Itä-EU Itä-Euroopan talous kasvaa kohisten DSV mukana kehityksessä ASIAA LOGISTIIKASTA DSV-YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 1/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-EU Itä-Euroopan talous kasvaa kohisten DSV mukana kehityksessä ASIAA LOGISTIIKASTA DSV-YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 1/2007"

Transkriptio

1 ASIAA LOGISTIIKASTA DSV-YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 1/2007 Itä-EU Itä-Euroopan talous kasvaa kohisten DSV mukana kehityksessä Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti finnforest-merkki tunnetaan myös idässä Leaf investoi slovakiaan

2 Pääkirjoitus 1/2007 Tarvitaan uusia keinoja logistiikkakustannusten pienentämiseksi Hannu Kaila varatoimitusjohtaja DSV Road Oy Logistiikkakustannukset vaikuttavat merkittävästi suomalaisten yritysten ja koko maamme kilpailukykyyn. Elinkeinoelämän keskeinen tavoite onkin saada logistiikkakustannukset laskemaan ja asetelma kilpailijamaihin verrattuna paranemaan. Tavoitteeseen pääsemiseksi myös kuljetusalan on omalta osaltaan etsittävä uusia mahdollisuuksia ja entistä edullisempia ratkaisuja. Viime vuosikymmenten aikana kuljetuskustannukset ovat suhteellisesti olleet laskusuunnassa samalla kun kuljetusaikataulut ovat myös merkittävästi nopeutuneet. On tehtävä töitä, että tämä kehitys ei pysähdy. Logistiikan kehittämiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja, mutta myös korkeatasoista liikenteen ja logistiikan tutkimusta. Tässä lehdessä esitellään tuore tutkimus niin sanotusta Puolan putkesta. Hankkeessa selvitetään pohjoismaisten tavaravirtojen yhdistämistä konttijuniin Puolassa, josta ne sukkuloisivat Itä-Euroopan kautta Wieniin ja mahdollisesti siitä eteenpäin. Ajatus on mielenkiintoinen, mutta ei aivan uusi. Jo 80-luvulla Suomesta lähteneitä trailereita lastattiin Puolassa junaan ja kuljetettiin Wieniin. Jostain syystä se loppui melko nopeasti. Itä-Euroopan yhteenlaskettu osuus Suomen viennistä on suhteellisen pieni, viiden prosentin luokkaa. Tarvitaan siis merkittävää kasvua, yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken ja tietenkin teollisuuden ja kaupan mukanaoloa, että hanke onnistuisi. Elinkeinoelämä tarvitsee kaikkia kuljetusmuotoja, ja niitä tulee kehittää tasapuolisesti ja markkinaehtoisesti. Tähän asti tavaran siirtämistä kiskoille ei ole pystytty tekemään riittävän kilpailukykyisesti. Voi vain kysyä, miksi rautatiekuljetusten osuus EU:n alueella on viimeisten vuosikymmenten aikana puolittunut ja on tällä hetkellä selvästi alle 10 prosenttia. Tämä kehitys on saatava kääntymään. Liikenteen osuus on 30 prosenttia energiankulutuksesta ja 70 prosenttia öljynkulutuksesta. Paljon fossiilisia polttoaineita käyttävä liikenne on jossain vaiheessa pakotettu etsimään vaihtoehtoja, joko uusia polttoaineita tai sitten vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja. Suomalaisten yritysten logistiikkakustannukset ovat 26 miljardia euroa vuodessa ja 13 prosenttia liikevaihdosta. Nämä ovat kansainvälisessä vertailussa korkeita lukuja. Hälyttävää kilpailukykymme kannalta on, että logistiikan kustannukset ovat olleet Suomessa tasaisessa kasvussa. Eniten ovat kasvaneet logistiikan hallintoon liittyvät kulut ja varastoon sitoutuneen pääoman kustannukset. Voi vain ihmetellä, miksi näin on käynyt, etenkin kun kuljetuskustannukset ovat laskeneet tasaisesti viimeisen 15 vuoden ajan ja nykyisin ne muodostavat vain 4 prosenttiyksikköä logistiikan kokonaiskustannuksista, loppu on jotain muuta. Sen tämä ainakin opettaa meille, että logistiikan tulisi olla paljon muutakin kuin vain kuljetuskustannusten minimointia. Tässä lehdessä Pääkirjoitus 2 Itä-Euroopan kuljetukset kasvavat voimakkaasti 3 Itä-Euroopan tavaravirrat kannattaisi siirtää raiteille 4 Suomen etäisyys markkinoista haittaa kilpailukykyä 6 Romania ja Bulgaria kiinnostavat suomalaisyrityksiä 7 DSV Tšekin johtaja uskoo kasvun hidastuvan 8 DSV Slovakia luottaa verkoston voimaan 12 Parasta pohjoismaisesta puusta 14 Leaf hakee tehokkuutta logistiikan ulkoistamisella 16 Hannu Tapio trimmaa DSV Solutionsia 18 DSV-yhtiöiden asiakaslehti 1/2007 PÄÄTOIMITTAJA Hannu Kaila Toimituspäällikkö Ralf Ahlskog TOIMITUSNEUVOSTO Hannu Kaila, Markku Kiesi, Markku Wasenius, Jurkka Mäkelä, Kim Ceder, Tarja Witikka, Ralf Ahlskog Toteutus Markkinointiviestintä Ralf Ahlskog toimittajat Ralf Ahlskog, Kari Eloranta, Mika Mäkinen valokuvaajat Antero Aaltonen, Adolfo Vera, Kari Kuukka ulkoasu Ari Nyman Painos Painotalo Miktor Oy, DSV Road Oy Tulkintie Vantaa puh DSV Air & Sea Oy Ansatie Vantaa puh DSV Solutions Oy Ansatie Vantaa puh DSV Domestic Oy Tulkintie Vantaa puh Uudenmaan Pikakuljetus Oy Tulkintie Vantaa puh Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti

3 Teema sivut 3 13 Itä-Euroopan kuljetukset kasvavat voimakkaasti Itä-Euroopan ostovoima kasvaa ja siellä tuotetaan entistä enemmän tuotteita myös Suomen markkinoille. Suomalaisyrityksetkin ovat investoineet viime vuosina Itä-Eurooppaan voimakkaasti. Kehitys näkyy kuljetusten nopeana lisääntymisenä. DSV:n Itä-Euroopan kuljetuksissa näkyy sama tuotekirjo kuin koko Suomen itäviennissä: tavaraa kulkee metsäteollisuuden tuotteista metalliteollisuuteen. Paljon viedään myös puolivalmisteita. Kysyntä Itä-Euroopassa on ollut jo pitkään voimakkaassa kasvussa, mutta tuonti kasvaa vieläkin nopeammin. Keskeisten Itä-Euroopan maiden tuotantokapasiteetti kasvaa niin voimakkaasti, että kuljetuskapasiteetista on jo pulaa. Tällainen positiivinen ongelma on esimerkiksi Tšekeissä, liikennejohtaja Hannu Lakso DSV:ltä valottaa. Suomen ja Itä-Euroopan välisissä kuljetuksissa käytetään pääsääntöisesti kahta lauttareittiä: Helsingistä Tallinnaan ja Helsingistä Gnydiaan Puolaan. Kun DSV:n Itä-Euroopan osasto aloitti toimintansa, lauttaylityksiä oli vuodessa yhteensä muutama tuhat. Nyt niitä on jo moninkertainen määrä. Ylitykset painottuvat toistaiseksi voimakkaasti Tallinnaan. Vain joka viides ylitys tehdään Puolan kautta. Itä-Euroopan liikennevolyymit lähenevät kovaa vauhtia Traveműnden kautta ajettavia Keski-Euroopan liikenteen volyymeja, jotka nekin ovat kasvaneet viidessä vuodessa yli kymmenen prosentin vuosivauhtia. DSV:n kasvun kivijalkana ovat nyt oma jakelujärjestelmä eli omat terminaalit ja asiakaspalvelukonttorit jokaisessa Itä-Euroopan maassa. Tällä varmistetaan laatu ja vakaus kaikissa toiminnoissa. Oma järjestelmä on melkoinen kilpailuvaltti kehittyvillä Itä-Euroopan markkinoilla. Itä-Euroopan tiet ovat Puolaa lukuun ottamatta kohtuullisessa kunnossa. Maatuntemusta myös Suomessa DSV:n Itä-Euroopan osasto on toiminut vasta joitakin vuosia ja se vahvistui merkittävästi viime vuonna Frans Maasin fuusioiduttua DFDS Transportiin. Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti 3

4 Teema sivut 3 13 Kansainvälinen tutkimusryhmä ehdottaa: Itä-Euroopan tavaravirrat kannattaisi siirtää raiteille Kansainvälinen tutkimusyhteisö, jonka Suomen edustaja on VTT, on tutkinut miten kuljetukset Pohjoismaista Itä-Eurooppaan voitaisiin jatkossa hoitaa kustannustehokkaammin. Ratkaisuksi ehdotetaan ns. Puolan putkea eli kuljetusten siirtämistä raiteille Puolasta alkaen. Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, maamme kaupankäynti EUalueelle lisääntyi huomattavasti. Sama ilmiö on nyt odotettavissa Itä-Euroopassa. Mitä kauempana sijaitset näistä kasvavista markkinoista, sen vaikeampaa on päästä kilpailuun mukaan. Pohjoismaiset tuotteet eivät pitkällä tähtäimellä pärjää kilpailussa, jos rahdin osuus tuotteen hinnasta nousee liian suureksi. Tarvitaan uusia ratkaisuja ja sen vuoksi Suomi, Ruotsi ja Norja ovat yhdessä Itä-Euroopan maiden kanssa ryhtyneet selvittämään tulevaisuuden logistiikkaa. Tutkimukselle ovat antaneet lisäpontta ruuhkien kasvu, polttoainekustannusten nousu ja ympäristökysymysten korostuminen. Konseptin perusajatus on, että yksi osa pitkästä kuljetusketjusta hoidetaan tarkkaan aikataulutetulla junalla, esimerkiksi Puolan Stettinistä Wieniin. Kuljetusketjun molemmat päät hoidetaan tällöin esimerkiksi kumipyöräkuljetuksin. Asiakkaan näkökulmasta olennaisia muutoksia ei välttämättä ole, varsinkaan jos asiakkaalle on sama, lastataanko ja puretaanko tavarat trailerin sijasta konttiin, tutkimusryhmään kuuluva erikoistutkija Jarkko Lehtinen VTT:stä kertoo. Pohjoismaiden tavaravirtoja kaavaillaan yhdistettäväksi joko Stettinissä, Gdanskissa tai Gnydiassa. Muiden Pohjoismaiden kannalta Stettinin maantieteellinen sijainti Puolan luoteisreunassa olisi ihanteellisin vaihtoehto, Suomen kannalta paras olisi Gnydia. Satamasta eteenpäin reitti on Poznan, Ostrava ja Wien. Sieltä osa vaunuista voisi jatkaa tarvittaessa esimerkiksi Budapestiin, Bukarestiin, Veronaan ja Ateenaan. Tavarat kontteihin Vaikka junaan voi lastata perävaunujakin, on tutkimuksessa selvitetty ensisijaisesti rahdin kuljettamista konteissa. Syynä ovat kustannukset ja laatutaso. Rautatiekuljetuksen edellytyksenä on kustannusten ja palvelun laadun välinen suhde, koska kuljetusmuotona rautatiekuljetus ei ole yhtä joustava kuin kumipyöräkuljetus. Suomessa ajatellaan herkästi, että junakuljetus ei kannata sen vuoksi, että kontin käsittely maksaa hirveästi. Saksassa kontti-auto-junayhdistelmissä kontin yksi nosto junasta auton päälle maksaa vajaat 20 euroa. Näin ollen kuljetuksissa pitäisi pystyä säästämään kontin nosto- ja käsittelykustannukset. Jos junien kiinteät kustannukset saadaan sopivalle tasolle, se voi johtaa muutokseen. Tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä pidän kuitenkin palvelun laatutason nostamista oikealle tasolle, Jarkko Lehtinen perustelee. Lehtisen mukaan suotuisten olosuhteiden vallitessa voitaisiin pohjoismaisilla volyymeillä päästä junaan viikossa. Junassa olisi vaunuja tällöin noin 40. Realistisena määränä pidetään noin 7 14 junaa viikossa, jos hinta, kuljetusaika sekä palvelun laatu saadaan kohdalleen. Vientivolyymeissa ei pitäisi olla ongelmia, kriittisempää on saada juniin myös tuontitavaraa. Itä-Euroopan kuljetukset kasvavat voimakkaasti... Erityisosaamisemme näkyy henkilökunnassa. Meillä on töissä logistiikan ammattilaisia useasta Itä-Euroopan maasta. He osaavat kielen, tuntevat paikalliset olot ja kulttuurin. Se on tärkeää erityisesti ulkomaalaisten kuljettajien ohjeistamisessa. Sellaista Itä-Euroopan maata ei ole, jonka kieltä ei joku meillä osaisi. Tavoitteenamme Suomessa on jatkossa rekrytoida tälle osastolle entistä enemmän maahanmuuttajia, Lakso selvittää. Kuljetukset ovat idän liikenteessä viennin ja tuonnin suhteen melko hyvin tasapainossa. Se on Lakson mukaan jopa paremmassa jamassa kuin perinteinen Keski-Euroopan liikenne. Itä-Euroopan liikenteen suurimpia ulkopuolisia haasteita DSV:n näkökulmasta ovat kilpailijakentän hajanaisuus ja pienet liikennöitsijät. Nämä sotkevat markkinoita tekemällä esimerkiksi yksittäisiä tuontikeikkoja Suomeen, jonka jälkeen ne tarjoavat paluukapasiteettia alle torihintojen. Se aiheuttaa laajempiakin hintaheilahteluita. Tiet ovat Itä-Euroopassa kohtuullisen hyvässä kunnossa. Suurimmat haasteet ovat Puolassa. Liikenteen kasvaessa ruuhkat tietenkin lisääntyvät. Pahimpia pullonkauloja ovat Varsova ja Praha. Pääasiassa liikennevirrat kulkevat jokaiseen Itä-Euroopan maahan suoraan täys- tai osakuormana. Hyvin harvoin autot jatkavat saman kuorman kanssa toiseen maahan. Itävallassa lähellä Salzburgia on edelleen toiminnassa Frans Maasin perustama Itä-Euroopan keskuspiste, josta kappaletavaraa jaellaan kaikkiin Itä-Euroopan maihin, muun muassa Balkanille. Tätä reittiä on mahdollisuus käyttää suorien kuljetusten vaihtoehtona. 4 Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti

5 Tärkein yksittäinen tekijä on palvelun laatutason nostaminen oikealle tasolle. Jarkko Lehtinen, VTT Puola Puola on Suomen DSV Roadin Itä-Euroopan suurin markkina-alue ja sen liikennemäärät ovat edelleen kovassa kasvussa. Ulkomaan terminaalit sijaitsevat Varsovassa, Gdyniassa ja Poznassa. Isolla maalla on myös laaja jakelualue ja sen tieverkossa on vielä paljon kehitettävää. Tutkimuksen keskeisiä kohteita ovat erilaiset bisnesmallit, joita tässä vaiheessa kehitellään. Mukaan tarvitaan myös yrityksiä, jotka ennakkoluulottomasti lähtevät kehittämään konseptia. Me tutkijat kerromme tällaisille yrityksille mielellämme tutkimuksen tuloksista, havaitsemistamme mahdollisuuksista, riskeistä sekä vaihtoehdoista, Lehtinen sanoo. Varastoja tarpeiden mukaan Puolan putkessa välivarastoinnin tarve ei ole riippuvainen kuljetusreitistä vaan asiakkaiden tarpeista. Joissakin malleissa tavarat lastataan konttiin jo tehtaalla ja tavara kulkee ilman välivarastointia määränpäähän saakka. On tietysti mahdollista rakentaa myös välivarastoja. Tulevaisuus riippuu logistiikkayhtiöiden, tavarantuottajien ja -ostajien välisistä keskusteluista sekä niiden pohjalta etenevästä kehityksestä. Hankkeen toteutuminen kestää varmasti vuosia, mutta henki on tällä hetkellä sellainen, että rautatiekuljetusten aallonpohja on päättynyt. Joissakin arvioissa junakuljetusten on arvioitu kasvavan Euroopan pohjois-eteläsuunnassa nyt noin 15 prosenttia ja itä-länsisuunnassa jopa 30 prosenttia, Lehtinen summaa. Asukasluku: yli 38 miljoonaa BKT: miljardia euroa Pääteollisuustuotteita: elintarvikkeet, metallit, koneet, laitteet, autot ja kemikaalit Suomen vienti: 1,032 miljardia ja tuonti 599,98 miljoonaa euroa vuonna 2005 Suomalaisten suorat sijoitukset: 454 miljoonaa euroa vuonna km Varsova Lentokoneellakin pääsee DSV Air & Sea tarkastelee mielenkiinnolla kehittyviä Itä-Euroopan markkinoita. Unkarin, Tšekin ja Suomen välillä on ollut säännöllistä lentorahtiliikennettä jo pidempään, sillä molemmissa maissa toimii myös lukuisia suomalaisyrityksiä. Itä-Eurooppa on meille kiinnostava markkina-alue ja yhteydet sinne ovat valmiina. Järjestelmämme pystyy tuottamaan näissä maissa kaikki tarvittavat palvelut, Suomen DSV Air & Sean toimitusjohtaja Kim Ceder sanoo. Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti

6 Teema sivut 3 13 Mielipide Suomen etäisyys markkinoista haittaa kilpailukykyä Jarkko Lehtinen Erikoistutkija VTT Suomi joutuu tekemään valtavasti työtä saadakseen tulevaisuudessa tuotteensa myydyksi kilpailluilla Euroopan markkinoilla. Keskeisessä roolissa on silloin logistiikka ja sen kustannukset. Suomalaisten logistiikkayritysten panosta ja halua toimintojen kehittämiseksi tarvitaan, jotta Suomen kilpailukykyä voidaan pitää yllä. En usko suomalaisten standardituotteiden hinnan kestävän sitä, että ne jatkossakin kulkevat rekkakuljetuksina Eurooppaan Baltian kautta. Meidän elinehtomme on kehittää ratkaisu, joka kompensoi Suomen etäisyyden. Tuskinpa kuljetusliikkeet tai logistiikkatalot ovat rakastuneet johonkin tiettyyn kuljetusmuotoon. Vaihtoehtoja pohditaan nytkin ja se, mikä parhaiten kannattaa ja tyydyttää asiakkaiden tarpeet, valitaan ratkaisuksi. Rautatiekuljetusten liberalisoituminen tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia. Jos asiakkaat olisivat valmiita siirtämään Suomesta, Ruotsista ja Norjasta tulevat tavaravirrat junaan Puolassa, saataisiin Itä-Eurooppaan suuntautuviin rahtikuljetuksiin maksimissaan jopa 90 junaa viikossa. Konttivaunuja olisi junissa keskimäärin 40. Paluuliikenteeseen saataisiin junia arviolta puolet vähemmän. Italia ja Itävalta ovat hankkeelle tärkeitä maita. Niiden laskennallinen osuus kuljetuksista on tällä hetkellä lähes puolet. Rautateiden konttikuljetuksiin pääsisivät pienetkin operaattorit helposti mukaan. Se lisäisi konttien käyttöä ja alentaisi kiinteitä kustannuksia. Konttiajattelu saattaa rantautua myös lähikuljetuksiin. Ei tarvita kovin suuria muutoksia, jotta nykyinen kuljetusmuotojen tasapaino muuttuu. Yhdysvalloissa kuljetukset vapautuivat kilpailulle 1980-luvulla, minkä jälkeen kehitys siellä on ollut melkoinen. Toteutuessaan Puolan käytävän sukkulajuna muuttaisi liikennevirtoja melkoisesti. Ratahan on jo olemassa, mutta sitä pitää kunnostaa. Jos joku logistiikkapalveluyritys alkaisi kehittää tällaista ratkaisumallia, todennäköisyys sen toteutumiselle kasvaisi. Jos kukaan ei tee mitään, uskoisin Itä-Euroopan maiden itse alkavan rakentaa reittiä hyvin hitaasti. Sekin edellyttäisi kuitenkin, että he ovat vakuuttuneita hankkeen kannattavuudesta. Tutkimuksessa on kehitelty erilaisia bisnesmalleja, joista ääripäässä on rautatieyhtiön monopoli, jossa se myy palvelujaan suoraan tuotantoyhtiöille. Toisessa ääripäässä logistiikkayhtiöt toimivat koordinaattoreina ja rautatieyhtiöllä on pienempi rooli koko ketjussa. Tähän väliin mahtuu sitten lukuisia muita vaihtoehtoja. On hyvin mahdollista, että kaikkia malleja tullaan joskus soveltamaan yhtä aikaa. Elinehtomme on kehittää ratkaisu, joka kompensoi Suomen etäisyyden. 6 Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti

7 Romania ja Bulgaria kiinnostavat suomalaisyrityksiä Suomalaisyritykset aikovat lisätä kaupankäyntiään tuoreiden EU-maiden, Bulgarian ja Romanian kanssa. Maat kiinnostavat suomalaisia myös investointikohteina. Joka neljäs Keskuskauppakamarin kyselytutkimukseen osallistunut yritys aikoo investoida Romaniaan tai Bulgariaan tänä vuonna. Haastatelluista 263 suomalaisyrityksestä kolmannes ilmoitti myönteisenä havaintonaan, että Bulgarian markkinat ovat kasvaneet, maa on kansainvälistynyt ja sen kauppatavat ovat muuttuneet entistä eurooppalaisemmiksi. Joka neljäs vastaaja antoi saman arvion Romaniasta, vaikka suomalaisia häiritseekin maan byrokratia, kehno taloudellinen tilanne ja matala elintaso. Tutkimuksen mukaan Bulgariassa suomalaisyrityksille ongelmia aiheuttavat erityisesti rahoituksen järjestäminen ja byrokratia. Myös pitkät etäisyydet ja logistiset ongelmat nousivat esiin. Tilanne helpottuu jonkin verran ainakin lentorahdeissa, kun Finnair aloittaa huhtikuussa suorat reittilennot Bukarestiin neljästi viikossa. Romaniassa ja Bulgariassa panostetaan voimakkaasti myös satamien kehittämiseen. Keskuskauppakamarin kyselytutkimuksessa olivat mukana Romania, Bulgaria, Unkari, Ukraina ja Turkki. Unkari on selvityksessä mukana olleista maista tärkein markkina-alue suomalaisyrityksille. Turkki nousee nopeasti länsiyritysten investointikohteena. Vastaajista peräti 80 prosenttia uskoo, että Turkin merkitys niiden liiketoiminnassa kasvaa lähitulevaisuudessa. Selvityksessä mukana olleen Ukrainan kanssa suomalaisilla on yhteistyöperinteitä. Vastaajat odottavatkin markkinoiden merkityksen liiketoiminnassa kasvavan vaikeuksista huolimatta eniten Ukrainassa. Jos suomalaiset haluavat vakiinnuttaa asemansa Itä-Euroopan markkinoilla, kannattaa liikkeelle lähteä nyt, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kari Jalas kehottaa. Romania Asukasluku: 21,6 miljoonaa BKT: 86,4 miljardia euroa Teitä: km Kansainvälisiä lentokenttiä: 6 Tärkeimmät teollisuustuotteet: vaatteet, tekstiilit ja metallit km Bukarest Unkari DSV:n liikenne painottuu voimakkaasti suomalaisten vientikuljetuksiin. Unkarin DSV sanoo Skandinavian ja Suomen olevan tänä vuonna kehityskohteiden tärkeyslistalla ensimmäisenä. Tavoitteena on km Budapest saavuttaa markkinajohtajan asema Skandinavian liikenteessä. Terminaali sijaitsee Budapestissä. Asukasluku: yli 10 miljoonaa BKT: 88,80 miljardia euroa Pääteollisuustuotteita: elektroniikka, ajoneuvot, elintarvikkeet ja tuontituotteita raaka-aineet, elintarvikkeet, koneet ja laitteet Suomen vienti: 345,1 miljoonaa euroa vuonna 2005 Suomen tuonti: 747,5 miljoonaa euroa vuonna 2005 Suomalaisten suorat sijoitukset: 150 miljoonaa euroa. Bulgaria Asukasluku: 7,7 miljoonaa BKT: 25 miljardia euroa Teitä: km Kansainvälisiä lentokenttiä: 3 Tärkeimmät vientituotteet: vaatteet, jalkineet, metallituotteet, huonekalut, viinit ja ruusuöljy. Sofia km Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti 7

8 Teema sivut 3 13 DSV Tšekin johtaja uskoo kasvun hidastuvan DSV Tšekin kasvuvauhti on konsernin kovimpia. Suomen DSV:lle maan painoarvo on noussut nopeasti ja liikennevolyymit maahan lähentelevät jo Puolan tasoa. Petr Chocholatyn luotsaamaa DSV Tšekin kasvua vauhdittavat suomalaisten ja ulkomaisten yritysten lisääntyneet investoinnit Tšekkeihin. Chocholaty kuitenkin uskoo talouskasvun vauhdin jo taittuvan. Tšekeissä DSV:llä on vain kaksi yhtiötä: DSV Road ja DSV Air & Sea. DSV Roadin alaisuudessa toimivat myös logistiikkapalvelut varastoineen. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 49 miljoonaan euroa, josta Air & Sean osuus oli 19 miljoonaa. Työntekijöitä DSV Roadissa on 125 ja Air & Sealla 16. Air & Sean erityisvahvuutena ovat projektikuljetukset. DFDS Transportin ja Frans Maasin fuusion seurauksena Tšekin DSV nousi maansa viiden suurimman logistiikkayhtiön joukkoon. Kun maan bruttokansantuote on kasvanut viime vuosina yli 6 prosenttia, on DSV:n liikevaihto kasvanut vieläkin enemmän. Yhtiö on vahva kaikkialle Eurooppaan suuntautuvissa kuljetuksissa. En usko kasvun jatkuvan enää yhtä voimakkaana. Korunan kurssi on liian vahva ja se aiheuttaa vaikeuksia vientiteollisuudellemme. Meidän pitäisi liittyä Euroopan rahaliittoon vuonna 2012, mutta vielä emme täytä vaadittavia kriteereitä. Maan bruttokansantuotteen kasvu tulee hidastumaan ja niin käy myös meidän liiketoimintamme kasvulle, Tšekin DSV Roadin toimitusjohtaja Petr Chocholaty muistuttaa. 8 Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti Asiaa logistiikasta Asiaa logistiikasta

9 DSV Tšekin voi sanoa erikoistuneen Pohjoismaiden liikenteeseen. Skandinavian osuus on sen liikevaihdoista 28 prosenttia ja Suomen osuus 6 prosenttia, kun koko Tšekin ulkomaankaupasta Pohjoismaiden osuus on vain pari prosenttia. DSV onkin pohjoisen liikennöinnin markkinajohtaja Tšekeissä. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat meille erinomaisia kauppamaita, koska meidän näkökulmastamme katsoen ne ovat saaria. Tavaroiden kuljettamiseen tarvitaan myös laivoja kumipyöräkuljetusten jatkeeksi. Olemme iso yhtiö ja meillä on isot volyymit, joten meille on siitä etua varustamoiden kanssa käytävissä hintaneuvotteluissa. Monet pienemmät yhtiöt eivät edes saa laivapaikkoja, Chocholaty toteaa. Autoteollisuus kasvun kulmakivenä Tšekeistä tuli EU:n jäsenyyden myötä yksi Euroopan suurimmista autonvalmistajamaista ja boomi jatkuu edelleen. Skodan lisäksi maassa valmistetaan Volkswagenia, Toyotaa, Peugeotia ja Citroenia. Uusin investoija on Hyundai, joka rakentaa tehdasta Ostravaan. Kasvavan autoteollisuuden ympärille on kerääntynyt iso joukko alihankkijoita, jotka myös tarjoavat logistiikkayhtiöille uusia mahdollisuuksia. DSV:n strategiana onkin erikoistua erityisesti autoteollisuuden ja sen alihankkijoiden palvelemiseen. Suomalaisyrityksetkin ovat löytäneet Tšekin, viimeisimpiä etabloitujia on Nokian Renkaat. Huonojakin esimerkkejä suomalaisilla on, kun Myllykoski vetäytyi byrokratian tuomien yllätysten vuoksi tehdashankkeestaan. Tšekin tilastokeskuksen mukaan viimeksi kuluneen 12 vuoden aikana Tšekkeihin on investoinut 25 pohjoismaalaista yritystä, yhteensä miljoonaa euroa. Samaan aikaan muista maista Tšekkeihin on investoinut 746 yritystä yhteensä miljoonaa euroa. Investoinnit ovat merkinneet luonnollisesti valtavaa tavaravirtojen kasvua maahan ja maasta ulos. DSV Tšekin terminaalit sijaitsevat Prahassa ja Ostravassa. Tavarat on nopeasti jaeltu, sillä etäisyydet ovat lyhyitä. Idästä länteen matkaa kertyy vain reilut 400 kilometriä. DSV:n tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu hubin rakentaminen Praha on yksi Euroopan vauraimmista talousalueista. Se heijastuu myös DSV Tšekin toimitusjohtajan Petr Chocholatyn kasvoilta, sillä kasvu on ollut kovaa myös kuljetusmarkkinoilla. Prahan liepeillä sijaitsevan Rudnan terminaalin viereen valmistuu syksyllä neliön uudisrakennus. Tšekki Asukasluku: 10,235 miljoonaa Suurimmat kaupungit: Praha 1,17 miljoonaa as., Brno as., Ostrava as. ja Plzen as. Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 98,41 miljardia euroa vuonna 2005 (73 % EU:n keskiarvosta ja Itä-Euroopan toiseksi korkein Slovenian jälkeen) Tärkeimmät vientituotteet: Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, valmistetut tavarat (mm. metallit ja metallituotteet), erinäiset valmiit tavarat Tärkeimmät tuontituotteet: Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, valmistetut tavarat, kemialliset aineet, raaka- ja polttoaineet Suurimmat kauppakumppanit: Saksa, Slovakia, Itävalta, Venäjä, Puola Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 220,7 miljoonaa ja tuonti 368,0 miljoonaa euroa vuonna Suomen kauppatase oli 147,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Praha km Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti

10 Teema sivut 3 13 Prahan vanhankaupungin raatihuoneen astronominen kello on seurannut ajan kulkua jo vuodesta Nyt tšekkiläisille on maailma avoinna, mutta kellon tekijälle kävi huonommin. Hänen silmänsä puhkaistiin, jottei yhtä hienoa kelloa koskaan valmistuisi toisaalle. Brnohon, jolloin voitaisiin järjestää sukkulaliikenne Prahan ja Brnon välille. Pulaa kapasiteetista Tšekin nopealla talouskasvulla on myös haittapuolensa. Varastotiloista ja kuljetuskapasiteetista on pulaa. Pulaa on myös logistiikan osaajista, joita headhunterit houkuttelevat uusiin haasteisiin kaikista toimipaikoista kiusaksi asti. Tällä hetkellä DSV:llä on varastotilaa Prahan lähellä Rudnassa sekä Kolinissa, Ostravassa ja Brnossa yhteensä vajaa neliötä. Ensi syksynä Rudnaan valmistuu uutta terminaali- ja varastotilaa neliötä. Tavoitteenamme on perustaa oma yhtiö varastopalveluille eli DSV Solutions. Se edellyttää kuitenkin liikevaihtomme kasvamista. Kasvamme hyvää vauhtia orgaanisesti, mutta etsimme myös sopivaa logistiikkayhtiötä ostettavaksi. Monet pienistä toimijoista ovat kansainvälisiä yhtiöitä, joita emme voi ostaa. Etsimme lähinnä tśekkiläistä yritystä, jolla on tšekkiläisiä asiakkaita, toimitusjohtaja Petr Chocholaty sanoo. DSV:n painoarvo nousee DSV:n painoarvo on noussut myös Tšekeissä, jossa panostetaan brandin tunnetuksi tekemiseen. Kansainväliset yritykset ovat yhä kiinnostuneempia DSV:n palveluista myös siksi, että sillä on valmis maailmanlaajuinen järjestelmä. Olen erittäin iloinen Tšekin kehityksestä. Liikennevirrat ovat kasvaneet mukavasti ja tšekkien kanssa on helppoa asioida. Varmaan jo Neuvostoliiton valta-aika opetti heitä luovimaan vaikeissakin tilanteissa. Jos syntyy ongelma, he ratkaisevat sen nopeasti, Itä-Euroopan liikennejohtaja Hannu Lakso kiteyttää. Petr Chocholaty näkee tulevaisuuden valoisana ja Suomen kiinnostavana kauppakumppanina. Hänellä on myös lyömätön bisnesidea. Hän haluaisi hoitaa Joulupukin kuljetukset Korvatunturilta yhdessä yössä kaikkialle maailmaan. Tšekillä on perinteitä vauraudesta Tšekkoslovakian tasavalta perustettiin vuonna Ennen toista maailmansotaa se oli maailman rikkaimpien joukossa ja sen teollisuus Euroopan kehittyneimpiä. Vuonna 1968 Varsovan liiton joukot hyökkäsivät maahan ja Tšekkoslovakiasta tehtiin liittovaltio. Vuoden 1991 alusta alettiin toimeenpanna radikaaleja talousuudistuksia, muun muassa tuotantovälineet yksityistettiin Tšekin ja Slovakian tasavallat erosivat toisistaan ja itsenäistyivät. Tšekistä tuli OECD:n jäsen vuonna 1995 ja NATO:n jäsen vuonna Euroopan unioniin valtio liittyi Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti

11 Tšekkeihin tietullit Ulkomaalaiset investoivat Tšekkeihin voimakkaasti Tšekin maantieteellinen sijainti Euroopan suurien markkina-alueiden läheisyydessä on erittäin keskeinen. Työvoiman koulutustaso on Euroopan korkeimpia. Työvoiman keskimääräinen bruttopalkka on noin neljännes Suomen tasosta. Maan tietoliikenneinfrastruktuuri on erittäin kehittynyt, esimerkiksi matkapuhelinpenetraatio on Suomea korkeampi. Ulkomaiset investoinnit henkeä kohden ovat Keski-Euroopan kärkiluokkaa. Ulkomaista pääomaa sisältävien yritysten osuus on noin 70 prosenttia viennistä. Tšekin tasavaltaan tuli suoria sijoituksia 4,00 miljardin euron arvosta vuonna 2004 ja 8,84 miljardin euron arvosta vuonna Eniten maahan sijoittivat vuonna 2005 espanjalaiset, hollantilaiset ja saksalaiset. Ulkomaalaisten omistamat yritykset vastaavat yli puolesta Tšekin viennistä. Suomen pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Tšekin tasavallassa oli 68 miljoonaa euroa vuoden 2004 lopussa. Suomalaisten sijoitusten osuus on maahan tehdyistä kokonaissijoituksista kuitenkin vain vajaa prosentti. Maan tiestö on suhteellisen hyväkuntoinen verrattuna useisiin keskieurooppalaisiin naapurimaihin, mutta sen vuoksi myös erittäin ruuhkaisia. Balkanilta tuleva liikenne kulkee Brnon ja Prahan kautta Itävallan korkeiden tietullien ja naapurimaiden huonompien teiden vuoksi. Euroopan keskipisteessä sijaitseva ja pahoin ruuhkautunut Tšekki otti vuoden alussa kolmantena Euroopan maana käyttöön sähköisen tietullijärjestelmän. Tullimaksun alaisia teitä on nyt 970 km ja kesän aikana niiden yhteispituus kasvaa kilometriin. Uudistettu kilometripohjainen tietullijärjestelmä Myto Cz koskee kaikkia yli 12 tonnin kokonaispainon ylittäviä kuorma- ja linja-autoja. Tietullit maksetaan auton tuulilasiin kiinnitettävän Premid-laitteen välityksellä. Uusi järjestelmä laskuttaa tien käyttäjää ajettujen kilometrien mukaan. Se korvaa vanhan könttäsummaan perustuneen tarrakäytännön. Premid-laitteita valvotaan pääteiden valvonta-asemilla. Tullimaksujen on laskettu tuovan valtiolle tuloja lähes 400 miljoonaa euroa. Tullimaksullisten teiden luvattomasta käytöstä rapsahtaa muhkeat sakot. Tammikuun aikana järjestelmä rekisteröi Tšekin teillä yli kuorma-autoa yli 50 maasta. Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti 11

12 Slovakian DSV Air & Sean toimitusjohtaja Daniel Kubisiak (vas.) ja liikennejohtaja Hannu Lakso pohtivat keinoja yhteistyön syventämiseksi. Taustalla pystytetään uuteen terminaalirakennukseen DSV-kylttiä. DSV Slovakia luottaa verkoston voimaan Slovakia on ollut Frans Maasin vahvaa toimialuetta ja DFDS Transportin fuusion johdosta Slovakian DSV:ssä pidetään nyt myös Pohjoismaita merkittävänä uutena kasvualueena. Useat eurooppalaiset yritykset ovat viime vuosina siirtäneet tuotantoaan halvan työvoiman Slovakiaan sen liityttyä Euroopan unioniin vuonna Investoinnit ovat houkutelleet maahan myös alihankkijoita. Rekisteröityjä suomalais-slovakialaisia yhteisyrityksiä on nykyisin 13. Slovakian sijainti lähellä Keski-Euroopan markkinoita on saanut monet yritykset perustamaan maahan myös jakeluyhtiön. Slovakian kauppatase onkin tasapainottunut viime vuosina oleellisesti viennin kasvettua. Muutokset näkyvät myös DSV:ssä. Liikevaihtomme on yli kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja tuonti- ja vientikuljetukset ovat entistä paremmin tasapainossa. Olemme myös investoineet voimakkaasti uuteen pääterminaaliin ja varastoihin sekä laajentaneet palveluvalikoimaamme, Slovakian DSV:n liikennejohtaja Martin Hrnciar sanoo. Hrnciarin mukaan Pohjoismaista aktiivisimpia Slovakiassa ovat olleet ruotsalaiset ja nyt myös tanskalaiset. Ruotsiin ja Tanskaan kulkee säännöllinen linjaliikenne kahdesti viikossa ja Suomeen kerran viikossa. Täyskuormia voidaan kuljettaa milloin vain. DSV:n verkosto mahdollistaa kuljetukset käytännössä minne tahansa Euroopassa. Suomen DSV:n Itä-Euroopan liikennejohtaja Hannu Lakso uskoo Slovakian painoarvon väkisinkin kasvavan, kun maan vuosittainen talouskasvu on lähes 10 prosenttia. 12 Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti

13 Teema sivut 3 13 Säännöllistä liikennettä lähinnä Suomesta Slovakiaan on viikoittain, mutta kuljetettavaa olisi myös takaisinpäin. Se vaatii aktiivisempaa asiakashankintaa Slovakiassa. Slovakian maaorganisaatio on hyvin nuori ja nälkäinen, joten uskon heidän ottavan jatkossa suuremman roolin yhteistyön syventämisessä paikallisiin asiakkaisiin, Lakso ennustaa. Kasvua varastopalveluista DSV Slovakian pääkonttori sijaitsee Senecissä, noin 25 kilometriä Bratislavasta itään. Sinne valmistui vuonna 2005 uusi neliön terminaali ja varasto, jossa on myös huippumoderni neliön tila vaarallisille aineille. Ensi syksynä viereen valmistuu uusi yli neliömetrin varasto. Varastomme on tällä hetkellä täysi ja tarvitsemme kipeästi uuttaa tilaa. Merkittävän osan varastopalveluistamme työllistää ranskalainen ajoneuvojen valmistaja PSA. Olemme rakentaneet heitä varten kokoonpanolinjoja, joissa asennamme muun muassa ikkunoita autojen oviin ja kuljetamme ne sitten valmiina autotehtaalle, Martin Hrnciar kertoo. DSV:n haarakonttorit sijaitsevat Bratislavassa ja Slovakian itäreunassa Kosicessa, jossa on myös terminaali. Senecin ja Kosicen välillä DSV:llä on säännöllinen linjaliikenne. Työntekijöitä Slovakian DSV:ssä on 71. Slovakian Air & Sea tähtää korkealle Slovakian Air & Sea on toiminut vasta vuoden. Bisnes lähti lentoon, kun Frans Maas fuusioitiin DFDS Transportiin, joka toi yhtiöön muutaman avainasiakkaan Tanskasta ja Slovakiasta. Slovakiassa lentorahdin suurimmat volyymit lennetään Yhdysvaltoihin ja rahtimäärät ovat tasapainossa myös takaisinpäin. Muita merkittäviä kohteita ovat Aasia, Lähi-itä ja Englanti. Merirahdit kulkevat pääasiassa Bremerhavenin ja Slovakiassa on lentokenttäpula Hampurin kautta, mutta operoinnin tekee helpoksi se, että DSV:n organisaatio voi yhdistellä merirahtia eri kuljetusmuotoihin ja toimittaa sen mihin tahansa satamaan, Slovakian Air & Sean toimitusjohtaja Daniel Kubisiak sanoo. Slovakia on tiivistänyt yhteistyötään DSV-ketjun myyntiorganisaation kanssa, koska uudet kansainväliset asiakkuudet eivät hoidu enää kotikonstein. Slovakian lentorahtitoiminnassa eletään hankalia aikoja. Pääkaupunki Bratislavan kenttää ei voida tällä hetkellä käyttää rahtiterminaalina, joten tavara kulkee pääsääntöisesti Prahan kautta. Bratislavan lentokentällä ei ole rahtiliikennettä. Noin 50 kilometrin päässä sijaitseva Wienin kenttä haluaisi ostaa Bratislavan kentän rahtiliikenneterminaaliksi, mutta Slovakian hallitus ei ole halukas myymään. Kukaan ei tunnu tällä hetkellä tietävän, mitä tulee tapahtumaan. Tilanteen selkiytymistä odotellessa Slovakian DSV Air & Sea kuljettaa rahdit Prahan kautta. Slovakian kaikista kolkista tavara saadaan Prahan Keskitymme nykyisin vain suuriin asiakkaisiin, jotka hyötyvät DSV:n globaaleista järjestelmistä. Kilpailu on kiristynyt viime vuosina, mutta suurena ja vahvana yrityksenä meillä on tarjota entistä monipuolisempia palveluratkaisuja. Samalla haluamme taata hyvän palvelutason, jonka vuoksi emme ole enää kaikkein halvin vaihtoehto. Hyvä palvelu on jo tuonut meille asiakkaita kilpailijoilta, Kubisiak sanoo. kentälle vuorokaudessa. Slovakialaiset vievät jonkin verran lentorahtia myös Wienin kautta, useimmiten ulkopuolisten agenttien välittämänä, koska Itävallan DSV on tehnyt Wienin kentälle yksinoikeussopimuksen yhden lentoyhtiön kanssa. Slovakia Asukasluku: 5,4 miljoonaa Pääkaupunki: Bratislava Suurimmat kaupungit: Bratislava as., Kosice , Presov , Zilina ja Nitra Bruttokansantuote 2005: 38,11 miljardia euroa Tärkeimmät teollisuustuotteet: metallit ja metallituotteet, elintarvikkeet, kuljetusvälineet, kemialliset aineet ja tuotteet sekä hiili ja öljytuotteet Tärkeimmät tuontituotteet: koneet ja laitteet, puolivalmisteet, polttoaineet Suurimmat kauppakumppanit: Saksa, Tšekin tasavalta, Itävalta, Puola, Venäjä, Italia Bratislava km Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti 13

14 Asiakkaalta Leaf hakee tehokkuutta logistiikan ulkoistamisella Leaf Suomi Oy:n maailma muuttui Turun makeistehtaan lopettamispäätöksen jälkeen. Logistiikan merkitys sai aivan uudet mittasuhteet. Makeisia tuodaan Suomeen nyt yhdeksästä eri tehtaasta Euroopasta. Leafin Turun ja Englannin tehtaiden tuotannot on siirretty Manner-Eurooppaan. Merkittävä osan valmistuksesta sai uusi Slovakian tuotantolaitos. Slovakian tehtaan kapasiteetti on valtava, sillä aiemmin Turun ja Englannin valmistamien makeisten osuus on sen tuotannosta vain 20 prosenttia. Leaf valmistaa makeisia nyt Slovakian lisäksi Ruotsin, Tanskan, Hollannin, Ranskan, Ukrainan, Italian, Venäjän ja Tšekin tehtailla. Kaikki Suomeen tulevat kuljetukset päätyvät aluksi DSV Solutionsin Vantaan logistiikkakeskukseen, josta ne jatkavat kiertoaan keskusliikkeiden välivarastoihin tai suoraan myymälöihin. Aikaisemmin tuotanto oli helpompaa mukauttaa Suomessa kysynnän mukaiseksi. Nyt meidän on osattava ennustaa markkinatilanne huomattavasti aikaisemmin. Jos aiemmin kerroimme olevamme makeisvalmistaja, nyt voisimme yhtä hyvin sanoa olevamme makeislogistiikkabisneksessä. Elämä ei ainakaan ole helpottunut Turun tehtaan alasajosta, Leafin asiakaspalvelu- ja logistiikkapäällikkö Seppo Salmela toteaa. DSV Solutionsista tuli Leafin uusi partneri pitkän karsintakierroksen jälkeen, johon osallistui kuusi muuta palveluntarjoajaa. Joulukuussa 2005 kirjoitettiin aiesopimus ja vuoden 2006 alusta projektia alettiin viedä eteenpäin. DSV hoiti myös varaston siirron Turusta Vantaalle. Konsultoimme karsintakierroksen aikana keskusliikkeitä ja DSV Solutionsin isoja asiakkaita, joilta saimme tukea päätöksellemme, Seppo Salmela paljastaa. Kuljetukset lähempään tarkasteluun Seppo Salmela kertoo, että Leafin tarkoituksena oli alun perin järjestää tarjouskilpailu myös kuljetuksista. Turun tehtaan alasajo ja Slovakian tehtaan käynnistäminen kieliongelmineen ja kulttuurieroineen ovat olleet niin isoja haasteita, että kuljetusten uudelleen organisointi on toistaiseksi vielä pöydällä. Meidän fokuksemme on ollut varastojen hallinnassa ja operoinnissa. Viime vuosi meni uuden infrastruktuurin rakentamiseen ja it-järjestelmien integrointiin. Järjestelmä toimii nyt niin, että asiakkaiden tilaukset tulevat ensin Leafin omaan järjestelmään ja sieltä ne välittyvät DSV:lle, Salmela kertoo. Leafin tuotteita kuljettaa maailman turuilta lähes 30 kuljetusyhtiötä, myös DSV Road. Suomessa keskusliikkeet noutavat tavaransa itse. Kirjava käytäntö vaikeuttaa seurantaa. Varastossa, jossa tehdään myös vastaanottotarkastukset, ei aina tiedetä, milloin kuljetus saapuu. Kyllähän se toisi meille paljon synergiaetuja, jos samalla järjestelmällä pystyttäisiin ohjaamaan sekä varastoa että kuljetuksia. Haemme jatkossa Euroopan laajuista toimijaa myös kuljetuksiin. On tietenkin eduksi, jos tällä toimijalla on tarjota myös varastopalveluja eri puolilla Eurooppaa, Salmela sanoo. Kulutus kasvaa Euroopassa Suomalaiset ovat karkin kuluttajina eurooppalaista keskitasoa. Meikäläisiin uppoaa 11 kiloa makeisia vuodessa. Kasvua on viime vuosina ollut jonkin verran. Sen sijaan Euroopassa kulutus kasvaa räjähdysmäisesti. Ei olisi ollut mitään järkeä siirtää Turun tehtaan tuotantoa Slovakiaan, jos siellä valmistettaisiin makeisia vain Suomen markkinoille. Kuljetuskustannukset ovat merkittävä kuluerä ja siksi valmistus kannattaa tehdä mahdollisimman lähellä päämarkkina-aluetta. Kun volyymit saadaan tuotannossa riittävän korkeiksi, niillä saadaan kompensoitua kuljetuskustannukset. Pitkällä tähtäimellä hintoja voidaan ehkä jopa alentaa, Salmela sanoo. Makeisten menekin ennustaminen on hyvin vaikeaa, sillä ne ovat 90 prosenttisesti heräteostoksia. Lisäksi makutottumukset ovat hyvin paikallisia. Esimerkiksi suomalaisille tuttu salmiakki on useimmissa Euroopan maissa täysin tuntematon herkku. Makeisten valmistukseen tarvittavia materiaaleja ja raaka-aineita tilataan hyvinkin kaukaa. Esimerkiksi Sisu-pastillin tärkein raaka-aine, arabikumi, tulee Sudanista. Tilausmäärät on tiedettävä jo kaksi vuotta etukäteen. Jotta oikea määrä oikeaa tuotetta saadaan kauppoihin, pitää jakelutien sisällä olla tehokas ja reaaliaikainen tiedonkulku. Nyt kun tehtaat ovat entistä kauempana, pitää osata ennakoida aiempaa tarkemmin. Siksi on entistä tärkeämpää hoitaa logistiikka ammattilaisten kanssa. Se on yksi syy myös siihen, miksi olemme nyt aloittaneet muun muassa kampanjapakkausten tekemisen DSV Solutionsissa, Salmelainen lisää. 14 Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti

15 Leaf on Euroopan toiseksi suurin makeisvalmistaja Leaf Suomi Oy:n liikevaihto vuonna 2005 oli 110 miljoonaa euroa. Leafin osuus Suomen makeismarkkinoista on noin 25 prosenttia. Leaf Suomi Oy:n tytäryhtiö Karkkikatu Oy myy, markkinoi ja maahantuo irtomakeisia. Karkkikadun irtomakeispiste löytyy yli 700 päivittäistavarakaupasta Suomessa. Leaf Suomi Oy on osa Leaf Internationalia. Se on Euroopan toiseksi suurin makeisyhtiö, jonka palveluksessa on yli työntekijää. Leafin omistavat kansainvälinen sijoitusyhtiö CVC Capital Partners, pääomasijoittaja Nordic Capital ja yrityksen toimiva johto. Leaf tunnetaan ksylitolituotteiden kehittäjänä. Xylitol Jenkki oli maailman ensimmäinen ksylitolipurukumi. Muita tuotemerkkejä: Tupla, Mynthon, Sisu, Läkerol Dents, Lauantai, TV Mix, Aakkoset. Makutottumukset vaihtelevat maittain ja ostopäätökset tehdään usein vasta makeispisteessä, joten menekin ennustaminen on vaikeaa Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti 15

16 Timo Kourille lentokenttien odotusaulat ovat tuttuja paikkoja ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta löytyy miellyttävän tutunoloinen puinen taideteos. Teoksen nimi on Fatmi, ja se kuvaa naisellisuutta. Teoksen on luonut taiteilija Martti Aiha. 16 Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti

17 Asiakkaalta Parasta pohjoismaisesta puusta Metsäliiton Puutuoteteollisuuden kehittämät ja valmistamat Finnforest-merkkiset tuotteet ja ratkaisut perustuvat pohjoisissa metsissä hitaasti kasvaneen puun erityisominaisuuksiin: tiheäsyisyyteen, pienioksaisuuteen, lujuuteen, kestävyyteen ja kauneuteen. Itä-Euroopan markkinoiden vahva kasvu ja rakentaminen luovat erityisvaatimuksia myös tavarantoimituksille. Metsäliiton Puutuoteteollisuus on jalostanut suomalaisen puun erityispiirteet Finnforest-merkkisten tuotteidensa kilpailutekijöiksi erikoistuneessa rakennusmateriaalitarjonnassa. Se tarjoaa puupohjaisia ratkaisuja valituille asiakassegmenteille 20:ssä eri maassa. Finnforest-tuotteet jalostetaan asiakkaan tarpeisiin joko tuotannon yhteydessä tai kohdemaassa tavoitteena on edistää asiakkaiden liiketoimintaa juuri oikeanlaisilla tuotteilla ja palveluilla. Puuraaka-aineen tuotteisiin toimittavat Metsäliiton yli suomalaista metsänomistajaa. Kehittyvillä markkinoilla Itä-Euroopan kasvavien markkinoiden päätuotteeksi ovat muodostuneet erilaiset vanerivalmisteet. Jonkin verran kysyntää on myös lujista kerto- ja liimapuupalkeista. Metsäliiton Puutuoteteollisuuden tavoitteena on kehittyvillä alueilla, kuten Unkarissa ja Tšekeissä, toimia suoraan teollisten asiakkaiden kanssa. Tärkeimpiä asiakassegmenttejä ovat kuljetusvälineteollisuus ja rakentamisessa tarvittavien betonimuottien valmistus. Finnforestin tuotteet saattavat hyvinkin kulkea muun muassa Itä-Euroopan markkinoille rekoissa, joiden lattiat ja seinärakenteet on tehty samasta vanerista kuin kyydissä oleva lasti. Asiakkaat ovat hyvin kustannustietoisia, joten koko tavarantoimitusketjun tulee olla huolellisesti suunniteltu. Tuote pyritään saamaan mahdollisimman suoraan loppukäyttäjälle, jotta välikäsittely ei pääsisi nostamaan kokonaisuuden kustannuksia. Katkeamaton ketju on korvaamaton Metsäliiton Puutuoteteollisuuden logistiikkajohtaja Timo Kouri: Suomesta käsin looginen kuljetusketju katkeaa meren ylitykseen. On haastavaa huolehtia kuljetuksen jatkuvuudesta koko ketjun läpi, kun elementti, missä liikutaan, vaihtuu. Loppumatkan maantiekuljetus on loogisemmin hoidettavissa. Nykyisin myös tilausmäärien koot saattavat aiheuttaa järjestelyjä. Kaikki asiakkaat eivät tarvitse juuri sillä hetkellä täyttä rekkakuormallista jotain tuotetta ja silloin välivarastoinnin merkitys tulee oleelliseksi. Välivarastojen merkitys kasvaa Olemme kehittäneet palveluamme asiakkaan tarpeiden mukaiseksi siten, että meillä on useissa paikoissa palveluvarastoja, joista voimme toimittaa välittömästi pienempiä eriä perusmateriaaleja. Siellä voidaan tehdä myös tuotteiden jalostamista esimerkiksi leikkaamalla vakiolevystä halutun kokoista tavaraa, Timo Kouri kertoo. Kannattavuus tärkeämpää kuin kasvu Kustannustehokkuudessa toimitusvarmuus on noussut tärkeimmäksi tekijäksi. DSV on ollut mukana Metsäliiton Puutuoteteollisuuden kasvavassa kaupassa, asiakkaan erityistoivomuksia on kuultu ja tällä tavalla on kehitetty kaikkien eduksi muodostuvaa joustavuutta. DSV:n oma terminaalivarastointi on täydentänyt Metsäliiton Puutuoteteollisuuden palveluvarastojen toiminnan kattavaksi koko itäisellä markkina-alueella. Markkinoiden kasvu on ollut nopeinta Itä- Euroopassa, ja omia käytäntöjä kehittämällä on onnistuttu pysymään kysynnän kehityksen vauhdissa. Timo Kouri muistuttaakin, että: Korkealle jalostetut erikoistuotteet ovat meidän bisnestämme. Aina ei ole järkevää hakea pelkästään absoluuttista kasvua vaan ensisijaisesti hyvää kannattavuutta. Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti 17

18 Terveiset DSV:stä Hannu Tapio trimmaa DSV Solutionsia DSV Solutionsin operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja, Hannu Tapio, aloitti uudessa toimessaan tammikuun alussa. Työ on vasta alussa, sen keskeisimpiä haasteita on asiakasyhteistyön syventäminen. Hannu Tapio sanoo olevansa asiakeskeinen ja pitkäjännitteinen henkilö, joka ei vähästä hermostu. Rauhallisen vaikutelman hänestä saa myös keskustelukumppanina. Haastattelussa Tapio painottaa voimakkaasti keskustelujen niin oman väen kuin asiakkaidenkin kanssa olevan vielä kesken. Vaikka monet asiat ovat vielä avoinna, heijastuu kokemus levollisuutena. Solutionsin haasteet eivät ole niin kovin erilaisia kuin aikaisemmissakaan työpaikoissani. Matala organisaatio ja ihmisten avoimuus ovat helpottaneet yhteisen sävelen etsimisessä, Tapio sanoo. Oman organisaation trimmaaminen ja tuotantoprosessien virtaviivaistaminen eivät kuitenkaan onnistu ilman tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Asiakaskeskeisyys toistuukin Tapion puheessa taajaan. Jotta ymmärtäisimme oman roolimme, meidän tulee ymmärtää asiakkaan logistiikkaketju kokonaisuudessaan. Omia toimintojamme kehittääksemme meidän täytyy määrittää koko toimitusketjun tavoitetila yhdessä asiakkaiden kanssa, Tapio muistuttaa. Hannu Tapio peräänkuuluttaa varastotuotantoon selkeitä prosesseja ja yhdessä tekemisen meininkiä. On sekä asiakkaan että DSV:n etu saada materiaalivirrat mahdollisimman juoheviksi. Uusi järjestelmä DSV-konserniin rakennetaan uutta varastonhallintajärjestelmää ja Suomen osalta aloitetaan henkilöstön koulutus sen käyttöönottoa varten. Uusi järjestelmä merkitsee murrosta myös palveluratkaisujen kehittämiselle ja uusien teknologioiden käyttöönotolle. Puheohjattu keräys voisi olla eräs mahdollisuus muuttaa varaston työskentelytapoja. Uusi järjestelmä ei sinänsä ole mikään onni ja autuus. Osittain samat ominaisuudet ovat olleet vanhoissakin järjestelmissä. Tärkeämpää on, että yksi järjestelmä helpottaa henkilöstön kouluttamista ja kehittämistä. Työntekijät oppivat hallitsemaan työtehtäviä laaja-alaisemmin, mikä helpottaa tarvittaessa myös siirtymistä työtehtävästä toiseen, Tapio selvittää. Toimitusketjun virtaviivaistaminen merkitsee myös sitä, että jatkossa etsitään asiakkuuksia, joissa asiakaskin on valmis jakamaan toimitusketjun ohjaustietoja. Silloin myös palvelun tuottaja pystyy 18 Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti

19 reagoimaan nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön ja kysyntätilanteeseen. Jo nyt DSV Solutions on vahva tietyillä toimialoilla, kuten esimerkiksi elintarvikesektorilla. Jatkossakaan ei ole tavoitteena tarjota kaikkea kaikille, vaan keskittyä niihin toimialoihin, joiden erityispiirteet tunnetaan. Lyhyesti Kannattava kasvu ensisijainen tavoite Kannattava kasvu on DSV Solutionsin ensisijainen tavoite. Tapion mukaan se syntyy jo mainitusta prosessien hallinnasta omassa toiminnassa. Kasvua sen sijaan etsitään muun muassa omasta vahvasta Euroopan laajuisesta organisaatiosta. Kansainvälisillä yrityksillä on eräillä toimialoilla selkeästi tarvetta rajoittaa partnereiden määrää, minkä ansiosta me olemme vahvoilla etenkin Skandinaviassa. Siksi meidän tuleekin tarkastella asiakkuuksia laajempina kokonaisuuksina. Verkostomme tulee varmasti olemaan vahvasti mukana koko Pohjois-Eurooppaa koskevissa logistisissa hankkeissa, joiden päätökset tehdään muualla kuin Suomessa. Kasvu edellyttää myös varastokapasiteetin lisäämistä. Keskitymme niihin Tapion mielestä pitää tarkoin harkita minkälaisiin pitkäaikaisiin sopimuksiin sitoudutaan. toimialoihin, joiden Logistiikkakiinteistöjen erityispiirteet hinnoittelussa on tällä hetkellä mielestäni jopa pieni häiriö. tunnemme. Varastokapasiteettia rakennetaan voimakkaasti lisää, mikä voi johtaa ylitarjontaan ja epäterveeseen hinnoittelukierteeseen, Hannu Tapio varoittaa. Hannu Tapio korostaa lopuksi rauhalliseen tyyliinsä, että keskustelut tulevaisuuden linjauksista ovat vasta aluillaan, joten liian tiukkoja johtopäätöksiä ei pidä tehdä. Tahtotilana hänellä on kuitenkin luotsata omalta osaltaan DSV:stä luotettavin ja ensisijainen vaihtoehto asiakkaille, kun tarvitaan operaattoria siirtämään tuotteet alkulähteiltä loppukäyttäjille. Hannu Tapio Ikä: 42 vuotta Koulutus: DI Lappeenrannan TKK, tuotantotalouden linja Tehtävä: General Manager Logistics, DSV Solutionsin logistiikkajohtaja Aiemmat pestit: LP Logistiikkapalvelu/ Logia , AJG Logistiikka/Done Logistics , Libri Logistiikka , Yrittäjänä maahantuontitukkukaupassa Perhesuhteet: naimisissa, lapset: Mariela 6 v. ja Mikaela 10 v. Harrastukset: Laskettelu ja tennis sekä repullinen muita aktiviteetteja, kuten lasten kuljettaminen taitoluisteluharjoituksiin Motto: Tilanteen mukaan IATA: Lentorahdin määrä lisääntyi Lentorahdin määrä kasvoi viime vuonna 4,6 prosenttia, kun kasvu oli vuotta aiemmin 3,2 prosenttia, kertoo Kansainvälinen ilmakuljetusliitto (IATA). Matkustajamäärien kasvu oli sen sijaan hieman edellisvuotta hitaampaa. Se kasvoi viime vuonna 5,9 prosenttia, kun edellisen vuoden kasvu oli ollut 7,6 prosenttia. Nopeimmin kasvava markkina-alue oli Lähi-itä, jossa sekä rahti- että matkustajaliikenne kasvoivat yli 15 prosenttia. Euroopassa ja Aasiassa kasvu jäi 1,7 prosenttiin lähinnä korkeiden polttoainekustannusten sekä muiden kuljetusmuotojen luoman kovan kilpailun vuoksi. Lentorahdit kasvoivat eniten Pohjois-Amerikassa, edellisvuoden 0,4 prosentin kasvu kohosi viime vuonna peräti 6,0 prosenttiin lentoyhtiöiden lisättyä rahtikapasiteettia. Valtatie 7 moottoritieksi? Kaakkois-Suomen tiepiirissä laaditaan yleissuunnitelmaa valtatie 7:n parantamisesta moottoritieksi Haminan ja Vaalimaan välillä. Valtatie 7 on Etelä-Suomen tärkein poikittaisyhteys sekä Suomen ja Venäjän liikenteen pääväylä. Tieliikelaitoksesta tuli Destia Valtion Tieliikelaitoksen uusi nimi on Destia. Uudella nimellään Destia haluaa korostaa sitä, että se toimii vapailla markkinoilla ja että sen liiketoiminta ja viranomaistehtävät on erotettu toisistaan. Ilmailualan liikelaitos otti samoista syistä viime vuonna nimekseen Finavia. Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti 19

20 DSV kaikki logistiikasta......ota meihin yhteys. Osoite Puhelin Sähköposti Internet DSV Air & Sea Oy Ansatie 4, Vantaa DSV Air & Sea Oy Vuorelankatu 3, Turku DSV Air & Sea Oy Patamäenkatu 4, Tampere DSV Road Oy Tulkintie 29, Vantaa DSV Road Oy Vuorelankatu 3, Turku DSV Road Oy Patamäenkatu 4, Tampere DSV Road Oy Lunkintie 11, Oulunsalo DSV Road Oy Puulaakintie 9, Jyväskylä DSV Road Oy Koulukatu 12, Kotka DSV Solutions Oy Ansatie 4, Vantaa DSV Solutions Oy Honkanummentie 3, Vantaa DSV Solutions Oy Terästie 13, Kerava DSV Solutions Oy Vanha Porvoontie 229, Vantaa DSV Domestic Oy Tulkintie 29, Vantaa DSV Domestic Oy Vuorelankatu 3, Turku Uudenmaan Pikakuljetus Oy Tulkintie 29, Vantaa Uudenmaan Pikakuljetus Oy Kiitoradantie 7, Vantaa Uudenmaan Pikakuljetus Oy Patamäenkatu 4, Tampere Uudenmaan Pikakuljetus Oy Ratatie 6, Mikkeli DSV Road Oy DSV Air & Sea Oy DSV Solutions Oy DSV Domestic Oy Uudenmaan Pikakuljetus Oy Tulkintie 29 Ansatie 4 Ansatie 4 Tulkintie 29 Tulkintie Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa Vantaa puh puh puh puh puh Cargo DSV-yhtiöiden asiakaslehti

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Etumatkaa korkealaatuisilla palveluratkaisuilla www.nurminenlogistics.com 127 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on 127 vuoden kokemus

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat 2 2011 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua 8,7 prosenttia

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2007

Itella Oyj Tulos 2007 Itella Oyj Tulos 2007 15.2.2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tavaravirtojen hallintaan Itella Viestinvälitys kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalvelut Itella Informaatio informaatiologistiikan

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 2007. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 31.1.2008

Tilinpäätöstiedote 2007. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 31.1.2008 Tilinpäätöstiedote 2007 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeistä 2007 Koko vuoden saadut tilaukset kasvoivat yli 40 % nousten 4 106 (1-12/2006: 2 910) milj. euroon. Q4 tilaukset ennätykselliset 1 214

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 25.10.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvällä tasolla Vaneriteollisuuden markkinatilanne edelleen hyvä päämarkkinaalueilla lukuunottamatta

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Laatu kertoo tekijän

Laatu kertoo tekijän Laatu kertoo tekijän Koskisen on vuonna 1931 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva perheyritys. Koskisen valmistaa ja markkinoi mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita rakennus-, rakennuspuusepän-,

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

VUOKRAUSRATKAISUT Trukki tarpeesi mukaan

VUOKRAUSRATKAISUT Trukki tarpeesi mukaan LIIKETOIMINNAN TEHOSTA JA VUOKRAUSRATKAISUT Trukki tarpeesi mukaan www.toyota-forklifts.fi VUOKRAUSRATKAISUT Trukki tarpeesi mukaan Miksi sinun tulisi vuokrata trukkisi juuri meiltä? Vastauksen voi kiteyttää

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Tuonti:

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Kasvua kehittyviltä markkinoilta fokus kannattavuuden ja kassavirran parantamisessa

Kasvua kehittyviltä markkinoilta fokus kannattavuuden ja kassavirran parantamisessa Kasvua kehittyviltä markkinoilta fokus kannattavuuden ja kassavirran parantamisessa Markku Honkasalo, talous- ja rahoitusjohtaja, Rautaruukki Oyj Pörssisäätiön Pörssi-ilta Tampere 8.3.2012 Sisältö Ruukki

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Saadut tilaukset kasvoivat 49 % MEUR 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 8.3.2011 3 Liikevaihto oli vuoden 2009 tasolla

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot