1 R Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 R 2009. Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti"

Transkriptio

1 1 R 2009 Teemana logistiiikka: Isto Kiviniemen John Nurminen Prima keskittyy taidelogistiikkaan Venäjän varastoala vetää henkeä Ust-Lugan jättisatama Valeri Shljamin: Uusin teknologia avaa mielenkiintoisia yhteistyömahdollisuuksia Ulkomaankaupan logistiikan merkitys Venäjän talouden kasvulle Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 1

2 Teemana logistiiikka: Isto Kiviniemen John Nurminen Prima keskittyy taidelogistiikkaan Venäjän varastoala vetää henkeä Ust-Lugan jättisatama Valeri Shljamin: Uusin teknologia avaa mielenkiintoisia yhteistyömahdollisuuksia Ulkomaankaupan logistiikan merkitys Venäjän talouden kasvulle 1 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 5 Ajankohtaista asiantuntijalta: kansainvälistymisneuvoja Erja Laakso 6 Vieraana Venäjän kaupallisen edustuston johtaja Valeri Shljamin 9 Haastattelussa Finnveran asiantuntijat: Vieläkö Venäjä-hankkeisiin saa rahoitusta Talous, laki, tulli Tulliuutisia 10 Lakiuutisia 12 Katsaus Venäjän talouteen 14 Talousuutisia 16 Ulkomaankaupan logistiikka Venäjän talouden kehittämisen lähtökohtana? 18 Teemana logistiikka 22 Taidelogistiikka on tarkkaa käsityötä 25 Venäjän varastoala vetää henkeä suomalaiset toimijat luottavaisina 28 Ust-Lugan satama Mahdollisuuksia Rostovin alueella vahva elintarvike- ja teollisuustausta 30 Bisnesuutisia 32 Kolumni: Moscow-City 37 SVKK:n toimintaa 38 SVKK:n uudet jäsenet 40 1 R 2009 S u o m a l a i s - V e n ä l ä i s e n k a u p p a k a m a r i n j ä s e n l e h t i Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 5 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 17/2009 Kannen kuvassa Isto Kiviniemi Valokuva: Laura Pohjavirta Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, Helsinki postiosoite: PL Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Maisa Moijanen Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Annika Peitsara p. (09) , annika.peitsara@finruscc.fi Mediakortti: mediakortti Toimituksen sähköposti venla@finruscc.fi Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy ISSN

3 Pirjo Peltola, päätoimittaja Päätoimittajankatsaus Valoa näkyy jo M Vuosi 2009 on päässyt hyvään vauhtiin ja lamaa esiin manaavien uutisten lomassa pilkahtelee aika ajoin toiveita orastavasta nousukaudesta. Elämä jatkuu ja kauppaa käydään edelleen Suomen ja Venäjän välillä. Tässä lehdessä Venäjän kaupallisen edustuston johtaja Valeri Shljamin varoittaa vaipumisesta passiivisuuteen. Reaalitalous ei pysähdy, ja Venäjän talouden kasvuennusteet tälle vuodelle ovat edelleen plussan puolella, 2 3 %. Hän näkee, että kriisi avaa tilaisuuksia uusille innovaatioille ja katsoo tässä erityisesti pk-yritysten suuntaan. SVKK teki tammikuussa syksyn 2008 Venäjä-kaupan barometrin jatkotutkimuksen, jolla selvitettiin talouskriisin vaikutuksia yritysten toimintaan. Sanomattakin on selvää, että vuoden alun mielialat eivät yleisesti olleet korkealla. Ilmapiiri tuntuu silti olevan lähinnä odottava, vaikka sekä viennin että Venäjän liiketoimintojen kaikki mittarit kääntyivät alaspäin. Vienti Venäjälle oli kuluneen kuuden kuukauden aikana kasvanut 16 %:lla yrityksistä. Lähes puolet vientiä harjoittaneesta185 yrityksestä kertoi toimintansa supistuneen. Eniten kriisi rokotti teollisuutta ja kauppaa. Palvelualoilla tilanne ei ole yhtä masentava, vaikka saldoluku laskikin niukasti miinuksen puolelle. Tulevan kevään odotuksissa on jo nähtävissä lievää optimismia, sillä 22 % yrityksistä uskoo viennin kääntyvän nousuun ja valtaosa odottaa tilanteen pysyvän entisellään. Noin kolmasosa yrityksistä arvelee laskun jatkuvan. Venäjällä liiketoimintaa harjoittavista yrityksistä 20 % raportoi toimintansa vielä kasvaneen ja 43 %:lla toiminta supistui. Haasteltuja yrityksiä oli 193. Huonoiten meni teollisuudella ja kaupalla. Kaupan edustajat arvelevat laskusuuntauksen jatkuvan vielä seuraavat puoli vuotta. Liiketoimintojen virkistymistä odottaa 26 %. Parhaiten kriisissä ovat pärjänneet suuret ja keskisuuret yritykset. Valoisimpana tulevaisuuden näkee palveluala. Barometrissä selvitettiin myös yritysten suhtautumista Venäjään markkina-alueena ja kysyttiin aikeista panostaa Venäjä-toimintoihin. Vastauksista voi päätellä, että jotain on jo opittu 90-luvun lopun taantumasta. Nyt uskalletaan katsoa pidemmälle, eikä markkinoilta aiota vetäytyä. Yrityksillä on valmiudet odottaa nousukautta, joka eri tahojen arveluiden mukaan voi Venäjällä kiihtyä täyteen vauhtiin yhtä varoittamatta kuin alkoi taantumakin. Syksyllä 65 % yrityksistä aikoi panostaa lisää Venäjälle ja tammikuussa näitä panostus- ja investointihalukkaita yrityksiä oli kriisistä huolimatta lähes puolet haastatelluista ja toinen puolisko aikoi pitää tilanteen entisellään. Kun kysymys on globaalista talouden myllerryksestä, on päivänselvää, että kriisi on haitannut useimpien yritysten toimintaa. Voittajiakin löytyy vientitoiminnoissa 11 % palveluyrityksistä kertoi hyötyneensä kriisistä ja noin puolet vastaajista koki, että tilanne ei ole vaikuttanut millään tavoin. Eniten kriisi on haitannut kauppaa ja teollisuutta. Näistä 15 %:lle vaikutukset ovat olleet erittäin kielteisiä: tilaukset ovat loppuneet tai vähentyneet, projektit ovat siirtyneet, asiakkailla on rahoitusongelmia jne. Jos huonoa, niin aina tulee jotain hyvääkin. Hyvä asia on muun muassa se, että kriisi karsii markkinoilta epätervettä kilpailua. Myönteisesti otetaan vastaan myös asiakkaiden aktivoituminen. Yritysten toimintaedellytyksiä on parantanut vuokratason laskeminen. Ja mikä hienointa kriisi on synnyttänyt uusia ideoita. Yritykset kertovat, että on avautunut aivan uusia markkinoita ja työtilaisuuksia. Tulevaisuutta, varsinkaan talouden liikkeitä ei voi eksaktisti ennustaa, mutta kuten ihmiskunnan tulevaisuutta pohtiva umpioptimisti, avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja sanoo, voimme aina vaikuttaa tulevaan: Tiedämme minne olemme menossa vasta kun olemme siellä. Mutta me voimme kurkistella, arvailla, toivoa ja varoa koko ajan muistaen, että me emme vain matkaa tulevaisuuteen, me myös teemme tulevaisuutta. Ja ihan varma tieto on se, että heinäkuun 26. päivänä vuonna sekä Merkurius että Venus kulkevat samaan aikaan Auringon kiekon yli. (Esko Valtaoja, Avoin tie kurkistuksia tulevaisuuteen, 2004) 3

4 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin palvelut Tietopalvelut Jäsenpalvelut Asiantuntijapalvelut liiketoimintaneuvonta juridiset palvelut taloushallinnon palvelut teknologia-alan palvelut palvelupuhelin (09) (klo ) Koulutus koulutustilaisuudet pitkäkestoiset koulutusohjelmat asiantuntijaluennot yrityksille räätälöity koulutus vertaisryhmät Markkinatutkimukset toimiala-, tuote- ja toimitilakartoitukset markkinakatsaukset kohdennetut asiakas- ja partnerietsinnät asiakkaiden, partnereiden ja kilpailijoiden taustatutkimukset jne. kilpailutilanne, hinnoittelu, markkinasuhteet jakelu ja myyntistrategia lainsäädäntökartoitus Painotuotteet Venäjän-kaupan oppaat eri liiketoiminnan vaiheisiin julkaisut taloushallinnon ja lainsäädännön tarpeisiin aluekatsaukset tullaukseen ja sertifiointiin liittyviä teoksia rekisterit ja osoitteistot Markkinapalvelut Jäsentiedotus painettu n. 50-sivuinen Venla-jäsenlehti 5 kertaa vuodessa Venäjän bisnes-, laki-, tulli- ja makrotalouden uutisia uutisotsikot sähköpostitse pikatiedotteet sähköpostitse Jäsentilaisuudet aamukahvitilaisuudet vapaamuotoiset verkottumistilaisuudet konsultointitilaisuudet Markkinointi liikeyhteyksiä-palsta internetissä mahdollisuus esiintyä SVKK:n koulutus- ja jäsentilaisuuksissa mahdollisuus kirjoittaa vieraskynäartikkeli Venlaan mahdollisuus jättää omia esitteitä SVKK:n Venäjän toimipisteisiin venäläisten yritys- ja viranomaisdelegaatioiden tapaamiset Jäsenalennus palveluista 25 % alennusta SVKK:n oman työn osuudesta Vaikuttaminen osallistuminen Suomen ja Venäjän kaupan välisten talous- ja kauppapoliittisten ja kaupan kehittämiseen liittyvien asioiden käsittelyyn Kansainvälistymisohjelmat markkinaselvitys- ja markkinointimatkat markkinointiviestintäohjelmat vientirenkaat messut ja oheispalvelut Toiminta-apu kaupalliset edustajat operatiivinen apu 4

5 Ajankohtaista ASIANTUNTiJALTA Kysymysten tilkkutäkki Kuva SVKK M Erjaa sinulle on puhelu kuuluu kännykästäni toimistosihteerimme Natalia Shenin ystävällinen ääni. Hänelle ohjautuvat kaikki sellaiset puhelut, joiden soittaja on ottanut yhteyttä Kauppakamarin vaihdenumeroon ja joka aloittaa ongelmavyyhdin purkamisen spontaanisti Natalian kanssa tyyliin minä en tiedä mistä saisin tietoa kun tilanne on sellainen että Monensorttista tietoa tarvitaan Venäjän kaupan tilanteisiin niin alkumetreillä kuin jo pidemmälle kehittyneissä liiketoimintakiemuroissa suomalaisten ja venäläisten yritysten välillä. Olen viime kesästä saakka toiminut Kauppakamarilla kansainvälistymisneuvojana ja tyypillinen työpäiväni koostuu puhelinkeskusteluista suomalaisten yritysedustajien kanssa. Noin kolmannes yhteydenotoista tulee yrityksiltä, joilla ei ole vielä lainkaan Venäjän vientiä tai yhteyksiä Venäjälle on erittäin vähän. Kyse on siis joko aivan aloittelijoista nk. tunnustelijoista tai sitten yrityksistä, jotka jo vakavasti ovat päättäneet mennä Venäjälle, mutta hakevat tietoa, kanavia, yhteyksiä ja tukea olettamuksiinsa ja mielikuviinsa. Jotkut aloittelijat ovat jo jopa saaneet tilauksen Venäjältä ilman suurempaa ennakkopreppausta ja painivat aivan tavallisten arkisten ongelmien kanssa pakatessaan ensimmäistä Venäjä-lähetystään. Kysymysten kirjo Venäjän viennin alkutaipaleella on hyvin monipuolinen: millainen on vientikaupan perussopimus; onkohan tuotteellani ollenkaan kysyntää rajan toisella puolella; tarvitseeko tuotteeni sertifikaattia Venäjälle vietäessä ja mistä sen saa; mitähän venäläinen kuluttaja tykkäisi tällaisesta vempaimesta? Nämä kysymykset ovat kuitenkin varsin järkeviä eivätkä suinkaan kieli huonoista lähtökohdista, vaan viisaasta ja huolellisesta valmistautumisesta tuleviin toimiin naapurimaan markkinoilla. Olen ollut positiivisesti yllättänyt siitä, että suomalaiset yritykset ja yrittäjät ovat runsain joukoin rohkeasti aloittaneet liiketoiminnan Venäjän markkinoilla. Ennakkoluulot ovat huomattavasti hälventyneet verrattuna tilanteeseen 1990-luvun lopussa, jolloin vielä villit mielikuvat ja mafian uhka olisivat varmasti olleet kysymyslistan kärjessä. Suomalaiset yritykset ovat 2000-luvulla ottaneet Venäjän melkeinpä kotimarkkina-alueeksi ja liikkuvat aktiivisesti Venäjällä muuallakin kuin lähialueilla. He ovat löytäneet tuotteilleen kysyntää ja päässeet mukaan Venäjän talouskehityksen myötätuuleen, jota on jatkunut koko 2000-luvun alun tasaisen varmasti. Kun kolmannes neuvontapalveluja käyttävistä on aloittelevia yrityksiä, niin loput kaksi kolmasosaa ovat yrityksiä, jotka ovat jo perustaneet Venäjälle oman yrityksen tai ovat aikeissa lähiaikoina sen perustaa. Myös teollisia tuotantolaitoksia ja niihin liittyviä perustamishankkeita on ollut asialistalla. Liiketoiminnan kehittäminen perinteisestä viennistä liiketoimintaan Venäjän sisämarkkinoille paikalliseksi toimijaksi on ollut parin viime vuoden ajan selvästi keskeisin konsultoinnin aihe. Kaikki tämä kertoo suomalaisten sisukkuudesta ja ennakkoluulottomasta asenteesta Venäjän markkinoita kohtaan. Kaikki yrittäjät varmasti tietävät, että liiketoiminta Venäjällä on sangen haastavaa verrattuna suomalaiseen liiketoimintaympäristöön. Mutta usko Venäjän markkinoiden tulevaisuuteen, yritysten luonnollinen kasvuhakuisuus ja markkinarealiteettien tunnustaminen siivittävät yritysten hankesuunnitelmia Venäjällä ja näin Kauppakamarin palvelutarjottimen kaikki herkut tulevat hyötykäyttöön. Me neuvomme ja autamme käytännössä kaikissa liiketoiminnan vaiheissa alkaen vientitoiminnan valmistelevasta vaiheesta aina yrityksen perustamiseen, henkilökunnan ja tilojen hakemiseen paikallisilta markkinoilta ja tuemme myös yrityksen liiketoimintaa käynnistämisen jälkeen muilla monipuolisilla oheispalveluilla ja koulutustoiminnalla. Tällä hetkellä suurimmat kysymykset liittyvät Venäjän talouden kehitystilaan ja sen mahdollisiin vaikutuksiin venäläisten asiakkaiden maksukykyyn ja ostokäyttäytymiseen. Tätä pohdintaa on käyty läpi monien yritysten kanssa vuoden loppupäivinä kun maailmantalouden uhkapilvet työntyivät myös Venäjän viejien horisonttiin. Markkinat eivät kuitenkaan ole häviämässä Venäjältä vaikka väliaikaista hidastumista on nähtävissä ostojen volyymeissä ja maksuliikenteen takkuamisessa. Hyvät yritysedustajat - ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä vaan kuten sanotaan kysyjä ei eksy. Pyrin tehtävässäni auttamaan yrityksiä heidän konkreettisissa ongelmissaan ja toisaalta pyrin myös kannustamaan yrityksiä panostamaan oman osaamisensa kehittämiseen Venäjän toimissa sekä tarjoamaan yksilöllistä preppausta yrityksen koko henkilökunnalle Venäjä-osaamisen kartuttamisessa. On nimittäin niin, että omasta asenteesta monesti riippuu myös onnistuminen venäläisten kanssa toimittaessa. Meillä on eroja business-käytännöissä ja -rutiineissa, mutta eroavuuksiin tuijottaminen harvoin tuo hyvää lopputulosta. En pyri kaunistelemaan kaupankäynnin arkea venäläisten yritysten kanssa, vaan haluan sanoa kaikille toimijoille: pitäkää jalat maassa, mutta älkää antako jalkojen kasvaa maan sisään. Yritykset läpikäyvät ongelmia matkan varrella, mutta asiat ovat aina selvitettävissä silloin kun kumppaneilla on yhteinen tahtotila: kummatkin haluavat tehdä tulosta ja päästä tuottoisaan liiketoimintaan. Tämän voitontavoittelun ymmärtävät suomalaiset ja venäläiset luojan kiitos samalla tavalla Helsingissä Erja Laakso, kansainvälistymisneuvoja 5

6 VieraanaValeri Shljamin Kriisistä kipinä innovaatioihin Teksti: Pirjo Peltola Kuva: SVKK Venäjän kaupallisen edustuston johtaja Valeri Shljamin korostaa pk-yritysten roolia innovatiivisen yhteistyön moottorina. Nykytilanteessa emme voi jäädä sivullisina katsomaan omaa tuhoamme. Kriisi on nähtävä tervehtymisen aikana, jossa selviytyjiä ovat uusia palveluita ja tuotteita kehittävät innovatiiviset yritykset. Näitä yrityksiä löytyy pk-sektorilta. Shljaminin mukaan talouskriisi vähentää kaupan volyymejä vuonna 2009 sekä Venäjän että Suomen vientiliiketoiminnassa. Hän arvelee jopa, että vuosi 2009 saattaa olla sodanjälkeisen yhteisen taloushistoriamme vaikein vuosi. Passiivisuuteen tai synkistelyyn ei siitä huolimatta ole syytä, sillä Venäjän talouden kasvu jatkuu. Vuonna 2009 odotamme 2 3 % kasvua, kun se on ollut 7 % vuonna Silti kriisi on vakava asia ja vasta myöhemmin keväällä näemme sen vaikutukset, Shljamin toteaa. Shljamin kannustaa etsimään aktiivisesti uusia bisnesmahdollisuuksia. Hän näkeekin positiivisena kehityksenä sen, että taloudessa on käynnissä eräänlainen uusjako, joka tuo pelikentälle uudentyyppisiä pelaajia. Tilanne voi vauhdittaa Venäjän energia- ja raaka-ainevetoisen viennin monipuolistumista. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön kehittämiseksi. Suomi on EU:n jäsen ja monia yhteistyöhankkeita kanavoidaan EU:n ja Venäjän välisten kumppanuusohjelmien kuten Pohjoisen ulottuvuuden kautta. Toistaiseksi on käsitelty lähinnä ekologisia hankkeita, mutta mahdollisuuksia on myös logistiikassa sekä korkean teknologian alalla. Näissä hankkeissa Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta näkyvään asemaan EU:n erityisenä Venäjä-asiantuntijana ja nimenomaan korkean teknologian kysymyksissä, Shljamin maalailee. Valeri Shljaminilla riittää energiaa ja luovaa uteliaisuutta pohtia konkreettisia keinoja Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön kehittämiseksi myös vapaaaikanaan, sillä taloussuhteiden tutkiminen on hänelle suorastaan intohimo ja rakas harrastus. Joulukuussa 2008 harrastus sai merkittävän täyttymyksen, kun filosofian tohtori Shljamin väitteli Pietarin yliopistossa taloustieteiden tohtoriksi. Väitöskirjan aiheena oli Venäjän ulkomaantalouden Pohjois-Eurooppa-strategian muodostuminen (esimerkkinä venäläis-suomalaiset taloussuhteet) Ennen väitöstilaisuutta tutkija-shljaminilta ehti ilmestyä samaa aihepiiriä käsittelevä kirja Venäjän muuttuva liiketoimintaympäristö venäläis-suomalaisen taloussuhteiden kehitys. Maidemme välisten kauppasuhteiden pohdintaan mielenkiintoisen ja reippaasti kantaa ottavan venäläisen näkökulman tarjoava teos on aiemmin ilmestynyt venäjäksi. Olen ollut Suomen ja Venäjän välisen kaupan kanssa tekemisissä yli 30 vuotta eli siitä asti kun vuonna 1975 aloittelin uraani Kostamuksessa rikastamokombinaatin vastaanottoinsinöörinä ja myöhemmin tarkastusinsinöörinä Prommashimportin edustajana Suomessa vuosina Olen saanut työskennellä suomalaisten kumppanien kanssa, joiden joukossa minulla on paljon ystäviä ei pelkästään tuttavia tai kollegoita, kertoo Shljamin, joka tulee hyvin toimeen myös suomen kielellä. Venäjän kaupallisena edustajana Suomessa Valeri Shljamin on ollut kuusi vuotta. Ennen Suomen kommennustaan Petroskoissa syntynyt ja Petroskoin yliopistosta valmistunut Shljamin toimi muun muassa vuosina Karjalan Tasavallan ulkoministerinä ja sen jälkeen talousministerinä. Suomessa hän kertoo viihtyvänsä erinomaisesti. Naapuruudesta strategiseen kumppanuuteen Kaupallinen edustaja vakuuttaa, että suomalaiset ovat Kekkosen ajoista alkaen osanneet hoitaa viisaasti ja joustavasti suhteita itäiseen naapuriinsa, vaikka vaikeitakin hetkiä on ollut. Väitöskirjansa aiheeseen viitaten hän uskoo, että monilta ongelmilta vältyttäisiin, jos maillamme olisi keskinäiset maakohtaiset ulkomaankaupan strategiat. Venäjällä sen paremmin kuin Suomellakaan ei sellaista ole. Asiat etenevät paljon kohtalon armoilla. Mutta nyt on kriisi, joka on iskenyt talouden heikoimpiin kohtiin ja kärjistänyt monia ongelmia. Juuri kriisiaikoina strategian tarve nousee erityisen selvästi näkyviin. Shljamin näkee uusia mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiseksi monilla aloilla ja avainasemassa ovat joustavat ja innovatiiviset pk-yritykset. 6

7 7

8 VieraanaValeri Shljamin Venäjä on vuosikymmeniä toimittanut Suomeen energiaa ja raaka-aineita, mutta Venäjältä löytyy myös osaamispotentiaalia, jota on hyödynnetty niukasti Suomessa. IT-sektorilla on jonkin verran käytetty nuorten venäläisten ohjelmoijien palveluita. Mutta tämä on vasta jäävuoren huippu mielenkiintoisia avauksia löytyy monilta uusimman teknologian aloilta kuten nanoteknologiasta tai lääke- ja biotekniikasta. Myös turismissa sekä koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen aloilla voi löytyä yhteistyön mahdollisuuksia. Laivanrakennus ja erityisesti arktiseen ympäristöön soveltuvien uuden sukupolven laivojen suunnittelu voisi Shljaminin mukaan olla molempia hyödyttävä jatkokehittelyn kohde. Lähtökohdat ovat hyvät, sillä Suomella on ainutlaatuinen kokemus alalta. Esimerkkinä hän mainitsee arktisen laivanrakennustekniikan huippuosaajan Aker Arctic Technology Oy:n, joka Mikko Niinin johdolla on useita vuosia tehnyt yhteistyötä venäläisten kanssa. Arktisilla alueilla kypsyy Shljaminin mukaan myös muita merkittäviä hankkeita kuten Štokmanovskoje-kaasukentän rakentaminen. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet saada urakoita sekä itse kaasuputken rakennustöihin että infrastruktuuriprojekteihin. Venäjällä päättäjien puheissa lähes muotialaksi noussut nanoteknologia voisi Shljaminin mukaan avata yhteistyömahdollisuuksia. Viime vuoden joulukuun alussa Suomen ja Venäjän välinen nanoteknologiayhteistyö sai tukea myös valtiotasolta, kun Venäjän valtion perustaman Rosnanon johtaja Anatoli Tšubais ja TEM:n valtiosihteeri Mikko Alkio allekirjoittivat yhteistyömuistion. Rosnano on valtio-omisteinen yritys, ja siksi voimme olla varmoja siitä, että sekä venäläiset että suomalaiset yritykset saavat hankkeilleen hallituksemme tuen, samaa toivomme Suomen puolelta, Shljamin toteaa. Shljamin tuo esiin myös mahdollisuuden kehittää yhteishankkeita ydinvoimalarakentamisessa. Hän kertoo Venäjän olevan kiinnostunut Suomen kuudennen ydinvoimalan rakentamisesta, josta poliittinen päätös tehtäneen vuoden 2010 aikana. Uskomme olevamme kilpailukykyisiä, vaikka hävisimmekin viidennen ydinvoimalan tarjouskilpailun. Jatkossa voisi hankitun kokemuksen pohjalta ajatella myös yhteisiä suomalais-venäläisiä ydinvoimahankkeita kolmansiin maihin. Hyviä näkymiä Shljamin povaa myös pehmeämmän puolen energiayhteistyölle. Energiansäästöön ja energiatehokkuuteen liittyvät hankkeet ovat mielenkiintoisia tulevaisuuden yhteistyöaloja, joissa suomalaisilla on tarjottavana tietotaitoa ja teknologiaa. Metsäyhteistyössä uudelle tasolle Metsäasioissa Shljamin kehottaa sekä suomalaisia että venäläisiä pysymään nyt valppaina. Hänen mukaansa on jo aika nousta metsäyhteistyössä seuraavalle tasolle. Se edellyttää toisaalta, että suomalaisten metsäalan investoinnit tuottavat tulosta Venäjällä ja toisaalta, että Venäjä huolehtii siitä, että metsäalan hankkeet houkuttelevat suomalaisyrityksiä investoimaan Venäjälle. Shljamin perää valtion ja aluehallintojen tukea ja osallistumista hankkeisiin. On varmistettava, että puuta, energiaa ja työvoimaa riittää, tieverkosto on kunnossa ja markkinat toimivat. Suomella on metsänhoidossa ja metsäteollisuudessa paras mahdollinen osaaminen, jonka haluaisimme yhteishankkeiden kautta juurruttaa myös Venäjälle, Shljamin esittää. Venäjän pääministeri Vladimir Putin allekirjoitti joulukuun lopulla asetuksen, jolla puutullimaksujen seuraavaa korotusta lykättiin vuoden 2010 alkuun saakka. Tällä tavoitellaan Shljaminin mukaan sitä, että vuoden aikana tehtäisiin periaatepäätökset yhteisistä investointihankkeista Venäjällä. Jakson aikana suomalaisyrityksillä on mahdollisuus osoittaa kiinnostuksensa tulla Venäjän strategiseksi kumppaniksi metsäalalla. Matalat puutullimaksut tuskin säilyvät jatkossa. Tulli- ja muista mahdollisista etuuksista hyötyvät ne suomalaiset tai muiden maiden yritykset, jotka ovat valmiita olemaan strategisia kumppaneitamme uusien paperi- ja sellutehtaiden sekä puunjalostusteollisuuden modernisoinnissa tai uudisrakentamisessa. Logistiikkakumppanuus Yhteistyö logistiikka-alalla on yksi tämän päivän keskeisimmistä yhteistyömuodoista ja Shljamin vakuuttaa, että sen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa, varsinkin kun puhutaan euraasialaisesta transitoliikenteestä. Japani, Etelä-Korea, Kiina, Venäjä ja Suomi ovat tämän tärkeän alueen transitobisneksen pääpelureita. Meidän on taisteltava sen eteen, että voisimme parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää pohjoisia kuljetusreittejä kuten Trans-Siperian-rataa tai sen pohjoista haaraa Belkomuria, joka tarjoaa yhteydet Komin tasavallan, Arkangelin ja Karjalan kautta Ouluun. JottaTrans-Siperia -reitin pohjoinen haara saataisiin kokonaan käyttöön tarvitaan vielä noin 100 miljardin ruplan rakennusinvestoinnit. Jatkossa on tärkeä saada EU hyväksymään Aasia-yhteyksiä nopeuttava pohjoinen kuljetusreitti viralliseksi kansainväliseksi käytäväksi, joka yhdistää Pohjois-Amerikan ja Pohjois- Euroopan Aasiaan. Vuonna 2007 Suomen ja Venäjän välisen transitoliikenteen volyymit olivat kaksinkertaiset verrattuna maiden välisen tavaranvaihdon arvoon. Vuoden 2008 tavaranvaihdon arvo tulee olemaan luokkaa miljardia dollaria, ja transitoliikenteen arvo yli 40 miljardia dollaria. Suomen ja Venäjän liikenneministeriöt ovat käyneet aktiivisesti neuvotteluja logistisen yhteistyön kehittämiseksi. Saimaan kanavan käytöstä pitkään käydyt vuokrasopimusneuvottelut on nyt saatu päätökseen. Sopimusluonnos, jolla vuokra-aikaa on tarkoitus pidentää 50 vuodella, on allekirjoitettu ja varsinainen sopimus saadaan allekirjoituskuntoon tämän vuoden loppuun mennessä. Tärkeitä lähitulevaisuuden logistisia infrahankkeita ovat tullitoimintojen kehittäminen, satamainfran ja ennen kaikkea tieinfran parantaminen. Lähiajan odotuksissa ovat myös nopeat junayhteydet Helsingin ja Pietarin välille. Shljamin kertoo, että kriisistä huolimatta Venäjän liikenneministeri on ilmoittanut, että liikenteen kehittämissuunnitelmat vuosiksi pidetään voimassa muun muassa rautatieverkoston uudistamishankkeiden osalta. Jatkossa pitää kehittää myös maidemme välisiä pienlentokoneyhteyksiä sekä helikopteriliikennettä. Olemassa oleva lentokenttäverkosto Suomessa ja Venäjällä on varsin kattava. Liikennettä voisi elvyttää esimerkiksi Suomen pohjoisten kaupunkien ja Luoteis-Venäjän kasvukeskusten välille. Tämä vaihtoehto ei vaadi suuria investointeja, mutta edistää liikeyhteyksien, turismin sekä tieteelliseen ja kulttuuriyhteistyön kehittämistä, Shljamin vakuuttaa. 8

9 Suomen ja VenäjäNvälinen kauppa Vieläkö Venäjä-hankkeisiin saa rahoitusta? Teksti ja kuvat Virpi Suoninen Finnveran nimi on noussut esille viimeaikaisissa keskusteluissa yritysrahoituksen turvaamisesta taantuman aikana. Valtion omistaman erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n tehtävä on täydentää rahoitusmarkkinoita siellä missä muiden rahoittajien riskinottokyky ei riitä. Rahoituskriisin aikana erityisrahoituksen tarve korostuu ja Finnveran rahoituksen kysyntä kasvoikin viime vuonna 19 %. Finnveran toiminta voidaan jakaa kotimaan ja ulkomaanrahoitukseen. Kummastakin osa-alueesta löytyy mahdollisuuksia Venäjän suuntaan mielivälle pk-yritykselle. Rahoitusratkaisuja tarjotaan lähes kaikille toimialoille, vain perustajaurakointi ja perinteinen maa- ja metsätalous ovat poissuljettuja. Ulkomaan rahoitus tarkoittaa käytännössä vientitakuita, joilla viejäyritys voi suojautua ulkomaiseen ostajaan, pankkiin tai kohdemaahan liittyviltä riskeiltä. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos (Export Credit Agency). Vientitakuita tarjotaan kaikenkokoisille yrityksille. Kotimaan rahoituksen puolella tarjolla on erilaisia lainoja, takauksia ja takuita yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin. Yksi painopisteistä kotimaassa ovat kansainvälistymisen kautta kasvua tavoittelevat pk-yritykset. Rahoituksen myöntäminen perustuu aina yrityksen liiketoiminnan kannattavuuden ja menestymisen edellytysten arviointiin. Vuosittain kotimaan rahoituksen puolella Finnvera rahoittaa suomalaisia yrityksiä noin 900 miljoonalla eurolla. Vientitakuilla katetun viennin osuus Suomen kokonaisviennistä oli vuonna ,9 % ja viennistä poliittisen riskin maihin 4 %. Venäjän osuus Finnveran takuuvastuista on miljardin euron luokkaa, toiseksi eniten Yhdysvaltojen jälkeen. Vuoden alusta Finnveran vastuukattoja sekä kotimaan että ulkomaan rahoituksen osalta nostettiin ja käyttöön otettiin uusi jälleenrahoitusmalli vientihankkeille. Kokonaisuutena vuonna 2008 Finnvera myönsi vientitakuita Venäjälle 83 kpl. Viennin arvo oli 1 miljardi euroa, toiseksi eniten Yhdysvaltojen jälkeen. Luku pitää sisällään suuryritysten vientikauppojen rahoittamisen, mikä selittää euromäärän suuruuden. Luottoriskitakuu on yksi viennin rahoituksen takuumuoto, jolla viejä voi vakuuttaa ulkomaiselta ostajalta olevat saatavansa luottotappioiden varalta. Uusia luottoriskitakuita myönnettiin viime vuonna pk-yrityksille Venäjän kauppaan 32 kpl ja viennin arvo on euroa. Lu- Raija Rissanen (vas.) ja Annamarja Paloheimo. 9

10 Suomen ja VenäjäNvälinen kauppa kujen valossa pk-yritysten osuus viennin rahoituksesta on pieni, mutta yksittäisille yrityksille luottoriski- ja remburssitakuilla on käytännössä suuri merkitys. Tukea lähialueille Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo johtaa kasvu- ja kansainvälistymisrahoituksesta vastaavaa yksikköä. Salkussa on noin 650 kasvavaa ja kansainvälistyvää pk-yritystä. Vuonna 2008 ulkomaille etabloitumiseen rahoitusta sai 40 yritystä. Suosituimpia etabloitumiskohteita ovat luonnollisesti lähimaat, Venäjä ja Kiina erottuvat tilastoista edukseen. Rahoitusmuotoina käytetään kansainvälistymislainoja ja takuita. Käytännössä rahoituksen saaja on suomalainen emoyritys ja rahoituksen kohteena esimerkiksi ulkomaisen tytär- tai osakkuusyrityksen perustaminen tai investoinnit. Finnveran kautta voi hakea myös ulkoministeriön pk-yrityksille myöntämää tukea lähialueilla toteutettavien hankkeiden valmisteluun. Rahoitusta voi saada tytär- tai yhteisyrityksen perustamiseen tai tuotannolliseen yhteistyöhön venäläisen yrityksen kanssa, mikäli uusi liiketoiminta edellyttää huomattavia taloudellisia panostuksia tai tietotaidon siirtoa suomalaiselta osapuolelta ja hanke on paikallisesti merkittävä. Tukea myönnetään ensisijaisesti hankeselvityksiin, koulutukseen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuviin kuluihin. Tuki on korkeintaan 50 % hyväksytyistä kustannuksista ja enintään euroa hankevaihetta kohti. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat korvaus oman henkilökunnan ulkomailla hankkeeseen käyttämästä työajasta, matka-, majoitus- ja päivärahakustannukset sekä ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden kustannukset (esim. konsultit ja tulkit). Lähialuehankkeisiin on varattu noin euroa vuosittain. Paloheimon mukaan määrärahojen käyttöä rajoittaa vaatimus hankkeiden kohdistumisesta Luoteis-Venäjälle (Pietari, Kaliningrad, Arkangelin, Leningradin, Murmanskin, Novgorodin, Pihkovan ja Vologdan alueet, Komin ja Karjalan tasavallat ja Nenetsien autonominen piirikunta). Hankemäärärahan hakeminen saattaa myös tuntua Nyt olisi hyvä aika tutkailla Venäjän markkinoita työläältä siihen liittyvien raportointivelvoitteiden takia, vaikka prosessi on pyritty tekemään mahdollisimman jouhevaksi. Prosessi ei ole ollenkaan vaikea, kun on selkeä suunnitelma. Apua hakemusten täyttöön saa aina, lupaa Paloheimo. Venäjä-kysyntä kasvussa Vientitakuiden kysyntä on ollut kasvussa, erityisesti Venäjän kohdalla. Viennin rahoituksen puolella toimiva tutkimusjohtaja Raija Rissanen selventää Finnveran näkemystä Venäjään liittyvistä riskeistä. Venäjän maaluokitus pudotettiin vuoden alussa luokkaan 4, mikä tarkoittaa kohtalaista maksukykyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että takuupolitiikka olisi muuttunut, takuita Venäjän vientiin myönnetään edelleen. Riskit ovat olennaisesti kasvaneet ja maaluokitus heijastaa nykyistä tilannetta ja varovaisuuden lisääntymistä, kertoo Rissanen. Takuita, kuten muutakin rahoitusta, myönnetään aina tapauskohtaisesti ja riskejä arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi liikesuhteen pituus. Tietoja venäläisen vastapuolen luottokelpoisuudesta on muuten vaikea saada. Rissasen mukaan merkittävimmät riskit liittyvät tällä hetkellä markkinoihin ja pankkijärjestelmään. Joitakin pienempiä pankkeja on pudotettu hyväksyttävien listalta, suurimmat ja vakavaraisimmat pankit hyväksytään edelleen vastapuolena vientitakuissa. Riskeistä huolimatta Venäjän potentiaali ei häviä minnekään. Rahoitusta Venäjä-hankkeisiin saa, mutta liian pienellä panostuksella ulkomaille, varsinkaan Venäjälle, ei kannata suunnata. Rissanen pohtii tilannetta yritysten näkökulmasta: Nyt olisi hyvä aika tutkailla Venäjän markkinoita rauhassa ja tehdä taustaselvitykset huolella. Tällä hetkellä ei tarvitse pelätä jäävänsä kyydistä. Finnvera on myös käytännössä läsnä Venäjällä. Ymmärrystä naapurimaasta on haluttu lisätä perustamalla Pietariin edustusto, josta suomalaisyritykset saavat rahoitusneuvontaa paikan päällä. Edustusto sijaitsee FinNoden tiloissa ja tekee yhteistyötä muiden tärkeiden toimijoiden kanssa. rauhassa ja tehdä taustaselvitykset huolella. Yhteyshenkilöitä Finnverassa: Tiina Andersin, puh (projektiassistentti, UM:n hankemääräraha) Rami Karimeri, puh (aluepäällikkö, viennin rahoitus) Timo Pietiläinen, puh (Finnveran Pietarin edustuston päällikkö) 10

11 TULLIuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme Sähköinen tiedonsiirto tullien välillä käynnistyi u Venäjä ja 12 EU:n jäsenmaata (ml. Suomi) käynnistivät vuoden alussa kokeilun, jossa tullaustietoja vaihdetaan tullien välillä sähköisesti. Kyseessä on TIR-passitusmenettelyä koskeva kokeilu, jossa rajan yli siirretään tiedot saapuvista rahdeista ja kuljetusvälineistä. Käytäntö toimii aluksi vain Venäjän suuntaan. Kokeilun aikana myös paperiasiakirjat täytyy esittää rajalla. Sähköisen tullauksen toivotaan nopeuttavan rajanylitystä, kun Venäjän tullin ei tarvitse enää tallentaa tietoja paperiasiakirjoista. Onnistuessaan kokeilu voi olla merkittävä muutos, sillä yli 90 % Suomesta Venäjälle menevistä tavaraeristä kuljetetaan TIR-passitusmenettelyssä. Sähköinen tiedonsiirto tullien välillä vaikeuttaisi myös kaksoislaskutusta. Kokeilun jatkosta ja mahdollisesta laajentamisesta päätetään keväällä. VCH, Tulli/VS, EL/ EU:n turvauudistukseen suunnitteilla siirtymäkausi u EU:n tullilainsäädännön mukaan EU:hun saapuvasta ja poistuvasta tavarasta on annettava Tullille turvatiedot sisältävä ilmoitus sähköisesti ennen rajan ylitystä alkaen. EU:ssa valmistellaan kuitenkin aikatauluun liittyvää lakimuutosta, joka antaisi toimijoille, joilla ei ole tietojärjestelmää valmiina, siirtymäaikaa enintään saakka siirtyä sähköiseen ennakkoilmoittamiseen. Siirtymäaika on tarkoitettu tapauksiin, joissa joko jäsenvaltion ilmoituksia vastaanottavat tietojärjestelmät tai asiakkaan niitä lähettävät tietojärjestelmät eivät ole valmiina vielä Järjestelmät on tarkoitettu otettaviksi käyttöön kuitenkin mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään lukien. Suomen tulli saa saapumisen ja poistumisen ilmoitusten uuden tietojärjestelmän AREXin valmiiksi mennessä. Tulli/EL/ Rajaseuduille 40 tulliterminaalia u Venäjän tullilaitos tekee suunnitelmaa rajaseutujen tulli-infrastruktuurin uudistamisesta. Tullaustoiminta on tarkoitus siirtää asteittain sisämaasta rajaseuduille. Rajaseuduilla olevaa tulli-infrastruktuuria uudistetaan rakentamalla sinne noin 40 tulliterminaalia. Yksittäisen tulliterminaalin kapasiteetiksi on laskettu ajoneuvoa vuorokaudessa. Ohjelman rahoitus vuoteen 2020 saakka on alustavien arvioiden mukaan 9-12 miljardia ruplaa. Laskelma koskee toistaiseksi vain maantiekuljetuksia. Venäjän tullilaitos saa lopulliset laskelmansa ja pääministeri Vladimir Putinin määräämän tavoiteohjelman valmiiksi vuoden 2009 alkupuoliskolla. Tällöin otetaan huomioon myös rautatiekuljetukset. Duuman käsittelyyn on viety lakihanke, joka on ristiriidassa tullauksen siirtämishankkeen kanssa. Suunnitelmassa hyvämaineisille tuojayrityksille kaavaillaan erityiskohtelua, jossa yritykset voisivat tuontitullata rahtinsa omissa varastoissaan. TKS/EL/ Vuodenvaihteen tullimuutoksia u Venäjä on poistanut yhdeksän kuukauden ajaksi tiettyjen sairaalatarvikkeiden, lentokoneiden varaosien, romumetallien, metallintyöstökoneiden ja luonnonkumin tuontitullit. Alkamis- ja päättymispäivät vaihtelevat tuoteryhmittäin. Teknisten laitteiden tullivapaata joukkoa on laajennettu. Tuontitullit Venäjälle ovat nousseet autojen, puimureiden sekä sian- ja siipikarjanlihan lihan osalta. TN VED/EL/ Maidon ja ravintorasvojen tekniset määräykset voimaan u Vuodenvaihteen aikana Venäjällä astui voimaan kaksi teknistä reglamenttiä. Uudet reglamentit eli tekniset määräykset koskevat maitoa ja maitotuotteita sekä ravintorasvoja. Teknisissä reglamenteissä osoitetaan vaatimuksia mm. tuotteiden valmistuksesta, tuotantolaitoksista, säilytyksestä, kuljetuksesta, käyttöönotosta ja hävittämisestä. Aikaa myöten teknisten reglamenttien pitäisi korvata perinteinen GOST R -sertifiointi. Tekniset reglamentit ovat aika pitkälle EU-direktiivien tyyppisiä kokonaisuuksia, sanoo sertifiointiasiantuntija Merja Portaankorva SGS Inspection Services Oy:stä. SGS on yksi Suomessa toimivista sertifiointilaitoksista. Portaankorvan mukaan teknisten määräysten voimaantuloajat saattavat olla joskus kriittisiä. Esimerkiksi maidon ja maitotuotteiden teknisten määräysten tullessa voimaan oli voimassa kaksi toisilleen ristiriitaista lakia siitä, kelpaavatko aikaisemmin myönnetyt perinteiset vastaavuussertifikaatit voimassaolonsa loppuun saakka. Teknisten reglamenttien säätämisessä on vielä kova urakka. Siirtymäajan pitäisi päättyä vuonna 2010, mutta reglamentteja ei ole saatu vielä voimaan kovinkaan monta. Edellä mainittujen lisäksi voimassa on jo autojen päästöjä koskeva reglamentti. Polttoaineita käsittelevien määräysten voimaantuloa on lykätty vuoteen Tämän kevään aikana ovat tulossa voimaan hedelmä- ja vihannesmehuja sekä paloturvallisuutta koskevat tekniset reglamentit. Tupakkatuotteiden tekniset määräykset tullevat voimaan loppuvuodesta. Teollisuuden ja kaupan varaministeri Vladimir Salamatov arvioi Venäjän teollisuusministeriön verkkosivuilla, että hallituksen käsittelyyn saadaan tämän vuoden loppuun mennessä yhteensä 41 teknistä reglamenttia. Salamanov arvioi että teknisiä reglamentteja olisi voimassa noin 60 vuonna Alkuperäisen vuonna 2006 hyväksytyn ohjelman mukaan reglamentteja tulisi yhteensä 181. SGS, Minpromtorg/EL/

12 Lakiuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme Alueelliset työlupakiintiöt vahvistettu Venäjän sosiaali- ja terveysministeriön asetus, jossa määritellään alueelliset työlupakiintiöt, on julkaistu. Valtakunnalliseksi kiintiöksi vahvistettiin marraskuussa 3,9 miljoonaa ulkomaalaista työntekijää. Kokonaiskiintiöstä 1,25 miljoonaa ulkomaalaista voi tulla maista, joiden kansalaiset tarvitsevat Venäjälle viisumin. Loput 2,65 miljoonaa työlupaa on varattu viisumivapaiden IVY-maiden kansalaisille. Talouskriisin takia Venäjän hallitus lisäsi joulukuussa sosiaali- ja terveysministeriön valtuuksia työlupakiintiöiden määrittelyssä. Sosiaali- ja terveysministeriö voi jäädyttää osan kiintiöstä, jos tilanne työmarkkinoilla oleellisesti huononee. Tarkoituksena on turvata Venäjän kansalaisten työllisyys taantuman aikana. Pääministeri Putinin mukaan puolet työluvista jätetään odottamaan parempaa taloudellista tilannetta. Tammikuussa julkaistussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa on seuraavat alueelliset työlupakiintiöt niiden maiden kansalaisille, jotka tarvitsevat myös viisumin (suomalaiset kuuluvat siis tähän kiintiöön). Näistä luvuista on ehdotettu vähennettäväksi vielä puolet: Moskovan kaupunki Moskovan alue Pietarin kaupunki Leningradin alue Sverdlovin alue (Jekaterinburg) Kalugan alue Tverin alue Nižni Novgorodin alue Lista kokonaisuudessaan on julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla ( minzdravsoc.ru) ja Rossijskaja Gazetassa ( sosiaali- ja terveysministeriön määräyksen nro 778 liitteenä (Приказ Минздравсоцразвития России 778н от 26 декабря 2008 г). Kieltääkö duuma pankeilta korkojen nostamisen? Duuma on saanut käsiteltäväkseen esityksen, joka koskee jo myönnettyjen lainojen korkoja. Yhtenäinen Venäjä- puolueen kansanedustajat ovat valmistelleet lakiesityksen, jolla kiellettäisiin pankeilta korkojen nostaminen. Korkoja ei saisi nostaa huolimatta lainasopimuksen ehdoista. Kansanedustajien mukaan korkotason jäädyttäminen lisäisi kuluttajien ja pankkien välistä luottamusta ja elvyttäisi lainamarkkinoita huonossa taloustilanteessa. RG/VS/ Juhlavapaat Venäjällä ja niihin liittyvät työ- ja vapaapäivien siirrot vuonna 2009 Venäjän hallitus on vahvistanut vuoden 2009 työ- ja vapaapäivät seuraavasti: Uusi vuosi ja joulu 11.1(su) työpäivä 23.2 Isänmaan puolustajien päivä 8.3 (su) Naistenpäivä 9.3 (ma) vapaapäivä 1.5 Kevään ja työn juhla 9.5 (la) Voiton päivä 11.5 (ma) vapaapäivä 12.6 Venäjän itsenäisyyspäivä 4.11 Kansallisen yhtenäisyyden päivä Lähde: Venäjän hallituksen asetus 877 ( ) Duuma hyväksyi presidentin korruptionvastaisen lain Osana aloittamaansa korruptionvastaista kampanjaa presidentti Medvedev on allekirjoittanut muutokset perustuslaintasoiseen hallitusta koskevaan lakiin. Muutosten myötä koko hallitus eli kaikki ministerit pääministeristä alkaen ovat velvollisia ilmoittamaan sekä omat että puolisoidensa ja alaikäisten lastensa kaikki tulot ja muun omaisuuden veroviranomaisille. Joulukuussa hyväksyttiin myös valmisteltu korruption torjuntaan tähtäävä yleislaki. Laissa määritellään keskeiset korruptioon liittyvät periaatteet ja toimenpiteet, sekä pyritään selventämään nykyisiä käytäntöjä. Korruptiosta yksityisille yrityksille annettavia rangaistuksia korotetaan, esimerkiksi lahjontaan syyllistynyt johtaja voi saada maksimissaan miljoonan ruplan sakot tai 10 vuoden vankeusrangaistuksen. Korruption torjuntaa koordinoi syyttäjänvirasto. Valtion ja kuntien virkamiesten velvollisuus esittää työnantajalle selvitys omista ja lähiomaisten tuloista ja varallisuudesta astuu voimaan vuoden 2010 alussa. EŽ,RG/VS/ Hallitus vahvisti listan tuettavista yrityksistä Venäjän hallitus vahvisti joulukuun 25.päivä listan talousjärjestelmän toiminnan kannalta tärkeimmistä yrityksistä, jotka voivat saada tukea valtiolta. Listassa on tällä hetkellä 295 valtiollista ja yksityistä eri alojen merkittävintä yritystä. Hallituksen tiedotteen mukaan lista on avoin, yrityksiä voi tulla lisää tai pudota listalta. Listalle pääseminen ei automaattisesti takaa valtion tukea. Yritysten vakavaraisuudesta pyritään huolehtimaan erilaisilla valtiontakuilla, korkotuilla, verovelkojen uudelleenjärjestelyillä, tullihelpotuksilla jne. Yrityksiä tarkkailemaan perustetaan työryhmiä, jotka koostuvat eri ministeriöiden, pankkien ja yritysten edustajista. Työryhmät laativat suunnitelmat yritysten tukemisesta. Talouskehitysministeriö valmistelee listaa myös alueellisesti merkittävistä yrityksistä, joiden tukeminen on aluehallintojen vastuulla. Lista (Перечень системообразующих организаций) on julkaistu Venäjän hallituksen sivuilla ( RG/ VS/ Etsivä- ja vartiointipalvelut kielletty ulkomaalaisilta Duuma hyväksyi joulukuussa muutokset yksityisiä etsivä- ja vartiointipalveluja tarjoavia yrityksiä koskevaan lakiin. Vartiointipalveluja tarjoava yritys esimerkiksi voidaan perustaa vain rajavastuuyhtiönä, eikä yritys saa harjoittaa muuta toimintaa. Perustamispääoma nostetaan ruplaan nykyisestä ruplasta ja aseellisia vartiointipalveluja tarjoavilla yhtiöillä ruplaan. Näitä yhtiöitä ei myöskään voi perustaa tai olla osakkaana ulkomaalaiset, Venäjän ja jonkun toisen valtion kaksoiskansalaiset, valtion virassa olevat henkilöt tai sellaisia julkisia toimia hoitavat henkilöt, jotka valitaan vaaleilla. EŽ/VS/ Yritysten oikeudet valtiollisissa ja kunnallisissa tarkastuksissa Laki juridisten henkilöiden ja yksityisyrittäjien oikeuksien suojelemisesta valtiollisten ja kunnallisten tarkastusten suorittamisen yhteydessä hyväksyttiin joulukuussa. Lailla rajoitetaan viranomaisten oikeuksia tehdä tarkastuksia yrityksiin. Aikaisemmin tehtiin muutoksia myös miliisin toimintaa koskevaan lakiin ja miliisin oikeuksia osallistua ja tehdä tarkastuksia yrityksiin rajoitettiin. Jotta miliisi voi tarkastaa yrityksen ilman ennakkovaroitusta, on sillä lakimuutosten mukaan oltava syy epäillä, että yrityksen toiminta vaarantaa ihmisten hengen, terveyden tai aiheuttaa vakavaa uhkaa valtion turvallisuudelle, ympäristölle tai taloudelle. Lain juridisten henkilöiden ja yksityisyrittäjien oikeuksien suojelemisesta tuomat muutokset eivät koske valuutta-, vero- ja pankkilainsäädännön vaatimusten mukaisia tarkastuksia. Viranomaiset saavat tehdä yhden tarkastuksen yritystä kohden kolmen vuoden aikana, lukuun ottamatta terveydenhuoltopalveluja ja koulutusta tarjoavia yri- 12

13 tyksiä. Asiakirjojen tarkastus voi kestää enintään 20 työpäivää. Paikan päällä yrityksessä tapahtuva tarkastus saa kestää enintään 50 tuntia vuodessa ja 15 tuntia mikroyrityksissä. Ylimääräisiä tarkastuksia viranomaiset voivat tehdä ainoastaan tuomioistuimen päätöksellä, paitsi kuluttajansuojalakia valvovat viranomaiset, jotka voivat suorittaa tarkastuksen yksityisten kansalaisten tekemien ilmoitusten perusteella. Muutoksia tehtiin myös mm. yrityksen perustamismenettelyyn. Lain mukaan suosituimmilla aloilla, kuten ravintolapalveluissa ja kaupan alalla, yrityksen voisi perustaa pelkällä ilmoituksella postin tms. kautta. Laki astuu voimaan 1.heinäkuuta Kommersant, RG/VS/ Rajavastuuyhtiölain muutokset hyväksytty Jo vuonna 2005 duumalle esitellyt rajavastuuyhtiötä koskevat lakimuutokset hyväksyttiin lopulta joulukuun lopulla. Muutosten takia kaikki Venäjälle rekisteröidyt rajavastuuyhtiöt täytyy rekisteröidä uudelleen lain voimaanastumisen jälkeen. Rekisteröinti on suoritettava mennessä. Rajavastuuyhtiöille täytyy tehdä uusien vaatimusten mukaiset yhtiöjärjestykset. Enää vain yhtiöjärjestys hyväksytään perustamisasiakirjana, eivätkä perustamissopimukset ole enää voimassa siirtymäajan jälkeen. Yhtiöjärjestyksellä voidaan lain voimaantulon jälkeen rajoittaa osakkaan tähän mennessä rajoittamatonta poistumisoikeutta yhtiöstä. Rekisteriviranomaisissa on odotettavissa ruuhkaa lain siirtymäaikana, sillä yli 80 % Venäjällä rekisteröidyistä yrityksistä on rajavastuuyhtiöitä. /RG/VS/ Voimaanastuneita muutoksia verotuksessa Verottajan päätöksistä, jotka on tehty verotarkastuksen perusteella, ei voi valittaa suoraan tuomioistuimeen. Näistä päätöksistä on tehtävä valitus ensin ylemmälle veroviranomaiselle, jonka tulee käsitellä valitus kuukauden kuluessa sen jättämisestä. Finanssiministeri voi myöntää yli 10 miljardin ruplan veroveloille lykkäystä tai mahdollisuuden velkojen osamaksuun, jos verovelan kertamaksulla olisi merkittäviä negatiivisia sosiaalisia tai taloudellisia seuraamuksia. Jos verovelvollisen maksama vero jää verottajalta saamatta pankin maksukyvyttömyyden takia, ei peritä enää uudestaan verovelvolliselta, kuten aikaisemman lainsäädännön mukaan. Verottajan oikeuteen jäädyttää verovelvollisen pankkitilillä olevat varat on tehty muutoksia. Veroviranomaiset voivat jäädyttää verovelvollisen varat myös viivästyskorkojen ja sakkojen maksamisen turvaamiseksi varsinaisten verojen saamisen turvaamisen lisäksi. Valuuttatilillä olevien varojen käytön verottaja voi estää vain sen summan osalta, joka verottajan päätöksessä mainitaan. Summan ylittäviä varoja verovelvollinen voi käyttää haluamallaan tavalla. Työntekijä voi liittyä vapaaehtoiseen eläkeohjelmaan ja työnantaja voi maksaa ohjelmaan liittyneen työntekijän puolesta ylimääräisiä eläkevakuutusmaksuja eläkerahastoon. Työnantajan vakuutetun työntekijänsä puolesta maksamat eläkevakuutusmaksut on vapautettu yhtenäisestä sosiaaliverosta ja tuloverosta ruplaan asti vuodessa. Yritysten tulovero on vuoden alusta 20 %. Veron alennus toteutettiin pienentämällä tuloveron federaation budjetin osuutta 6,5 %:sta 2,5 %:iin. Alueiden budjettiin tuloverosta menee entiseen tapaan 17,5 %. Aluehallinnoilla on mahdollisuus alentaa tuloveroprosenttiaan 4 prosenttiyksiköllä, kuten on tehty ainakin Permissä, jossa tulovero on vuonna %. Tuloveroa ei myöskään enää makseta ennakkomaksuna vaan todellisen syntyneen verovelvollisuuden perusteella. Yritysten poistojen laskemiseen tehtiin useita muutoksia mm. koskien käyttöomaisuuden poistomenetelmän valintaa. Valittu poistomenetelmä täytyy olla kirjattuna yrityksen kirjanpitopolitiikkaan eikä sitä voi muuttaa kesken kirjanpitokauden. Käyttöomaisuuden, jonka käyttöikä on 3-20 vuotta, poistoprosentti on nostettu 30 %:iin. Rossijskaja Gazeta/VS JURISTINpalsta Juristi Petri Kekki, SVKK, Helsinki Yritys kysyy: Ruplan devalvoitumisen vuoksi venäläiset kauppakumppanit pyrkivät sisällyttämään sopimusvaluutan voimakkaan devalvoitumisen force majeure -ehtoihin ylivoimaisena esteenä. Voiko näin toimia? Juristi vastaa: Lähtökohtaisesti force majeure tarkoittaa sotaa, luonnonmullistusta tai muita olosuhteita, joissa suorituksen toteuttaminen on kerta kaikkiaan mahdotonta. Näitä ovat esimerkiksi viranomaisten vienti- ja tuontikiellot. Venäläisillä on ollut vallitsevan taloustilanteen vuoksi halua ulottaa myös valuuttakurssimuutokset lausekkeen piiriin jo lähtökohtaisesti. Devalvointi ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole mikään ylivoimainen este. Tosin force majeure -lausekkeessa voidaan sopia siitä, mitä pidetään force majeure -tilanteena. Usein sinne on laitettu esimerkiksi viranomaisten päätökset tarkemmin erittelemättä, mitä nimenomaisia päätöksiä tarkoitetaan. Tällaisia määritelmiä kumppani voi yrittää käyttää hyväkseen. Venäjän siviilikoodeksin 401 pykälässä on todettu, että ylivoimaisen esteen muodostavana odottamattomana ja poikkeuksellisena esteenä ei pidetä muun muassa sitä, että velalliselta (tilaajalta) puuttuvat tarvittavat varat sopimusvelvoitteensa hoitamiseen. Tästä voitaneen vetää se johtopäätös, etteivät myöskään valuutan arvonmuutokset ole tällaisia syitä. Velallisella on velvoite vakavaraisuuteen myös valuuttakurssimuutostilanteissa ja velvoite varautua niihin mahdollisuuksien mukaan ja huomioida ne etukäteen. 13

14 VenäjäNtalous Katsaus Venäjän talouteen Teksti: Maisa Moijanen ( ) Venäjän taloudessa kamppaillaan samojen ongelmien parissa kuin muuallakin maailmalla. Kriisin syveneminen alkoi Venäjällä viiveellä verrattuna Länsi-Euroopan maihin ja USA:han. Kriisi heijastui loppukesällä 2008 pankkien välisiin rahoitusmarkkinoihin ja pörssikursseihin ja sen jälkeen valtion budjettituloihin öljyn hinnan lähtiessä jyrkkään laskuun. Loppuvuodesta kriisi syveni myös reaalitaloudessa. Valuuttavarannon supistuessa ruplan kurssi on devalvoitunut, vaikka keskuspankki onkin pyrkinyt tukitoimillaan pitämään tilanteen maltillisena. Ruplan tukitoimet syövät kuitenkin nopeasti keskuspankin valuuttavarantoa. Venäjän valtiolla on edelleen vahvat puskurirahastot, joita on kerätty öljyn vientiveroista usean vuoden aikana (Minfinin tietojen mukaan reservirahastossa oli 137 miljardia USD). Suurin ongelma tällä hetkellä on reaalitalouden epävarmuus. Venäjän rakennusalan ja teollisuuden näkymät heikkenivät nopeasti lokakuusta 2008 lähtien. Tilanteeseen vaikuttivat vientinäkymien heikkeneminen, lainansaannin vaikeudet ja tuontiriippuvaisten alojen hintapaineet. Työttömyyslukujen kasvu lisäsi markkinoiden epävarmuutta. Tällä hetkellä Venäjän hallituksessa keskustellaankin työttömyysturvan parantamisesta ja asuntolainojen hoito-ongelmien ratkaisuista työttömyystilanteessa. Toistaiseksi työttömyysluvut ovat vielä varsin maltillisia (v syksyllä 6,1 %). Hallitusta on kritisoitu tukipakettien suuntaamisesta oligarkkien osakkeiden pelastamiseen ja spekulatiivisiin toimiin. Ongelma on ollut poliittinen. Venäläisten raaka-aineyritysten osakkeita on ollut ulkomaisten lainojen vakuutena. Osakkeiden arvon laskiessa vakuudet eivät ole riittäneet ja uhkana on ollut osakkeiden valuminen ulkomaiseen omistukseen nykyjohdon linjan vastaisesti. Osa poliitikoista ja taloustieteilijöistä katsookin, että oligarkkien osakkeiden pitäisi antaa siirtyä velkojille eikä valtion pitäisi puuttua asiaan. Osa valtion tukipaketeista pankkisektorille on valunut pankkien ja yritysten valuuttaspekulaatioihin. Jotta tämä estettäisiin, lainamarkkinat on pidetty kireinä. Lainakorot ovat erittäin korkeat kansainvälisiin markkinoihin verrattuina. Kriisin rahoitustilanteen ratkaisuksi jotkut taloustieteilijät ovat ehdottaneet jopa valtion omistuksien (ml. joitain öljykenttiä) myyntiä, jotta valtion budjetti saadaan pidettyä hallinnassa. Venäjän valtionvelka on tällä hetkellä suhteellisen pieni. Tosin useat ulkomaiset luottoluokittajat ovat pudottaneet Venäjän luottoluokitusta ja velanotto ulkomailta tulisi aiempaa kalliimmaksi. Devalvaaatiodotusten ollessa edelleen korkeat valtion kotimainen velanotto lienee todennäköisin vaihtoehto. Venäjän talouskehitysministeriö on esittänyt pitkin syksyä synkkiä ennusteita talouden kehityksestä vuonna Viimeisimmät ennusteet vaihtelevat 0,3 % ja +3 %:n kasvun välillä. Talousennusteissa näkyy vaikeus ennustaa öljyn maailmanmarkkinoiden hintakehitystä. Talouskehitysministeriön arvio vuodelle 2009 oli vuoden alussa 41 USD/tynnyriltä. (41 USD/bar on taso, jolla öljyn hinta oli 2000-luvun alkupuolella eikä maailma kaatunut). Ekonomistit ovat arvioineet talouden nousun olevan yhtä jyrkän kuin sinne putoamisenkin. Osa ennustaa nousun alkavan jo vuoden 2009 kesällä, osa ennustaa taantumasta pidempää. Toisaalta maailmalla on jo havaittavissa pieniä merkkejä ulkomaisten pörssien kurssien noususta, mutta reaalitalouden syöksykierteen pysähtymisestä ei vielä ole merkkejä. Maailmantalous ei kuitenkaan ole pysähtynyt. Joku tekee aina onnistuneen kauppasopimuksen. Näin on myös Venäjän kauppasuhteissa. Ruplan devalvoituminen nostaa tuontihintoja myös kipeästi tarvittavien investointituotteiden hintoja. Investointituotteiden ostoon tarvittava lainansaannin vaikeutuminen supistanee näiden tuotteiden tuontia Venäjälle. Tämä tulee jarruttamaan Venäjän investointeja. Vientitulojen supistumisen lisäksi tuonnin kallistuminen vaikuttaa vaihtotaseen kehitykseen (kts. taulukko). Vuodenvaihteessa oli nähtävissä talouspoliittisia toimia, joilla kiristettiin tuontia. Jos joku suunnittelee yritysostoja Venäjältä, nyt saattaisi olla, ainakin hintojen osalta, oikea hetki hieroa sopimusta. Ekonomistit arvioivat, että kevään mittaan paineet ruplan nimelliskurssin devalvoitumiseen heikkenevät ja antavat keskuspankille mahdollisuuden vaikuttaa kierrossa olevan rahan määrään ja luototukseen ohjauskoroillaan ja liikepankkien keskuspankkitalletusnormeilla. Pääomiltaan heikot pankit menettävät todennäköisesti toimilupansa vuoden 2009 kuluessa, jos valmisteilla oleva lainsäädäntö hyväksytään. Nykyisistä runsaasta pankista arvioidaan olevan vuoden 2010 alussa jäljellä vain taloudeltaan vahvinta pankkia. Venäjä maksaa parhaillaan maailmantalouden suhdannevaihtelujen oppirahoja. Kokemuksen puutteen lisäksi Venäjällä on vanhoja painolasteja talouden rakenteissa ja helppoon rahaan tottuneita spekulantteja, jotka eivät kaihda rahastaa valtion varoja omaan taskuunsa. Nämä tuovat oman painolastinsa Venäjän talouspolitiikan vaikeuteen ja ennustamisen ongelmallisuuteen. 14

15 Ennusteita Venäjän talouden kehityksestä (Vuositasolla hinnat käypinä hintoina, ellei toisin mainittu) Tunnusluku Lähde BKT mrd. USD (päivän vaihtokurssi) BKT/henk. USD (päivän vaihtokurssi) BMI , , , ,1 2261,9 2603,4 EIU BMI EIU BKT:n kasvu-% BMI 8,1 5,9 3,6 4,4 6,2 6,4 6,4 vrt. ed. vuoteen (reaali kasvu) EIU 8,1 6,0 1,0 4,0 4,6 4,6 4,7 Teollisuustuot. Kasvu-% BMI 6,3 3,6 3,5 3,5 3,5 4,5 4,0 ed. vuot. EIU* 7,4 3,0-2,5 4,0 4,5 4,0 4,0 Inflaatio % (keskimäär. BMI 9,0 11,9 11,0 8,9 7,2 6,2 5,7 muutos ed.vuoteen) EIU 9,0 14,1 12,6 10,0 8,5 7,4 7,0 Budjetin yli-/alijäämä BMI 5,4 4,1-0,3-1,9-1,5-0,7-0,4 (% BKT:sta) EIU 5,4 5,5-3,1-0,6-0,2-0,1-0,2 Kiinteät brutto-investoinnit (% BKT:sta) BMI EIU 21,0 20,1 19,8 19,3 19,4 19,7 20,5 Kiinteät bruttoinves toinnit mrd. $ EIU Julkinen kulutus mrd.usd EIU BMI Yksityinen kulutus mrd USD EIU Raakaöljyn hinta BMI 69,0 101,5 71,5 81,5 81,5 81,5 81,5 (Brent USD/b) EIU 72,7 97,0 35,0 50,0 54,5 55,0 50,0 Raakaöljyn tuotanto BMI 1000 b/d EIU milj.t Vienti ( fob mrd USD) BMI 355,5 444,4 457,7 489,7 558,3 647,6 764,2 (BMI vain tavaravienti) EIU Tuonti (fob, mrd USD) BMI 223,4 312,8 353,4 388,8 451,0 532,1 617,3 (BMI vain tavaratuonti) EIU Vaihtokurssi RUR/USD BMI 25,57 26,28 28,85 29,7 29,35 28,5 27,75 keskikurssi EIU 25,6 24,9 34,5 35,3 35,5 35,6 35,7 Vaihtokurssi RUR/ keskikurssi BMI EIU 35,0 36,3 44,3 45,9 47,0 48,1 48,9 Ulkomainen velka (% BKT:sta, kauden lopussa) BMI EIU 27,6 21,5 25,5 21,7 19,4 17,8 16,5 Venäjän ulkoinen velka BMI 463,6 612,6 752,6 886,7 1045,6 1217,0 1431,3 mrd USD EIU 355,8 353,2 315,2 313,5 315,9 323,2 330,8 Vaihtotase (% BKT:sta) BMI 6,1 5,6 1,8 0,2-0,8-1,9-1,9 EIU 6,1 6,0-4,0 0,5-0,1-1,1-2,0 Valuuttavaranto (mrd.usd) BMI 477,9 430,1 408,6 420,9 437,7 459,6 473,4 Lähteet: BMI, EIU. GKS, IEPP /MM SVKK:n nettiuutiset 1. SVKK ei ota kantaa ennustajien käyttämien metodien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen. Mukaan otetut luvut on esitetty eri lähteissä muodollisesti yhtenevinä. Yllä oleva ennustetaulukossa EIU:n ennuste on tammikuulta ja BMI:n marraskuulta. 15

16 TALOUSuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Oligarkkeja ei pidä pelastaa veronmaksajien kustannuksella Viisi korkean tason venäläistä poliitikkoa ja asiantuntijaa kritisoi AVenäjän hallituksen toimia ja esittää Vedomosti-lehdessä 15 kohdan ohjelman kriisitilanteen ratkaisuksi. Ehdotetut toimenpiteet kritisoivat ensisijaisesti valtiohallinnon tehottomuutta, korruptiota ja tukitoimien kohdistumista oligarkkien omaisuuden pelastamiseen. Toimenpide-ehdotuksista tulee esiin myös selkeä linjaero suhteessa ulkomaiseen pääomaan ja valtion toimiin taloudessa verrattuna hallituksen linjaan. Artikkelin kirjoittajina ovat Mihail Gorbatšev (ent. NKP:n pääsihteeri), Aleksandr Lebedev (oligarkki), Vladimir Ryžkov (talouskorkeakoulun professori), Vladislav Inozemtsev (The Carnegie Moscow Center n analyytikko) ja Sergei Aleksašenko (ent. keskuspankin varajohtaja). Artikkelin kirjoittajat arvioivat hallituksen nykyisten elvytystoimien tukevan ensisijaisesti Venäjän muutamia huippurikkaita liikemiehiä eikä tavallisten kansalaisten etuja. Kirjoittajat listaavat hallituksen viime vuosien virheinä mm.: rakenteellisiin uudistuksiin ei ole panostettu riittävästi vaan on nojattu energiamahdin myyttiin valtion roolin kasvu on syönyt yksityistä aloitteellisuutta, monopolien valta on kasvanut budjetin raaka-ainetulot ovat lisänneet budjetin menopuolen tehottomuutta ja korruptiota Venäjälle on luotu ulkomaisia investointeja estävä ja samanaikaisesti spekulatiivista pääomaa suosiva ilmapiiri valtio ei ole reagoinut yritysten nopeaan ulkomaiseen velkaantumiseen ja vakuuksien arvon alenemiseen spekulatiivisen talouden kupla arvopaperi- ja kiinteistömarkkinoilla on byrokraattien henkilökohtaisessa intressivalvonnassa demokratian ja poliittisen kilpailun rajoittaminen on vaikeuttanut uusien ideoiden syntyä ja maan kehitystä. Kirjoittajat ehdottavat hallitukselle mm. seuraavia pikaisia toimenpiteitä: Venäläisten yritysten ulkomaisten velkojen rahoitus on lopetettava. Velkojen vakuutena olevien osakkeiden on annettava siirtyä velkojille ja sitä kautta maahan saadaan ulkomaista omistusta, joka pitkällä ajanjaksolla vahvistaa näitä yhtiöitä. Venäläisiä oligarkkeja ei saa pelastaa veronmaksajien kustannuksella. Yhtiöitten ulkomaiset velkoja voitaisiin konvertoida huutokauppojen avulla, joissa ulkomaiset velkojat voisivat vaihtaa yhtiövelkoja Venäjän federaation vuosien eurobondeihin. Näin säästettäisiin valuuttavarannon varoja kiireellisimpiin kohteisiin. On siirryttävä ennakoitavaan kurssipolitiikkaan ja suunnattava reservirahastojen varoja ruplan kurssin suojaamiseen kriisin akuutin vaiheen yli. Inflaationvastaisissa toimenpiteissä on kiinnitettävä huomiota budjettivarojen tehottomaan käyttöön ja valtiohallinnon korruptoituneisuuteen. Federaation ja alueiden budjettimenoja on leikattava vähintään 15 % ensisijaisesti hallintomenoista. Hallintohenkilökuntaa on supistettava vuoden 2009 loppuun mennessä vähintään 25 %:lla. Korruptionvastaisia toimia olisi kiristettävä. Luonnollisten monopolien tariffit on jäädytettävä ja hallituksen on ajettava aktiivista monopolien vastaista politiikkaa, joka koskee myös valtion korporaatioita. Pankki- ja finanssijärjestelmää on vahvistettava mm. tukemalla pankkien yhdistymistä. On tuettava maksukykyistä kysyntää mm. työnsä menettävien luottojen tukijärjestelmillä. On luotava työttömyysvakuutusjärjestelmä, joka takaa vähintään 10 kuukauden ajan 70 % työttömyysjaksoa edeltävästä palkkatasosta. Maan tärkeimmillä toimialoilla on tehtävä kiireellisiä rakenteellisia uudistuksia. Mm. valtion lentokuljetusten monopolilla ei saa korvata alan yksityistä kilpailua. Autoteollisuutta ei pelasteta tuontitulleja korottamalla. Rakennusalalla on nopeasti ryhdyttävä toteuttamaan asuinolojen kohentamisohjelmaa. Pienyrityksille, joissa on alle 10 henkeä töissä, on annettava vähintään kahden vuoden verovapaus ja vapaus viranomaistarkistuksista. Samoin helpotetun veromenettelyn piiriin kuuluvien yritysten liikevaihtoraja on nostettava 100 miljoonaan ruplaan. Heinäkuun alkuun 2009 on luotava läpinäkyvä menettely valtion hankinnoille. Tämä koskisi myös yrityksiä, joissa valtion osuus nousee yli 30 %:n. Kilpailuun oli pääsy kaikilla venäläisillä ja ulkomaisilla yhtiöillä. Valtion tukea saavien yritysten johto olisi vapautettava tehtävistään. Samoin kaikkien jälkeen nimitettyjen valtion yritysten johtajien toimet olisi tarkastettava. Vedomosti, MM/MM/ Finanssisektorille uusi valtion korporaatio Maaliskuun alussa suunnitellaan perustettavan uusi valtionkorpo- Rossiiskoe finansovoe agenstvo (RFA). Uuden korporaa- Araatio tion lopullista funktiota ei ole vielä päätetty, mutta arvioidaan, että se tulee hallinnoimaan ainakin miljardin ruplan suuruisen kansallisen hyvinvointirahaston varoja (FNB). Nyt varat ovat keskuspankissa. Uudelle korporaatiolle tulee mahdollisesti myös muita tehtäviä. Mahdollisesti myös miljardin ruplan suuruisen reservirahaston hallinnointi samoin kuin VEB:ssä olevan 350 miljardin ruplan eläkekertymä sekä maan ulkoinen ja sisäinen siirretään RFA:lle, arvioi Petr Kazakevitš finanssiministeriön velkojen hallintaosastolta. Aluksi uusi korporaatio ei tule hallinnoimaan varoja itsenäisesti, vaan pyritään keräämään kokemusta, rekrytoimaan henkilökuntaa 16

17 sekä rakentamaan tarvittava infrastruktuuri. Myöskään ulkomaisten asiantuntijoiden palkkaamista ei ole suljettu pois. Talousministeriö ei ole vielä hyväksynyt esitystä. Ministeriössä sitä pidetään vielä raakileena. Tällä hetkellä mm. reservirahaston varoja (FNB) on mahdollista sijoittaa 14 maan obligaatioihin, keskuspankkeihin ja valtion finanssiagentuureihin sekä kansainvälisten finanssiorganisaatioiden obligaatioihin. Minfinin syyskuun ilmoituksen mukaan FNB:n varoista puolet sijoitetaan osakkeisiin, max 30 % ulkomaisten yritysten yritysobligaatioihin ja 5 % suoriin sijoituksiin. Sijoitukset suuntautuvat USA:n ja Länsi-Euroopan lisäksi kehittyville markkinoille. /Vedomosti/MM, Nettopääomapako Venäjältä nousi lähes 130 miljardiin USD:iin vuonna 2008 A Venäjän keskuspankin vastikään julkaistujen tietojen mukaan nettopääomapako vuonna 2008 nousi 129,9 miljardiin dollariin. Valuuttapakoa on lisännyt devalvaatio-odotukset. Trastan Evgeni Nadoršinin mukaan 1,5 % päivittäisellä devalvaatiolla valuuttaspekulaatiolla voi saada % vuosituoton. Uralsibin ekonomisti Vladimir Tihomirov arvioi puolet valuutasta menneen ulkomaisten velkojen maksuun. Hänen arvionsa mukaan ulkomaisten velkojen määrä on pudonnut vuodessa 60 %:lla. Tämä myös alentaa velkojenhoitokustannuksia vuonna 2009 ja valuuttavarantoon kohdistuvat paineet ovat pienemmät, vaikka öljyn keskihinta putoaisikin vuonna 2009 tynnyriltä 40 dollarin tasolle, arvioi Tihomirov. Venäjän keskuspankin maksutase (mrd USD) *arvio * 2007 muutos % 2008/2007 vaihtotase 90,8 98,9 76,2 29,8 kauppatase 154,4 176,6 130,9 34,9 vienti 373, ,4 32,3 tuonti 133,4 160,5 121,5 32,1 vastuut 132,2 87,5 208,9-58,1 aktiivat 131,3 216,5 112,8 91,9 Vedomosti/ MM, Venäjälle ehkä yksi suuri metallurgian holding-yhtiö? Venäjän metallurgian suurimpien osakkeenomistajien (UC Rusal, ANorilski Nikel ja Metalloinvestan omistajat) ja maan presidentin tapaamisessa nostettiin esiin ajatus yhdestä metallurgian holdingyhtiöstä, jossa valtio olisi mukana osaomistajana. Kokous kutsuttiin koolle presidentin aloitteesta, mutta teollisuusministeri Igor Setšinin sanotaan olevan ajatuksen takana. Holding-ajatuksen on synnyttänyt hallituksen kriisintorjuntatoimenpiteet, metallurgia-alan luototus ja alan aktiivojen uudelleenjärjestelyt. Norilski Nikelin osakepääoma on 11,6 miljardia USD, josta Vladimir Potanin omistaa 29,9 %, UC Rusal 25 % ja Aliev Ušmanov 5 %. Alumiiniyhtiö UC Rusalin osakkeista kuuluu Oleg Deripaskalle 56,7 %, Sual-yhtiölle 18,9 %, Mihail Prohoroville 14 % ja Glencorelle 10,3 %. Vedomosti/MM, Pohjoinen napa-alue Venäjän uudessa turvallisuusstrategiassa Venäjän turvallisuusneuvosto on laatinut uuden pohjoista napa- (Arktika) koskevan strategian. Strategia vahvistettiin jou- Aaluetta lukuun 2008 lopulla ja otetaan käyttöön tammikuun 2009 loppuun mennessä. Venäjän napa-alueiden kansainvälisestä yhteistyöstä vastaava arktisten asioiden erityislähettiläs Artur Tšilingarovin mukaan uuden strategian perusajatus on se, että Venäjä ei luovu pohjoisista napa-alueista. Pohjoisesta napa-alueesta on tultava yksi Venäjän keskeisistä raaka-ainealueista. Venäjän turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patsušev huomioi, että USA, Kanada, Norja ja Tanska ovat aktivoituneet Pohjoisella jäämerellä myös sotilaallisesti. Myöskään Venäjä ei sulje pois uudessa strategiassaan aseellisten konfliktien mahdollisuutta, jos ne rikkovat voimatasapainoa alueella. USA pyrkii allekirjoittamaan YK:n merioikeusyleissopimuksen mahdollisimman pikaisella aikataululla. Venäjä puolestaan esittää Kommersant-lehden tietojen mukaan YK:lle vuoden kuluttua dokumentaation, jonka mukaan pohjoinen napa-alue kuuluu Venäjälle. Jos YK ei hyväksy perusteita, Venäjä eroaa YK:n merioikeusyleissopimuksesta, toteaa Artur Tšilingarovin. Maat, jotka eivät ole sitoutuneet YK:n merioikeusyleissopimukseen,voivat periaatteessa toimia alla mainittujen rajojen ulkopuolella, mutta asettuvat samalla mahdollisesti niiden valtioiden intressejä vastaan, jotka ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Merioikeussopimus turvaa rantavaltion oikeuden hyödyntää luonnonvaroja, esimerkiksi öljyä ja kaasua. Sopimus myös määrittelee, miten pitkälle tämä oikeus rannikolla ulottuu. Rantavaltiolla on oikeus hyödyntää luonnonvaroja, jotka ovat sen talousvyöhykkeellä. Se voi ulottua enintään 200 meripeninkulman eli noin 370 kilometrin päähän rannan perusviivoista. Oikeus hyödyntää luonnonvaroja voi kuitenkin ulottua vielä tätäkin pidemmälle. Valtiolla on oikeus luonnonvaroihin myös rannikollaan sijaitsevalla mannerjalustalla. Oikeus mannerjalustan luonnonvaroihin voi ulottua aina 350 meripeninkulmaan eli lähes 650 kilometriin asti. Venäjän ulkoministeriö puolestaan kommentoi asiaa siten, että Pohjoisten mannerjalusta-alueiden tutkiminen vie vielä useamman vuoden ja napa-alueen jako tapahtuu tiukasti kansainvälisen oikeuden perusteella. Kommersant, Kauppapolitiikka, MM/MM, Pankkien lukumäärä vähentynyt lähes 600:lla A Vuonna 2009 venäläisten pankkien määrä tulee putoamaan reippaasti. Vuonna 2008 pankkien lukumäärä supistui jo 1705:stä 1126:een pankkiin. Duumassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesitys, jonka mukaan vuodesta 2010 kaikkien pankkien pääoman tulisi olla vähintään 90 miljoonaa ruplaa ja vuodesta miljoonaa ruplaa. Toteutuessaan pankkien lukumäärä voisi pudota vuoden 2010 alkuun pankkiin. SM/MM,

18 VenäjäNtalous Ulkomaankaupan logistiikka Venäjän talouden kehittämisen lähtökohtana? Teksti: Maisa Moijanen Kuva: CSR North-West Vladimir Knjaginin Luoteis-Venäjän strategisen suunnitelmien keskuksen johtaja Vladimir Knjaginin (КНЯГИНИН Владимир Николаевич Директор Фонда «Центр стратегических разработок «Северо-Запад») Vuodesta 2008 johtanut muun muassa Primorskin alueen vuoteen 2025 ja Altain tasavallan vuoteen 2028 ulottuvien talousstrategioiden kehittämistä. Parhaillaan meneillään Krasnojarskin alueen eteläosien turismin kehittämisohjelma Vuodesta 2007 johtanut muun muassa seuraavia ohjelmia: Kaliningradin kaupungin talouden vuoteen 2025 kehittämisstrategia, Nikelin asutuskeskuksen (Murmanskin alue) kehittämisohjelmaa, Irkutskin alueen kehittämisohjelma vuoteen 2020, Penzan alueen kehittämisohjelma vuoteen 2021, Rostovin alueen kehittämisohjelma vuoteen 2020, Kemerovin alueen kehittämisohjelma ja Voronezin alueen kehittämisohjelma. Huolimatta Venäjän talouden kasvun jyrkästä hidastumisesta, talouden mahdollisuuksia on syytä tarkastella pidemmällä ajanjaksolla. Öljyn hinta kohoaa, kun maailmantalous alkaa elpyä. Energiarahan taas virratessa maahan Venäjän pitkänajanjakson strategioiden edellyttämiä toimenpiteitä voidaan konkretisoida. Venäjä on ehkä silloin maksanut oppirahansa talouden suhdannevaihteluista ja tulee varmasti panostamaan rakenteellisiin uudistuksiin kuluneita vuosia tehokkaammin. Venäjän neljän makroalueen taloushallintomalli on herättänyt kiinnostusta ja kritiikkiä. Malli korostaa Venäjän satamien, lentokenttien ja logististen keskusten merkitystä Venäjän ulkomaankaupalle ja sitä kautta koko maan talouden kasvulle. Kriitikot katsovat mallin unohtavan Venäjän muut alueet ja kotimaanmarkkinoiden merkityksen. Liikenteen kehittämisstrategia vuoteen 2030 Venäjällä on pitkään keskusteltu erilaisista kehittämisstrategioista ja hallintomalleista, joilla nykyiset federaation yli 80 subjektia voitaisiin yhdistää suuremmiksi kokonaisuuksiksi vastaamaan paremmin koko maan taloutta koskevien strategioiden toteuttamista. Federaation seitsemän hallintopiiriä, jotka muodostettiin 2000-luvun alussa, eivät kaikilta osiltaan tyydytä Venäjän kasvavan ja kansainvälistyvän talouden tarpeita. Syyskuussa 2008 Venäjän liikenneministeriö (Mintrans) toi käsiteltäväksi koko maan liikenteen kehittämisstrategian vuoteen 2030 asti. Liikenneministeriön strategian laajassa PESTE ja SWOT -analyysien sovellusten pohjalle rakennetussa dokumentissa on pyritty luettelemaan kaikki liikenteeseen liittyvät ongelmat lähtien kapasiteetin riittämättömyydestä ja liikennelainsäädännöstä, liikenneverkostojen kehittymättömyyteen, onnettomuuksiin, liikenteen tutkimukseen ja tekniikan kehitykseen. Näiden luetteloiden pohjalta dokumenttiin on kirjattu mittava määrä tavoitteita ongelmien poistamiseksi. Venäjänkielisen dokumentin julkisuuteen annettu osa on luettavissa Internet-osoitteesta Liikenneministeriön strategiadokumentin ongelmana on ainakin ulkopuolisin silmin tarkasteltuna se, että siitä puuttuu ongelmien ja niiden ratkaisujen priorisointi jostakin riittävän rajatusta, konkreettisesta tavoitteesta lähtien. Julkisuuteen annetusta versiosta puuttuu se 18

19 varsinainen strategiaosa. Onko sitä olemassakaan vaikea sanoa. Dokumentissa asetetaan tavoitteeksi kansan elintason ja talouden kilpailukyvyn nostaminen ja innovatiivisuus keskeiseksi strategiaksi, jolla tavoitteet saavutetaan. Vaikka parissakymmenessä vuodessa on mahdollista tehdä paljon, tarvitaan konkretiaa siitä, mistä aloitetaan loppumattomalta tuntuvien ongelmien vyyhdin purkaminen. Dokumentin lopussa tosin on lisäys, että eri liikennemuodoille on laadittava omat alastrategiansa. Yksityiskohtien lisäys ei kuitenkaan välttämättä tuo näkemyksellistä priorisointia ja konkretisointia. Pahimmillaan se tuo vain uuden vielä yksityiskohtaisemman luettelon ongelmista, jotka vaatisivat korjaamista ja luettelon tavoitteista näiden ongelmien korjaamiseksi. Positiivista on se, että strategialuonnos on dokumentti, johon on pyritty kokoamaan mahdollisimman monipuolisesti se ongelmakenttä, joka jarruttaa liikenteen kehitystä ja sitä kautta talouden kehittymistä. Mutta toteutus vaatisi konkretiaa aikatauluja, toimenpiteitä, kustannuslaskelmia ja rahoitussuunnitelmia. Neljän makrotalousalueen hallintomalli vai kehitysstrategia? Luoteis-Venäjän strategisen suunnitelmien keskuksen johtaja Vladimir Knjaginin esitti jo vuoden 2007 lopulla suunnitelmansa Venäjän neljästä makrotalousalueesta. Marraskuussa 2008 esitys tuotiin näyttävästi uudelleen julkisuuteen Yhtenäinen Venäjä-puolueen kokouksessa. Ajankohta kuukauden kuluttua liikenneministeriön strategialuonnoksen julkistamisen jälkeen ei liene sattumaa. Esitys herättää kiinnostusta ja keskustelua uusien näkökulmiensa takia, jotka osin poikkeavat talouskehitysministeriön ja liikenneministeriön strategiaesityksistä. Ehdotuksen suurin ansio on siinä, että se asettaa edes jollakin tavalla rajallisen lähtökohdan tavoitteilleen. Mallin eteenpäin vievänä voimana on Venäjän talouden kansainvälisten logististen yhteyksien parantaminen ja tuotantoklusterien rakentaminen näiden kuljetuskanavien ympärille sekä sitä kautta haettavat ja saatavat maan talouden kasvun ja diversifikaation edellytykset. Venäjän talouden nykyinen riippuvuus ja haavoittuvuus kansainvälisen talouden heilahteluista johtuvat ennen kaikkea yksipuolisesta energiatuotteisiin pohjautuvasta rakenteesta. Mallilla haetaan taloudelle monipuolisempia kansainvälisiä yhteyksiä. Mallin ongelma - yleisenä hallintomallina - on siinä, että Venäjän yhteiskunnan ja talouden hallinto edellyttää, ainakin toistaiseksi, toisenlaista alueellista jakoa kuin Venäjän kansainvälisiin yhteyksiin perustuvaa. Venäjä on maantieteellisesti suuri maa, jonka sisämarkkinat ovat suuret myös puhtaasti kotimaassa toimiville yrityksille. Knjagininin mallia tulisikin arvioida pikemminkin talouden kehitysstrategioiden lähtökohdista kuin talouden ja yhteiskunnan kokonaisvaltaisena hallintomallina. Mutta kehitysstrategianakin se vaatii paljon konkreettista lihaa luiden ympärille. Sen etuna on kuitenkin rajattu tavoitteenasettelu, jota vasten jokaista konkreettista hanketta voitaisiin peilata ja priorisoida kunakin ajanjaksona. Sen etu on myös siinä, että se ei ole tavoitteiltaan ristiriidassa jo olemassa olevien tavoitteiden kanssa. Mallin keskeiset ajatukset Vladimir Knjagininin malli lähtee Venäjän kansainvälistyvän talouden tarpeista. Kansainvälistyvä talous tarvitsee toimivat logistiset yhteydet muuhun maailmaan ja samalla nämä yhteydet tuovat maahan lisäkasvua muualta maailmalta. Venäjän nykyiset satamat ja ulkomaille suuntautuva kuljetusverkosto on sidottava kiinteämmin toisiinsa ja maan tuotantoklustereihin, esittää Knjaginin. Venäjän talouden kuljetusverkostot ja logistiset solmukohdat noudattavat edelleenkin pitkälti Neuvostoliiton aikana syntynyttä suljetun talouden rakennetta. Tilanne on muuttumassa nopeasti eikä pelkästään Venäjän ulkomaankaupan nykyisen kasvun seurauksena. Venäjän mahdollinen, tuleva WTO-jäsenyys tuo uusia haasteita ja maailmantalouden globalisoitumisprosessi ulottuu myös Venäjälle ja sen logistisiin rakenteisiin. Mallissa Venäjä jakautuu neljään makroalueeseen: 1) Luoteinen alue eli Baltiaan suuntautuva alue, johon sisältyy mm. Uralilta alkaen myös Jekaterinburg, Kuzbass ja Arkangeli 2) Eteläinen alue, johon kuuluvat mm. Krasnodarin alue, Rostovin alue ja Keskinen mustanmullan alue 3) Itäinen alue, johon kuuluvat mm. Habarovsk, Kaukoidän Primorjen alue ja Länsi-Siperia 4) Hallinnollis-kaupallinen alue, johon kuuluvat Moskova ja Pietari. Makroalueet eivät Knjagininin mallissa ole selkeitä maantieteellisiä alueita, jotka ovat kartalla rajattavissa toisistaan. Ne ovat jopa osittain päällekkäisiä. Jokaisella neljällä alueella on kuitenkin liikenteen ja teollisuuden solmukohtia, joista on selkeät yhteydet Venäjän ulkomaankaupan satamiin. Strategian tavoitteena on vahvistaa Venäjän eri talous- ja teollisuusalueita niiden logististen yhteyksien avulla. Strategia pyrkii myös hyödyntää näiden talouden kasvukeskusten vaikutusta lähialueittensa talouteen. Strategian aluejako Venäjän luoteinen alue orientoituu kauppaan EU:n pohjoisten alueiden kanssa. Venäjän tämän alueen keskeiset logistiset yhteydet ovat Pietarin ja Leningradin alueen satamat ja jossain määrin myös Murmanskin ja Arkangelin satamat. Tämän alueen kehitys vahvistaa Venäjän asemaa kansainvälisillä öljy ja kaasumarkkinoilla. Tämän alueen kehityslinjoihin kuuluvat myös puutavaran, metallin, lannoitteiden ja hiilen vientitoimitukset. Eteläisten alueiden Asovan ja Mustanmeren alueen kehityslinjoihin kuuluvat myös Länsi-Siperian ja Etelä-Uralin raaka-ainetoimitukset ulkomaille näiden merisatamien kautta. Nousemassa oleva ala on maatalous, viljan ja kasvisöljyjen sekä niiden raaka-aineiden vienti. Nämä alat ovatkin nostamassa keskisen mustanmullan alueen taloutta ja sitomassa sitä Asovan ja Mustanmeren satamien kautta maailman talouteen. Erityisesti Rostovin ja Krasnodarin satamien merkitys tulee kasvamaan. Itäinen makroalue kehittyy mallissa Aasian ja Tyynen valtameren maiden kanssa käytävien kauppasuhteiden pohjalta. Aasiassa, maailman talouden uusien veturivaltioiden raaka-aine- ja energiatarve kasvaa nopeasti USA:n ja Euroopan talouksiin verrattuna. Venäjä toimittaa näille valtioille öljyä ja kaasua, puutavaraa, metalleja sekä keskipitkällä aikavälillä myös maataloustuotteita ja rautamalmia. Näihin Venäjän alueisiin kuuluvat mm. Tjumenin ja Kuzbassin (Lounais-Siperia) lisäksi Krasnojarskin ja Irkutskin alue. Nämä 19

20 VenäjäNtalous alueet ovat vedenjakajina Venäjän itäisten ja läntisten ulkomaankauppasuhteiden välissä. Itäisen makroalueen keskeiset satamat ovat Primorskissa, Habarovskissa ja Sahalinin saarella. Oman makroalueensa muodostavat Pietarin ja Moskovan alueet ja niiden yhteydet edellä esitettyihin kolmeen muuhun makroalueeseen. Molemmat ovat koko Venäjän keskeisiä jakelu- ja hallintokeskuksia. Pietarin ja Leningradin alueen satamat ovat Venäjän kulutustavara- ja laitetuonnin solmukohtia. Kaksi kolmasosaa konttituonnista kulkee niiden kautta. Moskovan liikenteen solmukohtien läpi kulkee lähes 60 % Venäjän koko ulkomaankaupan tavaraliikenteestä. Käytännöllisesti katsoen kaikkien suurten venäläisten yhtiöitten pääkonttorit ja ulkomaisten yhtiöitten edustajat ovat Moskovassa ja Pietarissa. Alueet, jotka jäävät edellä mainittujen makroalueiden ulkopuolelle ovat selvästi jäämässä jälkeen globaalista kilpailukyvystä. Ne tulevat Knjagininin mielestä jäämäänkin maailmankaupan kehityksen kannalta vähämerkityksellisiksi. Ulkopuolella jää ainakin Itä-Siperian pohjois- ja koillisosa. Myös Keski-Venäjän alueet, jotka eivät kuulu mustanmullan alueeseen mutta, jotka eivät ole myöskään raakaainealueita (mm. Ivanovo, Kirova, Kostroma, Mari-El ja Mordva) eivät kuulu mallin keskiöön. Satamien ja rautateiden kapasiteetti ensisijainen kehityskohde Vladimir Knjaginin toteaa, että Venäjän makroaluejako perustuu maailmalla havaittavissa olevaan kehitykseen, jossa raaka-aineiden jalostus siirretään paikkoihin, joissa on raaka-aineen lisäksi tarjolla halpaa energiaa ja hyvät yhteydet merisatamiin. Tästä ovat Knjagininin mielestä esimerkkeinä mm. alumiinin tuotannon siirtyminen Persian lahdelle, Islantiin ja Kiinan rannikolle. Puolet USA:n kemian teollisuudesta on siirtynyt Nigeriaan, Karibian alueelle ja Lähi-Itään. Terästeollisuus kasvaa satamien läheisyydessä uusilla markkinoilla Kiinassa, Saudi-Arabiassa, Intiassa, Pakistanissa, Turkissa ja Iranissa. Venäjän liikenneministeriön laskelmien mukaan v Luoteisen makroalueen satamien kapasiteetti on yhteensä 405 miljoonaa tonnia. Tästä noin 225 milj. tn öljykuljetuksia, 60 milj. tn bulkkitavaraa ja 6,3 milj. tn konttikuljetuksia. Vuonna 2007 satamien tavaravirrat olivat yhteensä 209 milj tn. Kaukoidän makroalueella satamien kapasiteetti on yhteensä 195 milj. tn v Tästä noin 70 milj. tn on öljykuljetuksia, 60 milj. tn bulkkitavaraa ja 4 milj. tn konttikuljetuksia. Vuonna 2007 satamien tavaravirrat olivat yhteensä 80 milj. tn. Eteläisen makroalueen satamien kapasiteetti v on yhteensä 305 milj. tn. Tästä on noin 160 milj. tn öljykuljetuksia, 30 milj. tn bulkkitavaraa ja 2 milj. tn konttikuljetuksia. Vuonna 2007 satamien tavaravirrat olivat yhteensä 162 miljoonaa tonnia. Yhteensä Venäjän satamien tavaravirtojen määrä nousee ministeriön laskelmien mukaan vuoteen 2015 mennessä 905 miljoonaan tonniin, josta 455 milj. tn on öljykuljetuksia, 150 milj. tn bulkkitavaraa, 12,3 milj. tn kontteja ja loput vajaa 300 milj. tn muuta. Nyt kokonaiskuljetukset ovat n. 451 milj. tn. 20

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Tuonti:

Lisätiedot

Yksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia.

Yksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia. Yksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia. Yrityksen elinkaari Finnveran monipuoliset rahoituspalvelut yrityksen eri vaiheisiin. Liiketoiminnan aloittaminen - Lainat ja

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Katsaus Venäjänkauppaan. Syksyn 2017 barometri Jaana Rekolainen

Katsaus Venäjänkauppaan. Syksyn 2017 barometri Jaana Rekolainen Katsaus Venäjänkauppaan n 01 barometri Jaana Rekolainen.11.01 Miltä nyt näyttää? % Venäjän BKT:n muutos (y/y) Lähde: Rosstat, 0 - - - Ruplan eurokurssi RUB.1 Lähde: Venäjän keskuspankki Suomen ja Venäjän

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Vienti vetämään. Suomen ja suomalaisten menestyminen maailmalla. Oulu Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj

Vienti vetämään. Suomen ja suomalaisten menestyminen maailmalla. Oulu Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj Vienti vetämään Suomen ja suomalaisten menestyminen maailmalla Oulu 10.5.2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj 2 Pk-yrityksen ulkopuolisen rahan lähteet Lähde: Pk-barometri 1/2017 Kasvuhakuiset

Lisätiedot

Venäjän-kaupan uusi normaali

Venäjän-kaupan uusi normaali Venäjän-kaupan uusi normaali 20.4.2018 Joensuu @JaanaRekolainen @SVKK_FRCC Suomalais-Venäläinen kauppakamari Missiomme on edistää yritysten kasvua ja liiketoimintaa Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa.

Lisätiedot

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti Finnvera Oyj Anneli Soppi Finnveran rahoitustoiminta Asiakkaat Paikalliset pienyritykset Kotimarkkinayritykset

Lisätiedot

Maksutavan ja rahoitusratkaisun valinta - riskien hallintaa sekä kilpailukeino

Maksutavan ja rahoitusratkaisun valinta - riskien hallintaa sekä kilpailukeino Maksutavan ja rahoitusratkaisun valinta - riskien hallintaa sekä kilpailukeino 1 28.11.2016 Maksuehdon ja rahoitusratkaisun määrittävät Markkinatilanne Vastapuoli Kaupan kohde Viennin kohdemaa Oma näkökulma

Lisätiedot

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa Jari Mehto

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa Jari Mehto 1 Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa Jari Mehto Finnveran palvelut vientiin ja kansainvälistymiseen 2 Yrityksen omat rahoitustarpeet Venäjän viennissä Vientitakuut Venäjälle Saatavien

Lisätiedot

Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa

Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa 1 Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa KIVI 2009 - Kotka 3.11.2009 Erno Ihto, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö,

Lisätiedot

Ostajariski ja rahoitus viennissä: uhka vai mahdollisuus?

Ostajariski ja rahoitus viennissä: uhka vai mahdollisuus? Ostajariski ja rahoitus viennissä: uhka vai mahdollisuus? RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN KAUPPAKAMARIN FINANSSILOUNAS 25.1.2018 Hotel Sveitsi, Hyvinkää Erno Ihto Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen

Lisätiedot

Kevät #barometri

Kevät #barometri 08 #barometri Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish Industries sekä Suomen Yrittäjät ry.

Lisätiedot

KUMPPANISI VENÄJÄLLÄ

KUMPPANISI VENÄJÄLLÄ KUMPPANISI VENÄJÄLLÄ Kumppanisi Venäjällä Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) auttaa yrityksiä kansainvälistymään Venäjälle. Olemme luotettava yhteistyökumppani, jolta saat työkaluja, opastusta ja

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Finnveran rooli yrityksen viennissä ja kansainvälistymisessä. Team Finland kiertue - Lapista maailmalle Rovaniemi 5.9.

Finnveran rooli yrityksen viennissä ja kansainvälistymisessä. Team Finland kiertue - Lapista maailmalle Rovaniemi 5.9. Finnveran rooli yrityksen viennissä ja kansainvälistymisessä Team Finland kiertue - Lapista maailmalle Rovaniemi 5.9.2018 Erno Ihto Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa pohja saavutettu? Suomalaisyritysten vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä ovat hieman kasvaneet

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku 12.11.2009 Jari Mehto 16.11.2009

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku 12.11.2009 Jari Mehto 16.11.2009 1 Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku 12.11.2009 Jari Mehto Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Aura 21.10.2016 Jyrki Isotalo 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 Finnvera pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Petri Kekki Juristi 17.5.2011. Vientisopimusten tärkeät kohdat Venäjän-kaupassa

Petri Kekki Juristi 17.5.2011. Vientisopimusten tärkeät kohdat Venäjän-kaupassa Petri Kekki Juristi 17.5.2011 Vientisopimusten tärkeät kohdat Venäjän-kaupassa SVKK lyhyesti SVKK edistää yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä Suomessa ja Venäjällä tarjoamalla asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Julkaistavissa 2..7 klo. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Lokakuu 7 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu 17, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Finnvera, ratkaisuja pk yritysten toiminnan tueksi kasvussa, kansainvälistymisessä ja finanssikriisin pyörteissä

Finnvera, ratkaisuja pk yritysten toiminnan tueksi kasvussa, kansainvälistymisessä ja finanssikriisin pyörteissä Finnvera, ratkaisuja pk yritysten toiminnan tueksi kasvussa, kansainvälistymisessä ja finanssikriisin pyörteissä Varsinais-Suomen Teknologiateollisuus ry:n tilinpäätöskokous 19.3.2009 Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut pk-yrityksille. Jari Mehto 21.11.2014

Finnveran rahoituspalvelut pk-yrityksille. Jari Mehto 21.11.2014 Finnveran rahoituspalvelut pk-yrityksille Jari Mehto 21.11.2014 Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus Vientikauppojen rahoitus Pääomasijoituksia Rahoitamme liiketoimintaa, jolla on kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi valtion vientitakuista

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi valtion vientitakuista Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi valtion vientitakuista (HE 215/2000 vp). Talousvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TaVM 5/2001 vp). Nyt koolla oleva

Lisätiedot

Rahoituskysely pk-yrityksille

Rahoituskysely pk-yrityksille RAPORTTI 1/5 Rahoituskysely pk-yrityksille Euroopan velkakriisin seuraukset tuntuvat yritysrahoituksessa edelleen. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kiristyminen näkyy mm. suurempina vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaateina

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 1 Julkaistavissa 8.9.9 klo 11. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business barometri Syyskuu 9 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Miten on mennyt viimeisten 6 kuukauden aikana? 2 5: kasvanut paljon Syksy 2015 (n=25) Kevät 2015 (n=26) Syksy 201

Lisätiedot

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Kaatuvatko vientikaupat rahoitusosaamisen puutteeseen?

Kaatuvatko vientikaupat rahoitusosaamisen puutteeseen? TIEDOT JULKAISUVAPAITA 3.6. KLO 9.00 Kaatuvatko vientikaupat rahoitusosaamisen puutteeseen? Vientikaupan rahoitusbarometri 8 Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC 3.6.8 Tutkimuksen

Lisätiedot

Osuuspankin kansainväliset palvelut. Ratkaisuja yrityksen toiminnan tukemiseksi

Osuuspankin kansainväliset palvelut. Ratkaisuja yrityksen toiminnan tukemiseksi Osuuspankin kansainväliset palvelut Ratkaisuja yrityksen toiminnan tukemiseksi 29.09.2016 Vesa Rosendahl Yrityspankinjohtaja Jaana Mustonen Maksuliikeasiantuntija 2 OPn kautta maailmalle Yli 2500 kansainvälistä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus (3 mrd ) Lainat ja takaukset Viennin

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Lyhyesti. SVKK on riippumaton asiantuntijaorganisaatio,

Lyhyesti. SVKK on riippumaton asiantuntijaorganisaatio, Lyhyesti SVKK on riippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka edistää yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä Suomessa ja Venäjällä Noin 850 yritysjäsentä Suomessa ja Venäjällä Pääkonttori Helsingissä,

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008*

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Finnvera lyhyesti. Pertti Lähdeaho Finnvera Oyj

Finnvera lyhyesti. Pertti Lähdeaho Finnvera Oyj 1 Finnvera lyhyesti Pertti Lähdeaho Finnvera Oyj 2 Finnveran rooli Edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, muutoksiin, kasvuun ja kansainvälistymiseen Lainoja,

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Yritysten rahoitusmahdollisuudet, IoT Campus Salo Yksikään hyvä hanke ei saa jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia.

Yritysten rahoitusmahdollisuudet, IoT Campus Salo Yksikään hyvä hanke ei saa jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia. Yritysten rahoitusmahdollisuudet, IoT Campus Salo 26.3.2019 Yksikään hyvä hanke ei saa jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia. Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion vientitakuista annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön Finnvera

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE

BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE 2/2015 28.4.2015 1. Selvitys: yritykset hyötyvät yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksista Yritykset kokevat yritysten yhteishankkeisiin myönnettävän tuen olevan

Lisätiedot

Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille

Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille Sari Karvinen, tutkija sari.karvinen@luke.fi, puh. 029 532 3256 1 29.4.2015 1. Luoteis-Venäjän puumarkkinat Suomalaisten ostajien ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:56:40 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Suomalais-Venäläinen kauppakamari Suomalais-Venäläinen kauppakamari Lyhyesti SVKK on Venäjän-kaupan asiantuntija, joka toimii lähellä yritystä SVKK palvelee yrityksiä tarjoamalla ratkaisuja Venäjän-kaupan haasteisiin SVKK tuottaa ajankohtaista

Lisätiedot

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1 T AEO Authorised Economic Operator Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus AEO-toimijapäivä 1 1) AEO-ohjelmien vertailu teoriassa TUNNUSTAMISEN VAIHEET - hakemus-, arviointiprosessi, kriteerit ja edut

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri. Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 13.9.2011 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2011 13.9.2011

Lisätiedot

Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle Eduskunnan talousvaliokunnalle, lokakuu 2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj

Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle Eduskunnan talousvaliokunnalle, lokakuu 2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2018 Eduskunnan talousvaliokunnalle, lokakuu 2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj 1 Finnveran päätehtävät 2 Finnvera on valtion 100 % omistama

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri I/2016 Kevät 2016

Talousjohtajabarometri I/2016 Kevät 2016 Talousjohtajabarometri I/2016 Kevät 2016 27.6.2016 Talousjohtajabarometrin taustaa Talousjohtajabarometrin rakenne Kansantalouden näkymät Yrityksen talousnäkymät Ajankohtaisteema: Yhteiskuntasopimus Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Alueraporttien yhteenveto 2/2006

Alueraporttien yhteenveto 2/2006 Alueraporttien yhteenveto 2/2006 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan positiivisia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Finnvera oyj Mika Relander, aluepäällikkö Latinalainen Amerikka Helmikuu 2017 Finnvera (ja tytäryritys Suomen Vientiluotto) - Suomen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä

Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä Mirja Tiri 16.3.2015 Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä Suomalais-Venäläinen kauppakamari Toimistot Helsingissä, Lappeenrannassa, Pietarissa, Moskovassa ja Jekaterinburgissa 33 työntekijää

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot