Tekes Kuluttajien odotusten ja asenteiden mittaaminen Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen -hankkeen tuloksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekes Kuluttajien odotusten ja asenteiden mittaaminen Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen -hankkeen tuloksia"

Transkriptio

1 Tekes Kuluttajien odotusten ja asenteiden mittaaminen Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen -hankkeen tuloksia Kuluttajien odotusten ja asenteiden mittaaminen Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen -hankkeen tuloksia Teknologiakatsaus 181/2005 Lisätietoja Pirjo Hakanpää Tekes Nina Urala VTT Teknologiakatsaus PL 69, Helsinki Puh , fax (09) Asiakasneuvonta: Virallinen posti: Lokakuu 2005 ISSN X ISBN Kuluttajien odotusten ja asenteiden mittaaminen Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen -hankkeen tuloksia Nina Urala, Liisa Lähteenmäki, Anna Huotilainen, Hely Tuorila, Sari Ollila, Niina Hautala, Sirpa Tuomi-Nurmi Teknologiakatsaus 181/2005

2 Kuluttajien odotusten ja asenteiden mittaaminen Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen -hankkeen tuloksia Nina Urala Liisa Lähteenmäki VTT Biotekniikka Anna Huotilainen Hely Tuorila HY Elintarviketeknologian laitos Sari Ollila Niina Hautala Sirpa Tuomi-Nurmi HY Taloustieteen laitos Teknologiakatsaus 181/2005 Helsinki 2005

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Vuonna 2005 on käynnissä 24 teknologiaohjelmaa. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy Paino: Painotalo Miktor, Helsinki 2005

4 Esipuhe Tekes on panostanut merkittävästi kahteen elintarvikealan teknologiaohjelmaan: Uudistuva Elintarvike ( ) ja Elintarvikkeet ja terveys ( ). Ohjelmat ovat tähdänneet alan uudistamiseen ja pääpaino niissä on ollut terveellisten ja terveyttä edistävien elintarvikkeiden tutkimuksessa ja tuotekehitystyössä. Tällaisten aivan uusille markkinoille suunnattujen ja uutta ajattelutapaa vaativien tuotteiden myynti ja markkinointi vaatii uusia taitoja. Elintarvikkeet ja terveys -teknologiaohjelmassa tehtiinkin ennakkoluulottomasti varsinaisen teknologian kehittämisen rinnalla tutkimuksia, joilla haluttiin parantaa uudenlaisten, tutkimukseen perustuvien konseptien tuotteistamista. Yksi tutkimusalue oli VTT Biotekniikan vetämä Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen, jonka tavoitteena oli kehittää menetelmiä yksilöllisten kuluttajien kollektiivisen ajattelun kääntämiseksi tuotekehityksen kielelle ja kehittää tämän pohjalta tuotekehitystä ohjaava työväline. Tutkimus on herättänyt laajaa huomiota ja varsinkin teollisuus on ollut siitä kiinnostunut. Siksi projektissa luotu uusi tieto päätettiin koota kaikkien saataville tämän teknologiajulkaisun avulla. Tutkimuksen tuloksia ovat jo nyt hyödyntäneet niin tutkimustahot kuin yrityksetkin. Toivottavasti julkaisu tuo tuotteistamista tukevan tiedon yhä useamman yrityksen käyttöön ja siten nopeuttaa elintarvikealan uudistumista uusien, kaupallisesti menestyvien tuotteiden avulla. Lokakuu 2005 Tekes

5 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Alkusanat Johdanto Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen Esiteltävät menetelmät Lukijalle saatteeksi Menetelmäkuvaukset Kuluttajan odotukset tuotteilta Järjestäminen (Ranking) Käsiteverkkomenetelmä (Repertory grid) Hierarkkinen arvokartoitus (Laddering) Tuotteiden tuttuus, miellyttävyys ja käyttö Tuttuus (Familiarity) Miellyttävyys (Pleasantness) Pitäminen (Liking) Käyttöuseus (Frequency of use) Haluttu käyttöuseus Käyttöhalukkuus (Willingness to use) Ostotodennäköisyys Nykyinen ostokäyttäytyminen Tuleva ostokäyttäytyminen Hinnanmäärittäminen Hintaherkkyysmittari eli PSM (Price Sensitivity Meter) Asennemittarit Uusien ruokien sosiaaliset representaatiot (Questionnaire of social representations of new foods) Hinta-asenteet (Food Price Perception Scale) Asenteet terveysvaikutteisia elintarvikkeita kohtaan (Functional food attitudes) Sovelletut asennemittarit suomalainen versio ja käyttökokemus Vaihtelunhaluisuus eli CSI (Change Seeker Index) Innovatiivisuus eli DSI (Domain Specific Innovativeness) Uutuudenpelko eli FNS (Food Neophobia Scale) Kiinnostus ruoan terveellisyyttä kohtaan eli GHI (General Health Interest) Kiinnostus luonnollisuutta kohtaan eli NPI (Natural Product Interest) Valintojen ennustaminen ja selittäminen Conjoint-analyysi Valintamallit Projektin julkaisuja Liitteet 1 Hintataulukko Hintaherkkyysmittari Tekesin teknologiakatsauksia

6 1 Alkusanat Kuluttajalähtöinen tuotekehitys: menetelmien ja työkalujen kehittäminen" -projekti ( ) on ollut osa Tekesin Elintarvikkeet ja terveys -teknologiaohjelmaa. Projektin tavoitteena on ollut kehittää entistä luotettavampia menetelmiä kuluttajien tuotteisiin kohdistamien odotusten mittaamiseksi, näiden odotusten kääntämiseksi tuotekehityksen kielelle sekä kuluttajien ostohalukkuuden arvioimiseksi. Projektissa on kerätty useita laadullisia aineistoja, laajoja väestöä edustavia kyselyaineistoja sekä kokeellisia aineistoja. Nelivuotisen projektin ensimmäisen kahden vuoden aikana keskityttiin kuluttajan valintaperusteiden parempaan ymmärtämiseen ja kahden viimeisen vuoden aikana painopiste siirtyi kuluttajan ja tuotteen vuorovaikutuksen tutkimiseen. Projektissa on sekä kehitetty uusia menetelmiä että sovellettu jo olemassa olevia mittareita ja lähestymistapoja suomalaisiin aineistoihin. Kehitetyt uudet menetelmät liittyvät asennepohjaisten työkalujen kehittämiseen kuluttajien segmentointia varten, hintaherkkyysmittauksen kehittämiseen ja kokeellisten lähestymistapojen ja mallien hyödyntämiseen valintaperusteiden suhteellista merkitystä tarkasteltaessa. Lisäksi on tarkasteltu erilaisten kuluttajien tuotekohtaisia odotuksia irrottavien tekniikoiden, vertailuna käytettyjen validoitujen asennemittarien sekä mieltymystä ja tuotteen käyttöä kuvaavien asteikkojen toimivuutta. Osa kuvatuista menetelmistä on yksinkertaisia asteikoita, osa on yksittäisistä väittämistä koostuvia mittareita ja osa kokeelliseen asetelmaan perustuvia. Yksittäisten asteikkojen käyttö on helppoa jo tämän julkaisun pohjalta, mutta monimutkaisempien mittareiden ja asetelmien käyttöä suunnittelevien kannattaa harkita tutustumista myös tilastotieteen, kysely- ja haastattelumenetelmien sekä aistinvaraisen arvioinnin perusteisiin. Pohjana olevaa tutkimushanketta on koordinoinut VTT Biotekniikka ja muina tutkimusosapuolina ovat olleet Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitos (HY/ET) ja Helsingin yliopiston taloustieteen laitos (HY/TT). Tutkimuksen vastaavina tutkijoina ovat olleet Hely Tuorila (HY/ET). Sirpa Tuomi-Nurmi (HY/TT) ja koko hankkeen koordinaattorina toiminut Liisa Lähteenmäki (VTT). Anna Huotilainen (o.s. Bäckström) HY/ET, Sari Ollila HY/TT, ja Nina Urala VTT ovat toimineet projektin tutkijoina. Lisäksi projektin toteuttamiseen on osallistunut useita tutkijoita ja opinnäytetyöntekijöitä. Tutkijoina ovat olleet Corneel den Ridder (Wageningenin yliopisto), Rossella dimonaco (Napolin yliopisto), Niina Hautala, Helena Immonen (HY/TT), Sari Koskinen (HY/ET) sekä Anna-Maija Pirttilä-Backman (HY, Sosiaalipsykologian laitos) ja Helsingin yliopiston opinnäytetyöntekijöinä Inari Hissa, Eliisa Lehtinen, Saara Mahlamäki, Aino Nenonen, Riikka Pulkka ja Tuija Seppälä. Projektin johtoryhmän ovat muodostaneet mukana olevien yritysten, tutkimuslaitosten ja Tekesin edustajat: Leena Lehtelä ja Anne Nordberg-Henttala, Oy Karl Fazer Ab; Ulla Appelbye, Valio Oy; Maarit Kyyrö, Saarioinen Oy; Pasi Luostarinen, Atria Oy; Katharina Enholm ja Minna Slotte, Ingman Foods Oy Ab; Hanna Talvioja ja Kaisa Tapani, Oy Sinebrychoff Ab; Pirkko Suhonen, Pirjo Hakanpää ja Liisa Rosi, Tekes; Markku Koskela ja Sirpa Tuomi-Nurmi, HY taloustieteen laitos; Hely Tuorila, HY elintarviketeknologian laitos; Maarit Ahola, Finpro ja Kaisa Poutanen, VTT Biotekniikka. Projektin postituslistalla yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa on ollut yhteensä noin 40 vastaanottajaa, jotka kaikki ovat voineet osallistua projektin kokouksiin sekä kommentoida niin halutessaan suunnitelmia ja tuloksia. Yritykset ovat toimittaneet näytteitä eri osatutkimuksiin, mikä on helpottanut projektin etenemistä. Projektiryhmä kiittää Tekesiä ja osallistuvia yrityksiä projektin rahoituksesta ja aktiivisesta osallistumisesta projektin työskentelyn eri vaiheisiin. Projekti on tuottanut useita tieteellisiä julkaisuja ja osa on vielä valmisteilla. Ensimmäinen väitöskirjatyö valmistui toukokuussa 2005 ja seuraava on aikataulutettu syksyksi Projektissa on tuotettu myös kuusi pro gradu -työtä ja tuloksia on esitetty lukuisissa tieteellisissä ja ammatillisissa kokoontumisissa. Tällä hetkellä valmiina olevat julkaisut on listattu tämän julkaisun lopussa. Tieteellisten julkaisujen lisäksi tavoitteena on ollut selkeästi käytännön soveltajille kohdistettu tieto, johon tämä käsissä oleva julkaisu tähtää. Tämä julkaisu on tiedon soveltajille suunnattu projektin lopputyö, jonka tavoitteena on levittää projektissa kehitettyä menetelmäosaamista elintarvikealan osaajille. Menetelmiä esiteltiin alustavasti helmikuussa 2005 pidetyssä seminaarissa, joka sai innostuneen ja positiivisen vastaanoton mukana olleilta teollisuuden edustajilta. Projektiryhmä toivoo, että nyt käsissä oleva julkaisu auttaa tuotekehityksestä ja markkinoinnista vastaavia henkilöitä soveltamaan kuluttajalähtöisyyttä entistä paremmin omassa toiminnassaan. Projektiryhmän puolesta Espoossa Liisa Lähteenmäki vastuullinen johtaja 1

7 2 Johdanto 2.1 Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen Kuluttajalähtöisestä tuotteistamisesta on tullut viimevuosina muodikas termi, jonka sisältö vaihtelee käyttäjän mukaan. Kuluttajalähtöisyyden määrittely- ja merkityseroista riippumatta kuluttajien tarpeiden ja toiveiden määrittäminen ja huomioonottaminen tuotekehityksessä on tullut entistä tärkeämmäksi, koska kulutustavat eriytyvät, ei pelkästään eri yksilöiden välillä vaan myös samat henkilöt käyttävät erilaisia ruoanvalintaperusteita eri tilanteissa ja ajankohtina. Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen on tässä raportoitavassa projektissa tarkoittanut kuluttajan näkökulman tuomista mukaan tuotekehitysprosessiin ja tavoitteena on ollut kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan tutkia kuluttajien tuotteisiin liittyviä odotuksia ja toiveita ja rakentaa tuote näiden pohjalta. Kuluttajan toiveet ja odotukset eivät suoraan käänny tuotekehityksen kielelle, vaan tarvitaan myös menetelmiä, joilla kuluttajien toiveiden merkitystä tuoteominaisuutena voidaan tarkastella ja toisaalta arvioida niiden merkitystä ruoanvalinnan kannalta. Monipuolisen kuvan saaminen kuluttajan toiveista vaatii monitieteistä lähestymistapaa, jossa tietoa yhdistetään sekä kvalitatiivisista (laadullisista) että kvantitatiivisista (määrällisistä) aineistoista käyttäen itse kerätyn tuotteeseen ja kuluttajaan liittyvän tutkimuksen lisäksi hyväksi myös muita lähteitä, kuten olemassa olevaa tilasto- ja taustamateriaalia. Tällaisen lähestymistavan avulla myös markkinointi ja tuotekehitys voivat samanaikaisesti hyötyä kuluttajatutkimuksen tuloksista entistä paremmin. Uutuuksien merkitys elintarvikekentässä on tärkeä. Vaihtelunhalua tyydyttääkseen kuluttajat haluavat jatkuvasti uusia tuotteita, mutta vastaavasti toisia poistuu tuotevalikoimista. Huomattava osa uusista tuotteista ei ole enää markkinoilla vuoden kuluttua lanseerauksestaan. Osa tuoteuutuuksista onkin tarkoitettu ns. kausituotteiksi, joiden elinajan ajatellaan olevan lyhyt. Myös pitkäaikaisiksi suunnitelluista tuoteuutuuksista huomattava osa epäonnistuu markkinoilla. Epäonnistuneet tuotekehityshankkeet tulevat kalliiksi yritykselle. Kuluttajalähtöisyyden ottaminen lähtökohdaksi ja tuotekehityksen eri vaiheissa toteutettu kuluttajatutkimus voi parantaa onnistumisen mahdollisuutta ja karsia epäonnistumisia pois. Kuluttajalähtöisyys sinällään ei kuitenkaan vielä takaa tuotteen menestystä. Osa nykyisistä uusista elintarvikkeista on ns. terveysvaikutteisia elintarvikkeita, joiden teho tulee todistaa tutkimuksen avulla. Tällaisten tuotteiden tuotekehityskustannukset ovat tavanomaista korkeampia, joten epäonnistumisen välttäminen on vielä tärkeämpää kuin perinteisissä tuotteissa. Tuotekehitysprosessin nopeuttaminen on eräs tavoite tämän päivän elintarvikeyrityksissä. Kuluttajalähtöisyyden toteutuminen tarkoittaa menetelmiä, joiden avulla voidaan tutkia myös tuotekonsepteja ja tuotteiden ominaisuuksien vastaanottoa jo ennen kuin varsinainen tuote on edes prototyyppinä olemassa. Toteutuessaan kuluttajalähtöisyys tarkoittaa systemaattisesti tuotekehitysprosessin aikana kerättävää aineistoa, jonka avulla tehdään päätöksiä jatkosta ja suunnataan tuotekehitystä haluttuun suuntaan. 2.2 Esiteltävät menetelmät Tähän käsikirjanomaiseen menetelmäjulkaisuun on otettu mukaan Kuluttajalähtöinen tuotteistaminen: menetelmien ja työkalujen kehittäminen -projektissa kehitettyjä menetelmiä sekä eräitä muualla kehitettyjä menetelmiä, joita projektissa on käytetty lähinnä vertailumenetelminä. Projektissa on keskitytty neljään ruoanvalinnan kannalta keskeiseen osa-alueeseen: uutuuteen, hintaan, terveysvaikutteisuuteen ja sitä kautta myös muuhun terveellisyyteen sekä aistittavaan laatuun. Näistä kolme ensimmäistä on lähinnä tiedon varassa välitettäviä ominaisuuksia ja kuluttajien suhtautuminen niihin eri tilanteissa välittyy pitkälti asenteiden kautta. Asenteet voidaan määritellä valmiuksiksi suhtautua joko myönteisesti tai kielteisesti jotain asiaa, esinettä tai käyttäytymistä kohti. Asenteessa katsotaan olevan sekä tieto-, tunne- että käyttäytymisosa. Asenteiden tiedetään ohjaavan huomiotamme niin, että poimimme viesteistä helpoimmin omia näkemyksiämme tukevat asiat. Sen sijaan asenteillemme vastakkaiset asiat voidaan joko jättää huomiotta tai niiden merkitystä vähätellään. Asenteita mitataan yleensä sarjalla väittämiä, joihin otetaan kantaa joko olemalla samaa tai eri mieltä. Yksittäisistä väittämistä muodostetaan mittari, jonka luotettavuutta voidaan arvioida. Mittarissa olevat yksittäiset väittämät mittaavat taustalla olevan ulottuvuuden merkitystä vastaajalle eli sarjasta väittämiä muodostuu uusi, tätä ulottuvuutta ku- 3

8 vaava muuttuja, joka heijastaa vastaajan asennetta. Tässä projektissa on kehitetty kaksi uutta asennemittaria: kuluttajien suhtautuminen hintaan ja kuluttajien suhtautuminen terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin. Lisäksi kuluttajien käsityksiä uusista elintarvikkeista voidaan mitata sosiaalisiin representaatioihin perustuvalla mittarilla, jota voidaan käyttää asennemittarien tavoin. Lisäksi esitellään muita näiden mittarien kehittämisessä käytettyjen vertailumittarien käyttöä. Kuluttajien tuotteisiin kohdistuvia odotuksia voidaan mitata erilaisilla laadullisilla menetelmillä. Tässä julkaisussa näistä menetelmistä esitellään muutama. Näistä käsiteverkkomenetelmä (repertory grid) pohjautuu kohteiden keskinäisten suhteiden määrittämiseen ja sen lähtökohtana on kuluttajan tapa hahmottaa eri asioiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Hierarkkisella arvokartoituksella (laddering) voidaan selvittää, mitkä tuoteominaisuudet ovat kuluttajalle valinnan kannalta tärkeitä ja mitä nämä ominaisuudet kuluttajalle merkitsevät. Toisen osan menetelmistä muodostavat erilaiset asteikot, joilla mitataan tuotteen hyväksyttävyyttä. Näistä suurin osa on yleisessä käytössä olevia asteikkoja, mutta mukana on myös muutama uusi asteikko. Julkaisuun on pyritty kokoamaan käytännön ohjeita näiden asteikkojen käytöstä ja niiden keskinäisestä suhteesta sekä kerrottu, mitä niiden käytössä kannattaa ottaa huomioon. Projektissa on kehitetty kaksi uutta asteikkoa: toinen kuvaa tuotteen tuttuutta ja sopii myös tutkimukseen, jossa ollaan kiinnostuneita uusista elintarvikkeista ja toinen mittaa ostokäyttäytymistä. Tuotteen hinnan määrittäminen on vaikea tehtävä. Erityisen vaikeaa se on täydellisen uusissa tuotteissa, joilla ei välttämättä ole selvää markkinoilla jo olevaa vertailutuotetta. Tässä menetelmäjulkaisussa esitellään, miten sopivaa hintaa voidaan arvioida jo tuotteen kehittelyvaiheessa kuvauksen perusteella ja mitä tekijöitä tuloksen tulkinnassa tulee ottaa huomioon. Kuluttajien valintojen ennustaminen on aina haasteellinen tehtävä. Kuluttaja joutuu tekemään ensimmäisen valintansa tuotteeseen kohdistuvien odotusten pohjalta, mutta toistuvia valintoja tehtäessä myös tuotteen aistittava laatu ja mieltymys tuotetta kohtaan nousevat tärkeiksi kriteereiksi. Eri valintaperusteiden suhteellista merkitystä voidaan mitata ns. conjoint-tyyppisillä menetelmillä, joiden käyttöä esitellään tässä julkaisussa. Toistuvien valintojen dynamiikan tutkimiseksi on kehitetty lähestymistavaksi ns. valintamalli, joka pyrkii simuloimaan todellisia valintatilanteita, mutta jossa huomattava osa normaalissa valintatilanteessa olevasta hälystä on poistettu. Tällaisen kokeellisen valintamallin avulla voidaan kontrolloidummin mitata eri tekijöiden merkitystä valinnan perusteena kuin todellisessa ostotilanteessa, jossa jokainen valintatilanne on yleensä erilainen. 2.3 Lukijalle saatteeksi Tämä menetelmäkirja ei pyri kattamaan koko kuluttajatutkimuksen menetelmien kirjoa, vaan sen tavoitteena on käsikirjan tapaan jakaa ne kokemukset, joita projektissa on kertynyt eri menetelmien käytöstä. Osa menetelmistä on useille lukijoille tuttuja, mutta toivomme, että nyt käsissä ole opas tuo uutta varmuutta näiden menetelmien käyttöön ja esittelee myös vaihtoehtoisia tapoja mitata asioita. Oheislukemiseksi sopii hyvin yliopistopainon syksyllä 2005 julkaisema Elintarvikkeiden aistinvaraiset tutkimusmenetelmät -kirja (toim. Tuorila & Appelbye, 2005), joka tarjoaa perustietoa mittaamisesta, aistinvaraisista menetelmistä ja aineiston keräämisen käytännön toteutuksesta ja siten täydentää hyvin tämän julkaisun sisältöä. Käsillä oleva julkaisu on pyritty tekemään helppolukuiseksi, niin että kovin paljon aikaisempaa tietoa menetelmistä ei tarvita niiden soveltamiseen. Toisaalta useimmat menetelmät perustuvat erilaisiin teorioihin, joita ei tässä julkaisussa esitellä. Menetelmien yhteyteen on pyritty kuitenkin kokoamaan viitteitä, joiden avulla pääsee menetelmän alkulähteille. Mukaan on otettu muutama esimerkki menetelmien soveltamisesta tieteellisessä kirjallisuudessa niitä varten, jotka haluavat saada syvempää tietoa. Myös tilastolliseen käsittelyyn liittyvät ohjeet on pyritty pitämään yksinkertaisina, mutta useimpien menetelmien kohdalla tilastollisten perusasioiden hallinta on auttaa näiden menetelmien soveltamista ja ymmärtämistä. 4

9 3 Menetelmäkuvaukset Menetelmäkuvaukset on koottu pääosin kuuden alaotsikon alle: 1. Käyttötarkoitus 2. Menetelmän/asteikon/mittarin tausta 3. Menetelmän/asteikon/mittarin kuvaus 4. Käytön rajoitukset, tilastollinen käsittely 5. Esimerkki käytöstä 6. Julkaisut/ muu lähdemateriaali Menetelmän keskeisin käyttötarkoitus ja tausta on kuvattu lyhyesti kunkin kuvauksen alussa. Nämä auttavat valitsemaan tutkimuskysymyksen kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisen menetelmän. Koska oppaan sisältö on pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisena, menetelmien syvällisempi tuntemus vaatii tutustumista kirjallisuusviitteissä mainittuihin perusjulkaisuihin. Tässä oppaassa kuvattuja menetelmiä kutsutaan tekstissä joko menetelmiksi (pääasiassa laadulliset menetelmät), asteikoiksi (tuotteen hyväksyttävyyteen liittyvät asteikot) tai mittareiksi (asennemittarit). Laadullisia menetelmiä käytetään tyypillisesti silloin kun halutaan yleisesti selvittää millaisia asioita johonkin ilmiöön tai kohdetuotteeseen liitetään. Yleensä laadullisen tutkimuksen johtopäätökset kannattaa varmentaa määrällisellä tutkimuksella, jos siihen on mahdollisuus. Mittareita ja asteikkoja voidaan käyttää joko tunnistamaan tutkimuksen kannalta mielenkiintoisin vastaajajoukko tai kuvaamaan tutkimuksessa käytetyn vastaajajoukon taustaa. Tyypillisesti tässä julkaisussa esitetyt asteikot liittyvät tuotteen hyväksyttävyyteen tai sen käyttöön. Asteikkojen yhteydessä esitetty kysymysesimerkki on haluttu pitää mahdollisimman yleisenä, joten joissain tapauksissa kysymystä pitää muuntaa omaan tutkimukseen parhaiten sopivaksi. Menetelmän kuvaus -osassa esitetään myös mahdollinen vastausasteikko sanallisine ankkurointeineen. Varsinaiseen kyselylomakkeeseen asteikon ulkonäkö kannattaa muokata vähemmän tilaa vieväksi, vasemmalta oikealle kasvavaksi asteikoksi. Vastausten tulkinta kannattaa aloittaa tarkastelemalla vastausten jakaumaa. Jos asteikko on tasaisesti kasvava ja asteikon välit voidaan ajatella yhtä pitkiksi (= välimatka-asteikko), voidaan vastauksista laskea keskiarvo sekä keskihajonta. Jos asteikon välit ovat epätasaisia, kuten esimerkiksi käyttöuseusasteikossa (kappale 3.2.4), on analysoinnissa käytettävä ns. ei-parametrisiä menetelmiä eikä keskiarvoa tai -hajontaa voi käyttää. Asteikkoa voidaan sitä vastoin käyttää hyvin esimerkiksi jakamaan vastaajia käyttöuseudeltaan vaihteleviin ryhmiin, joita voi käyttää luokittelevana taustamuuttujana esimerkiksi maksuhalukkuutta selitettäessä. Myös asennemittareita voidaan käyttää kuvaamaan vastaajajoukkoa tai varmistamaan, että vastaajat kuuluvat haluttuun kohderyhmään. Asenteita käytetään tyypillisesti myös jakamaan vastaajia asenteiden mukaisiin ryhmiin ja selittämään kohdemuuttujaa (esimerkiksi ostohalukkuutta) näissä asenteiltaan erilaisissa vastaajaryhmissä. Asennemittareita voidaan käyttää myös tunnistamaan mahdollisia kohderyhmiä jo olemassa oleville tuotteille tai vasta tuotekehitysprosessin alkuvaiheessa olevalle tuoteidealle. Asennemittarit perustuvat tavallisimmin ns. faktorianalyysiin, jonka avulla ilmiötä kuvaavista väittämästä voidaan muodostaa keskenään yhteneväisiä, mutta muista väittämistä eroavia väittämäkokonaisuuksia. Näin saadaan selville millaiset ulottuvuudet kuvaavat ilmiötä. Yleensä asenneulottuvuudet ovat suhteellisen pysyviä, mutta esimerkiksi uusien ilmiöiden, kuten terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kohdalla asenteet voivat olla vielä muotoutumassa. Tämän vuoksi asennemittareiden ulottuvuudet kannattaa varmentaa faktorianalyysillä ennen varsinaisten mittareiden muodostamista, jos tämä on teknisesti mahdollista. Muodostettujen asennemittareiden toimivuus omassa vastaajajoukossa kannattaa vielä varmistaa käyttämällä tilasto-ohjelmien tarjoamaa reliabiliteetin testausta (yleensä ns. Cronbachin alfa). Cronbachin alfan avulla saadaan tietoa siitä, miten mittarin yksittäiset väittämät ovat aineistossa yhteydessä toisiinsa ja voidaanko niiden katsoa mittaavan samaa asiaa. Tutkimusmenetelmän soveltamisessa tai tulosten tulkinnassa voi olla rajoituksia. Jotta tutkimuksen perusteella voidaan tehdä luotettavia tulkintoja ja mahdollisimman oikeita johtopäätöksiä on hyvä olla tietoinen näistä rajoituksista. Joskus voi olla ensiarvoisen tärkeää tietää mihin käytetty menetelmä ei anna vastauksia tai mitkä seikat tutkimuksen toteutuksessa heikentävät sen luotettavuutta. Näitä näkökantoja on pyritty ottamaan esiin käytön rajoituksia kuvattaessa. Kaikkien käyttömahdollisuuksien rajoitusten pohdinta olisi mahdoton tehtävä. Tässä julkaisussa on pyritty ottamaan esiin vain kaikkein ilmeisimmät menetelmän käyttöön ja tulosten tulkintaan liittyvät rajoitukset. Menetelmän taustaan ja mittaamisen ongelmakenttään tutustuminen auttavat eteenpäin rajoitusten hahmottamisessa. 5

10 Kunkin menetelmän lopussa on yksi konkreettinen esimerkki menetelmän soveltamisesta. Osan lopussa on myös muutama kirjallisuusviite, jotka on valittu siten, että ne edustavat kyseisen menetelmän perusjulkaisuja tai muuten keskeisiä tutkimuksia. 3.1 Kuluttajan odotukset tuotteilta Järjestäminen (Ranking) Käyttötarkoitus Menetelmää käytetään lajittelemaan näytteet/tuotteet järjestykseen tietyn ominaisuuden suhteen. Järjestämistä voidaan käyttää myös käsiteverkkomenetelmän (ks. luku 3.1.2) tai hierarkkisen arvokartoituksen (ks. luku ) yhteydessä, jolloin järjestyksen perustelujen avulla saadaan selville kuluttajien erityyppisiin tuotteisiin tai asioihin liittyviä henkilökohtaisesti tärkeitä käsityksiä. Menetelmän tausta Järjestäminen perustuu ihmisen luontaiseen taipumukseen luokitella asioita jonkun ominaisuuden suhteen. Menetelmää on käytetty sen nopeudesta ja yksinkertaisuudesta johtuen mm. silloin, kun tuotteita halutaan testata lapsilla. Menetelmän kuvaus Menetelmässä tuotteet tai tuotekortit järjestetään tutkimuksen kannalta järkevän ominaisuuden/mielikuvan mukaiseen järjestykseen. Järjestysperusteita voivat olla mm. miellyttävyys, hyväksyttävyys, ostohalukkuus tai terveellisyys. Käytön rajoitukset Järjestäminen soveltuu ainoastaan tuotteiden keskinäisen järjestyksen toteamiseen, mutta ei kerro mitään näytteiden välisten erojen suuruudesta. Vaihtoehtojen keskinäiseen järjestykseen perustuvat jakaumat tai keskiarvot kertovat ainoastaan mukana olleiden tuotteiden keskinäisistä suhteista. Järjestysperusteen valinta kannattaa tehdä erityisen huolellisesti. Aineiston käsittely Ensisijaisesti järjestysnumeroista tarkastellaan jakaumia ja järjestysnumeroiden summia. Järjestyssijoista voidaan myös laskea keskiarvo ja -hajonta. Keskiarvo kertoo kuitenkin vain näytteiden järjestyksen, joten sen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä näytteiden välisten erojen suuruudesta. Järjestysten tilastollisesti merkitsevät erot voidaan havaita esimerkiksi Friedmanin testillä (Lawless & Heymann, 1998). 5 4 Järjestyskeskiarvo 3 Tavanomainen GM_1 GM_2 GM_3 GM_4 2 1 Norja Ruotsi Suomi Tanska Yhteensä Kuva 1. Kuvassa on esitetty viiden makeisen (tavanomaisen ja neljän geenimuunnellun eli GM) hyväksyttävyyden järjestyskeskiarvot. Keskiarvo voi vaihdella välillä 1 5. Pieni keskiarvo tarkoittaa, että näyte on hyväksyttävä ja suuri taas vähäistä hyväksyntää suhteessa muihin vaihtoehtoihin. Tässä kuvassa tavanomainen vaihtoehto on ollut selvästi hyväksyttävin vaihtoehto ja GM_3-makeinen vähiten hyväksytty. GM-vaihtoehdoista hyväksyttävin on ollut GM_1. 6

11 Esimerkki käytöstä Grunert et al. (2001) tutkivat, miten kuluttajat suhtautuvat elintarvikkeisiin, jotka liitettiin eri tavoin geenimuunteluun. Tutkimuksessa kuluttajat järjestivät viisi tuotekorttia hyväksyttävyyden (acceptability) mukaan (kuva 1). Sen jälkeen haastateltavaa pyydettiin kuvailemaan syitä antamalleen tuotteiden järjestykselle ja edettiin hierarkkiseen arvokartoitukseen (ks. luku 3.1.3). Järjestyksien perusteella kullekin tuotekortille laskettiin järjestyksen keskiarvo ja keskihajonta, jotka raportoitiin hierarkkisten arvokarttojen lisäksi. Julkaisut Grunert, K.G., Lähteenmäki, L., Nielsen, N.A., Poulsen, J.B., Ueland, O. & Åström, A. (2001) Consumer perception of food products involving genetic modification-results from a qualitative study in four Nordic countries. Food Quality and Preference, 12: Lawless, H. & Heymann, H. (1998) Sensory evaluation of food. Principles and practices. Chapman & Hall, New York Käsiteverkkomenetelmä (Repertory grid) Käyttötarkoitus Menetelmällä selvitetään kuluttajien erityyppisiin asioihin ja tuotteisiin liittyviä henkilökohtaisesti tärkeitä käsityksiä. Samalla päästään käsiksi kuluttajan omaan kieleen. Menetelmän avulla löydetään käsitteitä, joita kuluttajat tiedostetusti ja myös tiedostamattaan liittävät tuoteominaisuuksiin. Tätä tietoa voidaan käyttää mm. uusia tuotteita kehitettäessä, markkinointiviestintää suunniteltaessa tai hankittaessa tietoa esimerkiksi kilpailijoiden tuotteista. Menetelmän tausta Käsiteverkkomenetelmä (Repertory Grid Method) perustuu George Kellyn henkilökohtaisten käsitejärjestelmien teoriaan (engl. personal construct theory). Teorian mukaan ihmiset muokkaavat omat käsityksensä asioista vertailemalla ja testaamalla eri hypoteeseja ja niiden suhdetta omaan käsitys- ja arvomaailmaansa. Näistä käsitteistä ja ominaisuuksista muodostuu verkko, joka kuvaa käsitteiden hierarkkista järjestystä ja suhdetta toisiinsa. Muodostuneen käsitteellisen verkon avulla pystytään selvittämään tutkittavien asioiden välisiä yhteyksiä (esim. kuluttajien mieltymykset ja asenteet ruoan valinta) ja niihin vaikuttavia tekijöitä (Gains, 1994; Marsden & Littler, 2000). Menetelmän kuvaus Haastattelumenetelmä, jonka tavoitteena on selvittää, miten tutkittavana olevat tuotteet ovat keskenään samanlaisia ja miten ne poikkeavat toisistaan. Kun samat tuoteominaisuudet ja -käsitykset alkavat toistua haastatteluissa eikä uusia asioita enää ilmene haastateltavien määrän lisääntyessä, voidaan aineiston kerääminen lopettaa. Haastattelujen määrä riippuu myös tutkimuskysymyksestä ja kohdetuotteesta. Yleensä haastatteluja tarvitaan yhteen tutkimuskohteeseen (esim. tuote tai tuoteryhmä) liittyvien käsitysten selvittämiseksi. Haastateltavalle esitetään tutkittavat kohteet (esim. elintarvikkeet) kolmen ryhmissä (kolmikoissa) ja häneltä kysytään: Mitkä kaksi tuotetta ovat samanlaisia ja mikä erilainen? Kun haastateltava on poiminut kolmikosta samanlaiset kohteet, häneltä kysytään: Millä tavalla nämä kaksi tuotetta ovat samanlaisia ja miten ne samalla eroavat kolmannesta? Tutkittavista kohteista esitetään haastateltavalle useampi, satunnaisesti muodostettu kolmikko ja näistä kysytään samat kysymykset. Jokaisen tutkittavan kohteen tulisi olla osana ainakin kahdessa eri kolmikossa. Kysymyksiä toistetaan, kunnes haastateltava ei tuota enää uusia vastauksia. Jos kohteita on enemmän kuin kolme, voidaan haastattelu tehdä yhdistämällä kohteet sattumanvaraisiin kolmikoihin. Tällöin on tärkeää, että kukin tutkittava kohde esitetään ainakin kahdessa eri kolmikossa. Käytön rajoitukset Käsiteverkkomenetelmä on kohtalaisen vaativa sekä haastattelijalle että haastateltavalle. Haastattelijan tulee tuntea tutkimusmenetelmä ja kirjaamistekniikka hyvin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että haastattelijalla ja kysymystenasettelulla on suuri vaikutus tutkimuksen onnistumiseen. Menetelmän peruskysymys, Miten nämä kaksi kohdetta ovat samanlaisia ja samalla eroavat kolmannesta? voi olla joissakin tapauksissa liian yleinen. Käsiteverkkomenetelmä soveltuu hyvin kuvailemaan tutkittavien tuotteiden eroja ja yhtäläisyyksiä, mutta ruoan valintaan keskittyvissä tutkimuksissa sen on kritisoitu tuottavan vain vähän informaatiota. Tilastollinen käsittely Tulokset esitetään usein moniulotteisen diagrammin avulla. Useita tietokoneohjelmia on kehitetty nimenomaan käsiteverkkomenetelmän tulosten käsittelyä varten. Näitä ohjelmistoja on kuvannut mm. Marsden & Littler (2000). 7

12 Terveys Mahan ja suoliston hyvinvointi Ravintoarvo Lisäaineet Kuitu Luonnollisuus Vitamiinit Hedelmä Marja Porkkana Kuva 2. Juomien terveellisyysmielikuvaan liitetty käsiteverkko. Paksu viiva kuvaa voimakasta yhteyttä. Esimerkki käytöstä Mahlamäki (2002) tutki käsiteverkkomenetelmällä, millaisia tuoteominaisuuksia kuluttajat (n = 30) liittävät juomien koettuun terveellisyyteen. Tutkittavat juomat (6 kpl) esitettiin haastateltaville kolmen ryhmissä ja haastateltavia pyydettiin järjestämään kolmikon tuotteet niiden terveellisyyden perusteella. Koska työssä oltiin kiinnostuneita erityisesti terveellisyysmielikuvasta, perinteisestä käsiteverkkomenetelmästä poiketen vastaajat järjestivät tuotteet kiinnostuksen kohteen (terveellisyys) mukaiseen järjestykseen. Tuotteiden järjestämisen jälkeen haastateltavilta kysyttiin, mikä tekee ensimmäiseksi valitusta tuotteesta terveellisemmän kuin kaksi muuta, toiseksi sijoitetusta tuotteesta terveellisemmän kuin viimeinen ja viimeiseksi valitusta tuotteesta vähemmän terveellisen kuin kaksi edellistä tuotetta. Juomien koettuun terveellisyyteen vaikuttivat vitamiinit, porkkana, hedelmät, kuitu, terveys, mahan ja suoliston hyvinvointi, luonnollisuus, marjat ja lisäaineet (kuva 2). Terveellisyysmielikuvien perusteina mainitut tuoteominaisuudet luokiteltiin päätelmien tueksi (taulukko 1). Julkaisut Bech-Larsen. T, & Larsen, N.A. (1999) A comparison of five elicitation techniques for elicitation of attributes of low involvement products. Journal of Economic Psychology, 20: Gains, N. (1994) The repertory grid approach. Teoksessa: MacFie & Thomson (Toim.), Measurement of Food Preferences. Blackie Academic & Professional, Lontoo. Mahlamäki, S. (2002) Tuotteisiin liittyvät terveellisyysmielikuvat. Pro gradu -työ, Helsingin Yliopisto, Soveltavan kemian ja mikrobiologianlaitos, Ravitsemustieteen osasto. Marsden, D. & Littler, D. (2000) Exploring consumer product construct system with the repertory grid technique. Qualitative Market Research, 3: Taulukko 1. Kuluttajien (n = 30) mainitsemat terveellisyysmielikuvaan liitetyt tuoteominaisuudet kuudesta eri juomasta. OMINAISUUDET Mainintoja Tuote C Tuote L Tuote M Tuote P Tuote T Tuote V Vitamiinit Hedelmä Lisäaineet Sokeri Marja Luonnollisuus Porkkana Kuitu Muut

13 3.1.3 Hierarkkinen arvokartoitus (Laddering) Käyttötarkoitus Menetelmää käytetään selvittämään kuluttajien tuotteisiin liittämiä ajatusrakenteita sekä tuoteominaisuuksien ja arvojen välisiä yhteyksiä. Menetelmän avulla päästään käsiksi abstrakteihin käsitteisiin, joita kuluttajat tiedostetusti tai tiedostamattaan liittävät tuotteisiin. Tätä tietoa voidaan käyttää mm. uusia tuotteita kehitettäessä, markkinointiviestintää suunniteltaessa tai hankittaessa tietoa esimerkiksi kilpailijoiden tuotteista. Menetelmän tausta Menetelmä on kehitetty käsiteverkostomenetelmän (ks. luku 3.1.2) pohjalta (Reynolds & Gutman, 1988; Miles & Rowe, 2004). Käsiteverkostomenetelmään verrattuna hierarkkisen arvokartoituksen avulla saadaan järjestelmällisempi (ja helpommin tulkittava) kuva kuluttajan ajatusrakenteista. Menetelmän teoreettisena taustana voidaan pitää ns. means-end-teoriaa, jonka mukaan tuotteiden havaittavien ominaisuuksien merkitys kuluttajille on hyvin henkilökohtainen ja vaikuttaa voimakkaasti kuluttajien tuotetta kohtaan tuntemaan käyttöhalukkuuteen. Kuluttajat valitsevat itselleen tuotteita, joiden ominaisuudet johtavat haluttuihin seurauksiin. Menetelmän kuvaus Menetelmän tavoitteena on selvittää kuluttajien tuotteisiin ja tuoteominaisuuksiin liittämiä ajatusrakenteita tuoteominaisuuksien suorien seurausten kautta arvoihin asti. Kun samat tuoteominaisuudet ja -käsitykset alkavat toistua haastatteluissa eikä uusia asioita enää ilmene, voidaan aineiston kerääminen lopettaa. Haastattelujen määrä riippuu myös tutkimuskysymyksestä ja kohdetuotteesta. Yleensä haastatteluja tarvitaan yhteen tutkimuskohteeseen (esim. tuote tai tuoteryhmä) liittyvien käsitysten selvittämiseksi. Haastattelujen tuloksena saadaan ns. hierarkkinen arvokartta (hierarchical value map), jonka avulla kuluttajien ajatusketjujen (means-end-chains) muodostamia rakenteita ja keskinäisiä suhteita voidaan tulkita. Hierarkkiseen arvokartoitukseen kuuluu kolme vaihetta: 1. tuoteominaisuuksien irrottaminen (elicting attributes) 2. ajatusketjujen tuottaminen tuoteominaisuuksien avulla askeltamalla (laddering) 3. hierarkkisten arvokarttojen tuottaminen ja tulosten tulkinta. Tuoteominaisuudet voidaan irrottaa usealla eri tavalla. Tavallisimpia ovat tuotteiden lajittelu (sorting), järjestäminen (ranking, ks. luku 3.1.1) ja vapaa irrottaminen (free/direct elicitation) (Bech-Larsen & Larsen, 1999). Yleensä haastattelun tukena käytetään tuotekortteja (valokuva tai kuvaus tuotteesta). Tuoteominaisuuksiin päästään käsiksi esimerkiksi kysymällä syitä tuotteiden lajittelulle (sorting) tai järjestykselle (ranking). Ajatusketjut selvitetään kysymällä, miksi kukin tuoteominaisuus on tärkeä haastateltavalle. Kun haastateltava ei enää pysty tuottamaan uusia vastauksia, siirrytään kysymään seuraavan tuoteominaisuuden tärkeyden syitä. Ruokaan liittyvissä tutkimuksissa on tavallista, että tuoteominaisuudet ja niiden seuraukset eivät ketjuunnu arvoihin asti. Tällöin kysymys voidaan toistaa hieman muunneltuna. Haastattelijan on kuitenkin tärkeää käyttää kysymyksissään ainoastaan niitä sanoja mitä, haastateltava itse tuottaa. Esimerkki ajatusketjun tuottamisesta: Haastattelija: Miksi vähärasvaisuus on sinulle tärkeää? (vähärasvaisuus on haastateltavan tuottama tuoteominaisuus) Haastateltava: Koska en halua syödä liikaa rasvaa (rasvan syömisen välttäminen on seuraus) Haastattelija: Miksi sinulle on tärkeää, ettet syö liikaa rasvaa? Haastateltava: Koska haluan pysyä terveenä (terveenä pysyminen on seuraus) Haastattelija: Miksi terveenä pysyminen on sinulle tärkeää? Haastateltava: Koska haluan elää vapaata elämää (vapaa elämä on arvo) Käytön rajoitukset Menetelmää voidaan pitää suhteellisen vaativana niin haastateltavalle kuin haastattelijallekin. Haastattelut voivat viedä melko pitkän ajan. Lisäksi haastattelu vaatii haastattelijalta erittäin hyvää perehtyneisyyttä sekä menetelmän perusteisiin että haastattelu- ja kirjaamistekniikkaan. Haastateltavalle on etukäteen kerrottava, että haastattelu tehdään tiettyä rakennetta noudattaen ja että kysymykset voivat olla itseään toistavia. Menetelmää kritisoidaan joskus siitä, että se tuottaa vain tavanomaisia vastauksia. Vaikka menetelmän käyttö on suhteellisen vaativaa, sen avulla on useissa tutkimuksissa saatu irrotettua paljon tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä ajatusketjuja. Aineiston käsittely vaatii erikoisohjelmiston. Aineiston käsittely Aineiston käsittelyä varten tarvitaan ajatusketjujen analysointiin ja hierarkkisten arvokarttojen tuottamiseen kehitetty tietokoneohjelmisto (esim. LadderMap tai MECanalyst). Aineiston käsittelyssä on kolme vaihetta: 1. haastattelujen sisällön analysointi, ryhmittely ja ryhmien koodaus 2. koodatun tiedon syöttäminen tietokoneohjelmistoon 3. katkaisupisteen (cut off) etsiminen ja hierarkkisten arvokarttojen tuottaminen. 9

14 Jos katkaisupiste on esimerkiksi 4, tulostuvat kartalle kaikki ne yhteydet, jotka vähintään 4 vastaajaa on maininnut. Jos katkaisupistettä muutetaan, muuttuu kartta myös. Tulosten tulkinnan ja käyttökelpoisuuden vuoksi voi olla hyvä, että katkaisupisteen valinnassa käytetään aluksi useita vaihtoehtoja. Sitten eri katkaisupisteitä vertaamalla voidaan valita tutkimuksen tavoitteiden kannalta selkein vaihtoehto. Esimerkki käytöstä Urala ja Lähteenmäki (2003) selvittivät, mitä syitä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden valinnan perusteina käytetään. Haastateltaville näytettiin pareittain tuotekortteja, joista toinen edusti terveysvaikutteisia tuotteita ja toinen vastaavan tuoteryhmän tavanomaisia tuotteita. Kuluttajia pyydettiin valitsemaan korteista toinen. Tämän jälkeen heitä pyydettiin perustelemaan valintansa (tuoteominaisuuksien irrottaminen). Valintojen syyt käytiin miksi-kysymysten avulla läpi (askellus) ja kirjattiin haastattelulomakkeeseen. Haastattelut käytiin läpi (sisällön analysointi) ja haastateltavien mainitsemat ominaisuudet, seuraukset ja arvot ryhmiteltiin ja koodattiin. Koodit syötettiin LadderMap-ohjelmistoon, jonka avulla hierarkkiset arvokartat tuotettiin. Kuluttajien ajatusrakenteita kuvaavista kartoista muodostettiin käsitys kuluttajien terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttöhalukkuuteen vaikuttavista ulottuvuuksista (kuva 3). Kuvasta 3 voidaan nähdä, että kuluttajat ovat perustelleet ksylitolilla makeutettujen makeisten valintoja sairauden ehkäisemiseen, taloudellisuuteen, mielihyvään ja sekä valinnan vapauteen viittaavilla syillä. Helpompi, pitkä ja terve elämä ovat kuluttajien valintojen takana olevia arvoja. Julkaisut Bech-Larsen. T, & Larsen, N.A. (1999) A comparison of five elicitation techniques for elicitation of attributes of low involvement products. Journal of Economic Psychology, 20: Miles, S. & Rowe, G. (2004) The laddering technique. Teoksessa: Breakwell, G.M. (Toim.) Doing Social Research, BPS & Blackwell, Malden, USA. Reynolds, T. J., & Gutman, J. (1988) Laddering theory, method, analysis, and interpretation. Journal of Advertising Research, 2: Roininen, K., Lähteenmäki, L. & Tuorila, H. (2000) An application of means-end chain approach to consumers orientation and hedonic characteristics of foods. Ecology of Food and Nutrition, 39: Urala, N. & Lähteenmäki, L. (2003) The reasons behind consumers functional food choices. Nutrition & Food Science 33: Makeiset cut off 3, N=25 HELPOMPI ELÄMÄ SAA NAUTINTOA, MIELIHYVÄÄ EPÄILYKSET, EPÄVARMUUS, RAHASTUS TALOUS PYSYY KUNNOSSA PELKO SAIRAUDESTA, SAIRAUDEN VÄLTTÄMINEN PITKÄ JA TERVE ELÄMÄ MAKU JA MUU AISTITTAVA LAATU HYVÄÄ HAMPAILLE KSYLITOLI VALINNAN- VAPAUS, VAIHTELU PAKKAUSKOKO, KÄYTÄNNÖLLISYYS, VALIKOIMA Kuva 3. Ksylitolilla makeutettujen makeisten valintojen syitä kuvaava hierarkkinen arvokartta. Kuvasta voidaan erottaa kolme itsenäistä ajatusketjua (ksylitoliin, makuun ja käytännöllisyyteen liittyvät ketjut). Makeisten valintoja on arvioinut 25 kuluttajaa. Kuvan tuottamisessa on katkaisupisteenä (cut off) käytetty 3 vastaajaa eli vähintään 3 vastaajaa on maininnut kartalla näkyvän yhteyden. Viivan paksuus kuvaa yhteyden vahvuutta, joten paksumpi viivaa kuvaa useamman kuin kolmen vastaajan maininneen ko. yhteyden. 10

15 3.2 Tuotteiden tuttuus, miellyttävyys ja käyttö Tuttuus (Familiarity) Käyttötarkoitus Asteikolla mitataan elintarvikkeen tai tuotteen tuttuutta. Tuttuutta voidaan käyttää esimerkiksi tunnistamaan tuotteen käyttäjät tutkimuksen kohderyhmäksi tai sitä voidaan käyttää kuvaamaan tutkimuksen vastaajajoukkoa yleisesti. Se soveltuu sekä tutuille että uusille ja oudoille tuotteille. Asteikko tuottaa karkean arvion tuotteen tuttuudesta. Asteikko soveltuu parhaiten erottelemaan oudot tuotteet niistä, joista vastaajalla on kokemusta, mutta ei erottele hyvin tuttuuden astetta ennalta tutuissa elintarvikkeissa tai tuotteissa. Sanallisesta muotoilusta johtuen asteikkoa on luontevinta käyttää kysyttäessä tarkkojen tuotemerkkien tai yksityiskohtaisten tuotetyyppien tuttuutta. Asteikon tausta Asteikko on kehitetty mittaamaan tuttuutta silloin, kun kohteena on sekä tuttuja että mahdollisesti ennestään tuntemattomia, uusia elintarvikkeita. Asteikko yhdistää tuttuusja käyttöasteikot, mutta se on kuitenkin luonteeltaan tuttuutta kuvaava, koska käyttöä ei mitata frekvensseinä, vaan käytön asteena. Rakenteeltaan asteikko on kumuloituva eli seuraavaa astetta ei voi saavuttaa ennen kuin aikaisempi taso on saavutettu. Tämä tekee asteikosta vastaajalle helppokäyttöisen ja tulkitsijalle yksiselitteisen. Asteikon kuvaus Kysymys: Kuinka tuttuna pidät tätä elintarviketta/tuotetta? Tähän vastataan 5-portaisella sanallisesti ankkuroidulla asteikolla: 1 = en tunnista tuotetta 2 = tunnistan tuotteen, mutta en ole maistanut 3 = olen maistanut, mutta en käytä 4 = käytän satunnaisesti 5 = käytän säännöllisesti Käytön rajoitukset Karkean erotuskykynsä johdosta 5-portainen asteikko ei sovellu erottelemaan tuttuutta yleisesti käytettyjen tuttujen elintarvikkeiden tai ärsykesanojen kohdalla. Tällöin esimerkiksi 7-portainen käyttöuseutta (ks. luku 3.2.4) tai tuttuuden astetta kuvaava asteikko on parempi. Tilastollinen käsittely Asteikko ei ole tasavälinen, joten se täytyy käsitellä ei-parametrisin (= ei välimatka-asteikollisin) menetelmin. Asteikon keskilukuna voidaan käyttää mediaania tai moodia, mutta keskiarvoja siitä ei voi laskea. Jakauman jaottelun avulla voidaan vastaajia jaotella ryhmiin (esim. käyttäjät vs. ei käyttäjät, tuotteen tunnistajat vs. ei tunnistajat jne.) ja käyttää niitä taustamuuttujina jatkoanalyyseissä. Esimerkki 1. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuttuutta on kysytty kyselytutkimuksessa. Tämä tuttuus-asteikko on valittu siksi, että sillä voidaan kysyä sekä yleisesti että harvoin käytettyjen tuotteiden tuttuutta samalla asteikolla. Kuvassa 4 on esitetty kahden funktionaalisen tuotteen tuttuutta vuosina 2001 (n = 1158) ja 2002 (n = 1156). Kuvasta voi todeta, että lähes kaikki vastaajat tuntevat sekä ksylitolimakeiset että kolesterolia alentavan levitteen. Suurin osa vastaajista käyttää ksylitolimakeisia joko satunnaisesti tai säännöllisesti. Kolesterolia alentavaa levitettä 2002 Ksylitolimakeiset En tunnista Tunnistan, mutta en ole maistanut Maistanut, mutten käytä Käytän satunnaisesti Käytän säännöllisesti Kolesterolia alentava levite % Kuva 4. Kahden funktionaalisen tuotteen tuttuus vuosina 2001 ja

16 käyttää satunnaisesti tai säännöllisesti noin viidennes vastaajista. Vuosien 2001 ja 2002 välillä muutokset ovat olleet pieniä, joskin ksylitolimakeisten säännöllinen käyttö näyttää vähentyneen. Keskiarvojen laskeminen näistä aineistoista ei ole mielekästä, vaan tarkastelu kannattaa tehdä jakaumien perusteella tai kynnysarvoina. Kynnysarvotarkastelun perusteella voidaan sanoa esimerkiksi, että noin puolet vastaajista on maistanut kolesterolia alentavaa levitettä. Esimerkki 2. Taulukossa 2 on yhdistetty luokat ei ole maistanut ja ei tunnista (1 ja 2), on maistanut tuotetta (3) ja toisaalta satunnainen ja säännöllinen käyttö (4 ja 5). Näin on tehty, koska halutaan kuvata mikä on vastaajien kokemuspohjainen suhde tuotteeseen. Tutkimuksesta riippuen voidaan esimerkiksi ilmoittaa nimenomaan ne, jotka eivät tunnista tuotetta tai ne jotka käyttävät tuotetta. Asteikko antaa mahdollisuuden yhdistellä luokkia ja siten raportoida vastaukset mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja yksinkertaisesti. Taulukko 2. Luomutuotteiden tuttuus. Tuote Luomuleipä Ei tunnista tai ei ole maistanut % vastaajista On maistanut % vastaajista Naiset Miehet Käyttää vähintään satunnaisesti % vastaajista Julkaisut Bäckström, A., Pirttilä-Backman, A.-M. & Tuorila, H. (2004) Willingness to try new foods as predicted by social representations and attitude and trait scales. Appetite, 43: Urala, N. & Lähteenmäki, L. (2004) Attitudes behind consumers willingness to use functional foods. Food Quality and Preference, 15: Lähteenmäki, L., Lampila, P., Huotilainen, A., Ollila, S., Tuomi-Nurmi, S., Tuorila, H. & Urala, N. Familiarity and willingness to use functional foods in Finland 2001, 2002 and Käsikirjoitus Miellyttävyys (Pleasantness) Käyttötarkoitus Miellyttävyysasteikolla mitataan elintarvikkeen tai tuotteen miellyttävyyttä. Sitä voidaan käyttää joko aistinvaraisessa arvioinnissa tai arviot voidaan tehdä kohde-elintarvikkeiden nimen tai kuvauksen perusteella. Jälkimmäisessä tapauksessa vastaus perustuu kuluttajan mielikuvaan ja/tai mahdolliseen muistikuvaan tuotteesta. Asteikko soveltuu sekä uusille että jo markkinoilla oleville tuotteille. Asteikon tausta Miellyttävyysasteikko on vanhimpia ja eniten käytettyjä aistinvaraisen kuluttajatutkimuksen menetelmiä (Peryam & Pilgrim, 1957). Miellyttävyysasteikkoa voidaan käyttää kartoittamaan miellyttävyyttä sekä tuttujen että uusien tuotteiden kohdalla esimerkiksi tuotekehityksen eri vaiheissa, optimoitaessa tuotteen ominaisuuksia tai kartoitettaessa tuotteen kuluttajaryhmiä. Miellyttävyysasteikolle rinnasteinen on tässä julkaisussa esitelty pitämisasteikko. Asteikon kuvaus Kysymys: Kuinka miellyttävänä pidät tätä elintarviketta/tuotetta? Tähän vastataan päistään sanallisesti ankkuroidulla, esim. 7-portaisella asteikolla: 1 = erittäin epämiellyttävä = erittäin miellyttävä 9-portaisen asteikon ääripäät voi ankkuroida seuraavasti: 1 = äärimmäisen epämiellyttävä, 9 = äärimmäisen miellyttävä Käytön rajoitukset Miellyttävyysasteikko antaa erilaiset, keskenään korreloimattomat tulokset mitattaessa mieltymystä muistikuvan perusteella ja mitattaessa mieltymystä aistinvaraisesti näytteestä. Nimen ja oikean tuotteen perusteella annetut arviot eivät siis ole vertailukelpoisia. On muistettava, että tulokset ovat suhteellisia eli riippuvat aina siitä, mitä muita esimerkkejä vertailussa on mukana. Mikäli asteikkoa käytetään aistinvaraisen arvioinnin yhteydessä, testissä tulisi esittää vähintään kaksi näytettä, jotka eroavat aistittavilta ominaisuuksiltaan. Jos näytteissä ei ole aistein havaittavia eroja, miellyttävyysarvioinnin tulokset eivät välttämättä ole kovin kiinnostavia. Myös asteikon ääripää erittäin epämiellyttävä voi olla usein liian rankka. Tällöin on vaarana, että arvioinnit pakkautuvat asteikon loppupäähän ja näytteiden väliset erot voivat jäädä tarkoituksettoman pieniksi. 12

17 Tilastollinen käsittely Asteikosta lasketaan tyypillisesti keskiarvo sekä keskihajonta. Keskiarvovertailujen avulla voidaan vertailla tuotteiden miellyttävyyttä sekä seurata esim. ajallisia muutoksia miellyttävyydessä. Tyypillisesti miellyttävyys on myös hyvä käyttöhalukkuuden ennustaja ja nämä mittaukset korreloivat voimakkaasti keskenään. Esimerkki käytöstä Kuvassa 5 on esitetty kuuden eri juustonäytteen miellyttävyyden keskiarvot pylväinä. Miellyttävyys C E M P S T Kuva 5. Kuuden eri juustonäytteen miellyttävyysarvioiden (1 = erittäin epämiellyttävä, 7 = erittäin miellyttävä) keskiarvot ja -hajonnat. Julkaisut Kähkönen, P. & Tuorila, H. (1999) Consumer responses to reduced and regular fat content in different products: effects of gender, involvement and health concern. Food Quality and Preference, 10: l Kähkönen, P., Tuorila, H. & Lawless, H. (1997) Lack of effect of taste and nutrition claims on sensory and hedonic responses to a fat-free yogurt. Food Quality and Preference, 8: Lähteenmäki, L. & Tuorila, H. (1998) Predicting the intention to use juice or milk in three contexts. Food Quality and Preference, 9: Peryam, D.R & Pilgrim, F.J. (1957) Hedonic scale method of measuring food preferences. Food Technology, 11: Pitäminen (Liking) Käyttötarkoitus Pitämisasteikolla mitataan pitämistä tietystä elintarvikkeesta tai tuotteesta. Sitä voidaan käyttää joko aistinvaraisessa arvioinnissa tai arviot voidaan tehdä kohde-elintarvikkeiden nimen tai kuvauksen perusteella. Jälkimmäisessä tapauksessa vastaus perustuu kuluttajan mielikuvaan ja/tai mahdolliseen muistikuvaan tuotteesta. Asteikko soveltuu sekä uusille että jo markkinoilla oleville tuotteille. Asteikon tausta Pitämisasteikkoa on käytetty runsaasti aistinvaraisessa kuluttajatutkimuksessa. Asteikkoa käytetään kartoittamaan pitämistä sekä tuttujen että uusien tuotteiden kohdalla esimerkiksi tuotekehityksen eri vaiheissa, optimoitaessa tuotteen ominaisuuksia tai etsittäessä tuotteelle kuluttajaryhmiä. Pitämisasteikolle rinnasteinen on tässä julkaisussa esitelty miellyttävyysasteikko. Pitämisasteikko on yksinapainen eli sen arvot kasvavat vain yhteen suuntaan. Tässä suhteessa se poikkeaa englannin kielessä yleisesti käytetystä kaksinapaisesta degree of liking -asteikosta, jonka ääripäät ovat 1 = dislike extremely ja 9 = like extremely ja keskikohta 5 = not dislike nor like. Kaksinapainen asteikko on vaikea kääntää, koska suomen kielessä ei ole hyvää vastinetta mittarin alkuperäiselle englanninkieliselle termille dislike. Asteikon kuvaus Kysymys: Kuinka paljon pidät tästä elintarvikkeesta/tuotteesta? Tähän vastataan päistään sanallisesti ankkuroidulla, esim. 7-portaisella asteikolla: 1 = en pidä lainkaan = pidän erittäin paljon Asteikko voi olla myös 5- tai 9-portainen. Käytön rajoitukset Pitämisasteikko ei tuo esille sitä, jos henkilö pitää tuotetta epämiellyttävänä. Määre en pidä lainkaan saattaa tarkoittaa sitä, että henkilö pitää tuotetta neutraalina, mutta myös sitä, että hän pitää sitä erittäin epämiellyttävänä. Asteikko antaa luultavasti erilaiset, keskenään korreloimattomat tulokset mitattaessa mieltymystä muistikuvan perusteella ja mitattaessa mieltymystä aistinvaraisesti näytteestä. Nimen ja oikean tuotteen perusteella annetut arviot eivät siis ole vertailukelpoisia keskenään. On myös muistettava, että tulokset ovat suhteellisia eli riippuvat aina 13

18 siitä, mitä muita esimerkkejä vertailussa on mukana. Mikäli asteikkoa käytetään aistinvaraisen arvioinnin yhteydessä, testissä tulisi esittää vähintään kaksi näytettä, jotka eroavat aistittavilta ominaisuuksiltaan toisistaan. Tilastollinen käsittely Asteikosta lasketaan tyypillisesti keskiarvo sekä keskihajonta. Keskiarvovertailujen avulla voidaan vertailla tuotteiden miellyttävyyttä sekä seurata esimerkiksi ajallisia muutoksia miellyttävyydessä. Esimerkki käytöstä Kuvassa 6 on esitetty keskiarvoina muutokset erään juoman pitämisarvioissa viikon aikana ja verrattu kahta eri tietoa (teknologinen vs. luonnonmukainen) saanutta ryhmää. Kuvasta nähdään, että pitämisasteikolla voidaan kuvata mm. ajallisia muutoksia. Julkaisut Huotilainen, A., Seppälä, T., Pirttilä-Backman, A.-M. & Tuorila, H. Derived attributes as mediators between categorization and acceptance of a new functional drink. Food Quality and Preference, painossa. Kähkönen, P., & Tuorila, H. (1998) Effect of reduced-fat information on expected and actual hedonic and sensory ratings of sausage. Appetite 30: Käyttöuseus (Frequency of use) Käyttötarkoitus Käyttöuseusasteikolla mitataan tietyn elintarvikkeen tai tuotteen yksilöllistä käyttöuseutta. Se sopii kuluttajatutkimukseen, kun halutaan kuvata vastaajaryhmän käyttäjyyttä, ryhmitellä kuluttajia tietyn tuotteen käyttöuseuden (käyttäjyyden) suhteen tai kohdistaa tutkimus sopivalle kohderyhmälle. Asteikon tausta Asteikkoa on käytetty yleisesti ravitsemustutkimuksessa ns. lyhytasteikoissa, kun halutaan karkeita tietoja eri elintarvikeryhmien käytöstä. Käyttöuseutta on käytetty kuluttajatutkimuksessa, kun on haluttu ryhmitellä vastaajia tuotteen käyttäjiin ja ei-käyttäjiin. Asteikon kuvaus Kysymys: Kuinka usein käytät tätä tuotetta/elintarviketta? Tähän vastataan sanallisesti ankkuroidulla 7-portaisella asteikolla: 1 = en koskaan 2 = muutaman kerran vuodessa 3 = 1 3 kertaa kuukaudessa 4 = kerran viikossa 5 = 2 4 kertaa viikossa 6 = kerran päivässä 7 = 2 4 kertaa päivässä 9 Mustikka-vadelma-juoma 8 Luonnollinen Teknologinen Pitämien maisto Koti1 Koti2 2. maisto Kuva 6. Pitämisarvioiden muutokset viikon aikana kahdessa eri tietoa saaneessa ryhmässä (kuva artikkelista Huotilainen, Seppälä, Pirttilä-Backman & Tuorila, painossa). Pitämisarvioista (1 = en pidä lainkaan, 7 = pidän erittäin paljon) on laskettu keskiarvot ja -hajonnat. Kuvasta nähdään, että pitämisarviot eivät ole eronneet maistotilanteissa, mutta kotona tekonolgista informaatiota saanut ryhmä on arvioinut pitävänsä tuotteesta hieman vähemmän kuin luonnollisuuteen viittaavaa informaatiota saanut ryhmä. 14

19 Käytön useutta voi kuvata myös esim. 5 7-portaisilla asteikoilla. Asteikon tulee olla sisällöllisesti järkevä kohde-elintarviketta ajatellen. Esimerkiksi ruisleipää voidaan tyypillisesti käyttää useita kertoja päivässä, mutta aterian pääruokia viikoittain. Käytön rajoitukset Asteikon käytössä tulee ottaa huomioon kunkin kohdeelintarvikkeen tyypillinen käyttöuseus, esimerkiksi tavallinen ruisleipä vs. harvinainen sushi. Näin erilaisia tuotteita ei ole tarkoituksenmukaista vertailla, koska niiden käyttöuseus on lähtökohtaisesti erilainen. Asteikko tulee näin ollen sovittaa kohteen tyypillisen käytön mukaan. Raportoitu käyttöuseus ei välttämättä vastaa todellista käyttöä. Esimerkki käytöstä Kuvassa 7 on esitetty kahden tuotteen (tavallisen ja harvinaisen) käyttöuseus. Julkaisut Tuorila, H., Huotilainen, A., Lähteenmäki, L., Ollila, S., Tuomi-Nurmi, S. & Urala, N. Expressing affection: rating behaviors on hedonic scales by different consumer segments. Käsikirjoitus. Tilastollinen käsittely Asteikko ei ole tasavälinen, joten sen analysoinnissa käytetään ei-parametrisiä (= ei välimatka-asteikollisia) menetelmiä. Asteikon keskilukuna voidaan käyttää mediaania tai moodia, mutta keskiarvoja siitä ei voi laskea. Jakauman jaottelun avulla voidaan jakaa kuluttajia ryhmiin (esim. usein käyttävät, ei koskaan käyttävät jne.) ja käyttää niitä taustamuuttujina jatkoanalyyseissa Määrä % Vähärasvainen juusto Kiivi 10 0 en koskaan 1-2 kertaa vuodessa 1-3 kertaa kuukaudessa kerran viikossa 2-4 kertaa viikossa kerran päivässä 2-4 kertaa päivässä Kuva 7. Kahden tuotteen käyttöuseus (n = 669). Kuvasta nähdään, että kiiviä käytetään (tässä aineistossa) tyypillisesti 1 2 kertaa vuodessa ja mukana on vain vähän useamman kerran viikossa käyttäviä vastaajia. Sitä vastoin vähärasvaista juustoa käyttäviä vastaajia on aineistossa hyvin tasaisesti. 15

20 3.2.5 Haluttu käyttöuseus Käyttötarkoitus Asteikolla mitataan tietyn elintarvikkeen tai tuotteen haluttua yksilöllistä käyttöuseutta. Vertaamalla haluttua käyttöuseutta itse raportoituun toteutuneeseen käyttöuseuteen voidaan saada tietoa esimerkiksi tuotteen mahdollisesta menestyksestä. Tyypillisesti haluttu käyttöuseus ja toteutunut käyttöuseus poikkeavat toisistaan silloin, kun tuote on kuluttajan mielestä esimerkiksi liian kallis tai kuuluu herkuttelutuotteisiin, joiden käyttämistä pyritään rajoittamaan. Asteikko soveltuu sekä uusille että jo markkinoilla oleville tuotteille. Asteikon tausta Haluttua käyttöuseutta on käytetty kuluttajatutkimuksessa, kun on haluttu ryhmitellä vastaajia tuotteen mahdollisiin käyttäjiin ja ei-käyttäjiin. Asteikon kuvaus Kysymys: Kuinka usein olisit halukas käyttämään tätä tuotetta/ elintarviketta? Tähän vastataan sanallisesti ankkuroidulla, esim. 8-portaisella asteikolla: 1 = en koskaan 2 = harvoin 3 = joka toinen viikko 4 = kerran viikossa 5 = kaksi kertaa viikossa 6 = joka toinen päivä 7 = kerran päivässä 8 = kaksi kertaa päivässä Halutun käytön useutta voi harkinnan mukaan kuvata muillakin, esim. 5 7-portaisilla asteikoilla. Asteikon tulee olla sisällöllisesti järkevä kohde-elintarviketta ajatellen. Esimerkiksi ruisleipää voidaan haluta käyttää useita kertoja päivässä, mutta tuskin sushia. Käytön rajoitukset Asteikon käytössä tulee ottaa huomioon kunkin kohde- elintarvikkeen tyypillinen käyttöuseus, esim. tavallinen ruisleipä vs. harvinainen sushi. Näin erilaisia tuotteita ei ole tarkoituksenmukaista vertailla, koska niiden käyttöuseus on lähtökohtaisesti erilainen. Asteikko tulee näin ollen sovittaa kohde-elintarvikkeen tyypillisen käytön mukaan. Kohde-elintarvikkeen tuttuuden asteen voi määritellä esimerkiksi tuttuus -asteikon avulla (ks. luku 3.2.1). Kysymyksenasettelussa kannattaa myös miettiä, kuinka vastaajalle perustellaan haluttu käyttöuseus. Toisinaan voi olla tarpeen lisätä esimerkiksi saatavuuteen, hintaan tai muuhun ominaisuuteen viittaavia määreitä: esimerkiksi Kuinka usein olisit halukas käyttämään tätä tuotetta/elintarviketta, jos taloudelliset tai saatavuuteen liittyvät tekijät eivät rajoita käyttöäsi. Tilastollinen käsittely Asteikko ei ole tasavälinen, joten sen analysoinnissa käytetään ei-parametrisiä (= ei välimatka-asteikollisia) menetelmiä. Asteikon keskilukuna voidaan käyttää mediaania tai moodia, mutta keskiarvoja siitä ei voi laskea. Jakauman jaottelun avulla voidaan jakaa kuluttajia ryhmiin (esim. usein käyttävät, ei koskaan käyttävät jne.) ja käyttää näitä taustamuuttujina jatkoanalyyseissa. Esimerkki käytöstä Kuvassa 8 on ryhmitelty uuden terveysvaikutteisen tuotteen haluttu käyttöuseus vastausvaihtoehtojen mukaan (62 vastaajaa). Kuvasta nähdään, että vastaajat käyttäisivät tätä kohde-elintarviketta mieluiten päivittäin. Määrä en koskaan harvoin kerran viikossa 2 kertaa viikossa joka toinen päivä kerran päivässä 2 kertaa päivässä Kuva 8. Vastaajien jakautuminen halutun käyttöuseuden luokkiin terveysvaikutteisen tuotteen suhteen (n = 62). Julkaisut Huotilainen, A., Seppälä, T., Pirttilä-Backman, A.-M., & Tuorila, H. Derived attributes as mediators between categorization and acceptance of a new functional drink. Food Quality and Preference, painossa. Lähteenmäki, L. & Tuorila, H. (1995) Three-factor eating questionnaire and the use and liking of sweet and fat among dieters. Physiology & Behavior, 57: Tuorila, H., Huotilainen, A., Lähteenmäki, L., Ollila, S., Tuomi-Nurmi, S. & Urala, N. Expressing affection: rating behaviors on hedonic scales by different consumer segments. Käsikirjoitus. 16

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR Kuluttajatutkimus Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat Makery ja PTR, Viikinkaari 4, FI-00790 Helsinki, Finland // www.makery.fi Makery on elintarvikealan kehitysyhtiö.

Lisätiedot

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 2 Aistinvarainen arviointi Menetelmä, jolla tuotteen tai raaka-aineen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR Kuluttajatutkimus Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat Makery ja PTR, Viikinkaari 4, FI-00790 Helsinki, Finland // www.makery.fi Makery on elintarvikealan kehitysyhtiö.

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Päivittäistavarakaupan digitalisoituminen 2014

Päivittäistavarakaupan digitalisoituminen 2014 Päivittäistavarakaupan digitalisoituminen 2014 Esimerkkejä tutkimuksen sisältämästä tiedosta TNS Gallup Päivittäistavarakauppa digitalisoituvan kuluttajan edessä Tutkimus vastaa kysymyksiin: Näkyykö verkkokaupan

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia C: Tuomas Leinonen Havainto VAT:ssa havainnolla tarkoitetaan tunnetussa toimintaympäristössä tehtyä huomiota asiakkaan

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY

1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY 1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY Terveystutkimus Taloustutkimus 2008 Johdanto Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Kuule Oy:n toimeksiantona. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista.

360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista. 360-arvioinnit ammattitaidon kehittämisessä Palaute kaikista näkökulmista. Kannustaa toimimaan liiketoimintaa tukevalla tavalla. Feelbackin kilpailuetu: ylivoimainen tarkentuvuus ka yksilöitävyys 360 arvioinnissa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Taloudellinen lukutaito Suomessa: alustavia tuloksia edustavasta otoksesta suomalaisia Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Mitä on taloudellinen lukutaito? OECD:n

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

KYSELY TIEDONHANKINNAN MENETELMÄNÄ Esimerkkejä WelDest-hankkeen kyselyistä. Copyright Telle Tuominen, Turku AMK

KYSELY TIEDONHANKINNAN MENETELMÄNÄ Esimerkkejä WelDest-hankkeen kyselyistä. Copyright Telle Tuominen, Turku AMK KYSELY TIEDONHANKINNAN MENETELMÄNÄ Esimerkkejä WelDest-hankkeen kyselyistä Copyright Telle Tuominen, Turku AMK LÄHTÖKOHDAT Kyselyllä kerätään tietoa ihmisestä Perusjoukko eli otos on yleensä suuri (satoja,

Lisätiedot

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. 1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA BLOGIRINKI MEDIA KOKOAA BLOGIT YHDEKSI KANAVAKSI Blogirinki Media kokoaa maan parhaat itsenäiset blogit yhdeksi markkinointikanavaksi > Blogirinki

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys. Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto Ähtäri 08.10.2003

Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys. Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto Ähtäri 08.10.2003 Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto Ähtäri 08.10.2003 Kohti kuluttajalähtöistä markkinointia Miten elintarvikeyrittäjät mieltävät kuluttajan? kuluttaja vs asiakas yhdenlainen

Lisätiedot

Käyttäjän ääni Heti, nyt ja aina. Arto Puikkonen Johtava konsultti, UX-palvelut

Käyttäjän ääni Heti, nyt ja aina. Arto Puikkonen Johtava konsultti, UX-palvelut Käyttäjän ääni Heti, nyt ja aina Arto Puikkonen Johtava konsultti, UX-palvelut Arto Puikkonen Nyt: Johtava konsultti, UX-palvelut Ennen: Gofore Oy UX-suunnittelija, tiiminvetäjä Gofore Oy Palveluarkkitehti,

Lisätiedot

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Otanta Otantamenetelmiä Näyte Tilastollinen päättely Otantavirhe Otanta Tavoitteena edustava otos = perusjoukko

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

suomalainen palkkarakenne

suomalainen palkkarakenne suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot