MISTÄ KENKÄ PURISTAA? Katsaus globaaliin kenkätuotantoon CHANGE YOUR SHOES

Transkriptio

1 MISTÄ KENKÄ PURISTAA? Katsaus globaaliin kenkätuotantoon CHANGE YOUR SHOES

2 Johdanto Kenkäteollisuus on maailmalla jatkuvasti kasvava ala. Sen pitkäaikainen kasvu on seurausta useista tekijöistä, kuten tasaisesti lisääntyvästä kysynnästä niin Euroopassa ja Yhdysvalloissa kuin Kiinassa ja Intiassakin. Jalkineita ei osteta vain arjen ja työn välttämättömyyksiin, vaan kengät ovat myös tärkeä osa muotiteollisuutta. Niiden kulutus seurailee kausittaisia vaihtuvia trendejä, mikä osaltaan vaikuttaa maailman kenkäkysyntään. 2 Kuten vaateteollisuudessa, myös kenkien tuotantoketjuista on tullut yhä globaalimpia 1970-luvulta lähtien. Eurooppalainen jalkineiden tuotanto on 1 laskussa, mutta se muodostaa yhä kohtalaisen osan eurooppalaisesta kulutuksesta. Alan suuresta työvoimaintensiteetistä johtuen tuotanto on pitkälti siirtymässä niin sanottuihin matalan tulotason maihin. Jotkut kenkäteollisuuden vaiheet vaativat valtavasti työvoimaa, erityisesti tuotannon alkupäässä. Esimerkiksi kenkien päällysosat ommellaan 2 1 Poikkeuksena Romania. ILO, 2014, s. 5: ilo.org/wcmsp5/groups/public/@ed_dialogue/@sector/ documents/publication/wcms_ pdf 2 Päällysosat tarkoittavat kaikkia osia pohjan yläpuolella. co.uk/2009/10/anatomy-of-shoe-according-to-mcphoil. html käsin, usein kotioloissa. Sääntelemättömillä työmarkkinoilla, kuten Intiassa, kotonaan työskentelevät vastaavat eniten työvoimaa vievistä vaiheista, mutta he ovat työntekijöistä usein kaikkein haavoittuvaisimpia. Työ on epävarmaa, erittäin matalapalkkaista ja työolot voivat olla terveydelle vaarallisia. Tämä tietoisku tarjoaa lyhyen katsauksen globaaliin kenkätuotantoon ja sen haitallisiin seurauksiin niin ihmisoikeus- kuin ympäristönäkökulmista sekä tuo esiin muutoksia, joita alalla pikaisesti tarvitaan.

3 Globaali kenkätuotanto lukuina Vuonna 2013 valmistettiin yli 22 miljardia kenkäparia. Tämä vastaa maailmanlaajuisesti kolmea paria per henkilö. Suurin osa kengistä, noin 40 prosenttia, myydään Euroopassa, seuraavaksi eniten Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Eniten kenkiä per henkilö kulutetaan kuitenkin Yhdysvalloissa, missä joka vuosi ostetaan keskimäärin seitsemät kengät. Saksassa, Japanissa ja Iso-Britanniassa keskiarvo on viisi paria vuodessa ja Suomessa 5 3 neljä paria. Suomeen tuodaan vuosittain noin 22 miljoonaa kenkäparia. Noin puolet kengistä tulee Kiinasta, ja seuraavaksi eniten tuodaan Vietnamista, Saksasta ja Indonesiasta Kengistä jopa 87 % valmistetaan Aasiassa. Kiina on kirkkaasti suurin tuotantomaa, ja vuonna 2014 siellä tuotettiin noin 14,6 miljardia kenkäparia. Perässä seurasivat Intia, Brasilia, Vietnam ja Indonesia. Euroopan kärkimaa Italia oli kymmenenneksi suurin valmistaja. Kenkiä valmistavien yritysten määrä on Euroopassa vähentynyt, kun tuotantoa siirretään maihin, joissa on alhaisemmat palkat ja löyhempi työlainsäädäntö. Valmistuksen lisäksi Aasia on merkittävin kenkien viejä, kun taas Eurooppa on suurin kohdealue tuontikengille. Alla olevat kaaviot havainnollistavat, miten Aasian kengät liik Pohjois-Amerikka Eurooppa 16% 60% 40% Etelä-Amerikka 84% Afrikka 20% 80% 24% Aasia 76% Oseania 38% 62% 58% 42% Kenkävienti muihin maanosiin Kenkämyynti maanosan sisällä Kaavio 1. Kenkäkauppa maanosien sisällä ja muihin maanosiin Lähde: Laskelmat tehty World Footwear Yearbook 2014: s.14 pohjalta

4 kuvat suureksi osaksi toisiin maanosiin. Sitä vastoin Euroopassa tuotetut ja sinne tuodut kengät kulutetaan pitkälti alueen sisällä ja vain pieni osa viedään muualle maailmaan. Kenkien keskimääräinen vientihinta on globaalisti noussut viime vuosien aikana, suurelta osin lisääntyneiden tuotantokustannusten 12 vuoksi. Hintaerot Aasian ja Euroopan välillä ovat merkittäviä. Esimerkiksi vuonna 2013 keskimääräinen vientihinta Kiinassa oli 3,45 euroa per kenkäpari, kun taas Saksassa keskimääräinen hinta oli 17,97 euroa Kuten kaaviosta 2 näkyy, kenkämyynti Euroopan sisällä muodostaa suurimman yksittäisen osuuden, lähes kolmanneksen, maailman kenkäkaupasta. Vaikka Eurooppaan tuodaan eniten kenkiä juuri Aasiasta, kauppa Aasiasta Eurooppaan muodostaa vain vajaan viidenneksen maailmanlaajuisesta myynnistä. 3 Tuorein saatavilla oleva tieto vuodelta 2013, World Footwear Yearbook 2014, s. 5: 4 Perustuu laskelmaan: 22 miljardia kenkäparia jaettuna 7,278 miljardilla henkilöllä (maapallon kokonaisväestö) 5 Perustuu laskelmaan: Kenkien määrä jaettuna asukkaiden määrällä 6 World Footwear Yearbook 2014, s. 58: 7 Uljas-tietokanta: 8 World Footwear Yearbook 2014: s. 5 9 Euroopan komissio 2015: fashion/footwear/eu-industry/index_en.htm 10 statistiken-der-schuhwirtschaft-europa-ist-groster-schuhimporteur 11 Vientihinta tarkoittaa hintaa, joka on maksettu tai maksetaan vientiin myydystä kengästä. 12 Korkeammat tuotantokustannukset johtuvat kasvaneista raakaaineiden, kuten raakavuotien ja eläinten nahkojen hinnoista sekä hienoisesta palkkojen noususta. 13 World Footwear Yearbook 2014: s % 1 % Pohjois-Amerikka 1 % Etelä-Amerikka 31 % 2 % 19 % Eurooppa 3 % 1 % 3 % Afrikka 2 % Aasia 14 % 1 % Oseania Kaavio 2. Osuus maailman kenkäkaupasta Laskelmat tehty World Footwear Yearbook 2014: s.14 pohjalta Huom. Alle 0,5 prosentin osuuksia ei ole kaaviossa mukana

5 Kaavio 3 havainnollistaa lenkkitossun myyntihinnan muodostumisen ja näyttää, miten vähittäiskauppa vaikuttaa tuotteen lopulliseen hintaan. Indonesiassa tuotetun lenkkarin hinnasta kiistämättä suurimman osan haukkaavat brändiyritys ja jälleenmyyjä, eivätkä voitot jakaudu oikeudenmukaisesti tuotannon eri vaiheissa työskentelevien välillä. Kuten kaaviosta 3 näkyy, brändiyritys ostaa esimerkkikengän valmistajalta 20 eurolla. Brändiyritys myy tossut edelleen jakelijalle 50 eurolla. Jälleenmyyjä ostaa ne 55 eurolla ja asiakas lopulta 120 eurolla. Hinta-analyysi osoittaa, että vain hieman yli kaksi prosenttia lopullisesta hinnasta päätyy valmistusvaiheen työntekijöille, kun taas reilu viidennes hinnasta menee brändiyritykselle ja reilu kolmannes jälleenmyyjälle. Tämän vuoksi huomattava osa kenkäteollisuuden tuottamasta taloudellisesta arvosta kertyy varsinaisten valmistusmaiden ulkopuolelle niihin maihin, joissa on tehty esimerkiksi suunnittelu ja mainonta. Ne, jotka tekevät varsinaisen fyysisen työn kenkien tuottamiseksi saavat kaikkein vähäisimmän taloudellisen hyödyn. 5 Työntekijöiden palkat 2,5 Raaka-aineet 10 Muut tuotantokustannukset 3,5 Valmistajan voitot 4 Brändiyritys 26 Kuljetus ja verot 4 Jakelija 5 14 Kaaviot perustuvat uudelleenlaskelmaan kansainvälisen Puhtaat vaatteet kampanjan tekemästä lenkkitossun arvonmuodostuksen analyysista. Laskelma ottaa lisäksi huomioon tapausesimerkit ja muut tekijät erityisesti koskien välittäjiä ja viime vuosina kasvaneita tuotantokustannuksia. Laskelma tehtiin pro gradu tutkielmaa varten Hohenheimin yliopistossa. Tapausesimerkit viittaavat asiantuntijahaastatteluihin, jotka tehtiin tutkielman yhteydessä.university Hohenheim, 2013: Tracing the geography of value capture / Global commodity chain in the sport equipment / Sport shoe industry. 15 CCC, 2013: PriceMarkUpShoe.jpg/view Jälleenmyyjä 45 Arvonlisävero 20 Asiakas 120 Kaavio 3. Lenkkitossun hinnan muodostuminen Lähde: Kirjoittajan omat laskelmat CCC 2013 laskelmiin pohjautuen 15 14

6 Kengän tuotantoketju Kengän tuotantoketju voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan: suunnittelu, valmistus ja 16 myynti. On tärkeää huomioida, että kunkin tuotteen tuotantoketjut voivat olla hyvinkin erilaisia. Niin ikään työntekijöiden palkat ja työolot voivat vaihdella merkittävästi. 1. Suunnittelu Tuotantoketjun ensimmäinen askel on tutkimus- ja kehitystyö brändiyrityksessä. Yrityksen tuotepäällikkö päättää kenkämallin valmistuksen aloittamisesta noin 18 kuukautta ennen mallin ilmestymistä kauppoihin. Jos kengät ovat osa maailmanlaajuista markkinointikampanjaa, prosessi voi alkaa jopa kaksi vuotta ennen tuotteen päätymistä markkinoille. Valmistuspaikan valintaan vaikuttavat tarvittavat materiaalit, jotka määritellään suunnitteluvaiheessa. Kenkäsuunnittelijat luonnostelevat kengän, minkä perusteella brändiyritys tilaa ensimmäisen näytteen valitulta alihankkijalta. 2. Valmistus Jalkineiden valmistuksessa on käytännössä kaksi vaihetta: raaka-aineiden kuten nahan prosessointi ja tämän jälkeen itse kengän kokoaminen eri leikkaus- ja ompeluvaiheiden kautta. Ensimmäinen valmistusvaihe sisältää runsaasti työvoimaintensiivisiä tehtäviä, jotka vaihtelevat työstettävän materiaalin mukaan. Jo pelkkään nahan parkitsemiseen sisältyy useita vaiheita. Jopa 85 prosenttia maailman nahkakengistä käsitellään kromin avulla, mikä tietyissä olosuhteissa on ihmiselle myrkyllistä. Kromin käyttöön liittyy usein vakavia työ- ja ihmisoikeusloukkauksia, sillä terveys- ja turvallisuussäädökset ovat monissa kehittyvien maiden nahkatehtaissa riittämättömiä. Raaka-aineen työstämisen jälkeen kenkä kootaan kasaan joko koneellisesti tai käsin työvaiheesta riippuen. Usein suurin osa kengästä valmistetaan tehtaassa ja kotityöläiset tekevät yhden vaiheen, esimerkiksi päällysosien ompelemisen. Kotonaan työskentelevät ompelijat tekevät usein erittäin työvoimaintensiiviset, tarkkaa ja yksilöllistä työtä vaativat vaiheet ja mekaaniset prosessit tehdään tehtaissa. Tyypillisesti yhden kengän valmistusprosessi on varsin monivaiheinen. Esimerkiksi yksi lenkkitossu (Gel Kayano, Asics) voi sisältää 26 eri materiaalia, 65 erillistä osaa ja noin 360 työvaihetta. 17 6

7 7 Naga Bai, 65 vuotta, kotiompelija Asuinpaikka: Ambur, Intia Yli 20 vuoden ajan Naga Bai on ommellut kenkiä kotonaan. Joka aamu välittäjä tuo hänelle kenkien päällysosia, jotka hän ompelee päivän aikana yhteen. Illalla välittäjä hakee päivän työt pois. Jokaisesta ompelemastaan kenkäparista hän ansaitsee 14 senttiä. Hän voi ommella korkeintaan kymmenen paria päivässä, mikä kerryttää enintään 1,4 euron päiväpalkan. Tämä on aivan liian vähän elämiseen esimerkiksi kilo riisiä maksaa 70 senttiä. Koska Naga Bai työskentelee kotoaan käsin, hän ei saa muitakaan työntekijöiden etuuksia, kuten eläkettä tai sairasvakuutusta. 3. Myynti Tuotantoketjun loppupäässä useat jälleenmyyjät, brändit ja kenkäkaupat myyvät kenkää eteenpäin. Ensin kenkä esitellään jälleenmyyjille ja sisäännostajille suunnatuilla messuilla 6-9 kuukautta ennen kauppoihin ilmestymistä. Valmistajalta voidaan tilata tuotetta vain suuria määriä kerralla, joten jälleenmyyjiä on löydyttävä riittävästi. Jälleenmyyjien tilaukset voivat asettaa huomattavia paineita valmistusvaiheen työntekijöille riippuen tilausten ajankohdasta.

8 Kuten kaavio 3 osoittaa, keskeinen osa lopullisesta hinnasta riippuu jälleenmyyjästä. Tämän seurauksena monet brändiyritykset ostavat tai perustavat omia jälleenmyyntiyrityksiään, mikä kasvattaa brändin osuutta voitoista. Noin kaksi kolmannesta myyntihinnasta menee jälleenmyyntiyrityksille, jotka tuottavat ja myyvät brändikenkiä. Kenkätuotannon vakavat seuraamukset Kuten vaateteollisuudessa, lukuisat ihmisoikeusloukkaukset ovat yleisiä myös kenkien tuotannossa. Valmistusmaissa työntekijöille ei välttämättä makseta kansallista minimipalkkaa, elämiseen riittävästä palkasta puhumattakaan. Intialaisen ompelijan Naga Bain tapaus on tästä hyvä esimerkki. Kenkätuotanto sisältää vaarallisia työtehtäviä etenkin nahkatehtaissa. Usein tarvittavia turvallisuussäädöksiä ei noudateta, millä voi olla tuhoisia seurauksia. Yhdeksän työntekijää ja yksi vartija kuolivat nahkatehtaassa Intian Tamil Nadussa tammikuun 15. päivänä vuonna Viereisen tehtaan seinä romahti yöllä työntekijöiden 18 ollessa nukkumassa. Kaikki miehet kuolivat romahduksen myötä vuotaneeseen erittäin myrkylliseen liejuun. Myöhemmät liejusta otetut testit paljastivat sen sisältäneen mm. kromia muiden vaarallisten aineiden ohella. Työntekijöiden oikeuksien polkeminen on kenkäteollisuudessa tavanomaista, mutta myös ympäristölle koituu tuotannosta kauaskantoisia seurauksia. Nahkakenkien valmistus vaatii merkittäviä määriä niin vettä kuin maa-alaakin. Arvioiden mukaan vuonna 2015 yhden nahkasaapasparin valmistukseen kului jopa litraa vettä ja 50 neliömetriä maata. Minkä on muututtava? Kenkätuotannon globalisaatio on johtanut kengän valmistuksen uudelleensijoittamiseen niin sanottuihin matalatuloisiin maihin, missä heikot työolot ovat useammin sääntö kuin poikkeus. Niin yrityksillä kuin poliittisilla päätöksentekijöillä on vastuu parantaa näitä olosuhteita. Keskeisintä on sellaisen palkkatason turvaaminen, joka takaa säädyllisen elämän työntekijöille ja heidän perheilleen, sekä kromilla parkitun nahan kieltäminen tai vähintään sen takaaminen, että kromiparkitus on tehty turvallisesti. Lisäksi yritysten ja poliittisten päätöksentekijöiden on aktiivisesti sitouduttava aloitteisiin, joilla lisätään läpinäkyvyyttä kenkäteollisuudessa. Läpinäkyvyyden tulisi ulottua koko tuotantoketjuun, tuotannon ensi vaiheista, kuten nahan työstämisestä, aina viime hetkiin, jolloin valmiit kengät päätyvät kuluttajille. Kaikilla on

9 oikeus tietää, kuinka kenkämme tuotetaan: millaiset työolosuhteet nahka- ja kenkätehtaissa on ja millaista palkkaa työntekijöille maksetaan. Tärkeää on tietää myös, ettei kenkiemme valmistuksella olisi kauaskantoisia ja mahdollisesti peruuttamattomia vaikutuksia ympäristöön. 16 Neljäs tärkeä vaihe on kuljetus ja logistiikka. Valmistajan ja kuljetusyhtiön välillä tehtävät toimitusehdot eivät ole läpinäkyviä. Kauppasuhteet, -määrät ja maksuehdot ovat monimutkaisia ja ne vaihtelevat tuotteen mukaan. Tässä tietoiskussa kuljetusvaihe jätetään tuotantoketjun ulkopuolelle. 17 Cheah et. a. 2013: s The Indian Express, 2015: states/tamil_nadu/10-workers-die-as-effluent-tank-explodes-in- Ranipet/2015/02/01/article ece 19 The Hindu, 2015: tamil-nadu/ranipet-tannery-tragedy-safety-trapped-in-negligence/ article ece?utm_source=mostcommented&utm_ medium=homepage&utm_campaign=widgetpromo 20 Friends of the Earth, 2015, sivut 11-14: default/files/downloads/mind-your-step-report pdf 9 Aivan keskeistä on, että kaikki ketjun osalliset tuontimaissa, mukaan lukien brändiyritykset, hallitukset ja kuluttajat, toimisivat velvollisuuksiensa täyttämiseksi. Vain näin kestävä jalkinetuotanto on mahdollista. Yhdessä toimiminen on ainoa tie välttämättömään muutokseen, jolla saavutetaan oikeudenmukaiset, turvalliset ja inhimilliset työolot. Vastuu on yrityksillä, hallituksilla ja kuluttajilla, jotta kenkäteollisuus ei jatkaisi työntekijöidensä kahlitsemista köyhyyteen vaan sen sijaan tarjoaisi reitin turvalliseen ja säädylliseen elämään.

10 Lisätiedot: Julkaisija: Eettisen kaupan puolesta ry Töölöntorinkatu 2 b, 4krs Helsinki info@eetti.fi CHANGE YOUR SHOES Julkaisuajankohta: Helsinki, elokuu 2015 Kirjoittaja: Anton Pieper, SÜDWIND e.v. Institut für Ökonomie und Ökumene Käännös: Tuuli Orasmaa Taitto: Re-dress; The Better Fashion, Krista Stentoft, Clean Clothes Campaign Danmark & Kiira Sirola Change your shoes on eurooppalainen hanke, joka edistää eettistä, kestävää ja läpinäkyvää kenkien ja nahan tuotantoa. Hankkeessa on 15 eurooppalaista ja 3 aasialaista partnerijärjestöä. Uskomme, että kenkiemme tekijöillä on oikeus elämiseen riittävään palkkaan sekä turvallisiin työoloihin ja kuluttajilla on oikeus turvallisiin tuotteisiin ja läpinäkyvyyteen kenkiensä tuotannossa. Tämä materiaali on tuotettu Euroopan unionin taloudellisella tuella. Tämän materiaalin sisältö on yksinomaan Change your shoes -kampanjan kumppanijärjestöjen vastuulla, eikä sitä voida missään tilanteessa pitää Euroopan unionin asemaa kuvastavana. Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi