Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta"

Transkriptio

1 Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta Liisa Tapanen, Riitta Savolainen, Esa Konttinen, Markku Pursiainen, Joonas Rajala ja Jaakko Mattila Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013

2 Maa- ja metsätalousministeriö on tukenut hanketta kalatalouden edistämismäärärahoista Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2013 ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) RKTL 2013

3 Kuvailulehti Tekijät Liisa Tapanen, Riitta Savolainen, Esa Konttinen, Markku Pursiainen, Joonas Rajala ja Jaakko Mattila Nimeke Vuosi Sivumäärä ISBN ISSN ISSN (PDF) Yksikkö/tutkimusohjelma Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut/raputalousohjelma Hyväksynyt Riitta Rahkonen, yksikönjohtaja Tiivistelmä Suomen raputaloutta ohjaa Kalataloushallinnon Rapustrategia. Strategiassa Suomi on jaettu joki- ja täplärapualueisiin ja siinä on ilmaistu mm. halu säilyttää alkuperäinen jokirapu sekä kehittää maan raputaloutta. Teemahaastattelun avulla hankkeessa selvitettiin, miten kala- ja raputalouden toimijat ja asianosaiset ovat kokeneet rapustrategian Etelä-Savossa, joki- ja täplärapualueiden rajaseudulla. Samalla haluttiin tietoja heidän odotuksistaan, kokemuksistaan raputaloudesta sekä omasta roolistaan strategian toteuttajina. Tavoitteena oli mm. tuottaa taustatietoa uuden kansallisen rapustrategian valmistelun tarpeisiin. Tulosten mukaan strategian tavoitteiden toteutumista voidaan tuntuvasti parantaa mm. tehostamalla eri tahojen välistä vuorovaikutusta, tiedottamista ja tavoitteiden toteutumisen valvontaa. Tavoitteisiin pääsy edellyttää kaikkien rapuvesillä toimivien yhteistyötä, vastuuntuntoa ja sitoutumista. Hanke toteutettiin Etelä-Savon maakunnassa. Teemahaastattelun 17 haastateltavaa edustivat virkamies- ja ohjaustasoa sekä ns. ruohonjuuritasoa. Ruohonjuuritasoon kuului vesialueiden omistajia eli osakaskuntien jäseniä, aktiiviravustajia, vapaa-ajan kalastajia sekä ammattikalastajia. Erityisen ongelmallisiksi haastateltavat kokivat vuorovaikutuksen ja tiedonkulun puutteet sekä ylhäältä alaspäin suuntautuvan päätöksenteon. Rapustrategia oli jäänyt ravustajille tuntemattomaksi, minkä uskottiin osittain johtuvan resurssien puutteesta sekä keskeisten uutisaiheiden läpisaannin vaikeudesta tiedotusvälineissä. Tiedotuksen tärkeimmiksi kohderyhmiksi nostettiin osakaskunnat ja ravustajat, mutta luvattomista istutuksista epäiltyä suurta yleisöä sellaiseksi ei mielletty. Vesienomistajat haluavat mukaan päätöksentekoon. Aiempi aktiivinen ravunpyynti on maakunnassa hiipunut rapuruton ja rapujen vähenemisen myötä. Perinteisesti rapu on mielletty myyntituotteeksi, mistä johtunee mm. alueen rapujuhlaperinteen vähäisyys. Odotuksia rapua kohtaan silti on. Haastateltavat mm. ideoivat keinoja rapuun liittyvän yritystoiminnan ja juhlakulttuurin tukemiseksi. Useimmat haastateltavat pitivät jokiravun suojelemista ensiarvoisen tärkeänä ja osin tästä syystä toivoivat lisäpanostuksia mm. tutkimustyöhön. Täpläravun uskottiin tulleen jäädäkseen, mikä ilahdutti lajin puoltajia. Uudelta rapustrategialta odotetaan suojelumääräyksiä alueen vesille, jotta ne pysyisivät ravuille elinkelpoisina. Jotkut haastateltavista epäilivät strategioiden ohjauskykyä kokonaisuudessaan. Asiasanat rapustrategia, jokirapu ja täplärapu, Etelä-Savon raputalous, rapukulttuuri, raputiedotus, osallistuminen Julkaisun verkko-osoite Yhteydenotot Riitta Savolainen, Liisa Tapanen, Muita tietoja Hanketta on tukenut maa- ja metsätalousministeriö kalatalouden edistämisvaroista hankkeelle myöntämällään rahoituksella.

4 Sisällys Kuvailulehti 3 1. Johdanto 7 2. Etelä-Savon kala- ja raputalouden toimintaympäristö Etelä-Savo ja sen vesistöt Alkuperäiset rapukannat ja rapujen kotiutusistutukset Rapurutto ja rapukuolemat Etelä-Savon täplärapuesiintymät Ravustuksen luonne Etelä-Savossa Hankkeen tausta Tarkoitus Tavoitteet Tutkimuksen kuusi teemaa Tutkimusmenetelmät ja -aineisto Näkymiä ihmisten arkikokemukseen Runsas, haasteellinen ja mielenkiintoinen aineisto Haastateltavien valinta Teemahaastattelun toteutus Teemahaastattelun tulokset Varhaisempi ravun esiintymis- ja ravustushistoria Johdanto Ravunkäyttökulttuuri Lapsena opittu säilyy läpi elämän Niitä pärekorilla kannettiin sieltä Jännittävä seikkailu poiki taskurahat Vanha rapuperinne on katkennut Toisen sortin ihmisten juhla Oikea rapumies ei syö rapua Viljelijän sitova työ esti rapukulttuurin laajenemisen Maallemuuttajat tuovat uusia tapoja Juhlia naapurusten kesken Rapusaaliit ja -kauppa Raputileistä vaietaan Hihamenetelmä hyväksytään kaikessa hiljaisuudessa Rapustrategia ja sen tunnettuus Johdanto Jokirapu on mieluinen suojelukohde 29

5 Enemmistö haastatelluista puoltaa linjausta Tekeekö aika tietä täpläravulle? Paljonko on kaikki? Täplärapu on tullut jäädäkseen Täpläravun puoltajat: hölmö ja mahdoton linjaus Strategia vai tragedia? Tuntematon rapustrategia Vuorovaikutus ja hallinnon julkisuus jäivät toteutumatta Epärealistisia näkemyksiä Ongelmana harvojen valta? Usko viranomaisiin horjuu Jos ei muuta niin keksitään projekti Se juna vaan puksuttaa eteenpäin Rapustrategiasta tiedottaminen Johdanto Strategian neljä tärkeintä tavoitetta Ongelmana tiedotus, ajanpuute ja sitoutumattomuus Ravustajat haluavat enemmän tiedotteita ja vierailuja Tiedottamisen kohdeyleisöistä tärkeimpiä osakaskunnat ja kalastusalue Mediaviestinnän kohteeksi ei mielletty suurta yleisöä Yhteenvetoa tiedotuksen teemahaastattelusta ja lomakekyselystä Ne on epäonnistunu siinä tiedotuksessa Tarvitaan suunnitelmallisuutta sattumanvaraisuuden tilalle Vastakkaisia näkemyksiä suhteiden toimivuudesta Netti on nykyaikaa ravustajienkin mielestä Suuri yleisö Rapupiirien ulkopuolinen kansa unohtui Tiedotusvastuun uusjako ja lisäresurssit Tiedotusvälineiltä odotetaan kiinnostavampia ja syvällisempiä juttuja Toimittajat tekivät täpläravusta tähden Rapurutto, jokirapu / täplärapu Johdanto Rapurutosta monenlaisia uskomuksia Ruton lisäksi luonnossa tapahtunut muutoksia Ongelmana luvattomat istutukset Odotukset Johdanto Varovaisen toiveikkaat tulevaisuudennäkymät 64

6 Ravusta mökkiyrittäjän kesäkauden jatkaja Oheistoimintaa, jalostamista ja bisnesosaamista Rapuistutukset tuottavat pitkällä viiveellä Hyvät saaliit odotuttavat jopa parikymmentä vuotta Uusia kantoja suojellaan päättäväisesti Istukkaiden alkuperä ei puhuta ravustajia Julkinen rapuistutusten rahoitustuki Miten alueen ravustusasiat on järjestetty ja kuinka ne tulisi järjestää? Johdanto Luonnonsuojelu nostattaa monenlaisia tunteita Jokirapu norpan rinnalle Vois satsata välillä rapuunkin Rahat uudistuksiin kalastuskorttivaroista Rahan turvottamat osakaskunnat Osakaskunnat muutosten edessä On aika avata ovet ravustukselle Varajärvi ruton varalta Odotukset uutta rapustrategiaa kohtaan Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä 79 Kiitokset 82 Viitteet 82 Liitteet

7 1. Johdanto Suomen raputalouden kehityksessä erottuu kaksi vaihetta, kukoistuskausi ja rapuruttoaika, kaksi rapulajia, jokirapu (Astacus astacus) ja täplärapu (Pacifastacus leniusculus) sekä kaksi rapuruttotyyppiä, jokiravun- (As) ja täpläravun (Ps1) ruttotyypit. Suomen raputaloutta ohjaa Kalataloushallinnon Rapustrategia vuodelta Siinä maa on jaettu joki- ja täplärapualueiksi sekä ilmaistu tahtotila alkuperäisen jokiravun säilyttämisestä ja raputalouden kehittämisestä. Hallinnon ohjauskeinot ovat olleet tuloksekkaita. Ruton hävittämiä jokirapukantoja on palautettu ja rapusaalis on täpläravun runsastumisen myötä kasvanut. Kalataloushallinto on noudattanut strategiaa hyvin, eikä täplärapujen istutuslupia ole myönnetty täplärapualueen ulkopuolelle. Rapustrategia ei ole kuitenkaan kaikilta osin toiminut. Vesialueiden omistajat ja paikalliset asukkaat sekä kesämökkiläiset ovat edelleen kalastuslaista ja rapustrategiasta huolimatta siirtäneet täplärapuja omiin lähivesiinsä tai rannoilleen. Koska täplärapu näyttää edelleen jatkavan levittäytymistään ihmisten avustuksella, on syytä kysyä, tulisiko kalatalousalan toimijoiden ohella kuulla ja analysoida tutkimuksellisin keinoin myös vedenomistajien, ranta- ja kesäasukkaiden ym. kansalaisten käsityksiä ja mielikuvia strategiaan liittyvistä näkökohdista. Mitkä ovat motiivit toimia säädösten ja ohjeiden vastaisesti? Eikö eri rapulajeja tunneta? Vai onko kysymys turhautumisesta jokirapukantojen hoidon tuloksettomuuteen, täplärapuun liittyvistä epärealistisista odotuksista, tietämättömyydestä vieraslajeihin liittyvistä riskeistä vai pelkästä kokeilunhalusta? Miten päästäisiin parempaan lopputulokseen? Näihin kysymyksiin ryhdyttiin etsimään vastauksia uudella tavalla. Nähtiin, että kala- ja raputaloudellisen sekä luonnontieteellisen tiedon lisäksi tarvitaan ihmisten omaan päätöksentekoon liittyvää analyysiä. Sitä voidaan parhaiten tuottaa yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen menetelmillä. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Alkuaan suunniteltua tutkimusasetelmaa, missä olisi ollut kolme raputaloudellisesti selvästi erilaista aluetta, täplärapusuomi (Häme), rajaseutu (Etelä- Savo) ja puhdas jokirapualue (Etelä-Lappi), ei voitu resurssipuutteen vuoksi toteuttaa. Kohdealueeksi valittiinkin yksin Etelä-Savo, joka on Kalataloushallinnon Rapustrategian joki- ja täplärapualueiden ns. rajaseutua. Etelä-Savon arvioitiin kuvastavan kohtuullisesti sekä täplärapu- että jokirapualueilla vallitsevia mielipiteitä, näkemyksiä ja odotuksia. Teemahaastattelun tuloksia hyödynnettiin uuden strategian valmistelussa. Nykyinen Kalataloushallinnon Rapustrategia hyväksyttiin yli 10 vuotta sitten. Maa- ja metsätalousministeriön nimeämä työryhmä aloitti uuden strategian valmistelun vuonna 2011 ja työryhmän muistio kansalliseksi rapustrategiaksi valmistui vuoden 2012 lopussa. Hanke toteutettiin Riista- ja Kalatalouden Tutkimuslaitoksessa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Laajan teemahaastatteluosuuden toteutti ja raportoi HTM, toimittaja Liisa Tapanen. Hanketta tuki maa- ja metsätalousministeriö kalatalouden edistämisvaroista hankkeelle myöntämällään rahoituksella. 7

8 2. Etelä-Savon kala- ja raputalouden toimintaympäristö 2.1. Etelä-Savo ja sen vesistöt Etelä-Savo ulottuu Mäntyharjun ja Ristiinan kunnista etelässä Pieksämäelle ja Heinävedelle Pohjoisessa ja Pertunmaan ja Kangasniemen kunnista lännessä Savonrannalle (vuodesta 2009 osa Savonlinnan kaupunkia) ja Punkaharjun kuntaan idässä. Järvien osuus Etelä-Savon pinta-alasta on poikkeuksellisen suuri, lähes neljännes, ja niiden vedenlaatu pääosin erinomainen tai hyvä. Saimaan osa-altaat muodostavat lähes 80 % ja Mäntyharjun reitin suuret järvet valtaosan muusta järvialasta. Saimaan suuria järvialtaita ovat mm. Haukivesi, Pihlajavesi, Lietvesi, Luonteri, Yövesi ja Louhivesi, Väistönselkä-Utrasselkä, Enonvesi-Pyyvesi sekä Orivesi-Paasivesi ja Puruvesi, joiden läntiset osat luetaan kuuluviksi Etelä-Savoon. Kymijoen vesistöalueeseen kuuluvan Mäntyharjun reitin suuria keskusjärviä ovat Kyyvesi, Puula, Liekune-Ryökäsvesi, Vahvajärvi, Lahnavesi, Peruvesi, Pyhävesi, Kallavesi, Juolasvesi-Sarkavesi ja Vuohijärvi. Reittivesien pääaltaiden lisäksi pienempiä järviäkin maakunnassa on noin Lukuisten järvien muodostaman suuren järvipinta-alan (4 701 km²) ja pitkän rantaviivan ( km) vuoksi Etelä-Savossa on merkittäviä raputaloudellisia mahdollisuuksia, jotka ovat mm. leviämishistoriallisista syistä ja rapuruton vuoksi jääneet osin hyödyntämättä. Kala- ja raputaloudelle Etelä-Savossa antaa leimaa suurten järvien osuus koko vesialasta. Useimmilla kalastusalueilla ja osakaskunnilla pääosa vesistä kuuluu suurjärviluokkaan, joihin kalastus ja kalavesien hoitokin painottuu. Tällöin pienvedet, joissa erityisesti jokiravulla on ja voisi olla merkitystä, jäävät vähemmälle huomiolle Alkuperäiset rapukannat ja rapujen kotiutusistutukset Etelä-Savosta vain eteläisin osa on kuulunut jokiravun luontaiseen levinneisyysalueeseen, sillä lajin yhtenäisen levinneisyysalueen pohjoisraja kulki 1900-luvun alussa suunnilleen linjalla Kaskinen- Mikkeli-Lappeenranta. Myöhemmin rapuja on esiintynyt kotiutusistutusten ansiosta lähes koko maakunnassa. Erkamon ja Rajalan (2012) kokoamien tietojen mukaan Etelä-Savon vesiin oli istutettu vuoteen 1958 mennessä vain rapua. Omatoimista rapujen siirtelyä, joka ei ole tullut viranomaisten tai maanviljelysseurojen tietoon lienee kuitenkin harrastettu jossain määrin jo luvulta lähtien luvun alussa oli edellä mainitun luontaisen levinneisyysrajan pohjoispuolella rapukantoja mm. Puulassa Kangasniemen ympäristössä, Savonlinnan ja Rantasalmen Oravin seuduilla ja virtavesissä jopa Heinäveden Pilpankoskella ja Varkauden koskissa asti pohjoisessa (Järvi 1910). Vuonna 2009 Etelä-Savon osakaskunnille tehdyn ravustusta ja rapusaalista koskevan tiedustelun vastaajista (147) 78 % ilmoitti kyseisessä järvessä olleen rapuja ennen viimeisimpiä istutuksia, mutta vain 6 % (98 vastauksesta) vastasi rapuja olleen jo 1940-luvulla tai aiemmin (Erkamo ym. 2011). Todennäköisesti osuus on kuitenkin aliarvio, sillä monet vastaajat eivät ikänsä vuoksi voineet muistaa tapahtumia ennen 1950-lukua. Useimmat osakaskuntien esimiehet arvioivat rapusaaliiden vesissään olleen parhaimpia luvuilla. Keskimääräisten yksikkösaaliiden (106 vastausta) ilmoitettiin useimmiten (44 %) olleen parhaimmillaan 1-5 rapua/ mertayö ja lähes yhtä usein (42 %) enemmän kuin 5 rapua/ mertayö. Vuosina Etelä-Savon raputaloutta pyrittiin kehittämään istuttamalla 249 eri järveen ja jokeen yhteensä lähes puoli miljoonaa jokirapua (Erkamo ja Rajala 2012). Sysmän ja Mäntyharjun reittien suuriin järviin ja Saimaan eri osiin on istutettu luvallisesti myös täplärapua. Vuonna

9 tehdyn istutusten tuloksellisuuskyselyn ja aikaisempien koeravustusten perusteella neljännekseen jokirapujen istutusvesistä on kehittynyt pyyntivahva kanta ja neljänneksessä on harva kanta, joka ei näytä kasvavan. Lisäksi 7 % istutusvesistä on kasvava kanta, joka ei ole ennättänyt kehittyä pyyntivahvaksi. Loput jokirapuistutuksista epäonnistuivat. Parhaiten istutukset olivat onnistuneet jokiravun osalta alle 500 ha järvissä. Jokirapuvesien saalispotentiaali kuitenkin vielä kasvaa ja vuoden kuluttua sen arvioitiin olevan 8-kertainen Rapurutto ja rapukuolemat Vuosina rutto tuhosi rapukannat Saimaan pääaltaalla Mikkelin ja Lappeenrannan välisellä alueella sekä joissakin Saimaaseen yhteydessä olleissa pienvesissä (Järvi 1910). Sen jälkeen ilmeisesti Saimaalta levinnyt rutto tuhosi rapukannat myös Mäntyharjun ympäristön suurista järvistä vuosina Vuosien ruttoepidemioiden leviämisestä pienvesiin ei ole tietoa. Raputautirekisterin (Mannonen ym. 2006) mukaan 1895 jälkeen ensimmäinen ruttohavainto ylempänä Etelä-Savossa on vuodelta 1910 Haukivedeltä. Vuosien 1910 ja 1960 väliseltä ajalta ruttohavaintoja on rekisterissä yhteensä 36 tapausta, mutta 1960-luvun alusta vuoteen 1986 Etelä- Savon ELY-keskuksen toimialueelta on tiedossa toista sataa todettua rapuruttotapausta tai ruton aiheuttamaksi arvioitua joukkokuolemaa. Niistä peräti 72 ajoittui 1960-luvulle. Saman rekisterin mukaan vuosina rekisteröityjen ruttohavaintojen määrä oli edeltäviin vuosikymmeniin verrattuna vähäinen, vain 26 tapausta 20 vuoden aikana. Suurimmaksi syyksi jokirapuistutusten epäonnistumiseen on arvioitu rapurutto (Erkamo & Rajala 2012). Rapurutto saattaa esiintyä piilevänä jokirapukannassa, jolloin kanta ei pääse kehittymään pyyntivahvaksi tai jos kanta tihentyy, rutto puhkeaa akuutiksi. Eräässä Etelä-Savossa sijaitsevassa järvessä rapuruton esiintyvyys jokiravuissa oli 22 % ja järven kanta pysyi erittäin harvana (alle 1 rapu/mertayö) (Viljamaa-Dirks ym. 2012). Etenkin suurissa vesistöissä tämä piileväksi jäävä rapurutto saattaa olla syy jokirapukantojen heikkoudelle Etelä-Savon täplärapuesiintymät Luonnoksessa Suomen rapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) ja myöhemmin Kalataloushallinnon rapustrategiassa (TE-keskusten työryhmä 2000) määriteltiin täpläravun kotiutukseen sallittu alue ja kotiutuksessa noudatettavat periaatteet. Tavoitteena oli täpläravun hallittu kotiuttaminen siten, että rapuvesien tuotto paranee ja samalla jokiravun elintila turvataan. Strategian mukaan täplärapujen istuttaminen on Etelä-Savossa ollut sallittua vain muutamissa Mäntyharjun reitin vesissä, joihin oli tehty täplärapujen koeistutuksia jo aiemmin, sekä vuoden 2000 jälkeen koko Sysmän reitillä luvulla on kuitenkin paljastunut lukuisia luvattomia täplärapuistutuksia mm. Mäntyharjun reitin suurilla järvillä sekä Saimaan selkävesillä. Käytännössä näiden reittivesien keskusjärvet ovatkin vähän kerrallaan muuttumassa täplärapuvesiksi ja jokirapuihin perustuvaa raputaloutta voidaan jatkossa harjoittaa vain keskusjärvien yläpuolisissa sivuvesistöissä. Valtaosassa reittivesien keskusjärviä ei ole ollut tuottavia jokirapukantoja miesmuistiin, Mikkelin yläpuolella tuskin lainkaan, joten niiden osalta menetetty jokiraputuotanto ei liene suuri. Täplärapujen läsnäolo reittivesissä kasvattanee kuitenkin ajan myötä täplärapujen ja ruton leviämisriskiä myös latvavesiin. Osakaskuntien edustajille tehdyn kyselyn mukaan Etelä-Savon täplärapuvesissä oli ollut aiempi jokirapukanta 78 % tapauksista eli yhtä usein kuin jokirapujen istutusvesissäkin (Erkamo & Rajala 9

10 2012). Täplärapuvesistä 51 % oli yli 500 ha järviä. Vastaava osuus jokirapujen seurantavesissä oli 31 %. Täplärapukantojen ikä tutkimusvesistöissä ensihavainnosta vuoteen 2010 oli 2-20 vuotta, keskimäärin 10 vuotta. Täplärapuvesissä, joista yksikkösaalistietoja ilmoitettiin, oli yksikkösaalis keskimäärin 5,90, selvästi korkeampi kuin jokirapujen seurantavesissä (1,45 rapua/mertayö). Toisaalta useista kohteista ei ilmoitettu yksikkösaalista, koska kannat olivat niin heikkoja ettei pyyntiä ollut. Täplärapukannat ovat Etelä-Savossa niin nuoria, että saalispotentiaalin voi arvioida kasvavan parinkymmenen vuoden kuluessa jopa kertaiseksi vuoden 2009 tilanteeseen verrattuna Ravustuksen luonne Etelä-Savossa Vuonna 2009 Etelä-Savon läänin osakaskuntien esimiehille tehdyn ravustustiedustelun perusteella jokirapujen pyyntiä on Etelä-Savossa pääasiassa pienillä ja keskisuurilla latvavesillä (Erkamo ym. 2011). Myös suurilla järvillä on pyyntiä joillakin ranta-alueilla, mutta laaja-alainen ja mittava ravustus on harvinaista. Luvattomien täplärapuistutusten vuoksi paikallisetkin jokirapukannat hävinnevät keskusjärvistä ajan myötä. Vuosia 1986 ja 1997 koskevien valtakunnallisten vapaa-ajankalastustiedustelujen mukaan Etelä- Savon rapusaalisarviot olivat ja rapua (taulukko 1) (Savolainen ym. 2012). Niiden jälkeen on ainoastaan vuonna 2009 tehty riittävään otokseen perustuva alueellinen saalisarvio, joten on vaikea arvioida Etelä-Savon tämänhetkistä saalistrendiä. Pieniin otoksiin perustuvien saalistiedustelujen perusteella saalis vaikuttaisi pikemmin laskeneen kuin kasvaneen vuoden 1997 jälkeen. Vuonna 2009 tilastoitiin ensimmäiset täplärapusaaliit Etelä-Savon alueelta. Vuonna 2010 täplärapusaaliissa oli havaittavissa kasvua, joskin tilasto sisältää huomattavaa epävarmuutta, joten arvailut kasvavista saaliista ovat vielä ennenaikaisia (taulukko 1) luvun mittavien jokirapuistutusten saalisvaikutus on vielä vähäinen. Vuonna 2009 tehdyn tiedustelun perusteella valtaosa syntyneistä jokirapukannoista on vasta viime vuosina saavuttanut pyyntitiheyden istutuspaikkojen lähialueilla tai pienimmissä vesissä yleensä jo koko järven tai joen alueella. Useimmissa vesissä istutetun kannan levittäytyminen ja tihentyminen jatkuvat vielä pitkään, joten istutusten täysimääräistä saalisvaikutusta jouduttaneen odottamaan ainakin 10 vuotta. Vuoden 2010 rapusaalis tiedustelun perusteella olikin yksinomaan täplärapua. Tässä on kyse kuitenkin sattumasta, koska kyselyyn vastanneisiin ei ole osunut jokirapuja saaneita. Taulukko 1. Vapaa-ajankalastajien rapusaaliit (1000 yksilöä) Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella 1986 lukien. Vuosien 2001, 2006, 2008 ja 2009 saaliissa jokirapu (JR) ja täplärapu (TR) on esitetty lajeittain. Tähdellä merkittyjen saaliiden variaatiokerroin on yli 50 %, mikä kuvaa sitä, että saalisarviot sisältävät paljon tilastollista epätarkkuutta ELY-keskus yht. yht. JR TR yht. yht. JR TR yht. JR TR yht. JR TR yht. JR TR yht. Etelä-Savo * 0 * 72 * 126 * 7 * - 7 * 32 * - 32 * * 1281 Erkamon ym. (2011) vuotta 2009 koskevan tiedustelun perusteella osakaskunnat eivät pääsääntöisesti myönnä lupia ulkopuolisten ravustukseen, vaikka se voisi tuoda merkittäviäkin lupatuloja. Etelä-Savon rapuruttohistorian valossa vallitseva käytäntö on perusteltu. Lisääntyvä pyytäjien määrä todennäköisesti lisäisi rapuruttoriskiä ja jokirapukantojen palauttaminen ruton jälkeen on osoittautunut usein vaikeaksi. Viime vuosina jokirapujen ravustaja- ja vähittäishinnat ovat olleet noin kaksinkertaiset täpläravuista saatuun hintaan verrattuna, joten vähäisemmätkin saaliit pienvesiltä voivat tuottaa merkittäviä sivutuloja paikallisille kalavesien omistajille ja muille 10

11 ravustajille. Toisaalta jokirapujenkin menekki on ajoittain tyrehtynyt täplärapusaaliiden runsastuttua lähialueilla Etelä-Suomessa, joten aivan itsestään selviä korkeat myyntihinnat eivät tule olemaan. Monilla maakunnan isoista järvistä tavataan paikallisia täplärapukantoja. Niiden saaliit ovat aivan viimeaikoina kasvaneet ja maakunnan raputalouden kannalta saaliit voivat paikoitellen olla jo merkittäviä. Kuva 1. Perinteistä ravustusta Savossa; puuveneet, mutta modernit merrat. (Kuva: Liisa Tapanen/Soisalon Seutu) 3. Hankkeen tausta 3.1. Tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa kala- ja raputalouden toimijoiden päätösten tueksi. Yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta selvitetään sitä, miten eri toimijat ja asianosaiset (engl. stakeholders) kokevat kalataloushallinnon valmisteleman rapustrategian ja oman roolinsa ja vastuunsa sen toteuttajana. Alkuaan suunniteltua tutkimusasetelmaa, missä olisi ollut kolme raputaloudellisesti selvästi erilaista aluetta, täplärapusuomi (Häme), rajaseutu, jolla molempia lajeja esiintyy (Etelä-Savo) ja puhdas jokirapualue (Etelä-Lappi), ei voitu resurssipuutteen vuoksi toteuttaa. Etelä-Savon arvioitiin kuvastavan sekä täplärapu- että jokirapualueilla vallitsevia näkemyksiä ja odotuksia. Samalla testattiin menetelmän toimivuutta ja hyväksyttävyyttä sekä tulosten käyttökelpoisuutta tämän tyyppisessä tutkimuksessa. Hankkeen yleinen rakenne, aineistolähteet ja hyödynsaajat on tiivistetty kuvassa 2. 11

12 HYÖDYNSAAJATAHOT = Raputalousohjelman aineistot (Etelä-Savon ja Hämeen rapukantojen hoitotulokset RKTL:n työraportteja 12/2013 = HAASTATELTAVAT HYÖDYNSAAJIEN EDUSTAJAT Viranomais- Ja omistaja tahot 1. Osakaskunnat 2. Kalastusalueet 3. Neuvonta 4. Hallinto Vesialueiden käyttäjät 1. Ammattikalastajat 2. Ravustajat 3. Vapaa-ajan kalastajat 4. Luonnonsuojelu Tulokset Synteesi HYÖDYT Tietoa päätöksenteon tueksi rapukantojen hoitoon Ammatti- ja vapaa-ajan ravustuksen kehittyminen Luvattomien istutusten ja salaravustuksen väheneminen Jokiravun hyödyntämisen ja suojelun edistäminen Rapukulttuurin luominen/elpyminen Kuva 2. Hankkeen kaavamainen rakenne, tärkeimmät toimijat (aineistolähteet), hyödyn saajat ja hyödyt. Hankkeen arvioitiin hyödyttävän raputalouden toimijoita rapukantojen hoitotyössä ja sitä kautta edistävän myös ammatti- ja vapaa-ajan ravustuksen kehittymistä, jokiravun hyödyntämistä ja suojelua, rapukulttuurin elpymistä tai luomista sekä vähentävän luvattomia istutuksia ja salaravustusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin pääasiassa teemahaastattelulla. Raputaloutta kuvaavat taustatiedot kerättiin useista sekä kirjallisista että asiakirjalähteistä ja myös haastattelemalla vesialueiden omistajatahoja. Teemahaastateltavat tahot on mainittu kaavion (kuva1) keskellä vihreissä laatikoissa. Haastateltavien valintaa näistä kahdesta ryhmästä (viranomais- ja omistajatahot ja vesialueiden käyttäjät) on esitelty tarkemmin jäljempänä kappaleessa Tavoitteet Hankkeen suunnitelmaan kirjattiin kaksi päätavoitetta: 1. Selvitetään vastakkainasetteluja ihmisten mielissä rajapinta-alueella, missä toisen vesissä on menestyviä täplärapukantoja, mutta lähialueella, hallinnon asettaman strategiarajan vastakkaisella puolella, on pyritty hoitamaan jokirapukantoja useinkin täplärapua selvästi heikommin tuloksin. 2. Kohdealueilta kootut rapuja ja raputaloutta koskevat biologiset, ekologiset ja taloudelliset tausta-aineistot yhdistetään edellä saatuihin tuloksiin näkemysten ja johtopäätösten realistisuuden mittaamiseksi. Päätavoitteita toteutettiin: Tavoitekohtaan 1 haettiin vastauksia teemahaastattelumenetelmällä. Teemahaastattelu menetelmäkuvauksineen ja sen laajat tulokset pohdintoineen ja johtopäätöksineen muodostavat pääosan hankkeessa tehdystä työstä ja koko tutkimuksen annista. Tavoitekohdassa 2 mainittua Etelä-Savon raputalouden tilaa kuvaava tausta-aineisto on esitelty edellä raportin alussa ja kohdealueet tarkemmin kappaleessa 4.3. Haastattelija on nostanut siitä raporttiin pohdittavaksi niitä taustatekijöitä, jotka ovat nousseet esille haastattelussa tai mikäli taustatekijät ovat tavalla tai toisella näkyneet eroina haastateltavien ajatuksissa, asenteissa tai näkemyksissä. 12

13 3.3. Tutkimuksen kuusi teemaa Tutkimuksen perustaksi ja tavoitteiden toteuttamiseksi hahmoteltiin kuusi aiheeseen liittyvää teemaa, joiden pohjalta teemahaastattelut aihealueittain ja kysymyksineen suunniteltiin. Itse haastattelussa teemat ohjasivat haastattelun kulkua. Tutkimuksen kuusi teemaa olivat seuraavat: Varhaisempi ravun esiintymis- ja ravustushistoria Rapustrategia ja sen tunnettuus Rapustrategiasta tiedottaminen Odotukset Miten alueen ravustusasiat on järjestetty ja kuinka ne tulisi järjestää? Rapurutto, jokirapu/täplärapu Alkuaan teemoja oli viisi, mutta haastattelujen edetessä puhe tiedottamisesta nousi tärkeänä asiana esille ja se nostettiin omaksi teemakseen. Haastattelussa teema Rapurutto, jokirapu/täplärapu jätettiin viimeiseksi, koska arveltiin, että sen herättämät mielikuvat ja tunteet saattaisivat häiritä haastateltavien keskittymistä muiden teema-alueiden käsittelyyn. Tulososassa kyseinen teema on luettavuuden vuoksi nostettu neljänneksi tiedottamisteeman jälkeen. Teemaotsikoista sovittaessa päätettiin, että haastattelijaa pyydetään raportoimaan haastattelun tulokset teemaotsikoittain. 4. Tutkimusmenetelmät ja -aineisto 4.1. Näkymiä ihmisten arkikokemukseen Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, joka Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2008) teoksessa määritellään lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun välimuodoksi. Sitä käytetään usein kvalitatiivisessa kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa, mutta tutkijoiden mukaan se on käyttökelpoinen menetelmä myös kvantitatiivisen aineiston keräämisessä. (Hirsjärvi ym. 2008, 203.) Hirsjärvi ja Hurme (1988) kuvaavat teemahaastattelua haastatteluksi, jossa korostetaan haastateltavien elämysmaailmaa ja heidän määritelmiään tilanteista. Lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan ihmisten yhteisten ja jokapäiväisten kokemusten tutkiminen on mahdollista. Teemahaastattelussa keskustelun pohjana ovat haastatteluaihe ja siihen liittyvät teemat. Suurin teemahaastattelun ja strukturoidun haastattelun välinen ero on tavassa kysyä: teemahaastattelusta puuttuvat strukturoidulle haastattelulle tunnusomaiset, tarkkaan muotoillut kysymykset. (Hirsjärvi & Hurme 1988, 36.) Avoin haastattelu on strukturoimaton. Siinä keskustelu velloo vapaasti jonkin haastattelijan antaman ja ehkä haastattelun aikana muuttuneen aiheen tai aihealueen ympärillä (Hirsjärvi ym. 2008, 203, 204). Strukturoidussa haastattelussa kysymykset ja vastaukset annetaan valmiina, mutta teemahaastattelussa vastaaja miettii vastauksensa itse. (esim. Eskola & Suoranta 1999, 87, 89 ). Keskustelu voi nostaa esiin jopa sellaisia teemoja, joita haastattelua suunnittelevat eivät ole osanneet ennakoida. Teemahaastattelun haittoihin kuuluu sen kallis hinta (Hirsjärvi &Hurme 1988, 15). Teemahaastattelu on puolistrukturoitu menetelmä siksi, että haastattelun aihepiirit, teemaalueet, ovat tiedossa. (---) Menetelmästä puuttuu kuitenkin strukturoidulle haastattelulle luonteenomainen kysymysten tarkka muoto ja järjestys. (---) Teemahaastattelu on systemaattista tiedonhankintaa, tutkimushaastattelua. (Hirsjärvi &Hurme 1988, 26, 27, 36.) 13

14 Näkemys, jonka mukaan haastattelua voidaan verrata ennakkoon päätetyllä tarkoituksella varustettuun keskusteluun, on Hirsjärven ja Hurmeen (1988) arvion mukaan yksinkertaisin määritelmä haastattelusta. Haastattelussa ja tavallisessa keskustelussa onkin samoja piirteitä, esimerkiksi se, että keskustelijoiden välillä on suora kielellinen ja ei-kielellinen vuorovaikutus. Siksi suusanallisen viestin lisäksi asetelmassa välittyy myös muun muassa asenteita ja tunteita. Vapaan arkikeskustelun ja haastattelun välillä on kuitenkin useita eroja. Ensinnäkin haastattelua ohjaa haastattelija, eli se ei ole keskustelun tavoin tasa-arvoista. Haastattelu on myös päämäärähakuista ja kuten aiemmin todettiin, ennalta määrättyä tehtävää toteuttavaa. Ja toisin kuin vapaassa keskustelussa, haastateltava ei osallistu haastatteluun spontaanisti, vaan hänet on pyydetty siihen mukaan. (Hirsjärvi & Hurme 1988, 25, 27.) Haastattelun kielellinen ja ei-kielellinen vuorovaikutus antaa Hirsjärven ja Hurmeen (1988) mukaan tutkijalle poikkeuksellisen mahdollisuuden käyttää samanaikaisesti kahta tutkimustapaa: sekä johtaa keskustelua että tehdä havaintoja haastateltavasta. Tämä avaa haastattelijalle inhimillisen käyttäytymisen ehkä vaikeimmin tutkittavia ilmiöitä, joista edellä mainittujen asenteiden ja tunteiden lisäksi voidaan mainita muun muassa tietoisuus, aikomukset, ihanteet ja elämykset. Lisäksi teemahaastattelu, joka toteutetaan yhdessä haastattelijan kanssa, tarjoaa lomakehaastattelua paremmat mahdollisuudet motivoida henkilöitä vastaamaan ja pohtimaan tutkimuksen esiin tuomia asioita. Kieltäytymisprosentti onkin teemahaastatteluissa pienempi kuin lomakehaastatteluissa, mikä kirjoittajien mielestä saattaa edellä sanotun lisäksi johtua siitä, että useasta suunnasta tarjottavien lomakkeiden vastapainoksi teemahaastattelu tarjoaa vastaajille piristävää vaihtelua. Haastateltavan motivoitumista ja heittäytymistä edesauttaa periaate, jonka mukaan hänen on voitava luottaa siihen, että annettuja tietoja käsitellään luottamuksellisesti. (Hirsjärvi & Hurme 1988, 7, 14, 15, 27.) 4.2. Runsas, haasteellinen ja mielenkiintoinen aineisto Hirsjärven ja Hurmeen (1988) teoksessa painotetaan, että teemahaastattelun avulla koottu aineisto on yleensä runsas ja sen analysointi haasteellista. Vaativan työn vastapainoksi aineiston käsittely on yleensä kuitenkin palkitsevaa, sillä ihmisten puheet heijastavat inhimillisen elämän rajatonta monivivahteisuutta ja haastattelu on saattanut viedä todella lähelle empiriaa. Monesti tutkija viettää viikkoja, usein jopa kuukausia, yrittäessään luoda järjestystä ilmiöihin ja yrittäessään ymmärtää ja tulkita oikein tutkittavaa kokonaisuutta. Päätettyään intensiivisen haastatteluvaiheen, tutkija saattaa tarvita jopa yhden kuukauden lukeakseen vain orientoitumismielessä muistiinpanojaan tai haastattelukertomuksia, pohtiakseen ilmiöitä tai levätäkseen ennen vaikean data-analyysin alkua. Tämä seikka unohdetaan usein. (Hirsjärvi & Hurme 1988, 108) Nauhoitetut haastattelut joko kirjoitetaan puhtaaksi (litterointi) tai tietoja kerätään suoraan nauhalta. Myös puhtaaksikirjoituksesta, esimerkiksi toiston tarkkuudesta, on erilaisia versioita. Rapuhaastattelussa puheet kirjoitettiin sanasta sanaan kuitenkin pitäytyen kielelliseen ilmaukseen. Hirsjärvi ja Hurme (1988) toteavat, että nauhamateriaalin käsittely on aina jonkinlaista sisällönanalyysiä. Myös analyysitapoja on useita. Sisällönanalyysiä ohjaavat työn suunnitteluvaiheessa keskeisiksi havaitut käsitteet ja silloin alustavasti asetetut hypoteesit. Hypoteeseja syntyy myös haastattelun aikana. Tarkastelussa käytettävät muuttujat nousevat käsitteiden ja hypoteesien pohjalta. (Hirsjärvi & Hurme 1988, 109, 114, 115, 116.) 14

15 Rapuhaastattelun aihe oli Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään ravustajilta. Haastattelua ohjasi kuusi otsikosta johdettua teemaa. Haastatteluja oli 17 ja kukin niistä kesti keskimäärin kaksi tuntia. Nauhoitetut haastattelut litteroitiin ja ne tuottivat yhteensä noin 550 sivua kirjoitettua tekstiä. Haastattelija koodasi, analysoi, tulkitsi ja kokosi tulokset jäljempänä olevaksi raportiksi. Teemahaastattelua täydensivät monivalinta- ja vaihtoehtokysymykset. Haastattelussa on hyödynnetty yhteiskuntatieteistä ja hallinto-oikeudesta nousevia kysymyksenasetteluja sekä tulkintoja. Lisäksi on käytetty rapututkijoiden tuottamaa luonnontieteellistä tietoa Haastateltavien valinta Haasteltaviksi pyrittiin saamaan Etelä-Savon alueelta vesistön ja kalatalouden parissa toimivia tahoja eri tasoilta kalatalouden aluehallinnosta kalastajiin ja ravustajiin. Kuvassa 2 haastateltavat ryhmät on sijoitettu hankkeen kaavioon. Haastatteluryhmiä saatiin tämän pohjalta seuraavat kolme.: Päätöksentekijäryhmä: Kalatalouden aluehallinto on päätöksentekijä ja lupaviranomainen, kalatalousneuvonta päätösasioiden taustalla sekä usein hakija ja valmistelija, ja kalastusalue yhteinen laajempia vesialueita käsittelevä toimielin ja käytön suunnittelija. Osakaskunnat: Osakaskunnan osakkaat ovat yhteisten vesialueiden omistajia. Osakaskunta on tärkein käytännön kala- ja rapuvesien hoitaja, ja samalla päätöksentekijä osakaskunnan vesiin liittyvissä toimenpiteissä. Osakaskuntien tulee tuntea vesialueidensa käyttö ja tavoitteet ollakseen toimivia. Siksi se on haastattelujen kannalta hyvin tärkeä ryhmä. Hyödyntäjäryhmä: Vesialueita ja niiden kala- ja rapuvaroja hyödyntävät ryhmät ovat joko ammatti- tai virkistyskalastajia, matkailuyrityksiä, ravustajia tai luontoharrastajia. (kuva 2) Lisäksi haastateltavia haettiin rapukannaltaan ja -historialtaan erilaisilta kohdealueilta. Kohdealueella tarkoitetaan ensisijaisesti kalastusaluetta tai sitä pienempää vesialuekokonaisuutta, mahdollisesti vain yhtä järveä tai jokea. Kohdealueet jaettiin tämän perusteella raputaustaltaan viiteen erilaiseen ryhmään: ravuton alue (ei rapuja lainkaan tai vain hajahavaintoja); onnistunut jokiravun kotiutus- tai palautusistutus (ravustettava kanta); tuloksettomaksi osoittautunut istutus (ei rapuja tai vain hajahavaintoja); luvallinen täplärapuistutus, tuloksena hyödynnettävä täplärapukanta; luvaton täpläravun kotiuttaminen tai ilmaantuminen vesialueelle (ravustettava kanta). Edellä esiteltyjen perusteiden toteuttamiseksi tutkimukseen jouduttiin etsimään poikkeuksellisen laaja haastateltavien joukko (17). Haastateltavat olivat suhteellisen aktiivisia ja asiasta kiinnostuneita henkilöitä. Haastateltavia valittaessa huomioitiin taustaltaan erilaiset kohdealueet. Kalastusalueiden edustajat olivat pääsääntöisesti puheenjohtajia, myös osakaskuntia edustavat. Ravustajia edustavat ravustivat omaan käyttöön tai ansiotarkoituksessa. Vapaaajankalastajat saattoivat myös ravustaa tai yksinomaan kalastaa. Kaikki haastateltavat olivat miehiä. Haastateltavien valinnoissa hyödynnettiin Riista- ja Kalatalouden Tutkimuslaitoksen Etelä-Savon tietokantoja, sekä vuonna 2009 Etelä-Savon osakaskunnille tehtyä, ravustusta ja rapusaalista koskevaa, tiedustelua (Erkamo ym 2011). Lisäksi Etelä-Savon ELY-keskuksesta hankittiin tietoa potentiaalisista kohteista. Kalatalousneuvonnan ihmisten paikallistuntemusta hyödynnettiin vasta talven ja kevään 2012 aikana sen jälkeen, kun teemahaastattelija oli käynyt ensin haastattelemassa heidät. Menettelyllä pyrittiin varmistamaan kalatalousneuvonnan edustajien neutraalius ja valmistautumattomuus ennen teemahaastattelijan käyntiä. 15

16 Lähtökohtana oli, että kohdealueen raputilanteesta on jo olemassa merkittävästi taustatietoa RKTL:n Raputalousohjelman aineistoissa. Mikäli näin ei jollakin alueella ollut, jouduttiin taustatietoja kartoittamaan osakaskunnalta ja/tai kalastusalueelta dokumenteista sekä haastattelemalla. Taustadokumentteina tietojen hankinnassa käytettiin RKTL:n omien tietokantojen lisäksi kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia ja Etelä-Savon ELY-keskuksen sekä kalatalousyksikön että ympäristötoimialan materiaaleja, kohdealueita koskevia lupa- ja päätösasiakirjoja, ympäristöhallinnon Hertta tietokantaa ym Teemahaastattelun toteutus Haastattelu toteutettiin kahdessa osassa. Marraskuussa 2011 haastateltiin päätöksentekijäryhmän edustajat, osakaskunta- ja ns. hyödyntäjäryhmän edustajat kesä-/heinäkuussa Haastateltavien ehdoilla lukkoon lyödyt tapaamisaikataulut sovittiin puhelimitse. Puhelujen välityksellä haastattelija loi ensimmäisen kontaktin haastateltaviin, eli yhteydenotot toimivat alustavina johdatteluina itse haastatteluun. Haastateltaville lähetettiin haastattelun teemaotsikot viikkoa ennen haastattelua. Noin kahden tunnin keskustelut nauhoitettiin ja keskustelijat olivat tuon ajan kahdestaan. Kyselylomakkeet täytettiin haastattelun lopuksi haastattelijan läsnä ollessa. Haastatteluilmapiiri oli alusta alkaen erittäin hyvä. Kukaan mukaan pyydetyistä ei kieltäytynyt, ellei syynä ollut ulkomaanmatkaan tai muuttokuorman purkamiseen verrattava syy. Näissäkin tapauksissa henkilö yritti järjestää tapaamisen kiireistään ja esteistään huolimatta. 16

17 5. Teemahaastattelun tulokset 5.1. Varhaisempi ravun esiintymis- ja ravustushistoria Johdanto Tässä teemassa käsitellään ravunkäyttökulttuuria, rapukauppaa ja sen merkitystä sekä rapuruttoon liittyvää historiaa. Haastattelun ensimmäiset kysymykset kuuluivat haastattelutilanteen lämmittelyvaiheeseen, joten keskustelu alkoi johdattelevasti haastateltavan henkilökohtaisista rapukokemuksista. Keskusteluissa kuvattiin haastateltavan, hänen perheensä ja sukunsa suhdetta rapuun ennen ja nyt. Ravustus-, kasvatus- ja istutuskokemukset tulivat kerratuiksi parhaassa tapauksessa neljän sukupolven ajalta. Rapukulttuuria ja rapuun kohdistuvia asenteita valaistiin myös kotikylän ja joskus maakunnankin tasolla. Vakaviltakaan aiheilta ei vältytty, sillä jokainen haastateltava tiesi rapurutosta. Rapukantojen häviäminen oli koskettanut suoraan tai välillisesti heitä kaikkia. Joiltain se oli lopettanut mieluisan harrastuksen, joiltain taas katkaissut juuri heidän kohdallaan suvussa pitkäänkin jatkuneen ravustusperinteen. Harrastusmahdollisuuden loppuminen ei kuitenkaan ollut mitään sen tosiasian rinnalla, että monet useasta suunnasta ansionsa keräävät maaseudun asukkaat olivat menettäneet tärkeän tulolähteen. Heitä oli haastateltavienkin joukossa, sillä Etelä-Savossa rapu on aina ymmärretty lähinnä myyntituotteeksi. Kyläteitä reunustavat autiot talot jatkoivat tarinaa siitä mihin isännät jäivät. Etkö sinä huomannut tullessasi, miten monta mökkiä on tien varressa tyhjillään? Koska vanhin haastateltava oli syntynyt 1940-luvulla, keskusteluissa läpikäyty alueen ravunmyyntihistoria rajautui 1950-luvulta tähän päivään. Mainitsemisen arvoiset raputulot edellyttävät tuottoisia rapujärviä ja sellaisia oli tämänkertaisten jututettavien ulottuvilla vain muutamalla. Siksi puhe ravunmyynnistä koski yleensä aikaa vuosikymmeniä sitten Ravunkäyttökulttuuri Lapsena opittu säilyy läpi elämän Jokaisella haastateltavalla oli ollut jossain elämänsä vaiheessa jonkinlainen yhteys rapuun. Haastattelussa käydyt keskustelut vahvistivat, että lapsuus on otollista aikaa läpi elämän säilyvien perinteiden omaksumiselle. Jos kontakti savolaisen mittapuun mukaan eksoottiseen äyriäiseen oli saatu jo lapsena tai nuorukaisena, sen oli kyennyt katkaisemaan vain rutto tai selittämättömäksi jäänyt, lähijärvet ravuista tyhjentänyt muu tekijä. Markku T. Hyyppä (2011) onkin todennut, että vapaa-ajan sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen kuuluvat ihmisen pysyviin ominaisuuksiin. Nuorena omaksuttu yhteisöllisyyden ja harrastamisen palo säilyy läpi elämän, hän sanoo. (Hyyppä 2011, 15.) Myös RKTL:n kyselytutkimus vahvistaa tuloksen. Sen mukaan ravun ruokapöytäänsä kelpuuttavista suomalaisista selvä enemmistö, noin 60 prosenttia, oli syönyt rapuja jo lapsena, noin kolmannes heistä jo alle kymmenvuotiaina (Savolainen ym. 2013). Haastateltavat kaivoivat mielellään esiin lapsuus- ja nuoruusaikaiset rapumuistonsa. Lapsena syntynyt kytkentä rapuun oli useimmiten saatu isien perintönä, jolloin muistojen tärkeyttä lisäsivät niihin keskeisesti sisältyvät isien ja ukkien roolit. Rapumuistojen kertominen oli näille miehille erityisen mieluisaa. Lapsuuden- ja nuoruudenaikainen ravustus oli selvästi ollut myönteinen, 17

18 lähtemättömästi mieleen painunut kokemus. Selvästikin näiden miesten ravustukseen olivat alusta asti liittyneet sekä yhteisöllisyys että arvossa pidettyjen aikuisten jäljittely. 1 Kylien puskaradiot kuljettivat tietoa hyvistä raputuloista sellaisillekin lapsille, joiden kotona ei ravustettu. Innostus saattoi herätä samanikäisten serkusten tai kavereiden keskeisinä kokeiluina. Myös heidän kertomuksensa ja tapansa muistella asiaa antoi vaikutelman, että ravustus oli rikastuttanut heidän lapsuuttaan muutenkin kuin rahallisesti. Heilläkin ravustus oli ollut alusta asti serkkujen tai kavereiden kanssa toimimista. Haastateltavien keski-iästä johtuen heidän luvuille rajoittuvissa lapsuus- ja nuoruusmuistoissaan elää vain jokirapu, sillä täplärapu tuotiin Suomeen vasta vuonna 1967 ja laajemmat istutuksen alkoivat 1980-luvun lopulla (Pursiainen 2012). Haastattelun innokkaimmat ravun puolestapuhujat valikoituivat hekin lapsena tai nuorena rapuun kiinnittyneiden joukosta. Innokkuuden mittarina voidaan pitää toimenpiteitä, joihin ravustajat olivat vuosien saatossa olleet valmiita joko pelastaakseen jokiravun tai saadakseen täpläravun maakuntaan. Lapsesta ravun tunteneilla olikin eniten sanottavaa, sillä heillä saattoi olla reilusti yli puolen vuosisadan verran kokemusta niin ravustamisesta, ravun myynnistä kuin istuttamisesta. Suurin osa heistä piti tärkeänä jokiravun säilymistä, mutta oli niitäkin, jotka olivat valmiita ottamaan rapua kun rapua Niitä pärekorilla kannettiin sieltä Iäkkäämpien ravustajien tarinat ulottuivat aina 1940-luvulle. Sinne sijoittuivat myös entisen jokirapujärven rannalla sijaitsevassa kotitalossaan ikänsä asuneen isännän muistot, jotka kiinnittyivät isän ravustukseen. Suvun rapuperinteet katkesivat tämänkin puhujan kohdalla rapujen häviämiseen. Isänsä ravustushistorian perusteella mies arvioi, että hänen kotijärvensä ravut hävisivät luvun alkupuolella. Tuohon aikaan jokirapujen joukkokuolemat selitettiin aina rutolla. Mulla on semmonen käsitys, että sitten se rapukanta katos. Että siihen aikaan (---) näki rapuja tuossa uimareissulla taikka ravun rannassa. Mutta sitten ei niitä oo ollu. (---) Koska isä kuoli -63, ja kyllä hän varmasti olis sitä jatkanut jos niitä olis ollu, mutta en muista, että hän olis enää sillon 50- luvulla ravustanu. Useimpien varhaisimmat muistot juonsivat aikaan, jolloin jokirapua nostettiin pärekoreittain ja ravun myynti oli merkittävä tulolähde. Heidän kertomuksensa todistavat, että vielä 1950-luvulla rapuja oli joissain maakunnan järvissä todella paljon. Ellei välittäjää ollut, ravustaja saattoi myydä tuotteen suoraan esimerkiksi lähikaupungin hotelliin. Helsinkiin saaliit saatettiin toimittaa linja-auton rahtitavarana. Jos käytettävissä oli välittäjä, hän helpotti viljelijöiden ravustusurakkaa hoitamalla yhteydet ostajiin. Jotkut haastateltavat kaipasivat välittäjiä myös nykyajan rapukauppaan, pitivät heitä jopa yhtenä kaupan lisääntymisen ja nykyaikaistumisen edellytyksenä. Silloin, sanotaan jo tuolla 1950-luvun lopulla, kun minä rupesin (---) Nää joet kaikki oli täynnä ja sieltä tuotiin oikein pyykkikopalla, vanhan kansan pärekopalla kannettiin sieltä niitä. Monet miehen ikään ehtineet ravustajat olivat nähneet niin jokiravun kulta-ajat kuin sen tuhonkin. Joissain tapauksissa perheen rapuhistoria ylitti 100 vuoden rajan. 1 Kasvatustieteilijät puhuvat lapsen ja nuoren kehitykseen kuuluvasta mallioppimisesta. Siinä lapsi muun muassa samaistuu myönteisinä kokemiinsa aikuisiin ja jäljittelee heidän toimiaan (esim. Hirsjärvi, 1983, 112, Bandura 1997). 18

19 Siis sitä historiaahan on. Isä on varmaan ruvennu pyytämään rapuja joskus 20-vuotiaana ja on nyt yli 80, että 60 vuotta. Ja hänen isänsä on pyytäny kanssa, luvulta luvulle asti jokirapua myynyt mies laski Jännittävä seikkailu poiki taskurahat Ravun kulta-aikoina poikavuosiaan eläneille miehenaluille ravustus oli leikki ja seikkailu. Erona muihin leikkeihin se tuotti ajan mittapuun mukaan ruhtinaalliset taskurahat. Ravustuksen seikkailuluonteisuus korostui, jos nuoret joutuivat kehittelemään pyyntivälineensä itse. Kun välineitä ei löytynyt kotoa, poikien oli toteutettava ravustus vaikeimman kautta. Tämä ei hillinnyt reilujen taskurahojen makuun päässeiden työtarmoa. Esimerkiksi veljensä kanssa ensimmäiset rapunsa pyydystänyt, nykyään rapukauppiaanakin toimiva mies aloitti ilman venettä. Myytiin 60-luvulla. Hinta oli hyvä, oltiin aina hyvin tyytyväisiä. Saatiin hyvät taskurahat. Mutta meillä ei valitettavasti ollu venettä siellä järvellä. Meidän täyty rannalta. Niin se oli hurjan jännää sitä paitsi se ravustaminen, kun se oli sellasta keinottelua. Vielä ja 1970-luvulla rapuja riitti jopa haavilla kauhottavaksi. (---) joku vuotinen olin silloin. Me ravustettiin serkkupojan kanssa kahtena iltana aina viikonloppuna. Määrät oli valtavia. Tässäkin myllyn alapuolelta on saanu lapioida ihan. Ja venekuurit, kun (---) ne oli ne venekuurin aluset, niitä on haavilla voinu mättää päivälläkin sieltä. Sehän oli markkaa per nenä siitä viikonlopusta. Enemmän kuin koululainen koko kesänä! Joissain tapauksissa ravustuksesta saadut hyvät muistot saivat vuosikymmeniäkin taukoa pitäneet palaamaan harrastuksen pariin. Näin kävi haastateltavalle, joka oli pyytänyt ensimmäiset rapunsa 1970-luvun opiskelijaporukassa. Tämä mies oli vuosien saatossa ennättänyt sekä myydä että istuttaa rapua. Ravustustauko oli kestänyt kiivastahtisimman työiän ajan yli 20 vuotta ja paluu harrastuksen pariin tapahtui elämänrytmin rauhoituttua. Se pyyntömenetelmä (---) oli sellanen liippi, mikä laskettiin veteen ja siinä oli se syötti. Ja sitten oli siellä aikansa ja käytiin nostamassa, niin niitä niin hirmu paljon meiltä karkas, et siellä oli kyllä rapuja hyvin, mutta sillä menetelmällä me ei saatu niitä ylös Vanha rapuperinne on katkennut Edellä kuvattu, jo lapsena rapuun tottunut sukupolvi ikävöi Etelä-Savon tuottoisia ravustusaikoja. Sen sijaan maakunnan nuoremman väen yhteys rapuperinteeseen on katkennut. Vanhemman väen arvion mukaan heistä seuraava ja varsinkin sitä seuraava polvi tietää vain harvoin maakunnan rapuhistoriasta. Silti he uskovat nuorten vahvistavan ja monipuolistavan alueen rapukulttuuria tulevaisuudessa. Haastatteluista jäi käsitys, että seniorit mieltävät rapuperinteen lähinnä mahdollisuutena lisäansioihin. Hyvät rapuvuodet ovat tuottaneet myös legendoja. Kyllä se mielessä kutvehtii vielä sellaset vanhemmatkin asiat, että pääsis vielä joskus sellaseen. Ja tarinahan kertoo, että miehet ei myy mettiä hyvinä rapuvuosina, että sieltä voipi ostaa auton niillä rapurahoilla. Ihmisten puheissakin rapu on mukana vain harvojen rapuvesien läheisyydessä. Muualla aihe on esillä korkeintaan ravustusaikana ja silloinkin lähinnä ravustajien kesken. Tiedotusvälineet uutisoivat rapukauden alkamisen ja tekevät ehkä yhden tai pari juttua ennen ravustuskauden päättymistä. 19

20 Haastateltavat kertoivat, että on osakaskuntia ja kalastuksen harrastajia, joiden keskuudessa rapu ei ole ollut puheenaiheena koskaan. Neljäkymmentä vuotta aktiivisesti osakaskunnassa toiminut mies ei ole kuullut koskaan rapukeskustelua edes osakaskunnan kokouksissa. Tämä on tärkeä tieto silloin, kun haastattelun aiheena on selvittää rapua koskevien ohjeiden perillemenon ongelmat. Ainakaan rapua ei oo missään keskusteluissa kyllä mainittu. En juuri muista. Että jollakin niillä vanhoilla ihmisillä saattaa olla, jotka silloin eli ja ravusti. Mutta uskoisin, että nuorelle polvelle näistä vesistä ravunpyynti ja tommonen, on ihan vieras asia. En ainakaan oo kuullu minkäänlaista mainintaa Toisen sortin ihmisten juhla Etelä-Savossa rapu on aina mielletty lähinnä myyntituotteeksi. Haastatteluista päätellen tässä on yksi syy siihen, miksi savolainen rapukulttuuri ei ole laajentunut kattamaan esimerkiksi rapujuhlia. Kun eri puolilla Savoa poltetaan kylien yhteistä juhannuskokkoa ja järjestetään yhteisiä hirvipeijaisia, rapujuhlia vietetään vain siellä täällä ja nekin ovat aina yksityisten järjestämiä, pienimuotoisia perheen, sukulaisten tai korkeintaan lähinaapurien keskeisiä tilaisuuksia. Varsinaista rapujuhliin liittyvää kulttuuria siinä muodossa kuin se mielletään Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla ei Etelä-Savossa ole luvun hyvinä rapuvuosinakin rapu on kuulunut lähinnä maakunnan asukkaiden pienen vähemmistön, rapuvesien vieressä asuvien maanomistajien arkeen. Kilpinen (2003) kuvaa, kuinka 1800-luvun torpparit saattoivat maksaa talollisille verojaan herrojen herkuksi ymmärretyillä ravuilla, mutta itse he eivät yleensä rapuja syöneet (Kilpinen 2003, 51 52). Perinne on tiukassa. Haastattelussa rapujuhla rapuaterioineen määriteltiin muutaman kerran eliitin lajiksi, joka ei istu savolaiseen elämäntapaan. Näissä puheenvuoroissa perinne liitettiin esimerkiksi suomenruotsalaisten tai entisajan kartanonväen, parempien piirien, tapoihin. Juhla on vähintään alempaan keskiluokkaan kuuluvien ihmisten ylläpitämää kulttuuria. Niin kuin joku golf esimerkiksi, niin sama tilanne. Ei se tavalliselle savolaiselle juntille istu semmonen homma. Puheiden läpi saattoi kuulla, että perinteisesti kaupunkilaiset on mielletty maaseudulla hienommiksi ihmisiksi. Omasta varallisuudestaan riippumatta maaseudun asukas on vierastanut kaupunkilaisten tapoja ja ehkä ujostellut niihin sitoutumista jo naapurien arvostelunkin pelossa. Siis mulla on se käsitys, että ne rapujuhlat kuulu tommosille, sitten vähän toisen sortin ihmisille. Että ei täällä maaseudulla, niin en muista, että olis koskaan. Haastattelija: Minkä sortin ihmisille ne kuuluivat? No minä luulen, että tuolla ravintoloissa sitten tommoset, miten nyt sanoisin, täytyy olla varakkaampia sitten. Haastattelija: Joissain maalaispaikoissa on kyllä pidetty rapujuhlia, ihan maaseudulla, mutta täällä sinun kylälläsi ei sitten ole? Joo, mulla ei oo ainakaan mitään muistikuvaa eikä tietoa. Yhden isännän lapsuudenkodissa isä haki ravut kotirannasta ja äiti keitti ne perheen ruokapöytään kuin minkä tahansa aterian. Pienelle pojalle ravunsyönti oli poikkeuksellinen tapahtuma ilman rapujuhliakin. Sitä oli nyt mukava muistella. 20

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raputalousohjelman päätös ja evaluointityöpaja Jyväskylän Viherlandia 13.3.2013 Noin 20 vuoden tulosseuranta

Lisätiedot

Rapuja Etelä-Savoon hallittu istuttaminen JOONAS RAJALA

Rapuja Etelä-Savoon hallittu istuttaminen JOONAS RAJALA Rapuja Etelä-Savoon hallittu istuttaminen JOONAS RAJALA RAPORTTEJA xx 201X Rapuja Etelä-Savoon Hallittu istuttaminen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Joonas Rajala Kansikuva:

Lisätiedot

Pohjoissavolainen raputaktiikka

Pohjoissavolainen raputaktiikka Pohjoissavolainen raputaktiikka jokiravulla pärjätään ehken varmaankin Japo Jussila, Viivi Ahonen ja Jenny Makkonen Biologian laitos, Itä-Suomen yliopisto LIFE12 INF/FI/233 LIFE+ RapuKamu LIFE+ ohjelman

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

III kansallinen rapustrategia Jorma Kirjavainen, Hämeen ELY-keskus

III kansallinen rapustrategia Jorma Kirjavainen, Hämeen ELY-keskus III kansallinen rapustrategia 2013-2022 11.12.2014 1. strategia: Täplärapu 2000, Ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Raputalous 2000- seminaari 26.4.1988 Jyväskylässä Tavoitteena hallita

Lisätiedot

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA Etelä-Savon kalastusaluepäivä Mikkeli 2.2.2017 Jorma Kirjavainen, ELY-Kalatalouspalvelut/ Järvi-Suomi 2017 2 Täplärapu tuotiin Suomeen v 1967 Pohjois-Amerikasta =>nyt 566

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006. Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006. Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006 VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006 Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006 Markku Kuisma ja Martti Puska KYMENLAAKSON KALATALOUSKESKUS RY 2006 VUOHIJÄRVEN

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY?

JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY? JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY? Kalatalousasiantuntija Petri Muje Lapin kalatalouskeskus Lapin kalatalouspäivät Rovaniemi 9.11.2016 Kansallinen rapustrategia 2013-2022 VISIO 2022 Suomessa on

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Teemu Ulvi, SYKE Kitka-MuHa loppuseminaari 17.2.2015 Miksi Kitkajärvien hoidon ja kunnostuksen toimintamallia alettiin hankkeessa kehittää? Järvien eri osa-alueilla

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen.

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen. Hyviä terveyspalveluita saa, kun sinne pääsee Missä kaikkialla saa nykyisin hyvää hoitoa? Tätä tiedusteltiin kansalaisilta monivalintakysymyksellä. Vastaajat arvioivat yksityisiä ja julkisia sairaaloita,

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kysely järven tilaa koskevista havainnoista

Kysely järven tilaa koskevista havainnoista Kysely järven tilaa koskevista havainnoista Tällä kyselylomakkeella kootaan tietoa järvien tilassa tapahtuneista muutoksista ranta-asukkaiden, mökkiläisten, kalastajien, veneilijöiden ym. ihmisten kokemusten

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut Riitta Savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.3.213 Tausta ja tutkimuksen tarkoitus Alkuperäinen jokirapu (Astacus astacus ) muodostaa lisääntyviä kantoja

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Täpläraputyöpaja , Vieraslajien teemapäivä, SYKE, Helsinki

Täpläraputyöpaja , Vieraslajien teemapäivä, SYKE, Helsinki Täpläraputyöpaja 8.11.2016, Vieraslajien teemapäivä, SYKE, Helsinki Puheenjohtajana Esa Erkamo (Luke) ja sihteerinä Jouni Tulonen (Luke) Läsnä puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi: Tapio Hakaste (MMM),

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö Arvoisa vastaanottaja! TOTEUTUNUT ATK-PALVELU VUONNA 2007 TAYS:n Näkökeskus on vuonna 2007 myöntänyt Teille kotona tapahtuvaa tietokoneeseen liittyvää ATK-palvelua (tietokoneen toimitus, -asennus ja/tai

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Minna Kalola 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialuille oli vuonna 2011

Lisätiedot

Rapukokeita jatketaan Valkiajärvellä

Rapukokeita jatketaan Valkiajärvellä Sivu 1 (5) Ruttoepidemian jälkiselvittelyjä Rapukokeita jatketaan Valkiajärvellä Rapujen koesumputuksessa todettiin syksyn 2006 tutkimuksissa rapuruton jatkuvan Valkiajärvessä. Ruttosienen häviäminen järvestä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Anne-Mari Co-authors: Ventelä Vuoden vesistökunnostaja Johtava vesikirppu Jukka Koski- Pyhäjärvi-instituutti Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Yhteisillä vesillä ESR-hanke Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot