elokuvasäätiön tiedotuslehti Rare Exports voitti elokuussa Variety -lehden kriitikkojen palkinnon Locarnon elokuvafestivaaleilla Sveitsissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "elokuvasäätiön tiedotuslehti 3 2010 Rare Exports voitti elokuussa Variety -lehden kriitikkojen palkinnon Locarnon elokuvafestivaaleilla Sveitsissä"

Transkriptio

1 info Suomen elokuvasäätiön tiedotuslehti Rare Exports voitti elokuussa Variety -lehden kriitikkojen palkinnon Locarnon elokuvafestivaaleilla Sveitsissä

2 Sisältö Pääkirjoitus Irina Krohn: Katse horisonttiin 3 Ajankohtaista Henkilöstömuutoksia säätiössä 4 Producer on the move 4 Audiovisuaalisen alan kansainvälisten rahavirtojen selvitys: kasvua on oletettavissa 6 Taulukauppiaiden paku huristi Kainuusta Cannesiin 8 Elokuvan kansainvälinen lanseeraus taitolaji ja monen tekijän summa 12 Elokuvaa yli rajojen Suomalainen menestystarina lukuina 17 Havaintoja lyhytelokuvan festivaalimenestyksestä 18 Näkökulma Norjasta: lyhytelokuvan muuttuvat markkinat 20 Mediatuotantoa marginaalissa harrastajaelokuvantekijät uutta tuotantokulttuuria tekemässä 22 Media Desk Uutisia 26 Tulevia Median kursseja 27 Tuotantotukipäätökset 28 Yhteystiedot 35 SESinfo Suomen elokuvasäätiön tiedotuslehti 3/2010 SESinfo internetissä: julkaisija: Suomen elokuvasäätiö Kanavakatu Helsinki puh fax / osoitteenmuutokset: vastaava toimittaja: Reetta Hautamäki tiedotuskoordinaattori puhelin toimitusryhmä: Kerstin Degerman, Petri Kemppinen ja Marja Pallassalo taittaja: Praxis Oy painatus: Premediahelsinki Oy, 2010 ISSN

3 Katse horisonttiin Elokuva-alan tavoiteohjelma vuosille loppuu tämän vuoden vaihteessa. Uuden laadinta käynnistyi jo viime keväänä. Vuoropuhelu toimialan ja eri tekijä- ja vastuuryhmien välillä on edellytys oikean tiedon ja yhteisten tavoitteiden muodostumiselle. Tässä yhtenä keinona on jo hyväksi havaittu think tank prosessi. Tavoiteohjelmien höytyä voi mitata saavutetuilla tuloksilla ja miten hyvin ne pystyvät ennakoimaan kehitystä ja siten antamaan toimijoille ehkä paremmin valmistumisaikaa muutoksille. Edellisen tavoite ohjelman kolme keskeisintä tavoiteta, tuotantotuen nostaminen 27 miljoonaan euroon ja siten pohjoismaisittain vertailukelpoiseksi, suomalaisen elokuvan kansainvälistyminen sekä elokuvateatterien digitoiminen ovat edenneet kohisten. Ihan napakymppiä ei tullut, mutta suhteessa useisiin muihin luoviin aloihin, joilla on ollut samantyyppiset tavoitteet, on elokuva-ala onnistunut erinomaisesti. Tavoiteohjelmat ovat parhaimmillaan fokusoidessaan ja konkretisoidessaan tavoitteet. Taloustieteen professori Bengt Holmström puhui juuri tavoitteiden rajauksen tärkeydestä kaikessa innovaatio- ja kehitystoiminnassa. Jos opiskelijoita pyydetään keksimään keinoja poistaa maailman köyhyys, ovat ratkaisuehdotukset yleensä kömpelöitä, mutta kun haaste on vaikkapa jonkin tietyn kylän vesihuolto tuleekin briljantteja ratkaisuja. Kun tiedämme mihin pyrimme voimme, hankkia tietoa ja keinoja juuri sen tavoitteen toteuttamiseen. Tuotannon rahoitus on noussut, Ministeri Wallinin 2,3 miljoonaa mukaan laskettuna, 79 prosenttia. Jos mukaan otetaan ns. kertaluontoiset erät kuten elvytysmiljoonat ja nuorisoraha on toimialalla kasvu ollut 85 prosenttia. Nyt istuvan hallituksen ohjelmaan elokuva-alan näytöt ja yhteiset ponnistukset toivat meille elintärkeäksi osoittautuneen hallitusohjelmakirjauksen. Alan kansainvälistymiseen raha on vaikuttanut välillisesti. Tuottajat ovat voineet tuottaa monipuolisemman kirjon elokuvia ja tekijät ovat jossain kohdin päässeet paremmin näyttämään osaamisensa tasoa kun työaikaa ja siten laatua on voitu rahoittaa enemmän. Kaksi esimerkkiä tulee heti mieleen: kansain- välisille markkinoille hyvin menevä Cinet oy:n tuottama ja Jalmari Helanderin ohjaama esikoispitkä Rare Export, joka juuri voitti komeasti Sveitsin Locarnossa arvostetun Variety -lehden toimittajien parhaan elokuvan palkinnon. Lisärahoituksen antama laadun nosto näkyy erityisen suoraan juuri dokumenttielokuvissa, joilla on tänä vuonna hienoja kotimaisia katsojalukuja, kansainvälisiä palkintoja sekä kulttuurialalle tärkeää ns. vaikuttavuutta. Viimemainitusta voisi esille nostaa vaikka Virpi Suutarin Auf Wiedersehen Finnlandin,joka toi vihdoin keskusteluun kauan vaietun aiheen ja erityisesti Lapissa voidaan sanoa suuresti parantaneen tuhansien ihmisten elämänlaatua. Bronson Clubin tuottama ja Joonas Neuvosen ohjaama Reindeerspotting pako joulumaasta on osunut suomalaiseen huumekeskusteluun tai ehkä sen puutteeseen rajusti ja sai jopa harvinaisen K-18 ikärajan elokuvatarkastamolta koska näkökulma huumeidenkäyttäjän elämään oli niin poikkeava. Kolmen miehen murrosta kuvaavaa Visa Koiso-Kanttilan Miehen kuva, Mika Ronkaisen Freetime Machos sekä Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen Miesten vuoro saivat yhdessä tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaoston tasaarvopalkinnon. Elokuvateatterien laajempaan digitoimiseen vaikutti välillisesti taloussuhdanteet, jotka toivat tähän tarkoitukseen ylimääräistä ns. elvytysrahaa säätiölle. Tämän kaltaisia yllättäviä kehityksiä ennakoimaan tavoiteohjelma ei näytä olevan erityisen hyvä ennustusväline. Elokuvatoimialan synkät pilvet eivät edellisessä tavoiteohjemassa vielä varjostaneet tavoitteena olevaa valoisaa tulevaisuuskuvaa. Yleisradion tilanne ja hyvitysmaksutulojen nopea romahtaminen ovat tulleet tilaamatta ja toivomatta. Uuden tavoiteohjelman laadinnassa säätiön hallitus toivoo erityistä huolellisuutta juuri toimialan toimintaympäristön muutosten hahmottamisessa ja ennen kaikkea siinä miten näkyvissä olevat muutokset voidaan kääntää mahdollisuuksissa. Esimerkiksi miten tv-toimialan tontille tulevat teleoperaattorit saadaan sisällön laillisuudesta piittaamattomista jakelijoista elokuvan rahoittajiksi. Miten mahdollisten jakeluikkunoiden murroksessa elokuva- PÄÄKIRJOITUS 3

4 teattereiden liiketoimintakonseptit laajenevat hyödyntämään paremmin digiteknologian mahdollisuuksia yleisöpalvelun parantamisessa. Miten elokuva-alan eri toimijat osaavat tehdä tiimityötä jotta saamme alan kehitykselle välttämättömän ns. vero- tai kannuste insentiivin seuraavaan hallitusohjelmaan. Euroopan sisäinen kilpailu kuvauksista on jo johtanut siihen, että suomalaiset elokuvat siirtyvät maihin, joissa tällaisia veronpalautus- tai muita kannustimia on. Toivon, että tämä uusi tavoiteohjelma antaa meille kiintopisteitä mihin suunnistaa ja pakottaa meidät tekemään huolellista ennakointi työtä. Voi olla, että seuraavan viiden vuoden uhat ovatkin muita kuin mi tä pystymme ennakoimaan, mutta tiedon ja mielikuvituksen käyttö etukäteen antaa meille kaikille pa remmat välineet voittaa lohikäärme myös sadun ulkopuolella Irina Krohn Toimitusjohtaja Ajankohtaista Henkilöstömuutoksia elokuvasäätiössä Kesän aikana Suomen elokuvasäätiössä on aloittanut kolme uutta työntekijää. Maarit Luukonen tuli 1. heinäkuuta eläkkeelle jääneen Rauha Petäjäniemen tilalle toimistonhoitajaksi säätiön keskukseen. Maarit vastaa mm. säätiön puhelinvaihteesta, aulavastaanottotehtävistä sekä asiakasrekisterin ylläpidosta. Riina Liukkonen aloitti kesäkuussa säätiön kotimaan levitysosaston assistenttina. Riina on toiminut aiemmin FS Filmissä mm. markkinointikoordinaattorina ja johdon assistenttina. Säätiössä hän tulee osallistumaan kotimaan levitysosaston tukipäätösten valmisteluun, toimeenpanoon ja seurantaan. Elokuun alussa säätiöön saatiin neljäs tuotantoneuvoja. Aiemmin useissa kotimaisissa elokuvissa leikkaajana toiminut Joona Louhivuori vastaa lyhytelokuvia koskevista päätöksistä ja päättää myös opetusministeriön vuosille myöntämän, alalla toimivien nuorten ammattilaisten työllistämiseen tarkoitetun erillismäärärahan käytöstä. Tehtävä siirtyy Joonalle tuotantoneuvoja Miia Haavistolta, joka jatkaa dokumenttielokuvan tuotantoneuvojana vuoden 2010 loppuun. Miian seuraaja nimetään syksyn aikana. Kulttuuriviennin tiedottaja Satu Elo on lopettanut työnsä säätiössä aloittaakseen syyskuussa EAVEn (European audiovisual Entrepreneurs) workshop managerina Luxembourgissa. Sadun seuraaja nimitetään syksyn aikana. Producer on the move laatuleima ja tehokasta verkostoitumista Riina Liukkonen (vas.), Maarit Luukkonen ja Joona Louhivuori Producers on the Move (POTM) on European Film Promotionin (EFP:n) Cannesissa vuosittain järjestämä tapahtuma, jossa nostetaan esille a group of talented young producers to the industry at large. Määritelmästä huolimatta sain tänä vuonna kunnian edustaa Suo- 4 AJANKOHTAISTA

5 Producers on the Move 2010 osallistujat. Annika Sucksdorff eturivissä toinen vasemmalta. mea kyseisessä tapahtumassa. Liikkeellä olevia tuottajia oli tänä vuonna 23 kpl, kaikki eri maista. Producers on the Move on intensiivinen, sosiaalinen ja juuri sopivasti aikaa vievä tapahtuma, joka ei estä tuottajaa hoitamasta muita Cannesin tehtäviään päin vastoin. Cannesin elokuvafestivaalin aikana POTM-aktiviteetteja on ripoteltu kolmelle päivälle ja niihin kuuluvat tervetuliaisillallinen pääsponsoreiden kanssa; tiedotuskampanja sisältäen tuottajaprofiilit ja mainokset Cannesin kolmessa trade lehdessä (Variety, Screen ja The Hollywood Reporter); Producers Lunch johon osallistuu 160 eurooppalaista tuottajaa (kaikki kyseisen vuoden POTM:it sekä valikoidusti aikaisempien vuosien osallistujia); round table tapaamiset/ pitching sessiot sekä POTM-esite, juliste ja on-line esittelyt vuoden osallistujista. Vuonna 2000 perustettu POTM on niin tunnettu ja hyvin esillä ollut konsepti, että liikkeellä olevana tuottajana oleminen lisää nuoren tekijän uskottavuutta ja tuo uusia kontakteja sekä ryhmän sisältä että sen ulkopuolella. Vuoden ryhmästä nostaisin erityisen kiinnostavina, uusina tuttavuuksina englantilaisen Isabelle Steadin (Human Film) ja ruotsalaisen Lizette Jonjicin (Migma Film). Isabelle Steadin Englannissa ja Hollannissa toimiva tuotantoyhtiö Human Film on erikoistunut Lähi-idässä kuvattaviin elokuviin. Oli inspiroivaa kuulla Isabellen tavasta tuottaa, joka sisältää kaikkea autonsa myymisestä hankkeen rahoittamiseksi elokuvien screenaamiseen kesken sodan. Ruotsalainen Jonjic on viimeksi tuottanut tutkaparinsa Håkan Liun ohjaaman, arvostetun ja Ruotsissa alalla kohua herättävällä tavalla levitetyn Miss Kicki elokuvan. Heidän seuraava hanke, jota Jonjic pitchasi Cannesissa on nimeltään Kill Me, Fuck Me, Hug Me ja se on intohimoinen nuoren rakkauden tarina joka tapahtuu Pohjoisruotsissa. Muita kiinnostavia tyyppejä, joiden toimintaa minua kiinnostaa seurata jatkossa olivat mm. Espoon Cinessä nähtävän, norjalaisen Upperdog elokuvan tuottaja Asle Vatn, suomalaisen Iron Sky elokuvan saksalainen co-tuottaja Oliver Damian sekä tsekkiläinen Pavel Bercík, joka rauhallisella ja määrätietoisella tyylillään on nuoresta iästään huolimatta on ehtinyt tuottaa vaikuttavan määrän elokuvia. Oli opettavaista ja kiinnostavaa kuunnella muiden POTM-osallistujien kokemuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Vaikka kolmessa päivässä ei pääse kuin pintaa raapaisemaan koen, että tänä vuonna Cannesissa vietettyä aikaa ei olisi voinut tehokkaammin käyttää. Kiitos siitä. Annika Sucksdorff Helsinki -filmi Oy AJANKOHTAISTA 5

6 Audiovisuaalisen alan kansainvälisten rahavirtojen selvitys: kasvua on odotettavissa Selvityksestä Yksi haasteellisimpia tilastoitavia kaikille luoville aloille ovat olleet kunkin alan vientiluvut. Kyseessähän ei ole ns. tullikoodin omaava vientitoiminta ja luovien (tekijänoikeuksia hyödyntävien) alojen rahoitus- ja ansaintalogiikkakin on monien mielestä kovin monimutkaista. FAVEX Finnish Film & Audiovisual Export ry, päätti kuitenkin tarttua härkää sarvista, sillä lukuja tarvitaan jotta audiovisuaalisella alalla olisi mahdollisimman hyvät valmiudet osallistua menestyksekkäästi mm. juuri nyt tärkeään poliittiseen keskusteluun resurssien jaosta. Elokuvan puolella Suomen elokuvasäätiön asettama kansainvälisen tilastoinnin työryhmä lähetti ehdotuksensa eteenpäin huhtikuussa 2009, mutta kunnianhimoisen prosessin toteuttaminen vie aina valmisteluaikaa. Näin ollen päädyttiin eräänlaiseen kv-tilastointipilottiin vuoden 2009 osalta. Toisaalta FAVEX:in tavoitteena oli kerätä dataa koko audiovisuaaliselle alalle Suomeen tulleista rahavirroista, elokuvan lisäksi siis mm. televisio- ja animaatiotuotannoista sekä tuotantopalveluista. Tutkimuksessa selvennettiin kansainvälisen toiminnan kokonaiskassavirtoja ja niiden lähteitä yritysten näkökulmasta. Näin ollen tutkimuksessa käsiteltiin sekä kansainvälisestä toiminnasta saatuja tuloja (esim. jakelutuloja tai palvelumyyntejä ulkomaalaisille yrityksille) ja kansainvälisistä lähteistä saatua rahoitusta (esim. ennakkomyynnit, tuet ja investoinnit). Rinnakkaisselvityksenä FAVEX toteutti aikaisemmin myös ns. maantieteellisen kartoituksen niistä maista ja alueista, joiden kanssa suomalaiset tuotantoyhtiöt olivat viimeisten vuosien aikana tehneet yhteistyötä ja minne mielenkiinto nyt oli suuntautumassa. Siinä selvityksessä ainoastaan viisi yritystä 43:sta ei suunnitellut kansainvälistä toimintaa. Vastaavanlaista selvitystä ei ole aikaisemmin tehty, joten sen pohjalta voidaan jatkossa suunnitella jatkuvampaa tutkimusaineiston keruuta ja alan kv-tulojen tilastointiprosessia. Nyt kerättiin kaiken kaikkiaan 122 yrityksen tiedot. Voidaan arvioida, että kysely kattaa noin 80 prosenttia koko alan merkittävästä toiminnasta. Aineisto kerättiin pääosin Internetkyselyllä, joka oli suunnattu alan yrityksille. Lisäksi aineistoa täydennettiin jo olemassa olevilla tilastoilla ja haastatteluilla. Selvityksen tuloksista Suomen audiovisuaaliselle alalle on tunnusomaista, että alalla toimii paljon pieniä yrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 keskimääräinen elokuva- ja videotuotantoyrityksen liikevaihto oli euroa ja se työllisti 2,8 henkeä. Ala on kuitenkin ollut viime vuosina kasvusuuntainen. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten kansainvälisten tulojen ja rahoituksen yhteenlaskettu summa on lähes 12 miljoonaa euroa. Tästä luvusta kv-tulojen osuus oli noin 6,5 miljoonaa ja kv-rahoituksen osuus 5,5 miljoonaa euroa. Suomen audiovisuaalisen alan ollessa suhteellisen pieni, korostuu muutamien alan suurimpien vaikuttajien toimet koko alan kansainvälisessä toiminnassa. Esimerkiksi yli euroa kansainvälistä tuloa tai rahoitusta saaneet yritykset muodostivat 13 prosenttia alan kaikista yrityksistä, mutta keräsivät jopa yli 89 prosenttia alan kokonaissummasta. Audiovisuaalisella alalla oli ainakin vuonna 2009 siis selkeä jako niihin, jotka jo selvästi saavat kansainvälistä kassavirtaa (n. 16 yritystä), jotka ovat ns. läpimurron partaalla (n. 20 yritystä) ja muihin, jotka saavat pientä lisätuloa ulkomailta. Toisaalta yksittäisillä hankkeilla saattaa olla merkittävä vaikutus vuositasolla. 6 SES INFO

7 Kansainväliset tulot ja rahoitus Osuus yrityksistä Osuus tuloista ja rahoituksesta 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % alle yli Kansainväliset tulot ja rahoitus osuuksilla mitattuna saadun summan mukaan Selvityksen tulosten pohjalta voidaan päätellä, että kansainvälisten tulojen osuus on koko alan liikevaihdosta kuitenkin yhä rajallinen. Tästä huolimatta 75 prosenttia kansainvälisen rahoituksen ja tulojen muutoksia kartoittavan kysymyksen vastaajista kertoi, että edustamansa yrityksen kansainväliset tulot olivat kasvaneet vuodesta 2008 vuoteen 2009 verrattuna. Erittäin merkittävänä voidaan pitää, että 89 prosenttia kysymykseen vastanneista oletti, että yrityksen kansainväliseen rahoitukseen ja myyntiin on odotettavissa kasvua vuoden 2010 aikana. Tätä voidaan pitää tärkeänä huomiona, sillä se kertoo käynnissä olevasta kansainvälistymisestä suuressa osassa alan yrityksiä. Selvityksessä huomattiin myös, että kansainvälinen rahoitus koostuu pääosin suomalaisten elokuvatuotantojen saamasta kansainvälisestä rahoituksesta. Tarkasteltaessa kansainvälisiä tuloja, muodostivat elokuvien ennakkomyynnit suurimman osuuden (noin 36 %). Seuraavaksi merkittävin ulkomainen tulonlähde oli televisiotuotantojen jakelutulot (noin 26 %). Sekä kansainvälinen palvelumyynti että elokuvien jakelu olivat myös suhteellisen tärkeitä kansainvälisten tulojenlähteitä noin 17 prosentin osuuksilla kansainvälisistä kokonaistuloista. Muutamia tapauksia lukuun ottamatta alan yrityksillä ei ollut omistuksia tai omistajia ulkomailla. Viime vuosina Suomen audiovisuaalisella alalla on tapahtunut paljon etenkin kansainvälisen toimintojen osalta. Voidaan puhua muutamista kansainvälisistä läpimurroista, jotka saattavat edesauttaa tulevaisuudessa tuotantojemme tunnettuuden lisäämistä ja yhä useampien suomalaisten tuotantojen päätymistä kansainvälisille markkinoille. Pienten yritysten resurssit ja mahdollisuudet satsata kansainvälistymiseen ovat vielä olleet pieniä viime vuosina, mutta kiinnostusta ja tarvetta tuntuisi selvästi olevan. Hannu Uotila SES INFO 7

8 Taulukauppiaiden pieni kuvausryhmä vietti viime vuodenvaihteen motellielämää Kainuussa, tuskin kuitenkaan yhtä surkeaa kuin elokuvan päähenkilöiden matkamajoitukset. Taulukauppiaiden paku huristi Kainuusta Cannesiin Juho Kuosmanen on edennyt Kestomerkitsijöiden merkkaamalla tiellä. Hänet on palkittu kahdesti Cannesin Cinéfondation-opiskelijasarjassa. Palkintoihin kuuluu myös Kuosmasen lähivuosina tulevan esikoispitkän Ceeppari ruispellossa pääsy valintojen ohi Cannesiin. Juho Kuosmaselle (synt. 1979) on tapahtunut nopeasti ja paljon. Positiivisen ketjureaktion polkaisi liikkeelle hänen Taideteollisen korkeakoulun toisen harjoitustyönsä Kestomerkitsijät (2007) valitseminen Cannesin elokuvajuhlien kyljessä olevaan Cinéfondation-opiskelijasarjaan. Kuosmanen kertoo, kuinka yllättävää jo se oli: Oli lähes tulkoon vuoden yritetty saada sitä koulusta kaikille mahdollisille festivaaleille. Juurikaan kukaan ei ollut kiinnostunut. Kaksille pienille festivaaleille se pääsi. Oikeastaan Cannes oli viimeisiä festivaaleja, joita festivaalivuodessa oli enää jäljellä. Oli tietenkin ihan hirveä säkä, että kaikista maailman festivaaleista just siellä va lit sijahenkilö tykkäsi Kestomerkitsijöistä. Kun Kestomerkitsijät sai kolmannen palkinnon, niin se sai siitä vuoden aikaa lisää. Yleensähän elokuvan elinikä festivaalikiertueella on vuosi. Opiskelijasarja ei ole välttämättä kauheasti yleisön tiedossa, mutta ammattilaisten tiedossa se on hyvinkin, koska sieltä yritetään poimia uusia kykyjä. Julkisuusarvo oli ihan mittaamaton. Filmi esitettiin sen jälkeen New Yorkissa MOMA:ssa, koska yksi raadin jäsen oli MOMA:n elokuvakuraattori. Kuosmanen kehuu epäröimättä Cannesin Cinéfondationia myös mielettömän kannustavaksi : Suurin osa festivaaleista vain näyttää elokuvan ja se on siinä. Cannesin elokuvajuhlat todellakin pitää huolta omistaan. Ne lähettelevät sähköpostia, että miten menee, mitä tekee seuraavaksi ja tekeekö vielä joskus koulussa harjoituselokuvan. Ja jos tekee muitakin kuin opiskelijaelokuvia, niin he haluavat nähdä ne. Sanoinkin siellä, että on ihan kuin olisi Don Corleonen suojeluksessa, kun on päässyt siihen piiriin. Se on toisaalta sääli, mutta kyllä sillä että pääsee isoille festivaaleille, on kertautuva merkitys. 8 SES INFO

9 Cinéfondationin silloinen kokoaja Laurent Jacob oli vastaavasti tiedustellut Kuosmaselta yhtä uteliaana Marja Mikkosen kuulumisia ja sitä voisivatko canneslaiset avittaa tätä urallaan. Mikkonen oli päässyt aiemmin kahteen kertaan samaan armoitettuun opiskelijakilpailuun Turun koulun ja Kuvataideakatemian töillään (99 vuotta elämästäni, 2003, ja Rondo, 2006). Viime keväänä Kuosmanen pääsi toistamiseen mukaan Taulukauppiailla (2010) voittaen pääpalkinnon ja siihen kuuluvana lupauksen Cannes-esityspaikasta esikoispitkälleen, jahka sellainen valmistuu. Toistakymmentä vuotta olemassa olleeseen Cinéfondation-sarjaan ovat Suomesta selviytyneet myös Saara Saarela ja Hanna Maylett. J-P Valkeapää puolestaan sai tilaisuuden kirjoittaa pitkän elokuvansa Muukalaisen Cinéfondationin Pariisin residenssissä. Kuosmanen on yrittänyt yllyttää lähettämään Cinéfondationiin myös TaiK:in dokumenttilinjan töitä, sillä ne eivät ole tv-dokumentin tyyppisiä vaan riittävän kokeellisia sinänsä fiktioille tarkoitettuun kilpailuun. Uratilanne on kuin pumpulissa, mutta filmit ankaria Tietyössä junnaavien Kestomerkitsijöiden, tv:n novellielokuvan Kaupunkilaisten (2008) ja lopputyön Taulukauppiaiden putki on aiheuttanut aavistamattomia vaikutuksia: Itse olen käynyt kuusilla festivaaleilla, Saara Tuusa Juho Kuosmasen kolmen kansainvälisesti kiinnostaneen elokuvan putki on: Kestomerkitsijät, Kaupunki laisia, Taulukauppiaat. Kesäksi 2010 hän filmasi kiireellä Kokkolan oopperan Carmeniin elokuva projisointeja, mykkä filmiä tausta kankaalle. mutta elokuvat ovat olleet varmaan usealla kymmenellä. Juho Kuosmasen uraodotukset Taideteollisessa korkeakoulussa olivat jo painuneet vähemmän suureellisiksi. Omien lasten syntymät ja osallistuminen näyttelijänä kotikaupunki Kokkolasta tutun Leea Klemolan näytelmiin olivat aiheuttaneet kosolti poissaoloja koulusta. Kuosmanen toteaa: Onhan tämä nykyinen tilanne siihen nähden ihan käsittämätön. Tai ylipäätään kenelle tahansa aloittelevalle elokuvantekijälle on käsittämätöntä, että festivaalit odottavat, mitä olet tekemässä. Väheksymättä elokuvieni arvoa ajoituksellakin on ollut osansa. Kun Kestomerkitsijät palkittiin Cannesissa, niin siinä kohtaa oltiin tekemässä Kaupunkilaisten äänitöitä. Eli minulla oli jo valmistumas- Kestomerkitsijät SES INFO 9

10 sa puolituntinen ihan hyvällä rahalla tehty elokuva koulun ulkopuolella, ikään kuin ammattilaistyö. Se valittiin samana kesänä elokuussa Locarnon elokuvajuhlille, jossa se oli ensi-illassa. Se sai siellä toisen palkinnon. Nimi pomppasi esiin kahdelta isolta festivaalilta eri elokuvilla. Tampereen festivaalillakin on iso merkitys. Ihmiset Sao Paulon festivaalillakin tiesivät Tampereen. Kiinnostuksen myötämäki lähti rullaamaan näin, mutta onhan elokuvilla myös vahva sisältönsä. Tähän mennessä eeppisin saavutus, tunnin mittainen Taulukauppiaat oli kotimaassa esillä kesällä Sodankylässä ja Espoo Cinéssä. Suomen televisio näyttää sen keväällä Filmi on myyty jo ainakin Arte-kanavalle. Kuosmasta on verrattu Dardennen veljeksiin. On ihmeellisen hienoa nähdä Kuosmasen itse vaikuttajakseen mainitseman Italian vanhemman neorealismin tunnesävyjä Kainuun oudossa pakkasvalossa. Me haluttiin maisema, jota pystyisi kuvaamaan tosi idyllisesti, mutta riisutaan siitä se kaikki idyllisyys pois. Siellä olisi oikeasti ollut ihan mielettömän kauniita läpeensä lumisia metsiä, mutta niitä päädyttiin kuvaamaan auton tuulilasin ikkunasta silloin kun joku rekka tulee vastaan ja se vaan pöllähtää. Ikään kuin romantisoimatta sitä mitenkään. Suomalaisen elokuvan vapaamuotoiselta kaudelta luvuilta voi paikantaa kotimaisenkin sukulaisen, Kuosmasen tavoin amatöörejä suosineen Mikko Niskasen Kahdeksine surmanluoteineen (1972). Risto Jarvan Yhden miehen sodassa (1974) taas kaivinkoneyrittäjänä yrittänyttä lyödään ihan Kuosmasen potensseissa. Katsoin molemmat ennen Taulukauppiaita. Juttelin Rekku Kuortin kanssa Yhden miehen sodasta, jossa hän teki osittain castingia, ainakin lavasti elokuvan asuntobussin ja äänitti. Siinäkin oli mielettömän pieni ryhmä. Sitä me käytettiin esimerkkinä, kuinka elokuvaa pitäisi tehdä. Suomessahan on nyt pitkien elokuvien parissa jokseenkin vakiintunut sekä budjetti että työryhmän koko. Mutta persoona ehkä pääsee esille sillä, että ryhmääkin on vähemmän. Matti Rekku Kuortti kuoli kevättalvella, opiskelijaelokuvafestivaalin matkalla Ranskassa. Hän toimi TaiK:in elokuvaosaston pitkäaikaisena opettajana ja nuorten tekijöiden kummisetänä. Haastatteluakin tehtäessä Kuosmasella on yllään valmistamansa Kuortti-tribuuttipaita. Eräs Kuortilta kuultu motto Yhden miehen sodan tiimoilta oli mielessä Taulukauppiaita valmistettaessa: Jos on helevetin hyvä näyttelijä, ei tartte osata ajaa kaivinkonetta. Mutta jos osaa ajaa kaivinkonetta, ei tartte osata näytellä. Taulukauppiaissa ovat kolmikkona myyntimatkalla toritaiteen tekijä, sen kaupittelija ja näiden nuori autokuski. Toritaiteilijaa piti ensin esittää jyväskylä- Khadar Ahmed kirjoitti Kaupunkilaisia-elokuvaan somalimiesten osuuden somalikahviloineen, Kuosmanen toi tekstiin Kokkolan pojan ensikokemukset Helsingistä. 10 SES INFO

11 Taulukauppiaat läisen miespuolisen ammattinäyttelijän, ja taulut yritti feikata ammattitaiteilija. Kaikkien onneksi rooliin astui viime vaiheissa elokuvan tuottaja Auli Mantila roolissa joka varmuudella jää elokuvahistoriaan. Taulut taas teetettiin loppujen lopuksi samalla juopahtavalla torimaalarilla, jonka kuskina käsikirjoittaja-kuvaaja J-P Passi oli ajanut 1990-luvun alussa ja painanut mieleensä elokuva-aiheen. Jatkan puolidokumentaarisuutta ja amatöörien käyttämistä Ainakaan mainstream-henkinen, pitkälle tuotteistettu suomalainen elokuva ei kiinnosta ulkomailla, se on vissi ja varma, Kuosmanen uskoo. Aleksi Mäkelälle voisi vuolla mitalin siitä, miten monta elokuvateatteria hän pitää pystyssä ympäri Suomea. Mutta jos haluaa varta vasten miettiä, miten suomalaista elokuvaa voisi viedä maailmalle, niin kyllä rahoitusta kannattaa ohjata persoonallisen elokuvan suuntaan. Se kiinnostaa. Persoonallisuus on enemmän yleismaailmallista kuin jonkun tietyn maan joku brändi. Juho Kuosmasen ohella tosiaan kukaan muu suomalainen paitsi ehkä Aki Kaurismäki ei voi olla varma oman pitkän elokuvan saamisesta Cannesissa vähintään katselmussarjaan. Kuosmanen uskoo esikoispitkäänsä kuvattavan vuonna Ainakin pohjoismaisia osatuottajia on tarkoitus koetun festivaalinosteen avulla neuvotella mukaan. Aiheena ovat asukkaat ja auttajat palvelutalossa, jonka kuvauspaikkaa ohjaaja vähitellen etsii. Sitä ei lavasteta, koska silloin ei pitäisi paikkaansa elokuvan väittämä, että Suomessa on sellaisia paikkoja, ihmisten jättömaita, mihin heidät heitetään pois silmistä ja tavallaan yritetään hoitaa hautaan asti mahdollisimman pienellä vaivalla ja rahalla. Haluan edelleen, että elokuvissani on vahvoja dokumentaarisia arvoja. Että kohtaukset eivät ole valmiiksi rakennettuja. Ne havainnoidaan ja valmistetaan paikan päällä ja katsotaan, mitä elementtejä voidaan ottaa mukaan ympäristöstä. Siihen käsivarakamera ja pieni työryhmä ovat tosi käteviä. Nimiä on hyvä miettiä, koska ne antavat aika hyvin raamia, selkeyttävät omaa näkemystä. Jos elokuvan nimi on Ceeppari ruispellossa, se tulee väkisinkin olemaan jossain määrin hauska. Ei se ainakaan ole hampaat irvessä tehty. Olen miettinyt myös tällaisia työnimiä kuin Ihmisen kuvia tai Omaksi kuvakseen, koska minua kiinnostavat elokuvissa kauheasti ihmisten kasvot ja sellaiset ihmiset, joita en omasta turvallisesta tuttavapiiristä löydä. Alkulähtökohta on tullut siitä, että Kuosmanen on työskennellyt cp-vammaisen pojan avustajana. Mukana on tarkoitus pitää ainakin Jarkko Lahti (joka on ammattinäyttelijä). Hän näytteli Kaupunkilaisia tv-elokuvassa Helsinkiin muuttanutta Kokkolan poikaa autokaupoissa somalimiesten kanssa. Jussi Karjalainen SES INFO 11

12 European Film Market Berliinissä 2010 Elokuvan kansainvälinen lanseeraus taitolaji ja monen tekijän summa Mikä on elokuvien kansainvälisen myynnin suhde festivaaliesityksiin? Onko festarihitti myös myyntihitti ja jos ei, niin miksi? Kysyimme asiaa myyntiyhtiöiden edustajilta. Kun elokuva X osoittautuu kansainväliseksi festivaalihitiksi, jonka esityskopio ei ehdi pariin vuoteen edes käydä kotona Suomessa vaan kiitää festivaalilta toiselle, saattaa herätä kysymys, miksi samaista elokuvaa on niin vaikea myydä kaupalliseen levitykseen kovinkaan moneen maahan. On toki mahdollista, etteivät eri maiden levittäjät yksinkertaisesti näe juuri tässä elokuvassa kaupallista potentiaalia ja pitävät sitä puhtaana festivaalielokuvana. Mahdollista on kuitenkin myös, että elokuvan kansainvälinen lanseeraus on mennyt yhdellä tai useammalla tavalla niin pieleen, että sitä kauppaavan myyntiyhtiön työ vaikeutuu kohtuuttomasti. Mikäli elokuvalla oletetaan olevan niin paljon kaupallista potentiaalia, että se voidaan myydä teatterilevitykseen ulkomaille, sillä on ehdottomasti oltava myyntiyhtiö jo ennen ensimmäistä festivaaliesitystä, sanoo tanskalainen Tine Klint, joka hoidettuaan kymmenkunta vuotta elokuvien kansainvälistä myyntiä Nordisk Film International Salesissa (sittemmin kahden firman yhdistyttyä TrustNordisk) perusti viime vuonna oman yrityksen nimeltä Level K. Jos tähdätään ainoastaan televisio- ja DVD-levitykseen, myyjä voi tulla mukaan myöhemminkin, mutta silloin elokuva on saatava myyjän löydyttyä vielä jollekin suuremmalle festivaalille tai lanseeratta- 12 SES INFO

13 va erityisen huolellisesti jossain tärkeässä marketissa, kuten vaikkapa Berliinin, Cannesin tai Toronton elokuvamarketissa, American Film Marketissa tai jommassakummassa MIPTV:ssä, Klint jatkaa. Silläkin voi olla merkitystä, mihin aikaan vuodesta elokuva lanseerataan kansainvälisesti. Elokuvien ostajat liikkuvat kaikissa tärkeimmissä marketeissa, mutta hekin toimivat tietyn vuosibudjetin puitteissa, Klint toteaa. Joidenkin ostajien budjetti voi olla loppuvuodesta hyvin tiukka, ja silloin myyjän kannattaa harkita, pitäisikö joidenkin elokuvien esittely siirtää seuraavan vuoden alkupuolelle. Myynnin kannalta on olennaista, että kullekin elokuvalle luodaan oma festivaalistrategia. Elokuvan elämä on nykyään niin lyhyt, että ensimmäisen kuuden kuukauden aikana elokuvaa ei kannattaisi päästää minnekään muualle kuin suurille festivaaleille, mieluiten sellaisille, joiden yhteydessä on market, sanoo Camille Rousselet ranskalaisesta Wide Management -myyntiyhtiöstä. Tosin asiaa tulee harkita myös elokuvakohtaisesti: joku elokuva voi hukkua suurella festivaalilla muun tarjonnan sekaan ja saada enemmän huomiota jossain pienemmässä tapahtumassa esimerkiksi jonkin yksittäisen maan tärkeimmällä festivaalilla. Myynnin kannalta plussaa ovat myös erilaiset myynninedistämis- ja huomionherättämistempaukset, kuten Torontossa viime syksynä lanseerattu Nordisk Film & TV Fondin Nordic High Five -hanke. Tärkeintä on aina lähteä liikkeelle juuri kyseisen elokuvan vahvuuksista ja ominaisuuksista, pohtii Brigitte Suarez saksalaisesta Match Factory -yhtiöstä. Jos ohjaaja on tunnettu, pyritään suurimmille festivaaleille, jos taas kyseessä on ensimmäisen tai toisen pitkän elokuvan tekijä, paras paikka lanseeraukselle voi olla vaikkapa Premiers Plans -festivaali Ranskassa. Myös Suarezin mukaan tärkeää olisi, että myyntiyhtiön kanssa olisi sopimus jo ennen ensimmäistä festivaaliesitystä. Myöhempien festivaalien kohdalla ihannetilanne on se, että myyjä on ehtinyt tehdä kaupat paikallisen levittäjän kanssa, joka pystyy silloin lanseeraamaan elokuvan levityksen käyttäen festivaalin tuomaa julkisuutta hyväkseen. Etenkin eurooppalaisten art house -elokuvien esitykset pienten territorioiden festivaaleilla, vaikkapa Taiwanissa, voivat muussa tapauksessa tuhota kaikki myynnin mahdollisuudet, haukata liian suuren palan yleisöpotentiaalista, Suarez varoittaa. Suarez muistuttaa myös, ettei festivaaleja itseään kiinnosta elokuvan kohtalo levityksen näkökulmasta. Festivaaleja on ihan liikaa nykyään, jopa vuodessa, ja ne kilpailevat keskenään, mikä näkyy muun muassa siinä, että pienemmätkin festivaalit vaativat maansa ensi-iltaa. Se ei festivaaleja kiinnosta, edistääkö jonkin elokuvan valinta ohjelmistoon kyseisen elokuvan levitysmahdollisuuksia kyseisessä maassa. Suomi on yksi hankalista territorioista: olemme tehneet vuosia yhteistyötä niin Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalin kuin Espoo Cinén kanssa, eikä toiminta ole yhtäkään kertaa johtanut siihen, että elokuvalle olisi löytynyt Suomesta levittäjä. Myyntiyhtiöt ja kansalliset instituutit Festivaaliesitykset voivat ääritapauksissa vahvistaa myynnin edellytyksiä tai tuhota ne kokonaan. Mutta mikä on totuus ääripäiden välissä? Kuinka suuri vaikutus festivaaliesityksillä yleensä on myyntimahdollisuuksiin? On suuri harhaluulo, että festivaaliesitykset olisivat tärkeitä myynnin kannalta tai toisivat elokuvalle jotain erityistä mainetta, täräyttää Michael Werner ruotsalaisesta NonStop Sales -yhtiöstä. Elokuvateatteriyleisöä ei kiinnosta, onko jokin elokuva ollut festivaaleilla menestys. Edes Cannes-voittaja ei välttämättä ole myyntimenestys, ja toisaalta hyvin myyvä elokuva ei välttämättä kiinnosta festivaaleja. Parhaimmillaankin festivaalien avulla voi saada elokuvalle vain hieman lisää huomiota mutta se ei riitä, jos sillä ei ole muutenkin kaupallista potentiaalia. Markkinat päättävät. Werner peräänkuuluttaakin sekä myyntiyhtiöille, Suomen elokuvasäätiön kaltaisille kulttuuriviennin tekijöille että tuottajille kriittistä realismia: Ostajilla ja festivaalivalitsijoilla on rajallisesti aikaa, eikä heille kannata tyrkyttää epäkiinnostavaa materiaalia, vaan ainoastaan parhaita paloja. Pitää tietää, millä elokuvalla on festivaali- tai kaupallista potentiaalia ja millä ei. Fakta on kuitenkin se, että jos vaikkapa Suomessa valmistuu 20 pitkää elokuvaa vuodessa, niistä todennäköisesti noin viisi on ns. festivaalielokuvia, viidellä on lisäksi kansainvälistä kaupallista potentiaalia ja kymmenen kannattaisi jättää kokonaan pelkästään kotimarkkinoille. Myyntistrategioista sopivat keskenään tuottaja ja myyntiyhtiö, mutta festivaalistrategioista sovitaan elokuvakohtaisesti kolmikannassa, jossa mukana on SES INFO 13

14 näiden lisäksi elokuvasäätiön kulttuurivienti. Myyntiyhtiöiden edustajien mukaan systeemi toimii ja dialogi elokuvasäätiön kanssa on avointa, selkeää ja jatkuvaa etenkin kun asioita hoitavat henkilöt tuntevat toisensa puolin ja toisin henkilökohtaisesti. Yksi myyntiyhtiöitä pohdituttava seikka on kuitenkin elokuvasäätiön kaltaisten kansallisten instituuttien käytäntö antaa elokuvia festivaaleille ilman esityskorvauksia. Kaikki festivaalit tietävät, että instituuteilta elokuvia saa ilmaiseksi. Myyntiyhtiöillä ei tällaiseen ole varaa. Esityskorvaus tuottaa myyntiyhtiölle pientä tuloa, ja samalla se karsii halukkaita festivaaleja. Meilläkin festivaaleja hoitaa yksi ainoa henkilö, joten työmäärä on valtava, toteaa Suarez. Klint toivoisi esityskorvauksista laajempaa keskustelua. Joskus instituuttien ja myyntiyhtiöiden eriävistä linjoista koituu ongelmia, jotka eivät ratkea, elleivät instituutit muuta toimintatapaansa. Mielestäni niiden kannattaisikin harkita esityskorvauskäytäntöön siirtymistä. Jos pieni elokuva saa vaikkapa festivaalilta muutaman satasen per festivaali, on siinä jo hieman lisää rahaa tekijöiden seuraavan elokuvan valmisteluun. Myyntiyhtiö promootiopartnerina Kaikki myyntiyhtiöt toivovat tuottajien ottavan heihin yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa elokuvan valmisteluprosessia. Myyjä haluaa olla tuottajan partneri alusta asti, muotoilee Suarez. Me luemme mielellämme jo eri käsikirjoitusversioita ja katsomme varhaiset leikkausversiot, toteaa Rousselet. Sopimuksia solmimme harvoin vielä käsikirjoitusvaiheessa, mutta seuraamme elokuvan kehittelyä ja haluamme käydä tuottajan kanssa strategiakeskusteluja. Work in progress -vaiheessa voidaan jo tehdä myyntisopimus. Klint kehuu suomalaisten tuottajien kasvanutta ammattitaitoa toiminnassa myyntiyhtiöiden suuntaan. He ovat Klintin mukaan yleensä tarpeeksi ajoissa liikkeellä ja pitävät myyntiyhtiön hyvin ajan tasalla hankkeen edistymisestä. Kohderyhmän määrittelemisessä on hänen mukaansa toisinaan pientä skarppaamisen varaa. Tuottajan pitää tietää selkeästi, mikä elokuvan kohderyhmä on. Lisäksi on tärkeää muistaa, että myyjälle kannattaa olla rehellinen: ei pidä väittää elokuvaa sellaiseksi, millainen se ei ole. Joskus esimerkiksi nuorten- ja lastenelokuvien kohdalla koh- deryhmä tuntuu häilyvän, Klint huomauttaa ja lisää, että myyjän kannalta yksi vaikeimmista tuotteista on vuotiaille suunnattu elokuva. Jos tähtää kansainväliseen myyntiin, elokuva kannattaa suunnata selkeämmin lapsille, jolloin se kiinnostaa perhe-elokuvien levittäjiä. Myyntiyhtiön varhainen mukaantulo tarkoittaa myös lisäresursseja ja -osaamista elokuvan promootioon. Tarjoamme käyttöön näkemyksemme siitä, mikä festivaali on juuri kyseiselle elokuvalle paras lanseerauspaikka sekä pyrimme edistämään elokuvan pääsyä sinne, toteaa Suarez. Lisäksi osallistumme mielellämme elokuvan tekstitykseen ja promootioon, kuten esittelymateriaalien visuaalisen ilmeen kehittelyyn. Meille kyse on pitkälti siitä, että kun tulemme prosessiin jo varhaisessa vaiheessa mukaan, ymmärrämme paremmin mihin ohjaaja pyrkii ja Tuottajan pitää tietää selkeästi mikä elokuvan kohderyhmä on pyrimme samaan suuntaan. Myös Klint muistuttaa, että myyntiyhtiöillä on yleensä paljon viestintä- ja promootio-osaamista. Myyjä osaa yleensä käyttää festivaalien ja marketien tarjoamia mahdollisuuksia hyväkseen ja edistää elokuvan näkyvyyttä muun muassa Screenissä ja Varietyssa. Jos taas jokin elokuva esitellään vaikkapa Berliinin marketissa siten, ettei se ole festivaalin virallisessa ohjelmistossa, hyvin ostajat tunteva myyjä voi kohdistaa ennakkoviestinnän ja -markkinoinnin juuri oikeille ostajille juuri oikealla tavalla sen sijaan että lähettäisi kaikille yleistä, kohdistamatonta viestiä. Ostajat ovatkin Klintin mukaan nykyään usein hyvin erikoistuneita, esimerkiksi eri genreihin. Samoin myyntiterritorioita kannattaa ajatella tarkasti kunkin elokuvan mukaan. Jokaiselle elokuvalle kannattaa suunnitella oikeat kohdemaat; esimerkiksi seksiä, uskontoa tai huumeita käsitteleviä elokuvia ei kannata yrittää myydä Kiinaan, Klint havainnollistaa. Kannattaa luoda selkeä strategia, kuten tämä elokuva myydään ensisijaisesti Saksaan, Ranskaan ja Italiaan, toissijaisesti Japaniin ja Taiwaniin ja sitten mahdollisesti vielä Latinalaiseen Amerikkaan. Kun strategia on tehty, siihen kannattaa keskittyä suuntaamalla kaikki viestit kohdemaiden ostajille. Jos myyntiä tapahtuu muuallekin, se on sitten plussaa vaan. 14 SES INFO

15 Suomen elokuvasäätiön ständi European Film Marketissa Berliinissä 2010 Klint muistuttaa vielä, että jakelukanavien muutos on vaikuttanut myös kansainvälisen myynnin strategioihin. Nykyään enää harvoin ostetaan perinteiseen tyyliin kaikkia oikeuksia kaikkiin jakelukanaviin, vaan valitaan esimerkiksi vain tv-, DVD- tai VoDoikeudet. Joissakin maissa tv-oikeuksista saa sitä paitsi enemmän rahaa kuin teatterilevitysoikeuksista, Klint huomauttaa. Kannattaakin miettiä, onko ensisijainen päämäärä tienata rahaa, saada elokuva teatterilevitykseen vai saada elokuva mahdollisimman laajasti esille. Jälkimmäisen päämäärän saavuttamiseksi saattaa tulevaisuudessa muodostua parhaaksi kanavaksi VoD erityisesti sellaiset VoD-jakelijat, jotka keskittyvät tiettyyn alueeseen ja osaavat siis parhaiten markkinoida elokuvat kohderyhmälleen. Onko suomalaisella elokuvalla imagoa? Ostajan näkökulmasta suomalainen elokuva on vain yleisesti vieraskielinen elokuva. Myyntiyhtiöiden mukaan elokuvan myyntiin ei yleensä vaikuta sen alkuperämaa. Pääasia on, että elokuva on hyvä. Vielä vuotta sitten tilanne oli toisenlainen ja meiltä saatettiin kysyä esimerkiksi tanskalaisia elokuvia, muistaa Werner. Samaan aikaan meille oli suuri ongelma se, että ruotsalaiset elokuvat vertautuivat aina Ingmar Bergmaniin ja suomalaiset Aki Kaurismäkeen. Mielestäni tämä oli ongelma, jonka pohjoismaiset instituutit loivat itse: pitkään painotettiin vain näitä kahta ohjaajaa ja unohdettiin kaikki muut. Nykyään näin ei enää ole. Rousselet n mukaan suomalaiset elokuvat näyttäytyvät sekä myyjälle että ostajalle korkeintaan eurooppalaisina, eivät tarkemmin suomalaisina. Toisaalta meidän kokemukseemme vaikuttaa tietysti sekin, että me myymme Mika Kaurismäen elokuvia, jotka ovat todella erilaisia keskenään. Haarautuvan rakkauden talo ja Kolme viisasta miestä ovat ehkä imagoltaan pohjoismaisia, Brasiliaa käsittelevät musiikkidokumentit taas jotain ihan muuta. Myyjänä en käyttäisi referenssinä maata, koska ostajan näkökulmasta suomalainen elokuva on vain yleisesti vieraskielinen elokuva. Sen sijaan tunnetun ohjaajan, näyttelijän tai tuotantoyhtiön nimeä voi käyttää, toteaa Klint. Oma mielikuvani suomalaisesta elokuvasta on, että teillä tehdään paljon eeppistä SES INFO 15

16 draamaa ja historiallisia tarinoita mutta myös hyvällä tavalla hulluja, outoja ja omaperäisiä juttuja, kuten vaikkapa Iron Sky ja Rare Exports. Vaikka maalla ei yleensä ole väliä, niin yksittäisten elokuvien kohdalla suomalaisuus voi olla myyntivaltti, pohtii Suarez. Berliinin marketissa huomasimme, että edustamamme Aleksi Salmenperän Paha perhe vetoaa ihmisiin juuri siksi, että se on niin suomalainen ja vastaa sitä mielikuvaa, joka monilla Suomesta on; sen huumori ja henkilöhahmot koetaan aidosti suomalaisiksi. Tuoreet tekijät kiinnostavat Monella tuottajalla on jo vakiintunut suhde tiettyyn myyntiyhtiöön, mutta millaisista uusista tuotantoyhtiöistä, tekijöistä ja elokuvista eri myyjät ovat kiinnostuneita? NonStop Sales on myynyt viime vuosina Suomesta muun muassa Dome Karukosken Kiellettyä hedelmää ja Kaisa Rastimon Myrskyä. Vuonna 2010 NonStopin market-ständillä jo Berliinissä ja etenkin Cannesissa oli näyttävimmin esillä Maria Lindbergin 3D-elokuva Muumi ja punainen pyrstötähti. Match Factory taas edustaa Aki Kaurismäen koko tuotantoa ja Aleksi Salmenperän elokuvaa Paha perhe. Wide Management on tähän mennessä myynyt Mika Kaurismäen tuotantoa sekä Aku Louhimiehen Käskyä. Haluaisimme jatkossa kovasti tutustua uusiin tuottajiin ja ohjaajiin, sillä yksi mielenkiintomme kohde on sekä fiktio- että dokumenttiohjaajien ensimmäiset ja toiset pitkät elokuvat. Uskomme vahvaan sisältöön ja independent-tuotantoihin. Aina kiinnostavia ovat tietysti myös elokuvat, joilla voi päästä suurille festivaaleille, kertoo Camille Rousselet. Level K on kiinnostunut nousevista ohjaajista ja uusista tuotantoyhtiöistä, joiden uraa voi sitten seurata. Teen mielelläni pitkäjänteistä yhteistyötä samojen tekijöiden kanssa, sanoo Tine Klint. Nyt nousussa olevat uudet noir-elokuvat ovat todella mielenkiintoisia myynnin kannalta, samoin main stream -lastenelokuvat, erityisesti sellaiset, joissa on eläimiä ne ovat ihan hitti. Festivaaleja kiinnostavat, esimerkiksi Berliinin Generation-sarjaan valitut lastenelokuvat ovat sen sijaan yleensä liian taiteellisia myytäviksi. Satu Elo Michael Werner NonStop Salesin ständillä Cannesissa 16 SES INFO

17 Elokuvaa yli rajojen Suomalainen menestystarina lukuina Niko lentäjän poika Ohjaus Kari Juusonen ja Michael Hegner Tuotanto Petteri Pasanen / Anima Vitae oy ja Hannu Tuomainen / Cinemaker oy 22 Rahoittajatahoa 42 % Suomen osuus yhteistuotannosta, Tanska 20 %, Saksa 25 %, Irlanti 12 % Suomen elokuvasäätiön ennakkorahoitus ( ) Tuotannon toteutunut budjetti ( ) 23 % Suomalaisen rahoituksen osuus budjetista, yhteensä 1,6 miljoonaa euroa Suomessa kulutettu osuus budjetista ( ), yhteensä 170 % kotimaisesta sijoituksesta Elokuvateatterikatsojia Suomessa Elokuvakopiota levityksessä maailmanlaajuisesti Elokuvateatterikatsojia maailmanlaajuisesti, Ranskassa yli , Saksassa yli DVD ja tv-levitys yli 100 maassa Kansainväliset lipputulot (USD) 42 % Tuottajan osuus tuotoista, 70 vuoden ajan SES INFO 17

18 Havaintoja lyhytelokuvan festivaalimenestyksestä Nykyhetken lähtökohdat Suomalainen lyhytelokuva menestyy pienistä re sursseistaan huolimatta maailman festivaaliareenoilla hyvin. Elokuvasäätiön kulttuuriviennin piirissä olevat lyhytelokuvat ovat olleet näyttävästi esillä vuoden 2010 aikana monilla kansainvälisesti merkittävillä ulkomaisilla elokuvafestivaaleilla ja muissa elokuvien esityssarjoissa. Verrattuna vuoden 2009 vuosipuolikkaaseen kasvua elokuvan kulttuuriviennin volyymissä on tapahtunut nimenomaan lyhytja dokumenttielokuvan puolella. AVEKin ja säätiön menestyksekäs yhteistyö lyhyt- ja dokumenttielokuvan kulttuuriviennin puolesta on taannut yhä laajenevan kansainvälistymisen Suomessa marginaaliin jäävälle elokuvalle. Ulkomaisilla elokuvafestivaaleilla tavoitetut katsojamäärät ovat merkittävä lisä suomalaisen elokuvan vuosittaiseen katsojajoukkoon. Tänä vuonna aktiivisimmin ulkomaisilla festivaaleilla esitettyjä elokuvia ovat olleet Iris Olssonin ansiokas lyhyt dokumenttielokuva Between Dreams, Hamy Ramezanin useaan otteeseen palkittu novellielokuva Viikko ennen vappua, Eija-Liisa Ahtilan kokeellinen fiktioelokuva Missä on missä?, Kaisa Penttilän vauhdikas lyhytanimaatio Munaralli sekä Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen Hanasaari A. Menestysvuodesta on kertonut sekin, että maailman merkittävimmällä lyhytelokuvafestivaalilla, Clermont-Ferrandin kansainvälisellä lyhytelokuvafestivaalilla Ranskassa esitettiin alkuvuodesta ennätyksellisen monta suomalaista lyhytelokuvaa. Muista maailmanluokan festivaaleista erityisesti Sundance ja Berliini ovat viime vuosina esittäneet useita suomalaisia lyhytelokuvia ohjelmistonsa eri sarjoissa. Muuttuvassa formaattiviidakossa 35-millinen filmikopio on pitänyt toistaiseksi pintansa korkean profiilin festivaalien ykköskopiona. Muista formaateista digibeta on yhä yleismaailmallisesti hallitsevimpia esitysformaatteja, toisin kuin Digital Cinema Print, joka on lyhytelokuvan markkinoilla ollut toistaiseksi lähes näkymättömissä. Digitaalikopiota suositummaksi esitysformaatiksi ovatkin nousseet helppokäyttöiset Blu-ray -levyt. Tapaus Hanasaari A Viimeisen puolentoista vuoden aikana näkyvin suomalainen lyhytelokuva maailmalla on ollut Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen ohjaama, Helsingin vanhan hiilivoimalan tuhosta ja kaupunkikuvan euron palkintorahoilla saa lisäaikaa kehitellä seuraavia tuotantoja peruuttamattomasta muutoksesta kertova Hanasaari A (2009), joka sai tuoreeltaan Risto Jarva -palkinnon Tampereen elokuvajuhlilla maaliskuussa Jo Tampereen kansainväliseen kilpailuun pääsy oli nuorelle tekijäkaksikolle käänteentekevää, mutta euron arvoisen palkinnon ansiosta he saivat monta kuukautta lisäaikaa kehitellä seuraavia tuotantoja. Tampereen elokuvajuhlien menestyksestä huolimatta ei Hanasaari A:n kansainvälinen menestys tullut yhdessä yössä vaan ovet merkittäville elokuvafestivaaleille aukenivat hiljalleen kesän ja syksyn 2009 aikana. Viime syksyn kuluessa elokuva nähtiin mm. Draman lyhytelokuvafestivaalilla Kreikassa, Nordisk Panoramassa Reykjavikissa, Festival du Nouveau Cinema -festivaalilla Montrealissa, Lyypekin pohjoismaisen elokuvan festivaalilla sekä Lodzin Plus Ca- Hannes Vartiainen ja Pekka Veikkolainen 18 SES INFO

19 Erään hyönteisen tuho merimage -festivaalilla, joka painottaa valinnoissaan elokuvauksen taiteellisia ansioita. Vartiainen ja Veikkolainen ovat keränneet festivaalimatkoillaan paljon hyödyllisiä elokuva-alan kontakteja festivaalien avainhenkilöistä elokuvantekijöihin. Kaksikon mukaan on ollut palkitsevaa nähdä oma elokuva erilaisten yleisöjen kanssa. On hieno juttu, että elokuvasäätiö ja AVEK tukevat festivaalimatkoja. Sen jälkeen on aika paljon tekijöistä itsestään kiinni miten mahdollisuudet hyödyntää. Itse olemme olleet iloisesti yllättyneitä siitä, että elokuvalle on löytynyt yleisöä ja kysyntää pitkin maailmaa. Emme uskaltaneet odottaa mitään etukäteen. Festivaalikierros on ollut sarja iloisia yllätyksiä reilun vuoden ajalta, summaavat Vartiainen ja Veikkolainen. Clermont-Ferrandista Hong Kongiin Kuluneen puolentoista vuoden aikana Hanasaari A on esitetty lähes 50 ulkomaisella elokuvafestivaalilla. Festivaalilevityksen kannalta elokuvan vahvuus onkin ollut siinä, että se on muotonsa puolesta tullut valituksi niin dokumentti- ja animaatioelokuvafestivaaleille kuin myös kokeellisen elokuvan festivaaleille. Vuoden 2010 aikana Hanasaari A:n merkittävimmät esitysfoorumit ovat olleet Clermont-Ferrandin lyhytelokuvafestivaalit Ranskassa, Full Frame -dokumenttielokuvafestivaali Yhdysvalloissa sekä kansainvälisesti arvostettu Hong Kongin elokuvafestivaali, jossa elokuva voitti parhaan lyhytelokuvan Grand Prix - palkinnon. Kuluneen vuoden aikana kunniamainintoja on tullut myös Saksasta ja Espanjasta. Clermont- Ferrand jäi tekijöille mieleen yhtenä muistorikkaimmista festivaalimatkoista: Clermont-Ferrand on lyhytelokuvafestivaalina omaa luokkaansa. Ei varmaan ole toista festaria, joilla alkuiltapäivän kokeellisten elokuvien näytökset myyvät loppuun, kertovat Vartiainen ja Veikkolainen. Hanasaari A:n ohjaajat ovat laajentaneet elokuvan tuntemustaan katselemalla avarakatseisesti paljon myös muiden tekijöiden uusia elokuvia. Festivaalien aikataulujen salliessa kaksikko on esitellyt oman elokuvansa ennen jokaista näytöstä: On ollut hauskaa, kun ihmiset ovat tulleet juttusille näytösten jälkeen. Festivaaliklubit ja lentokentät ovat olleet paikkoja, joissa Hanasaari A:ta puolustaneet juryn jäsenet ovat kertoneet miksi pysti ei osunut kohdalle, tekijäduo naurahtaa. Ohjaajakaksikon uutukainen lyhytelokuva, Erään hyönteisen tuho, sai maailmanensi-iltansa Sodankylän elokuvajuhlilla kesäkuussa. Uuden elokuvan kysyntä ulkomaisille festivaaleille on alkanut vilkkaana jo varhain. Kiinnostusta on jo ollut. Se tosin päätettiin heti, että Hanasaaren kaltaista elokuvaa ei tehdä uudestaan vaan lähdetään muille urille. Otto Suuronen Suomen elokuvasäätiön lyhyt- ja dokumenttielokuvan kulttuuriviennin assistentti SES INFO 19

20 Näkökulma Norjasta: lyhytelokuvan muuttuvat markkinat Norjasta puhutaan usein yhtenä lyhytelokuvien levityksen edelläkävijämaana. Paraikaa läntinen naapurimme elää elokuvalevityksen murrosaikaa, kun muun muassa maan elokuvateatterit on muutettu kokonaan digitaalisiksi. Samaan aikaan myös kansainvälinen levitysympäristö elää ja kehittyy. Mitä kuuluu norjalaiselle lyhytelokuvalevitykselle kotona ja maailmalla? Norjan elokuvainstituutin lyhyt- ja dokumenttielokuvaan liittyvien kansainvälisten suhteiden päällikkö Toril Simonsenilla on pitkä kokemus lyhytelokuvien levityksestä sekä festivaaliesitysten että kansainvälisen myynnin näkökulmasta. Norjan elokuvainstituutti toimii myös kansainvälisenä myyjänä noin prosentille niistä lyhytelokuvista, joiden festivaalilevitystä hoidamme, Simonsen kertoi toukokuussa Cannesissa. Vain muutamalla lyhytelokuvalla on erillinen myyntiyhtiö, joten valtaosa lopuista on puhtaasti festivaalielokuvia. Simonsenin mukaan tärkeintä on miettiä yhdessä tuottajan kanssa etukäteen, mihin milläkin elokuvalla pyritään. Kaikkea ei voi saada yhtä aikaa. Jos tuottaja haluaa elokuvan esimerkiksi Oscar-ehdokkaaksi, sen myyntiä televisioon ja nettiin täytyy viivästyttää. Moni tuottaja myös haluaisi elokuvansa mahdollisimman monelle festivaalille, vaikka tosiasia on, että myynnin edistämisen näkökulmasta ratkaisevaa on festivaalien laatu eikä määrä. Simonsen ehdottaakin tuottajalle yleensä strategiaa, jossa ensimmäinen puoli vuotta pyritään saamaan elokuva ainoastaan suurille festivaaleille. Moni festivaali on meille niin kutsuttu toisen vuoden festivaali, jolle osallistumista ei edes harkita elokuvan elinkaaren alussa. Digitalisoinnista potkua kotimaan levitykseen Norjassa lyhytelokuvia esitettiin aivan viime vuosiin asti elokuvateattereissa alkukuvina. Tällä hetkellä eletään kuitenkin murroskautta. Uudet lyhytelokuvat ovat osoittautuneet liian pitkiksi, elokuvateatterit eivät enää halua niitä alkukuviksi. Vielä pitemmät novellielokuvat eivät meinaa päästä edes festivaaleille, Simonsen toteaa. Tällä hetkellä lyhytelokuvien kotimaan levitys tapahtuu suurimmaksi osaksi verkkoon perustetun arkistopalvelun kautta, jota käyttävät lähinnä koulut ja kirjastot. Palvelua voi käyttää joko vuosimaksulla tai valitsemalla listoilta halutut elokuvat ja maksamalla niiden katselusta erikseen. Tätä kautta tilattuja elokuvia katsellaan yleensä pienissä digitaalisissa teattereissa tai television näytöltä. Tilanne saattaa kuitenkin jälleen muuttua Norjan elokuvateatteriverkoston siirtyessä kokonaan digitaaliseen aikaan. Yritämme saada tästä tilanteesta irti hyötyä lyhytelokuville, Simonsen sanoo. Pilottiprojekti on jo käynnistetty Oslossa. Parina viime vuonna oslolaisessa art house -teatterissa on esitetty kerran kuussa lyhytelokuvia 35 mm -kopioina, omana minuutin mittaisena koosteenaan, johon yleisöllä on ollut ilmainen sisäänpääsy. Nyt muutama viikko ennen Cannesia nämä esitykset siirrettiin digitaaliseen multiplexiin, Simonsen kertoo. Tapahtuma sai paljon mediajulkisuutta ja vahvisti uskoamme siihen, että tällaisen esitysmalli toimii ainakin suurissa kaupungeissa kiinnostunutta yleisöä löytyy. Pohjoismaista yhteistyötä Short Film Cornerissa Pohjoismaiset elokuvainstituutit tekevät paljon yhteistyötä, niin myös lyhytelokuvien saralla. Cannesissa ajankohtainen yhteinen hanke oli osallistuminen Cannesin Short Film Corneriin, jossa pohjoismaiset lyhytelokuvat esiteltiin yhtenä kokonaisuutena. On hyvä idea olla esillä yhteisen pohjoismaiset lyhytelokuvat -otsikon alla, sillä se toimii tiettynä laadun takeena; meillä on hyvä maine, Simonsen pohtii. Myös Short Film Cornerin järjestäjiä tämä miellyttää, sillä he pyrkivät kehittämään tapahtumaa 20 SES INFO

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Myyntityö Ruotsin markkinoilla

Myyntityö Ruotsin markkinoilla Myyntityö Ruotsin markkinoilla Nordic Export Partners Nordic Export Partners www.nexpa.se Ketkä? Antti Vuori Muutto Ruotsiin vuonna 2006 opiskeluja varten Alunperin kotoisin Tampereelta Viimeiset 5 vuotta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Copyright Lasse Karjalainen

Copyright Lasse Karjalainen Ideoista liiketoiminnaksi miten kaupallistan ideani Lasse Karjalainen, Highline Oy (lasse.karjalainen@highline.fi, 0400 716 420) (Sympa Oy, Pulsan Asema Oy, Simulo Oy, Efecon Oy) Kaikki lähtee ideasta

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5558 Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland Fl320 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to business

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE YLE ja sivistys Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009 Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perustuu sivistysaatteelle Pohjoismaisella YLE toiminnalla

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ. Palautteet

KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ. Palautteet KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ Palautteet MÄTCHIEN ONNISTUMINEN OSAAJA Kuinka onnistuneena pidät sinulle valittua mätchiä? (1=huono, 5=erinomainen) YRITYS Kuinka onnistuneena pidät

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

MYCHALLENGE Työkalu tavoitteidesi saavuttamiseen Scandinavian Challengessa

MYCHALLENGE Työkalu tavoitteidesi saavuttamiseen Scandinavian Challengessa MYCHALLENGE Työkalu tavoitteidesi saavuttamiseen Scandinavian Challengessa Kerromme, miten......löytää oma miksi...asetat tavoitteesi...suunnittelet haasteesi...jaat tavoitteen osatavoitteiksi...seuraat

Lisätiedot

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä Tärkeimpiä asioita luennon osallistujalle. M IELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä M ITÄ ON MIELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU? Mieleenpainuvan asiakaspalvelun

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Joukkue, jossa toimin

Joukkue, jossa toimin Seurakysely 2016 / Yhteenveto kaikista vastauksista Toimihenkilöt Vastaajia yhteensä 38 Joukkue, jossa toimin Muu joukkue, mikä? D-tytöt C-tytöt G6 (-10)-nappulat F8-G7 (-08-09)-nappulat F9 (-07)-pojat/musta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Talentum Helsinki 2011 Kimmo Herranen ja Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-1650-7 Kansi: Outi Pallari Taitto: Maria Mitrunen Kuvat:

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot