Tekes Kuluttajien odotusten ja asenteiden mittaaminen Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen -hankkeen tuloksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekes Kuluttajien odotusten ja asenteiden mittaaminen Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen -hankkeen tuloksia"

Transkriptio

1 Tekes Kuluttajien odotusten ja asenteiden mittaaminen Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen -hankkeen tuloksia Kuluttajien odotusten ja asenteiden mittaaminen Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen -hankkeen tuloksia Teknologiakatsaus 181/2005 Lisätietoja Pirjo Hakanpää Tekes Nina Urala VTT Teknologiakatsaus PL 69, Helsinki Puh , fax (09) Asiakasneuvonta: Virallinen posti: Lokakuu 2005 ISSN X ISBN Kuluttajien odotusten ja asenteiden mittaaminen Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen -hankkeen tuloksia Nina Urala, Liisa Lähteenmäki, Anna Huotilainen, Hely Tuorila, Sari Ollila, Niina Hautala, Sirpa Tuomi-Nurmi Teknologiakatsaus 181/2005

2 Kuluttajien odotusten ja asenteiden mittaaminen Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen -hankkeen tuloksia Nina Urala Liisa Lähteenmäki VTT Biotekniikka Anna Huotilainen Hely Tuorila HY Elintarviketeknologian laitos Sari Ollila Niina Hautala Sirpa Tuomi-Nurmi HY Taloustieteen laitos Teknologiakatsaus 181/2005 Helsinki 2005

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Vuonna 2005 on käynnissä 24 teknologiaohjelmaa. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy Paino: Painotalo Miktor, Helsinki 2005

4 Esipuhe Tekes on panostanut merkittävästi kahteen elintarvikealan teknologiaohjelmaan: Uudistuva Elintarvike ( ) ja Elintarvikkeet ja terveys ( ). Ohjelmat ovat tähdänneet alan uudistamiseen ja pääpaino niissä on ollut terveellisten ja terveyttä edistävien elintarvikkeiden tutkimuksessa ja tuotekehitystyössä. Tällaisten aivan uusille markkinoille suunnattujen ja uutta ajattelutapaa vaativien tuotteiden myynti ja markkinointi vaatii uusia taitoja. Elintarvikkeet ja terveys -teknologiaohjelmassa tehtiinkin ennakkoluulottomasti varsinaisen teknologian kehittämisen rinnalla tutkimuksia, joilla haluttiin parantaa uudenlaisten, tutkimukseen perustuvien konseptien tuotteistamista. Yksi tutkimusalue oli VTT Biotekniikan vetämä Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen, jonka tavoitteena oli kehittää menetelmiä yksilöllisten kuluttajien kollektiivisen ajattelun kääntämiseksi tuotekehityksen kielelle ja kehittää tämän pohjalta tuotekehitystä ohjaava työväline. Tutkimus on herättänyt laajaa huomiota ja varsinkin teollisuus on ollut siitä kiinnostunut. Siksi projektissa luotu uusi tieto päätettiin koota kaikkien saataville tämän teknologiajulkaisun avulla. Tutkimuksen tuloksia ovat jo nyt hyödyntäneet niin tutkimustahot kuin yrityksetkin. Toivottavasti julkaisu tuo tuotteistamista tukevan tiedon yhä useamman yrityksen käyttöön ja siten nopeuttaa elintarvikealan uudistumista uusien, kaupallisesti menestyvien tuotteiden avulla. Lokakuu 2005 Tekes

5 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Alkusanat Johdanto Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen Esiteltävät menetelmät Lukijalle saatteeksi Menetelmäkuvaukset Kuluttajan odotukset tuotteilta Järjestäminen (Ranking) Käsiteverkkomenetelmä (Repertory grid) Hierarkkinen arvokartoitus (Laddering) Tuotteiden tuttuus, miellyttävyys ja käyttö Tuttuus (Familiarity) Miellyttävyys (Pleasantness) Pitäminen (Liking) Käyttöuseus (Frequency of use) Haluttu käyttöuseus Käyttöhalukkuus (Willingness to use) Ostotodennäköisyys Nykyinen ostokäyttäytyminen Tuleva ostokäyttäytyminen Hinnanmäärittäminen Hintaherkkyysmittari eli PSM (Price Sensitivity Meter) Asennemittarit Uusien ruokien sosiaaliset representaatiot (Questionnaire of social representations of new foods) Hinta-asenteet (Food Price Perception Scale) Asenteet terveysvaikutteisia elintarvikkeita kohtaan (Functional food attitudes) Sovelletut asennemittarit suomalainen versio ja käyttökokemus Vaihtelunhaluisuus eli CSI (Change Seeker Index) Innovatiivisuus eli DSI (Domain Specific Innovativeness) Uutuudenpelko eli FNS (Food Neophobia Scale) Kiinnostus ruoan terveellisyyttä kohtaan eli GHI (General Health Interest) Kiinnostus luonnollisuutta kohtaan eli NPI (Natural Product Interest) Valintojen ennustaminen ja selittäminen Conjoint-analyysi Valintamallit Projektin julkaisuja Liitteet 1 Hintataulukko Hintaherkkyysmittari Tekesin teknologiakatsauksia

6 1 Alkusanat Kuluttajalähtöinen tuotekehitys: menetelmien ja työkalujen kehittäminen" -projekti ( ) on ollut osa Tekesin Elintarvikkeet ja terveys -teknologiaohjelmaa. Projektin tavoitteena on ollut kehittää entistä luotettavampia menetelmiä kuluttajien tuotteisiin kohdistamien odotusten mittaamiseksi, näiden odotusten kääntämiseksi tuotekehityksen kielelle sekä kuluttajien ostohalukkuuden arvioimiseksi. Projektissa on kerätty useita laadullisia aineistoja, laajoja väestöä edustavia kyselyaineistoja sekä kokeellisia aineistoja. Nelivuotisen projektin ensimmäisen kahden vuoden aikana keskityttiin kuluttajan valintaperusteiden parempaan ymmärtämiseen ja kahden viimeisen vuoden aikana painopiste siirtyi kuluttajan ja tuotteen vuorovaikutuksen tutkimiseen. Projektissa on sekä kehitetty uusia menetelmiä että sovellettu jo olemassa olevia mittareita ja lähestymistapoja suomalaisiin aineistoihin. Kehitetyt uudet menetelmät liittyvät asennepohjaisten työkalujen kehittämiseen kuluttajien segmentointia varten, hintaherkkyysmittauksen kehittämiseen ja kokeellisten lähestymistapojen ja mallien hyödyntämiseen valintaperusteiden suhteellista merkitystä tarkasteltaessa. Lisäksi on tarkasteltu erilaisten kuluttajien tuotekohtaisia odotuksia irrottavien tekniikoiden, vertailuna käytettyjen validoitujen asennemittarien sekä mieltymystä ja tuotteen käyttöä kuvaavien asteikkojen toimivuutta. Osa kuvatuista menetelmistä on yksinkertaisia asteikoita, osa on yksittäisistä väittämistä koostuvia mittareita ja osa kokeelliseen asetelmaan perustuvia. Yksittäisten asteikkojen käyttö on helppoa jo tämän julkaisun pohjalta, mutta monimutkaisempien mittareiden ja asetelmien käyttöä suunnittelevien kannattaa harkita tutustumista myös tilastotieteen, kysely- ja haastattelumenetelmien sekä aistinvaraisen arvioinnin perusteisiin. Pohjana olevaa tutkimushanketta on koordinoinut VTT Biotekniikka ja muina tutkimusosapuolina ovat olleet Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitos (HY/ET) ja Helsingin yliopiston taloustieteen laitos (HY/TT). Tutkimuksen vastaavina tutkijoina ovat olleet Hely Tuorila (HY/ET). Sirpa Tuomi-Nurmi (HY/TT) ja koko hankkeen koordinaattorina toiminut Liisa Lähteenmäki (VTT). Anna Huotilainen (o.s. Bäckström) HY/ET, Sari Ollila HY/TT, ja Nina Urala VTT ovat toimineet projektin tutkijoina. Lisäksi projektin toteuttamiseen on osallistunut useita tutkijoita ja opinnäytetyöntekijöitä. Tutkijoina ovat olleet Corneel den Ridder (Wageningenin yliopisto), Rossella dimonaco (Napolin yliopisto), Niina Hautala, Helena Immonen (HY/TT), Sari Koskinen (HY/ET) sekä Anna-Maija Pirttilä-Backman (HY, Sosiaalipsykologian laitos) ja Helsingin yliopiston opinnäytetyöntekijöinä Inari Hissa, Eliisa Lehtinen, Saara Mahlamäki, Aino Nenonen, Riikka Pulkka ja Tuija Seppälä. Projektin johtoryhmän ovat muodostaneet mukana olevien yritysten, tutkimuslaitosten ja Tekesin edustajat: Leena Lehtelä ja Anne Nordberg-Henttala, Oy Karl Fazer Ab; Ulla Appelbye, Valio Oy; Maarit Kyyrö, Saarioinen Oy; Pasi Luostarinen, Atria Oy; Katharina Enholm ja Minna Slotte, Ingman Foods Oy Ab; Hanna Talvioja ja Kaisa Tapani, Oy Sinebrychoff Ab; Pirkko Suhonen, Pirjo Hakanpää ja Liisa Rosi, Tekes; Markku Koskela ja Sirpa Tuomi-Nurmi, HY taloustieteen laitos; Hely Tuorila, HY elintarviketeknologian laitos; Maarit Ahola, Finpro ja Kaisa Poutanen, VTT Biotekniikka. Projektin postituslistalla yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa on ollut yhteensä noin 40 vastaanottajaa, jotka kaikki ovat voineet osallistua projektin kokouksiin sekä kommentoida niin halutessaan suunnitelmia ja tuloksia. Yritykset ovat toimittaneet näytteitä eri osatutkimuksiin, mikä on helpottanut projektin etenemistä. Projektiryhmä kiittää Tekesiä ja osallistuvia yrityksiä projektin rahoituksesta ja aktiivisesta osallistumisesta projektin työskentelyn eri vaiheisiin. Projekti on tuottanut useita tieteellisiä julkaisuja ja osa on vielä valmisteilla. Ensimmäinen väitöskirjatyö valmistui toukokuussa 2005 ja seuraava on aikataulutettu syksyksi Projektissa on tuotettu myös kuusi pro gradu -työtä ja tuloksia on esitetty lukuisissa tieteellisissä ja ammatillisissa kokoontumisissa. Tällä hetkellä valmiina olevat julkaisut on listattu tämän julkaisun lopussa. Tieteellisten julkaisujen lisäksi tavoitteena on ollut selkeästi käytännön soveltajille kohdistettu tieto, johon tämä käsissä oleva julkaisu tähtää. Tämä julkaisu on tiedon soveltajille suunnattu projektin lopputyö, jonka tavoitteena on levittää projektissa kehitettyä menetelmäosaamista elintarvikealan osaajille. Menetelmiä esiteltiin alustavasti helmikuussa 2005 pidetyssä seminaarissa, joka sai innostuneen ja positiivisen vastaanoton mukana olleilta teollisuuden edustajilta. Projektiryhmä toivoo, että nyt käsissä oleva julkaisu auttaa tuotekehityksestä ja markkinoinnista vastaavia henkilöitä soveltamaan kuluttajalähtöisyyttä entistä paremmin omassa toiminnassaan. Projektiryhmän puolesta Espoossa Liisa Lähteenmäki vastuullinen johtaja 1

7 2 Johdanto 2.1 Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen Kuluttajalähtöisestä tuotteistamisesta on tullut viimevuosina muodikas termi, jonka sisältö vaihtelee käyttäjän mukaan. Kuluttajalähtöisyyden määrittely- ja merkityseroista riippumatta kuluttajien tarpeiden ja toiveiden määrittäminen ja huomioonottaminen tuotekehityksessä on tullut entistä tärkeämmäksi, koska kulutustavat eriytyvät, ei pelkästään eri yksilöiden välillä vaan myös samat henkilöt käyttävät erilaisia ruoanvalintaperusteita eri tilanteissa ja ajankohtina. Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen on tässä raportoitavassa projektissa tarkoittanut kuluttajan näkökulman tuomista mukaan tuotekehitysprosessiin ja tavoitteena on ollut kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan tutkia kuluttajien tuotteisiin liittyviä odotuksia ja toiveita ja rakentaa tuote näiden pohjalta. Kuluttajan toiveet ja odotukset eivät suoraan käänny tuotekehityksen kielelle, vaan tarvitaan myös menetelmiä, joilla kuluttajien toiveiden merkitystä tuoteominaisuutena voidaan tarkastella ja toisaalta arvioida niiden merkitystä ruoanvalinnan kannalta. Monipuolisen kuvan saaminen kuluttajan toiveista vaatii monitieteistä lähestymistapaa, jossa tietoa yhdistetään sekä kvalitatiivisista (laadullisista) että kvantitatiivisista (määrällisistä) aineistoista käyttäen itse kerätyn tuotteeseen ja kuluttajaan liittyvän tutkimuksen lisäksi hyväksi myös muita lähteitä, kuten olemassa olevaa tilasto- ja taustamateriaalia. Tällaisen lähestymistavan avulla myös markkinointi ja tuotekehitys voivat samanaikaisesti hyötyä kuluttajatutkimuksen tuloksista entistä paremmin. Uutuuksien merkitys elintarvikekentässä on tärkeä. Vaihtelunhalua tyydyttääkseen kuluttajat haluavat jatkuvasti uusia tuotteita, mutta vastaavasti toisia poistuu tuotevalikoimista. Huomattava osa uusista tuotteista ei ole enää markkinoilla vuoden kuluttua lanseerauksestaan. Osa tuoteuutuuksista onkin tarkoitettu ns. kausituotteiksi, joiden elinajan ajatellaan olevan lyhyt. Myös pitkäaikaisiksi suunnitelluista tuoteuutuuksista huomattava osa epäonnistuu markkinoilla. Epäonnistuneet tuotekehityshankkeet tulevat kalliiksi yritykselle. Kuluttajalähtöisyyden ottaminen lähtökohdaksi ja tuotekehityksen eri vaiheissa toteutettu kuluttajatutkimus voi parantaa onnistumisen mahdollisuutta ja karsia epäonnistumisia pois. Kuluttajalähtöisyys sinällään ei kuitenkaan vielä takaa tuotteen menestystä. Osa nykyisistä uusista elintarvikkeista on ns. terveysvaikutteisia elintarvikkeita, joiden teho tulee todistaa tutkimuksen avulla. Tällaisten tuotteiden tuotekehityskustannukset ovat tavanomaista korkeampia, joten epäonnistumisen välttäminen on vielä tärkeämpää kuin perinteisissä tuotteissa. Tuotekehitysprosessin nopeuttaminen on eräs tavoite tämän päivän elintarvikeyrityksissä. Kuluttajalähtöisyyden toteutuminen tarkoittaa menetelmiä, joiden avulla voidaan tutkia myös tuotekonsepteja ja tuotteiden ominaisuuksien vastaanottoa jo ennen kuin varsinainen tuote on edes prototyyppinä olemassa. Toteutuessaan kuluttajalähtöisyys tarkoittaa systemaattisesti tuotekehitysprosessin aikana kerättävää aineistoa, jonka avulla tehdään päätöksiä jatkosta ja suunnataan tuotekehitystä haluttuun suuntaan. 2.2 Esiteltävät menetelmät Tähän käsikirjanomaiseen menetelmäjulkaisuun on otettu mukaan Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen: menetelmien ja työkalujen kehittäminen -projektissa kehitettyjä menetelmiä sekä eräitä muualla kehitettyjä menetelmiä, joita projektissa on käytetty lähinnä vertailumenetelminä. Projektissa on keskitytty neljään ruoanvalinnan kannalta keskeiseen osa-alueeseen: uutuuteen, hintaan, terveysvaikutteisuuteen ja sitä kautta myös muuhun terveellisyyteen sekä aistittavaan laatuun. Näistä kolme ensimmäistä on lähinnä tiedon varassa välitettäviä ominaisuuksia ja kuluttajien suhtautuminen niihin eri tilanteissa välittyy pitkälti asenteiden kautta. Asenteet voidaan määritellä valmiuksiksi suhtautua joko myönteisesti tai kielteisesti jotain asiaa, esinettä tai käyttäytymistä kohti. Asenteessa katsotaan olevan sekä tieto-, tunne- että käyttäytymisosa. Asenteiden tiedetään ohjaavan huomiotamme niin, että poimimme viesteistä helpoimmin omia näkemyksiämme tukevat asiat. Sen sijaan asenteillemme vastakkaiset asiat voidaan joko jättää huomiotta tai niiden merkitystä vähätellään. Asenteita mitataan yleensä sarjalla väittämiä, joihin otetaan kantaa joko olemalla samaa tai eri mieltä. Yksittäisistä väittämistä muodostetaan mittari, jonka luotettavuutta voidaan arvioida. Mittarissa olevat yksittäiset väittämät mittaavat taustalla olevan ulottuvuuden merkitystä vastaajalle eli sarjasta väittämiä muodostuu uusi, tätä ulottuvuutta ku- 3

8 vaava muuttuja, joka heijastaa vastaajan asennetta. Tässä projektissa on kehitetty kaksi uutta asennemittaria: kuluttajien suhtautuminen hintaan ja kuluttajien suhtautuminen terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin. Lisäksi kuluttajien käsityksiä uusista elintarvikkeista voidaan mitata sosiaalisiin representaatioihin perustuvalla mittarilla, jota voidaan käyttää asennemittarien tavoin. Lisäksi esitellään muita näiden mittarien kehittämisessä käytettyjen vertailumittarien käyttöä. Kuluttajien tuotteisiin kohdistuvia odotuksia voidaan mitata erilaisilla laadullisilla menetelmillä. Tässä julkaisussa näistä menetelmistä esitellään muutama. Näistä käsiteverkkomenetelmä (repertory grid) pohjautuu kohteiden keskinäisten suhteiden määrittämiseen ja sen lähtökohtana on kuluttajan tapa hahmottaa eri asioiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Hierarkkisella arvokartoituksella (laddering) voidaan selvittää, mitkä tuoteominaisuudet ovat kuluttajalle valinnan kannalta tärkeitä ja mitä nämä ominaisuudet kuluttajalle merkitsevät. Toisen osan menetelmistä muodostavat erilaiset asteikot, joilla mitataan tuotteen hyväksyttävyyttä. Näistä suurin osa on yleisessä käytössä olevia asteikkoja, mutta mukana on myös muutama uusi asteikko. Julkaisuun on pyritty kokoamaan käytännön ohjeita näiden asteikkojen käytöstä ja niiden keskinäisestä suhteesta sekä kerrottu, mitä niiden käytössä kannattaa ottaa huomioon. Projektissa on kehitetty kaksi uutta asteikkoa: toinen kuvaa tuotteen tuttuutta ja sopii myös tutkimukseen, jossa ollaan kiinnostuneita uusista elintarvikkeista ja toinen mittaa ostokäyttäytymistä. Tuotteen hinnan määrittäminen on vaikea tehtävä. Erityisen vaikeaa se on täydellisen uusissa tuotteissa, joilla ei välttämättä ole selvää markkinoilla jo olevaa vertailutuotetta. Tässä menetelmäjulkaisussa esitellään, miten sopivaa hintaa voidaan arvioida jo tuotteen kehittelyvaiheessa kuvauksen perusteella ja mitä tekijöitä tuloksen tulkinnassa tulee ottaa huomioon. Kuluttajien valintojen ennustaminen on aina haasteellinen tehtävä. Kuluttaja joutuu tekemään ensimmäisen valintansa tuotteeseen kohdistuvien odotusten pohjalta, mutta toistuvia valintoja tehtäessä myös tuotteen aistittava laatu ja mieltymys tuotetta kohtaan nousevat tärkeiksi kriteereiksi. Eri valintaperusteiden suhteellista merkitystä voidaan mitata ns. conjoint-tyyppisillä menetelmillä, joiden käyttöä esitellään tässä julkaisussa. Toistuvien valintojen dynamiikan tutkimiseksi on kehitetty lähestymistavaksi ns. valintamalli, joka pyrkii simuloimaan todellisia valintatilanteita, mutta jossa huomattava osa normaalissa valintatilanteessa olevasta hälystä on poistettu. Tällaisen kokeellisen valintamallin avulla voidaan kontrolloidummin mitata eri tekijöiden merkitystä valinnan perusteena kuin todellisessa ostotilanteessa, jossa jokainen valintatilanne on yleensä erilainen. 2.3 Lukijalle saatteeksi Tämä menetelmäkirja ei pyri kattamaan koko kuluttajatutkimuksen menetelmien kirjoa, vaan sen tavoitteena on käsikirjan tapaan jakaa ne kokemukset, joita projektissa on kertynyt eri menetelmien käytöstä. Osa menetelmistä on useille lukijoille tuttuja, mutta toivomme, että nyt käsissä ole opas tuo uutta varmuutta näiden menetelmien käyttöön ja esittelee myös vaihtoehtoisia tapoja mitata asioita. Oheislukemiseksi sopii hyvin yliopistopainon syksyllä 2005 julkaisema Elintarvikkeiden aistinvaraiset tutkimusmenetelmät -kirja (toim. Tuorila & Appelbye, 2005), joka tarjoaa perustietoa mittaamisesta, aistinvaraisista menetelmistä ja aineiston keräämisen käytännön toteutuksesta ja siten täydentää hyvin tämän julkaisun sisältöä. Käsillä oleva julkaisu on pyritty tekemään helppolukuiseksi, niin että kovin paljon aikaisempaa tietoa menetelmistä ei tarvita niiden soveltamiseen. Toisaalta useimmat menetelmät perustuvat erilaisiin teorioihin, joita ei tässä julkaisussa esitellä. Menetelmien yhteyteen on pyritty kuitenkin kokoamaan viitteitä, joiden avulla pääsee menetelmän alkulähteille. Mukaan on otettu muutama esimerkki menetelmien soveltamisesta tieteellisessä kirjallisuudessa niitä varten, jotka haluavat saada syvempää tietoa. Myös tilastolliseen käsittelyyn liittyvät ohjeet on pyritty pitämään yksinkertaisina, mutta useimpien menetelmien kohdalla tilastollisten perusasioiden hallinta on auttaa näiden menetelmien soveltamista ja ymmärtämistä. 4

9 3 Menetelmäkuvaukset Menetelmäkuvaukset on koottu pääosin kuuden alaotsikon alle: 1. Käyttötarkoitus 2. Menetelmän/asteikon/mittarin tausta 3. Menetelmän/asteikon/mittarin kuvaus 4. Käytön rajoitukset, tilastollinen käsittely 5. Esimerkki käytöstä 6. Julkaisut/ muu lähdemateriaali Menetelmän keskeisin käyttötarkoitus ja tausta on kuvattu lyhyesti kunkin kuvauksen alussa. Nämä auttavat valitsemaan tutkimuskysymyksen kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisen menetelmän. Koska oppaan sisältö on pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisena, menetelmien syvällisempi tuntemus vaatii tutustumista kirjallisuusviitteissä mainittuihin perusjulkaisuihin. Tässä oppaassa kuvattuja menetelmiä kutsutaan tekstissä joko menetelmiksi (pääasiassa laadulliset menetelmät), asteikoiksi (tuotteen hyväksyttävyyteen liittyvät asteikot) tai mittareiksi (asennemittarit). Laadullisia menetelmiä käytetään tyypillisesti silloin kun halutaan yleisesti selvittää millaisia asioita johonkin ilmiöön tai kohdetuotteeseen liitetään. Yleensä laadullisen tutkimuksen johtopäätökset kannattaa varmentaa määrällisellä tutkimuksella, jos siihen on mahdollisuus. Mittareita ja asteikkoja voidaan käyttää joko tunnistamaan tutkimuksen kannalta mielenkiintoisin vastaajajoukko tai kuvaamaan tutkimuksessa käytetyn vastaajajoukon taustaa. Tyypillisesti tässä julkaisussa esitetyt asteikot liittyvät tuotteen hyväksyttävyyteen tai sen käyttöön. Asteikkojen yhteydessä esitetty kysymysesimerkki on haluttu pitää mahdollisimman yleisenä, joten joissain tapauksissa kysymystä pitää muuntaa omaan tutkimukseen parhaiten sopivaksi. Menetelmän kuvaus -osassa esitetään myös mahdollinen vastausasteikko sanallisine ankkurointeineen. Varsinaiseen kyselylomakkeeseen asteikon ulkonäkö kannattaa muokata vähemmän tilaa vieväksi, vasemmalta oikealle kasvavaksi asteikoksi. Vastausten tulkinta kannattaa aloittaa tarkastelemalla vastausten jakaumaa. Jos asteikko on tasaisesti kasvava ja asteikon välit voidaan ajatella yhtä pitkiksi (= välimatka-asteikko), voidaan vastauksista laskea keskiarvo sekä keskihajonta. Jos asteikon välit ovat epätasaisia, kuten esimerkiksi käyttöuseusasteikossa (kappale 3.2.4), on analysoinnissa käytettävä ns. ei-parametrisiä menetelmiä eikä keskiarvoa tai -hajontaa voi käyttää. Asteikkoa voidaan sitä vastoin käyttää hyvin esimerkiksi jakamaan vastaajia käyttöuseudeltaan vaihteleviin ryhmiin, joita voi käyttää luokittelevana taustamuuttujana esimerkiksi maksuhalukkuutta selitettäessä. Myös asennemittareita voidaan käyttää kuvaamaan vastaajajoukkoa tai varmistamaan, että vastaajat kuuluvat haluttuun kohderyhmään. Asenteita käytetään tyypillisesti myös jakamaan vastaajia asenteiden mukaisiin ryhmiin ja selittämään kohdemuuttujaa (esimerkiksi ostohalukkuutta) näissä asenteiltaan erilaisissa vastaajaryhmissä. Asennemittareita voidaan käyttää myös tunnistamaan mahdollisia kohderyhmiä jo olemassa oleville tuotteille tai vasta tuotekehitysprosessin alkuvaiheessa olevalle tuoteidealle. Asennemittarit perustuvat tavallisimmin ns. faktorianalyysiin, jonka avulla ilmiötä kuvaavista väittämästä voidaan muodostaa keskenään yhteneväisiä, mutta muista väittämistä eroavia väittämäkokonaisuuksia. Näin saadaan selville millaiset ulottuvuudet kuvaavat ilmiötä. Yleensä asenneulottuvuudet ovat suhteellisen pysyviä, mutta esimerkiksi uusien ilmiöiden, kuten terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kohdalla asenteet voivat olla vielä muotoutumassa. Tämän vuoksi asennemittareiden ulottuvuudet kannattaa varmentaa faktorianalyysillä ennen varsinaisten mittareiden muodostamista, jos tämä on teknisesti mahdollista. Muodostettujen asennemittareiden toimivuus omassa vastaajajoukossa kannattaa vielä varmistaa käyttämällä tilasto-ohjelmien tarjoamaa reliabiliteetin testausta (yleensä ns. Cronbachin alfa). Cronbachin alfan avulla saadaan tietoa siitä, miten mittarin yksittäiset väittämät ovat aineistossa yhteydessä toisiinsa ja voidaanko niiden katsoa mittaavan samaa asiaa. Tutkimusmenetelmän soveltamisessa tai tulosten tulkinnassa voi olla rajoituksia. Jotta tutkimuksen perusteella voidaan tehdä luotettavia tulkintoja ja mahdollisimman oikeita johtopäätöksiä on hyvä olla tietoinen näistä rajoituksista. Joskus voi olla ensiarvoisen tärkeää tietää mihin käytetty menetelmä ei anna vastauksia tai mitkä seikat tutkimuksen toteutuksessa heikentävät sen luotettavuutta. Näitä näkökantoja on pyritty ottamaan esiin käytön rajoituksia kuvattaessa. Kaikkien käyttömahdollisuuksien rajoitusten pohdinta olisi mahdoton tehtävä. Tässä julkaisussa on pyritty ottamaan esiin vain kaikkein ilmeisimmät menetelmän käyttöön ja tulosten tulkintaan liittyvät rajoitukset. Menetelmän taustaan ja mittaamisen ongelmakenttään tutustuminen auttavat eteenpäin rajoitusten hahmottamisessa. 5

10 Kunkin menetelmän lopussa on yksi konkreettinen esimerkki menetelmän soveltamisesta. Osan lopussa on myös muutama kirjallisuusviite, jotka on valittu siten, että ne edustavat kyseisen menetelmän perusjulkaisuja tai muuten keskeisiä tutkimuksia. 3.1 Kuluttajan odotukset tuotteilta Järjestäminen (Ranking) Käyttötarkoitus Menetelmää käytetään lajittelemaan näytteet/tuotteet järjestykseen tietyn ominaisuuden suhteen. Järjestämistä voidaan käyttää myös käsiteverkkomenetelmän (ks. luku 3.1.2) tai hierarkkisen arvokartoituksen (ks. luku ) yhteydessä, jolloin järjestyksen perustelujen avulla saadaan selville kuluttajien erityyppisiin tuotteisiin tai asioihin liittyviä henkilökohtaisesti tärkeitä käsityksiä. Menetelmän tausta Järjestäminen perustuu ihmisen luontaiseen taipumukseen luokitella asioita jonkun ominaisuuden suhteen. Menetelmää on käytetty sen nopeudesta ja yksinkertaisuudesta johtuen mm. silloin, kun tuotteita halutaan testata lapsilla. Menetelmän kuvaus Menetelmässä tuotteet tai tuotekortit järjestetään tutkimuksen kannalta järkevän ominaisuuden/mielikuvan mukaiseen järjestykseen. Järjestysperusteita voivat olla mm. miellyttävyys, hyväksyttävyys, ostohalukkuus tai terveellisyys. Käytön rajoitukset Järjestäminen soveltuu ainoastaan tuotteiden keskinäisen järjestyksen toteamiseen, mutta ei kerro mitään näytteiden välisten erojen suuruudesta. Vaihtoehtojen keskinäiseen järjestykseen perustuvat jakaumat tai keskiarvot kertovat ainoastaan mukana olleiden tuotteiden keskinäisistä suhteista. Järjestysperusteen valinta kannattaa tehdä erityisen huolellisesti. Aineiston käsittely Ensisijaisesti järjestysnumeroista tarkastellaan jakaumia ja järjestysnumeroiden summia. Järjestyssijoista voidaan myös laskea keskiarvo ja -hajonta. Keskiarvo kertoo kuitenkin vain näytteiden järjestyksen, joten sen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä näytteiden välisten erojen suuruudesta. Järjestysten tilastollisesti merkitsevät erot voidaan havaita esimerkiksi Friedmanin testillä (Lawless & Heymann, 1998). 5 4 Järjestyskeskiarvo 3 Tavanomainen GM_1 GM_2 GM_3 GM_4 2 1 Norja Ruotsi Suomi Tanska Yhteensä Kuva 1. Kuvassa on esitetty viiden makeisen (tavanomaisen ja neljän geenimuunnellun eli GM) hyväksyttävyyden järjestyskeskiarvot. Keskiarvo voi vaihdella välillä 1 5. Pieni keskiarvo tarkoittaa, että näyte on hyväksyttävä ja suuri taas vähäistä hyväksyntää suhteessa muihin vaihtoehtoihin. Tässä kuvassa tavanomainen vaihtoehto on ollut selvästi hyväksyttävin vaihtoehto ja GM_3-makeinen vähiten hyväksytty. GM-vaihtoehdoista hyväksyttävin on ollut GM_1. 6

11 Esimerkki käytöstä Grunert et al. (2001) tutkivat, miten kuluttajat suhtautuvat elintarvikkeisiin, jotka liitettiin eri tavoin geenimuunteluun. Tutkimuksessa kuluttajat järjestivät viisi tuotekorttia hyväksyttävyyden (acceptability) mukaan (kuva 1). Sen jälkeen haastateltavaa pyydettiin kuvailemaan syitä antamalleen tuotteiden järjestykselle ja edettiin hierarkkiseen arvokartoitukseen (ks. luku 3.1.3). Järjestyksien perusteella kullekin tuotekortille laskettiin järjestyksen keskiarvo ja keskihajonta, jotka raportoitiin hierarkkisten arvokarttojen lisäksi. Julkaisut Grunert, K.G., Lähteenmäki, L., Nielsen, N.A., Poulsen, J.B., Ueland, O. & Åström, A. (2001) Consumer perception of food products involving genetic modification-results from a qualitative study in four Nordic countries. Food Quality and Preference, 12: Lawless, H. & Heymann, H. (1998) Sensory evaluation of food. Principles and practices. Chapman & Hall, New York Käsiteverkkomenetelmä (Repertory grid) Käyttötarkoitus Menetelmällä selvitetään kuluttajien erityyppisiin asioihin ja tuotteisiin liittyviä henkilökohtaisesti tärkeitä käsityksiä. Samalla päästään käsiksi kuluttajan omaan kieleen. Menetelmän avulla löydetään käsitteitä, joita kuluttajat tiedostetusti ja myös tiedostamattaan liittävät tuoteominaisuuksiin. Tätä tietoa voidaan käyttää mm. uusia tuotteita kehitettäessä, markkinointiviestintää suunniteltaessa tai hankittaessa tietoa esimerkiksi kilpailijoiden tuotteista. Menetelmän tausta Käsiteverkkomenetelmä (Repertory Grid Method) perustuu George Kellyn henkilökohtaisten käsitejärjestelmien teoriaan (engl. personal construct theory). Teorian mukaan ihmiset muokkaavat omat käsityksensä asioista vertailemalla ja testaamalla eri hypoteeseja ja niiden suhdetta omaan käsitys- ja arvomaailmaansa. Näistä käsitteistä ja ominaisuuksista muodostuu verkko, joka kuvaa käsitteiden hierarkkista järjestystä ja suhdetta toisiinsa. Muodostuneen käsitteellisen verkon avulla pystytään selvittämään tutkittavien asioiden välisiä yhteyksiä (esim. kuluttajien mieltymykset ja asenteet ruoan valinta) ja niihin vaikuttavia tekijöitä (Gains, 1994; Marsden & Littler, 2000). Menetelmän kuvaus Haastattelumenetelmä, jonka tavoitteena on selvittää, miten tutkittavana olevat tuotteet ovat keskenään samanlaisia ja miten ne poikkeavat toisistaan. Kun samat tuoteominaisuudet ja -käsitykset alkavat toistua haastatteluissa eikä uusia asioita enää ilmene haastateltavien määrän lisääntyessä, voidaan aineiston kerääminen lopettaa. Haastattelujen määrä riippuu myös tutkimuskysymyksestä ja kohdetuotteesta. Yleensä haastatteluja tarvitaan yhteen tutkimuskohteeseen (esim. tuote tai tuoteryhmä) liittyvien käsitysten selvittämiseksi. Haastateltavalle esitetään tutkittavat kohteet (esim. elintarvikkeet) kolmen ryhmissä (kolmikoissa) ja häneltä kysytään: Mitkä kaksi tuotetta ovat samanlaisia ja mikä erilainen? Kun haastateltava on poiminut kolmikosta samanlaiset kohteet, häneltä kysytään: Millä tavalla nämä kaksi tuotetta ovat samanlaisia ja miten ne samalla eroavat kolmannesta? Tutkittavista kohteista esitetään haastateltavalle useampi, satunnaisesti muodostettu kolmikko ja näistä kysytään samat kysymykset. Jokaisen tutkittavan kohteen tulisi olla osana ainakin kahdessa eri kolmikossa. Kysymyksiä toistetaan, kunnes haastateltava ei tuota enää uusia vastauksia. Jos kohteita on enemmän kuin kolme, voidaan haastattelu tehdä yhdistämällä kohteet sattumanvaraisiin kolmikoihin. Tällöin on tärkeää, että kukin tutkittava kohde esitetään ainakin kahdessa eri kolmikossa. Käytön rajoitukset Käsiteverkkomenetelmä on kohtalaisen vaativa sekä haastattelijalle että haastateltavalle. Haastattelijan tulee tuntea tutkimusmenetelmä ja kirjaamistekniikka hyvin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että haastattelijalla ja kysymystenasettelulla on suuri vaikutus tutkimuksen onnistumiseen. Menetelmän peruskysymys, Miten nämä kaksi kohdetta ovat samanlaisia ja samalla eroavat kolmannesta? voi olla joissakin tapauksissa liian yleinen. Käsiteverkkomenetelmä soveltuu hyvin kuvailemaan tutkittavien tuotteiden eroja ja yhtäläisyyksiä, mutta ruoan valintaan keskittyvissä tutkimuksissa sen on kritisoitu tuottavan vain vähän informaatiota. Tilastollinen käsittely Tulokset esitetään usein moniulotteisen diagrammin avulla. Useita tietokoneohjelmia on kehitetty nimenomaan käsiteverkkomenetelmän tulosten käsittelyä varten. Näitä ohjelmistoja on kuvannut mm. Marsden & Littler (2000). 7

12 Terveys Mahan ja suoliston hyvinvointi Ravintoarvo Lisäaineet Kuitu Luonnollisuus Vitamiinit Hedelmä Marja Porkkana Kuva 2. Juomien terveellisyysmielikuvaan liitetty käsiteverkko. Paksu viiva kuvaa voimakasta yhteyttä. Esimerkki käytöstä Mahlamäki (2002) tutki käsiteverkkomenetelmällä, millaisia tuoteominaisuuksia kuluttajat (n = 30) liittävät juomien koettuun terveellisyyteen. Tutkittavat juomat (6 kpl) esitettiin haastateltaville kolmen ryhmissä ja haastateltavia pyydettiin järjestämään kolmikon tuotteet niiden terveellisyyden perusteella. Koska työssä oltiin kiinnostuneita erityisesti terveellisyysmielikuvasta, perinteisestä käsiteverkkomenetelmästä poiketen vastaajat järjestivät tuotteet kiinnostuksen kohteen (terveellisyys) mukaiseen järjestykseen. Tuotteiden järjestämisen jälkeen haastateltavilta kysyttiin, mikä tekee ensimmäiseksi valitusta tuotteesta terveellisemmän kuin kaksi muuta, toiseksi sijoitetusta tuotteesta terveellisemmän kuin viimeinen ja viimeiseksi valitusta tuotteesta vähemmän terveellisen kuin kaksi edellistä tuotetta. Juomien koettuun terveellisyyteen vaikuttivat vitamiinit, porkkana, hedelmät, kuitu, terveys, mahan ja suoliston hyvinvointi, luonnollisuus, marjat ja lisäaineet (kuva 2). Terveellisyysmielikuvien perusteina mainitut tuoteominaisuudet luokiteltiin päätelmien tueksi (taulukko 1). Julkaisut Bech-Larsen. T, & Larsen, N.A. (1999) A comparison of five elicitation techniques for elicitation of attributes of low involvement products. Journal of Economic Psychology, 20: Gains, N. (1994) The repertory grid approach. Teoksessa: MacFie & Thomson (Toim.), Measurement of Food Preferences. Blackie Academic & Professional, Lontoo. Mahlamäki, S. (2002) Tuotteisiin liittyvät terveellisyysmielikuvat. Pro gradu -työ, Helsingin Yliopisto, Soveltavan kemian ja mikrobiologianlaitos, Ravitsemustieteen osasto. Marsden, D. & Littler, D. (2000) Exploring consumer product construct system with the repertory grid technique. Qualitative Market Research, 3: Taulukko 1. Kuluttajien (n = 30) mainitsemat terveellisyysmielikuvaan liitetyt tuoteominaisuudet kuudesta eri juomasta. OMINAISUUDET Mainintoja Tuote C Tuote L Tuote M Tuote P Tuote T Tuote V Vitamiinit Hedelmä Lisäaineet Sokeri Marja Luonnollisuus Porkkana Kuitu Muut

13 3.1.3 Hierarkkinen arvokartoitus (Laddering) Käyttötarkoitus Menetelmää käytetään selvittämään kuluttajien tuotteisiin liittämiä ajatusrakenteita sekä tuoteominaisuuksien ja arvojen välisiä yhteyksiä. Menetelmän avulla päästään käsiksi abstrakteihin käsitteisiin, joita kuluttajat tiedostetusti tai tiedostamattaan liittävät tuotteisiin. Tätä tietoa voidaan käyttää mm. uusia tuotteita kehitettäessä, markkinointiviestintää suunniteltaessa tai hankittaessa tietoa esimerkiksi kilpailijoiden tuotteista. Menetelmän tausta Menetelmä on kehitetty käsiteverkostomenetelmän (ks. luku 3.1.2) pohjalta (Reynolds & Gutman, 1988; Miles & Rowe, 2004). Käsiteverkostomenetelmään verrattuna hierarkkisen arvokartoituksen avulla saadaan järjestelmällisempi (ja helpommin tulkittava) kuva kuluttajan ajatusrakenteista. Menetelmän teoreettisena taustana voidaan pitää ns. means-end-teoriaa, jonka mukaan tuotteiden havaittavien ominaisuuksien merkitys kuluttajille on hyvin henkilökohtainen ja vaikuttaa voimakkaasti kuluttajien tuotetta kohtaan tuntemaan käyttöhalukkuuteen. Kuluttajat valitsevat itselleen tuotteita, joiden ominaisuudet johtavat haluttuihin seurauksiin. Menetelmän kuvaus Menetelmän tavoitteena on selvittää kuluttajien tuotteisiin ja tuoteominaisuuksiin liittämiä ajatusrakenteita tuoteominaisuuksien suorien seurausten kautta arvoihin asti. Kun samat tuoteominaisuudet ja -käsitykset alkavat toistua haastatteluissa eikä uusia asioita enää ilmene, voidaan aineiston kerääminen lopettaa. Haastattelujen määrä riippuu myös tutkimuskysymyksestä ja kohdetuotteesta. Yleensä haastatteluja tarvitaan yhteen tutkimuskohteeseen (esim. tuote tai tuoteryhmä) liittyvien käsitysten selvittämiseksi. Haastattelujen tuloksena saadaan ns. hierarkkinen arvokartta (hierarchical value map), jonka avulla kuluttajien ajatusketjujen (means-end-chains) muodostamia rakenteita ja keskinäisiä suhteita voidaan tulkita. Hierarkkiseen arvokartoitukseen kuuluu kolme vaihetta: 1. tuoteominaisuuksien irrottaminen (elicting attributes) 2. ajatusketjujen tuottaminen tuoteominaisuuksien avulla askeltamalla (laddering) 3. hierarkkisten arvokarttojen tuottaminen ja tulosten tulkinta. Tuoteominaisuudet voidaan irrottaa usealla eri tavalla. Tavallisimpia ovat tuotteiden lajittelu (sorting), järjestäminen (ranking, ks. luku 3.1.1) ja vapaa irrottaminen (free/direct elicitation) (Bech-Larsen & Larsen, 1999). Yleensä haastattelun tukena käytetään tuotekortteja (valokuva tai kuvaus tuotteesta). Tuoteominaisuuksiin päästään käsiksi esimerkiksi kysymällä syitä tuotteiden lajittelulle (sorting) tai järjestykselle (ranking). Ajatusketjut selvitetään kysymällä, miksi kukin tuoteominaisuus on tärkeä haastateltavalle. Kun haastateltava ei enää pysty tuottamaan uusia vastauksia, siirrytään kysymään seuraavan tuoteominaisuuden tärkeyden syitä. Ruokaan liittyvissä tutkimuksissa on tavallista, että tuoteominaisuudet ja niiden seuraukset eivät ketjuunnu arvoihin asti. Tällöin kysymys voidaan toistaa hieman muunneltuna. Haastattelijan on kuitenkin tärkeää käyttää kysymyksissään ainoastaan niitä sanoja mitä, haastateltava itse tuottaa. Esimerkki ajatusketjun tuottamisesta: Haastattelija: Miksi vähärasvaisuus on sinulle tärkeää? (vähärasvaisuus on haastateltavan tuottama tuoteominaisuus) Haastateltava: Koska en halua syödä liikaa rasvaa (rasvan syömisen välttäminen on seuraus) Haastattelija: Miksi sinulle on tärkeää, ettet syö liikaa rasvaa? Haastateltava: Koska haluan pysyä terveenä (terveenä pysyminen on seuraus) Haastattelija: Miksi terveenä pysyminen on sinulle tärkeää? Haastateltava: Koska haluan elää vapaata elämää (vapaa elämä on arvo) Käytön rajoitukset Menetelmää voidaan pitää suhteellisen vaativana niin haastateltavalle kuin haastattelijallekin. Haastattelut voivat viedä melko pitkän ajan. Lisäksi haastattelu vaatii haastattelijalta erittäin hyvää perehtyneisyyttä sekä menetelmän perusteisiin että haastattelu- ja kirjaamistekniikkaan. Haastateltavalle on etukäteen kerrottava, että haastattelu tehdään tiettyä rakennetta noudattaen ja että kysymykset voivat olla itseään toistavia. Menetelmää kritisoidaan joskus siitä, että se tuottaa vain tavanomaisia vastauksia. Vaikka menetelmän käyttö on suhteellisen vaativaa, sen avulla on useissa tutkimuksissa saatu irrotettua paljon tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä ajatusketjuja. Aineiston käsittely vaatii erikoisohjelmiston. Aineiston käsittely Aineiston käsittelyä varten tarvitaan ajatusketjujen analysointiin ja hierarkkisten arvokarttojen tuottamiseen kehitetty tietokoneohjelmisto (esim. LadderMap tai MECanalyst). Aineiston käsittelyssä on kolme vaihetta: 1. haastattelujen sisällön analysointi, ryhmittely ja ryhmien koodaus 2. koodatun tiedon syöttäminen tietokoneohjelmistoon 3. katkaisupisteen (cut off) etsiminen ja hierarkkisten arvokarttojen tuottaminen. 9

14 Jos katkaisupiste on esimerkiksi 4, tulostuvat kartalle kaikki ne yhteydet, jotka vähintään 4 vastaajaa on maininnut. Jos katkaisupistettä muutetaan, muuttuu kartta myös. Tulosten tulkinnan ja käyttökelpoisuuden vuoksi voi olla hyvä, että katkaisupisteen valinnassa käytetään aluksi useita vaihtoehtoja. Sitten eri katkaisupisteitä vertaamalla voidaan valita tutkimuksen tavoitteiden kannalta selkein vaihtoehto. Esimerkki käytöstä Urala ja Lähteenmäki (2003) selvittivät, mitä syitä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden valinnan perusteina käytetään. Haastateltaville näytettiin pareittain tuotekortteja, joista toinen edusti terveysvaikutteisia tuotteita ja toinen vastaavan tuoteryhmän tavanomaisia tuotteita. Kuluttajia pyydettiin valitsemaan korteista toinen. Tämän jälkeen heitä pyydettiin perustelemaan valintansa (tuoteominaisuuksien irrottaminen). Valintojen syyt käytiin miksi-kysymysten avulla läpi (askellus) ja kirjattiin haastattelulomakkeeseen. Haastattelut käytiin läpi (sisällön analysointi) ja haastateltavien mainitsemat ominaisuudet, seuraukset ja arvot ryhmiteltiin ja koodattiin. Koodit syötettiin LadderMap-ohjelmistoon, jonka avulla hierarkkiset arvokartat tuotettiin. Kuluttajien ajatusrakenteita kuvaavista kartoista muodostettiin käsitys kuluttajien terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttöhalukkuuteen vaikuttavista ulottuvuuksista (kuva 3). Kuvasta 3 voidaan nähdä, että kuluttajat ovat perustelleet ksylitolilla makeutettujen makeisten valintoja sairauden ehkäisemiseen, taloudellisuuteen, mielihyvään ja sekä valinnan vapauteen viittaavilla syillä. Helpompi, pitkä ja terve elämä ovat kuluttajien valintojen takana olevia arvoja. Julkaisut Bech-Larsen. T, & Larsen, N.A. (1999) A comparison of five elicitation techniques for elicitation of attributes of low involvement products. Journal of Economic Psychology, 20: Miles, S. & Rowe, G. (2004) The laddering technique. Teoksessa: Breakwell, G.M. (Toim.) Doing Social Research, BPS & Blackwell, Malden, USA. Reynolds, T. J., & Gutman, J. (1988) Laddering theory, method, analysis, and interpretation. Journal of Advertising Research, 2: Roininen, K., Lähteenmäki, L. & Tuorila, H. (2000) An application of means-end chain approach to consumers orientation and hedonic characteristics of foods. Ecology of Food and Nutrition, 39: Urala, N. & Lähteenmäki, L. (2003) The reasons behind consumers functional food choices. Nutrition & Food Science 33: Makeiset cut off 3, N=25 HELPOMPI ELÄMÄ SAA NAUTINTOA, MIELIHYVÄÄ EPÄILYKSET, EPÄVARMUUS, RAHASTUS TALOUS PYSYY KUNNOSSA PELKO SAIRAUDESTA, SAIRAUDEN VÄLTTÄMINEN PITKÄ JA TERVE ELÄMÄ MAKU JA MUU AISTITTAVA LAATU HYVÄÄ HAMPAILLE KSYLITOLI VALINNAN- VAPAUS, VAIHTELU PAKKAUSKOKO, KÄYTÄNNÖLLISYYS, VALIKOIMA Kuva 3. Ksylitolilla makeutettujen makeisten valintojen syitä kuvaava hierarkkinen arvokartta. Kuvasta voidaan erottaa kolme itsenäistä ajatusketjua (ksylitoliin, makuun ja käytännöllisyyteen liittyvät ketjut). Makeisten valintoja on arvioinut 25 kuluttajaa. Kuvan tuottamisessa on katkaisupisteenä (cut off) käytetty 3 vastaajaa eli vähintään 3 vastaajaa on maininnut kartalla näkyvän yhteyden. Viivan paksuus kuvaa yhteyden vahvuutta, joten paksumpi viivaa kuvaa useamman kuin kolmen vastaajan maininneen ko. yhteyden. 10

15 3.2 Tuotteiden tuttuus, miellyttävyys ja käyttö Tuttuus (Familiarity) Käyttötarkoitus Asteikolla mitataan elintarvikkeen tai tuotteen tuttuutta. Tuttuutta voidaan käyttää esimerkiksi tunnistamaan tuotteen käyttäjät tutkimuksen kohderyhmäksi tai sitä voidaan käyttää kuvaamaan tutkimuksen vastaajajoukkoa yleisesti. Se soveltuu sekä tutuille että uusille ja oudoille tuotteille. Asteikko tuottaa karkean arvion tuotteen tuttuudesta. Asteikko soveltuu parhaiten erottelemaan oudot tuotteet niistä, joista vastaajalla on kokemusta, mutta ei erottele hyvin tuttuuden astetta ennalta tutuissa elintarvikkeissa tai tuotteissa. Sanallisesta muotoilusta johtuen asteikkoa on luontevinta käyttää kysyttäessä tarkkojen tuotemerkkien tai yksityiskohtaisten tuotetyyppien tuttuutta. Asteikon tausta Asteikko on kehitetty mittaamaan tuttuutta silloin, kun kohteena on sekä tuttuja että mahdollisesti ennestään tuntemattomia, uusia elintarvikkeita. Asteikko yhdistää tuttuusja käyttöasteikot, mutta se on kuitenkin luonteeltaan tuttuutta kuvaava, koska käyttöä ei mitata frekvensseinä, vaan käytön asteena. Rakenteeltaan asteikko on kumuloituva eli seuraavaa astetta ei voi saavuttaa ennen kuin aikaisempi taso on saavutettu. Tämä tekee asteikosta vastaajalle helppokäyttöisen ja tulkitsijalle yksiselitteisen. Asteikon kuvaus Kysymys: Kuinka tuttuna pidät tätä elintarviketta/tuotetta? Tähän vastataan 5-portaisella sanallisesti ankkuroidulla asteikolla: 1 = en tunnista tuotetta 2 = tunnistan tuotteen, mutta en ole maistanut 3 = olen maistanut, mutta en käytä 4 = käytän satunnaisesti 5 = käytän säännöllisesti Käytön rajoitukset Karkean erotuskykynsä johdosta 5-portainen asteikko ei sovellu erottelemaan tuttuutta yleisesti käytettyjen tuttujen elintarvikkeiden tai ärsykesanojen kohdalla. Tällöin esimerkiksi 7-portainen käyttöuseutta (ks. luku 3.2.4) tai tuttuuden astetta kuvaava asteikko on parempi. Tilastollinen käsittely Asteikko ei ole tasavälinen, joten se täytyy käsitellä ei-parametrisin (= ei välimatka-asteikollisin) menetelmin. Asteikon keskilukuna voidaan käyttää mediaania tai moodia, mutta keskiarvoja siitä ei voi laskea. Jakauman jaottelun avulla voidaan vastaajia jaotella ryhmiin (esim. käyttäjät vs. ei käyttäjät, tuotteen tunnistajat vs. ei tunnistajat jne.) ja käyttää niitä taustamuuttujina jatkoanalyyseissä. Esimerkki 1. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuttuutta on kysytty kyselytutkimuksessa. Tämä tuttuus-asteikko on valittu siksi, että sillä voidaan kysyä sekä yleisesti että harvoin käytettyjen tuotteiden tuttuutta samalla asteikolla. Kuvassa 4 on esitetty kahden funktionaalisen tuotteen tuttuutta vuosina 2001 (n = 1158) ja 2002 (n = 1156). Kuvasta voi todeta, että lähes kaikki vastaajat tuntevat sekä ksylitolimakeiset että kolesterolia alentavan levitteen. Suurin osa vastaajista käyttää ksylitolimakeisia joko satunnaisesti tai säännöllisesti. Kolesterolia alentavaa levitettä 2002 Ksylitolimakeiset En tunnista Tunnistan, mutta en ole maistanut Maistanut, mutten käytä Käytän satunnaisesti Käytän säännöllisesti Kolesterolia alentava levite % Kuva 4. Kahden funktionaalisen tuotteen tuttuus vuosina 2001 ja

16 käyttää satunnaisesti tai säännöllisesti noin viidennes vastaajista. Vuosien 2001 ja 2002 välillä muutokset ovat olleet pieniä, joskin ksylitolimakeisten säännöllinen käyttö näyttää vähentyneen. Keskiarvojen laskeminen näistä aineistoista ei ole mielekästä, vaan tarkastelu kannattaa tehdä jakaumien perusteella tai kynnysarvoina. Kynnysarvotarkastelun perusteella voidaan sanoa esimerkiksi, että noin puolet vastaajista on maistanut kolesterolia alentavaa levitettä. Esimerkki 2. Taulukossa 2 on yhdistetty luokat ei ole maistanut ja ei tunnista (1 ja 2), on maistanut tuotetta (3) ja toisaalta satunnainen ja säännöllinen käyttö (4 ja 5). Näin on tehty, koska halutaan kuvata mikä on vastaajien kokemuspohjainen suhde tuotteeseen. Tutkimuksesta riippuen voidaan esimerkiksi ilmoittaa nimenomaan ne, jotka eivät tunnista tuotetta tai ne jotka käyttävät tuotetta. Asteikko antaa mahdollisuuden yhdistellä luokkia ja siten raportoida vastaukset mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja yksinkertaisesti. Taulukko 2. Luomutuotteiden tuttuus. Tuote Luomuleipä Ei tunnista tai ei ole maistanut % vastaajista On maistanut % vastaajista Naiset Miehet Käyttää vähintään satunnaisesti % vastaajista Julkaisut Bäckström, A., Pirttilä-Backman, A.-M. & Tuorila, H. (2004) Willingness to try new foods as predicted by social representations and attitude and trait scales. Appetite, 43: Urala, N. & Lähteenmäki, L. (2004) Attitudes behind consumers willingness to use functional foods. Food Quality and Preference, 15: Lähteenmäki, L., Lampila, P., Huotilainen, A., Ollila, S., Tuomi-Nurmi, S., Tuorila, H. & Urala, N. Familiarity and willingness to use functional foods in Finland 2001, 2002 and Käsikirjoitus Miellyttävyys (Pleasantness) Käyttötarkoitus Miellyttävyysasteikolla mitataan elintarvikkeen tai tuotteen miellyttävyyttä. Sitä voidaan käyttää joko aistinvaraisessa arvioinnissa tai arviot voidaan tehdä kohde-elintarvikkeiden nimen tai kuvauksen perusteella. Jälkimmäisessä tapauksessa vastaus perustuu kuluttajan mielikuvaan ja/tai mahdolliseen muistikuvaan tuotteesta. Asteikko soveltuu sekä uusille että jo markkinoilla oleville tuotteille. Asteikon tausta Miellyttävyysasteikko on vanhimpia ja eniten käytettyjä aistinvaraisen kuluttajatutkimuksen menetelmiä (Peryam & Pilgrim, 1957). Miellyttävyysasteikkoa voidaan käyttää kartoittamaan miellyttävyyttä sekä tuttujen että uusien tuotteiden kohdalla esimerkiksi tuotekehityksen eri vaiheissa, optimoitaessa tuotteen ominaisuuksia tai kartoitettaessa tuotteen kuluttajaryhmiä. Miellyttävyysasteikolle rinnasteinen on tässä julkaisussa esitelty pitämisasteikko. Asteikon kuvaus Kysymys: Kuinka miellyttävänä pidät tätä elintarviketta/tuotetta? Tähän vastataan päistään sanallisesti ankkuroidulla, esim. 7-portaisella asteikolla: 1 = erittäin epämiellyttävä = erittäin miellyttävä 9-portaisen asteikon ääripäät voi ankkuroida seuraavasti: 1 = äärimmäisen epämiellyttävä, 9 = äärimmäisen miellyttävä Käytön rajoitukset Miellyttävyysasteikko antaa erilaiset, keskenään korreloimattomat tulokset mitattaessa mieltymystä muistikuvan perusteella ja mitattaessa mieltymystä aistinvaraisesti näytteestä. Nimen ja oikean tuotteen perusteella annetut arviot eivät siis ole vertailukelpoisia. On muistettava, että tulokset ovat suhteellisia eli riippuvat aina siitä, mitä muita esimerkkejä vertailussa on mukana. Mikäli asteikkoa käytetään aistinvaraisen arvioinnin yhteydessä, testissä tulisi esittää vähintään kaksi näytettä, jotka eroavat aistittavilta ominaisuuksiltaan. Jos näytteissä ei ole aistein havaittavia eroja, miellyttävyysarvioinnin tulokset eivät välttämättä ole kovin kiinnostavia. Myös asteikon ääripää erittäin epämiellyttävä voi olla usein liian rankka. Tällöin on vaarana, että arvioinnit pakkautuvat asteikon loppupäähän ja näytteiden väliset erot voivat jäädä tarkoituksettoman pieniksi. 12

17 Tilastollinen käsittely Asteikosta lasketaan tyypillisesti keskiarvo sekä keskihajonta. Keskiarvovertailujen avulla voidaan vertailla tuotteiden miellyttävyyttä sekä seurata esim. ajallisia muutoksia miellyttävyydessä. Tyypillisesti miellyttävyys on myös hyvä käyttöhalukkuuden ennustaja ja nämä mittaukset korreloivat voimakkaasti keskenään. Esimerkki käytöstä Kuvassa 5 on esitetty kuuden eri juustonäytteen miellyttävyyden keskiarvot pylväinä. Miellyttävyys C E M P S T Kuva 5. Kuuden eri juustonäytteen miellyttävyysarvioiden (1 = erittäin epämiellyttävä, 7 = erittäin miellyttävä) keskiarvot ja -hajonnat. Julkaisut Kähkönen, P. & Tuorila, H. (1999) Consumer responses to reduced and regular fat content in different products: effects of gender, involvement and health concern. Food Quality and Preference, 10: l Kähkönen, P., Tuorila, H. & Lawless, H. (1997) Lack of effect of taste and nutrition claims on sensory and hedonic responses to a fat-free yogurt. Food Quality and Preference, 8: Lähteenmäki, L. & Tuorila, H. (1998) Predicting the intention to use juice or milk in three contexts. Food Quality and Preference, 9: Peryam, D.R & Pilgrim, F.J. (1957) Hedonic scale method of measuring food preferences. Food Technology, 11: Pitäminen (Liking) Käyttötarkoitus Pitämisasteikolla mitataan pitämistä tietystä elintarvikkeesta tai tuotteesta. Sitä voidaan käyttää joko aistinvaraisessa arvioinnissa tai arviot voidaan tehdä kohde-elintarvikkeiden nimen tai kuvauksen perusteella. Jälkimmäisessä tapauksessa vastaus perustuu kuluttajan mielikuvaan ja/tai mahdolliseen muistikuvaan tuotteesta. Asteikko soveltuu sekä uusille että jo markkinoilla oleville tuotteille. Asteikon tausta Pitämisasteikkoa on käytetty runsaasti aistinvaraisessa kuluttajatutkimuksessa. Asteikkoa käytetään kartoittamaan pitämistä sekä tuttujen että uusien tuotteiden kohdalla esimerkiksi tuotekehityksen eri vaiheissa, optimoitaessa tuotteen ominaisuuksia tai etsittäessä tuotteelle kuluttajaryhmiä. Pitämisasteikolle rinnasteinen on tässä julkaisussa esitelty miellyttävyysasteikko. Pitämisasteikko on yksinapainen eli sen arvot kasvavat vain yhteen suuntaan. Tässä suhteessa se poikkeaa englannin kielessä yleisesti käytetystä kaksinapaisesta degree of liking -asteikosta, jonka ääripäät ovat 1 = dislike extremely ja 9 = like extremely ja keskikohta 5 = not dislike nor like. Kaksinapainen asteikko on vaikea kääntää, koska suomen kielessä ei ole hyvää vastinetta mittarin alkuperäiselle englanninkieliselle termille dislike. Asteikon kuvaus Kysymys: Kuinka paljon pidät tästä elintarvikkeesta/tuotteesta? Tähän vastataan päistään sanallisesti ankkuroidulla, esim. 7-portaisella asteikolla: 1 = en pidä lainkaan = pidän erittäin paljon Asteikko voi olla myös 5- tai 9-portainen. Käytön rajoitukset Pitämisasteikko ei tuo esille sitä, jos henkilö pitää tuotetta epämiellyttävänä. Määre en pidä lainkaan saattaa tarkoittaa sitä, että henkilö pitää tuotetta neutraalina, mutta myös sitä, että hän pitää sitä erittäin epämiellyttävänä. Asteikko antaa luultavasti erilaiset, keskenään korreloimattomat tulokset mitattaessa mieltymystä muistikuvan perusteella ja mitattaessa mieltymystä aistinvaraisesti näytteestä. Nimen ja oikean tuotteen perusteella annetut arviot eivät siis ole vertailukelpoisia keskenään. On myös muistettava, että tulokset ovat suhteellisia eli riippuvat aina 13

18 siitä, mitä muita esimerkkejä vertailussa on mukana. Mikäli asteikkoa käytetään aistinvaraisen arvioinnin yhteydessä, testissä tulisi esittää vähintään kaksi näytettä, jotka eroavat aistittavilta ominaisuuksiltaan toisistaan. Tilastollinen käsittely Asteikosta lasketaan tyypillisesti keskiarvo sekä keskihajonta. Keskiarvovertailujen avulla voidaan vertailla tuotteiden miellyttävyyttä sekä seurata esimerkiksi ajallisia muutoksia miellyttävyydessä. Esimerkki käytöstä Kuvassa 6 on esitetty keskiarvoina muutokset erään juoman pitämisarvioissa viikon aikana ja verrattu kahta eri tietoa (teknologinen vs. luonnonmukainen) saanutta ryhmää. Kuvasta nähdään, että pitämisasteikolla voidaan kuvata mm. ajallisia muutoksia. Julkaisut Huotilainen, A., Seppälä, T., Pirttilä-Backman, A.-M. & Tuorila, H. Derived attributes as mediators between categorization and acceptance of a new functional drink. Food Quality and Preference, painossa. Kähkönen, P., & Tuorila, H. (1998) Effect of reduced-fat information on expected and actual hedonic and sensory ratings of sausage. Appetite 30: Käyttöuseus (Frequency of use) Käyttötarkoitus Käyttöuseusasteikolla mitataan tietyn elintarvikkeen tai tuotteen yksilöllistä käyttöuseutta. Se sopii kuluttajatutkimukseen, kun halutaan kuvata vastaajaryhmän käyttäjyyttä, ryhmitellä kuluttajia tietyn tuotteen käyttöuseuden (käyttäjyyden) suhteen tai kohdistaa tutkimus sopivalle kohderyhmälle. Asteikon tausta Asteikkoa on käytetty yleisesti ravitsemustutkimuksessa ns. lyhytasteikoissa, kun halutaan karkeita tietoja eri elintarvikeryhmien käytöstä. Käyttöuseutta on käytetty kuluttajatutkimuksessa, kun on haluttu ryhmitellä vastaajia tuotteen käyttäjiin ja ei-käyttäjiin. Asteikon kuvaus Kysymys: Kuinka usein käytät tätä tuotetta/elintarviketta? Tähän vastataan sanallisesti ankkuroidulla 7-portaisella asteikolla: 1 = en koskaan 2 = muutaman kerran vuodessa 3 = 1 3 kertaa kuukaudessa 4 = kerran viikossa 5 = 2 4 kertaa viikossa 6 = kerran päivässä 7 = 2 4 kertaa päivässä 9 Mustikka-vadelma-juoma 8 Luonnollinen Teknologinen Pitämien maisto Koti1 Koti2 2. maisto Kuva 6. Pitämisarvioiden muutokset viikon aikana kahdessa eri tietoa saaneessa ryhmässä (kuva artikkelista Huotilainen, Seppälä, Pirttilä-Backman & Tuorila, painossa). Pitämisarvioista (1 = en pidä lainkaan, 7 = pidän erittäin paljon) on laskettu keskiarvot ja -hajonnat. Kuvasta nähdään, että pitämisarviot eivät ole eronneet maistotilanteissa, mutta kotona tekonolgista informaatiota saanut ryhmä on arvioinut pitävänsä tuotteesta hieman vähemmän kuin luonnollisuuteen viittaavaa informaatiota saanut ryhmä. 14

19 Käytön useutta voi kuvata myös esim. 5 7-portaisilla asteikoilla. Asteikon tulee olla sisällöllisesti järkevä kohde-elintarviketta ajatellen. Esimerkiksi ruisleipää voidaan tyypillisesti käyttää useita kertoja päivässä, mutta aterian pääruokia viikoittain. Käytön rajoitukset Asteikon käytössä tulee ottaa huomioon kunkin kohdeelintarvikkeen tyypillinen käyttöuseus, esimerkiksi tavallinen ruisleipä vs. harvinainen sushi. Näin erilaisia tuotteita ei ole tarkoituksenmukaista vertailla, koska niiden käyttöuseus on lähtökohtaisesti erilainen. Asteikko tulee näin ollen sovittaa kohteen tyypillisen käytön mukaan. Raportoitu käyttöuseus ei välttämättä vastaa todellista käyttöä. Esimerkki käytöstä Kuvassa 7 on esitetty kahden tuotteen (tavallisen ja harvinaisen) käyttöuseus. Julkaisut Tuorila, H., Huotilainen, A., Lähteenmäki, L., Ollila, S., Tuomi-Nurmi, S. & Urala, N. Expressing affection: rating behaviors on hedonic scales by different consumer segments. Käsikirjoitus. Tilastollinen käsittely Asteikko ei ole tasavälinen, joten sen analysoinnissa käytetään ei-parametrisiä (= ei välimatka-asteikollisia) menetelmiä. Asteikon keskilukuna voidaan käyttää mediaania tai moodia, mutta keskiarvoja siitä ei voi laskea. Jakauman jaottelun avulla voidaan jakaa kuluttajia ryhmiin (esim. usein käyttävät, ei koskaan käyttävät jne.) ja käyttää niitä taustamuuttujina jatkoanalyyseissa Määrä % Vähärasvainen juusto Kiivi 10 0 en koskaan 1-2 kertaa vuodessa 1-3 kertaa kuukaudessa kerran viikossa 2-4 kertaa viikossa kerran päivässä 2-4 kertaa päivässä Kuva 7. Kahden tuotteen käyttöuseus (n = 669). Kuvasta nähdään, että kiiviä käytetään (tässä aineistossa) tyypillisesti 1 2 kertaa vuodessa ja mukana on vain vähän useamman kerran viikossa käyttäviä vastaajia. Sitä vastoin vähärasvaista juustoa käyttäviä vastaajia on aineistossa hyvin tasaisesti. 15

20 3.2.5 Haluttu käyttöuseus Käyttötarkoitus Asteikolla mitataan tietyn elintarvikkeen tai tuotteen haluttua yksilöllistä käyttöuseutta. Vertaamalla haluttua käyttöuseutta itse raportoituun toteutuneeseen käyttöuseuteen voidaan saada tietoa esimerkiksi tuotteen mahdollisesta menestyksestä. Tyypillisesti haluttu käyttöuseus ja toteutunut käyttöuseus poikkeavat toisistaan silloin, kun tuote on kuluttajan mielestä esimerkiksi liian kallis tai kuuluu herkuttelutuotteisiin, joiden käyttämistä pyritään rajoittamaan. Asteikko soveltuu sekä uusille että jo markkinoilla oleville tuotteille. Asteikon tausta Haluttua käyttöuseutta on käytetty kuluttajatutkimuksessa, kun on haluttu ryhmitellä vastaajia tuotteen mahdollisiin käyttäjiin ja ei-käyttäjiin. Asteikon kuvaus Kysymys: Kuinka usein olisit halukas käyttämään tätä tuotetta/ elintarviketta? Tähän vastataan sanallisesti ankkuroidulla, esim. 8-portaisella asteikolla: 1 = en koskaan 2 = harvoin 3 = joka toinen viikko 4 = kerran viikossa 5 = kaksi kertaa viikossa 6 = joka toinen päivä 7 = kerran päivässä 8 = kaksi kertaa päivässä Halutun käytön useutta voi harkinnan mukaan kuvata muillakin, esim. 5 7-portaisilla asteikoilla. Asteikon tulee olla sisällöllisesti järkevä kohde-elintarviketta ajatellen. Esimerkiksi ruisleipää voidaan haluta käyttää useita kertoja päivässä, mutta tuskin sushia. Käytön rajoitukset Asteikon käytössä tulee ottaa huomioon kunkin kohde- elintarvikkeen tyypillinen käyttöuseus, esim. tavallinen ruisleipä vs. harvinainen sushi. Näin erilaisia tuotteita ei ole tarkoituksenmukaista vertailla, koska niiden käyttöuseus on lähtökohtaisesti erilainen. Asteikko tulee näin ollen sovittaa kohde-elintarvikkeen tyypillisen käytön mukaan. Kohde-elintarvikkeen tuttuuden asteen voi määritellä esimerkiksi tuttuus -asteikon avulla (ks. luku 3.2.1). Kysymyksenasettelussa kannattaa myös miettiä, kuinka vastaajalle perustellaan haluttu käyttöuseus. Toisinaan voi olla tarpeen lisätä esimerkiksi saatavuuteen, hintaan tai muuhun ominaisuuteen viittaavia määreitä: esimerkiksi Kuinka usein olisit halukas käyttämään tätä tuotetta/elintarviketta, jos taloudelliset tai saatavuuteen liittyvät tekijät eivät rajoita käyttöäsi. Tilastollinen käsittely Asteikko ei ole tasavälinen, joten sen analysoinnissa käytetään ei-parametrisiä (= ei välimatka-asteikollisia) menetelmiä. Asteikon keskilukuna voidaan käyttää mediaania tai moodia, mutta keskiarvoja siitä ei voi laskea. Jakauman jaottelun avulla voidaan jakaa kuluttajia ryhmiin (esim. usein käyttävät, ei koskaan käyttävät jne.) ja käyttää näitä taustamuuttujina jatkoanalyyseissa. Esimerkki käytöstä Kuvassa 8 on ryhmitelty uuden terveysvaikutteisen tuotteen haluttu käyttöuseus vastausvaihtoehtojen mukaan (62 vastaajaa). Kuvasta nähdään, että vastaajat käyttäisivät tätä kohde-elintarviketta mieluiten päivittäin. Määrä en koskaan harvoin kerran viikossa 2 kertaa viikossa joka toinen päivä kerran päivässä 2 kertaa päivässä Kuva 8. Vastaajien jakautuminen halutun käyttöuseuden luokkiin terveysvaikutteisen tuotteen suhteen (n = 62). Julkaisut Huotilainen, A., Seppälä, T., Pirttilä-Backman, A.-M., & Tuorila, H. Derived attributes as mediators between categorization and acceptance of a new functional drink. Food Quality and Preference, painossa. Lähteenmäki, L. & Tuorila, H. (1995) Three-factor eating questionnaire and the use and liking of sweet and fat among dieters. Physiology & Behavior, 57: Tuorila, H., Huotilainen, A., Lähteenmäki, L., Ollila, S., Tuomi-Nurmi, S. & Urala, N. Expressing affection: rating behaviors on hedonic scales by different consumer segments. Käsikirjoitus. 16

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Otannasta ja mittaamisesta

Otannasta ja mittaamisesta Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. 1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi Kevät 2016 Laboratoriotyöselostuksen laatiminen Työselostus tehdään kurssin ryhmätyöstä: Atomi/molekyylikerroskasvatuksella

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö

Lisätiedot

Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen

Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen 29.10.2009 Survey aineistot (lomaketutkimukset) Kyselyaineistot posti(kirje)kysely informoitu kysely tietokoneavusteinen

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla 3-5.8.2007 Tapio Litmanen Akatemian tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteen

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme?

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme? TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 Mitä opimme? 1/4 Tilastollisen tutkimuksen tavoitteena on tehdä johtopäätöksiä prosesseista, jotka generoivat reaalimaailman

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kustannuslaskennasta kustannusten hallintaan

Kustannuslaskennasta kustannusten hallintaan Kaisa Raudasoja ja Ulla Suomela Kustannuslaskennasta kustannusten hallintaan valtion viraston kustannuslaskenta Sanoma Pro Oy Helsinki Tiedustelut Sanoma Pro Oy, Helsinki puh. 020 391 000 sähköposti: asiakaspalvelu@sanomapro.fi

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely)

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Riikka Siljander 8.9.2014 Ohjaaja: DI Tuomas Lahtinen Valvoja: prof. Raimo Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua

Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua Finas-päivä 26.1.2017 Akkreditointi ja tulevaisuus Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua Tutkimusjohtaja Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua 1. Riskinarviointi prosessina 2. Riskienarvioinnin

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100 EPSI Rating Pankki ja rahoitus 2016 Päivämäärä: 2016-10-03 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Maidoista parhain. Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus. Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka. Opiskelukokonaisuuden sisältö

Maidoista parhain. Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus. Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka. Opiskelukokonaisuuden sisältö Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Maidoista parhain Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka Kehittäjät: Noora Hurskainen, Annika Permikangas, Mari Timonen, Kari Sormunen ja (2012) Soveltavan

Lisätiedot

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin

Lisätiedot

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Conjoint-analyysi. Juuso Heinisuo 27.5.2005 Tiedonhallinan laitos Hypermedian jatko-opintoseminaari 2004-05

Conjoint-analyysi. Juuso Heinisuo 27.5.2005 Tiedonhallinan laitos Hypermedian jatko-opintoseminaari 2004-05 Conjoint-analyysi Juuso Heinisuo 27.5.2005 Tiedonhallinan laitos Hypermedian jatko-opintoseminaari 2004-05 Conjoint: Taustaa 1 Conjoint-analyysi esiintyi ensimmäistä kertaa markkinatutkimuksessa 70-luvulla

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi

Lisätiedot