Etelä-Suomi innovaatioveturina

Transkriptio

1 Etelä-Suomi innovaatioveturina

2 Päijät-Häme Etelä-Karjala Kanta-Häme Varsinais-Suomi Kymenlaakso Uusimaa EAKR tukee innovaatioita ja kilpailukykyä maakunnissa ESR-hankkeet Etelä-Suomen suuralueella Kädessänne on nyt Etelä-Suomen rakennerahastojen hankejulkaisu. Se on toteutettu yhdessä Päijät-Hämeen liiton kanssa, joka puolestaan esittelee aluekehitysrahoituksen (EAKR) saaneita hankkeita Etelä-Suomen ESR-ohjelman alueosio koostuu seitsemän Etelä-Suomen maakunnan alueella hankkeista, joiden ESR-hankerahoituksen myöntäminen kuuluu uusille vuonna 2010 perustetuille, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksille. Koska olemme jo ESR-ohjelmakauden puolivälissä, on ELY-keskuksilla hyvä käsitys siitä minkä tyyppisiä hankkeita tällä ohjelmakaudella on maakuntasuunnitelmien mukaisesti tarve rahoittaa. Kuten julkaisun luettuanne huomaatte, rahoitettavat kohteet ovat hyvin erilaisia. Ne ulottuvat niin yritysten henkilöstön kehittämiseen kuin maahanmuuttajien aseman ja elinolojen kohottamiseen. Etenkin ylimaakunnallisissa, monen maakunnan alueella toteutettavissa hankkeissa, kansainvälisyys ja hyvien käytäntöjen etsiminen sekä levittäminen ovat keskeisiä edellytyksiä rahoituksen myöntämiselle. Toivon tämän julkaisun omalta osaltaan avartavan näkemystänne Euroopan sosiaalirahaston hankerahoituksen monipuolisuudesta. Tässä julkaisussa esitellään Etelä- Suomen maakunnissa toteutettuja hyviä rakennerahastohankkeita. Tarkoitus on antaa lukijoille alueellisesti kattava ja monipuolinen kuva hanketoiminnasta, jota Etelä-Suomessa osarahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella. Julkaisun ovat toteuttaneet Päijät- Hämeen liitto ja Hämeen ELY-keskus yhteistyössä Etelä-Suomen maakunnan liittojen ja ELY-keskusten kanssa. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman strategisena tavoitteena on yhtenäinen, tasapainoinen ja vetovoimainen Etelä-Suomi. Tavoitteeseen pyritään seuraavien painopisteiden avulla tukemalla alueen - kansainvälistä kilpailukykyä - osaamiskeskittymiä ja innovaatioita - vahvoja verkostoja ja keskuksia - tehokasta ja toimivaa yhdyskuntarakennetta Julkaisuun on valittu esimerkkejä kaikilta näiltä painopistealoilta ja kaikista maakunnista. Maakunnallisten hankkeiden lisäksi Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa on ohjelmakaudella lähdetty vahvasti suuntaamaan hanketoimintaa kohti ylimaakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Siksi julkaisun lopussa esitellään myös ylimaakunnallisia hankkeita. Kohti tulevaa ohjelmakautta Rahoituskaudella Suomelle ohjautuu Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen alla EU-rahoitusta 1,6 miljardia euroa. Tästä Etelä-Suomen osuus on noin 20%. Kyse on ratkaisevan tärkeästä aluekehittämisen välineestä, jolla tuetaan Etelä-Suomen alueiden kykyä vastata eurooppalaisiin kasvu- ja työllisyystavoitteisiin. Etelä-Suomessa toivotaan, että tämä myönteinen kehitys jatkuu myös seuraavalla ohjelmakau della. EU:n komissio julkaisi marraskuussa 2010 ns. viidennen koheesioraportin, jossa linjataan komission näkemyksiä siitä, miten EU:n rakennerahastotoimintaa pitäisi kehittää seuraavalla rahoituskaudella Viidennen koheesioraportin johtopäätöksissä komissio ehdottaa, että tulevaisuudessa jäsenvaltioiden ja alueiden tulee keskittää EU-varat vain muutamaan, niiden omiin erityisiin haasteisiin liittyvään painopistealaan. Komission ja Eurooppa strategian tavoitteena oleva älykäs, kestävä ja osallistava kasvu vastaavat hyvin etelä suomalaisten näkemyksiä alueen kehittämistarpeista. Jo nykyisellä ohjelmakaudella rahoitusta on suunnattu näihin teemoihin. Jos tulevaisuudessa EU-rahoitusta tullaan kohdentamaan vain muutamiin painopisteisiin tai teemoihin, on Etelä-Suomen kokemuksista varmasti hyötyä. 2 Leena Ruopuro Mari Kuparinen Rakennerahoitusasiantuntija Ohjelmajohtaja 3 Etelä-Suomen ESR-suuraluetta koordinoivasta Hämeen ELY-keskuksesta Etelä-Suomen EAKR-ohjelma Päijät-Hämeen liitto

3 ETELÄ-KARJALA ETELÄ-KARJALA ETELÄ-KARJALA ETELÄ-KARJALA ETELÄ-KARJALA ETELÄ-KARJALA ETELÄ-KARJALA ETELÄ-KARJALA ETELÄ Yhteistyöllä tuottavuutta, koulutusta ja kilpailukykyä Time-hankkeella tähdätään innovatiivisen metalliteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen. Kuvat: Petri Toikka ja Timo Mikkola Etelä-Karjalan yritykset tähyävät maailmalle Go International -projektin tavoitteena on kannustaa ja tukea Etelä-Karjalan alueen pk-yrityksiä kansainvälistymisen tiellä. Etelä-Karjalan yrityksillä on jo laajaa kokemusta Venäjän kaupasta. Nyt halutaan levittäytyä laajemmalle aina Kiinaan asti. Go International on myös sillanrakentaja Venäjän ja EU:n välillä. Yritysten kansainvälisiä valmiuksia parannetaan muun muassa koulutustilaisuuksin, tietoiskuin, myynninedistämismatkojen ja yrityskohtaisten neuvontatilaisuuksien myötä. Tarkoituksena on hyödyntää jo olemassa olevia palveluita ohjaamalla yritykset käyttämään niitä aktiivisemmin. Lisäksi tiivistetään yhteistyötä muiden kv-toimijoiden kanssa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kun maakunnassa käy esimerkiksi ulkomaalaisia kauppavaltuuskuntia, tapaamisiin kootaan kattava otos paikallisista potentiaaleista yrityksistä. Toimenpiteiden tuloksena on Unkariin ja Venäjälle suunnitteilla bioenergian demolaitos. ICT-alalle viritellään yhteistyöhanketta Unkarin kanssa ja elintarvikeyhteistyötä Italian kanssa suunnitellaan. Yritysten kansainvälistymisvalmiudet ovat parantuneet hankkeen myötä. Hankkeen kautta on pystytty aidosti tuomaan konkreettisia ja potentiaalisia kontakteja alueen yritysten hyödynnettäväksi. A30302 Go International Kesto Kokonaisbudjetti EAKR ja valtion tuki Toteuttaja Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy 4 S10040 Tulevaisuuden innovatiivinen metalliteollisuus (TIME) Kesto Kokonaisbudjetti ESR ja valtion tuki Toteuttaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto TIME-hanke tähtää Kaakkois-Suomen teknologiateollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseen. Hankkeen keskeisinä tavoitteina ovat siihen osallistuvien yritysten tuotannon, laadun ja tuottavuuden sekä henkilöstön ammattitaidon nostaminen. Tuotantohenkilöstön lisäksi hankkeessa kehitetään yritysjohdon liikkeenjohdollisia taitoja sekä edesautetaan uusien alihankintaverkostojen muodostumista. Projektin päähyötyjinä ovat osallistuvat yritykset. Lisäksi yritysten asiakkaat ovat hyötyneet saadessaan parempilaatuisia tuotteita kilpailukykyisempään hintaan ja koko Etelä-Karjala-Kymenlaakso saadessaan uusia veronmaksajia ja osaamista alueelleen. Yritysyhteistyö jatkuu projektin jälkeenkin tiiviimpänä ja laajempana, kun pkyritysten yhteydenotto- ja avunpyyntökynnys yliopistoon madaltuu. Hankkeeseen osallistuneita yhteistyökumppaneita ovat muun muassa ammattiliitot, rahoittajat, oppilaitokset, osaamiskeskukset, kehitysyhtiöt ja toiset hankkeet. Yhteistyötä näiden tahojen kanssa on ehdottomasti pystyttävä jatkamaan. Näin voidaan eri toimijoiden yhteistyöllä parantaa kehityskykyisen teollisuuden kilpailukykyä. Rakennusalan yritykset tutustumassa suomalaisten järjestämiin asuntomessuihin Pietarissa. Lemcon Oy:n kerrostalokohde Pietarissa on herättänyt suurta mielenkiintoa suomalaisten rakennusliikkeiden keskuudessa. 5 Yritysten tuotantohenkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja uusien alihankintaverkostojen luominen ovat Time-hankkeen keskeisiä tavoitteita.

4 ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUSIM A30674 Pirtu-hanke Kesto Kokonaisbudjetti EAKR ja valtion tuki Toteuttaja Kehitysyhtiö Posintra Oy Vene vie Itä-Uudenmaan saaristoon katsomaan paikkoja, joista pirtu Porvooseen tuotiin. Itä-Uusimaa vie matkailijat kieltolain aikaan PIRTU-hankkeessa on kehitetty kieltolain aikaisista tapahtumista ja tarinoista uusia matkailutuotteita ja palveluja saaristoyrittäjille. Itä-Uudenmaan saaristossa pirtun salakuljetus oli erittäin vilkasta kieltolain aikana Tämä historiallisesti merkittävä kausi muistetaan vielä tarinankertojat elävät. Hanke on ollut hyvin konkreettinen ja käytännönläheinen. Ensin kysyttiin yrittäjiltä, miten he haluavat lähteä kehittämään omaa liiketoimintaansa. Hankkeeseen on osallistunut 30 tahoa ja yli 90 henkilöä. Nämä ovat pääasiassa kulttuurin ja matkailun toimijoita Itä-Uudeltamaalta. Draaman ammattilaiset ovat antaneet koulutusta oppaille ja muille matkailualan työntekijöille. Konkreettiseksi tuotteeksi saatiin kävelmä nimeltään Trokareiden jalanjäljillä. Kävelemään pääsee mukaan sekä Porvoon vanhassa kaupungissa että saaristossa, jonne vuokravene vie katselemaan paikkoja, josta pirtu Porvooseen tuotiin. Pirtu-teemaa on nostettu esille myös harrastelijanäyttämöllä. Ammattiohjaajan valmennuksessa tehtiin näytelmä Smugglarkungen, jota esitettiin täysille katsomoille keväällä Ammattiohjaajan valmennuksessa tehtiin näytelmä pirtutrokareista: Smugglarkungen. Kuva: Ulrika Andersson Pirtu-aiheisia teemanäyttelyitä järjestettiin hankkeen aikana sekä Porvoossa että Helsingissä. Vaikka Pirtu-hanke päättyi , tuote jää elämään jopa kasvaa uusiin mittoihin: Pohjoismaiden ministerineuvoston saaristoyhteistyö on kiinnostunut tästä historiallisesta teemasta. On mahdollista, että saaristoverkkoon kuuluvat yritykset jatkavat teeman syventämistä ainakin Virossa ja Ruotsissa. Pirtu-aiheiset näyttelyt herättivät suurta kiinnostusta Porvoossa ja Helsingissä. Kuva: Kristoffer Åberg 7

5 ANTA-HÄME KANTA-HÄME KANTA-HÄME KANTA-HÄME KANTA-HÄME KANTA-HÄME KANTA-HÄME KANTA-HÄME KANTA-HÄME KANTA-HÄME KANTA-HÄME KANTA-HÄME KANTA-HÄME KANTA-HÄME KANTA-HÄME Tutkijaverkosto levittää YTYÄ -hankkeessa saatuja tuloksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Golfkentät ovat yksi varteenotettava lähitulevaisuuden käyttökohde ekoteollisuuspuistossa kierrätysmateriaaleista valmistetuille viherpinnoitteille. Koulukulttuurin sekä koulun ja työelämän välisen yhteistyön kehittäminen yrittäjyyskasvatuksen keinoin Biojalostamo ja ekoteollisuuspuisto kestävän liiketoiminnan innovaattoriksi Envi Grow Park -hankkeen tavoitteena oli luoda edellytykset ja käynnistää bio jalostamo ja ekoteollisuuspuisto Forssaan. Hankkeen tuloksina tuotettiin selvitykset ja katelaskelmat : - suljetun kierron energiatehokkaalle vihanneskasvihuoneelle - kierrätysmateriaaleja hyödyntävälle viherpinnoitteiden tuotannolle - erikoiskasvien arvo-osien hyödyntämiselle - integroidulle bioetanolin ja valkuaisrehun tuotannolle. Lisäksi laadittiin ekomarkkinoinnin konsepti sekä ekoteollisuuspuiston toimintamalli. Ekoteollisuuspuistoa markkinoitiin alan potentiaalisille yrittäjille. Hankkeen puitteissa järjestettiin kansallinen vas - tuullisen kierrätysliiketoiminnan seminaari Forssassa. Hankkeen tuottama konsepti sai Innosuomi kunniamaininnan. A Envi Grow Park Kesto Kokonaisbudjetti EAKR ja valtion tuki Toteuttaja Agropolis Oy 8 S10358 YTYÄ Kesto Kokonaisbudjetti ESR ja valtion tuki Toteuttaja Tampereen yliopisto YTYÄssä kehitetään yrittäjyyttä ja sitä lisääviä oppimisympäristöjä, joissa toiminnallisuus ja käytännönläheisyys korostuvat. Toimintamallien olennaisena osana on opetushenkilöstön tukena oleva moniammatillinen toimijaverkosto, jossa mukana ovat mm. oppilashuolto, toisen asteen ammatillinen koulutus, yritykset, nuorisotoimi sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Verkoston avulla on luotu oppilaiden syrjäytymisriskin tukemiseen uudenlaisia oppimisen menetelmiä, joissa hyödynnetään rikastavia oppimisympäristöjä ja työssäoppimista. Koulujen ja työelämän henkilöstölle annetussa koulutuksessa on avattu yrittäjäksi kasvamisen mahdollisuuksia todellisen työelämäyhteistyön aikaansaamiseksi. YTYÄssä kehitettyjä toimintamalleja ovat muun muassa: OPE-TET, SYVENNETTY OPPILAS-TET, TUOTEPROJEKTIT. Kokonaisuudes saan koulukulttuuria on kehitetty rikasta vaksi yhteisöksi, jossa painottuu aito yhteisöllisyys, vastuu, vuorovaikutus ja luovuus. YTYÄssä tutkimuksella tuotettua tietoa on hyödynnetty laajasti koulukulttuurin kehittämisessä. YTYÄn tutkijaverkosto levittää tuloksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Välivalotus ja -istutus parantavat oleellisesti modernin suljetun kierron vihanneskasvihuoneen satotasoa. Kuva: Risto Tahvonen, MTT 9 Koulutuksessa on avattu teitä yrittäjyyteen.

6 KYMENLAAKSO KYMENLAAKSO KYMENLAAKSO KYMENLAAKSO KYMENLAAKSO KYMENLAAKSO KYMENLAAKSO KYMENLAAKSO KYMENLAAKSO KYMENLAAKSO KYMENLAAKSO KYMENLAAKSO KYMENLAAKSO KYMENLA 10 S10037 Luovat alat Kotka-Hamina Kesto Kokonaisbudjetti ESR ja valtion tuki Toteuttaja Cursor Oy Luovat alat suuntaa suurille markkinoille Luovien alojen yritykset saavat räätälöidyt neuvonta- ja liiketoiminnan kehittämispalvelut ohjelman projektihenkilöstön työnä sekä Cursorin ja yhteistyökumppaneiden tarjoamina yrityspalveluina. Liiketoiminnan kehittäminen sisältää yrittäjäsparrauksen asiakastapaamisissa sekä kehittämiseen liittyvien ohjeiden, suunnitelmien ja hakemusten tekemisen. Liiketoiminnan kehittämis- ja kansainvälistymissuunnitelmia tehdään yrityskohtaisesti. Yrittäjien verkostoituminen oikeiden ryhmien kanssa on hyvässä vauhdissa, ja sen tuloksena on tehty mm. yhteismarkkinointisuunnitelmia ja konkreettisia myyntitapahtumia. Useat yrittäjät haluaisivat verkostoitua myös kansainvälisesti. Se on ensisijaisen tärkeää niin laadun kehittymisen kuin markkinoinninkin kannalta. Luovat alat Kotka-Hamina-ohjelma oli mukana luomassa Helsingin, Tampereen ja Kotkan kaupunkien välistä Pietarin Helsinki-keskuksen yhteistyösopimusta luovien alojen kehittämisen osalta. Kolme alueen yrittäjää oli mukana myös maailmannäyttelyssä Kiinan Shanghaissa. Yrittäjille tarjotaan tuotanto- ja myyntitilapalvelua Cursorin verkkopalvelujen osoitteessa sekä henkilökohtaisen neuvonnan avulla. Tilojen analysointi ja tarkoituksenmukaisuuden tutkiminen ovat olleet osana yrittäjäsparrausta. Käsi- ja taideteollisen alan toimijat ovat etsineet yhteistä myyntitilaa, ja heitä on tuettu mm. liiketoimintamallien kehittämisessä sekä kustannuslaskennassa. Luovat alat -hankkeen ansiosta on vuoden 2010 loppuun mennessä perustettu 12 uutta yritystä ja tehty 200 asiakastapaamista. SAFGOF-hankkeessa tehdyllä mallinukella voidaan arvioida mm. öljyntorjunta-alusten optimaalinen sijoittelu ottaen huomioon todennäköiset onnettomuuspaikat. Suomenlahden meriliikenteen riskienhallinta on mallinnettu Hankkeen lopputuotteena on syntynyt riski- ja päätösanalyysityökalu, jonka avulla voidaan tarkastella merenkulun riskienhallintakeinojen vaikuttavuutta. Mallin avulla voidaan arvioida esimerkik si, että seuraavan 20 vuoden aikana Suomenlahdella tapahtuu 33 %:n todennäköisyydellä vähintään yksi öljyvuotoon johtava tankkerin törmäys toiseen laivaan. Kehitettyjen onnettomuusmallien mukaan seuraavan viiden vuoden aikana ennakoitu 60 % kasvu vuoteen 2015 mennessä voi kolminkertaistaa onnettomuusriskin vuoden 2007 liikennemääriin verrattuna. Mallinnuksella voidaan arvioida myös esimerkiksi öljyntorjunta-alusten optimaalista sijoittelua ottaen huomioon toden näköisimmät onnettomuuspaikat ja niiden lähialueiden luontoarvot. Samoin voidaan arvioida meriturvalli - suus hankkeiden vaikutusta ennen niiden toteuttamista. Hankkeessa on selvitetty lisäksi meriliikenteen turvallisuusmääräyksiä ja -ohjauskeinoja, arvioitu niiden toimivuutta ja tehty ehdotuksia ohjauskeinojen parantamiseksi laajan asiantuntijakyselyn perusteella. SAFGOF-hankkeessa tehty poikkitieteellinen mallinnusurakka on toistaiseksi ainoa laatuaan maailmassa. A30377 ja A30854 SAFGOF, Suomenlahden meriliikenteen kasvu - näkymät Kesto Kokonaisbudjetti EAKR ja valtion tuki Toteuttaja Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry. 11

7 PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄ Upeeta 3 -hankkeessa kehitetään uusia työhyvinvointimalleja, joita voidaan soveltaa sekä nuorille että ikääntyville työntekijöille valtakunnallisesti. Kuvat: Pirjo Orava Päijät-Häme käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan huippualueeksi Kolmivuotisella hankkeella on ollut keskeinen merkitys suomalaisen innovaatiopolitiikan kehittämisessä. Työtä on tehty käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan ja käytännön työkalujen kehittämiseksi. Sen pohjalta työ- ja elinkeinoministeriö on ottanut suomalaiseen innovaatiopolitiikkaan teknologialähtöisen innovaatiopolitiikan rinnalle käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan. Hanke on edistänyt merkittävästi sitä, että Päijät-Hämettä pidetään Suomen innovaatiopolitiikan mallialueena. Projektin toimintaa on leimannut poikkitieteellisyys ja erilaisten rajapintojen ylittäminen. Tutkijat ovat edustaneet eri tieteenaloja, ja näin on voitu tuoda monenlaista osaamista ja erilaisia näkökulmia yritysten ja erilaisten organisaatioiden kehittämiseen. Hanke on niittänyt hyvää mainetta sekä Suomessa että ulkomailla. Näin on rakennettu pohjaa myös kansain - väliselle yhteistyölle. A30168 Päijät-Häme käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan huippualueeksi; tutkimus- ja kehittämisohjelma Kesto Kokonaisbudjetti EAKR ja valtion tuki Toteuttaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto/lahti School of Innovation S11284 Upeeta 3 Uutta palveluliiketoimintaa ennalta ehkäisyn ja työhyvinvoinnin avuksi Uusia eväitä työhyvinvoinnin kehittämiseen Kuva: Tiina Bragge 12 Kesto Kokonaisbudjetti ESR ja valtion tuki Toteuttaja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES) Upeeta 3 -hankkeessa kehitetään yritysten yhteistyötä työhyvinvointi-kysymyksissä. Hankkeen perustama ja koordinoima TUKEVA-yhteistyöverkosto kokoaa yhteen ne alueen yritykset, jotka etsivät uusia, yhteisiä malleja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tarkastelun keskeisessä roolissa ovat yritysten omistamat työterveyshuollot, niiden taustayritykset sekä palvelun tuottajat. Verkostoon kuuluu 250 yritystä, joissa on lähes työntekijää. Heille kehitetään ja etsitään uusia valtakunnallisia työhyvinvointimalleja. Kohderyhminä ovat nuoret ja ikääntyvät työntekijät. Ohjelma sparraa yli 55-vuotiaita työntekijöitä huolehtimaan työhyvinvoinnistaan, jotta työura jatkuisi mahdollisimman pitkään ja työuran päätyttyä voisi jäädä terveenä eläkkeelle. Pilotoitavia kohderyhmiä ovat naisesimiehet, tuotannon esimiehet ja matkustavat asentajat. Heille on kehitetty Milotyökalu, jonka avulla löytyy työn ilo ja sitä kautta työhyvinvointi. Poikkitieteellisyydessä ja rajapintojen ylittämisessä piilee innovaatiotoiminnan tulevaisuus. Käytännön työkalujen kehittämisellä on haettu eväitä Päijät-Hämeen innovaatiopolitiikkaan. 13 Kuva: Maiju Saari

8 SIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMAA UUSIMA Työtä, tietoa ja työvoimaa -hankkeessa on maahanmuuttajia valmennettu työnhakuun. Toisille maahanmuuttajille on riittänyt pienikin apu työpaikan löytämisessä. Håkansbölen kartanopuisto kunnostetaan alkuperäiseen asuunsa A30157 HÅKANSBÖLEN KARTANON KUNNOSTUS JA RESTAUROINTI Kesto Kokonaisbudjetti EAKR ja valtion tuki Vantaan Hakunilassa sijaitsee Håkansbölen kartano, jonka kaupunki osti vuonna Tavoitteena on kartanopuiston kunnostaminen 1900-luvun alun asuun. Tuolloin puisto oli komeimmillaan. Puistosta halutaan saada sekä matkailukohde että kokoontumispaikka Hakunilan asukkaille. Keskeisimmät toimenpiteet ovat kartanopuiston polkuverkoston palauttaminen ennalleen, vanhojen puiden hoito ja uusien istuttaminen. Samalla puistoon rakennetaan käytön ja kunnossapidon edellyttämät rakenteet, kalusteet ja varusteet. Tämä tarkoittaa valaisimien, istuinten ja roska-astioiden asentamista niin, että ne sopeutuvat kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Kartanopuisto muodostaa lähialueen asukkaille korkeatasoisen ja hyvin hoidetun viheralueen, jollaista he ovat jo pit - kään kaivanneet. Puistosta on tarkoitus kehittää myös merkittävä puutarhataiteellinen matkailukohde, jossa käy kansainvälisiäkin vieraita. Toteuttaja Vantaan kaupunki 14 S10573 TYÖTÄ, TIETOA JA TYÖVOIMAA Kesto Kokonaisbudjetti ESR ja valtion tuki Toteuttaja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto/itäinen sosiaaliasema Työtä työttömille maahanmuuttajille Työtä, tietoa ja työvoimaa projektia on tehty Helsingissä Itäisellä sosiaaliasemalla. Sen kohderyhminä ovat Itä- Helsingissä asuvat maahanmuuttajataustaiset työttömät ja työvoimaa tarvitsevat työnantajat. Keskeisin toimenpide on työvalmennus eli työnhakijoiden henkilökohtainen avustaminen työnhaussa. Työvalmennuksen ydin on asiakkaan henkilökohtaisessa kohtaamisessa elämäntilanteen, koulutus- ja ammattitaustan kartoittamisessa sekä toiveiden ja mahdollisuuksien, unelmien ja pettymyksien esiin saamisessa. Elämäntilanteen pohjalta asiakkaita on ohjattu työnhakuun, koulutuksiin ja muihin julkishallinnon ja yhteisöjen palveluihin. Monille asiakkaille on riittänyt pieni avustaminen työpaikan löytämisessä tai työhakemuksen täyttämisessä. Toisten kanssa on kuljettu rinnakkain pitkiäkin työllistymispolkuja koulutuksien ja elämän ongelmatilanteiden selvittelyissä. Työvalmennuksen lisäksi projekti on tehnyt yhteistyötä yritysten kanssa avustamalla rekrytoinnissa ja opastamalla työhallinnon tukien käytössä. Toimintaan on kuulunut myös maahanmuuttajajärjestöjen tukeminen ja monikulttuurisen verkoston toiminnan vahvistaminen. Vanhojen puiden hoitamisella ja uusien istuttamisella on Håkansbölen kartanopuistoa saatettu alkuperäistä muistuttavaan tilaan. Kormuniitynojan tekolampialue oli ennen kunnostamista varsinainen pusikko. Nyt on lampi ja sen ympärillä oleva kivetys palautettu alkuperäiseen, komeaan asuunsa. 15 Kuvat: Riitta Salasto

9 ARSINAIS-SUOMI VARSINAIS-SUOMI VARSINAIS-SUOMI VARSINAIS-SUOMI VARSINAIS-SUOMI VARSINAIS-SUOMI VARSINAIS-SUOMI VARSINAIS-SUOMI VARSINAIS-SUOMI VARSINAIS-SUOMI VARSINAIS-SUOMI VARSIN StudieFlex hoppas att modellerna delvis skall fungera på egen hand som ett gott stöd i studerandes skolvardag. Kuva: Axxell Turun keskustassa sijaitsevasta Fortuna-korttelista tulee varsi naissuomalaisen osaamisen, kulttuurin ja historian kohtaamispaikka. StudieFlex - handledning för ungdomar i Åboland Fortuna-kortteli on yksi vanhimmista Turun keskustan kortteleista. Kuva: Anttinen Oiva arkkitehdit Oy 16 S10468 StudieFlex Tidsschema Totalbudget ESR och statsstöd Verkställare Axxell utbildning Ab StudieFlex jobbar med att ta fram och utveckla konkreta stödmodeller som utbildningsanordnare och andra aktörer kan ha nytta av i arbetet med att förhindra och förebygga utslagning och marginalisering bland ungdomar. I Åboland finns redan många olika typer av stödformer för ungdomar men kontakten och koordineringen mellan dessa har inte varit optimal. StudieFlex inledde sitt arbete med att kartlägga hur stödfältet i regionen såg ut samt att därifrån utveckla sådana stödmodeller som kan bli bestående efter projekttidens slut. StudieFlex arbetar mycket kring att de stödåtgärder som riktas till ungdomar skall vara ändamålsenliga, stödet som ges bör inte vara hjälpen som stjälper utan istället sporra och utveckla ungdomen i ökad ansvarskänsla om sitt liv och i sina studier. I ett led mot att sporra och låta studerande utveckla sin ansvarskänsla har StudieFlex initierat en kurs i Känslofärdigheter. Kursen erbjuds studerande vid Axxell Pargas som en valfri kurs som ger en studievecka. Folkhälsans tonårspoliklinik i Åbo står för undervisningen som sker i Axxells utrymmen. Projektet strävar till att de stödmodeller som utarbetas skall ha praktisk förankring i skolvärlden och framförallt i huvudmannens, Axxells, organisation. StudieFlex hoppas att modellerna delvis skall fungera på egen hand som ett gott stöd i studerandes skolvardag. Resultatet av StudieFlex arbete kommer att bli ett tätare och tydligare samarbetsnätverk samt bestående stödmodeller som kan användas av utbildningsanordnare och andra aktörer. Genom att utbildningsanordnare och övriga aktörer arbetar enligt StudieFlex modeller kommer det att medföra att studerande som riskerar utslagning får ändamålsenligt stöd. Indirekta resultat kan även vara ett minskat antal studieavbrott inom främst yrkes utbildningen i Åboland samt en ökad transparens inom den redan existerande verksamheten för ungdomar. Det senare leder till att de tillgängliga stödtjänsterna för ungdomar utnyttjas flitigare. Serum Olohuone turkulaisille ja turisteille Fortuna-kortteli on Turun ydinkeskustan vanhimpia kortteleita. Siitä kehitetään Fortuna-hankkeen myötä ainutlaatuinen kauppakortteli, matkailukohde ja vapaaajanviettopaikka, josta tulee varsinaissuomalaisen osaamisen, kulttuurin ja historian kohtaamispaikka. Kehittämishankkeessa Turun kaupunki ja kumppanit tekevät sisäpiha-alueesta rakennuksineen elämyksellisen viihtymis- ja ostospaikan. Tavoitteena on luoda Turun keskustaan kaupallinen designkeskus - uudenlainen kauppakortteli, jossa alueen kulttuuri esittäytyy kuluttajille. Fortuna-kortteli tarjoaa näyteikkunan nimekkäisiin kansainvälisiin, suomalaisiin ja erityisesti Turun seudun käsityöja muotoilualan yrityksiin, tuotteisiin ja palveluihin. Fortuna-hankkeessa selvitetään koko korttelin kehittäminen pitkällä aikavälillä, tarkistetaan rakennusten kunto ja suunnitellaan kauppakeskuksen liiketoimintamalli. A31157 Fortuna-korttelin kehittämishanke Kesto Kokonaisbudjetti EAKR ja valtion tuki Toteuttaja Turun Seudun Kehittämiskeskus 17

10 YLIMAAKUNNALLINEN YLIMAAKUNNALLINEN YLIMAAKUNNALLINEN YLIMAAKUNNALLINEN YLIMAAKUNNALLINEN YLIMAAKUNNALLINEN YLIMAAKUNNALLINEN YLIMAAKUNNALLINEN YLIMAAKUNNALLINEN YLIMAAKUNN REKRY-AMARE -hankkeessa otetaan oppia niiltä EU-mailta, jotka ovat onnistuneet työperäisten maahanmuuttajien rekrytoinnissa. Kuvat: Rekry-Amare/Mattias Spies Suomalainen ympäristöosaaminen maailman markkinoille Energia- ja ympäristöalan globaalit markkinat ovat suuret. Suomesta löytyy alan tutkimukseen ja liiketoimintaan liittyvää huippuosaamista. Suomalaisten yritysten osuus maailman markkinoilla voisi olla nykyistä suurempi. Innovaatioputkesta yritystoimintaa hanke auttaa ympäristöalalla toimivia julkisia laitoksia ja PK-yrityksiä inno - vaatioiden kaupallistamisessa ja kansainvälisille markkinoille pääsyssä. Hanke on konkreettinen. Se sisältää 50 innovaatioaihiota 35 yrityksestä ja useista julkishallinnon tahoista. Yrityksille on etsitty pääomasijoittajia ja muita rahoittajia sekä etsitty asiakkaita kansainvälisiltä markkinoilta ja tehty yrityskohtaisia liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelmia. Työssä on keskitytty ympäristömonitorointiin sekä materiaali- ja energiatehokkuuteen. On luotu uudentyyppisiä innovaatioita, kaupallistettu tuotekehityshankkeita ja hankkeen myötä on syntynyt myös aivan uusia yrityksiä. A30069 Innovaatioputkesta yritystoimintaa Kesto Kokonaisbudjetti EAKR ja valtion tuki Toteuttajat Green Net Finland ry, Culminatum Ltd Oy, Helsingin yliopisto, Hämeen ammatti - korkeakoulu, Ilmatieteen laitos, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, STOK Posintra Oy - Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus, Suomen ympäristökeskus ja Turku Science Park Oy. S11306 REKRY-AMARE Kesto Kokonaisbudjetti ESR ja valtion tuki Toteuttajat Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia (Lahden ja Kouvolan yksikkö) Osatoteuttajat Hämeen ammattikorkeakoulu, Hyvinvointialan osaamiskeskittymä; Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto; Heinolan työ- ja elinkeinotoimisto; Kouvolan työ- ja elinkeinotoimisto; GEKO- Association for European and Local Politics (Berliini, Saksa), Adam Mickiewicz University, Centre for Migration Studies (Poznan, Puola), GEMS Northern Ireland Limited (UK, Belfast), Dublin Ballymun Job Centre (Dublin, Irlanti), Jaan Tõnisson Institute (Tallinna, Viro) Työperäistä maahanmuuttoa edistetään toisilta oppimalla REKRY-AMARE-hankkeen tavoitteena on tukea akateemisten ja erikoiskoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä. Hanke selvittää onnistuneen rekrytoinnin edellytyksiä ja hyödyntää muiden EU-valtioiden hyviä kokemuksia. Iso-Britannialla, Irlannilla ja Saksalla on pitkä kokemus työperäisestä maahanmuutosta. Viro ja Puola ovat EU:ssa tärkeät akateemisten ja erikoiskoulutettujen maahanmuuttajien lähtömaita. Näissä maissa olevia malleja pyritään soveltamaan suomalaisiin työmarkkinoihin. Hanketta tehdään yhteistyössä työvoimahallinnon, rekrytointiyritysten ja sosiaali- ja terveydenhoitoalan työyhteisöjen, yritysten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on tulevan työvoiman integroituminen suomalasille työmarkkinoille mahdollisimman joustavasti. Piirros: Seppo Leinonen Suomalainen ympäristöosaaminen on maailman huippuluokkaa. Innovaatioputkesta yritystoimintaa -hankeella etsitään laajempia maailman markkinoita alan keksinnöille. Kuva Jani Poutiainen (IL) 19

11 Päijät-Häme Etelä-Karjala Kanta-Häme Varsinais-Suomi Kymenlaakso Uusimaa HÄMEEN ely-keskus EU-rakennerahoitusyksikkö PL 29 (Kirkkokatu 12) Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Etelä-Suomen EU-yksikkö PL 50 (Hämeenkatu 9) LAHTI