LNG ratkaisuna kohti uutta aikakautta. Ilmaston lämpeneminen kuriin globaalilla yhteistyöllä Borlängessä valmistaudutaan maakaasun käyttöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LNG ratkaisuna kohti uutta aikakautta. Ilmaston lämpeneminen kuriin globaalilla yhteistyöllä Borlängessä valmistaudutaan maakaasun käyttöön"

Transkriptio

1 Ilmaston lämpeneminen kuriin globaalilla yhteistyöllä Borlängessä valmistaudutaan maakaasun käyttöön MCI Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 3/2014 LNG ratkaisuna kohti uutta aikakautta

2 pääkirjoitus Gasetti Tommy Mattila Suomen ensimmäinen LNG-terminaali Poriin Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo Päätoimittaja Anna Ailio Toimitusneuvosto Sonja Hellen-Nieminen, Max Miilakangas, Olli Mäkituuri, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Sami Viljanto Painosmäärä kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset Lehti verkossa Skangass tekee historiaa rakentamalla Suomeen ensimmäisen LNG-terminaalin Porin Tahkoluotoon. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi yhtiölle syyskuussa investointituen terminaalin rakentamista varten. Itämerellä astuu voimaan jo ensi vuoden alussa rajoituksia rikkipäästöille, ja LNG on olemassa oleva ratkaisu tiukentuviin ympäristövaatimuksiin. On tärkeää saada ensimmäinen LNG-terminaali valmiiksi lupaamassamme aikataulussa. Tällä hetkellä monet asiakkaamme niin merenkulussa kuin teollisuudessa pohtivat omia tulevaisuuden investointejaan ja energiavaihtoehtoja ja näin ollen on tärkeää, että Suomessa on mahdollisuus tarjota puhdas ja täysin rikitön polttoaine asiakkaillemme. Sidosryhmälehtemme pureutuu tällä kertaa nesteytetyn maakaasun eli LNG:n syvälliseen olemukseen. LNG täydentää Gasumin nykyistä tarjontaa ja tarjoaa vaihtoehdon merenkululle ja teollisuudelle sekä raskaalle liikenteelle nykyisen kaasuverkoston ulkopuolella. Gasum osti keväällä enemmistön Norjalaisesta Skangass AS:stä. Skangass on johtava toimija pohjoismaisilla LNGmarkkinoilla, ja yhtiöllä on jo nyt LNG-tuotantoa ja terminaaleja Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa tarjoten asiakkaille puhtaan vaihtoehdon niin maalla kuin merellä. Puhtaasti LNG-terveisin, Tommy Mattila Tommy Mattila on Skangassin markkinoinnin ja myynnin johtaja. Lehteä on julkaistu vuodesta gasetti 3/2014

3 tässä numerossa Gasetti 3/2014 LNG:llä on globaalisti jo merkittävä rooli. VUORINEUVOS JUHA RANTANEN, GASUM 4 4 Ratkaisuna LNG Nesteytetyn maakaasun näkymät Pohjoismaissa ja energiamarkkinoilla. 12 Kilpailukykyinen energia on elinehto Vuorineuvos Juha Rantanen puhuu uusiutuvan energian puolesta. 19 Energialinjausten tulevaisuus Tapetilla kaasujärjestelmän kehittäminen suomalaisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. 25 Lämpöä ja tunnelmaa syksyyn 21 Energiatehokasta lämmitystä Hybridijärjestelmä hyödyntää maakaasua ja aurinkoenergiaa. 22 Terästuotantoa LNG:n voimalla Ruotsin Borlängen tehtaan terästuotanto pyörii loppuvuodesta täysillä. 26 Gasumlainen Lysekilin LNG-terminaalin prosessioperaattori Rebecka Forsström 27 Gasumin uutisia 21 Kodin lämmitys onnistuu luonnonkaasun ja aurinkoenergian yhdistelmällä. lng valtaa itämeren LNG on varteenotettava ratkaisu tämän päivän ja tulevaisuuden energiamarkkinoilla. Pohjoismaiden LNG-terminaalihankkeet etenevät täyttä vauhtia, ja Itämerellä valmistaudutaan nesteytetyn maakaasun lisääntyviin kuljetuksiin. Merikuljetusten haasteena ovat tiukentuneet rikkipitoisuusrajat SSAB:n terästuotantotehtaalla käytetään maakaasua polttoaineena. Juha Rantanen toivoo globaaleja sitoumuksia ilmaston lämpenemisen suitsimiseksi. 16 Biokaasua liikenteeseen ja teollisuuteen Päijät-Hämeen jätteistä. 12 3/2014 gasetti 3

4 TEEMA LNG Skangassin Pohjoismaiden LNG-terminaalit ja tuotantolaitokset Valmis terminaali/tuotantolaitos Rakenteilla/suunnitteluvaiheessa ØRA Terminaali Varastointikapasiteetti kuutiometriä RISAVIKA Tuotantolaitos, Lyse Energia AS:n omistama 300 kilotonnin tuotantokapasiteetti kuutiometrin varastointikapasiteetti GÄVLE Terminaali kuutiometrin varastointikapasiteetti Suunnitteluvaiheessa LYSEKIL Terminaali kuutiometrin varastointikapasiteetti PORI Terminaali Suunniteltu varastointikapasiteetti kuutiometriä Arvioitu käyttöönotto gasetti 3/2014

5 TEKSTI Timo Hämäläinen KUVITUS Sami Viljanto TORNIO Terminaali, yhteishanke Manga LNG Suunniteltu varastointikapasiteetti kuutiometriä Arvioitu käyttöönotto 2017 LNG TULEE markkinoille Itämeren LNG-terminaalihankkeet ja -kuljetussuunnitelmat kulkevat täyttä höyryä eteenpäin. Pohjoismaiden markkinatilanne ja EU:n rikkidirektiivi vaikuttavat osaltaan projektien vauhtiin ja LNG:n käytön tulevaisuuteen. PORVOO Tuotantolaitos 20 kilotonnin tuotantokapasiteetti kuutiometrin varastointikapasiteetti LÄHDE: GASUM esteytetty maakaasu eli LNG (liquefied natural gas) on logistinen ratkaisu maakaasun kuljettamiseen ja hankkimiseen. Nesteytetty maakaasu kiinnostaa sekä Euroopan unionia että Suomea, koska sen hankinta lisäisi energiavaihtoehtoja ja vähentäisi riippuvuutta Venäjältä putkia pitkin tuotavasta maakaasusta. Kaasu on ympäristön kannalta puhtaampi polttoaine kuin esimerkiksi kivihiili ja öljy. Maakaasua käytetään prosesseissa monipuolisesti kuumennukseen, kuivaukseen tai kypsennykseen. Kaasulla voidaan monissa prosesseissa korvata sähköä. Teollisuus käyttää kaasua raaka-aineena muun muassa vedyn valmistuksessa. Voimalaitoksissa LNG:tä voidaan käyttää maakaasun tapaan sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä varapolttoaineena polttoöljyn sijasta. Kiristyneiden ympäristönormien vuoksi LNG:n käyttö on yleistymässä uusien laivojen polttoaineena. 3/2014 gasetti 5

6 TEEMA LNG LNG on leviämässä myös tieliikenteeseen raskaiden ajoneuvojen polttoaineeksi. Toistaiseksi Suomessa tuotetaan pieniä määriä LNG:tä Gasumin Porvoon laitoksella ja näin ollen Suomessa on jo LNG:tä saatavissa. Vireillä olevat LNG-terminaalihankkeet niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa ovat pysytelleet kuluvana vuonna otsikoissa. Terminaalihankkeet kertovat Euroopan unionin halusta lisätä energian hankintalähteitä. Ajatuksena on tuoda nesteytettyä maakaasua terminaaleihin, joista kaasu jaetaan käyttäjille. Markkinat kasvussa LNG:n kauppa maailmanmarkkinoilla on kasvanut tasaisesti. Myyntimäärät ovat lisääntyneet puolitoistakertaiseksi vuodesta 2000 vuoteen Tuottajien ja varsinkin LNG:tä maahantuovien maiden määrä on kasvanut. Uusia terminaaleja suunnitellaan ja rakennetaan niin Euroopassa kuin Aasiassakin, toteaa Pöyry Management Consultingin analyytikko Leo Toivonen. Toivosen mukaan monissa maissa on hyvin positiivinen ja eteenpäin menevä tunnelma LNG:n tuonnin aloittamiseksi. Yhdysvaltojen liuskekaasuesiintyminen käyttöönotto on vähentänyt LNG:n tuontia Pohjois-Amerikkaan. Aasian ja Tyynenmeren alueella suuria LNG:n käyttäjiä ovat Japani, Etelä-Korea ja Kiina. Euroopassa heikko taloudellinen tilanne ja sähkön, päästöoikeuksien ja kilpailevien polttoaineiden edulliset hinnat ovat vähentäneet sekä LNG:n että putkikaasun käyttöä viime vuosina. Pohjoismaiset LNG-markkinat ovat rakentumassa. Toivosen mukaan tärkein kysymys on, miten LNG:n hinta saadaan kilpailukykyiselle tasolle verrattuna muiden polttoaineiden hintoihin. Vain siten voidaan varmistaa LNG:n riittävä kysyntä. LNG nähdään yhtenä mahdollisuutena avata ja liberalisoida Euroopan energiamarkkinoita. ENERGIA- SISÄLLÖLTÄÄN LNG 310 LITRAA LNG:TÄ VASTAA YHTÄ ÖLJYBARRELIA 159 LITRAA Yhteishankinta voisi olla yksi keino vaikuttaa osto hintaan. Hankintamäärän kasvaessa on mahdollista neuvotella tuotteelle edullisempi hinta, Toivonen toteaa. LNG nähdään yhtenä mahdollisuutena avata ja liberalisoida Euroopan energiamarkkinoita. Yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on luoda yhteiseurooppalaiset kaasumarkkinat sähkömarkkinoiden tapaan. Oma lukunsa on Norja, ainoa LNG:n tuottaja Euroopassa. Pohjoismaiset markkinat ovat Norjan lähellä, mutta kaukana eivät ole Iso-Britannia tai Keski- Euroopankaan maat. Hyödyt ovat joka tapauksessa selkeitä. LNG:n tuonnin aloittaminen lisää kohdemaiden energiahankintojen joustavuutta. Lisäksi energian toimitusvarmuus paranee, kun kaasua saadaan eri lähteistä. Suomessa hankintalähteiden lisääntyminen antaa ehkä myös neuvotteluvoimaa keskusteltaessa putki zkaasun hinnasta, Toivonen toteaa. Toivosen mukaan ostajilla on odotuksia LNG:n hinnan kääntymisestä laskuun maailman markkinoilla. Kaasun hinta on edelleen vahvasti sidottu öljyn hintaan. Nyt käydään keskustelua siitä, voisiko kysyntään ja tarjontaan perustuva spot-kauppa lisääntyä, ja miten se vaikuttaisi hintoihin. Pohjois-Amerikasta on löydetty suuria liuskekaasuesiintymiä. Jos Yhdysvallat alkaa viedä kaasua suurissa määrissä, se voi alentaa LNG:n hintaa. Yhdysvalloissa käydään kuitenkin poliittista keskustelua kaasun säästämisestä omaan käyttöön. Sekään ei ole varmaa, että Yhdysvallat veisi LNG:tä Eurooppaan, sillä Aasian markkinoilla hinta on korkeampi kuin Euroopassa. Terminaaleja rannikolle Gasum selvittää LNG:n tuontiterminaalin rakentamista Suomenlahden rannalle, josta olisi mahdollista myös syöttää LNG:tä nykyiseen kaasuverkostoon. LNG-tuontiterminaali sekä Viron ja Suomen välinen kaasuputkiyhteys, Balticconnector, ovat osa laajempaa Itämeren alueen kaasumarkkinoiden kehittämishanketta. Vaihtoehtoiset yhteistyömallit alueellisesta LNG-terminaalista ovat tällä hetkellä EU-komission arvioitavina. Gasum on hakenut EU-tukea Balticconnector-hankkeen suunnitteluun yhdessä virolaisen siirtoyhtiön Võrguteenusin kanssa. Suomenlahden tuontiterminaalin lisäksi Suomen rannikolla on vireillä useita terminaalihankkeita. Gasumin tytäryhtiö Skangass on suunnitellut LNG:n tuontiterminaalia Poriin ja Tahkoluotoon ja Tornio ManGa LNG -yhtiö Tornioon. Aga on ilmoittanut kaavailevansa terminaalia Raumalle. LNG Finland ry on hakenut tukea kelluvalle terminaalille Salon edustalle. 6 gasetti 3/2014

7 Lisäksi Haminan Energia Oy suunnittelee tuontiterminaalia Haminan satamaan. Skangassin Porin terminaalin on määrä valmistua vuonna Lopullista investointipäätöstä ei ole vielä tehty. Valmistuessaan LNG-tuontiterminaali palvelee koko Suomen LNG-tarpeita. Tankkereita Itämerelle Käytännössä LNG tuodaan Itämerelle tankkereilla, joista lasti puretaan tuontiterminaaleihin. Terminaaleissa LNG varastoidaan nestemäisenä. Sen jälkeen LNG kuljetetaan asiakkaille nestemäisenä tai toimitetaan kaasuputkistoa pitkin kaasumaisena. Nestemäisen LNG:n jakelukuljetuksiin voidaan käyttää säiliöautoja, bunkrausaluksia, tankkereita tai pieniä rannikkotankkereita. VTT:n johtava erikoistutkija Seppo Kivimaan mukaan Itämeren väylien syvyys ja karikkoisuus rajoittavat alusten kokoa. MAAKAASU TIIVISTYY NESTEYTETTYNÄ 1/600 OSAN TILAVUUTEEN. On perusteltua tehdä selvitys LNG-laivojen liikennöinnin turvallisuudesta ja riskien minimoimisesta. Turvallisuuskäytäntöihin vaikuttaa muun muassa se, ovatko LNG-tankkerit suurempia kuin aiemmin väylällä liikennöineet alukset, Kivimaa sanoo. LNG on polttoaineena turvallinen vaihtoehto, sillä maakaasun syttymisalue ilmassa on kapeampi ja syttymislämpötila korkeampi kuin öljypohjaisilla polttoaineilla. Mahdollisen vuodon sattuessa LNG ei sekoitu veteen vaan höyrystyy välittömästi ja haihtuu ilmaan. Jos LNG-tankkeri päätyisi karille, ei onnettomuus olisi Kivimaan mukaan yhtä riskialtis onnettomuus kuin öljytankkerin karilleajo. LNG-tankkerissa nesteytetty maakaasu on varastoituna pallomaiseen säiliöön, joka on suojassa ulkovaipan sisällä. Vaurio ei hevin ulottuisi säiliöön vaikka ulkovaippa repeäisi. Maailmalla ei ole tapahtunut sellaista onnettomuutta, jossa säiliöön olisi tullut iso vaurio. LNG:n arvoketju Maakaasu siirretään tuotantolaitokseen kaasuverkosta ja kaasulähteistä. Ennen käyttöä LNG höyrystetään takaisin kaasumaiseen muotoon. KÄYTTÖ LNG Meriliikenne LNG Kaasu nesteytetään tuotantolaitoksen puhdistusprosessin jälkeen. Nesteytyksessä kaasun lämpötila pudotetaan nesteytys pisteeseen eli -162 C. JAKELU LNG Tieliikenne TUOTANTO Teollisuus LNG LNG TUONTI VARASTOINTI Voimalaitokset LÄHDE: GASUM Kaasu varastoidaan tuotantolaitoksella, josta se siirretään laivoilla toisiin terminaaleihin tai LNG-säiliöautoilla suoraan asiakkaille. Kotitaloudet 3/2014 gasetti 7

8 TEEMA LNG Puhtaasti merillä EU:n rikkidirektiivin seurauksena Itämerellä liikennöivät alukset joutuvat leikkaamaan savukaasujensa rikkipäästöt lähes olemattomiin vuoden 2015 alusta. Täyttääkseen normit varustamoilla on kolme vaihtoehtoa. Ne voivat asentaa alukseen savukaasut puhdistavan pesurin tai siirtyä käyttämään lähes rikitöntä dieseliä tai LNG:tä. LNG:tä käytettäessä tiukentuvien päästönormien ehdot täyttyvät kaikilta osin pitkälle tulevaisuuteen. Porin terminaalin on määrä valmistua vuonna LNG-käyttöjä tullaan kuitenkin rakentamaan vain uusiin aluksiin, sillä niiden jälkiasennus vanhoihin laivoihin on vaativa ja kallis operaatio, sanoo VTT:n Seppo Kivimaa. Kaksi uutta LNG-käyttöistä alusta kyntää jo Itämerta: Viking Grace -matkustaja-alus liikennöi Turun ja Tukholman väliä, ja ulkovartiolaiva Turva luovutettiin Rajavartiolaitokselle toukokuussa. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön tilaama LNG-käyttöinen jäänmurtaja on rakenteilla Arctech Helsinki Shipyardin telakalla. Tällä hetkellä LNG:tä käytetään Norjassa polttoaineena niin tankkilaivoissa, öljy- ja kaasukenttien huoltoaluksissa, yhteysaluksissa, matkustajalaivoissa kuin rannikkovartioston laivoissa. LNG:n käyttö meriliikenteessä lisääntynee vielä merkittävästi, sillä tiukat päästörajoitukset on tarkoitus saada voimaan kaikilla maailman merialueilla vuoteen 2025 mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa rikkidirektiivi koskee niin kutsuttuja SECA- eli rikkipäästöjen kontrollialueita, joihin kuuluvat Itämeren lisäksi Englannin kanaali, osa Pohjanmerestä sekä Yhdysvaltojen ja Kanadan rannikot. LNG-käytön huonona puolena on, että se vie aluksesta noin kaksinkertaisen tilan verrattuna perinteiseen öljykäyttöiseen järjestelmään. Nestemäisen maakaasun yhtenä hyvänä puolena on sen ympäristöystävällisyys. LNG ei sisällä rikkiä eikä sen käyttö aiheuta haitallisia pienhiukkaspäästöjä. LNG:tä käyttämällä CO2-päästöt alenevat noin 25 prosenttia raskaaseen polttoöljyyn (HFO) verrattuna. LNG täyttää jo nyt tulevaisuuden ympäristönormit sekä Itämerelle voimaan tulevat rajoitukset meriliikenteen rikki- ja typenoksidipäästöille. YKSI TONNI LNG LNG:tä VASTAA 1370 M 3 MAAKAASUA Uraa uurtava Øran LNG-terminaali Norjalainen Skangass on operoinut LNG-terminaalia jo yli kolmen vuoden ajan. Terminaali sijaitsee Etelä-Norjassa Øran teollisuusalueella lähellä Fredrikstadia, ja terminaalin koko on kuutiometriä. Terminaalin päällikön Tommy Borgaasin mukaan Øra oli luonnollinen paikka terminaalille. Alueella on useita teollisuusasiakkaita, joille kaasu toimitetaan putkiverkoston välityksellä. Terminaalista voimme toimittaa LNG:tä helposti myös asiakkaille itäisessä Norjassa sekä läntisessä Ruotsissa. Vieressä olevaa satamaa voimme käyttää hyväksi laivakuljetuksissa. Skangass jakelee suurimman osan kaasusta LNG-tankkiautoilla asiakkaille pisimmillään noin 350 kilometrin etäisyydelle Ørasta. Kolmannes kaasusta voidaan kuitenkin jaella suoraan putkiverkoston välityksellä lähialueen teollisuusasiakkaille. Skangass rahtaa LNG:tä Coral Energy -tankkerilla, jonka pituus on 156 metriä ja syväys 8,5 metriä. Alus kuljettaa kerralla kuutiometriä nesteytettyä maakaasua. Se vierailee terminaalissa noin kerran viikossa. Syksyllä Coral Energy saa rinnalleen puolta pienemmän Coral Anthelia -tankkerin, joka pystyy bunkraamaan LNG:tä suoraan toiseen alukseen. Terminaali on jatkuvassa valvonnassa, vaikka töitä tehdään vain kahdessa vuorossa. Kussakin vuorossa työskentelee yksi prosessia valvova ja käyttävä operaattori. Terminaalipäällikkö varmistaa, että toiminta on turvallista ja prosessi toimii optimaalisesti. Jokaisessa vuorossa työskentelee myös huoltomies. Borgaasin mukaan terminaalin turvallisuus on varmistettu monin tavoin. Työskentelemme tiettyjen käytäntöjen, sääntöjen ja määräysten mukaisesti. Kaikille on annettu hyvä koulutus turvalliseen työskentelyyn. Taitoja pidetään yllä palo- ja ensiapuharjoitusten avulla. Turvallisuudesta pidetään huolta myös monin teknisin keinoin. Automaattinen järjestelmä sulkee tarvittaessa kaikkien säiliöiden venttiilit. Terminaali on suunniteltu siten, että sen läpi voidaan kuljettaa tonnia LNG:tä vuosittain. Tavoitteena on tehdä se ilman henkilövahinkoja tai ympäristö ongelmia, Borgaas sanoo. 8 gasetti 3/2014

9 Koivuvaneri lujittaa LNG-säiliöitä TEKSTI Timo Hämäläinen KUVA Metsä Group Metsä Woodin toimittama koivuvaneri seilaa maailman merillä LNG-kaasutankkereiden säiliöiden materiaalina. Vanerilla on erinomaiset ominaisuudet vaativiin olosuhteisiin. Suomalainen koivuvaneri on tasalaatuista, joten se soveltuu erinomaisesti vaativiin olosuhteisiin. Se on hitech-tuote, jolla on luotettavat tekniset ominaisuudet. Vastaavia puulajeja on maailmalla niukalti saatavilla varsinkin kestävästi hoidetuista metsistä, sanoo Metsä Woodin myynnin kehitysjohtaja Seppo Virtanen. Tällä hetkellä tilauksessa olevien uusien tankkereiden säiliöistä yli 70 prosenttia rakennetaan käyttäen niin kutsuttuja membraanieriste-elementtejä. Aiemmin valta -asemaa on pitänyt tekniikka, jossa alukseen rakennetaan metallista pallomaisia säiliöitä. Membraanielementeistä rakennetaan täydellinen kaksoisrunko, jossa on kaksinkertainen pohja, laidoitus, poikittaislaipiot ja yläkansi. Säiliö myötäilee laivan muotoja, joten tyhjää tilaa ei juuri jää. Säiliötilavuudeltaan tietyn kokoinen LNG-tankkeri voidaan rakentaa membraanitekniikalla jopa 20 prosenttia pienemmäksi kuin pallosäiliöitä käyttäen. Säiliön rakentamien membraanielementeistä on myös helpompaa kuin täydellisen pallon hitsaaminen suurista metallipaloista, Virtanen sanoo. Elastinen materiaali Membraani-elementtien kahdesta päätyypistä Mark III -tekniikka on kasvanut suositummaksi. Säiliö rakennetaan noin metri kertaa kaksi metriä kokoisista elementeistä, joissa vaneria on kolmena kerroksena. Vanerikerrosten välissä on lämpö- ja kaasueristekerrokset. Lisäksi sisäpinnalla on metallikerros. Yhden kuutiometrin kokoisen tankkerin membraanielementtien rakentamiseen kuluu noin 900 kuutiometriä koivuvaneria. Se vastaa 30:tä merikontillista vaneria. Käyttöolosuhteet ovat vaativat. Nesteytetyn kaasun lämpötila on -162 celsiusastetta, joten ero ulkolämpötilaan voi olla parisataa astetta. Koivuvaneri säilyttää ominaisuutensa, kuten elastisuutensa ja mittatarkkuutensa, riippumatta kylmyydestä ja lämpötilamuutoksista. Se kestää hyvin jatkuvaa rasitusta ja paineiskut, joita laivan rungon eläminen ja liikkuvan nesteen paineiskut siihen kohdistavat. Virtasen mukaan elementit on suunniteltu kestämään koko LNGaluksen käyttöiän eli yli 30 vuotta. Metsä Wood valmistaa koivuvanerin Suolahden ja Punkaharjun tehtaillaan. Tuotannon ja tuotteiden laatua valvoo membraanitekniikan kehittäjä ranskalainen GTT Gaztransport & Technigaz. Tankkereiden määrä kasvussa Metsä Wood on toimittanut koivuvaneria LNG-laivojen tankkien materiaaliksi jo 1970-luvun lopulta lähtien. Toimitusmäärät ovat ajan kuluessa vaihdelleet. Vuodesta 2009 kysyntä ja toimitukset ovat lisääntyneet rajusti. Metsä Woodin koivuvaneritoimituksista noin kymmenen prosenttia menee LNGalusten säiliöihin. LNG World Shipping -julkaisun mukaan tänä keväänä merillä seilasi jo 400 LNG-tankkeria. Ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä määrän oletetaan tuplaantuvan nykyisestä, jotta varustamot pystyvät suoriutumaan kaasun kasvavasta kuljetustarpeesta. LNG-tankkereiden lisäksi membraanielementteihin perustuvaa eristetekniikkaa käytetään myös kelluvissa tuotanto-, varastoja lastausyksiköissä sekä kaasua polttoaineena käyttävien laivojen polttoainesäiliöissä. 3/2014 gasetti 9

10 TEEMA LNG TEKSTI Timo Hämäläinen Containerships siirtyy LNG-aikakauteen LNG-käyttöiset konttialukset ja kuorma-autot ovat pian arkipäivää Containerships Groupilla. Containerships Group on tilannut käyttöönsä neljä LNG:llä kulkevaa konttialusta. Alukset ovat lajissaan ensimmäiset maailmassa. Yhtiö on myös aloittanut koeajot LNG-käyttöisillä kuorma-autoilla. Uudet konttilaivat rakennetaan kiinalaisella Guoyun telakalla, ja ne tulevat liikenteeseen vuoden 2016 jälkipuolella. Meillä on tällä hetkellä kahdeksan alusta, jotka kuljettavat kontteja Itämeren ja Pohjanmeren alueella. Tarkoitus on uusia lähivuosina koko laivasto LNG-käyttöiseksi, kertoo Containershipsin Group Land Operations Manager Antti Laukkanen. Uudet alukset pystyvät kuljettamaan kerralla TEU-yksikköä kontteja. Ne ovat nykyisiä Containershipsin laivoja prosenttia suurempia. Pientä haittaa aiheutuu siitä, että LNGtankit vievät perinteisiin polttoöljytankkeihin verrattuna enemmän tilaa. Menetetty lastitila vastaa noin konttia. Tämä voidaan kuitenkin ottaa huomioon laivan mitoituksessa. Laukkasen mukaan uudet laivat ovat optimikokoisia Itämeren liikenteeseen. LNG:n käyttöön siirtyminen on selvästi kustannustehokkain ratkaisu. Tulevaisuuden ratkaisu Suunnitelmat LNG-alusten hankkimiseksi saivat alkusysäyksen EU:n rikkidirektiivistä. Direktiivin mukaan Itämerellä liikennöivien alusten pitää leikata rikkipäästönsä lähes olemattomiin ensi vuoden alusta. Käytännössä laivoihin voi asentaa rikkipesurit tai siirtyä käyttämään polttoaineena rikitöntä mutta kallista dieseliä. Kolmas vaihtoehto on rakentaa uusia LNG-käyttöisiä aluksia. Totesimme, että LNG:n käyttö polttoaineena on ainoa pysyvä ratkaisu. Se täyttää selkeästi rikkidirektiivin vaatimukset sekä todennäköisesti tulossa olevat rajoitukset muun muassa typen päästöille, Laukkanen sanoo. Yhtiön laskelmien mukaan LNG:n käyttöön siirtyminen on myös selvästi kustannustehokkain ratkaisu. Haasteena on puuttuva LNG:n jakeluverkosto. Sitä kehitämme yhdessä Skangass Oy:n ja muiden yhtiöiden kanssa. Laukkanen arvioi, että meriliikenteen energiankäytössä ollaan merkittävässä taitekohdassa. Laivat kulkivat aikanaan tuulivoimalla. Sitä seurasivat hiili ja raskas polttoöljy. Nyt siirrytään LNG:n käyttöön. Muutos on väistämätön. LNG:tä kuorma-autoihin Containership haluaa ottaa LNG:n käyttöön myös kuorma-autoissaan. Sitä varten yhtiö on yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa aloittanut Suomessa ja Englannissa testiohjelman. Yhtiöllä on Suomessa ajossa noin 50 ja Englannissa autoa, jotka kuljettavat kontteja asiakkailta satamiin ja satamista asiakkaille. Osa autoista on yhtiön omia, osa alihankkijoiden. Englannissa muunnetaan olemassa olevia autoja siten, että moottoreissa voidaan käyttää polttoainetta, johon seostetaan puolet dieseliä ja puolet kaasua. Suomessa testataan uutta rekkaa, joka käyttää polttoaineena ainoastaan kaasua. LNG:n käyttö kuorma-autoissa tuo selkeitä säästöjä polttoainekustannuksiin. Lisäksi LNG on paljon dieseliä ympäristöystävällisempi polttoaine, Laukkanen perustelee. Haasteena on rakentaa toimiva ja kattava LNG:n tankkausverkosto. Tankkaus onkin yksi kohteista, joita Containerships kehittää yhdessä kumppaneidensa kanssa. Gasumilla on siinä tärkeä rooli. Laukkanen uskoo, että LNG yleistyy kuorma-autojen polttoaineena nopeasti, noin viidessä vuodessa. 10 gasetti 3/2014

11 SUOMENLAHDEN FOSFORIKUORMITUS ON VUODESTA 2012 LÄHTIEN OLLUT VUOSITASOLLA JOPA TONNIA PIENEMPI KUIN VUOSIKYMMEN SITTEN. LÄHDE: SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS P P Varustamot vähärikkisemmäksi Varustamobarometri 2013:ssa varustamoilta tiedusteltiin, mitä polttoaineita tai teknologioita ne aikovat ottaa käyttöön noudattaakseen kiristyviä rikkipitoisuusrajoja. Suurin osa (88 prosenttia) varustamoista valitsi vaihtoehdokseen vähärikkisen MGO:n (marine gas oil). Vuonna 2020 vastaajat uskovat käyttävänsä monipuolisemmin eri vaihtoehtoja, kuten LNG-käyttöisiä aluksia ja bioöljyä. OLOF WIDÉN, TOIMITUSJOHTAJA, SUOMEN VARUSTAMOT OY Rikkidirektiivin seurauksena alukset siirtyvät 90 prosenttisesti käyttämään dieselöljyä. Raskaan öljyn käytön jatkamisen ratkaisuksi on olemassa muun muassa rikkipesureita. LNG on aikaa myöten kaikista lupaavin ratkaisu, koska se poistaa rikin- ja typenoksidien lisäksi hiukkaspäästöt. LNG ei kuitenkaan edes pidemmällä tähtäimellä ratkaise valtameriliikenteen ongelmia ja hakurahti-toimintaa. LNG:n tuloa markkinoille ja hintatason asettumista oikealle tasolle nopeuttaisi, että maapuolen raskas teollisuus saataisiin käyttämään LNG:tä. SATU MATTILA, CHARTERING MANAGER, NORTH EUROPEAN OIL TRADE OY Alkuvaiheessa siirrymme käyttämään vähärikkistä poltto ainetta nykyisissä aikarahtilaivoissamme. Pidemmän aikavälin ratkaisuna olemme siirtymässä LNG-käyttöisiin laivoihin. Olemme tehneet aikarahtisopimuksen Terntank Rederi AS:n kanssa kahdesta uudesta, energiatehokkaasta ja ympäristöystävällisestä LNG-käyttöisestä laivasta, jotka valmistuvat vuoden 2016 aikana. ANTTI LAUKKANEN, GROUP LAND OPERATIONS MANAGER, CONTAINERSHIPS LTD OY Suurin osa Itämerellä toimivista varustamoista näyttäisi siirtyvän ajamaan MGO:lla eli vähärikkisellä polttoaineella. Osa varustamoista asentaa laivoihin rikkipesurit, jolloin ne voivat edelleen käyttää polttoaineena raskasta polttoöljyä. Containerships siirtyy käyttämään LNG:tä kaikissa laivoissa muutaman vuoden kuluessa. Ensimmäiset neljä täysin uutta LNG-käyttöistä laivaa saapuu laivastoomme jo vuosina Ennen kuin uudet LNG-alukset ovat käytössämme, käytämme laivoja, joissa on rikkipesurit. TEKSTI Alisa Kettunen Rikkidirektiivi voimaan 2015 VUODEN 2015 ALUSSA ASTUU VOIMAAN rikkidirektiivi, jonka seurauksena laivojen polttoaineen rikkipitoisuus voi olla maksimissaan 0,1 prosenttia. Rikkiraja koskee aluksi Itämerta, Pohjanmerta, Englannin kanaalia sekä Pohjois-Amerikan mantereen merialueita. Vuoden 2020 alusta säädökset koskevat myös muiden EU-maiden rannikkoalueita. RIKKIDIREKTIIVIN TAVOITTEENA on parantaa erityisesti rannikkoseutujen ilmanlaatua ja meriympäristön tilaa. Uudet säännöt kuitenkin nostavat merenkulun kustannuksia. Tarkkaa tietoa direktiivin aiheuttamista kustannusvaikutuksista saadaan vasta säännösten voimaantulon jälkeen, kun selviää, millä hinnalla matalarikkistä polttoainetta myydään. LAIVAT VOIVAT TÄYTTÄÄ MÄÄRÄYKSET käyttämällä matalarikkistä polttoainetta, asentamalla rikkipesureita tai siirtymällä käyttämään vaihtoehtoisia polttoaineita kuten nesteytettyä maakaasua (LNG). Eurooppalaisten varustamoiden kohdalla LNG vaikuttaa olevan käytetympi vaihtoehto suomalaisiin verrattuna jo vuonna 2015, mutta suomalaiset varustamot uskovat käyttävänsä LNG:tä samassa laajuudessa vuonna /2014 gasetti 11

12 JUHA RANTANEN: Ilmaston lämpenemiseen suhtauduttava vakavasti Elinkeinoelämän kannalta kilpailukykyinen energia on elinehto. Ympäristönsuojelulliset kysymykset lisäävät energiatuotannon haastavuutta. Vuorineuvos Juha Rantasen mielestä Suomessa ollaan menossa oikeaan suuntaan. TEKSTI Päivi Laajalahti KUVAT Heli Blåfield Globaalit muutokset ovat heilautelleet energia-alaa viime vuosina voimakkaasti ja energiamuotojen keskinäisessä kilpailukyvyssä on tapahtunut sen seurauksena yllättäviä muutoksia. Samalla alaa haastavat vakavat ympäristönsuojelulliset kysymykset, jotka vaativat akuuttia päästöjen vähentämistä. Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi keväällä 2014 valittu vuorineuvos Juha Rantanen on energia-alalla pitkän linjan vaikuttaja, joka on seurannut alan kehitystä ja sitä koettelevia muutoksia 1980-luvun puolivälistä lähtien. Hänen mielestään suomalainen laajaan palettiin pohjautuva energiapolitiikka on ollut viisasta, mutta ilmaston 12 gasetti 3/2014

13 3/2014 gasetti 13

14 Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on jo nyt suuri haaste. lämpenemisen suitsimiseksi ala kaipaa globaaleja sitoumuksia. Haaste on suuri, mutta suunta on hänen mukaansa kuitenkin ollut oikea. Monipuolisuus, se että meillä Suomessa on useita vaihtoehtoisia lähteitä ja meillä mennään uusiutuvan energian suuntaan, on varmasti pitkällä tähtäyksellä suuntana oikea. Kaikki hankkeet, joissa kehitetään teknologioita ja osaamista, vievät meitä kohti tätä tulevaisuutta, Rantanen kertoo. Kilpailukykyinen energia elinkeinoelämän edellytys Suomen teollisuus käyttää metsäteollisuuden ja raskaan metalliteollisuuden vuoksi runsaasti energiaa, mikä tekee siitä eurooppalaisessa tarkastelussa poikkeuksellisen. Outokummun toimitusjohtajan tehtävistä eläkkeelle vuonna 2011 siirtynyt Rantanen on ehtinyt mittavan uransa aikana seurata energia-alan kehitystä sekä energiaa tuottavan että sitä käyttävän teollisuuden näkökulmasta. Raskaan teollisuuden näkökulmasta katsottuna energia on iso kustannustekijä, ja siksipä sen kilpailukyky on olennainen tekijä. Suomen energiapolitiikka on perustunut laajaan palettiin, emmekä ole liian riippuvaisia yhdestä sähkön tuotantomuodosta. Se on tukenut myös teollisuuden kilpailukykyä, summaa Rantanen. Rantasen mielestä energia-ala on globaaliudessaan kokonaisuutena hyvin kompleksinen, sillä maailmalla tehdyt päätökset vaikuttavat laajalti. Yllättävät tapahtumaketjut vaikuttavat helposti myös Suomeen. Yhdysvalloissa on tapahtunut dramaattinen muutos energia-asetelmassa liuskekaasun tuotannon myötä. Meistä tämä saattaa tuntua kaukaiselta, mutta vaikutukset ovat globaaleja: kivihiiltä onkin yhtäkkiä enemmän tarjolla ja sen hinta on pudonnut. Vaikutukset näkyvät myös Suomessa eri energialähteiden keskinäisessä kilpailukyvyssä ja sähkön hinnassa, Rantanen analysoi. Viime kädessä Suomi elää viennistä, ja Rantanen muistuttaa, että kilpailukykyinen energia on edellytys teollisuuden ja laajasti katsottuna koko elinkeinoelämän toiminnalle. Metsä- ja metalliteollisuutta tarvitaan ylläpitämään yhteiskuntamme hyvinvointia. Ilmaston lämpeneminen otettava vakavasti Energia-alan muutosten dramatiikkaa lisäävät kasvavat ympäristönsuojelulliset haasteet. Ilmaston lämpenemisen vuoksi myös uusiutuvien energioiden rooli energiapaletissa on muuttunut tärkeämmäksi. Rantasen mukaan meidän kaikkien tulisi olla huolissamme ilmastokysymyksestä. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on jo nyt suuri haaste. Sitä ei ole helppo sovittaa siihen yhtälöön, missä hiilidioksidittomien energiamuotojen kuten tuulivoiman tuotanto on kalliimpaa kuin fossiilisiin polttoaineisiin perustuva tuotanto. Suomessa uusiutuvien energianlähteiden tutkimus ja kehitys on myötätuulessa ja esimerkiksi Gasumilla on keskeinen rooli biokaasun kehittämisessä. Jätepohjaisen biokaasun tuotannon lisäksi vireillä on hankkeita puunjalostuskompleksien yhteyteen sijoitettavasta, puupohjaiseen raaka-aineeseen pohjautuvasta biokaasutuotannosta. Eurooppalaisittain katsottuna meillä on Suomessa lähtökohtaisesti iso uusiutuvien energioiden osuus. Tämä johtuu paljolti metsäteollisuudesta, koska se käyttää kaiken puuraaka-aineen hyväkseen: ensin otetaan sellukuitu irti ja loppu käytännössä käytetään energiantuotantoon, kiteyttää Rantanen. Suomen metsät kasvavat noin sata miljoonaa kuutiota vuodessa ja puuraaka-aineesta käytetään hyväksi noin miljoonaa kuutiota. Meillä on valtava potentiaali ottaa metsistä enemmän esimerkiksi energiakäyttöön. Varsinkin liikenteessä biokaasun käyttö voisi olla yksi tie vähentää öljyn kulutusta, Rantanen toteaa. Puupohjaisessa biokaasutuotannossa on paljon potentiaalia, mutta teknologiaa pitää vielä kehittää eteenpäin. Tällä hetkellä se ei nimittäin ole vielä Rantasen mukaan taloudellisesti kannattavaa. Energiaalan globaaliuden vuoksi energian hintojen ennustaminen on kuitenkin äärettömän vaikeaa. Jos esimerkiksi hiilen hinta lähtee nousuun, se lisää biopohjaisten energialähteiden kilpailukykyä. Mutta se, lähteekö hiilen hinta nousemaan, riippuu siitä, mitä tapahtuu kansainvälisillä energiamarkkinoilla. Kohti pienempiä hiilidioksidipäästöjä Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä maakaasu on varteenotettava vaihtoehto, sillä energiayksikköä kohti se tuottaa vähemmän hiilidioksidia kuin kivihiili. Perinteisen putkikaasun ja biokaasun lisäksi potentiaalia on myös LNG:ssä eli nesteytetyssä maakaasus- 14 gasetti 3/2014

15 Juha Rantanen on vaikuttanut energia-alalla pitkään seuraten alan kehitystä 1980-luvun puolivälistä lähtien. sa, joka on Rantasen mukaan oikeastaan ainoa tapa kuljettaa kaasua merten yli. LNG:llä on globaalisti jo merkittävä rooli. Tämä näkyy esimerkiksi Japanissa, jolla ei itsellään ole öljyvaroja eikä kaasua, ja Fukushiman onnettomuuden jälkeen ydinvoimaloita on ajettu alas. Suomessa on vireillä useita, pääasiallisesti meriliikennettä ja teollisuutta kaasuverkoston ulkopuolella palvelevia LNG-hankkeita. Rantasen mukaan hankkeet ovat todella tärkeitä, ja Gasum vie niitä kaikin voimin eteenpäin. EU:n rikkidirektiivi määrää, että tulevaisuudessa Itämeren alueella käytettävän polttoaineen on oltava lähes rikkivapaata. Tällä hetkellä perinteinen laivojen käyttämä raskas polttoöljy sisältää noin prosentin rikkiä, mutta tarkoitus on direktiivin avulla päästä 0,1 prosenttiin vuoden 2015 alusta. Tässä rikkivapaa LNG on erinomainen vaihtoehto. Meriliikenne ja varustamot ovat ymmärrettävästi kiinnostuneita LNG:stä polttoaineena, Rantanen kertoo. Globaalilla yhteistyöllä tuloksiin Suomi tai edes Eurooppa ei yksin pysty ratkaisemaan ilmaston lämpenemiseen liittyvää ongelmaa, vaan sitä tulisi lähestyä globaalien järjestelyjen kautta. YK:n alaiset ilmastoneuvottelut kuten Kioton sopimus eivät kuitenkaan ole vielä antaneet paljon tuloksia. Nämä ovat vaikeita asioita. Yksi suurimpia kysymyksiä on, miten saadaan huimassa talouskasvussa oleva Kiina mukaan ilmastotalkoisiin. Siellä skaala on valtava, sillä Kiinaan valmistuu tällä hetkellä yksi tuhannen megawatin hiilivoimala viikossa, Rantanen tuumaa. Huolimatta energia- ja ilmastokysymysten globaalista laajuudesta Rantanen painottaa myös yksittäisen kuluttajan vastuuta valinnoistaan. Jokaisen pitää tehdä energiataloudellisesti viisaita valintoja esimerkiksi sen suhteen, miten kotinsa lämmittää ja millaisia lamppuja käyttää. Ja liikenne on iso haaste. Kaasuautot ja varsinkin biokaasu ovat järkeviä valintoja. Jokainen voi näin omalla käyttäytymisellään olla osana muutosta. Rantasen mukaan kaasua voitaisiin käyttää huomattavasti enemmän hyväksi varsinkin liikenteessä, sillä kaasuautojen tankkausasemia alkaa nykyisin olla monipuolisesti. Yksityisautojen lisäksi myös esimerkiksi taksit voisivat hyvin ajaa kaasulla, koska ne liikennöivät yleensä samalla alueella ja siksi niiden tankkaaminen olisi helppoa. Samoin jakelutoiminnassa olevat yritykset, joilla on paljon pakettiautoliikennettä, voisivat siirtyä käyttämään polttoaineenaan kaasua. 3/2014 gasetti 15

16 Biokaasu 0,963 /l Tankkausasemalla biokaasun vertailuhinta bensiinille on edelleen 0,963 euroa litralta. LÄHDE: GASUM FAKTA Gasumin biokaasukonsepti, Biokaasu liikenteen polttoaineeksi pääsi ehdolle Vuoden energiateko -tunnustuksen saajaksi. Kilpailun järjesti ja organisoi Tekniikka & Talous. TUOTANTO JA JALOSTUS Jätteestä lähienergiaksi LABIO Oy:n ja Gasumin Lahteen rakentama biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos aloittaa toimintansa lokakuussa. Päijät-Hämeen jätteistä tuotetaan kotimaista biokaasua liikenteen polttoaineeksi ja teollisuuden tarpeisiin. Kujalan jätekeskuksen alueella sijaitseva biokaasulaitos on tuotantoteholtaan suurin jalostettua biokaasua tuottava laitos Suomessa. Se tuottaa jopa 50 GWh biokaasua vuodessa, joka vastaa 140 kaupunkiliikenteen bussin tai henkilöauton polttoaineen vuosikulutusta. LABIO Oy vastaa biokaasun tuotantolaitoksen rakentamisesta, raaka-aineen hankinnasta ja sen mädättämisestä biokaasuksi. Gasum jalostaa biokaasun maakaasua vastaavaksi. Huolehdimme myös loppu tuotteen syöttämisestä kaasuverkostoon sekä kaasun myynnistä ja toimittamisesta asiakkaille korkeapaineverkon kautta, kertoo Gasumilta Pasi Torri. LABIO Oy käyttää raaka-aineena kotitalouksien ja teollisuuden biojätettä, joka prosessoidaan raakabiokaasuksi ja lannoitteeksi kuivamädättämällä. Menetelmä eroaa perinteistä märkämädättämisestä alhaisemmalla vesipitoisuudella. Kuivamädättämisessä seokseen ei tarvitse lisätä vettä, mikä tarkoittaa kymmenien tuhansien vesikuutioiden säästöä. Samalla vältytään märkämädättämisen yhtey dessä syntyvien jätevesien käsittelystä, sanoo LABIO Oy:n toimitusjohtaja Ari Savolainen. Gasumin kaasuverkon välityksellä ekologista biokaasua on mahdollista tankata 20 julkisessa tankkauspisteessä, joista yksi sijaitsee Lahdessa. Kaasuverkoston ulkopuolella tankkaus onnistuu Laukaalla, Joutsassa ja Forssassa. Tankkauspisteitä on tulossa lähiaikoina lisää mm. Lempäälään ja Jepuaan. VASTUULLINEN VALINTA Mäntsälän ST1 tankkausasema siirtyi biokaasuun Syyskuun alusta alkaen kaasuautoilijat ovat voineet ajaa entistä puhtaammin, kun Mäntsälän keskustan ST1 tankkausasemalla maakaasu vaihtui biokaasuun. Mäntsälän sähkön lämpöpäällikkö Antti Porkka kehuu ratkaisua. Etsimme koko ajan energiaratkaisuissa ympäristön ja asiakkaidemme kannalta vastuullisempia valintoja. Kaasuautojen määrä on jatkuvasti kasvanut, jolloin biokaasu on ympäristönkin kannalta parempi ratkaisu. Muutos nostaa hieman tankillisen hintaa: jatkossa 20 kilon tankillinen maksaa kaksi euroa enemmän. LÄHDE: MÄNTSÄLÄN SÄHKÖN TIEDOTE gasetti 3/2014

17 Suomen uusiutuvan energian velvoitepaketin mukainen tavoite on lisätä biokaasun käyttöä 1,2 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. LÄHDE: MOTIVA Biokaasu KUVA GASUM KOTITALOUSKÄYTTÖ Biokaasua Helsingin kaasuliesiin Helsinkiläiset kaasuliesien käyttäjät kokkasivat syyskuun ajan maakaasun sijaan Gasum-biokaasulla. Asiakkaille vaihdoksesta ei aiheutunut muutosta tai ylimääräisiä kustannuksia. Sen sijaan hiilidioksidipäästöt vähenivät. Ainoa huomattava ero on käyttäjien parempi mieli: ruuanlaitto on entistä ekologisempaa, sillä biokaasu on kotimaisista energiavaihtoehdoista puhtain, Gasumilta Jani Arala kertoo. Syyskuun biokaasuvaihdoksen ympäristövaikutukset olivat huomattavat: kuukauden aikana Helsingin kaasuliesitaloutta vähensivät hiilidioksidipäästöjä yhteensä yli kiloa. Yksittäisen kotitalouden näkökulmasta tätä voi verrata esimerkiksi 82 kilometrin bussimatkaan, 32 tunnin tietokoneen käyttöön tai 15 tunnin TV:n katseluun. Kyse oli ensimmäisestä kerrasta, kun Suomessa siirryttiin maakaasusta biokaasuun yhtä laajasti. Gasumin tavoitteena on näin edistää puhtaampien energiaratkaisujen käyttöönottoa toiminta-alueellaan. Biokaasun toivotaan laajenevan nykyisestä ajoneuvojen polttoainekäytöstä kotitalouskäyttöön. Biokaasun hyödyntämisessä on kasvunvaraa, sillä sen tuotantopotentiaali Suomessa vastaa noin puolta luonnonkaasujen nykykäytöstä. Tällä hetkellä biokaasua syötetään kaasuverkkoon Kouvolan Mäkikylän, Espoon Suomenojan ja Lahden Kujalan biokaasulaitoksilta. Tutustu biokaasuun: gasum.fi/biokaasu Tampereella tankataan biokaasua Gasum on avannut uuden kaasutankkausaseman Tampereen Lielahteen 28. elokuuta Tankkausasemalta voi tankata bio- ja maakaasua. Kyseessä on Gasumin 18. ja Suomen 24. kaasutankkausasema. 3/2014 gasetti 17

18 Energiamarkkinat Lämmöntuotannossa käytettävän maakaasun kulutus ja hinta alenivat noin kahdeksan prosenttia lämpimän alkuvuoden seurauksena. LÄHDE: TILASTOKESKUS /MWh MAAKAASUN HINTA Maakaasun hintatekijöiden kehitys Sää vaikuttaa sähkön hintaan Kotimarkkinoiden perushintaindeksin alaindeksi E40 kuvaa energian kuluttajahinnan kehitystä Suomessa. Sen suuruuteen vaikuttaa keskeisimmin pohjoismaisen sähköpörssin Nord Pool Spotin Suomen aluehinta. Kuluvana vuonna Suomen aluehinta on ollut keskimäärin tasolla 35 /MWh, keskimäärin noin 7 / MWh korkeampi kuin systeemihinta, johtuen siirtokapasiteetin pullonkauloista ja alhaisesta Venäjän tuonnista. Sähkön hintaan vaikuttavat saatavilla olevan tuotantokapasiteetin lisäksi lämpötilat, hiilen ja päästöoikeuden hinnat sekä pohjoismaisten vesivarantojen tilanne. Hiilen ja päästöoikeuden hinnoissa ei ole näköpiirissä merkittäviä tasomuutoksia lähikuukausina, joten loppuvuonna todennäköisimmin sähkön hintaa ohjaava tekijä on sademäärä Ruotsin ja Norjan vesivoiman tuotantoalueilla. 2 Polttoöljyn hinta laskussa lyhyellä aikavälillä Suomen maakaasun hintaan voimakkaimmin vaikuttava tekijä on raskaan polttoöljyn (HFO) hinta, joka seuraa vahvasti Brent-raakaöljyn hintaa. Kuluvana vuonna Brent-öljyn hintaan ovat vaikuttaneet nostavina tekijöinä Ukrainan kriisi, Irakin levottomuudet sekä Libyan sisäpoliittinen tilanne, sekä toisaalta taas hintaa laskevina tekijöinä kesän aikana parantunut tarjontatilanne ja kuluvan vuoden kysyntäennusteen lasku. Alkuvuonna Brent-öljyn lähimmän kuukausinoteerauksen hinta oli 107 $/bbl tasolla, kesällä hinta kävi 115 $/bbl ja syksyä kohden hinta on laskenut alle 100$/bbl. Vaikka lähikuukausien hintanoteeraukset ovat laskeneet, ovat seuraavien vuosien johdannaishinnat olleet nousussa positiivisten kysyntä näkymien myötä. Loppuvuoden kannalta keskeisiä riskejä ovat Irakin, Libyan ja Ukrainan tilanteiden kehittyminen. Ukrainan ja Irakin kriisit eivät ole toistaiseksi ole vaikuttaneet öljyn tarjontaan, ja Libya on saanut levottomuuksista huolimatta vientinsä kasvuun. Maakaasun veroton kokonaishinta kahdessa esimerkkitapauksessa Pienehkö, pääasiassa lämmityskäyttöön maakaasua tarvitseva asiakas, maakaasun kokonaiskulutus 50 GWh/a (5 milj.m3/a) Suuri teollisuusyritys tai voimalaitos, kaasun tarve melko tasaista ympäri vuoden, maakaasun kokonaiskulutus 1000 GWh/a (100 milj.m3/a) TEKSTI Amanda Vainio Hiilen hinnan lasku tasaantumassa H-arvo on Suomeen tuodun hiilen hintaa kuvaava arvo, joka seuraa viiveellä Euroopan API2- tuontisatamahintaa. Kuluvana vuonna hiilen hinta on ollut pääsääntöisesti laskussa, sillä globaalit tarjonta- ja varastotilanteet ovat hyvät, ja suuret hiilimaat Kolumbia ja Etelä-Afrikka ovat lisänneet tuontiaan. Toisaalta Ukrainan kriisin kehittyminen on ajoittain vaikuttanut hintaan nostavasti. Alkuvuodesta API2- hiilen hinta oli lähellä 85$/t ja kesään mennessä hinta laski 72$/t pintaan. Syksyä kohden hinta on ollut loivassa nousussa, sillä markkinat pelkäävät Ukrainan Venäjälle kaavailemien transito-rajoitusten vaikeuttavan hiilen kuljetuksia Eurooppaan. Hiilen hinnassa nähdään usein nousua neljännessä kvartaalissa, kun hiilen kysyntä kasvaa kylmemmän sään ja talvea varten varastoinnin takia. Toimijat haluavat myös varautua tilanteeseen, jossa Venäjän kaasutoimituksiin Ukrainaan ja sitä kautta Eurooppaan tulisi häiriöitä, ja talvi olisi edellistä kylmempi. Myös heikko euro verrattuna dollariin kasvattaa hiilen hintaa, sillä hiilen kauppa käydään dollareissa. 18 gasetti 3/2014

19 Päästöoikeuksien hintojen arvioidaan nousevan vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. LÄHDE: ENERGIATEOLLISUUS 40% Energiapolitiikka TULEVAISUUDEN ENERGIALINJAUKSET Kaasu osana kestävää suomalaista energia- ja liikennepolitiikkaa TEKSTI Ari Rytsy Ensi keväänä valittavan hallituksen tulee tehdä päätöksiä, joilla varmistetaan suomalainen kilpailukyky ja samalla kiristyvien päästövähennystavoitteiden saavuttaminen. Tämä edellyttää kaasujärjestelmän kehittämistä kokonaisuutena ja kaasun tuotannon ja hankintakanavien monipuolistamista. Elämme kiinnostavia aikoja energia- ja ilmastopolitiikassa. Energiantarve jatkaa kasvuaan ja samalla paineet ilmastonmuuton hillitsemiseksi kasvavat. Kaasulla on tärkeä rooli Euroopan ja Suomen siirtyessä kohti älykästä vähähiilistä energiatulevaisuutta. Tulevan hallituksen tulee tehdä päätöksiä, joilla varmistetaan suomalainen kilpailukyky ja kiristyvien päästövähennystavoitteiden saavuttaminen sekä parannetaan huoltovarmuutta. Olemassa olevaa kaasuinfrastruktuuria tulee ylläpitää ja kehittää pitkäjänteisesti. Työ- ja elinkeinoministeriölle tulisi antaa aiempaa suurempi koordinaatiovastuu sen varmistamiseksi, että alueelliset ja kansalliset keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tukevat toisiaan ja olemassa olevaa infrastruktuuria hyödynnetään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Maakaasun lisäksi infrastruktuuria voidaan käyttää tulevaisuudessa yhä enenevästi kotimaisen uusiutuvan resurssin biokaasun siirrossa. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä tukea kaasun tuotannon ja hankintakanavien monipuolistamiselle. Biokaasun tuotanto potentiaali koko Suomessa on merkittävä, lähes puolet kaasun nykykäytöstä. Nesteytetty maakaasu LNG puolestaan tarjoaa tulevaisuudessa puhtaan ja kustannustehokkaan vaihtoehdon meriliikenteelle ja teollisuudelle kaasuverkon ulkopuolella. Myös verotuksen kautta tulee rohkaista vähäpäästöisten ratkaisuiden käyttöönottoon teollisuudessa ja liikenteessä. Verotuksessa tulisi huomioida kaasun öljyyn ja kivihiileen verrattuna pienemmät hiilidioksidipäästöt sekä lähes olemattomat hiukkas- ja lähipäästöt. Energiapolitiikkaan liittyvien päälinjausten osalta Suomi on oikeilla jäljillä. Suurimmat haasteet liittyvät siihen, miten nopeasti asetettuihin tavoitteisiin päästään. Tähän vaikuttavat uuden teknologian kehittyminen ja kaupallistaminen. Tulisikin arvioida energiasta ja logistiikasta aiheutuvia kuluja suomalaiselle elinkeinoelämälle, sanoo Gasum Oy:n johtaja Christer Paltschik. Energia- ja tiekarttahankkeella selvitetty vaihtoehtoja päästövähennystavoitteisiin Toukokuussa 2013 käynnistyneessä energia- ja ilmastotiekartta työssä on pohdittu sitä, millä keinoin vähähiilisempää yhteiskuntaa tulisi rakentaa. Suomen tavoite on vähentää kasvihuonepäästöjä prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa energian käyttöön liittyvien päästöjen likimain nollaamista. Hankkeen keskusteluissa on noussut esille muun muassa biokaasuautojen ympäristöystävällisyys. Maakaasu ja etenkin biokaasu sekä LNG mahdollistavat merkittävät päästövähennykset niin teollisuudessa kuin maa- ja meriliikenteessäkin. Tiekartan päälinjaukset ja loppuraportti ilmestyvät syksyllä X Toimenpiteet kaasujärjestelmän kehittämiseksi VIHREÄ VEROUUDISTUS on arvioitava uudelleen. Suomalainen teollisuus tarvitsee kohtuuhintaista ja puhtaampaa energiaa. LNG- JA BIOKAASUINFRASTRUKTUU- RIN ja -markkinan kehittämistä on tuettava pitkäjänteisesti. KANSALLISTA KOORDINAATIOTA kehittämällä on varmistettava, että alueelliset ja kansalliset ratkaisut ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tukevat toisiaan. 3/2014 gasetti 19

20 Puhdas liikenne Alkuvuonna 2013 koko EU:n alueella oli 38 maantieliikenteen LNG-tankkausasemaa ja lähes CNG-tankkausasemaa. LNG-asemia tullee olemaan 400 kilometrin välein Euroopan teillä vuoteen 2020 mennessä. LÄHDE: GASUM KUVA AUDI AUTON RATISSA Audin uusi kaasuauto on helppo ajettava Audin uudella A3-kaasuautolla matkanteko on vaivatonta. Autoa on helppo ajaa niin mutkaisilla pikkuteillä kuin isommillakin moottoriteillä eikä ajaessa välttämättä edes huomaa, että kyseessä on kaasuauto. Kevyen auton moottorista löytyy 110 hevosvoimaa, mikä riittää viemään sitä eteenpäin hyvinkin nopeaan tahtiin. Audi A3 g-tron 1.4 TFSI S tronic on myös parempi vaihtoehto niin oman kukkaron kuin ympäristönkin kannalta: liikennekäytössä biokaasun hiilidioksidipäästöt ovat nimittäin jopa 90 prosenttia pienemmät kuin bensiinillä. Etenkin jos sattuu liikkumaan tankkausasemien lähettyvillä, kannattaa kaasuautoa ehdottomasti harkita kulkuvälineeksi. Moottori-lehti koeajoi Audin kaasuauton, lue arvio autosta LÄHDE: MOOTTORI.FI Gasum tekee yhteistyötä Ruokaosuuskunnan kanssa ja pellon antimet kuljetetaan ympäristöystävällisesti 100 % kotimaisella ja uusiutuvalla Gasum-biokaasulla. AUTOILU Kaasuautoilu kannatti Arttu Harkki testasi kesäkuussa Audi A3 g-tron kaasuautoa yli kolmen viikon ajan. Kokemukset olivat pääosin positiivisia, ja Harkki kummastelikin, miksi kaasuautoilu ei ole yleistynyt Suomessa. Hän arvioi hiilijalanjälkensä keventyneen testin aikana noin 330 kiloa. Harkki ajoi testissä Lappiin ja takaisin sekä kaasulla että bensalla. Ongelmaksi osoittautui lähinnä kaasun jakeluverkko, joka ei vielä kata koko Suomea. Reissu Lappiin toteutuikin kaasu-bensayhdistelmällä, joka silti oli huomattavasti ympäristöystävällisempää bensalla ajoon verrattuna. Myös kustannuskulut olivat kaasulla matalammat. Kaupunkiajossa ajelu sujui pelkällä kaasulla, ja vähäpäästöisyyden lisäksi ajo oli nyt merkittävästi edullisempaa. Kokemuksista Audi A3 -kaasuautolla ajamisesta voi lukea Arttu Harkin blogista: arttutestaa.wordpress.com. Vähäpäästöisiä kaasuautoja liikenteeseen Skoda Octavian mallisto laajenee entisestään, kun valikoimaan tulee myös Octavia G-TEC. Octavia kuluttaa kaasua 3,5 kg / 100 km ja CO 2 -päästöt ovat 97 g/km. Lisätiedot Uusi Volkswagen Golf TGI ja Golf Variant TGI ovat urheilullisempia ja tyylikkäämpiä kuin koskaan. Molemmat mallit kuluttavat kaasua noin 3,5 kg / 100 km ja niiden CO 2 -päästöt ovat noin 94 g/km. Lisätiedot 20 gasetti 3/2014

21 TEKSTI Hanna Rusila KUVA Sofia Virtanen Kaasu arjessa Jukka Lindroosin talon lämmitys hoituu kondenssikattilalla. Kaasun ja auringon liitto Kotkalainen Jukka Lindroos valitsi taloonsa energiatehokkaan hybridilämmityksen. Valkoisen omakotitalon pienessä pannuhuoneessa hurisee jääkaapin näköinen, miehenkorkuinen laite. Tai ei oikeastaan edes hurise sen verran hiljainen vehje on kyseessä. Kun Jukka Lindroos avaa suojakannen, alta paljastuu musta pakastelokeroa muistuttava pienempi laite, putkia sekä lämminvesivaraaja. Musta pömpeli on kondenssikattila. Maakaasua ja aurinkoenergiaa hyödyntävä hybridijärjestelmä lämmittää talon ja käyttöveden. Lisäksi meillä kokataan kaasulla sekä keittiössä että pihagrillissä, Lindroos esittelee. Katolla komeilee kaksi tasokeräintä, tuttavallisemmin aurinkopaneelia. Niiden haalima lämpöenergia välittyy putkistoja pitkin lämminvesivaraajaan. Automaattijärjestelmä lämmittää käyttöveden aurinkoenergialla silloin, kun sitä on saatavilla. Loppu hoituu kaasulla. Tämä laitteistotyyppi käyttää aurinkoa vain veden lämmittämiseen. Talon lämmitys aurinkoenergialla vaatisi erillisen varaajan, Lindroos kertoo. Suomen oloissa auringon hyödyntäminen on kuitenkin rajallista, sillä säteitä saadaan talteen lähinnä maalis syyskuussa. Pimeään vuodenaikaan määrät ovat niin vähäiset, että hyöty jää minimiin. Vuonna 1993 rakennetussa kotkalaistalossa oli aiemmin perinteinen maakaasukattila. Kolme vuosikymmentä kaasualalla työskennellyt Lindroos halusi kokeilla juuri markkinoille tullutta uutuutta. Myös ympäristönäkökulma painoi vaa assa. Asensimme laitteiston reilut kaksi vuotta sitten, ja kokemukset ovat olleet pelkästään hyviä. Järjestelmä on toimintavarma, helppokäyttöinen ja lähes äänetön. Se vaatii vain vähän huoltoa eikä juurikaan vie tilaa, hän luettelee. Kahden aikuisen kodissa energiankulutus on pienentynyt noin viidenneksellä. Kesäisin energia tulee liki puoliksi auringosta ja puoliksi kaasusta. Hyöty voi olla kotitaloutta kohden paljon suurempikin, etenkin jos vedenkäyttö on runsasta. Kaasu-aurinkohybridiä voi suositella lämpimästi etenkin lapsiperheille. Perinteisiä kaasukattiloita ei enää kannata asentaa, sillä uusi kondenssitekniikka on niihin verrattuna ylivertainen, Lindroos sanoo. Huolellinen suunnittelu on a ja o. Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä, sillä ratkaisuja on saatavana hyvin erilaisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin. Uusinta tekniikkaa AURINKOENERGIAN ja luonnonkaasun yhdistävät hybridilämmitysjärjestelmät tulivat markkinoille reilut kaksi vuotta sitten. KAASUKSI VOI VALITA maatai biokaasun. Sama kattila pystyy hyödyntämään molempia. PERINTEISEN KAASUKATTI- LAN vaihto kondenssikattilaan vähentää energiankulutusta keskimäärin kolmanneksella. AURINKOPANEELIT voivat parhaimmillaan tuoda satojen eurojen lisäsäästöt vuodessa. 3/2014 gasetti 21

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ BIOLAITOSYHDISTYS 07.11.2013 07.11.2013 Gasum Jani Arala 1 LISÄARVOA SUOMELLE 2012 Gasum investoi vuonna 21 miljoonaa euroa uusiin maakaasuputkiin ja biokaasun

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014 Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Kaasun tilanne on mielenkiintoinen Poliittinen tilanne on noussut keskiöön

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Meriympäristön suojelua koskeva sääntely Tarvitaan kansainväliset säännökset, jotka koskevat kaikkia

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä 10.10.2012 Tornio www.outokumpu.com FeCr-tuotteet, Outokumpu Valmistuvan laajennusinvestoinnin myötä Tornion ferrokromitehtaan tuotanto kaksinkertaistuu

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot