Tutustumismatka Osloon

Transkriptio

1 Matkaraportti Tutustumismatka Osloon NEO-SEUTU, Sujuvasti suomalaiseen työelämään, INSITE ja Ulkomailta osaajaksi Keski-Suomeen -projektit suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä vertaisoppimista edistävän matkan Osloon, Norjaan. Tavoitteena oli tutustua Oslon kaupungin maahanmuuttopolitiikkaan, maahanmuuttajille suunnattuihin palveluihin ja maahanmuuttajien rekrytoinneissa käytettyihin malleihin. Ryhmä tutustui kymmeneen eri kohteeseen sekä julkisella, yksityisellä että kolmannella sektorilla. Raportti on luotu osallistujien yhteistyönä. Sisällys 1 OSLOSTA OPITTUA TIIVISTETTYNÄ OSALLISTUJAT TAUSTAA MATKAN OHJELMA RAPORTIT VIERAILUISTA... 7

2 1 OSLOSTA OPITTUA TIIVISTETTYNÄ Tiivis yhteistyö eri viranomaistahojen välillä (myös eri viranomaisten fyysinen läheisyys, esim. Service centerissä). Nimenomaan sujuvan yhteistyön avulla työntekijöiden rekrytointia ulkomailta Norjaan on pyritty ja pystytty edistämään. Intervention ja varhaisen puuttumisen periaate: 1. Erilaisten projektien tehokas resursointi ja tiivis kytkeminen emo-organisaation kehittämistavoitteisiin 2. Toisen polven maahanmuuttajanuorten ohjautuminen jatko-opintoihin on tehokasta ja tuloksellista (35 % tähän ryhmään kuuluvista nuorista on jo korkeamman opetuksen piirissä) 3. Lähiöissä työskennellään projektirahoituksella etupainotteisesti jo ennen syrjäytymis- ja segregoitumiskehityksen alkamista 4. Viranomaisten yhteisten palvelupisteiden sijoittelussa ja sisäarkkitehtuureissa huomioidaan matalan kynnyksen ja helpon lähestyttävyyden vaatimukset yhdistettynä yhden luukun periaatteeseen Viranomaiset ja julkinen valta sitoutuu monimuotoisuusohjelmien läpiviemiseen, yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen ja kansalaistoiminnan kanssa. Tässä on tärkeätä huomata, että viimeksi mainittujen ei oleteta korvaavan kuntien palveluita. Viranomaistahoilla on selkeä tiedottamisvelvollisuus ja jokaisen tahon vastuulla on tuottaa oma informaatiomateriaalinsa. Ne on koottu yhteen New in Norway -julkaisuun, joka on kattava opaskirja Norjaan muuttaville. Se on ilmestynyt norjaksi sekä käännetty englanniksi ja puolaksi. Siitä on myös olemassa nettiversio, Joissakin kohdin näytti kuitenkin siltä, että Norjassa sovellettiin vielä vanhaa assimilaatioajattelua, jonka mukaan maahanmuuttajat pitäisi norjalaistaa mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi oman kielen ja kulttuurin oppimisen ja ylläpitämisen tukemiseen ei ainakaan meidän vierailukohteissamme ollut panostettu. Tässä suhteessa suomalainen kotouttamismalli tuntuu edelleenkin hyvältä ja toimivalta.

3 2 OSALLISTUJAT No Nimi Hanke / organisaatio 1 Riitta Lampelto Neo-Seutu Helsingin kaupunki/henkilöstökeskus 2 Hamed Shafae Neo-Seutu Helsingin kaupunki/ henkilöstökeskus 3 Huotari Christina/esimies Neo-Seutu Helsingin kaupungin Maahanmuuttajien Neuvontapiste/ henkilöstökeskus 4 Inna Lankinen Neo-Seutu Helsingin kaupungin Maahanmuuttajien Neuvontapiste/ henkilöstökeskus 5 Mohamed Abdillahi Neo-Seutu Helsingin kaupungin Maahanmuuttajien Neuvontapiste/ henkilöstökeskus 6 Leena Pellilä Helsingin kaupunki Henkilöstökeskus 7 Manna Torvinen Neo-Vantaa Vantaan kaupungin Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala 8 Anu Anttila Neo-Vantaa Vantaan kaupunki 9 Sanna Kuosa Neo-Vantaa Vantaan kaupunki 10 Huong Hagelin Neo-Vantaa Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste /Korso 11 Sirkka Rauta Neo-Vantaa Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste/myyrmäki 12 Sari Pajala Neo-Vantaa Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste/tikkurila 13 Irina Savelova Neo-Vantaa Vantaan kaupungin yhteispalvelutoimisto/tikkurila 14 Tatjana Andrejev Pääkaupunkiseudun asioimistulkkikeskus 15 Eva Peltola Neo-Espoo Espoon kaupunki Pääkaupunkiseudun asioimistulkkikeskus 16 Pirkko Andrejeff Neo-Espoo Espoon kaupungin yhteispalvelupisteet 17 Henna Valli Neo-Espoo Espoon kaupungin yhteispalvelupiste 18 Liisa Kosonen Neo-Espoo Espoon kaupungin kehittämisyksikkö/ sosiaali- ja terveystoimin esikunta 19 Mohammad Assad Neo-Espoo Espoon kaupunki/ Monikulttuurinen Toimintakeskus 20 Leena Oksanen Neo-Espoo Espoon kaupunki/ Maahanmuuttajapalvelut 21 Teemu Haapalehto Neo-Espoo Espoon kaupungin keskushallinto 22 Hannu-Pekka Huttunen Insite Uudenmaan ELY-keskus 23 Eeva Oinonen Sujuvasti suomalaiseen työelämään 24 Mari Salo Sujuvasti suomalaiseen työelämään 25 Päivi Iikkanen Ulkomailta osaajaksi Keski- Suomeen Seure Henkilöstöpalvelut Oy Seure Henkilöstöpalvelut Oy Jyväskylän aikuisopisto

4 3 TAUSTAA Riitta Lampelto, Rikas Norja Norjan tilanteeseen vaikuttaa maan hyvä taloudellinen tilanne. Elokuun 2008 maailman talouskriisi notkautti vain hieman norjalaisten suotuisaa talouskehitystä. Norjan työttömyys on pysynyt pitkään matalalla, noin 2,5 prosentin tasolla, ja useilla aloilla on koettu työvoimapulaa. Se on ollut suurinta koulutettujen työntekijöiden muun muassa hammaslääkärin, insinöörien, terveydenhoitoalan ammattilaisten osalta. Lisäksi työvoiman tarvetta on ollut rakennusammattilaisista ja palvelualojen osaajista. Työttömyyden kasvu on kääntynyt kuitenkin syksyllä 2008 nousuun myös Norjassa. Kasvu on ollut pelättyä maltillisempaa, ja Norjan tilastokeskus ennustaa työttömyyden nousevan 3,5 prosentin tasolle vuonna 2010.) Norjan talouden perusta on sen luonnonvaroissa öljyssä ja kaasussa. Valtiolla on valtava öljyrahasto. Rahastosta ei käytetty ennen vuotta 2009 edes sallittua neljää prosenttia sen vuotuisesta tuotosta. Vuoden 2009 budjetissa hallitus kuitenkin käytti öljyvaroja sovittua neljää prosenttia enemmän, ja vuonna 2010 öljyvarojen käyttö nousee ennätyslukemiin. Öljyrahaston sijoitustoimintaa ovat vuodesta 2004 lähtien säädelleet eettiset periaatteet. Rahaston sijoitustoimintaa valvoo eettinen neuvosto, joka antaa tarpeen vaatiessa suosituksia rahaston sijoituskohteisiin liittyen. Vuonna 2009 Norjassa oli asukasta ja heistä runsaat olivat itse muuttaneet maahan tai heidän vanhempansa olivat tulleet ulkomailta Norjaan. Viisi suurinta maahanmuuttajaryhmää ovat puolalaiset, pakistanilaiset, ruotsalaiset, irakilaiset ja somalialaiset. Myös Liettuasta muuttaa paljon työntekijöitä Norjaan. Oslossa yli neljännes asukkaista maahanmuuttajia työperäiset iso ryhmä Oslossa asuu noin ihmistä. Heistä noin 26 prosenttia ovat joko itse ulkomaalaistaustaisia tai heidän vanhempansa ovat maahanmuuttajia. Oslossa asuu suhteellisen eniten maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Seuraavaksi eniten asuu Drammenissa, jossa heitä on 20,3 prosenttia kaupungin asukkaista. Osloon muutti vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä eniten puolalaisia, ruotsalaisia, liettualaisia, latvialaisia ja saksalaisia. Oslo on jaettu 15 hallinnolliseen kaupunginosaan. Kaupunginosahallinnon tärkeimpiä tehtäviä ovat terveysja sosiaalialan sisäiset palvelut ja ennaltaehkäisevät toimet. Kaupunginosat hallinnoivat terveys- ja sosiaalipalvelujen lisäksi lastensuojelua, päivähoitoa, kunnallista kulttuuri- ja nuorisotointaa samoin alaasteikäisten vapaa-ajan viettoa. Kaupunginosat vaikuttivat varsin itsenäisiltä

5 Kaupunginosat voivat ostaa ja myydä palveluja ja vaihtaa niitä myös toistensa kanssa. Viime vuosina kaupunginosat ovat saaneet useita lisätehtäviä, kuten paikallisten puistojen, taloudellisen asumistuen ja liikunta- ja kehitysvammaisten kuljetusten hallinnoinnin Lähteet Fact booklet about immigrants and integration, IMDI MATKAN OHJELMA keskiviikko klo klo EURES-palvelut C J Hambros plass 2 Service Centre for Foreign Workers Schweigaardsgate 17 Yhteyshenkilö: Lene S. Hagen klo klo Suomen suurlähetystö: Norjan poliittinen tilanne ja siellä käytävä maahanmuuttokeskustelu Thomas Heftyes gate 3 Yhteyshenkilö: Satu Suikkari Vastaanotto Suomen Oslon suurlähetystössä Oslossa asuville suomalaisille teemalla: Mitä palveluja ja tukea olisit tarvinnut, kun muutit Osloon? Yhteyshenkilö: Maarit Vallevik torstai klo klo Krafttaket for norskopplæring: Special Initiative for Norwegian Language Training -projektin esittely Dynekilgt. 10 Yhteyshenkilö: Virginia Griffiths EMI (Enhet for mangfold og integrering= Monimuotoisuuden ja integraatiotyön yksikkö) Markveien 57 Yhteyshenkilö: Rowena B. Teodocio

6 klo Lounas: Oslon kaupungin maahanmuuttaja - monimuotoisuuspolitiikka sekä kaupungin palvelut maahanmuuttajille Rådhus Yhteyshenkilö: Toralv Moe klo Bjerken kaupunginosan neuvontapiste, STIKK INNOM yleisneuvontapiste + NAV -keskus Veitvet senter, Veitvetveien 8 Yhteyshenkilö: Geir Audun Andersen klo klo Oslo Teknopol/ Business Development Services Tollbugata 32 Yhteyshenkilö: Anne Egge Thorsheim Manpower Tordenskioldsgate 2 Yhteyshenkilö: Mette Langvik perjantai klo IMDI Directorate of Integration and Diversity Tollbugata 20 Yhteyshenkilö: Monika Skjølberg

7 5 RAPORTIT VIERAILUISTA 5.1 Service Centre for Foreign Workers Hamed Shafae, Service Centre on palvelukeskus, jossa työsuojeluviranomainen, poliisi, verovirasto ja maahanmuuttovirasto tarjoavat yhdessä palveluja maahanmuuttajille. Palvelukeskus on perustettu vuonna 2007 Oslossa. Palvelukeskus on tarkoitettu ainoastaan työntekijöille, joilla on jo työpaikka ja työsopimus valmiina. Keskus syntyi neljässä kuukaudessa neljän viraston johtajien yhteisestä sopimuksesta. Se on lähellä maahanmuuttovirastoa ja poliisia sekä lähellä maahanmuuttajarikasta asuinaluetta. Pohjoismaalaiset ovat palvelun ulkopuolella; heitä palvelevat Oslon normaalit kaupunkilaisten palvelut. Tavoitteet Service Centerin tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa maahanmuuttoon liittyviä asioita esimerkiksi työ-, vero- ja lupa-asioissa. Tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja pimeän työvoiman käyttöä. Palvelut Palvelukeskus antaa tietoa, opastaa ja auttaa seuraavissa asioissa rekisteröinti ja henkilötunnus lupahakemukset veroasiat perheen yhdistäminen neuvotaan myös työnantajia, jotka haluavat palkata ulkomaista työvoimaa Palvelutapahtumat kestävät noin minuuttia. Tarvittaessa käytetään tulkkipalveluita. Service Center on nopeuttanut ja helpottanut byrokratiaa oleellisesti. Esimerkiksi työluvan voi saada muutamassa päivässä. Myös sähköinen asiointi nopeuttaa työluvan saamista. Työntekijä voi jo lähtömaassa täyttää verkossa sähköisen hakemuksen, jolloin kaikki tiedot ovat poliisilla valmiina, kun henkilö tulee ensimmäistä kertaa käymään keskuksessa. Kun työntekijä tulee palvelupisteeseen, hän voi jättää ensimmäiselle tiskille kaikki paperinsa, josta ne ohjataan oikealle taholle ja ne käsitellään muutamassa päivässä. Henkilötunnus voidaan antaa työntekijälle jo ensimmäisellä käyntikerralla. Palvelukeskuksen toiminta on todettu Norjassa tärkeäksi. Sen avulla työntekijöiden tuleminen Norjaan töihin hoituu helposti ja nopeasti. Henkilökunta Työvoimaviranomaiset 3 Poliisi 4 Veron työntekijä 8 Maahanmuuttovirasto 1 Yhteiset työntekijät (palvelukeskuksen johtaja + tulkit ) 4 Yhteensä: 20 henkilöä

8 Henkilökuntaan kuului useita puolankielisiä työntekijöitä. Oslon lisäksi Service Centrellä on myös toimisto Stavangerissa ja Kirkenesissa, jotka ovat avautuneet vuonna Stavangerissa toimisto toimii sama kuin Oslossa, mutta Kirkenesissa toiminta on suppeampaa. Kukin viranomainen käyttää omia asiakasrekistereitään. Rekisterit eivät Norjassakaan ole yhteydessä toisiinsa. Vuonna 2009 suurimmat asiakasryhmät tulivat Puolasta, Liettuasta ja Saksasta. Vuoden 2009 vuosikertomuksessa Lene S Hagen kirjoittaa mm., että New in Norway -opas oli tärkeä uusi työkalu keskuksen työssä. Asiakasmäärä Vuonna 2009 Foreign Centrellä oli kävijä ja myös muuta seuraavasti: - rekisteröinti ja lupa-asian hakemukset vero-asiat Maahanmuutto kansalliseen rekisteriin 8418 Yhteyshenkilö: Service Centerin johtaja Lene S. Hagen Lähde: Foreign Centren esite Lisää tietoa: Suomen suurlähetystö: Norjan poliittinen tilanne ja maahanmuuttokeskustelu Riitta Lampelto, riitta.lampelto@hel.fi NEO-SEUTU ja Suomen Oslon suurlähetystö järjestivät Oslossa asuville suomalaisille ja opintomatkan osanottajille iltavastaanoton. Tavoitteena oli keskustella Oslossa asuvien suomalaisten kanssa heidän kokemuksistaan muuttaa uuteen maahan. Samalla lähetystö oli koonnut hyvän tietopaketin Norjan poliittisesta tilanteesta ja keskeisistä maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä matkalaisille. Lähes kaikki Oslon suomalaiset kertoivat, että työnhakutilanteessa heiltä edellytettiin esimerkiksi norjankielistä CVtä, englanninkielinen ei kelvannut. Sen jälkeen, kun on päässyt sisälle työmarkkinoille tilanne helpottuu. Norjan maahanmuuttopolitiikan ongelmiin kuuluu laittomien maahanmuuttajien kasvava määrä. Kenellekään ei ole tarkkaa tietoa heidän määrästään. Norjalainen äärioikeisto nostaa myös maahanmuuttovastaista keskustelua. Yhteyshenkilö saara.pakarinen@formin.fi

9 5.3 EURES Eeva Oinonen, Norjassa on EURES-neuvojia 18:ssa työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen yhteisessä toimipisteessä (NAV). EURES toimii Oslossa pitkälti samalla tavalla kuin Suomessa. Yhteistyötä yksityisten rekrytointiyritysten kanssa tuntui tosin olevan enemmän. Norjassa suhtauduttiin suopeasti yksityisten rekrytointipalveluiden työpaikkojen merkintään ja kirjaamiseen työpaikkarekisteriin (MOL + Eures-portaaliin). Inger C. kertoi yrittäneensä tarjota henkilöstövuokrausyrityksen paikkaa suomalaisille kollegoilleen, mutta turhaan. Suomessa näin toimitaankin koko työhallinnon osalta, koska näissä ilmoituksissa ei yleensä mainita todellista työnantajaa, jolle vuokratyö tehdään, tai todellista työpaikan osoitetta eli missä työ tehdään. Moni ala työvoiman maahanmuuton varassa NAVin tilastojen mukaan suurin tarve työvoimasta on tällä hetkellä (taantumassa) terveydenhuoltoalalla, päivähoidossa ja alakouluissa ja myyntityössä. Viime vuosina Norjaan on rekrytoitu EURESin kautta eniten työvoimaa Ruotsista ja Puolasta. Taantuman myötä työvoimaa rekrytoidaan yhä enemmän Skandinaviasta, koska kieli on samankaltainen ja esim. Ruotsissa on korkea nuorisotyöttömyys. Kielikoulutusta sekä Norjassa että lähtömaassa Kielikoulutusten ja norjan kielen oppimisen merkitystä korostettiin, mutta koulutusten toteutumista ei pidetty riittävänä. Kielikurssit ovat Norjassa kalliita eikä EU-maiden kansalaisilla ole oikeutta ilmaisiin koulutuksiin (vrt. pakolaiset). Ongelmia syntyy erityisesti, jos EU-kansalainen jää työttömäksi, koska kielitaidottomana on vaikea saada uusia töitä ja työttömällä ei ole mahdollisuuksia osallistua kalliille kielikurssille. Työnantaja maksaa kielikoulutuksen huippuosaajille ja sellaisille työvoimapula-aloille tuleville, joissa työskentely edellyttää kielitaitoa. Rekrytointiyritykset ovat usein vastuussa kielikoulutusten organisoinnista ja maksusta lähtömaassa, jolloin työnantaja ostaa rekrytointiyritykseltä rekrytointipalvelun kokonaisuudessaan. Esim. Manpower on järjestänyt Puolassa useita kuuden viikon mittaisia koulutuksia. Puolassa ja Saksassa on koulutuskeskuksia, jotka organisoivat skandinaavisten kielten opetusta. Saksan keskus on tosin suljettu hiljattain. Yksityisten rekrytointiyritysten kautta Norjaan tulevat työntekijät saattavat osallistua myös kuntien järjestämiin kielikoulutuksiin niiden edullisuuden vuoksi. Yhteyshenkilöt: Inger Christensen, euresneuvoja; Marlena Bråthen, euresneuvoja

10 5.4 Initiative for Norwegian Language Learning (Krafttak for norskopplæring) Päivi Iikkanen, Projekti järjestää valtion projektirahoituksella toteutettavaa norjankielen koulutusta, erilaisia toteutuksia on meneillään n. 20. Projektin tavoitteena on saada kielikoulutukseen lisää osallistujia, lisätä koulutuksen loppuun asti suorittavien määrää ja parantaa koulutusten laatua. Norjan kielen koulutuksen järjestämisen haasteena on koulutuksen maksullisuus kotoutumisajan jälkeen; töihin tulevat joutuvat myös itse maksamaan koulutuksensa ja kurssien hinnat ovat aika korkeita. Lisäksi koulutukseen osallistuminen työn ohessa on melko haastavaa. Projektit tekevät laajaa (verkosto)yhteistyötä mm. Oslon kaupungin, NAV:in, vanhustenhuollon, yritysten ja maahanmuuttajayhdistysten kanssa. Kielikoulutukseen on kehitetty erilaisia vaihtoehtoja osallistujien pohjakoulutuksen mukaan, mikä helpottaa omaan tahtiin etenemistä kielen opiskelussa. Peruskoulujen kanssa tehtiin yhteistyötä esim. siten, että vanhemmat tulivat koululle opiskelemaan norjaa ja lapsille järjestettiin samaan aikaan muuta tekemistä Vierailumme yhteydessä meille esiteltiin tarkemmin 2 erilaista aloitetta. 1. Norjan kielen opetus työpaikalla Koulutus suunniteltiin huolellisesti yhdessä oppilaitoksen ja työyhteisön kanssa, jotta opiskeltavat asiat saatiin liittymään mahdollisimman kiinteästi osallistujien työtehtäviin. Opiskelu tapahtui työajalla. Osa koulutuksesta oli osallistujille ilmaista ja osa maksullista (riippui mm. siitä, onko kotoutumisaikaa vielä jäljellä). Tarvittaessa osallistujille järjestettiin alkutestaus ja heidät voitiin myös jakaa tasoryhmiin. Koulutuksesta saatuja hyötyjä olivat mm. osallistujien aseman vahvistuminen työpaikalla ja opiskelumotivaation lisääntyminen. Koulutus auttoi osallistujia läpäisemään pakollisia kielikursseja ja laajensi heidän sosiaalisia verkostojaan sekä helpotti sosiaalisten koodien ymmärtämistä työpaikalla. Työpaikoilla järjestettävien koulutusten kehittäminen on vielä alkuvaiheessa. 2. Työssä oppimisen ja norjan kielen opetuksen yhdistäminen Koulutuksen tavoitteena on työelämässä tarvittavan kielitaidon kehittäminen. Koulutukseen saivat hakea eri tasoilla olevat kielen oppijat. Koulutuksen avulla oli mahdollista päästä eri aloille työssä oppimaan (mm. myyjiä, siivoojia, keittiötyöntekijöitä) ja työssä oppimisen ajalta maksettiin palkkaa. Koulutus kesti yhteensä 20 viikkoa, opiskelu oli jaettu moduuleihin seuraavasti:

11 Job-skills course curriculum modul 1 modul 2 modul 3 3 Weeks 5 days at school 11 weeks 2 days at school 3 days at the canteen +2 days at cateen 6 weeks 1 day at school 4 days at the canteen Joustavat opiskelujärjestelyt oli huomioitu mm. siten, että opiskelijalla on mahdollisuus jatkaa seuraavassa koulutuksessa, ellei hän saavuta tavoitekielitasoa ensimmäisen koulutuksen aikana. Aluksi norjankielen opetusta voitiin antaa myös apukieltä (esim. somalia) käyttäen. Hakijoille järjestettiin alkutestaus, johon sisältyi kielitaidon testaus (A2/B1) ja haastattelu. Haastattelun koettiin hyväksi menetelmäksi valmentaa opiskelijoita työelämää varten. Monet hakijoista olivat naisia ja heille täytyi tehdä selväksi, että koulutukseen osallistuminen on huomioitava mm. kotitöissä: työaika on 7-15; aamut ovat kiireisiä ja on ehkä varauduttava lasten iltapäivähoitoon. Koulutukseen osallistuville oli haasteellista löytää sopivia työssä oppimispaikkoja. Paikan sopivuuteen vaikutti mm. työpaikan etäisyys kotoa, työyhteisön koko, työrytmi, oliko tulija mies vai nainen ja miten hän soveltuisi työyhteisöön. Koulutusta on nyt toteutettu 2 kertaa ja niiden perusteella on nähty, että koulutuksen aikana kertynyt työkokemus ja lopputodistus auttavat koulutuksiin osallistuneita työllistymään. Monet osallistujista työllistyivät työssä oppimispaikkoihinsa.

12 5.5 NAV (Arbeids- og velferdsetaten) Sanna Kuosa, Nav:ssa toimivat paikallinen norjalainen kansaneläkelaitos, työnvälitys ja kunnallinen sosiaalitoimi. Siellä hoidetaan työttömyysturvaan, yleisiin eläkkeisiin, perhe-etuuksiin ja muihin sosiaalietuuksiin liittyviä tehtäviä. Työntekijöistä osa on kaupungin, osa valtion palveluksessa. Työntekijöiden haluttaisiin toisaalta olevan laaja-alaisia ammattilaisia, jotka hallitsisivat koko Nav:in tehtävien kirjon. Toisaalta kuitenkin on huomattu olevan tarvetta myös asiantuntijatasoiselle osaamiselle, jolloin osaamisalue olisi kapeampi mutta tiedollisesti syvempi. Nav:ia esitelleet työntekijät esittivät tärkeimmäksi tehtäväksi köyhyyttä vastaan taistelemisen. Työntekijät korostivat työnteon merkitystä, sen nähtiin ehkäisevän esimerkiksi sosiaalisia ongelmia. Mikäli työtön kieltäytyy menemästä hänelle osoitetuille kursseille tai seminaareihin, voidaan hänelle määrätä 8 viikon täydellinen karenssi. Pätevöitymisohjelma (qualification program) Nav:ssa on vuonna 2008 aloitettu lakiin perustuva pätevöitymisohjelma (qualification program). Ohjelma on tarkoitettu henkilöille, joiden koulutustaso on matala ja joiden työllistymismahdollisuudet ovat heikot. Ohjelmaan päässeille pyritään antamaan paremmat valmiudet työmarkkinoille: he saavat työkokemusta ja kompetenssia ohjelmaan kuuluvista harjoitteluista sekä kursseista. Näiden lisäksi kielitaitoa parannetaan Norjan kielen kursseilla tarpeen mukaan. He saavat henkilökohtaista ohjausta: normaalisti NAV:ssa on 1 ohjaaja 120 asiakasta kohden, pätevöitymisohjelmaan kuuluvilla on ohjaaja 20 asiakasta kohden. Ohjelmassa mukana olevilla on 37,5 tunnin "työviikko", joka koostuu edellä mainitusta harjoittelusta ja kursseista. He saavat kuukausittaisen "palkan", jolla heitä motivoidaan. Selittämättömistä poissaoloista palkkaa vähennetään, näin samalla opetetaan työelämän pelisääntöjä. 5 ohjelmassa ollutta työllistyi viime vuonna, 5 ohjelmassa ollutta on työllistynyt tänä vuonna toukokuuhun mennessä Yhteyshenkilö: Geir Audun Andersen Fagkonsulent Bjerke NAV Sosialtjenesten

13 5.6 STIKK - INNOM Eva Peltola, eva.peltola@espoo.fi Bjerken kaupunginosan neuvontapiste, STIKK INNOM antaa yleisneuvontaa puutarhanhoidosta muuhun kaupungin palveluihin + NAV -keskus, jossa on erilaisia projekteja mm. kotiin jääneet naiset (alun perin työperäisiä muuttajia) ja matalan kynnyksen kielen opettamista. Taustaa Oslossa käynnistettiin valtion ja kunnan yhteistyössä 2008 köyhyysohjelma (projekti), joka tähtää fyysisten olosuhteitten, kulttuurielämän ja sosiaalisten olosuhteitten parantamiseen. Projektin kesto on jopa kahdeksan vuotta Projektin kohteeksi valittiin Berken kaupunginosa, joka on maahanmuuttajavoittoinen Oslon kaupunginosa. Alueen asukkaista 50 % on maahanmuuttajataustaisia. Ennen projektin aloittamista alueesta tehtiin analyysi. Kaikessa projektiin liittyvässä työskentelyssä on mukana ajatus jatkosta; kuinka toiminta jatkuu myös projektin päätyttyä. Berken alueelle ei rakenneta enää lisää. Väestökehitys alueella on kääntynyt maahanmuuttajavoittoiseksi. Alueen vanhojen kanta-asiakkaiden kuollessa heidän tilalleen on muuttanut maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Tämä kehitys halutaan pysäyttää. Projektin tukijana toimii Norwegian State Housing Bank, joka investoi hankkeeseen 4,5 miljoonaa kruunua. Toteutus Projekti toteutetaan yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Alueen poliitikot, asukkaat ja projektin työntekijät toimivat yhdessä. Projektilla on alueella oma toimitila. Toimitila sijaitsee vanhan ostoskeskuksen tiloissa ja on todennäköisesti aiemmin toiminut liikehuoneistona. Sijainti ja tilan luonne mahdollistavat ns. "matalan kynnyksen toiminnan", tilaan on helppo tulla. Siellä asioivilta ei kysytä nimiä eikä henkilöllisyyksiä. Neuvontaa annetaan klo 10-17, mutta tila käytetään myös iltaisin. Neuvonnan lisäksi asiakkaiden kanssa myös "tehdään yhdessä" esim. käsitöitä. Eräänä toimintamuotona on turkkilaisten naisten terveyden kohentamisprojekti. Toimintamalli on asiakaslähtöinen. Ihmisten esille nostamat asiat, sekä henkilökohtaiset että yhteisölliset huomioidaan tarkasti ja niiden parissa lähdetään työskentelemään. Päivittäin tilassa asioivien n asiakkaan lisäksi tilassa käy myös ryhmiä tutustumassa toimintaan. Neuvonnan lisäksi asiakkaille etsitään toimintapaikkoja, pidetään/järjestetään norjan kielen kursseja ja käännetään kirjeitä.

14 Kaikki kielikurssit ovat ilmaisia ja erityisesti kotiäitejä yritetään haalia kielikursseille. Opettajat rekrytoidaan projektin ulkopuolelta, mutta projekti tarjoaa opetustilat. Opettajia on kaiken kaikkiaan n. 100, heistä moni on taustaltaan opiskelija. Projektissa mukana olevien kielikurssille osallistuvien ensimmäinen päämäärä on saavuttaa kielitaso 2. Viikoittain kursseja on viisi iltakurssia ja kaksi päiväkurssia. Päiväkursseihin osallistuville pyritään järjestämään lähettyville mahdollisuus päivähoitoon. Projektin työntekijät auttavat kurssilaisia löytämään päivähoitopaikkoja. Edellä mainitun toiminnan lisäksi projektin avulla pyritään kohentamaan asuinympäristöä, tekemään kulttuurityötä ja edistämään etnisten ryhmien välistä vuorovaikutusta. 5.7 Olson kaupungin monimuotoisuuspolitiikka Riitta Lampelto, Eeva Oinonen, Oslon kaupungilla ei ole erityisiä neuvontapalveluja työperäisille maahanmuuttajille (Toralv Moe). Kaupungilla on kokonaisvaltainen monimuotoisuusohjelma OXLO. Siihen on kaupungin johto näkyvästi sitoutunut. Ohjelma näkyy myös visuaalisesti kaupungilla (Lisätietoa ohjelmasta: kts. myös tämän raportin kohtaa EMI). Oslo on muuttunut 30 vuodessa maahanmuuttajakaupungista monikulttuuriseksi kaupungiksi jossa maahanmuutto ja monimuotoisuus nähdään voimavarana. Sosiaalisen liikkuvuuden lisääminen on keskeinen tavoite. Osaksi tässä on Moen mukaan onnistuttu. Viime vuonna toisen polven maahanmuuttajanuorista 35 prosenttia opiskeli korkeakoulussa. Viidessä vuodessa maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä on kasvanut 100 % korkeakouluissa. Kaupungin selkeillä mittareilla seurataan myös asukkaiden integraatiota ja osallisuutta sekä tasa-arvoa ja syrjäytymistä. Keskeisenä toimintana Oslon kaupungilla on myös aikainen puuttuminen. Tämä näkyy muun muassa maahanmuuttajien korkeasta osallisuudesta korkeakouluopintoihin. Oslon kaupungin työntekijöistä yli 20 % edustaa etnisiä vähemmistöjä. Vähemmistötaustaisten määrää on kasvatettu toimintasuunnitelman avulla. Esimerkki suunnitelman konkreettisista toimenpiteistä on päätös, jonka mukaan jokaiseen asiantuntija- tai esimiestehtävään rekrytoitaessa kutsutaan haastatteluun ainakin yksi etnisten vähemmistöjen edustaja. Lisäksi kaikissa asiantuntija- ja esimiestehtävien työpaikkailmoituksissa on teksti, joka kehottaa vähemmistötaustaisia henkilöitä hakemaan tehtävään. Kaupungin henkilöstön vähemmistötaustaisten työntekijöiden määrää seurataan osastoittain. Jos rekrytointitavoitteet eivät toteudu, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi. Oslon kaupungilla ei ole tällä hetkellä käynnissä toimenpiteitä työvoiman rekrytoimiseksi ulkomailta luvun alussa Oslon kaupunki rekrytoi hoitajia Vilnasta, mutta nämä rekrytoinnit koettiin pääasiassa kielihankaluuksien takia niin työläiltä, että niistä päätettiin luopua ainakin toistaiseksi. Yhteyshenkilö: Toralv Moe, toralv.moe@radhuset.oslo.kommune.no

15 5.8 Manpower Eeva Oinonen Norjassa työvoiman maahanmuutto on kasvanut vuodesta 1975 alkaen aina vuoteen 2008 asti. Yksityisillä rekrytointiyrityksillä on rekrytoinneissa kohtalaisen suuri rooli. Suurin osa rekrytoinneista tapahtuu kuitenkin henkilökohtaisten verkostojen kautta. Manpower on rekrytoinut työntekijöitä mm. Puolasta, Latviasta, Saksasta, Hollannista, Uudesta-Seelannista ja Ruotsista (myös muista maista, näitä ei käyty järjestelmällisesti läpi). Taantuman myötä rekrytoinnit keskittyvät yhä enemmän alueille, joiden kieli on lähellä norjan kieltä (esim. muut Pohjoismaat, Saksa). Lähtömaakoulutuksen järjestää joko Manpower tai esimerkiksi lähtömaassa jo toimivat kielikouluttajat. Saksassa työvoimahallinto järjestää Norjan kielen koulutusta ja pyrkii tällä hetkellä aktiivisesti ratkaisemaan työttömyysongelmaa ohjaamalla työntekijöitä Norjan työmarkkinoille. Kansainvälisiin rekrytointeihin liittyviä odottamattomia haasteita oleskeluluvat; vuonna 2009 käytäntö muuttunut ja vähentänyt byrokratiaa huomattavasti verokorttien saaminen; aiemmin verokortin saaminen kesti jopa kuukausia ja Manpower joutui maksamaa työntekijöille taskurahaa käteisenä. Vuonna 2007 avannut Service Centre ratkaisi ongelman verotoimisto (Service Centre) ei edelleenkään osaa vastata riittävästi verotukseen liittyviin kysymyksiin, kun on kyse työvoiman liikkuvuudesta maasta toiseen asuminen; Manpower etsii asiakkaille asunnon ja suosittelee työntekijää vuokralaisena. Ulkomaalaisen on norjalaista huomattavasti vaikeampi löytää asunto kielitaito; työnantajan vaatimukset vaihtelevat yllättävän paljon suhdanteista riippuen Manpower tarjoaa Norjaan muuttavalle työntekijälle asettautumispalvelut, jos työntekijä jää Manpowerin palvelukseen. Muussa tapauksessa asettautumispalvelut ovat työnantajan vastuulla. Service Centre on ratkaissut monen asettautumiseen liittyvän ongelman. Vierailulla sivuttiin rekrytointien eettisiä kysymyksiä ja kävi ilmi, että Manpowerilla on omat eettiset periaatteet kansainvälisiin rekrytointeihin. Lähtökohtana on, että työntekijöitä ei rekrytoida maista, joissa on työvoimapulaa kyseisillä aloilla. Manpowerin edustajat olivat sitä mieltä, että ei ole eettistä rakentaa rekrytointimallia vain yhteen maahan, vaan rekrytointeja tulisi tehdä tasaisesti ympäri Eurooppaa ja seurata suhdannevaihteluja. Itä-Euroopasta tehtävät rekrytoinnit nähtiin EU:n laajennettua Norjan työvoimapuolan pelastajana, mutta näihin rekrytointeihin suhtaudutaan varauksella eettisten ongelmien takia. Manpowerilla tärkein lähtömaan määrittäjä on työnantaja, jonka toimeksiannon perusteella rekrytointeja lähdetään tekemään. Yhteyshenkilö: Mette Langvik,

16 5.9 Oslo Teknopol Mari Salo Oslo Teknopol on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tarkoituksena on lisätä innovaatioita ja mainostaa Oslon seutua työskentely- ja sijoittamisalueena ulkomaisille yrityksille. Suomessa samanlaista toimintaa tekee muun muassa Greater Helsinki Promotion. Oslo Teknopol tekee työtään etenkin viidellä osa-alueella, joista he tarjoavat muun muassa tietoa uusille tai potentiaalisille ulkomaisille yrittäjille ja sijoittajille. Nämä osa-alueet ovat ICT, energia, kulttuuri, tiede ja merenkulkuteollisuus. Teknopolissa neuvotaan yrityksiä, jotka kuuluvat joihinkin näihin kenttiin ja jokaisella kentällä on oma asiantuntijansa. Yritysneuvonnan lisäksi Teknopol järjestää myös tapahtumia, joissa yritetään saada yritykset ja ulkomaalaiset osaajat kohtaamaan keskenään. Lisäksi siihen kuuluu Oslon kauppakamarin INN International Network of Norway, joka tarjoaa mm. asettautumispalveluja yritysten rekrytoimille osaajille. Asettautumispalvelut ovat maksullisia. Yhteyshenkilö: Anne Egge Thorsheim, no Lisätietoja: EMI l. Enhet for mangfald og integrering, Bydel Grünerlokka Anu Anttila, EMI on perustettu Se on osa kaupunginhallintoa ja Oslossa kaupungin kulttuurihallinto vastaa kaupungin monimuotoisuus- ja integraatiopolitiikasta.(byrådsavdeling for kultur og utdanning). EMIÄ edeltävä elin oli Refugee and Immigrant Office. EMI seuraa ja toimeenpanee monimuotoisuus- ja integraatiopolitiikkaa Oslossa. Sen tehtävänä OXLOkampanjan toimeenpano, järjestöyhteistyö sekä maahanmuuttajayhdistyksille myönnettävien avustusten hallinnointi ja jakaminen. Se välittää kokemuksia ja tietoa integraatio- ja monimuotoisuustyöstä verkostoja hyödyntäen. EMI:n tavoitteena on vahvistaa kulttuuri- ja kielivähemmistöjen ymmärrystä norjalaisesta yhteiskunnasta, edistää norjan kielen oppimista sekä tuoda esille monimuotoisuutta voimavarana. Oslossa on yli 250 rekisteröitynyttä maahanmuuttajajärjestöä, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. EMIN järjestöyhteistyön tavoitteena on auttaa järjestöjä toimimaan paremmin ja saada ne tekemään yhteistyötä keskenään. Yksikkö neuvoo ja ohjaa järjestöjä. EMI tukee järjestöjä mm. tiedottamalla niistä omilla nettisivuillaan ja auttaa järjestöjä verkottumaan keskenään sekä virallisten että muiden tahojen kanssa. EMI tarjoaa myös tiloja järjestöille tapaamisiin, sekä toimii kohtauspaikkana. EMI myös ylläpitää tietopankkia oslolaisista järjestöistä.

17 EMIn jakamat järjestöavustukset ovat vuosittain haettavissa. Valtiolta tulee projekteihin ja tapahtumiin korkeintaan 3.5 miljoonaa kruunua vuosittain. Valtionavustuksen määrä perustuu maahanmuuttajien määriin. Kuntarahoitus on poliittisen prosessin tuote. Avustusrahoituksen kriteereiden neljä tärkeintä prioriteettia: 1. koulutus (esim. edistää lasten osallistumista päivähoitoon, kodin ja koulun yhteistyö, jatko-opinnot) 2. sosiaalinen liikkuvuus (integraation edistäminen esim. järjestämällä seminaareja norjalaisen yhteiskunnan pelisäännöistä) 3. yhteistyö muiden kanssa (esim. järjestöjen yhteiset uimakoulut) 4. yhteisöllisyyden edistäminen (community cohesion) Avustuksia jaetaan vapaaehtoisjärjestöille, mutta tavoitteena ei kuitenkaan ole tuottaa kunnille normaaleja peruspalveluja. Avustushakemukset ovat julkisia ja niiden tiedot on rekisteröity vuoden 2010 alusta kansalliseen rekisteriin. Järjestöjen yhteisiä hakemuksia on joitakin (naisten ryhmät, nuorten koulutus.) Yhteyshenkilöt: sekä Järjestöneuvonta : IMDI (Directorate of Integration and Diversity) Eeva Oinonen, Riitta Lampelto IMDI on integraation ja monimuotoisuuden virasto, joka on perustettu vuonna Sen tavoitteena on kehittää elinolosuhteiden yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta työllisyyden, integraation ja osallistamisen avulla. IMDI tekee aktiivisesti yhteistyötä esim. kuntien, koulutusorganisaatioiden, muiden valtion toimijoiden, yrityselämän ja maahanmuuttajaryhmien kanssa. Noin 70 IMDIn 200 henkilön suuruisesta henkilöstöstä työskentelee työvoiman maahanmuuton parissa. Heidän tavoitteenaan on seurata työperäisten maahanmuuttajien integroitumisen haasteita. IMDI on tuottanut selvityksiä mm. norjalaisten ja liettualaisten työntekijöiden integroitumisesta Norjaan. Selvitysten perusteella sekä puolalaiset että norjalaiset ovat integroituneet työpaikalle ja muuhun sosiaaliseen elämään hyvin. Seitsemän kymmenestä vastaajasta ilmoitti, että he haluavat jäädä Norjaan. Suurin osa halusi tuoda Norjaan myös perheensä. Norjassa katsotaankin, että näiden löydösten perusteella voidaan sanoa, että tutkittujen henkilöiden maahanmuutto on niin sanotusti perinteistä maahanmuuttoa.

18 Norjaan ei tulla ainoastaan muutaman vuoden työsuhteeseen, vaan tulijoilla on tarve ja halu integroitua norjalaiseen yhteiskuntaan. IMDI tuotti vuonna 2009 norjaksi, englanniksi ja puolaksi opaskirjasen New in Norway,.Practical information from public agencies. Oppaan tiedot on jaettu seitsemän osaan ; luvat ja asuminen (Residence), työ (Work), lapset ja koulut(children and schools), terveys (Health), vapaa - aika( Recreationa actities),yleisinfo (Useful infomation) sekä viranomaistietous (Public agencies). Oppaasta otettiin iso painos ja sitä levitettiin mm. Norjan lähetystöjen kautta. Kirjasesta on myös nettiversio, Norway/. Opas päivitetään kahden vuoden välein. Sitä käyttävät niin maahan muuttavat kuin viranomaiset itse.