ICT kohti parempaa arkea. Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ICT kohti parempaa arkea. Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa 2011"

Transkriptio

1 ICT kohti parempaa arkea Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa 2011

2 Sisällys Esipuhe Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa Tieto- ja viestintäteknologian markkinat 2.1 Talouskriisi varjostaa näkymiä Tietotekniikkamarkkinat lamaa edeltävällä tasolla Televiestintä verkottaa Suomen Kasvun lähde Ympäristön hyväksi ICT ja tutkimus ICT ja työllisyys ICT-alan verkkopalveluja Suomessa Lähteet Teknologiateollisuus ry:n Tietotekniikan toimialaryhmä: DIGI.FI 59 Sisältö: Attention Communication Oy / Risto Pennanen Ulkoasu: Mainostoimisto Bravuuri Oy Paino: Star-Offset Oy 3

3 Suomen tuoreen hallituksen ohjelmassa on muutamia hyviä kirjauksia kuten julkisten tietojärjestelmien keskitetty koordinaatio ja kultakin sektoriministeriöltä edellytetyt älystrategiat. Veronmaksajan olipa sitten yritys tai kansalainen on lupa odottaa, ettei Suomea johdeta ministeriöiden kokoisina osaoptimoituina palasina, vaan kokonaisuutena sektorien vahvuudet hyödyntäen. Esipuhe Suomella ei ole koskaan itsenäisyyden historian aikana mennyt niin hyvin kuin nyt; mitattiinpa sitten koulutustasoa, kilpailukykyä tai asuinympäristön viihtyisyyttä Suomi sijoittuu kansainvälisissä arvioissa poikkeuksetta maiden eliittiin. Tuoreessa World Economic Forumin (WEF) eri maiden kilpailukykyvertailussa Suomi sijoittui neljänneksi; edellisvuonna sijoitus oli seitsemäs. WEFin tieto- ja viestintäteknologisten valmiuksien vertailussa Suomi nousi nyt edellisvuoden kuudennelta sijalta kolmanneksi edellään Ruotsi ja Singapore. Kaikki on tietenkin suhteellista: muiden teollisuusmaiden tavoin Suomen julkinen velka kasvaa miljardeja vuodessa, yritykset painivat keskellä globaalia rakennemuutosta ja alhaisemman jalostusarvon työtehtävät uhkaavat karata halpatyömaihin. Uusi taantuma näyttää tätä kirjoitettaessa entistä todennäköisemmältä. Vaikka Suomen sijoitus kansainvälisissä vertailussa on paranemaan päin, olisi väärä johtopäätös todeta, että homma on hoidettu. Toiminnan jatkuva parantaminen on välttämätöntä, ja se tulisi sisään kirjoittaa kaikkeen toimintaan. Osaaminen ei ole koskaan täysin riittävää eikä kilpailukyky valmis. Niin yrityksille kuin kansalaisille tarjottavissa julkisissa sähköisissä palveluissa on vielä paljon varaa parantaa. Tiedot eivät edelleenkään liiku riittävän sujuvasti julkisten toimijoiden järjestelmien kesken tai julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien välillä; monessa kohdassa tehdään turhaa käsityötä tai sama työsuoritus moneen kertaan. Vuotta 2011 on leimannut Suomen suurimman yksittäisen tuotekehitykseen panostajan, matkapuhelinvalmistaja Nokian strategiamuutos: luopuminen Symbian- ja Meego-käyttöjärjestelmistä ja asteittainen siirtyminen käyttämään Windows Phonea. Vaikka päätös koettiin aluksi dramaattisena, lopputulos on todennäköisesti kaikille onnellinen. Suomalaiset ovat parhaimmillaan selkä seinää vasten, ja ilmeisesti niin tälläkin kertaa. Uusi kasvuyrittäjyys etenkin pelialalla ja Aalto-yliopiston yrittäjäyhteisössä on tänä vuonna ottanut rohkeasti sitä vastuuta, mitä Nokian leveiltä harteilta on sille langennut. Tähän julkaisuun on tiivistetty Suomen ICT-toimialan olemus ja osaaminen vuonna Maailman digitalisoituessa ICT-osaaminen kasvaa kansalaistaidon asemaan ja tuottaa pääosan vähenevän väestön työn tuottavuuden kasvusta. Voi siis aiheesta todeta, että ICT-osaamisen ja sen hyödyntämisen tulisi olla päättäjien erityissuojeluksessa. Jukka Viitasaari Johtaja Teknologiateollisuus ry 4 5

4 1. Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa Suomen ICT-markkinat voidaan jakaa kahteen pääryhmään: tietotekniikka (IT) ja telekommunikaatio (ICT). Tässä julkaisussa käsitellään näistä kumpaakin. ICT-ala on ollut 1990-luvulta lähtien Suomen kansantalouden kasvun vahvin moottori. Aalto-yliopiston professori Matti Pohjolan mukaan ICT-ala on vastannut noin 60 prosentista kokonaistuottavuuden kasvusta 2000-luvulla. ICT-sektorin osuus työn tuottavuuden kasvussa on ollut lähes kaksinkertainen muuhun teollisuuteen verrattuna. Nokia on ollut voimakkain kehityksen veturi. Sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli tutkimuslaitos Etlan mukaan huikeat neljä prosenttia vuonna Vuonna 2003 Nokian osuus koko maan yritysveron tuotosta oli 23 prosenttia. Nokia-vetoinen ICT-klusteri on myös suomalaisen tutkimuksen vahva vaikuttaja. Elektroniikkateollisuus yksin on vastannut Tilastokeskuksen mukaan vuosina noin 58 prosenttista koko yrityssektorin t&k-menoista. Myös Nokia-klusterin vaikeudet näkyvät Suomen taloudessa yhtä voimakkaasti kuin sen menestys aikanaan. Etlan (Etla DP 1239) selvitys kertoo, että ilman sähköteknisen teollisuuden vaikutusta bruttokansantuote olisi pudonnut finanssikriisin pahimpana lamavuonna 2009 kahdeksan prosentin sijaan 5-6 prosenttia. Kyse oli pääosin juuri Nokian vaikeuksista. Professori Pohjola pitää mahdollisena, että Suomen elintason kasvuvauhti jää lähivuosina alle puoleen viime vuosikymmenien kasvusta. Tämä johtuu siitä, että väestön ikääntyminen vähentää työpanosta ja työn tuottavuuden kasvu hidastuu. Tuottavuuden kasvun hidastuminen puolestaan johtuu suurelta osin ICT-alan ongelmista. Kasvua parikymmentä vuotta Toisaalta Matti Pohjola ennustaa, että ICT-teknologia vie maailman talouskasvua eteenpäin vielä seuraavat pari vuosikymmentä. Esimerkiksi maailman suurin infrastruktuuri internet on vasta teini-iässä. ICT-alalla vaikeuksien kanssa painivat nimenomaan vahvasti laitteisiin toimintansa perustanut Nokia ja sen alihankkijat. Sen sijaan klusterin toinen puoli eli ICT-ohjelmistot ja palvelut Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa = Jalostusarvo Tehdyt työtunnit Tuottavuus Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa 2000 = Elektroniikka- ja sähköteoll. Suunnittelu- ja konsultointi Kone- ja metallituoteteoll. Tietotekniikka-ala Metallien jalostus *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito kulkevat hyvää vauhtia. Pohjolan mukaan hitaan kasvun välttäminen vaatii, että ICT-palvelut ja muut palvelut ottavat kantaakseen roolin, joka tuotantoon perustuvilla teollisilla aloilla on ollut viime vuosikymmeninä tuottavuuskasvussa. Myös moni muu tutkija muistuttaa, että teknologiset murrokset kuuluvat normaaliin arkeen. Siksi alan takaiskut eivät estä ICT-alan merkittävää roolia Suomen kasvun vauhdittajana jatkossakin. Esimerkiksi professori Matti Latva-aho Oulun yliopistosta muistuttaa, että hyvinvoiva tietoliikenneala on elänyt murroksesta toiseen eikä loppua ole näköpiirissä. Latva-ahon 6 7

5 mukaan se on erittäin positiivinen uutinen korkean teknologiseen osaamiseen perustuvan kansakunnan tulevaisuuden kannalta. Latva-aho näkee tietoliikennetekniikalla valtavia mahdollisuuksia muun muassa suurissa globaaleissa haasteissa kuten ilmastonmuutoksessa, energiantuotannossa ja väestön ikääntymisessä. Näissä asioissa ratkaisuja ovat muun muassa vähän energiaa vaativat verkkoratkaisut ja langattoman teknologian mahdollistamat hoivapalvelut. Uusien ratkaisujen kehittäminen vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä eri teollisuudenalojen kesken. Teollisen Suomen uudistumista pohtivat tutkijat Eloranta, Ranta, Salmi ja Ylä-Anttila muistuttavatkin, että ICT-klusterin yritykset eivät yksin pysty luomaan ja toteuttamaan suuria murroksia. Muutosten on tapahduttava saumattomassa yhteistyössä ICT-klusterin asiakastoimialojen kanssa. Näihin kuuluvat myös julkiset toimijat. Tutkijat näkevätkin uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytyvän vahvoilta toimialoilta kuten rakentamisesta, ympäristö- ja energiateknologian sovelluksista ja digitaalisista hyvinvointipalveluista. Haaste on tutkijoiden mukaan siinä, että samoille apajille ovat tulossa lähes kaikki muutkin kehittyneet maat ja myös kehittyvät taloudet. yrityksiä ja kansalaisia helpottavia ratkaisuja. Siksi voimme väittää, että ICT-alan avulla koko Suomi kulkee kohti parempaa arkea. Suomi ja ICT Matkaviestinliittymiä 2010: 8,39 miljoonaa (1,56/hlö) Laajakaistaliittymiä 2010: 3,2 miljoonaa (0,6/hlö) Langattomia laajakaistaliittymiä: 1,64 miljoonaa (0,3/hlö) Mobiililaajakaista 31 prosentissa talouksista Internetliittymä 86 prosentilla talouksista Internetliittymä yli puolella yli 65-vuotiaista Ensimmäinen kaupalliseen käyttöön tarkoitettu 4G-verkko avattu World Economic Forumin Maailman parhaiten verkottuneiden maiden listalla sijalla 3 Economist Intelligence Unitin Hallitusten laajakaistaindeksissä sijalla 4 ICT-ammattilaisten työpaikkoja noin ICT-yrityksissä työpaikkoja noin Hyödyt syntyvät soveltamalla Suomen kannalta on erityisen tärkeää, että ICT-klusterin mahdollisuudet on oivallettu laajalti yhteiskunnassa. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön rahoittaman Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan strategiassa todetaan, että tuottavuushypyn ratkaisee se, miten ihmiset ja yritykset ottavat käyttöön uudenlaisia käytänteitä palveluiden tulee olla helppokäyttöisiä. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen on edellytys sille, että julkisten ja yksityisten palvelujen tuottavuutta voidaan parantaa. Samoin Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman strategiassa todetaan, että ICT:n hyödyntäminen muilla toimialoilla ja sen integroituminen laaja-alaisesti muihin teknologia- ja sovellusaloihin kasvavat voimakkaasti ja tarjoavat selkeitä tuottavuushyötyjä ja uusia merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Suomen koko kansantalouden kasvunäkymät riippuvat merkittävästi ICT-alan onnistumisesta. Entistä vahvemmin kyse on siitä, kuinka hyvin viestintäteknologian avulla kehitetään 8 9

6 2. Tieto- ja viestintäteknologian markkinat 2.1 Talouskriisi varjostaa näkymiä Maailmantalouden nopeat käänteet varjostavat myös ICT-sektorin näkymiä. Suomen kansantalous kääntyi taantumasta nousuun vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Loppuvuonna kasvu oli niin kovaa, että koko vuoden bkt-kasvu oli 3,1 prosenttia, vaikka talous polki paikallaan alkuvuoden ajan. Kasvun synnytti tavaraviennin voimakas elpyminen, kun taas palveluvienti supistui edelleen. Työllisyyden ja optimismin vahvistuminen vetivät etenkin autokaupan ja asuinrakentamisen vahvaan kasvuun. Teollisuuden investoinnit putosivat edelleen, koska kapasiteettia oli yhä vajaakäytössä. Vuodelle 2011 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennusti keväällä neljän prosentin kasvua, josta viime vuoden lopun kasvuperimä tuo jo melkoisen osan. Kasvu hidastuu loppuvuodesta, mutta jatkuu kuitenkin Etlan arvion mukaan edelleen ensi vuonna kolmen prosentin vauhdilla. Vienti näytti vielä alkuvuodesta vetävän niin metsäteollisuudessa, metallissa kuin koneiden ja laitteidenkin valmistuksessa. Myös sähkö- ja elektroniikkateollisuus näytti lähtevän nousuun Nokian epävarmoista näkymistä huolimatta. Epävarmuus kasvaa Alkuvuoden valo haihtui kuitenkin nopeasti kesän aikana. Epävarmuutta talouteen luovat Kreikasta, Portugalista ja Irlannista alkanut talouskriisi sekä heikentyneet kasvunäkymät sekä USA:ssa että Kiinassa. Finanssimarkkinoiden jyrkät heilahtelut kertovat syvästä epävarmuudesta maailmantaloudessa. Euroopassa keskeinen huoli on kriisin leviäminen ensimmäiseksi Espanjaan ja sitä kautta muihin euromaihin. Ongelmamaiden velkaantuminen nostaa hyvässä kunnossa olevien maiden velkataakkaa, mikä lisää valmiiksi velkaantuneiden maiden painetta leikata menojaan. Julkisen talouden tasapainottumisen suhteen kotimaiset ennustelaitokset olivat jo keväällä jonkin verran erimielisiä. Etla näki, että ilman lisätoimia valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä on vielä vuonna 2013 noin kolme prosenttia kokonaistuotannosta. Palkansaajien tutkimuslaitos puolestaan arvioi, että julkinen talous pääsee jo tänä vuonna miltei tasapainoon. Teknologiateollisuus ry puolestaan muistuttaa, että tilauskannan vahvistumisesta huolimatta yritysten tilanne on hyvin epäyhtenäinen. Alihankkijayrityksistä vain 22 prosenttia pitää kannattavuuttaan hyvänä. Lisäksi vahvistuneet tilauskannat ovat selvästi finanssikriisiä edeltävää ajankohtaa alempana. Epävarmuutta lisää yritysten lyhyt ennustehorisontti. Yrityksillä on myös vaikeuksia siirtää nopeasti kohonneita kustannuksia lopputuotteidensa hintoihin. Suomen huoltotase Arvo mrd. Määrän muutos, % e 2012e Bkt markkinahintaan 180,3 3,1 4 3 Tuonti 65,2 2,6 10,5 6 Vienti 70,2 5, tavarat 52,3 10,0 11,5 6 - palvelut 17,9-6,7 8,5 5,5 Investoinnit 33,4 0,8 7,5 5,5 - yksityiset 28,5 0,9 8,5 6 - julkiset 4,9 0,1 1 3 Kulutus 141,5 2, yksityiset 97,3 2,6 2,5 2,5 - julkinen 44,2 0,4 0,5 0,5 Lähde: Etla Muita keskeisiä ennusteita e 2012e Kuluttajahintaindeksin muutos, % 1,2 3,5 2,9 Ansiotason muutos, % 2,6 2,8 3,0 Työttömyysaste, % 8,4 7,5 6,5 Vaihtotaseen ylijäämä, % suhteessa BKT:hen Lähde: Etla 3,1 3,4 3,

7 2.2 Tietotekniikkamarkkinat lamaa edeltävällä tasolla ICT-toimiala selvisi kokonaisuutena taantumasta selvästi monia muita aloja paremmin. Myöskään Nokian vaikeudet eivät ole vieneet toimialan uskoa tulevaisuuteen. Kauppakamarien ICT-barometrin mukaan lähes 60 prosenttia alan yritysjohtajista odottaa yrityksensä kannattavuuden paranevan. Noin kolmasosa yrityksistä sanoo kuluneen vuoden menneen odotuksia paremmin ja puolella yrityksistä vuosi meni odotusten mukaan. Kuudesosa yrityksistä arvioi vuoden menneen odotuksia huonommin. Suhdanneodotukset vahvat Toimialan suhdanteet kehittyivät 12 kuukauden aikana odotuksiin nähden Paremmin 31% Odotetusti 53% Heikommin 16% Odotatteko toimialanne suhdanteiden yrityksenne näkökulmasta Paranevan 54% Pysyvän ennallaan 40% Heikkenevän 6% Lähde: Kauppakamarien ICT-barometri Myös kesäkuussa julkistetut tiedot Ohjelmistoyrityskartoituksesta kertovat alan kasvuvauhdin kiihtyvän tänä vuonna. Samoin selvitys kertoo, että Nokian strategiamuutoksen vaikutukset ohjelmistoalan toimintaan ovat maltilliset. Noin viisi prosenttia alan yrityksistä arvioi Nokian muutosten leikkaavan niiden omaa liikevaihtoa. 3,3 prosenttia arvioi Nokian muutosten uhkaavan niiden ydinliiketoimintaa. Jopa 33 prosenttia vastaajista näkee, että Nokian muutokset avaavat niille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Nokian strategiamuutoksen vaikutukset ohjelmistoyrityksiin Ei suoraa vaikutusta liiketoimintaamme prosenttia vastaajista Vahvasti samaa mieltä 48,2 Samaa mieltä 22,1 Neutraali 6,9 Eri mieltä 16,1 Vahvasti eri mieltä 6,7 Avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia prosenttia vastaajista Vahvasti samaa mieltä 6,9 Samaa mieltä 26,4 Neutraali 25,1 Eri mieltä 16,0 Vahvasti eri mieltä 25,7 Odotamme liikevaihtomme putoavan prosenttia vastaajista Vahvasti samaa mieltä 1,3 Samaa mieltä 3,5 Neutraali 13,7 Eri mieltä 24,0 Vahvasti eri mieltä 57,5 Hyödyttää suomalaista ohjelmistoalaa prosenttia vastaajista Vahvasti samaa mieltä 7,8 Samaa mieltä 27,3 Neutraali 38,6 Eri mieltä 18,4 Vahvasti eri mieltä 8,0 Lähde: Ohjelmistoryrityskartoitus

8 Kotimaan IT-markkinat nousevat Market-Visio Oy:n ennusteen mukaan tänä vuonna taantumaa edeltävän vuoden 2008 ohitse. Ohjelmistojen myynti jatkoi nousuaan myös taantumavuonna 2009 ja IT-palveluiden kysyntä notkahti tuolloin vain aavistuksen. Laitemarkkinoiden pudotus oli kuitenkin niin raju (-14,2%), että laitemarkkinat eivät nouse vuoden 2008 tasolle vielä ensi vuonnakaan. Koska laitemarkkinat putosivat reilusti vuonna 2009, ne nousivat viime vuonna muita markkinoita vahvemmin. Tietyn laitekannan uusimiseen alkoi olla pakottavaa tarvetta laitteistojen ikääntymisen takia. Tänä vuonna kovin kasvu nähdään ohjelmistomarkkinoilla, joilla kasvun vetureina ovat Business Intelligence-ohjelmistot sekä dokumenttien- ja sisällönhallinta. Market-Vision ennusteen mukaan kokonaismarkkinoiden kasvu hidastuu hieman ensi vuonna. Näkemys on samansuuntainen kuin taloustutkimuslaitosten näkemys koko kansantalouden kasvusta. Patoutuma purkautuu laitemarkkinoilla Laitemarkkinat kasvoivat viime vuonna reippaat viisi prosenttia, kun laman aikana patoutuneita investointeja laitettiin liikkeelle. Kasvu hidastuu kuitenkin tänä vuonna 3,6 prosenttiin ja ensi vuonna vajaaseen kolmeen prosenttiin. Vaikka yritysasiakkaat ovat edelleen kustannustietoisia, ovat kasvu ja kilpailuetu nousseet säästämistä tärkeämmiksi tekijöiksi. Siksi yritykset investoivat jälleen tehokkaampiin työasemiin ja palvelimiin. Tablet-tietokoneet ovat uusi tuoteryhmä, joka osaltaan kasvattaa laitemarkkinoita. Tabletit eivät ennusteen mukaan syö esimerkiksi kannettavien tietokoneiden markkinoita. Laitemarkkinoiden kasvua hidastaa se, että osa laitteista hankitaan palveluna. Joillain toimialoilla yritykset ovat laman aikana opetelleet käyttämään laitteita pidempään. Myös huoli euroalueen taloustilanteesta hillitsee laitehankintoja jonkin verran. Suomen IT-markkinat e 2012e Laitteet (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 14,5 5,2 3,6 2,9 Ohjelmistot (miljoonaa euroa) Kasvu,% 1,6 3,7 4,3 4,0 IT-palvelut (miljoonaa euroa) Kasvu, % - 0,3 2,9 3,0 3,0 IT-markkinat yhteensä (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 4,1 3,7 3,4 3,2 Lähde: Market-Visio Oy 5/

9 Suomen laitemarkkinat e 2012e PC-laitteet, notebook (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 12,4 7,9 0,7-1,2 Tablet-tietokoneet (miljoonaa euroa) * Kasvu,% 275, PC-laitteet, desktop (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 13,7 6,6 3,6 1,0 Palvelimet (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 23,4 5,3 2,0 1,0 Tallennus (miljoonaa euroa) Muutos,% - 11,0 1,7 3,3 3,9 Tulostimet ja kopiokoneet (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 20,2 0,7 0,0 0,7 Verkkolaitteet (miljoonaa euroa) Kasvu,% -15,0-2,0-2,0 0,0 Valokuva & video (miljoonaa euroa) Kasvu,% -5,6 9,0 7,5 7,0 Muut laitteet ja IT-komponentit Kasvu,% -11,9 0,0 2,7 2,6 Laitemarkkinat yhteensä (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 14,5 5,2 3,6 2,9 Lähde: Market-Visio Oy 5/2011 *1 ei arvioitu 2009 Ohjelmistomarkkinoilla reipasta menoa Ohjelmistomarkkinat pysyivät pienessä kasvussa myös taantumavuonna Viime vuonna kasvu oli jo reipasta ja tänä vuonna markkinat kasvavat Market-Vision ennusteen mukaan 4,3 prosenttia. Sovellusohjelmistoista vauhdikkaimmassa kasvussa ovat toimisto- ja ryhmätyöohjelmistot. Infrastruktuuriohjelmistoissa veturina ovat erityisesti Business Intelligence -ohjelmistot ja sisällön ja dokumentin hallintaan käytettävät ohjelmistot. Molemmat ryhmät kasvavat vuosina vähintään seitsemän prosentin vuosivauhdilla. Market-Vision mukaan näiden tuoteryhmien kovaa kasvua selittää pyrkimys faktapohjaiseen johtamisen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen tehostamalla tiedon hallintaan liittyviä käytäntöjä. Samoin ohjelmistomarkkinoita vauhdittaa sähköisen asioinnin kehittäminen. Osittain markkinoita työntää myös laman aikana lykättyjen investointien käynnistyminen. Ohjelmistomarkkinoiden kasvua puolestaan hidastavat vaihtoehtoiset palveluratkaisut kuten SaaS ja muut pilvipalvelut. Suomen ohjelmistomarkkinat e 2012e Sovellusohjelmistot (miljoonaa euroa) Kasvu,% 1,3 3,2 3,6 3,5 Infrastruktuuriohjelmistot (miljoonaa euroa) Kasvu,% 2,0 4,2 4,8 4,4 Ohjelmistomarkkinat yhteensä (miljoonaa euroa) Kasvu,% 1,6 3,7 4,3 4,0 Lähde: Market-Visio Oy 5/

10 Palvelumarkkinat tervehtyneet IT-palvelumarkkinat ovat olleet tasaisessa kasvussa lamavuoden 2009 hiuksen hienon miinuksen jälkeen. Myös palveluliiketoiminnassa löytyi segmenttejä, jotka notkahtivat taantumassa kohtalaisen paljon. IT-konsultointipalvelut ja koulutuspalvelut laskivat yli viisi prosenttia. Kumpikin segmentti kuitenkin kasvoi viime vuonna kuten myös tänä vuonna. Niiden kasvu on kuitenkin sen verran maltillista, että ne pääsevät vuoden 2008 tasolle vasta ensi vuonna. Taantumavuosina valtion tietotekniikkainvestoinnit olivat erityisen keskeisiä IT-palveluiden tarjoajille. Toisaalta yrityksetkin tehostivat toimintaansa myös taantuman aikana tietotekniikan avulla. Julkiset investoinnit ovat tärkeitä edelleen. Sähköisen kaupan ja asioinnin hankkeet ovat nyt tärkeitä monille yrityksille. Palveluiden kysynnän kasvua hidastavat muun muassa jälkisyklisten toimialojen vaikea taloustilanne ja IT-palveluiden ostaminen matalamman kustannustason maista. Suomen IT-palvelumarkkinat e 2012e IT-konsultointipalvelut (miljoonaa euroa) Kasvu,% -5,2 1,9 2,7 2,7 Sovellus-, integrointi- ja käyttöönottopalvelut (miljoonaa euroa) Kasvu,% -1,6 1,4 2,9 2,6 Pakettiohjelmistojen ylläpito ja tuki (miljoonaa euroa) Kasvu,% -0,5 2,1 3,7 3,4 Laitteiden ylläpito ja tuki (miljoonaa euroa) Kasvu,% -2,4 0,4 0,0-0,4 Hallinta-,käyttö- ja verkkopalvelut (miljoonaa euroa) Kasvu,% 2,2 3,1 3,5 3,9 IT-koulutuspalvelut (miljoonaa euroa) Kasvu,% -5,7 2,3 3,0 2,9 Palvelumarkkinat yhteensä (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 0,3 2,9 3,0 3,0 Lähde: Market-Visio Oy 5/2011 Yritykset tehostivat toimintaansa myös taantuman aikana tietotekniikan avulla

11 2.3 Televiestintä verkottaa Suomen Mobiililaajakaista kovassa vedossa Laajakaistaliittymien määrä kasvoi viime vuonna 32 prosentilla eli noin kappaleella. Kasvu perustui kokonaan mobiililaajakaistaliittymien nopeaan yleistymiseen, sillä niiden määrä kasvoi liittymällä. Mobiililaajakaistan osuus kaikista laajakaistaliittymistä oli jo 51 prosenttia. Viestintäviraston tutkimuksen mukaan mobiililaajakaista löytyi vuoden lopussa jo 31 prosentista kaikista koti - talouksista. Internetliittymä on 86 prosentilla kotitalouksista. Jopa yli 65-vuotiaista yli puolella on internetyhteys. Laajakaistaliittymien nopeus on selvästi kasvamassa. Vuoden lopussa laajakaistaliittymistä vähintään 10 Mbit/s nopeudella toimi 26 prosenttia, kun vuotta aiemmin niiden osuus oli 10 prosenttia. Kiinteistä laajakaistaliittymistä vähintään 10 Mbit/s-tehoisia oli kolmasosa. Laajakaistamarkkinoiden heikoin kohta oli hinnoittelu. Viestintävirasto tutki vuoden aikana kahdeksan teleyrityksen tukkumarkkinahinnoittelun. Näistä neljän hinnoittelu oli viraston mukaan viestintämarkkinalain vastaista ja kohtuutonta. Kahden yhtiön tutkimukset lopetettiin näiden ilmoitettua hintojen laskemisesta. Langattomien laajakaistaliittymien hinnat laskivat edelleen vuonna G-verkossa toimivat mobiillaajakaistaliittymät olivat muita halvempia. 1 Mbit/s -mobiililaajakaistaliittymän kuukausihinta oli viime vuonna keskimäärin 18 euroa. Viestintäviraston mukaan laajakaistapalveluja tarjoavien yritysten asiakaspalvelun vastausajat paranivat viime vuonna. Laajakaista tuli heinäkuussa osaksi yleispalvelua. Viestintävirasto nimitti 26 yritystä yleispalveluvelvollisiksi lähes 340 kunnan tai kunnan osan alueella. Tuolla alueella jokaiseen vakituiseen asuntoon tai toimipaikkaan on oikeus saada perustasoinen laajakaistayhteys. Vähimmäisnopeus on asetuksen mukaan 1 Mbit/s. Suomen tavoitteet laajakaistan edistämiseksi ovat kansainvälisesti kunnianhimoiset. Economist Intelligence Unitin kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu yhdessä Ruotsin kanssa sijalle 4. Edellä ovat Etelä-Korea, Japani ja Singapore. Vertailussa arvioidaan muun muassa kunkin maan suunnitelman tavoitenopeutta, aikataulua ja kustannuksia. Esimerkki laajakaistan vauhdittamisesta on Laajakaista hanke, jonka tavoitteena on rakentaa 100 Mbit/s -laajakaistaliittymien tarjontaan kykeneviä verkkoja Suomen harvemmin asutuille alueille. Valtio tukee hanketta vähintään kolmanneksen ja kunnat enintään kolmanneksen osuudella. Suomessa tietoliikenneyhteyksien asennus- ja kunnossapito oikeuttaa myös verotuksessa kotitalousvähennykseen. Vähennyksen voi saada myös valokuituliittymän rakennustöistä. Laajakaistaliittymien kehitys DSL Kiinteistö- ja taloyhtiöliittymä Kaapelimodeemi Mobiililaajakaista Langaton (kiinteä) laajakaista FTTH (optisessa kuituverkossa toimiva laajakaista) Muu Yhteensä Lähde: Viestintävirasto 20 21

12 Suomalaiset puhuvat yhä enemmän Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 8,39 miljoonaa matkaviestinliittymää, jossa oli kasvua edellisvuodesta yhdeksän prosenttia. Kiinteän verkon liittymiä puolestaan oli 1,25 miljoonaa, jossa oli edellisvuodesta pudotusta 12 prosenttia. Matkaviestinliittymien määrä kasvoi edellisvuotista hitaammin, mikä on luonnollista tilanteessa, jossa liittymien määrä on jo selvästi asukasmäärää suurempi. Kiinteän verkon liittymien määrä puolestaan supistui suunnilleen edellisvuoden vauhdilla. Lankapuhelinliittymiä on enää joka viidennellä kotitaloudella. Matkaviestinliittymiin sisältyvät myös mobiililaajakaistat. Matkapuhelimella soitettujen minuuttien määrä kasvoi viime vuonna enemmän kuin itse puheluiden määrä, joten puheluiden pituudet kasvoivat edelleen edellisvuodesta. Viime vuonna matkapuhelimella soitettu puhelu kesti keskimäärin kolme minuuttia ja kuusi sekuntia. Kiinteän liittymän puhelu kesti enää keskimäärin seitsemän sekuntia enemmän. Vuonna 2005 kiinteästä liittymästä soitettu puhelu kesti yli kaksi minuuttia matkapuhelua pidempään. Vuonna 2009 ero oli enää 19 sekuntia ja viime vuonna siis seitsemän sekuntia. Kiinteistä liittymistä soitettiin vielä vuonna 2008 yli kolme miljardia minuuttia. Kahdessa vuodessa määrästä on leikkaantunut kolmannes. Tekstiviestejä suomalaiset lähettivät yli neljä miljardia eli suomalainen lähetti keskimäärin 62 tekstiviestiä kuukaudessa. Matkapuheluiden hinnat pysyivät Viestintäviraston mukaan vakaina vuonna Sen sijaan matkapuhelinliittymien lisäpalveluna myytävien kiinteähintaisten datapakettien hinnat laskivat viime vuonna. Valtaosa tiedonsiirtopalveluiden käyttäjistä maksoi kiinteää kuukausimaksua. EU:n verkkovierailuasetus laski vuonna 2010 matkapuhelinpalveluiden tukku- ja vähittäishintakattoja. Tämän takia matka - puheluiden soittaminen ja vastaanottaminen halpenivat EU-alueella. Syksyllä 2010 avattiin Suomen ensimmäinen kaupalliseen käyttöön tarkoitettu 4G-verkko. Verkon avasivat Finnet-ryhmään kuuluvien teleyritysten omistama Datame Oy ja TeliaSonera. Myös DNA ja Elisa ovat aloittaneet valmistelut 4G-verkon rakentamiseksi. Copyright Nokia 2011 Matkaviestinliittymät ja viestimäärät Matkaviestinliittymiä Puhelut (miljoonaa kpl) Puheluminuutit (miljoonaa) SMS-viestit MMS-viestit Lähde: Viestintävirasto Kiinteän puhelinverkon käyttö Liittymien määrä Puhelut (miljoonaa kpl) Puheluminuutit (miljoonaa) Lähde: Viestintävirasto 22 23

13 3. Kasvun lähde Kuten edellä todettiin, professori Matti Pohjolan selvitykset osoittavat ICT-alan vahvistaneen Suomen tuottavuuden kasvua ratkaisevasti. Etlan selvitys puolestaan kertoo, kuinka taantuman kanssa samaan aikaan ajoittuneet Nokian ongelmat syvensivät taantumaa. ICT:n vaikutusta talouskasvuun on tutkittu paljon myös muualla maailmassa. Lähtökohtaoletus on poikkeuksetta ollut, että ICT:n tehostunut käyttö edistää talouskasvua. Tutkijat ovat pohtineet enemmänkin, kuinka merkittävä vaikutus on ja millä edellytyksillä positiiviset vaikutukset realisoituvat. Esimerkiksi korealaisen Seoul of National Universityn tutkijat Heshmati ja Yang ovat osoittaneet, että ICT on nostanut Kiinan bkt:n kasvua vuosien 1978 ja 2002 välillä 20 prosentilla ja tuottavuutta 38 prosentilla (Total factor productivity). Tuottavuuden kasvulla on ollut keskeinen rooli Kiinan talouden kehityksessä, sillä se on parantanut miljoonien kiinalaisten hyvinvointia. Tutkijat painottavat, että kehitystä on vauhdittanut samaan aikaan talouden vapautuminen, joka on tuonut uutta osaamista, teknologiaa ja pääomaa maahan. Columbia Business Schoolin professori Raul L. Katzin johdolla tehty tutkimus puolestaan arvioi, että Saksassa suunnitellut noin 36 miljardin laajakaistainvestoinnit voisivat tuoda lähes miljoona uutta työpaikkaa ja noin 170 miljardia euroa (0,6 prosenttia) bkt:n kasvua vuoteen 2020 mennessä. Hyödyt syntyisivät muun muassa uusien palveluiden ja tehokkaamman logistiikan kautta. Malesian talouskasvua tutkineet Kuppusamy, Raman ja Lee ovat listanneet ICT:n positiivisiksi talousvaikutuksiksi muun muassa: Edullisemmat, laadukkaammat ja vaikuttavammat viestintäkanavat kaikille sosiaaliluokille Epätasa-arvon vähentäminen koulutusta, valmennusta ja työllisyyttä parantamalla Yritysten tiedon saannin ja markkinoille pääsyn helpottuminen Julkisen hallinnon byrokratian väheneminen Talouden eri osapuolten yhteistyön ja kanssakäynnin edistäminen World Economic Forumin vuoden 2009 raportissa listataan useita ICT:n tuomia makrotaloudellisia hyötyjä: Kestävä kehitys. ICT:n tehokas käyttö auttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Alan tuomat hyödyt ovat merkittävästi suuremmat kuin sen itsensä synnyttämät päästöt. Koulutus. ICT mahdollistaa valtavan kasvun verkkokoulutuksessa ja tuhannet kirjastot eri puolilla maapalloa voidaan tavoittaa verkon kautta. E-government. Kansalaiset ja yritykset voivat saavuttaa yhä useammat palvelut verkon kautta. Rahoitus. Mobiili maksaminen tulee olemaan tärkeä väline. Miljardilla ihmisellä on matkapuhelin mutta ei pääsyä pankkipalveluihin. Terveydenhuolto. Verkko avaa uusia ratkaisuja terveydenhuoltopalveluiden tarjoamiseksi ja kustannusten alentamiseksi. Vaikutukset eivät tule itsestään Tutkimukset ICT:n vaikutuksista korostavat, että ICT on väline, joka vaatii tuekseen paljon muutakin. Esimerkiksi OECD:n selvityksessä todetaan: Laitteet ja verkot eivät yksin tuo taloudellisia hyötyjä. Muutkin tekijät kuten sääntely, osaavien ihmisten saatavuus, kyky muuttaa organisaatiorakenteita ja it-sovellusten innovatiivisuus vaikuttavat yritysten kykyyn hyödyntää ICT:n mahdollisuuksia. OECD painottaa, että ICT:n vaikutukset ovat erilaisia eri bisnesympäristöissä. OECD:n mukaan kasvua ruokkii ympäristö, joka kannustaa riskin ottamiseen, tarjoaa erilaisia pääoman lähteitä ja rasittaa yrityksiä maltillisesti sääntelyllä. ICT:n tehostunut käyttö edistää talouskasvua

14 OECD suosittaa muun muassa seuraavia linjauksia ICT:n hyödyntämisen ja taloudellisen kasvun vauhdittamiseksi. ICT-tuotteiden ja -palveluiden kilpailua tulee vahvistaa. Yritysilmapiiriä on parannettava. Yritysrahoitusta kannattaa monipuolistaa, yritysten rakennemuutoksia edistää, työntekijöiden koulutusta kehittää ja työelämän jäykkyyksiä vähentää. Myös yrittäjyyttä tulee edistää kaikin keinoin. Turvallisuutta ja luottamusta on edistettävä. Turvallisuus, yksityisyys ja henkilötunnistaminen ovat keskeisiä asioita. ICT:n tehokkaan käytön esteitä on raivattava. Esimerkiksi toimialakohtainen sääntely voi estää ICT-sovellusten yleistymistä joillakin toimialoilla. Innovaatioita tulee edistää. ICT vaikuttaa suoraan yritysten kykyyn tuoda uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintaprosesseja. World Economic Forum esittää omassa raportissaan samankaltaisia asioita ICT-ekosysteemin kehittymiseksi: 1. Infrastruktuuri-investoinnit. Infrastruktuuri-investoinnit ovat keskeinen asia ekosysteemin kehittymiseksi. Pääosin raha tulee yksityiseltä sektorilta, mutta muun muassa harvaan asutuilla seuduilla tarvitaan julkisia investointeja. 2. Sovellukset ja sisältö. Monet pitävät laajakaistayhteyksiä oleellisena asiana sekä yksityisten että ammatillisten asioiden hoitamiseksi. Arvossaan ovat etenkin verkossa tarjottavat julkiset palvelut, koulutus ja terveydenhuolto. 3. Markkinat ja kilpailu. Monopoliympäristöt ovat yleensä vähemmän innovatiivisia kuin kilpailuyhteisöt. 4. Politiikat ja sääntely. Sääntelyn tulisi olla vakaata ja ennustettavaa. Sen tulisi edistää kilpailua ja investointeja. 5. Hallituksen budjetit. Julkisen rahoituksen strateginen käyttö voi edistää ICT-palveluiden yksityistä käyttöä ja yrittäjyyttä. Hallitusten tulisi myös edistää tutkimusta ja kehitystä yksityisellä sektorilla ja akateemisessa maailmassa. 6. Taidot ja ICT-alan koulutus. Vahvimmissa talouksissa on vahva ICT-osaaminen ja laaja tieteellinen pohja sekä matemaattinen koulutus. Case: Peliala hyvässä vedossa Peliala on hyvä esimerkki siitä, miten ICT:n ympärille on syntynyt kokonainen toimiala muutamassa vuodessa. Vuosi 2011 on suomalaiselle pelialalle kaikkien aikojen paras kasvuvuosi. Alan liikevaihto kasvoi Suomen Pelikehittäjien ja Neogamesin lukujen mukaan vuodesta 2004 viime vuoteen 17,6 prosenttia vuodessa. Vain lamavuonna 2009 alan liikevaihto polki paikallaan. Kuluvalle vuodelle ala odottaa poikkeuksellista 50 prosentin kasvuhyppäystä ja näkee kasvun olevan vasta alussa. Peliala on merkittävästi kokoaan näkyvämpi toimiala Suomessa ja kansainvälisesti. Esimerkiksi Time-lehti sijoitti suomalaisen peliyhtiön johtajan, maailmanlaajuisen hittipelin Angry Birdsin kehittäneen Rovion liiketoiminnan kehittämisestä vastaavan Peter Vesterbackan, maailman vaikutusvaltaisten ihmisten listalla seitsemänneksi. Angry Birds on huikea menestystuote, joka on ollut esimerkiksi Yhdysvalloissa eniten myyty peli yli vuoden ajan. Lisäksi Angry Birds -leluja on myyty yli kolme miljoonaa. Kyseisiä leluja myydään Kauppalehden mukaan kolme kertaa enemmän kuin Hello Kitty- tai Star Wars -tuotteita. Angry Birds on ollut suomalaisen pelialan toistaiseksi suurin menestystuote, mutta tietä ovat raivanneet monet muut peliyhtiöt ennen sitä. Sulakkeen Habbo Hotel ja Remedy Entertainmentin kehittämät pelit Max Payne ja Alan Wake ovat olleet kansainvälisiä menestyksiä. RedLynx-niminen yhtiö puolestaan on tehnyt useita maailmalla mainiosti myyneitä tuotteita. Kaikkiaan Suomen pelituotteista menee vientiin yli 90 prosenttia. Suomessa peliala on vielä kohtuullisen pieni, vuoden 2011 lopussa alle 200 miljoonan euron tekevä toimiala. Mahdollisuudet ovat kuitenkin suuret, sillä Suomen Pelinkehittäjät ry:n mukaan maailmanlaajuinen peliteollisuuden myynti oli jo vuonna 2008 noin 50 miljardia dollaria eli noin 35 miljardia euroa. Alan myynti on jo yli 50 prosenttia suurempi kuin tallennetun musiikin myynti

15 Pelialan kasvua vauhdittaa jakelun muuttuminen digitaaliseksi. Tämän myötä pelaaminen on levinnyt videoista matkapuhelimiin ja muihin päätelaitteisiin. Toinen kasvun nopeuttaja on sisällön monipuolistuminen. Nykyisin pelaajat voivat kuntoilla, laulaa karaokea tai soittaa rock-musiikkia. Tästä syystä yhä erilaisemmat ihmisryhmät pelaavat jotain pelejä. Pelaaminen ei ole vain teini-ikäisten poikien harrastus. Pelialan suurten mahdollisuuksien hyödyntäminen voi törmätä muun muassa rahoitukseen, työvoiman saatavuuteen ja yritysten osaamiseen. Julkinen rahoitus alalle on tullut etupäässä Tekesin kautta. Ala on toivonut muun muassa Elokuvasäätiön kaltaista rahoitusta. Nyt peliala saa muita kulttuurialoja selvästi pienempää tukea, vaikka alan vienti ja kasvuvauhti ovat muita kulttuurialoja suurempia. Merkittävien menetystuotteiden nousu Suomesta helpottanee rahoituksen saamista ainakin siksi, että kansainväliset pääomasijoittajat ovat entistä kiinnostuneempia suomalaisista pelintekijöistä. Kansainvälisiä rahoittajia osallistuu Helsingissä muun muassa marraskuussa pidettävään Slush-tapahtumaan, jossa uudet yrittäjät voivat tavata rahoittajien lisäksi kansainvälisesti menestyneiden teknologiayritysten edustajia. Kansainväliset rahoittajat ovat olleet kiinnostuneita suomalaisista peliyhtiöistä. Aktiivisin ulkomainen sijoittaja on ollut Accel Partners, joka sijoitti kahdeksan miljoonaa euroa noin vuoden ikäiseen peliyhtiöön Supercelliin. Aiemmin Accel Partners on ollut sijoittajakonsortiossa, joka investoi Rovio Mobileen noin 30 miljoonaa euroa. Osaajapulaa helpottanee Nokian irtisanomiset, joiden myötä mobiilialan osaajia tulee muun työelämän käyttöön enemmän kuin vuosiin. Peliala kasvaa e Liikevaihto milj. euroa Työpaikat Lähde: Neogames ICT kasvattaa yrityksiä ICT on kasvun lähde myös yrityksille samalla tavoin kuin kansakunnille. Myös yritysten täytyy ymmärtää, että ICT ei kuitenkaan tuo kasvua automaattisesti, ellei yritys muuta toimintatapojaan. Hollantilaisen tutkimuslaitoksen InfoDevin monikansallinen tutkimus Puolassa, Venäjällä ja Baltian maissa osoittaa, että ICT:llä on tärkeä rooli siirtymämaiden yritysten modernisoinnissa ja taloudellisen suorituskyvyn parantamisessa. Saavuttaakseen ICT:n hyödyt yritykset tarvitsevat usein muutoksia muun muassa strategiassaan ja organisaatiossaan. Organisaation muutokset ovat erityisen tärkeitä, jotta yrityksen työn tuottavuus nousisi, kustannukset laskisivat ja tuotot kasvaisivat, toteaa InfoDevin tutkimus. ICT:n hyödyt ovat luonnollisesti erikokoisia eri toimialoilla. Suuria hyötyjä tietotekniikan hyödyntäminen toi tutkimuksen mukaan rahoitusalalla ja konepajateollisuudessa, kun taas huonekaluteollisuudessa ja elintarviketuotannossa hyödyt olivat alhaisemmat. Siirtymätalouksien yritysten saamia hyötyjä olivat tutkimuksen mukaan muun muassa seuraavat: Tuottavuuden kasvu on useiden tekijöiden summa, jossa ICT:n käyttö on yksi tekijä. ICT vaikutti tuottavuuteen sekä kustannuksia alentamalla että liiketoimintaa kasvattamalla. Molemmissa ICT vaatii tuekseen muita tekijöitä. ICT auttaa yrityksiä kilpailussa enemmänkin laatu- kuin hintatekijöillä. Suuret yritykset ovat kyvykkäämpiä hyödyntämään ICT:n etuja. ICT:n mahdollisuudet yrityksen suorituskyvyn parantamisessa liittyvät tuotteen tietointesiivisyyteen. ICT:n rooli vaihteli kovasti eri maiden välillä. Lähde: Information for Development Program

16 Zolnowski, Schmitt ja Böhmann kuvaavat tutkimuspaperissaan, miten teolliset yritykset voivat kehittää uusia etäpalvelumalleja. Keskeinen edellytys etäpalveluiden kehittämiseen on pääsy asennettuun laitekantaan ja kyky kerätä ja analysoida laitekannan tuottamaa tietoa. Tutkijat jaottelevat palvelumallit kolmeen ryhmään. a) Perinteisten after-sales-palveluiden parantaminen. Automaattinen etähuolto laskee huollon kustannuksia ja parantaa samalla sekä palvelun laatua että asiakkaan tyytyväisyyttä. b) Uudet palveluratkaisut mahdollistavat prosessiteollisuuden prosessien parantamisen. Näissä palveluntarjoajan tulot perustuvat prosessien todelliseen tehokkuutteen. c) Uusi palveluekosysteemi tarkoittaa ohjelmistoratkaisua, jossa asiakkaat voivat räätälöidä itselleen lisäarvopalveluita etäpalvelulinkin kautta. Tutkijat näkevät, että etäpalvelut voivat muuttaa ratkaisevasti valmistavan teollisuuden toimintaa ja tuottaa uusia palvelumalleja perinteisen after-sales-palveluiden rinnalle. Case: Amica tiivisti ketjuohjausta Tietotekniikka oli ratkaisevassa roolissa, kun Fazer Amica tiivisti ravintoloidensa ketjuohjausta. Yhtiön ROPsuunnittelutyökalusta ravintolapäällikkö löytää muun muassa valmiit reseptit, ruokalistat ja päivitetyt raaka-aineiden hinnat. Yhtiön mukaan ketjumaisen toiminnan hyödyt olisivat jääneet pieniksi, jos ketjuohjausta olisi yritetty tiivistää esimerkiksi sähköpostityöskentelyllä. Nyt valikoimien suunnittelu, tuotteiden tilaaminen ja tarjousten tekeminen asiakkaalle ovat helpottuneet oleellisesti. Samalla luovuudelle on tullut enemmän tilaa. Ravintolapäälliköt ovat poimineet yhteisestä järjestelmästä tuotteita, joita eivät olleet aiemmin valmistaneet. Uuden järjestelmän ansiosta ravintolapäällikkö voi tehdä kerralla koko viikon ruokalistan. Se puolestaan parantaa esimerkiksi raaka-ainetarpeen ennustettavuutta. Myös kuljetukset vähenevät jonkin verran, kun osan tavaroista voi tilata kerralla koko viikoksi. Järjestelmä auttaa erityisesti ravintolapäällikön arkea, mutta hyödyt leviävät kaikille. Kun kaikilla on käytössään valmiit listat viikon varalle, ei toiminta pysähdy siksi, että esimies on unohtanut kertoa jonkin yksityiskohdan. Kaikkien aikaa kuluu entistä vähemmän kyselemiseen. Käsityötä säästyy paljon myös siinä, että ROP tulostaa valmiit ruokalistat kahdella kielellä. Etäpalvelut voivat muuttaa ratkaisevasti valmistavan teollisuuden toimintaa

17 Onko halua kasvaa? Vaikka ICT auttaa yrityksiä kasvamaan, realisoituvat edellytykset kasvuksi vain, jos on halua kasvaa. Tätä halua Suomessa on vähemmän kuin monissa muissa maissa. Ilmiötä kutsutaan Suomen paradoksiksi, joka tarkoittaa maata, jossa on hyvät kasvuedellytykset mutta vähän kasvuyrityksiä. Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsaus (TEM) kertoo kasvuyritysten puutteesta. TEM:n Kasvuyrityskatsaus pohjautuu OECD:n ja Eurostatin määritelmään, jonka mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia. Näin määritellen Suomessa oli 691 kasvuyritystä vuosina , mikä oli 4,8 prosenttia vähintään 10 henkeä työllistäneistä ja toimintaansa tarkastelujaksolla jatkaneista yrityksistä. Keskimääräisen kasvuyrityksen henkilöstö kasvoi 74 hengellä vuosina ja yhteensä ne loivat yli työpaikkaa. Suomen yrittäjäympäristö on viime vuosina kuitenkin parantunut niin, että pohjoismaisessa vertailussa Suomen olosuhteet ovat monilta osin kelpo luokkaa. Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor-kysely kertoo kuitenkin, että kasvuhakuisuuden suhteen Suomi on innovaatiovetoisten talouksien hännänhuippua. Esimerkiksi Norjassa kasvuhakuisten pienten yritysten osuus on kaksinkertainen Suomeen verrattuna ja Israelissa kolminkertainen. Toinen kasvua hidastava seikka on pääomasijoitusten vähäisyys. Pääomasijoitukset alkaviin ja kasvuvaiheessa oleviin yrityksiin olivat vuonna 2010 sadan miljoonan euron luokkaa, kun esimerkiksi Israelissa kasvuyrityksiin sijoitettiin 800 miljoonaa euroa. Israel on toki poikkeuksellisen vetovoimainen maa etenkin amerikkalaisten sijoittajien silmissä. Mutta Suomi jää kuitenkin selvästi myös muun muassa Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Tieto korostuu kasvuyrityksissä ICT-ala on hyvin edustettuna kasvuyritysten joukossa. TEM:n katsauksen mukaan noin viidennes kasvuyrityksistä toimii tietointensiivisillä aloilla kuten atk-, tutkimus- ja suunnittelupalveluissa. Tietointensiivisistä yrityksistä lähes joka kymmenes luokitellaan kasvuyrityksiksi. Kasvuyritysten osuus on kuitenkin pienentynyt eniten tietointensiivissä palveluissa, kun kehitystä vertaa vuonna 2006 tehtyyn edelliseen selvitykseen. Kasvuyritysten toimialajakauma,% Palvelut, tietointensiiviset 20,7 20,9 22,6 24,0 23,5 22,0 Palvelut, muut 50,8 51,2 48,8 42,9 43,1 49,9 Teollisuus, korkeamman 10,4 9,9 11,8 15,9 14,5 10,7 teknologian Teollisuus matalamman 4,1 4,6 3,8 4,4 4,8 4,9 teknologian Rakentaminen 12,1 11,1 11,4 11,5 12,4 10,7 Alkutuotanto 1,9 2,3 1,5 1,3 1,6 1,7 Lähde: Kasvuyrityskatsaus 2011 Suomen yrittäjäympäristö on viime vuosina kuitenkin parantunut niin, että pohjoismaisessa vertailussa Suomen olosuhteet ovat monilta osin kelpo luokkaa

18 Tehoa julkiselle sektorille Julkisten palveluiden tehostamisessa ICT on valtava, mutta vaihtelevasti hyödynnetty mahdollisuus. YK:n e-government selvityksessä Suomi oli vuonna 2008 sijalla 15 ja vuonna 2010 sijalla 19. Vertailussa arvioidaan, kuinka hyvin valtiot käyttävät ICT:tä sosiaalisen ja taloudellisen kasvun edistämiseen. YK:n selvitykset kertovat monien maiden palvelevan kansalaisiaan Suomea paremmin verkossa. Näihin haasteisiin vastatakseen valtiovarainministeriö perusti maaliskuussa Julkisen hallinnon ICT-toiminnon, johon yhdistyivät aiemmat Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö, KuntaIT-yksikkö ja Turvallisuusverkkoyksikkö. Yhdistämisen ajatuksena on, että tietohallinnon kehittäminen tulee kohdistaa koko julkiseen sektoriin eikä erikseen valtion- ja kuntasektoriin. Tavoitteena on saada aikaan säästöjä ja parempaa palvelua yhteisten ICT-palvelujen avulla. Hyviä tavoitteita uudelle yksikölle löytyy muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön vetämän Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan digitaalisesta agendasta vuosille Raportissa visioidaan muun muassa, että vuonna 2020 julkishallinto toimii mahdollistajana, joka edistää johdonmukaisesti avoimia toimintatapoja ja tiedon hyötykäyttöä. Tietoinfrastruktuuriin luotetaan ja tarkoituksenmukaisesta yksityisyyden suojasta huolehditaan. Tietoturvallisuuteen kohdistuviin kansallisiin tai kansainvälisiin uhkiin on varauduttu ja tietoverkot toimivat myös häiriötilanteissa. Tietoa jaetaan ja rikastetaan yli toimialojen, hallinnonalojen ja perinteisten hierarkioiden. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö toimii ja palveluiden kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti uudet liiketoimintamahdollisuudet. Julkishallinnon olisi nostettava tavoitetasoaan ja pyrittävä tavoitteisiinsa jo viittä vuotta aiemmin eli vuoteen 2015 mennessä. Kansainväliset tutkimukset osoittavat kuitenkin, että ICT:n uusimpien virtausten soveltaminen ei tapahdu julkisella sektorilla yhtä kitkattomasti kuin yksityisellä puolella. Esimerkiksi Goethe Yliopiston tutkijan Oliver Maarschollekin tutkimuspaperi painottaa kulttuurierojen merkitystä niin sanotuissa public-private partnerships -hankkeissa. IT PPP -hankkeiden vetäjien pitää olla hyvin selvillä eroista julkisen ja yksityisen sektorin motivaatiossa ja prosesseissa. Lisäksi on välttämätöntä koota kaikki sidosryhmät luotaessa kumppanuutta, jotta sekä yksityisen puolen tavoitteet että julkisen puolen tavoitteet tulevat tarkkaan kuulluksi. Janssen ja Joha puolestaan ovat tutkineet pilvipalveluiden käyttöä julkisella sektorilla. Tutkijat ovat kartoittaneet monipuolisesti SaaS-palveluiden (Software as a Service ) hyötyjä ja haittoja julkisen toimijan näkökulmasta. Säästöjä on löydettävissä muun muassa järjestelmien rakennuskustannuksissa, asiantuntijakustannuksissa, palveluiden nopeammassa käynnistämisessä ja paremmassa palvelussa. He löytävät monia riskejä SaaS-palveluiden käytössä julkisella sektorilla. Nämä liittyvät muun muassa toiminnan jatkuvuuteen, yksityisyyteen, palvelun laatuun ja palveluiden kehittämiseen. Tutkijat toteavatkin, että SaaS voi nousta myös julkiselle sektorille tärkeäksi välineeksi, mutta monista eduista huolimatta SaaSissa on yhä monia haasteita, joita täytyy vielä selvittää. Case: Maahanmuuttovirasto sähköistyy Maahanmuuttovirasto on ottanut käyttöön sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän UMA:n ensimmäisen vaiheen. Yli käyttäjän UMA on ulkomaalaisprosesseihin osallistuvien viranomaisten ja sidosryhmien työväline. Sitä käytetään usean eri ministeriön alaisissa laitoksissa. Uusi järjestelmä lyhentää käsittelyaikoja, parantaa asiakaspalvelua ja tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Uuden järjestelmän avulla esimerkiksi ulkomailla olevaan lähetystöön jätetty hakemus tulee sähköisesti Suomeen. Kun järjestelmän toinen vaihe otetaan käyttöön, voi asiakas hakea oleskelulupaa verkon kautta. Tällöin papereita ei liikuteta enää ollenkaan

19 4.Ympäristön hyväksi Tietotekniikan tehokas käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet ympäristöongelmien vähentämiseen. Euroopan komissio on teettänyt arvioita, millä tavoin ICT voi auttaa EU:n tavoitteessa energian säästämiseksi ja CO2-päästöjen vähentämiseksi. Komissio teetti asiasta selvityksen tutkimuslaitos Bio Intelligence Servicellä. Laitos otti arviointinsa pohjaksi kaksi pääskenaariota, joista Business-as-Usual (BAU) lähti oletuksesta, että nykyiset trendit jatkuvat. Eko-skenaario lähti ajatuksesta, että markkinat ja teknologia ajavat ICT-ratkaisujen lisäkäyttöön. Molemmissa skenaarioissa huomioitiin, että ICT:n käytöstä syntyy samalla lisää kulutusta. Ekoskenaariossa energiasäästöt voisivat selvityksen mukaan olla noin seitsemän kertaa suuremmat kuin lisääntyneen ICT-teknologian käytön aiheuttama lisäkulutus. Hiilidioksidipäästöt puolestaan voisivat vähentyä kolme kertaa määrän, jonka ICT:n lisäkäyttö synnyttäisi lisäpäästöjä. Huonomman skenaarion toteutuessa energiasäästö on hieman suurempi kuin ICT:n lisäkäytöstä syntyvä lisäkulutus (noin 1,26-kertainen). Tässä tapauksessa ICT:n käytön synnyttämät CO2-päästöt olisivat jopa suuremmat kuin uusista ratkaisuista syntyvät säästöt (1,7-kertaiset). Komissio suosittaakin muun muassa seuraavaa: ICT-tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksien mittaamiseksi kehitetään standardimetodit Tilastollista dataa ja sen seurantaa parannetaan, jotta toiminnan tehokkuus tulee näkyviin Energiatehokkaiden tuotteiden ja menetelmien käyttöä tulisi edistää sopivilla kannustimilla Public-private- ratkaisuja tulisi edistää energiatehokkuuden lisäämiseksi Tietoa ja ohjausta tulisi lisätä Internet-pohjaisia palveluita tulee kehittää ICT-alan tarvitsemaa tutkimusta ja tuotekehitystä tulee tukea Avoimia standardeja ja yhteensopivuutta tulee edistää. Euroopan komission julkinen konsultaatio vuonna 2009 asetti painavan vastuun asioiden edistämisestä ICT-alalle. Konsultaation yksi keskeinen johtopäätös oli, että ellei ICT-ala löydä yhteistä tapaa mitata ja raportoida ICT-ratkaisujen energia- ja ympäristövaikutuksia, ICT:n todellisia hyötyjä on vaikea määritellä. Silloin julkistukset ja tavoitteet ovat merkityksettömiä. Sekä julkisen sektorin toimijat että ICT-yritykset tukivat komission konsultaatiossa voimakkaasti älyverkkojen ja älykaupunkien edistämistä, koska ne ovat kokonaisvaltaisia askeleita kohti kestävää kehitystä. Yritystasolla vihreän ICT:n suurimmat hyödyt syntyvät, jos ympäristöajattelu lähtee jo yrityksen strategiasta. Irlantilainen Tom Butler esittää tutkimuspaperissaan kattavan mallin, jossa vihreys lähtee liiketoiminta- ja tietotekniikkastrategiasta. Näihin puolestaan yhdistyvät ihmiset, energiatehokkuus, materiaalin säästäminen, jätteet sekä kierrätys ja vihreät operaatiot. Vihreillä operaatioilla Butler tarkoittaa muun muassa toimitusketjua (SCM) ja ympäristöjärjestelmiä (EMS). Case: Läpimurto älykkäässä liikenteessä VTT:n johdolla koottu tutkimusryhmä julkisti keväällä 2010 ratkaisun, jonka avulla autoilijat ja muut liikenteessä liikkuvat saavat tarvitsemansa palvelut yhdeltä luukulta. Vediamonipalvelun avulla ihminen saa ajantasaista tietoa esimerkiksi ruuhkista, liukkaista keleistä sekä parhaista bensiinin hintatarjouksista. Autoilija saa palvelun kautta automaattisesti tiedon lähimmästä parkkipaikasta, jonka hän voi myös varata ja maksaa saman päätelaitteen kautta. Päätelaitteena voi toimia esimerkiksi älypuhelin tai muut mobiilit laitteet. Palvelu ei siis ole laitesidonnainen kuten monet muut palvelut. Ensi vaiheessa palvelu tulee ammattikäyttöön. Silloin tarjolle tulevat muun muassa automaattiset ajopäiväkirjat, kuljetusten seuranta ja oikea-aikaiset huoltopalvelut. Kuluttajapalvelut tulevat myöhemmin mukaan. Vediaan liittyy palveluita niin autoilijoille, kävelijöille kuin joukkoliikenteenkin käyttäjille. Mukaan tulee esimerkiksi joukkoliikenteen aikataulut, pelejä ja elokuvia. VTT:n lisäksi mukana ovat DNA, G4S, Indagon, Logica, Media Mobile Nordic, Nokia Siemens Networks, Semel, TeliaSonera ja Tieto

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Vuosi Haetaan valtuutusta 5 milj. oman osakkeen hankintaan

Vuosi Haetaan valtuutusta 5 milj. oman osakkeen hankintaan Sisällys Katsaus vuoteen 2011 Q4 2011 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät vuodelle 2012

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Q keskeiset tapahtumat

Q keskeiset tapahtumat Sisällys Q1 2011 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät vuodelle 2011 2 Q1 2011 keskeiset

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Q keskeiset tapahtumat

Q keskeiset tapahtumat Sisällys Q1 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Mobiilidatan ja älypuhelinmarkkinan kehitys Uusien palveluiden eteneminen Näkymät vuodelle 2012

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.2006 31.3.2006 1 Elisan Q1 2006 Q1 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteuttaminen Näkymät vuodelle 2006 2 Q1 2006

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot