Tv-mainoksen semiotiikkaa Sonera Plazan mainos internetin keskipiste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tv-mainoksen semiotiikkaa Sonera Plazan mainos internetin keskipiste"

Transkriptio

1 Tv-mainoksen semiotiikkaa Sonera Plazan mainos internetin keskipiste Viestinnän perusteet -kurssi / Mediakasvatus 15ov kevät 2002 Esko Lius, Johdanto 2. Mediatekstin analyysi 2.1 Diskurssin rakenteet ja merkitykset - Mainoksen sisältöanalyysi 2.2 Tarinan merkkejä - Tarinan sankari: Internetin keskipisteen merkki - Merkin merkitys diskurssin osana - Tarinan aktantti: nörtti johon minun pitäisi samastua 3. Johtopäätöksiä - Sonera Plazan mielikuvasta - Viestintätilanteen yllättävä muutos - Suuntaviivoja tutkielman syventämiseksi Kirjallisuus Muut lähteet

2 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 1 1. Johdanto Tarkastelen tässä esseessä suomalaisen internet-palvelujen tarjoajan Sonera Plazan tvmainosta Internetin keskipiste. Analysoin mainosta keskittyen -merkkiin eli internetin keskipisteen merkkiin. Ensin raamitan mainoksen kuvailemalla lyhyesti diskurssin rakenteita ja analysoimalla genren merkityksiä. Sen jälkeen tutkin -merkin olemusta kolmella tasolla: tarinan tasolla (fiktiivisen todellisuuden elementit), diskurssissa (rakenteistavat elementit jotka määrittävät miten kerrotaan) sekä konteksteissa (jotka määrittävät esisopimuksia ja ohjaavat tulkintoja). Tulkitsen mitä merkityksiä se kantaa ja mitä yhteyksiä se välittää mainoksen päähenkilölle, internetin keskipisteen löytäjälle. Kuvaan myös päähenkilön välittävää roolia merkin ja mainoksen vastaanottajan välillä sekä mitä merkityssisältöjä hän saa muualta kuin merkin kautta. Lisäksi suhteutan päähenkilön funktiot yhteen internetin keskipisteen merkin, myytävän palvelun ja vastaanottajan kanssa. Lopuksi arvioin miten mainos onnistuu viestintätehtävässään. Lähestymistapani ei metodin kannalta ole järin kiinteällä pohjalla. Pikemminkin kyse on semioottisesta yleislähtökohdasta - työkalupakista löytyy lokeronsa niin Saussuren, Peircen kuin Barthesinkin valmistamille työkaluille. Oman lisänsä tutkimusotteeseeni antaa kirjallisuudentutkimuksen piirissä muotoutunut narratologia. 1 Metodisesti selkeän lähtökohdan antaisi diskurssin semioottinen analyysi Barthesin koodien kautta. Tältä pohjalta esimerkiksi Virpi Blom on onnistunut rakentamaan jäsentyneen esityksen kirjassa Media-analyysi (1998). 2 Testasin kutakin koodia Sonera Plazan mainoksen yhteydessä, mutta merkitysten tulkintaan en saanut siitä juurikaan apua. Ainoastaan Barthesin koodiston esittelynä tai opinnäytteenä sillä voisi olla tehtävänsä, kun mainoksen elementeillä ja rakenteilla olisi barthesilaisittain merkityskoodatut nimilappunsa. Vaikuttaakin siltä, että erilaiset koodijärjestelmät - niin Barthesin kuin Fisken (1991, 5) ja Hallin (1992, 143) - ovat parhaimmillaan käytettäessä erityistapauksissa tai työkalupakin täydentäjinä, ei sen rakenteena. 1 Pitääkseni esseen siedettävän mittaisena olen jättänyt kuvailematta ja määrittelemättä monia keskeisiä käsitteitä. Strukturalismia ja narratologiaa olen ammentanut esim. Chatmanilta (1978) ja Veivolta (1999). Jenkkisemiotiikkaan ovat opastaneet mm. Hietala (1993) ja Veivo (1999 ja internet-lähde 1997). Tarinan ja diskurssin käsitteiden pohja on ammennettu narratologiasta, joka on paljolti strukturalismin rintaperillisiä, lähinnä Chatmanilta (1978) ja Rimmon-Kenanilta (1983). Barthesin taustoina käytän lähinnä Barthesia (1974) ja Blomia (1998). 2 Vastaavasti voisi luokitella Sonera Plazan mainosta. Seemien tasolla päähenkilöä määrittää vaikkapa pizzapala ja puhetapa hänen ilmoittaessaan Se löyty!. Toisalta puhelinsoitto Se löyty! toimii myös hermeneuttisen koodin tasolla: se virittää odotukset jatkosta. Puhelinsoittokohtauksella on myös toiminnallinen (proaireettinen) funktionsa. Myös symbolien koodin voisi esitellä puhelinsoiton kautta: Se löyty! viittaa lopulliseen päämäärään, taivasten valtakuntaan. Lopulta referenttien koodi eli intertekstuaalinen koodi olisi helppo kirjoittaa tämän kohtauksen nimittäjäksi - Jeff Goldblumesta oli jo puhe.

3 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 2 2. MEDIATEKSTIN ANALYYSI Mediateksti ei ole mikään itsenäinen tai itseriittoinen entiteetti, vaan pikemminkin suhteiden verkosto. Tekstin (tarkoittaen luonnollisen kielen, kuvien ja auditiivisten elementtien muodostamaa kokonaisuutta) keinot ja sisältö elävät vuorovaikutuksessa muiden kulttuuristen tekstien kanssa. Myös tuottaja, mediaympäristö ja vastaanottaja keskustelevat - sekä mediatekstin ja sen kontekstin muodostamassa suhdeverkossa että mediatekstiä todellisuuteen peilaten. Mainontaa ei vastaanoteta tyhjiössä, ainutkertaisena tekstinä, vaan tuottajan ja vastaanottajan esisopimuksiin sisältyy mainonnan genren ja mainoksen perusluonteen huomioiminen. Vastaanottaja tekee omia päätelmiään omista konteksteistaan lähtien ja pyrkii myös arvioimaan mitä päätelmiä hänen halutaan tekevän. 3 Mainonnassa merkitysten ja niiden valta-asemien rakentuminen on mediatekstin tuottajille erityisen keskeistä - perustuuhan mainosten olemassaolo siihen, että tuottaja uskoo saavansa välitetyksi haluamansa viestin. Mainoksen synnyttämät mielleyhtymät kuitenkin rakentuvat vastaanottajilla yksilöllisesti, puhumattakaan siitä että samaan mielleyhtymään voi liittyä hyvinkin erilainen arvovaraus. Koko mainonnan genrelle on tyypillistä erilaisten mediatekstien ja tyylien lainailu. Tämä keino on käynyt niin tutuksi, ettei mainoksen tarvitse sitä erikseen selittää, vaan se perustuu tuottajien ja yleisön esisopimukseen. Usein tässä pastissimaisessa kudelmassa aktiivinen rooli annetaan vastaanottajalle. Tällä pelaa esimerkiksi Hartwall Jaffa - mainoksen Attenborough-parodia. 4 Tavoitteena on saada vastaanottaja luopumaan vastustavasta lukutavasta ja suomaan mainoksen sanomalle hegemonia (vrt. Hall 1992). Lähden seuraavassa siitä asetelmasta, että vastaanottaja omaksuu neuvottelevan lukutavan, joka on helppo ja hedelmällinen lähtökohta semioottiselle analyysille. 2.1 Diskurssin rakenteet ja merkitykset Mainoksen sisältöanalyysi Mainos rakentuu kahdesta osasta: 50 sekunnin mittaisesta mainoselokuvasta ja 10 sekunnin mittaisesta hännästä - valkoisesta taustasta, jossa näytetään vuorottain kolmea logoa. Elokuvan tarinan päähenkilö on keski-ikäinen länsimainen mies, tietokoneekspertti, joka löytää internetin keskipisteen (jonka merkki on ). Aiheesta järjestetään 3 Esisopimuksista ks. Koistinen teoksessa Media-analyysi (1998, 48) 4 Jaffamainoksessa katsoja näkee ensin Richard Attenborough n näköisen luonnontutkijan pimeässä maisemassa, ainoastaan naama ja edessä oleva oksa on valaistu. Attenborough kertoo ääni väristen oksalla olevasta harvinaisesta ötökästä. Katsoja kuvittelee miljööksi koskemattoman metsän. Yhtäkkiä maisema takana valaistuu. Paljastuu, että nuori mies tai poika on sytyttänyt valot huoneeseen, jossa on Attenborough, lavastekuusi ja kameraryhmä. Huoneeseen astunut mies kävelee jääkaapille, ottaa sieltä Jaffan ja lähtiessään huoneesta sammuttaa valot.

4 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 3 tiedotustilaisuus, ja mainos kuvaa medioiden ja ihmisten innostuneita reaktioita löytöön ympäri maailman. Lopulta nörtti päätyy paavin autokyytiin juhlivalle stadionille. Tarinan viimeinen kohtaus on suurista I-LOVE- -juhlista New Yorkin kaduilta, jossa näemme päähenkilön juhlittuna sankarina lavalla. Ylhäältä tuleva valo (salamavalo) valaisee miehen kirkkaudellaan, ja tästä mainos leikkaa ristikuvalla (cross fade) -symboliin, joka sulautuu Sonera Plazan logoon. Mainoksen päättää Soneran logo ja www-osoite. Sen director s cut -versio on katseltavissa sivulla Mainoselokuvan kerrontatapa noudattelee realistista dokumenttia: sen sisäistä todellisuutta on dokumentoida dramatisoituna tapahtunutta löytöä ja maailman reaktioita. Kerronnan tyyli noudattaa paljolti Hollywood-estetiikkaa, ja kohostettua kerrontaa käytetään vain kahdessa muutaman sekunnin mittaisessa otoksessa. Tarinan tason tapahtuma-aika on nyt tai välitön lähitulevaisuus. Elokuvakerronnan taso on hyvin subjektiivinen. Vaikka median ja ihmisten reaktioita kuvattaessa päähenkilö ei ole kokijana, hän on kuvassa mukana: lehden lööpissä tai maailmanrauhan sopijaosapuolena. Genreksi voisi aiheen, kuvaustapaan ja yksityiskohtiin sisältyvien intertekstuaalisten viittausten, musiikinkäyttötavan ja docudrama -elementtiensä vuoksi määritellä science fiction - trillerin. 5 Näiden interdiskursiivisten piirteiden lisäksi mainoksessa on lukuisia kohdennettuja intertekstuaalisia kytkentöjä. Elokuvan alun pizzansyönti on vahva alluusio Jurassic Parkin pizzoja ahmivaan nörttiin, jolla myös on epätavallisen merkittävä tehtävä ja ympäristö. Toisaalta internetin keskipisteen löytymisen tapa ja tietokoneen ruudun astronomiaan viittaavat paikannuslukemat tuovat vahvasti mieleen elokuvan Ensimmäinen yhteys. Kun nörtti soittaa atk-laboratorionsa puhelimella, hänen profiilinsa ja olemuksensa ei poikkea paljoa Jeff Goldblumista elokuvassa Independence Day. Mihin nämä elokuvagenren konnotaatiot ja spesifit alluusiot perustuvat ja mikä on niiden legitimaatio? Entä mitä merkityksiä tähän sisältyy? Koska mainoselokuvassa on niin paljon sekä tyylillisiä kytkentöjä että sisällöllisiä viittauksia kohti yhtä tiettyä lajityyppiä, ei näitä intertekstuaalisia viittauksia voi pitää satunnaisina, vaan vastaanottaja kokee ne tieten tahtoen rakennetuiksi merkityksellistäviksi elementeiksi. Tämä kuuluu myös tv:n katselijan ja mediasisältöjä tuottavien tahojen esisopimuksiin: vastaanottaja olettaa näitä kytkentöjä löytyvän ja että nämä kytkennät on tarkoitettu asemoimaan ko. mediatekstiä. Näiden viittausten ja tyylien emotionaalinen tehtävänä on luoda katsojassa samaa kohottavaa ja jännittynyttä tunnelmaa, joka auttaa hahmottamaan esimerkiksi ensimmäisen ulkoavaruuden älyllisen viestin merkityksen elokuvassa First Contact. Tätä kautta viittaus yhdistää aiempien elokuvien herättämät emootiot käsillä olevaan mainokseen. Mainokset toimivat kulttuuristen trendien prismana. Elämme kulutuskulttuurin aikaa, jossa sosiaalinen identiteettimme ja erilaiset roolimme määrittyvät enemmän kulutuksen ja vapaa-ajan kuin työn - modernismin ajan kulmakiven - kautta. Elokuvakulttuuri, mainitut elokuvagenret ja kulutuskulttuuri kuuluvat osana samaan nykyajan postmoderniin henkeen, johon lukeutuu elimellisesti myös tieto- ja kommunikaatioteknologia. Näin 5 Genren tunnistus- ja luokitusprosessin taustalla olen käyttänyt mm. Baconin (2001, josta mm. docudraaman käsite) ja Hietalan (1993) teoksia.

5 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 4 diskurssin luonne pyrkii profiloimaan mainostettavaa IT-tekniikan tuotetta. Lisäksi mainoksen tyylikeinot ovat yksi yhteen postmodernismin perusluonteeksi kuvatun kaltaisia: pastissi, kuvien pinta, intertekstuaaliset viittaukset. Elokuvan äänimaailma tukee vahvasti näitä merkityskenttiä, enkä puutu sen lajityypillisiin piirteisiin tässä enempää. Sen sijaan on syytä panna merkille avainrepliikki, joka viittaa ensi silmäyksellä hyvinkin yllättävään merkityskenttään: soittaessaan löydöstään nörtti tokaisee: Se löyty! Avainkuvaksi puolestaan luen kohtauksen, jossa päähenkilö on paavin autossa vilkuttamassa yleisölle. Kohtauksen rytmi muuttuu olennaisesti, kun päähenkilö vastoin koko siihenastista tarinaa kääntyykin katsomaan suoraan kameraan - katsojaan. Päähenkilön pään kääntämistä on myös hiukan hidastettu. Tämä on selvästi kohostettua kerrontaa. 6 Koska alussa löytyy jotakin kosmiset mittasuhteet saavaa ja lopussa seistään paavin kyydissä, juontuu mieleen sama repliikki toisessa yhteydessä: SE LÖYTYY luki lapsuuteni ajan puhelintolppiin kiinnitetyissä uskonnollisissa julisteissa. Tässä yhteydessä on hyvä panna merkille, että tiedotustilaisuuteen noustaan Helsingin Suurkirkon portaita. Uskonnon, teknologian ja utopioiden yhteys on vahva niin tässä mainoksessa kuin kulttuurissamme yleensäkin. Tähän tematiikkaan ei ole syytä paneutua tässä esseessä. 2.2 Tarinan merkkejä Tarinan sankari: Internetin keskipisteen merkki Selvärajaisin merkki (Peircen representamen, lähellä Saussuren käsitettä signifiant) puheena olevassa mainoksessa on internetin keskipisteen symboli. Juuri sen päähenkilönörtti löytää tietokoneensa avulla. Merkin käyttö kertautuu tarinan tason viestimissä ja lopulta maailmanlaajuisen yleisön ottaessa merkin juhlinnan kohteeksi ja käyttöönsä mm. julisteissaan ja jopa lasten leluissa. Internetin keskipisteen merkkiväline koostuu punaisesta keskusympyrästä, johon yhdistyy säteittäisin viivoin kahdeksan pienempää punaista ympyrää. Liungmanin ideogrammaattisen jaottelun mukaan merkki kuuluu kategoriaan 48:6, ja se tunnetaan antiikin Kreikan maalauksesta. Sen alkuperäisestä funktiosta ei ole tietoa. Peirceläisittäin merkki - tai sen denotatiivinen merkitys - on reema, jonka objekti ja interpretantti jäävät määrittymättömiksi. 7 Pienimuotoinen kysely kollegoiden eli mainonnan ammattilaisten sekä opiskelutoverien eli mediakasvatuksen aikuisopiskelijoiden joukossa osoitti, että merkin denotaatiosta ei ollut käsitystä. Joitakin konnotaatioita se sen sijaan synnytti. Yhtäältä sitä luonnehdittiin mielleyhtymillä fysiikka, hich-tech, suunnittelu, arkkitehtuuri tai ylipäätänsä tekniikka, toisaalta sitä pidettiin viittauksena muinaisen Egyptin 6 Kohostetun kerronnan kuvallisista keinoista Chatman, 1978: Jaottelu perustuu Liungmanin kategorisointiin. Liungmanin kirjasta (1974) merkkiä ei löydy, mutta se on luokiteltu samaan merkkijaotteluun pohjaavalla saitilla (www.symbols.com/encyclopedia/48/486.html)

6 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 5 auringonjumalaan ja sen muotokielen todettiin olevan vanhanaikaista. Merkin kaksijakoisista tulkinnoista voi johtaa kaksi vastakkaista huomiota: merkillä voi olla denotaatioita jotka eivät yhdisty signifieen ( oikea merkitys jää tunnistamatta), ja merkillä voi olla konnotaatioita joiden luullaan olevan denotaatioita ( egyptiläisten Aton/Ra ). Toinen näkökulma internetin keskipisteen merkin tarkasteluun löytyy C.S. Peircen käsitteistöstä. Peircen ajattelussa merkki (representamen), objekti (dynamic/immediate object) ja interpretantti (interpretent) muodostavat kolmiyhteyden, jossa merkki on pikemminkin funktio positioiden välillä kuin entiteetti. (Veivo 1999, 42-46) Merkin ja objektin suhteeseen liittyvät Peircen ehkäpä tunnetuimmat käsitteet ikoninen, indeksinen ja symbolinen positio. Internetin keskipisteen merkin objektia - tai itse asiassa objekteja, sillä niitä on monta - voidaan hakea määrittämällä näiden suhdetta: 1. Merkki on ikoninen Peircen tarkoittamalla diagrammaattisella tavalla, sillä siinä voidaan pelkistetysti nähdä internet-palvelin (keskusympyrä), johon on yhteydessä joukko etäpäätteitä. Kyseessä siis voisi olla Sonera Plaza ja sen asiakkaat. Toisaalta mainoksen sanoma on internetin keskipiste, joten yksi tavoiteltu tulkinta lienee Sonera Plaza keskellä ja internetin muita solmukohtia ympärillä. 2. Merkillä ei ole selvää indeksiluonnetta, mutta koska kyseessä on dynaaminen objekti (olemassa itsenäisesti merkistä riippumatta) sitä voidaan pitää indeksaalisena shifterinä suhteessa Sonera Plazaan. Tämä näkökulma ei tosin anna mitään lisää tulkinnalle. 3. Symbolinen merkkisuhde osoittaa hyvin mainonnan toiminnan ja sen, kuinka dynaaminen ja elävä on merkin ja sen objektin luonne. Koska -merkillä ei ole olemassa tulkintakonventioita, mainoksen tehtävänä on luoda ne. Dynaaminen suhde luo merkille merkityksen kontekstiensa kautta. Merkin merkitys diskurssin osana Mainos rakenteistaa merkin paitsi perinteisessä strukturalistisessa hengessä kaikkiin muihin merkkeihin nähden, myös tekstin sisällä. Sillä on moniulotteinen välittäjätehtävä. Ensinnäkin se on aarre, jonka löytäminen tekee päähenkilöstämme eli samastumisen kohteestamme sankarin. Toiseksi se on läntisen kulttuurin huomion ja tapahtumien keskipiste, nykyajan linna jonka muurien suojissa on niin hallitsijat kuin alamaisten toritkin. Tämä tulkinta nousee siitä, että internetin keskipisteen merkki rinnastuu merkkiin NY mainoksen kyltissä: I Kyltti on näkyvissä juhlissa joita vietetään New Yorkin kaduilla. I -rakenne on lähtöisin juuri New Yorkin mainoksesta. Samanlainen havaintopsykologian hahmolakien mukainen yhdistäminen tapahtuu mainoksen lopussa, jossa internetin keskipisteen merkki muuttuu ristikuvalla Sonera Plazan merkiksi. En ota tässä vaiheessa kantaa siihen, kuinka

7 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 6 hyvin tämä yhdistäminen toimii, vaan tarkoitan että vastaanottaja kokee merkkien kuuluvan, tarkoitetun yhteen. on aluksi reema. Mainos kertoo pian, että se tarkoittaa internetin keskipistettä - merkki kehittyy ja siitä tulee Peircen jaottelussa dicent. Koska NY on tunnettu merkki kaupungille New York ja koska Sonera Plazan logo on käsitettävissä myytävän palvelun logoksi, on merkkien rakenteistamisella tarkoitus osoittaa mitkä interpretantit ovat valideja - mitä ominaisuuksia merkille kuuluu. New Yorkiin liittyy tietysti myriadeittain merkitysjoukkoja, mutta mainos pyrkii rajoittamaan niitä esittämällä New Yorkin rinnasteisena koko maailman paikkojen ja ihmisten juhlinnan ketjulle. Se on kuitenkin enemmän: sillä on päätepisteen asema, sillä mainoksen tarina päättyy tähän linkittyen seuraavan kuvan toteamukseen Internetin keskipiste on löytynyt ja -merkkiin. Merkki muuntuu peirceläisittäin argumentiksi. Sonera Plaza -logo NY denotaatio internetin keskipiste Soneran palvelutuote New York konnotaatio (vasta muovautumassa) mahdollinen käsitys Suomen suurimmasta ISP:stä (internet service provider) maailman juhliva keskipiste jolla on valta vahvistaa keskipisteen löytyminen vastaanottajan tulkinta (vasta muovautumassa) osin muovautumassa muovaamassa edellisiä Taulukko 1. Mainoksen merkkien denotaatiot ja konnotaatiot Mainoksessa keskeiset semioottiset rinnasteketjut ovat: internetin keskipisteen merkki - Sonera Plazan logo - NY ja internetin keskipisteen merkki - keskipisteen löytäjä - katsoja. Mainoksella pyritään saamaan aikaan konnotaatioiden ja niihin liittyvien ominaisuuksien (tässä erityisesti emotionaalisten) siirtyminen tutusta kohti uutta, taulukossa New Yorkista Sonera Plazan logoon ja toisaalta merkin ja logon välillä. Tarinan aktantti: nörtti johon minun pitäisi samastua Päähenkilö on informationalistisen ja postmodernin ajan airut ja sankari. Mainitsin, että mainos rakentaa tätä asemaa elokuvallisin keinoin: se yhdistää nykyajan sankarien karisman mainoksen päähenkilöön. Tämän lisäksi tarinan taso pursuaa viittauksia tieto- ja viestintäteknisen alan tapahtumiin ja tekijöihin. Päähenkilön habitus muistuttaa avonaisine kauluspaitoineen ja silmälaseineen Bill Gatesiä. Tiedotustilaisuus on kuin kopio Helsingin yliopistolla 1997 Porthanian luentosalissa pidetystä seminaarista, jossa Linus Torvalds oli esitelmöimässä. Viittaukset atk-alan suurnimiin ajavat samaa asiaa kuin elokuvaviittaukset: yhdistää nykyajan sankarien karisma mainoksen päähenkilöön. Mainoksen nörtti on pelkkä stereotypia vailla menneisyyttä ja tulevaisuutta, vailla henkilökohtaisia eleitä, tapoja tai puheenparsia, joten ainoa suunta transfer-vaikutukselle on yhdistää hahmo mainittuihin

8 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 7 elokuva- ja IT-alan sankareihin. 8 Katsojalle ei myöskään anneta muita samastumisen kohteita, sillä päähenkilö on ainoa kohtauksesta toiseen siirtyvä henkilö. Mainonnassa päähenkilöllä/presentterillä on kolme mahdollista asemaa: edustaa myytävää tuotetta tai valmistajaa, olla välittäjänä tuotteen ja kuluttajan välillä tai edustaa kuluttajaa. Tyypillisin tilanne sekä mainonnassa että elokuvassa on, että vastaanottaja (kuluttaja) samastuu päähenkilöön. Erityisesti päähenkilön asenne ja arvot on tavallisimmin pyritty muovaamaan vastaanottajien arvomaailman kaltaisiksi. Näin kuluttajan on tarkoitus päästä osalliseksi kolminaisuudesta SoneraPlaza - Gates/Torvalds - minä. Peircen käsitteistöä käyttäen (Veivo 1999) päähenkilö on merkki, jolla on suhde kolmeen objektiluokkaan: - ikoninen suhde: 1) hän edustaa itseään fiktiivisessä maailmassa, 2) hän edustaa kahta muuta samankaltaista ja osapuilleen saman näköistä henkilöä: Gatesiä ja Torvaldsia - indeksinen suhde (designaattori): hän edustaa IT-maailman keskeisiä toimijoita löytäjän ja kehittäjän juhlitussa roolissa - symbolinen suhde: hän on internetin keskipisteen eli Sonera Plazan löytäjä, samoin kuin uusi asiakas on Sonera Plazan löytäjä. Näin hän symboloi sekä suurta löytöretkeilijää että tavallista netin käyttäjää. 3. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Mainontaa on sanottu selvimmäksi osoitukseksi pinnallisesta kuvakulttuuristamme. Se mikä poikkeaa modernista ( moderni yhteiskunnallisena kautena) ja saa aikaan pinnallisuuden tunteen on, että tuottaja ei ohjaa merkityksenantoa enää yhtä jäykästi kuin ennen. Merkitysavaruudet ovat hyvin laajoja ja pinnalliset kuvafragmentit voivat tuottaa radikaalisti toisistaan poikkeavia mielleyhtymiä ja merkityksen kokemuksia. Jopa sanomastaan tarkka mainonta on ottanut tyylikeinokseen tämän pastissimaisuuden (Jamesonin, 1996, termiä käyttäen). Pinnallisinkin, fragmentaarisin ja aikaulottuvuuteen sitomaton tv-mainoskin on täynnä merkitysavaruuksia ja siihen myös luetaan sijoittuvaksi merkityksiä. Muutoin maksettu mainonta olisi absurditeetti. 9 8 Ks. esim. Bacon, 2001: Samastumisen kohdehahmo voi olla täysin stereotyyppinen, jolloin samastuminen tapahtuu enemmänkin tarinan tilanteiden kautta. Tässä yhteydessä voisi ajatella, että tavoitteena on samastuminen meihin hi-tech-suomalaisiin. 9 On oikeastaan aika modernistista (lue: naiivia) väittää, ettei postmoderni mediateksti sisältäisi / ettei siihen tarkoitettaisi / ettei siihen luettaisi merkityksiä. Näin yllättävää tekstiä on kuitenkin kirjoittanut myös Kellner 1995, Paradoksaalisesti Baudrillard löytää postmodernista viestinnästä enemmän merkityksiä kuin Kellner: Kyse ei siis ole siitä, etteikö viestinten aineistoon sisältyisi merkityksiä - päinvastoin se pursuaa niitä - vaan siitä, ettei noilla merkityksillä ole mieltä viestinten kuluttajille. Merkitykset luhistuvat viestimissä, koska yleisö suhtautuu niihin välinpitämättömästi, koska vastavuoroisuuden puute estää merkitysten rakentumisen. Tästä seuraa, että hypertodellisuus luhistaa sosiaalisen yhteyden massoiksi ja että massat eivät toimi eivätkä edes puhu vaan ovat vaiti. Lopputuloksena on täydellinen passivaatio. Pietilä 1997, 363.

9 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 8 Sonera Plazan mielikuvasta Stuart Hall huomauttaa, että mediatekstin synnyttämät konnotaatiot eivät ole keskenään yhdenvertaisia. Lähettäjä pyrkii saattamaan voimaan omat maailmaa ja merkittyjä koskevat luokituksensa, tekemään niistä hallitsevan merkityksen. (1992, 143) Näin on erityisesti mainonnassa, ja juuri tämä tekee mainonnasta niin haastavaa: pitää luoda hajetta ja pystyä silti merkityksellistämään uudella tavalla merkkien konnotaatioita. Toisin sanoen pitää pystyä havahduttamaan vastaanottaja ja osoittaa hänelle uusi lukutapa sekä vahvistaa annetun uuden lukutavan valta-asema. Mainosta analysoitaessa kaikki aiotut merkitykset ja aktivoinnit on siis aina peilattava mainoksen perimmäisen tarkoituksen kautta: ajaako se asiansa myynnin lisääjänä tai mielikuvan kohottajana. Internet ja web sen osana ovat merkittävä tekijä yhä verkostoituneemmassa, monikeskisemmässä ja moniarvoisemmassa (postmodernimmassa) maailmassa. Sonera Plazan mainos pyrkii viestimään päinvastaista: että internetillä on keskipiste ja että se on juuri Sonera Plaza. Mainos käyttää keinoinaan tyypillisiä postmoderniin kuuluvia keinoja: medioiden välisiä viittauksia, tarinan tason toimijoita joilla ei ole kytkentää todelliseen elämään, pastissia tyylikeinona jne. Tässä lyhyessä esseessä on jätetty pois yhteiskunnallisen muutoksen taustat eikä tässä paneuduta sosiokulttuurisiin käytäntöihin. Silti on syytä ottaa kantaa mediatekstin diskursiivisiin ristiriitoihin, jotka romuttavat mainoksen sanoman. Toisaalta mainos ratsastaa postmodernilla ja kuitenkin sen syväarvot ovat perinteistä perinteisimmät: valkoinen asiantuntijamies on koko maailman auktoriteetti ja virtuaalisessa verkkomaailmassakin on vain yksi auktoriteetti: internetin keskipiste Sonera Plaza. Postmodernit keinot ja positivistis-modernistinen sanoma eivät kohtaa. Mainos on epäuskottava: Sonera Plaza internetin keskipisteenä on toisaalta liian kaukaa haettu - onhan kyse maailman mittakaavassa varsin mitättömästä ISP:stä - ja toisaalta liian paljon Soneran tahtotilan (olla keskeinen tekijä internetissä) mukainen että se toimisi edes parodiana. Lisäksi tuotelupaus on väärä. Sonera Plazasta ei yritetä muodostaa internetin keskusta, vaan kotimainen portaali: Suomen yhteyksien keskipiste. Mainoksen symboliketjut ovat liian pitkiä ja monimutkaisia. Internetin keskipisteen merkki on mainoksessa vahva, mutta se ei toistu mainoskampanjan ulkopuolella. Se ei yhdisty tuotteeseen tai sen logoon. Sen sijaan merkkiväline - punainen keskuspallo ja säteittäiset pikkupallot - tuli huhtikuussa 2002 vastaan aivan muussa yhteydessä Osuuspankin mainoksessa. Mainosspotissa merkitykset ehtivät avautua katsojalle, mutta keinojen ja sanoman ristiriita sekä epäuskottava tuotelupaus jättää katsojan tyhjän päälle. Myös samastuminen päähenkilöön jää olemattomaksi. Näin internetin keskipisteen merkki tulee tunnetuksi mutta siihen ei yhdisty emootiot eikä oikein tuotekaan.

10 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 9 Viestintätilanteen yllättävä muutos Kohderyhmillä on merkitystä mainoksen sanoman rakentamisen ja sen hegemonian luomisen kannalta. Pääkohderyhmä lienee kaksi-kolmekymppiset miehet. Ensinnäkin tarinan tasolla on useita ratkaisuja, jotka viittaavat tähän. Päähenkilö eli samastumisen kohde on mies. Hänen habituksensa viittaa senioritutkijan asemaan - hän on IT-alalla, ja tehtävistä ja löydöstään päätellen arvostettu asiantuntija. Diskurssin tasolla genre ja intertekstuaaliset viittaukset kohdistuvat sellaisiin lajeihin ja toisiin elokuviin, jotka ovat erityisen suosittuja tässä kohderyhmässä. Jos kohderyhmänä ajatellaan suomalaisia mainostelevision katsojia yleensä, on median viimevuotisten puheenaiheiden kautta helppo hahmotella Sonera Plazan spotin teemoja. Senhetkisessä kulttuuri-ilmastossa mainoksen avainkäsitteitä vaikuttivat olevan mediajulkisuutta kerännyt Sonera, suomalaisuuden voittokulku tietoteknisessä maailmassa ja paneurooppalainen retoriikka. Kova tiede, valkoisen miehen hyvä teknobisnes ja voittokulku ilman likatahroja oli kaikkien ulottuvilla. Mainos ratsasti trendeillä. Syyskuun 11. muutti luonnollisesti asenteita ja yhteiskuntia ympäri maailman. Illuusio globaalista harmoniasta sortui yhdessä WTC:n tornien myötä. New Yorkin semiosiksen painotukset muuttuivat tyystin. Mainoksen evankeliumi länsimaisesta internetin keskipisteestä vahvoine uskonnollisine viritteineen oli täysin eri paria muuttuneen ympäristön kanssa. Keski-Aasian paimentolaiset ja New Yorkin asukkaat eivät mahtuneet enää samaan mainokseen. Mainoksen Director s Cut -versiossa vastakohtaisuus on vieläkin jyrkempi: Keski-Aasian paimentolainen (afgaani) osoittaa internetin keskipisteen merkkiä kivessä (uusi pyhä kivi) ja seuraavassa kohtauksessa paimentolaiset tanssivat riemuissaan. Taisto Lehikoinen (2001, 102) kirjoitti analyysissaan syyskuun yhdennentoista terroriiskun uutisoinnista: Viimeistään tämä katastrofi herätti näkemään globaalin median uskonnollisen luonteen ja tutkimaan sen uskonnollisia vaikutuksia. Kiinnostava tutkimuksen aihe on tämänkin mainoksen pohjateemana vaikuttava kysymys ihmisen kaipuusta täyttymykseen: mitä se on ja miten se ilmenee modernin projektissa, uskonnoissa, teknologioissa yhtä lailla kuin poliittisissa ja sosiaalisissa utopioissa. Illuusio modernin edistysprojektista saatettiin hautaan viimeistään pölyn laskeutuessa Manhattanilla. Kolumneissa ja kodeissa ihmiset olivat valmiita pysähtymään kysyäkseen mikä on kaiken tarkoitus: itsekäs voitontavoittelu vai tasapainoinen empatiaan perustuva yhteisö. Anti-islamismin keskellä nousi vahvoja ääniä kyseenalaistamaan syyllisyyden juuret. Ehkä länsimaissa oli tarvetta katsoa peiliinkin. Mainosta ei enää esitetty. Tuottaja Varesvuo viittasi mainoksen hyllytyksestä puhuessaan tähän nimenomaiseen päivään.

11 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 10 Suuntaviivoja tutkielman syventämiseksi Valitsin tämän mainoksen analysoinnin kohteeksi alunperin kolmesta syystä: - mainos konkretisoi toiveet, joita usein näkee liitettävän informationalismiin, ja se konkretisoi kouluesimerkin tavoin mitä tarkoitetaan postmodernin kulttuurin pinnallisuudella (hypertodellisuudella); - mainoksessa on paljaana näkyvissä teknologian, uskon ja utopian suhteet; - miksi mainos mahtavista elkeistään huolimatta epäonnistui mainoksena. Tarkasteltavaksi valittu mainos kuvaa osuvasti eräitä postmodernin kulttuurin ilmiöitä: Informationalismi ja verkostoyhteiskunta herättävät intohimoja McLuhanin maailmankylän toteutumisesta. Tähän liittyy vahvasti teknologian ja uskonnon yhteinen tavoite utopian saavuttamisesta.samaten tämän mainoksen kautta olisi valaisevaa peilata miten ilmenevät konsumerismi, hypertodellisuus tai valta mediassa.tähän sain hyviä ajatuksia lukemalla mm. Barthesia (1974), Baudrillardia (1996), Derridaa (1988), Kellneriä (1995), Jamesonia (1996), Lyotardia (1985) ja Pietilää (1997). Huolimatta Kellnerin teoksen monista sisäisistä ristiriitaisuuksista on siinä monia kirkkaita helmiä joista ammentaa näkökulmia. Esimerkiksi tästä olisi hyvä edetä: television and other forms of media culture play key roles in the structuring of contemporary identity and shaping thought and behavior. I have argued elsewhere that television today assumes some of the functions traditionally ascribed to myth and ritual (i.e. integrating individuals into the social order, celebrating dominant values, offering models of thought, behavior, and gender for imitation, and so on (mt., 237) Yhteiskuntatieteissä mainonta on nähty hirmuisena peikkona. Vastaan on sattunut monia tutkimuksia, joissa kerrotaan, että mainonta vaikuttaa meistä arveluttavalta (Blom 1998, 201). Näissä artikkeleissa on monia perustelemattomia väittämiä, jotka olisi syytä ampua alas tai ainakin tarjota niille kainalosauvat. Tässäkin olisi asiaa kirjan luvuksi asti. Kiinnostava sosiologispainotteinen viestintätutkimus aukeaa tarkasteltaessa yhteiskunnan rakenteiden ja ilmiöiden syvämuutoksia ja yksilön identiteetin uusia tarttumapintoja. Näitä on tullut pohdittua mm. Castellsin (1996), Kellnerin (1995) ja Lyonin (1999) kirjoitusten avulla. Samojen lähteiden kaikupohjaa olen käyttänyt miettiessäni utopistisia tavoitteita, joihin pyritään milloin uskonnon, tieteen tai teknologian lippujen alla. Perimmäinen tavoitteeni on tutkailla ilmiöitä joiden perustella jo McLuhanista alkaen on sanottu globalisoituvien kulttuuripiirien olevan muuttumassa maailmanlaajuiseksi kulttuuriorganismiksi, jossa kokonaisuus on olennaisesti enemmän kuin osatekijöidensä summa - jossa kokonaisuus on laadullisesti jotain muuta kuin sen rakennusosat. Tältä osin on paljolti jääty käytännöllisen filosofian tasolle, eikä käsityksen syventämiseen monikaan tutkija näytä halunneen tarttua. Itselläni olisi tähän halua, mutta oppaita retkelle on vaikea löytää. Toivottavasti vastikään löytämäni Zoharin & Marshallin teos The Quantum Society (1994) lunastaa suuret odotukset. (c) Esko Lius, 2002.

12 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 11 Kirjallisuus Bacon, Henry Audiovisuaalisen kerronnan teoria. Barthes, Roland S/Z : An Essay. The Noonday Press, New York Blom, Virpi Onko mainoksella merkitystä? Teoksessa Media-analyysi Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus Baudrillard, Jean Lopun illuusio. Gaudeamus, Helsinki Castells, Manuel End of Millenium, vol.3. Blackwell, Oxford (UK) Chatman, Seymour Narrative Structure in Fiction and Film. Cornell University Press, Ithaca/London Derrida, Jacques Positioita. Gaudeamus, Helsinki Fairclough, Norman Miten media puhuu. Vastapaino, Tampere Fiske, John Television Culture. Routledge, London. Alk Hall, Stuart Kulttuurin ja politiikan murroksia. Vastapaino, Tampere Hietala, Veijo Kuvien todellisuus : johdatusta kuvallisen kulttuurin ymmärtämiseen ja tulkintaan. Kirjastopalvelu Oy. Helsinki Jameson, Fredric Postmodernism and Consumer Society. Teoksessa Movies and Mass Culture. Athlone Press, London. Artikkeli julkaistu alunperin teoksessa The Anti-Aesthetic Kellner, Douglas Media Culture. Routledge, NY, USA Lehikoinen, Taisto Uskontojen sota joka ei syttynytkään. Teoksessa Mediatesti : Syyskuun yhdestoista. Uskali, Tero (toim.). Mediainstituutti, Jyväskylän yliopisto; Jyväskylä Liungman, Carl C Symboler - västerländska ideogram : de icke ikoniska västerländska grafernas semiotik. Aldebaran Förlag AB Lyon, David Postmodernity : Second Edition. Open University Press, Buckingham Lyotard, Jean-François Tieto postmodernissa yhteiskunnassa. Vastapaino, Tampere McLuhan, Marshall Ihmisen uudet ulottuvuudet. WSOY Mustonen, Anu Mediapsykologia. WSOY, Helsinki Pietilä, Veikko Kertomuksia uutisista - uutisia kertomuksista. Tampereen yliopisto, Tampere Pietilä, Veikko Joukkoviestintätutkimuksen valtateillä. Vastapaino, Tampere Rimmon-Kenan, Shlomith Narrative Fiction : Contemporary Poetics. Methuen, London/NY Saussure, Ferdinand de Nature of the linguistic sign. The Object of Study. - Teoksessa Modern Critisism and Theory : a Reader (ed. by David Lodge). Longman, London Veivo, Harri & Huttunen, Tomi Semiotiikka : merkeistä mieleen ja kulttuuriin. Edita, Helsinki Zohar, Danah & Marshall, I The Quantum Society. Flamingo, London Muut lähteet Liungmanin ideogrammaattinen jaottelu internetissä. Haettu University of Wales: Media and Communication Studies. Käytetty useasti tammi-maaliskuussa Varesvuo, Ville. Elohopea-filmi Oy:n toimitusjohtaja. Tuotantoyhtiön töiden esittelyssä mainostoimisto Bates Finlandissa tammikuussa 2002 Veivo, Harri Johdatusta semiotiikkaan : kurssimoniste. Haettu netistä Viestinnän perusteet -luentosarja. Liina Eloaho. Avoin yliopisto / Helsingin yliopisto. Kevät 2002.

13 Sonera Plaza - internetin keskipiste : Director s Cut (93 sek.) & tv-esitysversio (60 sek.) / / esimerkkisivu otos kesto (s) speak ja tekstit kohtauksen kuvailu DC tv DC tv atk-huoneen hurinaa ja raksutuksia musiikki alkaa, mutta ei varsinaisesti musiikkia, vaan jännityselokuvan taustatehosteita luomassa nousevan jännityksen tunnelmaa gongi-tyyppinen ääni iskee samaan aikaan, kun ruudulle tulee symboli Puolilähikuva, sisä Nörtti työtietokoneensa ääressä. Ottaa pizzaa ja kääntyy takaisin koneensa ääreen. (pizzaa syövä nörtti Jurassic Parkissa) Koneen näytölle ilmaantuu aurinkokuntaa muistuttava kuvio, joka zoomautuu lähemmäs. 1. otos 3 sekuntia, loput vain 1 sek. Puolilähikuva zoomautuu erikoislähtikuvaan, sisä Ilme osoittaa hämmästystä ja pizzan syönty pysähtyy. Seuraava otos kuvaa monitoria, johon ilmestyy merkitsevä symboli. DC tv sama äänimaisema jatkuu Kuvakulma vaihtelee, enimmäkseen lähikuva, sisä Pizza lentää takaisin laatikkoon. Nörtti tekee merkintöjä paperille, kirjoittaa jotakin pariin otteeseen kannettavalle tietokoneelle DC tv DC tv DC tv sama äänimaisema jatkuu Puhelimeen: Se löyty! (otos 23) Musiikki alkaa. Matalien jousisoittimien ponnekas triumfi. Musiikissa kuitenkin intromainen odotuksen tunne. Toimittaja- ym. ihmisjoukon hälyä, kun nörtti nousee portaita suureen valkopylväiseen rakennukseen (Suurkirkko) 28: (toimittaja) Mitä te löysitte? 31-33: (tiedottaja) Lehdistötilaisuus pidetään myöhemmin. tavallinen perhe katsoo tapahtumaa tv:stä 34: (spiikkeri) Katseet ovat kohdistuneet Suomeen. kuva leikkaa em. perheen tv-ruutuun tv:ssä teksti SUORA & CH2 35: (spiikkeri) Koko maailma odottaa vastausta. Kuvakulma vaihtelee, enimmäkseen lähikuva, sisä Symboli näytetään vielä uudelleen näytöllä, muuten näytöllä analyysiohjelmien ikkunoita Nörtti tarttuu puhelimeen ja soittaa löydöstään. (Jeff Goldblume/ Independence Day) Sisällä autossa, matkalla, ulko, ilta Suuren rakennuksen portailla Mustalasisten ja -pukuisten miesten saattelemana nörtti viedään autolla toimittajajoukon luo, nousee portaita. Osa kuvista ikään kuin tv-lähetyksestä napattua. Tiedotustilaisuus alkamassa.kuvaus enimmäkseen käsivaralta. Olohuoneen vanhanaikaiset seinät, kulunut sohva jolla istuu isä+ 2poikaa+äiti+tyttö, sisä, tv:n kajo Perhe jännittynyt/jähmettynyt. Ainoa liike kun isä nojautuu eteenpäin. Leikki-formula lattialla vastaanottajien ja tv:n välissä.

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Vuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media

Vuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media Vuorovaikutteisuutta videomainontaan Teemu Suominen Nelonen Media Aiheet Tv-sisältöjen kulutus tänä päivänä Miksi interaktiivista videomainontaa Esimerkkejä toteutuksista Kokemuksia ja oppeja TV Päälähetys

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Ilmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit

Ilmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit Ilmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit Semioottinen analyysi Semiotiikka tutkii ja tulkitsee merkkien muodostumisprosesseja ja esiintymistä yhteiskunnassa. Merkit voivat olla tunnusmerkkejä,

Lisätiedot

Video ja sisällöntuotanto

Video ja sisällöntuotanto Video ja sisällöntuotanto Videot verkossa: tuotanto ja toteutus Hypermedian työpajakurssi 14.3.2012 (Kuva: Horia Varlan. Flickr.) Verkkovideon määrän kasvu Video Highlights Internet video was 40 percent

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Olen käyttänyt kuvien muokkaukseen yleisesti käytettyä Adobe Photoshop - ohjelmaa.

Olen käyttänyt kuvien muokkaukseen yleisesti käytettyä Adobe Photoshop - ohjelmaa. Valheelliset mielikuvat Sana tekijältä Olen tehnyt neljä erilaista kuvanäytettä kuvamanipulaatiosta. Jaoin näytteet kahteen eri kategoriaan. Ensimmäinen kategoria käsittelee piilevää kuvanmuokkausta. Tämän

Lisätiedot

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN Paula Arvas & Voitto Ruohonen Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Paula Arvas on kirjoittanut luvut 1, 2, 4 ja 6 ja Voitto

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Skitsofrenia ja C.S. Peirce

Skitsofrenia ja C.S. Peirce Skitsofrenia ja C.S. Peirce Ymmärtäminen lääketieteessä seminaari 13.11.2010 Jukka Aaltonen 11/15/2010 c J. Aaltonen 1 Charles Sanders Peirce (1839-1914) Yhdysvaltalainen filosofi ja semiotiikan klassikko,

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

P3a. Media-analyysi, analyysi-kurssi 1, Median tekstit (6 op) erja.kolari@phnet.fi

P3a. Media-analyysi, analyysi-kurssi 1, Median tekstit (6 op) erja.kolari@phnet.fi P3a. Media-analyysi, analyysi-kurssi 1, Median tekstit (6 op) erja.kolari@phnet.fi Ohjelma 16.2. (9-15) palautetta edellisjakson esseistä (essee myös tämän jakson suoritusmuoto!) Turun ohjeet P3a-jaksolle

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista.

Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista. Hei Anu, Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista. Ehdotuksessamme olemme selkiyttäneet sivujen rakennetta, lisänneet interaktiivisuutta ja tuoneet lisää visuaalista sisältöä sivuille.

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ

ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 1 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi TARINANKERRONNAN RAKENNE ELOKUVASSA Elokuvakerronnan määrittelyä Elokuvakerronnan kehitys ja muutokset

Lisätiedot

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen

Lisätiedot

Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään

Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Mediataidot suojaavat ja vahvistavat mediakasvatuksen tavoitteena itsenäinen, aktiivinen ja kriittinen ote mediaan median hallinnan avaimina ovat monipuoliset

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

Yksi kampanja - neljän tietolähteen mittaus - neljät tulokset

Yksi kampanja - neljän tietolähteen mittaus - neljät tulokset Yksi kampanja - neljän tietolähteen mittaus - neljät tulokset Mitä sosiaalisen median seuranta kertoo kampanjan onnistumisesta verrattuna muihin tietolähteisiin? Atria/Jukka Saarenpää Sosiaalisen median

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Sanoma Oyj, liiketoimintaympäristö. Hämeen osakesäästäjien syyskokous Jarno Lönnqvist 27.9.2012

Sanoma Oyj, liiketoimintaympäristö. Hämeen osakesäästäjien syyskokous Jarno Lönnqvist 27.9.2012 Sanoma Oyj, liiketoimintaympäristö Hämeen osakesäästäjien syyskokous Jarno Lönnqvist 27.9.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus Elävä kuva oppimisympäristönä Käsikirjoitus Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Elokuva (lyhyt, täyspitkä, dokumentti)- ja tv -tuotannot Mainokset Musiikkivideot Nettisivut Trailerit Kirjat Kuunnelmat Mikä

Lisätiedot

Esomar Congress, Istanbul 2013 Big Screen: But Who s watching? Yhteenvedon laati Lena Sandell, Finnpanel

Esomar Congress, Istanbul 2013 Big Screen: But Who s watching? Yhteenvedon laati Lena Sandell, Finnpanel Esomar Congress, Istanbul 2013 Big Screen: But Who s watching? Yhteenvedon laati Lena Sandell, Finnpanel 1 A cross media neuroscience study from China Onko netti-tv:n mainonta yhtä tehokasta kuin broadcast

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020 Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 N2 on markkinointi- ja palvelumuotoilutoimisto. Identity Crystallization of the brand essence Strategies

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi 1 Eri näkökulmia A Matematiikka välineenä B Matematiikka formaalina järjestelmänä C Matematiikka kulttuurina Matemaattinen ajattelu ja matematiikan

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Luon yhdessä webbisivuja tekevän firman kanssa projektille visuaalisen ilmeen, joka toistuu webissä sekä julkiseen tilaan tulevissa julisteissa.

Luon yhdessä webbisivuja tekevän firman kanssa projektille visuaalisen ilmeen, joka toistuu webissä sekä julkiseen tilaan tulevissa julisteissa. Teoksessa on niin performatiivinen kuin yhteisötaiteellinenkin näkökulma. Äänitystilanne on performatiivinen tilanne luo keskustelun mahdollistamalla sille ajan ja paikan - ja tuo yhteen ennestään toisilleen

Lisätiedot

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä Lukioiden ilmiöt Euroopan unioni 1. jakso Euroopan unioni on 28 jäsenvaltiosta ja lukuisista toimielimistä koostuva yhteisö, jonka toiminnassa riittää setvittävää niin poliittisille vaikuttajille, talouden

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot