Ettei jää tyhjän päälle. Tutkimus alle 25-vuotiaiden työttömyydestä Vantaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ettei jää tyhjän päälle. Tutkimus alle 25-vuotiaiden työttömyydestä Vantaalla"

Transkriptio

1 Ettei jää tyhjän päälle Tutkimus alle 25-vuotiaiden työttömyydestä Vantaalla Vantaan kaupunki, työllisyyspalvelut Anne Karjalainen & Harri Sinkko maaliskuu 2012

2 Julkaisija Teksti Kannen kuva Vantaan kaupunki Työllisyyspalvelut Tietopalvelut, selvityksiä nro 66, C24:2012 Anne Karjalainen, työllisyyspalvelut Harri Sinkko, Tietopalvelut Pekka Turtiainen ISBN ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu)

3 Tässä raportissa on koottu yhteen vantaalaisista työttömistä nuorista (17-24 v.) ja Vantaan ammattiopistosta (Varia) valmistuneista nuorista tehtyjen tutkimusten tuloksia koskien työnhakua, työllistymistä, työelämään liittyviä asenteita ja palveluntarvetta. Käytettyjä tutkimuksia on kolme: Vantaan ammattiopisto Variasta keväällä 2011 valmistuneille tehty kyselytutkimus, Vantaan TE-toimiston / Petra nuoret töihin ja kouluun -projektin asiakkaiden haastattelututkimus sekä Vantaan nuorisopalveluiden nuorten työpajoilla tehty haastattelututkimus. Lisäksi mukana on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä Ura-tietojärjestelmästä saatuja tilastotietoja työttömistä työnhakijoista. Raporttiin loppuun on koottu johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotuksia työttömien nuorten palvelujen parantamiseksi ja kehittämiseksi. 2

4 Sisällysluettelo 1 Johdanto Taustaa Laki julkisesta työvoimapalvelusta ja nuorten yhteiskuntatakuu Aiempia tutkimuksia Aineisto ja tutkimusmenetelmät Työnvälitystilasto Varia-kysely Yksilöhaastattelut vuotiaiden nuorten työttömyys Vantaalla Väestö Nuorisotyöttömyys vuosina Työttömien ikä- ja koulutusrakenne Vieraskieliset nuoret Työllisyystoimenpiteessä olevat nuoret Vantaan ammattioppilaitoksesta valmistuneiden työllistyminen Työttömien nuorten yksilöhaastattelut Työkokemus ja työnhaku Lähipiirin työttömyys ja tukihenkilöt Opiskelu Nuorten ehdotukset työllisyyspalvelujen parantamiseksi Yhteenveto Lähdeluettelo Liite 1: Vantaalaisten alle 25-vuotiaiden työttömien haastattelut: TE-toimisto Myyrmäki / Petra-projekti Liite 2: Vantaalaisten työpajanuorten haastattelut 3

5 1 Johdanto 1.1 Taustaa Tässä tutkimuksessa on selvitetty alle 25-vuotiaiden vantaalaisten nuorten työttömyyttä. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Vantaan nuorisotyöttömyyden erityispiirteitä ja tehdä niiden pohjalta toimintaehdotuksia työllisyyden edistämiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Tutkimusaineisto koostuu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työttömyystilastoista tammikuulta 2012, Vantaan ammattiopisto Variasta keväällä 2011 valmistuneille opiskelijoille tehdystä internetkyselystä sekä yksilöhaastatteluista, jotka tehtiin Vantaan työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) Myyrmäen toimiston / Vantaan kaupungin Petra-projektin yhteisessä toimipisteessä syys-lokakuussa 2011 ja Vantaan kaupungin nuorten työpajoilla loka-marraskuussa Internetkyselyn ja yksilöhaastattelujen avulla on kartoitettu nuorten työnhakukeinoja ja -aktiivisuutta sekä nuorten palveluntarvetta työllisyyden edistämiseksi Työttömyystilastot Työ- ja elinkeinoministeriö ylläpitää työhallinnon asiakaspalvelun URA-tietojärjestelmää. URAtietojärjestelmään on tallennettu tiedot kaikista työ- ja elinkeinotoimistojen asiakkaista. Tiedot päivitetään tarvittaessa asiakaskäyntien yhteydessä. Tähän tutkimukseen on käytetty Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) URA-tietojärjestelmästä toimittamia tilastoja Vantaan ammattiopisto (Varia) Vantaan ammattiopisto on Vantaan kaupungin omistama oppilaitos. Opiskelijoita on noin 3800, joista nuoria 2700 ja aikuisopiskelijoita Toimipisteitä on neljä. Nuorisokoulutusta järjestetään kuudella opetusalalla: kulttuurin opetusala, liikenteen opetusala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala, sähkötekniikan opetusala sekä tekniikan opetusala. Opetusaloilla on yhteensä 36 perustutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa Vantaan TE-toimiston Myyrmäen toimipiste ja Petra-projekti (Petra) Vantaan TE-toimiston Myyrmäen toimipisteeseen on keskitetty kaikkien alle 25-vuotiaiden vantaalaisten työllisyyspalvelut. Tilojen yhteydessä toimii myös Vantaan kaupungin ESR-rahoitteinen Petra - nuoret työhön ja kouluun -projekti. Projektin tavoitteena on ohjata työttömiä alle 25-vuotiaita vantaalaisia työhön, työharjoitteluun tai opiskelemaan. Petra-projekti toteutetaan ajalla Petra toimii yhteistyössä yritysten, muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Työnhaun- ja opinto-ohjauksen lisäksi Petrasta saa apua elämänhallinnan parantamiseen. Palveluohjaajien ohella Petrassa työskentelee kaksi sairaanhoitajaa. TE-toimiston asiakkaat ohjataan Petraan työnhaun jatkuessa sen jälkeen, kun heille on tehty työnhakusuunnitelma Nuorten työpajat Vantaalla toimii kuusi nuorten työpajaa: auto- ja metallipaja, keittiöpaja, käsityöpaja, puu- ja maalauspaja, kodin kunnostuspaja sekä viestintä- ja vuorovaikutuspaja. Työpajat on tarkoitettu 16-24(28)- vuotiaille vantaalaisille työttömille nuorille. Työpajoilla on pajatoiminnan ohella mahdollisuus saada ohjausta koulutukseen hakeutumiseen, tutustua eri ammatteihin ja korottaa peruskoulun päättöarvosanoja. Pajajaksot alkavat kaksi kertaa vuodessa, elo- ja helmikuussa. Pajoille on mahdollista päästä myös jaksojen aikana, mikäli paikkoja on vapaana. Pajoilla on yleensä noin nuorta pajatoiminnasta ja ajankohdasta riippuen. Toimintaa on joka arkipäivä klo Nuori voi hakea pajalle TEtoimiston kautta tai ottamalla itse suoraan yhteyttä työpajaan, josta hän on kiinnostunut. Nuoret voivat olla työpajalla työmarkkinatuen työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa, työkokeilussa tai palkkatuetussa työssä. Työpajajakso kestää enintään kuusi kuukautta. 4

6 1.2 Laki julkisesta työvoimapalvelusta ja nuorten yhteiskuntatakuu Kaikki TE-toimistoissa työttöminä työnhakijoina olevat alle 25-vuotiaat nuoret ovat kuuluneet nuorten yhteiskuntatakuun piiriin vuodesta 2005 alkaen. Yhteiskuntatakuu tarkoittaa, että työttömälle nuorelle on tarjottava aktiivisesti palveluja ja toimenpiteitä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteiskuntatakuuohjeen mukaan nuorelle työnhakijalle on tehtävä työllistymissuunnitelma, johon sisältyy työllistymistä edistäviä toimenpiteitä tai palveluja ennen kuin työttömyyttä on jatkunut kolme kuukautta. Nuoren työllistymissuunnitelma on tarkistettava useammin kuin muiden TE-toimiston asiakkaiden ja yhteydenpitoa tulisi olla vähintään noin kuukauden välein. TE-toimiston on myös arvioitava, tarvitseeko nuori kuntouttavaa työtoimintaa tai muiden sektorien palveluja. TEM:n yhteiskuntatakuuohjeen mukaan TEtoimistojen tulisi kiinnittää erityistä huomiota palvelujen tarjoamiseen tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Huomiota tulisi kiinnittää myös nuoriin, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea. 1 Nuorilla on yhteishakuvelvollisuus. Työttömyysturvalain mukaan nuori on oikeutettu työmarkkinatukeen vain, jos hän hakee jokaisessa yhteishaussa vähintään kolmea ammatillista koulutuspaikkaa tai kahta ammatillista ja yhtä muuta koulutuspaikkaa kuten yliopisto- tai lukiopaikkaa aiemmasta koulutuksesta riippuen. Yhteishakuvelvollisuus on voimassa myös työharjoittelun tai muun toimenpiteen aikana. 2 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa 2011 nuorten yhteiskuntatakuun piiriin on otettu jokaisen alle 25-vuotiaan lisäksi kaikki alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet. Uusi yhteiskuntatakuu toteutetaan vuoteen 2013 mennessä. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu nuorille suunnatun työvoimapoliittisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen lisääminen sekä etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan kehittäminen. 3 2 Aiempia tutkimuksia Markku Vanttaja ja Tero Järvinen ovat tutkineet vuonna 1985 ilman koulutusta ja työtä olevien vuotiaiden nuorten elämänkulkua vuoteen 2000 saakka. Nuorten tilannetta verrattiin ikäryhmän muihin nuoriin väestörekisteritietoja yhdistämällä. Tutkimuksen mukaan koulutuksen puute ja työttömyys vaikuttavat elämäntilanteeseen vielä pitkällä aikavälillä. Peruskoulun jälkeen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneillä nuorilla oli keskimääräistä suurempi riski työttömyyteen aikuisiässä. Esimerkiksi vuonna 1985 vailla tutkintoa olleista vuotiaista nuorista, jotka eivät olleet myöhemmin suorittaneet peruskoulun jälkeistä tutkintoa, oli työllisiä vuonna 2000 vain runsas kolmannes. Opiskelu myöhemmässäkin vaiheessa kannatti, sillä 25 prosenttia oli suorittanut keskiasteen tutkinnon myöhemmin ja vuonna 2000 heistä lähes kaksi kolmasosaa oli töissä. 4 Pekka Myrskylä on tutkimuksessaan Taantuma ja työttömyys tutkinut 1990-luvun lamassa ja vuoden 2008 taloudellisessa taantumassa työttömäksi joutuneiden taustoja sekä työttömyyden riskitekijöitä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Myrskylän mukaan työttömyydellä on pitkäaikaisia seurauksia ja huomattava osa työttömäksi joutuneista ei koskaan palaa vakituisesti työelämään. Vaikutus on sitä suurempi, mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse. Naiset palaavat työelämään miehiä todennäköisemmin, ja heidän työttömyys on lyhytkestoisempaa. Suurin riski jäädä työttömäksi on pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneilla. Taantumassa työttömyysriski on korkein nuorissa ikäluokissa. Opinnoista valmistuminen taantuman aikana merkitsee usein alhaisempaa työllisyyttä myöhemmissä vaiheissa. Viimeisin taantuma ei ole lisännyt työttömyyttä yhtä paljon kuin 1990-luvun lama, mutta työttömyys on kohdistunut entistä selvemmin nuoriin ikäluokkiin. 5 1 TEM:n ohje nuorten yhteiskuntatakuusta, Työttömyysturvalain 8 luvun 2 (1290/2002) 3 Valtioneuvoston kanslia, Vanttaja & Järvinen, Pekka Myrskylä,

7 Myrskylä on tutkinut myös pelkästään perusasteen tutkinnon suorittaneita vuotiaita nuoria, jotka eivät ole työmarkkinoilla eivätkä koulutuksessa eli ns. yhteiskunnan ulkopuolisia nuoria. Vuonna 2008 tähän ryhmään kuului noin 10 prosenttia miehistä ja 16 prosenttia naisista. Ulkopuolisia nuoria oli enemmän kuin nuoria, jotka olivat TE-toimistojen palvelujen piirissä. Myrskylän mukaan ulkopuolisuus ei ole aina pitkäkestoista, mutta se lisää todennäköisyyttä syrjäytyä yhteiskunnasta. Vuonna 2003 yhteiskunnan ulkopuolella tai vailla koulutusta olleista nuorista 36 prosenttia oli viisi vuotta myöhemmin työttömänä tai yhteiskunnan ulkopuolella. Naiset olivat suorittaneet tutkinnon useammin kuin miehet. Tutkinnon suorittamisen todennäköisyys väheni nopeasti iän myötä; noin 90 prosenttia työttömistä ja ulkopuolisista, joilla ei ollut tutkintoa tai opiskelupaikkaa 25-vuotiaana, jäi kokonaan ilman tutkintoa. Ulkopuolisilla on suurempi todennäköisyys syrjäytyä yhteiskunnasta kuin palvelujen piirissä olevilla. Suurimpia riskitekijöitä ovat vieraskielisyys ja asunnottomuus. Työttömyydellä ja ulkopuolisuudella on myös taipumus periytyä sukupolvelta toiselle. 6 Työministeriön tutkimuksessa Ryhtiä ja ruutia nuorten työvoimapalveluihin (2007) on tutkittu nuorten yhteiskuntatakuun toimivuutta ja tuloksia. Tutkimuksessa todetaan, että yhteiskuntatakuu tehosti nuorten palveluprosessia ja tiivisti työvoimatoimistojen toimintaa sidosryhmien kanssa. Ongelmaksi jäi, että työllisyyssuunnitelmaa ei tehty kaikille ja aktiivitoimenpiteitä ei pystytty tarjoamaan riittävästi. Lisäksi toimenpiteiltä puuttuivat jatkopolut. Yhteiskuntatakuu on hyödyttänyt eniten nuoria, joiden edellytykset työllistymiselle olivat muutenkin suhteellisen hyvät. Maahanmuuttajataustaisten ja enemmän tukea tarvitsevien nuorten kohdalla tulokset ovat jääneet vähäisemmiksi. 7 TEM:n julkaisussa Nuoret miehet työelämään (2009) on tarkasteltu työvoimapalvelujen toimivuutta ja tehty toimintaehdotuksia nuorten palveluihin, jotta nuorten siirtyminen työelämään helpottuisi. Raportissa korostetaan etenkin varhaista puuttumista ja ennakoivia toimenpiteitä sekä palvelujen jatkuvuutta ja joustavuutta nuoren elämäntilanteen muuttuessa. Tärkeää on myös moniammatillinen lähestymistapa, palvelujen tavoitettavuus sekä tiivis yhteistyö nuorten palveluja tuottavien tahojen välillä. 8 Ilkka Nion ja Paula Sardarin tutkimuksen Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2009 (2011) mukaan nuorille tyypillisiä työvoimapoliittisia toimenpiteitä ovat työmarkkinatuellinen työharjoittelu ja valmentava työvoimakoulutus. Näihin toimenpiteisiin sijoittui 71 prosenttia nuorista, mutta avoimille työmarkkinoille näistä tukitoimista sijoittui alle 15 prosenttia. Raportin mukaan vuotiaat työllistyivät parhaiten ammatillisesta työvoimakoulutuksesta ja tukityöstä. Kolme kuukautta näiden toimenpiteiden jälkeen noin kolmannes nuorista oli työllistynyt. Joka viides toimenpiteellä ollut nuori päätyi opiskelemaan. Taloudellinen taantuma heikensi työllistymistä kaikista toimenpiteistä vuoteen 2008 verrattuna. Samassa tutkimuksessa todetaan, että on paljon nuoria, jotka jäävät toimenpiteen jälkeen työttömäksi, mutta he eivät palaa TE-toimistoon työnhakuun ja jäävät syrjäytymisvaaraan. On mahdollisesta, että he jatkavat työnhakua ja koulutuksen etsimistä kotoa käsin. Syrjäytymisvaara on kuitenkin todellinen ainakin suurella osalla pelkän peruskoulun suorittaneista. 9 Antti Parpon tutkimus Työllistymisen esteet (2007) painottaa yhtenä työttömyyden tekijänä yleisesti kannustinloukkujen merkitystä. Hänen mukaan työttömyys voidaan nähdä myös yksilöllisenä valintana, jonka toimeentuloetuuksien aiheuttamat kannustinloukut mahdollistavat. Toimentuloetuuksilla voidaan saada lähes palkkatuloa vastaava tai kohtuullinen tulotaso, ja esimerkiksi vapaa-aika, lastenhoito tai jokin muu syy koetaan työntekoa tärkeämmäksi. Lisäksi tuloloukut estävät työttömiä tekemästä lyhytaikaisia keikkatöitä, sillä lyhytaikaisesta työstä ei usein saa riittävää taloudellista hyötyä. Parpon haastattelemien työttömien mukaan lyhyiden työpätkien vastaanottamiseen vaikutti ennen kaikkea se, että lyhyen keikkatyön takia ei haluta käyttää lisää aikaa ylimääräisten lomakkeiden ja selvitysten täyttämiseen. Lisäksi haastatellut olettivat, että työnteko ei kannata, mutta heillä ei myöskään ollut tarkkaa tietoa siitä, miten lyhyt työnteko todellisuudessa vaikuttaa tulotasoon. Oma joukkonsa oli sitten velkaantuneet, joilla ulosmittaus veisi työnteosta saatavat lisäansiot tai jopa vähentäisi tuloja Pekka Myrskylä, Pitkänen Sari ja muut, Somero Riitta ja muut, Nio ja Sander, Parpo, Antti,

8 Opetusministeriön (2009) teettämän tutkimuksen mukaan vieraskieliset nuoret jäävät kantaväestöä useammin vaille jatkokoulutusta. Heikoin koulumenestys on EU:n ulkopuolisista maista tulevilla ensimmäisen polven maahanmuuttajilla. Toisen polven maahanmuuttajien koulumenestys peruskoulussa on jo kantaväestöä parempi. Vuonna 2008 suomen- ja ruotsinkielisistä vuotiaista nuorista 79 prosenttia oli suorittanut ammatillisen tai lukiokoulutuksen, mutta vieraskielisistä nuorista vain 34 prosenttia. EU:n ulkopuolisista maista tulleista ensimmäisen polven maahanmuuttajista noin neljännes jää ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta. Suurin riski jäädä ilman tutkintoa on maahanmuuttajanaisilla. Koulutuskaan ei välttämättä takaa työtä, sillä myös tutkinnon suorittaneiden vieraskielisten työttömyysaste on kantaväestöä huomattavasti korkeampi. Suomessa tutkinnon suorittaneiden vieraskielisten työttömyysaste oli hieman matalampi kuin muiden vieraskielisten. 11 Myrskylän tutkimuksen (2011) mukaan vuonna 2008 vieraskielisten nuorten osuus väestöstä oli 5,2 prosenttia, mutta työttömistä nuorista 23 prosenttia, eli nelinkertainen osuus väestömäärään verrattuna. Vieraskielisten osuus nuorista työttömistä suureni jokaista ikävuotta kohden. Äidinkielenään muita kuin kotimaisia kieliä puhuvilla nuorilla on huomattavasti suurempi riski jäädä työttömäksi ja yhteiskunnan ulkopuolelle. 12 Pellervon tutkimuskeskuksen maahanmuuttajien työkykyä selvittävän tutkimuksen (2008) mukaan lähes puolet kaikista maahanmuuttajista käyttää työvoimatoimiston palveluja. Palvelut ovat erityisen tärkeitä maahanmuuttajille, sillä heiltä puuttuvat usein suorat verkostot työmarkkinoille. Tutkimuksen mukaan kielitaidon puute ei ollut merkittävä este työllistymiselle. Ensimmäinen työpaikka sen sijaan oli ratkaiseva, jotta ovet työmarkkinoille avautuvat Aineisto ja tutkimusmenetelmät 3.1 Työnvälitystilasto Työ- ja elinkeinoministeriö ylläpitää TE-toimistojen toiminnoista ja asiakkuuksista URA-tietokantaa, jonka avulla saadaan tilastotietoa työttömistä. Tässä raportissa käytettiin Uudenmaan ELY-keskuksen toimittamia tilastoaineistoja, joita käytettiin ikäjakauman, koulutustason, ammattien, äidinkielen, kansalaisuuden, sukupuolen ja työttömyyden keston määrittämiseen. Tiedoista ei käynyt ilmi yksittäisiä henkilötietoja. Tilastotiedot perustuvat tammikuun 2012 tietoihin. 3.2 Varia-kysely Ammattiopisto Variasta keväällä 2011 valmistuneille tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa internetkysely, jolla kartoitettiin opiskelijoiden työnhakua, työllistymistä ja työelämän odotuksia. Kysely oli avoinna internetissä Opettajia pyydettiin varaamaan aikaa kyselyn tekemiseen oppitunnin tai muun kokoontumisen yhteydessä. Lisäksi kyselylomakkeesta tehtiin paperiversio niitä oppilasryhmiä varten, joilla ei ollut sopivaa tilaisuutta päästä atk-luokkaan. Kyselyyn vastasi 183 nuorta 16 eri koulutusohjelmasta. 11 Opetusministeriö, Pekka Myrskylä, Holm, Hopponen & Lahtinen,

9 3.3 Yksilöhaastattelut Syyskuussa 2011 tutkimusta varten haastateltiin Vantaan TE-toimiston / Petra - nuoret työhön ja kouluun -projektin asiakkaita Myyrmäen toimitiloissa. Vapaaehtoiseen yksilöhaastatteluun osallistui 36 nuorta. Nuorilta kysyttiin heidän työnhausta, työelämään liittyvistä kokemuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista, sekä pyydettiin kehitysehdotuksia nuorten palvelujen parantamiseksi. Loka-marraskuussa 2011 haastateltiin Vantaan kaupungin nuorten työpajojen asiakkaita. Vapaaehtoiseen yksilöhaastatteluun osallistui 24 työpajanuorta. Haastattelussa kartoitettiin samoja asioita kuin edellä mainitussa TE-toimiston/Petra-projektin asiakkaille tehdyissä haastatteluissa eli työnhakua, työelämän kokemuksia, tulevaisuuden suunnitelmia ja nuorten palvelutarpeita vuotiaiden nuorten työttömyys Vantaalla 4.1 Väestö Vuoden 2011 alussa Vantaalla asui henkilöä vuotiaita nuoria heistä oli (12 % väestöstä). Henkilömäärällisesti vuotiaita asui eniten Myyrmäen (1 768 hlöä), Hakunilan (1 370), Martinlaakson (1 303), Havukosken (1 146) ja Jokiniemen (1 095) kaupunginosissa. Jokiniemessä ja Havukoskella nuorten suhteellinen osuus väestöstä oli suurin. Jokiniemessä 22 prosenttia ja Havukoskella 15 prosenttia väestöstä oli vuotiaita. 14 Noin 10 prosenttia Vantaan väestöstä puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia vuotiaita vieraskielisiä nuoria Vantaalla oli (11 % ikäryhmästä). Eniten vieraskielisiä nuoria asui Hakunilassa (310 hlöä), Havukoskella (239), Myyrmäessä (218), Martinlaaksossa (191) ja Länsimäessä (153). Prosentuaalisesti vieraskielisten osuus vuotiaista nuorista oli suurin Länsimäen (25 % nuorista), Mikkolan (23 %), Hakunilan (23 %) ja Havukosken (21 %) kaupunginosissa Nuorisotyöttömyys vuosina Vuosina Vantaan nuorisotyöttömyys oli korkeimmillaan heinäkuussa 2010, jolloin työttömänä oli 1598 nuorta. Myös heinäkuussa 2009 työttömyys oli ollut lähes yhtä korkea. Vuosittain työttömyyden huiput ajoittuvat heinäkuuhun ja tammikuuhun. Vuonna 2011 Vantaan nuorisotyöttömyys kääntyi laskuun, ja oli alimmillaan lokakuussa 2011, jolloin työttömänä oli 793 nuorta. Helsingissä ja Espoossa nuorisotyöttömyys on ollut viime vuosina selvästi alemmalla tasolla kuin Vantaalla. Erot kaupunkien välillä ovat kuitenkin kaventuneet. Pääkaupunkiseudun trendikäyrät (5 kk:n liukuva keskiarvo) osoittavat, että Vantaalla nuorten työttömien määrä on laskenut selkeästi heinäkuusta 2010 lähtien. Espoossa vastaava lasku on tapahtunut vuotta aiemmin (Kuva 1). Espoon työttömien määrä on koko ajan ollut Vantaan määrää pienempi, vaikka siellä nuoria on määrällisesti enemmän. Tammikuussa 2012 nuorten työttömien määrä Vantaalla jatkoi edelleen vähenemistään. 14 Vantaan kaupunki: Vantaan väestö 2010/2011, taulukot 15 Vantaan kaupunki: Vantaan väestö 2010/2011, taulukot 8

10 Henkilöä Tammi-09 Tammi-10 Tammi-11 Virallisten työttömyysprosenttien mukaan joulukuussa 2011 Vantaan nuorisotyöttömyys oli 7,6 prosenttia. Tämä on työttömien osuus vuotiaasta työvoimasta. Jos työttömien nuorten määrää verrataan koko ikäluokkaan, joulukuussa 2011 Vantaalla oli työttömänä noin neljä prosenttia kaikista nuorista. Helsingissä vastaavat määrä oli noin kolme ja Espoossa noin kaksi prosenttia. Nuorisotyöttömyyden ollessa korkeimmillaan heinäkuussa 2010 Vantaalla oli työttömänä lähes 8 prosenttia koko ikäluokasta. Työttömien osuus nuorista Vantaalla laski vuoden 2010 joulukuusta vuoden 2011 joulukuuhun noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Vastaavana aikana Helsingissä ja Espoossa muutosta ei ole juurikaan tapahtunut. 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Tammi -09 Heinä -09 Tammi -10 Heinä -10 Tammi -11 Heinä -11 Vantaa Helsinki Espoo Vantaa trendi Helsinki trendi Espoo trendi Kuva 1. Nuorten työttömien määrät ja trendit (5 kuukauden keskiarvo) Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä vuosina Työttömiä kaikista nuorista (%) Vantaa Helsinki Espoo Kuva vuotiaiden työttömien osuus samanikäisestä väestöstä Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä (nuorten määrä on laskettu kunkin vuoden joulukuun väestötietojen perusteella). 9

11 4.3 Työttömien ikä- ja koulutusrakenne Vantaalla oli tammikuussa 2012 työttömänä 8025 henkilöä. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Työttömistä nuorista 63 prosenttia oli miehiä ja 37 prosenttia naisia. Eniten työttömiä nuoria oli ikäluokissa vuotiaat sekä 24-vuotiaat. Miehistä 44 prosenttia ja naisista 45 prosenttia oli ammattitaidottomia. Nuorten työttömien miesten yleisimmät ammatit olivat varastotyöntekijä (6 %) ja elektroniikkaasentaja (5 %). Nuorten työttömien naisten yleisin ammatti oli myyjä (4 %). Yleisesti ottaen ammattialoja oli kuitenkin runsaasti, yli 130 erilaista. hlöä miehet naiset v. 18 v. 19 v. 20 v. 21 v. 22 v. 23 v. 24 v. ikä Kuva vuotiaat työttömät Vantaalla iän ja sukupuolen mukaan tammikuussa Työttömistä nuorista naisista 40 prosentilla ja miehistä 42 prosentilla oli ainoastaan perusasteen tutkinto. Peruskoulunjälkeisistä tutkinnoista yleisimpiä olivat ylioppilastutkinto (8 %), sähköalan perustutkinto (5 %), merkonomi (4 %) ja rakennusalan perustutkinto (2 %). tutkinto Peruskoulu 321 Ylioppilastutkinto 63 Sähköalan perustutkinto Merkonomi, liiketal. perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Yleissiv. koulutus, aste tunt. Autoalan perustutkinto Catering-alan perustutkinto Logistiikan perustutkinto henkilöä Kuva 4. Vantaalaisten nuorten työttömien yleisimmät tutkinnot. Tilanne tammikuussa Tilanne

12 Suurin osa, 73 prosenttia, nuorista oli ollut työttömänä alle kolme kuukautta, 19 prosenttia oli ollut työttömänä 3-6 kuukautta ja kuusi prosenttia 6-12 kuukautta. Yli vuoden työttömänä oli ollut noin prosentti nuorista. Hieman suuremmalla osuudella miehistä kuin naisista työttömyys oli kestänyt alle kolme kuukautta. Naisista puolestaan hieman suurempi osuus oli ollut työttömänä 3-6 kuukautta. Miehistä ja naisista yhtä suuri osuus oli ollut työttömänä yli kuusi kuukautta. naiset 71 % 22 % 6 % 0-3 kk 3-6 kk miehet 75 % 18 % 6 % 6-12 kk yli 12 kk 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työttömyyden kesto Kuva vuotiaiden työttömien työttömyyden kesto sukupuolen mukaan. Tilanne tammikuussa Perusasteen koulutuksen saaneista 77 prosenttia ja keskiasteen tutkinnon suorittaneista 71 prosenttia oli ollut työttömänä alle kolme kuukautta. Keskiasteen koulutuksen saaneissa oli siis hieman enemmän yli kolme kuukautta tai pidempään työttömänä olleita. Yli kolme kuukautta työttömänä olleiden osuus oli pienin korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa, eikä heissä ollut yli vuoden työttömänä olleita lainkaan. Lukumäärällisesti korkea-asteen tutkinnon suorittaneet olivat pieni ryhmä. Työttömistä, joilla koulutus on tuntematon, 43 prosenttia oli ollut työttömänä yli kolme kuukautta. Tässä ryhmässä myös yli puoli vuotta tai vuoden työttömänä olleiden osuus oli suurin. Koulutus perusaste (n=348) 77 % 18 % 4 % keskiaste (n=373) 71 % 20 % 7 % 0-3 kk 3-6 kk korkea-aste (n=20) 80 % 10 % 10 % 6-12 kk tuntematon (n=30) 57 % 30 % 10 % yli 12 kk 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työttömyyden kesto Kuva vuotiaiden vantaalaisten työttömien työttömyyden kesto koulutusasteen mukaan. Tilanne tammikuussa

13 Pidempään työttömänä olleiden osuus oli sitä suurempi, mitä enemmän ikävuosia työttömällä oli. 20- vuotiaista tai sitä nuoremmista alle 20 prosenttia oli ollut työttömänä yli kolme kuukautta. Yli 20- vuotiaissa työttömyys oli venynyt yli kolmen kuukauden jo keskimäärin 31 prosentilla. Ikä v. (n=66) 82 % 15 % 3 % v. (n=242) 80 % 16 % 4 % 0-3 kk 3-6 kk v. (n=221) 75 % 19 % 5 % 6-12 kk yli 12 kk v. (n=235) 63 % 24 % 10 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työttömyyden kesto Kuva vuotiaiden työttömyyden kesto ikäryhmittäin. Tilanne tammikuussa Vieraskieliset nuoret Tammikuussa 2012 alle 25-vuotiaista nuorista työttömistä 167 henkilöä (22 %) puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Heistä 54 prosenttia oli miehiä ja 46 prosenttia on naisia. Yleisimmät äidinkielet olivat somali (21 %), venäjä (16 %), albania (11 %) ja kurdi (11 %). Kielihajonta oli suurta ja äidinkielenä oli lähes 30 eri kieltä. Vieraskieliset nuoret työttömät olivat alemmin koulutettuja kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat nuoret työttömät. Vieraskielistä nuorista 34 prosentilla oli keskiasteen tai korkea-asteen tutkinto, kun suomen- ja ruotsinkielisistä tutkinto oli 55 prosentilla. Lisäksi 16 prosentilla vieraskielisistä koulutusaste oli tuntematon. äidinkieli suomi tai ruotsi (n=604) 44 % 53 % perusaste keskiaste vieraskieliset (n=167) 50 % 30 % 4 % 16 % korkea-aste tuntematon 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % koulutus Kuva 8. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien ja vieraskielisten nuorten työttömien koulutusaste tammikuussa

14 Alle 25-vuotiaista vieraskielisistä työttömistä 52 prosenttia oli ammattitaidottomia, kun kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvissa ammattitaidottomien osuus oli 42 prosenttia. Ammattitaidottomien osuus oli suuri etenkin vieraskielisissä naisissa. Heistä 58 prosenttia oli ammattitaidottomia. Miehistä ammattitaidottomia oli 49 prosenttia. Vieraskielisistä työttömistä 63 prosenttia oli ollut työttömänä alle 3 kuukautta ja 28 prosenttia 3-6 kuukautta. Suomenkielisiin verrattuna vieraskielisistä hieman suuremmalla osuudella työttömyys oli pitkittynyt yli 3-6 kuukauteen. Yli puoli vuotta tai vuoden työttömänä olleiden määrässä ei ollut merkittävää eroa suomenkielisiin verrattuna. äidinkieli suomi (n=597) 76 % 17 % 6 % 1 % 0-3 kk 3-6 kk vieraskieliset (n=167) 63 % 28 % 7 % 6-12 kk yli 12 kk 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % työttömyyden kesto Kuva vuotiaiden suomenkielisten ja vieraskielisten työttömien työttömyyden kesto. Tilanne tammikuussa Työllisyystoimenpiteessä olevat nuoret Tammikuussa 2012 yhteensä 301 vantaalaista nuorta oli työllisyystoimenpiteessä, kuten työharjoittelussa, työelämänvalmennuksessa, palkkatuetussa työssä tai koulutuksessa. Työllisyystoimenpiteessä olevista oli naisia 51 prosenttia. Hieman yli puolella toimenpiteessä olevista oli perusasteen ja 41 prosentilla keskiasteen tutkinto. Työttömien määrään suhteutettuna toimenpiteet kohdistuvat etenkin vuotiaisiin nuoriin ja toimenpiteisiin sijoittaminen vähenee iän myötä. Suunta on sama sekä miehillä että naisilla. Naisia on työllisyystoimenpiteissä määrällisesti ja suhteellisesti enemmän kuin miehiä, vaikka heitä on työttömänä vähemmän kuin miehiä. hlöä 200 Työttömänä ja toimeenpiteessä olevat vuotiaat nuoret Miehet työtön Miehet toimenpide Naiset työtön Naiset toimenpide v v v v. Kuva 10. Työttömät ja toimenpiteissä olevat vuotiaat nuoret Vantaalla tammikuussa

15 Työllisyystoimenpiteessä olevista nuorista 54 prosenttia on ammattitaidottomia. Osuus on lähes sama sekä miehillä että naisilla. Ammatin jo hankkineiden joukossa ammattien määrä on suuri, eikä mikään yksittäinen ammatti nouse esille. Toimenpiteessä olevista nuorista 14 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vieraskieliset nuoret olivat toimenpiteessä keskimäärin vanhempana kuin suomen- ja ruotsinkieliset. Vieraskielisistä työllisyystoimenpiteessä olevista nuorista 40 prosenttia kuului ikäluokkaan vuotiaat ja vain seitsemän prosenttia oli vuotiaita. Suomen- ja ruotsinkielistä eniten työllisyystoimenpiteessä oli vuotiaita henkilöä suomi tai ruotsi (n=258) vieraskieliset (n=43) v v v v. ikä Kuva 11. Toimenpiteessä olevat vuotiaat nuoret äidinkielen mukaan tammikuussa Vantaan ammattioppilaitoksesta valmistuneiden työllistyminen Keväällä 2011 kartoitettiin Vantaan ammattiopisto Variasta valmistuneiden työllisyysnäkymiä, työnhakukeinoja ja työllistymistä oppilaille tehdyllä internetkyselyllä. Tähän raporttiin on koottu kyselyn keskeisimmät tulokset. Yksityiskohtaisemmat tiedot kyselytuloksista löytyvät erillisestä julkaisusta Variasta keväällä 2011 valmistuneiden työllistyminen (2011). Vantaan ammattiopistosta keväällä 2011 valmistuneille opiskelijoille tehtyyn kyselyyn vastasi 183 nuorta 16:sta eri koulutusohjelmasta 17. Vastaajista 77 prosenttia oli vantaalaisia. Ulkopaikkakuntalaisista suurin ryhmä oli helsinkiläiset, joita oli 13 prosenttia vastaajista. 85 prosenttia vastaajista oli peruskoulupohjaisia opiskelijoita. Kyselyyn vastanneet pitivät työllisyysnäkymiä melko positiivisina. 12 prosenttia piti näkymiä erittäin hyvinä ja 61 prosenttia hyvinä. Huonoina näkymiä piti vain kolme prosenttia vastaajista. Parhaimpana omia työllisyysnäkymiään pitivät putkiasentajat, lähihoitajat, parturikampaajat ja talonrakentajat. Huonoimpana työllisyysnäkymiä pitivät puolestaan ompelijan koulutusohjelmasta valmistuvat. Opiskelijat pitivät omia työllisyysnäkymiään yleensä parempina kuin oman alan valmistuneiden työllisyysnäkymiä yleensä. Vastaajat painottivat myös oman aktiivisuuden ja työ- 17 Kyselyyn vastasi oppilaita seuraavilta koulutusohjelmilta: autonkuljettaja, ompelija, kokki, kokkien erityisopetus, parturi-kampaaja, putkiasentaja, koneistaja/levyseppähitsaaja, suurtalouskokki, lentoasemahuoltaja, talonrakentaja, lähihoitaja, maalari, automaatio-/sähköasentaja, elektroniikkaasentaja, ICT-asentaja ja sähköasentaja 14

16 harjoittelupaikan tärkeyttä työn saannissa. Työpaikkatarjontaa Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla pidettiin pääsääntöisesti hyvänä. Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli sitä mieltä, että heillä on riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä. Koulutusalojen välillä oli kuitenkin eroja, ja omiin työnhakutaitoihin tyytyväisten osuus vaihteli prosentin välillä koulutusalasta riippuen. Myös arviot saadusta työnhakuohjauksen määrästä vaihtelivat paljon eri ammattiryhmien välillä. Paljon työnhakuohjausta saaneet olivat työllistyneet paremmin kuin opiskelijat, jotka arvioivat saaneensa työnhaunohjausta vain vähän tai ei lainkaan. Työnhakuohjauksen määrä erittäin paljon (n=16) 88 % 13 % melko paljon (n=52) 69 % 19 % 12 % jonkin verran (n=57) vähän (n=29) 56 % 52 % 26 % 31 % 18 % 14 % työllistynyt ei työpaikkaa ei osaa sanoa en lainkaan (n=8) 38 % 63 % ei vastausta en osaa sanoa (n=9) 44 % 22 % 33 % ei vastausta (n=12) 83 % 8 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työllistyminen Kuva 12. Vantaan ammattiopiston oppilaiden oma arvio saadusta työnhakuohjauksen määrästä ja työllistyminen opintojen loppuvaiheessa. 63 prosenttia kyselyyn vastaajista aikoi hakea töitä Vantaalta, 52 prosenttia Helsingistä ja vain 12 prosenttia Espoosta. Noin neljäsosan valitsi työnhakualueeksi koko pääkaupunkiseudun. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta töitä haki yhdeksän prosenttia vastaajista. Vajaa viidennes vastaajista haki töitä ainoastaan Vantaalta. Kaikista kyselyyn vastanneista työpaikka oli tiedossa 114 opiskelijalla eli 62 prosentilla. Noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista oli opiskeluaikana tehnyt oman alan töitä työssäoppimisjaksojen lisäksi. Opiskeluaikana omalla alalla työskennelleistä 72 prosentilla oli töitä tiedossa valmistumisajankohtana. Oman alan töitä ainoastaan työssäoppimisjaksoilla tehneistä 49 prosentilla oli työpaikka tiedossa opintojen päättyessä. Noin 60 prosenttia töitä saaneista vastaajista oli saanut töitä Vantaalta, 30 prosenttia Helsingistä ja loput muilta paikkakunnilta. Tärkein työllistymiskanava oli työharjoittelupaikka. Sitä kautta töitä löysi noin puolet kyselyyn työllistyneistä, mutta joillakin koulutusaloilla kaikki tai lähes kaikki. Vastaajista 38 prosenttia oli valmistumisvaiheessa vailla työtä, ja heistä kolmasosa ei ollut edes etsinyt töitä. Viidennes odotti vielä vastausta työpaikkahakemukseen. Yli puolet opiskelijoista oli kiinnostuneita yrittäjyydestä. Suuri osa vastaajista kuitenkin arveli, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa siitä. Lisätietoa haluttiin käytännönläheisesti, yrittäjyyden perusteista alkaen. 15

17 6 Työttömien nuorten yksilöhaastattelut Syksyllä 2011 kartoitettiin vantaalaisten nuorten työttömien työnhakuun, opiskeluun ja työvoimapalveluihin liittyviä ajatuksia haastattelemalla Vantaan TE-toimiston Myyrmäen toimiston / Petra nuoret töihin ja kouluun -projektin asiakkaita sekä Vantaan nuorten työpajojen asiakkaita. TEtoimiston/Petra-projektin yhteisissä toimitiloissa haastateltiin 36 nuorta syyskuussa Nuorten työpajoilla tehdyt asiakashaastattelut toteutettiin loka-marraskuussa 2011, jolloin haastateltiin 24 nuorta kuudelta eri työpajalta. Haastatteluun osallistuminen oli vapaaehtoista. Tässä luvussa esitellään haastattelujen keskeisimmät tulokset. Yksityiskohtaisemmat tiedot haastatteluista ja niiden tuloksista löytyvät erillisistä haastatteluraporteista, jotka ovat tämän raportin liitteinä (liite 1 ja liite 2). Haastatellut olivat iältään vuotiaita, ja heistä 62 prosenttia oli naisia. Noin puolet haastatelluista asui vanhempiensa luona. Pajanuorista joka neljäs asui yksin, muista haastatelluista joka viides. Lapsia oli vain neljällä vastaajalla. Nuorten asuinpaikat sijaitsivat varsin kattavasti eri puolilla Vantaata, siltä osin kuin asuinalue on tiedossa. Kaikki haastateltavat eivät ilmoittaneet omaa asuinaluettaan. Haastatelluilta kysyttiin myös vanhempien koulutusta ja ammattia. Kaikki eivät tietoa antaneet, mutta heidän perusteella, jotka tiedot antoivat, nuoria oli taustoiltaan kaikista yhteiskuntaluokista. Vanhempien koulutustaso vaihteli perusasteen koulutuksesta korkeakoulututkintoon ja he työskentelivät laaja-alaisesti yhteiskunnan eri sektoreilla. Suurin osa haastatelluista oli ollut työttömänä tai työttömänä ennen pajajakson alkua alle kolme kuukautta. 15 prosenttia oli olut työttömänä 3-6 kk, kahdeksan prosenttia 6-12 kk ja 12 prosenttia haastatelluista oli ollut työttömänä yli vuoden. Pisimmät työttömyysjaksot olivat kestäneet yli kaksi vuotta. Kaikista haastatelluista 35 prosentilla oli ainoastaan perusasteen koulutus, 20 prosentilla lukiokoulutus ja 43 prosentilla toisen asteen ammatillinen tutkinto. Ilman peruskoulun päättötodistusta oli yksi haastateltu. Ainoastaan peruskoulun suorittaneiden määrä oli suhteellisen suuri etenkin pajanuorissa, joista yli 20-vuotiaistakin oli vielä ilman tutkintoa 42 prosenttia. Haastatelluista yli 20-vuotiaista TEtoimiston/Petran asiakkaista ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli 22 prosenttia. 6.1 Työkokemus ja työnhaku Lähes kaikilla nuorilla oli jotain työkokemusta. Työkokemusta oli useimmiten saatu opintoihin liittyvistä työharjoitteluista tai kesätöistä. Peruskoulun suorittaneilla nuorilla oli yleensä työkokemusta vain lyhyistä, muutaman kuukauden pituisista työsuhteista. Monet olivat tehneet työharjoitteluja, sillä suurin osa oli aloittanut ammatilliset opinnot, mutta keskeyttänyt ne. Ammattikoulun käyneiden nuorten työkokemukset olivat hieman pidempiä, mutta harvoin yli vuoden pituisia. Lukion käyneillä nuorilla oli eniten pitkäkestoisia työsuhteita. Kaikista yleisin työsuhteen päättymisen syy oli määräaikaisuus. Muina työsuhteen loppumisen syinä mainittiin liian pitkä työmatka, huono työilmapiiri, ongelmat esimiesten kanssa, irtisanominen taloudellisista syistä tai työ ei ollut kiinnostavaa. Etenkin puhelinmyynti, siivous ja lehtien jako koettiin raskaiksi, jolloin nuoret olivat yleensä itse halunneet lopettaa työt. Muutamilla nuorilla oli myös terveydellisiä ongelmia, kuten allergiaa, mielenterveys- tai päihdeongelmia. Yleisesti ottaen nuoret pitivät työelämänkokemuksiaan melko hyvinä, pelkästään negatiivisia kokemuksia ei ollut kenelläkään. Positiivisiksi oli koettu etenkin hyvä työilmapiiri, oman rahan ansaitseminen, oman alan työt ja "tekemisen meininki". Negatiivista palautetta sai huono työilmapiiri, pitkä työmatka, yksitoikkoinen työ ja se, että työt olivat osoittautuneet muuksi kuin oli etukäteen sovittu. Nuorten suosituin työnhakukanava oli työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä -sivusto. Lisäksi nuoret etsivät töitä yritysten, kuntien ja kaupunkien internetsivuilta sekä rekrytointiyritysten sivuilta. Pieni osa haastatelluista sanoi etsivänsä töitä henkilökohtaisesti yrityksessä käymällä. Lukiolaiset mainitsivat muita useammin työn etsimisen suhteiden avulla. 16

18 Lähes kaikki osasivat mainita itsestään työntekijänä vahvuuksia, kuten sosiaalisuus, ahkeruus tai omaaloitteisuus. Ainoastaan kolme haastateltua ei osannut nimetä yhtään vahvuutta itsessään. Heistä kahdella oli terveydellisiä rajoitteita ja kolmas oli ammattiopinnot keskeyttänyt nuori. Oman työnsaannin esteeksi arveltiin yleisimmin työkokemuksen ja/tai koulutuksen puute. Muita työllistymisen esteitä olivat hakijoiden suuri määrä, oma "nirsoilu" työpaikan suhteen sekä vajavainen kielitaito suomen, ruotsin tai englannin kielessä. Vastaukset olivat samantapaisia molemmissa haastattelupaikoissa. Nuorten työnhaun aktiivisuus vaihteli paljon. Osa haastatelluista oli lähettänyt viimeisen kuukauden aikana kymmeniä hakemuksia, osa vain muutaman tai ei lainkaan. TE-toimiston/Petran asiakkaista reilu 30 prosenttia ja työpajanuorista lähes 40 prosenttia ei ollut hakenut töitä viimeisen kuukauden aikana lainkaan. TE-toimiston/Petran asiakkaat mainitsivat syyksi muun muassa työttömyyden lyhyen keston, kurssin aloittamisen, uuden uran miettimisen tai kausityöttömyyden. Muutamilla työnhakua estivät terveydelliset syyt tai huonot kokemukset aiemmista töistä. Työpajanuorilla yleisimmäksi syyksi mainittiin halu päästä opiskelemaan. 6.2 Lähipiirin työttömyys ja tukihenkilöt Haastatelluista nuorista vain muutama kertoi, että perhepiirissä oli työttömänä useita henkilöitä, kuten vanhemmat tai toinen vanhemmista, sisaruksia tai puoliso. Monilla oli työttömiä kaveripiirissä, mutta yleensä kaveripiiri koostui työssäkäyvistä, opiskelijoista sekä muutamista työttömistä. Eräällä haastatellulla oli paljon opiskelukavereita työttömänä, sillä he olivat valmistuneet vuoden 2008 taantumaan, eivätkä he olleet päässeet kunnolla kiinnittymään työmarkkinoille. Eräs maahanmuuttajanuori puolestaan totesi, että hänellä on lähipiirissä paljon vanhempia ihmisiä työttömänä, sillä heillä ei ole kielitaitoa eikä taitoa hakea töitä suomalaiseen tapaan. Hänen mukaan nuorten maahanmuuttajien tilanne on jo parempi. Suurimmalla osalla kaikista haastatelluista nuorista tärkeimmät tukihenkilöt opiskelu- ja työasioissa olivat omat vanhemmat, toinen heistä, joku muu perheenjäsen tai lähisukulainen. Heiltä nuoret saivat kannustusta, hyväksyntää, tukea ja neuvoja ja toisinaan myös patistusta eteenpäin. Myös kaverit tai seurustelukumppani olivat tärkeitä tukijoita monelle haastatelluista. Osa nuorista ei kokenut saaneensa tukea keneltäkään. Työpajanuorissa tällaisia nuoria oli vain yksi, mutta TE-toimistossa/Petrassa useampi, kuten eräs maahanmuuttajanuori, joka oli tullut Suomeen yksin eikä hänellä ollut Suomessa sukulaisia tai muita henkilöitä, jotka olisivat tukeneet ja kannustaneet häntä eteenpäin. Joillekin nuorille ainoa tukihenkilö oli TE-toimiston/Petran työntekijä, työpajaohjaaja tai nuorten ohjauskeskus Kipinän työntekijä. 6.3 Opiskelu Haastatelluista nuorista 21:llä (35 %) oli ainoastaan perusasteen tutkinto. Heistä 76 prosenttia oli aloittanut ammatillisen koulutuksen, mutta myöhemmin keskeyttänyt ne. Keskeyttämisen syiksi mainittiin muun muassa, että ala ei ollut kiinnostava, liialliset poissaolot, terveydelliset syyt tai halu tehdä töitä ja ansaita rahaa. Muutama oli erotettu koulusta. Neljäsosa ei ollut päässyt haluamalleen opiskelualalle tai ei ollut aloittanut opiskelujaan. Sekä TE-toimistossa/Petrassa ja työpajoilla näistä ilman tutkintoa olevista nuorista noin 60 % aikoi vielä hakea opiskelemaan. Nuoret, jotka eivät aikoneet hakea opiskelemaan, mainitsivat syiksi muun muassa halun tehdä töitä ja ansaita rahaa sekä terveydelliset syyt. Yhteensä 26 haastatellulla nuorella oli ammatillinen tutkinto. TE-toimistossa/Petrassa haastatelluista ammatillisen tutkinnon suorittaneista nuorista vain muutama harkitsi uuden alan opiskelua lähinnä terveydellisten syiden, alan vähäisten työmahdollisuuksien tai kiinnostavamman alan vuoksi. Jatkoopintoja sen sijaan harkitsi useampi. Työpajanuorista ammatillisen tutkinnon suorittaneista noin puolet 17

19 oli tyytyväisiä valitsemaansa opiskelualaan, ja he suhtautuivat positiivisesti mahdollisiin jatkoopintoihin myöhemmin. Toinen puoli ei ollut enää kiinnostunut opiskelemastaan alasta, ja he kaikki olivat hakeneet tai aikoivat hakea opiskelemaan muuta alaa. 6.4 Nuorten ehdotukset työllisyyspalvelujen parantamiseksi Haastatelluilla nuorilla oli mahdollisuus antaa ehdotuksia siitä, miten nuorten palveluja Vantaalla voisi parantaa ja kehittää. Nuoret olivat melko tyytyväisiä palveluihin, mutta päällimmäisenä esille tuli tarve henkilökohtaisempaan neuvontaan, tiiviimpään opastukseen ja kannustukseen työnhaussa. Nuoret halusivat lisää apua muun muassa ansioluettelon ja työhakemusten tekemiseen. Myös työpajoilla haluttiin lisää apua työnhakuun, sillä osa nuorista koki, ettei ohjaajilla ole aikaa opastaa heitä työnhaussa. TE-toimistosta toivottiin, että työntekijöillä olisi enemmän aikaa keskustella omasta tilanteesta ja että siellä voisi asioida saman virkailijan kanssa. Lisäksi nuoret toivoivat lisää ammatinvalinnanohjausta, sillä moni oli vielä epävarma omasta alastaan. Nuorten mielestä tiedotusta pitäisi lisätä ja eri mahdollisuuksista pitäisi kertoa selvemmin, sillä toisinaan olennaisen tiedon huomaaminen kaiken tietotulvan keskeltä on vaikeaa. Nuoret ehdottivat, että heille sopivat työpaikat olisivat paremmin esillä ja kootusti yhdessä paikassa, esimerkiksi omassa nettiosiossa. Nuoret halusivat myös lisää tietoa yrityksistä, joihin palkataan kerralla paljon uutta työvoimaa, kuten alueelle tulevista uusista yrityksistä. Lisäksi haastatellut ehdottivat lisää tilaisuuksia, joissa työnantajat olisivat mukana. Työtoreja toivottiin järjestettävän myös ammattialojen mukaan. Työllisyyspalvelujen haluttiin sijaitsevan kohtuullisen matkan päässä. Palvelujen tulisi olla myös helposti löydettävissä ja lähestyttävissä, jotta ne tavoittavat myös kotona olevat työttömät nuoret. Erilaiset työnhaku- ja muut tilaisuudet yhteistilaisuudet toivottiin avoimiksi kaikille, jotta "työttömän kaverinkin voisi ottaa mukaan". Nuoret toivoivat lisää tiedottamista tarjolla olevista työllisyyspalveluista, jotta ne tavoittaisivat nuoret elämän eri tilanteissa. 18

20 7 Yhteenveto Tutkimusta varten tehdyissä kyselyissä ja haastatteluissa tuli esille, että nuoret tarvitsevat ennen kaikkea kannustusta, aikaa, henkilökohtaista neuvontaa ja lisää tietoa eri mahdollisuuksista. TEtoimistossa, Petra-projektissa ja muissa työllisyyspalveluissa asioiville nuorille on varattava riittävästi aikaa asiointia varten ja tapaamisia tulee olla usein. Monet nuoret halusivat lisäapua muun muassa ansioluettelon kirjoittamiseen ja työhakemusten tekemiseen. Nuoret olivat myös usein epävarmoja opiskelu- ja ammattivalinnoistaan, joten ammatinvalintaohjauksen saatavuus on tärkeää. Toiminnassa on kiinnitettävä huomiota myös tiedon kulkuun, jotta mahdollisimman moni nuori on tietoinen saatavilla olevista palveluista ja mahdollisuuksista. Osa nuorista tarvitsee moniammatillista apua terveydentilan, taloudellisten ongelmien tai elämänhallintaongelmien takia. Palvelujen tasavertaiseen tarjoamiseen on kiinnitettävä huomiota. Jokaisella tulee olla yhtäläiset oikeudet saada palvelua ja mahdollisuus työllisyystoimenpiteesiin. Työttömien joukossa oli esimerkiksi nuoria, joiden työttömyys oli jatkunut yli kaksi vuotta ilman yhtään aktivointitoimenpidettä. Tällaisia väliinputoamisia palveluista tulee välttää. Vajaakuntoiset tarvitsevat erityistä huomiota, ja heille on tarvittaessa annettava tehostettua apua työn etsimiseen. Toiminnassa on kiinnitettävä huomiota, että miehiä ja naisia kohdellaan tasa-arvoisesti. Tällä hetkellä nuoria naisia ohjautuu työllisyystoimenpiteisiin enemmän kuin miehiä, vaikka naisia on työttömänä vähemmän kuin miehiä. Nuorten työllisyyspalvelujen tulee olla helposti lähestyttävissä. Helpolla lähestyttävyydellä, esimerkiksi kaikille avoimilla tilaisuuksilla, jalkautumisella nuorten pariin ja sähköisellä neuvonnalla, voitaisiin tavoittaa myös heitä, jotka nyt uhkaavat jäädä palvelujen ulkopuolelle tai jopa syrjäytyä. Sähköistä asiointia ja viestintää tulisi kehittää. Perusasiointi työttömyyden alussa tulisi hoitua mahdollisimman pitkälti sähköisesti, jotta työntekijöille jäisi enemmän aikaa antaa henkilökohtaista neuvontaa asiakkaille, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Internetiä ja sosiaalista mediaa kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän työpaikoista, koulutuksesta ja muusta toiminnasta tiedottamisessa sekä interaktiivisessa asiakaspalvelussa. Tiedotuksessa voisi hyödyntää myös muita kanavia, kuten oppilaitoksia, nuorisotiloja, kauppakeskuksia, muita julkisia tiloja sekä erilaisia tapahtumia. Nuorten työnhakualuetta on laajennettava. Tutkimukseen osallistuneiden nuorten ensisijaisia työnhakualueita olivat Vantaa ja Helsinki. Nuoria olisi kannustettava työnhakuun myös muualta lähialueilta, kuten Espoosta ja muista lähikunnista. Työllisyystoimenpiteisiin, kuten työharjoitteluun, työelämänvalmennukseen tai palkkatukityöhön sijoitettuja nuoria tulisi kannustaa tiiviimpään työnhakuun toimenpiteen aikana. Ongelmana on, että osa nuorista vähentää tai jopa lopettaa kokonaan työnhaun toimenpiteen ajaksi. Työllistettyjen työnantajien tulisi olla tietoisia siitä, että työllisyystoimenpiteen aikana nuori saa ja hänen pitää hakea töitä avoimilta työmarkkinoilta. Työnhakua voisi tukea esimerkiksi säännöllisillä käynneillä TE-toimistoissa työllisyystoimenpiteen aikana. Nuorten työpajatoiminta antaa työttömille nuorille aktiviteettia ja auttaa elämänhallinnassa. Työpajoilla panostetaan etenkin nuorten opiskelemaan hakeutumiseen, mikä on positiivinen asia. Sen lisäksi on tärkeää, että nuorille varataan kaikilla pajoilla tasapuolisesti aikaa työnhakuun ja työnhaun opastukseen. Tällä hetkellä osa nuorista hakee töitä aktiivisesti, mutta osa vähentää tai lopettaa työnhaun työpajajakson ajaksi. Nuorten työnhakua pajajakson aikana voisi tukea esimerkiksi tehostetulla työnhakuvalmennuksella ja/tai käynneillä TE-toimistoissa/Petrassa työpajajakson aikana. Työpajajakson aikana olisi suunniteltava ja pyrittävä löytämään jatkumo pajajakson jälkeiselle ajalle, jotta nuoret eivät putoa heti takaisin työttömyyteen, mikäli työtä tai koulutuspaikkaa ei pajajakson aikana löydy. Työpajatoiminnassa yleisesti ottaen olisi painotettava ja kehitettävä niitä toimintoja ja taitoja, joista nuorelle on eniten hyötyä työllistymisen kannalta. Myös mahdollista yhteistyötä yritysten kanssa olisi mietittävä. 19

21 Noin joka viides vantaalainen työtön nuori puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vieraskielisten nuorten osuus työttömistä on suhteellisesti suurempi kuin vieraskielisen väestön ja heidän työttömyys pitkittyy yli kolmen kuukauden hieman muita nuoria useammin. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajataustaisilla on muita suurempi riski joutua työttömäksi ja syrjäytyä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että maahanmuuttajataustaiset nuoret saavat apua työnhakuun ja opiskeluun liittyvissä asioissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Haasteena on etenkin työuralla alkuun pääseminen. Tätä tulisi tukea myös työllisyystoimenpiteissä. Työllisyystoimenpiteitä on kohdistettava lisää nuorempiin ikäluokkiin. Tällä hetkellä vieraskieliset nuoret ovat työllisyystoimenpiteessä harvemmin ja vanhempana kuin suomen- ja ruotsinkieliset nuoret. Vieraskieliset nuoret jäävät helposti myös palvelujen ulkopuolelle. Joissakin Vantaan kaupunginosissa nuorista lähes neljännes on vieraskielisiä. Tämä tulisi huomioida nuorten palveluja ja niiden tavoitettavuutta suunniteltaessa. Maahanmuuttajanuoria pitäisi aktivoida yhdessä suomen- ja ruotsinkielisten nuorten kanssa vuorovaikutuksen lisäämiseksi ja kielitaidon parantamiseksi. Työttömyyttä on ennaltaehkäistävä jo ennen kuin nuori joutuu työttömäksi. Oppilaitosten ja koulujen olisi osaltaan edistettävä nuorten työelämänvalmiuksia ja työnhakutaitoja. Varia-kyselystä saatujen tuloksien mukaan opiskeluaikana enemmän työnhaunohjausta saaneet olivat myös työllistyneet paremmin. Myös opintojen ohessa työskentely omalla alalla lisäsi työllistymistä valmistumisvaiheessa. Yli puolet opiskelijoista oli löytänyt työpaikan työharjoittelun kautta, joten työharjoittelupaikalla on erittäin suuri merkitys. Oppilaitokset voivat omalta osaltaan edistää nuorten työllistymistä tulevaisuudessa tarjoamalla riittävästi työnhakuneuvontaa, yrittäjyystietoutta sekä tekemällä tiivistä yhteistyötä eri alan yritysten kanssa. Opiskelemaan hakiessa on tärkeää saada riittävästi ammatinvalintaohjausta ja laajaalaisesti tietoa eri opiskelualojen sisällöstä ja tutkinnon tarjoamista työmahdollisuuksista. 20

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Variasta keväällä 2011 valmistuneiden työllistyminen. Anne Karjalainen & Harri Sinkko

Variasta keväällä 2011 valmistuneiden työllistyminen. Anne Karjalainen & Harri Sinkko Variasta keväällä 2011 valmistuneiden työllistyminen Anne Karjalainen & Harri Sinkko Heinäkuu 2011 Julkaisija Vantaan kaupunki Työllisyyspalvelut Tietopalvelut, selvityksiä nro 61, C12 : 2011 Teksti Anne

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Vantaan ammattiopistosta keväällä 2012 valmistuneiden työllistyminen. Anne Karjalainen

Vantaan ammattiopistosta keväällä 2012 valmistuneiden työllistyminen. Anne Karjalainen Vantaan ammattiopistosta keväällä 2012 valmistuneiden työllistyminen Anne Karjalainen Elokuu 2012 Julkaisija Teksti Kannen kuva Vantaan kaupunki Työllisyyspalvelut Tietopalvelut, selvityksiä nro 65, C22:2012

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Nuorten palvelukokemukset Uudenmaan ELY-keskuksen alueen TE-toimistoissa

Nuorten palvelukokemukset Uudenmaan ELY-keskuksen alueen TE-toimistoissa Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Artikkeleita Nuorten palvelukokemukset Uudenmaan ELY-keskuksen alueen TE-toimistoissa Tuunia Keränen 1 Artikkelin tausta ja tarkoitus Vuoden 2008 lopussa alkaneen taloudellisen

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Elokuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen Muutamia esimerkkejä käytännön tilanteista TE-toimistossa: 1) valmistunut autonasentajaksi 31.5 ja haluaa muita töitä jo 3.6 (kun työtön ) 2) eronnut ammattioppilaitoksesta 2 kk:n opiskelun jälkeen ja

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Päivitetty 20.09./Teimola Sari Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Rakennetyöttömyys Vantaalla. Anne Karjalainen

Rakennetyöttömyys Vantaalla. Anne Karjalainen Rakennetyöttömyys Vantaalla Anne Karjalainen Julkaisija Teksti Kannen kuva Vantaan kaupunki Työllisyyspalvelut Tietopalvelut, selvityksiä nro 64, C17:2012 Anne Karjalainen Pekka Turtiainen ISBN 978-952-443-407-2

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Vieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen

Vieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen Vieraskieliset työttömät Espoossa Tuija Soininen 20.5.2015 Vieraskieliset työnhakijat työllisyyskoodeittain Työllisyyskoodi 2015 Maaliskuu %-osuus 00 Työllistetty 248 3,5 % 01 Työssä yleisillä työmarkk.

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 73,8 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot