PERTTI KETTUNEN PERTIN LUKEMAA KESÄLLÄ 2008 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA. Strategiklubi ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERTTI KETTUNEN PERTIN LUKEMAA KESÄLLÄ 2008 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA. Strategiklubi ry www.strategiklubi.fi"

Transkriptio

1 Strategiklubi ry PERTTI KETTUNEN PERTIN LUKEMAA KESÄLLÄ 2008 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA Past-Oltermanni Keijo Valve on juuri luovuttanut käätysalkun seuraajalleen Mirja-Yli-Erkkilälle. Tällä hymyllään hän siirsi vaativat, mutta iloiset oltermannin tehtävät Mirjalle Yritysjäseninä Strategiklubin toimintaa tukevat: Taloustieteiden tiedekunta Jäsenkirje 3/2008

2 1 SISÄLLYS 1 SYKSY ON JO PITKÄLLÄ 3 VIESTEJÄ MAAILMALTA 4 Pojat, tytöt ja osaaminen 4 Ruotsin yksityiset kansakoulut 4 Elintarvikkeiden hinnat ja köyhyys 5 Köyhyyden suhteellisuus 5 Strategiointi sosiaalisena toimintana 6 Baabelin tornin rakentajat 7 Atomiaseet Euroopassa 8 Sairaalaturismi kasvaa 9 KESÄKUUN HARVARD BUSINESS REVIEW STRATEGIASTA 9 KRITIIKKI, TEESKENTELY JA SALAILU 13 Marko Järvenpää TUTKIMUSHANKKEESSA KEHITETTIIN VERKOSTOMITTARISTO 16 Hannu Niittykangas YRITTÄJYYDESTÄ YLIOPISTOLLISENA OPPIAINEENA 21 Paavo Lintula SUURI KUPLA? 29 Paavo Lintula KIRJA-ARVIO: VESA HEIKKINEN & TUURE HURME, HÖLYNPÖLYIMURI 34

3 2 Paavo Lintula ARTIKKELI ARVIO: Jacqueline Fendt ja Wladimir Sachs, Grouded Theory Methods In Management Research: Users Perspectives. Organizational Research Methods 11(3) Heinäkuu Paavo Lintula KIRJA-ARVIO: JOHN MCAULEY, JOANNE DUBERLEY, PHIL JOHNSON, ORGANIZATION THEORY. CHALLENGES AND PERSPECTIVES. PRENTICE-HALL SoL CONFERENCE ESPOON DIPOLISSA Kesää 2008 kuvaa hyvin tämä Pertin ottama kuva 42

4 3 SYKSY ON JO PITKÄLLÄ Syksy on jo pitkällä, siltä ainakin tuntuu. Syksyiseltä tuntui tänä aamuna, vain muutama aste lämpöä ja kirkas auringon paiste. Oli kaunis kuulas syksypäivä. Syksyiseltä on tuntunut jo pitkään syyssateiden alla värjötellessä. Mutta eipä hätää mitään Strategiklubin toiminta trimmattu käynnistysvaiheeseen tulevaa talvea varten. Toiminta alkaa aivan heti. Pertin Lukeman tämä numero on osa käynnistystä. Vuosi sitten solmittu yhteistyösopimus taloustieteiden tiedekunnan kanssa näkyi monella positiivisella tavalla jo viime vuoden ohjelmassa. Nyt olemme askeleen pitemmällä yhteistyössä. Tiedekunnan jäsenten kirjoituksia on tässäkin lehden numerossa. He esiintyvät klubin tilaisuuksissa niin alustajina kuin keskustelijoina. Yhteistyö opintoasioissa etenee ja sillä rintamalla voi klubilta odottaa uusia avauksia. Kiintoisia ja piristäviä tapahtumia on pitkin pimenevää syksyä. Tässä muutama esimerkki tulevista tapahtumista. Syyskuussa klo klubi järjestää yliopiston juhlasalissa kaikille avoimen sävähdyttävän seminaarin teemana Hyvä-Paha Globalisaatio. Sävähdyttäväksi seminaarin tekevät erityisesti sen tulevaa koskevat entä, jos kysymykset. Tulkaa mukaan ja tuokaa ystävännekin. Tässäkin tilaisuudessa on mukana niin klubin kuin tiedekunnan väkeä. Syksyyn kuuluvat myös keskusteluillat, Juha Koskisen järjestämä verkostoja tai ehkäpä yhteisöllisyyttä pohtiva ilta Ruokkeentiellä ja Jari Syrjälän järjestämä yritys- ja johtamisaiheinen ilta Keski-Suomen Osuuspankin tiloissa. Tutkimusseminaari aloittaa Jyväskylässä, jolloin alustajina ovat Paavo Lintula organisaatiotutkimuksen haasteista ja Teppo Sintonen kriittisyydestä organisaatiotutkimuksessa. Tapahtumat ovat toiminnan ydintä. Aktiiviset keskustelut ja haastavat kysymyksenasettelut auttavat meitä näkemään eteenpäin, mutta yhtä hyvin myös selkiyttämään kuvaamme tästä päivästä, sumuisessa ja sateisessa syksyssä ja maailmassa. Hyvää syksyä toivottaen

5 4 VIESTEJÄ MAAILMALTA Pojat, tytöt ja osaaminen Pojat ovat parempia matematiikassa, tytöt lukemisessa. Se on Economist lehden kesäkuun alun numeron mukaan vanha totuus tai ainakin uskomus. European University Institute on tutkinut asiaa OECD:n keräämän 40 maan yhteensä vuotiaan nuoren laskemisen ja lukemisen testiaineiston perusteella. Koko aineiston tasolla vanha uskomus piti paikkansa. Pojat olivat parempia matematiikassa tytöt lukemisessa ja siihen liittyvissä taidoissa. Aineistoa tarkemmin eriteltäessä ilmeni eräs hyvin kiintoisa piirre. Mitä tasa-arvoisempi maa on, sitä pienemmäksi käy ero matematiikan osaamisessa. Pohjoismaissa, joista jutussa mainitaan Ruotsi, Norja ja Islanti, eroa ei enää ole. Islannissa tytöt menestyvät jo poikia paremmin matematiikassakin. Ero matemaattisen osaamisen tasossa selittyy kulttuurilla sanovat tutkimuksen tekijät. Lukemisessa osaamisen ero ei muutu yhteiskunnan tasa-arvon mukaisesti, ei ainakaan pienene, pikemminkin tyttöjen ylivoima näyttää kasvavan. Mitenkähän hyviä tytöt ovat Suomessa poikiin verrattuna matematiikan taidoissa. Se kävisi tuon jutun mukaan mittariksi yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta. Suomea ei jutussa mainita, tuskin olemme vielä pohjoismaisella tasolla tässä asiassa. Ruotsin yksityiset peruskoulut Ruotsissa 10% peruskoululaisista käy koulunsa yksityisissä kouluissa. Kouluja pyörittävät sitä varten perustetut osakeyhtiöt. Suurimmilla voi olla omistuksessaan useampi kymmenen koulua. Yhtiöt antavat aivan kunnollisen tuotot omistajilleen, 5-7% pääomalle ja ovat ilmaisia kuten kuntien koulutkin. Enpä ole asiasta ennen kuullut ja oudolta se nytkin kuulosti, Ruotsissa yksityisiä, voittoa tuottavia, yhtiömuotoisia peruskouluja. Ruotsissa näyttää yksityisen koulun perustaminen olevan paljon helpompaa kuin Suomessa. Kun tietyt perusvaatimukset täyttää niin koulun voi perustaa. Kunta maksaa jokaisesta oppilaasta sen mitä se oppilasta kohden käyttää omissa kouluissaan, nykyisin noin kr vuodessa. Yksityisten koulujen menestys perustuu tehokkaaseen toiminnan organisointiin. Esimerkkinä artikkelissa käytettiin suurta Kunskapsskolan yhtiötä. Sillä on nyt jo 30 koulua, 700 opettajaa ja oppilasta. Viime vuoden liikevaihto oli 655 milj. kr ja voitto 62 miljoonaa. Tietotekniikkaa käytetään paljon hyväksi. Omilla verkkosivuilla (Kunskapsporten) on koko lukusuunnitelma ja aineisto. Opiskelusta on tavallista suurempi osa itseopiskelua tai pienryhmätyötä. Jokaisen oppilaan kanssa keskustellaan viikoittain saavutukset ja suunnitellaan seuraavan viikon työt. Koulutilat ovat hyvät mutta eivät ylelliset. Voimistelu- ja urheilutiloja vuokrataan muilta. Kotitalous, käsityöt ja taideaineet opetetaan keskitetysti lyhyinä jaksoina usean koulun yhteisissä tiloissa. Opettajilla on vuosilomaa 7 viikkoa, muun ajan koulujen lomista he käyttävät

6 5 oppimateriaalin valmistamiseen itselleen tulevaksi vuodeksi ja koulun verkkoon. Lähtökohta on, että lukuvuoden aikana he eivät valmistele omaa opetustaan vaan voivat omistaa aikaansa oppilaille. Kunskapsskolan yhtiötä on toimintatavaltaan verrattu IKEAan, paljon työtä jätetään asiakkaan hoidettavaksi, kaikki on pitkälle standardoitua ja tehokasta. Miksi ihmeessä Suomessa ei ole tämä malli noussut esiin keskustelussa kouluista, etenkin homekouluista, oppimisesta ja kuntien talousvaikeuksista? Elintarvikkeiden hinnat ja köyhyys Samassa lehdessä, kesäkuun alun Economistissa, oli toinenkin kiintoisa pikkuviesti meille. Vapaa maailmankauppa on satoja vuosia vanha idea ja monille unelmakin. Artikkelissa sivutaan niin elintarvikkeiden käyttämistä polttoaineiden raaka-aineena kuin kansallisen ruokahuollon turvaamisen argumenttia vapaakaupan vastustamisessa. Keskeinen tarkasteltu kysymys oli kuitenkin maatalouden tukiaisten, tullien ja muiden kaupan esteiden merkitys elintarvikkeiden hinnoille ja niiden kautta maailman köyhille. Peruskaava on se, että tullien poistaminen laskee elintarvikkeiden hintoja, tukiaisten poistaminen nostaa, mutta mikä on yhteisvaikutus eri maissa? Artikkelissa referoidaan monia tutkimuksia, jotka ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia. Eräs mainitsemisen arvoinen on Hertel, Keeney, Ivanic, Winters -tutkimus, joka perustui suureen simulointimalliin ja 15 maan yhtensä yli miljardin ihmisen kulutuskäyttäytymisen tietoihin. Tutkimuksen mukaan täysin vapaa elintarvikkeiden maailmankauppa vähentäisi köyhyyttä tutkituista maista 13:ssa ja lisäisi 2.ssa. Lopullinen vastaus ei varmaan tämäkään ole, siinä määrin keskenään ristiriitaisia ovat eri toimenpiteiden seuraukset eri maissa ja kulttuureissa. Polttoaineiden kallistumisen ja ruokakriisin saavuttamat mittasuhteet taitavat olla jo niin suuri asia, että sen ratkomisessa ei enää voida lähteä pelkästään tukiaisten ja kaupanesteiden ongelmien ratkomisesta. Köyhyyden suhteellisuus Elintarvikkeiden ja polttoaineiden hintojen nousu on saanut ihmiset miettimään uudelleen rahankäyttöään. Economist tarkasteli elokuun lopun numerossaan tutkimustuloksia rahankäytöstä niissä 10 maassa, joissa tutkimukseen vastanneista oli eniten sellaisia, joilta ei jäänyt pakollisten menojen jälkeen yhtään vapaasti käytettävästi tai säästettäväksi. Kaikkiaan tutkittuja maita oli 51. Luettelon joukko on erikoinen. Siinä on sekä köyhiä että rikkaita maita ja kaikkein kurjimmat puuttuvat kokonaan.

7 6 Suomalaiset pääsivät listalle viimeisinä, mutta onhan sekin saavutus. Vain 9 maassa suhteellisesti enemmän väkeä, jolla ei yhtään mitään jää pakollisten menojen jälkeen. Suomessa heitä näyttäisi olevan noin 16% väestä, suunnilleen sama osuus kuin Etelä Afrikassa. Hieman omituiselta vaikuttaa Yhdysvaltojen toinen sija, neljännes väestä on niin köyhää. Kuluttajien luottamus omaan talouteen korreloi aika huonosti köyhien osuuden kanssa. Suomessa luottamus omaan talouteen on lähes vahvaa, mutta hyvin luottavat omaa talouteensa myös amerikkalaiset ja etelä-afrikkalaiset. Jos rahaa jää vapaasti käytettävästi, niin mihin se käytetään? Tässä kysymyksessä vastausten vaihtelu maailman eri laidoilla oli suurta. Tyynenmeren seuduilla rahat säästetään. Useimmiten ne pannaan suoraan pankkitilille. Venäjällä ne käytetään vaatteisiin. Pohjoismaissa lomamatkat ovat lähes välttämättömyys. Mitä tästä köyhyyden kuvasta voi päätellä? Ainakin sen, että köyhyyden kokeminen on suhteellista ja että köyhyys on hyvin erilaista tasoltaan ja sisällöltään eri maissa. Strategiointi sosiaalisena toimintana Tämä viesti on edellisiä lähempää, se on Suomen Turusta. Liiketaloudellisen Aikakauskirjan numerossa 1/2008 oli mukana virkaanastumisesitelmää. Toinen niistä oli Juha Laurilan esitelmä Turun Kauppakorkeakoulusta viime syksyltä.

8 7 Artikkelissa tarkasteltiin erästä strategisen johtamisen tutkimuksen uutta näkökulmaa. Organisaatioteoreettinen näkökulma on Laurilan mukaan vahvistunut ja tuonut paljon uutta ja hyvää strategisen johtamisen tutkimukseen ja tutkimuksen tuloksiin. Itse hän kuvaa uuden näkökulman antamia positiivisia tuloksia näin: Mielestäni näemme nyt kirkkaammin, että strateginen johtaminen ja sitä tekevät ihmiset eivät ole jokin muusta maailmasta eristynyt kokonaisuus, jota muun sosiaalisen maailman ominaisuudet ja piirteet eivät koske. Yritysten johto ja strateginen johtaminen heidän tekemänään on luonnollista toimintaa luonnollisessa, ajan mukana vaihtelevassa ympäristössä. Yritysjohto kuten kaikki muut ihmiset on altis vaikutteille ja impulsseille, joita kulloinkin vallitsevasta ajan hengestä nousee. Esityksensä johtopäätösten tiivistämisen hän aloittaa sanomalla: Kaiken edellä esitetyn perusteella uskallan väittää, että strateginen johtaminen on luonnollisempaa ja tavanomaisempaa sosiaalista toimintaa kuin on perinteisesti ajateltu. En voi kuitenkaan liikaa painottaa, että huomatessamme samankaltaisuuksia strategisen johtamisen ja muiden sosiaalisen toiminnan alojen kanssa, meidän ei kuitenkaan kannata kiirehtiä tulkitsemaan, että niillä ei olisi mitään eroa. Niinpä, sosiaalista toimintaa se strateginen johtaminen on, mutta pelisäännöt siinä toiminnassa ovat omaa lajiaan. Niissä on erityisen vahvana juonteena kysymys vallasta ja asemasta. Baabelin tornin rakentajat Heinäkuun alun Economist lehdessä oli artikkeli erilaisista maailman parantamiseksi perustetuista kansainvälisistä hyvin tunnetuista organisaatioista. Näitä ovat mm. YK, IMF, WTO ja G8. Artikkelin mukaan nämä ja monet muut vastaavat aina EU:ta myöten ovat menettäneet kosketuksensa todellisuuteen ja pyörivät tyhjäkäyntiä. Monet niistä on perustettu pian toisen maailmansodan jälkeen, niiden ajatusmaailma on peräisin sieltä ja niin jäsenkuntakin. Uusia jäseniä ei oteta tai ei ainakaan päästetä määrääviin asemiin. Kiina ja Intia alkavat olla ratkaisevan tärkeitä toimijoita maailmantaloudessa. Kuitenkaan niillä ei ole, ainakaan näissä organisaatioissa, sananvaltaa asioista päätettäessä. Niinpä G8 pohtii öljyn hinnan ja saatavuuden ongelmia ilman Saudi Arabiaa ja rupattelee dollarin arvon ongelmasta ilman Kiinaa. IMF ei ole liikauttanut eväänsäkään rahoitusmarkkinoiden kriisin vuoksi. WTO:n Doha keskustelut eivät etene eikä YK:n turvallisuusneuvostokaan juuri saa päätöksiä aikaan. EU on parhaillaan kriisissä sekin omien uudistumispyrkimystensä kanssa. Hyvin monia kansainvälisiä järjestöjä olisi uudistettava, mutta kukapa vanhoista jäsenistä suostuisi paikastaan tai vallastaan luopumaan. Eihän jäsenkunnan muokkaaminen välttämättä päätöksentekoa suunnattomasti parantaisi, mutta se antaisi siihen kuitenkin hieman

9 8 paremmat lähtökohdat. Järjestöjen tehtävien, keskinäisen yhteydenpidon ja toimintatapojen olisi niidenkin muututtava. Nykyistä tilannetta lehti kuvaa Baabelin torniksi oikein kansikuvallaan. Miten sille tornille kävi, sen me tiedämme. Atomiaseet Euroopassa Kesäkuun lopun Spiegel lehti pohti erään kansanvälisen mahtavan organisaation NATOn Eurooppaan sijoittamia vanhoja atomiaseita. Niitä on edelleen, vaikka määrä onkin vähentynyt huippuvuosien yli 7000:sta noin 350:een. Saksassakin niitä on noin 20. Ne ovat jäänteitä kylmän sodan ajoilta. NATO:n Brysselin päämaja pitää niitä tarpeettomina eikä niihin uskota enää oikein edes Washingtonissakaan. Siltikin amerikkalaisia atomiaseita on edelleen Saksan lisäksi Englannissa, Hollannissa, Belgiassa, Italiassa ja Turkissa. Jäljellä olevien pommien viimeinen käyttöpäivä alkaa

10 9 lähestyä. Niiden poisvetämistä jarruttaa ainakin Saksassa puolustusministeriön näkemys siitä, että aseista luopumisellaan Saksa menettäisi osan puhevallastaan transatlanttisessa ja eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä. Lähimmän vuosikymmenen kuluessa ne joka tapauksessa menettävät asemansa mm. lentokaluston uusiutuessa sellaiseksi, etteivät vanhat pommit niihin sovi. Sairaalaturismi kasvaa Sydän- ja polvileikkaukset ja monet muut isot ja operaatiot ovat Yhdysvalloissa käyneet hyvin kalliiksi. Sairausvakuutusmaksut ovat korkeat. Lisäksi 45 miljoonana amerikkalaista on kokonaan vailla sairausvakuutusta ja hyvin monilla vakuutusturva on heiveröinen. Tavallisilla amerikkalaisilla on monasti vaikeuksia selvitä vähänkään suuremmista hoidoista tuloillaan. Niinpä viime vuonna jo amerikkalaista kävi hoidattamassa itseään ulkomailla. Vuoteen 2012 mennessä luvun ennustetaan kasvavan kymmeneen miljoonaan. Näin kertoo elokuun puolenvälin Economist. Intiassa, Thaimassa, Singaporessa on moderneja sairaaloita, joissa hoidon hinnaksi tulee vain 15-20% amerikkalaisen sairaalan hinnoista, matkakustannukset mukaan lukien. Eräät sairaalat Aasiassa laajentavat toimintaansa ja rakentavat osastoja nimenomaan ulkomaisille potilaille. Eräässä sairaalassa Bankokissa käy jo nyt kymmeniätuhansia amerikkalaisia joka vuosi ja se on juuri avannut uuden osaston, joka voi hoitaa 6000 potilasta. Vakuutusyhtiöt ovat huomanneet kehityksen linjan ja eräät niistä ovat solmineet suoraan sopimuksia ulkomaisten sairaaloiden kanssa. Sairausvakuutus kuuluu usein työnantajan tarjoamiin etuihin, niinpä jotkut työnantajat ovat lähteneet tarjoamaan vaihtoehtona ulkomaisia sairaaloita. Amerikkalaisten hoidoista ulkomailla voi kasvaa mrd USD liiketoiminta Aasian sairaaloille. Euroopassa sairausvakuutusjärjestelmä ja terveydenhoito on organisoitu erilailla. Se on julkisen vallan hoidossa, valvonnassa tai tukemaa ja paremmin ihmisten taloudelliset mahdollisuudet huomioon ottavaa. Euroopassa ei tällainen sairaalaturismi vielä ole kasvanut tai kasvamassa samassa määrin. Kuitenkin vuonna 2006 jo englantilaista kävi saamassa hoitoa sellaisissa maissa kuin esimerkiksi Turkki, Intia ja Unkari. KESÄKUUN HARVARD BUSINESS REVIEW STRATEGIASTA Kesäkuisessa Harvard Business Review lehdessä oli kaksi artikkelia, jotka koskivat tai ainakin sivusivat strategiaa. Toinen selvitteli strategian implementointia ja toinen monitoimipaikkaisen yrityksen erityisongelmia, myös strategisia. Strategian implementoinnista kirjoittavat Gary L. Neilson, Karla L. Martin ja Elizabeth Powers ovat töissä Booz&Company konsulttiyrityksessä. Artikkeli on nimeltään The Secrets to Succesful Strategy Execution.

11 10 Artikkelin taustana on hyvin laaja aineisto, joka käsitti 50 maasta, 1000 organisaatiosta yhteensä tietoa. Tutkimuksen tuloksen ja työssään he ovat identifioineet 4 olennaisinta strategian toteuttamisen ydinkysymystä. Strategia toteutuu organisaatiossa, jos nyt on toteutuakseen, tuhansina päätöksinä, töinä ja tehtävinä. Olennaiset peruspalikat ovat selkeä päätöksenteko ja päätöksentekooikeudet, se, että oikea informaatio kulkee sinne mihin pitääkin, työn ja organisaation motivoivat elementit, motivaattorit ja organisaatiorakenne. Kaksi ensimmäistä palikkaa, päätöksenteko ja informaatio, ovat kaksi kertaa niin tehokkaat kuin kaksi seuraavaa, motivaattorit ja rakenne. Siltikin strategian implementoinnin keskeisenä välineenä käytetään aina vaan uudelleen organisointia. Artikkelissa esitetään seuraava taulukko esimerkkeinä siitä mitä voisi tehdä, alkupäässä on päätöksentekoon ja informaatioon liittyviä toimia ja loppupäässä pääasiassa motivaatioon ja rakenteeseen.

12 11 Toinen strategiaan liittyvä artikkeli on David A. Garvin, Lynne C. Levesque, The Multiunit Enterprise. Garvin on Harvardin professori ja Levesque bostonilainen konsultti ja tutkija. Artikkelissa tutkittu kysymys on monitoimipaikkaisten organisaatioiden rakenne ja vastuunjako. Artikkelin tutkimusaineistona on 12 monitoimipaikkaisen organisaation, sellaisten kuin Staples, Starbucks, Victoria s Secret johdon haastattelut ja muu aineisto. Monitoimipaikkainen organisaatio on monitasoinen, lukuisia tai joskus lukemattomia samanlaisia kenttätason toimipaikkoja, hotelleja, myymälöitä, kahviloita, kylpylöitä, korjaamoja, huoltoasema tms. sisältävä organisaatio. Artikkelin mukaan monitoimipaikkaisen organisaation keskeiset ongelmat ovat: 1. Ylläpitää yhdenmukainen ja johdonmukainen toimintatapa jokaisessa toimipaikassa, brandin on näyttävä samanlaisena kautta organisaation toimintaalueen. Yhdenmukainen toiminnallinen suunnitelmien ja päätösten implementointi on keskeinen ongelma 2. Räätälöinti paikallisesti ja asiakasryhmittäin. Vaikka yhdenmukaisuus on tavoite, on alueellisiin ja paikallisiin erilaisuuksiin sopeuduttava. 3. Työnjako pääkonttorin ja alueellisten ja paikallisten organisaatioiden välillä on ongelmallista. Strategiset päätökset tekee pääkonttorin väki, mutta implementointi jää kenttäjohtajille. Ryhmiä erottavat niin paikat ja ympäristöt, joissa he toimivat mutta eroa on myös toiminnan ja ympäristön psykologiassa. 4. Kenttäjohtajien asema on ongelmallinen, he eivät ole itsenäisiä päätöksentekijöitä, mutta kuitenkin heidän on toimittaja kuin olisivat. Artikkelin keskeiset ohjeet ovat: 1. Allow overlapping roles and responsibilities 2. Use integrators at all levels 3. Set up information funnels and filters 4. Appoint translators to convert strategies into action 5. Share responsibility for talent development Loppulauseenaan artikkelin kirjoittajat sanovat: Quietly and unobtrusively, multiunit enterprises have mushroomed in the corporate world. This organizational form has flourished and will continue to spread for the simple reason that it puts effective implementation at the top of its priorities. For that same reason, it provides a model for companies of every sort. After all, successful corporate performance erequires more than well-designed strategy.

13 12 Tämän lisäksi heillä on lista vältettävistä ansoista:

14 13 KRITIIKKI, SALAILU JA TEESKENTELY Journal of Management Inquiry on lehti, joka nostaa esiin jatkuvasti hieman poikkeuksellisia tutkimuskohteita ja näkökulmia. Kesäkuun numerossa oli kolme sellaista näkökulma-artikkelia, kritiikistä, teeskentelystä ja salailusta organisaatioissa. Kaikki kolme ovat arkipäivän ilmiöitä, mutta juuri sellaisina esiin nostamisen, tarkastelun ja tutkimisen arvoisia. Ensimmäinen on Messner, Clegg, Kornberger, Critical Practices in Organizations. Artikkelissa tarkastellaan kritiikin käytäntöjä organisaatioissa. Kenellä, miten ja milloin on työ, velvollisuus tai mahdollisuus tarkastella organisaation toimintaa ja tehtäviä kriittisesti. Kirjoittajat ovat löytäneet tutkimuksessaan kolme erilaista kritiikkityyppiä. 1. Ad Hoc kritiikki, joka ei kuulu organisaation rutiineihin vaan syntyy tilannekohtaisesti organisaation jäsenten näkemyseroista. 2. Organisaatiorakenteeseen ja käytäntöihin liittyvä kritiikki. Sitä syntyy eri toimintojen, osastojen tai toimialojen kesken niiden erilaisesta toiminnan logiikasta, näkemyksistä tai preferensseistä johtuen. Esimerkkinä kirjoittajat mainitsevat henkilöstökoulutuksen. 3. Organisaation normaaliin toimintaa kuuluva kriittinen tarkastelu. Tilintarkastajat, sisäiset tarkastajat ja konsultit ovat tämän kritiikin antajina, mutta sellaiseksi voidaan lukea myös yrityksen sisäinen henkilöstöarviointi, laatuarviointi, johdon laskentatoimi yms. Mikään kolmesta ryhmästä ei ole outo eikä tuntematon. Niissä voisi jokaisessa olla mahdollisuuksia syvempääkin tutkimukseen. Kritiikkiin hyvin läheisesti liittyy toinen lehden saman numeron artikkeli; Stormer, Devine. Acting at Work, Facades of Conformity in Academia. Artikkelissa sen kirjoittajat pohtivat tekemänsä hyvin laajan empiirisen tutkimuksen perustella teeskentelyä, samanmielisyyden teeskentelyä organisaatioissa. Empiirisenä kohteena olivat Kanadan yliopistot. edelliseen kritiikki artikkeliin tämä liittyy lähes saumattomasti. Erimielisyydeltä ja julkiselta kriittisyydeltä vältytään teeskentelemällä samanmielisyyttä johtajan tai työtovereiden kanssa vaikka olisikin eri mieltä. Tutkijat lähettivät noin 7000 professorille. Vastauksia he saivat vajaat 300 kertomusta tilanteista, joissa asianomainen yliopiston viranhaltija oli teeskennellyt samanmielisyyttä, vaikkei samaa mieltä ollutkaan. Valittu joukko on mielenkiintoinen siinä, että heidän jos kenen pitäisi olla myötäilemättä ketään, uskoa omiin ajatuksiinsa ja ne myös julkituoda. Kuitenkin paineet olla samaa mieltä, löytää yhteinen näkemys ovat olemassa tässäkin joukossa.

15 14 Samanmielisyyttä on kahta lajia. Voidaan olla samaa mieltä puheen tasolla, mutta toimitaan kuitenkin omana pää mukaan. Voidaan olla samaa mieltä puheissa ja myös toimia niin kuin on luvattu. Tilanteita, joissa samanmielisyyttä koetellaan esiintyi neljänlaisia. 1) Tasaarvoisuuskysymykset ja vähemmistöjen kohtelu. 2) Työn vaatimukset, tutkimus, opetus ja kolmas tehtävä. 3) Yritys- ja markkinatalouden mallin mukaiset uudistukset yliopistossa 4) Ryhmän jäsenyys, ryhmään kuuluminen. Artikkelissa on runsaasti lainauksia kertomuksista. Tässä yksi esimerkki kustakin kategoriasta. 1) Our university faculty to which student admission is highly competitive, has a number of positions reserved fro individuals of a certain minority regardless of academic performance. I strongly believe admission to the faculty should be on the basis of merit alone. Though I disagree strongly with the policy, and have voted against it anonymously, I have never spoken out publicly. 2) Currently I am bored with research, but if I say that in my faculty (scienceoriented), I would be ostracised. Consequently I apply for NSERC grants and any other applicable grant that comes along, regardless of my true interest. I discuss research with collegues as though it is still my passion, but it is all an act. 3) My department had embarked upon a department goals, value and mission re.- creation, with a hired outside consultant. I happen to believe that this is all total hogwash, but I did attend the meetings. 4) Decisions being made by group consensus as to the academic mission of the group I don t agree with a lot of our directions but feel I have to go along to survive or maintain the peace.the loudest and most obnoxious people usually get their viewpoints heard and put forward. Kolmas artikkeli tai itse asiassa pienten artikkeleiden ryhmä pohtii salailua organisaatioissa. Näkökulmina ovat salailun etiikka, salailun käytännöt ja salailun hyveet. Valitettavasti jutuissa rajoitutaan vain periaatteelliseen pohdintaan, empiriaan ei kosketa. Salailun etiikka juttu rajoittuu vain pohtimaan eettisiä ongelmia kahdesta kulmasta. Toinen on salailun tarkoitus, miksi asia salataan ja toinen kuka on päättänyt salailusta. Tarkastelu on suurelta osin hyöty/haitta -lähtöistä, kuka

16 15 hyötyy, kenelle haittaa. Kovin pitkälle ei asioissa päästä eikä etiikan teorioihin kajota. Salailun käytännöistä keskusteltaessa päästään jo hieman syvemmälle. Monien asioiden salaaminen on organisaatiolle välttämätöntä. Keskeinen esimerkki on tulevat suunnitelmat, kaikkea ei ole syytä kertoa vaikka tietäisikin ja vaikka kyseessä olisi upeat ja erinomaiset asiat. Toisessa laidassa kirjoa ovat sitten väärinkäytösten salailut. Erityisesti nämä asiat jäävät organisaatiossa hyvin pienen piirin tietoon. Tarpeellisen, tarpeettoman, vahingollisen ja rikollisen salailun välinen rajanveto ei aina ole selvä ja kirkastunut. Salailun hyveitä pohditaan hyvin erikoisesta näkökulmasta eli kansallisen turvallisuuden ja siitä huolta pitävien sotilasorganisaatioiden näkökulmasta. Ongelmana nähdään erityisesti syyskuun 11. päivän tapahtumien perusteella salaisen tiedon jumiutuminen moneen eri organisaatioiden pieninä palasina. Salaisia tietoja, jotka viittasivat terrorihyökkäykseen, oli. Ne vain olivat hajallaan eri organisaatioissa ja hyvin salaisina pidettyjä, muille ei kerrottu. Kokonaiskuvaa tilanteesta ei muodostunut. Yrityksissä voi kehittyä samantapaisia ongelmia. Toisenlaisena hankalana ongelman on taas salaisten tietojen kertyminen liian keskitetysti pienen piirin tietoon. Sen jäsenten siirtyminen toiseen organisaatioon, vaikkapa kilpailijan leipiin, voi romahduttaa organisaation aseman. Muodollisen sääntöihin ja sopimuksiin perustuvan salaisuuksien rakentamisen ja suojelun kirjoittajat näkevät nykymaailmassa hyvin vaikeaksi. Aina tahtoo tällaisissa tapauksissa syntyä vuotoja. He katsovat, että ainoa tapa on rakentaa sellaista organisaatiokulttuuria ja pienyhteisöjä, jotka riittävässä määrin suojaavat organisaation omia ulkopuolisilta salassa pidettäviä tietoa. samalla on ymmärrettävä, että tiedot leviävät ennemmin tai myöhemmin, sen estäminen on lähes mahdotonta. Kritiikki, teeskentely ja salailu ovat ilmiöitä, jotka tunnemme jokainen itse. Ne ovat läsnä jokaisessa ihmissuhteessa ja organisaatiossa. Ne kietoutuvat toisiinsa ja voivat esiintyä toistensa hahmoissa. Ne rakentavat ja rikkovat ihmisten ja organisaatioiden verkostoja. Ne ovat mielenkiintoinen alue, jonka tutkiminen ei ole ihan helppoa.

17 16 Marko Järvenpää TUTKIMUSHANKKEESSA KEHITETTIIN VERKOSTOMITTARISTO Vaikuttavuutta konstruktiivisen tutkimuksen avulla Yliopistotutkimus voi olla paitsi teoreettista, myös käytännönläheistä ja yrityksiä hyödyntävää. Toisaalta käytäntöjen tutkimuksen avulla voidaan yritystoimintaa teoretisoida. Konstruktiivinen tutkimus yhdistääkin teorian ja käytännön parhaimmillaan molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Monilla tieteenaloilla tutkimusta tehdään suurissa tutkimusryhmissä, mutta liiketaloustieteissä se on toistaiseksi ollut varsin harvinaista. Tässä artikkelissa esittelen ns. Pyranethankkeessa suurella tutkijajoukolla tehtyä tutkimusta ja sen tuloksia. Hankkeessa oli mukana 13 tutkijaa useista yliopistoista, jotta kehiteltävän työkalun eri osa-alueiden kehittämisen taakse saatiin paras mahdollinen asiantuntemus. Hanketta hallinnoi Vaasan yliopiston johtamisen laitos. Mukana hankkeessa oli verkostoineen neljä yritystä: PPTH Norden Oy, Mäkelä Alu Oy, Pesmel Oy sekä Beam-Net Oy. Tutkimuksen johtajana toimi KTT, dosentti Elina Varamäki. Kaksivuotista hanketta rahoittivat Tekes, Sitra ja em. kohdeyritykset. Jyväskylän yliopistosta mukana hankkeessa oli allekirjoittanut johdon laskentatoimen asiantuntijana. Artikkeli perustuu koko ryhmän työskentelyyn ja tieteellisiin raportteihin, joista olen viitannut muutamaan otsikkoni kannalta keskeisimpään lähteeseen. Hanke tuotti mm. 4 väitöskirjaa, lukuisia tieteellisiä artikkeleita ja kansainvälisiä konferenssiesitelmiä. Tutkimuksessa sovellettiin Kasasen, Lukan ja Siitosen (1993) kehittämää konstruktiivista tutkimusotetta. Sitä voidaan pitää case-tutkimuksen muotona, jolle on ominaista tutkijoiden voimakas interventio käytännön liiketoimintaan. (Lukka, 1999) Verkostot ovat muotia Viime vuosina liikkeenjohdon toiminnassa ja puheessa ovat yleistyneet verkostot ja niiden johtaminen. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että verkosto ei ole yritykselle toiminnan itseisarvo vaan pikemminkin väline yritysten välisten toimintojen organisointiin. Verkostoituminen on yritykselle valinta. Sen hyötyjä ja haittoja tulee pystyä arvioimaan ja johtamaan. Verkostomaiseen kehitykseen sitoutumista voidaan verrata vaikkapa tuotekehitykseen tai investointeihin. Verkostoyhteistyö voi tuottaa vaikkapa joustavuutta, uuden jakelukanavan, mahdollisuuden kasvattaa mittakaavaa tai kustannusetuja. (ks. esim. Varamäki & Järvenpää, 2004; Varamäki, Pihkala, Järvenpää & Vesalainen, 2004; Järvenpää, Varamäki, Kohtamäki ja Vesalainen, 2007) Kehittyneimmillä kärki-, ydin- eli veturiyrityksillä onkin nykyään käytössään kahdenvälisten suhteiden hallinnan mittaristoja. Verkostotasolla laajamittaisia

18 17 ohjausmittaristoja on kuitenkin toistaiseksi vähemmän käytössä. Verkostot eivät ole luonnonlain kaltaisesti mikään oikea tapa organisoida taloudellista toimintaa. Toisinaan ne voivat kuitenkin toimia tehokkaammin kuin puhtaasti markkinaehtoinen tai vertikaalisesti integroitunut yritys. (esim. Järvenpää ym., 2007) Verkostomittaristohankkeen tavoite Tutkimusryhmämme päätavoitteena oli kehittää kärkiyritysverkostojen mittaus-, analyysi- ja kehittämisvälineistö. Poikkitieteellisessä tutkimushankkeessamme kehitimme verkostomittariston johtamisen, laskentatoimen kuin tuotantotalouden näkökulmista. Hankkeessamme keskityimme pelkästään kärkiyritysverkostoihin ja lähtökohtanamme olivat verkostotasoinen mittaus ja ns. win-win eli kaikki voittavat - asetelman luominen. Käsittelimme verkostoa yhtenä kokonaisuutena huomioiden kuitenkin, että verkosto muodostuu aina yksittäisistä yrityksistä ja niiden kahdenvälisistä suhteista. Mittaristomme tulikin sisältämään suoritusmittareita verkostotason lisäksi myös yksittäisistä yrityksistä ja kärkiyrityksen ja toimittajan kahdenvälisistä suhteista. Kehittämäämme mittaristoa käytetään verkoston ohjauksen, kehittämisen ja tutkimisen työkaluna. Hyödyntäjinä voivat toimia verkoston yritykset, omistajat, konsultit, tutkijat ja kouluttajat. Kärkiyritysverkosto Kärkiyritysmallissa verkoston perustana on yritys, joka on resurssiensa, markkinakontaktiensa tai tuoteoikeuksiensa johdosta muita vahvemmassa asemassa. Verkosto muodostuu sen ympärille, ylä- tai alavirtaan. Vertikaalisissa tuotantoketjuissa kärkiyritys löytyy usein läheltä asiakasta ja se pitää hallussaan jakelukanavia ja ohjaa tuotekehitystä koko alihankintaketjussa. (Järvenpää ym., 2007) Kärkiyritysten strategia ja päätökset ansaintamallista vaikuttavat ratkaisevasti siihen, minkälaiseksi verkosto muodostuu. Resurssiperustaisessa strategiassa kärkiyritykset keskittävät tyypillisesti resurssejaan tiettyihin toimintoihin ja terävöittävät omaa ansaintamalliaan. Ne etsivät edullisimman paikan arvoketjustaan. Se voi olla esim. tuotekehitys, kokoonpano tai markkinointi. Kun suhteet tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin ovat läheiset verkostomaiset voidaan puhua verkoston olemassaolosta. Kärkiyritykset määrittelevät ja luokittelevat toimittajiaan eri tasoille, kuten strategiset partnerit, verkostotoimittajat ja kilpailutettavat toimittajat. Verkostoitumisen intensiteetti, eli kahdenvälisen suhteen kehittyneisyys kasvaa lähestyttäessä kärkiyrityksen strategista verkostoa. (Vesalainen, 2002; Varamäki & Vesalainen, 2003)

19 18 Mittariston teoreettinen viitekehys Mittariston kehittäminen rakentui kuviossa esitetyn viitekehyksen varaan. Mittaristossa on kuusi osa-aluetta: 1. verkoston resurssit, 2. verkostokulttuuri, 3. verkoston toimintamallit, 4. verkoston prosessit, 5. verkoston asiakasnäkökulma sekä 6. taloudelliset tunnusluvut. Mittariston tarkoituksena on verkoston tulosta mahdollistavien tekijöiden eli verkoston henkistä tilaa, resurssiperustaa, verkoston toimintamalleja sekä itse verkoston suorituskykyä mittaavien prosessien sekä muita verkoston tuloksellisuutta seuraavien mittareiden kehittäminen niin, että kärkiyritysverkoston eri osa-alueiden mittaaminen ja analysointi olisi mahdollista. Verkostokulttuuri kuvaa verkoston henkistä tilaa vallitsevan luottamuksen, sitoutumisen, kumppanuusarvojen ja verkoston jäsenten keskinäiseen viestintään liittyvien tekijöiden kuten vuorovaikutuksen, avoimuuden ja kommunikointitapojen kautta. Verkostoihin liittyvällä resurssien analysoinnilla pyritään selvittämään resurssien nykytilanne, kehitystarve ja kehityspotentiaali neljällä ulottuvuudella: resurssien allokointi ja kehittäminen, resurssien soveltuvuus verkostolle, tietoisuus verkoston jäsenten resursseista ja resurssien yrityskohtainen arvo. Verkoston toimintamallit luonnehtivat verkostossa vaikuttavien toimijoiden kykyä suunnitella ja hyödyntää erilaisia verkoston toimintamalleja, joissa perustan muodostavat kahdenvälisen, monenkeskisen yhteistoiminnan elementit ja mallit sekä verkoston ohjaustyyppi. Verkostossa em. tulosta mahdollistavat elementit (verkostokulttuuri, verkoston resurssiperusta, verkoston toimintamallit) ovat rakenteellisia ja toiminnallisia valintoja, aikaansaannoksia ja asiaintiloja, joiden pohjalta muodostuu perusta verkoston tuloksellisuudelle. Sitä voidaan arvioida Balanced Scorecard- (BSC) eli tuloskorttimalliin perustuvan logiikan avulla. Oppiva ja tyytyväinen resurssiperustaltaan toimiva organisaatio kykenee innovointiin sekä tehokkaisiin ja laadukkaisiin sisäisiin prosesseihin saaden aikaan tyytyväisiä ja kannattavia asiakkaita. Asiakaskannattavuus heijastuu yrityksen taloudelliseen näkökulmaan, kuten kannattavuuteen, maksuvalmiuteen ja vakavaraisuuteen.

20 19 Taloudelliset tunnusluvut -kasvu - kannattavuus - verkoston arvo Asiakasnäkökulma - asiakaslähtöisyyden arvot verkostossa - asiakastyytyväisyys verkostossa - loppuasiakkaan tuntemus verkostossa - toimitusvarmuus verkostossa Verkoston prosessit - tehokkuus - joustavuus - tuottavuus - innovatiivisuus - oppiminen - lisäarvon muodostuminen Verkoston toimintamallit - monenkeskisyys verkostossa - verkostosuhteen ohjaus Verkostokulttuuri - luottamus - yhteisyys - vuorovaikutus Verkoston resurssit - resurssit ja osaaminen - resurssien suhdespesifisyys Kuvio: Verkostomittariston viitekehys. Tyytyväiset asiakkaat kartuttavat verkoston taloudellista menestystä. Yhdessä tehokkaiden ja laadukkaiden prosessien aikaansaaman kustannustehokkuuden kanssa verkoston kasvu sekä taloudellinen tuloksellisuus muodostuu korkeaksi. Taloudellisen osa-alueen perusteltuina mittauksen yläkäsitteinä voidaan pitää verkoston kasvua, kannattavuutta ja arvoa. Keskeinen havainto verkoston taloudellisia tunnuslukuja pohdittaessa on koko verkostokokonaisuuden kannattavuuden ja arvon tarkastelun tärkeys. Taloudellisen tuloksen jakautumisen ei verkostossa tarvitse olla

21 20 nollasummapeliä. Verkoston kehittyminen voi merkitä laadullista kasvua, merkittäviä kaikki voittavat (win/win) -mahdollisuuksia tai verkoston liiketoiminnan sellaista määrällistä kasvua, jota yksittäiset yritykset eivät erikseen kykene luomaan. Mittaristolle oma ohjelmisto Hankkeessa kehitimme verkostomittaristolle myös toimivan ohjelmiston, johon voi syöttää perustiedot sekä eri näkökulmien tiedot. Tiedot voi kerätä joko ulkopuolisen arvioitsija tai kärkiyritys tai sen verkoston ohjausryhmä voi suorittaa itsearvioinnin. Tiedoista ohjelmisto laatii numeraaliset ja graafiset raportit verkoston eri osa-alueiden tilanteesta. Raportti paljastaa verkoston vahvuudet, ongelmakohdat ja kehittämishaasteet. Grafiikan avulla voidaan helposti verrata kärkiyritystä ja toimittajia ja toisaalta toimittajia keskenään. Raportin pohjalta voidaan kehittää verkoston toimintaa strategian mukaiseksi, tehokkaaksi ja laadukkaaksi. LÄHTEET Järvenpää, M. & Varamäki, E. & Kohtamäki, M. & Vesalainen, J. (2007) Kärkiyritysverkoston kehittämisen mittaristo. Yritystalous 6/2007, Kasanen, E., Lukka, K. & Siitonen, A. (1993) The constructive approach in management accounting research. The Journal of Management Accounting Research, Fall, Lukka, K. (1999) Case/field-tutkimuksen erilaiset lähestymistavat laskentatoimessa. Teoksessa (toim. Hookana-Turunen, H. Tutkija, opettaja, akateeminen vaikuttaja ja käytännön toimija Professori Reino Majala 65 vuotta. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, C-1:1999, Varamäki, E. & Vesalainen, J. (2003). Modelling different types of multilateral interfirm cooperation in the SME-sector. Entrepreneurship and Regional Development Journal 15:1, Varamäki, E. & Järvenpää, M. (2004). Verkostotasoisen suorituskykymittariston kehittämisen tavoitteet ja perustelut. Teoksessa (toim. Varamäki, E.) Kärkiyritysverkoston suorituskyky teoreettinen viitekehys. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 262. Varamäki, E., Pihkala, T. & Järvenpää, M. & Vesalainen, J. (2004). Pkyritysverkoston kasvupolut ja suorituskyvyn mittaaminen verkostoissa Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 108. Vesalainen, J. (2002). Kaupankäynnistä kumppanuuteen. Metalliteollisuuden keskusliiton julkaisuja. Helsinki.

22 21 Hannu Niittykangas YRITTÄJYYDESTÄ YLIOPISTOLLISENA OPPIAINEENA Saras Sarasvathin alkuvuodesta ilmestynyt kirja Effectuation Elements of Entrepreneurial Expertise sai minut pohtimaan yrittäjyyden oppiaineen oppisisältöä ja sen muutosta. Mikä on oppiaineen ominta aluetta kauppatieteellisessä yhteisössä ja miten oppiaineen ydinaines olisi jäsennettävissä? Minkälaisia muutoksia ajassa on tapahtunut? Lähden kuitenkin liikkeelle muutaman vuosikymmenen takaa, koska vain tätä kautta Sarasvathin ajatukset asettuvat oikealle tolalle. Aikahorisonttini ei kuitenkaan ole tavaksi tullut muutama sata vuotta vaan muutama vuosikymmen, oikeastaan se aika, jonka itse olen ollut työelämässä ja tutkimuksen parissa ja jonka voisin ajatella jollain tavoin tuntevani. Tästä päädyn sitten Scott Shanen ajatusten kautta Saras Sarasvathiin, puheenvuoroni keskushenkilöön. Alussa huomio yrittäjässä Toisen maailmansodan jälkeen usko suurten yritysten maailmaan alkoi hiipua. Pienten yritysten merkitys nousi keskusteluun, tätä kautta yrittäjyys yleisemminkin. Audretsch (2002, 5) kuvaa muutosta jopa dramaattiseksi. Hänen mukaansa ajattelun lähtökohdatkin muuttuivat. Aiemmin pienten yritysten merkitystä perusteltiin sosiaalisin ja poliittisin syin, tänä päivän taloudelliset perusteet ovat päällimmäisinä lukua pidetään muutoksen vuosikymmenenä. Tutkimukset osoittivat, että PK-yritysten merkitys vaihteli maiden välillä ja että Pohjois-Amerikassa ja useimmissa Euroopan maissa pk-yritysten suhteellinen merkitys oli kääntynyt kasvuun 1970-luvun puolivälissä (Audretsch 2002, 5-10). Muutokselle on tarjottu monia selityksiä: esimerkiksi teknologisen kehityksen mahdollistama tuotantoparadigman muutos, globalisaation synnyttämä kilpailu, asiakkaiden yksilölliset vaatimukset, normiperustan muutokset ja markkinatalouden aseman vahvistuminen sekä innovaatioiden merkityksen korostuminen talouksien ja yritysten kilpailukyvyn perustana. Kehityksen ymmärtäminen edellytti näkökulman muutosta. Yksilön käyttäytymisen näkökulmasta tiedon ylivuoto (knowledge spillover) saa sellaisia merkityksiä, joita ei ole mahdollista tavoittaa, jos havaintoyksikkönä on yritys. Yrittäjyyttä koskevan keskustelun ytimessä oli vahvasti yrittäjä, minkä ilmentymänä oli ns. piirreteoreettisen ajattelun ylivalta. Yrittäjät ovat

23 22 piirteiltään muista poikkeavia. Vuosikymmenten aikana tarkastelu laajeni kattamaan erilaiset kyvykkyydet ja yrittäjän toiminnan, ei vähiten Gartnerin (1988) piirreteoreettista ajattelua koskeneen kritiikin ansiosta. Gibb (1997) toi keskusteluun yrittäjän ydinkyvykkyydet, joihin kuuluvat muiden ohella oppimaan oppimisen taidot ja kyky nauttia yrittäjämäisestä elämäntavasta. Yrittäjäosaaminen on siten jotain selvästi enemmän kuin liiketoimintaosaaminen, jota viime vuosina monissa yhteyksissä on voimallisesti korostettu. Scott Shane avarsi näkemystämme Edellinen suuri elämykseni liittyi Scott Shanen (2003) muutaman vuoden takaiseen kirjaan A General Theory of Entrepreneurship: The Individual- Opportunity Nexus. Itsellänikin saattoi tuolloin käydä mielessäni, että tässä tämä nyt on, yrittäjyyden suuri kehys. Suunnittelumallin mukaisen ajattelun viehätys oli ennen muuta siinä, että asiat lokeroituvat ymmärrettäväksi, ristiriidattomaksi ja kompaktiksi kokonaisuudeksi. Ajattelussa yksilölähtöinen yrittäjyysnäkemys kietoutui luontevalla tavalla liiketoimintalähtöiseen yrittäjyysnäkemykseen. Lisäksi Shanen tapaa kirjoittaa on selkeä ja kurinalainen. Shanen mukaan yrittäjyysprosessi koostuu neljästä vaiheesta: liiketoimintamahdollisuuksien olemassaolosta (entrepreneurial opportunities), niiden tunnistamisesta (discovery) ja hyödyntämisestä (opportunity exploitation) sekä organisaation luomisesta (execution). Tunnistamiseen, hyödyntämiseen ja organisaation luomiseen vaikuttavat yrittäjän yksilöllisten ominaisuuksien ohella toimiala- ja sijaintiympäristön, paikallisen ja kokonaistaloudellisen toimintaympäristön, piirteet. Mutta eihän maailma näin mustavalkoinen todellakaan ole, tässäkään tapauksessa. Lisäksi on luonnollista, että ajattelumme syvenee ja monipuolistuu koko ajan. Sarasvathy palaa yksilöön sosiaalista vuorovaikutusta korostaen Sarasvathyn ajatukset haastavat Shanen yksilön rationaalisen käyttäytymiseen perustuvan näkemyksen yrittäjyysprosessista ja ovat synnyttäneet vahvaa keskustelua yrittäjyystutkijoiden keskuudessa (Kraaijenbrink 2008). Jopa pyrkimystä näkemysten yhdistämiseen on peräänkuulutettu. Sarasvathy nostaa tarkasteluun yrittäjät, jotka ovat saaneet aikaan merkittävää liiketoimintaa. Vapaasti tulkiten hänen peruskysymyksensä on, mikä erottaa parhaat hyvistä. Mitä on todellinen yrittäjäosaaminen

24 23 (entrepreneurial expertise)? Hän johdattaa lukijansa aiheeseen avaruusmatkailun kautta. Tämän esimerkin kautta hän vetää lopuksi myös ajatuksensa yhteen. Burt Rutan, lentokonealan huippuinsinööri, suunnitteli ja valmisti ensimmäisen toimivan ja uudelleenkäytettävän avaruusaluksen. White Knight saattokoneesta avaruuteen yltänyt SpaceShip 1 voitti 2004 tavoitellun Ansari XPrize palkinnon. Rutanin rahoittajana oli vuodesta 2001 Paul Allen, joka 1980-luvulta lähtien oli rahoittanut monia tieteeseen ja avaruuteen liittyneitä hankkeita. Kolme kuukautta historiallisen lennon jälkeen Richard Branson, Virgin Group yhtiön perustaja, ilmoitti sopimuksesta Mojave Aerospace Ventures (MAV) yhtiön kanssa tavoitteena kehittää yksityisesti rahoitettu avaruusalus avaruusmatkailuun. MAV:n omistaja on Allen ja sen hallinnassa on SpaceShip 1:ssä käytetty teknologia, jonka puolestaan suunnitteli Rutan ja rakensi hänen yrityksensä Scaled Composites. Branson yhdisti osaamisensa vuonna 2004 Burt Rutanin ja Mark Allenin kanssa perustamalla The Spaceship- yhtiön kehittämään Rutanin ja Allenin SpaceShip 1-aluksen seuraavaa versiota. Bransonin perustama avaruuslentoyhtiö Virgin Galactic oli uuden yrityksen ensimmäinen asiakas (Mäkinen 2007). Uusi White Knight 2, joka on kaksiosaisen avaruusaluksen saattokone, esiteltiin Alukseen mahtuu kaksi lentäjää ja kuusi matkustajaa. Turistimatkat avaruuteen alkavat näillä näkymin 18 kuukauden kuluttua (Helsingin Sanomat , ks. oheinen kuva).

25 24 Lähtökohtaisesti Sarasvathy pyrkii kauas niistä tavanomaisista latteuksista, joissa yrittäjäosaamiselle tarjotaan määreiksi innovatiivisuutta, itseluottamusta, kykyä sietää epävarmuutta tai muita vastaavia määreitä. Näistä toki edelleenkin on kysymys, mutta Sarasvathy antaa niille konkreetin

26 25 ja uskottavan sisällön. Ennen muuta kysymys on hänen mielestään tavasta ajatella ja toimia eikä yksittäisistä piirteistä tai ominaisuuksista. Sarasvathyn tulokset todellisesta yrittäjäosaamisesta perustuvat 27 erittäin kokeneen ja menestyneen yrittäjän ajatteluun ja toimintaan. Hänen perusväitteensä on, että parhaiden yrittäjien ajattelu ja toiminta on vahvasti käynnistävän kehittämisen logiikan (effectual logic) mukaista. Hän profiloi ajattelua suhteessa suunnittelumallin (causal logic) mukaiseen rationaaliseen näkemykseen yrittäjyysprosessista kuuden (hieman tulkiten) ulottuvuuden näkökulmasta, perusteellisella ja uskottavalla tavalla. Ulottuvuus Ajattelun lähtökohta Suhtautuminen tulevaisuuteen Suhtautuminen taloudelliseen riskiin Käyttötarkoitus Suhtautuminen toisiin yrityksiin Mallin luonne Suunnittelumalli (causation model) Tavoitteet Ennustettavuus merkitsee kykyä hallita tulevaisuutta Odotettujen tuottojen maksimointi Olemassa olevat tuotteet ja markkinat Kilpailu Lineaarinen Käynnistävän kehittämisen malli (effectuation model) Keinot Hallittavuus vähentää tarvetta ennustaa tulevaisuutta Mahdollisten tappioiden pitäminen siedettävällä tasolla Uudet tuotteet ja markkinat Yhteistyö Syklinen Käynnistävän kehittämisen mallin mukaisen ajattelun lähtökohtana ovat käytettävissä olevat keinot, joita Sarasvathy useaan kertaan kirjassaan havainnollistaa kolmella kysymyksellä: who I am, what I know, whom I know. Oleellista on siten se, minkä varassa toiminta on mahdollista käynnistää ja mitä käytettävissä olevilla keinoilla voidaan aikaansaada eivätkä suinkaan tavoitteet tai liiketoimintamahdollisuus. Suhtautumisessa tulevaisuuteen oleellisia ovat asiat, joihin voidaan vaikuttaa ja tätä kautta vähentää tarvetta ottaa kantaa epävarmaan tulevaisuuteen. Suunnittelumallin mukaisessa ajattelussa keskitytään puolestaan ennustettavissa olevaan tulevaisuuteen, mikä mahdollistaa tulevaisuuden hallinnan. Sarasvathyn tutkimista yrittäjistä kaikkien tavoitteena on rajoittaa liiketoiminnasta mahdollisesti syntyvät tappiot tasolle, johon heillä on varaa. Käynnistävän kehittämisen mukainen ajattelu näyttäisi soveltuvan ennen muuta tilanteisiin, joissa on kysymys uusista markkinoista. Se korostaa yritysten välistä yhteistyötä keinona rakentaa markkinat toimitaan kiinteässä yhteistyössä asiakkaiden, tavarantoimittajien ja jopa mahdollisten kilpailijoiden kanssa. Käynnistävälle kehittämiselle on tyypillistä, että alkuvaiheen asiakkaista pyritään saamaan yhteistyökumppaneita. Itse asiassa

27 26 kilpailijoista ja kilpailija-analyysistä puhuminen on alkuvaiheessa jopa harhaanjohtavaa. Lisäksi ajattelu on luonteeltaan syklistä. Toiminnan sisältö voi muuttua prosessin aikana. Lisäksi samoista lähtökohdista erilaiset yksilöt voivat päätyä hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin. Sarasvathyn ajatukset saavat sisältöä, jos ne palautetaan avaruusmatkailua koskevaan esimerkkiin. Tuntuisi aika oudolta ajatella, että Burt Rutan, Mark Allen ja Richard Branson olisivat esimerkki suunnittelumallin mukaisesta yrittäjyysprosessista, joka lähtee liikkeelle liiketoimintamahdollisuuden olemassaolosta ja arvioidusta ansainnan mahdollisuudesta. Sarasvathyn tulkinta prosessista tuntuu selvästi uskottavammalta. Rutan ja Branson ovat lähteneet liikkeelle Sarasvathyn korostamilla kysymyksillä: who I am, what I know, whom I know. Yhteistyön kautta prosessi eteni pienin askelin ja konretisoitui, eikä vähiten sen vuoksi että kyky sietää tappioita kasvoi yhteistyön myötä. Sarasvathy (2008, ) toppuuttelee itse lukijaa yltiötulkinnoista. Hän korostaa esimerkiksi, ettei käynnistävä kehittäminen oli irrationaalista ja intuitiivista, karismaattista johtajuutta, intohimoa ylitse muun tai menestyksen tae. Sen sijaan se vaatii osaamista, sitoutumista, yhteistyötä ja jatkuvaa oppimista. Erot suunnittelumallin mukaiseen toimintaan eivät välttämättä aina ole kovin selviä. On helppo yhtyä näkemykseen syntyneen keskustelun hedelmällisyydestä. Sarasvathyn ajatukset haastavat muita mukaan keskusteluun. Lopputuloksena tuskin voi olla muuta kuin jotain aikaisempaa parempaa. Sisältyyhän Sarasvathyn ajatuksiin paljon sellaista, joka jollain tavoin on ollut aiemminkin esillä. Ronstadtin (1988) käytäväperiaatteeseen sisältyy paljon Sarasvathyn korostamaa ainesta. Käynnistävän kehittämisen mallin mukaisen toiminnan tärkeyttä on korostettu aluekehittämisen vaihtoehtona (Laukkanen & Niittykangas 2003). Juutin (2007, 13) näkemykset siitä, että olemme siirtyneet niin kompleksin ympäristön sisälle, ettei siihen voi vastata perinteisillä rationaalisilla toimintatavoilla, tulevat lähelle Sarasvathyn ajatuksia. Uutta toimintatapaa joka jo nyt on osa monien menestyvien organisaatioiden arkea Juuti kutsuu inspiraation, tunteiden, luovuuden ja oikeassa rytmissä olemisen ajaksi. Vastaavia yhtymäkohtia löytyy monia muitakin. Mitä opiksi yliopisto-opetukseen? Kysymys siitä, mitä meidän pitäisi oppia käynnistävän kehittämisen mukaisesta yrittäjyysprosessista, on vähintäänkin mielenkiintoinen, joidenkin mielestä ehkä ennenaikainen. Keskusteluun yrittäjyysyliopistosta

28 27 Sarasvathyn ajatukset näyttäisivät kuitenkin istuvan varsin hyvin. Tällöinhän pyrkimys vaikuttaa uuden liiketoiminnan syntyyn on luonteva osa yliopiston toimintaa. Tästä näkökulmasta Sarasvathyn ajatusten perusviesti voisi olla se, että menestyminen osaamisen kaupallistamisessa näyttäisi edellyttävän huomion kiinnittämistä nimenomaan yrittäjäosaamiseen, liiketoimintaosaamisen tarjoamat kyvykkyydet eivät yksinään riitä. Kysymys lienee kuitenkin myös siitä, minkälaisen liiketoiminnan kanssa voimme ja haluamme olla tekemisissä, vakiintuneen vai tuntemattomaan tähtäävän liiketoiminnan kanssa. Kysymys on myös siitä, minkälaista roolia yhteistyössä tavoittelemme. Yksi mahdollinen havainnollistus tästä maailmasta voisi olla Sarasvathyn (2008, 93) itsensä käyttämä. Existing market New market Existing product Causation model Effectuation model New product Effectuation model Suicide quadrat Edellytyksemme toimia asiantuntijan roolissa vakiintuneilla aloilla lienevät vähintäänkin kohtuulliset. Tällaisessa, usein vahvasti teknologialähtöisessä yhteistyössä, osapuolet tietävät melko tarkkaan, mistä yhteistyössä on kysymys. Ongelmia toki voi olla yhteistyön kohdentamisessa. Tutkijoiden ja osaamisen hyväksikäyttäjien intressit eivät aina kohtaa toisiaan. Sarasvathyn perusviesti on kuitenkin toisaalla. Mitä tuntemattomimmille alueille suuntautuvan liiketoiminnan syntyyn haluamme myötävaikuttaa, sitä vahvemmin käynnistävän kehittämisen mallin mukaisen ajattelun pitäisi kaiketi ohjata toimintaamme. Oppimistapojen tulisi olla monipuoliset: verkosto-oppimisen ja tutkivan oppimisen työkaluille löytyisi käyttöä, samoin erilaisille luovuustekniikoille. Yliopiston kilpailuetu suhteessa konsultteihin on ennen muuta siinä, että yliopistotutkijoille luonnollisena lähtökohtana on yhdessäoppiminen.

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HR! ü TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, ü SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HUMAN PERFORMANCE EQUATION 3 THE HUMAN PERFORMANCE EQUATION

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

HALLITUN KASVUN SALAISUUS. JOUKO HAVUNEN Vaasa

HALLITUN KASVUN SALAISUUS. JOUKO HAVUNEN Vaasa HALLITUN KASVUN SALAISUUS JOUKO HAVUNEN Vaasa 8.5.2018 KASVUYRITYSTUTKIMUKSEN UUDET NÄKÖKULMAT NYT EI SAA ENÄÄ PUHUA YRITYKSISTÄ, JOTKA TOIMIVAT KASVAVILLA TAI TAANTUVILLA ALOILLA. PITÄÄ PUHUA YRITYKSISTÄ,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Esityksen teemat 27.4.2015. Verkoston mahdollisuudet, kehittäminen ja ohjaus. Verkostot miksi ja miten. Yhteistyösuhde kehittämisen kohteena

Esityksen teemat 27.4.2015. Verkoston mahdollisuudet, kehittäminen ja ohjaus. Verkostot miksi ja miten. Yhteistyösuhde kehittämisen kohteena Verkoston mahdollisuudet, kehittäminen ja Tero Vuorinen, KTT, dosentti, tutkimusjohtaja Vaasan yliopisto, johtamisen yksikkö Esityksen teemat Verkostot miksi ja miten Yhteistyösuhde kehittämisen kohteena

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1. tunnistaminen

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1. tunnistaminen 2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta

Lisätiedot

Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen

Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen Ajankohtainen symboli Uskommeko oikeisiin asioihin? Johtamisen uusi symboli Voima vs. ketteryys voittamisesta Voittajia

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2019

Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2019 Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2019 23.8.2019 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Marko Lehtonen Sisältö Puolivuosikatsaus 2019 Q2/2019 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Talent Management parhaat käytännöt -kartoituksen tulokset

Talent Management parhaat käytännöt -kartoituksen tulokset Talent Management parhaat käytännöt -kartoituksen tulokset Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten yritysten käytäntöjä Talent Managementissa ja liiketoiminnan tilanteen vaikutusta valittuihin

Lisätiedot

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Markkinointi murroksen välineenä Aiheena tänään + Spirittiä mulle + Spirittiä sulle + Spirittiä

Lisätiedot

Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold

Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuvan haasteet muutoksessa Tilanne Asiakkaat Uusi suunta, Vanhasta luopuminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,

Lisätiedot

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

ACUMEN O2: Verkostot

ACUMEN O2: Verkostot ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,

Lisätiedot

CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään!

CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään! CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään! Monikanavaisen viestinnän mittaaminen: https://www.vapamedia.fi/mittaaminen/

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Työpaikkojen hyvinvointiverkosto 12.12.2013 Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kommentoi alustusta viestiseinällä Verkostoissa

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Mieti valmiiksi: Yksi omaan opetukseen liittyvä issue : Opiskelijapalaute

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä

Lisätiedot