Markkinakatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Markkinakatsaus 2009-2010"

Transkriptio

1 Markkinakatsaus 9 - Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

2 Sisällys 3 Nopeiden käänteiden vuosi asuntokaupassa 5 Asuntolainakysyntä kasvussa 6 Asuntokaupan rakenne ja uudet asunnot 8 Alueelliset asuntomarkkinat 5 Ylikuumentuneet vuokra-asuntomarkkinat tasapainottuneet 8 Asuntosijoittajan näkökulma 9 Uusi asunto-osakeytiölaki 2 Toimitilamarkkinakatsaus 28 Yteysenkilöt 3 Graafit 5 Yteystiedot kiinteistönvälitys 5 Yteystiedot kiinteistöjotaminen 2 Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

3 Nopeiden käänteiden vuosi asuntokaupassa Vuosi 8 muistetaan katiajakoisena asuntokauppavuotena. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla tetiin enemmän kauppoja kuin vastaavana ajankotana vuonna 7. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla kauppalukumäärä laski rajusti, myyntiajat läes tuplaantuivat ja innat laskivat, varsinkin pereasunnoissa. Alkuvuonna toteutettiin aaveita ja unelmia, mutta kesän jälkeen merkit finanssikriisistä rantautuivat asuntomarkkinoille: korkojen nousu, pankkien raaka-aineen eli raan inta koosi, marginaalit koosivat ja taloudellinen epävarmuus lisääntyi. Näistä seurasi työttömyyden lisääntymistä, yt-neuvotteluita ja lomautuksia. Nämä puolestaan iljensivät asuntomarkkinan ja kaupanteko oli putaasti tarvepojaista. Vuosi 9 on vuoden 8 toisinto, mutta käänteinen sellainen Asuntokauppa oli läes kokonaan pysätynyt loppuvuonna 8 ja matalan asuntokaupan trendi jatkui pitkälle kevääseen 9. Talouden elvytystoimet olivat alkaneet: asuntolainan korkotaso laski, raan inta alpeni ja marginaalit puolittuivat. Lomautus- ja työttömyysluvut kasvoivat. Asuntokauppaa tekivät ensisijaisesti sijoittajat, ensiasunnon ostajat ja ne, joiden oli pakko vaitaa asunto. Tämä tarkoitti sitä, että pelko kaden asunnon loukkuun joutumisesta oli kova ja vana asunto aluttiin myydä pois ennen sitoutumista uuteen. Asuntokauppa oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli 38 prosenttia iljaisempaa kuin vuoden 8 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin tetiin asuntokauppaa noin 8. kappaletta nyt tedyn 3. sijaan. Myyntiajat olivat pidentyneet ja kasvukeskusten pienten asuntojen intojen nousu oli pysätynyt. Kesää koden, vuoden 9 toisella neljänneksellä alkoi näkyä merkkejä siitä, että asunnonvaitajat olivat saaneet asuntonsa myytyä. Vuokramarkkinoilla alkoi olla uutta kysyntää, koska ns. välimuuttajat tulivat markkinoille. Tämä oukutti sijoittajia ostamaan useampia sijoitusasuntoja vuokraustarkoitukseen. Markkinoille tuli mukaan uusi sijoittajakunta: vuosia pankkien määräaikaistileillä raojaan pitäneet kuluttajat ostivat yksiöitä matalan pankkitalletustuoton vuoksi ja pankkikriisin pelossa. Pienistä asunnoista alkoi intataistelu. Samaan aikaan todettiin orastavaa pereasuntojen kysyntää. Vuoden 9 toisella neljänneksellä asuntokauppa oli enää noin 5 prosenttia jäljessä vuosien 7 ja 8 asuntokauppatasosta. Kesän aikana ja sen jälkeen korkotaso on pysynyt edelleen matalana. Pankkien marginaalit ovat puolittuneet ja asettuneet noin prosentin tasolle. Kuluttajien luottamus Suomen talouteen ja omaan talouteen lätivät vavasta miinusmerkkistä nousuun vaudilla. Kestokulutustavaroiden ostoalukkuus ja lainanottoalukkuus vavistuivat ja ovat loppuvuodesta olleet yllättävänkin korkealla. Vuoden kolmannella neljänneksellä asuntokauppaa käytiin jo prosenttia vilkkaammin kuin edellisenä vuonna ja tati näytti kiityvän. Syyskuussa tetiin monin paikoin vuoden ennätyslukemia asuntokaupoissa ja silloin voitiin todeta, että asuntokaupassa oli palauduttu keskimäärin normaalille -luvun tasolle. Myyntiajat lyenivät entisestään. Pääkaupunkiseudulla yksiöt vietiin käsistä syksyn aikana. Pienten asuntojen innat olivat läteneet nousuun ja pereasuntojen intojen lasku pysätyi. Vuoden viimeisellä neljänneksellä asuntokauppa on edelleen piristynyt. Kauppamäärät pysyivät syyskuun ennätystasolla. Arvio on, että vuoden 9 viimeisellä neljänneksellä tullaan tekemään puolet enemmän kauppoja kuin vuotta aiemmin. Näin ollen vuodesta 9 tulee vuoden 8 tapaan normaali kauppavuosi, kun alkuvuoden asuntokaupan iipuminen kompensoituu loppuvuoden kovalla kirillä. Katse tulevaan Korkotason on ennustettu säilyvän alaisena vuoden loppupuolelle, kuluttajien luottamus omaan talouteen on yvä, kestotarvikkeiden ostoalukkuus korkealla, lainanotto mielletään edulliseksi ja alu ottaa lainaa on korkealla. Näin ollen kaikki mittarit yleisesti ottaen ovat voimakkaasti asuntokauppaa tukevia. Kuitenkin alueellisesti katsottuna tarjonnan niukkuus, niin uusissa kuin käytetyissäkin asunnoissa, ja työllisyyden keittymiseen 3 Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

4 liittyvät epävarmuustekijät voivat yteisvaikutuksellaan eikentää yleisesti ottaen yviä asuntokaupan näkymiä vuodelle. Alueelliset erot eri puolilla Suomea ja eri alueilla esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tulevat korostumaan. Ennuste on, että seuraavan puolen vuoden aikana keskimääräisesti kysyntää on kaikenlaisista asunnoista ja myyntiajat ovat lyyet, eli asuntokaupan arvellaan pysyvän normaalitasolla. Perinteiset markkinointikanavat ovat menettäneet merkitystään ja jo nyt asuntoesittelyiin tullaan pääsääntöisesti netistä tarkastettujen esittelyaikojen mukaan. Sijainnin merkitystä ei voi koskaan väätellä. Taloytiön kunto ja taloytiön asioiden oito ovat ostajalle erittäin suuria päätöksen tekoon vaikuttavia asioita. Vaikka taloytiöön olisi tulossa isokin saneeraus, ei se ole myynnin este, kunan remonttiin varaudutaan, se suunnitellaan uolella ja taloytiön asukkaat informoidaan yvin koko projektin ajan. Uusi asunto-osakeytiölaki ja muut lainsäädännön muutokset sekä se, että oikealla innoittelulla voi oleellisesti vaikuttaa asunnosta saatavaan intaan ja myyntiaikaan, vaikuttavat edelleen sen trendin keittymiseen, että yä useampi antaa asuntonsa myynnin ammattilaisen oitoon. Tässä markkinakatsauksessamme on ajankotaista asiaa asuntosijoittamisesta ja sen tulevaisuudesta sekä vuokra-asuntomarkkinoiden näkökulmasta että asuntosijoittajan kannalta katsoen. Lisäksi muistutamme isännöinnin merkityksestä asunto-omaisuuden arvon keittäjänä ja uuden asunto-osakeytiölain mukanaan tuomista tulevista muutoksista ensi kesänä. Toimitilamarkkinaosiossa saa yvää yleiskuvaa jälleen koko kiinteistö- ja raoitusmarkkinatilanteesta Suomessa. Mukavia lukuetkia! Risto Kyälä Realia Group Oy Toimitusjotaja Pu Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

5 Pankin näkökulmasta Asuntolainakysyntä kasvussa Useita vuosia jatkunut asuntolainakannan voimakas kasvu idastui vuoden 9 aikana. Asuntolainakanta kasvaa tänä vuonna n. 6 %, kun kasvu nopeimmillaan -luvun puolivälissä oli jopa yli 7 prosenttia. Kasvun idastumiseen on luonnollisesti vaikuttanut talouden matalasudanne ja siitä aieutunut kotitalouksien eikentynyt luottamus. Tästä seurasi asuntokaupan idastuminen, omakotitalorakentamisen iipuminen ja isojen lainapyyntöjen väentyminen. Asuntokauppa on kuitenkin piristynyt jälleen syksyn mittaan ja se on jotanut uusien asuntolainojen kysynnän merkittävään kasvuun. Vaikka työttömyys on kasvanut, kotitalouksien luottamus omaan talouteen on vavistunut ja asunnonostoaikeet ovat yllättävän korkealla. Niiden kuluttajien talous, joilla on varmuus työn jatkuvuudesta, on vavistunut tämän vuoden aikana. Asuntolainamarkkina on terveellä pojalla, mutta kasvun rajat näkyvissä Suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneet vaudilla koko -luvun. Suteellisesti, verrattuna eurooppalaisiin maiin, velkamäärä on jo melko korkealla tasolla. Selvää siis on, että suomalaisten velkaantuminen ei voi jatkua tästä ikuisuuteen reilusti ansiotulokeitystä nopeammalla tadilla, vaan velkaantumisasteen kasvun on idastuttava. Tämän vuoden aikana asuntolainamarginaali on palannut tasolle, joka tekee raoituksesta pankille jälleen kannattavaa. Takavuosien ylilyönnit innoittelussa veivät marginaalitason Suomessa liian alas, joka joti nopeaan korjausliikkeeseen kun raamarkkinat järkkyivät ja raoituksen inta pankkien välisillä markkinoilla moninkertaistui. Työttömyys lisää lainanoitovaikeuksia Työttömyys nousee ja on jotanut kasvavaan määrään maksuvaikeuksia. Hyvin arva kuluttaja ajautuu maksuvaikeuksiin asuntolainan vuoksi, vaan maksuvaikeuksien perimmäinen syy on usein asuntolainan noston jälkeen otetut kulutusluotot, jotka sitten työttömyyden toteutuessa voivat kaataa koko talouden. Maksuviiveessä olevien lainojen määrä on kuitenkin edelleen yvin vääinen. Erittäin matala korkotaso on madollistanut lyennysojelmien uudelleen järjestelyn siten, että lainanoidosta pystytään alentuneillakin tuloilla selviämään. Merkittävän riskin järjestelyille kuitenkin muodostaa korkotaso jos korko nousee ennen kuin pereen työllisyystilanne ja tulot palaavat normaaleiksi, voi lainanoito käydä vaikeaksi. Lyyet korot säilynevät matalalla tasolla vielä pitkälle ensi vuoteen, mutta lainanottajan kannattaa pitää mielessä, että seuraavan kymmenen vuoden aikana korkotaso voi olla sama tai korkeampikin, kuin se toistaiseksi on euroaikana ollut. Asuntolainojen myöntökriteereissä ei ole tapatunut muutoksia. Asiakkaan maksukyky arvioidaan samoin perustein kuin on tety jo vuosia. Nykyinen taloustilanne vaikuttaa toki siien, miten esimerkiksi määräaikaisia työsuteita tietyillä toimialoilla käsitellään, kun arviota luotonoitokyvystä tedään. Asuntolaina on iso taloudellinen päätös ja riskeiltä kannattaa suojautua Suomalaisten varallisuudesta merkittävä osa on omassa asunnossa. Se on usein vavasti velkavivutettu eli raoitettu asuntolainalla. Oman varallisuuden säilymisen ja kertymisen kannalta oleellista on suojautua riskeiltä; korko, enkilö ja tulovirta. Nordean tavoitteena on tarjota asiakkaille sopiva asuntolaina kaikissa taloustilanteissa. Korkoriskiltä suojautuminen on nyt ajankotaista, kun korot ovat matalalla. Korkokattolainojen suosio on pysynyt vakaana ja joka neljänteen lainaan otetaan korkokatto. Myös enkilöriskit on yvä käydä läpi asuntolainan akutilanteessa ja varmistaa että pereen enki-, tapaturma- ja vainkovakuutukset ovat kunnossa. Nordealla on tarjolla myös markkinoiden ainoa oikeasti joustava asuntolaina. Kyse on lyennystavasta, jossa asiakas voi itse päättää, sovitun puskurin puitteissa, lyentääkö lainaa vai ei. Lyennystapa on joustava molempiin suuntiin; yllättävien menojen ilmetessä tai tulojen tilapäisesti alentuessa lainaa voi jättää lyentämättä ja toisaalta kun on ylimääräistä raaa, lainaa voi lyentää enemmän. Tuote sopii kaikille asiakkaille. Jussi Mekkonen Nordea Pankki Suomi Oyj Yksikönjotaja kotitalousasiakkaat Pu Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

6 Asuntokaupan rakenne ja uudet asunnot Asuntokaupan romadettua vuoden 8 lopussa maalattiin eri asiantuntijoiden toimesta synkkiä kuvia asuntojen intojen keittymisestä tälle vuodelle. Joidenkin mielestä tilanne oli vastaava kuin 99-luvun laman aattona, jolloin mm. valmiita uudisasuntoja oli myymättä yli 5.. Käänteen merkkinä tammikuussa alkoi asuntonäytöillä liikkua kuitenkin yllättävän paljon asunnoista kiinnostuneita, vaikkakaan vuoden ensimmäisinä kuukausina asuntokauppojen kokonaisvolyymi ei vielä kovin korkeaksi noussut. Asuntokaupan määrän elpyminen uipentuikin syys- ja lokakuussa, jolloin käytettyjen asuntojen kauppamäärät ylittivät viiden edellisen vuoden keskiarvot. Pääkaupunkiseudulla asuntokaupan iljaisimpina kuukausina, marraskuun 8 ja tammikuun 9 välisenä aikana, asuntosijoittajat ja muut pienten asuntojen ostajat lokaisivat suuren osan tedyistä uusien asuntojen kaupoista. Kauppamäärän ollessa matalimmillaan yksiöiden ja kaksioiden yteenlaskettu osuus tuona aikana tedyistä uusien kerrostaloasuntojen kaupoista oli 75 %. Käytettyjen asuntojen puolella sen sijaan kaupan rakenne pysyi yllättävän tasaisena. Tammikuusta 7 alkaen yksiöiden ja kaksioiden suteellinen osuus Helsingin, Espoon ja Vantaan yteenlasketuista kaupoista on vaidellut noin 65-7 % välissä, suurimpien osuuksien osuttua vuoden 8 toisen ja kolmannen vuosineljänneksen kodalle. Valtakunnallisesti tarkasteltuna asuntokauppojen määrä on ottanut jo suunnan laskuun. Selkeät syyt kauppamäärien iipumiseen ovat normaalin kausivaitelun joulun ajan kaupan iljenemisen lisäksi tarjonnan puute sekä kuluttajien pelko työllisyystilanteen eikkenemisestä. Käytettyjen asuntojen kaupan taantumaan on selkeimmin vaikuttanut kuluttajien käsitys työllisyyden keittymisestä tulevan 2 kuukauden aikana. Työllisyysuutisten kääntyessä negatiivisempaan suuntaan vuodenvaiteen tai tammikuun alun aikana, voi siitä seurata edellä mainittujen asioiden kanssa yteisvaikutuksessa asuntomarkkinoille vaikeuksia ainakin vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Asunnonostoalukkuus edelleen korkealla Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan kotitalouksien asunnonostoaikeet nousivat todella nopeasti tammikuun 6,3 %:sta marraskuun 8,3 %:iin. Havainnot asuntonäytöiltä vavistavat näiden aikeiden lisääntymisen näkyvän myös konkreettisena toimintana. Erityisen voimakkaasti alkuvuoden tilanteeseen verrattuna on kasvanut vuotiaiden ostoaikeet, jotka nousivat elmikuun 5,9 %:stä marraskuussa 4, %:iin. Huolestuttava piirre asuntojen ostoaikeissa on vuotiaiden ikärymän aikeiden tasainen iipuminen toukokuun 23,4 %:sta marraskuun 3,4 %:iin. Vaikka edullinen korkotaso oukutteleekin tätä ikärymää edelleen asuntokaupoille, tekee sopivan intaisten asuntojen puute ja pelko työllisyystilanteen keittymisestä ostoaikeista usein pelkkiä aikeita. Uudistettavan Asuntosäästöpalkkio (ASP) -järjestelmän markkinoille tulo tuonee parin vuoden sisällä monelle tämän ikärymän asunnonostajalle uusia menestymisen eväitä asuntomarkkinoilla. Uudistuotanto liian vääistä Vapaaraoitteinen asuntotuotanto on supistunut poikkeuksellisen voimakkaasti finanssikriisin seurauksena. Rakennusteollisuus RT:n tilastoinnin mukaan vapaaraoitteisia asuntoja käynnistettiin vuonna 8 yteensä 9. kappaletta. Tänä vuonna ennustetaan vapaaraoitteisen asuntotuotannon jäävän. asuntoon ja vuoden ennuste on 3. vapaaraoitteista asuntoa. -luvun alkupuolella vapaaraoitteinen asuntotuotanto oli vuosittain asuntoa. Näin voimakas vapaaraoitteisen tuotannon lasku vaikuttaa mitä toden näköisemmin uudistuotannon intojen nousuun. Tarjonta ja kysyntä ovat epätasapainossa ja vaikka yksittäiset tuotantokustannusten osuudet laskisivatkin vuonna, ei tämä tule näkymään vapaaraoitteisten asunto- 6 Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

7 jen innoissa. Vuoden vaiteessa voimaan tulevat uudet rakentamismääräykset tuovat vuodelle tultaessa uudelle tasolle nousevat uudiskoteiden innat. Rakentamismääräysten intoja nostavan vaikutuksen on arvioitu olevan 5- prosentin luokkaa. Pääkaupunkiseutua (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) tarkasteltaessa oli marraskuussa Realia Group Oy:n ylläpitämän seurannan mukaan suurimmalla rakennusliikkeellä tai rakennuttajalla yteensä 545 valmista asuntoa myynnissä :ssä eri koteessa. Vielä toukokuun tilanteessa valmiiden määrä 28:ssa eri koteessa oli 757 asuntoa. Myynnissä olevien asuntojen määrä on kaikilla alan toimijoilla poikkeuksellisen matalalla tasolla, kun verrataan esimerkiksi viime vuoden elokuun tasoon, jolloin saman seurannan mukaan oli ostettavissa, rakenteilla ja valmiina, yteensä noin.5 uutta asuntoa. Uusia asuntoja on pääkaupunkiseudulla myyty viimeisen vuosineljänneksen aikana noin kappaletta eli myymättömien valmiiden asuntojen varasto ei riittäne tyydyttämään tulevaa kysyntää. Tarkasteltaessa tulevina vuosineljänneksinä valmistuvia koteita, tulee alitarjonnan määrän voimakas kasvu esille: kuluvan vuosineljänneksen aikana valmistuu yteensä 356 asuntoa, joista marraskuussa oli myymättä 64. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana valmistuu asuntoa, joista marraskuussa oli myymättä 24, toisen neljänneksen aikana valmistuvista 25 asunnosta myymättä oli 27 ja kolmannen neljänneksen aikana valmistuvista 7 asunnosta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä valmistuu 3 uoneistoa, joista marraskuussa oli myymättä 44. Koko vuoden aikana pääkaupunkiseudulla valmistuvista uusista asunnoista on siis ostettavissa enää reilut 25 asuntoa. Uusien asuntojen puutteessa kysyntä on kodistunut yä voimakkaammin uudekoiin käytettyiin asuntoiin, joiden innat ovat samalla läteneet nousuun. Tilastoiin tulee kirjautumaan yä uudempien käytettyjen asuntojen kauppoja, jolloin tilastoinnat pyrkivät ylöspäin. Tilastointojen nousua lievittää ostajien kasvava tietoisuus korjausvelkaisten koteiden tulevien remonttikustannusten suuruudesta, jolloin näiden koteiden kauppainnat voivat jopa paikoitellen laskea alueellisia tilastointoja. Asuntojen intakeitystä tarkasteltaessa tulee jatkossa kiinnittää voimakkaammin uomioita tilastoaineiston laatuun, sillä varsinkin pienillä tilastoalueilla saattaa esiintyä uomattavia intojen muutoksia tilastoaineiston vaiteluista jotuen. Ympäristöministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian mukaan rakennuskannan energiankulutuksen on puoliinnuttava vuoteen 5 mennessä. VTT:n laskelmien mukaan Suomessa on vuonna 5 ytä paljon rakennuskantaa, joka on rakennettu ennen kuin jälkeen vuoden. Vanan rakennuskannan peruskorjaamisella saavutetaan vain osaratkaisu, joten olisi yvä kannustaa asunnonostajia ostamaan uusien rakennusmääräysten mukaan toteutettavaa asuntotuotantoa Ympäristöministeriön tavoitteen saavuttamiseksi. Nyt olisikin lainsäätäjille yvä aika miettiä vuosille ja uusia verotuksellisia ojaustoimenpiteitä esimerkiksi veroelpotuksina uusien asuntojen ostajille, tämä voidaan nädä samalla yvänä jatkona rakennusalan elvyttämiseen. Uusien asuntojen kauppa ja tarjonta Pääkaupunkiseutu Kaupat ja tarjonta/vuosineljännes 7 5 Uudet KT+RT kaupat yt. Valmistumassa Myynnissä valmistuvista 3 Q 6 Q2 6 Q3 6 Q4 6 Q 7 Q2 7 Q3 7 Q4 7 Q 8 Q2 8 Q3 8 Q4 8 Q 9 Q2 9 Q3 9 Q4 9 Q Q2 Q3 Q4 Q Q2 Q 6 Q2 6 Q3 6 Q4 6 Q 7 Q2 7 Q3 7 Q4 7 Q 8 Q2 8 Q3 8 Q4 8 Q 9 Q2 9 Q3 9 Q4 9 Q Q2 Q3 Q4 Q Q2 Pekka Ronkainen Realia Group Oy Jotaja, researc Pu Kuluttajien luottamus korreloi käytettyjen asuntojen kauppaa Työllisyyskeitys vaikuttaa asuntokauppaan 7 Axis Title Realia Group Oy Asuntokaupat lkm Markkinakatsaus 9-5 Käytettyjen asuntojen kauppa/ Kuluttajien luottamusindikaattori Logica (CCI)/Tilastokeskus 7 Läde: Logica ja Realia Group Oy Käytettyjen asuntojen kauppa/ Kuluttajien luottamusindikaattori/ Logica Työttömyys, tuleva 2 kk/tilastokeskus

8 Alueelliset asuntomarkkinat PÄÄKAUPUNKISEUTU Helsingissä ovat kuluneen syksyn teneet kauppaansa kaiken kokoiset asunnot. Marraskuuun asti yksiöt ovat olleet koteista kuumimmin kilpaillut, mutta nyt tarjouskilpailu niiden osalta on normalisoitunut. Näytöillä on vilkasta: ensiasunnonostajia, sijoittajia, pereitä, rivitaloasunnon ostajia, tonttien etsijöitä jne. Ensiesittelyissä käy väkeä tungokseen asti. Koska ostajia on jonoksi asti, myydään osa asunnoista jo ennen ensiesittelyä. Sijoittajaasiakaskunta on monipuolistunut. Joukossa on esimerkiksi ensiasunnon ostajia, jotka ostavat asunnon vuokraustarkoituksessa ja jatkavat itse vuokralla asumista. Ostajat kiinnittävät uomiota edelleen sijaintiin. Remontin koteena olevat asunnot kiinnostavat, mutta peruskorjausremontin pitää näkyä myynnissä olevan asunnon innassa. Jos putkiremonttipäätös on tety ytiössä ja se on aikataulutettu, asunto kiinnostaa ostajaa enemmän. Ostajille on myös tärkeää asunnon arvon säilyminen, eli inta-/ laatu-sude ratkaisee. Keskineliöinnat ovat nousseet Helsingissä kesän jälkeen yli 9 %. Kun ennen kesää keskimääräinen neliöinta oli 3.37 euroa, oli se nyt lokakuussa 3.68 euroa. Myyntiajat ovat lyentyneet keskimäärin 23 prosenttia 9 viikosta 7 viikkoon. Pienten asuntojen innat ovat nousseet kesästä prosenttia. Isompien asuntojen innat 3-5 prosenttia. Jotta pereasunnot käyvät kaupaksi, innan pitää olla kodallaan. Vaikka markkinoilla on pulaa myytävistä koteista, ovat ostajat erittäin tietoisia intatasosta ja intojen keityksestä. Liian korkeasti innoiteltujen asuntojen myyntiajat pitkittyvät. Omakotitalokauppoja on tety tammi- lokakuun aikana 5 kappaletta. Tämä noudattelee vuoden 7 tasoa. Omakotitalokaupoissa ollaan vielä ieman jäljessä vuoden 8 kevään tasoa. Kanta-Helsingissä tedään nyt noin kaksi arvoasuntokauppaa kuukaudessa. Vanat arvoasuntoalueet nuorentuvat. Esimerkiksi Punavuori on tällä etkellä erittäin trendikäs alue ja suosittu varsinkin nuorten keskuudessa. Yleisesti voidaan sanoa, että keätien sisäpuolella on kysyntää kaiken kokoisista asunnoista ja kauppaa tedään. Kun mennään Keä III:n ulkopuolelle Sipooseen tai Porvooseen, Lojalle tai Kirkkonummelle, kauppakappalemäärät väenevät jotuen kiinteistöjen suuresta suteel- lisesta osuudesta kauppakappaleiden määrässä. Rakenteilla olleiden uudiskoteiden myymättömien asuntojen varasto on pieni. Rakentajien ei enää tarvitse tinkiä uudistuotannon jäljellä olevien asuntojen innoista. Viime aikoina on onneksi saatu uusia rakentamispäätöksiä, mutta ei kuitenkaan riittävästi tulevaan tarpeeseen näden. Pieniä koteita on jo nyt ennakkomarkkinoinnissa ja niiin varauksia on tullut nopeasti ja runsaasti. Espoon kerrostaloissa keskineliöinnat ovat nousseet kesästä 7 %. Myyntiajat ovat olleet ennätyksellisen lyyet, 3 vuorokautta. Rivitalojen keskineliöinnat ovat nousseet kesästä jopa 5-7 prosenttia ja myyntiajat tippuneet parillakymmenellä vuorokaudella, ollen nyt vuorokautta. Omakotitalokauppaa on tety syksyllä 9 jo enemmän kuin vuosina 5, 6 ja 8 eikä vuoden 7 luvuistakaan olla kaukana. Hyväkuntoiset ja yvällä paikalla sijaitsevat kaksiot, yvät kolmiot ja tietenkin uudekot pereasunnot, joissa koulut, palvelut ja liikenneyteydet ovat kodallaan, kaupataan keskimääräisiä myyntiaikoja nopeammin. Markkinoilla on paljon ostajia, joiden omat asunnot on jo myyty ja jotka ovat erittäin intatietoisia; jopa omat intaseurantagraafit ovat esittelyissä mukana. Pereasunnoista erityisesti Mankkaalla, Olarissa ja Laajaladessa, on nyt totinen pula. Espoossa asunnosta ollaan valmiita maksamaan enintään 5.. Kävijöitä kaikenkokoisissa asunnoissa on riittänyt koko syksyn ajan. Välillä on ollut jopa asuntomessumaista tunnelmaa. Kevääseen verrattuna muutosta on siinä, että isojen asuntojen ja arvoasuntojen kävijämäärät ovat kasvaneet reippaasti. Näytöille tullaan nettitietojen ja asuntokylttien perusteella. Espoossa asunnonvaitajat odottavat asunnolta avokeittiötä ja tilavia pojaratkaisuja. Vanempien ja lasten makuuuoneet alutaan samaan kerrokseen ja tämä tuo aasteita uuspereiden osalta. Entistä useammin tarvitaan neljä makuuuonetta. Hyväkuntoisia asuntoja neutraaleilla värisävyillä ja ilman isoja remonttitarpeita arvostetaan. Keittiö ja kylpyuone, kuten yleensäkin pesutilat ovat aina erityisen kiinnostuksen koteena. Espoolainen arvostaa uutta ja siksi kaikki myynnissä olevat uudiskoteet ovat erityisen kiinnostavia. Espooseen muuttaa paljon varsinkin uuspereitä, jotka arvostavat Espoon luontoystävällistä ympäristöä, koulujen läeisyyttä ja yviä yteyksiä Helsinkiin, mutta myös lasten arrastuksiin, ureilualleiin, kouluille jne. Espoossa loppuvuoden ja kevään asuntokaup- 8 Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

9 pa tullee jatkumaan normaalilla tasolla. Erittäin vilkkaana se tulee jatkumaan pienissä -3 uoneen asunnoissa ja intaluokassa alle 3.. Normaalia kausiluontoista iljentymistä tulee olemaan vuoden vaiteen molemmin puolin. Isokojen pereasuntojen osalta orastaa myynnin käynnistyminen. Jos näitä asuntoja, joissa voidaan toteuttaa avokeittiö ja lukuisat makuuuonetarpeet, saadaan myyntiin, voidaan povata Espooseen syksyä vilkkaampaa kauppaa isoissa asunnoissa. Vantaalla kauppa on käynyt ennätyksellisen yvin. Jo kesällä alkanut uippuvauti jatkuu, eikä iljentymistä ole näkyvissä. Pereasuntokauppa piristyi jo kesällä ja sai Vantaan uippuvautiin ja -vuoteen. Vantaan keskineliöinnat ovat nousseet kesän jälkeen yli 5 prosenttia. Kun keskineliöinta alkuvuodesta oli 2.47 euroa/m 2, lokakuussa vastaava inta on euroa. Myyntiajat ovat lyentyneet 8:sta kuuteen viikkoon. Omakotitalokauppoja Vantaalla on tety tammi-lokakuussa 3 kappaletta. Tämä on läes 7 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 8. Vantaalla alle 3. :n asunnot ovat alutuimpia ja jonkinasteinen intaraja on. euroa. Radanvartta pojoiseen mentäessä Keravalle, Järvenpäään, Mäntsälään, mukaan lukien Tuusula, kaupan volyymit eivät ole olleet ytä yviä. Täällä suurena syynä on ollut tarjonnan väyys, joka on saanut aikaan sen, että vanaa asuntoa ei myydä, kun ei ole varmuutta sopivasta uudesta kodista. Vantaa on profiloitunut erityisesti pereiden suosimana kaupunkina. Junarata ja tulossa oleva keärata lisäävät alueen vetovoimaisuutta. Keski-Uusimaa ja Mäntsälä ovat suosittuja yvien liikenneyteyksien ja alvempien intojen vuoksi. Myös näiden luonnonläeisyyttä ja alueen yvää mainetta arvostetaan. Ostajia ovat lopulta ne, joilla on varmuus työn jatkumisesta. Kaikissa asuntoesittelyissä käy aktiivisesti katsojia. Koteeseen tutustutaan etukäteen tarkasti netin avulla ja sunnuntaina alutaan käydä konkreettisesti toteamassa, vastasiko asunto netin tietojen perusteella saatua mielikuvaa. Aikaa per kode ei käytetä paljoa: yden sunnuntain aikana kierretään monta esittelyä. Uudekot ja yväkuntoiset, keskiintaiset pereasunnot ovat kysytyimpiä. Läes kaikki koteet kuntotarkastetaan ja useaan otetaan piilovirevakuutus. Ytiömuotoisissa asunnoissa ytiön kunto ja oito tutkitaan perusteellisesti. Uudistuotannolle Vantaalla olisi todella kovaa kysyntää. Erityisesti pienet -uoneen asunnot menisivät kaupaksi, kuten pienet pereasunnotkin. Alkuvuonna ei ole odotettavissa muutosta Vantaan vilkkaassa kaupankäynnissä. Keski-Uudellamaallakin on alkanut tulla jo enemmän asuntoja myyntiin, joten kiertoa tullaan saamaan aikaan. Asuntokaupassa luottamus kauppaan, koteeseen ja välittäjään ovat entistä tärkeämpiä. Kaupankäynti jatkuu alkuvuonna Vantaalla vilkkaana, kun innoittelu on oidettu ammattitaitoisesti. LÄNSI-SUOMI Yleistä vuoden 9 asuntokaupan trendiä on noudateltu myös Länsi-Suomen asuntokaupankäynnissä. Tampereella alueellisesti kysyntä on ollut tasaista. Tämä jotuu mm. siitä, että tarjottavien asuntojen määrä on väentynyt yli prosenttia. Kauppa käy yvin myös alueilla, jotka eivät aiemmin ole olleet niin aluttuja, sillä aluttujen alueiden tarjonta on ollut marginaalista. Perinteisesti keskusta-alueen lisäksi Tammela, Kaleva, Tampellan alue ja Lapinniemi ovat kysytyimpiä. Tarjonnan väyys näkyy myös siinä, että myyntiajat ovat lyentyneet ja samassa koteessa käy enemmän katsojia. Koteesta tulee nyt useita tarjouksia ja niiden joukossa on monia oman asunnon myyntiedollisia tarjouksia. Tämä jotuu osittain myös pankkien toiminnasta kaden asunnon raoittamisessa. Remontoidut yväkuntoiset asunnot ovat kaikkein kysytyimpiä. Keskineliöinnat ovat Tampereella kesän jälkeen nousseet 2,4 prosenttia. Ennen kesää keskimääräinen neliöinta oli 2.35 euroa. Nyt samainen neliöinta on 2.84 euroa. Uudistuotannon asuntojen kysyntä piristyi selvästi syksyn aikana. Rakentajilla on ollut yvä tilaisuus saada kaikki viimeiset asunnot myytyä. Ensi keväänä niin Tampereella kuin Hämeenlinnassakin on tulossa erittäin mielenkiintoisia projekteja. Odotukset rakentajia kotaan ovat siis korkealla. Loppuvuonna 9 ja alkuvuonna kaupan odotetaan Pirkanmaalla kasvavan n. 5 prosenttia. Hintojen nousu on maltillista, eli maksimissaan 2 prosenttia. Turussakin syksyn asuntokaupan markkinavetureina ja vaudittajina ovat olleet sijoittajat ja ensiasunnon ostajat. Syyskesästä kysyntä vavistui tuntuvasti sekä per- 9 Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

10 easuntojen että ns. arvoasuntojen kodalla. Myyntiajat lyenivät maaliskuun päivästä syyskuun 52 päivään. Kauppainnat ovat tasaisesti nousseet. Käytettyjen kerrostaloasuntojen neliöinta oli tammikuussa.75 euroa ja syyskuussa keskimäärin.6 euroa, eli nousua kertyi noin 3 prosenttia. Sijainti, kunto ja inta sekä tedyt remontit ovat tärkeimmät kriteerit, kun turkulainen ostaa asuntoa. Putkiremontin tarve ja inta osataan jo uomioida, mutta usein julkisivuremontit tulevat vielä ostajille yllätyksenä. Kuluttaja ei aina ymmärrä ns. korjausvelkaa. Oikea innoittelu ja remonttiasiat ovat syitä, miksi tänä päivänä käytetään yä enemmän välittäjiä asunnon vaitoprosessissa. Ammattitaitoisen välittäjän tulee uomioida innoittelussa tedyt tai tetävät korjaukset ja korjausvelka. Nämä seikat tulee uomioida tarjousta tedessä ja näin voidaan välttyä ikävältä jälkiselvittelyltä. Turussa kävijöiden määrä näytöillä vaitelee suuresti kode koteelta. Menneen syksyn aikana on tety jopa kävijämääräennätyksiä muutamissa koteissa, samalla kun toisissa koteissa vierailee vain yksittäisiä pereitä. Turussa on edelleen myymättä valmiita rivitaloasuntoja niiden korkean innan vuoksi. Ykkösalueille rakennetut kerrostaloasunnot ovat sen sijaan käyneet kaupaksi koko ajan. Rakentaminen on pikku iljaa käynnistymässä uippupaikkojen lisäksi myös muualle Turkuun. Asuntokaupan ennustetaan pysyvän vilkkaana koko loppuvuoden. Sen sijaan vuoden osalta Turun talousalueella voi esiintyä markkinaäiriöitä, mikäli laivateollisuuden tilaukset iipuvat. Tämä tarkoittaa sitä, että intakeitys jää alle muun Suomen keityksen ja myyntiajat tulevat pidentymään madollisen työttömyyden lisääntyessä. Jyväskylässä oli syksyllä 8 myynnissä noin 95 asuntoa ja nyt 45. Patoutunut asunnon osto- tai vaitotarve purettiin kesän ja alkusyksyn aikana. Piensijoittajat ja opiskelijoiden vanemmat ostivat kaiken tarjolla olevan, jolloin innat keskustan alueella nousivat ja myyntiajat lyenivät jopa muutamaan päivään. Pienasuntojen lisäksi ns. normaalit pereasunnot menivät yvin kaupaksi. Edelleen markkinoilla on piensijoittajien rymä, joka etsii uonokuntoisia pienasuntoja remontoitavaksi. Omaan käyttöön ostava kiinnittää sijoittajaa enemmän uomiota asunnon kuntoon. Jyväskylässä asuntoesittelyissä kävijöitä riittää intatasolle 25. saakka. Tämän intarajan ylittävät asunnot ovat jyväskyläläisille liian kalliita. Kävijämäärät näytöillä ovat pysyneet vuoden 7 tasolla, mutta uudistuotannon kodalla on erittäin iljaista. Jyväskylä on kasvukeskus, joka varsinkin kuntaliitosten jälkeen on lisännyt vetovoimaisuuttaan. Yliopiston olemassaolo takaa pienasuntokaupan tulevaisuuden. Markkinoiden muuten positiivista keittymistä aittaa työllisyystilanne. Nokian toiminnan lopettaminen ja Kankaantetaan todennäköinen alasajo nostavat työttömyyslukuja merkittävästi. Mikäli uudistuotantoa ei saada vautiin, myyntivaraston kuituminen yli puoleen vuodentakaisesta tasosta tulee todella merkittävästi aittamaan asuntokauppaa alkuvuonna. Vaasassa osakeuoneistojen kauppamäärät ovat laskeneet vastaavan ajankotaan vuoteen 8 verrattuna kerrostalouoneistojen osalta -7,4 prosenttia ja rivitalouoneistojen kodalla kauppamäärät ovat laskeneet -3,4 prosenttia. Kerrostaloasuntojen neliöinnat ovat laskeneet tammi- lokakuun aikana -5,5 prosenttia.7 eurosta.58 euroon. Rivitalouoneistojen osalta lasku on ollut,5 prosenttia, eli.6 eurosta.65 euroon. Myyntiajat ovat pidentyneet kerrostalouoneistojen osalta 9 viikosta 4 viikkoon ja rivitaloasuntojen osalta 8 viikosta 3 viikkoon. Pienet asunnot ovat Vaasassakin käyneet yvin kaupaksi ja myyntiajat niiden osalla olleet todella lyyitä. Kävijämäärät näytöillä ovat kokoajan koonneet. Vaasalaiset akevat yväkuntoisia asuntoja, jossa asuminen on uoletonta ilman remontointisuunnitelmia. Uudistuotanto kiinnostaa ja Vaasassa onkin alkanut 42 uudistuotantoasunnon rakentaminen. Vaasassa kaupan käynnin jatko ja vilkkaus on täysin riippuvainen kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Useat vaasalaiset yritykset ovat ulkomaankauppavetoisia, mutta Vaasan talousalue on toistaiseksi säästynyt suuremmilta irtisanomisilta. Tilanne on toistaiseksi vakaa, mutta pelkona on isojen yritysten yt-neuvottelujen alkaminen. Suurimpien yritysten taloudellinen tilanne ei ole paras madollinen, sillä uusia suuria tilauksia ei alueelle ole tullut. Tämä voi jotaa suoraan aliankintayritysten taloudellisen tilanteen eikkenemiseen. Odotus kuitenkin on erittäin positiivinen, koska maailmalta on jo alkanut kantautua tilanteen taittumisen signaaleja. Ladessa on elokuusta lätien tety kauppoja enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 8. Pereasuntojen ja varsinkin omakotitalojen kauppa on vilkastunut ennätysmääriin. Ostajina ovat olleet ennen kaikkea asumistason parantajat ja asuntosijoittajat sekä ensiasunnon ostajat. Kerrostaloyksiö kallistui vuodessa peräti 6 prosenttia, maksaen nyt keskimäärin 6. euroa. Kesän jälkeen omakotitalojen innat ovat kallistuneet 2,6 prosenttia. Keskiarvotalo maksoi syksyllä Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

11 9. euroa. Ladessa asunnon ostajat ovat arvostaneet asumisen tason parantumista erityisesti tilojen lisäämisen kautta. Taloytiöissä tetävät remontit kiinnostavat ja asuntosijoittajia on markkinoilla paljon. Asuntosijoittaja saa Ladessa 5-7 prosentin vuosituoton ennen veroja suteellisen elposti. Laden asuntomarkkinat ovat selvästi eriytymässä entistä voimakkaammin. Keskustan kerrostaloasuntojen lisääntyvän kysynnän seurauksena käytettyjen asuntojen intataso on 2. euroa neliöltä, kun taas läiöissä 9-97 luvuilla rakennetuissa taloissa, joissa putki- ja julkisivuremontteja ei vielä ole tety, intataso on 7- euroa/m 2. Ensi vuoden alkupuolen suteen Ladessa näyttää siltä, että kaupankäynti vilkastuu edelleen kevättä koden ja asuntojen innat jatkavat kesällä alkanutta nousuaan. Tämä on seurausta alaisesta korkotasosta ja tarjonnan niukkuudesta. Laden talousalueen työllisyystilanteen uomioon ottaen uskotaan intojen nousun pysyvän kuitenkin maltillisena. Pori noudattelee asuntokaupan trendeissä muun Suomen trendejä: pienten asuntojen kauppa on käynyt koko vuoden ja pereasuntojen kauppakin vilkastui kesällä. Myyntiajoissa toinen uoneisto menee kaupaksi parissa päivässä ja toista myydään kuukausia: keskimääräinen myyntiaika on 2 viikkoa. Käytettyjen kerrostalokaksioiden keskimääräisissä kauppainnoissa ei ole juuri muutosta tapatunut vuodessa. Porissa omakotitalo maksaa keskimäärin 3. euroa ja myyntiaika on ieman alle kolme kuukautta. Uudiskoteet kiinnostavat porilaisia kovasti. Rakenteilla oleva urbaanin tyylikäs kerrostalo kooaa aivan Porin keskustaan. Kun aloituspäätös tästä koteesta tuli, myytiin reilussa kadessa viikossa prosenttia uoneistoista. Erityispiirteenä tässä koteessa on se, että rakennus toteutetaan uusin energiansäästönormein. Asuntokaupan uskotaan jatkuvan normaalina myös kevään aikana. ITÄ- JA POHJOIS-SUOMI Oulussa on vuokra-asuntoja yvin tarjolla. Tämä on saanut sijoittajien keskuudessa varovaisuutta aikaan. Yleisestä markkinasta poiketen Oulussa myös isot ja poikkeuksellisen kalliitkin asunnot ovat käyneet kaupaksi. Kaupaksi menevät kaiken kokoiset asunnot, mutta erityisen kiinnostuksen koteena ovat 99- ja -luvuilla rakennetut omakotitalot. Keskimääräinen myyntiaika kerrostaloissa on 4,5 viikkoa, omakotitaloissa 9 viikkoa ja rivitaloissa 6 viikkoa. Oulussa asuntojen intauippu saavutettiin kesällä 7. Syksyllä 9 on palattu alkuvuoden 8 intatasoon, joka on noin 5 prosenttia alaisempi kuin uipputaso vuonna 7. Kun uusi kode Oulussa tulee myyntiin, kävijöitä asuntonäytöillä on keskimäärin 3 perettä. Kävijämäärä väenee, kun koteessa pidetään uusintaesittelyitä. Asunnon ostajat akevat yväkuntoisia asuntoja, sillä isompaan remonttiin ei ole alukkuutta. Omakotitaloissa kuntotarkastus ja sen laajuus ja tekijä ovat merkityksellisiä. Oulussa osataan kiinnittää uomiota asunnon rakenteisiin ja todelliseen kuntoon pelkkien pintamateriaalien sijaan. Uudisrakentamisessa aloitukset väenivät viime vuodenvaiteessa merkittävästi. Kesän aikana aloitusten määrä on kuitenkin lätenyt kasvuun. Erityisesti pienet tai paikalliset rakennusliikkeet tekevät nyt aloituspäätöksiä. Oulun kaupungin ja Oulun seudun työllisyystilanne näyttää uolestuttavalta: korvaavia työpaikkoja IT-boomin jälkeen ei ole riittävästi syntynyt. Oulun seutu kasvaa tasaisesti läivuosina noin 2. asukkaalla vuodessa. Muuttajat ovat pääasiallisesti Ouluun palaavia tai syrjäseuduilta tulevia pereitä. Alueen kaavoitustilanne on yvä: rakennuspaikkoja on saatavilla niin yksityiselle omakotitalolle kuin rakennusliikkeille ja myös kerros- ja rivitalotuotantoon. Läivuosien tonttivaranto on yvä. Kaavoitus on pitänyt lisäksi uolta myös vuokra-asuntojen rakentamisesta. Tarjonnan ollessa yvä, intataso niin vuokrissa kuin tonteissakin pysyy kotuullisena. Mikäli työllisyystilanne ei dramaattisesti uonone, ennustetaan Ouluun vuodelle noin prosentin volyymin kasvua verrattuna vuoteen 9. Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

12 Kuopiossa asuntokauppa on käynyt koko vuoden uomattavasti vilkkaammin kuin viime vuonna. Marraskuuun mennessä kauppoja tetiin yli 3 prosenttia viime vuotista enemmän ja uippusesonkina, kesä-lokakuun aikana, jopa yli 44 % enemmän. Käytettyjä asuntoja myytiin lokakuussa 7 kappaletta, mikä on kappaletta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Hintataso on vuodenvaiteen pienen notkaduksen jälkeen pysynyt vakaana. Käytettyjen kerrostaloasuntojen keskiinta lokakuussa oli.75 euroa ja rivitaloasuntojen.85 euroa neliöltä. Keskimääräiset myyntiajat olivat ieman alle kaksi kuukautta. Uusien kerrostalouoneistojen inta oli 2.8 ja rivitalouoneistojen 2.5 euroa neliöltä. Omakotitalon keskiinta on koko vuoden pysytellyt ieman yli. euroa ja myyntiaika n. neljässä kuukaudessa. Uudistuotannon asuntojen myyntivarastot ovat todella pienet: kun toukokuussa oli vielä 5 uudiskodeasuntoa myymättä, niin loppuvuodesta niitä on enää muutama yksittäinen jäljellä. Rakentajat ovat varovaisia vapaaraoitteisten uudiskoteiden aloittamisessa. Rakentamisen painopiste on vuokra-asunnoissa. Vain muutama uusi kerrostalo valmistuu vuonna. Nekin ovat jo läes loppuun myytyjä. Kaavoitettuja kerrostalotontteja löytyy mm. Saaristokaupungista, Pappilanmäeltä ja Satamasta. Rivitalotuotanto keskittyy Saaristokaupunkiin. Käytettyjä, mutta uudekoja omakotitaloja on edelleen runsaasti myynnissä Kuopion eteläpuolella Petosen ja Saaristokaupungin alueilla. Valtakunnalliset Asuntomessut tuovat vaitelua kesällä, vaikka myytäviä koteita ei messuilla juuri olekaan tarjolla. Ennuste on, että Kuopiossa tedään asuntokauppaa normaaliin tatiin myös vuonna. Hintojen ennustetaan nousevan keskimäärin 3 prosenttia syksyyn 9 verrattuna. Kouvolassa tapatui iso kuntaliitos..9, kun Kouvolan, Kuusankosken ja Anjalankosken kaupungit ja Valkealan, Jaalan ja Elimäen kunnat liittyivät ydeksi n. 9. asukkaan Kouvolan kaupungiksi. Vuoden 9 lokakuun loppuun mennessä Kouvolassa tetiin 882 asuntokauppaa, joka tarkoittanee sitä, että vuositasolla jäädään kymmenisen prosenttia viiden edellisen vuoden keskimääräisistä kauppalukumääristä. Asunnonvaidon kriteerit eivät mitenkään poikkea muun Suomen kaupankäynnistä. Samat asiat ovat kouvolalaisille tärkeitä asunnonvaidossa kuin muillekin ja kauppa on tarvepojaista. Kouvolan keskustassa on runsaasti tarjolla uudiskoteita. Käytetyn asunnon ja uudistuotantoasunnon isolla intaerolla on merkitystä siien, ettei uudiskoteiden kauppa ole käynyt. Kauppaa vaikeuttaa intaeron lisäksi se, että varaajat aluavat varmistua ensin oman asunnon myynnistä. Asuntokaupan indikaattorien suopeus antaa odottaa asuntokaupan jatkuvan normaalilla tasolla Kouvolassa myös keväällä. Kotkassa sijainnin merkitys korostuu jokaisessa asuntokaupassa. Asunto alutaan valita paraalta paikalta ja paraasta ytiöstä. Tämä on vaikuttanut keskimääräisten neliöintojen nousuun, joka on jatkunut tasaisena jo vuoden ajan. Myyntiaikojen vaitelut ovat olleet melko pieniä. Katsausta kirjoittaessa myyntiajat ovat aivan aavistuksen verran pidentyneet. Omakotitalojen myyntiinnat ovat pysytelleet melko lailla samalla tasolla jo vuoden ajan, vaikka loppuvuodesta omakotitalojen innat ovat ieman nousseet. Omakotitalokoteiden myyntiajat ovat olleet pitkät koko vuoden ajan. Kotkassa on rakenteilla uudistuotantoa ja jos inta on kotuullinen, uudisasunto menee yvin kaupaksi. Vain keskustan uudistalokoteessa pienet asunnot menevät kaupaksi korkeasta myyntiinnasta uolimatta. Kotkassa on ollut aiemminkin paljon irtisanomisia. Tällä etkellä työmarkkinoilla on edelleen paljon lomautettuja. Työttömyysprosentti on 4. Edelleen ledissä on silloin tällöin uusia irtisanomisilmoituksia. Positiivisiakin signaaleja on jo ollut, joten ennuste vuoden kevään asuntokaupasta on kevättä 9 positiivisempi. Lappeenrannassa asuntokaupanvolyymia tarkasteltaessa kesä- ja lokakuun välillä, on kauppaa tety 5,2 % enemmän, kuin viime vuonna samalla ajanjaksolla. Koko vuotta tarkasteltaessa ollaan lokakuun loppuun mennessä vielä 8,8 % jäljessä viime vuotta, mutta luotamme koko vuoden kauppalukumäärän olevan suunnilleen samaa luokkaa kuin vuonna 8. Kerrostalouoneistojen myynti on kasvanut kesä lokakuussa viime vuoteen verrattuna 5,3 %, rivitalouoneistojen peräti 5,8 % ja omakotitalojen 37,5 %. Tämä kertoo myös markkinatilanteesta: kun alkuvuodesta myytiin pieniä kerrostalo- ja rivitalouoneistoja ja omakotitaloja, joiden kauppainnat olivat :n välillä, niin kesän jälkeen kauppaa on tety myös kalliimmista ja suuremmista koteista, joissa kauppainnat ovat nousseet korkeammalle tasolle. Asuntojen intakeitys on ollut koko vuoden erittäin maltillista. Kerrostalouoneistojen innat ovat laskeneet kesä-lokakuun aikajaksolla,9 %, mutta rivitalouoneistojen innat ovat nousseet, %. Kerrostalouoneiston keskimääräinen neliöinta on Lappeenrannassa tällä etkellä.648 ja rivitalouoneistojen.727. Kerrostalouoneistojen suteen voidaan 2 Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

13 sanoa, että isommissa asunnoissa (3-4+k) innat ovat ieman laskeneet ja pienempien asuntojen (-2+k) innat ovat vastaavasti nousseet. Asuntojen myyntiajat ovat Lappeenrannassa olleet tänä vuonna keskimäärin ieman pidempiä kuin viime vuonna. Kerrostalojen keskimääräinen myyntiaika on ollut tänä vuonna 2 viikkoa (8 viikkoa), rivitalouoneistojen 5 viikkoa (8 viikkoa) ja omakotitalojen 7 viikkoa (8 3 viikkoa). Uudiskodekaupassa Lappeenrannassa on sama trendi kuin käytettyjen asuntojen kaupassa: alkuvuosi eli tammi- ja elmikuu olivat vielä vään verkkaisia, mutta sen jälkeen kauppa on käynyt viime vuoteen verrattuna uomattavasti vilkkaammin. Koko vuotta tarkasteltaessa uudiskoteista on tety,3 % enemmän kauppaa kuin viime vuonna ja kesä lokakuun aikana 24, % enemmän. Lappeenrannassa on tällä etkellä kolme kerrostalokokonaisuutta ennakkomarkkinoinnissa ja uskomme, että koteet myydään ensi kevään aikana. Lappeenrannan talousalueen tilanteen epävarmuus eijastelee ostajien kykyyn tedä nopeita päätöksiä. Metsäteollisuus tullee irtisanomaan vielä imistä loppuvuonna 9. Tällä on vaikutusta alueen asuntokauppaan. Venäläisten näkyminen kaupunkikuvassa on ollut paljon vääisempää vuonna 9 kuin viime vuosina yleisesti. Saimaan rantapaikat kiinnostavat kaikkia, myös venäläisiä, mutta niitä on todella arvoin tarjolla. Elleivät työttömyysluvut kovasti nouse, ei ole mitään syytä olettaa, etteikö Lappeenrannassa asuntokauppa kävisi normaalisti alkuvuonna. Imatralla Etelä-Karjalassa tetiin lokakuussa 9 jopa prosenttia enemmän kauppaa kuin lokakuussa 8. Ensiasunnonostajat ostivat noin 3. euron omakotitaloja. Kysytyimpiä alueita olivat Vuoksen länsipuolen asuntoalueet. Imatralla on tarjolla runsaasti omakotitaloja, joista n. prosenttia on intavampia. Näiden asuntojen kauppa ei ole ollut vilkasta ja myyntiaikojen venyessä niiden innat ovat laskeneet. Kaksion keskiinta Imatran keskustassa on. euroa neliöltä ja keskustan ulkopuolella n. 75 euroa. Myyntiajat keskustan yväkuntoisissa ja sijainniltaan yvissä ytiöissä ovat olleet kolmisen viikkoa, muuten keskimääräinen myyntiaika on viikkoa. Rajan läeisyydestä jotuen Imatralla ja Ruokoladella liikkuu myös paljon venäläisiä ostajia. Aikaisemmin eitä kiinnosti korkeatasoiset, kalliit asunnot ja vapaa-ajan asunnot, tällä etkellä eidän toimestaan ankitaan melko edullisia mökkejä ja kerrostalouoneistoja keskustan ulkopuolelta. Imatra on muuttotappiokunta ja teollisuuskaupunki, joka on altis sudannevaiteluille. Tämä vaikuttaa luonnollisesti asuntokaupan tulevaisuuteen. Jos korkotaso säilyy alaalla, vuokra-asunnoista luovutaan ja alutaan ankkia oma kotuuintainen asunto. Työllisyys on asuntokaupan volyymille merkittävin asia tässä kaupungissa, jossa isot tetaat saneeraavat tuotantoaan. Kuitenkin ennuste vuoden keväälle on kotuullisen luottavainen. Savonlinnassa uudiskoteet myytiin loppuun jo kesällä 9. Seuraavat uudet asunnot valmistuvat vasta vuoden loppupuolella. Rivitalokaksiot ja kolmiot ovat menneet yvin kaupaksi. Toisaalta omakotitaloja on ollut myynnissä kysyntää enemmän ja varsinkin yli. euroa maksaville taloille kysyntää on ollut vään ja siksi myyntiajat ovat pidentyneet. Savonlinnalaiset osaavat kyseenalaistaa 95- ja 9-luvuilla rakennettujen talojen peruskorjaustarpeet. Myös näistä ytiöistä uskalletaan ostaa asuntoja, kun taloytiö on suunnitellut ja ennakoinut tulevan sekä varautunut remonttiin ajoissa. Savonlinnassa ennustetaan edelleen kevään aikana kaupankäynnin jatkuvan normaalisti. Keskustan kerrostalot ja rivitalokoteet ovat selvästi kysytyimpiä. Tarjontaa tulee ennusteen mukaan olemaan enemmän kuin syksyn 9 aikana. Kevättä koden mentäessä todennäköisesti myymättömien omakotitalojen kauppa myös piristyy. Joensuussa keskiintaiset kerros- ja rivitaloasunnot sekä kotuuintaiset omakotitalot ovat menneet vilkkaasti kaupaksi, vaikka asuntokaupan virkoaminen kesti vään pidempään kuin muissa Itä-Suomen isoissa kaupungeissa. Joensuussa muutos parempaan tapatui sydänkesällä. Kesä-lokakuun aikavälillä Joensuussa tetiin 9,2 % enemmän kauppaa kuin viime vuonna samana ajanjaksona. Koko vuotta tarkasteltaessa ollaan lokakuun loppuun mennessä 8,5 % jäljessä viime vuotta. Kerrostalouoneistojen myynti on kasvanut kesä lokakuun välisellä aikajaksolla verrattuna viime vuoteen 9,8 %, rivitalouoneistojen 22,8 % ja omakotitalojen 27,2 %. Kerrostalo- ja rivitalouoneistojen intakeitys on ollut koko vuoden erittäin maltillista. Kerrostalouoneistojen innat ovat nousseet, % ja rivitalouoneistojen 3, % verrattuna viime vuoteen. Kerrostalouoneiston keskimääräinen neliöinta on Joensuussa tällä etkellä.869 /m 2 ja rivitalouoneistojen.53 neliötä. Aivan keskustassa yksiöt maksoivat n. 2.5 euroa ja kaksiot ja kolmiot.9 euroa/neliö. Myyntiajatkin ovat käytännössä pysyneet ennallaan verrattuna viime vuoteen, ainoastaan omakotitalojen myyntiajat ovat pidentyneet 4 viikolla ollen nyt tyypillisesti kolmisen kuukautta. Omakotitalo 3 Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

14 maksoi Joensuussa keskimäärin 5. euroa. Omakotitaloja on myynnissä Joensuu -Kontiolati alueella peräti 5 kappaletta, eli vaitoetoja riittää. Joensuun uudiskodekauppaa tarkasteltaessa koko vuoden osalta ollaan enää noin 4 % jäljessä viime vuoden kauppalukumääriä. Uudiskoteiden osalta muutos parempaan tapatui kesäkuussa. Kesä- ja lokakuun välisellä aikajaksolla on Joensuussa tety peräti kaksinkertainen määrä kauppaa viime vuoteen verrattuna. Joensuussakin uudiskodemarkkinoilla mietitään uusia aloituksia, sillä myymättömien uusien asuntojen myyntivarastot ovat tällä etkellä erittäin pienet. Erityispiirre Joensuussa on se, että kerrostalojen neliöinnat ovat maakuntakaupungeista toiseksi kalleimmat Tampereen jälkeen. Joensuussa intatason ennustetaan pysyvän ennallaan tai nousevan vain ieman. Kauppa pysynee vilkkaana myös käytettyjen asuntojen osalta. Uudistuotannon niukkuus ja tarjonnan väyys pitävät näissä intatason korkeana. Rovaniemellä kaupaksi menevät ns. perusasunnot, eli rivitaloasunnot, kerrostalokolmiot sekä ieman vanemmat omakotitalot. Sijoitusasuntojen kysyntä on ollut vilkasta, mutta tarjonta todella vääistä. Ostajia ovat enimmäkseen asuntosijoittajat ja normaalit keskituloiset nuoret pereet. Myyntiajat ovat jonkin verran pidentyneet, mutta tarjonnan niukkuus on saanut aikaan sen, että pitkäänkin myynnissä olleet koteet ovat alkaneet erättää uudelleen asiakkaiden kiinnostusta. Kauppaintakeitys on ollut jopa ieman nousussa. Rovaniemellä pelätään, että kokonaistarjonnan niukkuus aieuttaa tulpan asuntokaupalle. Loma-asuntokaupassa on ollut avaittavissa kysynnän elpymistä ja sillä puolella odotetaan myös kaupankäynnin vilkastuvan. Mikkelissä asuntokauppa on käynyt toukokuusta lätien vilkkaana. Marraskuuun mennessä alueen koko vuoden asuntokaupat olivat enää n. 7 % edellisvuotta jäljessä. Myös Mikkelissä koetun vuodenvaiteen pienen intanotkaduksen jälkeen intataso on pysynyt kotuullisen vakaana. Käytettyjen kerrostaloasuntojen neliöinta on noin.455 euroa ja rivitaloasuntojen. euroa neliöltä. Keskimääräinen myyntiaika lyeni tammikuun 23 viikosta jopa 7 viikkoon, tosin omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika on nyt 4 viikkoa ja keskiinta pysynyt 7. eurossa. Uuden kerrostalouoneiston neliöinta on noin 3. euroa, mutta uudistuotantoa ei juurikaan ole tarjolla. Rakentamisen painopiste on saneeraustoiminnassa ja kaavoitettuja tontteja vään. Vuodelle on käynnistymässä ainakin yksi keskustan kerrostalokode, mutta rakentajat ovat varovaisia vapaan raoituksen asuntotuotannon koteiden aloittamisessa. Merja Siivonen Huoneistokeskus Oy Kenttäjotaja Pu Mikko Parikka SKV Kiinteistönvälitys Oy Kenttäjotaja Pu Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

15 Ylikuumentuneet vuokra-asuntomarkkinat tasapainottuneet Suomen vuokra-asuntomarkkinat ylikuumenivat rajusti vuosien 7 ja 8 aikana. Suuret muutokset talouden ja raoitusmarkkinoiden tilassa iljensivät asuntokaupan läes kokonaan vuonna 8, mutta vuokra-asuntomarkkinoilla tämä tilanne näkyi voimakkaana kysynnän kasvuna ja sen myötä vuokratasojen kooamisena. Vuoden 8 lopussa tilanne alkoi tasapainottua suurten asuntojen tarjonnan lisäännyttyä ja intojen nousun taituttua. Vuoden 9 aikana, asuntokaupan jälleen vaudittuessa, on myös vuokra-asuntomarkkina normalisoitunut kysynnän ja tarjonnan jälleen kodatessa varsin tasapainoisesti. Vuokra-asuntosijoittaminen on edelleen kilpailukykyinen sijoitusmuoto pankkitalletusten ja osakesijoittamisen välimaastossa. Alaisella riskitasolla saa tänä päivänä oikein valitulla sijoitusasunnolla yvinkin 5-7 prosentin tuottoa verojen jälkeen. Tarjonnan raju muutos perustuu pitkälti vuoden takaisen tilanteen poikkeuksellisen pieneen tarjontaan Etenkin yksiöiden ja kaksioiden tarjonnassa on tapatunut voimakas prosentuaalinen muutos vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Suurissa kaupungeissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Lati, Jyväskylä ja Oulu) vuokrattavien yksiöiden ja kaksioiden tarjonta on kasvanut vuodessa reilusti yli %, kun taas suurten asuntojen tarjonta on jopa iukan pienentynyt. Vuosi sitten suurten asuntojen tarjontaa kasvatti tilanne, jossa asuntokaupan iljennyttyä rakennusliikkeet tarjosivat myymättömiä pereasuntoja (4 uonetta ja sitä suurempia asuntoja) vuokrattavaksi. Tarjontaa on lisännyt myös se, että markkinoille on tullut paljon uusia yksityisiä asuntosijoittajia, jotka ovat alunneet ajauttaa sijoitussalkkuaan vakaana tunnettuun asuntopuoleen. Vuonna 9 markkinoille on tullut myös ensiasunnon ostajia, jotka ostavat asuntonsa sijoitusmielessä. Matalan korkotason aikana saadaan lainaraoitusta yödyntämällä kilpailukykyistä tuottoa omalle pääomalle. Sijoitusasunnoiksi paraiten soveltuvat pienet yksiöt ja kaksiot ovat olleet myyntimarkkinoilla todella kysyttyjä, mikä on osaltaan jotanut niiden myyntiintatason kooamiseen. Matala korkotaso ja kuluttajien erittäin korkea luottamus omaan talouteen on ojannut monia asukkaita vuokra-asuntomarkkinoilta omistusasumisen puolelle. Tämä on myös osaltaan vaikuttanut tarjonnan lisääntymiseen sekä jotanut käytännössä siien, että vuokra-asuntojen asukasvaituvuus on yleisesti kääntynyt kasvuun vuoden 9 aikana. 9 Vuokrattavana olevien asuntojen määrät Suuret kaupungit yteensä /8 ja /9 /8 / Läde: Oikotie.fi Vasemmalla olevasta kaaviosta voisi päätellä, että vuokra-asuntojen tarjonta on karannut käsistä, mutta todellisuudessa tilanne on se, että markkina on normalisoitunut ja kysyntä ja tarjonta ovat tällä etkellä varsin yvin tasapainossa. 5 Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

16 Uusien vuokrasopimusten vuokratason nousu pysätynyt ja osittain kääntynyt jopa laskuun Asuntojen vuokratasojen keityksestä puuttaessa on syytä erottaa kaksi asiaa: uusien vuokrasopimusten vuokrat sekä pidempään jatkuneiden vuokrasopimusten vuokrataso. Uusien vuokrasopimusten osalta on markkinoiden tasapainottuminen näkynyt vuoden takaisten uippuvuokrien kääntymisenä jopa pieneen laskuun. Vuokranantajan kannalta uippusesongissa vuonna 8 tedyn vuokrasopimuksen markkinainta on tietyissä tapauksissa pudonnut jopa %. Useat yksityisen sektorin vuokranantajat käyttivät ylikuumenneita markkinoita yväkseen saaden asunnolleen etkellisesti uippuvuokran. Pääosin näissä tapauksissa on kuitenkin käynyt niin, että vuokrasopimus on jäänyt lyytaikaiseksi markkinatietoisen vuokralaisen akeuduttua edullisempaan asuntoon eti, kun siien on ollut sopimuksellisesti madollisuus. Suuret institutionaaliset asuntosijoittajat ovat pyrkineet pitämään asuntojensa vuokratasot markkinaintaisina, eikä ylilyönteiin ole sillä sektorilla menty. Pidempään jatkuneiden sopimusten vuokrien tarkistukset ovat edelleen pääosin sidottu elinkustannusindeksiin. Osa vuokranantajista on sisällyttänyt vuokrasopimuksen etoiin madollisuuden korottaa vuokria 3-6 % indeksin muutosta enemmän. Vuodelle 9 tedyt korotukset olivat keskimäärin poikkeuksellisen korkeat, ollen 4 8 prosentin välillä. Elinkustannusindeksi on kesästä 9 alkaen ollut negatiivinen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että monissa vuokrasopimuksissa vuokra pysyy samana vuonna. Vuokranantajan kannalta ytälö on aasteellinen, koska asunnon ylläpidon kulut ovat kuitenkin kasvaneet keskimäärin 3 5 %. Ne vuokranantajat, jotka ovat ottaneet sopimuksiin pelivaraa vuokrien korottamiselle, tulevat korottamaan vapaan vuokran määrittelyn alla olevien asuntojen vuokria 2 4 prosenttia vuodelle. Useilla toimijoilla vuodelle asetetut aravakoteiden omakustannusperiaatteella tetävät vuokrankorotukset tulevat olemaan korkeammat, kuin vapaan vuokranmäärityksen piirissä olevien koteiden. Erillisiä vuokrien tasokorotuksia tullaan tekemään vuonna selkeästi aiempia vuosia väemmän. Sijoitusmuotona asunnot ovat vavistaneet asemaansa Viimeisten parin vuoden aikana tapatuneet voimakkaat muutokset pörssikursseissa ovat lisänneet omalta osaltaan asuntosijoittamisen kiinnostavuutta. Vuokra-asunto on sijoituskoteena alaisen riskitason instrumentti, jolle saa vakaata tuottoa tasaisella kassavirralla. Mikäli suljetaan madollinen asunnon arvonnousu kokonaan pois 3 Vuokrattavana olevien asuntojen määrät /8 ja /9 25 /8 / Helsinki Espoo Vantaa Lati Tampere Turku Jyväskylä Oulu Läde: Oikotie.fi 6 Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

17 tuottolaskelmista, saa tänä päivänä oikein valitulle vuokra-asunnolle yvinkin 5 7 % tuottoa verojen jälkeen. Tämä on varsin yvä tuotto näin vakaalle sijoitusmuodolle. Uudellamaalla sijaitsevalle sijoitusasunnolle saa paraat tuotot, kun menee iukan syrjemmälle Helsingin keskustasta. Muun muassa pojoisen radanvarren keyskaupungeissa Kerava, Järvenpää, Hyvinkää ja Riiimäki, kysyntä on kodallaan ja tuottoennusteet ennen veroja liikkuvat pääsääntöisesti 6 prosentin yläpuolella. Helsingissä taas laskelmat antavat 3 5 % tuottoja, mutta asuntojen arvonnousuodotukset nostavat paremmin kokonaistuotto-odotuksia. Lasse Käck Realia Management Oy Management & Asuntovuokraus Jotaja Pu Vuosi? Vuosi tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen, myös vuokra-asuntomarkkinoilla. Mikäli talouden tilan elpyminen jatkuu, tulevat vuokra-asuntomarkkinat säilymään varsin tasapainoisina kysynnän ja tarjonnan suteen ja vuokrataso säilymään keskimäärin nykyisellään. Madollinen talouden taantuman toinen aalto tulisi jälleen kasvattamaan selkeästi vuokra-asuntojen kysyntää, mikä vaikuttaisi taas selkeästi myös vuokratason kooamisena. Myös merkittävät muutokset korkotasossa tulisivat näkymään vuokra-asuntokysyntää kasvattavana tekijänä. Moni mieltää vuokra-asuntosijoittamisen vielä ankalaksi ja työllistäväksi sijoitusmuodoksi. Realia Asuntovuokrauksen kokonaispalvelukonsepti tekee vuokra-asuntosijoittamisen elpoksi. Ostotoimeksiantopalvelumme avulla sijoittaja löytää paraat sijoituskoteet, joiden vuokrauksen ammattilaisemme oitavat sujuvasti. Lisäksi allinnointipalvelumme uoletii mm. asunnon vuokravalvonnasta tarvittavine maksumuistutuksineen, sopimuksen mukaisista vuokrien korotuksista yms. Me raportoimme sijoittajalle vuokratuotoista, myös verottajaa varten. 7 Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

18 Asuntosijoittajan näkökulma - SATO on toiminut asuntomarkkinoilla 7 vuotta. Ensimmäiset 5 vuotta SATO rakennutti ja myi asuntoja muille: omistusasuntoja kuluttajille ja vuokra-asuntoja esim. kunnille ja säätiöille. Nyt päätoimialana on asuntosijoittaminen ja omistuksessa on noin 23 vuokrattavaa asuntoa. SATO on 99-luvun alusta lätien ankkinut omistukseensa vuokra-asuntoja sekä olemassa olevasta asuntokannasta että rakennuttamalla uusia vuokra-asuntoja. Investointien vuosivolyymi on noin miljoonaa euroa. SATOn tulos muodostuu tällä etkellä pääosin asuntosijoituksista saatavista tuotoista, sillä nykyisessä sudannetilanteessa omistusasuntojen rakennuttaminen on vääistä. SATOn näkemys markkinatilanteesta Vuokra-asuntojen kysyntä pysyy vakaana ja yvänä varsinkin kasvukeskusten alueella. Kuluvana vuonna SATOn vuokrausaste on yvällä 97 %:n tasolla. Työllisyystilanteen eikkeneminen saattaa lisätä kysyntää edullisimpiin vuokra-asuntoiin. Osa tinkii laatutasosta tai asumisväljyydestä asumiskustannusten pienentämiseksi. Muutokset vuokratasoissa ovat näkemyksemme mukaan jatkossa maltillisia. Pienten asuntojen vuokrat nousevat, mutta itaammin kuin esimerkiksi viime vuonna. Isompien asuntojen vuokrien keitys riippuu yvin paljon sijainnista. Joillakin alueilla isojen asuntojen vuokrat voivat jopa laskea. Jatkossa asuntojen vuokrien määräytyminen on entistä riippuvaisempaa mm. uoneiston kunnosta ja varustelutasosta, sijainnista talossa sekä julkisista liikenneyteyksistä. SATOn ja Realian yteistyö SATO aluaa omassa toiminnassaan keskittyä asunto-omaisuutensa keittämiseen ja asiakkuuksien oitamiseen. Vuonna 5 SATO teki Realian kanssa ensimmäisen isännöinti- ja manageerauspalveluja koskevan pitkäkestoisen kumppanuussopimuksen. Kiinteistöpalvelujen oitoon aluttiin alan paraimmistoon kuuluva ja riittävät resurssit omaava toimija. Yteistyöstä oli kokemuksia jo aiemmilta vuosilta asuntojen vuokraustoiminnassa. Realian rinnalla SATOlla on tällä etkellä kaksi muuta isännöinti- ja manageerauskumppania. Realian kanssa tavoitteena on keittää isännöinti- ja manageeraustoimintaa yteistyössä molempien osapuolen osaamista yödyntäen sekä luoda alalle uusia käytäntöjä. Näkemyksemme mukaan yteistyö kannustaa molempia yrityksiä jatkuvasti parempaan asiakaspalveluun. SATO ja Realia ojaavat kiinteistöillä tapatuvaa toimintaa kaikki organisaatiotasot kattavan jotamisjärjestelmän kautta. Järjestelmä sisältää operatiivisen toiminnan mittarit ja raportointitavat sekä jatkuvan valmennuksen. Kiinteistöjen ylläpidossa ja oidossa pyritään kustannus- ja energiateokkaisiin käytäntöiin. Yteistä toiminnallista prosessivetoketjua iotaan yä sujuvammaksi. Haasteena on ennakoida muuttuviin asukkaiden tarpeisiin ja kysyntätilanteisiin. Jua-Pekka Järvenpää SATO Oyj, yksikönjotaja, Asuntoliiketoiminta Helsingin seutu Jua-Pekalla on kertynyt kokemusta kiinteistöalalta kaikkiaan 2 vuoden ajan. Yksikön jotajana SATOlla on menossa kolmas vuosi. SATOon än siirtyi Helsingin kaupungin vuokrataloytiön Kiinteistö Oy Maunulan Asuntojen toimitusjotajan tetävistä ja ennen sitä Järvenpää oli toimitusjotajana Kankaanpään Asunnonankinta Oyssä. 8 Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

19 Uusi asunto-osakeytiölaki Uusi laki ei ole vain vakiintuneen tavan vavistamista Hallituksen maaliskuussa 9 eduskunnalle antama esitys Uudesta asunto-osakeytiölaista (UAOYL) on vielä eduskuntakäsittelyssä. Näillä näkymin se astuu voimaan.7. alkaen. Uusi laki tulee olemaan vuonna 99yväksyttyä nykyistä asunto-osakeytiölakia uomattavasti laajempi ja seikkaperäisempi. Pelkästään pykälämäärä on lisääntynyt nykyisestä 96:sta 33:een. Uusi laki on kirjoitettu entistä enemmän myös kuluttajien eli tavallisten asunnon omistajien käytettäväksi. Se sisältää paljon allitukselle ja isännöitsijälle suunnattuja lisätetäviä sekä velvoitteita, mutta antaa edelleen allituksen jäsenille maallikon aseman, vaikkakin taloytiöiden allituksen edellytetään käyttävän asiantuntijoita allitustyöskentelyn ja etenkin päätösedotusten valmistelun tukena. Julkisuudessa on puuttu uuden lain olevan vain vakiintuneen toiminnan vavistamista. Tämä ei kuitenkaan ole yksipuolisesti tulkittavissa, sillä toimintatavat ovat yvin monimuotoisia, eikä Suomessa kaikilta osin noudateta vakiintuneiksi tavoiksi määriteltyjä seikkoja. SKV Isännöinti on kouluttanut tammikuun loppuun mennessä yli 3. asiakasytiönsä allituksen jäsentä oman enkilöstönsä oella. Uudessa asunto-osakeytiölaissa tullaan määrittämään kokonaan uusia tetäväkokonaisuuksia ja osatetäviä. Esimerkkeinä osakkeenomistajan muutostyöilmoitusten käsittely, arkistointi ja tietojen luovuttaminen, osakeluettelon pitoa ja tietojen säilytystä ja luovutusta koskevat asiat, isännöitsijäntodistustietoja ja toimintakertomustietoja koskevat asiat sekä ytiökokouksille vuosittain tetävä kunnossapitotarveselvitysasia. Valtaosa tetävälisäyksistä, tetävämuutoksista ja tarkennuksista on isännöintisopimusten niin sanottujen kuukausisopimusten ulkopuolella olevia erillistetäväkategoriaan luokiteltavia tetäviä, jolloin niistä on sovittava erikseen. Erillisveloitettava sopimusasia voi olla esimerkiksi osakkeenomistajan asunnossaan toteuttamaan muutostyöön tai kunnossapitoon liittyvät, ytiön allinnolle kuuluvat tetävät, jotka uuden lain 4 ja 5 lukujen mukaan kuuluvat asunto-osakeytiölle ja sitä kautta allituksen ja isännöitsijän järjestettäviksi. Hallitusten jäsenten on jatkossa paneuduttava entistä perusteellisemmin rakennusten kunnossapitoasioiden järjestämiseen, mikä edellyttää asiantuntijoiden käyttöä mutta myös lisää avoimempaa tietoa ja laajempaa tietoutta rakennusten ja kiinteistöjen kunnosta. Isännöitsijöiden on siis vastattava lain asettamiin asiantuntijuusaasteisiin ja eillä tulee olla valmiudet vastata lain mukanaan tuomiin tilanteisiin uusin palvelutoiminnoin. Ilman ajan tasalla olevaa tietoutta isännöitsijä ei kykene vastaamaan allitusten jäsenten uuden lain mukanaan tuomiin asiantuntijatiedon saatavuuden aasteisiin ja selonottovelvollisuuksiin, joita ilman e eivät puolestaan voi tuoda lain vaatimia konkreettisia ja perusteltuja esityksiä ytiökokouksissa osakkeenomistajien päätettäviksi. Hallituksen jäsen taas täyttää uuden lain uolellisuusvaatimuksen pitkälti sillä, että ytiössä käytetään asiantuntijoita ja että tetävät päätökset nojataan asiantuntijoiden esityksiin. Uuden asunto-osakeytiölain astuessa voimaan kesällä useiden asioiden valmistelu on pitänyt käynnistää jo syksyllä 9 tai viimeistään ennen kevään ytiökokouksia. Väintäänkin vuotuisiin talousarvioiin vuodelle kannattaa lisätä budjettivarauksia selvitysten tekemiselle ja kertaluontoisten muutosten tekemiselle, jotka laki voimaan astuessaan edellyttää tetäväksi eripituisin siirtymäajoin. Muutama poiminta tulevasta laista: ) Hallituksen tulee uoletia taloytiön kiinteistön ja rakennusten kunnossapidon asianmukaisesta järjestämisestä nimenomaan ennakoivana toimintana (7 luku ). Käytännössä tämä tarkoittaa, että uolellinen ja aktiivinen allitus laadituttaa selvityksen rakennuksen ja kiinteistön kunnossapitotarpeista tulevien 5- vuoden aikaperiodille sekä selvityttää tiedostettujen kunnossapitotarpeiden koteena olevien asioiden osalta yleisellä tasolla tarkoituksenmukaisia korjausvaitoetoja ja niiden kustannustasoja. Hallitus myös laatii esityksen kunnossapitosuunnitelmaksi tuleville 5- vuodelle, vie sekä kunnossapitotarveselvityksen että pitkäntätäimen peruskorjaussuunnitelmaedotuksen ytiökokoukselle, missä osakkeenomistajat vavistavat ytiölle ns. korjausstrategian ja asumisen tason, jota osakkaat aluavat kunnossapitoasioissa. Hallitus vastaa myös vavistetun kunnossapitosuunnitelman käytännön valmisteluista ja täytäntöönpanosta. Hallitus uoletii siitä, että kunnossapitotarveselvitystä ylläpidetään ja päivitetään ja että se käsitellään vuosittain ytiökokouksessa. Hallituksen tulee 9 Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

20 uoletia myös siitä, että osakkeenomistajien lisäksi tietyille ulkopuolisille intressitaoille, kuten ostajille, tuleville vuokralaisille tai esimerkiksi raoittajille annetaan oikeat ja riittävät tiedot rakennusten ajankotaisesta kunnosta ja tulevista korjaustarpeista, korjaussuunnitelmista, edotettavista korjauksista ja päätetyistä korjauksista sekä kaikkien näiden vaikutuksista uoneistojen käyttämiseen ja ytiövastikkeeseen, joka tarkoittaa siis korjausvelkaa. Ulkopuolisille intressitaoille on myös kerrottava se, jos asianmukaista ja lain edellyttämää korjaussuunnitelmaa ei ole, eikä kunnossapitoa järjestetty tai aluttu tietoisesti järjestää. Kaiken kaikkiaan kunnossapitotoiminta tulee siis uudessa laissa muotoutumaan jatkuvaksi toiminnaksi. 2) Hallituksen on esitettävä kerran vuodessa varsinaisessa ytiökokouksessa allituksen selvitys sellaisesta rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitotarpeesta ytiökokousta seuraavan viiden vuoden aikana, joka vaikuttaa olennaisesti osakeuoneiston käyttämiseen, ytiövastikkeeseen tai muiin osakeuoneiston käytöstä aieutuviin kustannuksiin (6 luku 3 ). Tämän tarkoituksena on kiinnittää ytiön allituksen ja osakkaiden uomiota pitkäjänteisen kiinteistönoidon tarpeeseen ja tulevien toimenpiteiden raoituksen järjestämiseen. Eli allitusten ja taloytiöiden tulee varata riittävät taloudelliset ja tekniset resurssit jo keväällä alkaen, sillä lain astuessa voimaan, tulee korjaustarveselvitysten olla valmiina keväällä pidettävissä ytiökokouksissa. Matti Ruoonen Realia Group Oy Jotava lakimies Pu Asunto-osakeytiön allituksen tetävät ja vastuut: Hallitus uoletii ytiön allinnosta. Hallitus ei oida itse ytiön päivittäistä allintoa, vaan sen tekee isännöitsijä. Hallituksen tärkein tetävä on isännöitsijäyrityksen valinta, kulloinkin ankittavien palveluiden määrittäminen, pelisäännöistä ja työnjaosta sopiminen sekä isännöintiyrityksen toiminnan valvonta ja yteistyön keittäminen. Mikäli ytiöllä on osaisännöitsijä, myös päivittäinen allinnon oito kuuluu allituksen vastuulle. Hallitus vastaa siitä että ytiön kirjanpidon valvonta ja ytiön varainoidon valvonta ovat asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen valvontavastuu sisältää velvollisuuden jatkuvasti seurata ja arvioida ytiön taloudellista asemaa sekä uoletia tätä arviointia koskevan raportoinnin järjestämisestä. Hallituksen on ojattava isännöitsijää toimimaan sellaisin ojein ja määräyksin, kuin on ytiön toiminnan kannalta tarpeellista. Hallituksen tetävänä ei ole itse uoletia näistä tetävistä, vaan järjestää näiden oitaminen. SKV Isännöinnin suositus allituksen rutiinitetäviksi säännöllisenä toimintana: - Isännöitsijän talouskatsaus allitukselle kuluneesta kaudesta sekä menoennuste koko vuoden osalta, myös energiankulutuksen osalta. - Madolliset vastikerästit ja/tai vuokrarästit ja toimenpiteet niiden osalta. - Maksuvalmiustilanne ja ennuste loppuvuoden osalta sekä madollisesti tarvittavat toimenpiteet. - Peruskorjausankkeen taloudellinen seuranta erikseen. - Isännöitsijältä realistiset perusteet tulevan vuoden budjetointiin. Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 -

Markkinakatsaus 2009-2010

Markkinakatsaus 2009-2010 Markkinakatsaus 9 - Realia Group Oy Markkinakatsaus 9 - Sisällys 3 Nopeiden käänteiden vuosi asuntokaupassa 5 Asuntolainakysyntä kasvussa 6 Asuntokaupan rakenne ja uudet asunnot 8 Alueelliset asuntomarkkinat

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus ja asunto sijoituskohteena 11.5.2010

Asuntomarkkinakatsaus ja asunto sijoituskohteena 11.5.2010 Asuntomarkkinakatsaus ja asunto sijoituskohteena 11.5.2010 Merja Siivonen 5/10/10 I 1 Realia-konserni Realia Group perustettiin vuonna 2006 fuusioimalla SKV-yhtiöiden noin 70 alueyhtiötä Huoneistokeskuksen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat laskeneet Asuntojen hinnat Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat nousussa Diat 4-7 Vanhojen asuntojen* hinnat nousivat Tampereella vuonna 2012 1,9 prosenttia. Asuntojen hinnat

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Julkaisuvapaa Tekijä: ekonomisti Veera Holappa Lähestymistapa Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 MONISTEITA 2 / 2010 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 17.8.2010 1. JOHDANTO...2 2. TAMPEREEN ASUNTOKANTA JA MARKKINATILANNE...3 3. ASUNTOJEN HINTATILASTO

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

SIJOITUSOVEN ASUNTOMARKKINAKATSAUS

SIJOITUSOVEN ASUNTOMARKKINAKATSAUS SIJOITUSOVEN ASUNTOMARKKINAKATSAUS 1/2016 SISÄLLYS 1. TUOREIMMAT TILASTOTIEDOT Sivu 4. 2. ASIANTUNTIJOIDEN KOMMENTIT Sivu 21. 2 SIJOITUSOVEN ASUNTOMARKKINAKATSAUS 1 / 2016 ESIPUHE MIKSI ASUNTOMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Taku -tiedote I / 2004

Taku -tiedote I / 2004 8.2.2004 Taku -tiedote I / 2004 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/Ekonomistit 1.4.2014. OP-Pohjola

Asuntomarkkinakatsaus/Ekonomistit 1.4.2014. OP-Pohjola Asuntomarkkinakatsaus/Ekonomistit 1.4.2014 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoista 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat 6. Asuntolainojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2013

Tilastokatsaus 8:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 10-12/2003

ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 10-12/2003 ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 10-12/2003 HYPON asuntomarkkinoiden tilanneanalyysi Analyysi kuvaa kasvukeskusten asuntomarkkinatilannetta niihin keskeisesti vaikuttavien tekijöiden avulla Hypo julkistaa

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 5 2012 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 682 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 806 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 248

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Asuntojen hintakehitys

Asuntojen hintakehitys Kulutuksen ja asumisen hinnat Asuntojen hintakehitys Katsaus 29.10.2004 Tiedustelut Förfrågningar nquiries: sähköposti: asuminen.tilasto@tilastokeskus.fi Mikko Saarnio (09) 174 62 Annika Klimenko (09)

Lisätiedot

Rakennusalan suhdannenäkymät

Rakennusalan suhdannenäkymät Rakennusalan suhdannenäkymät Bo Salmén Bo Salmén 9.5.2012 1 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, RT 2 3 Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset,

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

Joensuun asuntokupla?

Joensuun asuntokupla? Joensuun asuntokupla? Author : paul Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna sanoi Yle Uutisissa 16.1.: "Asuntokupla voi olla totta Helsingin sinkuilla ja dinkuilla*." Lyhyesti hänen mielestään

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 27.8.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 27.8.2015 2 Maanlaajuinen toiminta hyvillä sijainneilla Asuntojen jakauma Pääkaupunkiseutu 16 800 Muu Etelä-Suomi 8 500 Länsi-Suomi

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Putkiremontti yhden mahdollisuus, toisen uhka. Tommi Rytkönen 29.3.2011

Putkiremontti yhden mahdollisuus, toisen uhka. Tommi Rytkönen 29.3.2011 Putkiremontti yhden mahdollisuus, toisen uhka Tommi Rytkönen 29.3.2011 Kiinteistömaailma lyhyesti Ketjuun kuluu 116 asuntomyymälää, 58 eri paikkakunnalla. Jokaisesta asuntomyymälästä vastaa itsenäinen

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012 1 SATO OYJ Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä jatkunut hyvänä kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen, väestön ikääntyminen ja työperäinen maahanmuutto tukevat

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Asuntosalkunrakentaja.fi /

Asuntosalkunrakentaja.fi / Myydään yhteensä 24kpl osakehuoneistoja 1978 rakennetusta kerrostalosta Pupuhuhdasta viiden kilometrin päästä Jyväskylän keskustasta. Pupuhuhdan lähellä on vilkas Seppälän liikealue, jonne rakennetaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 4/2014 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 31.10.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää ja analysoi

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuokra-asuntomäärä kasvoi ja Lumo laajensi asumisen palveluita Liikevaihto 1.1. 30.9.2014 miljoonaa euroa +7,5%

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

MONISTEITA 2 / 2006. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 1998-2005

MONISTEITA 2 / 2006. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 1998-2005 MONISTEITA 2 / 2006 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 1998-2005 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 31.7.2006 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO...3 2. YLEISTÄ...4 A. Asuntojen hintatiedot... 4 B. Asuntojen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2003 12 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002 Verkkojulkaisu ISBN 952-473-120-7 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Maija Vihavainen, puh. 169 3185,

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 Erkka Valkila Sisältö 2 Osavuosikatsausinfo 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2013 1. SATO lyhyesti 3 SATO 4 6 kasvukeskusta

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Rakentamisen tarjoushinnat syksyllä 2002

Rakentamisen tarjoushinnat syksyllä 2002 8.7.2002 Taku -tiedote II / 2002 Rakentamisen tarjoushinnat syksyllä 2002 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2013 5. Toimintaympäristö Liitteet 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Asuntomarkkinat

Lisätiedot

HYPON ASUNTOMARKKINOIDEN TILANNEANALYYSI Q1/2011 ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 1-3 / 2011

HYPON ASUNTOMARKKINOIDEN TILANNEANALYYSI Q1/2011 ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 1-3 / 2011 HYPON ASUNTOMARKKINOIDEN TILANNEANALYYSI Q1/2011 ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 1-3 / 2011 HYPON asuntomarkkinoiden tilanneanalyysi Analyysi kuvaa kasvukeskusten asuntomarkkinatilannetta niihin keskeisesti

Lisätiedot

Orava Asuntorahasto Oyj Yhtiökokous

Orava Asuntorahasto Oyj Yhtiökokous 4/5/2016 1 Orava Asuntorahasto Oyj Yhtiökokous 22.3.2016 4/5/2016 2 Orava Asuntorahasto Oyj Hallituksen puheenjohtajan katsaus 4/5/2016 3 Sisältö Missio, visio ja arvot Sijoitusstrategian päivitykset Keskeiset

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

Ensimmäiseen omaan kotiin

Ensimmäiseen omaan kotiin Ensimmäiseen omaan kotiin Tarja Lehtonen 18.11.2014 Ensimmäiseen omaan kotiin Aihealueet Huomioitavaa ennen asunnon ostoa ASP lyhyesti Asuntolaina Korkovaihtoehdot Vakuudet OmaTakaus Vakuutukset Verotus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa

Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Kimmo Huovinen Puh. 040 537 3493 Selvitys 3/2013 Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa Kilpailun edistäminen ja normaaleja vuokra-asuntoja omistukseensa rakennuttavien

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Yhdysvaltain talous jatkaa vakaata kasvuaan Rakennusteollisuus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 19.5.2015 1 Sisältö VVO-konsernin strategia ja liiketoiminta Siirtyminen IFRS-standardeihin Osavuosikatsaus 1 3/2015 19.5.2015 2 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 19.5.2015

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 212 Tapanila Malmi Länsi- Kontula Pakila Pihlajamäki Lassila Myllypuro Ete lä- Haaga Käpylä Länsi- Herttoniemi Munkkiniemi Tammisalo Kulosaari Kallio Laajasalo

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 2013-2015 9.1.2013

Asuntomarkkinakatsaus 2013-2015 9.1.2013 Asuntomarkkinakatsaus 2013-2015 9.1.2013 Ennuste 2013 taustamuuttujat Korko (0,55 % 12 kk euribor 2013) Kotitalouden käytettävissä olevat tulot (+2,0 % 2013) Työttömyysepävarmuus säilyy ainakin alkuvuoden

Lisätiedot

Asunto- ja korkomarkkinat 2011

Asunto- ja korkomarkkinat 2011 Asunto- ja korkomarkkinat 2011 Tiina Pakkanen Asumisen seminaari 20.1.2011 Agenda Talouskasvu ja työllisyystilanne Yksityistalouksien velanotto ja riskit Korkokehitys Asuntolainamarkkinan näkymiä 2 3 Täydellinen

Lisätiedot