Tv-mainoksen semiotiikkaa Sonera Plazan mainos internetin keskipiste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tv-mainoksen semiotiikkaa Sonera Plazan mainos internetin keskipiste"

Transkriptio

1 Tv-mainoksen semiotiikkaa Sonera Plazan mainos internetin keskipiste Viestinnän perusteet -kurssi / Mediakasvatus 15ov kevät 2002 Esko Lius, Johdanto 2. Mediatekstin analyysi 2.1 Diskurssin rakenteet ja merkitykset - Mainoksen sisältöanalyysi 2.2 Tarinan merkkejä - Tarinan sankari: Internetin keskipisteen merkki - Merkin merkitys diskurssin osana - Tarinan aktantti: nörtti johon minun pitäisi samastua 3. Johtopäätöksiä - Sonera Plazan mielikuvasta - Viestintätilanteen yllättävä muutos - Suuntaviivoja tutkielman syventämiseksi Kirjallisuus Muut lähteet

2 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 1 1. Johdanto Tarkastelen tässä esseessä suomalaisen internet-palvelujen tarjoajan Sonera Plazan tvmainosta Internetin keskipiste. Analysoin mainosta keskittyen -merkkiin eli internetin keskipisteen merkkiin. Ensin raamitan mainoksen kuvailemalla lyhyesti diskurssin rakenteita ja analysoimalla genren merkityksiä. Sen jälkeen tutkin -merkin olemusta kolmella tasolla: tarinan tasolla (fiktiivisen todellisuuden elementit), diskurssissa (rakenteistavat elementit jotka määrittävät miten kerrotaan) sekä konteksteissa (jotka määrittävät esisopimuksia ja ohjaavat tulkintoja). Tulkitsen mitä merkityksiä se kantaa ja mitä yhteyksiä se välittää mainoksen päähenkilölle, internetin keskipisteen löytäjälle. Kuvaan myös päähenkilön välittävää roolia merkin ja mainoksen vastaanottajan välillä sekä mitä merkityssisältöjä hän saa muualta kuin merkin kautta. Lisäksi suhteutan päähenkilön funktiot yhteen internetin keskipisteen merkin, myytävän palvelun ja vastaanottajan kanssa. Lopuksi arvioin miten mainos onnistuu viestintätehtävässään. Lähestymistapani ei metodin kannalta ole järin kiinteällä pohjalla. Pikemminkin kyse on semioottisesta yleislähtökohdasta - työkalupakista löytyy lokeronsa niin Saussuren, Peircen kuin Barthesinkin valmistamille työkaluille. Oman lisänsä tutkimusotteeseeni antaa kirjallisuudentutkimuksen piirissä muotoutunut narratologia. 1 Metodisesti selkeän lähtökohdan antaisi diskurssin semioottinen analyysi Barthesin koodien kautta. Tältä pohjalta esimerkiksi Virpi Blom on onnistunut rakentamaan jäsentyneen esityksen kirjassa Media-analyysi (1998). 2 Testasin kutakin koodia Sonera Plazan mainoksen yhteydessä, mutta merkitysten tulkintaan en saanut siitä juurikaan apua. Ainoastaan Barthesin koodiston esittelynä tai opinnäytteenä sillä voisi olla tehtävänsä, kun mainoksen elementeillä ja rakenteilla olisi barthesilaisittain merkityskoodatut nimilappunsa. Vaikuttaakin siltä, että erilaiset koodijärjestelmät - niin Barthesin kuin Fisken (1991, 5) ja Hallin (1992, 143) - ovat parhaimmillaan käytettäessä erityistapauksissa tai työkalupakin täydentäjinä, ei sen rakenteena. 1 Pitääkseni esseen siedettävän mittaisena olen jättänyt kuvailematta ja määrittelemättä monia keskeisiä käsitteitä. Strukturalismia ja narratologiaa olen ammentanut esim. Chatmanilta (1978) ja Veivolta (1999). Jenkkisemiotiikkaan ovat opastaneet mm. Hietala (1993) ja Veivo (1999 ja internet-lähde 1997). Tarinan ja diskurssin käsitteiden pohja on ammennettu narratologiasta, joka on paljolti strukturalismin rintaperillisiä, lähinnä Chatmanilta (1978) ja Rimmon-Kenanilta (1983). Barthesin taustoina käytän lähinnä Barthesia (1974) ja Blomia (1998). 2 Vastaavasti voisi luokitella Sonera Plazan mainosta. Seemien tasolla päähenkilöä määrittää vaikkapa pizzapala ja puhetapa hänen ilmoittaessaan Se löyty!. Toisalta puhelinsoitto Se löyty! toimii myös hermeneuttisen koodin tasolla: se virittää odotukset jatkosta. Puhelinsoittokohtauksella on myös toiminnallinen (proaireettinen) funktionsa. Myös symbolien koodin voisi esitellä puhelinsoiton kautta: Se löyty! viittaa lopulliseen päämäärään, taivasten valtakuntaan. Lopulta referenttien koodi eli intertekstuaalinen koodi olisi helppo kirjoittaa tämän kohtauksen nimittäjäksi - Jeff Goldblumesta oli jo puhe.

3 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 2 2. MEDIATEKSTIN ANALYYSI Mediateksti ei ole mikään itsenäinen tai itseriittoinen entiteetti, vaan pikemminkin suhteiden verkosto. Tekstin (tarkoittaen luonnollisen kielen, kuvien ja auditiivisten elementtien muodostamaa kokonaisuutta) keinot ja sisältö elävät vuorovaikutuksessa muiden kulttuuristen tekstien kanssa. Myös tuottaja, mediaympäristö ja vastaanottaja keskustelevat - sekä mediatekstin ja sen kontekstin muodostamassa suhdeverkossa että mediatekstiä todellisuuteen peilaten. Mainontaa ei vastaanoteta tyhjiössä, ainutkertaisena tekstinä, vaan tuottajan ja vastaanottajan esisopimuksiin sisältyy mainonnan genren ja mainoksen perusluonteen huomioiminen. Vastaanottaja tekee omia päätelmiään omista konteksteistaan lähtien ja pyrkii myös arvioimaan mitä päätelmiä hänen halutaan tekevän. 3 Mainonnassa merkitysten ja niiden valta-asemien rakentuminen on mediatekstin tuottajille erityisen keskeistä - perustuuhan mainosten olemassaolo siihen, että tuottaja uskoo saavansa välitetyksi haluamansa viestin. Mainoksen synnyttämät mielleyhtymät kuitenkin rakentuvat vastaanottajilla yksilöllisesti, puhumattakaan siitä että samaan mielleyhtymään voi liittyä hyvinkin erilainen arvovaraus. Koko mainonnan genrelle on tyypillistä erilaisten mediatekstien ja tyylien lainailu. Tämä keino on käynyt niin tutuksi, ettei mainoksen tarvitse sitä erikseen selittää, vaan se perustuu tuottajien ja yleisön esisopimukseen. Usein tässä pastissimaisessa kudelmassa aktiivinen rooli annetaan vastaanottajalle. Tällä pelaa esimerkiksi Hartwall Jaffa - mainoksen Attenborough-parodia. 4 Tavoitteena on saada vastaanottaja luopumaan vastustavasta lukutavasta ja suomaan mainoksen sanomalle hegemonia (vrt. Hall 1992). Lähden seuraavassa siitä asetelmasta, että vastaanottaja omaksuu neuvottelevan lukutavan, joka on helppo ja hedelmällinen lähtökohta semioottiselle analyysille. 2.1 Diskurssin rakenteet ja merkitykset Mainoksen sisältöanalyysi Mainos rakentuu kahdesta osasta: 50 sekunnin mittaisesta mainoselokuvasta ja 10 sekunnin mittaisesta hännästä - valkoisesta taustasta, jossa näytetään vuorottain kolmea logoa. Elokuvan tarinan päähenkilö on keski-ikäinen länsimainen mies, tietokoneekspertti, joka löytää internetin keskipisteen (jonka merkki on ). Aiheesta järjestetään 3 Esisopimuksista ks. Koistinen teoksessa Media-analyysi (1998, 48) 4 Jaffamainoksessa katsoja näkee ensin Richard Attenborough n näköisen luonnontutkijan pimeässä maisemassa, ainoastaan naama ja edessä oleva oksa on valaistu. Attenborough kertoo ääni väristen oksalla olevasta harvinaisesta ötökästä. Katsoja kuvittelee miljööksi koskemattoman metsän. Yhtäkkiä maisema takana valaistuu. Paljastuu, että nuori mies tai poika on sytyttänyt valot huoneeseen, jossa on Attenborough, lavastekuusi ja kameraryhmä. Huoneeseen astunut mies kävelee jääkaapille, ottaa sieltä Jaffan ja lähtiessään huoneesta sammuttaa valot.

4 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 3 tiedotustilaisuus, ja mainos kuvaa medioiden ja ihmisten innostuneita reaktioita löytöön ympäri maailman. Lopulta nörtti päätyy paavin autokyytiin juhlivalle stadionille. Tarinan viimeinen kohtaus on suurista I-LOVE- -juhlista New Yorkin kaduilta, jossa näemme päähenkilön juhlittuna sankarina lavalla. Ylhäältä tuleva valo (salamavalo) valaisee miehen kirkkaudellaan, ja tästä mainos leikkaa ristikuvalla (cross fade) -symboliin, joka sulautuu Sonera Plazan logoon. Mainoksen päättää Soneran logo ja www-osoite. Sen director s cut -versio on katseltavissa sivulla Mainoselokuvan kerrontatapa noudattelee realistista dokumenttia: sen sisäistä todellisuutta on dokumentoida dramatisoituna tapahtunutta löytöä ja maailman reaktioita. Kerronnan tyyli noudattaa paljolti Hollywood-estetiikkaa, ja kohostettua kerrontaa käytetään vain kahdessa muutaman sekunnin mittaisessa otoksessa. Tarinan tason tapahtuma-aika on nyt tai välitön lähitulevaisuus. Elokuvakerronnan taso on hyvin subjektiivinen. Vaikka median ja ihmisten reaktioita kuvattaessa päähenkilö ei ole kokijana, hän on kuvassa mukana: lehden lööpissä tai maailmanrauhan sopijaosapuolena. Genreksi voisi aiheen, kuvaustapaan ja yksityiskohtiin sisältyvien intertekstuaalisten viittausten, musiikinkäyttötavan ja docudrama -elementtiensä vuoksi määritellä science fiction - trillerin. 5 Näiden interdiskursiivisten piirteiden lisäksi mainoksessa on lukuisia kohdennettuja intertekstuaalisia kytkentöjä. Elokuvan alun pizzansyönti on vahva alluusio Jurassic Parkin pizzoja ahmivaan nörttiin, jolla myös on epätavallisen merkittävä tehtävä ja ympäristö. Toisaalta internetin keskipisteen löytymisen tapa ja tietokoneen ruudun astronomiaan viittaavat paikannuslukemat tuovat vahvasti mieleen elokuvan Ensimmäinen yhteys. Kun nörtti soittaa atk-laboratorionsa puhelimella, hänen profiilinsa ja olemuksensa ei poikkea paljoa Jeff Goldblumista elokuvassa Independence Day. Mihin nämä elokuvagenren konnotaatiot ja spesifit alluusiot perustuvat ja mikä on niiden legitimaatio? Entä mitä merkityksiä tähän sisältyy? Koska mainoselokuvassa on niin paljon sekä tyylillisiä kytkentöjä että sisällöllisiä viittauksia kohti yhtä tiettyä lajityyppiä, ei näitä intertekstuaalisia viittauksia voi pitää satunnaisina, vaan vastaanottaja kokee ne tieten tahtoen rakennetuiksi merkityksellistäviksi elementeiksi. Tämä kuuluu myös tv:n katselijan ja mediasisältöjä tuottavien tahojen esisopimuksiin: vastaanottaja olettaa näitä kytkentöjä löytyvän ja että nämä kytkennät on tarkoitettu asemoimaan ko. mediatekstiä. Näiden viittausten ja tyylien emotionaalinen tehtävänä on luoda katsojassa samaa kohottavaa ja jännittynyttä tunnelmaa, joka auttaa hahmottamaan esimerkiksi ensimmäisen ulkoavaruuden älyllisen viestin merkityksen elokuvassa First Contact. Tätä kautta viittaus yhdistää aiempien elokuvien herättämät emootiot käsillä olevaan mainokseen. Mainokset toimivat kulttuuristen trendien prismana. Elämme kulutuskulttuurin aikaa, jossa sosiaalinen identiteettimme ja erilaiset roolimme määrittyvät enemmän kulutuksen ja vapaa-ajan kuin työn - modernismin ajan kulmakiven - kautta. Elokuvakulttuuri, mainitut elokuvagenret ja kulutuskulttuuri kuuluvat osana samaan nykyajan postmoderniin henkeen, johon lukeutuu elimellisesti myös tieto- ja kommunikaatioteknologia. Näin 5 Genren tunnistus- ja luokitusprosessin taustalla olen käyttänyt mm. Baconin (2001, josta mm. docudraaman käsite) ja Hietalan (1993) teoksia.

5 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 4 diskurssin luonne pyrkii profiloimaan mainostettavaa IT-tekniikan tuotetta. Lisäksi mainoksen tyylikeinot ovat yksi yhteen postmodernismin perusluonteeksi kuvatun kaltaisia: pastissi, kuvien pinta, intertekstuaaliset viittaukset. Elokuvan äänimaailma tukee vahvasti näitä merkityskenttiä, enkä puutu sen lajityypillisiin piirteisiin tässä enempää. Sen sijaan on syytä panna merkille avainrepliikki, joka viittaa ensi silmäyksellä hyvinkin yllättävään merkityskenttään: soittaessaan löydöstään nörtti tokaisee: Se löyty! Avainkuvaksi puolestaan luen kohtauksen, jossa päähenkilö on paavin autossa vilkuttamassa yleisölle. Kohtauksen rytmi muuttuu olennaisesti, kun päähenkilö vastoin koko siihenastista tarinaa kääntyykin katsomaan suoraan kameraan - katsojaan. Päähenkilön pään kääntämistä on myös hiukan hidastettu. Tämä on selvästi kohostettua kerrontaa. 6 Koska alussa löytyy jotakin kosmiset mittasuhteet saavaa ja lopussa seistään paavin kyydissä, juontuu mieleen sama repliikki toisessa yhteydessä: SE LÖYTYY luki lapsuuteni ajan puhelintolppiin kiinnitetyissä uskonnollisissa julisteissa. Tässä yhteydessä on hyvä panna merkille, että tiedotustilaisuuteen noustaan Helsingin Suurkirkon portaita. Uskonnon, teknologian ja utopioiden yhteys on vahva niin tässä mainoksessa kuin kulttuurissamme yleensäkin. Tähän tematiikkaan ei ole syytä paneutua tässä esseessä. 2.2 Tarinan merkkejä Tarinan sankari: Internetin keskipisteen merkki Selvärajaisin merkki (Peircen representamen, lähellä Saussuren käsitettä signifiant) puheena olevassa mainoksessa on internetin keskipisteen symboli. Juuri sen päähenkilönörtti löytää tietokoneensa avulla. Merkin käyttö kertautuu tarinan tason viestimissä ja lopulta maailmanlaajuisen yleisön ottaessa merkin juhlinnan kohteeksi ja käyttöönsä mm. julisteissaan ja jopa lasten leluissa. Internetin keskipisteen merkkiväline koostuu punaisesta keskusympyrästä, johon yhdistyy säteittäisin viivoin kahdeksan pienempää punaista ympyrää. Liungmanin ideogrammaattisen jaottelun mukaan merkki kuuluu kategoriaan 48:6, ja se tunnetaan antiikin Kreikan maalauksesta. Sen alkuperäisestä funktiosta ei ole tietoa. Peirceläisittäin merkki - tai sen denotatiivinen merkitys - on reema, jonka objekti ja interpretantti jäävät määrittymättömiksi. 7 Pienimuotoinen kysely kollegoiden eli mainonnan ammattilaisten sekä opiskelutoverien eli mediakasvatuksen aikuisopiskelijoiden joukossa osoitti, että merkin denotaatiosta ei ollut käsitystä. Joitakin konnotaatioita se sen sijaan synnytti. Yhtäältä sitä luonnehdittiin mielleyhtymillä fysiikka, hich-tech, suunnittelu, arkkitehtuuri tai ylipäätänsä tekniikka, toisaalta sitä pidettiin viittauksena muinaisen Egyptin 6 Kohostetun kerronnan kuvallisista keinoista Chatman, 1978: Jaottelu perustuu Liungmanin kategorisointiin. Liungmanin kirjasta (1974) merkkiä ei löydy, mutta se on luokiteltu samaan merkkijaotteluun pohjaavalla saitilla (www.symbols.com/encyclopedia/48/486.html)

6 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 5 auringonjumalaan ja sen muotokielen todettiin olevan vanhanaikaista. Merkin kaksijakoisista tulkinnoista voi johtaa kaksi vastakkaista huomiota: merkillä voi olla denotaatioita jotka eivät yhdisty signifieen ( oikea merkitys jää tunnistamatta), ja merkillä voi olla konnotaatioita joiden luullaan olevan denotaatioita ( egyptiläisten Aton/Ra ). Toinen näkökulma internetin keskipisteen merkin tarkasteluun löytyy C.S. Peircen käsitteistöstä. Peircen ajattelussa merkki (representamen), objekti (dynamic/immediate object) ja interpretantti (interpretent) muodostavat kolmiyhteyden, jossa merkki on pikemminkin funktio positioiden välillä kuin entiteetti. (Veivo 1999, 42-46) Merkin ja objektin suhteeseen liittyvät Peircen ehkäpä tunnetuimmat käsitteet ikoninen, indeksinen ja symbolinen positio. Internetin keskipisteen merkin objektia - tai itse asiassa objekteja, sillä niitä on monta - voidaan hakea määrittämällä näiden suhdetta: 1. Merkki on ikoninen Peircen tarkoittamalla diagrammaattisella tavalla, sillä siinä voidaan pelkistetysti nähdä internet-palvelin (keskusympyrä), johon on yhteydessä joukko etäpäätteitä. Kyseessä siis voisi olla Sonera Plaza ja sen asiakkaat. Toisaalta mainoksen sanoma on internetin keskipiste, joten yksi tavoiteltu tulkinta lienee Sonera Plaza keskellä ja internetin muita solmukohtia ympärillä. 2. Merkillä ei ole selvää indeksiluonnetta, mutta koska kyseessä on dynaaminen objekti (olemassa itsenäisesti merkistä riippumatta) sitä voidaan pitää indeksaalisena shifterinä suhteessa Sonera Plazaan. Tämä näkökulma ei tosin anna mitään lisää tulkinnalle. 3. Symbolinen merkkisuhde osoittaa hyvin mainonnan toiminnan ja sen, kuinka dynaaminen ja elävä on merkin ja sen objektin luonne. Koska -merkillä ei ole olemassa tulkintakonventioita, mainoksen tehtävänä on luoda ne. Dynaaminen suhde luo merkille merkityksen kontekstiensa kautta. Merkin merkitys diskurssin osana Mainos rakenteistaa merkin paitsi perinteisessä strukturalistisessa hengessä kaikkiin muihin merkkeihin nähden, myös tekstin sisällä. Sillä on moniulotteinen välittäjätehtävä. Ensinnäkin se on aarre, jonka löytäminen tekee päähenkilöstämme eli samastumisen kohteestamme sankarin. Toiseksi se on läntisen kulttuurin huomion ja tapahtumien keskipiste, nykyajan linna jonka muurien suojissa on niin hallitsijat kuin alamaisten toritkin. Tämä tulkinta nousee siitä, että internetin keskipisteen merkki rinnastuu merkkiin NY mainoksen kyltissä: I Kyltti on näkyvissä juhlissa joita vietetään New Yorkin kaduilla. I -rakenne on lähtöisin juuri New Yorkin mainoksesta. Samanlainen havaintopsykologian hahmolakien mukainen yhdistäminen tapahtuu mainoksen lopussa, jossa internetin keskipisteen merkki muuttuu ristikuvalla Sonera Plazan merkiksi. En ota tässä vaiheessa kantaa siihen, kuinka

7 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 6 hyvin tämä yhdistäminen toimii, vaan tarkoitan että vastaanottaja kokee merkkien kuuluvan, tarkoitetun yhteen. on aluksi reema. Mainos kertoo pian, että se tarkoittaa internetin keskipistettä - merkki kehittyy ja siitä tulee Peircen jaottelussa dicent. Koska NY on tunnettu merkki kaupungille New York ja koska Sonera Plazan logo on käsitettävissä myytävän palvelun logoksi, on merkkien rakenteistamisella tarkoitus osoittaa mitkä interpretantit ovat valideja - mitä ominaisuuksia merkille kuuluu. New Yorkiin liittyy tietysti myriadeittain merkitysjoukkoja, mutta mainos pyrkii rajoittamaan niitä esittämällä New Yorkin rinnasteisena koko maailman paikkojen ja ihmisten juhlinnan ketjulle. Se on kuitenkin enemmän: sillä on päätepisteen asema, sillä mainoksen tarina päättyy tähän linkittyen seuraavan kuvan toteamukseen Internetin keskipiste on löytynyt ja -merkkiin. Merkki muuntuu peirceläisittäin argumentiksi. Sonera Plaza -logo NY denotaatio internetin keskipiste Soneran palvelutuote New York konnotaatio (vasta muovautumassa) mahdollinen käsitys Suomen suurimmasta ISP:stä (internet service provider) maailman juhliva keskipiste jolla on valta vahvistaa keskipisteen löytyminen vastaanottajan tulkinta (vasta muovautumassa) osin muovautumassa muovaamassa edellisiä Taulukko 1. Mainoksen merkkien denotaatiot ja konnotaatiot Mainoksessa keskeiset semioottiset rinnasteketjut ovat: internetin keskipisteen merkki - Sonera Plazan logo - NY ja internetin keskipisteen merkki - keskipisteen löytäjä - katsoja. Mainoksella pyritään saamaan aikaan konnotaatioiden ja niihin liittyvien ominaisuuksien (tässä erityisesti emotionaalisten) siirtyminen tutusta kohti uutta, taulukossa New Yorkista Sonera Plazan logoon ja toisaalta merkin ja logon välillä. Tarinan aktantti: nörtti johon minun pitäisi samastua Päähenkilö on informationalistisen ja postmodernin ajan airut ja sankari. Mainitsin, että mainos rakentaa tätä asemaa elokuvallisin keinoin: se yhdistää nykyajan sankarien karisman mainoksen päähenkilöön. Tämän lisäksi tarinan taso pursuaa viittauksia tieto- ja viestintäteknisen alan tapahtumiin ja tekijöihin. Päähenkilön habitus muistuttaa avonaisine kauluspaitoineen ja silmälaseineen Bill Gatesiä. Tiedotustilaisuus on kuin kopio Helsingin yliopistolla 1997 Porthanian luentosalissa pidetystä seminaarista, jossa Linus Torvalds oli esitelmöimässä. Viittaukset atk-alan suurnimiin ajavat samaa asiaa kuin elokuvaviittaukset: yhdistää nykyajan sankarien karisma mainoksen päähenkilöön. Mainoksen nörtti on pelkkä stereotypia vailla menneisyyttä ja tulevaisuutta, vailla henkilökohtaisia eleitä, tapoja tai puheenparsia, joten ainoa suunta transfer-vaikutukselle on yhdistää hahmo mainittuihin

8 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 7 elokuva- ja IT-alan sankareihin. 8 Katsojalle ei myöskään anneta muita samastumisen kohteita, sillä päähenkilö on ainoa kohtauksesta toiseen siirtyvä henkilö. Mainonnassa päähenkilöllä/presentterillä on kolme mahdollista asemaa: edustaa myytävää tuotetta tai valmistajaa, olla välittäjänä tuotteen ja kuluttajan välillä tai edustaa kuluttajaa. Tyypillisin tilanne sekä mainonnassa että elokuvassa on, että vastaanottaja (kuluttaja) samastuu päähenkilöön. Erityisesti päähenkilön asenne ja arvot on tavallisimmin pyritty muovaamaan vastaanottajien arvomaailman kaltaisiksi. Näin kuluttajan on tarkoitus päästä osalliseksi kolminaisuudesta SoneraPlaza - Gates/Torvalds - minä. Peircen käsitteistöä käyttäen (Veivo 1999) päähenkilö on merkki, jolla on suhde kolmeen objektiluokkaan: - ikoninen suhde: 1) hän edustaa itseään fiktiivisessä maailmassa, 2) hän edustaa kahta muuta samankaltaista ja osapuilleen saman näköistä henkilöä: Gatesiä ja Torvaldsia - indeksinen suhde (designaattori): hän edustaa IT-maailman keskeisiä toimijoita löytäjän ja kehittäjän juhlitussa roolissa - symbolinen suhde: hän on internetin keskipisteen eli Sonera Plazan löytäjä, samoin kuin uusi asiakas on Sonera Plazan löytäjä. Näin hän symboloi sekä suurta löytöretkeilijää että tavallista netin käyttäjää. 3. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Mainontaa on sanottu selvimmäksi osoitukseksi pinnallisesta kuvakulttuuristamme. Se mikä poikkeaa modernista ( moderni yhteiskunnallisena kautena) ja saa aikaan pinnallisuuden tunteen on, että tuottaja ei ohjaa merkityksenantoa enää yhtä jäykästi kuin ennen. Merkitysavaruudet ovat hyvin laajoja ja pinnalliset kuvafragmentit voivat tuottaa radikaalisti toisistaan poikkeavia mielleyhtymiä ja merkityksen kokemuksia. Jopa sanomastaan tarkka mainonta on ottanut tyylikeinokseen tämän pastissimaisuuden (Jamesonin, 1996, termiä käyttäen). Pinnallisinkin, fragmentaarisin ja aikaulottuvuuteen sitomaton tv-mainoskin on täynnä merkitysavaruuksia ja siihen myös luetaan sijoittuvaksi merkityksiä. Muutoin maksettu mainonta olisi absurditeetti. 9 8 Ks. esim. Bacon, 2001: Samastumisen kohdehahmo voi olla täysin stereotyyppinen, jolloin samastuminen tapahtuu enemmänkin tarinan tilanteiden kautta. Tässä yhteydessä voisi ajatella, että tavoitteena on samastuminen meihin hi-tech-suomalaisiin. 9 On oikeastaan aika modernistista (lue: naiivia) väittää, ettei postmoderni mediateksti sisältäisi / ettei siihen tarkoitettaisi / ettei siihen luettaisi merkityksiä. Näin yllättävää tekstiä on kuitenkin kirjoittanut myös Kellner 1995, Paradoksaalisesti Baudrillard löytää postmodernista viestinnästä enemmän merkityksiä kuin Kellner: Kyse ei siis ole siitä, etteikö viestinten aineistoon sisältyisi merkityksiä - päinvastoin se pursuaa niitä - vaan siitä, ettei noilla merkityksillä ole mieltä viestinten kuluttajille. Merkitykset luhistuvat viestimissä, koska yleisö suhtautuu niihin välinpitämättömästi, koska vastavuoroisuuden puute estää merkitysten rakentumisen. Tästä seuraa, että hypertodellisuus luhistaa sosiaalisen yhteyden massoiksi ja että massat eivät toimi eivätkä edes puhu vaan ovat vaiti. Lopputuloksena on täydellinen passivaatio. Pietilä 1997, 363.

9 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 8 Sonera Plazan mielikuvasta Stuart Hall huomauttaa, että mediatekstin synnyttämät konnotaatiot eivät ole keskenään yhdenvertaisia. Lähettäjä pyrkii saattamaan voimaan omat maailmaa ja merkittyjä koskevat luokituksensa, tekemään niistä hallitsevan merkityksen. (1992, 143) Näin on erityisesti mainonnassa, ja juuri tämä tekee mainonnasta niin haastavaa: pitää luoda hajetta ja pystyä silti merkityksellistämään uudella tavalla merkkien konnotaatioita. Toisin sanoen pitää pystyä havahduttamaan vastaanottaja ja osoittaa hänelle uusi lukutapa sekä vahvistaa annetun uuden lukutavan valta-asema. Mainosta analysoitaessa kaikki aiotut merkitykset ja aktivoinnit on siis aina peilattava mainoksen perimmäisen tarkoituksen kautta: ajaako se asiansa myynnin lisääjänä tai mielikuvan kohottajana. Internet ja web sen osana ovat merkittävä tekijä yhä verkostoituneemmassa, monikeskisemmässä ja moniarvoisemmassa (postmodernimmassa) maailmassa. Sonera Plazan mainos pyrkii viestimään päinvastaista: että internetillä on keskipiste ja että se on juuri Sonera Plaza. Mainos käyttää keinoinaan tyypillisiä postmoderniin kuuluvia keinoja: medioiden välisiä viittauksia, tarinan tason toimijoita joilla ei ole kytkentää todelliseen elämään, pastissia tyylikeinona jne. Tässä lyhyessä esseessä on jätetty pois yhteiskunnallisen muutoksen taustat eikä tässä paneuduta sosiokulttuurisiin käytäntöihin. Silti on syytä ottaa kantaa mediatekstin diskursiivisiin ristiriitoihin, jotka romuttavat mainoksen sanoman. Toisaalta mainos ratsastaa postmodernilla ja kuitenkin sen syväarvot ovat perinteistä perinteisimmät: valkoinen asiantuntijamies on koko maailman auktoriteetti ja virtuaalisessa verkkomaailmassakin on vain yksi auktoriteetti: internetin keskipiste Sonera Plaza. Postmodernit keinot ja positivistis-modernistinen sanoma eivät kohtaa. Mainos on epäuskottava: Sonera Plaza internetin keskipisteenä on toisaalta liian kaukaa haettu - onhan kyse maailman mittakaavassa varsin mitättömästä ISP:stä - ja toisaalta liian paljon Soneran tahtotilan (olla keskeinen tekijä internetissä) mukainen että se toimisi edes parodiana. Lisäksi tuotelupaus on väärä. Sonera Plazasta ei yritetä muodostaa internetin keskusta, vaan kotimainen portaali: Suomen yhteyksien keskipiste. Mainoksen symboliketjut ovat liian pitkiä ja monimutkaisia. Internetin keskipisteen merkki on mainoksessa vahva, mutta se ei toistu mainoskampanjan ulkopuolella. Se ei yhdisty tuotteeseen tai sen logoon. Sen sijaan merkkiväline - punainen keskuspallo ja säteittäiset pikkupallot - tuli huhtikuussa 2002 vastaan aivan muussa yhteydessä Osuuspankin mainoksessa. Mainosspotissa merkitykset ehtivät avautua katsojalle, mutta keinojen ja sanoman ristiriita sekä epäuskottava tuotelupaus jättää katsojan tyhjän päälle. Myös samastuminen päähenkilöön jää olemattomaksi. Näin internetin keskipisteen merkki tulee tunnetuksi mutta siihen ei yhdisty emootiot eikä oikein tuotekaan.

10 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 9 Viestintätilanteen yllättävä muutos Kohderyhmillä on merkitystä mainoksen sanoman rakentamisen ja sen hegemonian luomisen kannalta. Pääkohderyhmä lienee kaksi-kolmekymppiset miehet. Ensinnäkin tarinan tasolla on useita ratkaisuja, jotka viittaavat tähän. Päähenkilö eli samastumisen kohde on mies. Hänen habituksensa viittaa senioritutkijan asemaan - hän on IT-alalla, ja tehtävistä ja löydöstään päätellen arvostettu asiantuntija. Diskurssin tasolla genre ja intertekstuaaliset viittaukset kohdistuvat sellaisiin lajeihin ja toisiin elokuviin, jotka ovat erityisen suosittuja tässä kohderyhmässä. Jos kohderyhmänä ajatellaan suomalaisia mainostelevision katsojia yleensä, on median viimevuotisten puheenaiheiden kautta helppo hahmotella Sonera Plazan spotin teemoja. Senhetkisessä kulttuuri-ilmastossa mainoksen avainkäsitteitä vaikuttivat olevan mediajulkisuutta kerännyt Sonera, suomalaisuuden voittokulku tietoteknisessä maailmassa ja paneurooppalainen retoriikka. Kova tiede, valkoisen miehen hyvä teknobisnes ja voittokulku ilman likatahroja oli kaikkien ulottuvilla. Mainos ratsasti trendeillä. Syyskuun 11. muutti luonnollisesti asenteita ja yhteiskuntia ympäri maailman. Illuusio globaalista harmoniasta sortui yhdessä WTC:n tornien myötä. New Yorkin semiosiksen painotukset muuttuivat tyystin. Mainoksen evankeliumi länsimaisesta internetin keskipisteestä vahvoine uskonnollisine viritteineen oli täysin eri paria muuttuneen ympäristön kanssa. Keski-Aasian paimentolaiset ja New Yorkin asukkaat eivät mahtuneet enää samaan mainokseen. Mainoksen Director s Cut -versiossa vastakohtaisuus on vieläkin jyrkempi: Keski-Aasian paimentolainen (afgaani) osoittaa internetin keskipisteen merkkiä kivessä (uusi pyhä kivi) ja seuraavassa kohtauksessa paimentolaiset tanssivat riemuissaan. Taisto Lehikoinen (2001, 102) kirjoitti analyysissaan syyskuun yhdennentoista terroriiskun uutisoinnista: Viimeistään tämä katastrofi herätti näkemään globaalin median uskonnollisen luonteen ja tutkimaan sen uskonnollisia vaikutuksia. Kiinnostava tutkimuksen aihe on tämänkin mainoksen pohjateemana vaikuttava kysymys ihmisen kaipuusta täyttymykseen: mitä se on ja miten se ilmenee modernin projektissa, uskonnoissa, teknologioissa yhtä lailla kuin poliittisissa ja sosiaalisissa utopioissa. Illuusio modernin edistysprojektista saatettiin hautaan viimeistään pölyn laskeutuessa Manhattanilla. Kolumneissa ja kodeissa ihmiset olivat valmiita pysähtymään kysyäkseen mikä on kaiken tarkoitus: itsekäs voitontavoittelu vai tasapainoinen empatiaan perustuva yhteisö. Anti-islamismin keskellä nousi vahvoja ääniä kyseenalaistamaan syyllisyyden juuret. Ehkä länsimaissa oli tarvetta katsoa peiliinkin. Mainosta ei enää esitetty. Tuottaja Varesvuo viittasi mainoksen hyllytyksestä puhuessaan tähän nimenomaiseen päivään.

11 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 10 Suuntaviivoja tutkielman syventämiseksi Valitsin tämän mainoksen analysoinnin kohteeksi alunperin kolmesta syystä: - mainos konkretisoi toiveet, joita usein näkee liitettävän informationalismiin, ja se konkretisoi kouluesimerkin tavoin mitä tarkoitetaan postmodernin kulttuurin pinnallisuudella (hypertodellisuudella); - mainoksessa on paljaana näkyvissä teknologian, uskon ja utopian suhteet; - miksi mainos mahtavista elkeistään huolimatta epäonnistui mainoksena. Tarkasteltavaksi valittu mainos kuvaa osuvasti eräitä postmodernin kulttuurin ilmiöitä: Informationalismi ja verkostoyhteiskunta herättävät intohimoja McLuhanin maailmankylän toteutumisesta. Tähän liittyy vahvasti teknologian ja uskonnon yhteinen tavoite utopian saavuttamisesta.samaten tämän mainoksen kautta olisi valaisevaa peilata miten ilmenevät konsumerismi, hypertodellisuus tai valta mediassa.tähän sain hyviä ajatuksia lukemalla mm. Barthesia (1974), Baudrillardia (1996), Derridaa (1988), Kellneriä (1995), Jamesonia (1996), Lyotardia (1985) ja Pietilää (1997). Huolimatta Kellnerin teoksen monista sisäisistä ristiriitaisuuksista on siinä monia kirkkaita helmiä joista ammentaa näkökulmia. Esimerkiksi tästä olisi hyvä edetä: television and other forms of media culture play key roles in the structuring of contemporary identity and shaping thought and behavior. I have argued elsewhere that television today assumes some of the functions traditionally ascribed to myth and ritual (i.e. integrating individuals into the social order, celebrating dominant values, offering models of thought, behavior, and gender for imitation, and so on (mt., 237) Yhteiskuntatieteissä mainonta on nähty hirmuisena peikkona. Vastaan on sattunut monia tutkimuksia, joissa kerrotaan, että mainonta vaikuttaa meistä arveluttavalta (Blom 1998, 201). Näissä artikkeleissa on monia perustelemattomia väittämiä, jotka olisi syytä ampua alas tai ainakin tarjota niille kainalosauvat. Tässäkin olisi asiaa kirjan luvuksi asti. Kiinnostava sosiologispainotteinen viestintätutkimus aukeaa tarkasteltaessa yhteiskunnan rakenteiden ja ilmiöiden syvämuutoksia ja yksilön identiteetin uusia tarttumapintoja. Näitä on tullut pohdittua mm. Castellsin (1996), Kellnerin (1995) ja Lyonin (1999) kirjoitusten avulla. Samojen lähteiden kaikupohjaa olen käyttänyt miettiessäni utopistisia tavoitteita, joihin pyritään milloin uskonnon, tieteen tai teknologian lippujen alla. Perimmäinen tavoitteeni on tutkailla ilmiöitä joiden perustella jo McLuhanista alkaen on sanottu globalisoituvien kulttuuripiirien olevan muuttumassa maailmanlaajuiseksi kulttuuriorganismiksi, jossa kokonaisuus on olennaisesti enemmän kuin osatekijöidensä summa - jossa kokonaisuus on laadullisesti jotain muuta kuin sen rakennusosat. Tältä osin on paljolti jääty käytännöllisen filosofian tasolle, eikä käsityksen syventämiseen monikaan tutkija näytä halunneen tarttua. Itselläni olisi tähän halua, mutta oppaita retkelle on vaikea löytää. Toivottavasti vastikään löytämäni Zoharin & Marshallin teos The Quantum Society (1994) lunastaa suuret odotukset. (c) Esko Lius, 2002.

12 Sonera Plazan tv-mainoksen semiotiikkaa Lius 11 Kirjallisuus Bacon, Henry Audiovisuaalisen kerronnan teoria. Barthes, Roland S/Z : An Essay. The Noonday Press, New York Blom, Virpi Onko mainoksella merkitystä? Teoksessa Media-analyysi Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus Baudrillard, Jean Lopun illuusio. Gaudeamus, Helsinki Castells, Manuel End of Millenium, vol.3. Blackwell, Oxford (UK) Chatman, Seymour Narrative Structure in Fiction and Film. Cornell University Press, Ithaca/London Derrida, Jacques Positioita. Gaudeamus, Helsinki Fairclough, Norman Miten media puhuu. Vastapaino, Tampere Fiske, John Television Culture. Routledge, London. Alk Hall, Stuart Kulttuurin ja politiikan murroksia. Vastapaino, Tampere Hietala, Veijo Kuvien todellisuus : johdatusta kuvallisen kulttuurin ymmärtämiseen ja tulkintaan. Kirjastopalvelu Oy. Helsinki Jameson, Fredric Postmodernism and Consumer Society. Teoksessa Movies and Mass Culture. Athlone Press, London. Artikkeli julkaistu alunperin teoksessa The Anti-Aesthetic Kellner, Douglas Media Culture. Routledge, NY, USA Lehikoinen, Taisto Uskontojen sota joka ei syttynytkään. Teoksessa Mediatesti : Syyskuun yhdestoista. Uskali, Tero (toim.). Mediainstituutti, Jyväskylän yliopisto; Jyväskylä Liungman, Carl C Symboler - västerländska ideogram : de icke ikoniska västerländska grafernas semiotik. Aldebaran Förlag AB Lyon, David Postmodernity : Second Edition. Open University Press, Buckingham Lyotard, Jean-François Tieto postmodernissa yhteiskunnassa. Vastapaino, Tampere McLuhan, Marshall Ihmisen uudet ulottuvuudet. WSOY Mustonen, Anu Mediapsykologia. WSOY, Helsinki Pietilä, Veikko Kertomuksia uutisista - uutisia kertomuksista. Tampereen yliopisto, Tampere Pietilä, Veikko Joukkoviestintätutkimuksen valtateillä. Vastapaino, Tampere Rimmon-Kenan, Shlomith Narrative Fiction : Contemporary Poetics. Methuen, London/NY Saussure, Ferdinand de Nature of the linguistic sign. The Object of Study. - Teoksessa Modern Critisism and Theory : a Reader (ed. by David Lodge). Longman, London Veivo, Harri & Huttunen, Tomi Semiotiikka : merkeistä mieleen ja kulttuuriin. Edita, Helsinki Zohar, Danah & Marshall, I The Quantum Society. Flamingo, London Muut lähteet Liungmanin ideogrammaattinen jaottelu internetissä. Haettu University of Wales: Media and Communication Studies. Käytetty useasti tammi-maaliskuussa Varesvuo, Ville. Elohopea-filmi Oy:n toimitusjohtaja. Tuotantoyhtiön töiden esittelyssä mainostoimisto Bates Finlandissa tammikuussa 2002 Veivo, Harri Johdatusta semiotiikkaan : kurssimoniste. Haettu netistä Viestinnän perusteet -luentosarja. Liina Eloaho. Avoin yliopisto / Helsingin yliopisto. Kevät 2002.

13 Sonera Plaza - internetin keskipiste : Director s Cut (93 sek.) & tv-esitysversio (60 sek.) / / esimerkkisivu otos kesto (s) speak ja tekstit kohtauksen kuvailu DC tv DC tv atk-huoneen hurinaa ja raksutuksia musiikki alkaa, mutta ei varsinaisesti musiikkia, vaan jännityselokuvan taustatehosteita luomassa nousevan jännityksen tunnelmaa gongi-tyyppinen ääni iskee samaan aikaan, kun ruudulle tulee symboli Puolilähikuva, sisä Nörtti työtietokoneensa ääressä. Ottaa pizzaa ja kääntyy takaisin koneensa ääreen. (pizzaa syövä nörtti Jurassic Parkissa) Koneen näytölle ilmaantuu aurinkokuntaa muistuttava kuvio, joka zoomautuu lähemmäs. 1. otos 3 sekuntia, loput vain 1 sek. Puolilähikuva zoomautuu erikoislähtikuvaan, sisä Ilme osoittaa hämmästystä ja pizzan syönty pysähtyy. Seuraava otos kuvaa monitoria, johon ilmestyy merkitsevä symboli. DC tv sama äänimaisema jatkuu Kuvakulma vaihtelee, enimmäkseen lähikuva, sisä Pizza lentää takaisin laatikkoon. Nörtti tekee merkintöjä paperille, kirjoittaa jotakin pariin otteeseen kannettavalle tietokoneelle DC tv DC tv DC tv sama äänimaisema jatkuu Puhelimeen: Se löyty! (otos 23) Musiikki alkaa. Matalien jousisoittimien ponnekas triumfi. Musiikissa kuitenkin intromainen odotuksen tunne. Toimittaja- ym. ihmisjoukon hälyä, kun nörtti nousee portaita suureen valkopylväiseen rakennukseen (Suurkirkko) 28: (toimittaja) Mitä te löysitte? 31-33: (tiedottaja) Lehdistötilaisuus pidetään myöhemmin. tavallinen perhe katsoo tapahtumaa tv:stä 34: (spiikkeri) Katseet ovat kohdistuneet Suomeen. kuva leikkaa em. perheen tv-ruutuun tv:ssä teksti SUORA & CH2 35: (spiikkeri) Koko maailma odottaa vastausta. Kuvakulma vaihtelee, enimmäkseen lähikuva, sisä Symboli näytetään vielä uudelleen näytöllä, muuten näytöllä analyysiohjelmien ikkunoita Nörtti tarttuu puhelimeen ja soittaa löydöstään. (Jeff Goldblume/ Independence Day) Sisällä autossa, matkalla, ulko, ilta Suuren rakennuksen portailla Mustalasisten ja -pukuisten miesten saattelemana nörtti viedään autolla toimittajajoukon luo, nousee portaita. Osa kuvista ikään kuin tv-lähetyksestä napattua. Tiedotustilaisuus alkamassa.kuvaus enimmäkseen käsivaralta. Olohuoneen vanhanaikaiset seinät, kulunut sohva jolla istuu isä+ 2poikaa+äiti+tyttö, sisä, tv:n kajo Perhe jännittynyt/jähmettynyt. Ainoa liike kun isä nojautuu eteenpäin. Leikki-formula lattialla vastaanottajien ja tv:n välissä.

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Video ja sisällöntuotanto

Video ja sisällöntuotanto Video ja sisällöntuotanto Videot verkossa: tuotanto ja toteutus Hypermedian työpajakurssi 14.3.2012 (Kuva: Horia Varlan. Flickr.) Verkkovideon määrän kasvu Video Highlights Internet video was 40 percent

Lisätiedot

Tuhat tarinaa TAMKista

Tuhat tarinaa TAMKista 3.6.2015 Vimma, Viestintä- ja markkinointiseminaari 2015 Tuhat tarinaa TAMKista kokemuksia videotuotannoista Hanna-Leena Saarenmaa, Essi Kannelkoski & Josefiina Kemppinen TAMK Viestintäpalvelut Case 1:

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen

Lisätiedot

Semioottinen Analyysi

Semioottinen Analyysi Semioottinen Analyysi Hannele Leskinen 1 Määritelmä Semiotiikka = oppi merkeistä, merkkijärjestelmistä ja merkityksistä Kielenrakenne merkkijärjestelmänä Koiran viittaus suhde todelliseen koiraan. Tieteenalana

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS152 17.2.2014 Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan käytännön toteutus 1. Kuva-, ääni- ja videomateriaalin muokkaaminen 2. Digitaalisen tarinan koostaminen Editointi

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN Paula Arvas & Voitto Ruohonen Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Paula Arvas on kirjoittanut luvut 1, 2, 4 ja 6 ja Voitto

Lisätiedot

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta SUOMALAINEN ON SELLAINEN Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta JORMA ETTO: SUOMALAINEN ON SELLAINEN (1974) Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata,

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio 1 Tekstitaidon koe Lukijasta kirjoittajaksi 2 1.Tehtävän valitseminen Silmäile aineistoja ja valitse tehtäviä. Pohdi mm. tehtävien kiinnostavuus, helppous, vaikeus, vaarallisuus, käsitteiden tarve. Valitse

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus

Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus Kasvatustieteiden päivät 19.-21.11.2014 Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus sosiologi/vtt, yliopistonlehtori Hanna Vilkka Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö sukupuoli- ja tasa-arvotietoisuus

Lisätiedot

Mediakulttuurit University of TAMPERE

Mediakulttuurit University of TAMPERE Partneri Nimi Reijo Kupiainen Mediakulttuurit University of TAMPERE Avustaja Maa Suomi Institutio Osallistujat Konteksti Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Luokanopettaja-opiskelijat Tämä

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Identiteetti identifikaatio - ja valinta

Identiteetti identifikaatio - ja valinta Heikki Mäki-Kulmala (Tay) Identiteetti identifikaatio - ja valinta Kenneth Burken mukaan Uuden retoriikan edustajia Stephen Toulmin 1922-2009 CHAIM PERELMAN (1912-1984) Kenneth Burke 1897-1993 Aristoteles

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo b My Silence - Näyttely keskittyy hiljaisuuteen, teoksiin, jotka ovat vähäeleisiä ja pelkistettyjä, mutta yksinkertaisuudessaan syvällisiä ja vaikuttavia. Näyttelyssä ei ole teoslappuja. Olennaista on

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Skitsofrenia ja C.S. Peirce

Skitsofrenia ja C.S. Peirce Skitsofrenia ja C.S. Peirce Ymmärtäminen lääketieteessä seminaari 13.11.2010 Jukka Aaltonen 11/15/2010 c J. Aaltonen 1 Charles Sanders Peirce (1839-1914) Yhdysvaltalainen filosofi ja semiotiikan klassikko,

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

Luon yhdessä webbisivuja tekevän firman kanssa projektille visuaalisen ilmeen, joka toistuu webissä sekä julkiseen tilaan tulevissa julisteissa.

Luon yhdessä webbisivuja tekevän firman kanssa projektille visuaalisen ilmeen, joka toistuu webissä sekä julkiseen tilaan tulevissa julisteissa. Teoksessa on niin performatiivinen kuin yhteisötaiteellinenkin näkökulma. Äänitystilanne on performatiivinen tilanne luo keskustelun mahdollistamalla sille ajan ja paikan - ja tuo yhteen ennestään toisilleen

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Liikemerkin tehtävät, funktiot

Liikemerkin tehtävät, funktiot Liikemerkki Liikemerkki on työyhteisöä edustava kuvallinen symboli, jota voidaan käyttää logon tai logotypin ohessa tai sen sijasta Logo tai logotyyppi on työyhteisön nimen tietty tarkoin määritelty graafinen

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen Kuohuva 1920-luku Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo 16.45 18.15 FM Jussi Tuovinen Luentosarjan ohjelma 1. 9.9. Sodasta toipuminen ja uusi maailmanpoliittinen tilanne

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston

Lisätiedot

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Megatrendianalyysi Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Yleistä Megatrendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä Foreseeing Extrapolation - Time series /trend-forecasting (May 1996, s.

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

LIIKKUVA KUVA OPETUKSESSA JA OPPIMISESSA. Opetusvideon analyysi

LIIKKUVA KUVA OPETUKSESSA JA OPPIMISESSA. Opetusvideon analyysi LIIKKUVA KUVA OPETUKSESSA JA OPPIMISESSA Opetusvideon analyysi Lari-Joona Leinonen Juhani Niskavaara Joel Ronimus Sanna-Mari Suopajärvi Kaisa Tarvainen Henna Toivanen MKAS2211 Liikkuva kuva opetuksessa

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Teknologian historia. Teknologiset vallankumoukset. Teknologian hyvyys. Juha Herkman, 19.3.

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Teknologian historia. Teknologiset vallankumoukset. Teknologian hyvyys. Juha Herkman, 19.3. TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Teknologian historia Juha Herkman, 19.3.2014 Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, viestinnän tutkimus Teknologiset vallankumoukset mediateknologia

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

2016 ERINOMAINEN KOHDE -SERTIFIKAATTI MAINOSPAKKAUS

2016 ERINOMAINEN KOHDE -SERTIFIKAATTI MAINOSPAKKAUS 2016 ERINOMAINEN KOHDE -SERTIFIKAATTI MAINOSPAKKAUS Matkailijat ympäri maailman etsivät tietoa TripAdvisorista TripAdvisor on maailman suurin matkailusivusto 1, ja se sisältää yli 320 miljoonaa arvostelua

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST Käytä ottelutapahtumaa rakentaaksesi pysyviä SUHTEITA katsojien kanssa Ottelut eivät ole vain hetkiä ajassa, ne ovat SISÄLTÖÄ, joita voidaan hyödyntää monella

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot