Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta"

Transkriptio

1 Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta Liisa Tapanen, Riitta Savolainen, Esa Konttinen, Markku Pursiainen, Joonas Rajala ja Jaakko Mattila Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013

2 Maa- ja metsätalousministeriö on tukenut hanketta kalatalouden edistämismäärärahoista Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2013 ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) RKTL 2013

3 Kuvailulehti Tekijät Liisa Tapanen, Riitta Savolainen, Esa Konttinen, Markku Pursiainen, Joonas Rajala ja Jaakko Mattila Nimeke Vuosi Sivumäärä ISBN ISSN ISSN (PDF) Yksikkö/tutkimusohjelma Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut/raputalousohjelma Hyväksynyt Riitta Rahkonen, yksikönjohtaja Tiivistelmä Suomen raputaloutta ohjaa Kalataloushallinnon Rapustrategia. Strategiassa Suomi on jaettu joki- ja täplärapualueisiin ja siinä on ilmaistu mm. halu säilyttää alkuperäinen jokirapu sekä kehittää maan raputaloutta. Teemahaastattelun avulla hankkeessa selvitettiin, miten kala- ja raputalouden toimijat ja asianosaiset ovat kokeneet rapustrategian Etelä-Savossa, joki- ja täplärapualueiden rajaseudulla. Samalla haluttiin tietoja heidän odotuksistaan, kokemuksistaan raputaloudesta sekä omasta roolistaan strategian toteuttajina. Tavoitteena oli mm. tuottaa taustatietoa uuden kansallisen rapustrategian valmistelun tarpeisiin. Tulosten mukaan strategian tavoitteiden toteutumista voidaan tuntuvasti parantaa mm. tehostamalla eri tahojen välistä vuorovaikutusta, tiedottamista ja tavoitteiden toteutumisen valvontaa. Tavoitteisiin pääsy edellyttää kaikkien rapuvesillä toimivien yhteistyötä, vastuuntuntoa ja sitoutumista. Hanke toteutettiin Etelä-Savon maakunnassa. Teemahaastattelun 17 haastateltavaa edustivat virkamies- ja ohjaustasoa sekä ns. ruohonjuuritasoa. Ruohonjuuritasoon kuului vesialueiden omistajia eli osakaskuntien jäseniä, aktiiviravustajia, vapaa-ajan kalastajia sekä ammattikalastajia. Erityisen ongelmallisiksi haastateltavat kokivat vuorovaikutuksen ja tiedonkulun puutteet sekä ylhäältä alaspäin suuntautuvan päätöksenteon. Rapustrategia oli jäänyt ravustajille tuntemattomaksi, minkä uskottiin osittain johtuvan resurssien puutteesta sekä keskeisten uutisaiheiden läpisaannin vaikeudesta tiedotusvälineissä. Tiedotuksen tärkeimmiksi kohderyhmiksi nostettiin osakaskunnat ja ravustajat, mutta luvattomista istutuksista epäiltyä suurta yleisöä sellaiseksi ei mielletty. Vesienomistajat haluavat mukaan päätöksentekoon. Aiempi aktiivinen ravunpyynti on maakunnassa hiipunut rapuruton ja rapujen vähenemisen myötä. Perinteisesti rapu on mielletty myyntituotteeksi, mistä johtunee mm. alueen rapujuhlaperinteen vähäisyys. Odotuksia rapua kohtaan silti on. Haastateltavat mm. ideoivat keinoja rapuun liittyvän yritystoiminnan ja juhlakulttuurin tukemiseksi. Useimmat haastateltavat pitivät jokiravun suojelemista ensiarvoisen tärkeänä ja osin tästä syystä toivoivat lisäpanostuksia mm. tutkimustyöhön. Täpläravun uskottiin tulleen jäädäkseen, mikä ilahdutti lajin puoltajia. Uudelta rapustrategialta odotetaan suojelumääräyksiä alueen vesille, jotta ne pysyisivät ravuille elinkelpoisina. Jotkut haastateltavista epäilivät strategioiden ohjauskykyä kokonaisuudessaan. Asiasanat rapustrategia, jokirapu ja täplärapu, Etelä-Savon raputalous, rapukulttuuri, raputiedotus, osallistuminen Julkaisun verkko-osoite Yhteydenotot Riitta Savolainen, Liisa Tapanen, Muita tietoja Hanketta on tukenut maa- ja metsätalousministeriö kalatalouden edistämisvaroista hankkeelle myöntämällään rahoituksella.

4 Sisällys Kuvailulehti 3 1. Johdanto 7 2. Etelä-Savon kala- ja raputalouden toimintaympäristö Etelä-Savo ja sen vesistöt Alkuperäiset rapukannat ja rapujen kotiutusistutukset Rapurutto ja rapukuolemat Etelä-Savon täplärapuesiintymät Ravustuksen luonne Etelä-Savossa Hankkeen tausta Tarkoitus Tavoitteet Tutkimuksen kuusi teemaa Tutkimusmenetelmät ja -aineisto Näkymiä ihmisten arkikokemukseen Runsas, haasteellinen ja mielenkiintoinen aineisto Haastateltavien valinta Teemahaastattelun toteutus Teemahaastattelun tulokset Varhaisempi ravun esiintymis- ja ravustushistoria Johdanto Ravunkäyttökulttuuri Lapsena opittu säilyy läpi elämän Niitä pärekorilla kannettiin sieltä Jännittävä seikkailu poiki taskurahat Vanha rapuperinne on katkennut Toisen sortin ihmisten juhla Oikea rapumies ei syö rapua Viljelijän sitova työ esti rapukulttuurin laajenemisen Maallemuuttajat tuovat uusia tapoja Juhlia naapurusten kesken Rapusaaliit ja -kauppa Raputileistä vaietaan Hihamenetelmä hyväksytään kaikessa hiljaisuudessa Rapustrategia ja sen tunnettuus Johdanto Jokirapu on mieluinen suojelukohde 29

5 Enemmistö haastatelluista puoltaa linjausta Tekeekö aika tietä täpläravulle? Paljonko on kaikki? Täplärapu on tullut jäädäkseen Täpläravun puoltajat: hölmö ja mahdoton linjaus Strategia vai tragedia? Tuntematon rapustrategia Vuorovaikutus ja hallinnon julkisuus jäivät toteutumatta Epärealistisia näkemyksiä Ongelmana harvojen valta? Usko viranomaisiin horjuu Jos ei muuta niin keksitään projekti Se juna vaan puksuttaa eteenpäin Rapustrategiasta tiedottaminen Johdanto Strategian neljä tärkeintä tavoitetta Ongelmana tiedotus, ajanpuute ja sitoutumattomuus Ravustajat haluavat enemmän tiedotteita ja vierailuja Tiedottamisen kohdeyleisöistä tärkeimpiä osakaskunnat ja kalastusalue Mediaviestinnän kohteeksi ei mielletty suurta yleisöä Yhteenvetoa tiedotuksen teemahaastattelusta ja lomakekyselystä Ne on epäonnistunu siinä tiedotuksessa Tarvitaan suunnitelmallisuutta sattumanvaraisuuden tilalle Vastakkaisia näkemyksiä suhteiden toimivuudesta Netti on nykyaikaa ravustajienkin mielestä Suuri yleisö Rapupiirien ulkopuolinen kansa unohtui Tiedotusvastuun uusjako ja lisäresurssit Tiedotusvälineiltä odotetaan kiinnostavampia ja syvällisempiä juttuja Toimittajat tekivät täpläravusta tähden Rapurutto, jokirapu / täplärapu Johdanto Rapurutosta monenlaisia uskomuksia Ruton lisäksi luonnossa tapahtunut muutoksia Ongelmana luvattomat istutukset Odotukset Johdanto Varovaisen toiveikkaat tulevaisuudennäkymät 64

6 Ravusta mökkiyrittäjän kesäkauden jatkaja Oheistoimintaa, jalostamista ja bisnesosaamista Rapuistutukset tuottavat pitkällä viiveellä Hyvät saaliit odotuttavat jopa parikymmentä vuotta Uusia kantoja suojellaan päättäväisesti Istukkaiden alkuperä ei puhuta ravustajia Julkinen rapuistutusten rahoitustuki Miten alueen ravustusasiat on järjestetty ja kuinka ne tulisi järjestää? Johdanto Luonnonsuojelu nostattaa monenlaisia tunteita Jokirapu norpan rinnalle Vois satsata välillä rapuunkin Rahat uudistuksiin kalastuskorttivaroista Rahan turvottamat osakaskunnat Osakaskunnat muutosten edessä On aika avata ovet ravustukselle Varajärvi ruton varalta Odotukset uutta rapustrategiaa kohtaan Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä 79 Kiitokset 82 Viitteet 82 Liitteet

7 1. Johdanto Suomen raputalouden kehityksessä erottuu kaksi vaihetta, kukoistuskausi ja rapuruttoaika, kaksi rapulajia, jokirapu (Astacus astacus) ja täplärapu (Pacifastacus leniusculus) sekä kaksi rapuruttotyyppiä, jokiravun- (As) ja täpläravun (Ps1) ruttotyypit. Suomen raputaloutta ohjaa Kalataloushallinnon Rapustrategia vuodelta Siinä maa on jaettu joki- ja täplärapualueiksi sekä ilmaistu tahtotila alkuperäisen jokiravun säilyttämisestä ja raputalouden kehittämisestä. Hallinnon ohjauskeinot ovat olleet tuloksekkaita. Ruton hävittämiä jokirapukantoja on palautettu ja rapusaalis on täpläravun runsastumisen myötä kasvanut. Kalataloushallinto on noudattanut strategiaa hyvin, eikä täplärapujen istutuslupia ole myönnetty täplärapualueen ulkopuolelle. Rapustrategia ei ole kuitenkaan kaikilta osin toiminut. Vesialueiden omistajat ja paikalliset asukkaat sekä kesämökkiläiset ovat edelleen kalastuslaista ja rapustrategiasta huolimatta siirtäneet täplärapuja omiin lähivesiinsä tai rannoilleen. Koska täplärapu näyttää edelleen jatkavan levittäytymistään ihmisten avustuksella, on syytä kysyä, tulisiko kalatalousalan toimijoiden ohella kuulla ja analysoida tutkimuksellisin keinoin myös vedenomistajien, ranta- ja kesäasukkaiden ym. kansalaisten käsityksiä ja mielikuvia strategiaan liittyvistä näkökohdista. Mitkä ovat motiivit toimia säädösten ja ohjeiden vastaisesti? Eikö eri rapulajeja tunneta? Vai onko kysymys turhautumisesta jokirapukantojen hoidon tuloksettomuuteen, täplärapuun liittyvistä epärealistisista odotuksista, tietämättömyydestä vieraslajeihin liittyvistä riskeistä vai pelkästä kokeilunhalusta? Miten päästäisiin parempaan lopputulokseen? Näihin kysymyksiin ryhdyttiin etsimään vastauksia uudella tavalla. Nähtiin, että kala- ja raputaloudellisen sekä luonnontieteellisen tiedon lisäksi tarvitaan ihmisten omaan päätöksentekoon liittyvää analyysiä. Sitä voidaan parhaiten tuottaa yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen menetelmillä. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Alkuaan suunniteltua tutkimusasetelmaa, missä olisi ollut kolme raputaloudellisesti selvästi erilaista aluetta, täplärapusuomi (Häme), rajaseutu (Etelä- Savo) ja puhdas jokirapualue (Etelä-Lappi), ei voitu resurssipuutteen vuoksi toteuttaa. Kohdealueeksi valittiinkin yksin Etelä-Savo, joka on Kalataloushallinnon Rapustrategian joki- ja täplärapualueiden ns. rajaseutua. Etelä-Savon arvioitiin kuvastavan kohtuullisesti sekä täplärapu- että jokirapualueilla vallitsevia mielipiteitä, näkemyksiä ja odotuksia. Teemahaastattelun tuloksia hyödynnettiin uuden strategian valmistelussa. Nykyinen Kalataloushallinnon Rapustrategia hyväksyttiin yli 10 vuotta sitten. Maa- ja metsätalousministeriön nimeämä työryhmä aloitti uuden strategian valmistelun vuonna 2011 ja työryhmän muistio kansalliseksi rapustrategiaksi valmistui vuoden 2012 lopussa. Hanke toteutettiin Riista- ja Kalatalouden Tutkimuslaitoksessa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Laajan teemahaastatteluosuuden toteutti ja raportoi HTM, toimittaja Liisa Tapanen. Hanketta tuki maa- ja metsätalousministeriö kalatalouden edistämisvaroista hankkeelle myöntämällään rahoituksella. 7

8 2. Etelä-Savon kala- ja raputalouden toimintaympäristö 2.1. Etelä-Savo ja sen vesistöt Etelä-Savo ulottuu Mäntyharjun ja Ristiinan kunnista etelässä Pieksämäelle ja Heinävedelle Pohjoisessa ja Pertunmaan ja Kangasniemen kunnista lännessä Savonrannalle (vuodesta 2009 osa Savonlinnan kaupunkia) ja Punkaharjun kuntaan idässä. Järvien osuus Etelä-Savon pinta-alasta on poikkeuksellisen suuri, lähes neljännes, ja niiden vedenlaatu pääosin erinomainen tai hyvä. Saimaan osa-altaat muodostavat lähes 80 % ja Mäntyharjun reitin suuret järvet valtaosan muusta järvialasta. Saimaan suuria järvialtaita ovat mm. Haukivesi, Pihlajavesi, Lietvesi, Luonteri, Yövesi ja Louhivesi, Väistönselkä-Utrasselkä, Enonvesi-Pyyvesi sekä Orivesi-Paasivesi ja Puruvesi, joiden läntiset osat luetaan kuuluviksi Etelä-Savoon. Kymijoen vesistöalueeseen kuuluvan Mäntyharjun reitin suuria keskusjärviä ovat Kyyvesi, Puula, Liekune-Ryökäsvesi, Vahvajärvi, Lahnavesi, Peruvesi, Pyhävesi, Kallavesi, Juolasvesi-Sarkavesi ja Vuohijärvi. Reittivesien pääaltaiden lisäksi pienempiä järviäkin maakunnassa on noin Lukuisten järvien muodostaman suuren järvipinta-alan (4 701 km²) ja pitkän rantaviivan ( km) vuoksi Etelä-Savossa on merkittäviä raputaloudellisia mahdollisuuksia, jotka ovat mm. leviämishistoriallisista syistä ja rapuruton vuoksi jääneet osin hyödyntämättä. Kala- ja raputaloudelle Etelä-Savossa antaa leimaa suurten järvien osuus koko vesialasta. Useimmilla kalastusalueilla ja osakaskunnilla pääosa vesistä kuuluu suurjärviluokkaan, joihin kalastus ja kalavesien hoitokin painottuu. Tällöin pienvedet, joissa erityisesti jokiravulla on ja voisi olla merkitystä, jäävät vähemmälle huomiolle Alkuperäiset rapukannat ja rapujen kotiutusistutukset Etelä-Savosta vain eteläisin osa on kuulunut jokiravun luontaiseen levinneisyysalueeseen, sillä lajin yhtenäisen levinneisyysalueen pohjoisraja kulki 1900-luvun alussa suunnilleen linjalla Kaskinen- Mikkeli-Lappeenranta. Myöhemmin rapuja on esiintynyt kotiutusistutusten ansiosta lähes koko maakunnassa. Erkamon ja Rajalan (2012) kokoamien tietojen mukaan Etelä-Savon vesiin oli istutettu vuoteen 1958 mennessä vain rapua. Omatoimista rapujen siirtelyä, joka ei ole tullut viranomaisten tai maanviljelysseurojen tietoon lienee kuitenkin harrastettu jossain määrin jo luvulta lähtien luvun alussa oli edellä mainitun luontaisen levinneisyysrajan pohjoispuolella rapukantoja mm. Puulassa Kangasniemen ympäristössä, Savonlinnan ja Rantasalmen Oravin seuduilla ja virtavesissä jopa Heinäveden Pilpankoskella ja Varkauden koskissa asti pohjoisessa (Järvi 1910). Vuonna 2009 Etelä-Savon osakaskunnille tehdyn ravustusta ja rapusaalista koskevan tiedustelun vastaajista (147) 78 % ilmoitti kyseisessä järvessä olleen rapuja ennen viimeisimpiä istutuksia, mutta vain 6 % (98 vastauksesta) vastasi rapuja olleen jo 1940-luvulla tai aiemmin (Erkamo ym. 2011). Todennäköisesti osuus on kuitenkin aliarvio, sillä monet vastaajat eivät ikänsä vuoksi voineet muistaa tapahtumia ennen 1950-lukua. Useimmat osakaskuntien esimiehet arvioivat rapusaaliiden vesissään olleen parhaimpia luvuilla. Keskimääräisten yksikkösaaliiden (106 vastausta) ilmoitettiin useimmiten (44 %) olleen parhaimmillaan 1-5 rapua/ mertayö ja lähes yhtä usein (42 %) enemmän kuin 5 rapua/ mertayö. Vuosina Etelä-Savon raputaloutta pyrittiin kehittämään istuttamalla 249 eri järveen ja jokeen yhteensä lähes puoli miljoonaa jokirapua (Erkamo ja Rajala 2012). Sysmän ja Mäntyharjun reittien suuriin järviin ja Saimaan eri osiin on istutettu luvallisesti myös täplärapua. Vuonna

9 tehdyn istutusten tuloksellisuuskyselyn ja aikaisempien koeravustusten perusteella neljännekseen jokirapujen istutusvesistä on kehittynyt pyyntivahva kanta ja neljänneksessä on harva kanta, joka ei näytä kasvavan. Lisäksi 7 % istutusvesistä on kasvava kanta, joka ei ole ennättänyt kehittyä pyyntivahvaksi. Loput jokirapuistutuksista epäonnistuivat. Parhaiten istutukset olivat onnistuneet jokiravun osalta alle 500 ha järvissä. Jokirapuvesien saalispotentiaali kuitenkin vielä kasvaa ja vuoden kuluttua sen arvioitiin olevan 8-kertainen Rapurutto ja rapukuolemat Vuosina rutto tuhosi rapukannat Saimaan pääaltaalla Mikkelin ja Lappeenrannan välisellä alueella sekä joissakin Saimaaseen yhteydessä olleissa pienvesissä (Järvi 1910). Sen jälkeen ilmeisesti Saimaalta levinnyt rutto tuhosi rapukannat myös Mäntyharjun ympäristön suurista järvistä vuosina Vuosien ruttoepidemioiden leviämisestä pienvesiin ei ole tietoa. Raputautirekisterin (Mannonen ym. 2006) mukaan 1895 jälkeen ensimmäinen ruttohavainto ylempänä Etelä-Savossa on vuodelta 1910 Haukivedeltä. Vuosien 1910 ja 1960 väliseltä ajalta ruttohavaintoja on rekisterissä yhteensä 36 tapausta, mutta 1960-luvun alusta vuoteen 1986 Etelä- Savon ELY-keskuksen toimialueelta on tiedossa toista sataa todettua rapuruttotapausta tai ruton aiheuttamaksi arvioitua joukkokuolemaa. Niistä peräti 72 ajoittui 1960-luvulle. Saman rekisterin mukaan vuosina rekisteröityjen ruttohavaintojen määrä oli edeltäviin vuosikymmeniin verrattuna vähäinen, vain 26 tapausta 20 vuoden aikana. Suurimmaksi syyksi jokirapuistutusten epäonnistumiseen on arvioitu rapurutto (Erkamo & Rajala 2012). Rapurutto saattaa esiintyä piilevänä jokirapukannassa, jolloin kanta ei pääse kehittymään pyyntivahvaksi tai jos kanta tihentyy, rutto puhkeaa akuutiksi. Eräässä Etelä-Savossa sijaitsevassa järvessä rapuruton esiintyvyys jokiravuissa oli 22 % ja järven kanta pysyi erittäin harvana (alle 1 rapu/mertayö) (Viljamaa-Dirks ym. 2012). Etenkin suurissa vesistöissä tämä piileväksi jäävä rapurutto saattaa olla syy jokirapukantojen heikkoudelle Etelä-Savon täplärapuesiintymät Luonnoksessa Suomen rapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) ja myöhemmin Kalataloushallinnon rapustrategiassa (TE-keskusten työryhmä 2000) määriteltiin täpläravun kotiutukseen sallittu alue ja kotiutuksessa noudatettavat periaatteet. Tavoitteena oli täpläravun hallittu kotiuttaminen siten, että rapuvesien tuotto paranee ja samalla jokiravun elintila turvataan. Strategian mukaan täplärapujen istuttaminen on Etelä-Savossa ollut sallittua vain muutamissa Mäntyharjun reitin vesissä, joihin oli tehty täplärapujen koeistutuksia jo aiemmin, sekä vuoden 2000 jälkeen koko Sysmän reitillä luvulla on kuitenkin paljastunut lukuisia luvattomia täplärapuistutuksia mm. Mäntyharjun reitin suurilla järvillä sekä Saimaan selkävesillä. Käytännössä näiden reittivesien keskusjärvet ovatkin vähän kerrallaan muuttumassa täplärapuvesiksi ja jokirapuihin perustuvaa raputaloutta voidaan jatkossa harjoittaa vain keskusjärvien yläpuolisissa sivuvesistöissä. Valtaosassa reittivesien keskusjärviä ei ole ollut tuottavia jokirapukantoja miesmuistiin, Mikkelin yläpuolella tuskin lainkaan, joten niiden osalta menetetty jokiraputuotanto ei liene suuri. Täplärapujen läsnäolo reittivesissä kasvattanee kuitenkin ajan myötä täplärapujen ja ruton leviämisriskiä myös latvavesiin. Osakaskuntien edustajille tehdyn kyselyn mukaan Etelä-Savon täplärapuvesissä oli ollut aiempi jokirapukanta 78 % tapauksista eli yhtä usein kuin jokirapujen istutusvesissäkin (Erkamo & Rajala 9

10 2012). Täplärapuvesistä 51 % oli yli 500 ha järviä. Vastaava osuus jokirapujen seurantavesissä oli 31 %. Täplärapukantojen ikä tutkimusvesistöissä ensihavainnosta vuoteen 2010 oli 2-20 vuotta, keskimäärin 10 vuotta. Täplärapuvesissä, joista yksikkösaalistietoja ilmoitettiin, oli yksikkösaalis keskimäärin 5,90, selvästi korkeampi kuin jokirapujen seurantavesissä (1,45 rapua/mertayö). Toisaalta useista kohteista ei ilmoitettu yksikkösaalista, koska kannat olivat niin heikkoja ettei pyyntiä ollut. Täplärapukannat ovat Etelä-Savossa niin nuoria, että saalispotentiaalin voi arvioida kasvavan parinkymmenen vuoden kuluessa jopa kertaiseksi vuoden 2009 tilanteeseen verrattuna Ravustuksen luonne Etelä-Savossa Vuonna 2009 Etelä-Savon läänin osakaskuntien esimiehille tehdyn ravustustiedustelun perusteella jokirapujen pyyntiä on Etelä-Savossa pääasiassa pienillä ja keskisuurilla latvavesillä (Erkamo ym. 2011). Myös suurilla järvillä on pyyntiä joillakin ranta-alueilla, mutta laaja-alainen ja mittava ravustus on harvinaista. Luvattomien täplärapuistutusten vuoksi paikallisetkin jokirapukannat hävinnevät keskusjärvistä ajan myötä. Vuosia 1986 ja 1997 koskevien valtakunnallisten vapaa-ajankalastustiedustelujen mukaan Etelä- Savon rapusaalisarviot olivat ja rapua (taulukko 1) (Savolainen ym. 2012). Niiden jälkeen on ainoastaan vuonna 2009 tehty riittävään otokseen perustuva alueellinen saalisarvio, joten on vaikea arvioida Etelä-Savon tämänhetkistä saalistrendiä. Pieniin otoksiin perustuvien saalistiedustelujen perusteella saalis vaikuttaisi pikemmin laskeneen kuin kasvaneen vuoden 1997 jälkeen. Vuonna 2009 tilastoitiin ensimmäiset täplärapusaaliit Etelä-Savon alueelta. Vuonna 2010 täplärapusaaliissa oli havaittavissa kasvua, joskin tilasto sisältää huomattavaa epävarmuutta, joten arvailut kasvavista saaliista ovat vielä ennenaikaisia (taulukko 1) luvun mittavien jokirapuistutusten saalisvaikutus on vielä vähäinen. Vuonna 2009 tehdyn tiedustelun perusteella valtaosa syntyneistä jokirapukannoista on vasta viime vuosina saavuttanut pyyntitiheyden istutuspaikkojen lähialueilla tai pienimmissä vesissä yleensä jo koko järven tai joen alueella. Useimmissa vesissä istutetun kannan levittäytyminen ja tihentyminen jatkuvat vielä pitkään, joten istutusten täysimääräistä saalisvaikutusta jouduttaneen odottamaan ainakin 10 vuotta. Vuoden 2010 rapusaalis tiedustelun perusteella olikin yksinomaan täplärapua. Tässä on kyse kuitenkin sattumasta, koska kyselyyn vastanneisiin ei ole osunut jokirapuja saaneita. Taulukko 1. Vapaa-ajankalastajien rapusaaliit (1000 yksilöä) Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella 1986 lukien. Vuosien 2001, 2006, 2008 ja 2009 saaliissa jokirapu (JR) ja täplärapu (TR) on esitetty lajeittain. Tähdellä merkittyjen saaliiden variaatiokerroin on yli 50 %, mikä kuvaa sitä, että saalisarviot sisältävät paljon tilastollista epätarkkuutta ELY-keskus yht. yht. JR TR yht. yht. JR TR yht. JR TR yht. JR TR yht. JR TR yht. Etelä-Savo * 0 * 72 * 126 * 7 * - 7 * 32 * - 32 * * 1281 Erkamon ym. (2011) vuotta 2009 koskevan tiedustelun perusteella osakaskunnat eivät pääsääntöisesti myönnä lupia ulkopuolisten ravustukseen, vaikka se voisi tuoda merkittäviäkin lupatuloja. Etelä-Savon rapuruttohistorian valossa vallitseva käytäntö on perusteltu. Lisääntyvä pyytäjien määrä todennäköisesti lisäisi rapuruttoriskiä ja jokirapukantojen palauttaminen ruton jälkeen on osoittautunut usein vaikeaksi. Viime vuosina jokirapujen ravustaja- ja vähittäishinnat ovat olleet noin kaksinkertaiset täpläravuista saatuun hintaan verrattuna, joten vähäisemmätkin saaliit pienvesiltä voivat tuottaa merkittäviä sivutuloja paikallisille kalavesien omistajille ja muille 10

11 ravustajille. Toisaalta jokirapujenkin menekki on ajoittain tyrehtynyt täplärapusaaliiden runsastuttua lähialueilla Etelä-Suomessa, joten aivan itsestään selviä korkeat myyntihinnat eivät tule olemaan. Monilla maakunnan isoista järvistä tavataan paikallisia täplärapukantoja. Niiden saaliit ovat aivan viimeaikoina kasvaneet ja maakunnan raputalouden kannalta saaliit voivat paikoitellen olla jo merkittäviä. Kuva 1. Perinteistä ravustusta Savossa; puuveneet, mutta modernit merrat. (Kuva: Liisa Tapanen/Soisalon Seutu) 3. Hankkeen tausta 3.1. Tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa kala- ja raputalouden toimijoiden päätösten tueksi. Yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta selvitetään sitä, miten eri toimijat ja asianosaiset (engl. stakeholders) kokevat kalataloushallinnon valmisteleman rapustrategian ja oman roolinsa ja vastuunsa sen toteuttajana. Alkuaan suunniteltua tutkimusasetelmaa, missä olisi ollut kolme raputaloudellisesti selvästi erilaista aluetta, täplärapusuomi (Häme), rajaseutu, jolla molempia lajeja esiintyy (Etelä-Savo) ja puhdas jokirapualue (Etelä-Lappi), ei voitu resurssipuutteen vuoksi toteuttaa. Etelä-Savon arvioitiin kuvastavan sekä täplärapu- että jokirapualueilla vallitsevia näkemyksiä ja odotuksia. Samalla testattiin menetelmän toimivuutta ja hyväksyttävyyttä sekä tulosten käyttökelpoisuutta tämän tyyppisessä tutkimuksessa. Hankkeen yleinen rakenne, aineistolähteet ja hyödynsaajat on tiivistetty kuvassa 2. 11

12 HYÖDYNSAAJATAHOT = Raputalousohjelman aineistot (Etelä-Savon ja Hämeen rapukantojen hoitotulokset RKTL:n työraportteja 12/2013 = HAASTATELTAVAT HYÖDYNSAAJIEN EDUSTAJAT Viranomais- Ja omistaja tahot 1. Osakaskunnat 2. Kalastusalueet 3. Neuvonta 4. Hallinto Vesialueiden käyttäjät 1. Ammattikalastajat 2. Ravustajat 3. Vapaa-ajan kalastajat 4. Luonnonsuojelu Tulokset Synteesi HYÖDYT Tietoa päätöksenteon tueksi rapukantojen hoitoon Ammatti- ja vapaa-ajan ravustuksen kehittyminen Luvattomien istutusten ja salaravustuksen väheneminen Jokiravun hyödyntämisen ja suojelun edistäminen Rapukulttuurin luominen/elpyminen Kuva 2. Hankkeen kaavamainen rakenne, tärkeimmät toimijat (aineistolähteet), hyödyn saajat ja hyödyt. Hankkeen arvioitiin hyödyttävän raputalouden toimijoita rapukantojen hoitotyössä ja sitä kautta edistävän myös ammatti- ja vapaa-ajan ravustuksen kehittymistä, jokiravun hyödyntämistä ja suojelua, rapukulttuurin elpymistä tai luomista sekä vähentävän luvattomia istutuksia ja salaravustusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin pääasiassa teemahaastattelulla. Raputaloutta kuvaavat taustatiedot kerättiin useista sekä kirjallisista että asiakirjalähteistä ja myös haastattelemalla vesialueiden omistajatahoja. Teemahaastateltavat tahot on mainittu kaavion (kuva1) keskellä vihreissä laatikoissa. Haastateltavien valintaa näistä kahdesta ryhmästä (viranomais- ja omistajatahot ja vesialueiden käyttäjät) on esitelty tarkemmin jäljempänä kappaleessa Tavoitteet Hankkeen suunnitelmaan kirjattiin kaksi päätavoitetta: 1. Selvitetään vastakkainasetteluja ihmisten mielissä rajapinta-alueella, missä toisen vesissä on menestyviä täplärapukantoja, mutta lähialueella, hallinnon asettaman strategiarajan vastakkaisella puolella, on pyritty hoitamaan jokirapukantoja useinkin täplärapua selvästi heikommin tuloksin. 2. Kohdealueilta kootut rapuja ja raputaloutta koskevat biologiset, ekologiset ja taloudelliset tausta-aineistot yhdistetään edellä saatuihin tuloksiin näkemysten ja johtopäätösten realistisuuden mittaamiseksi. Päätavoitteita toteutettiin: Tavoitekohtaan 1 haettiin vastauksia teemahaastattelumenetelmällä. Teemahaastattelu menetelmäkuvauksineen ja sen laajat tulokset pohdintoineen ja johtopäätöksineen muodostavat pääosan hankkeessa tehdystä työstä ja koko tutkimuksen annista. Tavoitekohdassa 2 mainittua Etelä-Savon raputalouden tilaa kuvaava tausta-aineisto on esitelty edellä raportin alussa ja kohdealueet tarkemmin kappaleessa 4.3. Haastattelija on nostanut siitä raporttiin pohdittavaksi niitä taustatekijöitä, jotka ovat nousseet esille haastattelussa tai mikäli taustatekijät ovat tavalla tai toisella näkyneet eroina haastateltavien ajatuksissa, asenteissa tai näkemyksissä. 12

13 3.3. Tutkimuksen kuusi teemaa Tutkimuksen perustaksi ja tavoitteiden toteuttamiseksi hahmoteltiin kuusi aiheeseen liittyvää teemaa, joiden pohjalta teemahaastattelut aihealueittain ja kysymyksineen suunniteltiin. Itse haastattelussa teemat ohjasivat haastattelun kulkua. Tutkimuksen kuusi teemaa olivat seuraavat: Varhaisempi ravun esiintymis- ja ravustushistoria Rapustrategia ja sen tunnettuus Rapustrategiasta tiedottaminen Odotukset Miten alueen ravustusasiat on järjestetty ja kuinka ne tulisi järjestää? Rapurutto, jokirapu/täplärapu Alkuaan teemoja oli viisi, mutta haastattelujen edetessä puhe tiedottamisesta nousi tärkeänä asiana esille ja se nostettiin omaksi teemakseen. Haastattelussa teema Rapurutto, jokirapu/täplärapu jätettiin viimeiseksi, koska arveltiin, että sen herättämät mielikuvat ja tunteet saattaisivat häiritä haastateltavien keskittymistä muiden teema-alueiden käsittelyyn. Tulososassa kyseinen teema on luettavuuden vuoksi nostettu neljänneksi tiedottamisteeman jälkeen. Teemaotsikoista sovittaessa päätettiin, että haastattelijaa pyydetään raportoimaan haastattelun tulokset teemaotsikoittain. 4. Tutkimusmenetelmät ja -aineisto 4.1. Näkymiä ihmisten arkikokemukseen Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, joka Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2008) teoksessa määritellään lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun välimuodoksi. Sitä käytetään usein kvalitatiivisessa kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa, mutta tutkijoiden mukaan se on käyttökelpoinen menetelmä myös kvantitatiivisen aineiston keräämisessä. (Hirsjärvi ym. 2008, 203.) Hirsjärvi ja Hurme (1988) kuvaavat teemahaastattelua haastatteluksi, jossa korostetaan haastateltavien elämysmaailmaa ja heidän määritelmiään tilanteista. Lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan ihmisten yhteisten ja jokapäiväisten kokemusten tutkiminen on mahdollista. Teemahaastattelussa keskustelun pohjana ovat haastatteluaihe ja siihen liittyvät teemat. Suurin teemahaastattelun ja strukturoidun haastattelun välinen ero on tavassa kysyä: teemahaastattelusta puuttuvat strukturoidulle haastattelulle tunnusomaiset, tarkkaan muotoillut kysymykset. (Hirsjärvi & Hurme 1988, 36.) Avoin haastattelu on strukturoimaton. Siinä keskustelu velloo vapaasti jonkin haastattelijan antaman ja ehkä haastattelun aikana muuttuneen aiheen tai aihealueen ympärillä (Hirsjärvi ym. 2008, 203, 204). Strukturoidussa haastattelussa kysymykset ja vastaukset annetaan valmiina, mutta teemahaastattelussa vastaaja miettii vastauksensa itse. (esim. Eskola & Suoranta 1999, 87, 89 ). Keskustelu voi nostaa esiin jopa sellaisia teemoja, joita haastattelua suunnittelevat eivät ole osanneet ennakoida. Teemahaastattelun haittoihin kuuluu sen kallis hinta (Hirsjärvi &Hurme 1988, 15). Teemahaastattelu on puolistrukturoitu menetelmä siksi, että haastattelun aihepiirit, teemaalueet, ovat tiedossa. (---) Menetelmästä puuttuu kuitenkin strukturoidulle haastattelulle luonteenomainen kysymysten tarkka muoto ja järjestys. (---) Teemahaastattelu on systemaattista tiedonhankintaa, tutkimushaastattelua. (Hirsjärvi &Hurme 1988, 26, 27, 36.) 13

14 Näkemys, jonka mukaan haastattelua voidaan verrata ennakkoon päätetyllä tarkoituksella varustettuun keskusteluun, on Hirsjärven ja Hurmeen (1988) arvion mukaan yksinkertaisin määritelmä haastattelusta. Haastattelussa ja tavallisessa keskustelussa onkin samoja piirteitä, esimerkiksi se, että keskustelijoiden välillä on suora kielellinen ja ei-kielellinen vuorovaikutus. Siksi suusanallisen viestin lisäksi asetelmassa välittyy myös muun muassa asenteita ja tunteita. Vapaan arkikeskustelun ja haastattelun välillä on kuitenkin useita eroja. Ensinnäkin haastattelua ohjaa haastattelija, eli se ei ole keskustelun tavoin tasa-arvoista. Haastattelu on myös päämäärähakuista ja kuten aiemmin todettiin, ennalta määrättyä tehtävää toteuttavaa. Ja toisin kuin vapaassa keskustelussa, haastateltava ei osallistu haastatteluun spontaanisti, vaan hänet on pyydetty siihen mukaan. (Hirsjärvi & Hurme 1988, 25, 27.) Haastattelun kielellinen ja ei-kielellinen vuorovaikutus antaa Hirsjärven ja Hurmeen (1988) mukaan tutkijalle poikkeuksellisen mahdollisuuden käyttää samanaikaisesti kahta tutkimustapaa: sekä johtaa keskustelua että tehdä havaintoja haastateltavasta. Tämä avaa haastattelijalle inhimillisen käyttäytymisen ehkä vaikeimmin tutkittavia ilmiöitä, joista edellä mainittujen asenteiden ja tunteiden lisäksi voidaan mainita muun muassa tietoisuus, aikomukset, ihanteet ja elämykset. Lisäksi teemahaastattelu, joka toteutetaan yhdessä haastattelijan kanssa, tarjoaa lomakehaastattelua paremmat mahdollisuudet motivoida henkilöitä vastaamaan ja pohtimaan tutkimuksen esiin tuomia asioita. Kieltäytymisprosentti onkin teemahaastatteluissa pienempi kuin lomakehaastatteluissa, mikä kirjoittajien mielestä saattaa edellä sanotun lisäksi johtua siitä, että useasta suunnasta tarjottavien lomakkeiden vastapainoksi teemahaastattelu tarjoaa vastaajille piristävää vaihtelua. Haastateltavan motivoitumista ja heittäytymistä edesauttaa periaate, jonka mukaan hänen on voitava luottaa siihen, että annettuja tietoja käsitellään luottamuksellisesti. (Hirsjärvi & Hurme 1988, 7, 14, 15, 27.) 4.2. Runsas, haasteellinen ja mielenkiintoinen aineisto Hirsjärven ja Hurmeen (1988) teoksessa painotetaan, että teemahaastattelun avulla koottu aineisto on yleensä runsas ja sen analysointi haasteellista. Vaativan työn vastapainoksi aineiston käsittely on yleensä kuitenkin palkitsevaa, sillä ihmisten puheet heijastavat inhimillisen elämän rajatonta monivivahteisuutta ja haastattelu on saattanut viedä todella lähelle empiriaa. Monesti tutkija viettää viikkoja, usein jopa kuukausia, yrittäessään luoda järjestystä ilmiöihin ja yrittäessään ymmärtää ja tulkita oikein tutkittavaa kokonaisuutta. Päätettyään intensiivisen haastatteluvaiheen, tutkija saattaa tarvita jopa yhden kuukauden lukeakseen vain orientoitumismielessä muistiinpanojaan tai haastattelukertomuksia, pohtiakseen ilmiöitä tai levätäkseen ennen vaikean data-analyysin alkua. Tämä seikka unohdetaan usein. (Hirsjärvi & Hurme 1988, 108) Nauhoitetut haastattelut joko kirjoitetaan puhtaaksi (litterointi) tai tietoja kerätään suoraan nauhalta. Myös puhtaaksikirjoituksesta, esimerkiksi toiston tarkkuudesta, on erilaisia versioita. Rapuhaastattelussa puheet kirjoitettiin sanasta sanaan kuitenkin pitäytyen kielelliseen ilmaukseen. Hirsjärvi ja Hurme (1988) toteavat, että nauhamateriaalin käsittely on aina jonkinlaista sisällönanalyysiä. Myös analyysitapoja on useita. Sisällönanalyysiä ohjaavat työn suunnitteluvaiheessa keskeisiksi havaitut käsitteet ja silloin alustavasti asetetut hypoteesit. Hypoteeseja syntyy myös haastattelun aikana. Tarkastelussa käytettävät muuttujat nousevat käsitteiden ja hypoteesien pohjalta. (Hirsjärvi & Hurme 1988, 109, 114, 115, 116.) 14

15 Rapuhaastattelun aihe oli Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään ravustajilta. Haastattelua ohjasi kuusi otsikosta johdettua teemaa. Haastatteluja oli 17 ja kukin niistä kesti keskimäärin kaksi tuntia. Nauhoitetut haastattelut litteroitiin ja ne tuottivat yhteensä noin 550 sivua kirjoitettua tekstiä. Haastattelija koodasi, analysoi, tulkitsi ja kokosi tulokset jäljempänä olevaksi raportiksi. Teemahaastattelua täydensivät monivalinta- ja vaihtoehtokysymykset. Haastattelussa on hyödynnetty yhteiskuntatieteistä ja hallinto-oikeudesta nousevia kysymyksenasetteluja sekä tulkintoja. Lisäksi on käytetty rapututkijoiden tuottamaa luonnontieteellistä tietoa Haastateltavien valinta Haasteltaviksi pyrittiin saamaan Etelä-Savon alueelta vesistön ja kalatalouden parissa toimivia tahoja eri tasoilta kalatalouden aluehallinnosta kalastajiin ja ravustajiin. Kuvassa 2 haastateltavat ryhmät on sijoitettu hankkeen kaavioon. Haastatteluryhmiä saatiin tämän pohjalta seuraavat kolme.: Päätöksentekijäryhmä: Kalatalouden aluehallinto on päätöksentekijä ja lupaviranomainen, kalatalousneuvonta päätösasioiden taustalla sekä usein hakija ja valmistelija, ja kalastusalue yhteinen laajempia vesialueita käsittelevä toimielin ja käytön suunnittelija. Osakaskunnat: Osakaskunnan osakkaat ovat yhteisten vesialueiden omistajia. Osakaskunta on tärkein käytännön kala- ja rapuvesien hoitaja, ja samalla päätöksentekijä osakaskunnan vesiin liittyvissä toimenpiteissä. Osakaskuntien tulee tuntea vesialueidensa käyttö ja tavoitteet ollakseen toimivia. Siksi se on haastattelujen kannalta hyvin tärkeä ryhmä. Hyödyntäjäryhmä: Vesialueita ja niiden kala- ja rapuvaroja hyödyntävät ryhmät ovat joko ammatti- tai virkistyskalastajia, matkailuyrityksiä, ravustajia tai luontoharrastajia. (kuva 2) Lisäksi haastateltavia haettiin rapukannaltaan ja -historialtaan erilaisilta kohdealueilta. Kohdealueella tarkoitetaan ensisijaisesti kalastusaluetta tai sitä pienempää vesialuekokonaisuutta, mahdollisesti vain yhtä järveä tai jokea. Kohdealueet jaettiin tämän perusteella raputaustaltaan viiteen erilaiseen ryhmään: ravuton alue (ei rapuja lainkaan tai vain hajahavaintoja); onnistunut jokiravun kotiutus- tai palautusistutus (ravustettava kanta); tuloksettomaksi osoittautunut istutus (ei rapuja tai vain hajahavaintoja); luvallinen täplärapuistutus, tuloksena hyödynnettävä täplärapukanta; luvaton täpläravun kotiuttaminen tai ilmaantuminen vesialueelle (ravustettava kanta). Edellä esiteltyjen perusteiden toteuttamiseksi tutkimukseen jouduttiin etsimään poikkeuksellisen laaja haastateltavien joukko (17). Haastateltavat olivat suhteellisen aktiivisia ja asiasta kiinnostuneita henkilöitä. Haastateltavia valittaessa huomioitiin taustaltaan erilaiset kohdealueet. Kalastusalueiden edustajat olivat pääsääntöisesti puheenjohtajia, myös osakaskuntia edustavat. Ravustajia edustavat ravustivat omaan käyttöön tai ansiotarkoituksessa. Vapaaajankalastajat saattoivat myös ravustaa tai yksinomaan kalastaa. Kaikki haastateltavat olivat miehiä. Haastateltavien valinnoissa hyödynnettiin Riista- ja Kalatalouden Tutkimuslaitoksen Etelä-Savon tietokantoja, sekä vuonna 2009 Etelä-Savon osakaskunnille tehtyä, ravustusta ja rapusaalista koskevaa, tiedustelua (Erkamo ym 2011). Lisäksi Etelä-Savon ELY-keskuksesta hankittiin tietoa potentiaalisista kohteista. Kalatalousneuvonnan ihmisten paikallistuntemusta hyödynnettiin vasta talven ja kevään 2012 aikana sen jälkeen, kun teemahaastattelija oli käynyt ensin haastattelemassa heidät. Menettelyllä pyrittiin varmistamaan kalatalousneuvonnan edustajien neutraalius ja valmistautumattomuus ennen teemahaastattelijan käyntiä. 15

16 Lähtökohtana oli, että kohdealueen raputilanteesta on jo olemassa merkittävästi taustatietoa RKTL:n Raputalousohjelman aineistoissa. Mikäli näin ei jollakin alueella ollut, jouduttiin taustatietoja kartoittamaan osakaskunnalta ja/tai kalastusalueelta dokumenteista sekä haastattelemalla. Taustadokumentteina tietojen hankinnassa käytettiin RKTL:n omien tietokantojen lisäksi kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia ja Etelä-Savon ELY-keskuksen sekä kalatalousyksikön että ympäristötoimialan materiaaleja, kohdealueita koskevia lupa- ja päätösasiakirjoja, ympäristöhallinnon Hertta tietokantaa ym Teemahaastattelun toteutus Haastattelu toteutettiin kahdessa osassa. Marraskuussa 2011 haastateltiin päätöksentekijäryhmän edustajat, osakaskunta- ja ns. hyödyntäjäryhmän edustajat kesä-/heinäkuussa Haastateltavien ehdoilla lukkoon lyödyt tapaamisaikataulut sovittiin puhelimitse. Puhelujen välityksellä haastattelija loi ensimmäisen kontaktin haastateltaviin, eli yhteydenotot toimivat alustavina johdatteluina itse haastatteluun. Haastateltaville lähetettiin haastattelun teemaotsikot viikkoa ennen haastattelua. Noin kahden tunnin keskustelut nauhoitettiin ja keskustelijat olivat tuon ajan kahdestaan. Kyselylomakkeet täytettiin haastattelun lopuksi haastattelijan läsnä ollessa. Haastatteluilmapiiri oli alusta alkaen erittäin hyvä. Kukaan mukaan pyydetyistä ei kieltäytynyt, ellei syynä ollut ulkomaanmatkaan tai muuttokuorman purkamiseen verrattava syy. Näissäkin tapauksissa henkilö yritti järjestää tapaamisen kiireistään ja esteistään huolimatta. 16

17 5. Teemahaastattelun tulokset 5.1. Varhaisempi ravun esiintymis- ja ravustushistoria Johdanto Tässä teemassa käsitellään ravunkäyttökulttuuria, rapukauppaa ja sen merkitystä sekä rapuruttoon liittyvää historiaa. Haastattelun ensimmäiset kysymykset kuuluivat haastattelutilanteen lämmittelyvaiheeseen, joten keskustelu alkoi johdattelevasti haastateltavan henkilökohtaisista rapukokemuksista. Keskusteluissa kuvattiin haastateltavan, hänen perheensä ja sukunsa suhdetta rapuun ennen ja nyt. Ravustus-, kasvatus- ja istutuskokemukset tulivat kerratuiksi parhaassa tapauksessa neljän sukupolven ajalta. Rapukulttuuria ja rapuun kohdistuvia asenteita valaistiin myös kotikylän ja joskus maakunnankin tasolla. Vakaviltakaan aiheilta ei vältytty, sillä jokainen haastateltava tiesi rapurutosta. Rapukantojen häviäminen oli koskettanut suoraan tai välillisesti heitä kaikkia. Joiltain se oli lopettanut mieluisan harrastuksen, joiltain taas katkaissut juuri heidän kohdallaan suvussa pitkäänkin jatkuneen ravustusperinteen. Harrastusmahdollisuuden loppuminen ei kuitenkaan ollut mitään sen tosiasian rinnalla, että monet useasta suunnasta ansionsa keräävät maaseudun asukkaat olivat menettäneet tärkeän tulolähteen. Heitä oli haastateltavienkin joukossa, sillä Etelä-Savossa rapu on aina ymmärretty lähinnä myyntituotteeksi. Kyläteitä reunustavat autiot talot jatkoivat tarinaa siitä mihin isännät jäivät. Etkö sinä huomannut tullessasi, miten monta mökkiä on tien varressa tyhjillään? Koska vanhin haastateltava oli syntynyt 1940-luvulla, keskusteluissa läpikäyty alueen ravunmyyntihistoria rajautui 1950-luvulta tähän päivään. Mainitsemisen arvoiset raputulot edellyttävät tuottoisia rapujärviä ja sellaisia oli tämänkertaisten jututettavien ulottuvilla vain muutamalla. Siksi puhe ravunmyynnistä koski yleensä aikaa vuosikymmeniä sitten Ravunkäyttökulttuuri Lapsena opittu säilyy läpi elämän Jokaisella haastateltavalla oli ollut jossain elämänsä vaiheessa jonkinlainen yhteys rapuun. Haastattelussa käydyt keskustelut vahvistivat, että lapsuus on otollista aikaa läpi elämän säilyvien perinteiden omaksumiselle. Jos kontakti savolaisen mittapuun mukaan eksoottiseen äyriäiseen oli saatu jo lapsena tai nuorukaisena, sen oli kyennyt katkaisemaan vain rutto tai selittämättömäksi jäänyt, lähijärvet ravuista tyhjentänyt muu tekijä. Markku T. Hyyppä (2011) onkin todennut, että vapaa-ajan sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen kuuluvat ihmisen pysyviin ominaisuuksiin. Nuorena omaksuttu yhteisöllisyyden ja harrastamisen palo säilyy läpi elämän, hän sanoo. (Hyyppä 2011, 15.) Myös RKTL:n kyselytutkimus vahvistaa tuloksen. Sen mukaan ravun ruokapöytäänsä kelpuuttavista suomalaisista selvä enemmistö, noin 60 prosenttia, oli syönyt rapuja jo lapsena, noin kolmannes heistä jo alle kymmenvuotiaina (Savolainen ym. 2013). Haastateltavat kaivoivat mielellään esiin lapsuus- ja nuoruusaikaiset rapumuistonsa. Lapsena syntynyt kytkentä rapuun oli useimmiten saatu isien perintönä, jolloin muistojen tärkeyttä lisäsivät niihin keskeisesti sisältyvät isien ja ukkien roolit. Rapumuistojen kertominen oli näille miehille erityisen mieluisaa. Lapsuuden- ja nuoruudenaikainen ravustus oli selvästi ollut myönteinen, 17

18 lähtemättömästi mieleen painunut kokemus. Selvästikin näiden miesten ravustukseen olivat alusta asti liittyneet sekä yhteisöllisyys että arvossa pidettyjen aikuisten jäljittely. 1 Kylien puskaradiot kuljettivat tietoa hyvistä raputuloista sellaisillekin lapsille, joiden kotona ei ravustettu. Innostus saattoi herätä samanikäisten serkusten tai kavereiden keskeisinä kokeiluina. Myös heidän kertomuksensa ja tapansa muistella asiaa antoi vaikutelman, että ravustus oli rikastuttanut heidän lapsuuttaan muutenkin kuin rahallisesti. Heilläkin ravustus oli ollut alusta asti serkkujen tai kavereiden kanssa toimimista. Haastateltavien keski-iästä johtuen heidän luvuille rajoittuvissa lapsuus- ja nuoruusmuistoissaan elää vain jokirapu, sillä täplärapu tuotiin Suomeen vasta vuonna 1967 ja laajemmat istutuksen alkoivat 1980-luvun lopulla (Pursiainen 2012). Haastattelun innokkaimmat ravun puolestapuhujat valikoituivat hekin lapsena tai nuorena rapuun kiinnittyneiden joukosta. Innokkuuden mittarina voidaan pitää toimenpiteitä, joihin ravustajat olivat vuosien saatossa olleet valmiita joko pelastaakseen jokiravun tai saadakseen täpläravun maakuntaan. Lapsesta ravun tunteneilla olikin eniten sanottavaa, sillä heillä saattoi olla reilusti yli puolen vuosisadan verran kokemusta niin ravustamisesta, ravun myynnistä kuin istuttamisesta. Suurin osa heistä piti tärkeänä jokiravun säilymistä, mutta oli niitäkin, jotka olivat valmiita ottamaan rapua kun rapua Niitä pärekorilla kannettiin sieltä Iäkkäämpien ravustajien tarinat ulottuivat aina 1940-luvulle. Sinne sijoittuivat myös entisen jokirapujärven rannalla sijaitsevassa kotitalossaan ikänsä asuneen isännän muistot, jotka kiinnittyivät isän ravustukseen. Suvun rapuperinteet katkesivat tämänkin puhujan kohdalla rapujen häviämiseen. Isänsä ravustushistorian perusteella mies arvioi, että hänen kotijärvensä ravut hävisivät luvun alkupuolella. Tuohon aikaan jokirapujen joukkokuolemat selitettiin aina rutolla. Mulla on semmonen käsitys, että sitten se rapukanta katos. Että siihen aikaan (---) näki rapuja tuossa uimareissulla taikka ravun rannassa. Mutta sitten ei niitä oo ollu. (---) Koska isä kuoli -63, ja kyllä hän varmasti olis sitä jatkanut jos niitä olis ollu, mutta en muista, että hän olis enää sillon 50- luvulla ravustanu. Useimpien varhaisimmat muistot juonsivat aikaan, jolloin jokirapua nostettiin pärekoreittain ja ravun myynti oli merkittävä tulolähde. Heidän kertomuksensa todistavat, että vielä 1950-luvulla rapuja oli joissain maakunnan järvissä todella paljon. Ellei välittäjää ollut, ravustaja saattoi myydä tuotteen suoraan esimerkiksi lähikaupungin hotelliin. Helsinkiin saaliit saatettiin toimittaa linja-auton rahtitavarana. Jos käytettävissä oli välittäjä, hän helpotti viljelijöiden ravustusurakkaa hoitamalla yhteydet ostajiin. Jotkut haastateltavat kaipasivat välittäjiä myös nykyajan rapukauppaan, pitivät heitä jopa yhtenä kaupan lisääntymisen ja nykyaikaistumisen edellytyksenä. Silloin, sanotaan jo tuolla 1950-luvun lopulla, kun minä rupesin (---) Nää joet kaikki oli täynnä ja sieltä tuotiin oikein pyykkikopalla, vanhan kansan pärekopalla kannettiin sieltä niitä. Monet miehen ikään ehtineet ravustajat olivat nähneet niin jokiravun kulta-ajat kuin sen tuhonkin. Joissain tapauksissa perheen rapuhistoria ylitti 100 vuoden rajan. 1 Kasvatustieteilijät puhuvat lapsen ja nuoren kehitykseen kuuluvasta mallioppimisesta. Siinä lapsi muun muassa samaistuu myönteisinä kokemiinsa aikuisiin ja jäljittelee heidän toimiaan (esim. Hirsjärvi, 1983, 112, Bandura 1997). 18

19 Siis sitä historiaahan on. Isä on varmaan ruvennu pyytämään rapuja joskus 20-vuotiaana ja on nyt yli 80, että 60 vuotta. Ja hänen isänsä on pyytäny kanssa, luvulta luvulle asti jokirapua myynyt mies laski Jännittävä seikkailu poiki taskurahat Ravun kulta-aikoina poikavuosiaan eläneille miehenaluille ravustus oli leikki ja seikkailu. Erona muihin leikkeihin se tuotti ajan mittapuun mukaan ruhtinaalliset taskurahat. Ravustuksen seikkailuluonteisuus korostui, jos nuoret joutuivat kehittelemään pyyntivälineensä itse. Kun välineitä ei löytynyt kotoa, poikien oli toteutettava ravustus vaikeimman kautta. Tämä ei hillinnyt reilujen taskurahojen makuun päässeiden työtarmoa. Esimerkiksi veljensä kanssa ensimmäiset rapunsa pyydystänyt, nykyään rapukauppiaanakin toimiva mies aloitti ilman venettä. Myytiin 60-luvulla. Hinta oli hyvä, oltiin aina hyvin tyytyväisiä. Saatiin hyvät taskurahat. Mutta meillä ei valitettavasti ollu venettä siellä järvellä. Meidän täyty rannalta. Niin se oli hurjan jännää sitä paitsi se ravustaminen, kun se oli sellasta keinottelua. Vielä ja 1970-luvulla rapuja riitti jopa haavilla kauhottavaksi. (---) joku vuotinen olin silloin. Me ravustettiin serkkupojan kanssa kahtena iltana aina viikonloppuna. Määrät oli valtavia. Tässäkin myllyn alapuolelta on saanu lapioida ihan. Ja venekuurit, kun (---) ne oli ne venekuurin aluset, niitä on haavilla voinu mättää päivälläkin sieltä. Sehän oli markkaa per nenä siitä viikonlopusta. Enemmän kuin koululainen koko kesänä! Joissain tapauksissa ravustuksesta saadut hyvät muistot saivat vuosikymmeniäkin taukoa pitäneet palaamaan harrastuksen pariin. Näin kävi haastateltavalle, joka oli pyytänyt ensimmäiset rapunsa 1970-luvun opiskelijaporukassa. Tämä mies oli vuosien saatossa ennättänyt sekä myydä että istuttaa rapua. Ravustustauko oli kestänyt kiivastahtisimman työiän ajan yli 20 vuotta ja paluu harrastuksen pariin tapahtui elämänrytmin rauhoituttua. Se pyyntömenetelmä (---) oli sellanen liippi, mikä laskettiin veteen ja siinä oli se syötti. Ja sitten oli siellä aikansa ja käytiin nostamassa, niin niitä niin hirmu paljon meiltä karkas, et siellä oli kyllä rapuja hyvin, mutta sillä menetelmällä me ei saatu niitä ylös Vanha rapuperinne on katkennut Edellä kuvattu, jo lapsena rapuun tottunut sukupolvi ikävöi Etelä-Savon tuottoisia ravustusaikoja. Sen sijaan maakunnan nuoremman väen yhteys rapuperinteeseen on katkennut. Vanhemman väen arvion mukaan heistä seuraava ja varsinkin sitä seuraava polvi tietää vain harvoin maakunnan rapuhistoriasta. Silti he uskovat nuorten vahvistavan ja monipuolistavan alueen rapukulttuuria tulevaisuudessa. Haastatteluista jäi käsitys, että seniorit mieltävät rapuperinteen lähinnä mahdollisuutena lisäansioihin. Hyvät rapuvuodet ovat tuottaneet myös legendoja. Kyllä se mielessä kutvehtii vielä sellaset vanhemmatkin asiat, että pääsis vielä joskus sellaseen. Ja tarinahan kertoo, että miehet ei myy mettiä hyvinä rapuvuosina, että sieltä voipi ostaa auton niillä rapurahoilla. Ihmisten puheissakin rapu on mukana vain harvojen rapuvesien läheisyydessä. Muualla aihe on esillä korkeintaan ravustusaikana ja silloinkin lähinnä ravustajien kesken. Tiedotusvälineet uutisoivat rapukauden alkamisen ja tekevät ehkä yhden tai pari juttua ennen ravustuskauden päättymistä. 19

20 Haastateltavat kertoivat, että on osakaskuntia ja kalastuksen harrastajia, joiden keskuudessa rapu ei ole ollut puheenaiheena koskaan. Neljäkymmentä vuotta aktiivisesti osakaskunnassa toiminut mies ei ole kuullut koskaan rapukeskustelua edes osakaskunnan kokouksissa. Tämä on tärkeä tieto silloin, kun haastattelun aiheena on selvittää rapua koskevien ohjeiden perillemenon ongelmat. Ainakaan rapua ei oo missään keskusteluissa kyllä mainittu. En juuri muista. Että jollakin niillä vanhoilla ihmisillä saattaa olla, jotka silloin eli ja ravusti. Mutta uskoisin, että nuorelle polvelle näistä vesistä ravunpyynti ja tommonen, on ihan vieras asia. En ainakaan oo kuullu minkäänlaista mainintaa Toisen sortin ihmisten juhla Etelä-Savossa rapu on aina mielletty lähinnä myyntituotteeksi. Haastatteluista päätellen tässä on yksi syy siihen, miksi savolainen rapukulttuuri ei ole laajentunut kattamaan esimerkiksi rapujuhlia. Kun eri puolilla Savoa poltetaan kylien yhteistä juhannuskokkoa ja järjestetään yhteisiä hirvipeijaisia, rapujuhlia vietetään vain siellä täällä ja nekin ovat aina yksityisten järjestämiä, pienimuotoisia perheen, sukulaisten tai korkeintaan lähinaapurien keskeisiä tilaisuuksia. Varsinaista rapujuhliin liittyvää kulttuuria siinä muodossa kuin se mielletään Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla ei Etelä-Savossa ole luvun hyvinä rapuvuosinakin rapu on kuulunut lähinnä maakunnan asukkaiden pienen vähemmistön, rapuvesien vieressä asuvien maanomistajien arkeen. Kilpinen (2003) kuvaa, kuinka 1800-luvun torpparit saattoivat maksaa talollisille verojaan herrojen herkuksi ymmärretyillä ravuilla, mutta itse he eivät yleensä rapuja syöneet (Kilpinen 2003, 51 52). Perinne on tiukassa. Haastattelussa rapujuhla rapuaterioineen määriteltiin muutaman kerran eliitin lajiksi, joka ei istu savolaiseen elämäntapaan. Näissä puheenvuoroissa perinne liitettiin esimerkiksi suomenruotsalaisten tai entisajan kartanonväen, parempien piirien, tapoihin. Juhla on vähintään alempaan keskiluokkaan kuuluvien ihmisten ylläpitämää kulttuuria. Niin kuin joku golf esimerkiksi, niin sama tilanne. Ei se tavalliselle savolaiselle juntille istu semmonen homma. Puheiden läpi saattoi kuulla, että perinteisesti kaupunkilaiset on mielletty maaseudulla hienommiksi ihmisiksi. Omasta varallisuudestaan riippumatta maaseudun asukas on vierastanut kaupunkilaisten tapoja ja ehkä ujostellut niihin sitoutumista jo naapurien arvostelunkin pelossa. Siis mulla on se käsitys, että ne rapujuhlat kuulu tommosille, sitten vähän toisen sortin ihmisille. Että ei täällä maaseudulla, niin en muista, että olis koskaan. Haastattelija: Minkä sortin ihmisille ne kuuluivat? No minä luulen, että tuolla ravintoloissa sitten tommoset, miten nyt sanoisin, täytyy olla varakkaampia sitten. Haastattelija: Joissain maalaispaikoissa on kyllä pidetty rapujuhlia, ihan maaseudulla, mutta täällä sinun kylälläsi ei sitten ole? Joo, mulla ei oo ainakaan mitään muistikuvaa eikä tietoa. Yhden isännän lapsuudenkodissa isä haki ravut kotirannasta ja äiti keitti ne perheen ruokapöytään kuin minkä tahansa aterian. Pienelle pojalle ravunsyönti oli poikkeuksellinen tapahtuma ilman rapujuhliakin. Sitä oli nyt mukava muistella. 20

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raputalousohjelman päätös ja evaluointityöpaja Jyväskylän Viherlandia 13.3.2013 Noin 20 vuoden tulosseuranta

Lisätiedot

RKTL:n työraportteja 6/2012. Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala

RKTL:n työraportteja 6/2012. Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala Raputalouden elinkeinopotentiaalit Etelä-Savossa Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Euroopan unioni investoi kestävään kalatalouteen! Julkaisija:

Lisätiedot

Rapuja Etelä-Savoon hallittu istuttaminen JOONAS RAJALA

Rapuja Etelä-Savoon hallittu istuttaminen JOONAS RAJALA Rapuja Etelä-Savoon hallittu istuttaminen JOONAS RAJALA RAPORTTEJA xx 201X Rapuja Etelä-Savoon Hallittu istuttaminen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Joonas Rajala Kansikuva:

Lisätiedot

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus

Lisätiedot

Raputalousohjelma 2005-2012

Raputalousohjelma 2005-2012 Raputalousohjelma 2005-2012 Päätös- ja evaluointityöpaja, Jyväskylä 13.3.2013 Markku Pursiainen Tiedosta ratkaisuja kestäviin Riista- valintoihin ja kalatalouden tutkimuslaitos Ohjelman valmistelu RKTL:n

Lisätiedot

Pohjoissavolainen raputaktiikka

Pohjoissavolainen raputaktiikka Pohjoissavolainen raputaktiikka jokiravulla pärjätään ehken varmaankin Japo Jussila, Viivi Ahonen ja Jenny Makkonen Biologian laitos, Itä-Suomen yliopisto LIFE12 INF/FI/233 LIFE+ RapuKamu LIFE+ ohjelman

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

III kansallinen rapustrategia Jorma Kirjavainen, Hämeen ELY-keskus

III kansallinen rapustrategia Jorma Kirjavainen, Hämeen ELY-keskus III kansallinen rapustrategia 2013-2022 11.12.2014 1. strategia: Täplärapu 2000, Ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Raputalous 2000- seminaari 26.4.1988 Jyväskylässä Tavoitteena hallita

Lisätiedot

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa

Lisätiedot

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006. Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006. Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006 VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006 Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006 Markku Kuisma ja Martti Puska KYMENLAAKSON KALATALOUSKESKUS RY 2006 VUOHIJÄRVEN

Lisätiedot

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA Etelä-Savon kalastusaluepäivä Mikkeli 2.2.2017 Jorma Kirjavainen, ELY-Kalatalouspalvelut/ Järvi-Suomi 2017 2 Täplärapu tuotiin Suomeen v 1967 Pohjois-Amerikasta =>nyt 566

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue

Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue sivu 1(9) LIFE12 INF/FI/233 LIFE+ RapuKamu, vaikuttavuuskysely Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue Japo Jussila 1, Jenny Makkonen 1 ja Vesa Tiitinen 2 1 Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Itä-Suomen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019

Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019 Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019 Etelä-Savon kalastusaluepäivä 7.2.2018 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalatalousalueiden rajat karttapalvelussa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Helsinki 19.10.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, P-S ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalastonhoitomaksusta Kalastajan näkökulmasta yhden kortin

Lisätiedot

JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY?

JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY? JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY? Kalatalousasiantuntija Petri Muje Lapin kalatalouskeskus Lapin kalatalouspäivät Rovaniemi 9.11.2016 Kansallinen rapustrategia 2013-2022 VISIO 2022 Suomessa on

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hämeen täplärapuvedet ja raputalous

Hämeen täplärapuvedet ja raputalous Hämeen täplärapuvedet ja raputalous Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Euroopan unioni investoi kestävään kalatalouteen! Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit Antti Lappalainen ja Tapio Keskinen Tampere 10.11.2017 Kalatalouden ympäristöohjelma Taustaa Kalastuslain uudistus: Tarkoituksena on mm. antaa työvälineet kalastuksen

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen Terhi Koskela, Hanna Kumela, Paula Horne ja Harri Hänninen, Metla Eeva Primmer, SYKE FORBID -hanke TUK- ja Ympäristö ja oikeus -tutkimusohjelmien

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Metsähallituksen raputalouden toimintaohjelma 2011 2016

Metsähallituksen raputalouden toimintaohjelma 2011 2016 Anna Alaranta, Mika Laakkonen, Tapani Partanen, Kari Sarajärvi, Hannu Hupli, Paavo Ryyppö ja Pasi Korhonen Metsähallituksen raputalouden toimintaohjelma 2011 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja.

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 4

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 4 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 07 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT Kantar TNS Oy, Miestentie C, 00 ESPOO, Finland, tel. int+

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA GOLF Harrastuksena Tietoa vanhemmille Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA 2 SisälTÖ Golf on edullinen harrastus Golfia voi mennä kokeilemaan Miksi golf on hyvä harrastus? Golf Hieno harrastus koko perheelle

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Täpläraputyöpaja , Vieraslajien teemapäivä, SYKE, Helsinki

Täpläraputyöpaja , Vieraslajien teemapäivä, SYKE, Helsinki Täpläraputyöpaja 8.11.2016, Vieraslajien teemapäivä, SYKE, Helsinki Puheenjohtajana Esa Erkamo (Luke) ja sihteerinä Jouni Tulonen (Luke) Läsnä puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi: Tapio Hakaste (MMM),

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Hyödylliset haitalliset sisävesissä

Hyödylliset haitalliset sisävesissä Hyödylliset haitalliset sisävesissä Miten tulla toimeen niiden kanssa? Markku Pursiainen 21.3.2011 Haitallisistakin haitallisin ja tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen Yksi merkittävimpiä Suomessa

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle

Vetovoimaa maaseudulle Vetovoimaa maaseudulle 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

KULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018

KULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018 KULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018 Kuluttajakysely sähkön puhelinmyynnistä marraskuu 2018 - Johdanto Paikallisvoima ry Kuluttajakysely sähkön puhelinmyynnistä marraskuu

Lisätiedot

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä Esa Erkamo, Jouni Tulonen, Markku Pursiainen ja Riitta Savolainen, RKTL PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUKSEN 1-V

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2016 5.12.2016 Mikä Talousjohtajabarometri? TAUSTA Talousjohtajabarometri on reaalitalouden tilaa ja näkymiä kuvaava kyselytutkimus, jossa tutkimushorisonttina on tutkimushetkeä

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Kalastusalue osakaskuntien toimeksiantojen toteuttajana

Kalastusalue osakaskuntien toimeksiantojen toteuttajana Kalastusalue osakaskuntien toimeksiantojen toteuttajana isännöitsijä Toivo Korhonen Koitereen ja Koitajoen kalastusalueet Ilomantsi, Pohjois-Karjala gsm 0400 858 929 toivo.korhonen@vara.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Nuorten erofoorumi Sopukka

Nuorten erofoorumi Sopukka 1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

1 JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME... 1 LIITEKUVAT... 4

1 JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME... 1 LIITEKUVAT... 4 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: JOHDANTO... MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME... Sivu LIITEKUVAT... Kantar TNS Oy, Miestentie C, 0 ESPOO, Finland,

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus www.omahäme.fi Tehtävä: Kalatalous 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelu vastaa eri lakeihin

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115 Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT 1.- 2.LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115 1. OLEN (rastita itsellesi oikea vaihtoehto) 6 VUOTTA 7 VUOTTA 8 VUOTTA 9 VUOTTA 1%

Lisätiedot

VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA

VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA 2017-2020 ETELÄ-SAVOSTA ESIMERKKI VESIALUEIDEN JÄRJESTÄYTYMISELLE AKTIIVISET OSAKASKUNNAT, ISOT LUPA-ALUEET JA ERINOMAISET KALASTUSMAHDOLLISUUDET!

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot