Tutustumismatka Osloon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutustumismatka Osloon 19 21.5.2010"

Transkriptio

1 Matkaraportti Tutustumismatka Osloon NEO-SEUTU, Sujuvasti suomalaiseen työelämään, INSITE ja Ulkomailta osaajaksi Keski-Suomeen -projektit suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä vertaisoppimista edistävän matkan Osloon, Norjaan. Tavoitteena oli tutustua Oslon kaupungin maahanmuuttopolitiikkaan, maahanmuuttajille suunnattuihin palveluihin ja maahanmuuttajien rekrytoinneissa käytettyihin malleihin. Ryhmä tutustui kymmeneen eri kohteeseen sekä julkisella, yksityisellä että kolmannella sektorilla. Raportti on luotu osallistujien yhteistyönä. Sisällys 1 OSLOSTA OPITTUA TIIVISTETTYNÄ OSALLISTUJAT TAUSTAA MATKAN OHJELMA RAPORTIT VIERAILUISTA... 7

2 1 OSLOSTA OPITTUA TIIVISTETTYNÄ Tiivis yhteistyö eri viranomaistahojen välillä (myös eri viranomaisten fyysinen läheisyys, esim. Service centerissä). Nimenomaan sujuvan yhteistyön avulla työntekijöiden rekrytointia ulkomailta Norjaan on pyritty ja pystytty edistämään. Intervention ja varhaisen puuttumisen periaate: 1. Erilaisten projektien tehokas resursointi ja tiivis kytkeminen emo-organisaation kehittämistavoitteisiin 2. Toisen polven maahanmuuttajanuorten ohjautuminen jatko-opintoihin on tehokasta ja tuloksellista (35 % tähän ryhmään kuuluvista nuorista on jo korkeamman opetuksen piirissä) 3. Lähiöissä työskennellään projektirahoituksella etupainotteisesti jo ennen syrjäytymis- ja segregoitumiskehityksen alkamista 4. Viranomaisten yhteisten palvelupisteiden sijoittelussa ja sisäarkkitehtuureissa huomioidaan matalan kynnyksen ja helpon lähestyttävyyden vaatimukset yhdistettynä yhden luukun periaatteeseen Viranomaiset ja julkinen valta sitoutuu monimuotoisuusohjelmien läpiviemiseen, yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen ja kansalaistoiminnan kanssa. Tässä on tärkeätä huomata, että viimeksi mainittujen ei oleteta korvaavan kuntien palveluita. Viranomaistahoilla on selkeä tiedottamisvelvollisuus ja jokaisen tahon vastuulla on tuottaa oma informaatiomateriaalinsa. Ne on koottu yhteen New in Norway -julkaisuun, joka on kattava opaskirja Norjaan muuttaville. Se on ilmestynyt norjaksi sekä käännetty englanniksi ja puolaksi. Siitä on myös olemassa nettiversio, Joissakin kohdin näytti kuitenkin siltä, että Norjassa sovellettiin vielä vanhaa assimilaatioajattelua, jonka mukaan maahanmuuttajat pitäisi norjalaistaa mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi oman kielen ja kulttuurin oppimisen ja ylläpitämisen tukemiseen ei ainakaan meidän vierailukohteissamme ollut panostettu. Tässä suhteessa suomalainen kotouttamismalli tuntuu edelleenkin hyvältä ja toimivalta.

3 2 OSALLISTUJAT No Nimi Hanke / organisaatio 1 Riitta Lampelto Neo-Seutu Helsingin kaupunki/henkilöstökeskus 2 Hamed Shafae Neo-Seutu Helsingin kaupunki/ henkilöstökeskus 3 Huotari Christina/esimies Neo-Seutu Helsingin kaupungin Maahanmuuttajien Neuvontapiste/ henkilöstökeskus 4 Inna Lankinen Neo-Seutu Helsingin kaupungin Maahanmuuttajien Neuvontapiste/ henkilöstökeskus 5 Mohamed Abdillahi Neo-Seutu Helsingin kaupungin Maahanmuuttajien Neuvontapiste/ henkilöstökeskus 6 Leena Pellilä Helsingin kaupunki Henkilöstökeskus 7 Manna Torvinen Neo-Vantaa Vantaan kaupungin Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala 8 Anu Anttila Neo-Vantaa Vantaan kaupunki 9 Sanna Kuosa Neo-Vantaa Vantaan kaupunki 10 Huong Hagelin Neo-Vantaa Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste /Korso 11 Sirkka Rauta Neo-Vantaa Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste/myyrmäki 12 Sari Pajala Neo-Vantaa Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste/tikkurila 13 Irina Savelova Neo-Vantaa Vantaan kaupungin yhteispalvelutoimisto/tikkurila 14 Tatjana Andrejev Pääkaupunkiseudun asioimistulkkikeskus 15 Eva Peltola Neo-Espoo Espoon kaupunki Pääkaupunkiseudun asioimistulkkikeskus 16 Pirkko Andrejeff Neo-Espoo Espoon kaupungin yhteispalvelupisteet 17 Henna Valli Neo-Espoo Espoon kaupungin yhteispalvelupiste 18 Liisa Kosonen Neo-Espoo Espoon kaupungin kehittämisyksikkö/ sosiaali- ja terveystoimin esikunta 19 Mohammad Assad Neo-Espoo Espoon kaupunki/ Monikulttuurinen Toimintakeskus 20 Leena Oksanen Neo-Espoo Espoon kaupunki/ Maahanmuuttajapalvelut 21 Teemu Haapalehto Neo-Espoo Espoon kaupungin keskushallinto 22 Hannu-Pekka Huttunen Insite Uudenmaan ELY-keskus 23 Eeva Oinonen Sujuvasti suomalaiseen työelämään 24 Mari Salo Sujuvasti suomalaiseen työelämään 25 Päivi Iikkanen Ulkomailta osaajaksi Keski- Suomeen Seure Henkilöstöpalvelut Oy Seure Henkilöstöpalvelut Oy Jyväskylän aikuisopisto

4 3 TAUSTAA Riitta Lampelto, Rikas Norja Norjan tilanteeseen vaikuttaa maan hyvä taloudellinen tilanne. Elokuun 2008 maailman talouskriisi notkautti vain hieman norjalaisten suotuisaa talouskehitystä. Norjan työttömyys on pysynyt pitkään matalalla, noin 2,5 prosentin tasolla, ja useilla aloilla on koettu työvoimapulaa. Se on ollut suurinta koulutettujen työntekijöiden muun muassa hammaslääkärin, insinöörien, terveydenhoitoalan ammattilaisten osalta. Lisäksi työvoiman tarvetta on ollut rakennusammattilaisista ja palvelualojen osaajista. Työttömyyden kasvu on kääntynyt kuitenkin syksyllä 2008 nousuun myös Norjassa. Kasvu on ollut pelättyä maltillisempaa, ja Norjan tilastokeskus ennustaa työttömyyden nousevan 3,5 prosentin tasolle vuonna 2010.) Norjan talouden perusta on sen luonnonvaroissa öljyssä ja kaasussa. Valtiolla on valtava öljyrahasto. Rahastosta ei käytetty ennen vuotta 2009 edes sallittua neljää prosenttia sen vuotuisesta tuotosta. Vuoden 2009 budjetissa hallitus kuitenkin käytti öljyvaroja sovittua neljää prosenttia enemmän, ja vuonna 2010 öljyvarojen käyttö nousee ennätyslukemiin. Öljyrahaston sijoitustoimintaa ovat vuodesta 2004 lähtien säädelleet eettiset periaatteet. Rahaston sijoitustoimintaa valvoo eettinen neuvosto, joka antaa tarpeen vaatiessa suosituksia rahaston sijoituskohteisiin liittyen. Vuonna 2009 Norjassa oli asukasta ja heistä runsaat olivat itse muuttaneet maahan tai heidän vanhempansa olivat tulleet ulkomailta Norjaan. Viisi suurinta maahanmuuttajaryhmää ovat puolalaiset, pakistanilaiset, ruotsalaiset, irakilaiset ja somalialaiset. Myös Liettuasta muuttaa paljon työntekijöitä Norjaan. Oslossa yli neljännes asukkaista maahanmuuttajia työperäiset iso ryhmä Oslossa asuu noin ihmistä. Heistä noin 26 prosenttia ovat joko itse ulkomaalaistaustaisia tai heidän vanhempansa ovat maahanmuuttajia. Oslossa asuu suhteellisen eniten maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Seuraavaksi eniten asuu Drammenissa, jossa heitä on 20,3 prosenttia kaupungin asukkaista. Osloon muutti vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä eniten puolalaisia, ruotsalaisia, liettualaisia, latvialaisia ja saksalaisia. Oslo on jaettu 15 hallinnolliseen kaupunginosaan. Kaupunginosahallinnon tärkeimpiä tehtäviä ovat terveysja sosiaalialan sisäiset palvelut ja ennaltaehkäisevät toimet. Kaupunginosat hallinnoivat terveys- ja sosiaalipalvelujen lisäksi lastensuojelua, päivähoitoa, kunnallista kulttuuri- ja nuorisotointaa samoin alaasteikäisten vapaa-ajan viettoa. Kaupunginosat vaikuttivat varsin itsenäisiltä

5 Kaupunginosat voivat ostaa ja myydä palveluja ja vaihtaa niitä myös toistensa kanssa. Viime vuosina kaupunginosat ovat saaneet useita lisätehtäviä, kuten paikallisten puistojen, taloudellisen asumistuen ja liikunta- ja kehitysvammaisten kuljetusten hallinnoinnin Lähteet Fact booklet about immigrants and integration, IMDI MATKAN OHJELMA keskiviikko klo klo EURES-palvelut C J Hambros plass 2 Service Centre for Foreign Workers Schweigaardsgate 17 Yhteyshenkilö: Lene S. Hagen klo klo Suomen suurlähetystö: Norjan poliittinen tilanne ja siellä käytävä maahanmuuttokeskustelu Thomas Heftyes gate 3 Yhteyshenkilö: Satu Suikkari Vastaanotto Suomen Oslon suurlähetystössä Oslossa asuville suomalaisille teemalla: Mitä palveluja ja tukea olisit tarvinnut, kun muutit Osloon? Yhteyshenkilö: Maarit Vallevik torstai klo klo Krafttaket for norskopplæring: Special Initiative for Norwegian Language Training -projektin esittely Dynekilgt. 10 Yhteyshenkilö: Virginia Griffiths EMI (Enhet for mangfold og integrering= Monimuotoisuuden ja integraatiotyön yksikkö) Markveien 57 Yhteyshenkilö: Rowena B. Teodocio

6 klo Lounas: Oslon kaupungin maahanmuuttaja - monimuotoisuuspolitiikka sekä kaupungin palvelut maahanmuuttajille Rådhus Yhteyshenkilö: Toralv Moe klo Bjerken kaupunginosan neuvontapiste, STIKK INNOM yleisneuvontapiste + NAV -keskus Veitvet senter, Veitvetveien 8 Yhteyshenkilö: Geir Audun Andersen klo klo Oslo Teknopol/ Business Development Services Tollbugata 32 Yhteyshenkilö: Anne Egge Thorsheim Manpower Tordenskioldsgate 2 Yhteyshenkilö: Mette Langvik perjantai klo IMDI Directorate of Integration and Diversity Tollbugata 20 Yhteyshenkilö: Monika Skjølberg

7 5 RAPORTIT VIERAILUISTA 5.1 Service Centre for Foreign Workers Hamed Shafae, Service Centre on palvelukeskus, jossa työsuojeluviranomainen, poliisi, verovirasto ja maahanmuuttovirasto tarjoavat yhdessä palveluja maahanmuuttajille. Palvelukeskus on perustettu vuonna 2007 Oslossa. Palvelukeskus on tarkoitettu ainoastaan työntekijöille, joilla on jo työpaikka ja työsopimus valmiina. Keskus syntyi neljässä kuukaudessa neljän viraston johtajien yhteisestä sopimuksesta. Se on lähellä maahanmuuttovirastoa ja poliisia sekä lähellä maahanmuuttajarikasta asuinaluetta. Pohjoismaalaiset ovat palvelun ulkopuolella; heitä palvelevat Oslon normaalit kaupunkilaisten palvelut. Tavoitteet Service Centerin tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa maahanmuuttoon liittyviä asioita esimerkiksi työ-, vero- ja lupa-asioissa. Tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja pimeän työvoiman käyttöä. Palvelut Palvelukeskus antaa tietoa, opastaa ja auttaa seuraavissa asioissa rekisteröinti ja henkilötunnus lupahakemukset veroasiat perheen yhdistäminen neuvotaan myös työnantajia, jotka haluavat palkata ulkomaista työvoimaa Palvelutapahtumat kestävät noin minuuttia. Tarvittaessa käytetään tulkkipalveluita. Service Center on nopeuttanut ja helpottanut byrokratiaa oleellisesti. Esimerkiksi työluvan voi saada muutamassa päivässä. Myös sähköinen asiointi nopeuttaa työluvan saamista. Työntekijä voi jo lähtömaassa täyttää verkossa sähköisen hakemuksen, jolloin kaikki tiedot ovat poliisilla valmiina, kun henkilö tulee ensimmäistä kertaa käymään keskuksessa. Kun työntekijä tulee palvelupisteeseen, hän voi jättää ensimmäiselle tiskille kaikki paperinsa, josta ne ohjataan oikealle taholle ja ne käsitellään muutamassa päivässä. Henkilötunnus voidaan antaa työntekijälle jo ensimmäisellä käyntikerralla. Palvelukeskuksen toiminta on todettu Norjassa tärkeäksi. Sen avulla työntekijöiden tuleminen Norjaan töihin hoituu helposti ja nopeasti. Henkilökunta Työvoimaviranomaiset 3 Poliisi 4 Veron työntekijä 8 Maahanmuuttovirasto 1 Yhteiset työntekijät (palvelukeskuksen johtaja + tulkit ) 4 Yhteensä: 20 henkilöä

8 Henkilökuntaan kuului useita puolankielisiä työntekijöitä. Oslon lisäksi Service Centrellä on myös toimisto Stavangerissa ja Kirkenesissa, jotka ovat avautuneet vuonna Stavangerissa toimisto toimii sama kuin Oslossa, mutta Kirkenesissa toiminta on suppeampaa. Kukin viranomainen käyttää omia asiakasrekistereitään. Rekisterit eivät Norjassakaan ole yhteydessä toisiinsa. Vuonna 2009 suurimmat asiakasryhmät tulivat Puolasta, Liettuasta ja Saksasta. Vuoden 2009 vuosikertomuksessa Lene S Hagen kirjoittaa mm., että New in Norway -opas oli tärkeä uusi työkalu keskuksen työssä. Asiakasmäärä Vuonna 2009 Foreign Centrellä oli kävijä ja myös muuta seuraavasti: - rekisteröinti ja lupa-asian hakemukset vero-asiat Maahanmuutto kansalliseen rekisteriin 8418 Yhteyshenkilö: Service Centerin johtaja Lene S. Hagen Lähde: Foreign Centren esite Lisää tietoa: 5.2 Suomen suurlähetystö: Norjan poliittinen tilanne ja maahanmuuttokeskustelu Riitta Lampelto, NEO-SEUTU ja Suomen Oslon suurlähetystö järjestivät Oslossa asuville suomalaisille ja opintomatkan osanottajille iltavastaanoton. Tavoitteena oli keskustella Oslossa asuvien suomalaisten kanssa heidän kokemuksistaan muuttaa uuteen maahan. Samalla lähetystö oli koonnut hyvän tietopaketin Norjan poliittisesta tilanteesta ja keskeisistä maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä matkalaisille. Lähes kaikki Oslon suomalaiset kertoivat, että työnhakutilanteessa heiltä edellytettiin esimerkiksi norjankielistä CVtä, englanninkielinen ei kelvannut. Sen jälkeen, kun on päässyt sisälle työmarkkinoille tilanne helpottuu. Norjan maahanmuuttopolitiikan ongelmiin kuuluu laittomien maahanmuuttajien kasvava määrä. Kenellekään ei ole tarkkaa tietoa heidän määrästään. Norjalainen äärioikeisto nostaa myös maahanmuuttovastaista keskustelua. Yhteyshenkilö

9 5.3 EURES Eeva Oinonen, Norjassa on EURES-neuvojia 18:ssa työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen yhteisessä toimipisteessä (NAV). EURES toimii Oslossa pitkälti samalla tavalla kuin Suomessa. Yhteistyötä yksityisten rekrytointiyritysten kanssa tuntui tosin olevan enemmän. Norjassa suhtauduttiin suopeasti yksityisten rekrytointipalveluiden työpaikkojen merkintään ja kirjaamiseen työpaikkarekisteriin (MOL + Eures-portaaliin). Inger C. kertoi yrittäneensä tarjota henkilöstövuokrausyrityksen paikkaa suomalaisille kollegoilleen, mutta turhaan. Suomessa näin toimitaankin koko työhallinnon osalta, koska näissä ilmoituksissa ei yleensä mainita todellista työnantajaa, jolle vuokratyö tehdään, tai todellista työpaikan osoitetta eli missä työ tehdään. Moni ala työvoiman maahanmuuton varassa NAVin tilastojen mukaan suurin tarve työvoimasta on tällä hetkellä (taantumassa) terveydenhuoltoalalla, päivähoidossa ja alakouluissa ja myyntityössä. Viime vuosina Norjaan on rekrytoitu EURESin kautta eniten työvoimaa Ruotsista ja Puolasta. Taantuman myötä työvoimaa rekrytoidaan yhä enemmän Skandinaviasta, koska kieli on samankaltainen ja esim. Ruotsissa on korkea nuorisotyöttömyys. Kielikoulutusta sekä Norjassa että lähtömaassa Kielikoulutusten ja norjan kielen oppimisen merkitystä korostettiin, mutta koulutusten toteutumista ei pidetty riittävänä. Kielikurssit ovat Norjassa kalliita eikä EU-maiden kansalaisilla ole oikeutta ilmaisiin koulutuksiin (vrt. pakolaiset). Ongelmia syntyy erityisesti, jos EU-kansalainen jää työttömäksi, koska kielitaidottomana on vaikea saada uusia töitä ja työttömällä ei ole mahdollisuuksia osallistua kalliille kielikurssille. Työnantaja maksaa kielikoulutuksen huippuosaajille ja sellaisille työvoimapula-aloille tuleville, joissa työskentely edellyttää kielitaitoa. Rekrytointiyritykset ovat usein vastuussa kielikoulutusten organisoinnista ja maksusta lähtömaassa, jolloin työnantaja ostaa rekrytointiyritykseltä rekrytointipalvelun kokonaisuudessaan. Esim. Manpower on järjestänyt Puolassa useita kuuden viikon mittaisia koulutuksia. Puolassa ja Saksassa on koulutuskeskuksia, jotka organisoivat skandinaavisten kielten opetusta. Saksan keskus on tosin suljettu hiljattain. Yksityisten rekrytointiyritysten kautta Norjaan tulevat työntekijät saattavat osallistua myös kuntien järjestämiin kielikoulutuksiin niiden edullisuuden vuoksi. Yhteyshenkilöt: Inger Christensen, euresneuvoja; Marlena Bråthen, euresneuvoja

10 5.4 Initiative for Norwegian Language Learning (Krafttak for norskopplæring) Päivi Iikkanen, Projekti järjestää valtion projektirahoituksella toteutettavaa norjankielen koulutusta, erilaisia toteutuksia on meneillään n. 20. Projektin tavoitteena on saada kielikoulutukseen lisää osallistujia, lisätä koulutuksen loppuun asti suorittavien määrää ja parantaa koulutusten laatua. Norjan kielen koulutuksen järjestämisen haasteena on koulutuksen maksullisuus kotoutumisajan jälkeen; töihin tulevat joutuvat myös itse maksamaan koulutuksensa ja kurssien hinnat ovat aika korkeita. Lisäksi koulutukseen osallistuminen työn ohessa on melko haastavaa. Projektit tekevät laajaa (verkosto)yhteistyötä mm. Oslon kaupungin, NAV:in, vanhustenhuollon, yritysten ja maahanmuuttajayhdistysten kanssa. Kielikoulutukseen on kehitetty erilaisia vaihtoehtoja osallistujien pohjakoulutuksen mukaan, mikä helpottaa omaan tahtiin etenemistä kielen opiskelussa. Peruskoulujen kanssa tehtiin yhteistyötä esim. siten, että vanhemmat tulivat koululle opiskelemaan norjaa ja lapsille järjestettiin samaan aikaan muuta tekemistä Vierailumme yhteydessä meille esiteltiin tarkemmin 2 erilaista aloitetta. 1. Norjan kielen opetus työpaikalla Koulutus suunniteltiin huolellisesti yhdessä oppilaitoksen ja työyhteisön kanssa, jotta opiskeltavat asiat saatiin liittymään mahdollisimman kiinteästi osallistujien työtehtäviin. Opiskelu tapahtui työajalla. Osa koulutuksesta oli osallistujille ilmaista ja osa maksullista (riippui mm. siitä, onko kotoutumisaikaa vielä jäljellä). Tarvittaessa osallistujille järjestettiin alkutestaus ja heidät voitiin myös jakaa tasoryhmiin. Koulutuksesta saatuja hyötyjä olivat mm. osallistujien aseman vahvistuminen työpaikalla ja opiskelumotivaation lisääntyminen. Koulutus auttoi osallistujia läpäisemään pakollisia kielikursseja ja laajensi heidän sosiaalisia verkostojaan sekä helpotti sosiaalisten koodien ymmärtämistä työpaikalla. Työpaikoilla järjestettävien koulutusten kehittäminen on vielä alkuvaiheessa. 2. Työssä oppimisen ja norjan kielen opetuksen yhdistäminen Koulutuksen tavoitteena on työelämässä tarvittavan kielitaidon kehittäminen. Koulutukseen saivat hakea eri tasoilla olevat kielen oppijat. Koulutuksen avulla oli mahdollista päästä eri aloille työssä oppimaan (mm. myyjiä, siivoojia, keittiötyöntekijöitä) ja työssä oppimisen ajalta maksettiin palkkaa. Koulutus kesti yhteensä 20 viikkoa, opiskelu oli jaettu moduuleihin seuraavasti:

11 Job-skills course curriculum modul 1 modul 2 modul 3 3 Weeks 5 days at school 11 weeks 2 days at school 3 days at the canteen +2 days at cateen 6 weeks 1 day at school 4 days at the canteen Joustavat opiskelujärjestelyt oli huomioitu mm. siten, että opiskelijalla on mahdollisuus jatkaa seuraavassa koulutuksessa, ellei hän saavuta tavoitekielitasoa ensimmäisen koulutuksen aikana. Aluksi norjankielen opetusta voitiin antaa myös apukieltä (esim. somalia) käyttäen. Hakijoille järjestettiin alkutestaus, johon sisältyi kielitaidon testaus (A2/B1) ja haastattelu. Haastattelun koettiin hyväksi menetelmäksi valmentaa opiskelijoita työelämää varten. Monet hakijoista olivat naisia ja heille täytyi tehdä selväksi, että koulutukseen osallistuminen on huomioitava mm. kotitöissä: työaika on 7-15; aamut ovat kiireisiä ja on ehkä varauduttava lasten iltapäivähoitoon. Koulutukseen osallistuville oli haasteellista löytää sopivia työssä oppimispaikkoja. Paikan sopivuuteen vaikutti mm. työpaikan etäisyys kotoa, työyhteisön koko, työrytmi, oliko tulija mies vai nainen ja miten hän soveltuisi työyhteisöön. Koulutusta on nyt toteutettu 2 kertaa ja niiden perusteella on nähty, että koulutuksen aikana kertynyt työkokemus ja lopputodistus auttavat koulutuksiin osallistuneita työllistymään. Monet osallistujista työllistyivät työssä oppimispaikkoihinsa.

12 5.5 NAV (Arbeids- og velferdsetaten) Sanna Kuosa, Nav:ssa toimivat paikallinen norjalainen kansaneläkelaitos, työnvälitys ja kunnallinen sosiaalitoimi. Siellä hoidetaan työttömyysturvaan, yleisiin eläkkeisiin, perhe-etuuksiin ja muihin sosiaalietuuksiin liittyviä tehtäviä. Työntekijöistä osa on kaupungin, osa valtion palveluksessa. Työntekijöiden haluttaisiin toisaalta olevan laaja-alaisia ammattilaisia, jotka hallitsisivat koko Nav:in tehtävien kirjon. Toisaalta kuitenkin on huomattu olevan tarvetta myös asiantuntijatasoiselle osaamiselle, jolloin osaamisalue olisi kapeampi mutta tiedollisesti syvempi. Nav:ia esitelleet työntekijät esittivät tärkeimmäksi tehtäväksi köyhyyttä vastaan taistelemisen. Työntekijät korostivat työnteon merkitystä, sen nähtiin ehkäisevän esimerkiksi sosiaalisia ongelmia. Mikäli työtön kieltäytyy menemästä hänelle osoitetuille kursseille tai seminaareihin, voidaan hänelle määrätä 8 viikon täydellinen karenssi. Pätevöitymisohjelma (qualification program) Nav:ssa on vuonna 2008 aloitettu lakiin perustuva pätevöitymisohjelma (qualification program). Ohjelma on tarkoitettu henkilöille, joiden koulutustaso on matala ja joiden työllistymismahdollisuudet ovat heikot. Ohjelmaan päässeille pyritään antamaan paremmat valmiudet työmarkkinoille: he saavat työkokemusta ja kompetenssia ohjelmaan kuuluvista harjoitteluista sekä kursseista. Näiden lisäksi kielitaitoa parannetaan Norjan kielen kursseilla tarpeen mukaan. He saavat henkilökohtaista ohjausta: normaalisti NAV:ssa on 1 ohjaaja 120 asiakasta kohden, pätevöitymisohjelmaan kuuluvilla on ohjaaja 20 asiakasta kohden. Ohjelmassa mukana olevilla on 37,5 tunnin "työviikko", joka koostuu edellä mainitusta harjoittelusta ja kursseista. He saavat kuukausittaisen "palkan", jolla heitä motivoidaan. Selittämättömistä poissaoloista palkkaa vähennetään, näin samalla opetetaan työelämän pelisääntöjä. 5 ohjelmassa ollutta työllistyi viime vuonna, 5 ohjelmassa ollutta on työllistynyt tänä vuonna toukokuuhun mennessä Yhteyshenkilö: Geir Audun Andersen Fagkonsulent Bjerke NAV Sosialtjenesten

13 5.6 STIKK - INNOM Eva Peltola, Bjerken kaupunginosan neuvontapiste, STIKK INNOM antaa yleisneuvontaa puutarhanhoidosta muuhun kaupungin palveluihin + NAV -keskus, jossa on erilaisia projekteja mm. kotiin jääneet naiset (alun perin työperäisiä muuttajia) ja matalan kynnyksen kielen opettamista. Taustaa Oslossa käynnistettiin valtion ja kunnan yhteistyössä 2008 köyhyysohjelma (projekti), joka tähtää fyysisten olosuhteitten, kulttuurielämän ja sosiaalisten olosuhteitten parantamiseen. Projektin kesto on jopa kahdeksan vuotta Projektin kohteeksi valittiin Berken kaupunginosa, joka on maahanmuuttajavoittoinen Oslon kaupunginosa. Alueen asukkaista 50 % on maahanmuuttajataustaisia. Ennen projektin aloittamista alueesta tehtiin analyysi. Kaikessa projektiin liittyvässä työskentelyssä on mukana ajatus jatkosta; kuinka toiminta jatkuu myös projektin päätyttyä. Berken alueelle ei rakenneta enää lisää. Väestökehitys alueella on kääntynyt maahanmuuttajavoittoiseksi. Alueen vanhojen kanta-asiakkaiden kuollessa heidän tilalleen on muuttanut maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Tämä kehitys halutaan pysäyttää. Projektin tukijana toimii Norwegian State Housing Bank, joka investoi hankkeeseen 4,5 miljoonaa kruunua. Toteutus Projekti toteutetaan yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Alueen poliitikot, asukkaat ja projektin työntekijät toimivat yhdessä. Projektilla on alueella oma toimitila. Toimitila sijaitsee vanhan ostoskeskuksen tiloissa ja on todennäköisesti aiemmin toiminut liikehuoneistona. Sijainti ja tilan luonne mahdollistavat ns. "matalan kynnyksen toiminnan", tilaan on helppo tulla. Siellä asioivilta ei kysytä nimiä eikä henkilöllisyyksiä. Neuvontaa annetaan klo 10-17, mutta tila käytetään myös iltaisin. Neuvonnan lisäksi asiakkaiden kanssa myös "tehdään yhdessä" esim. käsitöitä. Eräänä toimintamuotona on turkkilaisten naisten terveyden kohentamisprojekti. Toimintamalli on asiakaslähtöinen. Ihmisten esille nostamat asiat, sekä henkilökohtaiset että yhteisölliset huomioidaan tarkasti ja niiden parissa lähdetään työskentelemään. Päivittäin tilassa asioivien n asiakkaan lisäksi tilassa käy myös ryhmiä tutustumassa toimintaan. Neuvonnan lisäksi asiakkaille etsitään toimintapaikkoja, pidetään/järjestetään norjan kielen kursseja ja käännetään kirjeitä.

14 Kaikki kielikurssit ovat ilmaisia ja erityisesti kotiäitejä yritetään haalia kielikursseille. Opettajat rekrytoidaan projektin ulkopuolelta, mutta projekti tarjoaa opetustilat. Opettajia on kaiken kaikkiaan n. 100, heistä moni on taustaltaan opiskelija. Projektissa mukana olevien kielikurssille osallistuvien ensimmäinen päämäärä on saavuttaa kielitaso 2. Viikoittain kursseja on viisi iltakurssia ja kaksi päiväkurssia. Päiväkursseihin osallistuville pyritään järjestämään lähettyville mahdollisuus päivähoitoon. Projektin työntekijät auttavat kurssilaisia löytämään päivähoitopaikkoja. Edellä mainitun toiminnan lisäksi projektin avulla pyritään kohentamaan asuinympäristöä, tekemään kulttuurityötä ja edistämään etnisten ryhmien välistä vuorovaikutusta. 5.7 Olson kaupungin monimuotoisuuspolitiikka Riitta Lampelto, Eeva Oinonen, Oslon kaupungilla ei ole erityisiä neuvontapalveluja työperäisille maahanmuuttajille (Toralv Moe). Kaupungilla on kokonaisvaltainen monimuotoisuusohjelma OXLO. Siihen on kaupungin johto näkyvästi sitoutunut. Ohjelma näkyy myös visuaalisesti kaupungilla (Lisätietoa ohjelmasta: kts. myös tämän raportin kohtaa EMI). Oslo on muuttunut 30 vuodessa maahanmuuttajakaupungista monikulttuuriseksi kaupungiksi jossa maahanmuutto ja monimuotoisuus nähdään voimavarana. Sosiaalisen liikkuvuuden lisääminen on keskeinen tavoite. Osaksi tässä on Moen mukaan onnistuttu. Viime vuonna toisen polven maahanmuuttajanuorista 35 prosenttia opiskeli korkeakoulussa. Viidessä vuodessa maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä on kasvanut 100 % korkeakouluissa. Kaupungin selkeillä mittareilla seurataan myös asukkaiden integraatiota ja osallisuutta sekä tasa-arvoa ja syrjäytymistä. Keskeisenä toimintana Oslon kaupungilla on myös aikainen puuttuminen. Tämä näkyy muun muassa maahanmuuttajien korkeasta osallisuudesta korkeakouluopintoihin. Oslon kaupungin työntekijöistä yli 20 % edustaa etnisiä vähemmistöjä. Vähemmistötaustaisten määrää on kasvatettu toimintasuunnitelman avulla. Esimerkki suunnitelman konkreettisista toimenpiteistä on päätös, jonka mukaan jokaiseen asiantuntija- tai esimiestehtävään rekrytoitaessa kutsutaan haastatteluun ainakin yksi etnisten vähemmistöjen edustaja. Lisäksi kaikissa asiantuntija- ja esimiestehtävien työpaikkailmoituksissa on teksti, joka kehottaa vähemmistötaustaisia henkilöitä hakemaan tehtävään. Kaupungin henkilöstön vähemmistötaustaisten työntekijöiden määrää seurataan osastoittain. Jos rekrytointitavoitteet eivät toteudu, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi. Oslon kaupungilla ei ole tällä hetkellä käynnissä toimenpiteitä työvoiman rekrytoimiseksi ulkomailta luvun alussa Oslon kaupunki rekrytoi hoitajia Vilnasta, mutta nämä rekrytoinnit koettiin pääasiassa kielihankaluuksien takia niin työläiltä, että niistä päätettiin luopua ainakin toistaiseksi. Yhteyshenkilö: Toralv Moe,

15 5.8 Manpower Eeva Oinonen Norjassa työvoiman maahanmuutto on kasvanut vuodesta 1975 alkaen aina vuoteen 2008 asti. Yksityisillä rekrytointiyrityksillä on rekrytoinneissa kohtalaisen suuri rooli. Suurin osa rekrytoinneista tapahtuu kuitenkin henkilökohtaisten verkostojen kautta. Manpower on rekrytoinut työntekijöitä mm. Puolasta, Latviasta, Saksasta, Hollannista, Uudesta-Seelannista ja Ruotsista (myös muista maista, näitä ei käyty järjestelmällisesti läpi). Taantuman myötä rekrytoinnit keskittyvät yhä enemmän alueille, joiden kieli on lähellä norjan kieltä (esim. muut Pohjoismaat, Saksa). Lähtömaakoulutuksen järjestää joko Manpower tai esimerkiksi lähtömaassa jo toimivat kielikouluttajat. Saksassa työvoimahallinto järjestää Norjan kielen koulutusta ja pyrkii tällä hetkellä aktiivisesti ratkaisemaan työttömyysongelmaa ohjaamalla työntekijöitä Norjan työmarkkinoille. Kansainvälisiin rekrytointeihin liittyviä odottamattomia haasteita oleskeluluvat; vuonna 2009 käytäntö muuttunut ja vähentänyt byrokratiaa huomattavasti verokorttien saaminen; aiemmin verokortin saaminen kesti jopa kuukausia ja Manpower joutui maksamaa työntekijöille taskurahaa käteisenä. Vuonna 2007 avannut Service Centre ratkaisi ongelman verotoimisto (Service Centre) ei edelleenkään osaa vastata riittävästi verotukseen liittyviin kysymyksiin, kun on kyse työvoiman liikkuvuudesta maasta toiseen asuminen; Manpower etsii asiakkaille asunnon ja suosittelee työntekijää vuokralaisena. Ulkomaalaisen on norjalaista huomattavasti vaikeampi löytää asunto kielitaito; työnantajan vaatimukset vaihtelevat yllättävän paljon suhdanteista riippuen Manpower tarjoaa Norjaan muuttavalle työntekijälle asettautumispalvelut, jos työntekijä jää Manpowerin palvelukseen. Muussa tapauksessa asettautumispalvelut ovat työnantajan vastuulla. Service Centre on ratkaissut monen asettautumiseen liittyvän ongelman. Vierailulla sivuttiin rekrytointien eettisiä kysymyksiä ja kävi ilmi, että Manpowerilla on omat eettiset periaatteet kansainvälisiin rekrytointeihin. Lähtökohtana on, että työntekijöitä ei rekrytoida maista, joissa on työvoimapulaa kyseisillä aloilla. Manpowerin edustajat olivat sitä mieltä, että ei ole eettistä rakentaa rekrytointimallia vain yhteen maahan, vaan rekrytointeja tulisi tehdä tasaisesti ympäri Eurooppaa ja seurata suhdannevaihteluja. Itä-Euroopasta tehtävät rekrytoinnit nähtiin EU:n laajennettua Norjan työvoimapuolan pelastajana, mutta näihin rekrytointeihin suhtaudutaan varauksella eettisten ongelmien takia. Manpowerilla tärkein lähtömaan määrittäjä on työnantaja, jonka toimeksiannon perusteella rekrytointeja lähdetään tekemään. Yhteyshenkilö: Mette Langvik,

16 5.9 Oslo Teknopol Mari Salo Oslo Teknopol on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tarkoituksena on lisätä innovaatioita ja mainostaa Oslon seutua työskentely- ja sijoittamisalueena ulkomaisille yrityksille. Suomessa samanlaista toimintaa tekee muun muassa Greater Helsinki Promotion. Oslo Teknopol tekee työtään etenkin viidellä osa-alueella, joista he tarjoavat muun muassa tietoa uusille tai potentiaalisille ulkomaisille yrittäjille ja sijoittajille. Nämä osa-alueet ovat ICT, energia, kulttuuri, tiede ja merenkulkuteollisuus. Teknopolissa neuvotaan yrityksiä, jotka kuuluvat joihinkin näihin kenttiin ja jokaisella kentällä on oma asiantuntijansa. Yritysneuvonnan lisäksi Teknopol järjestää myös tapahtumia, joissa yritetään saada yritykset ja ulkomaalaiset osaajat kohtaamaan keskenään. Lisäksi siihen kuuluu Oslon kauppakamarin INN International Network of Norway, joka tarjoaa mm. asettautumispalveluja yritysten rekrytoimille osaajille. Asettautumispalvelut ovat maksullisia. Yhteyshenkilö: Anne Egge Thorsheim, no Lisätietoja: EMI l. Enhet for mangfald og integrering, Bydel Grünerlokka Anu Anttila, EMI on perustettu Se on osa kaupunginhallintoa ja Oslossa kaupungin kulttuurihallinto vastaa kaupungin monimuotoisuus- ja integraatiopolitiikasta.(byrådsavdeling for kultur og utdanning). EMIÄ edeltävä elin oli Refugee and Immigrant Office. EMI seuraa ja toimeenpanee monimuotoisuus- ja integraatiopolitiikkaa Oslossa. Sen tehtävänä OXLOkampanjan toimeenpano, järjestöyhteistyö sekä maahanmuuttajayhdistyksille myönnettävien avustusten hallinnointi ja jakaminen. Se välittää kokemuksia ja tietoa integraatio- ja monimuotoisuustyöstä verkostoja hyödyntäen. EMI:n tavoitteena on vahvistaa kulttuuri- ja kielivähemmistöjen ymmärrystä norjalaisesta yhteiskunnasta, edistää norjan kielen oppimista sekä tuoda esille monimuotoisuutta voimavarana. Oslossa on yli 250 rekisteröitynyttä maahanmuuttajajärjestöä, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. EMIN järjestöyhteistyön tavoitteena on auttaa järjestöjä toimimaan paremmin ja saada ne tekemään yhteistyötä keskenään. Yksikkö neuvoo ja ohjaa järjestöjä. EMI tukee järjestöjä mm. tiedottamalla niistä omilla nettisivuillaan ja auttaa järjestöjä verkottumaan keskenään sekä virallisten että muiden tahojen kanssa. EMI tarjoaa myös tiloja järjestöille tapaamisiin, sekä toimii kohtauspaikkana. EMI myös ylläpitää tietopankkia oslolaisista järjestöistä.

17 EMIn jakamat järjestöavustukset ovat vuosittain haettavissa. Valtiolta tulee projekteihin ja tapahtumiin korkeintaan 3.5 miljoonaa kruunua vuosittain. Valtionavustuksen määrä perustuu maahanmuuttajien määriin. Kuntarahoitus on poliittisen prosessin tuote. Avustusrahoituksen kriteereiden neljä tärkeintä prioriteettia: 1. koulutus (esim. edistää lasten osallistumista päivähoitoon, kodin ja koulun yhteistyö, jatko-opinnot) 2. sosiaalinen liikkuvuus (integraation edistäminen esim. järjestämällä seminaareja norjalaisen yhteiskunnan pelisäännöistä) 3. yhteistyö muiden kanssa (esim. järjestöjen yhteiset uimakoulut) 4. yhteisöllisyyden edistäminen (community cohesion) Avustuksia jaetaan vapaaehtoisjärjestöille, mutta tavoitteena ei kuitenkaan ole tuottaa kunnille normaaleja peruspalveluja. Avustushakemukset ovat julkisia ja niiden tiedot on rekisteröity vuoden 2010 alusta kansalliseen rekisteriin. Järjestöjen yhteisiä hakemuksia on joitakin (naisten ryhmät, nuorten koulutus.) Yhteyshenkilöt: sekä Järjestöneuvonta : IMDI (Directorate of Integration and Diversity) Eeva Oinonen, Riitta Lampelto IMDI on integraation ja monimuotoisuuden virasto, joka on perustettu vuonna Sen tavoitteena on kehittää elinolosuhteiden yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta työllisyyden, integraation ja osallistamisen avulla. IMDI tekee aktiivisesti yhteistyötä esim. kuntien, koulutusorganisaatioiden, muiden valtion toimijoiden, yrityselämän ja maahanmuuttajaryhmien kanssa. Noin 70 IMDIn 200 henkilön suuruisesta henkilöstöstä työskentelee työvoiman maahanmuuton parissa. Heidän tavoitteenaan on seurata työperäisten maahanmuuttajien integroitumisen haasteita. IMDI on tuottanut selvityksiä mm. norjalaisten ja liettualaisten työntekijöiden integroitumisesta Norjaan. Selvitysten perusteella sekä puolalaiset että norjalaiset ovat integroituneet työpaikalle ja muuhun sosiaaliseen elämään hyvin. Seitsemän kymmenestä vastaajasta ilmoitti, että he haluavat jäädä Norjaan. Suurin osa halusi tuoda Norjaan myös perheensä. Norjassa katsotaankin, että näiden löydösten perusteella voidaan sanoa, että tutkittujen henkilöiden maahanmuutto on niin sanotusti perinteistä maahanmuuttoa.

18 Norjaan ei tulla ainoastaan muutaman vuoden työsuhteeseen, vaan tulijoilla on tarve ja halu integroitua norjalaiseen yhteiskuntaan. IMDI tuotti vuonna 2009 norjaksi, englanniksi ja puolaksi opaskirjasen New in Norway,.Practical information from public agencies. Oppaan tiedot on jaettu seitsemän osaan ; luvat ja asuminen (Residence), työ (Work), lapset ja koulut(children and schools), terveys (Health), vapaa - aika( Recreationa actities),yleisinfo (Useful infomation) sekä viranomaistietous (Public agencies). Oppaasta otettiin iso painos ja sitä levitettiin mm. Norjan lähetystöjen kautta. Kirjasesta on myös nettiversio, Norway/. Opas päivitetään kahden vuoden välein. Sitä käyttävät niin maahan muuttavat kuin viranomaiset itse.

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä?

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mikä olikaan työn tavoite? Hyvä kuntien henkilökohtaisen neuvonnan verkosto ulkomailta muuttavalle Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle tulevalle! NEUVONTATYÖN tekevät

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus Perusturvalautakunta 89 28.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 280 09.11.2009 Joutsan kunnanhallitus 143 28.06.2010 Joutsan kunnanhallitus 13 10.01.2011 JOUTSAN SEUDUN KOTOUTTAMISOHJELMAN 2010 HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2014 Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 4.6.2015 Vieraskielisen väestön määrä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJISTA KASVUA JA KANSAINVÄLISYYTTÄ ELINKEINOELÄMÄÄN

MAAHANMUUTTAJISTA KASVUA JA KANSAINVÄLISYYTTÄ ELINKEINOELÄMÄÄN MAAHANMUUTTAJISTA KASVUA JA KANSAINVÄLISYYTTÄ ELINKEINOELÄMÄÄN CASE JOENSUU 19.06.2016 Säätytalo Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja JOENSUUN PERUSTILANNE Selkeä maakuntakeskus, asukkaita Joensuussa 75 600,

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Taustaa ESR -rahoitteinen Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishanke (Tupa-hanke) Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen 19.4.2013 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Anu Turunen Lyseonpuiston lukio Taustaa Syksyllä 2010 OKM myönsi rahoituksen lukioiden opintoohjauksen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

International Staff Services - TAVOITTEENA ULKOMAINEN TYÖNTEKIJÄ SUJUVASTI TYÖN PARIIN

International Staff Services - TAVOITTEENA ULKOMAINEN TYÖNTEKIJÄ SUJUVASTI TYÖN PARIIN International Staff Services - TAVOITTEENA ULKOMAINEN TYÖNTEKIJÄ SUJUVASTI TYÖN PARIIN Tiina Kosunen www.helsinki.fi/intstaff/ Int-staff@helsinki.fi 19.5.2009 Tarjolla tänään KV-henkilöstöhallinto Helsingin

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa

Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa KotoTyö 2009-2011 Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus ja Euroopan pakolaisrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

2 Sosiaaliohjaajan viran täyttäminen, Hietaniemenkadun palvelukeskus, työavain Päätös

2 Sosiaaliohjaajan viran täyttäminen, Hietaniemenkadun palvelukeskus, työavain Päätös Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) 2 Sosiaaliohjaajan viran täyttäminen, Hietaniemenkadun palvelukeskus, työavain 45-1528-14 HEL 2015-001523 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut Taru Neiman päätti

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET Tuija Kautto Kohtaamo-hanke OHJAAMOTOIMINTA KEHITTYY Toimijoita syksyllä 2015 yli 30, mukana yli 80 kuntaa Monta aaltoa - Osa toiminut pidempään, osa aloittanut vuoden

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Katariina Tcheuffa Pirkanmaan ja Keski-Suomen aluekoordinaattori Kotona Suomessa on vuoden 2015 alussa alkanut Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoima

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 KYKY-hanke (1.9.2015-31.10.2017) Opetusviraston ESR-rahoitteinen projekti, joka

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017

Lisätiedot

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020 YHTEENVETO Sote-integraatio workshop Peurunka 6.10.2014 Markku Puro Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote 2020 Mistä olemassa olevasta voidaan luopua tai mitä voidaan vähentää? Mikä on vähemmän tärkeää

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot