Lääkkeiden hintakilpailu. säästää s. 3 ja 7. Elämässä. Kelan etuudet. Kela Benefits s Lehti joka kotiin n Ajassa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lääkkeiden hintakilpailu. säästää s. 3 ja 7. Elämässä. Kelan etuudet. Kela Benefits s. 24 25. Lehti joka kotiin 3 2009. n Ajassa."

Transkriptio

1 Elämässä Lehti joka kotiin n Ajassa Influenssapotilas maksaa itse hoitonsa. s. 6 n Terveys Mitä lasissasi lymyilee? s. 12 n Koti&Perhe Pelot voivat levitä median kautta. s. 14 n Opiskelu&Työ Sellutehtaasta pääsi Kelaan töihin. s. 17 n Eläkkeellä Eläkevakuutus voi viedä köyhyysloukkuun. s. 18 Lääkkeiden hintakilpailu Kelan etuudet s Kela Benefits s säästää s. 3 ja 7

2 2 Ajassa n 3 Elämässä Pääkirjoitus n Syyskuu 2009 Antero aaltonen Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 3/2009 jaetaan vuosikerta Vuonna 2009 ilmestyy neljä lehteä. Seuraava lehti ilmestyy marraskuun lopussa. Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus tai Puh. vaihde Osoite PL 450, HELSINKI Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Jos lehden jakelusta ilmenee kysyttävää, voi soittaa Suoramainonnan palvelunumeroon (09) tai antaa palautetta verkkolomakkeella osoitteessa Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Hilkka Arola Etuudet tiedottaja Hilkka Nakari Toimistosihteeri Nina Sistonen Taitto BOTH Oy Kansikuva Pietari Posti Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, IIRIS puhelin (09) / Niina Juntunen MONI MAKSAA ENEMMÄN Ensi kokemukset lääkkeiden viitehinnoista rohkaisevia Pinnalla Suomessa otettiin huhtikuun alussa käyttöön lääkkeiden viitehintajärjestelmä, johon kuuluvat useimmat vaihtokelpoiset lääkevalmisteet. Uudistus herätti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Lääkekustannusten säästäminen koettiin tervetulleeksi, mutta moni lääkkeitä käyttävä pelkäsi joutuvansa luopumaan tutusta lääkkeestään. Pelko on turha, sillä järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa lääkkeen edullisempaan mutta ei suinkaan pakota siihen. Käytännössä viitehintajärjestelmä toimii niin, että Kela maksaa järjestelmään kuuluvista lääkkeistä korvauksen enintään viitehinnasta. Jos asiakas haluaa käyttää viitehintaista kalliimpaa lääkettä, hän saa Kela-korvauksen viitehinnasta ja maksaa viitehinnan ylittävän osuuden itse. Lääkäri voi kieltää lääkevaihdon lääketieteellisistä tai hoitoon liittyvistä syistä. Jos hän merkitsee kiellon reseptiin, korvaus maksetaan asiakkaalle lääkkeen myyntihinnasta. Asiakas voi myös itse syystä tai toisesta haluta itselleen kalliimman lääkkeen, mutta silloin hän maksaa itse lääkkeestään enemmän. Lääkevaihdon kieltäneet potilaat maksoivatkin viitehintajärjestelmän neljän ensimmäisen kuukauden aikana viitehinnan ylimeneviä kustannuksia yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Mielenkiintoista, että niinkin moni on halukas maksamaan lääkkeestään enemmän kuin olisi tarpeen, vaikka lääkkeen määrännyt lääkäri ei näe syytä kalliimman lääkkeen valintaan. Ilmeisesti tottumuksen voima on suuri, ja tuttu lääke tuntuu vierasta turvallisemmalta, vaikka lääkeaine olisi sama kummassakin. Säästötavoite näyttää toteutuvan, sillä asiakkaat säästivät huhti heinäkuussa jo 6,8 miljoonaa euroa korvattavien lääkkeiden kustannuksissa. Kela säästi samanaikaisesti lääkekorvausmenoja lähes 18 miljoonaa euroa. Viitehintajärjestelmän ansiosta sairausvakuutuksen lääkemenot olivat huhti toukokuussa lähes 4 % pienemmät kuin ne olisivat olleet ilman hintakilpailua. Viitehintajärjestelmän uskotaan jatkossakin lisäävän hintakilpailua, mikä osaltaan alentaa lääkkeiden hintoja ja näkyy suoraan asiakkaan kukkarossa. Kuten Lääketeollisuus ry:n johtaja toisaalla tässä lehdessä toteaa, hintakilpailu on toistaiseksi ollut vielä varovaista. Asiakas on voinut vaihtaa lääkkeensä apteekissa edullisempaan rinnakkaisvalmisteeseen vuodesta 2003 alkaen. Viitehintajärjestelmän myötä vaihtokelpoisten lääkkeiden määrä on kasvanut. Seija Kauppinen Ilkka Harjula arvioi, että viitehintajärjestelmä pienentää oleellisesti apteekien liikevaihtoa. Monet apteekit joutuvat ahtaalle Aikaa kuluu nyt entistä enemmän lääkevaihdon herättämiin kysymyksiin ja hintaneuvontaan. Esimerkiksi psyykenlääkkeitä käyttävät eivät aina halua vaihtaa valmistetta. Jos hintaero käytössä olevan ja edullisimman vaihtokelpoisen lääkkeen välillä on muutamia euroja, asiakkaat helposti valitsevat tutun lääkkeensä, toteaa talousasiantuntija Ilkka Harjula Suomen Apteekkariliitosta. Kun lääkevaihdon piiriin tulleista lääkkeistä kolmasosan hinta halpeni, apteekkien liikevaihtokin pienenee. Tänä vuonna se on arviolta 4 5 % ja ensi vuonna 5 6 % vähemmän kuin vuonna 2008, Harjula arvioi. Viitehinta toi säästöjä Korvaavat toiminnot, kuten kosmetiikan myynti, eivät ole laman vuoksi auttaneet. Eritoten pienet, paljon reseptilääkkeitä myyvät apteekit ovat ahtaalla. Siksi Apteekkariliitto neuvottelee sosiaali- ja terveysministeriön kanssa keinoista tilanteen ratkaisemiseksi. Marjut Reivilä Kela verkossa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN n IBAN-muodossa olevat tilinumerot ovat aiheuttaneet Kelan lomakkeita täyttäville asiakkaille päänvaivaa. Myös sähköisessä asiointipalvelussa hakemusten täyttäminen on takkuillut. Asiakkaat eivät ole tienneet, mikä IBAN-muotoinen tilinumero on ja mistä sen löytää. Suomalaiset pankit siirtyvät vuoden 2010 loppuun mennessä käyttämään yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) maksunvälitystä. Tämä edellyttää, että myös suomalaisten pankkien tilinumerot ovat kansainvälisessä muodossa (IBAN). Myös Kelan uusiin hakemuksiin tilinumero on ilmoitettava IBAN-muodossa. Oman tilinumeron kansainvälinen muoto (IBAN) ja pankkitunniste (BIC tai SWIFT/BIC) löytyvät tiliotteesta. Sähköisissä hakemuksissa pankkitunnistetta (BIC) ei tarvitse erikseen ilmoittaa, vaan se muodostuu automaattisesti IBAN-tilinumeron perusteella. IBAN-tilinumero on FI-alkuinen ja numerosarjan voi kirjoittaa sähköisessä asiointipalvelussa joko yhteen pötköön tai kuten tiliotteessa, jaoteltuna välilyönnein. Tilinumeroa ei kuitenkaan voi kopioida sähköisestä tiliotteesta suoraan hakemukseen, vaan se on naputeltava sähköisessä asiointipalvelussa erikseen. Kela huolehtii jo käytössä olevien tilinumeroiden muutoksista asiakkaidensa puolesta IBAN-muotoisiksi. Heini Lehikoinen Sivulla 7 Apteekin asiakas Jessica Högnabba suhtautuu viitehintajärjestelmään myönteisesti, mutta varauksella. Myös Lääketeollisuus ry:n ja Rinnakkaislääketeollisuus ry:n edustajat kommentoivat viitehintaa. Viitehintajärjestelmän neljän ensimmäisen kuukauden aikana, huhtikuusta heinäkuuhun, asiakkaat säästivät hintakilpailun seurauksena 6,8 miljoonaa euroa korvattavien lääkkeiden kustannuksissa. Toisaalta lääkkeen vaihdon kieltäneet potilaat maksoivat viitehinnan ylimeneviä kustannuksia yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Huhti heinäkuun aikana Kela säästi hintakilpailun seurauksena lääkekorvausmenoja lähes 18 miljoonaa euroa. Huhtikuun alusta voimaan tulleen viitehintajärjestelmän ansiosta sairausvakuutuksen lääkemenot olivat huhti toukokuussa vajaa 4 % pienemmät kuin ne olisivat olleet ilman hintakilpailua. Huhti heinäkuun aikana tehtiin noin 8,8 miljoonaa lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piiriin kuuluva lääkeostoa. Näistä noin 74 %:ssa lääkevalmiste oli jo valmiiksi hinnaltaan edullinen ja 15 %:ssa lääke vaihdettiin edullisempaan. Vain 11 %:ssa ostoista vaihtoa ei tehty. Vaihdon kielsi lähes aina asiakas. Lääkärit kielsivät vaihdon alle 0,5 %:ssa ostoista. Viitehinnan ylittävistä ostoista 58 %:ssa lääkevalmiste vaihdettiin edullisempaan, kun aiemmin kalleimmista valmisteista vaihdettiin noin 45 %. Osa lääkkeiden viitehinnoista muuttui heinäkuun alussa. Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) määrittää neljä kertaa vuodessa uudet viitehinnat lääkeyritysten hintailmoitusten perusteella. Tämän hetken viitehinnat ovat voimassa asti. Lääkkeen hinnasta riippuen viitehinta on 1,5 tai 2 euroa korkeampi kuin ryhmän edullisimman lääkevalmisteen hinta. Yhteen viitehintaryhmään kuuluu keskimäärin neljä eri kauppanimikkeellä myytävää valmistetta. Tällä hetkellä viitehintajärjestelmään kuuluvien lääkepakkausten hinnoista 40 % ylittää viitehinnan. Pakkauskohtainen ero viitehintaan voi olla jopa yli 225 euroa. Edelliseen viitehintakauteen verrattuna viitehinta pysyi samana 309 ryhmässä. Se laski 207 ryhmässä keskimäärin 4,41 euroa ja nousi 60 ryhmässä keskimäärin 1,07 euroa. Viitehintaryhmät ja viitehinnat on julkaistu Hilan verkkosivuilla kohdassa viitehintajärjestelmä. Heini Lehikoinen

3 4 n Ajassa Ajassa n 5 Puheenvuoro Tuula Helne Kirjoittaja on Kelan vastaava tutkija Antero Aaltonen Kelan toimisto muutokset vuonna 2010 Suljettavat toimistot Lähin toimisto Etelä-Suomi Vantaa Martinlaakso Myyrmäki Elimäki (korvataan yhteispalvelulla) Kouvola Iitti (korvataan yhteispalvelulla) Kouvola Padasjoki (korvataan yhteispalvelulla) Asikkalan Vääksy Kärkölä Hollola n Sitaatit Tahroja paperilla POIS AJATUS- VANKI- LASTA Minun ei pitänyt kirjoittaa tätä kolumnia, vaan kollegani Timo Klaukan. Hän kuoli, ja perin kirjoitusvuoron. Olin suunnitellut laativani seuraavaksi keveän jutun, mutta se ei tuntunut tässä tilanteessa hyvältä. Mietin, mitä haluaisin todella sanoa kahdellekymmenelle tuntemattomalle kuulijalle, aloitti eräs puhuja esityksensä jokin aika sitten. Aloin pohtia, mitä itse haluaisin todella sanoa joukolle tuntemattomia lukijoita. Ehkä tämän, tänään: En tuntenut Timoa juuri lainkaan. Käytävillä tapasimme, tervehdimme. Timo oli työorientoinut, minä omissa maailmoissani. Kovin hyvin en tuntenut myöskään kesän alussa kuollutta setääni. Emme oikeastaan kohdanneet, paitsi hetken verran sairaalassa. Ääritilanteissa on enemmän läsnä. Setä oli usein äkeissään, ei koskaan toipunut Karjalan ja kotinsa menetyksestä. Hautajaisissa pappi puhui taivaaseen pääsemisestä, ja minua harmitti. Minusta ainoa taivas on maan päällä, tai olisi jos sallisimme, sen sijaan että jäämme itse luomiemme ongelmien ja kärsimysten vangeiksi. Ja niin me kyhjötämme mielemme sellissä antaen ajatusten kiertää itseään toistavaa rataansa. Mennyttä harmitellen tai tulevasta huolta kantaen, tehden maailmasta vain heijastuksen peloistamme. Sen sijaan että eläisimme ainoaa aikaa, joka on olemassa: tätä hetkeä. Millainen se sitten onkin. Nähden sen mitä on eikä sen mitä kuvittelemme tai pelkäämme olevan. Hyväksyen, torjumatta tai vastaan panematta. Yhteydessä vastaantuleviin asioihin ja ihmisiin. Miksi en saa saavuttaa sitä hetkeä, jolloin en elä tolloillen, kysyvät Eput ja me muutkin niin sanotusti normaalit. Vastaus voisi olla: siksi ettemme saavuta hetkeä. Ja niin me voimme huonosti. Tilastoista selviää vaikkapa se, että nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt tällä vuosikymmenellä. Tästä voinee päätellä, että lääkitystä saa helposti liianko helposti? Entä jos alettaisiin panostaa jo varhaisessa vaiheessa siihen, mitä ihminen itse voi tehdä omalle mielelleen ja ajatusmaisemalleen? Entä jos alettaisiin etsiä keinoja ajatusvankiloista vapautumiseksi ja jopa niiden lakkauttamiseksi? (Kuukauden kirjasuositus: Eckhart Tollen Läsnäolon voima ja Uusi maa.) Martti Syrjää (taas) mukaillen: mielemme soissa, lätäköissä noissa, kuu heijastuu. (Tulihan se sieltä: alun perin minun piti kirjoittaa avoin rakkauskirje suorastaan zenmäisiin oivalluksiin yltävälle idolilleni. Martti, pysy linjoilla, postia voi olla tulossa.) Tarja ja Lukas Vuohelainen hoitivat Kela-asioita Lammin palvelupisteessä heinäkuussa. Yhteispalvelussa selviävät Kelankin asiat Helteisenä heinäkuun aamuna Tarja ja Lukas Vuohelainen odottavat vuoroaan Lammin palvelupisteessä. Sen ikkunassa on palvelupisteen logo sekä Kelan tunnus. Tulimme tuomaan sairauspäivärahahakemusta. On helpompaa tiputtaa kirje tänne kuin postittaa se, Tarja Vuohelainen kertoo ja ojentaa kirjekuoren palvelusihteeri Raija Salolle. Lähetän hakemuksen tämän päivän yhteislähetyksessä Hämeenlinnan Kelaan, Salo lupaa. Vuoden vaihtuessa Lammista tuli osa Hämeenlinnaa. Kelan Lammin toimisto suljettiin vähäisen asiakasmäärän takia. Myös työ- ja elinkeinotoimisto ja Verohallinto lopettivat toimintansa paikkakunnalla. Osa palveluista säilyi kuitenkin Lammin keskustassa, kun uusi palvelupiste avasi ovensa. Niiden takana palvellaan niin Kelan, työ- ja elinkeinotoimiston kuin kaupunginkin asioissa. Samassa talossa palvelee myös kaupungin Ydin-Hämeen alueen sosiaalitoimi, kotihoito, maaseututoimisto ja toistaiseksi vielä rakennustarkastaja. Palvelusihteerit arvioivat, että eniten palvelupisteessä kysytään juuri Kelan asioista. Täältä haetaan lomakkeita ja niitä palautetaan paljon. Hoidamme kaupungin omistamien Lammin alueen vuokra-asuntojen avainten luovutuksen ja lomakeasioita. Täällä on kaupungin ainoa kassa tällä alueella, eli tänne voi maksaa kaupungin laskuja kuten terveyskeskusmaksuja, palvelusihteeri Marita Rekola listaa palvelupisteen työsarkaa. Asioita voi hoitaa myös aulasta löytyvillä Kelan sekä työ- ja elinkeinotoimiston asiakaspäätteillä. Tarja Vuohelaisen mielestä palvelupiste korvaa melko hyvin Kelan oman toimiston. Olihan se harmillista, että toimisto lakkautettiin, mutta palvelupiste ajaa monissa asioissa saman asian. Tärkeintä on, ettei tarvitse lähteä Hämeenlinnaan saakka, Vuohelainen tuumii. Lammin palvelusihteerit ovat asiakaspalvelun konkareita. Salo siirtyi palvelupisteeseen terveyskeskuksesta, ja Rekolan työnkuva kunnantalon toimistossa laajeni palvelupisteen aloittaessa toimintansa. Talvella heitä koulutettiin neuvomaan Kelan ja työvoimatoimiston asioissa. Ihmiset eivät aina ymmärrä, että päätöksiä ei tehdä täällä. Palvelupisteessä emme edes näe asiakkaan tietoja. Aika usein pitää tarttua puhelimeen ja selvittää asiaa Hämeenlinnan toimiston tai Kelan puhelinpalvelun kanssa, Salo kertoo. Kuntoutusasioita hoitavat ohjataan suoraan Hämeenlinnan toimistoon. Palvelupisteen ovi käy. Lembit Mäe pyytää hakemusta eurooppalaista sairaanhoitokorttia varten. Täytetäänkö saman tien? Raija Salo ehdottaa. Tuuloksessa asuva Mäe on tyytyväinen, kun asia tulee hoidettua nopeasti, ja huikkaa ovelta vielä hyvän jatkon toivotukset. Pipsa Lotta Marjamäki Itä-Suomi Lappeenranta Lauritsala Lappeenranta Kievarinkatu Sulkava (korvataan yhteispalvelulla) Savonlinna Virolahti (korvataan yhteispalvelulla) Hamina Valtimo (Kelan palvelua tarjotaan ajanvarauksella kunnanvirastossa) Nurmes. Lounais-Suomi Nakkila Harjavalta Perniö Salo Länsi-Suomi Vaajakoski Jyväskylä Alahärmä (korvataan yhteispalvelulla). Kauhava Jurva (korvataan yhteispalvelulla) Kurikka Pohjois-Suomi Utajärvi (korvataan yhteispalvelulla) Muhos Kela yhä useammin yhteispalvelussa mukana Kela arvioi vuosittain toimistojen tarpeellisuutta asiakkaiden palvelutarpeiden, toimistoverkon tiheyden ja yhteispalvelun mahdollisuuksien perusteella. Vuonna 2010 Kela sulkee 15 toimistoa. Pääasiallinen syy toimiston sulkemiseen on sen vähäinen asiakasmäärä. Kymmenen toimistoa siirtyy ensi vuonna osittaiseen aukioloaikaan. Yhtään sellaista toimistoa ei suljeta, jonka tilalle ei tarjottaisi korvaavaa palvelua tai jonka sulkemisen takia asiointimatka lähimpään toimistoon tulisi kohtuuttoman pitkäksi. Toimistoverkon Luonnonvoimaa Janne Gröning, Eija Orpana: VALO kuvin ja sanoin Jaarli Oy sivua ISBN Kun kaikki on menetetty ja elämisen edellytykset ovat kariutuneet, voi uusi nousu lähteä käyntiin odottamattomalla tavalla. Edellisen laman mainingeista kuoriutui lukuisia selviytymiskertomuksia, jotka kannustivat lohduttomia eteenpäin. Aivan kuin lääkkeeksi meneillään olevaan lamaan on syntynyt hoitava luontokirja Valo kuvin ja sanoin. Valokuvaaja Janne Gröning ja aikuiskouluttaja Eija Orpana olivat ennen Valoa kokeneet tahoillaan omien toimiensa kriisiytymisen. Hankolainen Janne Gröning oli alun perin koneinsinööri, mutta alanvaihto vei tekstiiliin. Kun suhdanteet alkoivat keinahdella, oma yritys kaatui ja palkaksi jäi loppuun palaminen. En jaksanut olla sosiaalinen. Liikuin yksin luonnossa, hän kertoo. Onneksi oli luonto, josta alkoi muhia vähitellen kiinnostus luontokuvaukseen. Tuli halu tallentaa nähty ja elvyttää kuvien välityksellä yhteydet muihin. Kuten edeltävissä teoksissa niin myös tässä kuvat ovat luomua, eivät jälkityöstettyjä tai värisuodatettuja. Ne ovat aitoa luontoa, joka voimassaan avaa verson ja saa meren kimaltelemaan. Eija Orpanan teksti puhkeaa kiitokseen käsistä, elämäni työvälineistä, joita ajatukseni ohjaavat, ja sydämestä, joka opetti niitä käyttämään rukoukseen. Lastentarhanopettaja Orpanan tie Nastolasta kuvien sanalliseen tulkintaan on samalla omaa historiaa: Piti matkustaa kauas eiliseen löytääkseen tämän päivän sataman. Luonto hoitaa, joten hoidetaan mekin sitä, on Valon viesti. Irmeli Tanttu muutokset eivät myöskään aiheuta irtisanomisia. Muutosten jälkeen Kelalla on yhä 238 toimistoa eri puolilla Suomea. Monilla paikkakunnilla Kelan palvelut korvataan yhteispalvelulla. Kela on mukana jo 79 yhteispalvelussa. Pipsa Lotta Marjamäki Alueelliset tiedotteet:www.kela.fi/tiedotus. Muutoksista tiedotetaan myös paikallisesti. Voimaa vai väsymystä? Mervi Juusola Äidin voimakirja Otava, sivua ISBN Lapsiperhejournalismin parissa työskentelevä Mervi Juusola käy Äidin voimakirjassa väsymyksen ja äitimyytin kimppuun. Näin ainakin kirjaa markkinoidaan. Käytännössä teos on laaja yleisesitys äitiydestä. Juusola esittelee teoksessaan runsaasti asiantuntijatietoa. Hän kertoo, kuinka rakastaa, laihduttaa ja sosialisoida oikein. Kirjassa myös neuvotaan joogaamaan ja selvittämään lapsuuden traumoja. Kunnianhimoisesta lähtökohdasta tulee kirjan kompastuskivi. Elämäntaito-oppaaksi kirja tuntuu raskaalta. Väsyneellä äidillä ei todennäköisesti ole voimia käydä läpi näin moniulotteista ongelmakenttää yksinään. Perinteiseksi tietokirjaksi teoksessa taas on liikaa Juusolan henkilökohtaisia kokemuksia. Muhkeasta tietopaketista löytyy jokaiselle jotain. Lapsuudentraumoja kokenut voi saada kimmokkeen puida menneitä. Kotitöistä lintsaava puoliso saattaa kyseenalaistaa oman käytöksensä ja tarttua toimeen. Kaikki Juusolan esittämät neuvot eivät kuitenkaan ole harmittomia, esimerkiksi kirjan esittämä luokitus hyvistä ja huonoista tavoista rakastaa. Tällaiset ajatukset saattavat lisätä äidin ahdistusta ja väsymystä. Itseanalyysi menee helposti harhaan ja syyllisyyden taakka kasvaa. Äidin voimakirja on hyvä kahvipöytäkeskustelujen kimmoke, mutta itsehoitoon sitä ei voi suositella. Kirjan sijaan väsymykseen kannattaa hakea apua neuvolapsykologilta, joka voi tarkastella perhedynamiikkaa ulkopuolisin silmin. Jarkko Uro Koska ihmiset arvostavat erilaisia asioita, tasa-arvo voi olla enintään toissijaisena tavoitteena palvelujen tuottamisessa. Kelan tutkija Markku Laatu Sosiaalivakuutus 2/2009 n Luvut 53,89 euroa/päivä on keskimääräinen työttömän ansiopäiväraha. n Tänä vuonna 1969 luotiin opintotukijärjestelmä. Opintorahaa alettiin maksaa vuonna 1972.

4 6 n Ajassa Ajassa n 7 Radiomainos houkutti verkkoon Kelan kahden viikon radiokampanja pyöri huhtikuussa 54 radiokanavalla. Mainoksen oli huomannut 40 % kaikista kuuntelijoista ja 65 % lähes joka päivä radiota kuuntelevista. Kampanja tavoitti yli kolme miljoonaa yli 18-vuotiasta. Tiedot perustuvat huomioarvotutkimukseen, jossa haastateltiin 350 henkilöä. Mainos herätti 70 %:ssa kuulijoista kiinnostuksen asioida verkossa. Radiokampanja kasvatti Kelan internetsivuilla käyneiden samoin kuin asiointipalveluihin kirjautuneiden määrää. Influenssapotilas maksaa itse hoitonsa Nana Uitto Jonas Brunnström Eläkkeensaajan verkkopalvelut täydentyivät Kelan internetsivujen asiointipalvelussa voi hakea vanhuuseläkettä, eläkettä saavan hoitotukea ja nyt myös eläkkeensaajan asumistukea. Lisäksi laskurilla voi etukäteen arvioida, voisiko tulojensa ja asumismenojensa perusteella saada asumistukea ja kuinka paljon sitä voisi saada. Asiointipalveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla. Laskurit eivät vaadi kirjautumista. Toukokuun lopussa avattu sähköinen eläkkeensaajan asumistuen hakemus on paperilomaketta yksinkertaisempi. Raadit arvioivat palvelua Kelan alueelliset asiakasraadit aloittelevat toimintaansa. Esimerkiksi lapsiperheiden asiakasraati on jo kokoontunut Sipoossa ja opiskelijaraati Tampereella. Pohjois-Suomessa toimintansa aloittaa vammais- ja kuntoutuspalveluiden raati, Itä-Suomessa työttömien asiakasraati ja Länsi-Suomessa maasta- ja maahanmuuttoon keskittyvä asiakaspalveluraati. Raatien jäsenet arvioivat Kelan palvelua ja palvelukanavia. Raatien keskeiset kehittämisideat käsitellään suunniteltaessa Kelan toimintaa. Influenssa A-viruksen alatyyppi H1N1 (ns. sikainfluenssa) poistettiin heinäkuussa yleisvaarallisten tartuntatautien luettelosta. Se merkitsee, että sen tutkiminen ja hoito eivät ole enää maksutonta potilaalle. Potilas maksaa normaalit maksut lääkärissäkäynneistä, lääkkeistä ja mahdollisesta sairaalahoidosta. Tällä hetkellä influenssa A (H1N1) -taudin vakavuus muistuttaa kausi-influenssaa. Sen leviämistä ei voida enää pysäyttää eristämällä yksittäisiä tautiepäiltyjä. Suomessa onkin siirrytty taudin rajoittamisvaiheesta sen lieventämisvaiheeseen. Varmistettuja tartuntoja oli elokuun alussa Suomessa 183 ja koko maailmassa yli Tartuntavaara kasvaa syksyllä, kun työntekijät palaavat lomiltaan ja lapset kerääntyvät päiväkoteihin ja kouluihin. Varautumissuunnitelmia on tehty kesän aikana. Myös Kelassa on varauduttu hoitamaan työt, vaikka osa henkilökunnasta olisi sairaana. Tartuntavaaran vähentämiseksi pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä alkoholipitoisia käsien desinfiointiaineita. Viruslääkkeitä vain harkiten Valtaosa sairastuneista ei tarvitse lääke- tai sairaalahoitoa. Kotihoidossa on hyvä noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antamia ohjeita sekä tarvittaessa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan lääkäri saa määrätä influenssa A(H1N1) -viruslääkkeitä (Tamiflu ja Relenza) vain todettujen influenssatapausten hoitoon tai harkinnan mukaan estolääkityksenä todetun influenssatapauksen jälkeen. Ohjetta täsmennettiin heinäkuussa niin, että lääkettä voi määrätä myös riskiryhmään kuuluvalle henkilölle, joka matkustaa maahan, jossa on todettu runsaasti ihmisestä ihmiseen tartuntoja. Potilas maksaa itse hoitonsa ja lääkkeensä. Terveyskeskuksen palveluista ei saa sairausvakuutuskorvausta Kelasta, mutta matkakorvausta voi hakea. Korvauksen saa myös lääkärin määräämistä lääkkeistä sekä yksityislääkärin palveluista. Influenssa A(H1N1) -virus aiheuttaa samanlaisia oireita kuin muutkin influenssavirukset. Yleisimpiä oireita ovat äkillinen yli 38 asteen kuume, kurkkukipu, yskä ja nuha. Muita mahdollisia oireita ovat jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys. Oksentelua ja ripuliakin voi esiintyä. Lapsilla voi olla vatsakipua. Rokotteita tilattu Suomi on tilannut rokoteannosta. Rokotteet tulevat vähitellen. Rokotusten priorisointijärjestyksen määrää lähinnä taudin vakavuus. Tätä koskevat päätökset tehdään, kun rokotteet ovat saatavilla. Terveydenhuoltohenkilökunta rokotetaan kuitenkin aina ensin. THL neuvottelee edelleen toisesta samansuuruisesta rokotemäärästä, jotta kaikille halukkaille voitaisiin tarjota toinen rokoteannos, jolla saavutetaan parempi ja kestävämpi suoja. Kysy influenssasta -puhelin palvelee Influenssa A(H1N1) -virusta koskeviin kysymyksiin saa vastauksia Kysy influenssasta -puhelimesta, joka on toistaiseksi auki maanantaista perjantaihin klo Se palvelee suomeksi numerossa ja ruotsiksi numerossa Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset työntekijät vastaavat puhelimessa yleisiin influenssa A(H1N1) -virusta koskeviin kysymyksiin. Puhelimessa ei anneta soittajien terveydentilaa koskevaa neuvontaa. Sen hoitavat terveyskeskukset ja työterveyshuolto. Hilkka Nakari Ohjeita: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Jessica Högnabban mielestä viitehintakorvaus on kohtuullinen, jos halvin lääke todella toimii. Joskus maksan enemmän Kruunupyyläinen Jessica Högnabba on käyttänyt astmalääkkeitä ala-asteikäisestä lähtien. Hänen astmansa on helpottunut iän karttuessa. Vuosien kuluessa lääkärit ovat määränneet hänelle oireiden lievittämiseen monenlaisia lääkevalmisteita. Syy erilaisten lääkkeiden kokeilemiseeni on se, että käytän liikaa hätälääkettäni, Högnabba sanoo. Hän käyttää lääkettä aina silloin, kun keuhkoputket supistelevat ja hengitys vaikeutuu. Hän ei ole löytänyt toimivaa vaihtoehtoa, ja hänen on pakko käyttää lääkettä enemmän kuin suositukset sallisivat. Hintakilpailu varovaista Viitehintajärjestelmässä oli heinäkuun alussa 598 vaihdettavien lääkkeiden ryhmää. Niissä oli lääkepakkausta markkinoilla. Tämä on vajaa puolet kaikista sairausvakuutuksesta korvattavista lääkepakkauksista. Viitehintajärjestelmän aikaan saama lääkkeiden hintakilpailu alkoi varovasti. Huhtikuun loppuun mennessä noin puolet lääkkeistä maksoi saman kuin Vuodenajasta ja voinnistani riippuu, paljonko tarvitsen lääkettä. Keväällä kukintojen aikaan on pahinta. Myös kylmät talvipäivät voivat olla vaikeita, Högnabba kertoo. Oireita lievittäviä lääkkeitä hän ottaa aamuin ja illoin. Lääkkeet ovat vaihdelleet: on ollut astma-, rasitusastma- ja allergialääkkeitä. Toiset ovat toimineet paremmin, toiset huonommin. Högnabbaa ei ole häirinnyt, että hänen on täytynyt vaihtaa ja käyttää eri valmisteita, jotka näyttävät erilaisilta, ovat erinimisiä ja joita käytetään eri tavoilla. ennen järjestelmään siirtymistä. Kilpailua on ollut esimerkiksi verenpaine-, kolesteroli- ja psyykenlääkkeissä. Järjestelmän tuomia säästöjä voidaan arvioida myöhemmin syksyllä, toteaa edunvalvonnan johtaja Sirpa Rinta Lääketeollisuus ry:stä. Etukäteen epäiltiin viitehintajärjestelmään siirrettävien lääkkeiden saatavuutta. Eräiden geneeristen eli rinnakkaislääkkeiden, kuten antibioottien ja kolesterolilääkkeiden, toimituksissa apteekeille on ollut ongelmia, mutta apteekit ovat pystyneet toimimaan niin, että potilailta on tullut vain vähän valituksia, Sirpa Rinta toteaa. Valtaosa viitehintajärjestelmän lääkkeistä on rinnakkaislääkkeitä. Ne ovat patenttisuojan päätyttyä markkinoille tulleita alkuperäislääkkeitä edullisempia lääkevalmisteita. Niissä on sama vaikuttava aine, lääkeainemäärä, lääkemuoto ja annostelutapa kuin alkuperäisessä valmisteessa. Pula joistakin rinnakkaislääkkeistä on voinut johtua odotettua suuremmasta kysynnästä, sanoo Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas. Lääkkeet ovat kalliita. Taloudellisesti olisi parasta käyttää halvinta, koska korvaus lasketaan viitehinnan mukaan. Halvimmat eivät kuitenkaan välttämättä toimi, joten on vaihdeltava lääkkeitä. Joskus joudun maksamaan enemmän. Joskus minulle on määrätty kerta kaikkiaan liian kalliita lääkkeitä. Högnabba ei ole kiinnittänyt kovin paljon huomiota viitehintakorvaukseen, sillä hänen hätälääkkeensä ei kuulu niihin, joita voi vaihtaa halvempaan. Se on aina ollut sama ja ainoa, joka tehoaa. Kun kyseessä ovat melkein identtiset valmisteet, kalliimpi valmiste tehoaa jollakulla paremmin kuin halvemmat vaihtoehdot. Silloin pitäisi korvaus laskea sen perusteella, mikä lääkevalmiste sopii juuri kyseiselle henkilölle, eikä halvimman rinnakkaislääkkeen perusteella, Högnabba arvelee. Marcus Prest / Suomennos Kirsti Kalliosalo Uusia rinnakkaislääkkeitä hintakilpaan Joidenkin lääkevaihtoon ja viitehintajärjestelmään huhtikuun alussa tulleiden valmisteiden hintakilpailu on vasta alkanut, Bothas sanoo. Nämä valmisteet ovat samasta alkuperäisestä lääkemolekyylistä eri menetelmällä valmistettuja lääkkeitä. Esimerkiksi tiettyjen kolesteroli-, verenpaine- ja psyykenlääkkeiden hinnat jatkavat laskuaan. Valmisteiden sisällyttäminen järjestelmään tuo merkittäviä säästöjä sekä potilaille että yhteiskunnalle, Bothas arvioi. Marjut Reivilä

5 8 n Ajassa Ajassa n 9 Käsittelyajat lyhentyneet Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisemien valitusten käsittely nopeutui vuoden 2009 alussa. Lautakunta on ratkaissut valitusasioita enemmän kuin niitä on tullut sisään, joten aikaisempina vuosina kertynyttä jonoa onnistuttiin purkamaan. Kuukaudessa on tänä vuonna ratkaistu keskimäärin asiaa. Muutoksenhakulautakunta ratkaisi viime vuoden aikana valitusta. Valituksen käsittely kesti keskimäärin noin 16 kuukautta. Sairausvakuutusasiat ratkaistiin noin 11 kuukaudessa ja kuntoutusasiat noin 12 kuukaudessa. Nyt valitusten käsittelyajat ovat alkaneet lyhentyä. Piirros Milla Paloniemi Ihan sama? -kampanja haastaa Invalidiliiton nuorisokampanja Ihan sama? haastaa internetissä nuoria pohtimaan, onko kaverin fyysisellä vammalla loppujen lopuksi merkitystä. Kampanjan sivustolla fyysisesti vammaiset nuoret kertovat elämästään, unelmistaan, tärkeistä asioistaan ja tulevaisuuden odotuksistaan. Kampanjan avulla nuoret haluavat tuoda esiin sitä, että he ovat ensisijaisesti nuoria. Heillä on samat toiveet elämältä kuin muillakin nuorilla. Timo Klaukka on poissa Elämässä Mitt i allt -lehden ansiokas ja kiitelty kolumnisti Kelan tutkimusprofessori Timo Klaukka menehtyi vaikeaan sairauteen toukokuussa Helsingissä. Hän oli kuollessaan 63-vuotias. Klaukan harrastuksena oli lääketieteen popularisointi. Tästä harrastuksesta Kelan sanomien, nyttemmin Elämässä Mitt i allt -lehden, lukijat ovat saaneet ammentaa itselleen tärkeää ja selkeää terveystietoa. Lehden toimitus pahoittelee syvästi ymmärtäväisen asiantuntijan ja sujuvan kirjoittajan menetystä. Masennusta torjutaan hankkeella Masennus on inhimillisesti hyvin raskasta. Se on myös yhteiskunnallisesti kallista. Siksi masennuksen aiheuttamaan työkyvyttömyyteen tarvitaan kipeästi ratkaisukeinoja, Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen korostaa ja kannustaa eri tahoja tarttumaan ongelmaan tehokkaasti. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2008 käynnistämä Masto-hanke pyrkii vähentämään masennuksesta johtuvaa työkyvyttömyyttä. Hanke jatkaa toimintaansa vuoteen STM:n hallinnoimassa hankkeessa on Kelan lisäksi mukana edustajia muun muassa tutkimuslaitoksista, mielenterveysjärjestöistä sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä. Masennusperusteisista sairauspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä kertyi valtiolle yhteensä 600 miljoonan euron kustannukset vuonna Kymmenen viime vuoden aikana summa on kasvanut räjähdysmäisesti. Ihmisoikeustuomioistuin ei ole suomalaisen oikeuslaitoksen jatke Seitsemän tuomiota 20 vuodessa pietari posti Kaikki erilainen kohtelu ei ole kiellettyä syrjintää, vain sellainen, jossa on mielivaltaisuuden elementti eikä erilaisuudelle ole objektiivista ja asiallista perustetta, Matti Pellonpää korostaa. Monella suomalaisella on liian suuria odotuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toimivallasta. Näin arvioi hallintoneuvos Matti Pellonpää. n Euroopan ihmisoikeussopimuksen on 1950-luvulta alkaen allekirjoittanut 47 maata. Suomi ratifioi sen vuonna Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka käsittelee sopimusmaiden ihmisoikeuksia koskevat valitukset, toimii Strasbourgissa Ranskassa. Suomessa ihmisoikeussopimukseen liittyvät asiat kuuluvat ulkoasiainministeriön toimialaan. Euroopan ihmisoikeussopimus takaa sopimusmaittensa kansalaisille mm. oikeuden elämään, vapauteen, turvallisuuteen ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Sopimus kieltää mm. kidutuksen, orjuuden, pakkotyön ja syrjinnän. Ihmisoikeussopimus ei turvaa sosiaalisia oikeuksia, esimerkiksi sosiaaliturvan tiettyä tasoa tai sisältöä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tarkastelee lähinnä oikeusmenettelyä, esimerkiksi sitä, ovatko kansalaiset voineet riittävästi osallistua oman asiansa käsittelyyn ja sitä, ettei prosessissa ole tapahtunut mitään mielivaltaisuutta, korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvos Matti Pellonpää toteaa. Pellonpää oli vuosina Euroopan ihmisoikeustoimikunnan jäsen ja toimi vuosina Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarina. Ihmisoikeuksien ensisijainen takaaja on Suomen oma oikeusjärjestelmä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi tulla kyseeseen, kun maan sisäiset oikeustiet on kuljettu loppuun. Vasta silloin alkaa ihmisoikeustuomioistuimen vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta. Pellonpää muistuttaa, ettei ihmisoikeustuomioistuin ole suomalaisen oikeuslaitoksen jatke, niin kuin usein luullaan. Jos asiakas lähettää ihmisoikeustuomioistuimeen valituksen esimerkiksi kielteisestä eläkepäätöksestä, valitus kariutuu jo ensi vaiheessa, koska asia ei kuulu ihmisoikeustuomioistuimen toimivaltaan, hän sanoo. Suomesta valitetaan ihmisoikeustuomioistuimeen enemmän kuin muista Pohjoismaista yhteensä. Syyksi suomalaisten suurempaan valitusmäärään Pellonpää arvioi maiden erilaisen oikeudenkäyntikulttuurin. Monissa Pohjoismaissa oikeudenkäyntikulttuuriin kuuluu asianajajan käyttö. Ihmisoikeustuomioistuimeenkaan niissä ei valiteta ilman asianajajan neuvoa. Käytäntö karsii siten jo alkumetreillä ihmisoikeustuomioistuimen toimialaan kuulumattomat valitukset. EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN n Valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voi tehdä vapaamuotoisesti, mutta tuomioistuin suosittaa valituslomakkeen käyttöä. Lomake löytyy internetosoitteesta Valituksen voi tehdä suomeksi. n Ihmisoikeustuomioistuimessa on tällä hetkellä vireillä noin asiaa, joista noin 500 on Suomesta. Vain muutama niistä koskee sosiaaliturvan käsittelyä. Vaula Aunola Suomalaiset ovat noin 20 vuodessa tehneet lähes kolme tuhatta valitusta kokemistaan ihmisoikeusloukkauksista. Niistä langettavaan tuomioon on johtanut 90 valitusta. Langettavista tuomioista seitsemän koskee sosiaaliturvaprosesseja eli asioita, joista on saatu vakuutusoikeuden päätös. Sosiaaliturvaa sivuavan langettavan päätöksen tyypillinen syy ei ole pitkittynyt käsittely, kuten usein yleisiä tuomioistuimia ja rikosprosesseja koskevissa tuomioissa, vaan se, että Suomen muutoksenhakuelimet ovat laiminlyöneet jonkin asiakirjan tiedoksiannon valittajalle. Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan valittajan oikeus tulla kuulluksi kaikesta hänen asiaansa koskevasta ulkopuolisesta aineistosta on hyvin ehdoton, Pellonpää korostaa. Suomen oikeuslaitos on sittemmin tehostanut tiedoksiantokäytäntöjään. Hilkka Arola n Ihmisoikeustuomioistuimella on oikeus määrätä Suomen valtio maksamaan kohtuullista hyvitystä aineettomasta vahingosta, joka on aiheutunut ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Korvaukset vaihtelevat yleensä eurosta euroon. Kun asiakas voittaa juttunsa, myös oikeudenkäyntikulut korvataan. Kuittien tarve vähenee Sairaanhoidon korvaushakemuksen liitteeksi ei enää tarvita erillistä maksukuittia, jos lääkärinpalkkio-, hammaslääkärinpalkkio sekä tutkimuksen ja hoidon selvitys- ja hakemuslomakkeista käyvät ilmi korvauksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Asiakas saa usein korvauksen jo suoraan lääkäriasemalla näyttämällä Kela-kortin. Jos asiakas hakee itse korvausta myöhemmin Kelan toimistosta, selvityslomakkeen lisäksi riittää hakemuksen täyttäminen. Kelan asiointipalvelussa www. kela.fi/asiointi näkyy, paljonko asiakkaalle on maksettu korvauksia sairaanhoidosta, lääkkeistä ja matkoista. Asiointipalvelussa voi myös seurata lääke- ja matkakorvausten vuotuisen omavastuuosuuden täyttymistä. Sairaanhoitokorvausten tiedoissa näkyvät asiakkaan kaikki korvaukset, jotka on maksettu asiakkaalle itselleen tai muulle maksun saajalle, esim. suorakorvauksena terveydenhuollon palvelujen tuottajalle. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Mielenterveyden häiriöt vievät kuntoutukseen Kelan järjestämää kuntoutusta sai viime vuonna henkilöä, joista noin osallistui kurssimuotoiseen esim. ASLAK-, Tulestai mielenterveyskuntoutukseen. Kuntoutujista 60 % oli naisia. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat nyt yleisin syy olla Kelan kuntoutuksessa. Vuonna 2008 Kelan nuorimmat kuntoutujat olivat alle vuoden ikäisiä poikavauvoja. Vanhin kuntoutuja oli 96-vuotias nainen. Keskimäärin kuntoutujat olivat 46-vuotiaita. Nuorimmilla kuntoutuksen syynä ovat useimmiten synnynnäiset epämuodostumat. Vanhimmat kuntoutujat sairastavat tavallisimmin verenkiertoelinten sairauksia. Kelan kuntoutusmenot olivat viime vuonna yhteensä 300 miljoonaa euroa, mikä oli 1,4 % enemmän kuin edellisvuonna.

6 10 n Terveys Terveys n 11 Espanjasta suurin sairaanhoitolasku Harri Mäenpää jyrki luukkanen Päiväraha MYELtyötulon mukaan Suomi maksoi viime vuonna muille EU- ja Eta-maille sekä Sveitsille lähes 3,3 miljoonaa euroa suomalaisten äkillisen sairaanhoidon kustannuksia. Eniten hoitokustannuksia Suomi maksoi Espanjalle (n euroa), Saksalle (n euroa) ja Ranskalle (n euroa). Eurooppalaisen sairaanhoitokortin on hankkinut jo puoli miljoonaa suomalaista. Sen saavat maksutta kaikki Suomen sairausvakuutukseen kuuluvat henkilöt. Esittämällä kortin EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä matkailija saa sairauteensa välttämättömän sairaanhoidon samoilla maksuilla ja käytännöillä kuin maan omat kansalaiset julkisessa terveydenhuollossa sekä sairausvakuutuksen piiriin kuuluvissa yksityisissä sairaaloissa ja lääkäreiden vastaanotoilla. Kortin myöntänyt valtio maksaa toisessa maassa kortin nojalla annetun äkillisen hoidon kustannukset. Esimerkiksi Suomessa sairastuneen espanjalaisen hoitokustannukset maksaa Suomelle Espanjan valtio. Äkillinen hoidon tarve voi syntyä esimerkiksi tapaturmasta, infektiosta tai vatsavaivoista. Hoitokustannuksia voi myös syntyä, kun krooninen perussairaus, kuten sydänvika tai astma, aiheuttaa äkillisen hoidon tarpeen. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla ei kuitenkaan saa oikeutta sairaanhoitoon, jos varta vasten hakeutuu ulkomaille saamaan hoitoa. Osasairauspäiväraha uudistuu Vuoden 2010 alusta Kela voi alkaa maksaa osasairauspäivärahaa heti sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Osasairauspäiväraha edellyttää, että työntekijällä on ennen työkyvyttömyyttä kokopäivätyö. Silloin kokoaikatyöhön kyvytön työntekijä ja hänen työnantajansa voivat solmia väliaikaisen työsopimuksen osa-aikatyöstä, joka vastaa prosenttia aiemmasta työstä. Osapäivärahan voi saada myös jos saa osasairausloman ajalta täyttä palkkaa, mutta silloin se maksetaan työnantajalle. Tällä hetkellä osasairauspäiväraha on mahdollinen vasta 60 päivän työkyvyttömyysajan jatkona. Kuvapuhelimen kätevä kolmiyhteys: Kari Sallinen keskustelee Kelan Arvo Nykäsen kanssa, tulkki Mirjam Turunen avustaa. Kuvapuhelin sanansaattajana Kuvapuhelinpalvelussa puhevammainen Kari Sallinen, tulkki ja vaikkapa Kelan asiakaspalvelun työntekijä kohtaavat kasvokkain tietokoneen kuvaruudulla. Kari Sallinen on puhelias pohjoiskarjalainen. Vuonna 1996 riuska mies halvaantui aivorungon tukoksen seurauksena kesken lastaustyörupeaman rahtisatamassa. Jalat menivät alta ja puhe puuroutui mutta eivät puhehalut, Kari naurahtaa. Tavallisella puhelimella en voi soittaa tuntemattomille, kuten tilata kyytiä tai asioida viranomaisten kanssa, sillä puhettani ei ymmärretä. Niinpä Kari tervehtii ilolla Punos-hankkeen puhevammaisten kuvapuhelinpalvelua, jota kehitetään Kelan yhteyskeskuksen Joensuun yksikön ja Honkalampi-säätiön tulkkikeskuksen yhteistyönä. Yhteydenpitoon käytetään videoneuvotteluohjelmaa, jollainen on asiakkaalla ja Kelan työntekijällä. Tulkilla on videoneuvottelulaite, joka yhdistää neuvottelun osapuolet samaan istuntoon. Punos on tulkkihanke Punos-hanke (Puhevammaisten tulkkipalveluun nostetta) yhdistää sähköistä lähiviestintäteknologiaa videoneuvotteluun. Sen tavoitteena on antaa tietoa puhevammaisten tulkkipalveluista ja edistää palvelujen tasa-arvoista saatavuutta. Tavoitteena on viestintäjärjestelmä, jota puhevammaiset henkilöt voivat käyttää sekä lähi- että etäviestinnässä. Emme ole kehittämässä uutta tekniikkaa, vaan käytämme hyväksi markkinoilla olevaa, jo toiminnassa testattua teknologiaa, projektipäällikkö Erkki Kasvot palvelulle Karilla on asiaa Kelalle asumistuesta. Siispä hän ottaa tietokoneen kuvapuhelimella yhteydentulkkikeskukseen: Huomenta! Minulla on asiaa Kelalle. Ruudulla tulkki Mirjam Turunen toivottaa hyvät huomenet ja yhdistää Kelan yhteyskeskukseen. Siellä kuvapuhelimen päässä torstaiaamuisin on päivystämässä asiakassihteeri Arvo Nykänen. Tulkin tukemana asiointi sujuu sutjakkaasti ja selkeästi. Kuvapuhelimessa asiakaspalvelu saa kasvot, Nykänen kehuu. Tämä vastaa pitkälle palvelutiskin asiakaspalvelua, sillä näen asiakkaan ja tulkin ja kohtaamme kaikki kolme kasvotusten. Moniulotteinen palvelu toimii ja tuo tasa-arvoa erilaisille asiakkaille. Itsenäisyyttä asiakkaalle Kari harjoittelee kuvapuhelimen käyttöä Honkalampi-säätiön tiloissa, mutta aikoo hankkia kuvapuhelinohjelman kotikoneeseensa. Ohjelmassa on salaus, mikä turvaa puhelinkeskustelun yksityisyyden. Helppokäyttöinen ohjelma maksaa noin 100 euroa. Hommaan vain ohjelman ja kameran tietokoneeseen, niin kuvapuhelut onnistuvat kotoa, pyörätuolilla liikkuva Kari sanoo. Kuvapuhelimella voin hoitaa kotoa käsin ja itsenäisesti monta sellaista asiaa, joiden toimittamiseen muuten tarvitsen kyydin ja tulkin paikan päälle. Kuvapuhelimen voi pitää päällä vaikka koko päivän. Tietokoneella voi työskennellä tai surffailla samanaikaisesti. Otan yhteyden tulkkipalveluun ja soitan vaikka ajan parturillle, Kari suunnittelee. Puhevammaisten kuvapuhelinpalvelussa tehdään toistaiseksi Pohjois-Karjalassa tiiviisti yhteistyötä Kelan kanssa. Vastaisuudessa palvelua laajennetaan alueellisesti. Tulevaisuudessa asiakas voi olla kuvapuhelinyhteydessä myös moneen suuntaan. Päivi Spåre Piironen Honkalampi-säätiöstä kertoo. Puhevamman voi aiheuttaa esimerkiksi CP-vamma, kehitysvamma, autismi, kielenkehityksen erityisvaikeus eli dysfasia, aivohalvauksen tai aivovamman jälkitilat, neurologiset sairaudet kuten MS-tauti, ALS, lihassairaus tai puhe-elimistön vaurio tai toimintapuutos. Vaikeasti puhevammaisia arvioidaan olevan Hanketta hallinnoi Honkalampi-säätiö ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Välimerellinen ruokavalio on tutkitusti terveellinen, Merja Tuominen-Gialitaki sanoo. Virtaa Välimeren ruoasta Kukkuroittain kasviksia, tuhdisti täysjyväviljaa, harvoin herkkuja. Kyytipoikana hyvä seura ja syömisen ilo. Sopisiko Välimeren malli meille? Itäisellä Välimerellä yhteisöllisyys, ruoasta nauttiminen ja kohtuus ovat vähintään yhtä tärkeä osa ruokakulttuuria kuin lautasen sisältö. Syöminen on hyvässä seurassa tapahtuva nautinto, joka ei silti näy vyötäröllä tai veriarvoissa: makeat herkut kuuluvat juhliin ja alkoholi nautitaan aina ruoan yhteydessä silloinkin puoli desiä riittää. Kreetalla syöminen on sidottu tiettyyn aikaan, paikkaan ja jopa seuraan. Yhteiset ateriat tuovat syömiseen rytmin ja auttavat pysymään kohtuudessa, kreetalaisen ruokakulttuurin asiantuntija, tietokirjailija Merja Tuominen-Gialitaki kertoo. Etelässä päivä alkaa niukasti kahvikupposella. Illallinen on nautittu myöhään, joten vatsa alkaa kaivata täytettä vasta aamukymmenen jälkeen hedelmää ja ehkä palan suolaista piirakkaa. Lounas on päivän pääateria, joka ajoittuu iltapäivällä yhden ja kolmen väliin. Välipalaksi riittää kourallinen pähkinöitä, hedelmä, kenties jogkurttia. Illallinen on aikaisintaan iltayhdeksältä. Toisin kuin turisteilla alkuperäisasukkaiden ruokailu keventyy iltaa kohden. Illallinen on usein keitto tai salaatti. Aterioiden välissä voidaan juoda kahvia, mutta ilman leivonnaisia. Valtaosa välimerellisestä lautasesta täyttyy kypsistä kasviksista, erilaisista paistoksista ja muhennoksista. Lisukkeeksi syödään pala kalaa, kanaa, munaa, valkoista juustoa tai papuja, muttei kaikkia joka aterialla eikä päivittäin. Punainen liha on lautasella harvinaisuus. Täysjyväviljaista leipää syödään runsaasti sellaisenaan, korkeintaan laadukkaaseen oliiviöljyyn dipattuna. Maitotuotteet ovat hapatettuja. Nautittu rasva on 90-prosenttisesti pehmeää, sillä maitotuotteita nautitaan vähän, ja voileipäkulttuuri on tuntematon. Välimerellinen ruoka paitsi maistuu myös tuntuu hyvältä. Koska ruokavalion hiilihydraatit ovat hitaita ja pitävät pitkään nälkää poissa. RUOKAI- LUN JÄL- KEINEN OLO ON VIRKEÄ Asiantuntijat: Rypsiöljy suositeltavaa Dosentti, FT, Paula Hakala, Kela: Välimeren ruokavalio koostuu suositeltavista ruoka-aineista ja vastaa ravintosisällöltään melko hyvin omia suosituksiamme, mahdollisesti niukaksi jäävää kalsiumin saantia lukuun ottamatta. Kotimainen rypsiöljy on nykytutkimusten mukaan jopa oliiviöljyä suositeltavampaa, ja sitä voi nauttia salaatinkastikkeissa ja levitteissä. Kahvileipien vähentäminen ja korvaaminen hedelmillä olisi meillä suotavaa, samoin se, että ruoasta nautitaan tankkaamisen sijaan. Aamuateria on tottumiskysymys ja meillä väliin turhan korostettu. Iltasyöminen ei haittaa, jos se on suhteellisen kevyttä eikä päivän suurin ateria. Kliinisen ravitsemustieteen professori, ylilääkäri Helena Gylling, Kuopion yliopisto: Suomalaiset ovat 50 vuoden aikana keventäneet ruokavaliotaan välimerelliseen malliin vähentämällä eläinrasvoja ja lisäämällä kasviksia. Samanaikaisesti sairastuvuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt. Myös Välimeren maissa väestö lihoo, diabetes yleistyy, ja siten sairastuminen sydän- ja verisuonitauteihin alkaa kasvaa. On mahdollista, että Kreeta on poikkeus. Vaikka kreetalaisessa ruokavaliossa rasvat ovat pehmeitä, niitä käytetään paljon. Myös hyvässä rasvassa ja öljyssä on sama runsas energiatiheys kuin huonossa. Laadullisesti kotimainen rypsiöljy on erinomaista, joten sitä ei tarvitse vaihtaa oliiviöljyyn. Hyvää on säännöllinen ateriarytmi, mutta kritisoin aamiaisen keveyttä ja iltaruokailun myöhäistä ajankohtaa. Tätä ateriamallia kannattaa seurata, kun huomioi nämä hienosäädöt. Virve Järvinen Apurahan turvin tieteellistä tai taiteellista työtä tekevät ovat kuuluneet tämän vuoden alusta maatalousyrittäjien eläketurvan (MYEL) ja tapaturmavakuutuksen piiriin. MYEL-vakuutuksen ottaneet apurahansaajat ovat voineet saada heinäkuun alusta Kelan sairaus-, kuntoutus- ja vanhempainpäivärahaa MYEL-työtulon mukaan. Apurahatulot voidaan arvioida ja huomioida koko vuoden tuloksi, jos ne ovat 20 % suuremmat kuin hakijan viimeisessä verotuksessa vahvistetut työtulot. Apurahansaaja on velvollinen ottamaan MYEL-vakuutuksen, jos hän työskentelee apurahalla yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Apurahan on oltava lisäksi vuosityötuloksi muunnettuna vähintään 3 280,47 euroa (vuonna 2009). Suuhygienistin hoidosta korvaus vuonna 2010 Yksityisessä terveydenhuollossa toimivan hammaslääkärin määräämä suuhygienistin hoito korvataan sairausvakuutuksesta vuoden 2010 alusta. Suuhygienistin hoito korvataan enintään 15 kerralta, jos hoito annetaan kahden vuoden kuluessa määräyksestä. Asiakkaan korvaus on euromääräinen ilman kiinteää omavastuuta. Suuhygienistin palkkiotaksan enimmäismääristä ja perusteista säädetään asetuksella. Kultainen Avain Ouluun Kelan Pohjois-Suomen aluekeskus, Kymmenen Virran MS-yhdistys ja Oulun Seudun MS-yhdistys palkittiin Suomen MS-liiton Kultaisella Avaimella toukokuussa. Palkinto myönnettiin näiden tahojen muodostaman työryhmän ansioista MS-sairauteen liittyvän tiedon levittämisestä. Multippeliskleroosi on keskushermostoa vaurioittava tauti, jonka vaikeusaste ja eteneminen ovat hyvin vaihtelevia.

7 12 n Terveys Terveys n 13 Mitä lasissasi lymyilee? HAPPOPITOISET JUOMAT NAKERTAVAT HAMPAITA Ruoka Paula Hakala Kirjoittaja on johtava tutkija Kelan tutkimusosastosta Kauppojen hyllyillä notkuu valtava kirjo erilaisia juomia. Niiden kulutus on kasvanut roimasti ylenpalttisen mainonnan myötä. Kuinka paljon ja mitä juomaksi kannattaa valita? Vesi on elämän edellytys, sillä ilman sitä pysymme hengissä vain muutaman päivän. Useimmille riittää, että juo 1-1,5 litraa päivässä kaikki nesteet mukaan lukien. Joissakin tilanteissa on syytä juoda jopa 2-3 kertaa enemmän; esimerkiksi fyysisesti raskaassa työssä, kuntoilun yhteydessä, helteellä ja kuumeisena. Tavallinen raikas vesijohtovesi on suositeltavin janon sammuttaja ja todellinen ekojuoma. Se päihittää tutkitusti kaupan pullovedet, oli sitten kyse puhtaudesta, terveellisyydestä tai hinnasta. Vähärasvaiset maidot ovat useimmille päivittäiseen käyttöön sopivia ruoka- ja -välipalajuomia. Niistä saa nesteen lisäksi proteiinia, kalsiumia ja muita elintärkeitä ravintoaineita. Sama koskee rasvatonta piimää ja luonnonjogurttia. Muista juomista kannattaa tutkia ennen ostopäätöstä, sisältääkö se terveydelle haitallisia ainesosia. Varoitusvalon pitäisi syttyä, jos juomassa on paljon energiaa, sokeria, rasvaa tai alkoholia tai jos se sisältää happoja tai kofeiinia. Sokeri- ja happopitoiset juomat nakertavat hampaita syövyttämällä niihin reikiä ja liuottamalla hammaskiillettä. Lisäksi sokerijuomat eivät anna kylläisyyden tunnetta kiinteiden ruokien tavoin. Niiden runsas käyttö onkin eräs syy lasten lihomiseen. Myös keinotekoisesti makeutetuissa sokerittomissa juomissa ja tuoremehuissa on hampaille turmiollisia happoja. Jos kuitenkin juo makeaa ja hapanta juomaa, se on parasta nauttia kerta-annoksena aterian yhteydessä. Tällöin juotu määrä jää pienemmäksi, ja ruoka neutraloi sokerin ja happojen haittavaikutuksia. Energia- ja kolajuomiin on lisätty sokerin ja happojen lisäksi kofeiinia, joka ei ole piristävästä vaikutuksesta huolimatta harmiton aine. Lapsilla jo pieni määrä kofeiinia voi aiheuttaa univaikeuksia, ärtyisyyttä, levottomuutta, vapinaa, sydämentykytystä ja riippuvaisuutta. Tästä syystä näitä juomia ei suositella lainkaan alle 15-vuotiaille, raskaana oleville naisille eikä kofeiiniherkille. Energiajuomien litrahinta keikkuu 3-6 euron haarukassa, joten varsinkin nuorille niistä luopuminen olisi hyödyllinen ja tehokas keino säästää taskurahoja parempiin tarkoituksiin. Jos janoat lisää juomatietoa, tutustu uusiin juomasuosituksiin. Ne perustuvat raporttiin Juomat ravitsemuksessa. Siihen paneutumalla juomatietokärpäsen purema voi perehtyä syvällisesti eri juomien saloihin. Suositukset ja raportti löytyvät Internetistä: > Terveys ja lääkkeet > Ravintokulma Täysillä mukaan Tanssi ei ole ainoa liikunnan laji, josta Anna Nykänen nauttii. Hän mielellään pyöräilee. Iso kantritanssitapahtuma Vääksyssä. Mukana Suomen mestareita, monta vuotta lajia harrastaneita ja aloittelijoita. Muutaman vuoden tanssinut Anna Nykänen, 23, ponkaisee tuoliltaan ja menee rivin jatkoksi. Jos hän ei osaa kyseistä tanssia entuudestaan, hän luottaa siihen, että sen voi oppia lennossa. Juuri tällä asenteella Anna on rakentanut elämäänsä muutenkin. Anna on mennyt pienestä pitäen täysillä mukaan siihen, mikä häntä on kiinnostanut. Häntä ei ole Downin syndrooma häirinnyt, eikä hän ole antanut sen olla este millekään. Annan äidin Lea Nykäsen sanoin: Vahvalla itsetunnolla varustettuna Anna pystyy ihan mihin hän vain haluaa. Kipinän tanssiin Anna sai opiskellessaan kuusi vuotta Pieksämäellä Sisälähetysseuran oppilaitoksessa. Rivitanssin saloista hän pääsi jyvälle seurattuaan muutaman vuoden touhua Mikkelin satamassa. Iso kiitos kuuluu ohjaaja Anja Friarille, joka tempaisi musisoinnista ja tanssista pitävän Annan mukaan. Tanssin lisäksi Anna harrastaa muun muassa judoa. Siitä on tullut myös menestystä, mistä kertoo komea rivi mitaleita ja muutama pokaali. Judosta tykkään siksi, että siinä oppii heitot ja kaatumiset, saa kavereita ja pääsee reissaamaan, Anna Nykänen mainitsee. Reilu vuosi sitten loppunut koulu antoi Annalle hyvät valmiudet itsenäiseen elämään. Viime maaliskuussa hän muutti omaan vuokrayksiöön Mikkelissä. En halunnut mihinkään vammaisten palvelutaloon jere lauha tai vanhempien naapuriin. Tämä asunto on kiva, sopivan lähellä keskustaa ja kavereita. Tässä on myösmukavat naapurit, Anna esittelee. Anna huolehtii asioistaan pitkälti omatoimisesti, raha-asioita myöten. Äidin vastuulla on ainoastaan laskujen maksu. Lisäksi kaupungin tukihenkilö käy kaksi kertaa viikossa varmistamassa asioiden sujumisen. Kaupassa käyn yleensä torstaisin, ja äidin kanssa käydään kaupassa, jos tarvitsen jotain isompaa, Anna kertoilee. Päivisin Anna käy avustavissa töissä Mikkelin keskuskeittiössä. Työmatka taittuu hyvien kelien aikaan polkupyörällä. Polkupyörällään Anna hurauttaa myös konsertteihin, näyttelyihin, kirjastoon ja mihin milloinkin houkuttavalta tuntuvaan. Annan vanhemmat eivät halua holhota täysi-ikäistä tytärtään. Lea Nykäsen mukaan Annalla on tolkku tekemisissään, eikä hän mene kaikkeen suin päin mukaan. Kehitysvamma ei todellakaan ole este elämänmakuiseen elämään. Usein vanhemmat ehkä suojelevat lastaan ja nuortaan liikaa. Vammaisten vanhemmat ovat usein kyselleet minulta, miten uskallan antaa Annan tehdä sitä ja sitä. Täytyy vain luottaa lapseensa, sanoo Lea Nykänen. Vanhemmat ovat taustalla ja tukena kaikessa, mitä tytär keksii tehdä. Jaana Matikainen Suru on oma Suru on aina henkilökohtaista suuronnettomuuksissakin. Yhteisöllinen surun ilmaisu on saanut tukevan jalansijan maassamme. Koko Suomi suree on tuttu lause. Kätkyt- ja lapsikuolemaperheiden yhdistys Kävyn toiminnanjohtaja Maarit Kivikko on 90-luvun alusta asti keskustellut satojen perheiden kanssa lapsen menetyksestä. Hän ihmettelee, miten suuronnettomuudet luokitellaan helposti muita kuolinmenetyksiä suuremmaksi suruksi. Eri suruja ei hänen mielestään voi verrata keskenään. Kivikko korostaa, että suuronnettomuuksissakin on kysymys yksittäisten perheiden ja niiden läheisten, ei koko maan surusta. Voiko oikeasti surra muuta kuin rakastamaansa ihmistä? Kun nyt käytetään eri suremisen rituaaleja, mitä käytetään sitten, kun suru tulee oikeasti lähelle? Löytyykö yhteisö silloin, kun yksi ihminen kuolee?, Kivikko kysyy. Hän haluaisi selventää surukäsitteistöä, ettei kaikkia suruja kuvattaisi samalla tavoin. Käsitys oikeasta kuolemansurusta voi hälventyä. Sureva jää usein yksin Aiemmin yhteisö huolehti surevasta. Nyt yhteisön tehtävä on siirtynyt vertaistukiryhmille. Kivikko joutuu usein vastaamaan puheluun, jossa lapsensa menettänyt vanhempi on jäänyt menetyksensä kanssa yksin. Pakollisten surutervehdysten ja kukkien jälkeen läheiset eivät ole jaksaneet jäädä rinnalle. Nykyisin ihmisillä ei ole riittävästi eväitä käsitellä vaikeita asioita. Kouluihin tarvittaisiin tunnekasvatusta. Kivikko on itse viisilapsisen perheen äiti. Lapsista yksi, Juho, menehtyi kätkytkuolemaan kolmen kuukauden iässä. Kivikko oppi elämään surunsa kanssa pitkälti läheisten ja tiiviin yhteisön avulla. Hän harmittelee, ettei monella enää ole lähellään kiinteää yhteisöä. Nyt kun Juhon kuolemasta on kulunut yli 24 vuotta, suru on jo taustalla mutta kaipaus säilyy aina. Surua ei voi oikein hallita. Se voi kestää loppuelämän, mutta se muuttaa muotoaan. Alussa on viiltävää kipua ja ahdistusta, joka vie toimintakyvyn. Vähitellen alkaa nähdä ympärillään muuta elämää ja voi palata normaaliin elämään. Surun käsittely on kuitenkin hyvin henkilökohtainen prosessi. Ilo on hoitokeino Usein ihmiset pelkäävät kohdata surevaa tai antavat hänen olla rauhassa. Moni ei tule ajatelleeksi, että viha Maarit Kivikko toivoo, että läheisensä menettäneille annettaisiin mahdollisuus palata vähitellen töihin. ari korkala kuuluu osana suruun, eikä suru välttämättä näyttäydy itkuna. Kivikko tietää, ettei akuuttiin suruun löydy helposti lohduttavia sanoja. Riittää, että uskaltaa lähestyä surevaa ja olla hänen kanssaan. Jos kokee, että kuolemasta on vaikea puhua, voi vaikkapa auttaa surevaa käytännön arkiaskareissa, kuten ruuanlaitossa. Suruun kuuluu osana syyllisyys. Sureva saattaa helposti kokea huonoa omaatuntoa, jos hän nauraa tai kylvää huumoria. Kivikko näkee kuitenkin ilon ja huumorin hyvinä hoitokeinoina surussa. On sääli, jos ympäristö tai sureva itse ei salli niitä itselleen. Virpi Kirves Käpy ry. on kätkyt- ja lapsikuolemaperheiden yhdistys. Se tukee lapsensa menettäneitä perheitä järjestämällä mm. vertaistukitoimintaa ja perheviikonloppuja. Yhdistys saa tukea Raha-automaattiyhdistykseltä. Käpy ry:n ilmainen auttava puhelin päivystää maanantaisin ja torstaisin klo Lisätietoja intervetosoitteessa Asumismenot vievät tulot Asumistukea saavat henkilöt ja ruokakunnat joutuvat käyttämään valtaosan tuloistaan asumismenoihin. Yksin asuvilla asumiseen kuluu lähes 80 % tuloista. Viime vuoden lopussa asumismenoihin kului yleistä asumistukea saaneilla keskimäärin 67 % tuloista. Tuen maksamisen jälkeen asumismenoihin kului enää kolmasosa tuloista. Tiedot käyvät ilmi Kelan asumistukitilastosta. Yleistä asumistukea sai viime vuonna ruokakuntaa. Ruokakuntien asumismenot olivat 478 e/kk, asumistukeen vaikuttavat tulot 718 e/kk ja tuki 245 e/kk. Vuodesta 2007 tuensaajien keskimääräiset asumismenot nousivat 4 %. Monikkoperheitä tutkitaan Hyvä Alku monikkovanhemmuuteen on hanke, jossa selvitetään, miten usean lapsen yhtäaikainen syntyminen perheeseen vaikuttaa perheen hyvinvointiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Monikkoperheiden tilannetta selvittävän kyselyn osallistumiskutsu lähti elo- ja syyskuun aikana 5 000:lle alle 18-vuotiaiden monikkolasten kanssa asuvalle aikuiselle. Tutkimuksessa on mukana vuosina monikkoperheeksi tullutta taloutta. Kotitaloudet on poimittu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Suomessa syntyy vuosittain kaksoset noin 900 perheeseen ja kolmoset noin 10 perheeseen. Suomen Monikkoperheet ry käynnisti kolmevuotiseen tutkimushankkeen alkuvuodesta. Hanketta rahoittavat Raha-automaattiyhdistys ja Alli Paasikiven säätiö. Palvelupolku perheille Internetin osoitteessa löytyy neuvoja perheille, joiden lapsi on vammautunut tapaturman tai äkillisen sairauden seurauksena. Perheiden tukiyhdistyksen TATU ry:n kokoamalle sivustolle on kerätty tietoa palveluista ja tukimuodoista, joita perhe ja liikennevahingon, potilasvahingon tai muun tapaturman seurauksena vammautunut lapsi voivat saada Faktatietojen lisäksi sivustoilla on vanhempien kokemuksiin perustuvia hyviä neuvoja.

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 5.10.2016 Sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluita Suomessa Miten hoito-oikeus

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kelan toiminta-ajatus: Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Akavan Erityisalat 5.3.2106 Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja 2 Kelassa uusi organisaatio 2016 Vuonna 2015 oli 24 vakuutuspiiriä ja 6 erityisyksikkö > vuonna 2016 on enää 5 vakuutuspiiriä,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Kela 75 vuotta. Elämässä mukana muutoksissa tukena. Liisa Hyssälä Pääjohtaja, Kela Tampere,

Kela 75 vuotta. Elämässä mukana muutoksissa tukena. Liisa Hyssälä Pääjohtaja, Kela Tampere, Kela 75 vuotta Elämässä mukana muutoksissa tukena Liisa Hyssälä Pääjohtaja, Kela Tampere, 20.11.2012 1 18.12.2012 Elämässä mukana muutoksissa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Kaikki irti Kelan palveluista

Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla työtön järjestöseminaari 23.9.2015 Tuula Sahiluoto suunnittelija, Kela, Terveysosasto Palvelua monin eri tavoin Mikä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa EU- tai Eta-maissa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 1 Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Puhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä

Puhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Puhelimen ostaminen Moi! Mä tarvisin uuden kännykän. Jaahas. Mitähän hintaluokkaa se saisi olla? No ei mikään ihan kauhean kallis, mutta siinä saisi olla hyvä akku, riittävästi muistia ja sellainen toimiva

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen.

Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Sulje ikkuna Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Näin täytät sähköisen hakemuksen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat jo liittyneet sähköisen reseptin käyttäjiksi. Yksityinen terveydenhuolto siirtyy parhaillaan vaiheittain sähköisen

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Perustoimeentulotuki 1 Mihin menoihin perustoimeentulotukea voi saada? 2 Perusosa 2 Muut perusmenot 3 Miten tulot vaikuttavat

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille 1. Vaikutusmahdollisuudet Harvoin Joskus Usein, aina En osaa a. Ottaako henkilökunta mielipiteesi ja toiveesi huomioon avun toteuttamisesta? b. Voitko vaikuttaa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot