Venäjän talouskasvu hidastunee vain vähän

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Venäjän talouskasvu hidastunee vain vähän"

Transkriptio

1 19. vuosi Venäjän talouskasvu hidastunee vain vähän Venäjän talouskasvu hidastui hieman tammikuussa. Bruttokansantuote nousi 3,9 prosenttia, kun kasvu joulukuussa oli 4,0 prosenttia ja koko viime vuonna 4,2 prosenttia. Talousasiantuntijoiden mukaan talous säilyttää dynaamisen vireensä vielä vuoden alkupuoliskolla, joskin investointien odotettu aktivoituminen alkaa vasta presidentinvaalin tuloksen virallisesti ratkettua. Talouskasvun uskotaan pysähtyvän vuoden jälkipuoliskolla eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Asiantuntijat odottavan viennin nousun taittuvan ja myös kotimaisen kysynnän heikkenevän. Kysyntään vaikuttaa tällöin myös keskuspankin talouspolitiikka. Keskuspankin odotetaan hillitsevän inflaatiopaineita luotonantoa kiristämällä. Venäjän talouden yhtenä ongelma on myös pääomapako maasta. Jo heti tammikuussa ulkomaille siirtyi 17 miljardia dollaria koko vuoden summa voi nousta kohtuullisen suureksi. Esimerkiksi HSBC-pankkia arvio pääomien Venäjän tehdasteollisuus pyrähti nousuun nettomenetykseksi 50 miljardia dollaria. Syinä tähän kehitykseen olisivat lähinnä ulkomaisten nettoinvestointien supistuminen sekä venäläisten offshoretoiminnan paisuminen. Venäjän johto onkin reagoinut offshore-operaatioihin etenkin kun jopa valtionyhtiöt siirtävät voittovarojaan ulkomaisille pankkitileille. Ruplan kurssikehitys on vielä tässä vaiheessa hankala kysymys ekonomisteille, eikä ennusteita ole enemmälti tarjolla. HSBC on joka tapauksessa antanut oman arvionsa, jonka mukaan ruplan dollarikurssi heikkenisi vuoden lopulle tultaessa, mutta toisaalta taas vahvistuisi dollarin ja euron muodostamaan valuuttakoriin nähden. Venäjän tilanne arvioidaan kaikkiaan melko vakaaksi ja Venäjää pidetään yhtenä harvoista suurista talouksista, joka varmuudella pysyy kasvun puolella. Hallituksen virallinen kasvuennuste vuodelle 2012 on 3,7 prosenttia ja muutkin tiedossa olevat ennusteet asettuvat 3-3,5 prosentin haarukkaan. Venäjän teollisuustuotannon kasvu nopeutui tuntuvasti tammikuussa nousten 6,7 prosenttiin. Vielä joulukuussa tuotannon kasvu alitti ennakko-odotukset vuosimuutoksen jäädessä 2,5 prosenttiin, mikä oli vaatimattomin tulos sitten vuoden Tammikuussa parhaiten tuotantoaan lisäsi jo aiemmin kasvu-uralle yltänyt tehdasteollisuus. Sen tuotanto pääsi 13,5 prosentin kasvuun. Kaivannaisteollisuus kasvoi vain 3,5 prosenttia ja yhdyskuntapalveluissa tultiin alas 1,4 prosenttia. Koko viime vuonna Venäjän teollisuustuotanto kasvoi Rosstatin mukaan 4,7 prosenttia, mikä oli suurten teollisuusmaiden sarjassa neljänneksi paras tulos Kiinan, Intian ja Saksan jälkeen. Teollisuuden joulukuun huonoa tuotantotulosta on selitetty osittain kausivaihteluilla ja vastaavasti myös tammikuun hypähdys on voinut johtua sesonkitekijöistä. Teollisuuden investointivire on kuitenkin vahvistumassa päätellen siitä, että tammikuussa maahan tuotiin yksin IVY-alueen ulkopuolelta koneita ja laitteita summalla, joka oli 35,4 prosenttia suurempi kuin mitä se oli vuoden 2011 tammikuussa. TÄSSÄ NUMEROSSA: Venäjän talouskasvu hidastunee vain vähän 1 Venäjän tehdasteollisuus pyrähti nousuun 1 Aseteollisuus on Venäjän vientimenestyjä 2 Venäjän valtionyhtiöt innovaatioohjelman piiriin 2 Venäjä tarvitsee ulkomaalaisia avaintehtäviin 2 FDI-investoinnit kasvoivat kolmanneksen Venäjällä 2 Kysynnän elpyminen jatkui Venäjällä vuonna Venäjän talouskasvu saavutti vuoden 2008 tason 3 Venäjä on säilyttänyt asemansa johtavana öljy- ja kaasuviejä 4 Ukrainan vähittäiskauppa jatkaa kaksinumeroista kasvuaan 5 Ukraina saattaa lyödä EU:n talouskasvussa 5 Kazakstan tavoittelee pitkäkestoista talouskasvua 6 Valko-Venäjä pyrkii viime vuoden kasvuvauhtiin 6 Kauppakamari tukee Valko-Venäjälle lähteviä 6 Rail Balticaa varten perustetaan yhteisyritys vielä tänä vuonna 7 Baltiassa tehtiin viime vuonna yli 50 yrityskauppaa 7 Viron talous-kasvu oli EU-maiden parhaimmistoa 8 Eesti Postin toiminnassa uutta dynamiikkaa 8 Latvia varautuu talouskasvun hidastumiseen 8 Liettua haluaa hajauttaa kaasuenergiansa hankinnan 9 Puola odottaa FDI-investoinneille rajua kasvua 9 Puolalle ennakoidaan EU:n parasta talouskasvua 10 Puolan vienti yhä Saksan varassa 10 Puolan ostopäällikkö indeksi näkyvästi vihreällä 10

2 Aseteollisuus on Venäjän vientimenestyjä Venäjän ase- ja puolustusvälineteollisuus jatkoi kasvuaan myös viime vuonna, kertoo uutistoimisto Voice of Russia. Viennistä vastaavan valtioyhtiö Rosoboronexportin myynti nousi 13,2 miljardiin dollariin ylittäen myyntitavoitteen 1,6 miljardilla. Asekaupan asiantuntijat arvioivat kaupankäynnin sujuvan myös tänä vuonna ja odottavat Rosoboronexportin myynnin ylittävän 14 miljardin dollarin rajan. Aseiden ja puolustusvälineiden markkinat ovat harvoja aloja, joilla Venäjä kilpailee länsimaisten tavarantoimittajien kanssa. Yhdysvaltoihin verrattuna Venäjä on silti selvä altavastaaja. Rosoboronexport on viimeisten viiden vuoden aikana pyrkinyt laajentamaan ja monipuolistamaan asiakaskuntaansa ja on siinä onnistunutkin, sillä viime vuonna aseita ja laitteita toimitettiin 54 eri maahan. Asiakaskunnan rakenne on tänä Venäjän valtionyhtiöt innovaatio-ohjelman piiriin vuonna kuitenkin muuttumasta sikäli, että kaupat tulevat keskittymään muutamiin harvalukuisiin, mutta sitäkin suurempiin asiakkaisiin. Näistä Intia on tänä vuonna ylivoimaisesti suurin. Se on tehnyt 7,7 miljardin dollarin arvosta tilauksia, mikä vastaa noin 60 prosenttia Rosoboronexportin koko tilauskannasta. Tilaussumma on myös Intian kannalta valtava edustaen lähes 80 prosenttia maan tämän vuoden arvioidusta tuonnista. Intian toimitusten päättyä vuodesta 2013 uhkaa tulla vaikea, mutta toisaalta venäläisillä on tiedossa suuret toimitukset Vietnamiin ja Venezuelaan. Myös asekaupan ensimmäiset asiakasmaat IVY-alueella, joutuvat kalustonsa vanhentumisen takia hankkimaan uusia aseita ja laitteita Venäjältä. Kaupat voivat olla suuria hankintakohteiden takia. Sekä Kazakstanin että Ukrainan on pakko aloittaa lähiaikoina hävittäjäkalustonsa uusimisen. Venäjällä valtionyhtiöt tulevat tänä vuonna investoimaan 32 miljardin dollarin verran omaan innovatiiviseen kehitystoimintaansa lupasi pääministeri Vladimir Putin tammikuun lopussa pidetyssä hallituksen valiokunnan kokouksessa. Uutistoimisto RIA Novostin mukaan pääministerin tavoitteena on kasvattaa valtionyhtiöiden kehitysinvestointeja edelleen ja vuonna 2013 niiden summa nousisi jo 50 miljardin dollarin suuruiseksi. Valtionyhtiöiden on käytettävä runsaasti rahaa innovatiivisiin hankkeisiin, koska niillä on luonnostaan avainasema kehitystoiminnan ohjattuina suunnannäyttäjinä. Modernisointitavoitteet koskevat myös niitä yhtiöitä, joissa valtio on osa-omistajana. Venäjä tarvitsee ulkomaalaisia avaintehtäviin 2 WTO-jäsenyyden odotetaan lisäävän ulkomaisten johtajien, päälliköiden ja erikoisasiantuntijoiden maahan muuttoa. Syinä ovat sekä ulkomaisten osaajien tarve että toisaalta maahanmuuttomääräysten helpottuminen. Jo nyt Venäjällä on käytössä nopeutettu maahanmuuttomenettely, joka koskee valikoidusti tietyn tulorajan ylittäviä henkilöitä. Ulkomaisille ammattijohtajille ja asiantuntijoille on tarjolla työpaikkoja erityisesti finanssisektorilla, tietoteollisuudessa, perusteollisuudessa sekä öljy- ja kaasualalla. Selvää tarvetta on myös eräillä muilla aloilla, kuten esimerkiksi engineering-suunnittelussa. Viime vuonna Venäjälle saapuneen korkeasti pätevöityneen työvoiman määrä kasvoi 40 prosenttia. Venäjä nousikin neljännelle sijalle HSBC-pankin Expat Explorer Survey -raportissa. Ulkomaisten managereiden ja asiantuntijoiden kannalta Venäjä on jo nyt varsin kilpailukykyinen muuttokohde, koska ansiot ovat huippuluokkaa koko maailmassa. Palkkatiedustelujen perusteella noin joka kolmas ulkomainen huippuasiantuntija tienaa yli dollaria vuodessa, eli enemmän kuin mitä useimmat voisivat tienata kotimaassaan. Ulkomaalaisille tarjotaan Venäjällä usein myös kattava työsuhde-etujen paketti, joka saattaa ulottua myös perheenjäseniin. Palkkausehtojen kilpailukykyä parantaa kuitenkin nimenomaan verotus. Venäjällä tuloveroaste on tuloihin katsomatta 13 prosenttia eli todella houkutteleva ainakin eurooppalaisille. FDI-investoinnit kasvoivat kolmanneksen Venäjällä Venäjälle tehtiin viime eri tyyppisiä ulkomaisia investointeja yhteensä 190,6 miljardin dollarin arvosta, ilmoittaa tilastovirasto Rosstat. Summa kasvoi huomattavasti, sillä kasvua tuli peräti 66,1 prosenttia. Ulkomaista sijoituksista suorien investointien osuus oli 18,4 miljardia dollaria, mikä ylitti edellisvuotisen 33,3 prosenttia. Näiden FDI-sijoitusten arvo oli silti vaatimaton, sillä parhaana vuonna niitä tehtiin Venäjälle 27 miljardin verran. Ulkomaisten portfolioinvestointien summa oli 805 miljoonaa dollaria. Tästä osakesijoitusten osuus oli 577 miljoonaa. Muun tyyppisten sijoitusten kokonaisarvo kasvoi 71,7 prosenttia nousten 171,4 miljardiin dollariin. Näistä sijoituksista suurin osa oli lyhytaikaisia kauppaluottoja. Ulkomaisten investointien kokonaiskanta oli viime vuoden lopussa 347,2 miljardia dollaria, mikä oli 15,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.

3 3 Kysynnän elpyminen jatkui Venäjällä vuonna 2011 Vähittäiskaupan myynti, joka muodostaa 70 % yksityisestä kulutuksesta, kasvoi suunnilleen samaa vauhtia kuin edellisenä vuonna eli 6-8 %. Vain Kaukoidässä kasvu oli hitaampaa. Suurista asutuskeskuksista Moskovassa vähittäiskauppa lisääntyi lähes 7 %, mutta Pietarissa alle 4 %. Lähes kaikilla alueilla ja suurimmissa keskuksissa myynti ylitti reippaasti vuoden 2008 tason. Väkirikkaimman alueen, keskisen federaatiopiirin osuus oli runsas kolmannes koko maan vähittäiskaupasta ja federaatiopiiriin kuuluvien Moskovan ja sitä ympäröivän Moskovan alueen osuus oli lähes neljäsosa. Keskisen piirin osuus maan koko väestöstä on 27 %. Investointien alueellinen kehitys oli huomattavasti epätasaisempaa. Investoinnit lisääntyivät erittäin voimakkaasti Kaukoidässä ja Siperiassa. Kaukoidässä investointeja kasvattivat Vladivostokin kesän 2012 APEC-konferessiin liittyvät rakennustyöt ja Siperiassa taas rakennushankkeet. Lähes kaikkialla muualla investoinnit kasvoivat 6-10 %, joskin Luoteis-Venäjällä kasvu oli hitaampaa. Pietarissa investoinnit vähenivät merkittävästi. Pietarin ohella etenkin Moskovassa ja Moskovan alueella investointeja tehtiin edelleen suunnilleen % vähemmän kuin ennen taantumaa vuonna Näiden suurimpien väestökeskittymien osuus koko maan investoinneista oli vain noin 15 %. Teollisuustuotannon nopea kasvu jatkui Pietarissa viime vuonna 14 prosentin vauhdilla. Kasvu oli nopeaa myös Moskovan alueella. Teollisuustuotanto lisääntyi keskimäärin 5-7 % Venäjän Euroopan puoleisessa alueella Pohjois-Kaukasiaa lukuun ottamatta, kun taas Uralin itäpuolella tuotanto kasvoi hitaammin. Teollisuustuotanto ylitti vuoden 2008 tason tuntuvasti lukuun ottamatta Moskovaa ja Uralin federaatiopiiriä, joissa tuotanto on elpynyt hitaasti. Venäjän talouskasvu saavutti vuoden 2008 tason Talouden hyvää kasvua vuonna 2011 tuki muun muassa maatalous. Bkt kasvoi 4,3 % saavuttaen loppusyksyllä aiemman vuoden 2008 huipputasonsa. Yksityinen kulutus kasvoi 6,5 % eli nopeammin kuin edellisenä vuonna. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot sen sijaan nousivat vain vähän, vaikka kehitys paranikin kun inflaatio hidastui vuoden loppua kohden. Kulutuksen kasvua tuki kotitalouksien luotonotto pankeista. Kiinteät investoinnit lisääntyivät 6 %, mikä vastasi edellisen vuoden tahtia. Investointien osuus bkt:stä säilyi noin viidenneksenä eli pienenä maan investointitarpeisiin nähden ja verrattuna Aasian nouseviin talouksiin. Tuotantosektoreista maatalous elpyi vuoden 2012 romahduksesta jopa yli odotusten. Sen tuotanto kasvoi hyvän sadon ansiosta noin 20 %. Jalostavan teollisuuden tuotannon elpyminen taantumasta jatkui 6,5 prosentin tahtiin. Kaivannaisteollisuuden kasvu hidastui vajaaseen prosenttiin, sillä raakaöljyn tuotanto lisääntyi vajaan prosentin. Maakaasun tuotanto kasvoi 3 % ja sähkön tuotanto 1,5 %. Rakentaminen ja kauppa kasvoivat 5 %. Venäjän viennin kasvu hidastui noin prosenttiin, sillä öljyn ja öljytuotteiden vienti supistui. Tuonnin elpyminen vuoden 2009 syvästä lamasta jatkui ja tuonnin määrä lisääntyi viime vuonna yli 20 %. Tuonti nousi siten lähelle vuoden 2008 huippuaan. Lähde: Suomen Pankki. BOFIT Viikkokatsaus: Seija Lainela Toimitus ja markkinointi 19. vuosikerta Oy Compiler Ab Osuuskunnantie 50 B Helsinki Klaus Lehmuskallio klaus Kaija Pasila-Lehmuskallio Compiler Trade Portal Verkossa vuodesta 1998

4 Venäjä on säilyttänyt asemansa johtavana öljy- ja kaasuviejä 4 Venäjän öljy- ja kaasukauppa vienti veti viime vuonna edelleen hyvin ja Venäjä säilytti asemansa alan johtavana vientimaana. Venäjän hallitus tähtää myös tänä vuonna korkeisiin vientilukuihin ja uskoo maailmanmarkkinahintojen säilyvän korkeina ainakin lähitulevaisuudessa. Viime vuonna Venäjä vei 242 miljoonaa tonnia raakaöljyä ja 204 miljardia kuutiota maakaasua, todetaan Hankkeiden valmistelua ja toteutusta Venäjällä, IVY-maissa, Intiassa ja Kiinassa Buslink Oy suunnittelee ja kehittää vienti- ja tuontihankkeita itäisessä Euroopassa ja Aasiassa. Osallistumme myös hankkeiden käynnistys- ja valvontatehtäviin. Kohdealojamme ovat teollisuus, tukkukauppa ja vähittäiskauppa. Toimimme paikallisesti kohdemarkkinoilla ja meillä on maatoimistot Pietarissa, Kaunasissa ja Shanghaissa. Meillä on lisäksi yhteistyöverkostoja, joilla vahvistamme resurssejamme projektikohtaisesti. RosBusinessConsultingin vuosiyhteenvedossa. Valtion kassaan viennistä tilitettiin 332 miljardin dollarin verran tullimaksuja. Öljyn hintataso pysyi kpvana Venäjän energiatuotteiden vientituloja kasvattivat pääosin korkeat maailmanmarkkinahinnat. Buslinkin palvelulinjat: Business Linkage Verkostoituminen, ulkoistaminen ja alihankinnat Markkinatutkimukset ja -analyysit Adviser Services Start-up -järjestelyt, johdon konsultointi ja taloushallinnon organisointi Laki- ja verotusasiat sekä tilintarkastukset Trade Services Markkinoinnin konsultointi sekä käytännön vienti- ja tuontipalvelut Venäläisen Urals-öljyn hinta oli vuoden aikana keskimäärin 109,3 dollaria tynnyriltä, eli 39,8 prosenttia enemmän kuin vuonna Öljyn korkeaa hintatasoa ylläpitivät Arabimaailman tapahtumat sekä Japanin kasvanut öljyntuonnin tarve ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena. Korkea öljyn hinta nosti automaattisesti myös kaasun hintaa, koska osa toimitussopimuksesta oli sidottu öljyn hintaindeksiin. Joulukuun lopussa venäläisen kaasun keskihinta oli 436 dollaria tuhannelta kuutiolta eli 38,7 prosenttia edellisvuotista korkeampi. Eurooppalaisten suurasiakkaiden ostama kaasu maksoin sen sijaan Saksan rajalla 381,50 dollaria. Näiden toimitusten hinta nousi tuntuvasti vähemmän eli 28,9 prosenttia. Venäjällä uskotaan hintojen nousevan vastaisuudessakin Venäjällä uskotaan, että geopoliittiset tekijät pitävät öljyn hinnan vähintään viime vuotisella tasolla joskin on todennäköisempää, että hinta nousee jopa tuntuvasti. Asiantuntijat pitävät mahdollisena tilapäisiä hintahuippuja, jolloin saavutetaan peräti dollarin tynnyrihinta. Mahdollinen laskeva hintakehitys olisi Venäjälle vaikea vaihtoehto, koska sen vuoden 2012 valtionbudjetin perustana on 100 dollarin tynnyrihinta. Hinnoista riippumatta Venäjän öljyteollisuuden tavoitteena on nostaa viennin volyymi 250 miljoonaan tonniin. Gazprom taas tähtää kaasun vientimäärän hienoiseen nousuun Euroopan tarpeista johtuen. Yhteystiedot: Toimitusjohtaja Hannu Kemiläinen, Buslink Oy, Helsinki puh: (09) ,

5 Ukrainan vähittäiskauppa jatkaa kaksinumeroista kasvuaan 5 Ukrainassa vähittäiskaupan myynti kasvoi viime vuonna 22,5 prosenttia ja sen arvo nousi 81,3 miljardiin dollariin, selviää PMR:n maaraportista. Vuonna 2010 myynnin arvo oli 68,1 miljardia dollaria kasvaen sillonkin 21,9 prosenttia. PMR odottaa kuitenkin, että vähittäiskauppa taantuu tänä vuonna ja ensi vuonna yleismaailmallisen taloustilanteen vaikutuksesta sekä myös kaupan saturoitumisesta maan eräillä alueilla. Hidastava vaikutus on myös Euro jalkapallokisojen suurinvestointien päättymisellä, mikä vaikuttaa kulutuskysyntään ottelupaikkakunnilla. Markkinat yhä epäkypsyssä vaiheessa Parin viime vuoden nopeasta kehittymisestä huolimatta Ukrainan vähittäiskauppamarkkinat ovat vielä epäkypsässä vaiheessa. Kauppaa ovat hallinneet Ukraina saattaa lyödä EU:n talouskasvussa pääosin kotimaiset toimijat, joten maa tarjoaa vielä paljon mahdollisuuksia ulkomaisille ketjuille, joilla on kehittyneet toimintatavat ja rahoitusresursseja. Markkina-asemansa jo paaluttaneet kotimaiset ketjut tarjoavat kuitenkin kovan kilpailuvastuksen, koska niillä on kokemusta viranomaisten kanssa toimimisesta sekä ennen kaikkia tietoa kuluttajien mieltymyksistä ja ostotottumuksista. Ukrainan elintarvike- ja päivittäistavaramarkkinoille on ulkomailta uskaltautunut jo useampi ketju. Kärjessä ovat Metro Group ja Auchan, jotka ovat nousseet kaupan alansa johtoviisikkoon. Metro on mukana myös Metro Cash & Carry -myymälöillään. Ulkomaisia, vielä jalansijaa hakevia päivittäistavaraketjuja on muitakin. Ketjujaan rakentavat Rewe Group (Billa), Real, Spar ja venäläinen Perekrestok. Nämä kaikki ovat lähteneet liikkeelle uusperustannasta paitsi Perekrestok, Ukrainan talous saattaa ulkoisten markkinatekijöiden heikentymisestä huolimatta nousta tänä vuonna 3-3,5 prosenttia. Interfaxin paikallisen toimiston kokoama asiantuntijapaneeli ennustaa lisäksi Ukrainan vuosi-inflaation asettuvan 6,5-9,5 prosentin haarukkaan. Viime vuonna Ukrainan bruttokansantuote kasvoi 5,2 prosenttia ja vuonna 2010 lisäys oli 4,2 prosenttia. Ukrainan talouskasvua hidastanevat tänä vuonna ainakin mahdollinen öljyn hinnanlasku loppuvuonna, raakametallien heikentynyt kysyntä maailmanmarkkinoilla, teollisuustuotannon arvon supistuminen sekä kotimaisen kysynnän vaimentuminen. Ukrainan valtionbudjetti on laskettu 3,9 prosentin talouskasvun varaan, mutta hallitus toivoo kehityksen säilyvän viimevuotisella tasolla. Budjettiin samoin perustuen virallinen inflaatioennuste on 7,9. Ukrainalle kasvuennusteensa ovat jo antaneet myös Maailmanpankki ja EBRDpankki. Johtavat finanssiorganisaatiot ovat vielä vuoden alkuvaiheessa yksimielisiä Ukrainan näkymistä ja ennustavat kumpikin 2,5 prosentin nousua. Maailmanpankki on lisäksi antanut inflaatioennusteensa, joka on 9,4 prosenttia eli selvästi korkeampia kuin hallituksen virallinen inflaatio-odotus. Suomen vienti Ukrainaan oli tammi-marraskuussa 360 miljoonaa euroa kasvaen 15 prosenttia edellisvuotisesta tasosta. Tällä summalla potentiaalisesti iso vientimaa Ukraina sijoittui vasta Latvian ja Liettuan välimaastoon. joka hankki aluksi neljä Sparin franchising-myymälää. Ukrainan päivittäistavarakauppa on osoittautunut erityisen vaikeaksi venäläisille kauppaketjuille. Johtava venäläinen halpaketju Pyaterocha poistui maasta kolmen vuoden jälkeen 2007 ja Paterson yhtä lyhyen yrittämisen jälkeen vuonna PMR:n markkinatutkijoiden mukaan Ukrainan non-food-kauppan myyntiä hallitsevat toistaiseksi vaatteet ja jalkineet. Tälle saralle ulkomailta ovat asettuneet ainakin Inditex Group, Empik Media & Fashion Group ja Sela. Harrastekorjaajille ja -rakentajille tarkoitettuja DIY-myymälöitä maassa on toistaiseksi vähän, mutta parin viime vuoden aikana toimintansa ovat aloittaneet Praktiker, Obi ja Leroy Merlin. Ulkomaiset toimijat ovat jo löytäneet kosmetiikkatuotteiden ja hygieniatuotteiden markkinat. Paikalla ovat edustettuina A.S Watson Group, SigmaBleyzer ja Alcor Holding. PMR nostaa lopuksi esiin kuluttajaelektroniikan markkinat. Niiltä puuttuvat vahvat ulkomaiset toimijat ja kilpailuvastusta tarjoaa tällä hetkellä hajanainen kotimaisten yrittäjien rintama. PMR on itäisen Keski-Euroopan, Venäjän ja Ukrainan markkinoiden seurantaan erikoistunut brittiläisomisteinen yritys, jonka kotipaikkana on Krakova Puolassa. Compiler Trade Portal TUTUSTU HETI! CIS News Central Asia - Armenia - Azerbaijan - Belarus - Georgia - Kazakhstan - Kyrgyzstan - Moldova - Mongolia - Tajikistan - Turkmenistan - Ukraine - Uzbekistan tradestation/eastwest/russia/ russianews-cis.html

6 Kazakstan tavoittelee pitkäkestoista talouskasvua Kazakstanin talous kasvoi viime vuonna erinomaisesti, joskin paikallisen tilastoviraston tiedoista puuttuu vielä joulukuun tulos. Tammi-marraskuun jaksolla bruttokansantuote joka tapauksessa lisääntyi reaalisesti 7,5 prosenttia. Vuonna 2010 Kazakstanin talous kasvoi 7,0 prosenttia edellisvuotiseen verrattuna. Viime vuonna tavaratuotannon osuus bruttokansantuotteesta oli 43,1 prosenttia ja palveluiden 51,9 prosenttia. Kazakstanin talousministeriön ennakkoarvion mukaan talouskasvu hidastuisi hieman joulukuussa, jolloin kasvuksi tulisi sama 7,0 prosenttia kuin vuonna Ministeriö on jo antanut ensimmäisen talousennusteensa tälle vuodelle sekä myös kolmelle seuraavalle vuodelle. Niiden mukaan bruttokansatuotteen kehitys olisi varsin tasainen. Tänä vuonna päästäisiin 6,9 prosentin kasvuun ja ensi vuonna lisäys olisi 6,5. Vuonna 2014 talouskasvu nopeutuisi 7,1 prosenttiin ja kauden lopulla 2015 vauhti olisi jo 7,4 prosenttia. Kazakstanin johto on asettanut kansalliseksi tavoitteeksi päästä keskimäärin noin seitsemän prosentin talouskasvuun kaudella Tämän toteutuessa bruttokansantuote per capita olisi vuonna 2015 jo dollaria vuodessa. IDÄNKAUPAN VIENTIPALVELUT - ERIKOISMEDIA VIENTIPALVELUIDEN MAINOSTAMISEEN Konsultointi Taloushallinto Liikejuridiikka Koulutuspalvelut ja tapahtumat Muut asiantuntijapalvelut Finanssipalvelut Toimitilat ja kiinteistöt Huolinta ja tullaus Kuljetukset ja logistiikka Valko-Venäjä pyrkii viime vuoden kasvuvauhtiin Valko-Venäjän talous avasi vuoden kasvuvoittoisesti, sillä tammikuussa bruttokansantuote kasvoi 3,6 prosenttia. Paikallisen tilastoviraston mukaan talouskehitystä tuki teollisuustuotanto, joka kasvoi vuositasolla 6,6 prosenttia. Viime vuonna Valko-Venäjän talous kasvoi 5,3 prosenttia ja nyt hallituksen ennuste lupailee 5-5,5 prosentin kasvua koko tälle vuodelle. Valko-Venäjän taloutta vahvisti myös ulkomaankaupan vahva kehitys. Tavarakaupan vaihto kasvoi tammi-marraskuussa 44 prosenttia edellisvuotiseen verrattuna ja maan oma vienti nousi Verkkojulkaisumme jaetaan sähköpostitse noin päättäjäosoitteeseen ja se ilmestyy samanaikaisesti myös Compiler-portaalissa. Ilmoitukset ovat interaktiivisia ja ne säilyvät pysyvästi aiempien numeroiden myötä sähköisessä arkistossa. Tiedustelut ja varaukset: Klaus Lehmuskallio , 6 57,9 prosenttia. Valko-Venäjä onnistui erityisesti meijerituotteiden viennissä. Maa nousi maailman kolmanneksi suurimmaksi voin viejäksi ja juustojen viennissä sijoitus oli neljäs. Valko-Venäjän työllisyystilanne kehittyi sekin hyvin ja vuoden lopussa työttömyysprosentti oli työvoimaviranomaisten mukaan vain 0,6 prosenttia. Kansalaisten käytettävissä olevat reaalitulot paranivat sen sijaan vähän, sillä ansiotason nousu jäi 1,1 prosenttiin. Myönteinen talouskehitys vaikutti myös investointitoimintaan. Valko-Venäjällä tehdyt pääomainvestoinnit kasvoivat viime vuonna 13,3 prosenttia. Kauppakamari tukee Valko-Venäjälle lähteviä Valko-Venäjästä on tulossa uusi mielenkiintoinen markkina-alue myös suomalaisille. Sillä on hyvä sijainti EU: n ja Venäjän välissä, se on tulliliitossa Venäjän ja Kazakstanin kanssa ja lisäksi se tarjoaa tällä hetkellä eri toimialojen valtionyhtiöitä yksityistettäväksi. Valko-Venäjälle tähyäviä yrityksiä auttaa vuoden 2010 alusta toiminut Suomalais-Valko-Venäläinen kauppakamariyhdistys, jolla on toimisto pääkaupungissa Minskissä ja toistaiseksi myös Brestissä sekä tietysti Helsingissäkin. Valko-Venäjä on suomalaisille lähimarkkina-alue siinä missä Liettuakin, sillä lentomatka Minskiin kestää suunnilleen saman kuin Vilnaan. Valko-Venäjä on tähän mennessä kiinnostanut kauppakumppanina ja investointikohteena lähinnä puolalaisia ja saksalaisia. mutta nyt myös kiinalaiset tekevät tuloaan. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole vielä menettäneet maassa tarjoutuvia mahdollisuuksia. Kauppakamarin Helsingin toimistoa johtaa Juuso Viitikko ja paikan päällä Valko-Venäjällä operoi hallituksen puheenjohtaja Juha Hämäläinen. Compiler News UUTISARKISTO arkistossa yli 5000 uutista vuosilta ETSI TIETOA! TUTUSTU!

7 Rail Balticaa varten perustetaan yhteisyritys vielä tänä vuonna 7 Baltian halki kulkevan Rail Baltica -ratahankkeen toteutuksessa päästiin taas hieman eteenpäin, kun hanketta ohjaava komissio kokoontui helmikuun kolmannella viikolla Vilnassa. Balttialaisten uutislähteiden mukaan kokouksessa keskusteltiin lähinnä yhteisen projektiyhtiön perustamisesta jo aiemmin viime marraskuussa tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti. Yhtiö on tarkoitus perustaa kuluvan vuoden aikana. Kustannukset nousevat lähelle neljää miljardia euroa Rail Baltican päärahoittajana on EU, jonka varat kanavoidaan hankkeeseen TEN-T-rahaston ja koheesiorahaston kautta. Liettua on jo päättänyt omasta rahoitusosuudestaan, joka tässä vaiheessa on noin 223 miljoonaa euroa. Lisäksi Liettuan valtiollinen rautatieyhtiö aikoo täydentää maan kansallista rahoitusosuutta. Alustavien laskelmien mukaan Rail Baltican kustannukset ovat noin 3,7 miljardia euroa ja ratahankkeen vetäjien tavoitteena on, että EU rahoittaa kuluista 85 prosenttia. Rail Baltica -ratayhteyden valmistelussa on mukana parikymmentä tahoa Baltian maista sekä myös Suomesta, Puolasta ja Saksasta. Rautatieyhtiöistä hankkeeseen osallistuvat liettualaisen LG:n lisäksi LDz Latviasta, Edelaraudtee Virosta ja puolalainen PKP. Tallinasta Varsovaan -myöhemmin ehkä Berliiniin Perustettavan yhteisyrityksen on määrä aloittaa rakentaminen vuonna Radan on arvioitu valmistuvan lopullisesti 2020-luvun alussa, jolloin se ulottuisi Tallinnasta Varsovaan. Ratayhteyden jatkaminen edelleen Berliinin vaatisi vielä lisäaikaa. Rail Baltican maissa kulkevan osuuden pituus on noin kilometriä ja lisäksi siihen liittyy meriliikenneyhteys Helsingistä Tallinnaan. Yhtenäinen ratayhteys Tallinnasta Varsovaan on jo olemassa, mutta se on teknisesti vanhentunut, huonokuntoinen ja kapasiteetiltaan heikko. Rail Baltica joudutaankin rakentamaan vanhan ratalinjauksen pohjalta ja sellaisella vaatimustasolla, että rata kelpaa nopeajunaliikenteeseen. Uusi rata ei poista nykyisiä maiden erilaisista raideleveyksistä johtuvia hankaluuksia. Puolan eurooppalaisen raideleveyden takia raideleveyden vaihto tehdään jo Etelä-Liettuassa maiden välisen rajan tuntumassa. Rail Baltican rinnakkaisena ja tavallaan myös kilpailevana pan-balttialaisena väylähankkeena on Via Baltica -tieyhteys, joka jo on käytössä ja jatkuvan kehitystyön alaisena. Tieosuuksia on eri maissa voitu kaiken aikaa parantaa ja vaiheistetulle projektille on järjestynyt rahoitusta. Ratayhteyden ja tieväylän odotetaan jatkossa kilpailevan nimenomaan rahtikuljetuksissa, joille riittää hitaampi nopeus. Tunnelihaave elää yhä Kasvanut varmuus Rail Baltican toteutumisesta on herättänyt ajatuksen myös radan ulottamisesta Helsinkiin Suomenlahden ali rakennettavaa tunnelia myöten. Tunnelin rakentamiskustannukset olisivat alimmillaan samaa luokkaa kuin Rail Baltican kustannukset ja tunneli olisi valmis aikaisintaan kymmenen vuotta ratayhteyden jälkeen. Tunneliyhteys Helsinkiin avaisi Suomelle suoran liikennekäytävän Keski- Eurooppaan ja loisi samalla yhtenäisen liikennöintialueen Suomen ja Viron välille antaen uutta pohjaa pääkaupunkien väliselle kaksoiskaupunkikonseptille. Baltiassa tehtiin viime vuonna yli 50 yrityskauppaa Baltian maissa tehtiin viime vuonna ennätysmäärä yrityskauppoja, selviää lakitoimisto Soraisen tekemästä yhteenvedosta. Julkisuuteen tulleita kauppoja oli yhteensä 57, mutta ilmoitettujen kauppasummien arvo jäi kuitenkin edellisvuosia pienemmäksi. Viime vuonna yritysjärjestelyihin käytettiin Baltiassa 895 miljoonaa euroa, kun summa vuonna 2010 oli 965 miljoonaa ja vuonna ,22 miljardia. Soraisen Mergermarketin tietojen pohjalta laatimalle yrityskauppojen Top 10 -listalle pääsi neljä tapausta Virosta, kolme Liettuasta ja kaksi Latviasta. Lisäksi yhden kaupan kohteena oli koko Baltiassa toimiva suomalainen Ingman Ice Cream. Vuoden 2011 selvästi suurin yksittäinen kauppa tapahtui, kun Valeant Pharmaceuticals International Inc osti liettualainen lääkevalmistaja AB Sanitaksen 361 miljoonan euron kauppahinnalla. Kauppoja, joissa suomalainen yritys oli osapuolena oli kaikkinaan neljä. EQT Infrastructure Fund osti 200 miljoonalla eurolla Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja samalla vielä Fortum Termest AS:n. Citycon taas osti Kristtiine Kaubanduskeskus AS:n maksaen siitä 106 miljoonaa euroa. Pontos osti puolestaan UAB Mulgan, johon sisältyi kauppakeskus Babilonas. Tässä taoauksessa kauppasumma oli 24 miljoonaa euroa. Ingman Ice Cream taas siirtyi suomalaiskäsiin sikäli, että ostajana oli Unilever Finland Oy. Soraisen M&A -yksikön mukaan yrityskauppa on sujunut Baltiassa sen takia, että maiden talouskehitys on vahvistanut sijoittajien uskoa. Yrityksiä on tarjottu myyntiin osin sen takia, että niiden enoyhtiöt ovat muuttaneet markkina-alueitaan koskevia strategioitaan. Toisaalta taas Baltiassa toimivat kasvuhakuiset yritykset ovat päättäneet nipeuttaa laajentumistaan yritysostoin.

8 Viron talouskasvu oli EU-maiden parhaimmistoa Viron talous kasvoi viime vuonna 7,5 prosenttia paikallisen tilastoviraston antaman ennakkotiedon mukaan. Muita EU-maita koskevia vertailutietoja ei ole vielä käytettävissä, mutta tilastoviraston arvioi Viron yltäneen talouskasvussa alueen kärkijoukkoon ellei peräti kärkimaaksi. Hyvästä vuosituloksesta huolimatta talouskasvu alkoi vuoden lopulla selvästi hidastua ja viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuotteen lisäys oli enää 4,0 prosenttia. Talouskasvun hidastumisen syinä olivat tehdasteollisuuden tuotannon, energiateollisuuden ja kiinteistökaupan hidastuminen. Tehdasteollisuus oli jo puolentoista vuoden ajan toiminut Viron talouden veturina, mutta loppuvuodesta ala joutui kärsimään vientikysynnän heikentymisestä tärkeimmillä markkina-alueilla. Odotukset ylittyivät Viime vuoden tammikuussa Viron finanssiministeriö odotti vain 4,0 prosentin talouskasvua vuodelle 2011, mutta toteutunut tulos oli tuntuvasti parempi. Ministeriön tällä hetkellä voimassa olevan ennusteen mukaan maan bruttokanantuote kasvaa tänä vuonna 3,0 prosenttia. Luku vastaa muita ennusteita, sillä IMF ennakoi 3,1 prosentin kasvua ja OECD on puolestaan päätynyt 3,2 prosentin nousuun. Viro veti myös paremmin suoria ulkomaisia investointeja kuin vuonna Enterprise Estonia -viraston mukaan maahan tehtiin suurempia investointeja noin 50 ja niiden yhteisarvo oli 600 miljoonaa euroa, kun investointisumma vuotta aiemmin oli 370 miljoonaa euroa. Suurin osa investoinneista suuntautui teollisiin kohteisiin. Investoinneista lähes puolet oli peräisin Suomesta ja lisäksi huomattavia investointeja tehtiin myös Saksasta ja Espanjasta. Eesti Postin toiminnassa uutta dynamiikkaa Valtion omistama postiyhtiö Eesti Post on saanut uutta dynamiikkaa. Yhtiön ennakkoilmoituksen mukaan sen tulos oli viime vuonna 1,2 miljoonaa euroa voitollinen. Tuloksesta peruspalveluiden osuus oli 0,6 miljoonaa. Postin tulosparannus on seurausta toiminnan tehostamisesta. Kehitystoimet jatkuvat edelleen ja tavoitteisiin kuuluu myös postitoimipaikkojen vähentäminen. Toimipisteitä on tällä hetkellä runsaat 380 ja tarkoituksena on supistaa niiden määrää useilla kymmenillä. Toimintamallina on toimipisteiden ulkoistaminen franchising-periaatteella. Tähän soveltuisivat parhaiten yksityiset kauppakeskukset, joilla on mahdollisuuksia joustavimpiin palveluaikoihin. Eesti Post on myös aloittanut pakettiliiketoiminnan, joka kilpailee Itellan omistaman SmartPOST:in kanssa. Postiyhtiö on ottanut käyttöönsä puolalaisvalmisteiset Post24-pakettiautomaatit. 8 Eesti Post aikoo viedä pakettiautomaattiverkostonsa koko Baltiaan. Liettuassa operaation on jo aloitettu ja ensimmäisten 35 automaatin asennustyöt ovat käynnistyneet. Ulkotiloihin asennettavat automaatit ovat käytössä vuorokauden ympäri. Liettuassa pakettien lähettäminen ja vastaanotto tapahtuu vain alueellisesti, mutta jatkossa pakettiliikenteen on tarkoitus ylittää maiden väliset rajat. Suunnitelmissa on myös liittää automaattipalveluihin viimeisenä lenkkinä kuriiripalvelut. Itella tuli Viron pakettimarkkinoille kesällä 2010, kun se osti SmartPOST OÜ:n. Itella sai käyttöönsä innovatiivisen palvelukonseptin, jossa pakettien lähettäminen ja toimittaminen perustuvat itsepalveluperiaatteella toimiviin pakettiautomaatteihin ja internet-asiointiin. SmarPOST:in asiakaskunta koostuu Virossa toimivista etä- ja verkkokaupan yrityksistä sekä kuluttajista. Latvia varautuu talouskasvun hidastumiseen Latvian talouskehitys jatkui viime vuonna hyvänä ja bruttokansantuote ylsi eurooppalaisittain hyvään 5,5 prosentin kasvuun. Tämän vuoden osalta talousministeriö on ulkoisten tekijöiden takia epävarma ja tyytyy toistaiseksi 1,5-3 prosentin kasvutahtiin. Talousministeriön vuosikatsauksen mukaan vuosi 2011 oli Latvialle kaikkiaan hyvä vaihe. Maan talous toipui lopullisesti vuoden 2008 kriisistä ja kehittyi monella alueella ennakko-odotuksia paremmin. Latviassa toteutettiin tärkeitä rakenneuudistuksia, joista tärkein koski finanssijärjestelmää. Tähän sisältyivät pankkisektorin vahvistaminen ja ulkomaanlainojen ohjelman saattaminen sovitulla tavalla päätökseen. Nämä järjestelyt vaikuttivat parantavasti myös Latvian kansainväliseen luottokelpoisuuteen. Latvian talouskasvua on pitempään vetänyt myönteisesti kehittynyt vientitoiminta ja viime vuonna saavutettiin viennissä uusi ennätystaso. Vientikysynnästä pääsivät nauttimaan erityisesti prosessiteollisuus ja perinteinen tehdasteollisuus. Latviassa myös työllisyystilanne parani viime vuonna, mutta maastamuutto jatkui edelleen melko vilkkaana. Kokonaisostovoima vahvistui kuitenkin, minkä seurauksena kotimainen kulutuskysyntä elpyi. Myös investoinnit lisääntyivät tuntuvasti viime vuonna. Infrastruktuuri-investointeihin saatiin varoja sekä EU:n rakennerahastoista että valtion budjettivaroista. Hyvän suhdannevaiheen takia myös teollisuuden laiteinvestoinnit kasvoivat.

9 Liettua haluaa hajauttaa kaasuenergiansa hankinnan Liettua valmistelee suuria investointihankkeita, joiden on tarkoitus vähentää maan ja koko Baltian riippuvuutta venäläisestä maakaasusta. Kaasurintamalla kohteina ovat nestekaasuterminaalin rakentaminen ja kaasuputkiyhteys Puolaan. Liettualaiset tekevät edelleen työtä myös Ignalinan korvaavan Visaginasin ydinvoimalan toteuttamiseksi. Pisimmälle on edennyt nestekaasuterminaalin rakentamishanke. Terminaali on tarkoitus sijoittaa Klaipedan satamaan. Projektia vetää valtion enemmistöomistuksessa oleva Klaipedos Nafta, joka entuudestaan operoi öljyterminaalia. Tavoitteena on saada terminaali toimintavalmiiksi vuoden 2014 lopulla, Paikallisten lähteiden mukaan kaasun terminaaliin toimittaisi norjalainen yhtiö. Sopimukseen sisältyisi myös kaasun prosessilaitteisto, jonka Klaipedos Nafta voisi vuokra-ajan jälkeen lunastaa itselleen. Liettuan hallitus on sitoutunut kaasuterminaalin rakentamiseen, mutta valmistelee sen rinnalla myös kaasuputken rakentamista Puolasta Liettuaan. Tämä hanke vaatii vähintään kaksinkertaisen rahoituksen kaasuterminaaliin verrattuna, sillä putkea joudutaan vetämään yli 500 kilometrin matka. Se on myös pitkäkestoisempi, sillä rakennustyöt päästään aloittamaan ehkä vasta vuonna Putkiprojektia valmistelevat Puolan Gaz-System-kaasunsiirtoyhtiö sekä Liettuan Lietuvos Dujos. Yhtiöt ovat jo selvitelleet mahdollisuuksia EU:n osallistumisesta rahoitukseen. Liettuan yhdistyminen Puolan kautta Euroopan kaasuverkkoon avaa uusia energianhankinnan mahdollisuuksia myös Latvialle ja Virolle, koska putkea on mahdollista jatkaa edelleen näihin naapurimaihin. Kaikkiaan kaasuputki tarjoaisi Liettualle ja koko Baltialle uuden vaihtoehdon energiansaannille. Tällä hetkellä Liettua saa kaasua ainoastaan venäläiseltä Gazpromilta, joka toimittaa sen Valko-Venäjän kautta. Liettua maksaa venäläiskaasusta oman ilmoituksensa mukaan hinnan, joka ylittää kaasun keskihinnan EUalueella. Liettua on pieni kaasun ostaja, 9 mutta eurooppalaiset asiakkaat, puolalainen PGNiG mukaan lukien, voivat neuvotella Gazpromin kanssa volyymialennuksista. Ydinvoimalahanke polkee paikallaan Liettuaan suunnitellun uuden Visaginasin ydinvoimalan valmistelu ei ole viime aikoina edennyt, koska Liettua, Latvia, Viro ja Puola eivät ole löytäneet yhteistä näkemystä voimalan rahoittamiseen, operointiin ja sähkötuotannon jakoon. Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että taloudellisesti vahva Puola hakee ydinvoiman tuotantoon omaa kansallista ratkaisua. Aivan viime päivinä on kuitenkin Liettualle raotettu uutta porttia hankkeen toteutukseen. Uutistoimisto The Baltic Coursen mukaan japanilaisen Hitachin Liettuaan sovitut investoinnit voivat vetää mukaan myös muita japanilaisia suursijoittajia, joita ydinvoimalahanke voisi sekä projektiosapuolena että rahoittajana kiinnostaa. Puola odottaa FDI-investoinneille rajua kasvua Puolaa odottavat tänä vuonna noin 5,6 miljardin euron suorat ulkomaiset investoinnit, kertoo valtion investointivirasto PAIiIZ. Näiden alustavasti tai lopullisesti sovittujen investointien lukumäärä oli helmikuun tilanteessa 154, mikä oli kymmenen enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Viraston mukaan ylivoimaisesti eniten investointeja on tänä vuonna tulossa Yhdysvalloista. Investointihankkeita on tiedossa jo 43 ja niiden yhteisarvo on 1,33 miljardia euroa. Briteillä taas on 17 hanketta, joiden kokonaissumma nousee 316 miljoonaan euroon. Muita merkittävämpiä investoijia ovat Saksa, Kiina, Japani, Ranska ja Etelä-Korea. Investointien määrällä mitattuna Puola vetää parhaiten erilaisia liiketoimintaprosesseja hoitavia palvelukeskuksia. Niihin on tiedossa 30 investointia, mutta hankkeiden investointisumma on melko vaatimaton, vain 33 miljoonaa euroa. Valtaosa ulkomaisesta investointirahasta suuntautuukin autoteollisuuteen eli autojen ja niiden osien valmistukseen. Näihin hankkeisiin on tiedossa ainakin 1,86 miljardia euroa. Viime vuonna investointivirasto PAIiIZ solmi 53 investointisopimusta, joiden kokonaisarvo oli 1,17 miljardia euroa. Viraston arvion mukaan näillä investoinneilla luotiin yli uutta työpaikkaa. Viime vuonna suurimmat investoinnit tehtiin autoteollisuuteen, elintarviketeollisuuteen, kemianteollisuuteen ja elektroniikkateollisuuteen. Virasto on julkistanut myös tietoja suurimmista yksittäisistä investoinneista. Niistä ylivoimaisesti suurin oli japanilaisen autojen lasiosia valmistavan Pilkingtonin investointi, jonka kustannus oli 96 miljoonaa euroa. Kärkikolmikkoon nousivat myös amerikkalaiset 3M ja TRW. Ensin mainittu panosti kemianteollisuuteen 42 miljoonaa euroa ja jälkimmäinen taas auto-alalle 40 miljoonaa. Muutamat Suomessa toimivat kansainväliset yhtiöt käyttävät Puolassa toimivia konsernin palvelukeskuksia taloushallintonsa hoitamiseen. Nyt myös Metsä Group suunnittelee perustavansa taloushallinnon palvelukeskuksen Gdanskiin. Keskukseen on tarkoitus siirtää yhtymän Euroopan toimintojen taloushallinnon tapahtumankäsittelyyn liittyvät työt.

10 Puolalle ennakoidaan EU:n parasta talouskasvua Puolan talous kasvoi viime vuonna tilastoviraston ennakkotiedon mukaan 4,3 prosenttia, joten talouskehitys nopeutui edellisvuotisesta, jolloin kasvu oli 3,9 prosenttia. Talouskasvua ylläpitivät kotimainen kulutuskysyntä, kiinteät investoinnit sekä vienti, joka kykeni tasapainottamaan ulkomaankaupan tasetta. Tänä vuonna Puolankin talouskasvu hidastuu ulkoisten markkinatekijöiden takia, mutta maa yltää EU-komission tuoreen ennusteen mukaan 2,5 prosentin talouskasvuun. Tämä on olisi erinomainen tulos, sillä komission ennusteen perusteella vuosikasvu pysähtyisi täysin EU27-alueella ja kääntyisi hienoiseen laskuun euroalueella. Muita yli kahden prosentin kasvuun yltäviä talouksia olisivat vain Latvia ja Liettua. Vast íkään Puolan talousennusteen päivittäneet PNP Paribas ja Goldman Sachs ovat samoilla linjoilla EU-komission kanssa. Ensin mainittu korotti ennusteensa 2,4 prosenttiin ja jälkimmäinen 2,5 prosenttiin. PNP Paribas uskaltautui samalla antamaan 2,7 prosentin kasvuennusteen vuodelle Aiemmin tammi-helmikuun vaihteessa pari muuta tärkeää pankkia antoi Puolalle oman talouskasvuennusteensa. Bank of American mukaan maan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 3,0 prosenttia, kun taas IBnGR odottaa 2,9 prosentin lisäystä. Puolan talouden avautumisesta tammikuussa tiedetään tällä hetkellä sen verran, että sekä teollisuustuotanto että vähittäiskaupan myynti näyttivät muodollisesti hyviä tuloksia. Lähempi tarkastelu osoittaa kuitenkin, että talouskehitys alkoi hidastua vuodenvaihteen jälkeen. Vähittäiskaupan myynti kasvoi tammikuussa 14,3 prosenttia vuositasolla, mutta tulos johtui lähtötasosta. Viime vuonna arvonlisävero nousi tammikuun alussa ja kauppa kävi heikosti, koska ihmiset tekivät suuria hankintoja edellisen vuoden puolella. Teollisuustuotanto taas kasvoi tammikuussa 9,0 prosenttia edellisvuotisesta. Joulukuuhun verrattuna tuotanto kuitenkin supistui 5,1 prosenttia, mikä ennakoi vientikysynnän hiipumista. Puola on myös Suomelle tärkeä kauppakumppani. Tullihallituksen tuoreimman ulkomaankauppatilaston mukaan vientimme Puolaan oli viime tammi-marraskuussa 1,47 miljardia euroa eli 20 prosenttia enemmän kuin kuin vuotta aiemmin. Tuonti Puolasta oli 1,05 miljardin arvoinen, joten kaupankäynti oli Suomelle suuressa mitassa kannattavaa. Puolan ostopäällikköindeksi näkyvästi vihreällä 10 Puolan teollisuudella oli tammikuussa myönteisiä odotuksia alkaneelle vuodelle, selviää HSBC-pankin julkaisemasta ostopäällikköindeksistä. Indeksi nousi tammikuussa ensimmäisen kerran sitten viime lokakuun ja saavutti pistearvon 52,2. Muutos edelliseen kuukauteen verrattuna oli tuntuva, sillä joulukuussa indeksiluku oli vain 48,8 eli negatiivisella puolella. Tammi-joulukuun 3,4 pisteen nousu oli itse asiassa yksi suurimmista koko HSBC:n indeksin historiassa. Indeksin laativan Markit-tutkimustoimiston mukaan tammikuussa kaikki indeksin osamittarit olivat plussan puolella. Kaikkiaan indeksin tulos kertoo teollisuuden tilauskannan parantumisesta, aikeista lisätä tuotantoa ja säilyttää nykyinen työvoima. Samalla tuloksesta voidaan päätellä, että teollisuuden tuotantokustannuksiin kohdistuu lähiaikoina inflatorisia paineita ja myös tuotannontekijöiden saatavuuteen saattaa syntyä pullonkauloja. Yli neljännes viennistä: Puolan vienti yhä Saksan varassa Puolan ulkomaankauppa jatkoi kasvuaan myös viime vuonna. Tilastovirasto GUS:in mukaan vienti kasvoi 12,8 prosenttia, kun taas tuonti lisääntyi 12,1 prosenttia. Kauppa oli kuitenkin yhä tuontivoittoista ja kauppataseen alijäämäksi tuli nyt 14,7 miljardia euroa. Viennin arvo nousi 135,7 miljardiin euroon, josta EU-maiden osuus oli 77,8 prosenttia. EU-viennin lisäys jäi kuitenkin hieman jälkeen viennin kokonaiskehityksestä. Puolan tärkeimmät vientimaat olivat Saksa, Britannia, Tshekki, Ranska, Italia ja Venäjä. Saksan merkitys oli Puolalle täysin dominoiva, sillä naapurimaahan meni 26,1 prosenttia kaikesta viennistä. Vienti Venäjälle kehittyi hyvin Parhaiten kehittyi kuitenkin vienti Venäjälle, joka kasvoi 22,1 prosenttia edellisvuotisesta. Saksa oli tärkein kauppakumppani myös tuonnissa 22,3 prosentin osuudellaan. Toisella sijalle nousi Venäjä, jonka tuontimäärä kasvoi peräti 33,8 prosenttia. Seuraavina tuontimaina olivat Kiina, Italia, Ranska ja Alankomaat. Kiina oli ainoa maa, jonka kanssa kauppavaihto perustui lähes yksinomaan tuontiin. Tuonti Kiinasta kasvoi vuositasolla 5,0 prosenttia ja sen osuus kokonaistuonnista oli 8,8 prosenttia.

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2012 2014

BOFIT Venäjä-ennuste 2012 2014 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2012 2014 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kauppa 2010 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v. 2004-2010(1-4) 12000 Milj. e 10000 8000 6000 4000 2000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2009 (1-4)

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

- tietoja ja tietolähteitä. Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

- tietoja ja tietolähteitä. Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Näköaloja Venäjälle; - tietoja ja tietolähteitä Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 IBS News Maria Autio 9.5.2006 9.5.2006 2 IBS News!International Business

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon tulos parani edellisestä vuodesta Keskon liikevaihto 9,3 mrd., kehitys -3,8 % Tulos parani selvästi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Myynti alkuvuonna odotetun mukainen, liikevoitto suunniteltua parempi Keskon liikevaihto

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot Julkaistavissa 8.2.216, klo 9. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 215 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä väheni merkittävästi ulkokaupan ylijäämäisen kaupan vuoksi Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kauppa 215 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v. 24 215 (1-2) 16 Mrd. e 14 12 1 8 6 4 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 214 (1-2) Tuonti Vienti

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänä vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina

Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina Pasi Ketonen, pasi.ketonen@posti.com Linked: fi.linkedin.com/pub/pasi-ketonen/0/40a/590/en @ KetonenPasi 1 Euroopassa verkkokaupan kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot