MISTÄ KENKÄ PURISTAA? Katsaus globaaliin kenkätuotantoon CHANGE YOUR SHOES

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MISTÄ KENKÄ PURISTAA? Katsaus globaaliin kenkätuotantoon CHANGE YOUR SHOES"

Transkriptio

1 MISTÄ KENKÄ PURISTAA? Katsaus globaaliin kenkätuotantoon CHANGE YOUR SHOES

2 Johdanto Kenkäteollisuus on maailmalla jatkuvasti kasvava ala. Sen pitkäaikainen kasvu on seurausta useista tekijöistä, kuten tasaisesti lisääntyvästä kysynnästä niin Euroopassa ja Yhdysvalloissa kuin Kiinassa ja Intiassakin. Jalkineita ei osteta vain arjen ja työn välttämättömyyksiin, vaan kengät ovat myös tärkeä osa muotiteollisuutta. Niiden kulutus seurailee kausittaisia vaihtuvia trendejä, mikä osaltaan vaikuttaa maailman kenkäkysyntään. 2 Kuten vaateteollisuudessa, myös kenkien tuotantoketjuista on tullut yhä globaalimpia 1970-luvulta lähtien. Eurooppalainen jalkineiden tuotanto on 1 laskussa, mutta se muodostaa yhä kohtalaisen osan eurooppalaisesta kulutuksesta. Alan suuresta työvoimaintensiteetistä johtuen tuotanto on pitkälti siirtymässä niin sanottuihin matalan tulotason maihin. Jotkut kenkäteollisuuden vaiheet vaativat valtavasti työvoimaa, erityisesti tuotannon alkupäässä. Esimerkiksi kenkien päällysosat ommellaan 2 1 Poikkeuksena Romania. ILO, 2014, s. 5: documents/publication/wcms_ pdf 2 Päällysosat tarkoittavat kaikkia osia pohjan yläpuolella. co.uk/2009/10/anatomy-of-shoe-according-to-mcphoil. html käsin, usein kotioloissa. Sääntelemättömillä työmarkkinoilla, kuten Intiassa, kotonaan työskentelevät vastaavat eniten työvoimaa vievistä vaiheista, mutta he ovat työntekijöistä usein kaikkein haavoittuvaisimpia. Työ on epävarmaa, erittäin matalapalkkaista ja työolot voivat olla terveydelle vaarallisia. Tämä tietoisku tarjoaa lyhyen katsauksen globaaliin kenkätuotantoon ja sen haitallisiin seurauksiin niin ihmisoikeus- kuin ympäristönäkökulmista sekä tuo esiin muutoksia, joita alalla pikaisesti tarvitaan.

3 Globaali kenkätuotanto lukuina Vuonna 2013 valmistettiin yli 22 miljardia kenkäparia. Tämä vastaa maailmanlaajuisesti kolmea paria per henkilö. Suurin osa kengistä, noin 40 prosenttia, myydään Euroopassa, seuraavaksi eniten Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Eniten kenkiä per henkilö kulutetaan kuitenkin Yhdysvalloissa, missä joka vuosi ostetaan keskimäärin seitsemät kengät. Saksassa, Japanissa ja Iso-Britanniassa keskiarvo on viisi paria vuodessa ja Suomessa 5 3 neljä paria. Suomeen tuodaan vuosittain noin 22 miljoonaa kenkäparia. Noin puolet kengistä tulee Kiinasta, ja seuraavaksi eniten tuodaan Vietnamista, Saksasta ja Indonesiasta Kengistä jopa 87 % valmistetaan Aasiassa. Kiina on kirkkaasti suurin tuotantomaa, ja vuonna 2014 siellä tuotettiin noin 14,6 miljardia kenkäparia. Perässä seurasivat Intia, Brasilia, Vietnam ja Indonesia. Euroopan kärkimaa Italia oli kymmenenneksi suurin valmistaja. Kenkiä valmistavien yritysten määrä on Euroopassa vähentynyt, kun tuotantoa siirretään maihin, joissa on alhaisemmat palkat ja löyhempi työlainsäädäntö. Valmistuksen lisäksi Aasia on merkittävin kenkien viejä, kun taas Eurooppa on suurin kohdealue tuontikengille. Alla olevat kaaviot havainnollistavat, miten Aasian kengät liik Pohjois-Amerikka Eurooppa 16% 60% 40% Etelä-Amerikka 84% Afrikka 20% 80% 24% Aasia 76% Oseania 38% 62% 58% 42% Kenkävienti muihin maanosiin Kenkämyynti maanosan sisällä Kaavio 1. Kenkäkauppa maanosien sisällä ja muihin maanosiin Lähde: Laskelmat tehty World Footwear Yearbook 2014: s.14 pohjalta

4 kuvat suureksi osaksi toisiin maanosiin. Sitä vastoin Euroopassa tuotetut ja sinne tuodut kengät kulutetaan pitkälti alueen sisällä ja vain pieni osa viedään muualle maailmaan. Kenkien keskimääräinen vientihinta on globaalisti noussut viime vuosien aikana, suurelta osin lisääntyneiden tuotantokustannusten 12 vuoksi. Hintaerot Aasian ja Euroopan välillä ovat merkittäviä. Esimerkiksi vuonna 2013 keskimääräinen vientihinta Kiinassa oli 3,45 euroa per kenkäpari, kun taas Saksassa keskimääräinen hinta oli 17,97 euroa Kuten kaaviosta 2 näkyy, kenkämyynti Euroopan sisällä muodostaa suurimman yksittäisen osuuden, lähes kolmanneksen, maailman kenkäkaupasta. Vaikka Eurooppaan tuodaan eniten kenkiä juuri Aasiasta, kauppa Aasiasta Eurooppaan muodostaa vain vajaan viidenneksen maailmanlaajuisesta myynnistä. 3 Tuorein saatavilla oleva tieto vuodelta 2013, World Footwear Yearbook 2014, s. 5: 4 Perustuu laskelmaan: 22 miljardia kenkäparia jaettuna 7,278 miljardilla henkilöllä (maapallon kokonaisväestö) 5 Perustuu laskelmaan: Kenkien määrä jaettuna asukkaiden määrällä 6 World Footwear Yearbook 2014, s. 58: 7 Uljas-tietokanta: 8 World Footwear Yearbook 2014: s. 5 9 Euroopan komissio 2015: fashion/footwear/eu-industry/index_en.htm 10 statistiken-der-schuhwirtschaft-europa-ist-groster-schuhimporteur 11 Vientihinta tarkoittaa hintaa, joka on maksettu tai maksetaan vientiin myydystä kengästä. 12 Korkeammat tuotantokustannukset johtuvat kasvaneista raakaaineiden, kuten raakavuotien ja eläinten nahkojen hinnoista sekä hienoisesta palkkojen noususta. 13 World Footwear Yearbook 2014: s % 1 % Pohjois-Amerikka 1 % Etelä-Amerikka 31 % 2 % 19 % Eurooppa 3 % 1 % 3 % Afrikka 2 % Aasia 14 % 1 % Oseania Kaavio 2. Osuus maailman kenkäkaupasta Laskelmat tehty World Footwear Yearbook 2014: s.14 pohjalta Huom. Alle 0,5 prosentin osuuksia ei ole kaaviossa mukana

5 Kaavio 3 havainnollistaa lenkkitossun myyntihinnan muodostumisen ja näyttää, miten vähittäiskauppa vaikuttaa tuotteen lopulliseen hintaan. Indonesiassa tuotetun lenkkarin hinnasta kiistämättä suurimman osan haukkaavat brändiyritys ja jälleenmyyjä, eivätkä voitot jakaudu oikeudenmukaisesti tuotannon eri vaiheissa työskentelevien välillä. Kuten kaaviosta 3 näkyy, brändiyritys ostaa esimerkkikengän valmistajalta 20 eurolla. Brändiyritys myy tossut edelleen jakelijalle 50 eurolla. Jälleenmyyjä ostaa ne 55 eurolla ja asiakas lopulta 120 eurolla. Hinta-analyysi osoittaa, että vain hieman yli kaksi prosenttia lopullisesta hinnasta päätyy valmistusvaiheen työntekijöille, kun taas reilu viidennes hinnasta menee brändiyritykselle ja reilu kolmannes jälleenmyyjälle. Tämän vuoksi huomattava osa kenkäteollisuuden tuottamasta taloudellisesta arvosta kertyy varsinaisten valmistusmaiden ulkopuolelle niihin maihin, joissa on tehty esimerkiksi suunnittelu ja mainonta. Ne, jotka tekevät varsinaisen fyysisen työn kenkien tuottamiseksi saavat kaikkein vähäisimmän taloudellisen hyödyn. 5 Työntekijöiden palkat 2,5 Raaka-aineet 10 Muut tuotantokustannukset 3,5 Valmistajan voitot 4 Brändiyritys 26 Kuljetus ja verot 4 Jakelija 5 14 Kaaviot perustuvat uudelleenlaskelmaan kansainvälisen Puhtaat vaatteet kampanjan tekemästä lenkkitossun arvonmuodostuksen analyysista. Laskelma ottaa lisäksi huomioon tapausesimerkit ja muut tekijät erityisesti koskien välittäjiä ja viime vuosina kasvaneita tuotantokustannuksia. Laskelma tehtiin pro gradu tutkielmaa varten Hohenheimin yliopistossa. Tapausesimerkit viittaavat asiantuntijahaastatteluihin, jotka tehtiin tutkielman yhteydessä.university Hohenheim, 2013: Tracing the geography of value capture / Global commodity chain in the sport equipment / Sport shoe industry. 15 CCC, 2013: PriceMarkUpShoe.jpg/view Jälleenmyyjä 45 Arvonlisävero 20 Asiakas 120 Kaavio 3. Lenkkitossun hinnan muodostuminen Lähde: Kirjoittajan omat laskelmat CCC 2013 laskelmiin pohjautuen 15 14

6 Kengän tuotantoketju Kengän tuotantoketju voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan: suunnittelu, valmistus ja 16 myynti. On tärkeää huomioida, että kunkin tuotteen tuotantoketjut voivat olla hyvinkin erilaisia. Niin ikään työntekijöiden palkat ja työolot voivat vaihdella merkittävästi. 1. Suunnittelu Tuotantoketjun ensimmäinen askel on tutkimus- ja kehitystyö brändiyrityksessä. Yrityksen tuotepäällikkö päättää kenkämallin valmistuksen aloittamisesta noin 18 kuukautta ennen mallin ilmestymistä kauppoihin. Jos kengät ovat osa maailmanlaajuista markkinointikampanjaa, prosessi voi alkaa jopa kaksi vuotta ennen tuotteen päätymistä markkinoille. Valmistuspaikan valintaan vaikuttavat tarvittavat materiaalit, jotka määritellään suunnitteluvaiheessa. Kenkäsuunnittelijat luonnostelevat kengän, minkä perusteella brändiyritys tilaa ensimmäisen näytteen valitulta alihankkijalta. 2. Valmistus Jalkineiden valmistuksessa on käytännössä kaksi vaihetta: raaka-aineiden kuten nahan prosessointi ja tämän jälkeen itse kengän kokoaminen eri leikkaus- ja ompeluvaiheiden kautta. Ensimmäinen valmistusvaihe sisältää runsaasti työvoimaintensiivisiä tehtäviä, jotka vaihtelevat työstettävän materiaalin mukaan. Jo pelkkään nahan parkitsemiseen sisältyy useita vaiheita. Jopa 85 prosenttia maailman nahkakengistä käsitellään kromin avulla, mikä tietyissä olosuhteissa on ihmiselle myrkyllistä. Kromin käyttöön liittyy usein vakavia työ- ja ihmisoikeusloukkauksia, sillä terveys- ja turvallisuussäädökset ovat monissa kehittyvien maiden nahkatehtaissa riittämättömiä. Raaka-aineen työstämisen jälkeen kenkä kootaan kasaan joko koneellisesti tai käsin työvaiheesta riippuen. Usein suurin osa kengästä valmistetaan tehtaassa ja kotityöläiset tekevät yhden vaiheen, esimerkiksi päällysosien ompelemisen. Kotonaan työskentelevät ompelijat tekevät usein erittäin työvoimaintensiiviset, tarkkaa ja yksilöllistä työtä vaativat vaiheet ja mekaaniset prosessit tehdään tehtaissa. Tyypillisesti yhden kengän valmistusprosessi on varsin monivaiheinen. Esimerkiksi yksi lenkkitossu (Gel Kayano, Asics) voi sisältää 26 eri materiaalia, 65 erillistä osaa ja noin 360 työvaihetta. 17 6

7 7 Naga Bai, 65 vuotta, kotiompelija Asuinpaikka: Ambur, Intia Yli 20 vuoden ajan Naga Bai on ommellut kenkiä kotonaan. Joka aamu välittäjä tuo hänelle kenkien päällysosia, jotka hän ompelee päivän aikana yhteen. Illalla välittäjä hakee päivän työt pois. Jokaisesta ompelemastaan kenkäparista hän ansaitsee 14 senttiä. Hän voi ommella korkeintaan kymmenen paria päivässä, mikä kerryttää enintään 1,4 euron päiväpalkan. Tämä on aivan liian vähän elämiseen esimerkiksi kilo riisiä maksaa 70 senttiä. Koska Naga Bai työskentelee kotoaan käsin, hän ei saa muitakaan työntekijöiden etuuksia, kuten eläkettä tai sairasvakuutusta. 3. Myynti Tuotantoketjun loppupäässä useat jälleenmyyjät, brändit ja kenkäkaupat myyvät kenkää eteenpäin. Ensin kenkä esitellään jälleenmyyjille ja sisäännostajille suunnatuilla messuilla 6-9 kuukautta ennen kauppoihin ilmestymistä. Valmistajalta voidaan tilata tuotetta vain suuria määriä kerralla, joten jälleenmyyjiä on löydyttävä riittävästi. Jälleenmyyjien tilaukset voivat asettaa huomattavia paineita valmistusvaiheen työntekijöille riippuen tilausten ajankohdasta.

8 Kuten kaavio 3 osoittaa, keskeinen osa lopullisesta hinnasta riippuu jälleenmyyjästä. Tämän seurauksena monet brändiyritykset ostavat tai perustavat omia jälleenmyyntiyrityksiään, mikä kasvattaa brändin osuutta voitoista. Noin kaksi kolmannesta myyntihinnasta menee jälleenmyyntiyrityksille, jotka tuottavat ja myyvät brändikenkiä. Kenkätuotannon vakavat seuraamukset Kuten vaateteollisuudessa, lukuisat ihmisoikeusloukkaukset ovat yleisiä myös kenkien tuotannossa. Valmistusmaissa työntekijöille ei välttämättä makseta kansallista minimipalkkaa, elämiseen riittävästä palkasta puhumattakaan. Intialaisen ompelijan Naga Bain tapaus on tästä hyvä esimerkki. Kenkätuotanto sisältää vaarallisia työtehtäviä etenkin nahkatehtaissa. Usein tarvittavia turvallisuussäädöksiä ei noudateta, millä voi olla tuhoisia seurauksia. Yhdeksän työntekijää ja yksi vartija kuolivat nahkatehtaassa Intian Tamil Nadussa tammikuun 15. päivänä vuonna Viereisen tehtaan seinä romahti yöllä työntekijöiden 18 ollessa nukkumassa. Kaikki miehet kuolivat romahduksen myötä vuotaneeseen erittäin myrkylliseen liejuun. Myöhemmät liejusta otetut testit paljastivat sen sisältäneen mm. kromia muiden vaarallisten aineiden ohella. Työntekijöiden oikeuksien polkeminen on kenkäteollisuudessa tavanomaista, mutta myös ympäristölle koituu tuotannosta kauaskantoisia seurauksia. Nahkakenkien valmistus vaatii merkittäviä määriä niin vettä kuin maa-alaakin. Arvioiden mukaan vuonna 2015 yhden nahkasaapasparin valmistukseen kului jopa litraa vettä ja 50 neliömetriä maata. Minkä on muututtava? Kenkätuotannon globalisaatio on johtanut kengän valmistuksen uudelleensijoittamiseen niin sanottuihin matalatuloisiin maihin, missä heikot työolot ovat useammin sääntö kuin poikkeus. Niin yrityksillä kuin poliittisilla päätöksentekijöillä on vastuu parantaa näitä olosuhteita. Keskeisintä on sellaisen palkkatason turvaaminen, joka takaa säädyllisen elämän työntekijöille ja heidän perheilleen, sekä kromilla parkitun nahan kieltäminen tai vähintään sen takaaminen, että kromiparkitus on tehty turvallisesti. Lisäksi yritysten ja poliittisten päätöksentekijöiden on aktiivisesti sitouduttava aloitteisiin, joilla lisätään läpinäkyvyyttä kenkäteollisuudessa. Läpinäkyvyyden tulisi ulottua koko tuotantoketjuun, tuotannon ensi vaiheista, kuten nahan työstämisestä, aina viime hetkiin, jolloin valmiit kengät päätyvät kuluttajille. Kaikilla on

9 oikeus tietää, kuinka kenkämme tuotetaan: millaiset työolosuhteet nahka- ja kenkätehtaissa on ja millaista palkkaa työntekijöille maksetaan. Tärkeää on tietää myös, ettei kenkiemme valmistuksella olisi kauaskantoisia ja mahdollisesti peruuttamattomia vaikutuksia ympäristöön. 16 Neljäs tärkeä vaihe on kuljetus ja logistiikka. Valmistajan ja kuljetusyhtiön välillä tehtävät toimitusehdot eivät ole läpinäkyviä. Kauppasuhteet, -määrät ja maksuehdot ovat monimutkaisia ja ne vaihtelevat tuotteen mukaan. Tässä tietoiskussa kuljetusvaihe jätetään tuotantoketjun ulkopuolelle. 17 Cheah et. a. 2013: s The Indian Express, 2015: states/tamil_nadu/10-workers-die-as-effluent-tank-explodes-in- Ranipet/2015/02/01/article ece 19 The Hindu, 2015: tamil-nadu/ranipet-tannery-tragedy-safety-trapped-in-negligence/ article ece?utm_source=mostcommented&utm_ medium=homepage&utm_campaign=widgetpromo 20 Friends of the Earth, 2015, sivut 11-14: https://www.foe.co.uk/sites/ default/files/downloads/mind-your-step-report pdf 9 Aivan keskeistä on, että kaikki ketjun osalliset tuontimaissa, mukaan lukien brändiyritykset, hallitukset ja kuluttajat, toimisivat velvollisuuksiensa täyttämiseksi. Vain näin kestävä jalkinetuotanto on mahdollista. Yhdessä toimiminen on ainoa tie välttämättömään muutokseen, jolla saavutetaan oikeudenmukaiset, turvalliset ja inhimilliset työolot. Vastuu on yrityksillä, hallituksilla ja kuluttajilla, jotta kenkäteollisuus ei jatkaisi työntekijöidensä kahlitsemista köyhyyteen vaan sen sijaan tarjoaisi reitin turvalliseen ja säädylliseen elämään.

10 Lisätiedot: Julkaisija: Eettisen kaupan puolesta ry Töölöntorinkatu 2 b, 4krs Helsinki CHANGE YOUR SHOES Julkaisuajankohta: Helsinki, elokuu 2015 Kirjoittaja: Anton Pieper, SÜDWIND e.v. Institut für Ökonomie und Ökumene Käännös: Tuuli Orasmaa Taitto: Re-dress; The Better Fashion, Krista Stentoft, Clean Clothes Campaign Danmark & Kiira Sirola Change your shoes on eurooppalainen hanke, joka edistää eettistä, kestävää ja läpinäkyvää kenkien ja nahan tuotantoa. Hankkeessa on 15 eurooppalaista ja 3 aasialaista partnerijärjestöä. Uskomme, että kenkiemme tekijöillä on oikeus elämiseen riittävään palkkaan sekä turvallisiin työoloihin ja kuluttajilla on oikeus turvallisiin tuotteisiin ja läpinäkyvyyteen kenkiensä tuotannossa. Tämä materiaali on tuotettu Euroopan unionin taloudellisella tuella. Tämän materiaalin sisältö on yksinomaan Change your shoes -kampanjan kumppanijärjestöjen vastuulla, eikä sitä voida missään tilanteessa pitää Euroopan unionin asemaa kuvastavana. Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

HEIDÄN SAAPPAISSAAN. Työntekijöiden oikeudet Intian nahka- ja kenkäteollisuudessa

HEIDÄN SAAPPAISSAAN. Työntekijöiden oikeudet Intian nahka- ja kenkäteollisuudessa Christina Schröder, Südwind Lyhennelmä tutkimuksesta: Vaibhav Raaj, Shashi Kant Prasad, Anton Pieper Walk a mile in their shoes - Workers Rights Violations in the Indian Leather and Footwear Industry HEIDÄN

Lisätiedot

Jalkineiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017

Jalkineiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017 Jalkineiden vienti ja tuonti Toukokuu 2017 Jalkineiden vienti ja tuonti / sisällysluettelo Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät viennin ja tuonnin tilastoissa Keskeiset huomiot 1. Vaatteiden vienti ja tuonti

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Tekstiilien vienti ja tuonti. Toukokuu 2017

Tekstiilien vienti ja tuonti. Toukokuu 2017 Tekstiilien vienti ja tuonti Toukokuu 2017 Tekstiilien vienti ja tuonti / sisällysluettelo Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät kansainvälisen kaupan tilastoissa Keskeiset huomiot 1. Tekstiilien vienti

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

Tekstiilin ja muodin vienti ja tuonti Toukokuu 2017

Tekstiilin ja muodin vienti ja tuonti Toukokuu 2017 Tekstiilin ja muodin vienti ja tuonti Toukokuu 2017 Tekstiili- ja muotialan vienti ja tuonti / sisällysluettelo Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät viennin ja tuonnin tilastoissa Keskeiset huomiot 1. Tekstiilin

Lisätiedot

Vaatteiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017

Vaatteiden vienti ja tuonti. Toukokuu 2017 Vaatteiden vienti ja tuonti Toukokuu 2017 Vaatteiden vienti ja tuonti / sisällysluettelo Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät viennin ja tuonnin tilastoissa Keskeiset huomiot 1. Vaatteiden vienti ja tuonti

Lisätiedot

JHL tukee Reilua kauppaa. JHL paikallisyhdistyksen vuosikokous 2010

JHL tukee Reilua kauppaa. JHL paikallisyhdistyksen vuosikokous 2010 JHL tukee Reilua kauppaa JHL paikallisyhdistyksen vuosikokous 2010 AIHEITA: - Miksi Reilua kauppaa? - Reilu kauppa kunnissa ja työpaikoilla - JHL ja Reilu kauppa - Toimintaa! MIKSI REILUA KAUPPAA? Miksi

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 3.3. Pekka Lundmark Toimitusjohtaja KAPASITEETIN KÄYTTÖASTE: EU7 JA USA 86 84 EU7: Capacity valmistusteollisuuden utilisation of kapasiteetin manufacturing käyttöaste in EU(%) Yhdysvallat:

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi

Lisätiedot

maailmaa Renkaat pyörittävät

maailmaa Renkaat pyörittävät Sinun Juuri nyt maailmassa rullaa miljardeja renkaita Joka päivä valmistetaan satoja tuhansia uusia renkaita renkaanjälkesi Millaisen renkaanjäljen sinä jätät? Renkaat pyörittävät maailmaa Kaikki ympärilläsi

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Saku Vuori, Emma Niemeläinen ja Tero Niiranen 16.4.2010 Långvik 15.-16.4.2010 Långvik 1 Katsauksen tausta Strategiatyön taustaksi kootaan katsaus eri valtioiden

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Talousnäkymät Ohutlevypäivät Ekonomisti Petteri Rautaporras

Talousnäkymät Ohutlevypäivät Ekonomisti Petteri Rautaporras Talousnäkymät Ohutlevypäivät 16.3.2017 Ekonomisti Petteri Rautaporras 14.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017, viime vuonna kasvua oli 3,1 % Bkt:n kasvu

Lisätiedot

Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa

Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa 2016 Terveysteknologian kauppa 2016 1 Suomen terveysteknologian vienti ylitti 2 miljardia euroa vuonna 2016 Tuotteiden vienti kasvoi lähes 10% Tuotekaupan ylijäämä oli 1,0 miljardia

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

NAHKAMARKKINOIDEN SUHDANTEET JA NIIDEN ENNUSTAMINEN. TAPIO HERNESNIEMI Turkistuotannon lehtori Evijärvi

NAHKAMARKKINOIDEN SUHDANTEET JA NIIDEN ENNUSTAMINEN. TAPIO HERNESNIEMI Turkistuotannon lehtori Evijärvi NAHKAMARKKINOIDEN SUHDANTEET JA NIIDEN ENNUSTAMINEN TAPIO HERNESNIEMI Turkistuotannon lehtori Evijärvi 19.2.2016 Nahkamarkkinoiden historiaa Nahkamarkkinat ovat kautta historian seilanneet nousu- ja laskusuhdanteissa

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kokoon kursitut palkat - Köyhyyspalkkoja vaateteollisuuden työntekijöille Itä-Euroopassa ja Turkissa

Kokoon kursitut palkat - Köyhyyspalkkoja vaateteollisuuden työntekijöille Itä-Euroopassa ja Turkissa Suomennettu tiivistelmä raportista: Stitched Up: Poverty wages for garment workers in Eastern Europe and Turkey (Clean Clothes campaing) Suomentanut: Eettisen kaupan puolesta ry Julkaisupäivä: 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö

Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Teknologiateollisuuden henkilöstö 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 2 Lähde:

Lisätiedot

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä.

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä. Hondan filosofia Honda on jo usean vuoden ajan ollut eturintamassa, kun on ollut kyse ympäristön huomioonottamisesta ja ottanut vakavasti vastuunsa maailmanlaajuisena ajoneuvojen valmistajana, sekä sitoutunut

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Määrätietoisesti eteenpäin 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Markkinoiden kehitys vuonna 2011 Vuoden 2011 kohokohdat Markkina- ja liiketoimintanäkymät

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUULTA 2007. 23. lokakuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUULTA 2007. 23. lokakuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q3 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUULTA 2007 23. lokakuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q3-KATSAUS 2007 7-9/2007 7-9/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 926,3 742,0 25 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 473,6 2

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä

1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= 18 1.5P, missä q on käyntejä kuukaudessa keskimäärin. Yhden käyntikerran rajakustannus

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Reilu kauppa ry Paasivuorenkatu 2A, 5 krs. 00530 Helsinki www.reilukauppa.fi 1/5

Reilu kauppa ry Paasivuorenkatu 2A, 5 krs. 00530 Helsinki www.reilukauppa.fi 1/5 1/5 2/5 Reilun kaupan periaatteiden mukaan tuotetut tuotteet tunnistaa Reilun kaupan merkistä, joka kertoo kuluttajille, että tuote täyttää kansainväliset Reilun kaupan kriteerit. Reilu kauppa parantaa

Lisätiedot

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Joulukauppa 2012 Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on Kaupan

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2014

KONEen tilinpäätös 2014 Paikallinen huoltotiimi palveluksessasi. Huollon asiantuntijamme päivystävät ympäri vuorokauden ja huoltavat yli miljoonaa laitetta lähes 60 maassa. He pitävät hissit, liukuportaat ja automaattiovet toiminnassa

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Kestävä globaali talous

Kestävä globaali talous Kestävä globaali talous Johtaminen 2020 Next Best Practices seminaari Keski-Suomen kauppakamari 10.5.2012 Tuula Pohjola Crnet Oy 11.5.2012 Copyright Crnet Oy 1 Eettistä tehokkuutta Tuula Pohjola TkT Erityisala

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Glaston Oyj Abp Tammi-maaliskuun 2011 osavuosikatsaus. Arto Metsänen, toimitusjohtaja 4.5.2011

Glaston Oyj Abp Tammi-maaliskuun 2011 osavuosikatsaus. Arto Metsänen, toimitusjohtaja 4.5.2011 Glaston Oyj Abp Tammi-maaliskuun 2011 osavuosikatsaus Arto Metsänen, toimitusjohtaja 4.5.2011 Keskeistä tammi-maaliskuun 2011 katsauksessa Markkinoiden varovainen elpyminen jatkui kasvun painottuessa kehittyville

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Petri Rouvinen Etlatieto Oy Finnmobile Vaikuttajafoorumi Hotelli Rantasipi Airport 8.11.2012, 9.40 10.15 Suomen teollinen tulevaisuus? Suomen päävientialat vaikeuksissa

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Toukokuu 2017

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Toukokuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys Toukokuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon kehitys

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen taloudellinen katsaus 2005 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Toimialan kehitys tilikaudella Uusien laitteiden markkinat yhä kasvussa Aasiassa Modernisoinnin kasvu vahvistui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - info 13.2.2013 Maajohtaja Timo Vuori Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi 1. Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey Q 1 2013 2. Kasvun eväitä kansainvälisestä kaupasta European Council

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Saadut tilaukset kasvoivat 49 % MEUR 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 8.3.2011 3 Liikevaihto oli vuoden 2009 tasolla

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen SKOL-yritysten ja henkilöstön määrän kehitys Henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Sektori Henkilöstömuutos

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4 Tilanne ja näkymät 2/215 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Vientimarkkinat

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot