornille kävi, sen me tiedämme. Atomiaseet Euroopassa Kesäkuun lopun Spiegel lehti pohti erään kansanvälisen mahtavan organisaation NATOn Eurooppaan sijoittamia vanhoja atomiaseita. Niitä on edelleen, vaikka määrä onkin vähentynyt huippuvuosien yli 7000:sta noin 350:een. Saksassakin niitä on noin 20. Ne ovat jäänteitä kylmän sodan ajoilta. NATO:n Brysselin päämaja pitää niitä tarpeettomina eikä niihin uskota enää oikein edes Washingtonissakaan. Siltikin amerikkalaisia atomiaseita on edelleen Saksan lisäksi Englannissa, Hollannissa, Belgiassa, Italiassa ja Turkissa. Jäljellä olevien pommien viimeinen käyttöpäivä alkaa

10 9 lähestyä. Niiden poisvetämistä jarruttaa ainakin Saksassa puolustusministeriön näkemys siitä, että aseista luopumisellaan Saksa menettäisi osan puhevallastaan transatlanttisessa ja eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä. Lähimmän vuosikymmenen kuluessa ne joka tapauksessa menettävät asemansa mm. lentokaluston uusiutuessa sellaiseksi, etteivät vanhat pommit niihin sovi. Sairaalaturismi kasvaa Sydän- ja polvileikkaukset ja monet muut isot ja operaatiot ovat Yhdysvalloissa käyneet hyvin kalliiksi. Sairausvakuutusmaksut ovat korkeat. Lisäksi 45 miljoonana amerikkalaista on kokonaan vailla sairausvakuutusta ja hyvin monilla vakuutusturva on heiveröinen. Tavallisilla amerikkalaisilla on monasti vaikeuksia selvitä vähänkään suuremmista hoidoista tuloillaan. Niinpä viime vuonna jo amerikkalaista kävi hoidattamassa itseään ulkomailla. Vuoteen 2012 mennessä luvun ennustetaan kasvavan kymmeneen miljoonaan. Näin kertoo elokuun puolenvälin Economist. Intiassa, Thaimassa, Singaporessa on moderneja sairaaloita, joissa hoidon hinnaksi tulee vain 15-20% amerikkalaisen sairaalan hinnoista, matkakustannukset mukaan lukien. Eräät sairaalat Aasiassa laajentavat toimintaansa ja rakentavat osastoja nimenomaan ulkomaisille potilaille. Eräässä sairaalassa Bankokissa käy jo nyt kymmeniätuhansia amerikkalaisia joka vuosi ja se on juuri avannut uuden osaston, joka voi hoitaa 6000 potilasta. Vakuutusyhtiöt ovat huomanneet kehityksen linjan ja eräät niistä ovat solmineet suoraan sopimuksia ulkomaisten sairaaloiden kanssa. Sairausvakuutus kuuluu usein työnantajan tarjoamiin etuihin, niinpä jotkut työnantajat ovat lähteneet tarjoamaan vaihtoehtona ulkomaisia sairaaloita. Amerikkalaisten hoidoista ulkomailla voi kasvaa mrd USD liiketoiminta Aasian sairaaloille. Euroopassa sairausvakuutusjärjestelmä ja terveydenhoito on organisoitu erilailla. Se on julkisen vallan hoidossa, valvonnassa tai tukemaa ja paremmin ihmisten taloudelliset mahdollisuudet huomioon ottavaa. Euroopassa ei tällainen sairaalaturismi vielä ole kasvanut tai kasvamassa samassa määrin. Kuitenkin vuonna 2006 jo englantilaista kävi saamassa hoitoa sellaisissa maissa kuin esimerkiksi Turkki, Intia ja Unkari. KESÄKUUN HARVARD BUSINESS REVIEW STRATEGIASTA Kesäkuisessa Harvard Business Review lehdessä oli kaksi artikkelia, jotka koskivat tai ainakin sivusivat strategiaa. Toinen selvitteli strategian implementointia ja toinen monitoimipaikkaisen yrityksen erityisongelmia, myös strategisia. Strategian implementoinnista kirjoittavat Gary L. Neilson, Karla L. Martin ja Elizabeth Powers ovat töissä Booz&Company konsulttiyrityksessä. Artikkeli on nimeltään The Secrets to Succesful Strategy Execution.

11 10 Artikkelin taustana on hyvin laaja aineisto, joka käsitti 50 maasta, 1000 organisaatiosta yhteensä tietoa. Tutkimuksen tuloksen ja työssään he ovat identifioineet 4 olennaisinta strategian toteuttamisen ydinkysymystä. Strategia toteutuu organisaatiossa, jos nyt on toteutuakseen, tuhansina päätöksinä, töinä ja tehtävinä. Olennaiset peruspalikat ovat selkeä päätöksenteko ja päätöksentekooikeudet, se, että oikea informaatio kulkee sinne mihin pitääkin, työn ja organisaation motivoivat elementit, motivaattorit ja organisaatiorakenne. Kaksi ensimmäistä palikkaa, päätöksenteko ja informaatio, ovat kaksi kertaa niin tehokkaat kuin kaksi seuraavaa, motivaattorit ja rakenne. Siltikin strategian implementoinnin keskeisenä välineenä käytetään aina vaan uudelleen organisointia. Artikkelissa esitetään seuraava taulukko esimerkkeinä siitä mitä voisi tehdä, alkupäässä on päätöksentekoon ja informaatioon liittyviä toimia ja loppupäässä pääasiassa motivaatioon ja rakenteeseen.

12 11 Toinen strategiaan liittyvä artikkeli on David A. Garvin, Lynne C. Levesque, The Multiunit Enterprise. Garvin on Harvardin professori ja Levesque bostonilainen konsultti ja tutkija. Artikkelissa tutkittu kysymys on monitoimipaikkaisten organisaatioiden rakenne ja vastuunjako. Artikkelin tutkimusaineistona on 12 monitoimipaikkaisen organisaation, sellaisten kuin Staples, Starbucks, Victoria s Secret johdon haastattelut ja muu aineisto. Monitoimipaikkainen organisaatio on monitasoinen, lukuisia tai joskus lukemattomia samanlaisia kenttätason toimipaikkoja, hotelleja, myymälöitä, kahviloita, kylpylöitä, korjaamoja, huoltoasema tms. sisältävä organisaatio. Artikkelin mukaan monitoimipaikkaisen organisaation keskeiset ongelmat ovat: 1. Ylläpitää yhdenmukainen ja johdonmukainen toimintatapa jokaisessa toimipaikassa, brandin on näyttävä samanlaisena kautta organisaation toimintaalueen. Yhdenmukainen toiminnallinen suunnitelmien ja päätösten implementointi on keskeinen ongelma 2. Räätälöinti paikallisesti ja asiakasryhmittäin. Vaikka yhdenmukaisuus on tavoite, on alueellisiin ja paikallisiin erilaisuuksiin sopeuduttava. 3. Työnjako pääkonttorin ja alueellisten ja paikallisten organisaatioiden välillä on ongelmallista. Strategiset päätökset tekee pääkonttorin väki, mutta implementointi jää kenttäjohtajille. Ryhmiä erottavat niin paikat ja ympäristöt, joissa he toimivat mutta eroa on myös toiminnan ja ympäristön psykologiassa. 4. Kenttäjohtajien asema on ongelmallinen, he eivät ole itsenäisiä päätöksentekijöitä, mutta kuitenkin heidän on toimittaja kuin olisivat. Artikkelin keskeiset ohjeet ovat: 1. Allow overlapping roles and responsibilities 2. Use integrators at all levels 3. Set up information funnels and filters 4. Appoint translators to convert strategies into action 5. Share responsibility for talent development Loppulauseenaan artikkelin kirjoittajat sanovat: Quietly and unobtrusively, multiunit enterprises have mushroomed in the corporate world. This organizational form has flourished and will continue to spread for the simple reason that it puts effective implementation at the top of its priorities. For that same reason, it provides a model for companies of every sort. After all, successful corporate performance erequires more than well-designed strategy.

13 12 Tämän lisäksi heillä on lista vältettävistä ansoista:

14 13 KRITIIKKI, SALAILU JA TEESKENTELY Journal of Management Inquiry on lehti, joka nostaa esiin jatkuvasti hieman poikkeuksellisia tutkimuskohteita ja näkökulmia. Kesäkuun numerossa oli kolme sellaista näkökulma-artikkelia, kritiikistä, teeskentelystä ja salailusta organisaatioissa. Kaikki kolme ovat arkipäivän ilmiöitä, mutta juuri sellaisina esiin nostamisen, tarkastelun ja tutkimisen arvoisia. Ensimmäinen on Messner, Clegg, Kornberger, Critical Practices in Organizations. Artikkelissa tarkastellaan kritiikin käytäntöjä organisaatioissa. Kenellä, miten ja milloin on työ, velvollisuus tai mahdollisuus tarkastella organisaation toimintaa ja tehtäviä kriittisesti. Kirjoittajat ovat löytäneet tutkimuksessaan kolme erilaista kritiikkityyppiä. 1. Ad Hoc kritiikki, joka ei kuulu organisaation rutiineihin vaan syntyy tilannekohtaisesti organisaation jäsenten näkemyseroista. 2. Organisaatiorakenteeseen ja käytäntöihin liittyvä kritiikki. Sitä syntyy eri toimintojen, osastojen tai toimialojen kesken niiden erilaisesta toiminnan logiikasta, näkemyksistä tai preferensseistä johtuen. Esimerkkinä kirjoittajat mainitsevat henkilöstökoulutuksen. 3. Organisaation normaaliin toimintaa kuuluva kriittinen tarkastelu. Tilintarkastajat, sisäiset tarkastajat ja konsultit ovat tämän kritiikin antajina, mutta sellaiseksi voidaan lukea myös yrityksen sisäinen henkilöstöarviointi, laatuarviointi, johdon laskentatoimi yms. Mikään kolmesta ryhmästä ei ole outo eikä tuntematon. Niissä voisi jokaisessa olla mahdollisuuksia syvempääkin tutkimukseen. Kritiikkiin hyvin läheisesti liittyy toinen lehden saman numeron artikkeli; Stormer, Devine. Acting at Work, Facades of Conformity in Academia. Artikkelissa sen kirjoittajat pohtivat tekemänsä hyvin laajan empiirisen tutkimuksen perustella teeskentelyä, samanmielisyyden teeskentelyä organisaatioissa. Empiirisenä kohteena olivat Kanadan yliopistot. edelliseen kritiikki artikkeliin tämä liittyy lähes saumattomasti. Erimielisyydeltä ja julkiselta kriittisyydeltä vältytään teeskentelemällä samanmielisyyttä johtajan tai työtovereiden kanssa vaikka olisikin eri mieltä. Tutkijat lähettivät noin 7000 professorille. Vastauksia he saivat vajaat 300 kertomusta tilanteista, joissa asianomainen yliopiston viranhaltija oli teeskennellyt samanmielisyyttä, vaikkei samaa mieltä ollutkaan. Valittu joukko on mielenkiintoinen siinä, että heidän jos kenen pitäisi olla myötäilemättä ketään, uskoa omiin ajatuksiinsa ja ne myös julkituoda. Kuitenkin paineet olla samaa mieltä, löytää yhteinen näkemys ovat olemassa tässäkin joukossa.

15 14 Samanmielisyyttä on kahta lajia. Voidaan olla samaa mieltä puheen tasolla, mutta toimitaan kuitenkin omana pää mukaan. Voidaan olla samaa mieltä puheissa ja myös toimia niin kuin on luvattu. Tilanteita, joissa samanmielisyyttä koetellaan esiintyi neljänlaisia. 1) Tasaarvoisuuskysymykset ja vähemmistöjen kohtelu. 2) Työn vaatimukset, tutkimus, opetus ja kolmas tehtävä. 3) Yritys- ja markkinatalouden mallin mukaiset uudistukset yliopistossa 4) Ryhmän jäsenyys, ryhmään kuuluminen. Artikkelissa on runsaasti lainauksia kertomuksista. Tässä yksi esimerkki kustakin kategoriasta. 1) Our university faculty to which student admission is highly competitive, has a number of positions reserved fro individuals of a certain minority regardless of academic performance. I strongly believe admission to the faculty should be on the basis of merit alone. Though I disagree strongly with the policy, and have voted against it anonymously, I have never spoken out publicly. 2) Currently I am bored with research, but if I say that in my faculty (scienceoriented), I would be ostracised. Consequently I apply for NSERC grants and any other applicable grant that comes along, regardless of my true interest. I discuss research with collegues as though it is still my passion, but it is all an act. 3) My department had embarked upon a department goals, value and mission re.- creation, with a hired outside consultant. I happen to believe that this is all total hogwash, but I did attend the meetings. 4) Decisions being made by group consensus as to the academic mission of the group I don t agree with a lot of our directions but feel I have to go along to survive or maintain the peace.the loudest and most obnoxious people usually get their viewpoints heard and put forward. Kolmas artikkeli tai itse asiassa pienten artikkeleiden ryhmä pohtii salailua organisaatioissa. Näkökulmina ovat salailun etiikka, salailun käytännöt ja salailun hyveet. Valitettavasti jutuissa rajoitutaan vain periaatteelliseen pohdintaan, empiriaan ei kosketa. Salailun etiikka juttu rajoittuu vain pohtimaan eettisiä ongelmia kahdesta kulmasta. Toinen on salailun tarkoitus, miksi asia salataan ja toinen kuka on päättänyt salailusta. Tarkastelu on suurelta osin hyöty/haitta -lähtöistä, kuka

16 15 hyötyy, kenelle haittaa. Kovin pitkälle ei asioissa päästä eikä etiikan teorioihin kajota. Salailun käytännöistä keskusteltaessa päästään jo hieman syvemmälle. Monien asioiden salaaminen on organisaatiolle välttämätöntä. Keskeinen esimerkki on tulevat suunnitelmat, kaikkea ei ole syytä kertoa vaikka tietäisikin ja vaikka kyseessä olisi upeat ja erinomaiset asiat. Toisessa laidassa kirjoa ovat sitten väärinkäytösten salailut. Erityisesti nämä asiat jäävät organisaatiossa hyvin pienen piirin tietoon. Tarpeellisen, tarpeettoman, vahingollisen ja rikollisen salailun välinen rajanveto ei aina ole selvä ja kirkastunut. Salailun hyveitä pohditaan hyvin erikoisesta näkökulmasta eli kansallisen turvallisuuden ja siitä huolta pitävien sotilasorganisaatioiden näkökulmasta. Ongelmana nähdään erityisesti syyskuun 11. päivän tapahtumien perusteella salaisen tiedon jumiutuminen moneen eri organisaatioiden pieninä palasina. Salaisia tietoja, jotka viittasivat terrorihyökkäykseen, oli. Ne vain olivat hajallaan eri organisaatioissa ja hyvin salaisina pidettyjä, muille ei kerrottu. Kokonaiskuvaa tilanteesta ei muodostunut. Yrityksissä voi kehittyä samantapaisia ongelmia. Toisenlaisena hankalana ongelman on taas salaisten tietojen kertyminen liian keskitetysti pienen piirin tietoon. Sen jäsenten siirtyminen toiseen organisaatioon, vaikkapa kilpailijan leipiin, voi romahduttaa organisaation aseman. Muodollisen sääntöihin ja sopimuksiin perustuvan salaisuuksien rakentamisen ja suojelun kirjoittajat näkevät nykymaailmassa hyvin vaikeaksi. Aina tahtoo tällaisissa tapauksissa syntyä vuotoja. He katsovat, että ainoa tapa on rakentaa sellaista organisaatiokulttuuria ja pienyhteisöjä, jotka riittävässä määrin suojaavat organisaation omia ulkopuolisilta salassa pidettäviä tietoa. samalla on ymmärrettävä, että tiedot leviävät ennemmin tai myöhemmin, sen estäminen on lähes mahdotonta. Kritiikki, teeskentely ja salailu ovat ilmiöitä, jotka tunnemme jokainen itse. Ne ovat läsnä jokaisessa ihmissuhteessa ja organisaatiossa. Ne kietoutuvat toisiinsa ja voivat esiintyä toistensa hahmoissa. Ne rakentavat ja rikkovat ihmisten ja organisaatioiden verkostoja. Ne ovat mielenkiintoinen alue, jonka tutkiminen ei ole ihan helppoa.

17 16 Marko Järvenpää TUTKIMUSHANKKEESSA KEHITETTIIN VERKOSTOMITTARISTO Vaikuttavuutta konstruktiivisen tutkimuksen avulla Yliopistotutkimus voi olla paitsi teoreettista, myös käytännönläheistä ja yrityksiä hyödyntävää. Toisaalta käytäntöjen tutkimuksen avulla voidaan yritystoimintaa teoretisoida. Konstruktiivinen tutkimus yhdistääkin teorian ja käytännön parhaimmillaan molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Monilla tieteenaloilla tutkimusta tehdään suurissa tutkimusryhmissä, mutta liiketaloustieteissä se on toistaiseksi ollut varsin harvinaista. Tässä artikkelissa esittelen ns. Pyranethankkeessa suurella tutkijajoukolla tehtyä tutkimusta ja sen tuloksia. Hankkeessa oli mukana 13 tutkijaa useista yliopistoista, jotta kehiteltävän työkalun eri osa-alueiden kehittämisen taakse saatiin paras mahdollinen asiantuntemus. Hanketta hallinnoi Vaasan yliopiston johtamisen laitos. Mukana hankkeessa oli verkostoineen neljä yritystä: PPTH Norden Oy, Mäkelä Alu Oy, Pesmel Oy sekä Beam-Net Oy. Tutkimuksen johtajana toimi KTT, dosentti Elina Varamäki. Kaksivuotista hanketta rahoittivat Tekes, Sitra ja em. kohdeyritykset. Jyväskylän yliopistosta mukana hankkeessa oli allekirjoittanut johdon laskentatoimen asiantuntijana. Artikkeli perustuu koko ryhmän työskentelyyn ja tieteellisiin raportteihin, joista olen viitannut muutamaan otsikkoni kannalta keskeisimpään lähteeseen. Hanke tuotti mm. 4 väitöskirjaa, lukuisia tieteellisiä artikkeleita ja kansainvälisiä konferenssiesitelmiä. Tutkimuksessa sovellettiin Kasasen, Lukan ja Siitosen (1993) kehittämää konstruktiivista tutkimusotetta. Sitä voidaan pitää case-tutkimuksen muotona, jolle on ominaista tutkijoiden voimakas interventio käytännön liiketoimintaan. (Lukka, 1999) Verkostot ovat muotia Viime vuosina liikkeenjohdon toiminnassa ja puheessa ovat yleistyneet verkostot ja niiden johtaminen. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että verkosto ei ole yritykselle toiminnan itseisarvo vaan pikemminkin väline yritysten välisten toimintojen organisointiin. Verkostoituminen on yritykselle valinta. Sen hyötyjä ja haittoja tulee pystyä arvioimaan ja johtamaan. Verkostomaiseen kehitykseen sitoutumista voidaan verrata vaikkapa tuotekehitykseen tai investointeihin. Verkostoyhteistyö voi tuottaa vaikkapa joustavuutta, uuden jakelukanavan, mahdollisuuden kasvattaa mittakaavaa tai kustannusetuja. (ks. esim. Varamäki & Järvenpää, 2004; Varamäki, Pihkala, Järvenpää & Vesalainen, 2004; Järvenpää, Varamäki, Kohtamäki ja Vesalainen, 2007) Kehittyneimmillä kärki-, ydin- eli veturiyrityksillä onkin nykyään käytössään kahdenvälisten suhteiden hallinnan mittaristoja. Verkostotasolla laajamittaisia

18 17 ohjausmittaristoja on kuitenkin toistaiseksi vähemmän käytössä. Verkostot eivät ole luonnonlain kaltaisesti mikään oikea tapa organisoida taloudellista toimintaa. Toisinaan ne voivat kuitenkin toimia tehokkaammin kuin puhtaasti markkinaehtoinen tai vertikaalisesti integroitunut yritys. (esim. Järvenpää ym., 2007) Verkostomittaristohankkeen tavoite Tutkimusryhmämme päätavoitteena oli kehittää kärkiyritysverkostojen mittaus-, analyysi- ja kehittämisvälineistö. Poikkitieteellisessä tutkimushankkeessamme kehitimme verkostomittariston johtamisen, laskentatoimen kuin tuotantotalouden näkökulmista. Hankkeessamme keskityimme pelkästään kärkiyritysverkostoihin ja lähtökohtanamme olivat verkostotasoinen mittaus ja ns. win-win eli kaikki voittavat - asetelman luominen. Käsittelimme verkostoa yhtenä kokonaisuutena huomioiden kuitenkin, että verkosto muodostuu aina yksittäisistä yrityksistä ja niiden kahdenvälisistä suhteista. Mittaristomme tulikin sisältämään suoritusmittareita verkostotason lisäksi myös yksittäisistä yrityksistä ja kärkiyrityksen ja toimittajan kahdenvälisistä suhteista. Kehittämäämme mittaristoa käytetään verkoston ohjauksen, kehittämisen ja tutkimisen työkaluna. Hyödyntäjinä voivat toimia verkoston yritykset, omistajat, konsultit, tutkijat ja kouluttajat. Kärkiyritysverkosto Kärkiyritysmallissa verkoston perustana on yritys, joka on resurssiensa, markkinakontaktiensa tai tuoteoikeuksiensa johdosta muita vahvemmassa asemassa. Verkosto muodostuu sen ympärille, ylä- tai alavirtaan. Vertikaalisissa tuotantoketjuissa kärkiyritys löytyy usein läheltä asiakasta ja se pitää hallussaan jakelukanavia ja ohjaa tuotekehitystä koko alihankintaketjussa. (Järvenpää ym., 2007) Kärkiyritysten strategia ja päätökset ansaintamallista vaikuttavat ratkaisevasti siihen, minkälaiseksi verkosto muodostuu. Resurssiperustaisessa strategiassa kärkiyritykset keskittävät tyypillisesti resurssejaan tiettyihin toimintoihin ja terävöittävät omaa ansaintamalliaan. Ne etsivät edullisimman paikan arvoketjustaan. Se voi olla esim. tuotekehitys, kokoonpano tai markkinointi. Kun suhteet tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin ovat läheiset verkostomaiset voidaan puhua verkoston olemassaolosta. Kärkiyritykset määrittelevät ja luokittelevat toimittajiaan eri tasoille, kuten strategiset partnerit, verkostotoimittajat ja kilpailutettavat toimittajat. Verkostoitumisen intensiteetti, eli kahdenvälisen suhteen kehittyneisyys kasvaa lähestyttäessä kärkiyrityksen strategista verkostoa. (Vesalainen, 2002; Varamäki & Vesalainen, 2003)

19 18 Mittariston teoreettinen viitekehys Mittariston kehittäminen rakentui kuviossa esitetyn viitekehyksen varaan. Mittaristossa on kuusi osa-aluetta: 1. verkoston resurssit, 2. verkostokulttuuri, 3. verkoston toimintamallit, 4. verkoston prosessit, 5. verkoston asiakasnäkökulma sekä 6. taloudelliset tunnusluvut. Mittariston tarkoituksena on verkoston tulosta mahdollistavien tekijöiden eli verkoston henkistä tilaa, resurssiperustaa, verkoston toimintamalleja sekä itse verkoston suorituskykyä mittaavien prosessien sekä muita verkoston tuloksellisuutta seuraavien mittareiden kehittäminen niin, että kärkiyritysverkoston eri osa-alueiden mittaaminen ja analysointi olisi mahdollista. Verkostokulttuuri kuvaa verkoston henkistä tilaa vallitsevan luottamuksen, sitoutumisen, kumppanuusarvojen ja verkoston jäsenten keskinäiseen viestintään liittyvien tekijöiden kuten vuorovaikutuksen, avoimuuden ja kommunikointitapojen kautta. Verkostoihin liittyvällä resurssien analysoinnilla pyritään selvittämään resurssien nykytilanne, kehitystarve ja kehityspotentiaali neljällä ulottuvuudella: resurssien allokointi ja kehittäminen, resurssien soveltuvuus verkostolle, tietoisuus verkoston jäsenten resursseista ja resurssien yrityskohtainen arvo. Verkoston toimintamallit luonnehtivat verkostossa vaikuttavien toimijoiden kykyä suunnitella ja hyödyntää erilaisia verkoston toimintamalleja, joissa perustan muodostavat kahdenvälisen, monenkeskisen yhteistoiminnan elementit ja mallit sekä verkoston ohjaustyyppi. Verkostossa em. tulosta mahdollistavat elementit (verkostokulttuuri, verkoston resurssiperusta, verkoston toimintamallit) ovat rakenteellisia ja toiminnallisia valintoja, aikaansaannoksia ja asiaintiloja, joiden pohjalta muodostuu perusta verkoston tuloksellisuudelle. Sitä voidaan arvioida Balanced Scorecard- (BSC) eli tuloskorttimalliin perustuvan logiikan avulla. Oppiva ja tyytyväinen resurssiperustaltaan toimiva organisaatio kykenee innovointiin sekä tehokkaisiin ja laadukkaisiin sisäisiin prosesseihin saaden aikaan tyytyväisiä ja kannattavia asiakkaita. Asiakaskannattavuus heijastuu yrityksen taloudelliseen näkökulmaan, kuten kannattavuuteen, maksuvalmiuteen ja vakavaraisuuteen.

20 19 Taloudelliset tunnusluvut -kasvu - kannattavuus - verkoston arvo Asiakasnäkökulma - asiakaslähtöisyyden arvot verkostossa - asiakastyytyväisyys verkostossa - loppuasiakkaan tuntemus verkostossa - toimitusvarmuus verkostossa Verkoston prosessit - tehokkuus - joustavuus - tuottavuus - innovatiivisuus - oppiminen - lisäarvon muodostuminen Verkoston toimintamallit - monenkeskisyys verkostossa - verkostosuhteen ohjaus Verkostokulttuuri - luottamus - yhteisyys - vuorovaikutus Verkoston resurssit - resurssit ja osaaminen - resurssien suhdespesifisyys Kuvio: Verkostomittariston viitekehys. Tyytyväiset asiakkaat kartuttavat verkoston taloudellista menestystä. Yhdessä tehokkaiden ja laadukkaiden prosessien aikaansaaman kustannustehokkuuden kanssa verkoston kasvu sekä taloudellinen tuloksellisuus muodostuu korkeaksi. Taloudellisen osa-alueen perusteltuina mittauksen yläkäsitteinä voidaan pitää verkoston kasvua, kannattavuutta ja arvoa. Keskeinen havainto verkoston taloudellisia tunnuslukuja pohdittaessa on koko verkostokokonaisuuden kannattavuuden ja arvon tarkastelun tärkeys. Taloudellisen tuloksen jakautumisen ei verkostossa tarvitse olla

21 20 nollasummapeliä. Verkoston kehittyminen voi merkitä laadullista kasvua, merkittäviä kaikki voittavat (win/win) -mahdollisuuksia tai verkoston liiketoiminnan sellaista määrällistä kasvua, jota yksittäiset yritykset eivät erikseen kykene luomaan. Mittaristolle oma ohjelmisto Hankkeessa kehitimme verkostomittaristolle myös toimivan ohjelmiston, johon voi syöttää perustiedot sekä eri näkökulmien tiedot. Tiedot voi kerätä joko ulkopuolisen arvioitsija tai kärkiyritys tai sen verkoston ohjausryhmä voi suorittaa itsearvioinnin. Tiedoista ohjelmisto laatii numeraaliset ja graafiset raportit verkoston eri osa-alueiden tilanteesta. Raportti paljastaa verkoston vahvuudet, ongelmakohdat ja kehittämishaasteet. Grafiikan avulla voidaan helposti verrata kärkiyritystä ja toimittajia ja toisaalta toimittajia keskenään. Raportin pohjalta voidaan kehittää verkoston toimintaa strategian mukaiseksi, tehokkaaksi ja laadukkaaksi. LÄHTEET Järvenpää, M. & Varamäki, E. & Kohtamäki, M. & Vesalainen, J. (2007) Kärkiyritysverkoston kehittämisen mittaristo. Yritystalous 6/2007, Kasanen, E., Lukka, K. & Siitonen, A. (1993) The constructive approach in management accounting research. The Journal of Management Accounting Research, Fall, Lukka, K. (1999) Case/field-tutkimuksen erilaiset lähestymistavat laskentatoimessa. Teoksessa (toim. Hookana-Turunen, H. Tutkija, opettaja, akateeminen vaikuttaja ja käytännön toimija Professori Reino Majala 65 vuotta. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, C-1:1999, Varamäki, E. & Vesalainen, J. (2003). Modelling different types of multilateral interfirm cooperation in the SME-sector. Entrepreneurship and Regional Development Journal 15:1, Varamäki, E. & Järvenpää, M. (2004). Verkostotasoisen suorituskykymittariston kehittämisen tavoitteet ja perustelut. Teoksessa (toim. Varamäki, E.) Kärkiyritysverkoston suorituskyky teoreettinen viitekehys. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 262. Varamäki, E., Pihkala, T. & Järvenpää, M. & Vesalainen, J. (2004). Pkyritysverkoston kasvupolut ja suorituskyvyn mittaaminen verkostoissa Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 108. Vesalainen, J. (2002). Kaupankäynnistä kumppanuuteen. Metalliteollisuuden keskusliiton julkaisuja. Helsinki.

22 21 Hannu Niittykangas YRITTÄJYYDESTÄ YLIOPISTOLLISENA OPPIAINEENA Saras Sarasvathin alkuvuodesta ilmestynyt kirja Effectuation Elements of Entrepreneurial Expertise sai minut pohtimaan yrittäjyyden oppiaineen oppisisältöä ja sen muutosta. Mikä on oppiaineen ominta aluetta kauppatieteellisessä yhteisössä ja miten oppiaineen ydinaines olisi jäsennettävissä? Minkälaisia muutoksia ajassa on tapahtunut? Lähden kuitenkin liikkeelle muutaman vuosikymmenen takaa, koska vain tätä kautta Sarasvathin ajatukset asettuvat oikealle tolalle. Aikahorisonttini ei kuitenkaan ole tavaksi tullut muutama sata vuotta vaan muutama vuosikymmen, oikeastaan se aika, jonka itse olen ollut työelämässä ja tutkimuksen parissa ja jonka voisin ajatella jollain tavoin tuntevani. Tästä päädyn sitten Scott Shanen ajatusten kautta Saras Sarasvathiin, puheenvuoroni keskushenkilöön. Alussa huomio yrittäjässä Toisen maailmansodan jälkeen usko suurten yritysten maailmaan alkoi hiipua. Pienten yritysten merkitys nousi keskusteluun, tätä kautta yrittäjyys yleisemminkin. Audretsch (2002, 5) kuvaa muutosta jopa dramaattiseksi. Hänen mukaansa ajattelun lähtökohdatkin muuttuivat. Aiemmin pienten yritysten merkitystä perusteltiin sosiaalisin ja poliittisin syin, tänä päivän taloudelliset perusteet ovat päällimmäisinä lukua pidetään muutoksen vuosikymmenenä. Tutkimukset osoittivat, että PK-yritysten merkitys vaihteli maiden välillä ja että Pohjois-Amerikassa ja useimmissa Euroopan maissa pk-yritysten suhteellinen merkitys oli kääntynyt kasvuun 1970-luvun puolivälissä (Audretsch 2002, 5-10). Muutokselle on tarjottu monia selityksiä: esimerkiksi teknologisen kehityksen mahdollistama tuotantoparadigman muutos, globalisaation synnyttämä kilpailu, asiakkaiden yksilölliset vaatimukset, normiperustan muutokset ja markkinatalouden aseman vahvistuminen sekä innovaatioiden merkityksen korostuminen talouksien ja yritysten kilpailukyvyn perustana. Kehityksen ymmärtäminen edellytti näkökulman muutosta. Yksilön käyttäytymisen näkökulmasta tiedon ylivuoto (knowledge spillover) saa sellaisia merkityksiä, joita ei ole mahdollista tavoittaa, jos havaintoyksikkönä on yritys. Yrittäjyyttä koskevan keskustelun ytimessä oli vahvasti yrittäjä, minkä ilmentymänä oli ns. piirreteoreettisen ajattelun ylivalta. Yrittäjät ovat

23 22 piirteiltään muista poikkeavia. Vuosikymmenten aikana tarkastelu laajeni kattamaan erilaiset kyvykkyydet ja yrittäjän toiminnan, ei vähiten Gartnerin (1988) piirreteoreettista ajattelua koskeneen kritiikin ansiosta. Gibb (1997) toi keskusteluun yrittäjän ydinkyvykkyydet, joihin kuuluvat muiden ohella oppimaan oppimisen taidot ja kyky nauttia yrittäjämäisestä elämäntavasta. Yrittäjäosaaminen on siten jotain selvästi enemmän kuin liiketoimintaosaaminen, jota viime vuosina monissa yhteyksissä on voimallisesti korostettu. Scott Shane avarsi näkemystämme Edellinen suuri elämykseni liittyi Scott Shanen (2003) muutaman vuoden takaiseen kirjaan A General Theory of Entrepreneurship: The Individual- Opportunity Nexus. Itsellänikin saattoi tuolloin käydä mielessäni, että tässä tämä nyt on, yrittäjyyden suuri kehys. Suunnittelumallin mukaisen ajattelun viehätys oli ennen muuta siinä, että asiat lokeroituvat ymmärrettäväksi, ristiriidattomaksi ja kompaktiksi kokonaisuudeksi. Ajattelussa yksilölähtöinen yrittäjyysnäkemys kietoutui luontevalla tavalla liiketoimintalähtöiseen yrittäjyysnäkemykseen. Lisäksi Shanen tapaa kirjoittaa on selkeä ja kurinalainen. Shanen mukaan yrittäjyysprosessi koostuu neljästä vaiheesta: liiketoimintamahdollisuuksien olemassaolosta (entrepreneurial opportunities), niiden tunnistamisesta (discovery) ja hyödyntämisestä (opportunity exploitation) sekä organisaation luomisesta (execution). Tunnistamiseen, hyödyntämiseen ja organisaation luomiseen vaikuttavat yrittäjän yksilöllisten ominaisuuksien ohella toimiala- ja sijaintiympäristön, paikallisen ja kokonaistaloudellisen toimintaympäristön, piirteet. Mutta eihän maailma näin mustavalkoinen todellakaan ole, tässäkään tapauksessa. Lisäksi on luonnollista, että ajattelumme syvenee ja monipuolistuu koko ajan. Sarasvathy palaa yksilöön sosiaalista vuorovaikutusta korostaen Sarasvathyn ajatukset haastavat Shanen yksilön rationaalisen käyttäytymiseen perustuvan näkemyksen yrittäjyysprosessista ja ovat synnyttäneet vahvaa keskustelua yrittäjyystutkijoiden keskuudessa (Kraaijenbrink 2008). Jopa pyrkimystä näkemysten yhdistämiseen on peräänkuulutettu. Sarasvathy nostaa tarkasteluun yrittäjät, jotka ovat saaneet aikaan merkittävää liiketoimintaa. Vapaasti tulkiten hänen peruskysymyksensä on, mikä erottaa parhaat hyvistä. Mitä on todellinen yrittäjäosaaminen

24 23 (entrepreneurial expertise)? Hän johdattaa lukijansa aiheeseen avaruusmatkailun kautta. Tämän esimerkin kautta hän vetää lopuksi myös ajatuksensa yhteen. Burt Rutan, lentokonealan huippuinsinööri, suunnitteli ja valmisti ensimmäisen toimivan ja uudelleenkäytettävän avaruusaluksen. White Knight saattokoneesta avaruuteen yltänyt SpaceShip 1 voitti 2004 tavoitellun Ansari XPrize palkinnon. Rutanin rahoittajana oli vuodesta 2001 Paul Allen, joka 1980-luvulta lähtien oli rahoittanut monia tieteeseen ja avaruuteen liittyneitä hankkeita. Kolme kuukautta historiallisen lennon jälkeen Richard Branson, Virgin Group yhtiön perustaja, ilmoitti sopimuksesta Mojave Aerospace Ventures (MAV) yhtiön kanssa tavoitteena kehittää yksityisesti rahoitettu avaruusalus avaruusmatkailuun. MAV:n omistaja on Allen ja sen hallinnassa on SpaceShip 1:ssä käytetty teknologia, jonka puolestaan suunnitteli Rutan ja rakensi hänen yrityksensä Scaled Composites. Branson yhdisti osaamisensa vuonna 2004 Burt Rutanin ja Mark Allenin kanssa perustamalla The Spaceship- yhtiön kehittämään Rutanin ja Allenin SpaceShip 1-aluksen seuraavaa versiota. Bransonin perustama avaruuslentoyhtiö Virgin Galactic oli uuden yrityksen ensimmäinen asiakas (Mäkinen 2007). Uusi White Knight 2, joka on kaksiosaisen avaruusaluksen saattokone, esiteltiin Alukseen mahtuu kaksi lentäjää ja kuusi matkustajaa. Turistimatkat avaruuteen alkavat näillä näkymin 18 kuukauden kuluttua (Helsingin Sanomat , ks. oheinen kuva).

25 24 Lähtökohtaisesti Sarasvathy pyrkii kauas niistä tavanomaisista latteuksista, joissa yrittäjäosaamiselle tarjotaan määreiksi innovatiivisuutta, itseluottamusta, kykyä sietää epävarmuutta tai muita vastaavia määreitä. Näistä toki edelleenkin on kysymys, mutta Sarasvathy antaa niille konkreetin

26 25 ja uskottavan sisällön. Ennen muuta kysymys on hänen mielestään tavasta ajatella ja toimia eikä yksittäisistä piirteistä tai ominaisuuksista. Sarasvathyn tulokset todellisesta yrittäjäosaamisesta perustuvat 27 erittäin kokeneen ja menestyneen yrittäjän ajatteluun ja toimintaan. Hänen perusväitteensä on, että parhaiden yrittäjien ajattelu ja toiminta on vahvasti käynnistävän kehittämisen logiikan (effectual logic) mukaista. Hän profiloi ajattelua suhteessa suunnittelumallin (causal logic) mukaiseen rationaaliseen näkemykseen yrittäjyysprosessista kuuden (hieman tulkiten) ulottuvuuden näkökulmasta, perusteellisella ja uskottavalla tavalla. Ulottuvuus Ajattelun lähtökohta Suhtautuminen tulevaisuuteen Suhtautuminen taloudelliseen riskiin Käyttötarkoitus Suhtautuminen toisiin yrityksiin Mallin luonne Suunnittelumalli (causation model) Tavoitteet Ennustettavuus merkitsee kykyä hallita tulevaisuutta Odotettujen tuottojen maksimointi Olemassa olevat tuotteet ja markkinat Kilpailu Lineaarinen Käynnistävän kehittämisen malli (effectuation model) Keinot Hallittavuus vähentää tarvetta ennustaa tulevaisuutta Mahdollisten tappioiden pitäminen siedettävällä tasolla Uudet tuotteet ja markkinat Yhteistyö Syklinen Käynnistävän kehittämisen mallin mukaisen ajattelun lähtökohtana ovat käytettävissä olevat keinot, joita Sarasvathy useaan kertaan kirjassaan havainnollistaa kolmella kysymyksellä: who I am, what I know, whom I know. Oleellista on siten se, minkä varassa toiminta on mahdollista käynnistää ja mitä käytettävissä olevilla keinoilla voidaan aikaansaada eivätkä suinkaan tavoitteet tai liiketoimintamahdollisuus. Suhtautumisessa tulevaisuuteen oleellisia ovat asiat, joihin voidaan vaikuttaa ja tätä kautta vähentää tarvetta ottaa kantaa epävarmaan tulevaisuuteen. Suunnittelumallin mukaisessa ajattelussa keskitytään puolestaan ennustettavissa olevaan tulevaisuuteen, mikä mahdollistaa tulevaisuuden hallinnan. Sarasvathyn tutkimista yrittäjistä kaikkien tavoitteena on rajoittaa liiketoiminnasta mahdollisesti syntyvät tappiot tasolle, johon heillä on varaa. Käynnistävän kehittämisen mukainen ajattelu näyttäisi soveltuvan ennen muuta tilanteisiin, joissa on kysymys uusista markkinoista. Se korostaa yritysten välistä yhteistyötä keinona rakentaa markkinat toimitaan kiinteässä yhteistyössä asiakkaiden, tavarantoimittajien ja jopa mahdollisten kilpailijoiden kanssa. Käynnistävälle kehittämiselle on tyypillistä, että alkuvaiheen asiakkaista pyritään saamaan yhteistyökumppaneita. Itse asiassa

27 26 kilpailijoista ja kilpailija-analyysistä puhuminen on alkuvaiheessa jopa harhaanjohtavaa. Lisäksi ajattelu on luonteeltaan syklistä. Toiminnan sisältö voi muuttua prosessin aikana. Lisäksi samoista lähtökohdista erilaiset yksilöt voivat päätyä hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin. Sarasvathyn ajatukset saavat sisältöä, jos ne palautetaan avaruusmatkailua koskevaan esimerkkiin. Tuntuisi aika oudolta ajatella, että Burt Rutan, Mark Allen ja Richard Branson olisivat esimerkki suunnittelumallin mukaisesta yrittäjyysprosessista, joka lähtee liikkeelle liiketoimintamahdollisuuden olemassaolosta ja arvioidusta ansainnan mahdollisuudesta. Sarasvathyn tulkinta prosessista tuntuu selvästi uskottavammalta. Rutan ja Branson ovat lähteneet liikkeelle Sarasvathyn korostamilla kysymyksillä: who I am, what I know, whom I know. Yhteistyön kautta prosessi eteni pienin askelin ja konretisoitui, eikä vähiten sen vuoksi että kyky sietää tappioita kasvoi yhteistyön myötä. Sarasvathy (2008, ) toppuuttelee itse lukijaa yltiötulkinnoista. Hän korostaa esimerkiksi, ettei käynnistävä kehittäminen oli irrationaalista ja intuitiivista, karismaattista johtajuutta, intohimoa ylitse muun tai menestyksen tae. Sen sijaan se vaatii osaamista, sitoutumista, yhteistyötä ja jatkuvaa oppimista. Erot suunnittelumallin mukaiseen toimintaan eivät välttämättä aina ole kovin selviä. On helppo yhtyä näkemykseen syntyneen keskustelun hedelmällisyydestä. Sarasvathyn ajatukset haastavat muita mukaan keskusteluun. Lopputuloksena tuskin voi olla muuta kuin jotain aikaisempaa parempaa. Sisältyyhän Sarasvathyn ajatuksiin paljon sellaista, joka jollain tavoin on ollut aiemminkin esillä. Ronstadtin (1988) käytäväperiaatteeseen sisältyy paljon Sarasvathyn korostamaa ainesta. Käynnistävän kehittämisen mallin mukaisen toiminnan tärkeyttä on korostettu aluekehittämisen vaihtoehtona (Laukkanen & Niittykangas 2003). Juutin (2007, 13) näkemykset siitä, että olemme siirtyneet niin kompleksin ympäristön sisälle, ettei siihen voi vastata perinteisillä rationaalisilla toimintatavoilla, tulevat lähelle Sarasvathyn ajatuksia. Uutta toimintatapaa joka jo nyt on osa monien menestyvien organisaatioiden arkea Juuti kutsuu inspiraation, tunteiden, luovuuden ja oikeassa rytmissä olemisen ajaksi. Vastaavia yhtymäkohtia löytyy monia muitakin. Mitä opiksi yliopisto-opetukseen? Kysymys siitä, mitä meidän pitäisi oppia käynnistävän kehittämisen mukaisesta yrittäjyysprosessista, on vähintäänkin mielenkiintoinen, joidenkin mielestä ehkä ennenaikainen. Keskusteluun yrittäjyysyliopistosta

28 27 Sarasvathyn ajatukset näyttäisivät kuitenkin istuvan varsin hyvin. Tällöinhän pyrkimys vaikuttaa uuden liiketoiminnan syntyyn on luonteva osa yliopiston toimintaa. Tästä näkökulmasta Sarasvathyn ajatusten perusviesti voisi olla se, että menestyminen osaamisen kaupallistamisessa näyttäisi edellyttävän huomion kiinnittämistä nimenomaan yrittäjäosaamiseen, liiketoimintaosaamisen tarjoamat kyvykkyydet eivät yksinään riitä. Kysymys lienee kuitenkin myös siitä, minkälaisen liiketoiminnan kanssa voimme ja haluamme olla tekemisissä, vakiintuneen vai tuntemattomaan tähtäävän liiketoiminnan kanssa. Kysymys on myös siitä, minkälaista roolia yhteistyössä tavoittelemme. Yksi mahdollinen havainnollistus tästä maailmasta voisi olla Sarasvathyn (2008, 93) itsensä käyttämä. Existing market New market Existing product Causation model Effectuation model New product Effectuation model Suicide quadrat Edellytyksemme toimia asiantuntijan roolissa vakiintuneilla aloilla lienevät vähintäänkin kohtuulliset. Tällaisessa, usein vahvasti teknologialähtöisessä yhteistyössä, osapuolet tietävät melko tarkkaan, mistä yhteistyössä on kysymys. Ongelmia toki voi olla yhteistyön kohdentamisessa. Tutkijoiden ja osaamisen hyväksikäyttäjien intressit eivät aina kohtaa toisiaan. Sarasvathyn perusviesti on kuitenkin toisaalla. Mitä tuntemattomimmille alueille suuntautuvan liiketoiminnan syntyyn haluamme myötävaikuttaa, sitä vahvemmin käynnistävän kehittämisen mallin mukaisen ajattelun pitäisi kaiketi ohjata toimintaamme. Oppimistapojen tulisi olla monipuoliset: verkosto-oppimisen ja tutkivan oppimisen työkaluille löytyisi käyttöä, samoin erilaisille luovuustekniikoille. Yliopiston kilpailuetu suhteessa konsultteihin on ennen muuta siinä, että yliopistotutkijoille luonnollisena lähtökohtana on yhdessäoppiminen.

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Mieti valmiiksi: Yksi omaan opetukseen liittyvä issue : Opiskelijapalaute

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational

Lisätiedot

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous.

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous. Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous. Vaikuta ja vaikutu 17.09.2009 marko.parkkinen@seedi.fi +358445802676 1 Verkottumisesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että ihminen

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla 28.10.2016 Nestori Syynimaa Sovelto Oyj 1 Puhujasta Seniori-konsultti Nestori Syynimaa SAFe, Scrum, Lean IT, ITIL, kokonaisarkkitehtuuri,.. PhD

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen. Jukka Lassila 16.1.2012

Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen. Jukka Lassila 16.1.2012 Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen menestystekijänä Jukka Lassila 16.1.2012 Hallitustyöskentely pk-yrityksen menestystekijänä Hallitustyön merkitys yrityksen alkuvaiheessa ja kasvuvaiheessa

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki

Lisätiedot

Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen

Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen Janne Tienari Janne Tienari Professori, Organisaatiot ja johtaminen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Dosentti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto & Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 14.11.2007 Prof. Pirjo Ståhle Kolme suurta muutosvoimaa kilpailukyvyn perustana Globalisaatio Teknologia

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Kimmo Rasila 18.6.2013 Kimmo Rasila for Kasvufoorumi Mihin hallitusta tarvitaan? 1. Strategisesta suunnasta päättäminen Missä on yhtiön tulevaisuus käytettävissä

Lisätiedot