Metallin liittokokousvaalit 2012 Ennakkoäänestys Uurnavaali Tässä lehdessä mm. Riku Aalto: Valitaan parhaat päättäjiksi s.

Transkriptio

1 Kevät 2012 Tässä lehdessä mm. Riku Aalto: Valitaan parhaat päättäjiksi s. 3 Lauri Ihalainen: Sopimusyhteiskunta toimii s. 4 Vesa Aaalosvirta: Vahva liitto yhteistyällä s. 4 Vaisala Oyj Reka Oy s. 5 Metallin yhteistyönvaaliliiton ehdokkaat s-6-7 Työpaikajuttuja: Eaton Power Quality Oy Fiskars Brands Finland Norpe Oy Nordic Aluminium Oyj Ruukki Oy s Metallin liittokokousvaalit 2012 Ennakkoäänestys Uurnavaali Jukka Kärnä: Elämäntyönä vaikuttaminen s. 12

2 2 METALLITYÖ PÄÄKIRJOITUS: HALLINNON PALSTA: Yhteistyöllä vahva liitto Ilmaveivi Vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus ovat Metallin yhteistyön vaaliliiton keskeiset arvot. Näiden arvojen mukaan pyrimme toimimaan jokapäiväisessä elämässä ja toiminnan kehittämisessä. Yhteistyön vaaliliitto on asettanut Helsingin vaalipiirissä 28 ehdokasta, edustavasti eri ammattiosastoista ja eri työpaikoilta. Yhteistyön vaaliliiton ehdokkaat löytyvät ehdokaslistalta A-tunnuksen alta. Miksi käyttää oikeuttaan äänestää? Metalliliitto ei ole irrallaan muusta yhteiskunnasta, eikä pelkkä palkkaliike. Liitto on ja haluaa jatkossakin olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Pystyäkseen vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin jäsentensä puolesta ja neuvottelemaan työnantajien kanssa jäsenten työehdoista ja palkankorotuksista, liitto tarvitsee jäsenten tuen työlleen. Jäsenten korkea äänestysaktiivisuus on merkki siitä, että jäsenet ovat kiinnostuneita liittonsa kehittämisestä ja tukevat sen työtä. Yhteistyöllä vahva liitto! Meille yhteistyö merkitsee paitsi yhteistoimintaa jäsenten kanssa, myös yhteistyötä muiden työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen kanssa edunvalvonnan vahvistamiseksi paikallisesti ja valtakunnallisesti. Vielä muistutus vaalijärjestyksestä. Metallin vaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa, joka tarkoittaa sitä, että ehdokkaalle annettu ääni menee ensisijaisesti vaaliliitolle ja ehdokkaan saama äänimäärä ratkaisee sijoituksen vaaliliiton sisällä. Äänestämällä voi myös voittaa. Mahtava Maranello-kilpailu Metallin jäsenille voi viedä sinut ja kaverisi matkalle Italiaan. Voittomahdollisuus on ainoastaan äänioikeutensa käyttävillä. Tutustu Mahtava Maranello-kilpailuun netissä: aanestamallavoitat.fi. Vapauden, tasa-arvon, solidaarisuuden ja suvaitsevaisuuden puolesta käytä ääntäsi liittokokousvaaleissa! Hannu Latva-Pietilä Miinuskasvu- degrowth, downshifting ja slowlife- leppoistaminen, ovat haastajia perinteiselle tuottavuuteen perustuvalle kasvu ideologialle. Tilanne jossa älyllinen pääoma onkin omistajansa omaisuutta, vapauttaa ihmisen pääoman kahleista..hetkinen, vapauttaako? Tätä unelmahöttöä lukiessani ymmärsin, että samaa tarjoavat monet vapahtajat ja puolueet joiden uskottavuus perustuu lupauksiin taivaspaikasta maan päällä. Uskomattoman monet tämän purematta nielevät. Politiikan ruisleipä, esimerkiksi terveyspalvelut ja joukkoliikenne eivät tuo sitä elämystaivasta johon jokaisella ihmisellä on luonnostaan pyrkimys. Kukapa ei olisi haaveillut loton jättipotista ja siitä mitä sitten tekisi ja ostaisi. Agraariyhteiskunnasta teol linen- ja sen myötä hyvinvointiyhteiskunta, jonka kaut-ta palveluyhteiskunnasta ja tietoyhteiskunnasta pompun ottaneena, meitä odottaa unelmayhteiskunta. Siellä on stressitön arki ja työ johon mennään viihtymään ja viettämään aikaa ystävien seurassa. Slowlife elämää haluaisi varmasti suurin osa työelämässä mukana olevista, motiivina voisi olla vaikkapa ekologisuus, säästäminen ja parempi elämän laatu. Olisin kovasti paljon halunnut kuulla presidentti tenteissä Pekka H:n näkemyksiä näistä asioista ja selittävän miten tämä kaikki on mahdollista. Ovathan Vihreät erityisesti maasuttaneet näistä trendikkäistä suuntauksista. Täydellisen vastakohdan tuolle olisi tarjonnut Sauli N. jonka ajatusmaailma kulkenee tuottavuus, tulos tai ulos linjoilla. Suomen mittakaavassa tilanne, jossa lähes koko vientiteollisuus on lähtenyt lähemmäs kasvavia markkinoita, on kestämätön. Yrittäisimme selvitä tutkimus ja tuotekehitys panostuksilla sekä turismilla. Yhtiöiden omistuksen tulisi tällöin pysyä kotimaisena. Tämä saattaisikin aiheuttaa aikamoisia eettisiä ongelmia. Unelman saavuttamiseksi on vielä yksi ratkaisu ja se on se vanha tuttumme vallankumous, jonka perään haikailee pieni, mutta äänekäs toverijoukko ääri vasemmalla. Mitäpä jos miettisimme kompromissia tuolle kaikelle edellä kirjoittamalleni. Työurien pidentäminen on mahdollista jos ihminen jaksaa ja pysyy terveenä. Unelmayhteiskunnassa se toteutuu kuin itsestään, mutta reaalimaailmassa tavoitteen saavuttamiseksi kaivataan tekoja, kuten esimerkiksi lisää lomia ja laadukasta terveydenhuoltoa sekä lukemattomia muita asioita. Pienistä palasista muodostuu suurempia kokonaisuuksia, jotka voivat lopulta johtaa unelmayhteiskuntaan. Iso periaatteellinen kysymys on: olemmeko valmiit vaihtamaan materiaalisen pääoman henkiseen pääomaan. Olemmeko valmiita luopumaan osasta palkkaa, vapaa-ajan kustannuksella? Uudet sukupolvet pääsevät nauttimaan vanhempiensa luomasta vauraudesta, esimerkiksi maksettujen omistusasuntojen muodossa. Antaako se valinnoille tilaa, riippuu jokaisen omasta elämän tilanteesta ja harkinnasta. Onko se minun oma unelmani vai saavatko sen jakaa muutkin? Otanko eläkevakuutuksen ja sairasvakuutuksen vai luotanko suomen pitävän lapsestaan huolen. Hyvinvointiyhteiskunnan itsestään selvyydet ovat tuottaneet yksilölle harhan jossa kuvittelemme pärjäävämme yksin ja kilpailemme keskenämme. Entäpä jos tavoiteltavin kompromissi olisikin kansalaisyhteiskunta, lähidemokratia ja kansanäänestykset? Kuinka paljon se lisäisi yksilön vaikutusvaltaa tai valinnan vapautta. Erilaisista visioista ja unelmista huolimatta maailma jatkaa menoaan, talous kasvaa tai supistuu ja sähkölasku tulee ajallaan. Valintoja voi jokainen tehdä omalta osaltaan. Johtaako se johonkin unelman kaltaiseen vai ojasta allikkoon, sen näyttää aika. Haittaaks se? Metallin liittokokousvaaleissa valitaan suuri joukko duunareita päättämään liittomme ja samalla yhteiskuntamme suunnasta. Pysähdymmekö vai menemmekö eteenpäin, löytyykö ehdokkaalta visioita vai asekaapin avaimet, valinta on sinun käsissäsi. Petri Ijäs Metalin liittovaltuuston jäsen Julkaisija: Metallityöväen Uudenmaan sd. ay-jaosto Päätoimittaja: Lars Pekkanen Sivunvalmistus: Uudet Palvelut Udepa Oy Paino: Brand ID Oy, Pori

3 Valitaan parhaat päättäjiksi Metalliliitto näytti viime syksynä, miten vahva ammattiliitto voi kantaa laajasti yhteiskunnallista vastuuta ja saada samaan aikaan hyviä tuloksia edunvalvonnassaan. Lopputuloksena oli ratkaisu, joka lisää ostovoimaa ja ennen kaikkea tuo monia hyviä laadullisia uudistuksia. Ei ole liioittelua sanoa, että koko raamisopimus olisi jäänyt pelkäksi pilkkeeksi sulhasmiesten silmäkulmiin ilman teknologiateollisuuden ammattiliittojen voimakasta työntöapua. Metalliliitto kulki tietenkin tavan mukaan etummaisena. Meidän kynnyskysymyksemme liittyivät mm. perälautaan. Sellainen saatiin nyt ja se on myös riittävän pitävä. Siinä on mallia myös tulevaan. Jouduimme myös näyttämään järjestövoimaamme, onneksi työnantajat tajusivat nopeasti, mitä sellaisen voiman edessä kannattaa tehdä. Eiköhän samalla tullut selväksi sekin, että meillä riittää tarvittaessa tahtoa ja pontevuutta ajaa metallityöntekijöiden asiaa myös kovemmin konstein. Tämä oli ilmeisesti päässyt patruunoilta unohtumaan. Sopimisesta ja raamisopimuksesta seuraa mm. se, että keskusjärjestöjen asema työmarkkinakentällä on taas huomattavasti tukevampi kuin vielä vähän aikaa sitten. Kannattaa myös huomata, että edellisen hallituksen, siis porvarihallituksen ja ay-liikkeen yhteistyö ei kummoisia tuloksia tuonut. Nykyhallituksen kanssa saatiin näinkin merkittävä, koko yhteiskuntaa liikuttava sopimus aikaan jo puolen vuoden jälkeen. Niin, että kyllä niillä tekijöilläkin on väliä! Ehdokkaissa on eroja Tekijöillä on väliä myös Metalliliiton vaaleissa! On se vain niin, että maan merkittävimmän ammattiliiton päättäjiksi pitää saada maan parhaat metallimiehet ja naiset. Metallin yhteistyön vaaliliitto tarjoaa jäsenten palvelukseen ylivertaisesti suurimman ja kattavimman ehdokasvalikoiman. Tarjolla on osaava joukko, joka ajattelee ja ajaa asioita tavallisen liiton jäsenen ja hänen perheensä näkökulmasta. Pikavoittoja on helppo luvata, mutta se ei ole vastuullista edunvalvontaa. Repiminen ja riiteleminenkään eivät ole sitä. Mutta vastuun kantaminen vahvan arvoperustan ja siitä johdettujen tavoitteiden ja toimintatapojen kautta on vastuullista edunvalvontaa. Emme aina tule ajatelleeksi sitä, kuinka perustavaa laatua oleva oikeus on saada vaaleilla vapaasti valita omat edustajamme. Monessa maassa sellaisesta voidaan vain haaveilla. Jo pelkkä liittoon kuuluminen voi näissä maissa aiheuttaa tyrmään joutumisen. Metallin vaaleissa valittavat edustajat linjaavat liittokokouksessa Metalliliiton tavoitteita ja toimintaa pitkälle eteenpäin. Juuri sinä äänestäjänä päätät, kuka ja ketkä tätä liittoa kehittävät eteenpäin. Käytäthän äänioikeuttasi! Riku Aalto Metalliliiton puheenjohtaja Låt oss välja de bästa till beslutfattare Metallarbetarförbundet visade i höstas hur ett starkt fackförbund kan bära ett vitt ansvar i samhället och samtidigt åstadkomma goda resultat i sin intressebevakning. Slutresultatet var en lösning som ökar köpkraften och medför framförallt goda kvalitativa förnyelser. Det är ingen överdrift att konstatera att hela ramavtalet bara hade förblivit en glimt i brudgummarnas ögon utan teknologifackens starka stöthjälp. Metall stod ändå som vanligt i den främsta raden. Knäckfrågorna för oss hängde ihop framför allt med bakbrädet. Det fick vi, och nu står det tillräckligt fast. Det kan vara en modell också för framtiden. Vi fick också visa vår organisationskraft; lyckligtvis förstod arbetsgivarna snabbt hur det löner sig att bära sig åt inför en sådan kraft. Det torde också ha blivit klart att vi vid behov kan visa vilja och energi för att kämpa för våra metallarbetare också med litet hårdare tag. Detta hade tydligen patronerna glömt. Följden av överenskommelsen och ramavtalet är bland annat att centralorganisationernas ställning på arbetsmarknadsfältet är igen mycket starkare än det var ännu för någon tid sedan. Man skall också lägga märke till att samarbetet mellan den förra, borgerliga regeringen och fackförbundsrörelsen inte ledde till några märkvärdiga resultat. Med den nuvarande regeringen nådde vi ett betydande, för hela samhället viktigt avtal redan efter ett halvt år. Det är alltså inte samma sak vem som håller i tyglarna! Det finns skillnader mellan kandidaterna Det är inte heller samma sak vem som håller i tyglarna vid Metalls kongressval! Det är nu bara så att beslutfattarna i landets mest betydande förbund måste vara landets bästa metallarbetare, män och kvinnor. Metalls valförbund för samverkan erbjuder till medlemmarnas förfogande det makalöst största och bäst täckande kandidaturvalet. Här har vi en sakkunnig skara som tänker på saker och bevakar våra intressen ur den vanliga medlemmens och hans/hennes familjs synvinkel. Det är lätt att lova snabbvinster men det har ingenting med en ansvarsfull intressebevakning och göra. Samma gäller allt rivande och grälande. Men att bära ansvar på basen av en solid värdevärld och genom målsättningar och metoder som härleder från den kallas ansvarsfull intressebevakning. Vi tänker inte alltid på vilken fundamental rätt det är att fritt genom val kunna välja våra egna företrädare. I många länder kan man bara drömma om det. Redan facklig anslutning kan betyda fängelsestraff i dessa länder. Vid Metalls kongressval utvalda delegater linjerar upp Metallarbetarförbundets målsättningar och dess verksamhet för en lång tid framåt. Det är just du som röstberättigad bestämmer vem och vilka de är som utvecklar det här förbundet vidare. Se till att du använder din rösträtt! Riku Aalto Metallarbetarförbundets ordförande

4 4 METALLITYÖ Hallitustyön ensimmäisen puolen vuoden tärkein yksittäinen asia on helppo listata. Se on raamisopimus, joka palautti yhteistyön perinteen suomalaisen päätöksenteon ytimeen. Palkansaajat olivat mukana sopimassa kokonaisuudesta, joka tukee työllisyyttä, varmistaa palkansaajien ostovoimaa ja vahvistaa pitkän aikavälin vakautta tilanteessa, jossa lukuisat muut tekijät, joihin emme itse voi omilla toimilla vaikuttaa, ruokkivat epävarmuutta. Metalliliitto oli yksi sopimuksen vetureista ja siitä liiton on syytä olla ylpeä. Haluan myös korostaa työelämän laatuasioihin liittyviä raamisopimuksen osia. Uskon, että raamisopimus saattaa vielä muodostua jonkinlaiseksi virstanpylvääksi suomalaisen työelämän kehittämisessä. Olemme esimerkiksi koulutuspäivien muodossa päättäneet investoinneista ihmisiin, kun perinteisesti investointeina on nähty lähinnä seinät ja laitteet. Monipuolista ja jatkuvasti uusiutuvaa osaamista vaativassa maailmassa palkansaajan asema työmarkkinoilla on koko ajan riippuvaisempi Sopimusyhteiskunta toimii! osaamisesta. Siksi tämä ihmisiin investointi on niin tärkeää ja arvokasta. Merkittävää raamisopimuksessa on myös sopimusyhteiskunnan paluu. Suomen sotienjälkeisten vuosikymmenien historiallinen muutos köyhästä maatalousvaltiosta menestyväksi, maailman rikkaimpiin maihin kuuluvaksi hyvinvointivaltioksi on tapahtunut nimenomaan yhteisen sopimisen avulla, vaikka joskus kamppailunkin kautta. Sopimusyhteiskunnan hyvän kehää meidän kannattaa vaalia myös 2010-luvulla, kun yhdessä mietimme niin valtiontalouden tasapainoa kuin kansalaisten hyvinvointipalvelujen turvaamista väestön ikääntyessä. Työministerinä kannan tietenkin suurta huolta työllisyydestä ja Suomen talouden kasvunäkymistä. Miten huolehdimme siitä, että työtä riittää, että tekijät löytävät heille sopiviin töihin? Miten varmistamme, että nuoret eivät syrjäydy koulutuksesta ja työstä ja sitä myöten yhteiskunnasta? Näihin kysymyksiin liittyen vastuullani on lukuisia hankkeita, joiden vaikutukset toivoakseni tuntuvat suomalaisten elämässä tulevina vuosina. Yksittäinen tärkein hanke on nuorten yhteiskuntatakuu, jonka avulla haluamme luoda mahdollisimman aukottoman polun kaikille alle 25-vuotialle ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille joko työhön tai koulutukseen. Myös teknologiateollisuudessa on meneillään monia samanaikaisia rakennemuutoksia. Alan uudistumiskyky on kuitenkin moneen kertaan testattu ja vahvaksi todettu. Viime aikoina olemme saaneet myönteisiä uutisia myös telakka- ja kaivosteollisuudesta. Erilaiset kestävän kasvun tarjoamat uudet näköalat ovat metalliteollisuuden aloille mahdollisuuksia, joihin toivon meidän osaavan etulinjassa tarttua. Tässä hengessä toivon metallin vaaleihin vahvaa henkeä ja aktiivista yhteiskunnallista osallistumista. Antakaa äänenne kuulua. Lauri Ihalainen Työministeri Vahva liitto yhteistyöllä Yhteistyön vaaliliiton ehdokasasettelu meni hyvin. Täällä etelässäkin saimme listat täyteen hyviä ehdokkaita. Joku ehkä odotti kovasti uudenlaistakin väriä vaaleihin. Se kyllä jäi toteutumatta ainakin ehdokasasettelussa. Hätäisempi voisi ajatella, että siinähän se. Mutta kun ei. Vaikka kuinka puristaisi, niin tosiasia vain on, että näissä vaaleissa ei ole annettu vielä yhtään ainutta ääntä. Ei millekään vaaliliitolle. Töitä on toki tehty kovasti. Mutta tarvitaan vielä paljon lisää työtä. Sitä vaalityötä. Vain sillä tavalla saamme aikaan todella hyvän vaalituloksen. Ei minulla tosin ole mitään epäilyksiä siitä, ettei se onnistuisi. Suhteellinen osuutemme koko maan ehdokkaiden joukossa kasvoi mukavasti. Se on tietenkin hyvä merkki. Mutta siis vasta lähtölaukaus kovalle vaalityölle. Aina joskus kuulee sellaistakin, että Metalliliitto on jotain, joka seisoo kivijalan päällä Hakaniemessä. No, talo voi olla komea, mutta liittohan on aivan jotain muuta. Se on jokainen liiton jäsen yksitellen ja sitten yhteen laskettuna. Täsmälleen niin suuri on muuten Metalliliiton painoarvokin. Me liiton palkolliset olemme osa liittoa, mutta jäsenet ja varsinkin sen toimintaan aktiivisesti osallistuvat jäsenet ovat se todellinen runko ja voimavara. Ja jäseniä vartenhan koko liitto on olemassakin. Yhteistyöllä vahva liitto. Noihin sanoihin on kiteytetty vaaliliittomme keskeinen sanoma. Ohjelmassamme sanotaan myös, että liiton toiminta ja sen kehittäminen perustuu jäsenten aktiivisuuteen ja pitkäjänteiseen työhön. Tätä työtä jäsenten hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi Metallin yhteistyön vaaliliitto on tehnyt ja on valmis tekemään edelleen. Ja se tekee sitä jäsenten antaman valtakirjan turvin. Paitsi vaalityössä, meidän on oltava aktiivisia kaikessa muussakin toiminnassamme. Ja meidän on oltava avoimia. Kun uudet ihmiset kiinnostuvat ajatuksistamme ja toiminnastamme, me tarjoamme heille luontevan mahdollisuuden olla mukana siinä. Kaikki ihmiset, jotka jakavat arvomme, ovat tietenkin tervetulleita. Emme saa asettaa turhia kynnyksiä. Meidän perusarvomme ovat perinteiset työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus. Uskon, että valtaosa metallityöntekijöistä jakaa nämä arvot. Metalliliiton linjasta tuleviksi vuosiksi päätetään näissä vaaleissa. Eikä se siihen jää. Metallin ääni kuuluu ja vaikuttaa yhteiskunnassa laajemminkin. Olethan mukana vaikuttamassa! Vesa Aallosvirta Metalliliiton järjestöpäällikkö

5 2012 Taina Turunen, Vaisala Oyj, toinen varatyösuojeluvaltuutettu. 5 Vaisalan Vantaan toimipisteen toisen varatyösuojeluvaltuutetun Taina Turusen mielestä liiton pitäisi tulla lähemmäksi jäseniään ja työpaikkoja. Tämä on myös laajemmin porukan tunnelma. Täällä on ihmisillä käsitys, että liitosta ei ole kovinkaan paljon apua arkipäivässä ja yleensäkin ottaen liitto näkyy liian vähän. Taina Turunen on saanut palautetta, että liiton työntekijöitä ei tavoita tarvittaessa ja ainakaan heitä ei näy työpaikoilla tapaamassa jäseniä. Välillä tuntuu, että täällä ajatellaan, ettei liitossa loppujen lopuksi ole ketään oikeaa ihmistä joka välittäisi mitä työntekijöille tapahtuu. Taina Turusen mukaan kritiikkiä tulee tasaisesti erityisesti liiton sopimista palkoista. Toisaalta viimeisimmästä raamiratkaisusta ei ole juurikaan keskusteltu. Ratkaisu on otettu annettuna, eli se tuli mitä tuli. Toisaalta porukat ovat työpaikan asioihin suhteellisen tyytyväisiä. Aina löytyy tietysti kehitettävää, mutta yleisesti ottaen arvioisin, että väki viihtyy. Tämän puolesta puhuu myös aika pieni vaihtuvuus työntekijöissä. Taina Turusen mielestä Vaisalassa on varsin hyvät keskusteluvälit työnantajan edustajien kanssa. Hän toivoo kuitenkin lisää yhteistyötä toimihenkilöiden edustajien kanssa. Liitto lähemmäksi jäseniä Järjestäytyminen on haaste Yksittäisenä edunvalvontaan vaikuttavana tekijänä Taina Turunen pitää sitä, että järjestäytymisaste on huomattavan alhai- nen. Oman järjestäytymisensä hän kertoo olleen aina kunnossa. Tarkkaa tietoa ei edes ole olemassa, mutta arvioisin sen olevan selkeästi alle puolet työntekijöistä. Suoraan sanoen järjestäytyminen ei täällä innosta. Olen itse kokenut järjestäytymisen liittoon henkilökohtaisesti tärkeäksi. Taina Turusen mielestä järjestäytymättömät tuntuva vähän siipeilijöiltä, vaikka ei hän halua ketään sormella osoitella, koska Suomessa on järjestäytymisvapaus. Järjestäytymättömät lähtevät kuitenkin siitä, että etuja pitäisi kuitenkin saada, mutta itse ei olla edes jäsenyyden verran valmiita panostamaan asiaan. Välillä tulee mieleen, että vain liiton jäsenet saisivat sovitut korotukset. Ehdolla liittokokoukseen Taina Turunen on ehdolla Metalliliiton liittokokoukseen ensimmäistä kertaa. Vaikuttamaan pyrkiminen saattaa olla osittain geeneissä, sillä hän isoisänsä Sulo Muuri oli kansanedustaja ( ). Miten miellät liittokokouksen ja siinä ehdokkaana olemiseen? No minä koen sen niin, että ehkä en yksin pysty siellä hirveästi tekee, mutta voin tuoda sinne jotain uusia asioita, mitä välttämättä ei ennen tai riittävästi ole huomioitu. Koe tällaiseksi kysymykseksi esimerkiksi vuokratyön, jota meilläkin on jatkuvasti. Vaisala on korkean osaamisen yritys Vaisala Oyj onkin yksi maamme eturivin yrityksiä, joka on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuja tarjoava yritys. Vaisala valmistaa kattavasti innovatiivisia havainto- ja mittaustuotteita ja palveluja meteorologian ja valittujen säästä riippuvaisten toimialojen sekä teollisuuden mittaustarpeisiin. Viennin osuus liikevaihdosta oli 97 prosenttia. Vaisalakonserni työllisti vuoden 2010 lopulla yli henkilöä lähes 30 toimipisteessä 12 maassa. Suurin osa henkilökunnasta työskenteli päätoimipisteissä Suomessa (57 %) ja Yhdysvalloissa (27 %). Reka Oy:n Hyvinkään tehtailla 8 vuotta työskennellyt Jani Rissanen 35 v. on ensimmäistä kauttaan luottamusmiehenä. Hän näkee suurimmaksi ongelmaksi tehtaalla rassaavat jatkuvat yt-neuvottelut. Lomautuksia on käytännössä joka vuosi. Porukat puhuvat täällä jo keskellä kesää, että kun lomautukset talvella alkavat, niin voisi vaikka varata matkan jonnekin. Edellyttäen tietysti, että rahaa on. On se kyllä aika rumaa henkilöstöpolitiikkaa, kun ihmiset tekevät lomasuunnitelmiaan käytännöksi muuttuneiden lomautusten varalle, toteaa luottamusmies. Jani Rissasen mukaan työnantajan pitää ottaa henkilöstöstä suurempaa vastuuta tuotannon notkahtaessa suhdanneluontoisesti. Taloudellisen tuloksen ajatteleminen kvartaaleittain johtaa siihen, että esimerkiksi varaston arvot vaikuttavat niin paljon, että on yksinkertaisempaa pistää porukkaa vain pihalle ja taas on osakkeenomistaja tyytyväinen. Menettely aiheuttaa tietysti närää työntekijöissä ja heikentää työmotivaatiota. Joitakin sapettaa enemmän ja toisia vähemmän. Varsinkin, jos on vaikka kovat asuntolainat päällä, niin kyllä se pistää miettimään homman mielekkyyttä. Reka Kaapeli on kansainvälisesti toimiva teollisuusyritys. Se Jatkuva yt-kierre rassaa Rekalla on Suomen suurimpia kaapelinvalmistajia ja tuotantomenetelmiin ja -teknologiaan on panostettu. Yritys työllistää kaikkiaan noin 500 henkilöä. Kaapelinvalmistus aloitettiin vuonna 1961 Hyvinkäällä. Tuotevalikoimaan kuuluvat sähkökaapelit 75 V:n tiedonsiirtokaapeleista 145 kv:n suurjännitemaakaapeleihin. Jäsenet odottavat terävämpää edunvalvontaa Kommentit työehtosopimusratkaisusta ovat olleet lähinnä sitä, että nyt olisi pitänyt ottaa muiden alojen palkkoja kiinni. On koettu, että muut alat ovat saaneet parempia sopimuksia viime vuosina. Eli tällä kertaa olisi tarvittu muita aloja suuremmat korotukset. Myönteisenä on pidetty sitä, että nyt korotus kuitenkin oli vähän suurempi kuin viimeksi, arvio Jani Rissanen. Sopimusratkaisun laatuasioissa myönteistä oli kolme koulutuspäivää ja työssä jaksamiseen liittyvät toimenpiteet. Rekan työterveyshuoltoa on sinänsä hyvällä mallilla, mutta työhyvinvoinnista olen huolissani. Sekin tuntuu olevan myös yleisemmin niin, että työntekijä on vain numero kirjanpidossa. Työpaikkaruokala on firmalle iso plussa täällä Hyvinkään tehtaan puolella. Samoin työolosuhteet sinänsä, jossa työntekijäyhteisön hyvä henki on myös tärkeä tekijä. Myös työaikajärjestelyt on saatu joustavasti sovittua ja itse pidän siitä, että joustoa löytyy molempaan suuntaa, kun firmassa on vähän kiireenpää. Pidetään liitto lähellä jäseniä Jani Rissanen on ehdolla liittokokousvaaleissa ja pitää tavoitteena sitä, että liitto on lähellä jäsenten arkea. Yritykset elävät omilla ehdoillaan ja ikään kuin karkaavat työntekijästä. Vielä isompi ongelma liitolla on pienemmissä työpaikoissa, jossa työntekijä on usein omillaan. Ainakin näissä yrityksissä liittoon on vähän turhan paljon välimatkaa. Metalliliiton ja koko ay-liikkeen tulee ajaa entistä tehokkaammin oikeudenmukaisuutta tulonjakoon. Vaikka en nyt kannata varsinaisesti barrikadeille nousemista, mutta osinkojen ja muun pääoman saajien vastuuta pitää lisätä. Ymmärrän ja hyväksyn, että omistajien ja johtajien pitää saada osansa. Mutta onko se miljoona saatava heti ensi viikolla? Ylisuuria osinkoja ja optioita ei pidä repiä työntekijän selkänahasta. Oikeudenmukaisuutta olisi se, että työntekijöistä pidettäisiin myös huolta eikä ensimmäisenä irtisanottaisi kun tulee heikommat ajat, linjaa luottamusmies Jani Rissanen.

6 6 METALLITYÖ 2 Pekkanen Lars ao. 4, Järvenpää 15 Bergman Inge-Maij ao. 35, Karkkila 28 Tran Van Binh ao. 58, Hyvinkää 41 Holm Henry ao. 121, Hanko 54 Peuhkurinen Ari ao. 254, Jämsä 3 Hilska Pia ao. 8, Lohja 16 Jumisko Juha ao. 35, Karkkila 29 Hytönen Sonja ao. 86, Porvoo 42 Jokinen Satu ao. 121, Hanko 55 Suomi Mika ao. 254, Naantali 4 Hämäläinen Kari ao. 8, Lohja 17 Tanskanen Seppo ao. 35, Karkkila 30 Metso Pirjo ao. 86, Porvoo 43 Oksanen Kimmo ao. 121, Hanko 56 Ijäs Petri ao. 255, Vantaa 5 Peippo Jukka ao. 8, Lohja 18 Tanskanen Timo ao. 35, Karkkila 31 Ollas Kaj ao. 86, Porvoo 44 Tolvanen Esko ao. 121, Hanko 57 Peurala Erkki ao. 255, Vantaa 6 Brisk Kaarle ao. 11, Kirkkonummi 19 Ovaskainen Heikki ao. 42, Kerava 32 Roponen Jouni ao. 86, Porvoo 45 Huttunen Hannu ao. 125, Raasepori 58 Rahkala Ville ao. 255, Vantaa 7 Suominen Tero ao. 11, Kirkkonummi 20 Piira Taisto ao. 42, Kerava 33 Teränen Elna ao. 86, Porvoo 46 Korhonen Toni ao. 130, Saukkola 59 Turunen Taina ao. 255, Vantaa 8 Vilppula Jari ao. 11, Kirkkonummi 21 Päivinen Kari ao. 48, Nurmijärvi 34 Häkkinen Pasi ao. 90, Järvenpää 47 Puuska Teemu ao. 130, Lohja 60 Nurminen- Hämäläinen Satu ao. 271, Espoo 9 Blomster Toni ao. 12, Vantaa 22 Karttunen Pasi ao. 58, Hyvinkää 35 Rajamäki Olli ao. 90, Järvenpää 48 Jakovesi Tuomas ao. 136, Sipoo 61 Nykänen Kari ao. 271, Espoo 10 Mäkinen Jarmo ao. 12, Vantaa 23 Kokkonen Jari ao Saarinen Minna-Annukka ao. 90, Järvenpää 49 Helenius Markku ao. 151, Mäntsälä 62 Salminen Esa ao. 271, Espoo 11 Mettovaara Reija ao. 21, Raasepori 24 Korhonen Eino ao. 58, Hyvinkää 37 Mettovaara Jarno ao. 93, Kirkkonummi 50 Lindholm Stefan ao. 177, Loviisa 63 Hämäläinen Matti ao. 287, Vantaa 12 Partanen Jarmo ao. 21, Raasepori 25 Kämäräinen Mikko ao. 58, Hyvinkää 38 Aalto Jukka-Pekka ao. 100, Hanko 51 Rask Reima ao. 178, Vihti 64 Miettinen Yrjö ao. 287, Vantaa 13 Salakari Markku ao. 21, Raasepori 26 Luoto Anitta ao. 58, Riihimäki 39 Nylund Kirsi ao. 100, Hanko 52 Vuorinen Arja ao. 178, Vihti 65 Ojala Hannu ao. 338, Tuusula 14 Lehtinen Henri ao. 25, Loviisa 27 Rissanen Jani ao. 58, Hyvinkää 40 Pihlström Karita ao. 117, Raasepori 53 Miettinen Pekka ao. 254, Imatra 66 Rouhiainen Teemu ao. 338, Tuusula

7 Jalometalliala 2 Sandra Roos ao Leif Pousár ao Mika Saroma ao Mika Lindblad ao Maire Maijala ao.82 Pelti ja Eristysala 9 Heikki Kantanen ao Jarmo Kiviranta ao. 27 Yhteistyöllä vahva liitto Autoala Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus. Niihin perustuen ammatillinen ja poliittinen työväenliike ovat rakentaneet hyvinvointiyhteiskuntaa ja kehittäneet työelämää. Niiden merkitys on korostunut maailman globalisoituessa. Jokainen aikakausi haastaa myös ajankohtaistamaan niiden sisällöt. Vapaus merkitsee oikeutta järjestäytyä ja yhdenvertaisena neuvotella ja sopia työehdoista sekä puolustaa niitä yhteisesti. Tasa-arvo merkitsee iästä, sukupuolesta, kansallisuudesta ja erilaisista työsuhteen muodoista riippumatonta kohtelua ja mahdollisuuksia työelämässä sekä liiton jäsenten tasa-arvoista kohtelua edunvalvonnassa. Solidaarisuus merkitsee kaikille kunnollisia työ- ja palkkaehtoja, ratkaisuja ja toimintaa joilla turvataan laajemminkin palkansaajan hyvinvointi niin Suomessa kuin kansainvälisesti sekä yhteisistä päätöksistä kiinnipitämistä. t luottamusmiehet valvovat myös vuokratyöntekijöiden työehtoja, joiden on oltava alan työehtosopimusten mukaisia t luottamushenkilöiden asemaa ja toimintamahdollisuuksia parannetaan t luottamushenkilöiden valmiuksia paikalliseen neuvotteluun parannetaan Työsuojelussa arvojen perusteella toimiminen merkitsee, että t turvallinen, terveellinen ja kehittävä työ ja työympäristö ovat työntekijän perusoikeus t työurien pidentyminen perustuu työn, työn sisältöjen ja työympäristön kehittymiseen t työpaikoille luodaan ikäohjelma, jolla työkykyä ylläpidetään ja kehitetään koko työuran ajan Teollisuuspolitiikassa arvojen perusteella toimiminen merkitsee, että t yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen rahoittaminen perustuu vahvaan teollisuuteen t talous- ja työllisyyspolitiikan perustana on täystyöllisyys t suomalainen teollisuus voi kilpailla samalta viivalta muiden maiden kanssa METALLS VALFÖRBUND FÖR SAMARBETE 6 Olli Koivuniemi ao Mika Oksa ao Jukka Vähä-Karvia ao Matti Selenius ao Keijo Larila ao Ari Haapanen ao Toni Maunu ao Jouni Koskinen ao Anna Järvinen ao Matti Peräkorpi ao Matti Lehtonen ao Kai Toikka ao Arto Kannisto ao. 155 Tietoliikenneala 2 Aranko Jari ao. 78 Helsinki 3 Grönqvist Kjell ao. 78 Sipoo 14 Nyqvist Seppo ao. 229 Kirkkonummi Suvaitsevaisuus merkitsee ihmisten erilaisuuden hyväksymistä ja heidän mahdollisuuttaan olla tasavertaisina mukana työyhteisössä ja liiton toiminnassa. Noudatamme näitä arvoja liiton jokapäiväisessä toiminnassa ja sen kehittämisessä. Liiton toiminta ja sen kehittäminen perustuu jäsenten aktiivisuuteen ja pitkäjänteiseen työhön. Tätä työtä jäsenten hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi Metallin yhteistyön vaaliliitto on tehnyt ja on valmis tekemään edelleen jäsenten antamalla valtakirjalla. Sopimustoiminnassa arvojen perusteella toimiminen merkitsee, että t sopimuksen sisältö määrittää sen, onko liitto mukana laajassa kolmikantaisessa työmarkkinaratkaisussa vai tehdäänkö liittokohtainen ratkaisu t palkkaratkaisut perustuvat valtakunnallisiin työehtosopimuksiin t paikallisen sopimisen perälauta on työehtosopimus, ja sopiminen perustuu tasavertaiseen neuvotteluun t palkankorotukset turvaavat ostovoiman kasvun t palkkaus ja sen kehitys on sellainen, että se kiinnostaa hakeutumaan koko maan hyvinvoinnin kannalta keskeiselle vientialalle töihin t ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus lisää työntekijän mahdollisuuksia edetä työssään sekä muutostilanteissa hakeutua uuteen työpaikkaan t irtisanomistilanteissa työnantajan vastuuta työntekijän uudelleensijoittumisesta uuteen työhön lisätään mm. muutosturvaa kehittämällä t viranomaisilla ja luottamusmiehillä on mahdollisuudet torjua harmaata taloutta Luottamustehtävissä arvojen perusteella toimiminen merkitsee, että t jokaiselle työpaikalle valitaan luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Yritysten kehittämisessä arvojen perusteella toimiminen merkitsee, että t työntekijät otetaan tasavertaisina mukaan yritysten kehittämiseen t palkkaus kannustaa tuottavuuden kehittämistä t työhyvinvoinnin ja työympäristön parantaminen kehittää myös tuottavuutta t kehityskeskustelut ovat todellisia ja tukevat henkilöstön kehittymistä työssään ja ne ulotetaan koskemaan koko henkilöstöä Ammattiosastojen toiminnassa arvojen perusteella toimiminen merkitsee, että t ammattiosastojen toimintaa kehitetään niin, että yhä useampi jäsen haluaa osallistua sen toimintaan omien mahdollisuuksiensa mukaan t olemme valmiit selvittämään, vastaako ammattiosastojen rakenne ja toiminta tämän päivän ja tulevaisuuden työpaikkarakenteita ja yritysverkostoja, ja tekemään johtopäätöksiä, jotka turvaavat toiminnan tulevaisuudessa t ammattiosastojen ja luottamusmiesten mahdollisuuksia hoitaa perustehtäväänsä järjestäytymisessä ja edunvalvonnassa vahvistetaan Liiton toiminnassa arvojen perusteella toimiminen merkitsee, että t jäsen tai jäseneksi haluava saa tarvitsemansa ammattimaisen palvelun ja tuen ilman turhia viivytyksiä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti t liiton jäsenedut ovat nykyaikaisia ja houkuttelevia t yhteistyö Metallityöväen Työttömyyskassan kanssa on sujuvaa Yhteistyössä muiden liittojen kanssa arvojen perusteella toimiminen merkitsee, että t olemme valmiit jatkamaan yhteistyötä työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen kanssa edunvalvonnan vahvistamiseksi paikallisesti ja valtakunnallisesti t olemme valmiit jatkossakin avoimesti ammattiliittojen yhteistyön kehittämiseen

8 8 METALLITYÖ Pääluottamusmies Esa Salminen, Eaton Power Quality Oy Eatonilla on voitu sopia asioista Työsuhdeasiat ovat Eatonilla kaikkiaan asiallisessa hoidossa, arvio pääluottamusmies Esa Salminen. Varsinkin nykyisen henkilöstöpäällikön aikana on otettu ihan selkeä politiikka, että henkilöstöasiat hoidetaan hyvin. Ongelmana on lähinnä, että määräaikaisuuksia voi olla monta, ennen kuin pääsee vakinaiseen suhteeseen. Muuten asiat ovat paljon paremmin, kuin vielä 10 vuotta sitten. Eaton Power Quality Oy:n Espoossa sijaitseva tehdas työllistää tällä hetkellä Suomessa noin 200 henkilöä. Eatonilla on alan kattavin tuote- ja palveluvalikoima koostuen häiriöttömän sähkönsyötön järjestelmistä (UPSit), ylijännitesuojista, sähkökeskuksista, virranjakoyksiköistä (epdu), räkkikaapeista, sähköanalysaattoreista, kaukovalvonnasta, hallintaohjelmistoista sekä kokonaisvaltaisista huoltopalveluista. USA:ssa pääkonttoriaan pitävän Eatonin myynti- ja huoltopisteitä on yli 30 maassa sekä jakelijoita yli 100 maassa ympäri maailmaa Esa Salmisen mukaan vuokratyökään ei ole mikään suuri ongelma täällä meillä. Tällä hetkellä meillä ei ole yhtään vuokratyöntekijää, mutta ensi viikolla on tulossa kaksi ehkä kolme. Yleensä meillä on tapana, että vuokratyötä käytetään myös rekrytointikanava. Eli kolme neljä kuukautta ja sen jälkeen otetaan meidän kirjoille, jos kaveri on hyvä. Pääsääntöisesti lähes aina on otettu. Oma palkkaratkaisu Sovittiin, että kaikki saavat yhden prosentin yleiskorotuksen ja sitten meidät jaetaan kolmeen ryhmään niin, että yhteiskorotusvaikutus on 2,6 (1,93, 2,46 ja 3,45). Lisäksi sovittiin, että tuotantopalkkion maksimia korotettiin 1.3. alkaen 15 senttiä tunnilta, eli se nousi 2,85 eurosta 3 euroon. Meidän normikaavassa se on ehkä 10 senttiä tunnille, mikä on ihan kohtuullinen, kertoo Esa Salminen. Odotukset liiton edunvalvontaa kohtaan saattavat olla pääluottamusmiehen mukaan ehkä ylimitoitettuja mahdollisuuksiin nähden. Varmaan jotkut ajattelevat, että liitto pystyy pysäyttämään tehtaan, ettei kukaan saa kenkää. Näin meille kävi 2001, jonka jälkeen tapahtui liitosta eroamisia. Liiton apuhan yksittäiselle jäsenelle tulee yleensä pääluottamusmiehen tai ammattiosaston kautta sitten. Osalle liitto on vähän kasvoton, mutta se johtuu siitä, että ne eivät ole missään mukana. Toivottavasti tunnistavat edes Riku Aallon kuvista. Raha ei ratkaise kaikkea Entäs edunvalvonnan linja, onko semmoista henkeä, että pitäisi olla esimerkiksi kovempi palkkalinja? Totta kai ihmiset odottaa aina parempia palkkaratkaisuja. Kyllä aika moni ottaa kantaa just tähän, silloin varsinkin, kun käydään valtakunnallisia työehtosopimusneuvotteluja. Kritiikkiä tulee erityisesti siitä, että miksi Metalliliitto tekee aina ensimmäisenä ratkaisun ja saa vähemmän kuin muut, Esa Salminen kuvaa kentän palautetta. Minusta Eatonilla on ollut oikea linja siinä, että mieluummin palkataan uusia, kuin tehdään kaikki ylityönä. Minä pidän sitä parempana, vaikka osa on edelleen katkerana, että meillä ikivanhoista kunnon ylitöistä on pääosin luovuttu, linjaa Esa Salminen. Nuoret liittyvät liittoon Järjestäytymisaste on tällä hetkellä noin 80 prosenttia ja uusilla nuorilla työntekijöillä ei tunnu olevan kynnystä tulla suoraan liiton jäseneksi, korostaa Esa Salminen Ei ainakaan tällä hetkellä. Saimme muuten vuodenvaihteessa jopa kaksi jo kymmenisen vuotta töissä ollutta jäseniksi. Todennäköisenä syynä olivat nk. huvimatkat, keventää pääluottamusmies. Vakavammin todettuna, vaikka näin olisikin, niin ohessa tulee koulutusta ja muuta tietoa. Meillä on nyt järjestäytymättömiä vähemmän kuin ennen. Periaatteessa järjestäytymisen pitäisi tietysti olla 100 prosenttista. VAIN IFIN VAKUUTUKSISTA VAKUUTTAVIA JÄSENETUJA. SAAT BONUSTA JA KESKITTÄMÄLLÄ SÄÄSTÄT VIELÄ ENEMMÄN. Tiesithän, että Metallityöväen Liiton jäsenenä sinulla on vakuutuksia Ifissä. Sen ansiosta olet oikeutettu moniin etuihin lisävakuutuksia hankkiessasi. Kannattaa hyödyntää kaikki edut, säästät selvää rahaa. Saat esimerkiksi Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen koko perheellesi markkinoiden edullisimpaan hintaan. Keskittämällä kaikki vakuutuksesi Ifiin saat myös reilun lisäalennuksen vakuutusmaksuistasi. Tutustu jäsenmaksuusi sisältyviin vakuutuksiin ja muihin jäsenetuihisi osoitteessa if.fi/metalli. Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. if.fi /metalli

9 Pääluottamusmies Jarmo Partanen, Fiskars Brands Finland Päätöksiin inhimillinen näkökulma Pääluottamusmies Jarmo Partasen sydäntä lähellä on kaikella tapaa inhimillisyys. Työpaikoilla se tarkoittaa sitä, että päätöksiä tehtäessä pitäisi aina arvioida mitä vaikutuksia sillä on ihmisten erilaisten tarpeiden näkökulmasta. Tärkeätä olisi ottaa huomioon koko työajan kaari. On pienten lasten vanhempia, on ikääntyviä ihmisiä, on heikommassa fyysisessä kunnossa olevia jne. Inhimillisyyden näkökulma olisi tarpeen muun muassa vuorojärjestelmiä laadittaessa, jotta aidosti pystyttäisiin sovittamaan työ ja perhe-elämä yhteen. Jarmo Partasen mielestä suhtautumista muuttamalla myönteisemmäksi voitaisiin paljon puhuttuja työuriakin pidentämään ja työkyvyn puutteesta johtuvaa ennenaikaista eläköitymistä vähentämään. Mielestäni osa-aikaeläke ja vuorotteluvapaajärjestelmä ovat erittäin kannatettavia myös työnantajan näkökulmasta. Inhimillisyyden huomioimisen lisäksi liittokokousvaaleissa ehdokkaan oleva Jarmo Partanen aikoo nostaa vaatimuksen erilaisten silpputöiden muuttamisesta pysyviksi työpaikoiksi. Vuokratyöllä pelaaminen kuriin Tässä korostan sitä, että vuokratyöntekijöitä ei saa käyttää hyväksi, vaan ainoastaan silloin kun siihen on perusteltu tarve. Vuokratyöpätkien keinotekoinen ketjuttaminen ei ole hyväksyttävää. Nyt osasta vuokratyösopimuksia voisi päätellä, että on koko ajan sesonki päällä, mikä ei pidä paikkaansa. Jarmo Partasen mielestä työantajat käyttävät myös neljän kuukauden koeaikaa väärin. Ollaankin vuokratyöyrityksen kirjoilla ja sitten katsotaan onko ainesta, onko yhteistyökykyinen tai muuten sopiva palkattavaksi. Asialla on toinenkin puoli ainakin Fiskarsilla. Yritys on käyttänyt suhteellisen paljon vuokratyövoimaa jo useamman vuoden ajan, mutta on myös vakinaistanut vuokratyövoimaa käyttäjäyrityksen kirjoille. Kaiken kaikkiaan vuosien aikana on noin 100 henkilöä saatu vakinaistettua Fiskarsin kirjoille, joka on mielestäni tällaisena aikana enemmän kuin hyvä asia. Nuoret nopeasti työelämään Kolmantena teemana minulla on yritysten ja työhön valmentavan verkoston vuorovaikutteisen yhteistyön lisääminen. Eli tarkoitan sitä, että työelämän asiat on otettava nykyistä paremmin huomioon jo koulujen yläasteelta. Työelämään tutustumisvaiheet on hoidettava kunnolla. Jarmo Partasen mielestä koko ketju kesätyöpaikoista, työharjoitteluun, työssä oppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen sekä varsinaiseen ammatilliseen koulutukseen pitää laittaa nykyistä parempaan kuntoon. On tärkeää, että asiaa ovat edistämässä yhteistyössä viranomaisten lisäksi yritykset ja työhönvalmennuksen tuottajat. Yhteistyöllä voidaan reagoida ennakoivasti, ennen kuin ollaan tilanteessa, jossa nuori on jo pudonnut työttömäksi ja tarvitaan tukityöllistämisrahaa tai muita erityistoimia syrjäytymisen kierteen katkaisemiseksi. Perälauta olla pitää Yrityksissä missä ei ole toimivaa paikallisen sopimisen kulttuuria ja kunnossa olevaa palkkarakennetta, ei ilman nk. perälautaa saada sopimuksen mukaisia minimikorotuksia, arvio Jarmo Partanen. Tämä tuli ilmi myös Fiskarsilla, kun keskusteltiin raamiratkaisun soveltamisesta. Niin työntekijä kuin työnantajapuolellakin tunnistettiin meillä olevat tietyt heikkoudet palkkarakenteessa. Ja kun oli, niin ei lähetty keskustelemaankaan enää henkilökohtaisista eristä, vaan ihan yhteisesti sovittiin, että potti jaetaan kaikille tasan. Jarmo Partanen toteaa, että kyllä Fiskarsillakin käydään paikallisesti neuvotteluja aika ajoin. Hänen mukaansa aina ei löydy molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja. Tämän takia on välttämätöntä, että meillä on turvana liittotason yleissitovat sopimukset. Fiskarsilla menee hyvin Fiskars on alueellisesti erittäin merkittävä työpaikka ja työllistäjä. Omia työntekijöitä on noin 330 tällä hetkellä ja näin sesonkiaikana, joka on tammikuusta huhtikuuhun, on vuokratyöyrityksen kautta 45 henkilöä. Tuotanto on järjestetty linjoittain: kirveslinja, puutarhalinja ja saksilinja. Työntekijöistä noin puolet on naisia, kertoo pääluottamusmies. Huvudförtroendeman Jarmo Partanen, Fiskars Brands Finland Mänsklig synvinkel i besluten För huvudförtroendemannen Jarmo Partanen ligger mänskligheten på alla sätt nära till hjärtat. På arbetsplatserna betyder det att man alltid vid beslutfattandet skulle avväga vilka påverkningar dessa beslut har ur den synvinkeln att människor har olika behov. Det är viktigt att beakta arbetslivets hela lopp. Det finns småbarnsföräldrar, åldrande människor, folk med svagare fysisk kondition osv. Den mänskliga synvinkeln skulle behövas t.ex. när man sätter upp skiftsystem så att man på riktigt kunde samordna arbets- och familjelivet. Jarmo Partanen anser att genom en mera positiv inställning man också kunde förlänga de mycket omtalade arbetskarriärerna och minska förtidspensioneringen på grund av minskad arbetsförmåga. Deltidspension och alterneringsledighet är enligt min mening mycket önskvärda också från arbetsgivarens synpunkt. Utöver den mänskliga as- pekten vill kandidaten vid kongressvalet Jarmo Partanen ta upp ett yrkande för att olika sönderhackade jobb förvandlas till permanenta arbetsplatser. Bukt med bemanningsarbete Här vill jag betona att bemanningsfirmornas arbetstagare inte får utnyttjas, de skall insättas enbart när det finns grundat behov till detta. Konstgjort sammankedjande av arbetssnuttar med hyrd arbetskraft kan inte godtas. Av dagens hyresarbetskontrakt kunde man dra slutsatsen att det är säsong hela tiden, vilket förstås inte stämmer. Jarmo Partanen anser att arbetsgivaren också missbrukar fyra månaders provtider. Man är först inskriven hos en bemanningsfirma och sedan avvaktar man om det är gry i personen, om han/hon är samarbetsvillig eller på annat sätt passande för att anställas. Saken har också en annan sida, åtminstone hos Fiskars. Företaget har använt relativt mycket hyrd arbetskraft redan under flera år, men det har också gjort arbetsplatser stadigvarande hos användarfirman. Allt i allo har man i Fiskars under tagit ca 100 personer till ordinarie anställning. Det är mera än bra i sådana här tider. Man måste vara riktigt stolt över att man hos oss har använt hyrd arbetskraft på ett rätt sätt och tillämpat rätta kriterier, berömmer huvudförtroendemannen. De unga snabbt till arbetslivet Mitt tredje tema är att öka det interaktiva samarbetet mellan företag och yrkesförberedande nätverk. Det vill säga att arbetslivsfrågor måste beaktas bättre än i dag redan på högstadiet. Den praktiska arbetslivsorienteringen måste skötas ordentligt. Jarmo Partanen tycker att hela kedjan från semesterjobb, arbetspraktik, inlärning och lärlingsavtal fram till den egentliga yrkesutbildningen måste lagas i bättre ordning. Det är viktigt att förutom myndigheterna också företag och yrkesförberedande ställen främjar detta mål. Genom samverkan kan man reagera proaktivt innan man hamrar i en situation där den unga människan redan har blivit arbetslös och det behövs stödsysselsättningspengar och andra specialåtgärder för att bryta marginaliseringsspiralen. Bakbrädet behövs I företagen utan en fungerande lokal avtalskultur och en ordentlig lönestruktur kan man inte utan det så kallade bakbrädet nå avtalsenliga minimiförhöjningar, anser Jarmo Partanen. Detta kom fram också hos Fiskars när vi diskuterade om hur ramlösningen skall verkställas. Både på arbetstagare- och på arbetsgivarsidan identifierades vissa svagheter i vår lönestruktur. Och eftersom det var läget så började man inte ens förhandla om personliga lönepotter utan man kom gemensamt överens att potten fördelas jämnt åt alla. Jarmo Partanen konstaterar att det nog förs lokala förhandlingar också hos Fiskars då och då. Man kan ändå inte alltid hitta lösningar som tillfredsställer båda parter. Därför är det nödvändigt att vi har som säkerhet allmänt bindande avtal på förbundsnivå. Det går bra för Fiskars Fiskars är en regionalt mycket viktig arbetsplats och sysselsättare. För nuvarande finns det ca 330 egna anställda och nu under säsongen, mellan januari och april, 45 personer genom bemanningsföretag. Produktionen är delad i linjer: yxlinjen, trädgårdslinjen och saxlinjen. Ungefär hälften av de anställda är kvinnor, berättar huvudförtroendemannen.

10 10 METALLITYÖ Liiton palkkapolitiikkaan parannusta Porvoolaisen Norpe Oy:n luottamusmies Kaj Ollas on lähtenyt tosissaan ehdokkaaksi liittokokousvaaleihin Yhteistyön vaaliliiton ehdokkaana. Ykköstavoitteena on työtovereiden terveisten perusteella palkkauksen parantaminen. Olen 40-vuotias, naimisissa, kahden lapsen isä, äidinkieleni on ruotsi ja harrastan sählyä ja palloilua. Olen ollut ensin Dimicolla ja nyt Norpella yhteensä melkein 17 vuotta. Luottamusmiehenä aloitin 2008, sitä enne olin varaluottamusmiehenä, kertoo Kaj Ollas taustoistaan. Norpe Oy on Euroopan kokeneimpia kylmäkalustevalmistajia. Kalustevalmistus alkoi 1953 Porvoossa, missä pääkonttori ja tuotantolaitokset sijaitsevat edelleen. Norpella on maaorganisaatioita useassa Euroopan maassa ja muualla meitä edustaa laaja yhteistyökumppaniverkosto. Yhden miehen ideasta perustetusta Norpesta on viidessä vuosikymmenessä kasvanut 2,5 hehtaarin tuotantotiloissa lähes viisisataa henkilöä työllistävä tunnettu ja tunnustettu kylmäntaitaja. Nykyään Norpen omistaa kotimainen MB-rahasto, jossa on omistajina mm. työeläkeyhtiöitä. Myös Norpella on koettu 2008 jälkeen talouden heilahtelut lomautuksina, joihin on jouduttu kolmena vuonna peräkkäin. Lo- mautusten kesto on ollut maksimissaan 60 päivää vuodessa. Markkinatilanne on edelleen epävarma, mutta nyt on tuotannossa kuitenkin päässyt hyvin vauhtiin. Nyt on kyllä töitä ihan riittävästi, sanoo Kaj Ollas. Luottamusmies kuitenkin huomauttaa, että uusia työntekijöitä ei ole palkattu, vaan tuotannon huiput tasataan vuokratyöntekijöillä. Joukossa on myös ulkomaalisia, joiden työehdoista ei ole kielimuurinkaan takia oikein saatu selvää. Lisää liksaa Norpella nk. raamiratkaisun pohjalta tehtyä työehtosopimus pidetään suhteellisen hyvänä, mutta palkankorotusten tasoa on aiheuttanut keskustelua ja selvää kritiikkiä. Ainoa arvostelu työehtosopimukseen, mitä minä olen kuullut kentältä, on palkankorotusten tasoa. Se oli pettymys, olisin olettanut sen olevan vähän enemmän, kiteyttää Kaj Ollas kentän terveiset. Paikallisen erän sovellutuksessa päädyttiin korotus jakamaan kaikille tasan. Aikaisemmin on paikallista erää käytetty, mutta se on saanut niin paljon kritiikkiä niiden osalta, jotka ovat jääneet vähemmälle, ettei sitä voitu enää jatkaa. Kaj Ollas toivoo, että neuvotteluvaiheessa olevasta uudesta palkkausjärjestelmästä saadaan sellainen, että sillä voidaan tuottavuudesta ja muista tekijöistä saada oikeudenmukainen siivu myös työntekijöille peruspalkkojen päälle. Selkeitä linjauksia liittokokoukselta Luottamusmies lähtee siitä, että liittokokous määrittelee selkeiden palkkatavoitteiden lisäksi paikallisen sopimisen periaatteet nykyistä tiukemmin. Palkankorotusten paikallisesta erästä ei tule kuitenkaan luopua. Sopimuspohjaista paikallista erää tarvitaan, mutta sen jakoperusteiden tulee olla nykyistä selkeämmät, arvio Kaj Ollas. Koko ay-liikkeenkin tavoitteissa hän nostaisi esille erityisesti nuorisotyöttömyyteen liittyvät asiat. Ollaksen mielestä tilanne alkaa olla jo aika raju. Myös eläkekysymykset puhuttavat työpaikalla. Hänen mielestään nykyinen joustava eläkeikä vuotta on hyvä, eikä tarvetta korottaa vanhuuseläkkeen alarajaa tuosta 63 vuodesta ole. Samoin työkykyyn olisi Norpellakin kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Järjestäytyminen huolestuttaa Vaikka koko Norpella järjestäytymisaste on keskimääräistä tasoa, on edustamassani yksikössä tilanne se, että vain n. puolet työntekijöistä kuuluu liittoon. Siinä olisi työmaata tunnustaa luottamusmies. Pääperustelu on ollut se, että jäsenmaksulle ei saa vastinetta varsinkaan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Ei kuitenkaan niin pahaa, ettei jotain hyvääkin ole heikossa järjestäytymisessä. Järjestäytymättömyyttä ei ole perusteltu ideologisella periaatteella, vaan sillä, että jäsenmaksulla ei saa riittävästi etuja, varsinkaan palkkaa. Toivoa siis vielä on, keventää luottamusmies Kaj Ollas. Förbättring i förbundets lönepolitik Förtroendemannan hos Norpe Oy i Borgå, Kaj Ollas, har nu på allvar ställt upp som kandidat vid kongressvalet i Valförbundet för Samverkan. Det viktigaste målet är från arbetskamraternas hälsningar att läsa att förbättra förbundets lönepolitik. Jag är 40 år gammal, far till två barn, mitt modersmål är svenska och mina hobbyer är innebandy och bollspel. Jag jobbade först hos Dimico och nu hos Norpe, sammanlagt i nästan 17 år. Jag började som förtroendeman 2008, innan dess var jag ställföreträdande förtroendeman, berättar Kaj Ollas om sin bakgrund. Norpe Oy är en av Europas mest erfarna tillverkare av kylutrustning. Tillverkningen började 1953 i Borgå där huvudkontoret och produktionsanläggningarna fortfarande finns. Norpe har landsorganisationer i flera europeiska länder och på annat håll representeras företaget genom ett omfattande kompanjonskapsnätverk. Norpe som grundades på en idé av en enda man har i femtio år vuxit till en känd och erkänd kylvirtuos med 2,5 hektars produktionsutrymme och nästan 500 anställda. Nuförtiden ägs Norpe av den inhemska MBfonden som för sin del ägs. bl.a. av pensionsförsäkringsbolag. Även Norpe har efter 2008 upplevt ekonomiska svängningar i form av permitteringar som man har varit tvungen till under de senaste tre efterföljande åren. Permitteringarna har varat maximalt 60 dagar om året. Marknadssituationen är fortfarande osäker men nu har produktionen ändå kommit väl igång. Nu finns det tillräckligt med jobb, säger Kaj Ollas. Förtroendemannen påpekar ändå att det inte har anställts nytt folk, utan produktionstopparna jämnas ut med bemanningsfirmor. Det finns också utländsk arbetskraft, och på grund av bl.a. språkmuren har man inte riktigt funnit ut hurudana deras arbetsvillkor är. Mera pröjs Hos Norpe tycker man att den s.k. ramlösningen har varit relativt bra men löneförhöjningarnas storlek har väckt diskussion och klar kritik. Den enda kritik som gäller kollektivavtalet och som jag har hört på fältet gäller löneförhöjningens nivå. Det var en besvikelse, jag hade tänkt mig att den skulle ha varit litet mera, sammanfattar Kaj Ollas kollegors hälsningar. Vid tillämpningen av den lokala posten bestämde man sig för att dela förhöjningen jämnt åt alla. Tidigare har man använt den lokala posten men saken fick så mycket kritik av dem som fick mindre att man inte kunde upprepa det mera. Kaj Ollas önskar att det nya lönesystemet som det nu förhandlas om blir ett sådant att man med dess hjälp kan få en rättvis skiva av produktivitet och andra faktorer också för arbetstagarna, en skiva utöver grundlönerna. Klara riktlinjer från kongressen Förtroendemannen utgår ifrån att kongressen striktare än hittills formulerar inte bara klara lönemålsättningar utan också principerna för lokala avtal. Man bör ändå inte ge upp löneförhöjningarnas lokala post. En avtalsbaserad lokal post behövs, men delningsgrunderna måste vara klarare än idag, bedömer Kai Ollas. När det gäller hela fackföreningsrörelsens målsättningar vill han speciellt framhäva ungdomsarbetslösheten. Enligt Ollas börjar situationen redan vara ganska oregerlig. Också pensionsfrågorna väcker diskussion på arbetsplatsen. Han tycker att den nuvarande flexibla pensionsåldern år är bra och det finns inget behov att höja ålderspensionen understa gräns utöver denna 63 år. Även hos Norpe kunde man bättre uppmärksamma arbetarnas arbetsförmåga. Anslutningen oroar Trots att organisationsgraden i hela Norpe ligger på en genomsnittlig nivå, är situationen i min avdelning sådan att bara ungefär hälften av de anställda är organiserade. Här finns det mycket att göra, erkänner förtroendemannen. Huvudmotivationen har varit att man inte får valuta för sina medlemsavgifter speciellt när det gäller avlöningen. Det finns ändå inte så mycket ont att det inte skulle vara någonting gott också med den svaga anslutningen. Icke-anslutningen har inte motiverats med ideologiska principer utan med det att medlemsavgiften inte ger tillräckligt förmåner, speciellt lön. Det finns alltså ännu hopp, lättar förtroendemannen Kaj Ollas upp stämningen.

11 Pääluottamusmies Jari Vilppula Nordic Aluminium Oyj, Kirkkonummi Kanneoikus on ajettava läpi ay-liikkeen voimalla Pääluottamus mies Jari Vilppula näkee ay-liikkeen kanneoikeuden välttämättömäksi, jotta erityisesti jatkuvasti lisääntyvään ulkomaalaisen vuokratyön käyttöön saadaan riittävä valvonta. Nykyiset pelisäännöt eivät riitä varsinkaan jos työnantaja haluaa tietoisesti käyttää hyväksi vuokratyöntekijöitä. Vuokratyöntekijöiden, olivat he sitten kotimaisia tai ulkomaalaisia, työsuhdeturvaa on parannettava ja kaikenlainen määräaikaisuudella kikkailu henkilöstökustannusten minimoimiseksi on saatava asioihin. Samoin vuokratyön käyttöön on saatava nykyistä paremmat perustelut, sanoo Jari Vilppula. Pääluottamusmies pitää myönteisenä raamisopimuksen kohtaa, jossa todetaan, että määräaikaisen työsopimuksen tekemisen perusteet sekä perusperiaatteet ovat yhteneväisiä riippumatta eri työsuhdemuodoista. Sopimuksen mukaan selvitetään kolmikantaisesti mennessä toteutuuko vuokratyössä tehtävissä määräaikaisissa työsuhteissa käytännössä perusteiden osalta yhteneväisyyden periaate. Selvityksen pohjalta tehdään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön. Henkilöstön ääni paremmin kuuluviin Nordic Aluminiumilla on Euroopan johtava kosketinkiskovalmistaja ja Suomen merkittävin alumiinisten kaapelitietuotteiden valmistaja sekä pitkälle jalostettujen alumiinikomponenttien ja profiilien valmistaja. Päätoimipaikkamme sijaitsee Kirkkonummen Pikkalassa. Nivalassa meillä on moderni, koneistukseen erikoistunut tuotantolaitos. Henkilöstö on yhteensä omia noin 60 henkeä ja vuokratyöntekijöitä tällä hetkellä noin 20, kertoo Jari Vilppula. Suoraan sanoen toivoisin, että henkilöstön näkemykset otettaisiin nykyistä paremmin huomioon. Tarkoitan työehtojen ja työolosuhteiden lisäksi myös tuotannon kehittämistä, joka on välttämätöntä kilpailukyvyn ja tuottavuuden näkökulmasta, painottaa Jari Vilppula. Raamisopimus sopii tilanteeseen Pääluottamusmiehen mielestä raamisopimus ja sen pohjalta hyväksytty liiton työehtosopimus on hyväksyttävissä näin epävarmoissa suhdannenäkymissä ja mahdollisen taantuman oloissa. Näin on varsinkin vientiteollisuuden näkökulmasta katsottuna. Sopimuksen rahalliseen tasoon tuli jonkin verran myös negatiivista palautetta, koska inflaatio huitelee tällä hetkellä yli kolmessa prosentissa. Jari Vilppula pitää välttämätöntä, että raamissa sovituista kolmesta koulutuspäiväistä päästään ratkaisuun, joka turvaa todella kaikille mielekkään mallin kouluttautua. Myös työnantajien pitäisi nähdä koulutus mahdollisuutena, eikä vain kulueränä. Nordic Aluminiumilla ei kauaa nokka tuhissut, kun työnantajan esityksestä päädyttiin perälaudan mukaisiin 2,4 prosentin korotuksiin kaikille ensimmäisen soimausjakson osalta. Paikallisesta erästä on mielestäni päästävä kokonaan eroon, vaikka perälauta viime kädessä kaikille saman antaakin. Esimerkiksi paikallisen erän käyttämistä työnantajan aiheuttamien palkkauksen vääristymien korjaamiseen, on lähtökohtaisestikin väärin, korostaa Jari Vilppula. Pidän itse perinteistä keskitettyä tulopoliittista sopimusmalli edelleen parhaan ja tavoiteltavana myös jatkossa. Kuten Metalliliitonkin ajautuminen lakkoon raamin palkankorotusmallin sovellutuserimielisyydestä osoittaa, ei raamimalli nykyisellään ollut kovin helposti sovellettavissa. Tulopoliittisten ratkaisujen kautta voidaan edelleen parhaiten vaikuttaa kokonaisuudessaan talouspolitiikan perusteisiin, työlainsäädäntöön sekä eläke-, työttömyys- ja muun sosiaaliturvan kokonaislinjauksiin, arvio Jari Vilppulan. Terveisiä liittokokoukselle Nordic Aluminiumilla järjestäytymisaste on paria henkilöä lukuun ottamatta 100 prosentista. Näin olisi asian oltava koko kentässä. Luottamusmiesten tiedonsaantia ja työsuhdeturvaa on selkeästi parannettava. Kanneoikeudesta on tehtävä liittokokouksen keskeinen tavoite samoin kuin siitä, että paikallisista erästä nykymuodossaan päästään eroon. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden yhteistyötä on lisättävä sopimuskierroksen ja lakonkin kokemusten pohjalta, listaa pääluottamusmies Jari Vilppula liittokokouksen isoja teemoja. Nykyisellä hintojen nousulla on ollut myös vaikutusta siihen, että miten itse kukin tulee toimeen palkallaan. Peruslähtökohta ja ajatus on se ettei tarvitsisi toista työtä jotta saisi maksut hoidettua. Toinen työ on kuitenkin nykyään arkipäivää ja yhä useampi perheellinenkin joutuu uhraamaan viikonloppunsa taloudellisen vakauden saavuttamiseksi. Joten palkan pitäisi olla semmoinen, että sillä tulee toimeen Sillä palkalla minkä saa olisi myös tultava toimeen eikä tarvitsisi tehdä toista työtä. Miksi Metallin Yhteistyön ryhmä? Monet ehkä muistavat, että olen ollut aikaisemmin ehdolla toisessa ryhmässä. Kuitenkin vaihdoin vaaliryhmittymää täksi vuodeksi. Miksi siis vaihdoin? Koin toisen vaaliryhmittymän varsin sulkeutuneeksi ryhmittymäksi missä päätös valta oli keskitetty muutamille henkilöille. Lisäksi ilmapiiri oli ajoittain painostava. Metalli 58 Yhteistyön ryhmässä olo on kuin uudesti syntynyt. Mielipiteitä oikeasti kuunnellaan ja asioista päätetään yhdessä. Ryhmässä on aito solidaarisuuden henki ja mukava porukka. Porukasta löytyy myös osaavia ja päättävissä elimissä toimivia henkilöitä. Jari Kokkonen Ruukki Oy Hyvinkää METALLI - ELECTORAL ALLIANCE FOR COOPERATION METALLI - WAHLBÜNDNIS FÜR ZUSAMMENARBEIT METALLS VALFÖRBUND FÖR SAMARBETE

12 12 METALLITYÖ Minusta piti alunperin tulla keittäjä. Toisin kävi. Elettiin syksyä -71, kun aloitin opintoni Savonlinnan ammattikoulun keittäjälinjalla. Opintoni jäivät kuitenkin lyhyeen, sillä 15-vuotiaalle työväenluokan terrierille nuoruuden hulluttelut olivat paljon opiskelua mielekkäämpää, ja niin kävi, että vain kolmen kuukauden kokkikoulutuksen jälkeen, sain rehtorilta joululahjaksi potkut opistosta. Kelläpä ei olisi ongelmia auktoriteettien kanssa tuossa iässä? Metsurinhommista sisätöihin Ammatinvalinta ei ollut allekirjoittaneelle siis ihan läpihuutojuttu. Kaikki kuitenkin muuttui vietettyäni yhden talven isäni kanssa metsurin hommissa. Tuossa talvessa oli nimittäin mukana hieman talvisodan henkeä. Lunta tuli joka tuutista ja pakkasennätyksiä rikottiin päivä toisensa jälkeen. Päätin 16-vuotiaana hakea siisteihin sisätöihin ja onnekseni pääsin sekä paikallisen terästehtaan että Joutseno Pulpin ammattikouluihin. Heitin 50 pennin kolikon ilmaan ja annoin sen päättää kohtalostani. Sattuma valitsi puolestani Imatran terästehtaan. Nuorta miestä tällainen tehtaan ammattikoulu motivoi erityisesti siksi, että kouluajalta maksettiin palkkaa, peräti 1,24 markkaa tunnilta. Ranskanleipä maksoi tuolloin markan, joten jokainen varmasti ymmärtää, ettei tuolla palkalla ihan vielä kuuhun menty, saati edes kustannettu taloa, autoa ja lasten kasvatusta. Voinkin syystä pitää itseäni hyvin etuoikeutettuna, kun olen omalta osaltani voinut olla mukana vaikuttamassa siihen, että tuo markan tuntipalkka on enää vain muisto menneisyydestä ja nuo talot ja autot lähempänä tavallisen työssäkäyvän ihmisen todellisuutta vuonna Pitkälle on siis tultu, mutta on Elämäntyönä vaikuttaminen Oletko kiinnostunut SDP:n toiminnasta! Haluatko mukaan toimintaan jäsenenä? Lisätietoja sinulle antaa Jenny Lindborg Toiminnanjohtaja Uudenmaan Sosialidemokraatit Säästöpankinranta 6 C 5. krs , Helsinki gsm jenny.lindborg@sdp.fi - Metallimiehestä kansanedustajaksi turha kuvitella, että ne pekkaspäivät, neljän viikon kesälomat ja vuorotteluvapaat on meille tarjoiltu kuin Manulle illallinen. Ei. Niiden puolesta on neuvoteltu, väännetty kättä, revitty hiuksia, vuodatettu kyyneliä ja käyty oikeutta. Opintokerhon kautta ay-toimintaan Jos joku kuvittelee toisin, niin soittakaa minulle ja voin lainata teille kirjan työväenliikkeen historiasta, jonka avulla minut muinoin huijattiin mukaan ammattiyhdistystoimintaan. Kyse Ilman ystäviäni ja tovereitani en olisi tässä asemassa, jossa nyt olen. oli opintokerhosta, jonka vetäjäksi minut haluttiin. Kukaan ei vaan kertonut minulle, että sen luonne oli osaltaan poliittinen. Vaikka hetken luulin kävelleeni suoraan leijonan kitaan tai suden luolaan, olo oli opintokerhossa hyvin kotoisa. Oli mukava olla ihmisten parissa, jotka ajattelivat asioista samalla tavalla. Päätin katsoa, mitä tämä ammattiyhdistyskortti tuo tullessaan ja siitä lähtien mentiin ja lujaa. Ensin tuli opintosihteerin pesti ammattiosastossa, sitten sama paikallisjärjestössä. Pian huomasinkin olevani koko TSL:n piirin puheenjohtaja. Välillä käytiin Metallin Murikka opistolla ottamassa vähän vauhtia ja uusilla tiedoilla ja taidoilla palattiin tuplatarmolla takaisin sorvin ääreen. Pitkä ura terästehtaalla ja ammattiyhdistysliikkeessä johti siihen, että luottamukseni työpaikkani työntekijöiden keskuudessa oli korkealla. Minut valittiinkin vuonna henkisen tehtaamme pääluottamusmieheksi. Tästä päivästä lähtien työntekijöiden edunvalvonta on ollut leipätyöni. Kamppailu terästehtaan pelastamiseksi Pääluottamusmieskauttani varjosti valitettavasti lama, jonka johdosta tehtaamme päätettiin alustavasti lakkauttaa Tuon päätöksen kertominen niille, joiden etua minun kuului valvoa, oli yksi elämäni vaikeimmista asioista. Toivo ei kuitenkaan ollut täysin menetetty, sillä lakkautuspäätöstä ei oltu vielä kirkossa kuulutettu. Teimme hartiavoimin töitä yhdessä tehtaanjohdon kanssa, jotta työpaikkamme säilyisivät. Puolen vuoden kamppailun ja syksyn devalvoinnin seurauksena syntyi Imatra Steel konserni, jonka lopulta omisti Wärtsilä Oy. Noina huonoina aikoina olivat monella työpaikalla kovassa huudossa palkkojen ja muiden työehtojen heikennykset, mutta me vältyimme niiltä neuvottelemalla. Sovimme, että jokainen tekee samalla palkalla mutterin mitan pidempää päivää kunnes päästäisiin pahimman taloussotkun ylitse. Kotipaikkani Imatra elää ja hengittää teräksestä, joten pääluottamusmiehen tehtävä oli jokseenkin myös yhteiskunnallinen. Harva se päivä sain tai jouduin kertomaan mielipiteeni paikallislehtiin, radioon tai jopa televisioon. Minusta tuli Imatran seudulla nopeasti melko tunnettu, ja kun minut sitten pyydettiin ehdokkaaksi vuoden -99 eduskuntavaaleihin, uskoin, että aika oli nyt kypsä myös valtakunnan tason päättämiselle. Tulos oli hyvä, n ääntä, mutta ei aivan riittänyt paikkaan Arkadianmäellä. Sama toistui vuoden -03 vaaleissa, jolloin sain reilut 3000 ääntä. Huijarityönantajat kuriin Näiden raskaiden kampanjoiden jälkeen päätin jättää puoluepolitiikan hetkeksi, kun minulle tarjottiin SAK:n aluejohtajan paikkaa vuonna Toimiessani aluejohtajana näin monta työmaata ja pääsin puuttumaan moniin rikkomuksiin. Mieleenpainuvin muisto noilta ajoilta on varmasti eräs haminalainen teollisuushalli, jossa maksettiin ulkomaalaisille työntekijöille alle 2 euron tuntipalkkaa ja työpäivätkin olivat syntisen pitkiä. Tästä ei ollut kaukana ne ranskanleipäajat, jolloin aloitin oman työurani. Onneksi tällä tarinalla on onnellinen loppu ja roistot saivat käräjillä lopulta tuomionsa. Minulle tämä kyseinen tapaus oli melkoinen herättäjä, sillä eihän tällaista kuuluisi 2000-luvun Suomessa tapahtua. Eihän? Jukka Kärnä Terästehtaan pääluottamusmies SAK:n valtuuston jäsen Metallityöväen liiton valtuuston puheenjohtaja SAK:n aluejohtaja Imatran kaupunginvaltuutettu Kansanedustaja SDP Kymen vaalipiiri Liity jäseneksi ja vaikuta Tule mukaan vaikuttamaan! Me toivotamme tervetulleeksi joukkoomme ihmisiä, joilla on näkemyksiä ja halua vaikuttaa. Yhteisten asioiden hoitaminen on mielenkiintoista ja motivoivaa. Tutustut samanmielisiin ihmisiin ja koulutuksissamme sekä luottamustehtävissä opit paljon sellaista, josta on sinulle yleisempääkin hyötyä. Puolueen jäsenyys on ennen kaikkea tapa vaikuttaa. SDP:n jäseneksi SDP:n jäseneksi voi liittyä 15 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen ja sellainen ulkomaalainen, jonka kotipaikka on Suomessa. Valitse ensin puolueosasto SDP:n jäsenyys muodostuu oman puolueosaston kautta. Niitä voivat olla joko paikalliset, oman alueen asioihin vaikuttavat puolueosastot tai valtakunnalliset, jotakin tiettyä erikoisalaa ajavat yhdistykset. Mikäli et tiedä, mihin puolueosastoon sinun kannattaisi liittyä, alueesi piiritoimisto tai SDP:n jäsenpalvelu auttavat oikean puolueosaston löytämisessä. Valitettavasti nykyään saa joka päivä lukea lehdistä, kuinka palkansaajaa vedetään kuin pässiä narussa. Olkiluodonkin työmaata voi jo verrata muinaisten Pyramidien rakentamiseen. Siitä on tullut sukupolven kestävä ikuisuusprojekti, jonka rakentamista varten raahataan lähes orjan asemassa olevia halpatyöläisiä naapurimaista tekemään 16-tunnin työpäiviä ilman, että kukaan voi puuttua asiaan. Juuri näistä syistä päätin vielä kerran lähteä hakemaan paikkaa eduskuntavaaleissa. Yhdessä tukijoideni, puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen voimin rakensimme kampanjan, jonka viesti oli yksinkertainen: Työstä syntyy hyvinvointi. Kymmenien tuhansien ihmisten tapaaminen palkittiin yli 4300 äänellä, joka varmisti paikkani eduskunnassa. Hallitusneuvotteluissa puolueemme sai läpi paljon niitä asioita, joita kampanjassani ajoin. Harmaan talouden torjuntaan panostetaan nyt historiallisen paljon, ja osakiitos siitä kuuluu myös Metalliliitolle, joka pyrki vahvasti vaikuttamaan siihen, että edellä mainitut esimerkit eivät jatkossa enää toistuisi. Maaliskuun liittovaltuustovaaleissa sinulla on mahdollisuus antaa tukesi näille samoille asioille, joista minä tässä kirjoitan. SDP:n ja sitoutumattomien listalla on lähes 800 samaa työtä tekevää ihmistä kuin sinä, jotka ovat valmiina puolustamaan juuri sinun työpaikkaasi ja työehtojasi. Anna äänesi heille. Jukka Kärnä Metallimies ja Kansanedustaja (Sd.) Jäsenpalvelut SDP:n jäsenenä saat myös säännöllisesti tietoa puolueen toiminnasta puolueelta, piirijärjestöltä ja omalta puolueosastoltasi. Puolue tukee jäsentensä yhteiskunnallisia valmiuksia järjestämällä korkeatasoista koulutusta, johon jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan. SDP:tä ei turhaan ole kutsuttu yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi! Jäsenmaksu Jäsenmaksu määräytyy mm. iän ja piirijärjestön mukaan. Perusjäsenmaksu on 40 euroa vuodessa, paitsi alle 25-vuotiailla, joilta peritään vain 8. Puolueosasto voi myös alentaa jäsenmaksua tietyillä sosiaalisilla syillä. Tällöin jäsen maksaa vuosittain 17. Omalle osastolle on mahdollista maksaa tukijäsenmaksua ja lisäksi useimmat piirijärjestöt perivät ylimääräistä jäsenmaksua. Jäsenmaksu peritään kaksi kertaa vuodessa maalis- ja syyskuussa. Täytä ja liity Jäseneksi pääset täyttämällä jäsenlomakkeen nettiosoitteessa: Yhteistietoja puolueosastoista löydät nettiosoitteesta: www. uusimaa.sdp.fi