Työuria voidaan pidentää keskeltä. Pikaruoka on myrkkyä luolamiehen geeneille. Varainhankinnan vauhti kiihtyy. 26 Liikenne on psykologista peliä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työuria voidaan pidentää keskeltä. Pikaruoka on myrkkyä luolamiehen geeneille. Varainhankinnan vauhti kiihtyy. 26 Liikenne on psykologista peliä"

Transkriptio

1 Aurora3/ Työuria voidaan pidentää keskeltä 16 Pikaruoka on myrkkyä luolamiehen geeneille 20 Varainhankinnan vauhti kiihtyy 26 Liikenne on psykologista peliä Aurora 1

2 Turun yliopistoon haki opiskelemaan vuonna 2010 yhteensä hakijaa. Yliopiston kuuteen tiedekuntaan ja Turun kauppakorkeakouluun hyväksyttiin yhteensä uutta opiskelijaa, joista naisten lukumäärä on Aurora

3 Aurora 1 Aurora 3/ SISÄLLYS kuva: Stefan Kloo (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/) 26 Palstat 7 Kaakeliuuni oli kannanotto Teema: Elinikäinen oppiminen 8 Työuria voidaan pidentää keskeltä 12 Oppiminen jatkuu valmistumisen jälkeenkin 14 Satamamaisteri 16 Pikaruoka on myrkkyä luolamiehen geeneille 20 Varainhankinnan vauhti kiihtyy 26 Tien päällä 30 Tietokirjailija - tutkija kirjailijan roolissa? 4 Tiedetarjotin 6 Pääkirjoitus 22 Kolumni 23 Kirjat 24 Alumni 32 Lyhyet 34 Väitös Aurora3/ 2010 AURORA 3/ julkaisija Turun yliopisto ISSN päätoimittaja Anne Paasi, p toimitussihteeri Tuomas Koivula, p toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkö, Turun yliopisto, tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset p ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e taitto Hanna Oksanen kannen kuva Maarit Kotiranta paino Turun yliopistopaino - Uniprint Oy painos kpl 10 Työuria voidaan pidentää keskeltä 14 Pikaruoka on myrkkyä luolamiehen geeneille 20 Varainhankinnan vauhti kiihtyy 26 Liikenne on psykologista peliä Aurora 3

4 tiede tarjotin koonnut Jussi Matikainen ja Tuomas Koivula kuvat: Sulake Corporation, Veikko Rinne Kansainvälisen kyselyaineiston mukaan teini-ikäiset samastuvat nettiyhteisöön lähes yhtä voimakkaasti kuin omaan perheeseensä. Päätelmä perustuu tutkimukseen, jossa tarkasteltiin nuorten suhdetta Habbo-verkkoyhteisöön. Samastuminen nettiyhteisöön on voimakkaampaa kuin naapurustoon tai verkon ulkopuolella toimivaan harrastusryhmään. Nuorten omat ryhmät ovat tärkeitä nuoren minäkuvan ja arvojen kehittymisessä, professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta ja tutkija Vili Lehdonvirta Tietotekniikan tutkimuslaitoksesta muistuttavat. Tutkijoiden mukaan verkkopelit ja internetin yhteisöpalvelut ovatkin yhä keskeisempiä nykynuorten identiteetin kehittymisympäristöjä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan Habbo-yhteisön käyttäjää Britanniasta, Espanjasta ja Japanista. Vastaukset olivat samankaltaisia kaikissa maissa. Valtaosa Habbon käyttäjistä on vuotiaita. Räsäsen ja Lehdonvirran artikkeli julkaistiin johtavassa kansainvälisessä nuorisotutkimusjulkaisussa Journal of Youth Studies. Esiopetuksen ja koulun yhteistyö parantaa oppimistuloksia Mitä enemmän esiopetusvuoden aikana toteutetaan erilaisia yhteistyön muotoja, sitä paremmin lasten luku- ja kirjoitustaidon sekä matematiikan oppiminen sujuu 1. luokan aikana, projektitutkija Annarilla Ahtola Turun yliopistosta kertoo. Oppiminen nopeutuu eritoten silloin, kun esiopetuksen ja koulun henkilöstö valmistelee opetussuunnitelmat yhdessä ja esiopetuksesta siirtyy kouluun vanhempien luvalla lasta koskevaa materiaalia, kuten kasvun kansio tai esiopetussuunnitelma. Kouluuntulovaiheessa tulisi käyttää enemmän resursseja koulun aloitusta tukevaan yhteistyöhön sen sijaan, että keskitytään yksittäisten lasten ns. kouluvalmiuden arviointiin, mihin liittyy monenlaisia ongelmia, Ahtola arvioi. Syksyllä 2006 alkanut Turun, Jyväskylän ja Joensuun yliopistojen tekemä seurantatutkimus päättyy keväällä 2011 lasten ollessa 4. vuosiluokalla. Tutkimus on toteutettu Joensuussa, Kuopiossa, Laukaassa ja Turussa. Tekstiviestit mielenterveystyön tueksi Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkijat selvittävät tekstiviestien käyttöä mielenterveystyössä. Kehitystyössä on mukana terveydenhuollon henkilökuntaa ja asiakkaita useista sairaanhoitopiireistä. Tavoitteena on tuottaa palvelukokonaisuus, joka auttaa potilasta, helpottaa henkilökunnan työtä ja säästää organisaation resursseja, hoitotieteen professori Maritta Välimäki kertoo. Suunnitteilla on, että sairaalasta kotiutuvalle potilaalle lähetetään muistutusviestejä esimerkiksi lääkkeiden otosta, sovitusta vastaanottokäynnistä tai vaikkapa harrastustoiminnasta. Suomessa tämä on uutta, mutta Englannista saadut kokemukset ovat kannustavia. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia. 4 Aurora

5 Tappaja-ampiainen leviää Suomeen Turun yliopiston biologian laitoksen tutkimuksen mukaan ampiaisia oli viime kesänä yhdeksänkertainen määrä edelliseen kesään verrattuna. Ensimmäinen hellejakso oli jo toukokuussa ja kesä oli muutenkin hyvin lämmin. Ampiaisten saalishyönteisiä oli liikkeellä runsaasti, dosentti Jouni Sorvari kertoo. Tutkimuskesien runsain ampiaislaji oli yleinen ampiainen (Vespula vulgaris), jota esiintyy koko maassa. Toiseksi yleisimpänä lajina pyydyksissä oli saksanampiainen (Vespula germanica). Tätä Suomen luonnon uutta tulokasta tavataan toistaiseksi vain Etelä-Suomesta. Saksanampiaista nimitetään Australiassa ja Uudessa-Seelannissa tappaja-ampiaiseksi. Sikäläisissä oloissa ampiaisyhdyskunnat kasvavat monin verroin suuremmaksi kuin Euroopassa. Pesään törmääminen voi olla hengenvaarallista, Sorvari sanoo. Suomen lyhyen kesän vuoksi ampiaisyhdyskunnat eivät kasva suuriksi. Saksanampiainen voi kuitenkin kilpailla pesäpaikoista muiden ampiaisen kanssa ja siten vaikuttaa haitallisesti alkuperäisten ampiaisten runsauteen. Satamat uskovat talouskasvuun Itämeren satamissa odotetaan kasvua omissa rahtivolyymeissa ja Itämeren taloudessa yleisemmin vuonna Odotukset ovat parantuneet viime vuodesta selvästi, mutta kasvusta odotetaan maltillista. Rahtivolyymeissa päästäneen lamaa edeltävälle huipputasolle Itämerellä vasta vuonna 2012 tai Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen satamabarometrissa kartoitettiin kesä elokuusssa 49 sataman tulevaisuudennäkymiä. Uutta tietoa allergian ja astman hoitoon Turun biotekniikan keskuksen tutkimuksessa on osoitettu, millaisia geenejä ja soluviestintäreittejä ihmisen valkosolu käyttää kehittyessään allergista tulehdusta aiheuttavaksi. Allergian synnyssä keskeinen tekijä on STAT6-proteiini. Se saa solut muuttumaan allergiaa aiheuttaviksi. Tutkijat määrittivät ihmisen solun tekijät ja viestintäreitit, joiden kautta STAT6:n vaikutus välittyy soluihin. Lääkeyritykset ovat yrittäneet yli 20 vuotta kehittää lääkettä estääkseen STAT6:n toiminnan siinä kuitenkaan onnistumatta. Tuloksemme antavat ainutlaatuisen perustan uusien allergialääkkeiden kehittämiseksi, tutkimusryhmän johtaja, professori Riitta Lahesmaa kertoo. Tutkimuksessa yhdistettiin muun muassa uuden sukupolven mikrosiruteknologiaa ja tiedonlouhinnan menetelmiä. Tutkimus julkaistiin kesäkuussa arvostetussa tiedelehti Immunityssä. Aurora 5

6 pääkirjoitus Tutkija tarvitsee yhteiskuntaa muuhunkin kuin rahoittamiseen Teksti: Sanna Salanterä Vahva yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja verkostoitunut tutkimusyhteistyö kuulostavat mielekkäiltä strategisilta tavoitteilta, joita uudessa yliopistossamme peräänkuulutetaan ja joihin tutkijoita kannustetaan. Valitettavan usein ajatellaan, että tutkijat tutkivat mitä haluavat ja yhteiskunta rahoittaa. Yhteiskunta tarpeineen on kuitenkin oleellinen osa tieteen tekemisestä. Yritysmaailma, julkisyhteisöt ja kolmas sektori voivat hyvin toimia tutkimusyhteistyökumppaneina, auttaa todellisuuden kannalta mielekkäiden tutkimuskysymysten tekemisessä sekä edesauttaa tutkitun tiedon levittämistä ja käyttöönottoa. Myös toimiva ja aktiivinen vuorovaikutus alumneihin on tiedeyhteisölle merkittävä voimavara. Noin kuusi vuotta sitten kohdalleni osui joukko tutkijoita, jotka olivat kiinnostuneita samasta tutkimuskohteesta kuin itsekin, mutta aivan eri näkökulmasta. Ryhdyimme keskustelemaan keskenämme säännöllisesti ja huomasimme, että itse asiassa voisimme yhdistämällä osaamisemme esittää sellaisia tutkimuskysymyksiä, joita kukaan meistä ei voisi tehdä yksinään. Rakensimme eri tieteenalojen yhteisen LOUHI-projektin, jonka tavoitteena on kehittää uusia ja älykkäitä menetelmiä avuksi päivittäiseen hoitotyöhön. Projektin tueksi kokosimme yritysmaailman ja terveyspalvelujärjestelmän toimijoita, jotka kaikki sitoutuivat mukaan alusta asti. Hoitotieteilijälle vieraampia olivat tietojenkäsittely- ja tietojärjestelmätieteet sekä kieliteknologiayritykset, tutumpia taas yliopistosairaala ja yksityinen terveyspalvelujen tuottaja. Projekti poiki useita väitöskirjoja, konferenssiesityksiä, kotimaista ja kansainvälistä koulutusta, palkintoja ja uuden tuotteen, suomen kielen tarkistimen kliiniselle tekstille. Projektista syntyi myös uutta yhteistyötä, IKITIK-konsortio, jossa kehitetään potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun vaikuttavia, kieliteknologiaan perustuvia välineitä. Tarkoituksena on tehdä terveydenhuollon kommunikaatiosta entistä selkeämpää ja ymmärrettävämpää. Konsortiossa on samaa arvoketjuajattelua kuin LOUHI-projektissa, mutta olemme laajentaneet verkostoa edelleen Euroopan eri maihin. Työmme palkittiin keväällä Vuoden ICT-teko -palkinnolla. Yksinään meistä kukaan ei olisi pystynyt tähän, mutta yhdessä se onnistui. Yhteistyön ja useisiin suuntiin toimivan vuorovaikutuksen rakentaminen monenlaisten ihmisten, erilaisten organisaatiokulttuurien ja tieteenalojen traditioiden välillä ei ole aivan yksinkertaista ja se vie aikaa. Tarvitaan epäonnistumisen ja erilaisuuden sietokykyä, sillä ristiriitoja ja keskinäistä kilpailua syntyy. Ne pitäisi kyetä käsittelemään rakentavasti ja valjastaa erilaisuus vahvuudeksi. Tässä oleellisena tekijänä on luottamuksen rakentaminen ja yhteinen päämäärä. Oman kokemukseni mukaan tieteiden, julkisyhteisöjen ja yritysmaailman yhteistyöverkosto on kiehtova, huikeita mahdollisuuksia tarjoava tutkimus- ja kehityskenttä, joka tarjoaa hyötyjä koko arvoketjulle. Kirjoittaja on kliinisen hoitotieteen professori Turun yliopistossa Miten yliopiston sidosryhmät ovat vaikuttaneet työhösi/opiskeluusi? Teksti ja kuvat: Laura Myllymäki Markku Pikkarainen Juuri valmistunut KTM Päivi Pihlaja Erityispedagogiikan lehtori Jarno Salonen Teollisuusfysiikan laboratorion johtaja 6 Aurora - Mentorointiohjelma on ollut onnistunut kokemus ja antanut paljon eväitä työelämään ja työnhakuun. - Tutkimushteistyö Varsinais- Suomen kuntien kanssa on ollut erittäin antoisaa ja kokemukset myönteisiä. - Olemme kehittäneet lukioiden ja yliopiston välistä yhteistyötä ja laajennamme sitä myös opettajien täydennyskoulutukseen.

7 teksti: Jussi Matikainen kuva: Hanna Oksanen Kaakeliuuni oli kannanotto Katolisena aikana kaakeliuunit koristeltiin pyhimysten kuvilla. Ne toimivat kodin piirissä hartauden harjoituksen apuna. Samalla uunin omistaja viesti vierailleen omaa hurskauttaan, Kirsi Majantie sanoo. Kaakeliuunien varhaishistoriasta tiedetään yllättävän vähän. Kirjalliset lähteet vaikenevat kaakeliuuneista lähes tyystin, joten tieto on kaivettava kirjaimellisesti maan alta. Majantie otti tehtäväkseen selvittää, mitä arkeologisilta kaivauksilta löytyneet kaakeliuunien sirpaleet viestivät meille menneisyydestä. Työn tuloksena syntyi aikakaudelta peräisin olevat suomalaislöydöt kartoittava arkeologian väitöskirja. Suomessa ei ole säilynyt kokonaisia uuneja, mutta kaakeleiden palasia on löytynyt linnoista ja kartanoista. Turun seudulta löytöjä on tehty kaupunkialueelta, Turun linnasta ja Kuusiston linnanraunioilta. Vanhimmat löydöt on ajoitettu 1400-luvun alkuun. Tajusin pian, että tämä on paljon moniulotteisempi aihe kuin äkkiseltään kuulostaa. Kaakeliuunien varhaishistoria kertoo omaa kieltänsä yhteiskunnallisista muutoksista ja yläluokan elämästä. Varhaiset kaakeliuunit tuotiin Suomeen ulkomailta tai tekijä tuotettiin ulkoa. Keksintö levisi Suomeen saksalaisten hansakauppiaiden ja ylimystön ulkomaanmatkojen myötä. Kaakeliuuni oli mullistava lämmitysväline. Ensimmäistä kertaa savu johdettiin ulos rakennuksesta, mikä paransi huomattavasti viihtyvyyttä ja sisustusmahdollisuuksia. Mutta uuni oli muutakin. Siitä tuli uskonnollisten viestien välittäjä ja muoti-ilmiö. Uskonpuhdistuksen myötä kuva-aiheet vaihtuivat pyhimyksistä uuden uskon kannattajien muotokuviksi. Majantie on pohtinut, oliko ulottuvuus yhä pelkästään uskonnollinen vai tuliko ruhtinaskuvista vähitellen muoti-ilmiö. Kuvien muotiulottuvuuteen viittaisi se, että alkuperäisissä muoteissa oli protestanttisten ruhtinaskuvien lisäksi ruhtinaiden nimet. Turusta taas on löytynyt saksalaisista muoteista kopioituja kaakeleita, joissa tarkkaa on enää kuva, mutta teksti jää arvoitukseksi. Tutkittavaa riittäisi vielä, mutta juuri nyt arkeologille on vientiä muualla. Työskentelen Lontoossa, jossa analysoin kahden pankin yhdistymisprosessia. Brittiläisillä työnantajilla on ennakkoluuloton asenne, eikä humanistin palkkaaminen pankkiin ole siellä mitenkään tavatonta. Aurora 7

8 teema elinikäinen oppiminen teksti: Tuomas Koivula kuvitus: Maarit Kotiranta, Hanna Oksanen Työuria voidaan pidentää keskeltä Kouluttautumisella on mielenkiintoinen vaikutus: se saa ihmiset elämään terveenä pitempään. Opittuja asioita työssään hyödyntävä ihminen tekee myös pitkän työuran. Väestön korkea koulutus ja eliniän kestävä oppiminen mainitaan Suomen tulevaisuusstrategiassa tietoyhteiskunnan hyvinvoinnin kulmakivinä. Syyskuussa julkaistun OECD:n raportin mukaan Suomen korkeakoulutettava nuoriso näyttää sisäistäneen ajatuksen liiankin hyvin. Koulutuksessa viihdytään pitkään ja hartaasti. Vain noin puolet suomalaisista korkeakouluopiskelijoista valmistuu alle 27-vuotiaina, kun OECD-maissa valmistutaan keskimäärin 25-vuotiaina. Ajatus koulutuksen lisäämisestä ei tunnu juuri nyt vellovan työurien pidentämiskeskustelun valossa kovin muodikkaalta. Elinikäistä oppimista ei pitäisikään ajatella näin ahtaasti, pelkkänä formaalina koulutuksena, toteaa aikuiskoulutuksen johtamisessa ja luennoimisessa pitkään mukana ollut dosentti Pirjo Vuokko Turun kauppakorkeakoulusta. Oppiminen ei edellytä luokkahuoneita tai totuuksia esittävää opettajaa. Pitkää kurssia parempi vaihtoehto voi toisinaan olla antoisa keskustelu ryhmässä ja kahdestaan. Lähtökohta on, että ihmisellä on into oppia, peilata uusia asioita jo olemassa oleviin tietoihin ja taitoihin. Kehittämisen keinot tulee aina miettiä kohderyhmän ja tavoitteiden mukaan. Aihetta voidaan lähestyä myös terveyden näkökulmasta. Professori Jussi Vahtera on erikoistunut kansanterveyden pitkittäistutkimuksiin. Seurantatutkimuksissa näkyy selvänä koulutuksen ja oppimisen merkitys ihmisten terveydelle. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta aivan olennainen kysymys on, saako hän työssään kehittää tietojaan ja taitojaan sekä hyödyntää niitä. Jos näin ei ole, työ koetaan stressaavaksi. Työpe- 8 Aurora

9 Aurora 9

10 Työympäristöt ja työtavat muuttuvat työkykyisten elinvuosien aikana niin paljon, että uuden opettelu on jo tämänkin vuoksi välttämätöntä. räinen stressi taas näkyy tutkimuksissa työstäpoissaoloina jopa ennenaikaisina kuolemina, Vahtera sanoo. Eläkeiän nostaminen vaatisi työkulttuurin muutosta Vuokko ja Vahtera ovat samaa mieltä siitä, että työurien ääripäihin keskittyvät muutokset eivät ole ainoita lähestymistapoja työikäisen väestön määrän turvaamiseen tulevaisuudessa. Ensin pitää turvata työikäisten ihmisten hyvinvointi niin, että ihmiset ylipäätään jaksavat olla töissä. Tähän löytyy avaimia paitsi yhteiskuntaa ohjaavista päätöksistä myös organisaatioiden sisältä, Vuokko sanoo. Ihmiset elävät pitempään ja terveempinä kuin ennen. Tämän päivän 70-vuotias on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin 65-vuotias 1960-luvulla. Tuolloin miesten odotettu elinikä oli keskimäärin kuusi kuukautta eläkkeelle jäämisen jälkeen. Tämä tosiasia näyttäisi puoltavan eläkeiän nostoa mutta jos eläkeiän nostamisen yhteydessä ei tarkastella vallitsevaa työkulttuuria, odotettavissa on huimia nousuja iäkkäiden työikäisten työkyvyttömien määrässä, Vahtera painottaa. Vuosikymmenen puolivälissä tehdyn työministeriön selvityksen mukaan eläkkeelle jäävien keski-ikä oli noin 59 vuotta. Joka kolmannen eläkkeen syynä oli työkyvyttömyys. Suomalaisen työuran loppupäätä leimaa myös pitkäaikaistyöttömyys. Työelämän paineesta kertoo myös Vahteran laajaan kansainväliseen aineistoon perustuva tutkimus, jota uutisoitiin viime vuonna ympäri maailmaa otsikolla Eläkeläinen nukkuu paremmin ihmisen aineistosta selvisi, että koetulla terveydellä mitattuna ihminen näyttää eläkkeelle jäädessään nuortuvan kym- 10 Aurora Dosentti Pirjo Vuokko ja professori Jussi Vahtera pohtivat, miksi yliopiston käyneitä kutsutaan valmistuneiksi. Ikään kuin ihminen olisi tutkinnon suoritettuaan valmis. Pikemminkin pitäisi ajatella, että hän on valmis oppimaan lisää.

11 menen vuotta. Ja kyllä, hän myös nukkuu paremmin kuin milloinkaan työelämän aikana. Niin, valitettavan usein törmää työyhteisöihin, joissa henkilöstön kehittäminen muistuttaa kaskiviljelyä. Fokus on korkeintaan parin vuoden päässä, ja tarkoituksena on tänä aikana saada mahdollisimman hyvä työpanos. Henkilöstön osaamisen ja tätä kautta koko organisaation pitkäjänteiseen kehittämiseen jää vähän, jos ollenkaan, aikaa, Vuokko sanoo ja jatkaa: Työympäristöt ja työtavat muuttuvat työkykyisten elinvuosien aikana niin paljon, että uuden opettelu on jo tämänkin vuoksi välttämätöntä. Osaamisen jakaminen kehittää koko yhteisöä Millaisia sitten voisivat olla koulutuksen muodot, joilla työhyvinvointia saataisiin kasvatettua? Pirjo Vuokon mukaan vastausta voitaisiin lähteä etsimään ensimmäiseksi johtamiskoulutuksesta. Keskeistä on työpaikan osaamisen tunnistaminen ja hankitun koulutuksen jakaminen yhteisössä. Nämä ovat opittavia ja laajasti työyhteisöä hyödyttäviä taitoja, joita tarjotaan erilaisissa esimiesvalmennuksissa. Hyviä käytäntöjä voidaan jakaa esimerkiksi työyhteisön sisäisissä seminaareissa. Mentorointikeskustelut ovat myös tehokas tapa saada uusia ideoita. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun emba-johtamiskoulutukseeen osallistuu myös eläkkeelle jääneitä yritysjohtajia, jotka jakavat kokemuksiaan nuoremmille. Keskustelu on vastavuoroista, samalla mentoritkin saavat kuulla työelämän ja tutkimuksen uusista tuulista. Myös työtehtävien kierto on hyvä tapa levittää osaamista ja hahmottaa yksilöiden osaamista. Jotta työ koetaan mielekkääksi pitää siinä olla liikkumavaraa ja vaihtelua. Fordistis-tayloristinen työsuunnittelu edusti täsmälleen päinvastaista ajattelua: monotoninen toisto takasi mahdollisimman standardisoidun lopputuloksen. Tämä logiikka näyttää edelleen sitkeästi leimaavan työkulttuuriamme. Jotkut väittävät, että erikoissairaanhoito on malliesimerkki ositetusta työkulttuurista, Vahtera hymyilee. Yliopistoista oppimisen osaamista Turun yliopistossa elinikäisen oppimisen asiantuntemusta on runsaasti yliopiston seitsemässä tiedekunnassa ja yhdessätoista erillisessä laitoksessa. Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea tarjoaa monipuolisia koulutus- ja kehittämispalveluja työyhteisöille ja eri ikäisille yksilöille. Yliopiston elinikäisen oppimisen palvelujen kysyntä tulee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa. Laajan ja tieteidenvälisen tutkimuksen entistä tarkempi, asiakaslähtöinen paketointi elinikäisen oppimisen palveluiksi on tärkeää, Vuokko sanoo. Vahtera mainitsee esimerkkinä monitieteisestä koulutuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehille tarjottavan, lääketieteellisen tiedekunnan ja Turun kauppakorkeakoulun yhteisen MediMerc-koulutuksen. Turun yliopisto teki ensimmäisenä Suomessa hienon uuden aluevaltauksen, Lasten yliopiston, jonka luennoilla ja leireillä koululaisiin selvästi näyttää tarttuvan oppimisen into. Voitaisiinko samanlaista innovaatiota, akateemista tutkimustietoa välittäviä tilaisuuksia rakentaa esimerkiksi eläkeläisväestölle, Vuokko pohtii. Samalla yliopisto voisi toimia eläkeläisten hiljaisen tiedon siirtäjänä nuoremmille sukupolville. Mielestäni yliopiston on jatkossakin panostettava eniten nuorten tutkintokoulutukseen. Ei ole kenenkään etu, että eläkeläiset täyttäisivät opiskelupaikkoja tai tekisivät väitöskirjoja. Näkisin tutkimukseen perustuvan uuden tiedon tuottamisen yliopistojen vahvuutena myös elinikäisen oppimisen palveluissa, Vahtera painottaa. Keskustelijat toteavat yhteen ääneen, että palveluja suunnitellessa yliopisto ei saa olla irrallaan yhteiskunnasta: Alumnien ja muiden sidosryhmien toiveita tulee kuunnella tarkasti. Tulevaisuudessa tehdään yhä enemmän joko omasta tahdosta tai ympäristön paineesta valintoja, jotka saavat työuran näyttämään putken sijasta haarautuvina väylinä, välillä jopa u-käännöksinä. Yliopisto haluaa olla näissä valinnoissa tukemassa kasvattejaan, Vuokko sanoo. Kulttuuritietoisuutta maahanmuuttajatyöhön Lisätietoja Brahean laajasta koulutustarjonnasta saa osoitteesta brahea.utu.fi Maahanmuuttajatyön kulttuuritietoinen osaaminen on uusi, laajeneva osaamisalue eri ammattiryhmien keskuudessa. Turun yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Brahean koordinoima täydennyskoulutus ohjaa terveydenhuollon, sosiaalialan, koulun, varhaiskasvatuksen ja poliisin ammattilaisia parempaan vuoropuheluun maahanmuuttajayhteisöjen kanssa. Suomalaiset hyvinvointipalvelut on aikoinaan rakennettu yhtenäiskulttuurin tarpeisiin. Koulutus tarjoaa uusia näkökulmia ja välineitä maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaamiseen ja palveluiden kehittämiseen, suunnittelija Kia Lundgvist sanoo. Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä -koulutus alkaa marraskuussa Kyseessä on uusi oppisopimustyyppinen koulutusmuoto, jossa oppiminen sidotaan kiinteästi työn arkeen. Työpaikka osallistuu aktiivisesti täydennyskoulutuksen järjestämiseen. Opetusministeriö rahoittaa koulutuksen, joten osallistuminen on maksutonta, Lundqvist kertoo. Koulutusta järjestetään Turussa, Helsingissä, Rovaniemellä ja Joensuussa. Aloituspaikkoja on yhteensä 70. Hakuaika on käynnissä saakka, ja opiskelijat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Koulutukselle on selvästi tilausta tiedusteluja ja ilmoittautumisia on tullut runsaasti. Ilmoittautuneiden ammattinimikkeiden kirjo on laaja: sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja, lehtori, ohjaava opettaja sekä erilaisten hankkeiden henkilöstöä. Ilahduttavaa on myös se, että maahanmuuttajataustaisia ihmisiä on lähdössä mukaan koulutukseen. Aurora 11

12 teema elinikäinen oppiminen lisäkoulutusta komisariolle Kaarinalainen Jarkko Hynninen, 47, työskentelee liikkuvan poliisin turvallisuusyksikössä komisariona. Hänen tehtävänään on huolehtia tasavallan presidentin henkilökohtaisesta turvallisuudesta luvulla poliisiammattikorkeakoulusta valmistuttuaan Hynninen haki opiskelemaan Turun yliopistoon oikeussosiologian ja kriminologian maisteriohjelmaan. Hänestä tuli valtiotieteiden maisteri. Hynninen halusi päivittää osaamistaan kiinnostavassa ja haasteellisissa maisteriohjelmassa. Aikuisopiskelijana pystyin sovittamaan opiskelun ja työt hyvin yhteen. Tiedekunta jousti paljon. Hän katsoo, että opiskelu on syventänyt hänen ammatillista osaamistaan. Tein graduni Suomen valtionjohtoon kohdistuneista uhkauksista. Tutkimustyö oli innostavaa ja vei mukanaan. Gradun tekeminen auttoi komisariota ymmärtämään myös oman työn kokonaiskuvaa. Suomalainen uhkaus on usein kohtuullisen impulsiivinen teko. Se sisältää paljon vihaa ja aggressiota. Uhkausten arvioinnin kehittäminen oli komisariolle yksi keskeisimmistä tavoitteista, kun hän päätti lähteä opiskelemaan Turun yliopiston tarjoamaan maisteriohjelmaan. Yhteiskunta muuttuu ja poliisi sen mukana. Jos haluaa pysyä ajan hermolla, on syytä päivittää osaamistaan. tuhti paketti liiketoimintaosaamista Opiskellessani elintarvikekemiaa Turun yliopistossa suunnittelin kurssien ottamista myös kauppakorkeakoulun puolelta. Tämä kuitenkin jäi, kun valmistuin ja työllistyin, Ruusa Hietanen kertoo. Hietanen huomasi pian, että liiketoimintaosaamiselle olisi käyttöä nykypäivän työelämässä. Viime syksynä hän hakeutuikin liiketoiminta-akatemiaan, joka on 20 opintopisteen laajuinen Turun kauppakorkeakoulun järjestämä koulutusohjelma. Hietasen kanssa ohjelman suoritti parikymmentä muuta akateemisesti koulutettua. Osallistujien taustat olivat hyvin erilaisia, mikä oli positiivista. Ohjelmaan kuului luentoja, mutta pääpaino oli pienryhmätyöskentelyssä. Osana opintoja Hietanen työskenteli kaksi kuukautta lääketieteellisiä tutkimuslaitteita valmistavassa yrityksessä, jonne hän teki projektityön laadunhallinnasta. Hietasen mukaan kauppatieteelliset opinnot olivat mielekkäitä nyt, kun työelämä oli jo tullut tutuksi. Oppi ei jäänyt teoriatasolle, vaan työelämästä saadun kokemuksen kautta se oli helppo soveltaa käytäntöön. Ryhmissä saimme aikaan todella antoisia keskusteluja, ja pidämme yhä säännöllisesti yhteyttä. 12 Aurora

13 teksti: Laura Myllymäki, Tuomas Koivula, Jussi Matikainen kuvat: Hanna Oksanen Oppiminen jatkuu valmistumisen jälkeenkin muuntautumiskykyä terveydenhuoltoon Projektijohtaja Anna-Liisa Koivisto on työskennellyt niin lääkintävoimistelijana, terveyskeskuslääkärinä kuin yleislääketieteen opettajana. Lääketieteen koulutuksen kehittämisestä kiinnostunut Koivisto ehti toimia yleislääketieteen opettajana Turun yliopistossa vain puoli vuotta, kun sairaanhoitajien muuntokoulutuksen vetovastuu alkoi kiinnostaa. Hänet valittiin pestiin. Ohjelma toi tiedekuntaan opiskelijoita, jotka jo tunsivat lääkärin työnkuvan. He ovat kasvaneet heti lääkärin ammattiin. Työn hedelminä muuntokoulutusopiskelijat hyötyivät aiemmista opinnoistaan ja saivat hyväksiluettua suorituksiaan yliopistotutkintoihinsa. Koivisto toteaakin, että terveydenhuoltoalalla kukaan ei voi jäädä seisomaan paikoilleen. Osa kouluttautuu sisäisesti työyksikössään, osa hakee täydennyskoulutusta omasta yliopistosta ja osa kouluttautuu uuteen ammattiin. Turun yliopiston lääketieteen opetusta päivitetään vuosittain työelämän tarpeita silmällä pitäen. Opiskelijat pääsevät enenevissä määrin oppimaan terveydenhuollon organisaatiosta tutustumalla perusterveydenhuoltoon erikoissairaanhoidon lisäksi. Tällä hetkellä Koivisto päivittää osaamistaan terveydenhuollon hallinnan erikoislääkärin koulutusohjelmassa ja käy samalla lääketieteen pedagogista koulutusta sekä Turun kauppakorkeakoulun ja lääketieteellisen tiedekunnan yhteistä MediMerc-johtamiskoulutusta. Hän ei murehdi juurikaan muusta kuin tenteistä. Täytyy tehdä todella paljon töitä, Koivisto nauraa. koulussa uusi tieto jalostuu jakamalla Espoon Karamzinin alakoulun rehtori Jouni Hörkkö suhtautuu koulukiusaamiseen vakavasti. Vaikka kiusaamista esiintyy koulussamme hyvin harvoin, yhtään tapausta ei pidä suvaita. Koulu on osallistunut Turun yliopiston kehittämään KiVa Koulu -ohjelmaan. Ohjelma on yksi innostavimmista täydennyskoulutuksista. Mittausten mukaan se on myös onnistunut tavoitteessaan, kiusaamistapausten määrän romahduttamisessa, Hörkkö sanoo. Rehtori ja neljä opettajaa osallistuivat myös elokuussa ensimmäistä kertaa järjestetyille KiVapäiville Turussa. Koostimme päivien sisällöstä jälkeenpäin esityksen, josta keskusteltiin kaikkien opettajien kesken. Vasta uusien ideoiden jakaminen antaa mahdollisuuden muuttaa ne käytännöiksi. Oppinsa Hörkkö on saanut aikoinaan Rauman opettajankoulutuslaitokselta. Myöhemmin hän täydennyskouluttautui rehtoriksi. Tietojen ja taitojen ohella koulutus antoi oppimisen halun. Karamzinissa panostetaan työssä oppimiseen. Uusille opettajille nimetään opettajatutor ja virtuaalista perehdyttämistä kehitetään. Opettajia kannustetaan säännölliseen täydennyskoulutukseen. Alalta tuotetaan jatkuvasti uutta tietoa, josta on hyvä olla perillä. On myös asioita, joita oppii vain tekemällä, esimerkiksi luokkadynamiikka on tällainen. Usein annan uusille opettajille ohjeeksi: Hyppää rohkeasti liikkuvaan junaan ja yritä pysyä vauhdissa mukana, Hörkkö hymyilee. Aurora 13

14 teema elinikäinen oppiminen Akateeminen oppisopimuskoulutus antaa työvälineitä aloille, joita ei voi opiskella kirjoista. Huhtamäki on osallistunut joulukuusta 2009 asti Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen järjestämään, vuoden mittaiseen akateemiseen oppisopimuskoulutukseen. Osallistujille maksuttomaan koulutukseen kuuluu lähiopetuspäiviä ja omalle yritykselle tehtävä projektityö. Koulutus on ollut hyvin käytännönläheistä ja kiinnostavaa. Lähipäivinä meille ovat luennoineet alan huippuammattilaiset: koulutus- ja tutkimuskeskuksen asiantuntijat, satamajohtateksti: Tuomas Koivula Kuva: Hanna Oksanen aantalin satama näyttää tuulisena syyspäivänä laivoineen, kasoineen ja kontteineen no satamalta tuulisena syyspäivänä. Stevena Oy:n Satamaoperaattori Maija Huhtamäki esittelee tottuneesti toimintoja: tuolla lastataan nosturilla, tuolla puretaan irtotavaraa putkilinjaa pitkin, tuossa karavaanarit odottavat laivaan pääsyä, redillä ro-ro-alus tekee lähtöä. Maisemaan tulee järjestystä ja toiminnot alkavat vaikuttaa loogisilta. Vielä pari vuotta sitten Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneelle, logistiikkaa pääaineenaan opiskelleelle kauppatieteiden maisterille satama näytti vieraalta. 14 Aurora Koulutuksesta sain laajan näkemyksen logistiikka-alaan, mutta satama on monien muiden työympäristöjen tapaan luonteeltaan sellainen, että oppiminen tapahtuu vasta töitä tekemällä, Huhtamäki sanoo. Satamassa operaattorin työ ei liity puhelunvälitykseen. Tai toisinaan siihenkin, mutta päätoimenani on varastoinnin ja kuljetusten koordinointi, tilausten käsittely ja kirjanpito. Langoista on pidettävä tiukasti kiinni, sillä toimimme Suomessa seitsemässä satamassa. Satamassa on oma slangi ja työkulttuuri. Koska varsinaista koulutusta satamatöihin ei ole, miehisellä alalla työskentelee ihmisiä papista autonasentajaan. Monen ahtaajan isä on ollut samassa ammatissa. Huhtamäen työpaikalla, Stevenan hallinnossa, yhdeksästä henkilöstä neljällä on akateeminen tutkinto. Maksuton koulutus kehittää koko yritystä

15 Satamamaisteri jia, kauppatieteilijöitä sekä henkilöstöä tullista ja poliisista. Olen saanut työhöni laajempaa perspektiiviä luennoilta ja keskusteluista muiden kurssilaisten kanssa. Työaikana tapahtuvaan kouluttautumiseen on työyhteisössä suhtauduttu hienosti. Itse asiassa idea tuli toimitusjohtajalta, joka myös toimii koulutuksen aikana mentorinani. Monissa firmoissa työntekijän osallistumiskynnystä varmasti madaltaa projektityö, joka ainakin minun tapauksessani liittyy suoraan yrityksen toimintojen kehittämiseen, kustannuslaskentaan. Huhtamäki aikoo jatkaa kouluttautumista työn ohella myös jatkossa. Akateeminen jatkotutkinto ei välttämättä kiinnosta, mutta ammatin kannalta esimerkiksi venäjän ja saksan opinnoista olisi varmasti paljon hyötyä. Lisätietoa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen täydennyskoulutuksista osoitteesta mkk.utu.fi Akateeminen oppisopimuskoulutus nousussa Satama-alan täydennyskoulutusohjelma on yksi yhdeksästä vuonna 2009 alkaneesta oppisopimusmuotoisesta koulutuksesta Suomessa. Opetusministeriön rahoittamat koulutukset toimivat pilotteina uudentyyppiselle koulutusmuodolle. Pilotit eivät johda muodolliseen pätevyyteen, vaan toimivat valmentavana koulutuksena myöhemmin myönnettäville erityispätevyyksille. Erityispätevyyksiä määritellään parhaillaan teknisellä ja yhteiskuntatieteellisellä aloilla sekä ympäristö- ja taidealoilla. Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean koordinoima FUTUREX-hanke tarkastelee koulutusmallien toimivuutta yhdessä lukuisten suomalaisten yliopistojen ja koulutustahojen kanssa. Talouden suhdanneheittelyt, työttömyyden kasvu, osaavan työvoiman siirtyminen eläkkeelle ja työnteon uudistukset asettavat muutospaineita organisaatioille. Akateeminen oppisopimuskoulutus on kehitetty vastaamaan näihin muutoksiin. Tutkimme kilpailukykyä ja hyvinvointia kehittävää uutta koulutusmuotoa monitieteisestä näkökulmasta, suunnittelija Heli Trapp kertoo. Hankkeessa tutkitaan koulutusten menestystekijöitä ja etsitään toimivia käytäntöjä työelämässä tapahtuvan koulutuksen toteuttamiseen. Projektissa tuotetaan muun muassa materiaaleja, koulutusta, seminaareja ja malleja työpaikoilla tapahtuvaan ohjaukseen. Seuraava hankkeen järjestämä avoin ja maksuton seminaari pidetään Helsingissä Sen tavoitteena on saada tuoreita näkökulmia asiantuntijuuden kehittymiseen uusimman tutkimuksen ja työelämän näkökulmista. Lisätietoa seminaarista ja FUTUREXhankkeesta osoitteesta: Aurora 15

16 Pikaruoka on myrkkyä luolamiehen geeneille Ihmisen geeniperimä ja aineenvaihdunta eivät ole sopeutuneet pitsa-, kokis- ja perunalastudieettiin. Mutta myös kansanterveydelliset ruokavaliosuositukset pitäisi miettiä uusiksi ihmisen evoluutiohistorian ja uusimman molekyylibiologisen tiedon valossa. 16 Aurora Liedon muinaisen linnavuoren lähiympäristöstä on löydetty Suomen vanhimmat merkit ohran viljelystä jo neljän vuosituhannen takaa. Tutkijat pellossa Timo Vuorisalo (vas.) ja Olli Arjamaa.

17 teksti: Timo Niitemaa kuva: Hanna Oksanen Suomalaiset lihovat, sydän- ja verisuonitaudit sekä aikuisiän diabetes lisääntyvät ja puhkeavat yhä nuoremmilla. Tärkeäksi syyksi ilmiöön on havaittu erityisesti nuorison suosima rasvainen ja runsaasti sokeria ja muita hiilihydraatteja sisältävä pikaruoka. Ajatus ihmisen geeniperimän sopeutumattomuudesta pikaruokavalioon ei ole sinänsä uusi. Uutta on se, että Turun yliopiston dosentit Timo Vuorisalo ja Olli Arjamaa ovat kytkeneet ruokavalion kehityksen ihmisen koko vuosimiljoonaiseen evoluutiohistoriaan ja yhdistäneet tutkimukseensa uusimman molekyylibiologisen ja geenitutkimustiedon. Heidän tutkimusartikkelinsa ilmestyi keväällä kansainvälisessä American Scientist -tiedelehdessä. Biologia ja kulttuuri vuorovaikutuksessa Tutkijoiden pääteesi on, että ihmisen kehitykseen vaikuttavat kulttuurievoluutio ja luonnonvalinta ovat oletettua paljon kiinteämmässä vuorovaikutuksessa keskenään. Esimerkiksi tulen hallittu käyttöönotto noin vuotta sitten vaikutti suoraan ruokavalioon ja sitä kautta ihmisen fysiologiaan. Tehokkaampi ravinnonkäyttö kasvatti ihmisen kokoa ja teki ihmislajista entistä elinkelpoisemman. Ihmisen kehityshistoria alkoi lähes kymmenen miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäinen tärkeä virstanpylväs oli esi-isän nouseminen kahdelle jalalle ehkä noin viisi vuosimiljoonaa sitten. Pystykäynnin muiden hyötyjen lisäksi eturaajat vapautuivat entistä tehokkaampaan työkalujen käyttöön ja ravinnon hankintaan niin keräilyn kuin metsästyksenkin avulla. Lihan osuus ruokavaliossa kasvoi tässä vaiheessa merkittävästi. Tutkijat ovat laajasti yhtä mieltä siitä, että juuri lihasta saatava proteiini mahdollisti aivojen suhteellisen koon merkittävän kasvun noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, mikä antoi ihmissuvulle huomattavan evoluutioedun. Tämä voi olla kasvissyöjille vähän herkkä aihe, mutta näyttää siltä, että juuri lihansyönti on tehnyt meistä tällaisia kulttuurintekijöitä, Timo Vuorisalo myhäilee. Fossiilit kertovat muinaisesta ruokavaliosta Näihin aikoihin ilmasto Afrikassa tuli kuivemmaksi ja esi-isät muuttivat sademetsistä savanneille. Tämä heijastui myös ruokavalioon, mikä on saatu selville löydettyjä luufossiileja tutkimalla. Syöty ravinto nimittäin jättää hiilijälkensä luuhun ja jälki säilyy fossiileissakin. Sademetsäkasvien isotooppi C3 väistyy fossiililöydöissä savannikasvien sisältämän C4:n tieltä, Vuorisalo kuvaa. Varsin kauas menneisyyteen päästään myös geenitutkimuksella, sillä kunnollisia DNAnäytteitä voidaan saada jopa puoli miljoonaa vuotta vanhoista fossiileista. Tämä kattaa jo sekä oman Homo sapiensimme, että sukupuuttoon kuolleen rinnakkaislajin neandertalinihmisen kehityshistorian. Näiltä osin geenitutkimus on vasta alussa. Jokainen löydetty fossiili paljastaa uusia asioita ihmisen kehitysvaiheista. Hiilihydraattien vallankumous Suuri muutos niin ihmisen kulttuurissa kuin ruokavaliossakin tapahtui noin vuotta sitten, kun kivikauden metsästäjä-keräilijä vakiintui paikalleen ja alkoi viljellä ja hoitaa karjaa. Ihmisen aineenvaihdunta ja fysiologia eivät vieläkään ole täysin sopeutuneet tuohon dieetinmuutokseen. Puhumattakaan, että ne olisivat sopeutuneet nuorison pikaruokadieettiin, sanoo Olli Arjamaa. Muinaisten metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliosta saadaan tietoa nykyisten vastaavissa oloissa elävien alkuperäiskansojen avulla. Heidän dieetissään on 30 prosenttia proteiineja, 35 prosenttia hiilihydraatteja ja 35 prosenttia rasvaa. Vastaavat osuudet suomalaisten nuorten aikuisten ruokavaliossa ovat: 17 prosenttia proteiinia, 49 prosenttia hiilihydraatteja ja 32 prosenttia rasvaa. Loput kaksi prosenttia ovat alkoholia! Hiilihydraattien osuus on siis dramaattisesti kasvanut. Arjamaa muistuttaa lisäksi, että Nuorten suomalaisten aikuisten energiansaannista on peräti 10 prosenttia puhdasta sokeria. Ei ihme, että lihavuus, verisuonitaudit ja diabetes lisääntyvät. kolesterolin tavoin on hiilihydraateissakin sekä hyviä, että pahoja eli sekä hitaita että nopeita. Hyviä eli hitaita hiilihydraatteja on esimerkiksi ruisleivässä ja juureksissa, nopeita ovat nimenomaan sokeri, kolajuomat ja perunalastut. Nuorten suomalaisten aikuisten energiansaannista on peräti 10 prosenttia puhdasta sokeria. Ei ihme, että lihavuus, verisuonitaudit ja diabetes lisääntyvät. On näet lisäksi muistettava, että hiilihydraatti- ja erityisesti sokeriaineenvaihdunta sotkee myös rasva-aineenvaihduntaa, Arjamaa sanoo. Laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus vaan ominaisuus Vaikka vuoden takainen kulttuurin muutos tuntuu kaukaiselta, on se evoluution näkökulmasta varsin tuore tapahtuma. Tämä näkyy tutkijoiden mukaan mielenkiintoisella tavalla myös maitosokerin sietämiskyvyn eli laktoositoleranssin maantieteellisenä vaihteluna. Kulttuureissa, joissa on käytetty iät ja ajat tuoretta maitoa, ihmisille on kehittynyt osin luonnonvalinnan, osin siedätyshoidon avulla kyky maitosokerin pilkkomiseen, Arjamaa sanoo. Arjamaa painottaa, ettei laktoosi-intoleranssissa suinkaan ole kysymys sairaudesta, vaan ihmisen ominaisuudesta, samanlaisesta kuin esimerkiksi vaalea- tai tummahiuksisuus. Aurora 17

18 2 miljoonaa vuotta sitten esi-isä nousee kahdelle jalalle ja muuttaa sademetsästä savannille vuotta sitten ihminen oppii hallitsemaan tulen vuotta sitten ihminen aloittaa maanviljelyn ja karjanhoidon 75 vuotta sitten ihminen keksii hampurilaisen Ihmisen pitkä tie savannilta hampurilaiselle Käsite kansanterveys tulee ongelmalliseksi, kun ei ole mitään kansaa, on vain geneettiseltä taustaltaan erilaisia ihmisiä. Meidän kulttuurissamme siedetään maitoa, mutta se on poikkeus. Yli 60 prosenttia nykyään elävistä maailman ihmisistä on laktoosiintolerantteja. Jännittävää on, että maidonsietokyky voi vaihdella juuri kulttuurieroista johtuen aivan naapurimaakunnittain vaikkapa Intian maaseudulla. Ja esimerkiksi Arabian niemimaan beduiinit sietävät hyvin kamelinmaitoa, kun heidän maataviljelevät naapurinsa ovat aivan intolerantteja, Arjamaa kuvaa. Vuorisalo ja Arjamaa ovat parhaillaan valmistelemassa tutkimusartikkelia laktoosi-intoleranssin suhteesta geneettiseen ja kulttuurievoluutioon. Kansanterveystiede siirtyy kehitysmaihin Ravitsemustutkijat puhuvat nykyisin terveellisestä dieetistä ruokaympyröineen. Olisiko evoluutiohistorian ja uusimman geenitiedon valossa mahdollista antaa nykyihmisille päteviä ruokavaliosuosituksia? Ei. Suositus on oikeastaan se, että enää ei voi antaa laajoja kansanterveydellisiä suosituksia. Koko käsite kansanterveys tulee ongelmalliseksi, kun ei ole mitään kansaa, vaan on geneettiseltä taustaltaan erilaisia ihmisiä, Vuorisalo sanoo. On jopa olemassa ihmisiä, jotka geneettisen taustansa vuoksi voivat syödä voita kuinka paljon hyvänsä. Tuntuisi älyttömältä pakottaa sellaiset ihmiset johonkin ravintoympyrämuottiin, Vuorisalo tokaisee. Arjamaan mielestä nykyisin puhutaan liikaa rasvasta ja rasva-aineenvaihdunnasta. Huomio tulisi kiinnittää kokonaisravintoon. Hiilihydraatit ja proteiinit vaikuttavat myös rasvojen aineenvaihduntaan. Eri ihmisten aineenvaihdunta toimii geeniperäisesti eri tavoin, Arjamaa korostaa. Jo Suomessa on todettu itä- ja länsisuomalaisten geeniperimä erilaiseksi. Tulevaisuudessa tullaan länsimaissa menemään yhä enemmän yksilöllisen geenitiedon pohjalta henkilökohtaisiin ravintosuosituksiin. Tutkijakaksikon hieman kärjistetty johtopäätös on, että miljoonien ihmisten massoja käsittelevä perinteinen kansanterveystiede siirtyy kehitysmaihin, koska siellä ei ole varaa geenitesteihin. Dosentti Timo Vuorisalo toimii ympäristötieteen yliopistonlehtorina Turun yliopiston biologian laitoksella. Hänen tutkimusalojaan ovat evoluutioekologia, ympäristöhistoria ja kaupunkiekologia. Olli Arjamaa toimii eläinfysiologian dosenttina evoluutiogenetiikan ja fysiologian huippuyksikössä Turun yliopistossa. 18 Aurora

19 Herran lahja, sanoisi äitini. Siikaisten Saarikosken viiden savun kylästä johti Turun kauppakorkeakouluun vielä vuonna 1977 aika kapea tie, mutta niin vain kloppi lähti oppia ahnehtimaan, kauppatieteen maisteri Reijo Mäki muistelee. Pikkupoikana vannottu vala ryhtyä kirjailijaksi ja pyrkimykseen liittyneet sinikantiset, täyteen kirjoitetut vihot jäivät toviksi vinttikamariin. Vastavalmistunut markkinointireiska sai ensimmäisen työpaikkansa pankista. Oli tammiviilukirjoituspöytä ja polyesterikravatti. Ylpeän ja onnellisen äidin mielestä pojasta oli tullut kerralla herra. Harva tiesi, että samainen maisterismies pusersi iltapuhteilla ensimmäistä romaaniaan. Vares alkoi kuoriutua Etsivä Vareksen munimasta tuotosta Reijo Mäki on lahjoittanut osan Turun yliopiston varainkeräykseen. Joo, se oli nyt herran lahja, Reijo hymyilee vinosti ja haastaa kaikki kauppiksesta valmistuneet mukaan keräykseen edes Montun munkkikahvien hinnalla. Osallistumisaikaa on enää alle 100 päivää. Saimme aikanaan erittäin hyvää opetusta, jolla on päästy ylen isoillekin palleille. Pidetään sitä vaikka opintovelan takaisinmaksuna. Turussa toimi vuosina maamme ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia. Suuren palon jälkeen 1827 Turun yliopiston toiminta siirrettiin Helsinkiin, ja korkeakouluopetus maakunnassamme oli keskeytyksissä. Turun Suomalainen Yliopisto perustettiin Kalevalanpäivänä Perustamisen mahdollisti laaja varainkeräys, johon osallistui kaikkiaan kansalaista maan kaikilta kolkilta. Tämän päivän Turun yliopistossa on 7 tiedekuntaa, 11 erillistä laitosta ja noin opiskelijaa. Yliopisto on myös maakunnan suurimpia työllistäjiä. Enää alle 100 päivää jäljellä. Toimi heti. Voit tehdä lahjoituksen netissä tai suoraan oheisille lahjoitustileille. Turun seudun Osuuspankki Liedon Säästöpankki Nordea Sampo Pankki Saaja: Turun yliopisto Varainhankintaa voidaan tehdä erikoisehdoin asti: valtio rahoittaa yliopistoja kertomalla kerättyjen lahjoitusten summan 2,5:llä. Näin esim. 10 euron lahjoitus tarkoittaakin siis 35 euroa yliopiston hyväksi. Aurora 19

20 teksti: Tuomas Koivula kuvat: Hanna Oksanen, Taru Suhonen ja Jussi Matikainen Varainhankinnan v Avajaispäivänä lahjoituksia yliopistolle Turun yliopiston lukuvuoden avajaispäivänä 2.9. yliopiston varainhankintaan osallistuivat OP-Keskus eurolla, V-S Lähivakuutus eurolla ja Aktia eurolla. Kiinteistösäätiö osallistui varainhankintaan kahta päivää aiemmin eurolla. Avajaispäivänä julkistettiin Yliopistonmäen nimikkosalit Antti Aarnio- Wihurille, Liedon Säästöpankille ja TS-Yhtymälle. Kauppakorkeakoulun 60-vuotisjuhlien yhteydessä lahjoituksia varainhankinnalle Kauppakorkeakoulun 60-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä otettiin vastaan Turun yliopiston varainhankintakampanjan toistaiseksi suurin yksittäinen lahjoitus, kun Liikesivistysrahasto lahjoitti 2 miljoonaa euroa. Suomen Ekonomiliitto SEFE luovutti juhlassa lahjoituskirjan, jolla se pääomittaa Turun yliopistoa eurolla. Näiden suurlahjoitusten lisäksi 60-vuotiasta Turun kauppakorkeakoulua muistettiin yhteensä yli euron yksityisten henkilöiden sekä yritysten tekemillä lahjoituksilla varainhankintakampanjaan, mikä tarkoittaa valtion 2,5-kertaisen kertoimen kanssa yli euroa yliopiston pääomaan. Liikesivistysrahaston toimitusjohtaja Kari Asp ojensi kahden miljoonan euron arvoisen lahjakirjan johtaja Satu Lähteenmäelle Turun kauppakorkeakoulun 60-vuotisjuhlassa perjantaina 3.9. Juhlassa julkistettiin myös kauppakorkeakoulun nimikkotilat Raisio-konsernille, OP-Pohjolalle ja Turun kauppakamarille. Syntymäpäiväkeräyksiä varainhankinnan hyväksi Kuluneen syksyn aikana useat tasavuosia täyttävät syntymäpäiväsankarit ovat halunneet ohjata merkkipäivämuistamiset yliopiston varainhankinnan hyväksi. Yksi heistä on informaatioteknologian laitoksen johtaja, professori Tapio Salakoski, joka vietti 50-vuotissyntymäpäiviään elokuussa. -Näen varainhankinnan positiivisena mahdollisuutena profiloitumiseen ja uudelleensuuntautumiseen. Uskon varainkeräyksen myös kannustavan yliopistoja jatkuvaan aktiiviseen vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa, jotta niiden toiminta olisi mahdollisimman näkyvää myös potentiaalisille lahjoittajille. Yliopisto voisi hyödyttää yhteiskuntaa nykyistä paremminkin, mutta toisaalta sen pitää olla myös aktiivinen toimija, eikä vain alistua markkinavoimien välikappaleeksi, toteaa Salakoski. Lääkiksen konsertti toi varainhankinnalle lähes euroa Lääketieteellinen tiedekunta järjesti Klassista ja kevyempääkin -konsertin yliopiston varainhankintakampanjan hyväksi Akatemiatalolla. Tilaisuudessa esiintyi lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoihin, henkilökuntaan ja alumneihin kuuluvia musiikin harrastajia. Sain idean varainhankintakonserttiin omasta musiikkiharrastuksestani ja siitä, että tiesin tiedekunnassa työskentelevän taitavia muusikkoja. Suostutella ei tarvinnut, vaan kaikki esiintyjät lupasivat ilman muuta tulla esiintymään hyvän asian puolesta ilman korvausta, kertoo lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Tapani Rönnemaa. Konsertti täytti Akatemiatalon 228 musiikin ystävällä ja tuotti varainhankintakampanjalle 8.368, jonka Tapani Rönnemaa luovutti vararehtori Tapio Reposelle Valtion lupaamalla kertoimella laskettuna lahjoitus tarkoittaa lähes euron lisäystä varainkeräyskampanjaan. Auta viemään viestiä varainhankintakampanjasta eteenpäin Paitsi lahjoittamalla, voit avustaa kotiyliopistosi varainkeräystä myös viemällä viestiä kampanjasta eteenpäin esimerkiksi työpaikalla tai harrastusten parissa. Voit tilata varainhankinnasta kertovia esitteitä ja julisteita sekä valmiin powerpoint-pohjan ja sähköpostikirjeen eteenpäin levitettäväksi.yritys tai esimerkiksi yhdistys voi myös järjestää vaikkapa listakeräyksen tai lipaskeräystempauksen henkilökunnalleen. Kysy lisää osoitteesta 20 Aurora

21 auhti kiihtyy Viestinviejiä tarvitaan Varainhankinta on tilaisuus joka ei toistu, todettiin useissa puheenvuoroissa yliopistolla järjestetyssä seminaarissa. Rauma haastoi alueen kunnat talkoisiin Satakunnan terveiset toi Rauman kaupunginjohtaja Arno Miettinen. Hän kertoi, että Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksiköllä on merkittävä vaikutus sekä kaupungin identiteetille että taloudelle. Varainhankintaseminaariin osallistui elinkeinoelämän, kuntien, liittojen ja seurojen edustajia. Etualalla toimitusjohtaja Matti Rihko. Turun yliopistosta saadun koulutuksen merkityksestä omalle uralleen kertoi runoilija Heli Laaksonen. Jos yliopistoa ei olisi perustettu kansalaiskeräyksellä vuonna 1920, Turku olisi eristäytynyt pikkukaupunki. Yrityksiä olisi alueella vähän ja merkittävät innovaatiot olisivat jääneet syntymättä. Nyt käynnissä oleva varainhankinta on yliopiston perustamiskeräykseen verrattava panostus alueen hyvinvoinnin säilymiseen ja kilpailukyvyn kehittämiseen, totesi Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko varainhankintaseminaarissa Turun yliopisto kerää varoja loppuvuoteen saakka. Opetusministeriö rahoittaa yliopistoa kertomalla vuoden loppuun kerättyjen lahjoitusten määrän 2,5:llä. Keräämme varoja toiminnan peruspääomaan, joka tekee mahdolliseksi uudet tutkimukselliset ja koulutukselliset avaukset. Näin yliopisto voi säilyä jatkossakin alueen hyvinvoinnin moottorina, rehtori Keijo Virtanen painotti. Varainhankinnasta vastaava vararehtori Tapio Reponen muistutti lahjoitusten verovähennysoikeudesta sekä siitä, että ainoastaan lahjoitusten tuotto tullaan käyttämään yliopiston strategisiin avauksiin. Kerätty raha säilyy yliopiston pääomana. Samoin varainhankintaan osallistuneiden nimet säilytetään pysyvästi. Ne pidetään samalla tavalla jälkipolvien nähtävillä kuin vuoden 1920 keräyksen lahjoittajat nyt, Reponen lupasi. Seminaarin puheenjohtaja Jukka Wihanto pyysi alueen ihmisiä viemään varainhankinnan viestiä eteenpäin omissa yhteisöissään. Kyse on alueen yhteisestä asiasta. Varainhankinnan onnistuminen edellyttää tukijoita, sillanrakentajia ja asiamiehiä. Yliopistosta valmistuvat osaajat ovat elintärkeitä koko läntiselle Suomelle. He tuovat alueelle elinvoimaa sekä välittöminä että välillisinä taloudellisina vaikutuksina. Yhteisön aktiivisuus elämän eri osaalueilla ruokkii myös ympäristön aktiivisuutta. Rauman kaupunki on varannut budjettiinsa summan Turun yliopiston varainhankintaan. Miettinen haastoi seminaarissa myös muut alueen kunnat eurolla asukasta kohden mukaan yhteisiin talkoisiin. osallistu talkoisiin Aurora 21

22 kolumni teksti teksti: Juha Hämäläinen Kun minusta tuli minä Muutin Itä-Suomesta Turkuun opiskelemaan vuonna Yhdeksän vuoden kuluttua koossa oli 340 opintoviikkoa ja kaksi maisterintutkintoa. Noista vuosista tarttui mukaan muutakin kuin vain tutkintotodistukset näin jälkikäteen arvioituna ennen kaikkea sitä jotain muuta. Voisi jopa sanoa, että noiden vuosien aikana minusta tuli minä. Päinvastoin kuin itsekin ehkä silloin vuonna 1993 ajattelin, opiskelussa ei nimittäin ole kyse pelkästään opinto-ohjelmaan merkittyjen kurssien suorittamisesta, hyvistä arvosanoista tai edes aikataulun mukaisesta valmistumisesta. Mikään noista ei varmasti yksin tuota niitä valmiuksia, joita työ- ja ylipäänsä elämässä tarvitaan. Opiskelun ja opiskelijaelämän hienous onkin pitkälti siinä, että samalla kun kerää merkintöjä opintorekisteriin, omaksuu kuin varkain monenlaisia valmiuksia aina neuvottelutaidoista tiedonhakutekniikkaan. Omalta osaltani yliopisto-opintojen tuottamat hyödyt voidaan jakaa kolmeen osaan, joista ensimmäinen on laaja tietopohja. Osin harkitusti ja osin sattuman kautta luin kovin monenlaisia aineita historiasta markkinointiin ja japanin kielestä kansantaloustieteeseen. Vaikka standardoidut putkitutkinnot varmasti vähentävät valinnan vaivaa ja kenties jopa nopeuttavat valmistumista, on laaja-alaisuudesta ja poikkeuksellisistakin aineyhdistelmistä varmasti enemmän hyötyä ja iloa pidemmän päälle. Itse arvostan hyvin korkealle tätä akateemista valinnan vapautta sekä tietysti myös sen mukanaan tuomaa vastuuta. Toiseksi, opintoni ovat antaneet minulle valtavan määrän niin suoria kuin epäsuoriakin valmiuksia työelämässä pärjäämistä ajatellen. Esimerkkejä konkreettisimmista kyvyistä ovat kielitaito, kokoustekniikka sekä vaikkapa tilinpäätöksen lukutaito. Epäsuoria, mutta kenties vielä arvokkaampia ovat esimerkiksi lähdekriittisyys, taito hakea ja jäsentää tietoa sekä kyky hahmottaa jokapäiväisiä liike-elämän tilanteita käsitteiden kautta. Tämäntyyppistä osaamista tarvitaan vähänkin vaativammissa työtehtävissä ja katson että yliopisto-opinnoillani oli aivan ratkaiseva rooli niiden kehittymisessä. Kolmanneksi, opiskeluajan anti oli huomattava henkilökohtaisenkin elämäni kannalta. Opiskeluaikana syntyi verkostoja sekä ystävyyssuhteita, joista osa on säilynyt tähän päivään saakka. Opiskelijaelämä auttoi ulkopaikkakuntalaista asettumaan Turkuun jopa siinä määrin, että opiskelujen jälkeenkin olen kokenut Turun seudulle asettumisen kotoisaksi vaihtoehdoksi. Ratkaiseva merkitys tässä on kenties ollut sillä seikalla, että myös elämänkumppani löytyi aikanaan samalta vuosikurssilta viimeistään sen perusteella voikin sanoa, että opiskelu kannattaa aina! Aikoinaan oppilaitosta ja opiskelupaikkakuntaa valitessani minulla oli useita vaihtoehtoja, mutta syystä tai toisesta päädyin Turkuun. Tätä valintaa minun ei ole tarvinnut hetkeäkään katua. Erityisen iloinen olen siitä, että olen saanut opiskella peräti kahdessa turkulaisessa korkean asteen oppilaitoksessa ja siten poimia ikään kuin rusinat pullasta. Sekä yliopisto että kauppakorkeakoulu tarjosivat minulle loistavat puitteet viedä omaa elämääni ja persoonaani eteenpäin. Se on asia, josta tulen aina olemaan kiitollinen kummallekin oppilaitokselle, niiden henkilökunnalle sekä opiskelutovereilleni. Tästä syystä haluan kantaa oman korteni kekoon ja tukea Turun yliopiston toimintaa myös taloudellisesti, jotta tulevatkin sukupolvet saisivat yhtä hyvät mahdollisuudet rakentaa sekä omaa että suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta. Kirjoittaja suoritti Turun yliopistossa valtiotieteiden maisterin tutkinnon vuonna 1999 ja Turun kauppakorkeakoulussa kauppatieteiden maisterin tutkinnon vuonna Tällä hetkellä hän työskentelee If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n palveluksessa palvelujohtajana. 22 Aurora

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia. Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.

AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia. Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11. AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.2011 Esityksen sisältö Kansainvälisiä kokemuksia AHOT-järjestelmän haasteita

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Koulutus Aloitin opinnot Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteellisessä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto Vastanneiden osuus % tiedekunnittain (n = 177) Kurssin suorittaneiden määrä (27.5.2014 mennessä) yhteensä = 289 Kielten laitos yhteensä 49 suoritusta Humanistinen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Illallinen Teksti 1000 pöytäpaikkaa varattiin 2,7 minuutissa PakkaaIllallinen mukaan Teksti mukaan Naapurustojen ja jakamistalouden media

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen CHEM-A1000 1. jakson palautetilaisuus Tapani Vuorinen Sisältö 10:15 Aloitus ja ohjelma, Tapani 10:20 YTHS:n esittely & SÄTKY-kysely, Anna-Reetta 10:40 Vaihtoon 3. lukuvuotena, Heidi ja Kaisa 11:00 Omat

Lisätiedot