Etelä-Savon maakuntaliitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon liitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Savon maakuntaliitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon liitto"

Transkriptio

1 EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON (EAKR) ITÄ-SUOMEN TOIMENPIDEOHJELMA Luonnos Etelä-Savon maakuntaliitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon liitto

2 Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO Säädösperusta ja ohjeet Valmisteluprosessi Ennakkoarviointi ITÄ-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Lähtökohdat Kokemukset rakennerahastokaudelta Itä-Suomen SWOT analyysi Strategia ja sen perustelut Alueen strategiset tavoitteet Ohjelmatavoitteet Itä-Suomen kehittämisstrategian ydin Horisontaaliset teemat/ läpäisevät periaatteet Lissabonin strategian edistäminen Ohjelman painopisteet ja alueelliset teemat Kokeilutoiminta Kansainvälinen alueiden yhteistyö Kaupunkiulottuvuus sekä maaseudun ja taajamien vuorovaikutus Työnjako EAKR- ja ESR -ohjelmien välillä TOIMINTALINJAT Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen Lähtökohdat Tavoitteet Painopisteet Tuen kohdistuminen ja hyödynsaajat Kansalliset tukijärjestelmät Toimeenpanon vastuuviranomaiset Suhde ohjelman muihin osiin ja muihin ohjelmiin Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Lähtökohdat Tavoitteet Painopisteet Tuen kohdistaminen ja hyödynsaajat Toimeenpanon vastuuviranomaiset Kansalliset tukijärjestelmät Suhde ohjelman muihin osiin ja muihin ohjelmiin Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Lähtökohdat Tavoitteet Painopisteet Tuen kohdistaminen ja hyödynsaajat Toimeenpanon vastuuviranomaiset Kansalliset tukijärjestelmät Suhde ohjelman muihin osiin ja eri rahastojen toimien yhteensovittaminen Tekninen apu OHJELMAN TOTEUTUS

3 6. RAHOITUSSUUNNITELMA Eurooppa-neuvoston rahoitusratkaisuun perustuva Itä-Suomen rahoituskehys (EAKR + ESR) Ehdotus rahoituskehyksen uudelleen jaksottamiseksi (EAKR) Rahoitussuunnitelma toimintalinjoittain Indikatiiviset rahoituskehykset maakunnittain Täydentävyys periaate Itä-Suomen kehitystä tukevat kansalliset politiikat SEURANTAJÄRJESTELMÄ OHJELMAN HALLINTO- JA TOIMEENPANOJÄRJESTELMÄ...58 LIITTEET

4 1. JOHDANTO 1.1. Säädösperusta ja ohjeet Eurooppa-neuvoston rakennerahastoja koskeva ratkaisu määritteli koko Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen piiriin. Itä-Suomi sai ns. siirtymäkauden alueena oman rahoituskehyksen sekä EAKR- että ESR-ohjelmiin ja lisärahoitusta 35 /asukas/vuosi harvan asutuksen ja syrjäisyyden aiheuttaman pysyvän haitan perusteella aluekehitysrahastosta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitus Itä- Suomessa on ohjelmakaudella yhteensä 327 milj. euroa. Itä-Suomen alueellinen EAKR-toimenpideohjelma kattaa Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Ohjelman valmistelusta ja toimeenpanosta säädetään Euroopan unionin rakennerahastojen yleisasetuksessa ja Euroopan aluekehitysrahastoa koskevassa asetuksessa. Yleisasetuksessa määritellään rakennerahastojen toimintaa koskevat yleiset säännökset, toiminnan sisältö, varojen jako ja hallinnointimenettelyt. Yleisasetuksen mukaan toimenpideohjelmat ovat yksirahastoisia. Tämä poikkeaa edellisestä ohjelmakaudesta, sillä esimerkiksi Itä-Suomen tavoite 1 ohjelma oli eri rahastojen toimenpiteet sisältävä integroitu ohjelma. Euroopan aluekehitysrahastoa koskevassa asetuksessa määritellään rahaston tehtävät lähentymistavoitteen sekä kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen toteuttamisessa, menolajien tukikelpoisuus ja erityissäännökset mm. syrjäisimpien alueiden kohtelusta sekä toimenpideohjelmien sisällöstä. Suomessa alueellisesta kehittämisestä annettu laki (aluekehityslaki) määrittelee alueellisen kehittämis- ja ohjelmatyön perustaksi pitkän aikavälin strategisen maakuntasuunnitelman ja sitä täsmentävän maakuntaohjelman, joka on lyhyemmän aikavälin toimenpideohjelma. Muu alueellinen ohjelmatyö sekä alueilla toimeenpantavat valtakunnalliset ohjelmat perustuvat maakuntasuunnitelman ja -ohjelman strategia- ja toimenpidelinjauksiin ja toteuttavat niitä osaltaan. Aluekehitysviranomaisena ohjelmatyön koordinoinnista maakunnassa vastaa maakunnan liitto. Euroopan unionin rakennerahastojen toimintaa Suomessa ohjaa rakennerahastolaki. Sitä on uudistettu ohjelmakauden tarpeisiin. Rakennerahastolaissa määritellään erityisesti ohjelmien toimeenpanosta. Maakunnan yhteistyöryhmän koordinaation tarve kasvaa erityisesti Itä-Suomessa, kun yhden ohjelman sijasta toteutetaan kahta rakennerahasto-ohjelmaa, maaseudun kehittämisohjelmaa sekä kalatalouden kehittämisohjelmaa. Yhteistyöryhmän strategista asemaa on vahvistettu. Kainuun maakunnassa on voimassa laki Kainuun hallintokokeilusta Sisäasiainministeriö on ohjeistanut EAKR-toimenpideohjelmien laadintaa kirjeellään maakunnan liitoille Aluekehitysviranomaisina toimivien maakuntien liittojen tehtävänä on valmistella ohjelmat yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Suomessa laaditaan neljä suuralueittaista EAKR -toimenpideohjelmaa. 4

5 Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annettua lakia (SOVAlaki) sovelletaan alueelliseen EAKR-toimenpideohjelmaan käyttäen hyväksi maakuntaohjelmien SOVA-menettelyä Valmisteluprosessi Ohjelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä maakunnissa ja maakuntien kesken. Aluekehityslain mukainen pitkän aikavälin strategian linjaava maakuntasuunnitelma on vastikään laadittu kaikissa maakunnissa. Sitä lähivuosien toimenpiteiksi konkretisoivaa maakuntaohjelmaa on laadittu samanaikaisesti EU-ohjelmien kanssa kolmessa maakunnassa; Kainuussa se oli hyväksytty jo aikaisemmin. EU-ohjelmien sisällöt on pääosin tuotettu näissä prosesseissa. Maakuntaohjelmalla tulee olemaan myös keskeinen rooli EU-ohjelmien toteuttamista varten vuosittain laadittavan maakunnan yhteistyöasiakirjan sisällön täsmentämisessä. Maakuntaohjelman laadintaa varten on maakunnissa organisoitu laaja yhteistyö, johon on kytketty kaikki keskeiset toimijatahot. Valtion aluehallintoviranomaiset, kuntakenttä, elinkeinoelämän järjestöt ja tutkimus- ja koulutusorganisaatiot on kytketty tiiviisti työhön mukaan, ja kansalaisten osallistuminen on mahdollistettu lausunto- ja palautemenettelyin. Kaikissa maakunnissa ohjelmaluonnoksia on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmissä ja ne on hyväksytty maakuntavaltuustoissa tai valtuuston delegoinnin perusteella maakuntahallituksissa. Etelä-Savossa maakuntaohjelman valmistelu tapahtui maakuntahallituksen asettaman ohjelma-johtoryhmän ohjauksessa neljällä tätä työtä varten kootulla asiantuntijafoorumilla. Foorumit edustivat laajasti maakunnan elinkeinoelämää, asiantuntijaorganisaatioita, seutuja ja järjestöjä. Kutakin maakuntaohjelman toimintalinjaa ihmiset/hyvinvointi/ palvelut, osaaminen/innovaatiot/teknologia, yritystoiminta/tuotanto/työelämä sekä infrastruktuuri - valmisteli oma fooruminsa. Yhteensä asiantuntijafoorumeissa ja johtoryhmätyöskentelyssä oli mukana noin 80 henkilöä. Valmistelussa käytettiin hyväksi myös monia muita maakunnassa toimivia työryhmiä, valmisteluprosesseja ja hankkeita, joiden kautta työhön on kytketty jopa parin sadan henkilön työpanosta. Maakuntaohjelmaa valmisteltiin myös seutukuntaisissa valmisteluseminaareissa, joihin kutsuttiin erityisesti kuntien, osaamiskeskusten ja aluekeskusten edustajat, sekä laajalle muulle toimijajoukolle järjestetyssä sidosryhmäseminaarissa. Seutu- ja sidosryhmäseminaarit tavoittivat lähes 100 osallistujaa. Lausunnot ohjelmaluonnoksesta pyydettiin noin 50 toimijalta. Kansalaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta myös sähköisesti. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen kautta työhön on sitoutunut lähes 90 poliittisen päätöksentekijän joukko, jotka ovat myös työn eri vaiheissa suunnanneet ja evästäneet valmistelua. Maakuntaohjelman valmistelutyössä korostettiin, että prosessi tuottaa Etelä-Savon osalta sisällöt myös EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmille, jotka ovat maakunnan kehittämisen keskeisiä rahoitusvälineitä. 5

6 Kainuussa maakuntaohjelma kaudelle hyväksyttiin Kainuun maakuntavaltuustossa jo helmikuussa Maakuntaohjelmassa määriteltiin Kainuun kehittämisen keskeiset painopisteet ja toimintalinjaukset. Itä-Suomen EAKR ohjelman valmistelua jatkettiin maakuntaohjelman pohjalta. Kainuun maakuntahallituksen asettama strategiaryhmä on ollut keskeinen yhteistyöelin ohjelmavalmistelussa. Strategiaryhmässä ovat edustettuina keskeiset sidosryhmät, mm. kaikki Kainuun kunnat, aluehallintoviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, elinkeinoelämän järjestöt, koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatiot sekä luonnonsuojelua, työttömiä ja naisjärjestöjä edustavat tahot. Strategiaryhmä on käsitellyt ohjelmaluonnosta eri vaiheissa neljässä kokouksessaan. Strategiaryhmän käsittelyssä on ollut samanaikaisesti myös Itä- Suomen ESR ohjelmaosio. Ohjelmavalmistelua on käsitelty Kainuun maakuntahallituksessa ja maakuntahallituksen ns. 3. kokoonpanossa (MYR). Kainuussa maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on ollut käytännössä ohjelmatyötä koordinoiva virkamieselin. Pohjois-Karjalassa maakuntaohjelman valmistelu on tapahtunut maakuntahallituksen asettaman maakuntaohjelmaryhmän ohjauksessa. Maakuntahallituksen nimeämät klusterikohtaiset maakuntaryhmät ovat kukin omalta osaltaan laatineet tavoitteet ja kartoittaneet lähivuosien keskeisimmät alansa kehittämistavoitteet. Ohjelman valmistelijat ovat käyneet noin 80 eri neuvottelua yritysten ja yritysjärjestöjen, työntekijäjärjestöjen, kuntien ja kuntayhtymien sekä koulutusyksiköiden ja osaamiskeskittymien kanssa maakunnan kehittämisen lähivuosien kehittämistarpeista ja tavoitteista. Maakuntaohjelmaa laadittaessa tuotetaan keskeistä sisältöä myös EU:n kilpailukyky- ja työllisyysohjelmaan , ja muihin valmisteilla oleviin erityisohjelmiin. Maakuntaohjelmaa ja EU-ohjelmaa on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen sihteeristössä, sekä maakunnan liiton päättävissä ohjelmissa useissa eri yhteyksissä vuoden 2005 ja 2006 aikana. Pohjois-Savossa maakuntaohjelman konkreettinen valmistelu on painottunut työryhmiin. Ohjelmatyötä varten perustettiin kaksi uutta työryhmää: yritystyöryhmä, mikä jakautui kahteen alaryhmään, sekä elinympäristö- ja bioenergiatyöryhmä. Aikaisemmin perustetut kuusi klusteriryhmää, liikennejärjestelmätyöryhmä, asumistyöryhmä sekä yrittäjyysryhmä osallistuivat myös ohjelman valmisteluprosessiin. Yhteensä klusteriryhmissä sekä em. työryhmissä oli jäseniä n. 120 edustaen maakunnan eri toimijatahoja sekä eri seutuja. Myös seudut tarkistivat yhteistyössä alueen elinkeinoelämän, oppilaitosten ja muiden kehitykseen vaikuttavien tahojen kanssa omat kehittämisohjelmansa ja strategiansa. Maakuntaohjelmatyössä myös seuduttaisilla aluekeskusohjelmilla ja Kuopion seudun osaamiskeskusohjelmalla on merkittävä osa. Ohjelmatyön käynnistymisestä tiedotettiin toimeksiantokirjeellä maakunnan eri toimijoille ja samalla ohjelman laadinnan yhteistyötahoille joulukuussa Ohjelmavalmistelussa on ollut tiiviisti mukana maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö. Itä-Suomen EAKR-ohjelman sisältö on valmisteltu maakunnan liittojen tiiviinä yhteistyönä maakuntaohjelmien pohjalta. Valmistelu on tapahtunut lukuisissa työpalavereissa, joita on pidetty eri puolilla Itä-Suomea kevään ja kesän kuluessa. Samanaikaisesti on koottu aineistoa myös muilta toimijoilta, muista käynnissä olevista prosesseista ja olemassa olevista selvityksistä ja suunnitelmista. Näitä ovat olleet mm. Nordregio-tutkimuslaitoksella teetetty pohjoisen periferian olojen tutkimus, Itä-Suomen suuret tulevaisuuden kysymykset 6

7 hankkeen loppuraportti (Itä-Suomi-ohjelma, 2005), Itä-Suomen innovaatiostrategian valmisteluprosessi (TEKES), numeeristen tavoitteiden asetannassa apuna käytetty ns. Hemaasu-mallia tausta-aineistoineen (tilastot, arviot, ennusteet), Valmisteluun on liittynyt myös sisäasiainministeriön koolle kutsumia suuralueittaisia tai valtakunnallisia työkokouksia. EAKR ohjelman ja ESR osion yhteensovittamista on käsitelty yhteisneuvotteluissa. Ohjelmaluonnoksesta on pyydetty lausunnot. Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointi (SOVA) prosessi EY:n direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY) on toimeenpantu Suomessa viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetulla lailla, joka tuli voimaan (2005/200). Tätä lakia täydentää asetus 347/2005. SOVA-lain tavoite on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä, parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kestävää kehitystä. Ympäristöministeriö ohjeisti maakuntaliittoja päivätyllä kirjeellään täsmentäen, että SOVA-lakia tulee soveltaa myös EAKR-toimenpideohjelman valmistelussa. Ohjelman valmistelun yhteydessä arvioidaan ohjelman toteuttamisesta aiheutuvat merkittävät ympäristövaikutukset. SOVA-lain mukaan ohjelmaluonnos tulee asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman valmistelua varten laadittiin työohjelma ja suunnitelma vaikutusten arvioinnista. Toukokuun ensimmäisellä viikolla Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon liittojen sekä Kainuun maakunta kuntayhtymän yhteistyönä käynnistettiin avoin vuorovaikutusprosessi EAKR-toimenpideohjelman laadinnasta. Valmistelun käynnistymisestä ja laadinnan lähtökohdista tiedotettiin liittojen ilmoitustauluilla, kotisivuilla sekä keskeisimmissä sanomalehdissä. Näin varmistettiin ns. suuren yleisön mahdollisuus ottaa kantaa ohjelman valmisteluun ja ohjelmatyön keskeisiin aineistoihin. SOVA-lain mukaisesti EAKR-toimenpideohjelman toimintalinjojen toteuttamisesta aiheutuvat merkittävät ympäristö- ja muut vaikutukset arvioitiin ja raportoitiin ympäristöselostuksessa. Ohjelmatyössä keskeisesti mukana olevat työryhmät kommentoivat selostusta valmisteluprosessin aikana. Ympäristöselostus on tämän asiakirjan liitteenä Ennakkoarviointi Ennakkoarvioinnin laatii Aluetutkimus FAR, jonka edustaja on osallistunut maakunnan liittojen työpalavereihin. 7

8 2. ITÄ-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleistä Itä-Suomen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Itä-Suomessa asui vuoden 2005 lopussa n ihmistä. Itä-Suomi on harvaan asuttu alue. Alueen pinta-ala on km2 ja keskimääräinen asukastiheys vain 7,8 / km2. Luonnonoloja kuvaa metsien ja järvien mosaiikki, joita paikoin jyhkeät vaarat reunustavat. Neljä selkeää vuodenaikaa merkitsee luonnonolosuhteita kuumista kesän hellepäivistä talven arktisiin jopa alle 40 asteen pakkasiin. Itä-Suomen keskeisimmät haasteet ovat olleet jo pitkään väestön väheneminen ja korkea työttömyysaste. Väestörakenne myös ikääntyy erittäin nopeasti. Talouden kehittyminen muuta Suomea hitaammin heikentää alueen kehittämisedellytyksiä ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Myös alueen sisällä erot ovat kasvaneet. Kaupungit ja niiden läheinen maaseutu näyttävät selviävän paremmin syrjäiseen maaseutuun verrattuna. Kuva 1. Itä-Suomen maakunnat 8

9 Maakuntien kuvaukset Etelä-Savo Etelä-Savo on maantieteellisesti laajan Itä-Suomen NUTS II alueen eteläisin maakunta. Sen pääkaupunki Mikkeli on 225 kilometrin päässä Helsingistä ja 295 kilometrin päässä Pietarista, ja maakunnan toimijoilla onkin monipuoliset yhteistyösuhteet näiden metropolien suuntaan. Etelä-Savo on maan vesistöisin sisämaan maakunta ja maapintaalaltaan maan metsäisin maakunta. Harvaan mutta tasaisesti asutun Etelä-Savon kolme kaupunkiseutua ja niiden välinen kolmen vahvan maaseutukunnan allianssi tarjoavat monipuoliset asumisvaihtoehdot ja harrastusmahdollisuudet sekä toimivat palvelut ja kattavan infrastruktuurin, joiden ylläpitämistä ja kehittämistä kuitenkin varjostaa heikko kuntatalous. Runsas vapaa-ajan asutus sijoittuu vesistöjen rannoille moninkertaistaen joidenkin maaseutukuntien asukasmäärän vilkkaimmalla kesäkaudella. Etelä-Savon elinkeinorakenne on maan alkutuotantovaltaisin, ja julkisen sektorin merkitys aluetaloudessa on keskimääräistä suurempi. Maakunnassa on lähes 7000 yritystä ja lähes 4000 maatalousyrittäjää, ja yritysten lukumäärällä mitattuna Etelä-Savo kuuluukin Suomen yrittävimpiin alueisiin. Yritystoiminta on pk-valtaista ja yritykset toimivat paljolti perinteisillä aloilla, mutta viime vuosikymmeninä ja vuosina on syntynyt runsaasti myös uutta, erityisosaamiseen ja korkean teknologian hyödyntämiseen perustuvaa yritystoimintaa. Etelä-Savosta löytyy alansa terävintä kansainvälistä kärkeä edustavia yrityksiä. Maakunnassa käynnistyneet teknologisten kärkitoimintojen kehittämishankkeet (materiaalitekniikka, kuituteknologia, rautatieteknologia, ympäristöteknologia) luovat osaltaan edellytyksiä huippuosaamiseen perustuvan yritystoiminnan kasvulle. Uusille yrityksille on kasvumahdollisuuksia myös luonnon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvilla perinteisillä aloilla (metsä, elintarvike, matkailu), hoiva- ja hyvinvointialalla sekä muilla palvelualoilla, vapaa-ajan asumisessa ja kulttuuripalveluissa. Etelä-Savossa ei ole omaa yliopistoa, mutta maakunnassa on useita muiden yliopistojen toimipisteitä, volyymiltaan suurimpana Joensuun yliopiston Savonlinnan kampus (opettajankoulutus, kansainvälinen viestintä). Mikkelin yliopistokeskuksessa toimivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Kansalliskirjasto, Helsingin Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Kansainvälinen keskus, Kuopion yliopiston Ympäristöanalytiikan laboratorio, Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksikkö (energiatekniikka, puuteknologia), sekä MTT:n ekologisen tuotannon tutkimusyksikkö. Maakunnallisena toimiva monialainen Mikkelin ammattikorkeakoulu on maan tutkimusintensiivisin ammattikorkeakoulu, ja sen Yti-tutkimuskeskus on maakunnan merkittävin soveltavan teknologisen tutkimuksen yksikkö. Innovaatioiden kaupallistamiseen tähtäävää maakunnallista toimintaa ollaan parhaillaan käynnistämässä. Etelä-Savon väestö on maan ikääntyneintä, ja maakunnassa syntyy vuosittain vähemmän ihmisiä kuin kuolee. Ikärakenne asettaa erityisiä haasteita palvelujen järjestämiselle. Maakunnan muuttotappio on tällä vuosituhannella joka vuosi pienentynyt, ja 2000-luvulla muuttoliikkeen rakenne on kehittynyt lupaavaan suuntaan. Työikäisten ja nuorten poismuutto on hidastunut, ja kaikissa 35 vuotta täyttäneiden sekä alle 15-vuotiaiden ikäluokissa on ollut muuttovoittoa paria yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta joka vuosi. Muuttotase on positiivinen myös korkeammin koulutetuilla sekä ylempiin tuloluokkiin kuuluvilla. Muuttotappio näyttäisikin jatkuvan voimakkaana vain vuotiaiden 9

10 ikäryhmässä ja opiskelijoiden keskuudessa, mutta näissäkin ryhmissä on runsaasti myös muualta Etelä-Savoon tulijoita. Uudenmaan imu Etelä-Savosta näyttäisi hiipuvan, suhteessa asukaslukuun Etelä-Savo menettää nyt asukkaita eniten Pirkanmaalle, Keski- Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Päijät-Hämeeseen. Kainuu Kymmenen kunnan Kainuussa asuu lähes Belgian kokoisella alueella noin asukasta. Asukastiheys on vain neljä asukasta neliökilometrillä. Kainuu sijaitsee keskellä Manner-Suomea. Kainuun maakuntakeskus on Kajaani, josta matkaa Helsinkiin on 568 km ja Ouluun 181 km. Yhteistä rajaa Venäjän kanssa on 260 km. Maisemaa hallitsevat vaarat, metsät, vesistöt, suot, puhdas avara luonto petoineen. Talven lumipeite on paikoin jopa lähes kaksimetrinen. Kainuun asutuksen historia on maamme vanhimpia. Kulttuurissa kohtaavat perinteet ja nykyaika. Kainuulaiset työskentelevät pääosin palveluissa ja julkisella sektorilla. Teollisuuden vientituotteita ovat mm. paperi, mittalaitteet, ajoneuvotietokoneet, junavaunut, elektroniikka, talkki, kivituotteet, luonto ja luonnontuotteet. Maakunnan haasteena ovat pitkään olleet työttömyys ja väestön väheneminen sekä tulevaisuuden suurena haasteena tiedossa oleva väestörakenteen vanheneminen ja kuntatalouden kehitys. Kajaanin yliopistokeskus on Kainuun alueen yliopistollisten toimintojen muodostama osaamiskeskittymä, jossa tekee yhteistyötä viisi yliopistoa Oulun yliopiston koordinoimana. Yliopistokeskuksessa toimii kuusi yksikköä, jotka ovat Aikuiskoulutus, Biotekniikka, Lönnrot -Instituutti, Mittaustekniikka, Opettajankoulutusyksikkö, ja Tietojenkäsittelytieteiden yksikkö. Kajaanin ammattikorkeakoulussa opiskellaan viidellä koulutusalalla. Kainuun ammattiopisto kouluttaa kolmella paikkakunnalla 35 eri koulutusohjelmassa nuorisoasteen oppilaita ja aikuisopiskelijoita. Sotkamon lukio on erikoistunut liikuntaan, Paltamon lukiossa opiskellaan viestintää ja Kuhmon lukion erikoisuus on musiikkilinja. Intotalo (nuorten yrittäjien esihautomo) valmentaa kainuulaisia nuoria yrittäjiksi. Kainuun osaamiskeskuksessa on kaksi toiminnallista kokonaisuutta: Measurepolis Kajaani osaamisalueena mittaustekniikka ja Virtuosi Kuhmo osaamisalueena kamarimusiikki. Kainuussa toteutetaan vuosina maakuntakokeilu, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia maakunnan kehittämiselle. Kokeilun tavoitteena on turvata asukkaille peruspalvelut, toteuttaa laajoja kehittämishankkeita ja lisätä maakunnan päätösvaltaa suhteessa valtionhallintoon. Lakiin perustuvassa kokeilussa kunnilta siirtyi maakunnan hoidettavaksi sosiaali- ja terveydenhuolto lähes kokonaan sekä lukio- ja ammatillinen koulutus. Maakunta vastaa myös Kainuun yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä suunnittelusta ja kehittämisestä. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala on kehittyvä ja vetovoimainen rajamaakunta, jolla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa noin 300 km. Sen järvi- ja vaaraluonto antaa hyvät mahdollisuudet väljään asumiseen ja monipuoliseen vapaa-ajanviettoon. Pohjois-Karjalan kehitysvire on viime vuosina ollut melko hyvä, ja menneillä olevalla ohjelmakaudella vuosina joiltakin osin erinomainen. Maakunnan aluerakenne on pitkistä etäisyyksistä johtuen selkeä. Joensuu muodostaa kiistattoman maakuntakeskuksen, ja maakunnassa on kolme 10

11 seutukuntaa. Maakunnan syrjäistä asemaa parantaa melko hyvä päätieverkko, rataverkko ja hyvät juna- ja lentoliikenneyhteydet. Pohjois-Karjalassa on 16 kuntaa, maakunnassa toimii yritystä, joista suurin osa alle 5 hengen yrityksiä. Vuonna 2004 maakunnan yrityskanta kääntyi selvään kasvuun. Asukasta kohden laskettu bruttoaluetuote oli vuonna , joka on koko maan keskitasosta 75 %. Bruttoaluetuotteen kasvu on ollut saman vuonna toiseksi nopeinta koko maassa. Eniten yrityksiä on syntynyt kaupallisissa paleluissa. Parhaiten ovat lisänneet tuotantoaan ja työpaikkoja metallialan yritykset. Pohjois-Karjalan elinkeinostrategia painottaa erityisesti metalli-, muovi-, metsä- sekä kivi- ja kaivannaisteollisuuden kehittämistä. Tulevia kasvualoja katsotaan olevan hyvinvointi, kulttuuri, matkailu ja ympäristöteknologia. Pohjois-Karjalassa on monipuolinen ja korkeatasoinen koulutusverkosto. Joensuun yliopiston kahdeksan tiedekuntaa tarjoavat kansallista, alueellista ja kansainvälistä korkeatasoista opetusta ja tutkijakoulutusta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, ja toisen asteen ammatillista opetusta antava kuntayhtymä tarjoavat maakunnan nuorille erittäin monipuoliset koulutusohjelmat, ja turvaavat näin eri alojen yrityksille ja julkisille toimijoille ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden. Maakunnassa toimii kehittyvä Joensuun tiedepuisto, kansallisen statuksen omaavia osaamiskeskuksia ja muita osaamiskeskittymiä. Näiden kehittämiseen panostetaan edelleen. Maakunnan väestö on jatkuvasti vähentynyt, joskin väheneminen on koko ajan hidastunut. Työmarkkinatilanne on heikko. Työllisyysaste maakunnassa on 60.0 ja työttömyysaste 15 %, maan kolmanneksi korkein. Ongelman helpottamiseksi maakunnan tavoitteena on lisätä yritysten määrää, kohottaa koulutustaso sekä työllisyysastetta ja saada työikäiset ja myös vaikeasti työllistettävät työelämän piiriin. Pohjois-Savo Pohjois-Savo sijoittuu maantieteellisesti keskiseen Itä-Suomeen. Pohjois-Savossa on viisi seutukuntaa. Pohjois-Savon keskus on valtakunnanosakeskus Kuopion kaupunki. Maakunnan sisäisessä rakenteessa on pohjois-etelä suuntainen mm. liikenneväyliin perustuva kehityskäytävä, jonka keskuksina ovat Kuopion lisäksi Iisalmen ja Varkauden kaupungit. Kehityskäytävä linkittää maakuntaa maantieteellisesti Etelä-Savoon ja Kainuuseen. Pohjois-Savon poikittainen kehityskäytävä yhdistää maakuntaa Pohjois- Karjalaan ja Keski-Suomeen. Syrjäistä maantieteellistä asemaa ovat kompensoimassa hyvät lentoyhteydet Helsinkiin ja kehittyvä raideliikenne ja päätieverkko. Luonto ja hyvä ympäristö ovat Pohjois-Savon vahvuus. Vesistöt ja metsät luonnehtivat maisemaa. Pohjois-Savo on metsien tuottokyvyltään Suomen metsäisin maakunta. Maakunta tarjoaa monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja pohjoismaisella tasolla olevat hyvinvointipalvelut. Maakunnassa on myös vahva loma-asuntokanta ja vetovoimaisia matkailukohteita vapaa-ajan viettoon sekä runsaasti kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksia. Toimintaympäristön kilpailukyvyn turvaaminen myös tulevaisuudessa on haaste. Väestön ikääntyminen ja väestöltään vähenevät alueet sekä asumis-, liikenne- ja palveluvaatimusten muutokset luovat uusia paineita kansainvälistyvässä toimintakentässä. 11

12 Pohjois-Savossa toimi v noin yritystä, joista suurin osa työllistää alle viisi henkeä. Vahvan perinteisen PK-yritystoiminnan lisäksi maakunnasta löytyy alansa kansainvälistä kärkeä edustavia, korkean teknologian hyödyntämiseen perustuvia yrityksiä. Työvoimasta julkisella alalla työskentelee joka kolmas. Yksityisten palvelujen aluetuoteosuus on noin 40 % ja on selvässä kasvussa. Teollisuuden osuus aluetuotteesta on noin neljännes. Maaseudun elinkeinoissa tavoitteena on perinteisen maatalouden kilpailukyvyn säilyttäminen ja elinkeinopohjan laajentaminen. Pohjois-Savossa toimii kansainvälisestä huippuosaamisestaankin tunnettu Kuopion yliopisto, jonka toiminta painottuu terveyteen, hyvinvointiin ja ympäristöön. Suomen suurimpiin kuuluvan Savonia -ammattikorkeakoulun osaamisalat ovat monipuolisia. Savon koulutuskuntayhtymä ja Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ovat merkittävimmät ammatillisen koulutuksen järjestäjät. Pohjois-Savossa on valtakunnallisen statuksen osaamiskeskus, useita erikoistuneita osaamiskeskittymiä sekä tutkimus- ja kehittämisinstituutteja, joiden toiminta osana innovaatioketjua vahvistuu. Huippuosaamista syvennetään edelleen tulevaisuuden kasvualoilla mm. biotekniikassa, lääkekehityksessä, sensoriteknologiassa, terveydenhuollon teknologiassa ja ympäristötekniikassa. Maakunnan kokonaisstrategiassa on keskeisellä sijalla elinkeinojen kehittäminen. Pohjois- Savon elinkeinostrategiassa painottuvat tällä hetkellä toisaalta perinteiset metsä-, elintarvike- ja metallialat ja toisaalta globaalit tulevaisuuden kasvualat kuten hyvinvointi, ICT, kulttuuri, matkailu sekä ympäristö- ja bioenergia. Itä-Suomen sijainti ja saavutettavuus Itä-Suomi on sijainniltaan monella tavalla syrjäinen ja vaikeasti saavutettavissa. Euroopan unionin pohjoisreunalla se on fyysisesti kaukana eurooppalaisilta ja globaaleilta markkinoilta. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen on sekä kallista että aikaa vievää. Sijainti eurooppalaisiin keskeisiin markkinoihin nähden on huomattava kustannuslisä rahtiliikenteelle. Oman lisänsä kustannuksiin tuovat pohjoisesta sijainnista aiheutuvat korkeat investointi- ja kunnossapitokustannukset sekä erityisvaatimukset kalustolle. Meriyhteys Itä-Suomesta katkeaa ja vesiliikenne keskeytyy keskitalven kuukausiksi. Itä-Suomen saavutettavuus pääkaupunkiseudulta on matka-aikoina mitattuna huonompi kuin sen etäisyyksien perusteella kuuluisi olla. Tilanne on tieliikenteen osalta osittain korjautunut Lahden moottoritien valmistuttua ja raideliikenteen osalta paranemassa Kerava-Lahti oikoradan ja Savonradan parannustöiden edetessä. Silti matka-aikoihin liittyvä ero esim. Pohjanmaan radan vaikutuspiirissä oleviin maakuntiin verrattuna on huomattava. 12

13 Kuva 2. Matka-aikoja ja saavutettavuus Helsingistä käsin. Itä-Suomella on sijaintiinsa Venäjän rajalla liittyvä optio. Pietarin metropoliseudun kuuden miljoonan asukkaan väestö, Venäjän nopeasti kasvava talous, korkeatasoinen ja monipuolinen tutkimus- ja tuotekehitysosaaminen, energia- ja raaka-ainevarat, monipuolinen kulttuuritarjonta, kasvava matkailusektori ja muu palvelusektori tarjoavat määrällisesti ja laadullisesti merkittävän kehityspotentiaalin Itä-Suomelle. Sen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin molemmin puolin rajaa vielä vuosien ponnistelua rajan madaltamiseksi. Kieli- ja kulttuurierojen lisäksi lukuisat lainsäädännölliset sekä yhteiskunnan perusrakenteiden ja toimintatapojen erot sekä infrastruktuurin puutteet ovat omiaan estämään tai vaikeuttamaan yhteistyötä, kaupankäyntiä ja verkottumista rajan yli. 13

14 Väestönkehitys ja muuttoliike Itä-Suomen väestö vähenee ja väestörakenne vanhenee. Pääasiassa poismuutosta johtuva väestön väheneminen on hidastunut ja nettomuutto on pienentynyt 1990-luvun lopun vuosista kolmasosaan. Erityisesti on vähentynyt muutto pääkaupunkiseudulle. Poismuuttajat ovat pääosin nuoria (15-24 vuotiaita), mikä hidastaa luonnollista väestönkehitystä ja kasvattaa vanhempien ikäluokkien suhteellista osuutta väestöstä. Lisäksi esimerkiksi Etelä-Savossa iäkkäiden ikäluokassa (55-65 vuotiaat) muuttovoitto on noin 150 henkilöä vuosittain. Itä-Suomen väestörakenne vanheneekin ohjelmakaudella Euroopan nopeinta vauhtia. Tämä aiheuttaa työmarkkinoilla aikaisempaan verrattuna merkittävän toimintaympäristömuutoksen, sillä nuoret työikään tulevat ikäluokat eivät riitä korvaamaan työmarkkinoilta eläköitymisen vuoksi poistuvia ns. suuria ikäluokkia. Väestönkehityksessä on suuria alueellisia eroja. Keskustaajamat jopa kasvavat, mutta etäällä taajamista sijaitsevan maaseudun tyhjeneminen jatkuu voimakkaana. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Kainuun väkiluvun ennakoidaan laskevan eniten Suomen maakunnista. Väestön väheneminen asettaa erityisiä haasteita supistuvien alueiden palvelujen järjestämiselle ja kilpailukyvylle. Talouskehitys Suomen talous on kasvanut suhteellisen tasaisesti viimeksi kuluneiden vuosien aikana. Itä-Suomen talous on myös kasvanut, mutta hieman muuta maata hitaammin. Arvonlisäyksen kasvu on ollut vuodesta 1995 lähtien Itä-Suomessa noin puolet maan keskimääräisestä. Siksi ero Suomen keskimääräiseen arvonlisäykseen on vain kasvanut. Itä-Suomen maakunnissa on menestyviä globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä, joista useat ovat alansa kehityksen kärjessä. Viime aikojen kehityksessä näkyy globalisaation vaikutukset myös Itä-Suomeen. Uutiset useista suurista tuotannon siirroista halvemman työvoiman maihin ja tuotannon lopettamisesta Itä-Suomessa ovat jo arkipäivää. Metsäteollisuuspaikkakunnilla eletään jatkuvan uhan alla, koska yritysten investoinnit Itä- Suomeen ovat olleet vaatimattomia. Teollisuuden tuotannon kasvu perustuu suurelta osin tehokkuuden kasvattamiseen. Suuria yksittäisiä positiivisia hankkeita on parhaillaan käynnistymässä mm. kaivosteollisuudessa. Tällaisen paikalliseen raaka-aineeseen perustuvan tuotannon syntyminen pönkittäisi hyvin aluetaloutta, koska investoinnit olisivat suuria ja pitkäaikaisiksi suunniteltuja eikä niiden raaka-ainepohjaista tuotantoa voisi siirtää pois alueelta. Itä-Suomen talouskehitys nojaa tulevaisuudessa entistä enemmän kannattavaan vientiin. Siinä itäsuomalaisilla yrityksillä on tällä hetkellä huomattavasti parantamisen varaa. 14

15 Taulukko 1. Toimialojen työpaikkojen kehitys Itä-Suomessa 1995, 2000, 2003 ja 2005 sekä niiden määrän keskimääräinen muutosnopeus prosentteina vuodessa 2000-luvulla. Vuoden 2005 määrä on arvio. (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto ) A-B Alkutuotanto ,09 C-E Teollisuus ,91 F Rakennustoiminta ,65 G Kauppa ,65 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,94 I Liikenne ,13 J-K Muut yksityiset palvelut ,65 L Julkinen hallinto ,31 M Koulutus ,98 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ,31 O,P,Q Muut yht.k. ja henk.koht. palvelut ,46 Yhteensä ,16 Toimialojen työpaikkakehityksessä 2000-luvulla kasvu on ollut suurinta palveluissa ja väheneminen nopeinta alkutuotannossa. Alkutuotannon osuus kaikista työpaikoista väheni myös eniten ja osuuden kasvu oli suurinta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Toimialojen arvonlisäys kasvoi 2000-luvulla eniten kaupan alalla ja teollisuuden osuus arvonlisäyksestä kasvoi eniten eli 23,9:stä 25,4:ään prosenttiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvonlisäys ja osuus arvonlisäyksestä laskivat eniten. Taulukko 2. Toimialojen arvonlisäyksen kehitys Itä-Suomessa 1995, 2000, 2003 ja 2005 sekä sen määrän keskimääräinen muutosnopeus prosentteina vuodessa 2000-luvulla. Vuoden 2005 tulos on arvio A-B Alkutuotanto ,56 C-E Teollisuus ,97 F Rakennustoiminta ,46 G Kauppa ,12 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,94 I Liikenne ,60 J-K Muut yksityiset palvelut ,69 L Julkinen hallinto ,32 M Koulutus ,09 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ,49 O,P,Q Muut yht.k. ja henk.koht. palvelut ,28 Yhteensä ,61 Työmarkkinat ja työelämä Itä-Suomessa on noin työpaikkaa. Työpaikkakehitys on ollut hitaasti kasvava 2000-luvulla (+ 0,2 % /v.). Itä-Suomen työttömyysaste laskee nopeasti koko alueella eli lähes prosenttiyksikön vuosivauhdilla. Vuosittainen työttömyyden lasku on ollut Itä-Suomessa 2000 luvulla noin 4 15

16 % vuodessa, kun työttömien määrä on laskenut koko maassa hieman alle 3 % vuodessa. Silti työttömyysaste on edelleen selvästi korkeampi kuin koko maassa. Työttömyysasteessa on suuret alueelliset erot kunkin seutukunnan tuotantorakenteesta riippuen. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien määrä on vähentynyt noin 5 % vuodessa ja naisten osuus työttömistä on pysynyt tasaisesti 45 %:ssa koko 2000-luvun ajan. Työllisyysasteen vuosittainen kohenemisnopeus on ollut kaksinkertainen (0,7 % /v.) koko maahan verrattuna (0,3 %/v.), mutta silti Itä-Suomen työllisyysaste oli v lopussa vain 62 %, kun se oli maassa keskimäärin 68 %. Työvoiman voimakas eläköityminen pienentää työvoiman määrää kiihtyvällä vauhdilla samalla, kun työpaikkojen määrän odotetaan pysyvän vähintään nykytasollaan. Tämä nostaa työllisyysastetta ja pienentää Itä-Suomelle ominaista korkeaa työttömyyttä. Tietyissä ammateissa työskentelevistä on tai tulee jatkossa olemaan pulaa. Itä-Suomelle on ominaista työhönsä sitoutunut ja motivoitunut hyvä työvoima, jonka vaihtuvuus on ruuhka-suomeen verrattuna pieni. Eläköityminen antaa työnantajille mahdollisuuden työvoiman rakenteen muuttamiselle. Esimerkiksi julkisella sektorilla voidaan rekrytoinnissa siirtää panoksia päivähoidon vähenevistä tarpeista vanhustenhoidon kasvaviin palvelutarpeisiin. Erityistä huomiota tulisikin laittaa eri alojen työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin ja riittävien toimenpiteiden käynnistämiseen, jotta työnantajat eivät törmäisi osaavan työvoiman puutteeseen ja ettei julkisin toimenpitein esim. koulutuksen tarjonnalla syvennettäisi kohtaanto-ongelmaa. Yritystoiminta Viimeisten vuosien aikana yritysten lukumäärä on kasvanut hitaasti, toimipaikkojen lisäys on ollut noin 0,4 % vuodessa. Maan keskimääräinen kasvunopeus on 2000-luvulla ollut 1,1 %. Suurinta kasvu on ollut liike-elämän palveluissa, sosiaali- ja terveys-palveluissa, henkilökohtaisissa palveluissa ja rakentamisessa. Ikärakenteen muutoksen kautta tulee syntymään uusia yrityksiä ikääntyville kohdistuvissa palveluissa. Yritystoiminnan keskeinen haaste on ollut kannattavuuden parantaminen. Erityisesti sitä on pyritty kohottamaan erikoistumalla, vientiä lisäämällä ja tuottavuutta kohottamalla. Vientiä tukemaan on synnytetty pk-yritysten yhteisin ponnistuksin vientiverkostoja, joiden toiminnan tuloksellisuudesta on jo olemassa viitteitä. Verkostojen käynnistäminen on vaatinut julkista panostusta. Yrittäjyyden ongelmana ovat myös yrittäjyysperinteen ohuus ja eläkkeelle siirtyvien yrittäjien vaikeudet löytää yritykselleen jatkajaa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Itä-Suomen haasteena on oikeanlaisen ja riittävän osaamispääoman kerryttäminen erityisesti kehittyvissä keskuksissa. Itä-Suomen elinkeinorakenteen on pystyttävä vahvistamaan nykyisiä vahvuuksiaan sekä monipuolistumaan. Kriittisiä kehitystekijöitä ovat alueen korkeakoulujen kansainvälistyminen, kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittäminen. 16

17 Innovaatiotoiminta on keskeinen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehitystekijä. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten lisäksi Itä-Suomessa on pyritty luomaan paikallisia, mutta verkostoituneita osaamiskeskittymiä, jotka erikoistuvat paikallisten yritysten tarpeiden tyydyttämiseen tutkimuksessa, tuotekehityksessä, innovaatioiden kaupallistamisessa ja markkinoinnissa. Itä-Suomen kaikissa maakunnissa on toiminut kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan kuuluvat osaamiskeskukset. Tutkimuksessa työskentelevä henkilösö on lisääntynyt Itä-Suomessa 2000-luvulla n. 3,5 % vuodessa ja t&k-menot ovat kasvaneet n. 7 % vuodessa, kun koko maata koskevat luvut ovat n. 2,3 % ja 3,8 %. Silti Itä-Suomen t&k-henkilöstön osuus alueen väestöstä on vain puolet maan keskimääräisestä ja t&k-menojen suuruus asukasta kohden on vain puolet maan keskimääräisestä. Lisäksi t&k-menojen osuus alueen arvonlisäyksestä oli vuonna 2004 n. 2 %, kun se Etelä-Suomessa oli 4,3 %, Länsi-Suomessa 4,4 %, Pohjois- Suomessa 5,5 % ja koko maassa keskimäärin 4,2 %. Koulutus Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa nuorten ikäluokkien täydentäessä työvoimaa. Myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa, mutta sen osuus on jäljessä maan keskimääräisestä tasosta. Itä-Suomessa on kaksi yliopistoa. Kuopion yliopisto Pohjois-Savossa ja Joensuun yliopisto Pohjois-Karjalassa. Etelä-Savossa ja Kainuussa ei ole yliopistoa, mutta niihin on sijoittunut yliopistojen filiaaleja, suurimpana Joensuun yliopiston Savonlinnan kampus. Mikkelissä ja Kajaanissa yliopistojen toiminnot on koottu yliopistokeskuksiksi. Kaikissa Itä-Suomen maakunnissa toimivat ammattikorkeakoulut tarjoavat koulutusta ja työvoimaa maakunnallisiin ja myös valtakunnallisiin tarpeisiin. Niiden merkitys nuorten pysäyttäjinä maakuntiin on suuri. Myös osaamisintensiivisten yritysten rekrytointi on helpottunut, kun osaavaa työvoimaa on aiempaa paremmin saatavilla. Itä-Suomessa on määrällisesti ja alueellisesti varsin kattava toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjonta. Koulutus ei kuitenkaan kaikilta osin sisällöltään ja laadultaan vastaa nopeasti muuttuvan työelämän ja alueen työnantajien tarpeita. Harva asutus, pienet ikäluokat ja koulutukseen tulevien ikäluokkien edelleen pieneneminen tuovat haasteita koulutuksen järjestäjille kaikilla koulutustasoilla ja aloilla. Nuoret hakeutuvat ammatillisessa koulutuksessa muutamille suosikkialoille. Haasteena on ollut opiskelijoiden saanti alueellisesti tärkeille, mutta vähemmän suosituille aloille, kuten Itä-Suomessa merkittäville metsä- ja metallialoille. Aikuisopetuksen määrä on eri opetuksen tasoilla lisääntymässä. Jatkuvasti nopeutuva työssä tarvittavan osaamisen uusimisen tarve ja lyhyemmät työurat nostavat opetuksen kysyntää. Eri aloilla ja koulutustasoilla tarjottavan opetuksen määrän perustaksi on tehty ja tehdään jatkossakin valtakunnallisia ja maakunnallisia rakennerahastokauden loppuun ulottuvia ennakointeja. Laadullisen ennakoinnin merkitystä tulee korostaa ja saada ennakointi osaksi oppilaitosten pedagogista prosessia. Koulutusresurssien tehokkaampi käyttö ja 17

18 koulutuksen tason säilyttäminen korkeatasoisena vaatii maakuntien sisäistä ja välistä keskustelua koulutusten yhteensovittamisesta ja järjestämisvastuista. Koulutuksessa ei ole riittävästi huomioitu yrittäjyyden sisällyttämistä kaikilla tasoilla annettavaan opetukseen. Luonnon- ja kulttuuriympäristö Itä-Suomessa on puhdas ja turvallinen luonnonympäristö omaleimaisine maisemaalueineen ja useita kansallismaisemia kuten Koli, Punkaharju, Puijo ja Vuokatti sekä lukuisia kansallispuistoja. Alueen eteläinen, järvien pirstoma mosaiikkimainen Järvi-Suomi vaihtuu idän ja pohjoisen vaaramaisemiin ja laajoihin erämaihin. Saimaan vesistöalue muodostaa Euroopan laajimman liikennöitävissä olevan sisävesireitistön, jolla on myös meriyhteys. Kainuun maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Pohjanlahteen laskevaan Oulujoen vesistöalueeseen. Itä-Suomi on maan metsäisintä ja metsän kasvultaan parasta aluetta. Itä-Suomen kallioperässä on myös runsaat mineraali- ja kiviainesvarat. Neljä selkeää vuodenaikaa tuovat luonnonoloihin omat erityispiirteensä, mutta myös kylmän ilmaston erityishaasteet. Itä-Suomi oli kaskikulttuurin aluetta, jossa liikkuvalla elämäntavalla oli merkitystä pidempään kuin Länsi-Suomessa. Rajan läheisyys ja Pietarin vetovoima painoivat leimansa vuosisatojen kuluessa koko Itä-Suomeen. Karjalaisuus ja ortodoksinen kulttuuri ovat elävä osa itäsuomalaista elämänmenoa tänäkin päivänä. Luonnonympäristö vaikutti elinkeinoihin, jotka puolestaan loivat edelleen Itä-Suomen eri osissa omaleimaisina näkyvät kulttuuriympäristöt. Tämän päivän Itä-Suomelle tyypillisiä ovat kesäkauteen sijoittuva laaja kulttuuritapahtumien tarjonta sekä vuodenaikoja hyväksi käyttävä luontomatkailu. Luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä historia ovat merkittävä alueen vetovoimatekijä ja mahdollisuus elinkeinoille. Liikenne- ja tietoliikenneverkostot ja niihin liittyvät palvelut Itä-Suomi sijaitsee kahden etelä-pohjois-suunnassa kulkevan valtatien, valtateiden 5 ja 6, varrella, ja useat valtatiet halkovat sitä länsi-itä-suunnassa tai yhdistävät sen maakuntia Kaakkois-Suomeen ja Pietariin sekä maan länsi- ja pohjoisosiin. Päätieverkon liikennöitävyyttä on näkökulmasta parantanut Lahti-Heinola-moottoritien valmistuminen, mutta palvelutasossa ja liikenneturvallisuudessa on edelleen puutteita erityisesti valtatiellä 5 Lusista pohjoiseen ja valtatiellä 6 Joensuun läheisyydessä. Laaja alempi tieverkko, jonka kunto on heikentynyt ja nykyisellä rahoitustasolla edelleen heikkenee, palvelee harvaa, laajalle levittäytyvää asutusta ja maaseutuelinkeinoja. Yksityisteillä on merkitystä erityisesti maa- ja metsätalouden sekä runsaan vapaa-ajan asutuksen kannalta. 18

19 TÄHÄN KUVA TEN-VERKOISTA Kuva 3. Itä-Suomen liikenneverkko osana Suomen TEN-verkkoja. Itä-Suomen rautateistä Joensuun rata ja Savonrata Kuopioon saakka kuuluvat nopean henkilöliikenteen runkoverkkoon. Tavoitteena on runkoverkon ulottaminen myös Kainuuseen. Raskaan tavaraliikenteen osalta runkoverkko ulottuu Savonradalla Kontiomäelle ja Karjalan radalla Uimaharjuun. Lisäksi joukko vähäliikenteisiä ratoja syöttää liikennettä päärataverkkoon, näistä raskaimmin kuormitettuna Pieksämäeltä Jyväskylän suuntaan johtava rataosuus. Kaikki Itä-Suomen maakunnat ovat säännöllisen reittilentoliikenteen piirissä. Etelä- Savossa reittilentoja ei tällä hetkellä lennetä Mikkeliin, ja Savonlinnan ja Varkauden kentät ovat julkisen palveluvelvoitteen piirissä aiheuttaen siten kustannuksia myös kunnille. Itä- Suomella on Saimaan kanavan kautta erityisesti tavaraliikennettä palveleva meriyhteys, joka on kuitenkin keskitalvella jäiden vuoksi suljettuna. Syväväylä ulottuu Joensuuhun ja Siilinjärvelle, matalampi väylä jatkuu edelleen Iisalmeen ja Nurmekseen. Kaikki Itä-Suomen maakunnat ovat rakentaneet tai ovat parhaillaan rakentamassa kattavia laajakaistayhteyksiä myös maaseutumaisille alueille. Jatkossa laajakaistayhteyksien kehittämisessä keskitytään mm. niiden hyödyntämiseen palvelujen järjestämisessä. Energia Itä-Suomi on metsäistä Eurooppaa ja metsäistä Suomea. Puuenergian osuus alueen sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineista on puolet. Itä-Suomessa osataan erinomaisesti puun kasvatus, korjuu ja kiinteiden polttoaineiden energiakäyttö. Paras saanto metsähakkeesta tulee Itä- ja Keski-Suomesta. Metsänkorjuukoneiden sekä lämpöja voimalaitosten valmistuksessa itäsuomalaiset ovat kansainvälisesti erittäin tunnettuja. Itä-Suomessa metsävaroista on käytössä 80 %, mutta energiapuuvaroista vain 40 %. 19

20 3. ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA 3.1. Lähtökohdat Maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat Maakuntasuunnitelmat ja ohjelmat ovat keskeinen osa alueiden kehittämistä ja suunnittelua Suomessa. Maakuntasuunnitelmat ovat pitkän aikavälin strategisia suunnitelmia, joissa määritellään maakunnan tavoitteena oleva kehitys. Maakuntasuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaisu kehittämisen suunnasta ja tavoitteista. Maakuntaohjelmat tarkentavat maakuntasuunnitelmia. Maakuntaohjelmat ovat keskeisiä välineitä, joilla maakuntien voimavaroja suunnataan yhteisiin kehittämistavoitteisiin. Maakuntaohjelmissa asetetaan kehittämistavoitteet lähivuosille ( ) sekä määritellään toiminnan painopisteet ja keskeiset hankekokonaisuudet. Kuva 4. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus Euroopan unionin perustamissopimuksen mukaan yhteisö pyrkii vähentämään eri alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden tai saarten jälkeenjääneisyyttä, maaseutu mukaan lukien. Tähän tähtäävää koheesiopolitiikkaa tuetaan rakennerahastojen, Euroopan investointipankin ja muiden rahoitusvälineiden avulla. 20

21 Euroopan Unionin koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka Yhteisön koheesiopolitiikalla edistetään Lissabonin strategian tavoitteita. Ensisijaisia tavoitteita ovat: 1) tehdään jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia, 2) edistetään innovointia, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta, 3) luodaan uusia ja parempia työpaikkoja. Tavoitteet muodostavat yhtenäiset puitteet, joiden perusteella jäsenvaltiot ja alueet kehittävät kansallisia ja alueellisia ohjelmia. Lissabonin strategian kansallinen toimenpideohjelma Lissabonin strategia korostaa jäsenvaltioiden toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi EU alueella. Jäsenmaat arvioivat, mitkä ovat talouden ja työmarkkinoiden keskeiset haasteet ja tavoitteet, ja mitä jäsenmaat aikovat tehdä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Suomen kansallinen toimenpideohjelma valmistui lokakuussa Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia Kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia luo puitteet Suomen rakennerahastopolitiikalle sekä ohjaa toimenpideohjelmien laadintaa. Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen (tavoite 3) ja Naapuruus instrumentin (ENPI) ohjelmilla tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista sekä alueiden ja kaupunkien välisten verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Suomen ESR strategian lähtökohtana on unionin ESR asetuksessa määritellyt painopisteet. Tehdyt valinnat ovat linjassa Lissabonin strategian ja työllisyyssuuntaviivojen kanssa. Ne on sisällytetty myös Suomen kansalliseen alue- ja rakennepoliittiseen strategiaan. Strategian pohjalta laaditaan Manner-Suomen ESR toimenpideohjelma, johon sisältyvät suuralueittaiset alueosiot. Itä-Suomelle tulee oma alueosio. Suomen maaseudun kehittämisstrategia ohjelmakaudelle perustuu maaseudun kehittämistä koskevaan Euroopan maaseutustrategiaan, jonka pohjalta laaditaan Manner-Suomen maaseutuohjelma ja alueelliset maaseudun kehittämisohjelmat. Samanaikaisesti EU ohjelmien kanssa valmistellaan kansalliset aluepoliittiset erityisohjelmat (osaamiskeskusohjelma, aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja saaristo-ohjelma) Kokemukset rakennerahastokaudelta Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmassa esitetyn Itä-Suomen vision 2007 mukaan Itä- Suomen maakuntien aluetaloudet ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja voimakkaassa kasvussa. Tavoitteena on ollut uudistaa yrityspohjaa viimeistä tietoa soveltaen. Osaamispohjaiset työpaikat ovat monipuolistaneet elinkeinorakennetta merkittävästi. Vahvistunut aluetalous ja myönteinen työllisyyskehitys ovat hidastaneet väestön poismuuttoa, alentaneet ratkaisevasti työttömyyttä ja varmistaneet korkeatasoisten hyvinvointipalvelujen saatavuuden ja puhtaan ympäristön. 21

22 Tavoite 1 -ohjelman vaikutusta alueen taloudellisessa kehityksessä ei ole aina helppo osoittaa, koska alueen sosio-ekonominen kehitys on monesta muustakin tekijästä riippuvainen kuin ohjelmarahoituksesta. Vuositasolla julkisen tuen osuus on ollut noin yhden prosentin, ja kokonaisrahoituksellakin mitattuna vain noin kaksi prosenttia suhteutettuna alueiden bruttokansantuotteisiin. Vaikka ohjelmarahojen suhde aluebruttokansantuotteeseen on marginaalinen, niin sillä on kuitenkin kehitystä suuntaava vaikutus. Tavoite 1 ohjelma on alueella toteutetuista EU-ohjelmista ylivoimaisesti merkittävin. Ohjelma on ollut myötävaikuttamassa alueen sosioekonomiseen kehitykseen, joka on ohjelmakaudella ollut Itä-Suomessa ainakin osittain positiivista. Ohjelman toteutumista voidaan peilata myös ohjelmassa asetettuihin aluetalouden tavoitteisiin nähden. Itä-Suomen työttömyysaste on tilastokeskuksen tietojen mukaan vuosien 1999 ja 2005 välillä laskenut 14,1 prosentista 11,7:een, joka on 3,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 1) vuoden 2006 tavoite (8,2 %) (ks. myös liite 4). Työttömien määrä on tarkasteluajanjaksolla alentunut henkilöllä. Työllisyysaste on noussut 3,2 prosenttiyksikköä 61,6 prosenttiin ja vuodelle 2006 asetettu tavoite on 62,3 %. Vuonna 2005 työllisten määrä oli , kun vuoden 2006 tavoitteeksi on asetettu Työllisten määrä on tarkasteluajanjaksona vuodesta 1999 vuoteen 2005 noussut 2000 henkilöllä. Itä-Suomen työttömyysaste on laskenut enemmän kuin koko maassa (I-S -2,5 %-yks. ja koko maa -1,8 %-yks.) ja työllisyysaste on noussut enemmän kuin koko maassa (3,2 %-yks./2,0 %-yks.). Kehitystä osaltaan selittää alueilta poismuutto, joka heijastuu suhteellisiin seurantaindikaattoreihin. Vuoden 2006 toukokuun lopussa Itä-Suomen väkiluku oli , joka on asukasta alle vuoden 2006 tavoitteen. Vuosina alueen bkt kasvoi vuodessa keskimäärin vain 1,7 %, kun ohjelman tavoitteeksi oli asetettu 3,3 %. Koko maan kasvu oli vastaavalla ajanjaksolla 2,6 % vuodessa. Muuta maata hitaammasta kasvusta huolimatta ohjelmaalueen BKT/asukas oli hieman kohonnut (v noin 74 %) koko maan keskiarvosta johtuen ohjelma-alueen väestön vähenemisestä. Tavoitteeksi vuodelle 2006 oli asetettu 75,7 %. Ilman väestön vähenemisen huomioimista kasvuvauhdit ovat olleet hitaita. Se vaikuttaa välittömästi alueen tulonmuodostukseen, kokonaiskysyntään ja sen myötä työllisyyteen sekä yritysten menestymismahdollisuuksiin. Väliarvioinnin ajantasaistamisraportin mukaan ohjelmaresurssilla on kuitenkin ollut vaikuttavuutta tulosten saavuttamisessa. Ohjelman väliarvioinnin ajantasaistuksessa todetaan, että toimialoittain eniten on panostettu kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluihin, puutavaran ja puutuotteiden valmistukseen, muihin yhteiskunnallisiin ja henkilökohtaisiin palveluihin, perusmetallien ja metallituotteiden valmistukseen sekä koulutukseen. Arvonlisäyksen kasvu on ollut voimakkainta absoluuttisesti kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa. Myös muilla eniten tuetuilla toimialoilla arvonlisäyksen kasvu on ollut kohtuullista. Eniten aloittaneita yrityksiä on ollut kaupan aloilla. Uusia työpaikkoja on syntynyt absoluuttisesti eniten terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin ja suhteellisesti kotitalouspalveluihin. Arvonlisäys on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti kasvanut parhaiten sähköteknisten tuotteiden valmistuksessa. Nämä toimialat ovat kuitenkin saaneet rahoittajien tuesta vain runsaat 4 %. Tuloksen perusteella nopeimmin kehittyneet alat ovat jääneet pitkälti ilman tukea. Väliarvioinnin ajantasaistuksessa esitetään myös tuen suuntaamista jatkossa enemmän sellaisille aloille, joilla alueilla on suhteellista etua. 22

23 1) Tiedot perustuvat tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Kaikki ohjelmatavoitteet on lähtötasokorjattu, koska vuoden 1999 tiedot eivät olleet käytettävissä ja arviot indikaattorien lähtötasosta poikkesivat osin paljonkin todellisesta vuoden 1999 tilanteesta lukuun ottamatta väestömääriä (ks. Liite 4.). Onnistunutta ja pitkävaikutteista ohjelmassa on ollut osaamisen infrastruktuurin vahvistaminen kaikissa maakunnissa. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on kehittynyt aiempaa tiiviimmäksi ja tavoitteellisuuskin on lisääntymässä. Vuorovaikutus alueen ulkopuolelle kansainväliseen yhteistyöhön asti on laajempaa kuin kauden alussa. Hallinnon osalta eri toimijoiden yhteistyö sihteeristöissä on kehittynyt positiivisesti, samoin koko ohjelmaa koordinoivan sihteeristön työskentely on sujunut juohevasti. Toimenpiteistä onnistuneimpia ovat olleet etä- ja verkko-opetuksen kehittäminen, nuorten yrittäjyyden lisääminen esimerkiksi Into-talo toimintatavalla sekä yhteisen klusteripohjaisen kehittämisen aloittaminen Itä-Suomen SWOT analyysi VAHVUUDET HEIKKOUDET - Huippuosaamista ja - Syrjäinen sijainti ja huono kärkiyrittäjyyttä saavutettavuus - Hyvän työvoiman saatavuus - Vähän kasvuyrityksiä - Kattava koulutusjärjestelmä kapea yrityspohja - Toimivat palvelut ja infrastruktuuri - Yritysten alhainen t&k -panostus - Monipuolinen kulttuuri - Yritysten verkostoituminen vähäistä - Hyvä ja väljä ympäristö - Osaamisaukot - Luonto ja luonnonvarat - Rakenteellinen työttömyys - Aluetalouden yksipuolisuus - Harvan asutuksen lisäkustannukset MAHDOLLISUUDET UHKAT - Luonnonvarojen ja luonnonarvojen - Väestön ikääntyminen hyödyntäminen - Yrittäjien ja osaajien eläköityminen - Innovaatiotoimintojen vahvistaminen ja poismuutto - Kansainvälistymisen ja viennin lisääminen - Työvoiman tarjonta vähenee varsinkin - Venäjä yhteistyö luvulla - Bioenergian hyödyntäminen - Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvu - Verkostoituminen, uudet kumppanuudet - Alue- ja kuntatalouden heikkeneminen - Ulkomaisen työvoiman käyttö - Ympäristön rappeutuminen - Muuttotase positiiviseksi Itä-Suomessa keskeisiä haasteita ovat kansainvälisen työnjaon ja kilpailuympäristön nopeisiin muutoksiin reagointi ja niihin sopeutuminen sekä väestön nopea ikääntyminen. Itä-Suomessa yritystoiminnan kehittymiselle on rajoitteita. Kynnys yrittäjäksi ryhtymiseksi on edelleenkin korkea ja yritysten määrä on asukaslukuun suhteutettuna alhaisempi kuin muualla Suomessa keskimäärin. Toisaalta riittämätön osaamistaso erityisesti 23

24 markkinoinnissa ja yrityksen johtamisessa on estänyt pienten, hyviäkin mahdollisuuksia omaavien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Maantieteestä johtuvia haittoja ovat pitkät välimatkat päämarkkina-alueille ja harva asutus sekä ankarat luonnonolosuhteet. Globalisaation etenemisen myötä eri teollisuuden aloilla toimivat yritykset ovat joutuneet kilpailuun kustannusrakenteeltaan alhaisempien maiden yritysten kanssa. Kansainväliseen rakennemuutokseen reagointi on johtanut Itä-Suomessakin yritysten tuotantoprosessien kehittämisinvestointeihin, toimintatapamuutoksiin kuten toiminnan ulkoistamiseen ydintoiminnan ympärille muodostetuille yritysverkostoille, mutta myös tuotannon supistuksiin. Pk-yritysten kansainvälistyminen, keskinäinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat vielä alhaisella tasolla. Itä-Suomen yritysrakenne on painottunut pk-yrityksiin, joiden panostusmahdollisuudet yrityksen kehittämiseen mukaan lukien t&k-toiminta, ovat suppeat. Naisyrittäjiä on vähän ja naisyrittäjyys on keskittynyt perinteisesti naisvaltaisille palvelutoimialoille. Erityisesti tulevaisuuden kasvualoilla kuten tietoteollisuus, elektroniikka, ympäristötekniikka, bioteknologia, hyvinvointipalvelut jo toimivia yrityksiä on vielä vähän ja ne ovat kooltaan pääosin pieniä. Pk-yrityksissä ongelmia aiheuttaa myös yrittäjien ikääntyminen, mikä tuo erityisen haasteen sukupolvenvaihdosten edistämiselle yrityksissä. Tietoyhteiskuntakehitys samoin kuin julkisten palvelujen siirtäminen yksityisille palvelutuottajille lisää palveluyritysten merkitystä. Palveluelinkeinojen merkitys työllistäjänä kasvaa. Kysynnän lisääntyminen ei ole vielä kuitenkaan vaikuttanut liike-elämää palvelevien tietoperusteisten yritysten määrän kasvuun siinä määrin kuin Etelä-Suomessa. Paikallisilla markkinoilla toimivien palveluyritysten toimintaedellytyksiä on heikentänyt supistuva väestöpohja keskusten ulkopuolella. Luovat alat (taide, viestintä, viihde) on potentiaalinen liiketoiminnan kasvuala, jonka perustana on korkeatasoinen koulutus ja vahva teknologiaosaaminen. Palvelusektorin ongelmina ovat yleensä heikko tuottavuuskehitys ja rajallinen kyky kansainvälistyä. Alueen ja sen yritystoiminnan kehittämiseen mahdollisuuksia luovat alueen osaaminen korkeatasoisine koulutus- ja tutkimusyksiköineen sekä kärkiyrityksineen, luonnonvarat (erityisesti metsät ja maankamaran raaka-aineet), puhdas kaunis luonto, monipuolinen kulttuurielämä, hyvätasoinen ja hyvin toimiva infrastruktuuri sekä Venäjän läheisyys. Alueen kehittämisongelmat ovat suurelta osin rakenteellisia ja ongelmien ratkaisut edellyttävät pitkäjänteistä toimintaa. Tärkein yritysten kilpailukykyä vahvistava tekijä on jatkuva tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminta. Onnistuminen edellyttää tiivistä koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyötä yritysten kanssa. Rakenteiden ja hyvän ympäristön kehittäminen on haastava ja kokonaisvaltainen tehtävä etenkin, kun samanaikaisesti on käynnissä kielteisiä seurauksia omaavia rakenteellisia muutoksia. Vaikka Itä-Suomen alueella on syntynyt uusia tuotannollisia työpaikkoja ja osaaminen on lisääntynyt, ovat julkisen sektorin työpaikkojen väheneminen ja maatalouden yrittäjyyden rakenteen muuttuminen merkinneet negatiivista työpaikkakehitystä. Tavoite 1-ohjelman kehittämishankkeilla ei ole pystytty pysäyttämään muuttoliikettä, vaikkakin alueelta poismuutto on hidastunut. Väestön ikääntyminen ja nuorten lapsiperheiden suhteellinen väheneminen ovat tuoneet rakenteellisen ongelman, joka luo paineita harvaan, mutta kauttaaltaan asutetun, Itä-Suomen palvelurakenteen muutokseen. 24

25 Itä-Suomi osana pohjoista periferiaa Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ja Pohjois-Ruotsin alueet teettivät tutkimuksen Euroopan unionin pohjoisten, perifeeristen harvaan asuttujen alueiden erityisoloista. Työn lähtökohtana oli analysoida aluekehityksen kannalta keskeisiä yhteiskunnallisia, taloudellisia sekä sijaintiin ja fyysisiin oloihin ja aluerakenteeseen liittyviä tekijöitä ja niiden yhteisvaikutuksia tutkimusalueella. Tutkimus tilattiin yhteispohjoismaiselta Nordregiotutkimuslaitokselta, ja se valmistui vuoden 2005 lopulla. (Northern Peripheral, Sparsely Populated Regions in the European Union. Nordregio Report 2005:4.) Työn keskeisenä havaintona oli, että näillä alueilla tietyt negatiiviset kehitystrendit yhdessä ovat saaneet aikaan pitkään jatkuneen negatiivisen kehityskierteen, perifeerisyyden syndrooman, joka koostuu sekä sijainnillisista ja fyysisistä, väestöllisistä että elinkeinoelämään ja aluetalouteen liittyvistä osatekijöistä. Tutkijaryhmän mielestä kierre voidaan ja se tulee katkaista. Se ei kuitenkaan onnistu yksittäisillä toimenpiteillä, yhteen ongelman osa-alueeseen puuttumalla tai oireita hoitamalla. Tarvitaan monipuolinen ja tehokas kehittämisarsenaali, jolla voidaan vaikuttaa useisiin keskeisiin rakenteellisiin ongelmiin samanaikaisesti, samansuuntaisin toimenpitein. Mikäli kierrettä ei saada poikki, sen vaikutukset näkyvät nopeutuvana kurjistumisena: mm. väestön väheneminen ja ikääntyminen kiihtyy, yritysten kasvu ja kilpailukyky kääntyy jyrkkään laskuun, aluetalous suhteessa muihin alueisiin heikkenee ja rakennettu ympäristö rappeutuu. Toisena keskeisenä havaintona oli, että tutkimusalueen sisällä eri alueet ovat keskenään varsin erilaisia, vaikka niiden ongelmat eurooppalaisessa vertailussa ovat samankaltaisia. Aluerakenteeltaan erityisesti Pohjois-Ruotsi mutta myös Pohjois-Suomi ovat pääosin asumatonta aluetta väestön keskittyessä taajamiin. Itä-Suomen maakunnat puolestaan ovat harvaan mutta kauttaaltaan asuttuja. Tämä haulikolla ammuttu aluerakenne edellyttää omanlaisiaan kehittämistoimia ja asettaa erityisiä haasteita mm. palvelujen järjestämiselle, toiminnallisille verkostoille ja liikenne- ja viestintäyhteyksille Itä-Suomessa. Kehityksen suunnan muuttamiseksi on ensisijassa pureuduttava niihin kehitystekijöihin, joilla voidaan aktivoida taloudellista toimeliaisuutta ja lisätä hyvinvointia. Erityisesti tutkijaryhmä nosti esiin elinkeinoelämän toimintaympäristön vahvistamisen ja osaamisen lisäämisen, joihin jo tähänastisella alueiden kehittämispolitiikalla - myös Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla on voitu vaikuttaa. Hajautettu korkeakouluverkko, ml. ammattikorkeakoulut ja alueellisesti kattava ammatillinen koulutus, luovat kehitykselle perustaa. Innovaatiotoimintojen ja -verkostojen synnyttäminen ja vahvistaminen sekä elinkeinoelämän palvelujen määrätietoinen kehittäminen juurruttavat tietoa ja osaamista maakuntiin. Kehityksen vauhdittamiseksi on tärkeää myös Itä-Suomen saavutettavuuden parantaminen toisaalta liikenneväyliä ja yhteyksiä kehittämällä ja toisaalta esim. madaltamalla yhteistyön kynnystä Venäjän suuntaan. Tutkimuksen tulokset ovat olleet vaikuttamassa Euroopan unionin vuosia koskevaan rahoitusratkaisuun, jossa Itä- ja Pohjois-Suomelle ja Pohjois-Ruotsille osoitettiin harvan asutuksen perusteella pysyvä 35 euroa/asukas lisärahoitus aluekehitysrahastosta. Onkin perusteltua käyttää tuoreen tutkimuksen tuottamaa analyysia ja tietoaineistoa myös EU-rakennerahasto-ohjelmien laadinnan pohjana. 25

26 Oheinen Nordregion tutkimuksen pohjalta täydennetty kuvio ilmentää keskeisten kehitystrendien vaikutussuhteita aluekehityksessä. Se täydentää perinteiseen SWOTnelikenttään perustuvaa staattista kehitystekijöiden tarkastelua. Kuva 5. Perifeerisyyden syndrooma Itä-Suomen kehittäminen tukee kestävää aluerakennetta Suomen ympäristöministeriö valmistelee raporttia Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva 2030, jonka tarkoituksena on tukea maakuntien ja valtionhallinnon aluerakenteen ja alueiden käytön pitkän tähtäimen kehittämistyötä. Työn päämäärät kilpailukyky, hyvinvointi ja ekotehokkuus ovat keskeisiä myös Itä-Suomen maakuntien kehittämisohjelmissa ja sitä kautta maakuntien EU-ohjelmissa. Raporttiluonnoksen positiivinen kehittämisote korostaa monia Itä-Suomen kannalta merkittäviä kehitystekijöitä kuten Venäjän läheisyyden tuomat mahdollisuudet, luonnon- ja kulttuuriympäristön aluetaloudellisen merkityksen kasvattaminen, työnjakoon ja erikoistumiseen perustuva monikeskuksisuus, kansallisen ja kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen, yhdyskuntien toimintakyvyn ja palvelujen ylläpitäminen kasvavilla ja supistuvilla alueilla, olemassa olevien rakenteiden ja infrastruktuurin hyödyntäminen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen. 26

27 Raporttiluonnoksen mukainen kestävän kehityksen aluerakenne antaa hyvän pohjan Itä- Suomen kehittämistavoitteille. Se myös tukee Itä-Suomen tavoitteita hidastaa maan sisäistä keskittymiskehitystä ja jopa muuttaa sen suuntaa tietyissä asioissa. Tulevaisuuden aluerakennekuva ei raporttiluonnoksessa ole Itä-Suomen osalta vielä tasapainossa esimerkiksi joitakin yhteyksiä, kehittämisvyöhykkeitä ja keskusseutuja sekä mm. itärajan ylittäviä kehittämiskäytäviä koskevia arvioita on syytä tarkentaa Strategia ja sen perustelut Kuva 6. Itä-Suomen kehittämisstrategia. 27

28 Alueen strategiset tavoitteet Itä-Suomen maakuntien kehitystä arvioitaessa on syytä erottaa eri kehitysresurssien vaikutukset. Maakuntien tavoitteet (= tavoitevaihtoehto taulukossa 3.) Itä-Suomen neljä maakuntaa ovat asettaneet omat alueelliset kehittämistavoitteensa maakuntasuunnitelmissa ja ohjelmissa. Tavoitteiden toteutumiseen vaikuttavat kaikki maakunnassa käytettävät kehittämisresurssit, niin yksityiset kuin julkisetkin. EU-ohjelmat muodostavat vain pienen osan näistä. 0-vaihtoehto ( = Tilastokeskuksen trendilaskelma taulussa 3) Itä-Suomea koskevassa tavoiteasettelussa 0-vaihtoehtona on Tilastokeskuksen väestöennusteeseen pohjautuva trendi-vaihtoehto. Sen oletuksena on, että kehitys tulevaisuudessa on edellisten vuosien kehityksen mukaista. EU ohjelmien vaikutus EU-ohjelmien vaikutus on poikkeama 0-vaihtoehdosta tavoitevaihtoehdon suuntaan (ks. kuva 7) indeksi v. 2007= Maakuntaohjelmien tavoite (kaikkien kehittämistoimien vaikutus) EU-ohjelmien vaikutus (EAKR+ESR) 0-vaihtoehto, trendi Kuva 7. Esimerkki. Työpaikkakehitys Itä-Suomessa. Havainnollistaa EU-ohjelmien vaikutuksen osuutta tavoitellusta kehityksestä verrattuna muiden kehittämistoimenpiteiden vaikutuksiin. 28

29 Taulukko 3. Itä-Suomen strategiset tavoitteet ja niiden tavoitetasot. Maakuntakohtaiset tavoitetasot liitteessä 1. ITÄ-SUOMI TAVOITE- EU-OHJELMIEN 0-VAIHTOEHTO Aluetalouden indikaattorit TOTEUTUMA/ arvio VAIHTOEHTO VAIKUTUS ( TRENDI ) VÄESTÖ (henkeä) MUUTTOERO ED. JAKSOLLA TYÖVOIMA (henkeä) TYÖVOIMAOSUUS (% v:sta) 67,0 68,8 68,9 68,7 68,2 68,9 67,7 68,3 67,5 68,0 TYÖPAIKAT TYÖTTÖMÄT (henkeä) TYÖTTÖMYYSASTE (%) 25,1 19,4 17,4 16,4 12,6 9,5 12,3 10,0 13,6 11,3 TYÖLLISYYSASTE (työlliset v:ista,%) 50,3 55,6 57,0 57,6 59,8 62,6 58,9 61,2 58,5 60,6 TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) 2,04 1,75 1,69 1,67 1,59 1,56 1,63 1,63 1,65 1,66 ARVONLISÄYS (ph), Meuro (v hinnoin) ARVONLIS. MUUTOS (KA ED. JAKSOLLA%/v) 2,2 0,9 2,5 2,6 2,6 1,9 1,9 1,6 1,5 OSUUS KOKO MAAN ARV.LIS. MUUTOKSESTA 45,5 53,4 88,4 105,7 114,1 75,9 80,8 63,2 65, Ohjelmatavoitteet - Uudet työpaikat - Uudet yritykset - Koulutettavien lukumäärä Itä-Suomen kehittämisstrategian ydin 1. Kilpailukykyiset ja uudistuvat yritykset 2. Hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä ja vetovoimainen elinympäristö 3. Toimivat työmarkkinat sekä osaava ja motivoitunut työvoima Horisontaaliset teemat/ läpäisevät periaatteet Kestävä kehitys Euroopan Unionin kestävän kehityksen strategian mukaisesti kaikkien politiikkalohkojen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia tarkastellaan koordinoidusti ja ne otetaan huomioon päätöksenteossa. Itä-Suomen EAKR ohjelmassa kestävä kehitys tarkoittaa muun muassa, että elinkeinojen ja yritystoiminnan ympäristövastuullisuudesta huolehditaan ja että asukkaiden kulutustottumuksia ja eri toimijoiden toimintatapoja muutetaan luonnonvaroja ja ympäristöä säästävään suuntaan. Omat luonnonvarat pyritään jalostamaan alueella korkeatasoisiksi lopputuotteiksi energiatehokkaasti ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntäen. Tuetaan innovaatioita, jotka lisäävät ekotehokkuutta. Kehitetään ympäristöteknologiaa. Asukkaille turvataan viihtyisä, turvallinen ja terveellinen elinympäristö. Luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan. Yhtäläiset mahdollisuudet Yleisasetusehdotuksen mukaan on varmistettava, että tasa-arvo miesten ja naisten välillä ja yhtäläiset osallistumismahdollisuudet toteutuvat ohjelmatyön kaikissa vaiheissa. 29

30 Edistetään sukupuolten tasa-arvoa. Turvataan naisten osallistuminen ohjelman toteutukseen mm. edistämällä naisyrittäjyyttä ja parantamalla naisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Poistetaan eri ikäryhmien välisiä eroja ja esteitä. Tämä on erityisen tärkeää nähtävillä olevan demografisen muutoksen, väestön ikääntymisen takia. Huolehditaan yhtäläisistä mahdollisuuksista myös asuinpaikan suhteen. Poistetaan etäisyyksistä johtuvia esteitä. Tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen Euroopan Unionin i2010 strategia painottaa sellaisten palvelujen, sovellusten ja sisältöjen kehittämistä, jotka luovat uusia markkinoita, alentavat kustannuksia ja parantavat tuottavuutta koko taloudessa. Keskeisenä periaatteena on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Strategialla myös tuetaan tietoyhteiskunta- ja viestintäpalvelujen esteetöntä ja laadultaan tasa-arvoista saatavuutta. Viestintäteknologian sovellukset vähentävät etäisyyksien merkitystä. Tämä on erityisen tärkeää harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien alueilla. Tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien täysimääräisellä hyödyntämisellä voidaan osaltaan parantaa palvelujen saatavuutta ja palvelujen laatua, sekä luoda uusia sijoittumisedellytyksiä yritystoiminnalle. Huolehditaan tietoverkkojen saatavuudesta koko alueella. Tuetaan ja vahvistetaan pkyritysten valmiuksia ottaa käyttöön ja hyödyntää uutta teknologiaa. Kehitetään verkkopalveluja ja palvelusisältöjä, uudistetaan palveluprosesseja ja edistetään sähköistä asiointia. Verkostoituminen ja kumppanuus Yleisasetusehdotuksen mukaan kumppanuuden osapuoliksi määritellään: a) toimivaltaiset alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaiset sekä muut julkisviranomaiset; b) talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet; c) muut kansalaisyhteiskuntaa, ympäristökumppaneita tai valtiosta riippumattomia järjestöjä edustavat asiaankuuluvat elimet sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisestä vastaavat elimet. Kumppanuutta toteutetaan mahdollisimman laajasti ja avoimella toimintatavalla. Kumppanuus periaatetta toteuttamalla kootaan alueellisia resursseja ja osallisuutta lisäämällä vahvistetaan alueen sosiaalista pääomaa. Kumppanuus periaatetta noudatetaan mahdollisimman laajasti. Verkostoituminen on keino luoda kilpailuetuja liiketoiminnassa ja saavuttaa kriittisen massan vaatimuksia olosuhteissa, joissa paikallinen ja alueellinen toimintapohja on niukka. 30

31 Lissabonin strategian edistäminen Euroopan Unionin tarkoituksena on suunnata rakennerahastotoimia Lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamiseen eli kestävän kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseen ja ottaa nämä painotukset huomioon toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa. Itä-Suomen EAKR toimenpideohjelman selkeä painopiste on yritystoiminnan, osaamisen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tukemisessa. Ohjelman toimenpiteistä vähintään 75% on kasvua ja työllisyyttä edistäviä Lissabonin strategian mukaisesti. Toimenpideohjelma tukee erityisesti seuraavia Lissabonin strategian yhdennettyjä suuntaviivoja: - Suuntaviiva 8: Innovaatioiden edistäminen > Toimintalinja 2 - Suuntaviiva 9: Informaatioteknologian leviämisen ja tehokkaan käytön edistäminen > Toimintalinjat 1, 2 ja 3 - Suuntaviiva 10: Eurooppalaisen elinkeinorakenteen suhteellisten etujen vahvistaminen > Toimintalinjat 1, 2 ja 3 - Suuntaviiva 11: Resurssien kestävä käyttö > Toimintalinjat 1, 2 ja 3 - Suuntaviiva 15: Yrittäjyyskulttuurin tukeminen ja kannustava ympäristö pk-yrityksille > Toimintalinja 1. 31

32 Ohjelman painopisteet ja alueelliset teemat Kuva 8. Alueellisen kilpailukyvyn elementit Itä-Suomessa. Itä-Suomen EAKR ohjelmassa kehittämisen ydinalueet on määritelty alueellisen kilpailukyvyn näkökulmasta. Olennaista on yritystoiminnan uudistumista ja kilpailukykyä tukeva hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä ja innovaatioihin kannustava toimintaympäristö. Kuvion 8. sisäkehä vastaa yritystoiminnan näkökulmaa (1. toimintalinja ja 2. toimintalinjan painopiste1). Kuvion keskikehä sisältää innovaatio- ja osaamisrakenteet sekä kohdentamisen itäsuomalaisille tai maakuntien osaamisalueille. Kuvion ulkokehällä olevia toimintaympäristön vetovoimatekijöitä käsitellään toimintalinjassa 3. EAKR toimenpideohjelma keskittyy kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseen ja ESR ohjelma työllisyyteen. Molemmilla ohjelmilla tuetaan yhteisen strategian toteuttamista. 32

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon liitto

Etelä-Savon maakuntaliitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon liitto EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON (EAKR) ITÄ-SUOMEN TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Luonnos 11.9.2006 Etelä-Savon maakuntaliitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon liitto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

CCI 2007 FI 16 2 PO 001 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013

CCI 2007 FI 16 2 PO 001 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 001 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 001 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013

Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.6.2006 Päijät-Hämeen liitto SISÄLLYSLUETTELO 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 1 Rakennerahasto-ohjelman laadinta ohjelmakaudelle 2014-2020 1.1

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot