Kirjallisuuskoe. 1. Kuvaile lyhyesti seuraavien teorioiden keskeiset olettamukset (3 p.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjallisuuskoe. 1. Kuvaile lyhyesti seuraavien teorioiden keskeiset olettamukset (3 p.)"

Transkriptio

1 Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalipsykologian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2012 Kukin vastaus on arvioitu kokonaisuutena. Hyvä vastaus on loogisesti etenevä kokonaisuus, joka perustuu valintakoekirjassa ja aineistossa esitettyihin asioihin ja keskittyy tehtävän asettelun kannalta relevantteihin seikkoihin. Kysymyksen tai tehtävän asettelun kannalta epäoleellisten seikkojen esittelystä tai perustelemattomista tai huonosti perustelluista näkökohdista ei ole saanut pisteitä. Yksityiskohtaisemmat sisältöjä koskevat arviointiperiaatteet on esitetty seuraavassa. Kirjallisuuskoe Helkama K, Myllyniemi R, Liebkind K: Johdatus sosiaalipsykologiaan. (1999) 3. painos tai uudempi.(isbn ) eller på svenska Helkama K, Myllyniemi R, Liebkind K: Socialpsykologi - en introduktion. (2000). ISBN Kuvaile lyhyesti seuraavien teorioiden keskeiset olettamukset (3 p.) a) Johtajuuden kontingenssimalli (1,5 p.) - Ryhmätyöskentelyn tuloksellisuus riippuu johtajan motivaatiorakenteesta ja tilanteen hänelle antaman kontrollin yhteensopivuudesta. - Johtaja voi olla voittopuolisesti joko tehtäväsuuntautunut tai ihmissuhteisiin suuntautunut. - Yksilön johtajakäyttäytyminen riippuu hänen johtajuustyylistään (jota LPCpistemäärä kuvastaa) ja tilanteesta. - Tehtäväkeskeiset johtajat ovat tehokkaimpia tilanteessa, joka antaa heille hyvin suuret tai suhteellisen pienet kontrollimahdollisuudet, kun taas ihmissuhdekeskeiset johtajat ovat tehokkaimpia tilanteessa, jossa kontrollimahdollisuudet ovat kohtalaiset. - Kontrollimahdollisuuksiin vaikuttavat: johtajan ja jäsenten väliset suhteet, tehtävän rakenne ja johtajan asemaan liittyvä valta. - Kontrollimahdollisuudet ovat suuret silloin, kun johtajan ja alaisten väliset suhteet ovat hyvät, tehtävän rakenne on pitkälle jäsennelty ja johtaja pystyy asemansa puolesta vaikuttamaan alaisiinsa (tai vaihtoehtoisesti kontrollimahdollisuudet ovat heikot silloin, kun johtajan ja alaisten väliset suhteet ovat huonot, tehtävä on jäsentymätön ja johtajan asemaan liittyy vähän vaikutusmahdollisuuksia).

2 b) Schwartzin arvoteoria (1,5 p.) - Arvot voidaan luokitella sen mukaan, mitä yleisiä tarpeita ja päämääriä ne palvelevat. Arvokartan perusulottuvuudet ovat säilyttäminen-muutosvalmius ja itsensä korostaminen itsensä ylittäminen. - Arvot ovat sisällöllisesti universaaleja siten, että arvoja kuvaavilla sanoilla on suunnilleen sama merkitys eri kielissä ja kulttuureissa, niin että sama arvo sijoittuu kaikissa tai ainakin useimmissa kulttuureissa samaan arvoluokkaan. - Arvot ovat rakenteensa puolesta universaaleja siten, että arvoluokkien suhteet toisiinsa ovat kaikissa kulttuureissa samat, koska perustavanlaatuiset inhimilliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tarpeet ovat kaikissa kulttuureissa samat. - Hyväntahtoisuus, perinteet ja yhdenmukaisuus edustavat yhteisökeskeisiä arvoja, jotka takaavat yhteisöjen jatkuvuuden. - Itsenäisyys, virikkeisyys, mielihyvä, suoriutuminen ja valta ovat yksilön tavoitteisiin liittyvät arvot. - Turvallisuus ja universalismi ovat arvoalueina sekatyyppejä, ne sisältävät sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä tavoitteita. 2. a) Määrittele henkilökohtainen ja julkinen minätietoisuus ja kerro lyhyesti niiden syntyehdot ja ilmeneminen. (4 p.) - Minätietoisuus eli tilanteesta toiseen vaihteleva tietoisuus itsestä ja minäkäsityksestä voidaan jakaa henkilökohtaiseen ja julkiseen minätietoisuuteen. - Henkilökohtaisella minätietoisuudella tarkoitetaan tarkkaavaisuuden kohdistumista oman minän sisäisiin puoliin, esimerkiksi ajatuksiin, tunteisiin tai arvoihin. - Julkisella minätietoisuudella tarkoitetaan ihmisen tietoisuutta minuutensa julkisesta puolesta, esimerkiksi ulkonäöstä. - Taipumus henkilökohtaiseen ja julkiseen minätietoisuuteen vaihtelee tilanteiden mukaan ja henkilöstä toiseen - Ulkoiset tarkkaavaisuuden kohteet, nimettömyys, ryhmän yhtenäisyys ja tunnistamattomuus voivat johtaa alentuneeseen henkilökohtaiseen minätietoisuuteen eli epäyksilöllistymiseen. - Alentuneesta henkilökohtaisesta minätietoisuudesta voi seurata alentunutta itsekontrollia, itselle asetettujen vaatimusten unohtamista, herkkyyttä emotionaalisille vihjeille, suunnittelemattomuutta sekä impulsiivisuutta. - Tunnistamattomuus ja vähäinen vastuullisuus voivat johtaa alentuneeseen julkiseen minätietoisuuteen - Alentuneesta julkisesta minätietoisuudesta voi seurata estottomuutta ja normien rikkomista. - Julkisesti minätietoiset eivät ole erityisen tietoisia sisäisistä tunteistaan. - Henkilökohtaisesti minätietoisten on havaittu olevan johdonmukaisempia asenteissaan ja käyttäytymisessään kuin julkisesti minätietoisten, sillä he toimivat enemmän sen

3 mukaan, mitä itse pitävät oikeana, kuin sen mukaan, mitä tilanne näyttää vaativan. - Henkilökohtaisesti minätietoiset ovat esimerkiksi vähemmän muotitietoisia, taitamattomampia ennustamaan toisten reaktioita, yhteistyökyvyttömämpiä sekä alttiimpia ottamaan vastuuta onnettomuuksien sattuessa kuin julkisesti minätietoiset. - Kun ihminen tulee erityisen tietoiseksi itsestään, hän usein alkaa pohtia omaa riittävyyttään ja suoriutumisen tasoa. - Minätietoisuuden lisääntyessä osa minäskeemaa aktivoituu. Minäskeeman aktivoituessa minän arviointi on väistämätöntä. - Minätietoisuuden lisääntyessä omaksuttuja normeja ja sääntöjä pyritään noudattamaan tarkemmin. - Julkisesti minätietoiset välittävät enemmän siitä, mitä muut heistä ajattelevat ja ovat herkempiä muiden arvostelulle kuin henkilökohtaisesti minätietoiset ihmiset. - Julkinen minätietoisuus on välttämätön mutta ei riittävä ehto itsensä valvomiselle. b) Kuvaile lyhyesti ryhmäajattelun syndrooman sisältö, siihen vaikuttavat tekijät ja sen seuraukset. (4 p.) - Lähtötekijöinä ryhmäajattelun syntymiseen vaikuttaa ulkoinen paine. - Ryhmään syntyy usein omaa kantaansa voimakkaasti ajava johtaja. - Ryhmään muodostuu voimakas kiinteys. - Ryhmä eristäytyy. - Ryhmäajatteluun kuuluu haavoittumattomuuden illuusio. - Ryhmäajatteluun kuuluu ryhmän moraalisuuden illuusio. - Ryhmäajatteluun kuuluu stereotyyppinen näkemys ulkoryhmistä. - Ryhmäajatteluun kuuluu itsesensuuri. - Ryhmäajatteluun kuuluu mielipidevartijat. - Ryhmäajattelusta seuraa se, että vaihtoehtoja ei tarkastella riittävästi. - Ryhmäajattelusta seuraa se, että tavoitteita ei tarkastella riittävästi. - Ryhmäajattelusta seuraa se, että valitun vaihtoehdon riskejä ei tutkita. - Ryhmäajattelusta seuraa heikko tiedonhaku. - Ryhmäajattelusta seuraa informaation harhainen valikointi. - Ryhmäajattelusta seuraa se, että vaihtoehtoja ei arvioida uudelleen. - Ryhmäajattelusta seuraa se, että varasuunnitelmat jätetään tekemättä.

4 3. Kirjoita valintakoekirjan perusteella essee aiheesta, tieto sosiaalipsykologian tutkimuskohteena. (7 p.) Esseen tehtävän antona oli tarkastella tietoa sosiaalipsykologian tutkimuskohteena. Tehtävän tarkoituksena ei siis ollut tarkastella sosiaalipsykologista tietoa tai tiedon tuottamista eli niitä menetelmiä, joilla sosiaalipsykologista tietoa tuotetaan. Tämän tieteellisen tiedon tuottamisen käsittelemisestä on kuitenkin voinut saada pisteitä 0-3, koska tutkimusmenetelmien tarkastelu liittyy aiheeseen vaikka ei vastaa suoraan kysymyksen asetteluun. Tieto ja sosiaalisuuden yleiset selitysmallit - Sosiaalisen vaihdon teorian mukaan ihmiset hakeutuvat sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaihtaakseen erilaisia asioita ja hyötyäkseen tässä vaihdossa. Tieto on yksi sosiaalisen vaihdon resurssi. - Sosiaalisen vaihdon resurssina tieto on abstrakti ja yleisluotoinen resurssi, joka on vaihdettavissa helposti rahaan ja arvonantoon. - Sosiaalisen vertailunteorian mukaan maailma on jaettavissa objektiivisesti arvioitavaan maailmaan ja ns. sosiaaliseen todellisuuteen. Yksilöt haluavat sosiaalisesta todellisuudesta pätevää tietoa ja tämä suuntaa heidät sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jossa olennaista on käsitysten keskinäinen vertailu. - Tietoa itsestämme saamme testaamalla kykyjämme ja vertailemalla itseämme toisiin ihmisiin. Tieto, sosialisaatio ja sosiaalinen kehitys - Sosialisaatio on tapahtumasarja tai prosessi jonka kuluessa ihminen oppii ne tiedot, säännöt, käsitykset ja asenteet, jotka mahdollistavat yhteiskunnan jäsenenä toimimisen. - Perinteinen näkökulma on korostanut tämän kulttuurin siirron yksisuuntaisuutta mutta uudempi näkökulma korostaa lapsen ja nuoren omaa aktiivista panosta sosialisaatiossa, joka nähdään vuorovaikutuksena sosiaalistuvan yksilön ja sosialisaatioagenttien välillä. - Sosiaalisen oppimisen teorian mukaan kehittyvä yksilö voi oppia erilaisia tietoja ja taitoja havaitsemalla toisten toimintaa. - Yksilö käyttää neljänlaista tietoa muodostaessaan käsitystä pystyvyydestään: tiedot aikaisemmista suorituksista, sijaiskokemukset, sanallinen vaikuttaminen ja fyysiset ja tunnereaktiot. - Kognitiivisen kehityksen teoriat korostavat kolmea seikkaa: eri-ikäisten ajattelussa on laadullisia eroja, kehitys merkitsee lisääntyvää eriytymistä, kehitys merkitsee myös aikaisemmin erillisten osien integroitumista johdonmukaisiksi kokonaisuuksiksi. - Sosiaalinen merkintä, sosio-kognitiivinen konflikti ja kognitiivinen konflikti kognitiivisessa kehityksessä. - Tukipuiden rakentaminen osana tietojen oppimista.

5 - Lähikehityksen vyöhyke osana tietojen oppimista. - Eräs sosialisaation tulos on viisaus, josta voidaan erottaa neljä eri puolta. Kolme ensimmäistä viisauden puolta kytkeytyvät tietoon ja sitä kautta koulutukseen. Sen sijaan viisauden neljäs puoli on koulutuksesta riippumaton. - Sosiomoraalisen ymmärryksen kehittymistä kuvaavat roolinottokyvyn ja moraalisen arvostelukyvyn vaiheteoriat sekä oikeudenmukaisten ratkaisujen löytäminen. - Tiedon luonteen ja tiedon rajojen ymmärtämisen kehitystä on tarkasteltu 7-vaiheisen mallin avulla, jossa tieto ymmärretään ensin absoluuttiseksi ja varmaksi, myöhemmin korostetaan sen tilannesidonnaisuutta ja suhteellisuutta ja lopulta päädytään jäsentyneeseen käsitykseen tiedon rakentumisesta kriittisen tutkimuksen ja olemassa olevan aineiston todistusaineiston synteesin kautta. - Viisautta käytännön elämän asiantuntemuksena voidaan mitata seuraavien asioiden avulla: tosiasioita koskevan tiedon runsaus, menettelytapoja koskevan tiedon runsaus, elämänkaaren tilannesidonnaisuuden taju, relativismi ja tilanteen epävarmuuden käsittäminen ja käsittelystrategioiden tiedostaminen. Sosiaalinen kognitio - Sosiaalista maailmaa koskeva tietomme on varastoitunut mieleemme skeemoiksi, jotka ohjaavat havaitsemista, muistamista ja päättelyä. - Skripti. - Meillä on taipumus vääristää muistissamme tapahtumasarjat skriptin mukaisiksi. - Toisaalta muistamme myös skriptin kanssa ristiriidassa olevat yksityiskohdat, mitä on selitetty ns. nimilapun liittämisellä. - Stereotypia.. - Minää koskeva skeema. - Illusorinen korrelaatio. - Prototyyppi. - Skeeman viriämiseen vaikuttavat tilannevihjeet, äskettäinen kokemus, pysyvät henkilökohtaiset konstruktiot sekä mieliala. - Usean riittävän syyn skeema. - Merkityksen vähentämisen periaate. - Usean välttämättömän syyn skeema. - Augmentaatioperiaate. - Kovariaatio- eli yhteisvaihtelumallin mukaan voimme käyttää yhdenmukaisuustietoa, johdonmukaisuustietoa ja erottuvuutta koskevaa tietoa tehdessämme sisäisiä ja ulkoisia attribuutioita. - Attribuution peruserhe. - Toimijan ja tarkkailijan ero. - Oman edun attribuutiovääristymä. - Sisäryhmää suosiva vääristymä. - Yksimielisyysharha. - Joukkoharha.

6 - Kuviteltu ylemmyys. - Edellisyysvaikutus. - Implisiittinen persoonallisuusteoria. Tieto, emootiot ja sosiaalinen käyttäytyminen - Kognitiivinen emootiotulkinnan mukaan emootiot perustuvat aina kognitiiviseen arviointiin eli tunne-elämykset syntyvät tilannetta koskevista havainnoista ja niitä koskevista päätelmistä. - Yleinen maailmaa ja sen toimintaperiaatteita koskeva tietoa vaikuttaa siihen millaisia tunteita tilanteessa viriää. - Kognitiivinen dissonanssi. Tieto, asenteet ja sosiaaliset representaatiot - Sosiaaliset representaatiot ja arkitieto. - Sosiaaliset representaatiot ja tieteellisen tiedon suodattuminen arkiajatteluun. - Asenteen saatavuus vaikuttaa asenteen ja toiminnan väliseen yhteyteen ja asenteen kohdetta koskeva tietomäärä on asenteen saatavuuteen vaikuttava tekijä. - Itsensähavaitsemisen teoria. - Väärinattribuutio. - Myöhäisvaikutus. - ELM ja keskeinen suostuttelureitti. - ELM ja perifeerinen suostuttelureitti. Tieto ja sosiaalinen vuorovaikutus - Focault n mukaan tieto on se versio tapahtumista, joka on saanut totuuden leiman. - Tiedon ja vallan yhteen kietoutuminen. - Tiedon arkeologia. - Viestintäverkot. - Tieto ja johtajuus. - Tieto ja oikeudenmukaisuuden periaatteet. - Konformisuus ja informaatiovaikutus. - Konformisuus ja tiedollinen riippuvuus ryhmästä. - Heikko tiedon haku ja tiedon harhainen valikointi ryhmäajattelun seurauksina. Tieto, ryhmien väliset suhteet ja sosiaalinen identiteetti - Ennakkoluuloisuus perustuu osittain tietämättömyyteen, joten tähdättäessä ennakkoluulojen vähentämiseen lapsille voidaan opettaa syrjinnän moraalisia seurauksia tai eri ryhmiä koskevia tosiasioita. - Tiedon lisäämiseen liittyy kuitenkin se ongelma, että lapset voivat saada erisuuntaista tietoa eri lähteistä. -

7 Tiedontuottamisen menetelmät sosiaalipsykologiassa (0-3 pistettä) - Tiedon yleistäminen. - Laboratoriokoe. - Tiedon luotettavuus. - Kenttäkoe. - Kokeellinen simulaatio. - Korrelatiivinen tutkimus. - Kvasikokeellinen tutkimus. - Survey. - Rakenteenkuvaus. - Muutoksen tutkimus. - Tapaustutkimus. - Dokumenttien ja tekstien tutkimus. - Toimintatutkimus. - Tutkimuksen etiikka. 4. Kuvaa lyhyesti artikkelissa esitetyn tutkimuksen tavoitteet, käytetyt menetelmät sekä tulokset ja tee ehdotuksia tutkimuksen parantamiseksi. Tutkimuksen tavoitteet (0-1 p.): - Tutkimuksen kohteena ollut mainos oli herättänyt arkikeskusteluissa ristiriitaisia tunteita ja julkisessa keskustelussa esiin oli päässyt ainoastaan mainonnan ja tasaarvojuridiikan asiantuntijoiden yksipuoliset näkemykset. Näistä syistä johtuen haluttiin selvittää mainoksen herättämiä, mahdollisesti moninaisempia, mielikuvia ihmisten arkiajattelussa. - Yhtäältä tutkimuksessa pyrittiin saamaan selville mainoksen herättämät mahdollisimman spontaanit assosiaatiot ja mielikuvat. - Toisaalta tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kuinka helposti tarjottu tulkintakehys muuttaa vastaajien mielikuvat tulkintakehyksen mukaiseksi. - Yleisempänä tarkoituksen oli mainoksen herättämiä mielikuvia tutkimalla selvittää yhteisössä suotavan ja epäsuotavan, loukkaavan ja ei-loukkaava rajoja. Menetelmät (0-2 p.): - Tutkimuksen perusjoukko oli kirjoittajien mukaan valistuneiden maallikoiden joukko. - Tutkimuksen otoksen muodostivat 42 sosiaalipsykologian kurssille osallistunutta opiskelijaa. - Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineisto kerättiin esittämällä osallistujille mainoskuva ja pyytämällä heitä kirjoittamaan ylös materiaalin synnyttämät assosiaatiot ja mielikuvat

8 - Tutkimuksen toisessa vaiheessa osallistujien assosiaatioihin ja mielikuviin pyrittiin vaikuttamaan (manipulaatio) tarjoamalla osallistujille tulkintakehystä ja heitä pyydettiin kirjoittamaan mahdolliset uudet mielikuvat ja assosiaatiot. - Aineisto analysoitiin ensin sisällön analyysin menetelmällä luokittelemalla havaintoja ja laskemalla kuhunkin luokkaan sisältyvien havaintojen määrä. - Aineiston havaintoja jäsentävä rakenne analysoitiin korrespondenssianalyysillä. - Luokitellulle aineistolle tehtiin myös klusterianalyysi, jolla pyrittiin tarkentamaan vastauksista muodostuvaa kokonaiskuvaa. - Aineistoa analysoitiin myös vertaamalla tutkimuksen ensimmäisen osan havaintoja toisen osan havaintoihin. Tulokset (0-2 p.): - Sisällön analyysin perusteella assosiaatiot luokiteltiin 16:sta (15 + muu) sisällön mukaiseen luokkaan. - Korrespondenssianalyysi tuotti kaksi aineiston rakennetta havainnollistavaa ulottuvuutta: ensimmäinen ulottuvuus erotteli luotoon liittyvät assosiaatiot muista assosiaatioista ja toinen ulottuvuus erotteli myönteiset kauneusarviot muista assosiaatioista. - Klusterianalyysi tuotti viisi klusteria, jotka sijoitettiin korrespondenssianalyysin tuottamalle kahden ulottuvuuden varaan rakentuneeseen assosioaatioluokkakartastoon. - Ensimmäisen ja toisen vaiheen havaintojen vertailu osoitti, että tutkimuksen toisen osan aineistossa oli enemmän riistoon ja väkivaltaan sekä loukkaavuuteen liittyviä havaintoja kuin ensimmäisen osan aineistossa. - Tarjotun tulkintakehyksen mukaisten havaintojen lisääntymisen oletettiin osoittavan, että tarjotulla tulkintakehyksellä oli vaikutusta mielikuviin. - Toisaalta toisen vaiheen aineistossa oli enemmän myös ei-loukkaavaksi luokiteltavia havaintoja kuin ensimmäisessä osassa. - Koska toisen vaiheen aineistosta löytyi myös tarjotun tulkintakehyksen vastaisia havaintoja, voidaan olettaa, että tulkintakehys ei toiminut varsinaisena vastaajien ajatusten johdattelijana. - Verrattaessa tuloksia käytyyn julkiseen keskusteluun voitiin todeta, että julkisesti mainoksesta oli keskusteltu varsin yksipuolisesti. Ehdotuksia tutkimuksen parantamiseksi (ehdotusten tulee olla perusteltuja ehdotuksia juuri tämän tutkimuksen parantamiseksi eikä pelkkä tutkimuksen puutteiden toteaminen tai eri kysymyksiin vastaavan tutkimuksen kehittely riitä)(0-1 p.): - Ensimmäisen ja toisen vastauskierroksen assosiaatiot eivät olleet suoraan verrannollisia, koska yksilötasolla aineistot eivät olleet yhdistettävissä. Jotta tarjotun tukintakehyksen vaikutuksista olisi saatu luotettavampaa tietoa, aineistot olisi tullut voida yhdistää esim. tunnisteen avulla toisiinsa myös yksilötasolla.

9 - Jotta tulkintakehyksen vaikutuksista olisi saatu luotettavampaa tietoa, olisi tarvittu kokeellinen asetelma, jossa henkilöt olisi valittu satunnaistamalla koeryhmään ja kontrolliryhmään. Kontrolliryhmälle ei olisi tarjota tulkintakehystä mutta koeryhmälle kyllä (manipulaatio). - Aineiston pienuus ei sallinut mainoksen loukkaavaksi ja toisaalta ei loukkaavaksi kokeneiden mielikuvien tarkastelua erikseen. Tämä olisi tarjonnut kuitenkin mielenkiintoista lisäinformaatiota, jonka selvittämiseen olisi tarvittu isompi aineisto. - Aineiston epätasainen sukupuolijakauma teki sukupuolen mukaiset tarkastelut mahdottomiksi. Miesten ja naisten vertailu olisi kuitenkin saattanut tarjonnut mielenkiintoista lisäinformaatiota, jonka selvittämiseen olisi tarvittu isompi aineisto, jossa tasaisempi sukupuolijakauma. - Virikemateriaalina esitetyn kuvan mahdollinen epätarkkuus on voinut vaikuttaa mielikuviin, joten luotettavamman tuloksen saamiseksi olisi tullut näyttää tarkempi kuva tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi alkuperäinen video. - Tutkimuksen perusjoukkona oli valistuneiden maallikoiden joukko, johon tutkimuksen tulokset tulisi voida yleistää. Voidaan kuitenkin esittää epäilys, että sosiaalipsykologian opetusohjelman mukaisen kurssin opiskelijat ovat valikoitunutta joukkoa, joten olisi tarvittu edustavampi otos. - Tutkimustilanteessa tutkijat ja tutkittavat tunsivat toisensa, joten tilanteessa on saattanut vaikuttaa arviointiarkuus, joka lisää taipumusta vastata sosiaalisesti suotavalla tavalla. Sosiaalista suotavuutta olisi voinut mitata tai painottaa voimakkaammin vastaajien anonymiteettiä esim. estämällä käsialan tunnistettavuus. - Koska tutkijat olivat aineiston keruussa paikalla, vihjepiirteiden vaikutus tuloksiin on mahdollinen. Vihje piirteiden vaikutusta olisi voitu estää sillä, että aineiston olisi kerännyt kolmas osapuoli. - Ulkoista validiteettia olisi voitu parantaa tutkimalla myös alkuperäisaineistosta eroavia ryhmiä tai käytetty alkuperäisestä poikkeavaa manipulaatiota. 5. Tarkastele artikkelissa kuvattua mainosta yhtäältä sosiaalisten representaatioiden ja toisaalta asenteiden tutkimuksen kohteena. (6 p.) Sosiaaliset representaatiot (0-2 p.): - Sosiaaliset representaatiot ovat arvojen, ajatusten ja käytäntöjen järjestelmiä. - Sosiaalisten representaatioiden tehtävänä on luoda järjestystä, jonka avulla yksilöt voivat suunnistaa aineellisessa maailmassa ja hallita sitä. - Toiseksi sosiaaliset representaatiot helpottavat yhteisön jäsenten keskinäistä viestintää tarjoamalla heille koodin, jota käyttäen he voivat nimetä ja luokitella maailman eri puolia ja ryhmänsä historiaa. - Sosiaaliset representaatiot liittyvät arkitietoomme ja ne viittaavat sellaisiin arkitietomme puoliin, joista esim. asenteiden kielellä ei ole luontevaa puhua.

10 - Sosiaalisilla representaatioilla oletetaan olevan figuratiivinen ydin, kuvallisessa tai metaforisessa muodossa muistiin tallentunut osa. - Figuratiivisia ytimiä on usein selvitetty vapaiden assosiaatioiden menetelmällä. - Sosiaalisten representaatioiden teoria sisältää olettamuksen kahdesta perusprosessista, joista toinen on objektivointi. Objektivoinnissa tuntemattomat ja abstraktit käsitteet ja ajatukset muuntuvat konkreettisiksi arkirealiteeteiksi. - Toinen perusprosessi on ankkurointi, joka viittaa tuntemattomien, outojen kohteiden nimeämiseen ja luokitteluun siten, että nämä kohteet rinnastetaan ennestään tuttuihin kategorioihin. Mainos sosiaalisten representaatioiden tutkimuksen kohteena (0-1 p.): - Aineistossa esitetyssä tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalista representaatiota siitä, mikä on suotavaa/epäsuotavaa, hyväksyttävää/ei-hyväksyttävää. - Mainoksen herättämien assosiaatioiden selvittäminen toi näkyväksi niitä erilaisia arvoja, ajatuksia ja käytäntöjen järjestelmiä, joita tutkittavien mielessä on ja miten nämä ovat kietoutuneet yhteen ja ohjaavat esitetyn kuvamateriaalin tulkintaa. - Artikkelissa todettiin, että sukupuolen tasa-arvon loukkaamattomuus ankkuroituu meillä naisen paljaisiin rintoihin. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että vaikka kuvassa ei näkynytkään naisen rintoja, se nähtiin loikkaavana ja yhdistettiin riistoon ja väkivaltaan. Tämä viittaa siihen, että sukupuolten tai etnisten ryhmien välisen tasaarvon loukkaamattomuus voi ankkuroitua myös muihin asioihin, kuten esim. kyyryssä oleva nainen. - Jos lähestytään kuvaa kahvipapuna, voidaan ajatella, että kahvipapu kuvastaa kahvikulttuuriin liittyvän sosiaalisen representaation figuratiivista ydintä. Mainoksen suunnittelijat ovat siksi halunneet tuoda esiin juuri kahvipavun. Asenteet (0-2 p.): - Asenne on johonkin sosiaalisesti merkitykselliseen kohteeseen liittyvä kokonaisvaltainen myönteinen tai kielteinen suhtautumistapa. - Asenteen voidaan nähdä käsittävän myös tunteen, ajatuksen ja toiminnan. - Asenteet ovat perinteisempi ja teknologisempi tapa lähestyä käsitteellisesti niitä ongelmia, joihin sosiaalisten representaatioiden teoria kohdistaa mielenkiintonsa. - Koska asenteiden kohteet ovat sosiaalisen maailmamme sosiaalisesti konstruoituja ilmiöitä, asenteet opitaan. - Asenteiden muodostumisessa on kuitenkin mukana myös muita prosesseja kuten pelkkä tuttuus tai asenteen kohteen omistaminen. - Asenteita voidaan mitata laatimalla joukko asenteen kohdetta koskevia väittämiä ja pyytämällä vastaajia arvioimaan väittämiä Likert-asteikolla. - Asenteita voidaan mitata myös semanttisen erottelulla, jossa vastaajia pyydetään adjektiiviparien avulla ilmaisemaan, kuinka hyvin adjektiivit kuvaavat asenteen kohdetta.

11 - Ihmisillä on taipumus vastata sosiaalisesti suotavalla tavalla, jos he tietävät asenteitansa mitattavan. Sosiaalisen suotavuuden vaikutuksen vähentämiseksi, asenteita mitataan myös erilaisilla epäsuorilla mitoilla. Mainos asenteiden tutkimuksen kohteena (0-1 p.): - Asenneväittämillä voitaisiin tutkia henkilöiden mainosta kohtaan tuntemien asenteiden myönteisyyttä ja kielteisyyttä. - Semanttista erottelua käyttäen voitaisiin tutkia henkilöiden mainokseen kohdistamien asenteiden sisältöjä. - Henkilöiden asenteita mainosta kohtaan voitaisiin tutkia hienovaraisemmin esimerkiksi tarkkailemalla ihmisten reaktioita katumainoksiin. - Mainoksen tuottamien assosiaatioiden voidaan tulkita kertovan myös ennakkoluuloisten asenteiden tiedostamisesta tai niihin liittyvästä ulkoryhmän dehumanisoinnista: musta nainen yhdistetään mainoksessa kahvipapuun. 6. Tarkastele artikkelin ja valintakoekirjassa esitetyn pohjalta, miksi mainosten herättämiä assosiaatioita on tärkeä tutkia. (6 p.) - Mainosten synnyttämiä assosiaatioita tutkimalla voidaan saada tietoa mm. asenteista, arvoista, sosiaalisista representaatioista ja tunteista. - Sosiaaliset representaatiot, asenteet, arvot ja tunteet vaikuttavat käyttäytymiseemme. - Assosiaatioita tutkimalla saadaan selville myös mielikuvamaailman moninaisuus, joka on tärkeä ottaa huomioon arvioitaessa mainosten hyväksyttävyyttä. - Assosiaatiota tutkimalla voidaan saada tietoa myös siitä herättääkö mainos toivottuja mielikuvia. - Mainokset mallioppimisen välineinä. - Mainokset havaitsemalla oppimisen välineinä. - Mainokset stereotypioiden vahvistajina ja ylläpitäjinä. - Mainokset ennakkoluulojen vahvistajina ja ylläpitäjinä. - Mainosten stereotyyppiset mielikuvat ja vaikutukset stereotypioiden kohteisiin. - Mainokset rasististen asenteiden vahvistajina ja ylläpitäjinä. - Mainoksissa ilmenevä symbolinen rasismi. - Mainokset seksististen asenteiden vahvistajina ja ylläpitäjinä. - Media sosialisaatioagenttina. - Mediaväkivallan vaikutus aggressiivisuuteen virittämällä aggressiivisia ajatuksia ja tunteita. - Mediaväkivallan vaikutus aggressiivisuuteen tarjoamalla uusia aggressiivisia toimintatapoja. - Mediaväkivallan vaikutus aggressiivisuuteen heikentämällä aggressiota hillitseviä estoja. - Mediaväkivallan vaikutus aggressiivisuuteen turruttamalla uhrien kärsimyksiin.

12 - Mainosten suostutteleva viestinä, ELM ja perifeerinen reitti. - Mainosten suostutteleva viestintä, ELM ja keskeinen reitti. - Sosiaalinen vertailu ja käsitykset hyväksyttävästä ja suotavasta. - Mainosten luomat odotukset ja vaikutukset itsetuntoon. - Berkowitzin assosiaatioverkkomalli. - Eletyn ja älyllisen ideologian ristiriita. - Mainokset normien ylläpitäjinä ja luojina.

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sosiaalipsykologian valintakoe 2008 Arvosteluperusteet. Kirjallisuuskoe

Sosiaalipsykologian valintakoe 2008 Arvosteluperusteet. Kirjallisuuskoe Sosiaalipsykologian valintakoe 2008 Arvosteluperusteet Kirjallisuuskoe 1. a) Emootioiden syntyyn liittyy kaksi eri näkemystä. Toisen mukaan emootiot ovat biologispohjaisia ja toisen näkemyksen mukaan sosiaalisesti

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................

Lisätiedot

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous Vastaus Laakin ponteen Edustajiston kokous 15.10. Alkuperäinen ponsi Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallituksen tuomaan edustajiston tietoon selvityksen siitä, millä tavoin... AYY taloudellisesti

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta - osallistumis- ja vaikuttamiskanava järjestöille - valtakunnallinen ja alueellinen asiantuntijoiden

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Yhtenäinen perusopetus. Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi

Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Yhtenäinen perusopetus. Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Heikki Happonen Perusasteen rehtori Kasvatustieteen tohtori Joensuun normaalikoulu Yhtenäinen perusopetus Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi Hallinnollinen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky Monikulttuurinen Osaamiskeskus Orientoituminen palveluihin on haasteellista Kulttuurin vaihtuminen - mm. lastenkasvatuksen normit erilaiset

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Minna Harmanen Merja Lumijärvi Sara Routarinne Esityksen rakenne Tehtävänanto Kriittisen lukutaidon tehtävä Toteutus Tulokset Vastauskatkelmia

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann

Lisätiedot