Kirjallisuuskoe. 1. Kuvaile lyhyesti seuraavien teorioiden keskeiset olettamukset (3 p.)
|
|
- Erkki Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalipsykologian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2012 Kukin vastaus on arvioitu kokonaisuutena. Hyvä vastaus on loogisesti etenevä kokonaisuus, joka perustuu valintakoekirjassa ja aineistossa esitettyihin asioihin ja keskittyy tehtävän asettelun kannalta relevantteihin seikkoihin. Kysymyksen tai tehtävän asettelun kannalta epäoleellisten seikkojen esittelystä tai perustelemattomista tai huonosti perustelluista näkökohdista ei ole saanut pisteitä. Yksityiskohtaisemmat sisältöjä koskevat arviointiperiaatteet on esitetty seuraavassa. Kirjallisuuskoe Helkama K, Myllyniemi R, Liebkind K: Johdatus sosiaalipsykologiaan. (1999) 3. painos tai uudempi.(isbn ) eller på svenska Helkama K, Myllyniemi R, Liebkind K: Socialpsykologi - en introduktion. (2000). ISBN Kuvaile lyhyesti seuraavien teorioiden keskeiset olettamukset (3 p.) a) Johtajuuden kontingenssimalli (1,5 p.) - Ryhmätyöskentelyn tuloksellisuus riippuu johtajan motivaatiorakenteesta ja tilanteen hänelle antaman kontrollin yhteensopivuudesta. - Johtaja voi olla voittopuolisesti joko tehtäväsuuntautunut tai ihmissuhteisiin suuntautunut. - Yksilön johtajakäyttäytyminen riippuu hänen johtajuustyylistään (jota LPCpistemäärä kuvastaa) ja tilanteesta. - Tehtäväkeskeiset johtajat ovat tehokkaimpia tilanteessa, joka antaa heille hyvin suuret tai suhteellisen pienet kontrollimahdollisuudet, kun taas ihmissuhdekeskeiset johtajat ovat tehokkaimpia tilanteessa, jossa kontrollimahdollisuudet ovat kohtalaiset. - Kontrollimahdollisuuksiin vaikuttavat: johtajan ja jäsenten väliset suhteet, tehtävän rakenne ja johtajan asemaan liittyvä valta. - Kontrollimahdollisuudet ovat suuret silloin, kun johtajan ja alaisten väliset suhteet ovat hyvät, tehtävän rakenne on pitkälle jäsennelty ja johtaja pystyy asemansa puolesta vaikuttamaan alaisiinsa (tai vaihtoehtoisesti kontrollimahdollisuudet ovat heikot silloin, kun johtajan ja alaisten väliset suhteet ovat huonot, tehtävä on jäsentymätön ja johtajan asemaan liittyy vähän vaikutusmahdollisuuksia).
2 b) Schwartzin arvoteoria (1,5 p.) - Arvot voidaan luokitella sen mukaan, mitä yleisiä tarpeita ja päämääriä ne palvelevat. Arvokartan perusulottuvuudet ovat säilyttäminen-muutosvalmius ja itsensä korostaminen itsensä ylittäminen. - Arvot ovat sisällöllisesti universaaleja siten, että arvoja kuvaavilla sanoilla on suunnilleen sama merkitys eri kielissä ja kulttuureissa, niin että sama arvo sijoittuu kaikissa tai ainakin useimmissa kulttuureissa samaan arvoluokkaan. - Arvot ovat rakenteensa puolesta universaaleja siten, että arvoluokkien suhteet toisiinsa ovat kaikissa kulttuureissa samat, koska perustavanlaatuiset inhimilliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tarpeet ovat kaikissa kulttuureissa samat. - Hyväntahtoisuus, perinteet ja yhdenmukaisuus edustavat yhteisökeskeisiä arvoja, jotka takaavat yhteisöjen jatkuvuuden. - Itsenäisyys, virikkeisyys, mielihyvä, suoriutuminen ja valta ovat yksilön tavoitteisiin liittyvät arvot. - Turvallisuus ja universalismi ovat arvoalueina sekatyyppejä, ne sisältävät sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä tavoitteita. 2. a) Määrittele henkilökohtainen ja julkinen minätietoisuus ja kerro lyhyesti niiden syntyehdot ja ilmeneminen. (4 p.) - Minätietoisuus eli tilanteesta toiseen vaihteleva tietoisuus itsestä ja minäkäsityksestä voidaan jakaa henkilökohtaiseen ja julkiseen minätietoisuuteen. - Henkilökohtaisella minätietoisuudella tarkoitetaan tarkkaavaisuuden kohdistumista oman minän sisäisiin puoliin, esimerkiksi ajatuksiin, tunteisiin tai arvoihin. - Julkisella minätietoisuudella tarkoitetaan ihmisen tietoisuutta minuutensa julkisesta puolesta, esimerkiksi ulkonäöstä. - Taipumus henkilökohtaiseen ja julkiseen minätietoisuuteen vaihtelee tilanteiden mukaan ja henkilöstä toiseen - Ulkoiset tarkkaavaisuuden kohteet, nimettömyys, ryhmän yhtenäisyys ja tunnistamattomuus voivat johtaa alentuneeseen henkilökohtaiseen minätietoisuuteen eli epäyksilöllistymiseen. - Alentuneesta henkilökohtaisesta minätietoisuudesta voi seurata alentunutta itsekontrollia, itselle asetettujen vaatimusten unohtamista, herkkyyttä emotionaalisille vihjeille, suunnittelemattomuutta sekä impulsiivisuutta. - Tunnistamattomuus ja vähäinen vastuullisuus voivat johtaa alentuneeseen julkiseen minätietoisuuteen - Alentuneesta julkisesta minätietoisuudesta voi seurata estottomuutta ja normien rikkomista. - Julkisesti minätietoiset eivät ole erityisen tietoisia sisäisistä tunteistaan. - Henkilökohtaisesti minätietoisten on havaittu olevan johdonmukaisempia asenteissaan ja käyttäytymisessään kuin julkisesti minätietoisten, sillä he toimivat enemmän sen
3 mukaan, mitä itse pitävät oikeana, kuin sen mukaan, mitä tilanne näyttää vaativan. - Henkilökohtaisesti minätietoiset ovat esimerkiksi vähemmän muotitietoisia, taitamattomampia ennustamaan toisten reaktioita, yhteistyökyvyttömämpiä sekä alttiimpia ottamaan vastuuta onnettomuuksien sattuessa kuin julkisesti minätietoiset. - Kun ihminen tulee erityisen tietoiseksi itsestään, hän usein alkaa pohtia omaa riittävyyttään ja suoriutumisen tasoa. - Minätietoisuuden lisääntyessä osa minäskeemaa aktivoituu. Minäskeeman aktivoituessa minän arviointi on väistämätöntä. - Minätietoisuuden lisääntyessä omaksuttuja normeja ja sääntöjä pyritään noudattamaan tarkemmin. - Julkisesti minätietoiset välittävät enemmän siitä, mitä muut heistä ajattelevat ja ovat herkempiä muiden arvostelulle kuin henkilökohtaisesti minätietoiset ihmiset. - Julkinen minätietoisuus on välttämätön mutta ei riittävä ehto itsensä valvomiselle. b) Kuvaile lyhyesti ryhmäajattelun syndrooman sisältö, siihen vaikuttavat tekijät ja sen seuraukset. (4 p.) - Lähtötekijöinä ryhmäajattelun syntymiseen vaikuttaa ulkoinen paine. - Ryhmään syntyy usein omaa kantaansa voimakkaasti ajava johtaja. - Ryhmään muodostuu voimakas kiinteys. - Ryhmä eristäytyy. - Ryhmäajatteluun kuuluu haavoittumattomuuden illuusio. - Ryhmäajatteluun kuuluu ryhmän moraalisuuden illuusio. - Ryhmäajatteluun kuuluu stereotyyppinen näkemys ulkoryhmistä. - Ryhmäajatteluun kuuluu itsesensuuri. - Ryhmäajatteluun kuuluu mielipidevartijat. - Ryhmäajattelusta seuraa se, että vaihtoehtoja ei tarkastella riittävästi. - Ryhmäajattelusta seuraa se, että tavoitteita ei tarkastella riittävästi. - Ryhmäajattelusta seuraa se, että valitun vaihtoehdon riskejä ei tutkita. - Ryhmäajattelusta seuraa heikko tiedonhaku. - Ryhmäajattelusta seuraa informaation harhainen valikointi. - Ryhmäajattelusta seuraa se, että vaihtoehtoja ei arvioida uudelleen. - Ryhmäajattelusta seuraa se, että varasuunnitelmat jätetään tekemättä.
4 3. Kirjoita valintakoekirjan perusteella essee aiheesta, tieto sosiaalipsykologian tutkimuskohteena. (7 p.) Esseen tehtävän antona oli tarkastella tietoa sosiaalipsykologian tutkimuskohteena. Tehtävän tarkoituksena ei siis ollut tarkastella sosiaalipsykologista tietoa tai tiedon tuottamista eli niitä menetelmiä, joilla sosiaalipsykologista tietoa tuotetaan. Tämän tieteellisen tiedon tuottamisen käsittelemisestä on kuitenkin voinut saada pisteitä 0-3, koska tutkimusmenetelmien tarkastelu liittyy aiheeseen vaikka ei vastaa suoraan kysymyksen asetteluun. Tieto ja sosiaalisuuden yleiset selitysmallit - Sosiaalisen vaihdon teorian mukaan ihmiset hakeutuvat sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaihtaakseen erilaisia asioita ja hyötyäkseen tässä vaihdossa. Tieto on yksi sosiaalisen vaihdon resurssi. - Sosiaalisen vaihdon resurssina tieto on abstrakti ja yleisluotoinen resurssi, joka on vaihdettavissa helposti rahaan ja arvonantoon. - Sosiaalisen vertailunteorian mukaan maailma on jaettavissa objektiivisesti arvioitavaan maailmaan ja ns. sosiaaliseen todellisuuteen. Yksilöt haluavat sosiaalisesta todellisuudesta pätevää tietoa ja tämä suuntaa heidät sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jossa olennaista on käsitysten keskinäinen vertailu. - Tietoa itsestämme saamme testaamalla kykyjämme ja vertailemalla itseämme toisiin ihmisiin. Tieto, sosialisaatio ja sosiaalinen kehitys - Sosialisaatio on tapahtumasarja tai prosessi jonka kuluessa ihminen oppii ne tiedot, säännöt, käsitykset ja asenteet, jotka mahdollistavat yhteiskunnan jäsenenä toimimisen. - Perinteinen näkökulma on korostanut tämän kulttuurin siirron yksisuuntaisuutta mutta uudempi näkökulma korostaa lapsen ja nuoren omaa aktiivista panosta sosialisaatiossa, joka nähdään vuorovaikutuksena sosiaalistuvan yksilön ja sosialisaatioagenttien välillä. - Sosiaalisen oppimisen teorian mukaan kehittyvä yksilö voi oppia erilaisia tietoja ja taitoja havaitsemalla toisten toimintaa. - Yksilö käyttää neljänlaista tietoa muodostaessaan käsitystä pystyvyydestään: tiedot aikaisemmista suorituksista, sijaiskokemukset, sanallinen vaikuttaminen ja fyysiset ja tunnereaktiot. - Kognitiivisen kehityksen teoriat korostavat kolmea seikkaa: eri-ikäisten ajattelussa on laadullisia eroja, kehitys merkitsee lisääntyvää eriytymistä, kehitys merkitsee myös aikaisemmin erillisten osien integroitumista johdonmukaisiksi kokonaisuuksiksi. - Sosiaalinen merkintä, sosio-kognitiivinen konflikti ja kognitiivinen konflikti kognitiivisessa kehityksessä. - Tukipuiden rakentaminen osana tietojen oppimista.
5 - Lähikehityksen vyöhyke osana tietojen oppimista. - Eräs sosialisaation tulos on viisaus, josta voidaan erottaa neljä eri puolta. Kolme ensimmäistä viisauden puolta kytkeytyvät tietoon ja sitä kautta koulutukseen. Sen sijaan viisauden neljäs puoli on koulutuksesta riippumaton. - Sosiomoraalisen ymmärryksen kehittymistä kuvaavat roolinottokyvyn ja moraalisen arvostelukyvyn vaiheteoriat sekä oikeudenmukaisten ratkaisujen löytäminen. - Tiedon luonteen ja tiedon rajojen ymmärtämisen kehitystä on tarkasteltu 7-vaiheisen mallin avulla, jossa tieto ymmärretään ensin absoluuttiseksi ja varmaksi, myöhemmin korostetaan sen tilannesidonnaisuutta ja suhteellisuutta ja lopulta päädytään jäsentyneeseen käsitykseen tiedon rakentumisesta kriittisen tutkimuksen ja olemassa olevan aineiston todistusaineiston synteesin kautta. - Viisautta käytännön elämän asiantuntemuksena voidaan mitata seuraavien asioiden avulla: tosiasioita koskevan tiedon runsaus, menettelytapoja koskevan tiedon runsaus, elämänkaaren tilannesidonnaisuuden taju, relativismi ja tilanteen epävarmuuden käsittäminen ja käsittelystrategioiden tiedostaminen. Sosiaalinen kognitio - Sosiaalista maailmaa koskeva tietomme on varastoitunut mieleemme skeemoiksi, jotka ohjaavat havaitsemista, muistamista ja päättelyä. - Skripti. - Meillä on taipumus vääristää muistissamme tapahtumasarjat skriptin mukaisiksi. - Toisaalta muistamme myös skriptin kanssa ristiriidassa olevat yksityiskohdat, mitä on selitetty ns. nimilapun liittämisellä. - Stereotypia.. - Minää koskeva skeema. - Illusorinen korrelaatio. - Prototyyppi. - Skeeman viriämiseen vaikuttavat tilannevihjeet, äskettäinen kokemus, pysyvät henkilökohtaiset konstruktiot sekä mieliala. - Usean riittävän syyn skeema. - Merkityksen vähentämisen periaate. - Usean välttämättömän syyn skeema. - Augmentaatioperiaate. - Kovariaatio- eli yhteisvaihtelumallin mukaan voimme käyttää yhdenmukaisuustietoa, johdonmukaisuustietoa ja erottuvuutta koskevaa tietoa tehdessämme sisäisiä ja ulkoisia attribuutioita. - Attribuution peruserhe. - Toimijan ja tarkkailijan ero. - Oman edun attribuutiovääristymä. - Sisäryhmää suosiva vääristymä. - Yksimielisyysharha. - Joukkoharha.
6 - Kuviteltu ylemmyys. - Edellisyysvaikutus. - Implisiittinen persoonallisuusteoria. Tieto, emootiot ja sosiaalinen käyttäytyminen - Kognitiivinen emootiotulkinnan mukaan emootiot perustuvat aina kognitiiviseen arviointiin eli tunne-elämykset syntyvät tilannetta koskevista havainnoista ja niitä koskevista päätelmistä. - Yleinen maailmaa ja sen toimintaperiaatteita koskeva tietoa vaikuttaa siihen millaisia tunteita tilanteessa viriää. - Kognitiivinen dissonanssi. Tieto, asenteet ja sosiaaliset representaatiot - Sosiaaliset representaatiot ja arkitieto. - Sosiaaliset representaatiot ja tieteellisen tiedon suodattuminen arkiajatteluun. - Asenteen saatavuus vaikuttaa asenteen ja toiminnan väliseen yhteyteen ja asenteen kohdetta koskeva tietomäärä on asenteen saatavuuteen vaikuttava tekijä. - Itsensähavaitsemisen teoria. - Väärinattribuutio. - Myöhäisvaikutus. - ELM ja keskeinen suostuttelureitti. - ELM ja perifeerinen suostuttelureitti. Tieto ja sosiaalinen vuorovaikutus - Focault n mukaan tieto on se versio tapahtumista, joka on saanut totuuden leiman. - Tiedon ja vallan yhteen kietoutuminen. - Tiedon arkeologia. - Viestintäverkot. - Tieto ja johtajuus. - Tieto ja oikeudenmukaisuuden periaatteet. - Konformisuus ja informaatiovaikutus. - Konformisuus ja tiedollinen riippuvuus ryhmästä. - Heikko tiedon haku ja tiedon harhainen valikointi ryhmäajattelun seurauksina. Tieto, ryhmien väliset suhteet ja sosiaalinen identiteetti - Ennakkoluuloisuus perustuu osittain tietämättömyyteen, joten tähdättäessä ennakkoluulojen vähentämiseen lapsille voidaan opettaa syrjinnän moraalisia seurauksia tai eri ryhmiä koskevia tosiasioita. - Tiedon lisäämiseen liittyy kuitenkin se ongelma, että lapset voivat saada erisuuntaista tietoa eri lähteistä. -
7 Tiedontuottamisen menetelmät sosiaalipsykologiassa (0-3 pistettä) - Tiedon yleistäminen. - Laboratoriokoe. - Tiedon luotettavuus. - Kenttäkoe. - Kokeellinen simulaatio. - Korrelatiivinen tutkimus. - Kvasikokeellinen tutkimus. - Survey. - Rakenteenkuvaus. - Muutoksen tutkimus. - Tapaustutkimus. - Dokumenttien ja tekstien tutkimus. - Toimintatutkimus. - Tutkimuksen etiikka. 4. Kuvaa lyhyesti artikkelissa esitetyn tutkimuksen tavoitteet, käytetyt menetelmät sekä tulokset ja tee ehdotuksia tutkimuksen parantamiseksi. Tutkimuksen tavoitteet (0-1 p.): - Tutkimuksen kohteena ollut mainos oli herättänyt arkikeskusteluissa ristiriitaisia tunteita ja julkisessa keskustelussa esiin oli päässyt ainoastaan mainonnan ja tasaarvojuridiikan asiantuntijoiden yksipuoliset näkemykset. Näistä syistä johtuen haluttiin selvittää mainoksen herättämiä, mahdollisesti moninaisempia, mielikuvia ihmisten arkiajattelussa. - Yhtäältä tutkimuksessa pyrittiin saamaan selville mainoksen herättämät mahdollisimman spontaanit assosiaatiot ja mielikuvat. - Toisaalta tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kuinka helposti tarjottu tulkintakehys muuttaa vastaajien mielikuvat tulkintakehyksen mukaiseksi. - Yleisempänä tarkoituksen oli mainoksen herättämiä mielikuvia tutkimalla selvittää yhteisössä suotavan ja epäsuotavan, loukkaavan ja ei-loukkaava rajoja. Menetelmät (0-2 p.): - Tutkimuksen perusjoukko oli kirjoittajien mukaan valistuneiden maallikoiden joukko. - Tutkimuksen otoksen muodostivat 42 sosiaalipsykologian kurssille osallistunutta opiskelijaa. - Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineisto kerättiin esittämällä osallistujille mainoskuva ja pyytämällä heitä kirjoittamaan ylös materiaalin synnyttämät assosiaatiot ja mielikuvat
8 - Tutkimuksen toisessa vaiheessa osallistujien assosiaatioihin ja mielikuviin pyrittiin vaikuttamaan (manipulaatio) tarjoamalla osallistujille tulkintakehystä ja heitä pyydettiin kirjoittamaan mahdolliset uudet mielikuvat ja assosiaatiot. - Aineisto analysoitiin ensin sisällön analyysin menetelmällä luokittelemalla havaintoja ja laskemalla kuhunkin luokkaan sisältyvien havaintojen määrä. - Aineiston havaintoja jäsentävä rakenne analysoitiin korrespondenssianalyysillä. - Luokitellulle aineistolle tehtiin myös klusterianalyysi, jolla pyrittiin tarkentamaan vastauksista muodostuvaa kokonaiskuvaa. - Aineistoa analysoitiin myös vertaamalla tutkimuksen ensimmäisen osan havaintoja toisen osan havaintoihin. Tulokset (0-2 p.): - Sisällön analyysin perusteella assosiaatiot luokiteltiin 16:sta (15 + muu) sisällön mukaiseen luokkaan. - Korrespondenssianalyysi tuotti kaksi aineiston rakennetta havainnollistavaa ulottuvuutta: ensimmäinen ulottuvuus erotteli luotoon liittyvät assosiaatiot muista assosiaatioista ja toinen ulottuvuus erotteli myönteiset kauneusarviot muista assosiaatioista. - Klusterianalyysi tuotti viisi klusteria, jotka sijoitettiin korrespondenssianalyysin tuottamalle kahden ulottuvuuden varaan rakentuneeseen assosioaatioluokkakartastoon. - Ensimmäisen ja toisen vaiheen havaintojen vertailu osoitti, että tutkimuksen toisen osan aineistossa oli enemmän riistoon ja väkivaltaan sekä loukkaavuuteen liittyviä havaintoja kuin ensimmäisen osan aineistossa. - Tarjotun tulkintakehyksen mukaisten havaintojen lisääntymisen oletettiin osoittavan, että tarjotulla tulkintakehyksellä oli vaikutusta mielikuviin. - Toisaalta toisen vaiheen aineistossa oli enemmän myös ei-loukkaavaksi luokiteltavia havaintoja kuin ensimmäisessä osassa. - Koska toisen vaiheen aineistosta löytyi myös tarjotun tulkintakehyksen vastaisia havaintoja, voidaan olettaa, että tulkintakehys ei toiminut varsinaisena vastaajien ajatusten johdattelijana. - Verrattaessa tuloksia käytyyn julkiseen keskusteluun voitiin todeta, että julkisesti mainoksesta oli keskusteltu varsin yksipuolisesti. Ehdotuksia tutkimuksen parantamiseksi (ehdotusten tulee olla perusteltuja ehdotuksia juuri tämän tutkimuksen parantamiseksi eikä pelkkä tutkimuksen puutteiden toteaminen tai eri kysymyksiin vastaavan tutkimuksen kehittely riitä)(0-1 p.): - Ensimmäisen ja toisen vastauskierroksen assosiaatiot eivät olleet suoraan verrannollisia, koska yksilötasolla aineistot eivät olleet yhdistettävissä. Jotta tarjotun tukintakehyksen vaikutuksista olisi saatu luotettavampaa tietoa, aineistot olisi tullut voida yhdistää esim. tunnisteen avulla toisiinsa myös yksilötasolla.
9 - Jotta tulkintakehyksen vaikutuksista olisi saatu luotettavampaa tietoa, olisi tarvittu kokeellinen asetelma, jossa henkilöt olisi valittu satunnaistamalla koeryhmään ja kontrolliryhmään. Kontrolliryhmälle ei olisi tarjota tulkintakehystä mutta koeryhmälle kyllä (manipulaatio). - Aineiston pienuus ei sallinut mainoksen loukkaavaksi ja toisaalta ei loukkaavaksi kokeneiden mielikuvien tarkastelua erikseen. Tämä olisi tarjonnut kuitenkin mielenkiintoista lisäinformaatiota, jonka selvittämiseen olisi tarvittu isompi aineisto. - Aineiston epätasainen sukupuolijakauma teki sukupuolen mukaiset tarkastelut mahdottomiksi. Miesten ja naisten vertailu olisi kuitenkin saattanut tarjonnut mielenkiintoista lisäinformaatiota, jonka selvittämiseen olisi tarvittu isompi aineisto, jossa tasaisempi sukupuolijakauma. - Virikemateriaalina esitetyn kuvan mahdollinen epätarkkuus on voinut vaikuttaa mielikuviin, joten luotettavamman tuloksen saamiseksi olisi tullut näyttää tarkempi kuva tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi alkuperäinen video. - Tutkimuksen perusjoukkona oli valistuneiden maallikoiden joukko, johon tutkimuksen tulokset tulisi voida yleistää. Voidaan kuitenkin esittää epäilys, että sosiaalipsykologian opetusohjelman mukaisen kurssin opiskelijat ovat valikoitunutta joukkoa, joten olisi tarvittu edustavampi otos. - Tutkimustilanteessa tutkijat ja tutkittavat tunsivat toisensa, joten tilanteessa on saattanut vaikuttaa arviointiarkuus, joka lisää taipumusta vastata sosiaalisesti suotavalla tavalla. Sosiaalista suotavuutta olisi voinut mitata tai painottaa voimakkaammin vastaajien anonymiteettiä esim. estämällä käsialan tunnistettavuus. - Koska tutkijat olivat aineiston keruussa paikalla, vihjepiirteiden vaikutus tuloksiin on mahdollinen. Vihje piirteiden vaikutusta olisi voitu estää sillä, että aineiston olisi kerännyt kolmas osapuoli. - Ulkoista validiteettia olisi voitu parantaa tutkimalla myös alkuperäisaineistosta eroavia ryhmiä tai käytetty alkuperäisestä poikkeavaa manipulaatiota. 5. Tarkastele artikkelissa kuvattua mainosta yhtäältä sosiaalisten representaatioiden ja toisaalta asenteiden tutkimuksen kohteena. (6 p.) Sosiaaliset representaatiot (0-2 p.): - Sosiaaliset representaatiot ovat arvojen, ajatusten ja käytäntöjen järjestelmiä. - Sosiaalisten representaatioiden tehtävänä on luoda järjestystä, jonka avulla yksilöt voivat suunnistaa aineellisessa maailmassa ja hallita sitä. - Toiseksi sosiaaliset representaatiot helpottavat yhteisön jäsenten keskinäistä viestintää tarjoamalla heille koodin, jota käyttäen he voivat nimetä ja luokitella maailman eri puolia ja ryhmänsä historiaa. - Sosiaaliset representaatiot liittyvät arkitietoomme ja ne viittaavat sellaisiin arkitietomme puoliin, joista esim. asenteiden kielellä ei ole luontevaa puhua.
10 - Sosiaalisilla representaatioilla oletetaan olevan figuratiivinen ydin, kuvallisessa tai metaforisessa muodossa muistiin tallentunut osa. - Figuratiivisia ytimiä on usein selvitetty vapaiden assosiaatioiden menetelmällä. - Sosiaalisten representaatioiden teoria sisältää olettamuksen kahdesta perusprosessista, joista toinen on objektivointi. Objektivoinnissa tuntemattomat ja abstraktit käsitteet ja ajatukset muuntuvat konkreettisiksi arkirealiteeteiksi. - Toinen perusprosessi on ankkurointi, joka viittaa tuntemattomien, outojen kohteiden nimeämiseen ja luokitteluun siten, että nämä kohteet rinnastetaan ennestään tuttuihin kategorioihin. Mainos sosiaalisten representaatioiden tutkimuksen kohteena (0-1 p.): - Aineistossa esitetyssä tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalista representaatiota siitä, mikä on suotavaa/epäsuotavaa, hyväksyttävää/ei-hyväksyttävää. - Mainoksen herättämien assosiaatioiden selvittäminen toi näkyväksi niitä erilaisia arvoja, ajatuksia ja käytäntöjen järjestelmiä, joita tutkittavien mielessä on ja miten nämä ovat kietoutuneet yhteen ja ohjaavat esitetyn kuvamateriaalin tulkintaa. - Artikkelissa todettiin, että sukupuolen tasa-arvon loukkaamattomuus ankkuroituu meillä naisen paljaisiin rintoihin. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että vaikka kuvassa ei näkynytkään naisen rintoja, se nähtiin loikkaavana ja yhdistettiin riistoon ja väkivaltaan. Tämä viittaa siihen, että sukupuolten tai etnisten ryhmien välisen tasaarvon loukkaamattomuus voi ankkuroitua myös muihin asioihin, kuten esim. kyyryssä oleva nainen. - Jos lähestytään kuvaa kahvipapuna, voidaan ajatella, että kahvipapu kuvastaa kahvikulttuuriin liittyvän sosiaalisen representaation figuratiivista ydintä. Mainoksen suunnittelijat ovat siksi halunneet tuoda esiin juuri kahvipavun. Asenteet (0-2 p.): - Asenne on johonkin sosiaalisesti merkitykselliseen kohteeseen liittyvä kokonaisvaltainen myönteinen tai kielteinen suhtautumistapa. - Asenteen voidaan nähdä käsittävän myös tunteen, ajatuksen ja toiminnan. - Asenteet ovat perinteisempi ja teknologisempi tapa lähestyä käsitteellisesti niitä ongelmia, joihin sosiaalisten representaatioiden teoria kohdistaa mielenkiintonsa. - Koska asenteiden kohteet ovat sosiaalisen maailmamme sosiaalisesti konstruoituja ilmiöitä, asenteet opitaan. - Asenteiden muodostumisessa on kuitenkin mukana myös muita prosesseja kuten pelkkä tuttuus tai asenteen kohteen omistaminen. - Asenteita voidaan mitata laatimalla joukko asenteen kohdetta koskevia väittämiä ja pyytämällä vastaajia arvioimaan väittämiä Likert-asteikolla. - Asenteita voidaan mitata myös semanttisen erottelulla, jossa vastaajia pyydetään adjektiiviparien avulla ilmaisemaan, kuinka hyvin adjektiivit kuvaavat asenteen kohdetta.
11 - Ihmisillä on taipumus vastata sosiaalisesti suotavalla tavalla, jos he tietävät asenteitansa mitattavan. Sosiaalisen suotavuuden vaikutuksen vähentämiseksi, asenteita mitataan myös erilaisilla epäsuorilla mitoilla. Mainos asenteiden tutkimuksen kohteena (0-1 p.): - Asenneväittämillä voitaisiin tutkia henkilöiden mainosta kohtaan tuntemien asenteiden myönteisyyttä ja kielteisyyttä. - Semanttista erottelua käyttäen voitaisiin tutkia henkilöiden mainokseen kohdistamien asenteiden sisältöjä. - Henkilöiden asenteita mainosta kohtaan voitaisiin tutkia hienovaraisemmin esimerkiksi tarkkailemalla ihmisten reaktioita katumainoksiin. - Mainoksen tuottamien assosiaatioiden voidaan tulkita kertovan myös ennakkoluuloisten asenteiden tiedostamisesta tai niihin liittyvästä ulkoryhmän dehumanisoinnista: musta nainen yhdistetään mainoksessa kahvipapuun. 6. Tarkastele artikkelin ja valintakoekirjassa esitetyn pohjalta, miksi mainosten herättämiä assosiaatioita on tärkeä tutkia. (6 p.) - Mainosten synnyttämiä assosiaatioita tutkimalla voidaan saada tietoa mm. asenteista, arvoista, sosiaalisista representaatioista ja tunteista. - Sosiaaliset representaatiot, asenteet, arvot ja tunteet vaikuttavat käyttäytymiseemme. - Assosiaatioita tutkimalla saadaan selville myös mielikuvamaailman moninaisuus, joka on tärkeä ottaa huomioon arvioitaessa mainosten hyväksyttävyyttä. - Assosiaatiota tutkimalla voidaan saada tietoa myös siitä herättääkö mainos toivottuja mielikuvia. - Mainokset mallioppimisen välineinä. - Mainokset havaitsemalla oppimisen välineinä. - Mainokset stereotypioiden vahvistajina ja ylläpitäjinä. - Mainokset ennakkoluulojen vahvistajina ja ylläpitäjinä. - Mainosten stereotyyppiset mielikuvat ja vaikutukset stereotypioiden kohteisiin. - Mainokset rasististen asenteiden vahvistajina ja ylläpitäjinä. - Mainoksissa ilmenevä symbolinen rasismi. - Mainokset seksististen asenteiden vahvistajina ja ylläpitäjinä. - Media sosialisaatioagenttina. - Mediaväkivallan vaikutus aggressiivisuuteen virittämällä aggressiivisia ajatuksia ja tunteita. - Mediaväkivallan vaikutus aggressiivisuuteen tarjoamalla uusia aggressiivisia toimintatapoja. - Mediaväkivallan vaikutus aggressiivisuuteen heikentämällä aggressiota hillitseviä estoja. - Mediaväkivallan vaikutus aggressiivisuuteen turruttamalla uhrien kärsimyksiin.
12 - Mainosten suostutteleva viestinä, ELM ja perifeerinen reitti. - Mainosten suostutteleva viestintä, ELM ja keskeinen reitti. - Sosiaalinen vertailu ja käsitykset hyväksyttävästä ja suotavasta. - Mainosten luomat odotukset ja vaikutukset itsetuntoon. - Berkowitzin assosiaatioverkkomalli. - Eletyn ja älyllisen ideologian ristiriita. - Mainokset normien ylläpitäjinä ja luojina.
Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot
Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotPSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET
PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotLeikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla
Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
Lisätiedot01. Erityisesti näköalueiden ja motoristen alueiden solut aktivoituvat REMunivaiheessa.
TURUN YLIOPISTO VALINTAKOE Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 8.6.2000 Psykologia KYSYMYSLOMAKE Valintakoekirjat: Helkama, Myllyniemi, Liebkind: Johdatus sosiaalipsykologiaan, 2. painos, Oy Edita Ab, 1998;
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotErityisen selkeästä ja johdonmukaisesta esitystavasta on voinut saada 0,25 p kunkin kysymyksen ja alakohdan osalta.
Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalipsykologian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2016 YLEISTÄ Pelkästä käsitteiden tai teorioiden mainitsemisesta / luetteloimisesta ei ole annettu pisteitä. Pisteiden
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotSISÄLLYS PERSOONALLISUUS OHJAA YKSILÖN TOIMINTAA
SISÄLLYS I 1 2 PERSOONALLISUUS OHJAA YKSILÖN TOIMINTAA Persoonallisuus on psyykkisten ominaisuuksien kokonaisuus Persoonallisuus on suhteellisen pysyvä halki elämän Persoonallisuuspsykologia tarkastelee
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotSosiaalipsykologian valintakoe 2008 Arvosteluperusteet. Kirjallisuuskoe
Sosiaalipsykologian valintakoe 2008 Arvosteluperusteet Kirjallisuuskoe 1. a) Emootioiden syntyyn liittyy kaksi eri näkemystä. Toisen mukaan emootiot ovat biologispohjaisia ja toisen näkemyksen mukaan sosiaalisesti
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotKANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA
ARVOPANEELI VAIKUTTAJA- HAASTATTELUT KVALITATIIVINEN ANALYYSI KYSELY- TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT JA SUUNNITTELU MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINE N ANALYYSI KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA
LisätiedotLaaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi
Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotMainonnan eettinen neuvosto. Antaa lausuntoja mainosten hyvän tavan mukaisuudesta.
Mainonnan eettinen neuvosto Antaa lausuntoja mainosten hyvän tavan mukaisuudesta. Mainontaan voi vaikuttaa Yritykset mainostavat lisätäkseen tuotteidensa ja palveluidensa menekkiä. Ne pyrkivät noudattamaan
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotMonikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen
Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotYTYÄ. Rahasta! Jenni Selosmaa
YTYÄ. Rahasta! Jenni Selosmaa YTYÄ rahasta Rahan arvo 1. Arvojen viitekehys o Arvokartta o Arvot lyhyesti o Henkilökohtainen arvokartta o Naiset ja miehet arvokartalla o Raha-asiat arvokartalle! o Leijonan
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotLukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi
Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotNuorten ryhmienvälisiin suhteisiin vaikuttaminen kouluissa
Nuorten ryhmienvälisiin suhteisiin vaikuttaminen kouluissa Tuloksia Viisaat valinnat hankkeen interventiotutkimuksesta Viivi Mäkinen, VTM, väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto Tutkimuksen lähtökohdat
LisätiedotSENSO PROJEKTI. Taustaa
SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus
Lisätiedot1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?
Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai
LisätiedotSocca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija
Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI. Petri Haltia
OSAAMISEN ARVIOINTI Petri Haltia 28.3.2017 Miksi osaamista arvioidaan? Oppimisen ohjaamiseksi Opiskelijan (päättö)arviointi tulevaa toimintaa ajatellen Koulutusjärjestelmän/opetuksen arvioimiseksi ja kehittämiseksi
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotKIRJALLISUUSKYSYMYKSET Kuusela, P. (toim.) 2007: Sosiaalipsykologia yksilöstä yhteiskuntaan.
Tarra Nimi Henkilötunnus KIRJALLISUUSKYSYMYKSET Kuusela, P. (toim.) 2007: Sosiaalipsykologia yksilöstä yhteiskuntaan. Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen kysymysten alla olevaa vastaustilaa.
LisätiedotOpitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008
Opitaan yhdessä Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Ilmapiiri Läsnäolo Opitaan yhdessä Yhteiset käytännöt/ välineet Yhteinen kohde/ tavoite Ryhmädynamiikka Vuorovaikutus
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotKeksikää mahdollisimman monta:
Keksikää mahdollisimman monta: Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen eli minkä tekijöiden perusteella terveyteen liittyviä valintoja tehdään tai jätetään tekemättä? Terveyskäyttäytyminen
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotVieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien
Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan
LisätiedotArvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia
LisätiedotVerkostoitumisen saloja VoimaNaisille
Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen
LisätiedotKokeellinen yhteiskuntatiede
Kokeellinen yhteiskuntatiede Metodifestivaali 2019 Syistä selityksiin Samuli Reijula samuli.reijula@helsinki.fi Kokeita yhteiskuntatieteessä? EI Yhteiskuntatieteen tutkimuskohde erityinen Vapaa tahto
LisätiedotSosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi
LisätiedotLAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015
LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen
LisätiedotA1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet
A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotSISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät
SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotArjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY
Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotHyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotAsenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva
Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Esimerkkinä Liikenneturvallisuuteen myönteisesti suhtautuva ihminen, joka ajaa päivittäin
LisätiedotSOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE
SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto, Porin yksikkö
Lisätiedot