Työuria voidaan pidentää keskeltä. Pikaruoka on myrkkyä luolamiehen geeneille. Varainhankinnan vauhti kiihtyy. 26 Liikenne on psykologista peliä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työuria voidaan pidentää keskeltä. Pikaruoka on myrkkyä luolamiehen geeneille. Varainhankinnan vauhti kiihtyy. 26 Liikenne on psykologista peliä"

Transkriptio

1 Aurora3/ Työuria voidaan pidentää keskeltä 16 Pikaruoka on myrkkyä luolamiehen geeneille 20 Varainhankinnan vauhti kiihtyy 26 Liikenne on psykologista peliä Aurora 1

2 Turun yliopistoon haki opiskelemaan vuonna 2010 yhteensä hakijaa. Yliopiston kuuteen tiedekuntaan ja Turun kauppakorkeakouluun hyväksyttiin yhteensä uutta opiskelijaa, joista naisten lukumäärä on Aurora

3 Aurora 1 Aurora 3/ SISÄLLYS kuva: Stefan Kloo (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/) 26 Palstat 7 Kaakeliuuni oli kannanotto Teema: Elinikäinen oppiminen 8 Työuria voidaan pidentää keskeltä 12 Oppiminen jatkuu valmistumisen jälkeenkin 14 Satamamaisteri 16 Pikaruoka on myrkkyä luolamiehen geeneille 20 Varainhankinnan vauhti kiihtyy 26 Tien päällä 30 Tietokirjailija - tutkija kirjailijan roolissa? 4 Tiedetarjotin 6 Pääkirjoitus 22 Kolumni 23 Kirjat 24 Alumni 32 Lyhyet 34 Väitös Aurora3/ 2010 AURORA 3/ julkaisija Turun yliopisto ISSN päätoimittaja Anne Paasi, p toimitussihteeri Tuomas Koivula, p toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkö, Turun yliopisto, tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset p ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e taitto Hanna Oksanen kannen kuva Maarit Kotiranta paino Turun yliopistopaino - Uniprint Oy painos kpl 10 Työuria voidaan pidentää keskeltä 14 Pikaruoka on myrkkyä luolamiehen geeneille 20 Varainhankinnan vauhti kiihtyy 26 Liikenne on psykologista peliä Aurora 3

4 tiede tarjotin koonnut Jussi Matikainen ja Tuomas Koivula kuvat: Sulake Corporation, Veikko Rinne Kansainvälisen kyselyaineiston mukaan teini-ikäiset samastuvat nettiyhteisöön lähes yhtä voimakkaasti kuin omaan perheeseensä. Päätelmä perustuu tutkimukseen, jossa tarkasteltiin nuorten suhdetta Habbo-verkkoyhteisöön. Samastuminen nettiyhteisöön on voimakkaampaa kuin naapurustoon tai verkon ulkopuolella toimivaan harrastusryhmään. Nuorten omat ryhmät ovat tärkeitä nuoren minäkuvan ja arvojen kehittymisessä, professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta ja tutkija Vili Lehdonvirta Tietotekniikan tutkimuslaitoksesta muistuttavat. Tutkijoiden mukaan verkkopelit ja internetin yhteisöpalvelut ovatkin yhä keskeisempiä nykynuorten identiteetin kehittymisympäristöjä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan Habbo-yhteisön käyttäjää Britanniasta, Espanjasta ja Japanista. Vastaukset olivat samankaltaisia kaikissa maissa. Valtaosa Habbon käyttäjistä on vuotiaita. Räsäsen ja Lehdonvirran artikkeli julkaistiin johtavassa kansainvälisessä nuorisotutkimusjulkaisussa Journal of Youth Studies. Esiopetuksen ja koulun yhteistyö parantaa oppimistuloksia Mitä enemmän esiopetusvuoden aikana toteutetaan erilaisia yhteistyön muotoja, sitä paremmin lasten luku- ja kirjoitustaidon sekä matematiikan oppiminen sujuu 1. luokan aikana, projektitutkija Annarilla Ahtola Turun yliopistosta kertoo. Oppiminen nopeutuu eritoten silloin, kun esiopetuksen ja koulun henkilöstö valmistelee opetussuunnitelmat yhdessä ja esiopetuksesta siirtyy kouluun vanhempien luvalla lasta koskevaa materiaalia, kuten kasvun kansio tai esiopetussuunnitelma. Kouluuntulovaiheessa tulisi käyttää enemmän resursseja koulun aloitusta tukevaan yhteistyöhön sen sijaan, että keskitytään yksittäisten lasten ns. kouluvalmiuden arviointiin, mihin liittyy monenlaisia ongelmia, Ahtola arvioi. Syksyllä 2006 alkanut Turun, Jyväskylän ja Joensuun yliopistojen tekemä seurantatutkimus päättyy keväällä 2011 lasten ollessa 4. vuosiluokalla. Tutkimus on toteutettu Joensuussa, Kuopiossa, Laukaassa ja Turussa. Tekstiviestit mielenterveystyön tueksi Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkijat selvittävät tekstiviestien käyttöä mielenterveystyössä. Kehitystyössä on mukana terveydenhuollon henkilökuntaa ja asiakkaita useista sairaanhoitopiireistä. Tavoitteena on tuottaa palvelukokonaisuus, joka auttaa potilasta, helpottaa henkilökunnan työtä ja säästää organisaation resursseja, hoitotieteen professori Maritta Välimäki kertoo. Suunnitteilla on, että sairaalasta kotiutuvalle potilaalle lähetetään muistutusviestejä esimerkiksi lääkkeiden otosta, sovitusta vastaanottokäynnistä tai vaikkapa harrastustoiminnasta. Suomessa tämä on uutta, mutta Englannista saadut kokemukset ovat kannustavia. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia. 4 Aurora

5 Tappaja-ampiainen leviää Suomeen Turun yliopiston biologian laitoksen tutkimuksen mukaan ampiaisia oli viime kesänä yhdeksänkertainen määrä edelliseen kesään verrattuna. Ensimmäinen hellejakso oli jo toukokuussa ja kesä oli muutenkin hyvin lämmin. Ampiaisten saalishyönteisiä oli liikkeellä runsaasti, dosentti Jouni Sorvari kertoo. Tutkimuskesien runsain ampiaislaji oli yleinen ampiainen (Vespula vulgaris), jota esiintyy koko maassa. Toiseksi yleisimpänä lajina pyydyksissä oli saksanampiainen (Vespula germanica). Tätä Suomen luonnon uutta tulokasta tavataan toistaiseksi vain Etelä-Suomesta. Saksanampiaista nimitetään Australiassa ja Uudessa-Seelannissa tappaja-ampiaiseksi. Sikäläisissä oloissa ampiaisyhdyskunnat kasvavat monin verroin suuremmaksi kuin Euroopassa. Pesään törmääminen voi olla hengenvaarallista, Sorvari sanoo. Suomen lyhyen kesän vuoksi ampiaisyhdyskunnat eivät kasva suuriksi. Saksanampiainen voi kuitenkin kilpailla pesäpaikoista muiden ampiaisen kanssa ja siten vaikuttaa haitallisesti alkuperäisten ampiaisten runsauteen. Satamat uskovat talouskasvuun Itämeren satamissa odotetaan kasvua omissa rahtivolyymeissa ja Itämeren taloudessa yleisemmin vuonna Odotukset ovat parantuneet viime vuodesta selvästi, mutta kasvusta odotetaan maltillista. Rahtivolyymeissa päästäneen lamaa edeltävälle huipputasolle Itämerellä vasta vuonna 2012 tai Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen satamabarometrissa kartoitettiin kesä elokuusssa 49 sataman tulevaisuudennäkymiä. Uutta tietoa allergian ja astman hoitoon Turun biotekniikan keskuksen tutkimuksessa on osoitettu, millaisia geenejä ja soluviestintäreittejä ihmisen valkosolu käyttää kehittyessään allergista tulehdusta aiheuttavaksi. Allergian synnyssä keskeinen tekijä on STAT6-proteiini. Se saa solut muuttumaan allergiaa aiheuttaviksi. Tutkijat määrittivät ihmisen solun tekijät ja viestintäreitit, joiden kautta STAT6:n vaikutus välittyy soluihin. Lääkeyritykset ovat yrittäneet yli 20 vuotta kehittää lääkettä estääkseen STAT6:n toiminnan siinä kuitenkaan onnistumatta. Tuloksemme antavat ainutlaatuisen perustan uusien allergialääkkeiden kehittämiseksi, tutkimusryhmän johtaja, professori Riitta Lahesmaa kertoo. Tutkimuksessa yhdistettiin muun muassa uuden sukupolven mikrosiruteknologiaa ja tiedonlouhinnan menetelmiä. Tutkimus julkaistiin kesäkuussa arvostetussa tiedelehti Immunityssä. Aurora 5

6 pääkirjoitus Tutkija tarvitsee yhteiskuntaa muuhunkin kuin rahoittamiseen Teksti: Sanna Salanterä Vahva yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja verkostoitunut tutkimusyhteistyö kuulostavat mielekkäiltä strategisilta tavoitteilta, joita uudessa yliopistossamme peräänkuulutetaan ja joihin tutkijoita kannustetaan. Valitettavan usein ajatellaan, että tutkijat tutkivat mitä haluavat ja yhteiskunta rahoittaa. Yhteiskunta tarpeineen on kuitenkin oleellinen osa tieteen tekemisestä. Yritysmaailma, julkisyhteisöt ja kolmas sektori voivat hyvin toimia tutkimusyhteistyökumppaneina, auttaa todellisuuden kannalta mielekkäiden tutkimuskysymysten tekemisessä sekä edesauttaa tutkitun tiedon levittämistä ja käyttöönottoa. Myös toimiva ja aktiivinen vuorovaikutus alumneihin on tiedeyhteisölle merkittävä voimavara. Noin kuusi vuotta sitten kohdalleni osui joukko tutkijoita, jotka olivat kiinnostuneita samasta tutkimuskohteesta kuin itsekin, mutta aivan eri näkökulmasta. Ryhdyimme keskustelemaan keskenämme säännöllisesti ja huomasimme, että itse asiassa voisimme yhdistämällä osaamisemme esittää sellaisia tutkimuskysymyksiä, joita kukaan meistä ei voisi tehdä yksinään. Rakensimme eri tieteenalojen yhteisen LOUHI-projektin, jonka tavoitteena on kehittää uusia ja älykkäitä menetelmiä avuksi päivittäiseen hoitotyöhön. Projektin tueksi kokosimme yritysmaailman ja terveyspalvelujärjestelmän toimijoita, jotka kaikki sitoutuivat mukaan alusta asti. Hoitotieteilijälle vieraampia olivat tietojenkäsittely- ja tietojärjestelmätieteet sekä kieliteknologiayritykset, tutumpia taas yliopistosairaala ja yksityinen terveyspalvelujen tuottaja. Projekti poiki useita väitöskirjoja, konferenssiesityksiä, kotimaista ja kansainvälistä koulutusta, palkintoja ja uuden tuotteen, suomen kielen tarkistimen kliiniselle tekstille. Projektista syntyi myös uutta yhteistyötä, IKITIK-konsortio, jossa kehitetään potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun vaikuttavia, kieliteknologiaan perustuvia välineitä. Tarkoituksena on tehdä terveydenhuollon kommunikaatiosta entistä selkeämpää ja ymmärrettävämpää. Konsortiossa on samaa arvoketjuajattelua kuin LOUHI-projektissa, mutta olemme laajentaneet verkostoa edelleen Euroopan eri maihin. Työmme palkittiin keväällä Vuoden ICT-teko -palkinnolla. Yksinään meistä kukaan ei olisi pystynyt tähän, mutta yhdessä se onnistui. Yhteistyön ja useisiin suuntiin toimivan vuorovaikutuksen rakentaminen monenlaisten ihmisten, erilaisten organisaatiokulttuurien ja tieteenalojen traditioiden välillä ei ole aivan yksinkertaista ja se vie aikaa. Tarvitaan epäonnistumisen ja erilaisuuden sietokykyä, sillä ristiriitoja ja keskinäistä kilpailua syntyy. Ne pitäisi kyetä käsittelemään rakentavasti ja valjastaa erilaisuus vahvuudeksi. Tässä oleellisena tekijänä on luottamuksen rakentaminen ja yhteinen päämäärä. Oman kokemukseni mukaan tieteiden, julkisyhteisöjen ja yritysmaailman yhteistyöverkosto on kiehtova, huikeita mahdollisuuksia tarjoava tutkimus- ja kehityskenttä, joka tarjoaa hyötyjä koko arvoketjulle. Kirjoittaja on kliinisen hoitotieteen professori Turun yliopistossa Miten yliopiston sidosryhmät ovat vaikuttaneet työhösi/opiskeluusi? Teksti ja kuvat: Laura Myllymäki Markku Pikkarainen Juuri valmistunut KTM Päivi Pihlaja Erityispedagogiikan lehtori Jarno Salonen Teollisuusfysiikan laboratorion johtaja 6 Aurora - Mentorointiohjelma on ollut onnistunut kokemus ja antanut paljon eväitä työelämään ja työnhakuun. - Tutkimushteistyö Varsinais- Suomen kuntien kanssa on ollut erittäin antoisaa ja kokemukset myönteisiä. - Olemme kehittäneet lukioiden ja yliopiston välistä yhteistyötä ja laajennamme sitä myös opettajien täydennyskoulutukseen.

7 teksti: Jussi Matikainen kuva: Hanna Oksanen Kaakeliuuni oli kannanotto Katolisena aikana kaakeliuunit koristeltiin pyhimysten kuvilla. Ne toimivat kodin piirissä hartauden harjoituksen apuna. Samalla uunin omistaja viesti vierailleen omaa hurskauttaan, Kirsi Majantie sanoo. Kaakeliuunien varhaishistoriasta tiedetään yllättävän vähän. Kirjalliset lähteet vaikenevat kaakeliuuneista lähes tyystin, joten tieto on kaivettava kirjaimellisesti maan alta. Majantie otti tehtäväkseen selvittää, mitä arkeologisilta kaivauksilta löytyneet kaakeliuunien sirpaleet viestivät meille menneisyydestä. Työn tuloksena syntyi aikakaudelta peräisin olevat suomalaislöydöt kartoittava arkeologian väitöskirja. Suomessa ei ole säilynyt kokonaisia uuneja, mutta kaakeleiden palasia on löytynyt linnoista ja kartanoista. Turun seudulta löytöjä on tehty kaupunkialueelta, Turun linnasta ja Kuusiston linnanraunioilta. Vanhimmat löydöt on ajoitettu 1400-luvun alkuun. Tajusin pian, että tämä on paljon moniulotteisempi aihe kuin äkkiseltään kuulostaa. Kaakeliuunien varhaishistoria kertoo omaa kieltänsä yhteiskunnallisista muutoksista ja yläluokan elämästä. Varhaiset kaakeliuunit tuotiin Suomeen ulkomailta tai tekijä tuotettiin ulkoa. Keksintö levisi Suomeen saksalaisten hansakauppiaiden ja ylimystön ulkomaanmatkojen myötä. Kaakeliuuni oli mullistava lämmitysväline. Ensimmäistä kertaa savu johdettiin ulos rakennuksesta, mikä paransi huomattavasti viihtyvyyttä ja sisustusmahdollisuuksia. Mutta uuni oli muutakin. Siitä tuli uskonnollisten viestien välittäjä ja muoti-ilmiö. Uskonpuhdistuksen myötä kuva-aiheet vaihtuivat pyhimyksistä uuden uskon kannattajien muotokuviksi. Majantie on pohtinut, oliko ulottuvuus yhä pelkästään uskonnollinen vai tuliko ruhtinaskuvista vähitellen muoti-ilmiö. Kuvien muotiulottuvuuteen viittaisi se, että alkuperäisissä muoteissa oli protestanttisten ruhtinaskuvien lisäksi ruhtinaiden nimet. Turusta taas on löytynyt saksalaisista muoteista kopioituja kaakeleita, joissa tarkkaa on enää kuva, mutta teksti jää arvoitukseksi. Tutkittavaa riittäisi vielä, mutta juuri nyt arkeologille on vientiä muualla. Työskentelen Lontoossa, jossa analysoin kahden pankin yhdistymisprosessia. Brittiläisillä työnantajilla on ennakkoluuloton asenne, eikä humanistin palkkaaminen pankkiin ole siellä mitenkään tavatonta. Aurora 7

8 teema elinikäinen oppiminen teksti: Tuomas Koivula kuvitus: Maarit Kotiranta, Hanna Oksanen Työuria voidaan pidentää keskeltä Kouluttautumisella on mielenkiintoinen vaikutus: se saa ihmiset elämään terveenä pitempään. Opittuja asioita työssään hyödyntävä ihminen tekee myös pitkän työuran. Väestön korkea koulutus ja eliniän kestävä oppiminen mainitaan Suomen tulevaisuusstrategiassa tietoyhteiskunnan hyvinvoinnin kulmakivinä. Syyskuussa julkaistun OECD:n raportin mukaan Suomen korkeakoulutettava nuoriso näyttää sisäistäneen ajatuksen liiankin hyvin. Koulutuksessa viihdytään pitkään ja hartaasti. Vain noin puolet suomalaisista korkeakouluopiskelijoista valmistuu alle 27-vuotiaina, kun OECD-maissa valmistutaan keskimäärin 25-vuotiaina. Ajatus koulutuksen lisäämisestä ei tunnu juuri nyt vellovan työurien pidentämiskeskustelun valossa kovin muodikkaalta. Elinikäistä oppimista ei pitäisikään ajatella näin ahtaasti, pelkkänä formaalina koulutuksena, toteaa aikuiskoulutuksen johtamisessa ja luennoimisessa pitkään mukana ollut dosentti Pirjo Vuokko Turun kauppakorkeakoulusta. Oppiminen ei edellytä luokkahuoneita tai totuuksia esittävää opettajaa. Pitkää kurssia parempi vaihtoehto voi toisinaan olla antoisa keskustelu ryhmässä ja kahdestaan. Lähtökohta on, että ihmisellä on into oppia, peilata uusia asioita jo olemassa oleviin tietoihin ja taitoihin. Kehittämisen keinot tulee aina miettiä kohderyhmän ja tavoitteiden mukaan. Aihetta voidaan lähestyä myös terveyden näkökulmasta. Professori Jussi Vahtera on erikoistunut kansanterveyden pitkittäistutkimuksiin. Seurantatutkimuksissa näkyy selvänä koulutuksen ja oppimisen merkitys ihmisten terveydelle. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta aivan olennainen kysymys on, saako hän työssään kehittää tietojaan ja taitojaan sekä hyödyntää niitä. Jos näin ei ole, työ koetaan stressaavaksi. Työpe- 8 Aurora

9 Aurora 9

10 Työympäristöt ja työtavat muuttuvat työkykyisten elinvuosien aikana niin paljon, että uuden opettelu on jo tämänkin vuoksi välttämätöntä. räinen stressi taas näkyy tutkimuksissa työstäpoissaoloina jopa ennenaikaisina kuolemina, Vahtera sanoo. Eläkeiän nostaminen vaatisi työkulttuurin muutosta Vuokko ja Vahtera ovat samaa mieltä siitä, että työurien ääripäihin keskittyvät muutokset eivät ole ainoita lähestymistapoja työikäisen väestön määrän turvaamiseen tulevaisuudessa. Ensin pitää turvata työikäisten ihmisten hyvinvointi niin, että ihmiset ylipäätään jaksavat olla töissä. Tähän löytyy avaimia paitsi yhteiskuntaa ohjaavista päätöksistä myös organisaatioiden sisältä, Vuokko sanoo. Ihmiset elävät pitempään ja terveempinä kuin ennen. Tämän päivän 70-vuotias on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin 65-vuotias 1960-luvulla. Tuolloin miesten odotettu elinikä oli keskimäärin kuusi kuukautta eläkkeelle jäämisen jälkeen. Tämä tosiasia näyttäisi puoltavan eläkeiän nostoa mutta jos eläkeiän nostamisen yhteydessä ei tarkastella vallitsevaa työkulttuuria, odotettavissa on huimia nousuja iäkkäiden työikäisten työkyvyttömien määrässä, Vahtera painottaa. Vuosikymmenen puolivälissä tehdyn työministeriön selvityksen mukaan eläkkeelle jäävien keski-ikä oli noin 59 vuotta. Joka kolmannen eläkkeen syynä oli työkyvyttömyys. Suomalaisen työuran loppupäätä leimaa myös pitkäaikaistyöttömyys. Työelämän paineesta kertoo myös Vahteran laajaan kansainväliseen aineistoon perustuva tutkimus, jota uutisoitiin viime vuonna ympäri maailmaa otsikolla Eläkeläinen nukkuu paremmin ihmisen aineistosta selvisi, että koetulla terveydellä mitattuna ihminen näyttää eläkkeelle jäädessään nuortuvan kym- 10 Aurora Dosentti Pirjo Vuokko ja professori Jussi Vahtera pohtivat, miksi yliopiston käyneitä kutsutaan valmistuneiksi. Ikään kuin ihminen olisi tutkinnon suoritettuaan valmis. Pikemminkin pitäisi ajatella, että hän on valmis oppimaan lisää.

11 menen vuotta. Ja kyllä, hän myös nukkuu paremmin kuin milloinkaan työelämän aikana. Niin, valitettavan usein törmää työyhteisöihin, joissa henkilöstön kehittäminen muistuttaa kaskiviljelyä. Fokus on korkeintaan parin vuoden päässä, ja tarkoituksena on tänä aikana saada mahdollisimman hyvä työpanos. Henkilöstön osaamisen ja tätä kautta koko organisaation pitkäjänteiseen kehittämiseen jää vähän, jos ollenkaan, aikaa, Vuokko sanoo ja jatkaa: Työympäristöt ja työtavat muuttuvat työkykyisten elinvuosien aikana niin paljon, että uuden opettelu on jo tämänkin vuoksi välttämätöntä. Osaamisen jakaminen kehittää koko yhteisöä Millaisia sitten voisivat olla koulutuksen muodot, joilla työhyvinvointia saataisiin kasvatettua? Pirjo Vuokon mukaan vastausta voitaisiin lähteä etsimään ensimmäiseksi johtamiskoulutuksesta. Keskeistä on työpaikan osaamisen tunnistaminen ja hankitun koulutuksen jakaminen yhteisössä. Nämä ovat opittavia ja laajasti työyhteisöä hyödyttäviä taitoja, joita tarjotaan erilaisissa esimiesvalmennuksissa. Hyviä käytäntöjä voidaan jakaa esimerkiksi työyhteisön sisäisissä seminaareissa. Mentorointikeskustelut ovat myös tehokas tapa saada uusia ideoita. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun emba-johtamiskoulutukseeen osallistuu myös eläkkeelle jääneitä yritysjohtajia, jotka jakavat kokemuksiaan nuoremmille. Keskustelu on vastavuoroista, samalla mentoritkin saavat kuulla työelämän ja tutkimuksen uusista tuulista. Myös työtehtävien kierto on hyvä tapa levittää osaamista ja hahmottaa yksilöiden osaamista. Jotta työ koetaan mielekkääksi pitää siinä olla liikkumavaraa ja vaihtelua. Fordistis-tayloristinen työsuunnittelu edusti täsmälleen päinvastaista ajattelua: monotoninen toisto takasi mahdollisimman standardisoidun lopputuloksen. Tämä logiikka näyttää edelleen sitkeästi leimaavan työkulttuuriamme. Jotkut väittävät, että erikoissairaanhoito on malliesimerkki ositetusta työkulttuurista, Vahtera hymyilee. Yliopistoista oppimisen osaamista Turun yliopistossa elinikäisen oppimisen asiantuntemusta on runsaasti yliopiston seitsemässä tiedekunnassa ja yhdessätoista erillisessä laitoksessa. Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea tarjoaa monipuolisia koulutus- ja kehittämispalveluja työyhteisöille ja eri ikäisille yksilöille. Yliopiston elinikäisen oppimisen palvelujen kysyntä tulee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa. Laajan ja tieteidenvälisen tutkimuksen entistä tarkempi, asiakaslähtöinen paketointi elinikäisen oppimisen palveluiksi on tärkeää, Vuokko sanoo. Vahtera mainitsee esimerkkinä monitieteisestä koulutuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehille tarjottavan, lääketieteellisen tiedekunnan ja Turun kauppakorkeakoulun yhteisen MediMerc-koulutuksen. Turun yliopisto teki ensimmäisenä Suomessa hienon uuden aluevaltauksen, Lasten yliopiston, jonka luennoilla ja leireillä koululaisiin selvästi näyttää tarttuvan oppimisen into. Voitaisiinko samanlaista innovaatiota, akateemista tutkimustietoa välittäviä tilaisuuksia rakentaa esimerkiksi eläkeläisväestölle, Vuokko pohtii. Samalla yliopisto voisi toimia eläkeläisten hiljaisen tiedon siirtäjänä nuoremmille sukupolville. Mielestäni yliopiston on jatkossakin panostettava eniten nuorten tutkintokoulutukseen. Ei ole kenenkään etu, että eläkeläiset täyttäisivät opiskelupaikkoja tai tekisivät väitöskirjoja. Näkisin tutkimukseen perustuvan uuden tiedon tuottamisen yliopistojen vahvuutena myös elinikäisen oppimisen palveluissa, Vahtera painottaa. Keskustelijat toteavat yhteen ääneen, että palveluja suunnitellessa yliopisto ei saa olla irrallaan yhteiskunnasta: Alumnien ja muiden sidosryhmien toiveita tulee kuunnella tarkasti. Tulevaisuudessa tehdään yhä enemmän joko omasta tahdosta tai ympäristön paineesta valintoja, jotka saavat työuran näyttämään putken sijasta haarautuvina väylinä, välillä jopa u-käännöksinä. Yliopisto haluaa olla näissä valinnoissa tukemassa kasvattejaan, Vuokko sanoo. Kulttuuritietoisuutta maahanmuuttajatyöhön Lisätietoja Brahean laajasta koulutustarjonnasta saa osoitteesta brahea.utu.fi Maahanmuuttajatyön kulttuuritietoinen osaaminen on uusi, laajeneva osaamisalue eri ammattiryhmien keskuudessa. Turun yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Brahean koordinoima täydennyskoulutus ohjaa terveydenhuollon, sosiaalialan, koulun, varhaiskasvatuksen ja poliisin ammattilaisia parempaan vuoropuheluun maahanmuuttajayhteisöjen kanssa. Suomalaiset hyvinvointipalvelut on aikoinaan rakennettu yhtenäiskulttuurin tarpeisiin. Koulutus tarjoaa uusia näkökulmia ja välineitä maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaamiseen ja palveluiden kehittämiseen, suunnittelija Kia Lundgvist sanoo. Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä -koulutus alkaa marraskuussa Kyseessä on uusi oppisopimustyyppinen koulutusmuoto, jossa oppiminen sidotaan kiinteästi työn arkeen. Työpaikka osallistuu aktiivisesti täydennyskoulutuksen järjestämiseen. Opetusministeriö rahoittaa koulutuksen, joten osallistuminen on maksutonta, Lundqvist kertoo. Koulutusta järjestetään Turussa, Helsingissä, Rovaniemellä ja Joensuussa. Aloituspaikkoja on yhteensä 70. Hakuaika on käynnissä saakka, ja opiskelijat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Koulutukselle on selvästi tilausta tiedusteluja ja ilmoittautumisia on tullut runsaasti. Ilmoittautuneiden ammattinimikkeiden kirjo on laaja: sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja, lehtori, ohjaava opettaja sekä erilaisten hankkeiden henkilöstöä. Ilahduttavaa on myös se, että maahanmuuttajataustaisia ihmisiä on lähdössä mukaan koulutukseen. Aurora 11

12 teema elinikäinen oppiminen lisäkoulutusta komisariolle Kaarinalainen Jarkko Hynninen, 47, työskentelee liikkuvan poliisin turvallisuusyksikössä komisariona. Hänen tehtävänään on huolehtia tasavallan presidentin henkilökohtaisesta turvallisuudesta luvulla poliisiammattikorkeakoulusta valmistuttuaan Hynninen haki opiskelemaan Turun yliopistoon oikeussosiologian ja kriminologian maisteriohjelmaan. Hänestä tuli valtiotieteiden maisteri. Hynninen halusi päivittää osaamistaan kiinnostavassa ja haasteellisissa maisteriohjelmassa. Aikuisopiskelijana pystyin sovittamaan opiskelun ja työt hyvin yhteen. Tiedekunta jousti paljon. Hän katsoo, että opiskelu on syventänyt hänen ammatillista osaamistaan. Tein graduni Suomen valtionjohtoon kohdistuneista uhkauksista. Tutkimustyö oli innostavaa ja vei mukanaan. Gradun tekeminen auttoi komisariota ymmärtämään myös oman työn kokonaiskuvaa. Suomalainen uhkaus on usein kohtuullisen impulsiivinen teko. Se sisältää paljon vihaa ja aggressiota. Uhkausten arvioinnin kehittäminen oli komisariolle yksi keskeisimmistä tavoitteista, kun hän päätti lähteä opiskelemaan Turun yliopiston tarjoamaan maisteriohjelmaan. Yhteiskunta muuttuu ja poliisi sen mukana. Jos haluaa pysyä ajan hermolla, on syytä päivittää osaamistaan. tuhti paketti liiketoimintaosaamista Opiskellessani elintarvikekemiaa Turun yliopistossa suunnittelin kurssien ottamista myös kauppakorkeakoulun puolelta. Tämä kuitenkin jäi, kun valmistuin ja työllistyin, Ruusa Hietanen kertoo. Hietanen huomasi pian, että liiketoimintaosaamiselle olisi käyttöä nykypäivän työelämässä. Viime syksynä hän hakeutuikin liiketoiminta-akatemiaan, joka on 20 opintopisteen laajuinen Turun kauppakorkeakoulun järjestämä koulutusohjelma. Hietasen kanssa ohjelman suoritti parikymmentä muuta akateemisesti koulutettua. Osallistujien taustat olivat hyvin erilaisia, mikä oli positiivista. Ohjelmaan kuului luentoja, mutta pääpaino oli pienryhmätyöskentelyssä. Osana opintoja Hietanen työskenteli kaksi kuukautta lääketieteellisiä tutkimuslaitteita valmistavassa yrityksessä, jonne hän teki projektityön laadunhallinnasta. Hietasen mukaan kauppatieteelliset opinnot olivat mielekkäitä nyt, kun työelämä oli jo tullut tutuksi. Oppi ei jäänyt teoriatasolle, vaan työelämästä saadun kokemuksen kautta se oli helppo soveltaa käytäntöön. Ryhmissä saimme aikaan todella antoisia keskusteluja, ja pidämme yhä säännöllisesti yhteyttä. 12 Aurora

13 teksti: Laura Myllymäki, Tuomas Koivula, Jussi Matikainen kuvat: Hanna Oksanen Oppiminen jatkuu valmistumisen jälkeenkin muuntautumiskykyä terveydenhuoltoon Projektijohtaja Anna-Liisa Koivisto on työskennellyt niin lääkintävoimistelijana, terveyskeskuslääkärinä kuin yleislääketieteen opettajana. Lääketieteen koulutuksen kehittämisestä kiinnostunut Koivisto ehti toimia yleislääketieteen opettajana Turun yliopistossa vain puoli vuotta, kun sairaanhoitajien muuntokoulutuksen vetovastuu alkoi kiinnostaa. Hänet valittiin pestiin. Ohjelma toi tiedekuntaan opiskelijoita, jotka jo tunsivat lääkärin työnkuvan. He ovat kasvaneet heti lääkärin ammattiin. Työn hedelminä muuntokoulutusopiskelijat hyötyivät aiemmista opinnoistaan ja saivat hyväksiluettua suorituksiaan yliopistotutkintoihinsa. Koivisto toteaakin, että terveydenhuoltoalalla kukaan ei voi jäädä seisomaan paikoilleen. Osa kouluttautuu sisäisesti työyksikössään, osa hakee täydennyskoulutusta omasta yliopistosta ja osa kouluttautuu uuteen ammattiin. Turun yliopiston lääketieteen opetusta päivitetään vuosittain työelämän tarpeita silmällä pitäen. Opiskelijat pääsevät enenevissä määrin oppimaan terveydenhuollon organisaatiosta tutustumalla perusterveydenhuoltoon erikoissairaanhoidon lisäksi. Tällä hetkellä Koivisto päivittää osaamistaan terveydenhuollon hallinnan erikoislääkärin koulutusohjelmassa ja käy samalla lääketieteen pedagogista koulutusta sekä Turun kauppakorkeakoulun ja lääketieteellisen tiedekunnan yhteistä MediMerc-johtamiskoulutusta. Hän ei murehdi juurikaan muusta kuin tenteistä. Täytyy tehdä todella paljon töitä, Koivisto nauraa. koulussa uusi tieto jalostuu jakamalla Espoon Karamzinin alakoulun rehtori Jouni Hörkkö suhtautuu koulukiusaamiseen vakavasti. Vaikka kiusaamista esiintyy koulussamme hyvin harvoin, yhtään tapausta ei pidä suvaita. Koulu on osallistunut Turun yliopiston kehittämään KiVa Koulu -ohjelmaan. Ohjelma on yksi innostavimmista täydennyskoulutuksista. Mittausten mukaan se on myös onnistunut tavoitteessaan, kiusaamistapausten määrän romahduttamisessa, Hörkkö sanoo. Rehtori ja neljä opettajaa osallistuivat myös elokuussa ensimmäistä kertaa järjestetyille KiVapäiville Turussa. Koostimme päivien sisällöstä jälkeenpäin esityksen, josta keskusteltiin kaikkien opettajien kesken. Vasta uusien ideoiden jakaminen antaa mahdollisuuden muuttaa ne käytännöiksi. Oppinsa Hörkkö on saanut aikoinaan Rauman opettajankoulutuslaitokselta. Myöhemmin hän täydennyskouluttautui rehtoriksi. Tietojen ja taitojen ohella koulutus antoi oppimisen halun. Karamzinissa panostetaan työssä oppimiseen. Uusille opettajille nimetään opettajatutor ja virtuaalista perehdyttämistä kehitetään. Opettajia kannustetaan säännölliseen täydennyskoulutukseen. Alalta tuotetaan jatkuvasti uutta tietoa, josta on hyvä olla perillä. On myös asioita, joita oppii vain tekemällä, esimerkiksi luokkadynamiikka on tällainen. Usein annan uusille opettajille ohjeeksi: Hyppää rohkeasti liikkuvaan junaan ja yritä pysyä vauhdissa mukana, Hörkkö hymyilee. Aurora 13

14 teema elinikäinen oppiminen Akateeminen oppisopimuskoulutus antaa työvälineitä aloille, joita ei voi opiskella kirjoista. Huhtamäki on osallistunut joulukuusta 2009 asti Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen järjestämään, vuoden mittaiseen akateemiseen oppisopimuskoulutukseen. Osallistujille maksuttomaan koulutukseen kuuluu lähiopetuspäiviä ja omalle yritykselle tehtävä projektityö. Koulutus on ollut hyvin käytännönläheistä ja kiinnostavaa. Lähipäivinä meille ovat luennoineet alan huippuammattilaiset: koulutus- ja tutkimuskeskuksen asiantuntijat, satamajohtateksti: Tuomas Koivula Kuva: Hanna Oksanen aantalin satama näyttää tuulisena syyspäivänä laivoineen, kasoineen ja kontteineen no satamalta tuulisena syyspäivänä. Stevena Oy:n Satamaoperaattori Maija Huhtamäki esittelee tottuneesti toimintoja: tuolla lastataan nosturilla, tuolla puretaan irtotavaraa putkilinjaa pitkin, tuossa karavaanarit odottavat laivaan pääsyä, redillä ro-ro-alus tekee lähtöä. Maisemaan tulee järjestystä ja toiminnot alkavat vaikuttaa loogisilta. Vielä pari vuotta sitten Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneelle, logistiikkaa pääaineenaan opiskelleelle kauppatieteiden maisterille satama näytti vieraalta. 14 Aurora Koulutuksesta sain laajan näkemyksen logistiikka-alaan, mutta satama on monien muiden työympäristöjen tapaan luonteeltaan sellainen, että oppiminen tapahtuu vasta töitä tekemällä, Huhtamäki sanoo. Satamassa operaattorin työ ei liity puhelunvälitykseen. Tai toisinaan siihenkin, mutta päätoimenani on varastoinnin ja kuljetusten koordinointi, tilausten käsittely ja kirjanpito. Langoista on pidettävä tiukasti kiinni, sillä toimimme Suomessa seitsemässä satamassa. Satamassa on oma slangi ja työkulttuuri. Koska varsinaista koulutusta satamatöihin ei ole, miehisellä alalla työskentelee ihmisiä papista autonasentajaan. Monen ahtaajan isä on ollut samassa ammatissa. Huhtamäen työpaikalla, Stevenan hallinnossa, yhdeksästä henkilöstä neljällä on akateeminen tutkinto. Maksuton koulutus kehittää koko yritystä

15 Satamamaisteri jia, kauppatieteilijöitä sekä henkilöstöä tullista ja poliisista. Olen saanut työhöni laajempaa perspektiiviä luennoilta ja keskusteluista muiden kurssilaisten kanssa. Työaikana tapahtuvaan kouluttautumiseen on työyhteisössä suhtauduttu hienosti. Itse asiassa idea tuli toimitusjohtajalta, joka myös toimii koulutuksen aikana mentorinani. Monissa firmoissa työntekijän osallistumiskynnystä varmasti madaltaa projektityö, joka ainakin minun tapauksessani liittyy suoraan yrityksen toimintojen kehittämiseen, kustannuslaskentaan. Huhtamäki aikoo jatkaa kouluttautumista työn ohella myös jatkossa. Akateeminen jatkotutkinto ei välttämättä kiinnosta, mutta ammatin kannalta esimerkiksi venäjän ja saksan opinnoista olisi varmasti paljon hyötyä. Lisätietoa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen täydennyskoulutuksista osoitteesta mkk.utu.fi Akateeminen oppisopimuskoulutus nousussa Satama-alan täydennyskoulutusohjelma on yksi yhdeksästä vuonna 2009 alkaneesta oppisopimusmuotoisesta koulutuksesta Suomessa. Opetusministeriön rahoittamat koulutukset toimivat pilotteina uudentyyppiselle koulutusmuodolle. Pilotit eivät johda muodolliseen pätevyyteen, vaan toimivat valmentavana koulutuksena myöhemmin myönnettäville erityispätevyyksille. Erityispätevyyksiä määritellään parhaillaan teknisellä ja yhteiskuntatieteellisellä aloilla sekä ympäristö- ja taidealoilla. Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean koordinoima FUTUREX-hanke tarkastelee koulutusmallien toimivuutta yhdessä lukuisten suomalaisten yliopistojen ja koulutustahojen kanssa. Talouden suhdanneheittelyt, työttömyyden kasvu, osaavan työvoiman siirtyminen eläkkeelle ja työnteon uudistukset asettavat muutospaineita organisaatioille. Akateeminen oppisopimuskoulutus on kehitetty vastaamaan näihin muutoksiin. Tutkimme kilpailukykyä ja hyvinvointia kehittävää uutta koulutusmuotoa monitieteisestä näkökulmasta, suunnittelija Heli Trapp kertoo. Hankkeessa tutkitaan koulutusten menestystekijöitä ja etsitään toimivia käytäntöjä työelämässä tapahtuvan koulutuksen toteuttamiseen. Projektissa tuotetaan muun muassa materiaaleja, koulutusta, seminaareja ja malleja työpaikoilla tapahtuvaan ohjaukseen. Seuraava hankkeen järjestämä avoin ja maksuton seminaari pidetään Helsingissä Sen tavoitteena on saada tuoreita näkökulmia asiantuntijuuden kehittymiseen uusimman tutkimuksen ja työelämän näkökulmista. Lisätietoa seminaarista ja FUTUREXhankkeesta osoitteesta: Aurora 15

16 Pikaruoka on myrkkyä luolamiehen geeneille Ihmisen geeniperimä ja aineenvaihdunta eivät ole sopeutuneet pitsa-, kokis- ja perunalastudieettiin. Mutta myös kansanterveydelliset ruokavaliosuositukset pitäisi miettiä uusiksi ihmisen evoluutiohistorian ja uusimman molekyylibiologisen tiedon valossa. 16 Aurora Liedon muinaisen linnavuoren lähiympäristöstä on löydetty Suomen vanhimmat merkit ohran viljelystä jo neljän vuosituhannen takaa. Tutkijat pellossa Timo Vuorisalo (vas.) ja Olli Arjamaa.

17 teksti: Timo Niitemaa kuva: Hanna Oksanen Suomalaiset lihovat, sydän- ja verisuonitaudit sekä aikuisiän diabetes lisääntyvät ja puhkeavat yhä nuoremmilla. Tärkeäksi syyksi ilmiöön on havaittu erityisesti nuorison suosima rasvainen ja runsaasti sokeria ja muita hiilihydraatteja sisältävä pikaruoka. Ajatus ihmisen geeniperimän sopeutumattomuudesta pikaruokavalioon ei ole sinänsä uusi. Uutta on se, että Turun yliopiston dosentit Timo Vuorisalo ja Olli Arjamaa ovat kytkeneet ruokavalion kehityksen ihmisen koko vuosimiljoonaiseen evoluutiohistoriaan ja yhdistäneet tutkimukseensa uusimman molekyylibiologisen ja geenitutkimustiedon. Heidän tutkimusartikkelinsa ilmestyi keväällä kansainvälisessä American Scientist -tiedelehdessä. Biologia ja kulttuuri vuorovaikutuksessa Tutkijoiden pääteesi on, että ihmisen kehitykseen vaikuttavat kulttuurievoluutio ja luonnonvalinta ovat oletettua paljon kiinteämmässä vuorovaikutuksessa keskenään. Esimerkiksi tulen hallittu käyttöönotto noin vuotta sitten vaikutti suoraan ruokavalioon ja sitä kautta ihmisen fysiologiaan. Tehokkaampi ravinnonkäyttö kasvatti ihmisen kokoa ja teki ihmislajista entistä elinkelpoisemman. Ihmisen kehityshistoria alkoi lähes kymmenen miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäinen tärkeä virstanpylväs oli esi-isän nouseminen kahdelle jalalle ehkä noin viisi vuosimiljoonaa sitten. Pystykäynnin muiden hyötyjen lisäksi eturaajat vapautuivat entistä tehokkaampaan työkalujen käyttöön ja ravinnon hankintaan niin keräilyn kuin metsästyksenkin avulla. Lihan osuus ruokavaliossa kasvoi tässä vaiheessa merkittävästi. Tutkijat ovat laajasti yhtä mieltä siitä, että juuri lihasta saatava proteiini mahdollisti aivojen suhteellisen koon merkittävän kasvun noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten, mikä antoi ihmissuvulle huomattavan evoluutioedun. Tämä voi olla kasvissyöjille vähän herkkä aihe, mutta näyttää siltä, että juuri lihansyönti on tehnyt meistä tällaisia kulttuurintekijöitä, Timo Vuorisalo myhäilee. Fossiilit kertovat muinaisesta ruokavaliosta Näihin aikoihin ilmasto Afrikassa tuli kuivemmaksi ja esi-isät muuttivat sademetsistä savanneille. Tämä heijastui myös ruokavalioon, mikä on saatu selville löydettyjä luufossiileja tutkimalla. Syöty ravinto nimittäin jättää hiilijälkensä luuhun ja jälki säilyy fossiileissakin. Sademetsäkasvien isotooppi C3 väistyy fossiililöydöissä savannikasvien sisältämän C4:n tieltä, Vuorisalo kuvaa. Varsin kauas menneisyyteen päästään myös geenitutkimuksella, sillä kunnollisia DNAnäytteitä voidaan saada jopa puoli miljoonaa vuotta vanhoista fossiileista. Tämä kattaa jo sekä oman Homo sapiensimme, että sukupuuttoon kuolleen rinnakkaislajin neandertalinihmisen kehityshistorian. Näiltä osin geenitutkimus on vasta alussa. Jokainen löydetty fossiili paljastaa uusia asioita ihmisen kehitysvaiheista. Hiilihydraattien vallankumous Suuri muutos niin ihmisen kulttuurissa kuin ruokavaliossakin tapahtui noin vuotta sitten, kun kivikauden metsästäjä-keräilijä vakiintui paikalleen ja alkoi viljellä ja hoitaa karjaa. Ihmisen aineenvaihdunta ja fysiologia eivät vieläkään ole täysin sopeutuneet tuohon dieetinmuutokseen. Puhumattakaan, että ne olisivat sopeutuneet nuorison pikaruokadieettiin, sanoo Olli Arjamaa. Muinaisten metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliosta saadaan tietoa nykyisten vastaavissa oloissa elävien alkuperäiskansojen avulla. Heidän dieetissään on 30 prosenttia proteiineja, 35 prosenttia hiilihydraatteja ja 35 prosenttia rasvaa. Vastaavat osuudet suomalaisten nuorten aikuisten ruokavaliossa ovat: 17 prosenttia proteiinia, 49 prosenttia hiilihydraatteja ja 32 prosenttia rasvaa. Loput kaksi prosenttia ovat alkoholia! Hiilihydraattien osuus on siis dramaattisesti kasvanut. Arjamaa muistuttaa lisäksi, että Nuorten suomalaisten aikuisten energiansaannista on peräti 10 prosenttia puhdasta sokeria. Ei ihme, että lihavuus, verisuonitaudit ja diabetes lisääntyvät. kolesterolin tavoin on hiilihydraateissakin sekä hyviä, että pahoja eli sekä hitaita että nopeita. Hyviä eli hitaita hiilihydraatteja on esimerkiksi ruisleivässä ja juureksissa, nopeita ovat nimenomaan sokeri, kolajuomat ja perunalastut. Nuorten suomalaisten aikuisten energiansaannista on peräti 10 prosenttia puhdasta sokeria. Ei ihme, että lihavuus, verisuonitaudit ja diabetes lisääntyvät. On näet lisäksi muistettava, että hiilihydraatti- ja erityisesti sokeriaineenvaihdunta sotkee myös rasva-aineenvaihduntaa, Arjamaa sanoo. Laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus vaan ominaisuus Vaikka vuoden takainen kulttuurin muutos tuntuu kaukaiselta, on se evoluution näkökulmasta varsin tuore tapahtuma. Tämä näkyy tutkijoiden mukaan mielenkiintoisella tavalla myös maitosokerin sietämiskyvyn eli laktoositoleranssin maantieteellisenä vaihteluna. Kulttuureissa, joissa on käytetty iät ja ajat tuoretta maitoa, ihmisille on kehittynyt osin luonnonvalinnan, osin siedätyshoidon avulla kyky maitosokerin pilkkomiseen, Arjamaa sanoo. Arjamaa painottaa, ettei laktoosi-intoleranssissa suinkaan ole kysymys sairaudesta, vaan ihmisen ominaisuudesta, samanlaisesta kuin esimerkiksi vaalea- tai tummahiuksisuus. Aurora 17

18 2 miljoonaa vuotta sitten esi-isä nousee kahdelle jalalle ja muuttaa sademetsästä savannille vuotta sitten ihminen oppii hallitsemaan tulen vuotta sitten ihminen aloittaa maanviljelyn ja karjanhoidon 75 vuotta sitten ihminen keksii hampurilaisen Ihmisen pitkä tie savannilta hampurilaiselle Käsite kansanterveys tulee ongelmalliseksi, kun ei ole mitään kansaa, on vain geneettiseltä taustaltaan erilaisia ihmisiä. Meidän kulttuurissamme siedetään maitoa, mutta se on poikkeus. Yli 60 prosenttia nykyään elävistä maailman ihmisistä on laktoosiintolerantteja. Jännittävää on, että maidonsietokyky voi vaihdella juuri kulttuurieroista johtuen aivan naapurimaakunnittain vaikkapa Intian maaseudulla. Ja esimerkiksi Arabian niemimaan beduiinit sietävät hyvin kamelinmaitoa, kun heidän maataviljelevät naapurinsa ovat aivan intolerantteja, Arjamaa kuvaa. Vuorisalo ja Arjamaa ovat parhaillaan valmistelemassa tutkimusartikkelia laktoosi-intoleranssin suhteesta geneettiseen ja kulttuurievoluutioon. Kansanterveystiede siirtyy kehitysmaihin Ravitsemustutkijat puhuvat nykyisin terveellisestä dieetistä ruokaympyröineen. Olisiko evoluutiohistorian ja uusimman geenitiedon valossa mahdollista antaa nykyihmisille päteviä ruokavaliosuosituksia? Ei. Suositus on oikeastaan se, että enää ei voi antaa laajoja kansanterveydellisiä suosituksia. Koko käsite kansanterveys tulee ongelmalliseksi, kun ei ole mitään kansaa, vaan on geneettiseltä taustaltaan erilaisia ihmisiä, Vuorisalo sanoo. On jopa olemassa ihmisiä, jotka geneettisen taustansa vuoksi voivat syödä voita kuinka paljon hyvänsä. Tuntuisi älyttömältä pakottaa sellaiset ihmiset johonkin ravintoympyrämuottiin, Vuorisalo tokaisee. Arjamaan mielestä nykyisin puhutaan liikaa rasvasta ja rasva-aineenvaihdunnasta. Huomio tulisi kiinnittää kokonaisravintoon. Hiilihydraatit ja proteiinit vaikuttavat myös rasvojen aineenvaihduntaan. Eri ihmisten aineenvaihdunta toimii geeniperäisesti eri tavoin, Arjamaa korostaa. Jo Suomessa on todettu itä- ja länsisuomalaisten geeniperimä erilaiseksi. Tulevaisuudessa tullaan länsimaissa menemään yhä enemmän yksilöllisen geenitiedon pohjalta henkilökohtaisiin ravintosuosituksiin. Tutkijakaksikon hieman kärjistetty johtopäätös on, että miljoonien ihmisten massoja käsittelevä perinteinen kansanterveystiede siirtyy kehitysmaihin, koska siellä ei ole varaa geenitesteihin. Dosentti Timo Vuorisalo toimii ympäristötieteen yliopistonlehtorina Turun yliopiston biologian laitoksella. Hänen tutkimusalojaan ovat evoluutioekologia, ympäristöhistoria ja kaupunkiekologia. Olli Arjamaa toimii eläinfysiologian dosenttina evoluutiogenetiikan ja fysiologian huippuyksikössä Turun yliopistossa. 18 Aurora

19 Herran lahja, sanoisi äitini. Siikaisten Saarikosken viiden savun kylästä johti Turun kauppakorkeakouluun vielä vuonna 1977 aika kapea tie, mutta niin vain kloppi lähti oppia ahnehtimaan, kauppatieteen maisteri Reijo Mäki muistelee. Pikkupoikana vannottu vala ryhtyä kirjailijaksi ja pyrkimykseen liittyneet sinikantiset, täyteen kirjoitetut vihot jäivät toviksi vinttikamariin. Vastavalmistunut markkinointireiska sai ensimmäisen työpaikkansa pankista. Oli tammiviilukirjoituspöytä ja polyesterikravatti. Ylpeän ja onnellisen äidin mielestä pojasta oli tullut kerralla herra. Harva tiesi, että samainen maisterismies pusersi iltapuhteilla ensimmäistä romaaniaan. Vares alkoi kuoriutua Etsivä Vareksen munimasta tuotosta Reijo Mäki on lahjoittanut osan Turun yliopiston varainkeräykseen. Joo, se oli nyt herran lahja, Reijo hymyilee vinosti ja haastaa kaikki kauppiksesta valmistuneet mukaan keräykseen edes Montun munkkikahvien hinnalla. Osallistumisaikaa on enää alle 100 päivää. Saimme aikanaan erittäin hyvää opetusta, jolla on päästy ylen isoillekin palleille. Pidetään sitä vaikka opintovelan takaisinmaksuna. Turussa toimi vuosina maamme ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia. Suuren palon jälkeen 1827 Turun yliopiston toiminta siirrettiin Helsinkiin, ja korkeakouluopetus maakunnassamme oli keskeytyksissä. Turun Suomalainen Yliopisto perustettiin Kalevalanpäivänä Perustamisen mahdollisti laaja varainkeräys, johon osallistui kaikkiaan kansalaista maan kaikilta kolkilta. Tämän päivän Turun yliopistossa on 7 tiedekuntaa, 11 erillistä laitosta ja noin opiskelijaa. Yliopisto on myös maakunnan suurimpia työllistäjiä. Enää alle 100 päivää jäljellä. Toimi heti. Voit tehdä lahjoituksen netissä tai suoraan oheisille lahjoitustileille. Turun seudun Osuuspankki Liedon Säästöpankki Nordea Sampo Pankki Saaja: Turun yliopisto Varainhankintaa voidaan tehdä erikoisehdoin asti: valtio rahoittaa yliopistoja kertomalla kerättyjen lahjoitusten summan 2,5:llä. Näin esim. 10 euron lahjoitus tarkoittaakin siis 35 euroa yliopiston hyväksi. Aurora 19

20 teksti: Tuomas Koivula kuvat: Hanna Oksanen, Taru Suhonen ja Jussi Matikainen Varainhankinnan v Avajaispäivänä lahjoituksia yliopistolle Turun yliopiston lukuvuoden avajaispäivänä 2.9. yliopiston varainhankintaan osallistuivat OP-Keskus eurolla, V-S Lähivakuutus eurolla ja Aktia eurolla. Kiinteistösäätiö osallistui varainhankintaan kahta päivää aiemmin eurolla. Avajaispäivänä julkistettiin Yliopistonmäen nimikkosalit Antti Aarnio- Wihurille, Liedon Säästöpankille ja TS-Yhtymälle. Kauppakorkeakoulun 60-vuotisjuhlien yhteydessä lahjoituksia varainhankinnalle Kauppakorkeakoulun 60-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä otettiin vastaan Turun yliopiston varainhankintakampanjan toistaiseksi suurin yksittäinen lahjoitus, kun Liikesivistysrahasto lahjoitti 2 miljoonaa euroa. Suomen Ekonomiliitto SEFE luovutti juhlassa lahjoituskirjan, jolla se pääomittaa Turun yliopistoa eurolla. Näiden suurlahjoitusten lisäksi 60-vuotiasta Turun kauppakorkeakoulua muistettiin yhteensä yli euron yksityisten henkilöiden sekä yritysten tekemillä lahjoituksilla varainhankintakampanjaan, mikä tarkoittaa valtion 2,5-kertaisen kertoimen kanssa yli euroa yliopiston pääomaan. Liikesivistysrahaston toimitusjohtaja Kari Asp ojensi kahden miljoonan euron arvoisen lahjakirjan johtaja Satu Lähteenmäelle Turun kauppakorkeakoulun 60-vuotisjuhlassa perjantaina 3.9. Juhlassa julkistettiin myös kauppakorkeakoulun nimikkotilat Raisio-konsernille, OP-Pohjolalle ja Turun kauppakamarille. Syntymäpäiväkeräyksiä varainhankinnan hyväksi Kuluneen syksyn aikana useat tasavuosia täyttävät syntymäpäiväsankarit ovat halunneet ohjata merkkipäivämuistamiset yliopiston varainhankinnan hyväksi. Yksi heistä on informaatioteknologian laitoksen johtaja, professori Tapio Salakoski, joka vietti 50-vuotissyntymäpäiviään elokuussa. -Näen varainhankinnan positiivisena mahdollisuutena profiloitumiseen ja uudelleensuuntautumiseen. Uskon varainkeräyksen myös kannustavan yliopistoja jatkuvaan aktiiviseen vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa, jotta niiden toiminta olisi mahdollisimman näkyvää myös potentiaalisille lahjoittajille. Yliopisto voisi hyödyttää yhteiskuntaa nykyistä paremminkin, mutta toisaalta sen pitää olla myös aktiivinen toimija, eikä vain alistua markkinavoimien välikappaleeksi, toteaa Salakoski. Lääkiksen konsertti toi varainhankinnalle lähes euroa Lääketieteellinen tiedekunta järjesti Klassista ja kevyempääkin -konsertin yliopiston varainhankintakampanjan hyväksi Akatemiatalolla. Tilaisuudessa esiintyi lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoihin, henkilökuntaan ja alumneihin kuuluvia musiikin harrastajia. Sain idean varainhankintakonserttiin omasta musiikkiharrastuksestani ja siitä, että tiesin tiedekunnassa työskentelevän taitavia muusikkoja. Suostutella ei tarvinnut, vaan kaikki esiintyjät lupasivat ilman muuta tulla esiintymään hyvän asian puolesta ilman korvausta, kertoo lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Tapani Rönnemaa. Konsertti täytti Akatemiatalon 228 musiikin ystävällä ja tuotti varainhankintakampanjalle 8.368, jonka Tapani Rönnemaa luovutti vararehtori Tapio Reposelle Valtion lupaamalla kertoimella laskettuna lahjoitus tarkoittaa lähes euron lisäystä varainkeräyskampanjaan. Auta viemään viestiä varainhankintakampanjasta eteenpäin Paitsi lahjoittamalla, voit avustaa kotiyliopistosi varainkeräystä myös viemällä viestiä kampanjasta eteenpäin esimerkiksi työpaikalla tai harrastusten parissa. Voit tilata varainhankinnasta kertovia esitteitä ja julisteita sekä valmiin powerpoint-pohjan ja sähköpostikirjeen eteenpäin levitettäväksi.yritys tai esimerkiksi yhdistys voi myös järjestää vaikkapa listakeräyksen tai lipaskeräystempauksen henkilökunnalleen. Kysy lisää osoitteesta 20 Aurora

21 auhti kiihtyy Viestinviejiä tarvitaan Varainhankinta on tilaisuus joka ei toistu, todettiin useissa puheenvuoroissa yliopistolla järjestetyssä seminaarissa. Rauma haastoi alueen kunnat talkoisiin Satakunnan terveiset toi Rauman kaupunginjohtaja Arno Miettinen. Hän kertoi, että Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksiköllä on merkittävä vaikutus sekä kaupungin identiteetille että taloudelle. Varainhankintaseminaariin osallistui elinkeinoelämän, kuntien, liittojen ja seurojen edustajia. Etualalla toimitusjohtaja Matti Rihko. Turun yliopistosta saadun koulutuksen merkityksestä omalle uralleen kertoi runoilija Heli Laaksonen. Jos yliopistoa ei olisi perustettu kansalaiskeräyksellä vuonna 1920, Turku olisi eristäytynyt pikkukaupunki. Yrityksiä olisi alueella vähän ja merkittävät innovaatiot olisivat jääneet syntymättä. Nyt käynnissä oleva varainhankinta on yliopiston perustamiskeräykseen verrattava panostus alueen hyvinvoinnin säilymiseen ja kilpailukyvyn kehittämiseen, totesi Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko varainhankintaseminaarissa Turun yliopisto kerää varoja loppuvuoteen saakka. Opetusministeriö rahoittaa yliopistoa kertomalla vuoden loppuun kerättyjen lahjoitusten määrän 2,5:llä. Keräämme varoja toiminnan peruspääomaan, joka tekee mahdolliseksi uudet tutkimukselliset ja koulutukselliset avaukset. Näin yliopisto voi säilyä jatkossakin alueen hyvinvoinnin moottorina, rehtori Keijo Virtanen painotti. Varainhankinnasta vastaava vararehtori Tapio Reponen muistutti lahjoitusten verovähennysoikeudesta sekä siitä, että ainoastaan lahjoitusten tuotto tullaan käyttämään yliopiston strategisiin avauksiin. Kerätty raha säilyy yliopiston pääomana. Samoin varainhankintaan osallistuneiden nimet säilytetään pysyvästi. Ne pidetään samalla tavalla jälkipolvien nähtävillä kuin vuoden 1920 keräyksen lahjoittajat nyt, Reponen lupasi. Seminaarin puheenjohtaja Jukka Wihanto pyysi alueen ihmisiä viemään varainhankinnan viestiä eteenpäin omissa yhteisöissään. Kyse on alueen yhteisestä asiasta. Varainhankinnan onnistuminen edellyttää tukijoita, sillanrakentajia ja asiamiehiä. Yliopistosta valmistuvat osaajat ovat elintärkeitä koko läntiselle Suomelle. He tuovat alueelle elinvoimaa sekä välittöminä että välillisinä taloudellisina vaikutuksina. Yhteisön aktiivisuus elämän eri osaalueilla ruokkii myös ympäristön aktiivisuutta. Rauman kaupunki on varannut budjettiinsa summan Turun yliopiston varainhankintaan. Miettinen haastoi seminaarissa myös muut alueen kunnat eurolla asukasta kohden mukaan yhteisiin talkoisiin. osallistu talkoisiin Aurora 21

22 kolumni teksti teksti: Juha Hämäläinen Kun minusta tuli minä Muutin Itä-Suomesta Turkuun opiskelemaan vuonna Yhdeksän vuoden kuluttua koossa oli 340 opintoviikkoa ja kaksi maisterintutkintoa. Noista vuosista tarttui mukaan muutakin kuin vain tutkintotodistukset näin jälkikäteen arvioituna ennen kaikkea sitä jotain muuta. Voisi jopa sanoa, että noiden vuosien aikana minusta tuli minä. Päinvastoin kuin itsekin ehkä silloin vuonna 1993 ajattelin, opiskelussa ei nimittäin ole kyse pelkästään opinto-ohjelmaan merkittyjen kurssien suorittamisesta, hyvistä arvosanoista tai edes aikataulun mukaisesta valmistumisesta. Mikään noista ei varmasti yksin tuota niitä valmiuksia, joita työ- ja ylipäänsä elämässä tarvitaan. Opiskelun ja opiskelijaelämän hienous onkin pitkälti siinä, että samalla kun kerää merkintöjä opintorekisteriin, omaksuu kuin varkain monenlaisia valmiuksia aina neuvottelutaidoista tiedonhakutekniikkaan. Omalta osaltani yliopisto-opintojen tuottamat hyödyt voidaan jakaa kolmeen osaan, joista ensimmäinen on laaja tietopohja. Osin harkitusti ja osin sattuman kautta luin kovin monenlaisia aineita historiasta markkinointiin ja japanin kielestä kansantaloustieteeseen. Vaikka standardoidut putkitutkinnot varmasti vähentävät valinnan vaivaa ja kenties jopa nopeuttavat valmistumista, on laaja-alaisuudesta ja poikkeuksellisistakin aineyhdistelmistä varmasti enemmän hyötyä ja iloa pidemmän päälle. Itse arvostan hyvin korkealle tätä akateemista valinnan vapautta sekä tietysti myös sen mukanaan tuomaa vastuuta. Toiseksi, opintoni ovat antaneet minulle valtavan määrän niin suoria kuin epäsuoriakin valmiuksia työelämässä pärjäämistä ajatellen. Esimerkkejä konkreettisimmista kyvyistä ovat kielitaito, kokoustekniikka sekä vaikkapa tilinpäätöksen lukutaito. Epäsuoria, mutta kenties vielä arvokkaampia ovat esimerkiksi lähdekriittisyys, taito hakea ja jäsentää tietoa sekä kyky hahmottaa jokapäiväisiä liike-elämän tilanteita käsitteiden kautta. Tämäntyyppistä osaamista tarvitaan vähänkin vaativammissa työtehtävissä ja katson että yliopisto-opinnoillani oli aivan ratkaiseva rooli niiden kehittymisessä. Kolmanneksi, opiskeluajan anti oli huomattava henkilökohtaisenkin elämäni kannalta. Opiskeluaikana syntyi verkostoja sekä ystävyyssuhteita, joista osa on säilynyt tähän päivään saakka. Opiskelijaelämä auttoi ulkopaikkakuntalaista asettumaan Turkuun jopa siinä määrin, että opiskelujen jälkeenkin olen kokenut Turun seudulle asettumisen kotoisaksi vaihtoehdoksi. Ratkaiseva merkitys tässä on kenties ollut sillä seikalla, että myös elämänkumppani löytyi aikanaan samalta vuosikurssilta viimeistään sen perusteella voikin sanoa, että opiskelu kannattaa aina! Aikoinaan oppilaitosta ja opiskelupaikkakuntaa valitessani minulla oli useita vaihtoehtoja, mutta syystä tai toisesta päädyin Turkuun. Tätä valintaa minun ei ole tarvinnut hetkeäkään katua. Erityisen iloinen olen siitä, että olen saanut opiskella peräti kahdessa turkulaisessa korkean asteen oppilaitoksessa ja siten poimia ikään kuin rusinat pullasta. Sekä yliopisto että kauppakorkeakoulu tarjosivat minulle loistavat puitteet viedä omaa elämääni ja persoonaani eteenpäin. Se on asia, josta tulen aina olemaan kiitollinen kummallekin oppilaitokselle, niiden henkilökunnalle sekä opiskelutovereilleni. Tästä syystä haluan kantaa oman korteni kekoon ja tukea Turun yliopiston toimintaa myös taloudellisesti, jotta tulevatkin sukupolvet saisivat yhtä hyvät mahdollisuudet rakentaa sekä omaa että suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta. Kirjoittaja suoritti Turun yliopistossa valtiotieteiden maisterin tutkinnon vuonna 1999 ja Turun kauppakorkeakoulussa kauppatieteiden maisterin tutkinnon vuonna Tällä hetkellä hän työskentelee If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n palveluksessa palvelujohtajana. 22 Aurora

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014 Tuula Pihlajamaa Mikä TEK on? Miksi tarvitaan tekniikan alan yliopistokoulutettuja Koulua vai elämää varten Palkat ja

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Opstuki2016- työpaja III

Opstuki2016- työpaja III Opstuki2016- työpaja III TULEVAISUUDEN KOULU -OPETTAJUUS MUUTOKSESSA- Savonlinna 10.4.2014 Merja Kuosmanen PÄIVÄN TAVOITTEET: Tulevaisuuden koulu- opettajuus muutoksessa 1. Tietoa, työkaluja oman paikallisen

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suomen Rotary 2012. NUORISO ON YHTEISKUNNAN TÄRKEIN VOIMAVARA - Rotary Youth Leadership Awards

Suomen Rotary 2012. NUORISO ON YHTEISKUNNAN TÄRKEIN VOIMAVARA - Rotary Youth Leadership Awards Suomen Rotary 2012 NUORISO ON YHTEISKUNNAN TÄRKEIN VOIMAVARA - Rotary Youth Leadership Awards RYLA palvelee nuorten kasvua RYLA on Rotaryn toimintamuoto jo yli 40 v. ajan Jokaisen rotarin tulee osallistua

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot