Lääkkeiden hintakilpailu. säästää s. 3 ja 7. Elämässä. Kelan etuudet. Kela Benefits s Lehti joka kotiin n Ajassa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lääkkeiden hintakilpailu. säästää s. 3 ja 7. Elämässä. Kelan etuudet. Kela Benefits s. 24 25. Lehti joka kotiin 3 2009. n Ajassa."

Transkriptio

1 Elämässä Lehti joka kotiin n Ajassa Influenssapotilas maksaa itse hoitonsa. s. 6 n Terveys Mitä lasissasi lymyilee? s. 12 n Koti&Perhe Pelot voivat levitä median kautta. s. 14 n Opiskelu&Työ Sellutehtaasta pääsi Kelaan töihin. s. 17 n Eläkkeellä Eläkevakuutus voi viedä köyhyysloukkuun. s. 18 Lääkkeiden hintakilpailu Kelan etuudet s Kela Benefits s säästää s. 3 ja 7

2 2 Ajassa n 3 Elämässä Pääkirjoitus n Syyskuu 2009 Antero aaltonen Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 3/2009 jaetaan vuosikerta Vuonna 2009 ilmestyy neljä lehteä. Seuraava lehti ilmestyy marraskuun lopussa. Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus tai Puh. vaihde Osoite PL 450, HELSINKI Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Jos lehden jakelusta ilmenee kysyttävää, voi soittaa Suoramainonnan palvelunumeroon (09) tai antaa palautetta verkkolomakkeella osoitteessa Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Hilkka Arola Etuudet tiedottaja Hilkka Nakari Toimistosihteeri Nina Sistonen Taitto BOTH Oy Kansikuva Pietari Posti Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, IIRIS puhelin (09) / Niina Juntunen MONI MAKSAA ENEMMÄN Ensi kokemukset lääkkeiden viitehinnoista rohkaisevia Pinnalla Suomessa otettiin huhtikuun alussa käyttöön lääkkeiden viitehintajärjestelmä, johon kuuluvat useimmat vaihtokelpoiset lääkevalmisteet. Uudistus herätti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Lääkekustannusten säästäminen koettiin tervetulleeksi, mutta moni lääkkeitä käyttävä pelkäsi joutuvansa luopumaan tutusta lääkkeestään. Pelko on turha, sillä järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa lääkkeen edullisempaan mutta ei suinkaan pakota siihen. Käytännössä viitehintajärjestelmä toimii niin, että Kela maksaa järjestelmään kuuluvista lääkkeistä korvauksen enintään viitehinnasta. Jos asiakas haluaa käyttää viitehintaista kalliimpaa lääkettä, hän saa Kela-korvauksen viitehinnasta ja maksaa viitehinnan ylittävän osuuden itse. Lääkäri voi kieltää lääkevaihdon lääketieteellisistä tai hoitoon liittyvistä syistä. Jos hän merkitsee kiellon reseptiin, korvaus maksetaan asiakkaalle lääkkeen myyntihinnasta. Asiakas voi myös itse syystä tai toisesta haluta itselleen kalliimman lääkkeen, mutta silloin hän maksaa itse lääkkeestään enemmän. Lääkevaihdon kieltäneet potilaat maksoivatkin viitehintajärjestelmän neljän ensimmäisen kuukauden aikana viitehinnan ylimeneviä kustannuksia yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Mielenkiintoista, että niinkin moni on halukas maksamaan lääkkeestään enemmän kuin olisi tarpeen, vaikka lääkkeen määrännyt lääkäri ei näe syytä kalliimman lääkkeen valintaan. Ilmeisesti tottumuksen voima on suuri, ja tuttu lääke tuntuu vierasta turvallisemmalta, vaikka lääkeaine olisi sama kummassakin. Säästötavoite näyttää toteutuvan, sillä asiakkaat säästivät huhti heinäkuussa jo 6,8 miljoonaa euroa korvattavien lääkkeiden kustannuksissa. Kela säästi samanaikaisesti lääkekorvausmenoja lähes 18 miljoonaa euroa. Viitehintajärjestelmän ansiosta sairausvakuutuksen lääkemenot olivat huhti toukokuussa lähes 4 % pienemmät kuin ne olisivat olleet ilman hintakilpailua. Viitehintajärjestelmän uskotaan jatkossakin lisäävän hintakilpailua, mikä osaltaan alentaa lääkkeiden hintoja ja näkyy suoraan asiakkaan kukkarossa. Kuten Lääketeollisuus ry:n johtaja toisaalla tässä lehdessä toteaa, hintakilpailu on toistaiseksi ollut vielä varovaista. Asiakas on voinut vaihtaa lääkkeensä apteekissa edullisempaan rinnakkaisvalmisteeseen vuodesta 2003 alkaen. Viitehintajärjestelmän myötä vaihtokelpoisten lääkkeiden määrä on kasvanut. Seija Kauppinen Ilkka Harjula arvioi, että viitehintajärjestelmä pienentää oleellisesti apteekien liikevaihtoa. Monet apteekit joutuvat ahtaalle Aikaa kuluu nyt entistä enemmän lääkevaihdon herättämiin kysymyksiin ja hintaneuvontaan. Esimerkiksi psyykenlääkkeitä käyttävät eivät aina halua vaihtaa valmistetta. Jos hintaero käytössä olevan ja edullisimman vaihtokelpoisen lääkkeen välillä on muutamia euroja, asiakkaat helposti valitsevat tutun lääkkeensä, toteaa talousasiantuntija Ilkka Harjula Suomen Apteekkariliitosta. Kun lääkevaihdon piiriin tulleista lääkkeistä kolmasosan hinta halpeni, apteekkien liikevaihtokin pienenee. Tänä vuonna se on arviolta 4 5 % ja ensi vuonna 5 6 % vähemmän kuin vuonna 2008, Harjula arvioi. Viitehinta toi säästöjä Korvaavat toiminnot, kuten kosmetiikan myynti, eivät ole laman vuoksi auttaneet. Eritoten pienet, paljon reseptilääkkeitä myyvät apteekit ovat ahtaalla. Siksi Apteekkariliitto neuvottelee sosiaali- ja terveysministeriön kanssa keinoista tilanteen ratkaisemiseksi. Marjut Reivilä Kela verkossa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN n IBAN-muodossa olevat tilinumerot ovat aiheuttaneet Kelan lomakkeita täyttäville asiakkaille päänvaivaa. Myös sähköisessä asiointipalvelussa hakemusten täyttäminen on takkuillut. Asiakkaat eivät ole tienneet, mikä IBAN-muotoinen tilinumero on ja mistä sen löytää. Suomalaiset pankit siirtyvät vuoden 2010 loppuun mennessä käyttämään yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) maksunvälitystä. Tämä edellyttää, että myös suomalaisten pankkien tilinumerot ovat kansainvälisessä muodossa (IBAN). Myös Kelan uusiin hakemuksiin tilinumero on ilmoitettava IBAN-muodossa. Oman tilinumeron kansainvälinen muoto (IBAN) ja pankkitunniste (BIC tai SWIFT/BIC) löytyvät tiliotteesta. Sähköisissä hakemuksissa pankkitunnistetta (BIC) ei tarvitse erikseen ilmoittaa, vaan se muodostuu automaattisesti IBAN-tilinumeron perusteella. IBAN-tilinumero on FI-alkuinen ja numerosarjan voi kirjoittaa sähköisessä asiointipalvelussa joko yhteen pötköön tai kuten tiliotteessa, jaoteltuna välilyönnein. Tilinumeroa ei kuitenkaan voi kopioida sähköisestä tiliotteesta suoraan hakemukseen, vaan se on naputeltava sähköisessä asiointipalvelussa erikseen. Kela huolehtii jo käytössä olevien tilinumeroiden muutoksista asiakkaidensa puolesta IBAN-muotoisiksi. Heini Lehikoinen Sivulla 7 Apteekin asiakas Jessica Högnabba suhtautuu viitehintajärjestelmään myönteisesti, mutta varauksella. Myös Lääketeollisuus ry:n ja Rinnakkaislääketeollisuus ry:n edustajat kommentoivat viitehintaa. Viitehintajärjestelmän neljän ensimmäisen kuukauden aikana, huhtikuusta heinäkuuhun, asiakkaat säästivät hintakilpailun seurauksena 6,8 miljoonaa euroa korvattavien lääkkeiden kustannuksissa. Toisaalta lääkkeen vaihdon kieltäneet potilaat maksoivat viitehinnan ylimeneviä kustannuksia yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Huhti heinäkuun aikana Kela säästi hintakilpailun seurauksena lääkekorvausmenoja lähes 18 miljoonaa euroa. Huhtikuun alusta voimaan tulleen viitehintajärjestelmän ansiosta sairausvakuutuksen lääkemenot olivat huhti toukokuussa vajaa 4 % pienemmät kuin ne olisivat olleet ilman hintakilpailua. Huhti heinäkuun aikana tehtiin noin 8,8 miljoonaa lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piiriin kuuluva lääkeostoa. Näistä noin 74 %:ssa lääkevalmiste oli jo valmiiksi hinnaltaan edullinen ja 15 %:ssa lääke vaihdettiin edullisempaan. Vain 11 %:ssa ostoista vaihtoa ei tehty. Vaihdon kielsi lähes aina asiakas. Lääkärit kielsivät vaihdon alle 0,5 %:ssa ostoista. Viitehinnan ylittävistä ostoista 58 %:ssa lääkevalmiste vaihdettiin edullisempaan, kun aiemmin kalleimmista valmisteista vaihdettiin noin 45 %. Osa lääkkeiden viitehinnoista muuttui heinäkuun alussa. Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) määrittää neljä kertaa vuodessa uudet viitehinnat lääkeyritysten hintailmoitusten perusteella. Tämän hetken viitehinnat ovat voimassa asti. Lääkkeen hinnasta riippuen viitehinta on 1,5 tai 2 euroa korkeampi kuin ryhmän edullisimman lääkevalmisteen hinta. Yhteen viitehintaryhmään kuuluu keskimäärin neljä eri kauppanimikkeellä myytävää valmistetta. Tällä hetkellä viitehintajärjestelmään kuuluvien lääkepakkausten hinnoista 40 % ylittää viitehinnan. Pakkauskohtainen ero viitehintaan voi olla jopa yli 225 euroa. Edelliseen viitehintakauteen verrattuna viitehinta pysyi samana 309 ryhmässä. Se laski 207 ryhmässä keskimäärin 4,41 euroa ja nousi 60 ryhmässä keskimäärin 1,07 euroa. Viitehintaryhmät ja viitehinnat on julkaistu Hilan verkkosivuilla kohdassa viitehintajärjestelmä. Heini Lehikoinen

3 4 n Ajassa Ajassa n 5 Puheenvuoro Tuula Helne Kirjoittaja on Kelan vastaava tutkija Antero Aaltonen Kelan toimisto muutokset vuonna 2010 Suljettavat toimistot Lähin toimisto Etelä-Suomi Vantaa Martinlaakso Myyrmäki Elimäki (korvataan yhteispalvelulla) Kouvola Iitti (korvataan yhteispalvelulla) Kouvola Padasjoki (korvataan yhteispalvelulla) Asikkalan Vääksy Kärkölä Hollola n Sitaatit Tahroja paperilla POIS AJATUS- VANKI- LASTA Minun ei pitänyt kirjoittaa tätä kolumnia, vaan kollegani Timo Klaukan. Hän kuoli, ja perin kirjoitusvuoron. Olin suunnitellut laativani seuraavaksi keveän jutun, mutta se ei tuntunut tässä tilanteessa hyvältä. Mietin, mitä haluaisin todella sanoa kahdellekymmenelle tuntemattomalle kuulijalle, aloitti eräs puhuja esityksensä jokin aika sitten. Aloin pohtia, mitä itse haluaisin todella sanoa joukolle tuntemattomia lukijoita. Ehkä tämän, tänään: En tuntenut Timoa juuri lainkaan. Käytävillä tapasimme, tervehdimme. Timo oli työorientoinut, minä omissa maailmoissani. Kovin hyvin en tuntenut myöskään kesän alussa kuollutta setääni. Emme oikeastaan kohdanneet, paitsi hetken verran sairaalassa. Ääritilanteissa on enemmän läsnä. Setä oli usein äkeissään, ei koskaan toipunut Karjalan ja kotinsa menetyksestä. Hautajaisissa pappi puhui taivaaseen pääsemisestä, ja minua harmitti. Minusta ainoa taivas on maan päällä, tai olisi jos sallisimme, sen sijaan että jäämme itse luomiemme ongelmien ja kärsimysten vangeiksi. Ja niin me kyhjötämme mielemme sellissä antaen ajatusten kiertää itseään toistavaa rataansa. Mennyttä harmitellen tai tulevasta huolta kantaen, tehden maailmasta vain heijastuksen peloistamme. Sen sijaan että eläisimme ainoaa aikaa, joka on olemassa: tätä hetkeä. Millainen se sitten onkin. Nähden sen mitä on eikä sen mitä kuvittelemme tai pelkäämme olevan. Hyväksyen, torjumatta tai vastaan panematta. Yhteydessä vastaantuleviin asioihin ja ihmisiin. Miksi en saa saavuttaa sitä hetkeä, jolloin en elä tolloillen, kysyvät Eput ja me muutkin niin sanotusti normaalit. Vastaus voisi olla: siksi ettemme saavuta hetkeä. Ja niin me voimme huonosti. Tilastoista selviää vaikkapa se, että nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt tällä vuosikymmenellä. Tästä voinee päätellä, että lääkitystä saa helposti liianko helposti? Entä jos alettaisiin panostaa jo varhaisessa vaiheessa siihen, mitä ihminen itse voi tehdä omalle mielelleen ja ajatusmaisemalleen? Entä jos alettaisiin etsiä keinoja ajatusvankiloista vapautumiseksi ja jopa niiden lakkauttamiseksi? (Kuukauden kirjasuositus: Eckhart Tollen Läsnäolon voima ja Uusi maa.) Martti Syrjää (taas) mukaillen: mielemme soissa, lätäköissä noissa, kuu heijastuu. (Tulihan se sieltä: alun perin minun piti kirjoittaa avoin rakkauskirje suorastaan zenmäisiin oivalluksiin yltävälle idolilleni. Martti, pysy linjoilla, postia voi olla tulossa.) Tarja ja Lukas Vuohelainen hoitivat Kela-asioita Lammin palvelupisteessä heinäkuussa. Yhteispalvelussa selviävät Kelankin asiat Helteisenä heinäkuun aamuna Tarja ja Lukas Vuohelainen odottavat vuoroaan Lammin palvelupisteessä. Sen ikkunassa on palvelupisteen logo sekä Kelan tunnus. Tulimme tuomaan sairauspäivärahahakemusta. On helpompaa tiputtaa kirje tänne kuin postittaa se, Tarja Vuohelainen kertoo ja ojentaa kirjekuoren palvelusihteeri Raija Salolle. Lähetän hakemuksen tämän päivän yhteislähetyksessä Hämeenlinnan Kelaan, Salo lupaa. Vuoden vaihtuessa Lammista tuli osa Hämeenlinnaa. Kelan Lammin toimisto suljettiin vähäisen asiakasmäärän takia. Myös työ- ja elinkeinotoimisto ja Verohallinto lopettivat toimintansa paikkakunnalla. Osa palveluista säilyi kuitenkin Lammin keskustassa, kun uusi palvelupiste avasi ovensa. Niiden takana palvellaan niin Kelan, työ- ja elinkeinotoimiston kuin kaupunginkin asioissa. Samassa talossa palvelee myös kaupungin Ydin-Hämeen alueen sosiaalitoimi, kotihoito, maaseututoimisto ja toistaiseksi vielä rakennustarkastaja. Palvelusihteerit arvioivat, että eniten palvelupisteessä kysytään juuri Kelan asioista. Täältä haetaan lomakkeita ja niitä palautetaan paljon. Hoidamme kaupungin omistamien Lammin alueen vuokra-asuntojen avainten luovutuksen ja lomakeasioita. Täällä on kaupungin ainoa kassa tällä alueella, eli tänne voi maksaa kaupungin laskuja kuten terveyskeskusmaksuja, palvelusihteeri Marita Rekola listaa palvelupisteen työsarkaa. Asioita voi hoitaa myös aulasta löytyvillä Kelan sekä työ- ja elinkeinotoimiston asiakaspäätteillä. Tarja Vuohelaisen mielestä palvelupiste korvaa melko hyvin Kelan oman toimiston. Olihan se harmillista, että toimisto lakkautettiin, mutta palvelupiste ajaa monissa asioissa saman asian. Tärkeintä on, ettei tarvitse lähteä Hämeenlinnaan saakka, Vuohelainen tuumii. Lammin palvelusihteerit ovat asiakaspalvelun konkareita. Salo siirtyi palvelupisteeseen terveyskeskuksesta, ja Rekolan työnkuva kunnantalon toimistossa laajeni palvelupisteen aloittaessa toimintansa. Talvella heitä koulutettiin neuvomaan Kelan ja työvoimatoimiston asioissa. Ihmiset eivät aina ymmärrä, että päätöksiä ei tehdä täällä. Palvelupisteessä emme edes näe asiakkaan tietoja. Aika usein pitää tarttua puhelimeen ja selvittää asiaa Hämeenlinnan toimiston tai Kelan puhelinpalvelun kanssa, Salo kertoo. Kuntoutusasioita hoitavat ohjataan suoraan Hämeenlinnan toimistoon. Palvelupisteen ovi käy. Lembit Mäe pyytää hakemusta eurooppalaista sairaanhoitokorttia varten. Täytetäänkö saman tien? Raija Salo ehdottaa. Tuuloksessa asuva Mäe on tyytyväinen, kun asia tulee hoidettua nopeasti, ja huikkaa ovelta vielä hyvän jatkon toivotukset. Pipsa Lotta Marjamäki Itä-Suomi Lappeenranta Lauritsala Lappeenranta Kievarinkatu Sulkava (korvataan yhteispalvelulla) Savonlinna Virolahti (korvataan yhteispalvelulla) Hamina Valtimo (Kelan palvelua tarjotaan ajanvarauksella kunnanvirastossa) Nurmes. Lounais-Suomi Nakkila Harjavalta Perniö Salo Länsi-Suomi Vaajakoski Jyväskylä Alahärmä (korvataan yhteispalvelulla). Kauhava Jurva (korvataan yhteispalvelulla) Kurikka Pohjois-Suomi Utajärvi (korvataan yhteispalvelulla) Muhos Kela yhä useammin yhteispalvelussa mukana Kela arvioi vuosittain toimistojen tarpeellisuutta asiakkaiden palvelutarpeiden, toimistoverkon tiheyden ja yhteispalvelun mahdollisuuksien perusteella. Vuonna 2010 Kela sulkee 15 toimistoa. Pääasiallinen syy toimiston sulkemiseen on sen vähäinen asiakasmäärä. Kymmenen toimistoa siirtyy ensi vuonna osittaiseen aukioloaikaan. Yhtään sellaista toimistoa ei suljeta, jonka tilalle ei tarjottaisi korvaavaa palvelua tai jonka sulkemisen takia asiointimatka lähimpään toimistoon tulisi kohtuuttoman pitkäksi. Toimistoverkon Luonnonvoimaa Janne Gröning, Eija Orpana: VALO kuvin ja sanoin Jaarli Oy sivua ISBN Kun kaikki on menetetty ja elämisen edellytykset ovat kariutuneet, voi uusi nousu lähteä käyntiin odottamattomalla tavalla. Edellisen laman mainingeista kuoriutui lukuisia selviytymiskertomuksia, jotka kannustivat lohduttomia eteenpäin. Aivan kuin lääkkeeksi meneillään olevaan lamaan on syntynyt hoitava luontokirja Valo kuvin ja sanoin. Valokuvaaja Janne Gröning ja aikuiskouluttaja Eija Orpana olivat ennen Valoa kokeneet tahoillaan omien toimiensa kriisiytymisen. Hankolainen Janne Gröning oli alun perin koneinsinööri, mutta alanvaihto vei tekstiiliin. Kun suhdanteet alkoivat keinahdella, oma yritys kaatui ja palkaksi jäi loppuun palaminen. En jaksanut olla sosiaalinen. Liikuin yksin luonnossa, hän kertoo. Onneksi oli luonto, josta alkoi muhia vähitellen kiinnostus luontokuvaukseen. Tuli halu tallentaa nähty ja elvyttää kuvien välityksellä yhteydet muihin. Kuten edeltävissä teoksissa niin myös tässä kuvat ovat luomua, eivät jälkityöstettyjä tai värisuodatettuja. Ne ovat aitoa luontoa, joka voimassaan avaa verson ja saa meren kimaltelemaan. Eija Orpanan teksti puhkeaa kiitokseen käsistä, elämäni työvälineistä, joita ajatukseni ohjaavat, ja sydämestä, joka opetti niitä käyttämään rukoukseen. Lastentarhanopettaja Orpanan tie Nastolasta kuvien sanalliseen tulkintaan on samalla omaa historiaa: Piti matkustaa kauas eiliseen löytääkseen tämän päivän sataman. Luonto hoitaa, joten hoidetaan mekin sitä, on Valon viesti. Irmeli Tanttu muutokset eivät myöskään aiheuta irtisanomisia. Muutosten jälkeen Kelalla on yhä 238 toimistoa eri puolilla Suomea. Monilla paikkakunnilla Kelan palvelut korvataan yhteispalvelulla. Kela on mukana jo 79 yhteispalvelussa. Pipsa Lotta Marjamäki Alueelliset tiedotteet:www.kela.fi/tiedotus. Muutoksista tiedotetaan myös paikallisesti. Voimaa vai väsymystä? Mervi Juusola Äidin voimakirja Otava, sivua ISBN Lapsiperhejournalismin parissa työskentelevä Mervi Juusola käy Äidin voimakirjassa väsymyksen ja äitimyytin kimppuun. Näin ainakin kirjaa markkinoidaan. Käytännössä teos on laaja yleisesitys äitiydestä. Juusola esittelee teoksessaan runsaasti asiantuntijatietoa. Hän kertoo, kuinka rakastaa, laihduttaa ja sosialisoida oikein. Kirjassa myös neuvotaan joogaamaan ja selvittämään lapsuuden traumoja. Kunnianhimoisesta lähtökohdasta tulee kirjan kompastuskivi. Elämäntaito-oppaaksi kirja tuntuu raskaalta. Väsyneellä äidillä ei todennäköisesti ole voimia käydä läpi näin moniulotteista ongelmakenttää yksinään. Perinteiseksi tietokirjaksi teoksessa taas on liikaa Juusolan henkilökohtaisia kokemuksia. Muhkeasta tietopaketista löytyy jokaiselle jotain. Lapsuudentraumoja kokenut voi saada kimmokkeen puida menneitä. Kotitöistä lintsaava puoliso saattaa kyseenalaistaa oman käytöksensä ja tarttua toimeen. Kaikki Juusolan esittämät neuvot eivät kuitenkaan ole harmittomia, esimerkiksi kirjan esittämä luokitus hyvistä ja huonoista tavoista rakastaa. Tällaiset ajatukset saattavat lisätä äidin ahdistusta ja väsymystä. Itseanalyysi menee helposti harhaan ja syyllisyyden taakka kasvaa. Äidin voimakirja on hyvä kahvipöytäkeskustelujen kimmoke, mutta itsehoitoon sitä ei voi suositella. Kirjan sijaan väsymykseen kannattaa hakea apua neuvolapsykologilta, joka voi tarkastella perhedynamiikkaa ulkopuolisin silmin. Jarkko Uro Koska ihmiset arvostavat erilaisia asioita, tasa-arvo voi olla enintään toissijaisena tavoitteena palvelujen tuottamisessa. Kelan tutkija Markku Laatu Sosiaalivakuutus 2/2009 n Luvut 53,89 euroa/päivä on keskimääräinen työttömän ansiopäiväraha. n Tänä vuonna 1969 luotiin opintotukijärjestelmä. Opintorahaa alettiin maksaa vuonna 1972.

4 6 n Ajassa Ajassa n 7 Radiomainos houkutti verkkoon Kelan kahden viikon radiokampanja pyöri huhtikuussa 54 radiokanavalla. Mainoksen oli huomannut 40 % kaikista kuuntelijoista ja 65 % lähes joka päivä radiota kuuntelevista. Kampanja tavoitti yli kolme miljoonaa yli 18-vuotiasta. Tiedot perustuvat huomioarvotutkimukseen, jossa haastateltiin 350 henkilöä. Mainos herätti 70 %:ssa kuulijoista kiinnostuksen asioida verkossa. Radiokampanja kasvatti Kelan internetsivuilla käyneiden samoin kuin asiointipalveluihin kirjautuneiden määrää. Influenssapotilas maksaa itse hoitonsa Nana Uitto Jonas Brunnström Eläkkeensaajan verkkopalvelut täydentyivät Kelan internetsivujen asiointipalvelussa voi hakea vanhuuseläkettä, eläkettä saavan hoitotukea ja nyt myös eläkkeensaajan asumistukea. Lisäksi laskurilla voi etukäteen arvioida, voisiko tulojensa ja asumismenojensa perusteella saada asumistukea ja kuinka paljon sitä voisi saada. Asiointipalveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla. Laskurit eivät vaadi kirjautumista. Toukokuun lopussa avattu sähköinen eläkkeensaajan asumistuen hakemus on paperilomaketta yksinkertaisempi. Raadit arvioivat palvelua Kelan alueelliset asiakasraadit aloittelevat toimintaansa. Esimerkiksi lapsiperheiden asiakasraati on jo kokoontunut Sipoossa ja opiskelijaraati Tampereella. Pohjois-Suomessa toimintansa aloittaa vammais- ja kuntoutuspalveluiden raati, Itä-Suomessa työttömien asiakasraati ja Länsi-Suomessa maasta- ja maahanmuuttoon keskittyvä asiakaspalveluraati. Raatien jäsenet arvioivat Kelan palvelua ja palvelukanavia. Raatien keskeiset kehittämisideat käsitellään suunniteltaessa Kelan toimintaa. Influenssa A-viruksen alatyyppi H1N1 (ns. sikainfluenssa) poistettiin heinäkuussa yleisvaarallisten tartuntatautien luettelosta. Se merkitsee, että sen tutkiminen ja hoito eivät ole enää maksutonta potilaalle. Potilas maksaa normaalit maksut lääkärissäkäynneistä, lääkkeistä ja mahdollisesta sairaalahoidosta. Tällä hetkellä influenssa A (H1N1) -taudin vakavuus muistuttaa kausi-influenssaa. Sen leviämistä ei voida enää pysäyttää eristämällä yksittäisiä tautiepäiltyjä. Suomessa onkin siirrytty taudin rajoittamisvaiheesta sen lieventämisvaiheeseen. Varmistettuja tartuntoja oli elokuun alussa Suomessa 183 ja koko maailmassa yli Tartuntavaara kasvaa syksyllä, kun työntekijät palaavat lomiltaan ja lapset kerääntyvät päiväkoteihin ja kouluihin. Varautumissuunnitelmia on tehty kesän aikana. Myös Kelassa on varauduttu hoitamaan työt, vaikka osa henkilökunnasta olisi sairaana. Tartuntavaaran vähentämiseksi pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä alkoholipitoisia käsien desinfiointiaineita. Viruslääkkeitä vain harkiten Valtaosa sairastuneista ei tarvitse lääke- tai sairaalahoitoa. Kotihoidossa on hyvä noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antamia ohjeita sekä tarvittaessa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan lääkäri saa määrätä influenssa A(H1N1) -viruslääkkeitä (Tamiflu ja Relenza) vain todettujen influenssatapausten hoitoon tai harkinnan mukaan estolääkityksenä todetun influenssatapauksen jälkeen. Ohjetta täsmennettiin heinäkuussa niin, että lääkettä voi määrätä myös riskiryhmään kuuluvalle henkilölle, joka matkustaa maahan, jossa on todettu runsaasti ihmisestä ihmiseen tartuntoja. Potilas maksaa itse hoitonsa ja lääkkeensä. Terveyskeskuksen palveluista ei saa sairausvakuutuskorvausta Kelasta, mutta matkakorvausta voi hakea. Korvauksen saa myös lääkärin määräämistä lääkkeistä sekä yksityislääkärin palveluista. Influenssa A(H1N1) -virus aiheuttaa samanlaisia oireita kuin muutkin influenssavirukset. Yleisimpiä oireita ovat äkillinen yli 38 asteen kuume, kurkkukipu, yskä ja nuha. Muita mahdollisia oireita ovat jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys. Oksentelua ja ripuliakin voi esiintyä. Lapsilla voi olla vatsakipua. Rokotteita tilattu Suomi on tilannut rokoteannosta. Rokotteet tulevat vähitellen. Rokotusten priorisointijärjestyksen määrää lähinnä taudin vakavuus. Tätä koskevat päätökset tehdään, kun rokotteet ovat saatavilla. Terveydenhuoltohenkilökunta rokotetaan kuitenkin aina ensin. THL neuvottelee edelleen toisesta samansuuruisesta rokotemäärästä, jotta kaikille halukkaille voitaisiin tarjota toinen rokoteannos, jolla saavutetaan parempi ja kestävämpi suoja. Kysy influenssasta -puhelin palvelee Influenssa A(H1N1) -virusta koskeviin kysymyksiin saa vastauksia Kysy influenssasta -puhelimesta, joka on toistaiseksi auki maanantaista perjantaihin klo Se palvelee suomeksi numerossa ja ruotsiksi numerossa Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset työntekijät vastaavat puhelimessa yleisiin influenssa A(H1N1) -virusta koskeviin kysymyksiin. Puhelimessa ei anneta soittajien terveydentilaa koskevaa neuvontaa. Sen hoitavat terveyskeskukset ja työterveyshuolto. Hilkka Nakari Ohjeita: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Jessica Högnabban mielestä viitehintakorvaus on kohtuullinen, jos halvin lääke todella toimii. Joskus maksan enemmän Kruunupyyläinen Jessica Högnabba on käyttänyt astmalääkkeitä ala-asteikäisestä lähtien. Hänen astmansa on helpottunut iän karttuessa. Vuosien kuluessa lääkärit ovat määränneet hänelle oireiden lievittämiseen monenlaisia lääkevalmisteita. Syy erilaisten lääkkeiden kokeilemiseeni on se, että käytän liikaa hätälääkettäni, Högnabba sanoo. Hän käyttää lääkettä aina silloin, kun keuhkoputket supistelevat ja hengitys vaikeutuu. Hän ei ole löytänyt toimivaa vaihtoehtoa, ja hänen on pakko käyttää lääkettä enemmän kuin suositukset sallisivat. Hintakilpailu varovaista Viitehintajärjestelmässä oli heinäkuun alussa 598 vaihdettavien lääkkeiden ryhmää. Niissä oli lääkepakkausta markkinoilla. Tämä on vajaa puolet kaikista sairausvakuutuksesta korvattavista lääkepakkauksista. Viitehintajärjestelmän aikaan saama lääkkeiden hintakilpailu alkoi varovasti. Huhtikuun loppuun mennessä noin puolet lääkkeistä maksoi saman kuin Vuodenajasta ja voinnistani riippuu, paljonko tarvitsen lääkettä. Keväällä kukintojen aikaan on pahinta. Myös kylmät talvipäivät voivat olla vaikeita, Högnabba kertoo. Oireita lievittäviä lääkkeitä hän ottaa aamuin ja illoin. Lääkkeet ovat vaihdelleet: on ollut astma-, rasitusastma- ja allergialääkkeitä. Toiset ovat toimineet paremmin, toiset huonommin. Högnabbaa ei ole häirinnyt, että hänen on täytynyt vaihtaa ja käyttää eri valmisteita, jotka näyttävät erilaisilta, ovat erinimisiä ja joita käytetään eri tavoilla. ennen järjestelmään siirtymistä. Kilpailua on ollut esimerkiksi verenpaine-, kolesteroli- ja psyykenlääkkeissä. Järjestelmän tuomia säästöjä voidaan arvioida myöhemmin syksyllä, toteaa edunvalvonnan johtaja Sirpa Rinta Lääketeollisuus ry:stä. Etukäteen epäiltiin viitehintajärjestelmään siirrettävien lääkkeiden saatavuutta. Eräiden geneeristen eli rinnakkaislääkkeiden, kuten antibioottien ja kolesterolilääkkeiden, toimituksissa apteekeille on ollut ongelmia, mutta apteekit ovat pystyneet toimimaan niin, että potilailta on tullut vain vähän valituksia, Sirpa Rinta toteaa. Valtaosa viitehintajärjestelmän lääkkeistä on rinnakkaislääkkeitä. Ne ovat patenttisuojan päätyttyä markkinoille tulleita alkuperäislääkkeitä edullisempia lääkevalmisteita. Niissä on sama vaikuttava aine, lääkeainemäärä, lääkemuoto ja annostelutapa kuin alkuperäisessä valmisteessa. Pula joistakin rinnakkaislääkkeistä on voinut johtua odotettua suuremmasta kysynnästä, sanoo Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas. Lääkkeet ovat kalliita. Taloudellisesti olisi parasta käyttää halvinta, koska korvaus lasketaan viitehinnan mukaan. Halvimmat eivät kuitenkaan välttämättä toimi, joten on vaihdeltava lääkkeitä. Joskus joudun maksamaan enemmän. Joskus minulle on määrätty kerta kaikkiaan liian kalliita lääkkeitä. Högnabba ei ole kiinnittänyt kovin paljon huomiota viitehintakorvaukseen, sillä hänen hätälääkkeensä ei kuulu niihin, joita voi vaihtaa halvempaan. Se on aina ollut sama ja ainoa, joka tehoaa. Kun kyseessä ovat melkein identtiset valmisteet, kalliimpi valmiste tehoaa jollakulla paremmin kuin halvemmat vaihtoehdot. Silloin pitäisi korvaus laskea sen perusteella, mikä lääkevalmiste sopii juuri kyseiselle henkilölle, eikä halvimman rinnakkaislääkkeen perusteella, Högnabba arvelee. Marcus Prest / Suomennos Kirsti Kalliosalo Uusia rinnakkaislääkkeitä hintakilpaan Joidenkin lääkevaihtoon ja viitehintajärjestelmään huhtikuun alussa tulleiden valmisteiden hintakilpailu on vasta alkanut, Bothas sanoo. Nämä valmisteet ovat samasta alkuperäisestä lääkemolekyylistä eri menetelmällä valmistettuja lääkkeitä. Esimerkiksi tiettyjen kolesteroli-, verenpaine- ja psyykenlääkkeiden hinnat jatkavat laskuaan. Valmisteiden sisällyttäminen järjestelmään tuo merkittäviä säästöjä sekä potilaille että yhteiskunnalle, Bothas arvioi. Marjut Reivilä

5 8 n Ajassa Ajassa n 9 Käsittelyajat lyhentyneet Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisemien valitusten käsittely nopeutui vuoden 2009 alussa. Lautakunta on ratkaissut valitusasioita enemmän kuin niitä on tullut sisään, joten aikaisempina vuosina kertynyttä jonoa onnistuttiin purkamaan. Kuukaudessa on tänä vuonna ratkaistu keskimäärin asiaa. Muutoksenhakulautakunta ratkaisi viime vuoden aikana valitusta. Valituksen käsittely kesti keskimäärin noin 16 kuukautta. Sairausvakuutusasiat ratkaistiin noin 11 kuukaudessa ja kuntoutusasiat noin 12 kuukaudessa. Nyt valitusten käsittelyajat ovat alkaneet lyhentyä. Piirros Milla Paloniemi Ihan sama? -kampanja haastaa Invalidiliiton nuorisokampanja Ihan sama? haastaa internetissä nuoria pohtimaan, onko kaverin fyysisellä vammalla loppujen lopuksi merkitystä. Kampanjan sivustolla fyysisesti vammaiset nuoret kertovat elämästään, unelmistaan, tärkeistä asioistaan ja tulevaisuuden odotuksistaan. Kampanjan avulla nuoret haluavat tuoda esiin sitä, että he ovat ensisijaisesti nuoria. Heillä on samat toiveet elämältä kuin muillakin nuorilla. Timo Klaukka on poissa Elämässä Mitt i allt -lehden ansiokas ja kiitelty kolumnisti Kelan tutkimusprofessori Timo Klaukka menehtyi vaikeaan sairauteen toukokuussa Helsingissä. Hän oli kuollessaan 63-vuotias. Klaukan harrastuksena oli lääketieteen popularisointi. Tästä harrastuksesta Kelan sanomien, nyttemmin Elämässä Mitt i allt -lehden, lukijat ovat saaneet ammentaa itselleen tärkeää ja selkeää terveystietoa. Lehden toimitus pahoittelee syvästi ymmärtäväisen asiantuntijan ja sujuvan kirjoittajan menetystä. Masennusta torjutaan hankkeella Masennus on inhimillisesti hyvin raskasta. Se on myös yhteiskunnallisesti kallista. Siksi masennuksen aiheuttamaan työkyvyttömyyteen tarvitaan kipeästi ratkaisukeinoja, Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen korostaa ja kannustaa eri tahoja tarttumaan ongelmaan tehokkaasti. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2008 käynnistämä Masto-hanke pyrkii vähentämään masennuksesta johtuvaa työkyvyttömyyttä. Hanke jatkaa toimintaansa vuoteen STM:n hallinnoimassa hankkeessa on Kelan lisäksi mukana edustajia muun muassa tutkimuslaitoksista, mielenterveysjärjestöistä sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä. Masennusperusteisista sairauspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä kertyi valtiolle yhteensä 600 miljoonan euron kustannukset vuonna Kymmenen viime vuoden aikana summa on kasvanut räjähdysmäisesti. Ihmisoikeustuomioistuin ei ole suomalaisen oikeuslaitoksen jatke Seitsemän tuomiota 20 vuodessa pietari posti Kaikki erilainen kohtelu ei ole kiellettyä syrjintää, vain sellainen, jossa on mielivaltaisuuden elementti eikä erilaisuudelle ole objektiivista ja asiallista perustetta, Matti Pellonpää korostaa. Monella suomalaisella on liian suuria odotuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toimivallasta. Näin arvioi hallintoneuvos Matti Pellonpää. n Euroopan ihmisoikeussopimuksen on 1950-luvulta alkaen allekirjoittanut 47 maata. Suomi ratifioi sen vuonna Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka käsittelee sopimusmaiden ihmisoikeuksia koskevat valitukset, toimii Strasbourgissa Ranskassa. Suomessa ihmisoikeussopimukseen liittyvät asiat kuuluvat ulkoasiainministeriön toimialaan. Euroopan ihmisoikeussopimus takaa sopimusmaittensa kansalaisille mm. oikeuden elämään, vapauteen, turvallisuuteen ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Sopimus kieltää mm. kidutuksen, orjuuden, pakkotyön ja syrjinnän. Ihmisoikeussopimus ei turvaa sosiaalisia oikeuksia, esimerkiksi sosiaaliturvan tiettyä tasoa tai sisältöä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tarkastelee lähinnä oikeusmenettelyä, esimerkiksi sitä, ovatko kansalaiset voineet riittävästi osallistua oman asiansa käsittelyyn ja sitä, ettei prosessissa ole tapahtunut mitään mielivaltaisuutta, korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvos Matti Pellonpää toteaa. Pellonpää oli vuosina Euroopan ihmisoikeustoimikunnan jäsen ja toimi vuosina Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarina. Ihmisoikeuksien ensisijainen takaaja on Suomen oma oikeusjärjestelmä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi tulla kyseeseen, kun maan sisäiset oikeustiet on kuljettu loppuun. Vasta silloin alkaa ihmisoikeustuomioistuimen vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta. Pellonpää muistuttaa, ettei ihmisoikeustuomioistuin ole suomalaisen oikeuslaitoksen jatke, niin kuin usein luullaan. Jos asiakas lähettää ihmisoikeustuomioistuimeen valituksen esimerkiksi kielteisestä eläkepäätöksestä, valitus kariutuu jo ensi vaiheessa, koska asia ei kuulu ihmisoikeustuomioistuimen toimivaltaan, hän sanoo. Suomesta valitetaan ihmisoikeustuomioistuimeen enemmän kuin muista Pohjoismaista yhteensä. Syyksi suomalaisten suurempaan valitusmäärään Pellonpää arvioi maiden erilaisen oikeudenkäyntikulttuurin. Monissa Pohjoismaissa oikeudenkäyntikulttuuriin kuuluu asianajajan käyttö. Ihmisoikeustuomioistuimeenkaan niissä ei valiteta ilman asianajajan neuvoa. Käytäntö karsii siten jo alkumetreillä ihmisoikeustuomioistuimen toimialaan kuulumattomat valitukset. EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN n Valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voi tehdä vapaamuotoisesti, mutta tuomioistuin suosittaa valituslomakkeen käyttöä. Lomake löytyy internetosoitteesta Valituksen voi tehdä suomeksi. n Ihmisoikeustuomioistuimessa on tällä hetkellä vireillä noin asiaa, joista noin 500 on Suomesta. Vain muutama niistä koskee sosiaaliturvan käsittelyä. Vaula Aunola Suomalaiset ovat noin 20 vuodessa tehneet lähes kolme tuhatta valitusta kokemistaan ihmisoikeusloukkauksista. Niistä langettavaan tuomioon on johtanut 90 valitusta. Langettavista tuomioista seitsemän koskee sosiaaliturvaprosesseja eli asioita, joista on saatu vakuutusoikeuden päätös. Sosiaaliturvaa sivuavan langettavan päätöksen tyypillinen syy ei ole pitkittynyt käsittely, kuten usein yleisiä tuomioistuimia ja rikosprosesseja koskevissa tuomioissa, vaan se, että Suomen muutoksenhakuelimet ovat laiminlyöneet jonkin asiakirjan tiedoksiannon valittajalle. Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan valittajan oikeus tulla kuulluksi kaikesta hänen asiaansa koskevasta ulkopuolisesta aineistosta on hyvin ehdoton, Pellonpää korostaa. Suomen oikeuslaitos on sittemmin tehostanut tiedoksiantokäytäntöjään. Hilkka Arola n Ihmisoikeustuomioistuimella on oikeus määrätä Suomen valtio maksamaan kohtuullista hyvitystä aineettomasta vahingosta, joka on aiheutunut ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Korvaukset vaihtelevat yleensä eurosta euroon. Kun asiakas voittaa juttunsa, myös oikeudenkäyntikulut korvataan. Kuittien tarve vähenee Sairaanhoidon korvaushakemuksen liitteeksi ei enää tarvita erillistä maksukuittia, jos lääkärinpalkkio-, hammaslääkärinpalkkio sekä tutkimuksen ja hoidon selvitys- ja hakemuslomakkeista käyvät ilmi korvauksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Asiakas saa usein korvauksen jo suoraan lääkäriasemalla näyttämällä Kela-kortin. Jos asiakas hakee itse korvausta myöhemmin Kelan toimistosta, selvityslomakkeen lisäksi riittää hakemuksen täyttäminen. Kelan asiointipalvelussa www. kela.fi/asiointi näkyy, paljonko asiakkaalle on maksettu korvauksia sairaanhoidosta, lääkkeistä ja matkoista. Asiointipalvelussa voi myös seurata lääke- ja matkakorvausten vuotuisen omavastuuosuuden täyttymistä. Sairaanhoitokorvausten tiedoissa näkyvät asiakkaan kaikki korvaukset, jotka on maksettu asiakkaalle itselleen tai muulle maksun saajalle, esim. suorakorvauksena terveydenhuollon palvelujen tuottajalle. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Mielenterveyden häiriöt vievät kuntoutukseen Kelan järjestämää kuntoutusta sai viime vuonna henkilöä, joista noin osallistui kurssimuotoiseen esim. ASLAK-, Tulestai mielenterveyskuntoutukseen. Kuntoutujista 60 % oli naisia. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat nyt yleisin syy olla Kelan kuntoutuksessa. Vuonna 2008 Kelan nuorimmat kuntoutujat olivat alle vuoden ikäisiä poikavauvoja. Vanhin kuntoutuja oli 96-vuotias nainen. Keskimäärin kuntoutujat olivat 46-vuotiaita. Nuorimmilla kuntoutuksen syynä ovat useimmiten synnynnäiset epämuodostumat. Vanhimmat kuntoutujat sairastavat tavallisimmin verenkiertoelinten sairauksia. Kelan kuntoutusmenot olivat viime vuonna yhteensä 300 miljoonaa euroa, mikä oli 1,4 % enemmän kuin edellisvuonna.

6 10 n Terveys Terveys n 11 Espanjasta suurin sairaanhoitolasku Harri Mäenpää jyrki luukkanen Päiväraha MYELtyötulon mukaan Suomi maksoi viime vuonna muille EU- ja Eta-maille sekä Sveitsille lähes 3,3 miljoonaa euroa suomalaisten äkillisen sairaanhoidon kustannuksia. Eniten hoitokustannuksia Suomi maksoi Espanjalle (n euroa), Saksalle (n euroa) ja Ranskalle (n euroa). Eurooppalaisen sairaanhoitokortin on hankkinut jo puoli miljoonaa suomalaista. Sen saavat maksutta kaikki Suomen sairausvakuutukseen kuuluvat henkilöt. Esittämällä kortin EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä matkailija saa sairauteensa välttämättömän sairaanhoidon samoilla maksuilla ja käytännöillä kuin maan omat kansalaiset julkisessa terveydenhuollossa sekä sairausvakuutuksen piiriin kuuluvissa yksityisissä sairaaloissa ja lääkäreiden vastaanotoilla. Kortin myöntänyt valtio maksaa toisessa maassa kortin nojalla annetun äkillisen hoidon kustannukset. Esimerkiksi Suomessa sairastuneen espanjalaisen hoitokustannukset maksaa Suomelle Espanjan valtio. Äkillinen hoidon tarve voi syntyä esimerkiksi tapaturmasta, infektiosta tai vatsavaivoista. Hoitokustannuksia voi myös syntyä, kun krooninen perussairaus, kuten sydänvika tai astma, aiheuttaa äkillisen hoidon tarpeen. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla ei kuitenkaan saa oikeutta sairaanhoitoon, jos varta vasten hakeutuu ulkomaille saamaan hoitoa. Osasairauspäiväraha uudistuu Vuoden 2010 alusta Kela voi alkaa maksaa osasairauspäivärahaa heti sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Osasairauspäiväraha edellyttää, että työntekijällä on ennen työkyvyttömyyttä kokopäivätyö. Silloin kokoaikatyöhön kyvytön työntekijä ja hänen työnantajansa voivat solmia väliaikaisen työsopimuksen osa-aikatyöstä, joka vastaa prosenttia aiemmasta työstä. Osapäivärahan voi saada myös jos saa osasairausloman ajalta täyttä palkkaa, mutta silloin se maksetaan työnantajalle. Tällä hetkellä osasairauspäiväraha on mahdollinen vasta 60 päivän työkyvyttömyysajan jatkona. Kuvapuhelimen kätevä kolmiyhteys: Kari Sallinen keskustelee Kelan Arvo Nykäsen kanssa, tulkki Mirjam Turunen avustaa. Kuvapuhelin sanansaattajana Kuvapuhelinpalvelussa puhevammainen Kari Sallinen, tulkki ja vaikkapa Kelan asiakaspalvelun työntekijä kohtaavat kasvokkain tietokoneen kuvaruudulla. Kari Sallinen on puhelias pohjoiskarjalainen. Vuonna 1996 riuska mies halvaantui aivorungon tukoksen seurauksena kesken lastaustyörupeaman rahtisatamassa. Jalat menivät alta ja puhe puuroutui mutta eivät puhehalut, Kari naurahtaa. Tavallisella puhelimella en voi soittaa tuntemattomille, kuten tilata kyytiä tai asioida viranomaisten kanssa, sillä puhettani ei ymmärretä. Niinpä Kari tervehtii ilolla Punos-hankkeen puhevammaisten kuvapuhelinpalvelua, jota kehitetään Kelan yhteyskeskuksen Joensuun yksikön ja Honkalampi-säätiön tulkkikeskuksen yhteistyönä. Yhteydenpitoon käytetään videoneuvotteluohjelmaa, jollainen on asiakkaalla ja Kelan työntekijällä. Tulkilla on videoneuvottelulaite, joka yhdistää neuvottelun osapuolet samaan istuntoon. Punos on tulkkihanke Punos-hanke (Puhevammaisten tulkkipalveluun nostetta) yhdistää sähköistä lähiviestintäteknologiaa videoneuvotteluun. Sen tavoitteena on antaa tietoa puhevammaisten tulkkipalveluista ja edistää palvelujen tasa-arvoista saatavuutta. Tavoitteena on viestintäjärjestelmä, jota puhevammaiset henkilöt voivat käyttää sekä lähi- että etäviestinnässä. Emme ole kehittämässä uutta tekniikkaa, vaan käytämme hyväksi markkinoilla olevaa, jo toiminnassa testattua teknologiaa, projektipäällikkö Erkki Kasvot palvelulle Karilla on asiaa Kelalle asumistuesta. Siispä hän ottaa tietokoneen kuvapuhelimella yhteydentulkkikeskukseen: Huomenta! Minulla on asiaa Kelalle. Ruudulla tulkki Mirjam Turunen toivottaa hyvät huomenet ja yhdistää Kelan yhteyskeskukseen. Siellä kuvapuhelimen päässä torstaiaamuisin on päivystämässä asiakassihteeri Arvo Nykänen. Tulkin tukemana asiointi sujuu sutjakkaasti ja selkeästi. Kuvapuhelimessa asiakaspalvelu saa kasvot, Nykänen kehuu. Tämä vastaa pitkälle palvelutiskin asiakaspalvelua, sillä näen asiakkaan ja tulkin ja kohtaamme kaikki kolme kasvotusten. Moniulotteinen palvelu toimii ja tuo tasa-arvoa erilaisille asiakkaille. Itsenäisyyttä asiakkaalle Kari harjoittelee kuvapuhelimen käyttöä Honkalampi-säätiön tiloissa, mutta aikoo hankkia kuvapuhelinohjelman kotikoneeseensa. Ohjelmassa on salaus, mikä turvaa puhelinkeskustelun yksityisyyden. Helppokäyttöinen ohjelma maksaa noin 100 euroa. Hommaan vain ohjelman ja kameran tietokoneeseen, niin kuvapuhelut onnistuvat kotoa, pyörätuolilla liikkuva Kari sanoo. Kuvapuhelimella voin hoitaa kotoa käsin ja itsenäisesti monta sellaista asiaa, joiden toimittamiseen muuten tarvitsen kyydin ja tulkin paikan päälle. Kuvapuhelimen voi pitää päällä vaikka koko päivän. Tietokoneella voi työskennellä tai surffailla samanaikaisesti. Otan yhteyden tulkkipalveluun ja soitan vaikka ajan parturillle, Kari suunnittelee. Puhevammaisten kuvapuhelinpalvelussa tehdään toistaiseksi Pohjois-Karjalassa tiiviisti yhteistyötä Kelan kanssa. Vastaisuudessa palvelua laajennetaan alueellisesti. Tulevaisuudessa asiakas voi olla kuvapuhelinyhteydessä myös moneen suuntaan. Päivi Spåre Piironen Honkalampi-säätiöstä kertoo. Puhevamman voi aiheuttaa esimerkiksi CP-vamma, kehitysvamma, autismi, kielenkehityksen erityisvaikeus eli dysfasia, aivohalvauksen tai aivovamman jälkitilat, neurologiset sairaudet kuten MS-tauti, ALS, lihassairaus tai puhe-elimistön vaurio tai toimintapuutos. Vaikeasti puhevammaisia arvioidaan olevan Hanketta hallinnoi Honkalampi-säätiö ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Välimerellinen ruokavalio on tutkitusti terveellinen, Merja Tuominen-Gialitaki sanoo. Virtaa Välimeren ruoasta Kukkuroittain kasviksia, tuhdisti täysjyväviljaa, harvoin herkkuja. Kyytipoikana hyvä seura ja syömisen ilo. Sopisiko Välimeren malli meille? Itäisellä Välimerellä yhteisöllisyys, ruoasta nauttiminen ja kohtuus ovat vähintään yhtä tärkeä osa ruokakulttuuria kuin lautasen sisältö. Syöminen on hyvässä seurassa tapahtuva nautinto, joka ei silti näy vyötäröllä tai veriarvoissa: makeat herkut kuuluvat juhliin ja alkoholi nautitaan aina ruoan yhteydessä silloinkin puoli desiä riittää. Kreetalla syöminen on sidottu tiettyyn aikaan, paikkaan ja jopa seuraan. Yhteiset ateriat tuovat syömiseen rytmin ja auttavat pysymään kohtuudessa, kreetalaisen ruokakulttuurin asiantuntija, tietokirjailija Merja Tuominen-Gialitaki kertoo. Etelässä päivä alkaa niukasti kahvikupposella. Illallinen on nautittu myöhään, joten vatsa alkaa kaivata täytettä vasta aamukymmenen jälkeen hedelmää ja ehkä palan suolaista piirakkaa. Lounas on päivän pääateria, joka ajoittuu iltapäivällä yhden ja kolmen väliin. Välipalaksi riittää kourallinen pähkinöitä, hedelmä, kenties jogkurttia. Illallinen on aikaisintaan iltayhdeksältä. Toisin kuin turisteilla alkuperäisasukkaiden ruokailu keventyy iltaa kohden. Illallinen on usein keitto tai salaatti. Aterioiden välissä voidaan juoda kahvia, mutta ilman leivonnaisia. Valtaosa välimerellisestä lautasesta täyttyy kypsistä kasviksista, erilaisista paistoksista ja muhennoksista. Lisukkeeksi syödään pala kalaa, kanaa, munaa, valkoista juustoa tai papuja, muttei kaikkia joka aterialla eikä päivittäin. Punainen liha on lautasella harvinaisuus. Täysjyväviljaista leipää syödään runsaasti sellaisenaan, korkeintaan laadukkaaseen oliiviöljyyn dipattuna. Maitotuotteet ovat hapatettuja. Nautittu rasva on 90-prosenttisesti pehmeää, sillä maitotuotteita nautitaan vähän, ja voileipäkulttuuri on tuntematon. Välimerellinen ruoka paitsi maistuu myös tuntuu hyvältä. Koska ruokavalion hiilihydraatit ovat hitaita ja pitävät pitkään nälkää poissa. RUOKAI- LUN JÄL- KEINEN OLO ON VIRKEÄ Asiantuntijat: Rypsiöljy suositeltavaa Dosentti, FT, Paula Hakala, Kela: Välimeren ruokavalio koostuu suositeltavista ruoka-aineista ja vastaa ravintosisällöltään melko hyvin omia suosituksiamme, mahdollisesti niukaksi jäävää kalsiumin saantia lukuun ottamatta. Kotimainen rypsiöljy on nykytutkimusten mukaan jopa oliiviöljyä suositeltavampaa, ja sitä voi nauttia salaatinkastikkeissa ja levitteissä. Kahvileipien vähentäminen ja korvaaminen hedelmillä olisi meillä suotavaa, samoin se, että ruoasta nautitaan tankkaamisen sijaan. Aamuateria on tottumiskysymys ja meillä väliin turhan korostettu. Iltasyöminen ei haittaa, jos se on suhteellisen kevyttä eikä päivän suurin ateria. Kliinisen ravitsemustieteen professori, ylilääkäri Helena Gylling, Kuopion yliopisto: Suomalaiset ovat 50 vuoden aikana keventäneet ruokavaliotaan välimerelliseen malliin vähentämällä eläinrasvoja ja lisäämällä kasviksia. Samanaikaisesti sairastuvuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt. Myös Välimeren maissa väestö lihoo, diabetes yleistyy, ja siten sairastuminen sydän- ja verisuonitauteihin alkaa kasvaa. On mahdollista, että Kreeta on poikkeus. Vaikka kreetalaisessa ruokavaliossa rasvat ovat pehmeitä, niitä käytetään paljon. Myös hyvässä rasvassa ja öljyssä on sama runsas energiatiheys kuin huonossa. Laadullisesti kotimainen rypsiöljy on erinomaista, joten sitä ei tarvitse vaihtaa oliiviöljyyn. Hyvää on säännöllinen ateriarytmi, mutta kritisoin aamiaisen keveyttä ja iltaruokailun myöhäistä ajankohtaa. Tätä ateriamallia kannattaa seurata, kun huomioi nämä hienosäädöt. Virve Järvinen Apurahan turvin tieteellistä tai taiteellista työtä tekevät ovat kuuluneet tämän vuoden alusta maatalousyrittäjien eläketurvan (MYEL) ja tapaturmavakuutuksen piiriin. MYEL-vakuutuksen ottaneet apurahansaajat ovat voineet saada heinäkuun alusta Kelan sairaus-, kuntoutus- ja vanhempainpäivärahaa MYEL-työtulon mukaan. Apurahatulot voidaan arvioida ja huomioida koko vuoden tuloksi, jos ne ovat 20 % suuremmat kuin hakijan viimeisessä verotuksessa vahvistetut työtulot. Apurahansaaja on velvollinen ottamaan MYEL-vakuutuksen, jos hän työskentelee apurahalla yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Apurahan on oltava lisäksi vuosityötuloksi muunnettuna vähintään 3 280,47 euroa (vuonna 2009). Suuhygienistin hoidosta korvaus vuonna 2010 Yksityisessä terveydenhuollossa toimivan hammaslääkärin määräämä suuhygienistin hoito korvataan sairausvakuutuksesta vuoden 2010 alusta. Suuhygienistin hoito korvataan enintään 15 kerralta, jos hoito annetaan kahden vuoden kuluessa määräyksestä. Asiakkaan korvaus on euromääräinen ilman kiinteää omavastuuta. Suuhygienistin palkkiotaksan enimmäismääristä ja perusteista säädetään asetuksella. Kultainen Avain Ouluun Kelan Pohjois-Suomen aluekeskus, Kymmenen Virran MS-yhdistys ja Oulun Seudun MS-yhdistys palkittiin Suomen MS-liiton Kultaisella Avaimella toukokuussa. Palkinto myönnettiin näiden tahojen muodostaman työryhmän ansioista MS-sairauteen liittyvän tiedon levittämisestä. Multippeliskleroosi on keskushermostoa vaurioittava tauti, jonka vaikeusaste ja eteneminen ovat hyvin vaihtelevia.

7 12 n Terveys Terveys n 13 Mitä lasissasi lymyilee? HAPPOPITOISET JUOMAT NAKERTAVAT HAMPAITA Ruoka Paula Hakala Kirjoittaja on johtava tutkija Kelan tutkimusosastosta Kauppojen hyllyillä notkuu valtava kirjo erilaisia juomia. Niiden kulutus on kasvanut roimasti ylenpalttisen mainonnan myötä. Kuinka paljon ja mitä juomaksi kannattaa valita? Vesi on elämän edellytys, sillä ilman sitä pysymme hengissä vain muutaman päivän. Useimmille riittää, että juo 1-1,5 litraa päivässä kaikki nesteet mukaan lukien. Joissakin tilanteissa on syytä juoda jopa 2-3 kertaa enemmän; esimerkiksi fyysisesti raskaassa työssä, kuntoilun yhteydessä, helteellä ja kuumeisena. Tavallinen raikas vesijohtovesi on suositeltavin janon sammuttaja ja todellinen ekojuoma. Se päihittää tutkitusti kaupan pullovedet, oli sitten kyse puhtaudesta, terveellisyydestä tai hinnasta. Vähärasvaiset maidot ovat useimmille päivittäiseen käyttöön sopivia ruoka- ja -välipalajuomia. Niistä saa nesteen lisäksi proteiinia, kalsiumia ja muita elintärkeitä ravintoaineita. Sama koskee rasvatonta piimää ja luonnonjogurttia. Muista juomista kannattaa tutkia ennen ostopäätöstä, sisältääkö se terveydelle haitallisia ainesosia. Varoitusvalon pitäisi syttyä, jos juomassa on paljon energiaa, sokeria, rasvaa tai alkoholia tai jos se sisältää happoja tai kofeiinia. Sokeri- ja happopitoiset juomat nakertavat hampaita syövyttämällä niihin reikiä ja liuottamalla hammaskiillettä. Lisäksi sokerijuomat eivät anna kylläisyyden tunnetta kiinteiden ruokien tavoin. Niiden runsas käyttö onkin eräs syy lasten lihomiseen. Myös keinotekoisesti makeutetuissa sokerittomissa juomissa ja tuoremehuissa on hampaille turmiollisia happoja. Jos kuitenkin juo makeaa ja hapanta juomaa, se on parasta nauttia kerta-annoksena aterian yhteydessä. Tällöin juotu määrä jää pienemmäksi, ja ruoka neutraloi sokerin ja happojen haittavaikutuksia. Energia- ja kolajuomiin on lisätty sokerin ja happojen lisäksi kofeiinia, joka ei ole piristävästä vaikutuksesta huolimatta harmiton aine. Lapsilla jo pieni määrä kofeiinia voi aiheuttaa univaikeuksia, ärtyisyyttä, levottomuutta, vapinaa, sydämentykytystä ja riippuvaisuutta. Tästä syystä näitä juomia ei suositella lainkaan alle 15-vuotiaille, raskaana oleville naisille eikä kofeiiniherkille. Energiajuomien litrahinta keikkuu 3-6 euron haarukassa, joten varsinkin nuorille niistä luopuminen olisi hyödyllinen ja tehokas keino säästää taskurahoja parempiin tarkoituksiin. Jos janoat lisää juomatietoa, tutustu uusiin juomasuosituksiin. Ne perustuvat raporttiin Juomat ravitsemuksessa. Siihen paneutumalla juomatietokärpäsen purema voi perehtyä syvällisesti eri juomien saloihin. Suositukset ja raportti löytyvät Internetistä: > Terveys ja lääkkeet > Ravintokulma Täysillä mukaan Tanssi ei ole ainoa liikunnan laji, josta Anna Nykänen nauttii. Hän mielellään pyöräilee. Iso kantritanssitapahtuma Vääksyssä. Mukana Suomen mestareita, monta vuotta lajia harrastaneita ja aloittelijoita. Muutaman vuoden tanssinut Anna Nykänen, 23, ponkaisee tuoliltaan ja menee rivin jatkoksi. Jos hän ei osaa kyseistä tanssia entuudestaan, hän luottaa siihen, että sen voi oppia lennossa. Juuri tällä asenteella Anna on rakentanut elämäänsä muutenkin. Anna on mennyt pienestä pitäen täysillä mukaan siihen, mikä häntä on kiinnostanut. Häntä ei ole Downin syndrooma häirinnyt, eikä hän ole antanut sen olla este millekään. Annan äidin Lea Nykäsen sanoin: Vahvalla itsetunnolla varustettuna Anna pystyy ihan mihin hän vain haluaa. Kipinän tanssiin Anna sai opiskellessaan kuusi vuotta Pieksämäellä Sisälähetysseuran oppilaitoksessa. Rivitanssin saloista hän pääsi jyvälle seurattuaan muutaman vuoden touhua Mikkelin satamassa. Iso kiitos kuuluu ohjaaja Anja Friarille, joka tempaisi musisoinnista ja tanssista pitävän Annan mukaan. Tanssin lisäksi Anna harrastaa muun muassa judoa. Siitä on tullut myös menestystä, mistä kertoo komea rivi mitaleita ja muutama pokaali. Judosta tykkään siksi, että siinä oppii heitot ja kaatumiset, saa kavereita ja pääsee reissaamaan, Anna Nykänen mainitsee. Reilu vuosi sitten loppunut koulu antoi Annalle hyvät valmiudet itsenäiseen elämään. Viime maaliskuussa hän muutti omaan vuokrayksiöön Mikkelissä. En halunnut mihinkään vammaisten palvelutaloon jere lauha tai vanhempien naapuriin. Tämä asunto on kiva, sopivan lähellä keskustaa ja kavereita. Tässä on myösmukavat naapurit, Anna esittelee. Anna huolehtii asioistaan pitkälti omatoimisesti, raha-asioita myöten. Äidin vastuulla on ainoastaan laskujen maksu. Lisäksi kaupungin tukihenkilö käy kaksi kertaa viikossa varmistamassa asioiden sujumisen. Kaupassa käyn yleensä torstaisin, ja äidin kanssa käydään kaupassa, jos tarvitsen jotain isompaa, Anna kertoilee. Päivisin Anna käy avustavissa töissä Mikkelin keskuskeittiössä. Työmatka taittuu hyvien kelien aikaan polkupyörällä. Polkupyörällään Anna hurauttaa myös konsertteihin, näyttelyihin, kirjastoon ja mihin milloinkin houkuttavalta tuntuvaan. Annan vanhemmat eivät halua holhota täysi-ikäistä tytärtään. Lea Nykäsen mukaan Annalla on tolkku tekemisissään, eikä hän mene kaikkeen suin päin mukaan. Kehitysvamma ei todellakaan ole este elämänmakuiseen elämään. Usein vanhemmat ehkä suojelevat lastaan ja nuortaan liikaa. Vammaisten vanhemmat ovat usein kyselleet minulta, miten uskallan antaa Annan tehdä sitä ja sitä. Täytyy vain luottaa lapseensa, sanoo Lea Nykänen. Vanhemmat ovat taustalla ja tukena kaikessa, mitä tytär keksii tehdä. Jaana Matikainen Suru on oma Suru on aina henkilökohtaista suuronnettomuuksissakin. Yhteisöllinen surun ilmaisu on saanut tukevan jalansijan maassamme. Koko Suomi suree on tuttu lause. Kätkyt- ja lapsikuolemaperheiden yhdistys Kävyn toiminnanjohtaja Maarit Kivikko on 90-luvun alusta asti keskustellut satojen perheiden kanssa lapsen menetyksestä. Hän ihmettelee, miten suuronnettomuudet luokitellaan helposti muita kuolinmenetyksiä suuremmaksi suruksi. Eri suruja ei hänen mielestään voi verrata keskenään. Kivikko korostaa, että suuronnettomuuksissakin on kysymys yksittäisten perheiden ja niiden läheisten, ei koko maan surusta. Voiko oikeasti surra muuta kuin rakastamaansa ihmistä? Kun nyt käytetään eri suremisen rituaaleja, mitä käytetään sitten, kun suru tulee oikeasti lähelle? Löytyykö yhteisö silloin, kun yksi ihminen kuolee?, Kivikko kysyy. Hän haluaisi selventää surukäsitteistöä, ettei kaikkia suruja kuvattaisi samalla tavoin. Käsitys oikeasta kuolemansurusta voi hälventyä. Sureva jää usein yksin Aiemmin yhteisö huolehti surevasta. Nyt yhteisön tehtävä on siirtynyt vertaistukiryhmille. Kivikko joutuu usein vastaamaan puheluun, jossa lapsensa menettänyt vanhempi on jäänyt menetyksensä kanssa yksin. Pakollisten surutervehdysten ja kukkien jälkeen läheiset eivät ole jaksaneet jäädä rinnalle. Nykyisin ihmisillä ei ole riittävästi eväitä käsitellä vaikeita asioita. Kouluihin tarvittaisiin tunnekasvatusta. Kivikko on itse viisilapsisen perheen äiti. Lapsista yksi, Juho, menehtyi kätkytkuolemaan kolmen kuukauden iässä. Kivikko oppi elämään surunsa kanssa pitkälti läheisten ja tiiviin yhteisön avulla. Hän harmittelee, ettei monella enää ole lähellään kiinteää yhteisöä. Nyt kun Juhon kuolemasta on kulunut yli 24 vuotta, suru on jo taustalla mutta kaipaus säilyy aina. Surua ei voi oikein hallita. Se voi kestää loppuelämän, mutta se muuttaa muotoaan. Alussa on viiltävää kipua ja ahdistusta, joka vie toimintakyvyn. Vähitellen alkaa nähdä ympärillään muuta elämää ja voi palata normaaliin elämään. Surun käsittely on kuitenkin hyvin henkilökohtainen prosessi. Ilo on hoitokeino Usein ihmiset pelkäävät kohdata surevaa tai antavat hänen olla rauhassa. Moni ei tule ajatelleeksi, että viha Maarit Kivikko toivoo, että läheisensä menettäneille annettaisiin mahdollisuus palata vähitellen töihin. ari korkala kuuluu osana suruun, eikä suru välttämättä näyttäydy itkuna. Kivikko tietää, ettei akuuttiin suruun löydy helposti lohduttavia sanoja. Riittää, että uskaltaa lähestyä surevaa ja olla hänen kanssaan. Jos kokee, että kuolemasta on vaikea puhua, voi vaikkapa auttaa surevaa käytännön arkiaskareissa, kuten ruuanlaitossa. Suruun kuuluu osana syyllisyys. Sureva saattaa helposti kokea huonoa omaatuntoa, jos hän nauraa tai kylvää huumoria. Kivikko näkee kuitenkin ilon ja huumorin hyvinä hoitokeinoina surussa. On sääli, jos ympäristö tai sureva itse ei salli niitä itselleen. Virpi Kirves Käpy ry. on kätkyt- ja lapsikuolemaperheiden yhdistys. Se tukee lapsensa menettäneitä perheitä järjestämällä mm. vertaistukitoimintaa ja perheviikonloppuja. Yhdistys saa tukea Raha-automaattiyhdistykseltä. Käpy ry:n ilmainen auttava puhelin päivystää maanantaisin ja torstaisin klo Lisätietoja intervetosoitteessa Asumismenot vievät tulot Asumistukea saavat henkilöt ja ruokakunnat joutuvat käyttämään valtaosan tuloistaan asumismenoihin. Yksin asuvilla asumiseen kuluu lähes 80 % tuloista. Viime vuoden lopussa asumismenoihin kului yleistä asumistukea saaneilla keskimäärin 67 % tuloista. Tuen maksamisen jälkeen asumismenoihin kului enää kolmasosa tuloista. Tiedot käyvät ilmi Kelan asumistukitilastosta. Yleistä asumistukea sai viime vuonna ruokakuntaa. Ruokakuntien asumismenot olivat 478 e/kk, asumistukeen vaikuttavat tulot 718 e/kk ja tuki 245 e/kk. Vuodesta 2007 tuensaajien keskimääräiset asumismenot nousivat 4 %. Monikkoperheitä tutkitaan Hyvä Alku monikkovanhemmuuteen on hanke, jossa selvitetään, miten usean lapsen yhtäaikainen syntyminen perheeseen vaikuttaa perheen hyvinvointiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Monikkoperheiden tilannetta selvittävän kyselyn osallistumiskutsu lähti elo- ja syyskuun aikana 5 000:lle alle 18-vuotiaiden monikkolasten kanssa asuvalle aikuiselle. Tutkimuksessa on mukana vuosina monikkoperheeksi tullutta taloutta. Kotitaloudet on poimittu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Suomessa syntyy vuosittain kaksoset noin 900 perheeseen ja kolmoset noin 10 perheeseen. Suomen Monikkoperheet ry käynnisti kolmevuotiseen tutkimushankkeen alkuvuodesta. Hanketta rahoittavat Raha-automaattiyhdistys ja Alli Paasikiven säätiö. Palvelupolku perheille Internetin osoitteessa löytyy neuvoja perheille, joiden lapsi on vammautunut tapaturman tai äkillisen sairauden seurauksena. Perheiden tukiyhdistyksen TATU ry:n kokoamalle sivustolle on kerätty tietoa palveluista ja tukimuodoista, joita perhe ja liikennevahingon, potilasvahingon tai muun tapaturman seurauksena vammautunut lapsi voivat saada Faktatietojen lisäksi sivustoilla on vanhempien kokemuksiin perustuvia hyviä neuvoja.

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kelan toiminta-ajatus: Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin. Punos-hanke

Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin. Punos-hanke PUNOS - hanke Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin Puhevammaisuus vaikeus tuottaa tai ymmärtää puhuttua tai kirjoitettua kieltä voi olla myös liikuntavamma, muistiongelmia tai hahmottamisvaikeuksia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta Apteekissa valmistetut lääkkeet Apteekissa valmistettujen lääkkeiden korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lääkkeiden korvaamisesta säädetään (SVL

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia?

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt 3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt ja ostot Suorakorvausmenettely koskee Suomessa asuvia, sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja henkilöitä. Lisäksi suorakorvausmenettely koskee

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa EU- tai Eta-maissa

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Korvauksen hakeminen ulkomailla

Korvauksen hakeminen ulkomailla Korvauksen hakeminen ulkomailla syntyneistä kustannuksista Sanna Kuorikoski 14.4.2011 Sisältö Korvaushakemus ja valtakirja Tilityksinä haettavat korvaukset ja tilityslomake Tilityksen tekeminen Hakuaika

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Lisätiedot

Viitehintajärjestelmä

Viitehintajärjestelmä Viitehintajärjestelmä Johtaja Sirpa Rinta Lääketeollisuus ry Farmaseuttisen yhdistyksen esitelmätilaisuus 10.3.2009 Käsiteltäviä teemoja 1. Viitehintajärjestelmän tavoitteita 2. Viitehintajärjestelmän

Lisätiedot

Kaikki irti Kelan palveluista

Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla työtön järjestöseminaari 23.9.2015 Tuula Sahiluoto suunnittelija, Kela, Terveysosasto Palvelua monin eri tavoin Mikä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:

Lisätiedot

Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa

Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Mistä laskutetaan? 1) Kiireellinen hoito (ThL 50 ) Myös opiskelijalle erikoissairaanhoidon yksikössä annettu kiireellinen hoito sekä muualla

Lisätiedot

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 1 Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen

Lisätiedot

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Akavan Erityisalat 5.3.2106 Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja 2 Kelassa uusi organisaatio 2016 Vuonna 2015 oli 24 vakuutuspiiriä ja 6 erityisyksikkö > vuonna 2016 on enää 5 vakuutuspiiriä,

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot