ICT kohti parempaa arkea. Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ICT kohti parempaa arkea. Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa 2011"

Transkriptio

1 ICT kohti parempaa arkea Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa 2011

2 Sisällys Esipuhe Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa Tieto- ja viestintäteknologian markkinat 2.1 Talouskriisi varjostaa näkymiä Tietotekniikkamarkkinat lamaa edeltävällä tasolla Televiestintä verkottaa Suomen Kasvun lähde Ympäristön hyväksi ICT ja tutkimus ICT ja työllisyys ICT-alan verkkopalveluja Suomessa Lähteet Teknologiateollisuus ry:n Tietotekniikan toimialaryhmä: DIGI.FI 59 Sisältö: Attention Communication Oy / Risto Pennanen Ulkoasu: Mainostoimisto Bravuuri Oy Paino: Star-Offset Oy 3

3 Suomen tuoreen hallituksen ohjelmassa on muutamia hyviä kirjauksia kuten julkisten tietojärjestelmien keskitetty koordinaatio ja kultakin sektoriministeriöltä edellytetyt älystrategiat. Veronmaksajan olipa sitten yritys tai kansalainen on lupa odottaa, ettei Suomea johdeta ministeriöiden kokoisina osaoptimoituina palasina, vaan kokonaisuutena sektorien vahvuudet hyödyntäen. Esipuhe Suomella ei ole koskaan itsenäisyyden historian aikana mennyt niin hyvin kuin nyt; mitattiinpa sitten koulutustasoa, kilpailukykyä tai asuinympäristön viihtyisyyttä Suomi sijoittuu kansainvälisissä arvioissa poikkeuksetta maiden eliittiin. Tuoreessa World Economic Forumin (WEF) eri maiden kilpailukykyvertailussa Suomi sijoittui neljänneksi; edellisvuonna sijoitus oli seitsemäs. WEFin tieto- ja viestintäteknologisten valmiuksien vertailussa Suomi nousi nyt edellisvuoden kuudennelta sijalta kolmanneksi edellään Ruotsi ja Singapore. Kaikki on tietenkin suhteellista: muiden teollisuusmaiden tavoin Suomen julkinen velka kasvaa miljardeja vuodessa, yritykset painivat keskellä globaalia rakennemuutosta ja alhaisemman jalostusarvon työtehtävät uhkaavat karata halpatyömaihin. Uusi taantuma näyttää tätä kirjoitettaessa entistä todennäköisemmältä. Vaikka Suomen sijoitus kansainvälisissä vertailussa on paranemaan päin, olisi väärä johtopäätös todeta, että homma on hoidettu. Toiminnan jatkuva parantaminen on välttämätöntä, ja se tulisi sisään kirjoittaa kaikkeen toimintaan. Osaaminen ei ole koskaan täysin riittävää eikä kilpailukyky valmis. Niin yrityksille kuin kansalaisille tarjottavissa julkisissa sähköisissä palveluissa on vielä paljon varaa parantaa. Tiedot eivät edelleenkään liiku riittävän sujuvasti julkisten toimijoiden järjestelmien kesken tai julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien välillä; monessa kohdassa tehdään turhaa käsityötä tai sama työsuoritus moneen kertaan. Vuotta 2011 on leimannut Suomen suurimman yksittäisen tuotekehitykseen panostajan, matkapuhelinvalmistaja Nokian strategiamuutos: luopuminen Symbian- ja Meego-käyttöjärjestelmistä ja asteittainen siirtyminen käyttämään Windows Phonea. Vaikka päätös koettiin aluksi dramaattisena, lopputulos on todennäköisesti kaikille onnellinen. Suomalaiset ovat parhaimmillaan selkä seinää vasten, ja ilmeisesti niin tälläkin kertaa. Uusi kasvuyrittäjyys etenkin pelialalla ja Aalto-yliopiston yrittäjäyhteisössä on tänä vuonna ottanut rohkeasti sitä vastuuta, mitä Nokian leveiltä harteilta on sille langennut. Tähän julkaisuun on tiivistetty Suomen ICT-toimialan olemus ja osaaminen vuonna Maailman digitalisoituessa ICT-osaaminen kasvaa kansalaistaidon asemaan ja tuottaa pääosan vähenevän väestön työn tuottavuuden kasvusta. Voi siis aiheesta todeta, että ICT-osaamisen ja sen hyödyntämisen tulisi olla päättäjien erityissuojeluksessa. Jukka Viitasaari Johtaja Teknologiateollisuus ry 4 5

4 1. Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa Suomen ICT-markkinat voidaan jakaa kahteen pääryhmään: tietotekniikka (IT) ja telekommunikaatio (ICT). Tässä julkaisussa käsitellään näistä kumpaakin. ICT-ala on ollut 1990-luvulta lähtien Suomen kansantalouden kasvun vahvin moottori. Aalto-yliopiston professori Matti Pohjolan mukaan ICT-ala on vastannut noin 60 prosentista kokonaistuottavuuden kasvusta 2000-luvulla. ICT-sektorin osuus työn tuottavuuden kasvussa on ollut lähes kaksinkertainen muuhun teollisuuteen verrattuna. Nokia on ollut voimakkain kehityksen veturi. Sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli tutkimuslaitos Etlan mukaan huikeat neljä prosenttia vuonna Vuonna 2003 Nokian osuus koko maan yritysveron tuotosta oli 23 prosenttia. Nokia-vetoinen ICT-klusteri on myös suomalaisen tutkimuksen vahva vaikuttaja. Elektroniikkateollisuus yksin on vastannut Tilastokeskuksen mukaan vuosina noin 58 prosenttista koko yrityssektorin t&k-menoista. Myös Nokia-klusterin vaikeudet näkyvät Suomen taloudessa yhtä voimakkaasti kuin sen menestys aikanaan. Etlan (Etla DP 1239) selvitys kertoo, että ilman sähköteknisen teollisuuden vaikutusta bruttokansantuote olisi pudonnut finanssikriisin pahimpana lamavuonna 2009 kahdeksan prosentin sijaan 5-6 prosenttia. Kyse oli pääosin juuri Nokian vaikeuksista. Professori Pohjola pitää mahdollisena, että Suomen elintason kasvuvauhti jää lähivuosina alle puoleen viime vuosikymmenien kasvusta. Tämä johtuu siitä, että väestön ikääntyminen vähentää työpanosta ja työn tuottavuuden kasvu hidastuu. Tuottavuuden kasvun hidastuminen puolestaan johtuu suurelta osin ICT-alan ongelmista. Kasvua parikymmentä vuotta Toisaalta Matti Pohjola ennustaa, että ICT-teknologia vie maailman talouskasvua eteenpäin vielä seuraavat pari vuosikymmentä. Esimerkiksi maailman suurin infrastruktuuri internet on vasta teini-iässä. ICT-alalla vaikeuksien kanssa painivat nimenomaan vahvasti laitteisiin toimintansa perustanut Nokia ja sen alihankkijat. Sen sijaan klusterin toinen puoli eli ICT-ohjelmistot ja palvelut Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa = Jalostusarvo Tehdyt työtunnit Tuottavuus Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa 2000 = Elektroniikka- ja sähköteoll. Suunnittelu- ja konsultointi Kone- ja metallituoteteoll. Tietotekniikka-ala Metallien jalostus *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito kulkevat hyvää vauhtia. Pohjolan mukaan hitaan kasvun välttäminen vaatii, että ICT-palvelut ja muut palvelut ottavat kantaakseen roolin, joka tuotantoon perustuvilla teollisilla aloilla on ollut viime vuosikymmeninä tuottavuuskasvussa. Myös moni muu tutkija muistuttaa, että teknologiset murrokset kuuluvat normaaliin arkeen. Siksi alan takaiskut eivät estä ICT-alan merkittävää roolia Suomen kasvun vauhdittajana jatkossakin. Esimerkiksi professori Matti Latva-aho Oulun yliopistosta muistuttaa, että hyvinvoiva tietoliikenneala on elänyt murroksesta toiseen eikä loppua ole näköpiirissä. Latva-ahon 6 7

5 mukaan se on erittäin positiivinen uutinen korkean teknologiseen osaamiseen perustuvan kansakunnan tulevaisuuden kannalta. Latva-aho näkee tietoliikennetekniikalla valtavia mahdollisuuksia muun muassa suurissa globaaleissa haasteissa kuten ilmastonmuutoksessa, energiantuotannossa ja väestön ikääntymisessä. Näissä asioissa ratkaisuja ovat muun muassa vähän energiaa vaativat verkkoratkaisut ja langattoman teknologian mahdollistamat hoivapalvelut. Uusien ratkaisujen kehittäminen vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä eri teollisuudenalojen kesken. Teollisen Suomen uudistumista pohtivat tutkijat Eloranta, Ranta, Salmi ja Ylä-Anttila muistuttavatkin, että ICT-klusterin yritykset eivät yksin pysty luomaan ja toteuttamaan suuria murroksia. Muutosten on tapahduttava saumattomassa yhteistyössä ICT-klusterin asiakastoimialojen kanssa. Näihin kuuluvat myös julkiset toimijat. Tutkijat näkevätkin uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytyvän vahvoilta toimialoilta kuten rakentamisesta, ympäristö- ja energiateknologian sovelluksista ja digitaalisista hyvinvointipalveluista. Haaste on tutkijoiden mukaan siinä, että samoille apajille ovat tulossa lähes kaikki muutkin kehittyneet maat ja myös kehittyvät taloudet. yrityksiä ja kansalaisia helpottavia ratkaisuja. Siksi voimme väittää, että ICT-alan avulla koko Suomi kulkee kohti parempaa arkea. Suomi ja ICT Matkaviestinliittymiä 2010: 8,39 miljoonaa (1,56/hlö) Laajakaistaliittymiä 2010: 3,2 miljoonaa (0,6/hlö) Langattomia laajakaistaliittymiä: 1,64 miljoonaa (0,3/hlö) Mobiililaajakaista 31 prosentissa talouksista Internetliittymä 86 prosentilla talouksista Internetliittymä yli puolella yli 65-vuotiaista Ensimmäinen kaupalliseen käyttöön tarkoitettu 4G-verkko avattu World Economic Forumin Maailman parhaiten verkottuneiden maiden listalla sijalla 3 Economist Intelligence Unitin Hallitusten laajakaistaindeksissä sijalla 4 ICT-ammattilaisten työpaikkoja noin ICT-yrityksissä työpaikkoja noin Hyödyt syntyvät soveltamalla Suomen kannalta on erityisen tärkeää, että ICT-klusterin mahdollisuudet on oivallettu laajalti yhteiskunnassa. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön rahoittaman Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan strategiassa todetaan, että tuottavuushypyn ratkaisee se, miten ihmiset ja yritykset ottavat käyttöön uudenlaisia käytänteitä palveluiden tulee olla helppokäyttöisiä. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen on edellytys sille, että julkisten ja yksityisten palvelujen tuottavuutta voidaan parantaa. Samoin Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman strategiassa todetaan, että ICT:n hyödyntäminen muilla toimialoilla ja sen integroituminen laaja-alaisesti muihin teknologia- ja sovellusaloihin kasvavat voimakkaasti ja tarjoavat selkeitä tuottavuushyötyjä ja uusia merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Suomen koko kansantalouden kasvunäkymät riippuvat merkittävästi ICT-alan onnistumisesta. Entistä vahvemmin kyse on siitä, kuinka hyvin viestintäteknologian avulla kehitetään 8 9

6 2. Tieto- ja viestintäteknologian markkinat 2.1 Talouskriisi varjostaa näkymiä Maailmantalouden nopeat käänteet varjostavat myös ICT-sektorin näkymiä. Suomen kansantalous kääntyi taantumasta nousuun vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Loppuvuonna kasvu oli niin kovaa, että koko vuoden bkt-kasvu oli 3,1 prosenttia, vaikka talous polki paikallaan alkuvuoden ajan. Kasvun synnytti tavaraviennin voimakas elpyminen, kun taas palveluvienti supistui edelleen. Työllisyyden ja optimismin vahvistuminen vetivät etenkin autokaupan ja asuinrakentamisen vahvaan kasvuun. Teollisuuden investoinnit putosivat edelleen, koska kapasiteettia oli yhä vajaakäytössä. Vuodelle 2011 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennusti keväällä neljän prosentin kasvua, josta viime vuoden lopun kasvuperimä tuo jo melkoisen osan. Kasvu hidastuu loppuvuodesta, mutta jatkuu kuitenkin Etlan arvion mukaan edelleen ensi vuonna kolmen prosentin vauhdilla. Vienti näytti vielä alkuvuodesta vetävän niin metsäteollisuudessa, metallissa kuin koneiden ja laitteidenkin valmistuksessa. Myös sähkö- ja elektroniikkateollisuus näytti lähtevän nousuun Nokian epävarmoista näkymistä huolimatta. Epävarmuus kasvaa Alkuvuoden valo haihtui kuitenkin nopeasti kesän aikana. Epävarmuutta talouteen luovat Kreikasta, Portugalista ja Irlannista alkanut talouskriisi sekä heikentyneet kasvunäkymät sekä USA:ssa että Kiinassa. Finanssimarkkinoiden jyrkät heilahtelut kertovat syvästä epävarmuudesta maailmantaloudessa. Euroopassa keskeinen huoli on kriisin leviäminen ensimmäiseksi Espanjaan ja sitä kautta muihin euromaihin. Ongelmamaiden velkaantuminen nostaa hyvässä kunnossa olevien maiden velkataakkaa, mikä lisää valmiiksi velkaantuneiden maiden painetta leikata menojaan. Julkisen talouden tasapainottumisen suhteen kotimaiset ennustelaitokset olivat jo keväällä jonkin verran erimielisiä. Etla näki, että ilman lisätoimia valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä on vielä vuonna 2013 noin kolme prosenttia kokonaistuotannosta. Palkansaajien tutkimuslaitos puolestaan arvioi, että julkinen talous pääsee jo tänä vuonna miltei tasapainoon. Teknologiateollisuus ry puolestaan muistuttaa, että tilauskannan vahvistumisesta huolimatta yritysten tilanne on hyvin epäyhtenäinen. Alihankkijayrityksistä vain 22 prosenttia pitää kannattavuuttaan hyvänä. Lisäksi vahvistuneet tilauskannat ovat selvästi finanssikriisiä edeltävää ajankohtaa alempana. Epävarmuutta lisää yritysten lyhyt ennustehorisontti. Yrityksillä on myös vaikeuksia siirtää nopeasti kohonneita kustannuksia lopputuotteidensa hintoihin. Suomen huoltotase Arvo mrd. Määrän muutos, % e 2012e Bkt markkinahintaan 180,3 3,1 4 3 Tuonti 65,2 2,6 10,5 6 Vienti 70,2 5, tavarat 52,3 10,0 11,5 6 - palvelut 17,9-6,7 8,5 5,5 Investoinnit 33,4 0,8 7,5 5,5 - yksityiset 28,5 0,9 8,5 6 - julkiset 4,9 0,1 1 3 Kulutus 141,5 2, yksityiset 97,3 2,6 2,5 2,5 - julkinen 44,2 0,4 0,5 0,5 Lähde: Etla Muita keskeisiä ennusteita e 2012e Kuluttajahintaindeksin muutos, % 1,2 3,5 2,9 Ansiotason muutos, % 2,6 2,8 3,0 Työttömyysaste, % 8,4 7,5 6,5 Vaihtotaseen ylijäämä, % suhteessa BKT:hen Lähde: Etla 3,1 3,4 3,

7 2.2 Tietotekniikkamarkkinat lamaa edeltävällä tasolla ICT-toimiala selvisi kokonaisuutena taantumasta selvästi monia muita aloja paremmin. Myöskään Nokian vaikeudet eivät ole vieneet toimialan uskoa tulevaisuuteen. Kauppakamarien ICT-barometrin mukaan lähes 60 prosenttia alan yritysjohtajista odottaa yrityksensä kannattavuuden paranevan. Noin kolmasosa yrityksistä sanoo kuluneen vuoden menneen odotuksia paremmin ja puolella yrityksistä vuosi meni odotusten mukaan. Kuudesosa yrityksistä arvioi vuoden menneen odotuksia huonommin. Suhdanneodotukset vahvat Toimialan suhdanteet kehittyivät 12 kuukauden aikana odotuksiin nähden Paremmin 31% Odotetusti 53% Heikommin 16% Odotatteko toimialanne suhdanteiden yrityksenne näkökulmasta Paranevan 54% Pysyvän ennallaan 40% Heikkenevän 6% Lähde: Kauppakamarien ICT-barometri Myös kesäkuussa julkistetut tiedot Ohjelmistoyrityskartoituksesta kertovat alan kasvuvauhdin kiihtyvän tänä vuonna. Samoin selvitys kertoo, että Nokian strategiamuutoksen vaikutukset ohjelmistoalan toimintaan ovat maltilliset. Noin viisi prosenttia alan yrityksistä arvioi Nokian muutosten leikkaavan niiden omaa liikevaihtoa. 3,3 prosenttia arvioi Nokian muutosten uhkaavan niiden ydinliiketoimintaa. Jopa 33 prosenttia vastaajista näkee, että Nokian muutokset avaavat niille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Nokian strategiamuutoksen vaikutukset ohjelmistoyrityksiin Ei suoraa vaikutusta liiketoimintaamme prosenttia vastaajista Vahvasti samaa mieltä 48,2 Samaa mieltä 22,1 Neutraali 6,9 Eri mieltä 16,1 Vahvasti eri mieltä 6,7 Avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia prosenttia vastaajista Vahvasti samaa mieltä 6,9 Samaa mieltä 26,4 Neutraali 25,1 Eri mieltä 16,0 Vahvasti eri mieltä 25,7 Odotamme liikevaihtomme putoavan prosenttia vastaajista Vahvasti samaa mieltä 1,3 Samaa mieltä 3,5 Neutraali 13,7 Eri mieltä 24,0 Vahvasti eri mieltä 57,5 Hyödyttää suomalaista ohjelmistoalaa prosenttia vastaajista Vahvasti samaa mieltä 7,8 Samaa mieltä 27,3 Neutraali 38,6 Eri mieltä 18,4 Vahvasti eri mieltä 8,0 Lähde: Ohjelmistoryrityskartoitus

8 Kotimaan IT-markkinat nousevat Market-Visio Oy:n ennusteen mukaan tänä vuonna taantumaa edeltävän vuoden 2008 ohitse. Ohjelmistojen myynti jatkoi nousuaan myös taantumavuonna 2009 ja IT-palveluiden kysyntä notkahti tuolloin vain aavistuksen. Laitemarkkinoiden pudotus oli kuitenkin niin raju (-14,2%), että laitemarkkinat eivät nouse vuoden 2008 tasolle vielä ensi vuonnakaan. Koska laitemarkkinat putosivat reilusti vuonna 2009, ne nousivat viime vuonna muita markkinoita vahvemmin. Tietyn laitekannan uusimiseen alkoi olla pakottavaa tarvetta laitteistojen ikääntymisen takia. Tänä vuonna kovin kasvu nähdään ohjelmistomarkkinoilla, joilla kasvun vetureina ovat Business Intelligence-ohjelmistot sekä dokumenttien- ja sisällönhallinta. Market-Vision ennusteen mukaan kokonaismarkkinoiden kasvu hidastuu hieman ensi vuonna. Näkemys on samansuuntainen kuin taloustutkimuslaitosten näkemys koko kansantalouden kasvusta. Patoutuma purkautuu laitemarkkinoilla Laitemarkkinat kasvoivat viime vuonna reippaat viisi prosenttia, kun laman aikana patoutuneita investointeja laitettiin liikkeelle. Kasvu hidastuu kuitenkin tänä vuonna 3,6 prosenttiin ja ensi vuonna vajaaseen kolmeen prosenttiin. Vaikka yritysasiakkaat ovat edelleen kustannustietoisia, ovat kasvu ja kilpailuetu nousseet säästämistä tärkeämmiksi tekijöiksi. Siksi yritykset investoivat jälleen tehokkaampiin työasemiin ja palvelimiin. Tablet-tietokoneet ovat uusi tuoteryhmä, joka osaltaan kasvattaa laitemarkkinoita. Tabletit eivät ennusteen mukaan syö esimerkiksi kannettavien tietokoneiden markkinoita. Laitemarkkinoiden kasvua hidastaa se, että osa laitteista hankitaan palveluna. Joillain toimialoilla yritykset ovat laman aikana opetelleet käyttämään laitteita pidempään. Myös huoli euroalueen taloustilanteesta hillitsee laitehankintoja jonkin verran. Suomen IT-markkinat e 2012e Laitteet (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 14,5 5,2 3,6 2,9 Ohjelmistot (miljoonaa euroa) Kasvu,% 1,6 3,7 4,3 4,0 IT-palvelut (miljoonaa euroa) Kasvu, % - 0,3 2,9 3,0 3,0 IT-markkinat yhteensä (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 4,1 3,7 3,4 3,2 Lähde: Market-Visio Oy 5/

9 Suomen laitemarkkinat e 2012e PC-laitteet, notebook (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 12,4 7,9 0,7-1,2 Tablet-tietokoneet (miljoonaa euroa) * Kasvu,% 275, PC-laitteet, desktop (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 13,7 6,6 3,6 1,0 Palvelimet (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 23,4 5,3 2,0 1,0 Tallennus (miljoonaa euroa) Muutos,% - 11,0 1,7 3,3 3,9 Tulostimet ja kopiokoneet (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 20,2 0,7 0,0 0,7 Verkkolaitteet (miljoonaa euroa) Kasvu,% -15,0-2,0-2,0 0,0 Valokuva & video (miljoonaa euroa) Kasvu,% -5,6 9,0 7,5 7,0 Muut laitteet ja IT-komponentit Kasvu,% -11,9 0,0 2,7 2,6 Laitemarkkinat yhteensä (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 14,5 5,2 3,6 2,9 Lähde: Market-Visio Oy 5/2011 *1 ei arvioitu 2009 Ohjelmistomarkkinoilla reipasta menoa Ohjelmistomarkkinat pysyivät pienessä kasvussa myös taantumavuonna Viime vuonna kasvu oli jo reipasta ja tänä vuonna markkinat kasvavat Market-Vision ennusteen mukaan 4,3 prosenttia. Sovellusohjelmistoista vauhdikkaimmassa kasvussa ovat toimisto- ja ryhmätyöohjelmistot. Infrastruktuuriohjelmistoissa veturina ovat erityisesti Business Intelligence -ohjelmistot ja sisällön ja dokumentin hallintaan käytettävät ohjelmistot. Molemmat ryhmät kasvavat vuosina vähintään seitsemän prosentin vuosivauhdilla. Market-Vision mukaan näiden tuoteryhmien kovaa kasvua selittää pyrkimys faktapohjaiseen johtamisen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen tehostamalla tiedon hallintaan liittyviä käytäntöjä. Samoin ohjelmistomarkkinoita vauhdittaa sähköisen asioinnin kehittäminen. Osittain markkinoita työntää myös laman aikana lykättyjen investointien käynnistyminen. Ohjelmistomarkkinoiden kasvua puolestaan hidastavat vaihtoehtoiset palveluratkaisut kuten SaaS ja muut pilvipalvelut. Suomen ohjelmistomarkkinat e 2012e Sovellusohjelmistot (miljoonaa euroa) Kasvu,% 1,3 3,2 3,6 3,5 Infrastruktuuriohjelmistot (miljoonaa euroa) Kasvu,% 2,0 4,2 4,8 4,4 Ohjelmistomarkkinat yhteensä (miljoonaa euroa) Kasvu,% 1,6 3,7 4,3 4,0 Lähde: Market-Visio Oy 5/

10 Palvelumarkkinat tervehtyneet IT-palvelumarkkinat ovat olleet tasaisessa kasvussa lamavuoden 2009 hiuksen hienon miinuksen jälkeen. Myös palveluliiketoiminnassa löytyi segmenttejä, jotka notkahtivat taantumassa kohtalaisen paljon. IT-konsultointipalvelut ja koulutuspalvelut laskivat yli viisi prosenttia. Kumpikin segmentti kuitenkin kasvoi viime vuonna kuten myös tänä vuonna. Niiden kasvu on kuitenkin sen verran maltillista, että ne pääsevät vuoden 2008 tasolle vasta ensi vuonna. Taantumavuosina valtion tietotekniikkainvestoinnit olivat erityisen keskeisiä IT-palveluiden tarjoajille. Toisaalta yrityksetkin tehostivat toimintaansa myös taantuman aikana tietotekniikan avulla. Julkiset investoinnit ovat tärkeitä edelleen. Sähköisen kaupan ja asioinnin hankkeet ovat nyt tärkeitä monille yrityksille. Palveluiden kysynnän kasvua hidastavat muun muassa jälkisyklisten toimialojen vaikea taloustilanne ja IT-palveluiden ostaminen matalamman kustannustason maista. Suomen IT-palvelumarkkinat e 2012e IT-konsultointipalvelut (miljoonaa euroa) Kasvu,% -5,2 1,9 2,7 2,7 Sovellus-, integrointi- ja käyttöönottopalvelut (miljoonaa euroa) Kasvu,% -1,6 1,4 2,9 2,6 Pakettiohjelmistojen ylläpito ja tuki (miljoonaa euroa) Kasvu,% -0,5 2,1 3,7 3,4 Laitteiden ylläpito ja tuki (miljoonaa euroa) Kasvu,% -2,4 0,4 0,0-0,4 Hallinta-,käyttö- ja verkkopalvelut (miljoonaa euroa) Kasvu,% 2,2 3,1 3,5 3,9 IT-koulutuspalvelut (miljoonaa euroa) Kasvu,% -5,7 2,3 3,0 2,9 Palvelumarkkinat yhteensä (miljoonaa euroa) Kasvu,% - 0,3 2,9 3,0 3,0 Lähde: Market-Visio Oy 5/2011 Yritykset tehostivat toimintaansa myös taantuman aikana tietotekniikan avulla

11 2.3 Televiestintä verkottaa Suomen Mobiililaajakaista kovassa vedossa Laajakaistaliittymien määrä kasvoi viime vuonna 32 prosentilla eli noin kappaleella. Kasvu perustui kokonaan mobiililaajakaistaliittymien nopeaan yleistymiseen, sillä niiden määrä kasvoi liittymällä. Mobiililaajakaistan osuus kaikista laajakaistaliittymistä oli jo 51 prosenttia. Viestintäviraston tutkimuksen mukaan mobiililaajakaista löytyi vuoden lopussa jo 31 prosentista kaikista koti - talouksista. Internetliittymä on 86 prosentilla kotitalouksista. Jopa yli 65-vuotiaista yli puolella on internetyhteys. Laajakaistaliittymien nopeus on selvästi kasvamassa. Vuoden lopussa laajakaistaliittymistä vähintään 10 Mbit/s nopeudella toimi 26 prosenttia, kun vuotta aiemmin niiden osuus oli 10 prosenttia. Kiinteistä laajakaistaliittymistä vähintään 10 Mbit/s-tehoisia oli kolmasosa. Laajakaistamarkkinoiden heikoin kohta oli hinnoittelu. Viestintävirasto tutki vuoden aikana kahdeksan teleyrityksen tukkumarkkinahinnoittelun. Näistä neljän hinnoittelu oli viraston mukaan viestintämarkkinalain vastaista ja kohtuutonta. Kahden yhtiön tutkimukset lopetettiin näiden ilmoitettua hintojen laskemisesta. Langattomien laajakaistaliittymien hinnat laskivat edelleen vuonna G-verkossa toimivat mobiillaajakaistaliittymät olivat muita halvempia. 1 Mbit/s -mobiililaajakaistaliittymän kuukausihinta oli viime vuonna keskimäärin 18 euroa. Viestintäviraston mukaan laajakaistapalveluja tarjoavien yritysten asiakaspalvelun vastausajat paranivat viime vuonna. Laajakaista tuli heinäkuussa osaksi yleispalvelua. Viestintävirasto nimitti 26 yritystä yleispalveluvelvollisiksi lähes 340 kunnan tai kunnan osan alueella. Tuolla alueella jokaiseen vakituiseen asuntoon tai toimipaikkaan on oikeus saada perustasoinen laajakaistayhteys. Vähimmäisnopeus on asetuksen mukaan 1 Mbit/s. Suomen tavoitteet laajakaistan edistämiseksi ovat kansainvälisesti kunnianhimoiset. Economist Intelligence Unitin kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu yhdessä Ruotsin kanssa sijalle 4. Edellä ovat Etelä-Korea, Japani ja Singapore. Vertailussa arvioidaan muun muassa kunkin maan suunnitelman tavoitenopeutta, aikataulua ja kustannuksia. Esimerkki laajakaistan vauhdittamisesta on Laajakaista hanke, jonka tavoitteena on rakentaa 100 Mbit/s -laajakaistaliittymien tarjontaan kykeneviä verkkoja Suomen harvemmin asutuille alueille. Valtio tukee hanketta vähintään kolmanneksen ja kunnat enintään kolmanneksen osuudella. Suomessa tietoliikenneyhteyksien asennus- ja kunnossapito oikeuttaa myös verotuksessa kotitalousvähennykseen. Vähennyksen voi saada myös valokuituliittymän rakennustöistä. Laajakaistaliittymien kehitys DSL Kiinteistö- ja taloyhtiöliittymä Kaapelimodeemi Mobiililaajakaista Langaton (kiinteä) laajakaista FTTH (optisessa kuituverkossa toimiva laajakaista) Muu Yhteensä Lähde: Viestintävirasto 20 21

12 Suomalaiset puhuvat yhä enemmän Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 8,39 miljoonaa matkaviestinliittymää, jossa oli kasvua edellisvuodesta yhdeksän prosenttia. Kiinteän verkon liittymiä puolestaan oli 1,25 miljoonaa, jossa oli edellisvuodesta pudotusta 12 prosenttia. Matkaviestinliittymien määrä kasvoi edellisvuotista hitaammin, mikä on luonnollista tilanteessa, jossa liittymien määrä on jo selvästi asukasmäärää suurempi. Kiinteän verkon liittymien määrä puolestaan supistui suunnilleen edellisvuoden vauhdilla. Lankapuhelinliittymiä on enää joka viidennellä kotitaloudella. Matkaviestinliittymiin sisältyvät myös mobiililaajakaistat. Matkapuhelimella soitettujen minuuttien määrä kasvoi viime vuonna enemmän kuin itse puheluiden määrä, joten puheluiden pituudet kasvoivat edelleen edellisvuodesta. Viime vuonna matkapuhelimella soitettu puhelu kesti keskimäärin kolme minuuttia ja kuusi sekuntia. Kiinteän liittymän puhelu kesti enää keskimäärin seitsemän sekuntia enemmän. Vuonna 2005 kiinteästä liittymästä soitettu puhelu kesti yli kaksi minuuttia matkapuhelua pidempään. Vuonna 2009 ero oli enää 19 sekuntia ja viime vuonna siis seitsemän sekuntia. Kiinteistä liittymistä soitettiin vielä vuonna 2008 yli kolme miljardia minuuttia. Kahdessa vuodessa määrästä on leikkaantunut kolmannes. Tekstiviestejä suomalaiset lähettivät yli neljä miljardia eli suomalainen lähetti keskimäärin 62 tekstiviestiä kuukaudessa. Matkapuheluiden hinnat pysyivät Viestintäviraston mukaan vakaina vuonna Sen sijaan matkapuhelinliittymien lisäpalveluna myytävien kiinteähintaisten datapakettien hinnat laskivat viime vuonna. Valtaosa tiedonsiirtopalveluiden käyttäjistä maksoi kiinteää kuukausimaksua. EU:n verkkovierailuasetus laski vuonna 2010 matkapuhelinpalveluiden tukku- ja vähittäishintakattoja. Tämän takia matka - puheluiden soittaminen ja vastaanottaminen halpenivat EU-alueella. Syksyllä 2010 avattiin Suomen ensimmäinen kaupalliseen käyttöön tarkoitettu 4G-verkko. Verkon avasivat Finnet-ryhmään kuuluvien teleyritysten omistama Datame Oy ja TeliaSonera. Myös DNA ja Elisa ovat aloittaneet valmistelut 4G-verkon rakentamiseksi. Copyright Nokia 2011 Matkaviestinliittymät ja viestimäärät Matkaviestinliittymiä Puhelut (miljoonaa kpl) Puheluminuutit (miljoonaa) SMS-viestit MMS-viestit Lähde: Viestintävirasto Kiinteän puhelinverkon käyttö Liittymien määrä Puhelut (miljoonaa kpl) Puheluminuutit (miljoonaa) Lähde: Viestintävirasto 22 23

13 3. Kasvun lähde Kuten edellä todettiin, professori Matti Pohjolan selvitykset osoittavat ICT-alan vahvistaneen Suomen tuottavuuden kasvua ratkaisevasti. Etlan selvitys puolestaan kertoo, kuinka taantuman kanssa samaan aikaan ajoittuneet Nokian ongelmat syvensivät taantumaa. ICT:n vaikutusta talouskasvuun on tutkittu paljon myös muualla maailmassa. Lähtökohtaoletus on poikkeuksetta ollut, että ICT:n tehostunut käyttö edistää talouskasvua. Tutkijat ovat pohtineet enemmänkin, kuinka merkittävä vaikutus on ja millä edellytyksillä positiiviset vaikutukset realisoituvat. Esimerkiksi korealaisen Seoul of National Universityn tutkijat Heshmati ja Yang ovat osoittaneet, että ICT on nostanut Kiinan bkt:n kasvua vuosien 1978 ja 2002 välillä 20 prosentilla ja tuottavuutta 38 prosentilla (Total factor productivity). Tuottavuuden kasvulla on ollut keskeinen rooli Kiinan talouden kehityksessä, sillä se on parantanut miljoonien kiinalaisten hyvinvointia. Tutkijat painottavat, että kehitystä on vauhdittanut samaan aikaan talouden vapautuminen, joka on tuonut uutta osaamista, teknologiaa ja pääomaa maahan. Columbia Business Schoolin professori Raul L. Katzin johdolla tehty tutkimus puolestaan arvioi, että Saksassa suunnitellut noin 36 miljardin laajakaistainvestoinnit voisivat tuoda lähes miljoona uutta työpaikkaa ja noin 170 miljardia euroa (0,6 prosenttia) bkt:n kasvua vuoteen 2020 mennessä. Hyödyt syntyisivät muun muassa uusien palveluiden ja tehokkaamman logistiikan kautta. Malesian talouskasvua tutkineet Kuppusamy, Raman ja Lee ovat listanneet ICT:n positiivisiksi talousvaikutuksiksi muun muassa: Edullisemmat, laadukkaammat ja vaikuttavammat viestintäkanavat kaikille sosiaaliluokille Epätasa-arvon vähentäminen koulutusta, valmennusta ja työllisyyttä parantamalla Yritysten tiedon saannin ja markkinoille pääsyn helpottuminen Julkisen hallinnon byrokratian väheneminen Talouden eri osapuolten yhteistyön ja kanssakäynnin edistäminen World Economic Forumin vuoden 2009 raportissa listataan useita ICT:n tuomia makrotaloudellisia hyötyjä: Kestävä kehitys. ICT:n tehokas käyttö auttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Alan tuomat hyödyt ovat merkittävästi suuremmat kuin sen itsensä synnyttämät päästöt. Koulutus. ICT mahdollistaa valtavan kasvun verkkokoulutuksessa ja tuhannet kirjastot eri puolilla maapalloa voidaan tavoittaa verkon kautta. E-government. Kansalaiset ja yritykset voivat saavuttaa yhä useammat palvelut verkon kautta. Rahoitus. Mobiili maksaminen tulee olemaan tärkeä väline. Miljardilla ihmisellä on matkapuhelin mutta ei pääsyä pankkipalveluihin. Terveydenhuolto. Verkko avaa uusia ratkaisuja terveydenhuoltopalveluiden tarjoamiseksi ja kustannusten alentamiseksi. Vaikutukset eivät tule itsestään Tutkimukset ICT:n vaikutuksista korostavat, että ICT on väline, joka vaatii tuekseen paljon muutakin. Esimerkiksi OECD:n selvityksessä todetaan: Laitteet ja verkot eivät yksin tuo taloudellisia hyötyjä. Muutkin tekijät kuten sääntely, osaavien ihmisten saatavuus, kyky muuttaa organisaatiorakenteita ja it-sovellusten innovatiivisuus vaikuttavat yritysten kykyyn hyödyntää ICT:n mahdollisuuksia. OECD painottaa, että ICT:n vaikutukset ovat erilaisia eri bisnesympäristöissä. OECD:n mukaan kasvua ruokkii ympäristö, joka kannustaa riskin ottamiseen, tarjoaa erilaisia pääoman lähteitä ja rasittaa yrityksiä maltillisesti sääntelyllä. ICT:n tehostunut käyttö edistää talouskasvua

14 OECD suosittaa muun muassa seuraavia linjauksia ICT:n hyödyntämisen ja taloudellisen kasvun vauhdittamiseksi. ICT-tuotteiden ja -palveluiden kilpailua tulee vahvistaa. Yritysilmapiiriä on parannettava. Yritysrahoitusta kannattaa monipuolistaa, yritysten rakennemuutoksia edistää, työntekijöiden koulutusta kehittää ja työelämän jäykkyyksiä vähentää. Myös yrittäjyyttä tulee edistää kaikin keinoin. Turvallisuutta ja luottamusta on edistettävä. Turvallisuus, yksityisyys ja henkilötunnistaminen ovat keskeisiä asioita. ICT:n tehokkaan käytön esteitä on raivattava. Esimerkiksi toimialakohtainen sääntely voi estää ICT-sovellusten yleistymistä joillakin toimialoilla. Innovaatioita tulee edistää. ICT vaikuttaa suoraan yritysten kykyyn tuoda uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintaprosesseja. World Economic Forum esittää omassa raportissaan samankaltaisia asioita ICT-ekosysteemin kehittymiseksi: 1. Infrastruktuuri-investoinnit. Infrastruktuuri-investoinnit ovat keskeinen asia ekosysteemin kehittymiseksi. Pääosin raha tulee yksityiseltä sektorilta, mutta muun muassa harvaan asutuilla seuduilla tarvitaan julkisia investointeja. 2. Sovellukset ja sisältö. Monet pitävät laajakaistayhteyksiä oleellisena asiana sekä yksityisten että ammatillisten asioiden hoitamiseksi. Arvossaan ovat etenkin verkossa tarjottavat julkiset palvelut, koulutus ja terveydenhuolto. 3. Markkinat ja kilpailu. Monopoliympäristöt ovat yleensä vähemmän innovatiivisia kuin kilpailuyhteisöt. 4. Politiikat ja sääntely. Sääntelyn tulisi olla vakaata ja ennustettavaa. Sen tulisi edistää kilpailua ja investointeja. 5. Hallituksen budjetit. Julkisen rahoituksen strateginen käyttö voi edistää ICT-palveluiden yksityistä käyttöä ja yrittäjyyttä. Hallitusten tulisi myös edistää tutkimusta ja kehitystä yksityisellä sektorilla ja akateemisessa maailmassa. 6. Taidot ja ICT-alan koulutus. Vahvimmissa talouksissa on vahva ICT-osaaminen ja laaja tieteellinen pohja sekä matemaattinen koulutus. Case: Peliala hyvässä vedossa Peliala on hyvä esimerkki siitä, miten ICT:n ympärille on syntynyt kokonainen toimiala muutamassa vuodessa. Vuosi 2011 on suomalaiselle pelialalle kaikkien aikojen paras kasvuvuosi. Alan liikevaihto kasvoi Suomen Pelikehittäjien ja Neogamesin lukujen mukaan vuodesta 2004 viime vuoteen 17,6 prosenttia vuodessa. Vain lamavuonna 2009 alan liikevaihto polki paikallaan. Kuluvalle vuodelle ala odottaa poikkeuksellista 50 prosentin kasvuhyppäystä ja näkee kasvun olevan vasta alussa. Peliala on merkittävästi kokoaan näkyvämpi toimiala Suomessa ja kansainvälisesti. Esimerkiksi Time-lehti sijoitti suomalaisen peliyhtiön johtajan, maailmanlaajuisen hittipelin Angry Birdsin kehittäneen Rovion liiketoiminnan kehittämisestä vastaavan Peter Vesterbackan, maailman vaikutusvaltaisten ihmisten listalla seitsemänneksi. Angry Birds on huikea menestystuote, joka on ollut esimerkiksi Yhdysvalloissa eniten myyty peli yli vuoden ajan. Lisäksi Angry Birds -leluja on myyty yli kolme miljoonaa. Kyseisiä leluja myydään Kauppalehden mukaan kolme kertaa enemmän kuin Hello Kitty- tai Star Wars -tuotteita. Angry Birds on ollut suomalaisen pelialan toistaiseksi suurin menestystuote, mutta tietä ovat raivanneet monet muut peliyhtiöt ennen sitä. Sulakkeen Habbo Hotel ja Remedy Entertainmentin kehittämät pelit Max Payne ja Alan Wake ovat olleet kansainvälisiä menestyksiä. RedLynx-niminen yhtiö puolestaan on tehnyt useita maailmalla mainiosti myyneitä tuotteita. Kaikkiaan Suomen pelituotteista menee vientiin yli 90 prosenttia. Suomessa peliala on vielä kohtuullisen pieni, vuoden 2011 lopussa alle 200 miljoonan euron tekevä toimiala. Mahdollisuudet ovat kuitenkin suuret, sillä Suomen Pelinkehittäjät ry:n mukaan maailmanlaajuinen peliteollisuuden myynti oli jo vuonna 2008 noin 50 miljardia dollaria eli noin 35 miljardia euroa. Alan myynti on jo yli 50 prosenttia suurempi kuin tallennetun musiikin myynti

15 Pelialan kasvua vauhdittaa jakelun muuttuminen digitaaliseksi. Tämän myötä pelaaminen on levinnyt videoista matkapuhelimiin ja muihin päätelaitteisiin. Toinen kasvun nopeuttaja on sisällön monipuolistuminen. Nykyisin pelaajat voivat kuntoilla, laulaa karaokea tai soittaa rock-musiikkia. Tästä syystä yhä erilaisemmat ihmisryhmät pelaavat jotain pelejä. Pelaaminen ei ole vain teini-ikäisten poikien harrastus. Pelialan suurten mahdollisuuksien hyödyntäminen voi törmätä muun muassa rahoitukseen, työvoiman saatavuuteen ja yritysten osaamiseen. Julkinen rahoitus alalle on tullut etupäässä Tekesin kautta. Ala on toivonut muun muassa Elokuvasäätiön kaltaista rahoitusta. Nyt peliala saa muita kulttuurialoja selvästi pienempää tukea, vaikka alan vienti ja kasvuvauhti ovat muita kulttuurialoja suurempia. Merkittävien menetystuotteiden nousu Suomesta helpottanee rahoituksen saamista ainakin siksi, että kansainväliset pääomasijoittajat ovat entistä kiinnostuneempia suomalaisista pelintekijöistä. Kansainvälisiä rahoittajia osallistuu Helsingissä muun muassa marraskuussa pidettävään Slush-tapahtumaan, jossa uudet yrittäjät voivat tavata rahoittajien lisäksi kansainvälisesti menestyneiden teknologiayritysten edustajia. Kansainväliset rahoittajat ovat olleet kiinnostuneita suomalaisista peliyhtiöistä. Aktiivisin ulkomainen sijoittaja on ollut Accel Partners, joka sijoitti kahdeksan miljoonaa euroa noin vuoden ikäiseen peliyhtiöön Supercelliin. Aiemmin Accel Partners on ollut sijoittajakonsortiossa, joka investoi Rovio Mobileen noin 30 miljoonaa euroa. Osaajapulaa helpottanee Nokian irtisanomiset, joiden myötä mobiilialan osaajia tulee muun työelämän käyttöön enemmän kuin vuosiin. Peliala kasvaa e Liikevaihto milj. euroa Työpaikat Lähde: Neogames ICT kasvattaa yrityksiä ICT on kasvun lähde myös yrityksille samalla tavoin kuin kansakunnille. Myös yritysten täytyy ymmärtää, että ICT ei kuitenkaan tuo kasvua automaattisesti, ellei yritys muuta toimintatapojaan. Hollantilaisen tutkimuslaitoksen InfoDevin monikansallinen tutkimus Puolassa, Venäjällä ja Baltian maissa osoittaa, että ICT:llä on tärkeä rooli siirtymämaiden yritysten modernisoinnissa ja taloudellisen suorituskyvyn parantamisessa. Saavuttaakseen ICT:n hyödyt yritykset tarvitsevat usein muutoksia muun muassa strategiassaan ja organisaatiossaan. Organisaation muutokset ovat erityisen tärkeitä, jotta yrityksen työn tuottavuus nousisi, kustannukset laskisivat ja tuotot kasvaisivat, toteaa InfoDevin tutkimus. ICT:n hyödyt ovat luonnollisesti erikokoisia eri toimialoilla. Suuria hyötyjä tietotekniikan hyödyntäminen toi tutkimuksen mukaan rahoitusalalla ja konepajateollisuudessa, kun taas huonekaluteollisuudessa ja elintarviketuotannossa hyödyt olivat alhaisemmat. Siirtymätalouksien yritysten saamia hyötyjä olivat tutkimuksen mukaan muun muassa seuraavat: Tuottavuuden kasvu on useiden tekijöiden summa, jossa ICT:n käyttö on yksi tekijä. ICT vaikutti tuottavuuteen sekä kustannuksia alentamalla että liiketoimintaa kasvattamalla. Molemmissa ICT vaatii tuekseen muita tekijöitä. ICT auttaa yrityksiä kilpailussa enemmänkin laatu- kuin hintatekijöillä. Suuret yritykset ovat kyvykkäämpiä hyödyntämään ICT:n etuja. ICT:n mahdollisuudet yrityksen suorituskyvyn parantamisessa liittyvät tuotteen tietointesiivisyyteen. ICT:n rooli vaihteli kovasti eri maiden välillä. Lähde: Information for Development Program

16 Zolnowski, Schmitt ja Böhmann kuvaavat tutkimuspaperissaan, miten teolliset yritykset voivat kehittää uusia etäpalvelumalleja. Keskeinen edellytys etäpalveluiden kehittämiseen on pääsy asennettuun laitekantaan ja kyky kerätä ja analysoida laitekannan tuottamaa tietoa. Tutkijat jaottelevat palvelumallit kolmeen ryhmään. a) Perinteisten after-sales-palveluiden parantaminen. Automaattinen etähuolto laskee huollon kustannuksia ja parantaa samalla sekä palvelun laatua että asiakkaan tyytyväisyyttä. b) Uudet palveluratkaisut mahdollistavat prosessiteollisuuden prosessien parantamisen. Näissä palveluntarjoajan tulot perustuvat prosessien todelliseen tehokkuutteen. c) Uusi palveluekosysteemi tarkoittaa ohjelmistoratkaisua, jossa asiakkaat voivat räätälöidä itselleen lisäarvopalveluita etäpalvelulinkin kautta. Tutkijat näkevät, että etäpalvelut voivat muuttaa ratkaisevasti valmistavan teollisuuden toimintaa ja tuottaa uusia palvelumalleja perinteisen after-sales-palveluiden rinnalle. Case: Amica tiivisti ketjuohjausta Tietotekniikka oli ratkaisevassa roolissa, kun Fazer Amica tiivisti ravintoloidensa ketjuohjausta. Yhtiön ROPsuunnittelutyökalusta ravintolapäällikkö löytää muun muassa valmiit reseptit, ruokalistat ja päivitetyt raaka-aineiden hinnat. Yhtiön mukaan ketjumaisen toiminnan hyödyt olisivat jääneet pieniksi, jos ketjuohjausta olisi yritetty tiivistää esimerkiksi sähköpostityöskentelyllä. Nyt valikoimien suunnittelu, tuotteiden tilaaminen ja tarjousten tekeminen asiakkaalle ovat helpottuneet oleellisesti. Samalla luovuudelle on tullut enemmän tilaa. Ravintolapäälliköt ovat poimineet yhteisestä järjestelmästä tuotteita, joita eivät olleet aiemmin valmistaneet. Uuden järjestelmän ansiosta ravintolapäällikkö voi tehdä kerralla koko viikon ruokalistan. Se puolestaan parantaa esimerkiksi raaka-ainetarpeen ennustettavuutta. Myös kuljetukset vähenevät jonkin verran, kun osan tavaroista voi tilata kerralla koko viikoksi. Järjestelmä auttaa erityisesti ravintolapäällikön arkea, mutta hyödyt leviävät kaikille. Kun kaikilla on käytössään valmiit listat viikon varalle, ei toiminta pysähdy siksi, että esimies on unohtanut kertoa jonkin yksityiskohdan. Kaikkien aikaa kuluu entistä vähemmän kyselemiseen. Käsityötä säästyy paljon myös siinä, että ROP tulostaa valmiit ruokalistat kahdella kielellä. Etäpalvelut voivat muuttaa ratkaisevasti valmistavan teollisuuden toimintaa

17 Onko halua kasvaa? Vaikka ICT auttaa yrityksiä kasvamaan, realisoituvat edellytykset kasvuksi vain, jos on halua kasvaa. Tätä halua Suomessa on vähemmän kuin monissa muissa maissa. Ilmiötä kutsutaan Suomen paradoksiksi, joka tarkoittaa maata, jossa on hyvät kasvuedellytykset mutta vähän kasvuyrityksiä. Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsaus (TEM) kertoo kasvuyritysten puutteesta. TEM:n Kasvuyrityskatsaus pohjautuu OECD:n ja Eurostatin määritelmään, jonka mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia. Näin määritellen Suomessa oli 691 kasvuyritystä vuosina , mikä oli 4,8 prosenttia vähintään 10 henkeä työllistäneistä ja toimintaansa tarkastelujaksolla jatkaneista yrityksistä. Keskimääräisen kasvuyrityksen henkilöstö kasvoi 74 hengellä vuosina ja yhteensä ne loivat yli työpaikkaa. Suomen yrittäjäympäristö on viime vuosina kuitenkin parantunut niin, että pohjoismaisessa vertailussa Suomen olosuhteet ovat monilta osin kelpo luokkaa. Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor-kysely kertoo kuitenkin, että kasvuhakuisuuden suhteen Suomi on innovaatiovetoisten talouksien hännänhuippua. Esimerkiksi Norjassa kasvuhakuisten pienten yritysten osuus on kaksinkertainen Suomeen verrattuna ja Israelissa kolminkertainen. Toinen kasvua hidastava seikka on pääomasijoitusten vähäisyys. Pääomasijoitukset alkaviin ja kasvuvaiheessa oleviin yrityksiin olivat vuonna 2010 sadan miljoonan euron luokkaa, kun esimerkiksi Israelissa kasvuyrityksiin sijoitettiin 800 miljoonaa euroa. Israel on toki poikkeuksellisen vetovoimainen maa etenkin amerikkalaisten sijoittajien silmissä. Mutta Suomi jää kuitenkin selvästi myös muun muassa Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Tieto korostuu kasvuyrityksissä ICT-ala on hyvin edustettuna kasvuyritysten joukossa. TEM:n katsauksen mukaan noin viidennes kasvuyrityksistä toimii tietointensiivisillä aloilla kuten atk-, tutkimus- ja suunnittelupalveluissa. Tietointensiivisistä yrityksistä lähes joka kymmenes luokitellaan kasvuyrityksiksi. Kasvuyritysten osuus on kuitenkin pienentynyt eniten tietointensiivissä palveluissa, kun kehitystä vertaa vuonna 2006 tehtyyn edelliseen selvitykseen. Kasvuyritysten toimialajakauma,% Palvelut, tietointensiiviset 20,7 20,9 22,6 24,0 23,5 22,0 Palvelut, muut 50,8 51,2 48,8 42,9 43,1 49,9 Teollisuus, korkeamman 10,4 9,9 11,8 15,9 14,5 10,7 teknologian Teollisuus matalamman 4,1 4,6 3,8 4,4 4,8 4,9 teknologian Rakentaminen 12,1 11,1 11,4 11,5 12,4 10,7 Alkutuotanto 1,9 2,3 1,5 1,3 1,6 1,7 Lähde: Kasvuyrityskatsaus 2011 Suomen yrittäjäympäristö on viime vuosina kuitenkin parantunut niin, että pohjoismaisessa vertailussa Suomen olosuhteet ovat monilta osin kelpo luokkaa

18 Tehoa julkiselle sektorille Julkisten palveluiden tehostamisessa ICT on valtava, mutta vaihtelevasti hyödynnetty mahdollisuus. YK:n e-government selvityksessä Suomi oli vuonna 2008 sijalla 15 ja vuonna 2010 sijalla 19. Vertailussa arvioidaan, kuinka hyvin valtiot käyttävät ICT:tä sosiaalisen ja taloudellisen kasvun edistämiseen. YK:n selvitykset kertovat monien maiden palvelevan kansalaisiaan Suomea paremmin verkossa. Näihin haasteisiin vastatakseen valtiovarainministeriö perusti maaliskuussa Julkisen hallinnon ICT-toiminnon, johon yhdistyivät aiemmat Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö, KuntaIT-yksikkö ja Turvallisuusverkkoyksikkö. Yhdistämisen ajatuksena on, että tietohallinnon kehittäminen tulee kohdistaa koko julkiseen sektoriin eikä erikseen valtion- ja kuntasektoriin. Tavoitteena on saada aikaan säästöjä ja parempaa palvelua yhteisten ICT-palvelujen avulla. Hyviä tavoitteita uudelle yksikölle löytyy muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön vetämän Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan digitaalisesta agendasta vuosille Raportissa visioidaan muun muassa, että vuonna 2020 julkishallinto toimii mahdollistajana, joka edistää johdonmukaisesti avoimia toimintatapoja ja tiedon hyötykäyttöä. Tietoinfrastruktuuriin luotetaan ja tarkoituksenmukaisesta yksityisyyden suojasta huolehditaan. Tietoturvallisuuteen kohdistuviin kansallisiin tai kansainvälisiin uhkiin on varauduttu ja tietoverkot toimivat myös häiriötilanteissa. Tietoa jaetaan ja rikastetaan yli toimialojen, hallinnonalojen ja perinteisten hierarkioiden. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö toimii ja palveluiden kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti uudet liiketoimintamahdollisuudet. Julkishallinnon olisi nostettava tavoitetasoaan ja pyrittävä tavoitteisiinsa jo viittä vuotta aiemmin eli vuoteen 2015 mennessä. Kansainväliset tutkimukset osoittavat kuitenkin, että ICT:n uusimpien virtausten soveltaminen ei tapahdu julkisella sektorilla yhtä kitkattomasti kuin yksityisellä puolella. Esimerkiksi Goethe Yliopiston tutkijan Oliver Maarschollekin tutkimuspaperi painottaa kulttuurierojen merkitystä niin sanotuissa public-private partnerships -hankkeissa. IT PPP -hankkeiden vetäjien pitää olla hyvin selvillä eroista julkisen ja yksityisen sektorin motivaatiossa ja prosesseissa. Lisäksi on välttämätöntä koota kaikki sidosryhmät luotaessa kumppanuutta, jotta sekä yksityisen puolen tavoitteet että julkisen puolen tavoitteet tulevat tarkkaan kuulluksi. Janssen ja Joha puolestaan ovat tutkineet pilvipalveluiden käyttöä julkisella sektorilla. Tutkijat ovat kartoittaneet monipuolisesti SaaS-palveluiden (Software as a Service ) hyötyjä ja haittoja julkisen toimijan näkökulmasta. Säästöjä on löydettävissä muun muassa järjestelmien rakennuskustannuksissa, asiantuntijakustannuksissa, palveluiden nopeammassa käynnistämisessä ja paremmassa palvelussa. He löytävät monia riskejä SaaS-palveluiden käytössä julkisella sektorilla. Nämä liittyvät muun muassa toiminnan jatkuvuuteen, yksityisyyteen, palvelun laatuun ja palveluiden kehittämiseen. Tutkijat toteavatkin, että SaaS voi nousta myös julkiselle sektorille tärkeäksi välineeksi, mutta monista eduista huolimatta SaaSissa on yhä monia haasteita, joita täytyy vielä selvittää. Case: Maahanmuuttovirasto sähköistyy Maahanmuuttovirasto on ottanut käyttöön sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän UMA:n ensimmäisen vaiheen. Yli käyttäjän UMA on ulkomaalaisprosesseihin osallistuvien viranomaisten ja sidosryhmien työväline. Sitä käytetään usean eri ministeriön alaisissa laitoksissa. Uusi järjestelmä lyhentää käsittelyaikoja, parantaa asiakaspalvelua ja tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Uuden järjestelmän avulla esimerkiksi ulkomailla olevaan lähetystöön jätetty hakemus tulee sähköisesti Suomeen. Kun järjestelmän toinen vaihe otetaan käyttöön, voi asiakas hakea oleskelulupaa verkon kautta. Tällöin papereita ei liikuteta enää ollenkaan

19 4.Ympäristön hyväksi Tietotekniikan tehokas käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet ympäristöongelmien vähentämiseen. Euroopan komissio on teettänyt arvioita, millä tavoin ICT voi auttaa EU:n tavoitteessa energian säästämiseksi ja CO2-päästöjen vähentämiseksi. Komissio teetti asiasta selvityksen tutkimuslaitos Bio Intelligence Servicellä. Laitos otti arviointinsa pohjaksi kaksi pääskenaariota, joista Business-as-Usual (BAU) lähti oletuksesta, että nykyiset trendit jatkuvat. Eko-skenaario lähti ajatuksesta, että markkinat ja teknologia ajavat ICT-ratkaisujen lisäkäyttöön. Molemmissa skenaarioissa huomioitiin, että ICT:n käytöstä syntyy samalla lisää kulutusta. Ekoskenaariossa energiasäästöt voisivat selvityksen mukaan olla noin seitsemän kertaa suuremmat kuin lisääntyneen ICT-teknologian käytön aiheuttama lisäkulutus. Hiilidioksidipäästöt puolestaan voisivat vähentyä kolme kertaa määrän, jonka ICT:n lisäkäyttö synnyttäisi lisäpäästöjä. Huonomman skenaarion toteutuessa energiasäästö on hieman suurempi kuin ICT:n lisäkäytöstä syntyvä lisäkulutus (noin 1,26-kertainen). Tässä tapauksessa ICT:n käytön synnyttämät CO2-päästöt olisivat jopa suuremmat kuin uusista ratkaisuista syntyvät säästöt (1,7-kertaiset). Komissio suosittaakin muun muassa seuraavaa: ICT-tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksien mittaamiseksi kehitetään standardimetodit Tilastollista dataa ja sen seurantaa parannetaan, jotta toiminnan tehokkuus tulee näkyviin Energiatehokkaiden tuotteiden ja menetelmien käyttöä tulisi edistää sopivilla kannustimilla Public-private- ratkaisuja tulisi edistää energiatehokkuuden lisäämiseksi Tietoa ja ohjausta tulisi lisätä Internet-pohjaisia palveluita tulee kehittää ICT-alan tarvitsemaa tutkimusta ja tuotekehitystä tulee tukea Avoimia standardeja ja yhteensopivuutta tulee edistää. Euroopan komission julkinen konsultaatio vuonna 2009 asetti painavan vastuun asioiden edistämisestä ICT-alalle. Konsultaation yksi keskeinen johtopäätös oli, että ellei ICT-ala löydä yhteistä tapaa mitata ja raportoida ICT-ratkaisujen energia- ja ympäristövaikutuksia, ICT:n todellisia hyötyjä on vaikea määritellä. Silloin julkistukset ja tavoitteet ovat merkityksettömiä. Sekä julkisen sektorin toimijat että ICT-yritykset tukivat komission konsultaatiossa voimakkaasti älyverkkojen ja älykaupunkien edistämistä, koska ne ovat kokonaisvaltaisia askeleita kohti kestävää kehitystä. Yritystasolla vihreän ICT:n suurimmat hyödyt syntyvät, jos ympäristöajattelu lähtee jo yrityksen strategiasta. Irlantilainen Tom Butler esittää tutkimuspaperissaan kattavan mallin, jossa vihreys lähtee liiketoiminta- ja tietotekniikkastrategiasta. Näihin puolestaan yhdistyvät ihmiset, energiatehokkuus, materiaalin säästäminen, jätteet sekä kierrätys ja vihreät operaatiot. Vihreillä operaatioilla Butler tarkoittaa muun muassa toimitusketjua (SCM) ja ympäristöjärjestelmiä (EMS). Case: Läpimurto älykkäässä liikenteessä VTT:n johdolla koottu tutkimusryhmä julkisti keväällä 2010 ratkaisun, jonka avulla autoilijat ja muut liikenteessä liikkuvat saavat tarvitsemansa palvelut yhdeltä luukulta. Vediamonipalvelun avulla ihminen saa ajantasaista tietoa esimerkiksi ruuhkista, liukkaista keleistä sekä parhaista bensiinin hintatarjouksista. Autoilija saa palvelun kautta automaattisesti tiedon lähimmästä parkkipaikasta, jonka hän voi myös varata ja maksaa saman päätelaitteen kautta. Päätelaitteena voi toimia esimerkiksi älypuhelin tai muut mobiilit laitteet. Palvelu ei siis ole laitesidonnainen kuten monet muut palvelut. Ensi vaiheessa palvelu tulee ammattikäyttöön. Silloin tarjolle tulevat muun muassa automaattiset ajopäiväkirjat, kuljetusten seuranta ja oikea-aikaiset huoltopalvelut. Kuluttajapalvelut tulevat myöhemmin mukaan. Vediaan liittyy palveluita niin autoilijoille, kävelijöille kuin joukkoliikenteenkin käyttäjille. Mukaan tulee esimerkiksi joukkoliikenteen aikataulut, pelejä ja elokuvia. VTT:n lisäksi mukana ovat DNA, G4S, Indagon, Logica, Media Mobile Nordic, Nokia Siemens Networks, Semel, TeliaSonera ja Tieto

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Digitaalinen Suomi Risto Siilasmaa Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Mikä tietoyhteiskunnan kriisi? Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys on pysähtynyt ongelmia etenkin julkisella puolella

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Q2 2011 keskeiset tapahtumat

Q2 2011 keskeiset tapahtumat Sisällys Q2 2011 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät loppuvuodelle 2011 2 Q2 2011 keskeiset

Lisätiedot

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomen digitaalinen tilannekuva 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomella ei mene hyvin Suomen talouskasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuus ei kasva 3 Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen pysähtynyt rauhan

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Sisällys. Katsaus vuoteen 2012 Q4 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2013

Sisällys. Katsaus vuoteen 2012 Q4 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2013 Sisällys Katsaus vuoteen 2012 Q4 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2013 2 Vuosi 2012 Liikevaihdon kasvu ylitti jälleen toimialan

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Liikevaihto 378 milj. (363) Käyttökate 135 milj. (127), 36 % liikevaihdosta (35) Liikevoitto 82 milj. (73)

Liikevaihto 378 milj. (363) Käyttökate 135 milj. (127), 36 % liikevaihdosta (35) Liikevoitto 82 milj. (73) Sisällys Q3 2011 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät loppuvuodelle 2011 2 Q3 2011 taloudellinen

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2012 13.7.2012

Osavuosikatsaus Q2 2012 13.7.2012 Osavuosikatsaus Q2 2012 13.7.2012 Sisällys Q2 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Mobiilidatan ja älypuhelinmarkkinan kehitys Uusien palveluiden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Sisällys. Q3 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Loppuvuoden näkymät

Sisällys. Q3 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Loppuvuoden näkymät Sisällys Q3 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Loppuvuoden näkymät 2 Q3 2012 keskeiset tapahtumat Vahva, odotustemme mukainen neljännes Kannattavuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100)

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100) Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=) 105 95 USA Saksa Ruotsi Euroalue Suomi 85 Venäjä 2008/2 2009/2 2010/2 2011/2 2012/2 Lähteet: OECD

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Sisällys. Q2 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2014

Sisällys. Q2 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2014 Sisällys Q2 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2014 2 Q2 2014 keskeiset tapahtumat Tulos kasvoi Kireästä kilpailusta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 1 Elisan Q2 2006 Q2 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteuttaminen ja 3G-palvelupaketit Näkymät vuodelle

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4.2007 30.6.2007

Osavuosikatsaus 1.4.2007 30.6.2007 Osavuosikatsaus 1.4.2007 30.6.2007 Elisan Q2 2007 Q2 2007 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteutus Matkaviestintäpalveluiden ja 3G:n eteneminen

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.2008 31.3.2008

Osavuosikatsaus 1.1.2008 31.3.2008 Osavuosikatsaus 1.1.2008 31.3.2008 Elisan Q1 2008 Taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus matkaviestinnän ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteutus Palveluiden ja 3G:n eteneminen Näkymät

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Finda Vuosikertomus 2014

Finda Vuosikertomus 2014 DNA OY VUONNA 2014 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne säilyi koko vuoden 2014 haasteellisena, mikä lisäsi epävarmuutta myös tietoliikennealalla. Kuluttajien ostovoiman ja taloudellisen luottamuksen heikentyminen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Sisällys. 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin

Sisällys. 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Sisällys 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Palveluiden ja 3G:n eteneminen Strategian toteutus Voitonjako Näkymät vuodelle 2010 2 Vuosi

Lisätiedot

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Kaukomarkkinat Oy JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Pääomamarkkinapäivä 19.1.2010 1 Maailman markkinoiden osaaja Kaukomarkkinat toimii kaikilla toimialoillaan Suomessa. Erikoistunutta toimintaa myös Puolassa,

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Vuosi 2010. Haetaan valtuutusta 0,40 euron lisäosinkoon ja 5 milj. oman osakkeen hankintaan

Vuosi 2010. Haetaan valtuutusta 0,40 euron lisäosinkoon ja 5 milj. oman osakkeen hankintaan Sisällys Katsaus vuoteen 2010 Q4 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät vuodelle 2011

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot