SAK:n verolinjaukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n verolinjaukset 2015 2019"

Transkriptio

1 SAK:n verolinjaukset

2 Joulukuu 2014 Lisätiedot: Helena Pentti Minna Tanska puhelin puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 SAK:n verolinjaukset SISÄLLYS 1. TIIVISTELMÄ VEROASTE JA TULOEROJEN KEHITYS TYÖN VEROTUS YRITYS- JA OSINKOVEROTUS VARALLISUUDEN VEROTUS KULUTUSVEROTUS MUITA VEROJA HARMAA TALOUS VEROVUOTO JA VEROPARATIISIT KURIIN YHTEENVETO EHDOTUKSISTA LÄHTEET LIITTEET Verokertymät Suomessa Keskeisimmät vähennykset valtion- ja kunnallisverotuksessa Työnantajan ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksut Valtion tuloveroasteikko, arvonlisäverokannat ja pääomatulojen verokannat Verohallinnon ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi... 43

4 2 SAK:n verolinjaukset TIIVISTELMÄ Suomen verojärjestelmään on kuluneella vaalikaudella tehty useita muutoksia. Valmisteveroja korottamalla verotuksen painopistettä on siirretty haittaverojen suuntaan. Arvonlisäverokantoja on korotettu yhdellä prosenttiyksiköllä. Yhteisöveroa on alennettu huomattavasti, ja alennusta on rahoitettu vain osittain osinkoverotusta kiristämällä. Tulonjakotavoitteita on toteutettu keventämällä pienituloisten ja kiristämällä suurituloisten ansiotuloverotusta. Myös perintö- ja lahjaverotusta on kiristetty. Keskeinen peruste muutoksille on ollut fiskaalinen, eli verotulojen keruu. Useiden muutosten tavoitteena on myös kulutuskäyttäytymisen ohjaaminen ympäristö- tai terveyshaittojen vähentämiseksi. Perusteena muutoksille on ollut myös investointien ja talouskasvun vauhdittaminen, työllisyyden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä harmaan talouden torjunta. Tässä puheenvuorossa linjataan, kuinka verojärjestelmää tulisi kehittää vaalikaudelle Verojärjestelmän tulisi olla neutraali, oikeudenmukainen, ennustettava ja hallinnollisesti tehokas. Neutraali verotus ei vaikuta verovelvollisen päätöksentekoon eikä ohjaa verovelvollisen valintoja. Neutraali verotus myös vähentää verosuunnittelun tarvetta. Hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus on turvattava väestön ikääntymisestä ja julkisen talouden kestävyysvajeesta huolimatta. Kasvun edistäminen ei vaadi epäoikeudenmukaista veropolitiikkaa. Lähtökohtana on jatkossakin oltava progressiivinen verotus sekä ansio- että pääomatuloverotuksessa: se, jolla on suurempi kyky maksaa veroja, maksaa suhteessa enemmän veroja kuin se, jolla on vähäisempi veronmaksukyky. Suuriin verotuksen kevennyksiin ei ole mahdollisuutta, jos talouskehitys jatkuu heikkona. Pieni- ja keskituloisten työtulojen verotusta ei tulisi kiristää. Lisää verotuloja saadaan varallisuus- ja haittaveroja korottamalla sekä harmaata taloutta torjumalla. SAK:n verotavoitteiden kärjet ilman harmaan talouden torjuntaan liittyviä ehdotuksia: Vältetään työllisyyssyistä ansiotulojen verotuksen yleistä kiristämistä erityisesti pieni- ja keskituloisilla. Tehdään inflaatiotarkistus vuosittain. Muutetaan valtion tuloveroasteikon määräaikainen ylin tuloluokka pysyväksi (nyt voimassa vuoteen 2018). Kompensoidaan välillisen verotuksen mahdolliset korotukset keventämällä pienipalkkaisten tuloverotusta. Jatketaan asuntolainojen korkovähennysoikeuden supistamista yhdellä vuodella. Vuonna 2019 olisi 45 prosenttia koroista vähennyskelpoisia. Lisätään pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta. Suurten pääomatulojen verotuksen tulee olla samalla tasolla suurten ansiotulojen verotuksen kanssa.

5 SAK:n verolinjaukset Kehitetään yritys- ja osinkoverotusta selkeämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Laajennetaan kiinteistöveropohjaa. Kiinteistövero ohjaa maan käyttöä tuottavampaan suuntaan. Kehitetään asumiseen kohdistuvaan kiinteistöverotukseen Suomelle sopiva huojennusjärjestelmä, joka ottaa huomioon pienituloiset. Otetaan käyttöön mahdollisuus kerryttää verovelkaa, jolloin kiinteistövero tulisi maksettavaksi vasta kiinteistön luovutuksen yhteydessä. Laajennetaan perintö- ja lahjaverotuksen veropohjaa. Laajennetaan makeisveron pohjaa. Palvelualojen työllistämismahdollisuuksien lisäämiseksi siirretään energiaintensiiviset ja kansainvälisesti kilpaillut palvelualat (esim. hiihtokeskukset) alempaan sähköveroluokkaan. Arvio esitysten vaikutuksesta verotuottoihin SAK:n veroesitysten arvioidaan lisäävän verotuloja noin 300 miljoonaa euroa (ilman harmaata taloutta). Alla on karkea arvio esitysten tuottovaikutuksesta. Veroesitykset Valtion tuloveroasteikon määräaikainen tuloluokka pysyväksi Asuntolainojen korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan yhdellä vuodella Yritys- ja osinkoverotusta kehitetään selkeämmäksi. Pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta lisätään. Kiinteistöveropohjaa laajennetaan. Kiinteistöverotuksen huojennusjärjestelmä otetaan käyttöön Perintö- ja lahjaverotuksen veropohjaa laajennetaan Makeisveron pohjaa laajennetaan. Energiaintensiiviset palvelualat alempaan sähköveroluokkaan Yhteensä Arvio tuottovaikutuksesta vuodessa (milj. euroa)

6 4 SAK:n verolinjaukset VEROASTE JA TULOEROJEN KEHITYS Veroaste kuvaa verojen ja veronluoteisten maksujen (lakisääteisten sosiaalivakuutusmaksujen) suhdetta bruttokansantuotteeseen. Suomessa veroaste nousi 2000-luvulle asti ja aleni 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sen jälkeen veroaste kääntyi heikon taloustilanteen seurauksena nousuun. Vaalikauden alkaessa vuonna 2011 veroaste oli 42,1 prosenttia, ja vaalikauden vuonna 2015 päättyessä se on valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 44,3 prosenttia (kuvio 1). KUVIO 1. Veroaste * Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Verotuksella on kerättävä riittävät tulot julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Veropolitiikan tärkeänä tavoitteena tulee olla myös tuloerojen tasaaminen. Varallisuus kasautuu Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty on tutkinut tuloerojen kehitystä useiden maiden verotietojen perusteella. Pikettyn mukaan pääomien tuotto kasvaa nykyisin nopeammin kuin kansantalous ja palkkatulot. Länsimaiset yhteiskunnat ovat kierteessä, jossa varallisuus kasautuu. Vuodesta 1914 lähtien tuloerot pienenivät 1970-luvulle saakka, jonka jälkeen ne ovat kasvaneet. Pääomien vapauttamisesta hyötynyt eliitti siirtää varojaan veroparatiiseihin eikä epäröi puolustaa asemiaan. Nämä vapaamatkustajat eivät halua osallistua hyvinvointivaltioiden rahoittamiseen. Yritysten ja pääomien pakeneminen veroparatiiseihin uhkaa hyvinvointivaltion olemassaoloa. Eläkkeet, terveydenhuolto, koulutus ja sosiaaliturva ovat vaarassa, kun veropohja kaventuu.

7 SAK:n verolinjaukset Thomas Piketty kannattaa progressiivista verotusta ja ehdottaa, että Eurooppaan säädetään progressiivinen varallisuusvero. Veroparatiisit pitäisi panna kuriin, varallisuustiedot saada julkisiksi ja veroparatiiseja painostaa esimerkiksi säätämällä niiden vientituotteille korkea vero. Thomas Pikettyn kirja Capital in the Twenty-First Century on herättänyt paljon keskustelua. Oliko 1900-luku vain poikkeustila, jonka jälkeen taas varallisuus keskittyy sukudynastioille ja palaamme 1800-luvulla vallinneeseen tilaan, jossa pieni perinnöillä ja koroilla elävä eliitti hallitsee? Varallisuus on kasautunut erityisesti Yhdysvalloissa. Pikettyn mukaan amerikkalainen unelma on tullut todeksi Pohjoismaissa, joissa voi menestyä vanhempien varallisuudesta riippumatta. Tuloerojen kehitys Suomessa Suomessa vuonna 1993 toteutettu yritys- ja pääomatuloverojen uudistus edisti varallisuuden keskittymistä. Tilastokeskuksen mukaan verotuksen tuloeroja tasaava vaikutus heikkeni lähes yhtäjaksoisesti 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoleen väliin saakka. Tämän jälkeen verotuksen tasaava vaikutus pysyi pitkään ennallaan. Vuonna 2012 verotuksen tasaava vaikutus hieman kasvoi. Kuviosta 2 näkyy välittömien verojen, veronluontoisten maksujen (maksetut tulonsiirrot) ja saatujen tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus vuosina KUVIO 2. Tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus Lähde Tulonjaon kokonaistilasto 2012, Tilastokeskus

8 6 SAK:n verolinjaukset Suomessa tuloerot kasvoivat 1990-luvun lopulla. Sen jälkeen tuloerojen muutokset ovat olleet maltillisempia ja osin suhdanneluonteisia. Vuonna 2012 Gini-kerroin oli likimain samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten (kuvio 3). KUVIO 3. Tuloerojen kehitys , Gini-indeksi (%) Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto 2012, Tilastokeskus Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja, ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä pienempi Gini-kerroin on, sitä pienemmät ovat tuloerot. Tulonjakoselvityksistä Talousarvioesityksiin sisältyvien muutosten vaikutukset tulonjakoon tulee selvittää vuosittain. Vero- ja muuta budjettipolitiikkaa arvioitaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että kokonaisuus ratkaisee, eikä kaikkien veromuutosten ensisijaisen tarkastelukulma tule olla tulonjaollinen. Veromuutoksilla voidaan edistää myös muita tavoitteita kuin tulonjaon tasaisuutta esimerkiksi työllisyyttä tai ympäristönsuojelua. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n tekemät selvitykset muutosten tulonjakovaikutuksista jäävät puutteellisiksi, koska Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen pohjana olevat tiedot eivät ole riittäviä. Tilastokeskuksella pitäisi olla resursseja kehittää kulutustutkimusta, jotta se antaisi nykyistä enemmän tietoja euromääräisten tietojen lisäksi myös yksikkömääristä. Tavoite Selvitetään vuosittain talousarvioesityksiin sisältyvien välittömien ja välillisten verojen sekä sosiaalietuuksien muutosten yhteisvaikutukset kotitalouksien tulonjakoon. Kehitetään tulonjakoselvitysten tietopohjaa.

9 SAK:n verolinjaukset TYÖN VEROTUS Veropolitiikan yhtenä tärkeänä tavoitteena myös jatkossa tulee olla tuloerojen tasaaminen. Keinona on muun muassa verotuksen progressiivisuuden järkevä lisääminen. Valtion tuloveroasteikon määräaikainen ylin tuloluokka eli niin sanottu solidaarisuusvero, joka kehyspäätöksen mukaan on voimassa vuoteen 2018, tulee muuttaa pysyväksi. Työllisyyssyistä erityisesti pieni- ja keskituloisten ansiotulojen verotuksen kiristämistä tulee kuitenkin välttää. Sen sijaan pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta voidaan edelleen lisätä. Työvoimakustannusten veroaste Suomessa työn verotus ei EU 21-maita verrattaessa ole poikkeuksellisen kireää. Perheettömän keskituloisen palkansaajan työvoimakustannusten veroaste eli verojen ja maksujen osuus työvoimakustannuksista oli vuonna 2013 jonkin verran EU 21 -maiden keskitason yläpuolella (kuvio 4). KUVIO 4. Perheettömän keskituloisen palkansaajan työvoimakustannusten veroaste vuonna 2013 (verojen ja maksujen prosenttiosuus työvoimakustannuksista) Belgia Saksa Itävalta Unkari Ranska Italia Suomi Ruotsi Tsekki Slovenia OECD-EU 21 Kreikka Portugali Slovakia Espanja Viro Tanska Luxembourg Alankomaat Puola Iso-Britannia Irlanti 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Hyvätuloisen palkansaajan työvoimakustannusten veroaste oli vuonna 2013 hieman yli EU 21 -maiden keskitason (kuvio 5).

10 8 SAK:n verolinjaukset KUVIO 5. Perheettömän hyvätuloisen (tulot 167 % keskitulosta) palkansaajan työvoimakustannusten veroaste 2013 (verojen ja maksujen prosenttiosuus työvoimakustannuksista) Belgia Ranska Italia Itävalta Saksa Ruotsi Kreikka Unkari Suomi Portugali OECD-EU 21 Slovenia Tsekki Tanska Espanja Luxembourg Slovakia Alankomaat Viro Irlanti Iso-Britannia Puola 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 Lähde: OECD, Taxing Wages 2014 Ansio- ja työtulovähennykset Työllisyyden paraneminen laajentaa veropohjaa ja supistaa julkisen talouden kestävyysvajetta. Työhön osallistumiseen vaikuttavat muun muassa opiskeluajat, työttömyysjaksot, vanhempainvapaat ja eläkkeelle siirtyminen. Kannustimia työhön osallistumiseen arvioidaan tarkastelemalla, kuinka paljon työhön osallistumisesta tai lisätyöstä jää käteen tuloja, kun otetaan huomioon, että verot ja kunnalliset palvelumaksut nousevat ja tulosidonnaiset etuudet pienenevät tulojen kasvaessa. Mitä vähemmän kotitaloudelle jää työtulon lisäyksestä, sitä pienempi on kannustin työhön osallistumiseen. Tutkimusten mukaan työnteon taloudellisissa kannustimissa on ongelmia pienituloisilla palkansaajilla ja erityisesti yksinhuoltajilla. Kannustimia työntekoon on lisätty pieni- ja keskituloisten palkansaajien kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksellä ja valtion tuloverosta tehtävällä työtulovähennyksellä. Suomessa pienituloisten palkansaajan työvoimakustannusten verotus on hieman alle EU 21 -maiden keskitason (kuvio 6).

11 SAK:n verolinjaukset KUVIO 6. Perheettömän pienituloisen (tulot 67 % keskitulosta) palkansaajan työvoimakustannusten veroaste 2013 (verojen ja maksujen prosenttiosuus työvoimakustannuksista) Belgia Unkari Ranska Saksa Italia Itävalta Ruotsi Tsekki Viro Slovenia Slovakia OECD-EU 21 Suomi Espanja Kreikka Tanska Portugali Puola Alankomaat Luxembourg Iso-Britannia Irlanti 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Lähde: OECD, Taxing Wages 2014 Suomessa pienituloisten työn verotusta on alennettu matalapalkkaisen työn kannattavuuden parantamiseksi. Työ ei kuitenkaan kannata, jos työmatkat ja asuminen maksavat liikaa. Erityisesti pääkaupunkiseudun korkeat asumisen kustannukset aiheuttavat työttömyysloukkuja ja jarruttavat koko maan työvoiman liikkuvuutta ja työllisyyttä. Tonttien tarjontaan ja kaavoitukseen vaikuttamalla voidaan parantaa työllisyyttä. Myös työmatkakustannukset vaikuttavat työn kannattavuuteen. Useissa maissa on käytössä erilaisia työtuloihin sidottuja vähennyksiä, joiden tarkoituksena on parantaa työnteon kannustavuutta. Suomessa valtion tuloverosta tehtävä työtulovähennys otettiin käyttöön vuonna 2006 nimellä valtionverotuksen ansiotulovähennys. Vähennyksen nimi muutettiin vuonna 2009 työtulovähennykseksi. Vähennystä on viime vuosina kasvatettu muun muassa inflaatiotarkistuksen ulottamiseksi myös pienituloisiin. Vuoden 2015 verotuksessa työtulovähennyksen enimmäismäärä esitetään nostettavaksi euroon.

12 10 SAK:n verolinjaukset KUVIO 7. Työtulovähennys 2014 ja 2015 HE Vähennys verosta, euroa Puhdas ansiotulo, euroa/vuosi HE Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys otettiin Suomessa käyttöön vuonna Vähennystä kasvatettiin vuoteen 2006 asti, jonka jälkeen sitä pienennettiin vuonna 2007 ja vielä kerran kasvatettiin vuonna Tämän jälkeen vähennys on pysynyt samantasoisena (enimmäismäärä euroa). Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys tehdään tuloista. Ansiotulovähennyksestä aiheutuvaa verotulojen menetystä on kompensoitu kunnille. Vaikka kunnilla on vain yksi suhteellinen tuloveroprosentti, vähennysten johdosta kunnallisverotus on progressiivista eli kunnallisveron osuus nousee tulojen kasvaessa. Kunnallisverotuksen progressiivisuuteen vaikuttaa erityisesti ansiotulovähennys. Pienituloisilla myös perusvähennys alentaa kunnallisveroa. Ansiotulovähennys ja perusvähennys kaventavat huomattavasti kuntien veropohjaa. Toisaalta kuntien valtionosuudet ovat kasvaneet, kun verovähennysten korotuksia on kompensoitu kunnille. Kunnallisverotuksen vähennysten johdosta kuntien keskimääräisen nimellisen ja todellisen tuloveroprosentin ero on noin viisi prosenttiyksikköä. Vaikka nimellinen kunnallisveroprosentti on viime vuosina noussut, maksuunpannun kunnallisveron osuus ansiotuloista on pysynyt lähes ennallaan. Kunnallisveroprosentti ei siis kerro todellista veroprosenttia. Lapsivähennys Lapsilisien 110 miljoonan euron leikkauksen lieventämiseksi hallitus esittää siirtymäajaksi vuosille lapsivähennystä, joka on suuruudeltaan 70 miljoonaa euroa. Vähennys on 50 euroa kustakin huollettavasta alaikäisestä lapsesta, kuitenkin enintään neljästä lapsesta. Yksinhuoltaja saa vähennyksen kaksinkertaisena. Tuki kohdistuu pieni- ja keskituloisiin: vähennys pienenee puhtaan ansio- ja pääomatulon yhteismäärän ylittäessä euroa.

13 SAK:n verolinjaukset Näillä toimenpiteillä on sukupuolivaikutuksia. Lapsilisien leikkaus kohdistuu naisiin, koska lapsilisät maksetaan yleensä äideille. Sen sijaan lapsivähennyksen saavat kaikki lasten huoltajat. Määräaikainen lapsivähennys monimutkaistaa verotusta. Lisäksi vähennystä ei voi saada, jos henkilön tulot jäävät alle verotettavan tulon alarajan. Nykyisen kehysmenettelyn ongelmana on, että kehystä voidaan kiertää esittämällä menonlisäyksen sijasta veronkevennystä. Uusia verotukia esitettäessä pitäisikin aina selvittää, onko verotuen käyttämiseen olemassa selviä veropoliittisia perusteita. Verotukia ei yleensä voida kohdentaa yhtä tarkasti kuin suoria tukia, mikä heikentää tukien vaikuttavuutta. On hyvä, että pieni- ja keskituloisten perheiden lapsilisäleikkausta kompensoidaan siirtymäkauden ajan. Yksinkertaisinta olisi ollut perua osa lapsilisän leikkauksesta. Käytännössä verotukien lisääminenkin on rahoitettava joko lisävelkaa ottamalla, veroja korottamalla tai lisäleikkauksella. Kehysmenettelyä pitäisi muuttaa sitovammaksi tulopuolelta. SAK:n mielestä lapsivähennyksen sijasta työtulovähennykseen tulisi lisätä lapsikorotus. Työmatkavähennys Työmatkavähennys asunnon ja työpaikan välisistä matkoista on 600 euroa (750 euroa vuonna 2015) ylittävältä osalta enintään euroa. Vuonna 2012 matkakuluja vähennettiin verotuksessa yhteensä 1,5 miljardia euroa. Vähennys tehdään tuloista, joten vähennyksestä saatava hyöty riippuu henkilön rajaveroasteesta (lisäveroprosentista). SAK on vaatinut matkakuluvähennyksen omavastuuosuuden pienentämistä sekä matkakuluvähennyksen muuttamista verosta tehtäväksi vähennykseksi. Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut on voitava vähentää verotuksessa. Työmatkavähennyksellä helpotetaan työvoiman alueellista liikkuvuutta. Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut tulee voida vähentää todellisten matkakulujen perusteella ansiotuloista maksettavista veroista. Hallitus on päättänyt käynnistää valmistelun työmatkavähennyksen rakenteen uudistamiseksi siten, että vähennys perustuisi asunnon ja työpaikan väliseen etäisyyteen. Lisäksi rakenteen uudistamisen yhteydessä vähennyksen määrää supistettaisiin edelleen. SAK lähtee siitä, että työssäkäynnistä aiheutuvat kulut on voitava vähentää verotuksessa. Etäisyyteen perustuva matkavähennys kasvattaisi entisestään eroa todellisten matkakustannusten ja vähennyksestä saatavan hyödyn välillä, jos vähennystä samalla supistettaisiin. SAK pitää sinänsä hyvänä järjestelmän yksinkertaistamista. Kilometrimallin hyväksyttävyys edellyttäisi kuitenkin, että samalla työmatkavähennyksen määrää voitaisiin selvästi kasvattaa. Etäisyyteen perustuvaa matkavähennystä on selvitetty Verohallinnossa esimerkiksi vuonna Silloin esitetyistä kilometrimalleista olisivat hyötyneet eniten pääkaupunkiseudulla julkisen liikenteen käyttäjät. Menettäjiä olisivat olleet erityisesti

14 12 SAK:n verolinjaukset muualla Suomessa ne, jotka ovat saaneet vähentää asunnon ja työpaikan väliset matkakulut oman auton käytön mukaan laskettuna. SAK kannattaa ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja työmatkaliikenteessä. Työmatkat olisi hyvä tehdä julkisilla kulkuvälineillä. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, esimerkiksi jos liikenneyhteyksiä ei ole tai jos henkilön pitää kuljettaa mukanaan painavia työtarvikkeita. Kestävän liikkumisen muotoja voidaan muuttaa houkuttelevammiksi vaihtoehdoiksi taloudellisilla ohjauskeinoilla. Esimerkiksi Ruotsissa työnantajan ilmaiseksi tarjoama pysäköintipaikka on veronalainen pysäköintietu, josta maksetaan veroa käytön mukaan. Verosta on vapautettu ne työntekijät, jotka käyttävät autoa työtarkoituksiin vähintään 160 päivää ja joilla kertyy työajoa vähintään kilometriä vuodessa. Asumisen verotuksesta Omistus- ja vuokra-asumisen verokohtelun suuri ero kannustaa omistusasunnon hankkimiseen. Omistusasumisen tuki kohdistuu pääosin hyvätuloisille. Omistusasumisen suosiminen verojärjestelmässä vähentää työvoiman alueellista liikkuvuutta ja aiheuttaa työttömyyttä, koska omistusasumiseen liittyy vuokra-asumista korkeammat muuttokustannukset. Lisäksi verotuet nostavat asuntojen hintoja ja lisäävät velkaantumista. Verotuet eivät yleensä ota huomioon tuen tarvetta. Asumisen verotusta olisi syytä uudistaa omistus- ja vuokra-asumisen verokohtelun lähentämiseksi. Asuntolainojen korkovähennysoikeus on ollut yksi suurimmista omistusasumisen verotuista. Korkovähennystä on supistettu vuodesta 2012 alkaen omistus- ja vuokra-asumisen verokohtelun yhdenmukaistamiseksi. Vuoden 2018 verotuksessa 50 prosenttia asuntolainan korkomenoista on enää vähennyskelpoisia. Alhaisilla asuntolainan koroilla korkovähennysprosentin pienentämisen vaikutus korkomenoihin on vähäinen. Asuntolainojen korkovähennysoikeuden supistamista on syytä jatkaa nyt matalien korkojen aikana. Suomessa asunnon myynnistä saatuja luovutusvoittoja ei veroteta, jos omistaja on käyttänyt asuntoa omana tai perheensä vakituisena asuntona yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Valtiovarainministeriön verotyöryhmän raportissa tarkastellaan mahdollisuutta omistus- ja vuokra-asumisen verokohtelun yhtenäistämiseen joko vapauttamalla vuokra-asunnot luovutusvoittoverotuksesta tai ulottamalla luovutusvoittoverotus myös omistusasuntoihin. Omistusasunnot on jätetty luovutusvoittoverotuksen ulkopuolelle, koska verotus aiheuttaisi niin sanotun lukitusvaikutuksen: varallisuuden pitäminen myymisen sijaan suojaa arvonnousuun liittyvältä verolta. Ruotsissa lukitusvaikutusta on pienennetty sallimalla veron maksamisen lykkääminen eli vero maksetaan vain siltä osin kun tuloa ei käytetä uuden asunnon ostamiseen. Omistusasunnon luovutusverotus on saattanut vaikuttaa niin sanottujen ikuisten asuntolainojen suosioon. Ruotsissa asuntolainoja ei juuri lyhennetä, vaan maksetaan vain korkoja. Asuntolainat ovatkin Ruotsissa kasvaneet voimakkaasti,

15 SAK:n verolinjaukset mikä johtuu myös asuntojen hintojen noususta. Asuntojen hintoja Ruotsissa on nostanut mm. kiinteistöveron poistaminen. Nyt Ruotsissakin keskustellaan asuntolainojen pakollisesta lyhentämisestä. Omistusasunnon luovutusvoittoverotuksen toteuttaminen vaatisi perusteellista keskustelua asiasta. Omistusasunnon luovutusvoittoverotus saattaisi entisestään vaikeuttaa työvoiman alueellista liikkumista. Omistusasumisen ja vuokra-asumisen verokohtelua voidaan lähentää myös keventämällä vuokra-asumisen verotusta esimerkiksi vapauttamalla vuokranantajan vuokratulo pääomatuloverosta. Verotuksen kehittämistyöryhmän mukaan vuokratulon vapauttaminen pääomatuloverosta johtaisi pitkällä aikavälillä vuokratason laskuun. Uudistuksen ongelmana on, että siitä hyötyisivät lyhyellä aikavälillä nykyiset vuokranantajat. Lisäksi uudistus keventäisi asumisen verokohtelua suhteessa muiden sijoituskohteiden verotukseen. Vuokratulon vapauttaminen pääomatuloveroista on ongelmallista myös sen tulonjakovaikutusten johdosta. Varainsiirtoverotus heikentää alueellista liikkuvuutta työmarkkinoilla, koska se lisää muuttokustannuksia. Työllisyyssyistä varainsiirtoveron alentaminen olisikin perusteltua, mutta koska varainsiirtoveron tuotto on suuri (yli puoli miljardia euroa), korvaavien tulojen kerääminen muilla veroilla on vaikeaa. Kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Kotitalousvähennys ei ole nimestään huolimatta kotitalouskohtainen, vaan henkilökohtainen vähennys. Verovelvollinen saa osittain vähentää veroista kotona teetetyn työn kustannukset. Vähennyksestä valtaosa käytetään remontteihin. Kotitalousvähennyksen tasoa korottamalla voidaan tukea työllisyyttä rakennusalan suhdannevaihteluissa. Lisäksi kotitalousvähennyksellä torjutaan harmaata taloutta. Verovapaat matkustamis- ja majoittumiskustannusten korvaukset työskenneltäessä säännöllisesti useammassa työnantajan toimipaikassa Työntekijöiden työtehtäviin kuuluu tänä päivänä yhä enenevässä määrin työskentely säännöllisesti työnantajansa useassa eri toimipaikassa. Tällaisessa tilanteessa työntekijän veronalaista tuloa ei ole työnantajan hänelle maksama matkustamiskustannusten eikä kohtuullisten majoittumiskustannusten korvaus matkasta, jonka työntekijä työtehtäviensä hoitamiseksi tekee niin sanottuun toissijaiseen työpaikkaansa. Tuloverolain tarkoittama työntekijän toissijainen työpaikka on hänen työnantajansa (tai työnantajan kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön) vakituinen toimipaikka, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka. Jos työntekijä työskentelee säännöllisesti saman työnantajan useassa eri toimipaikassa saman kunnan alueella, kaikki työnantajan toimipaikat ovat hänen varsinaisia työpaikkojaan. Tällöin työntekijän tekemiä matkoja kodin ja tietyn toimipaikan tai myöskään matkoja eri toimipaikkojen välillä ei voida korvata hänelle verovapaasti.

16 14 SAK:n verolinjaukset Kuntaliitosten yleistyessä tilanteen voidaan tältä osin katsoa olevan täysin kestämätön. Lisäksi kunnat ovat kooltaan hyvin erikokoisia: saman työnantajan palveluksessa samanlaisia tehtäviä hoitavat työntekijät voivat sattumanvaraisesti joutua verotuksellisesti eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakuntansa ja työskentelyolosuhteidensa perusteella. Myös tulevassa sote-uudistuksessa tämä näkökohta on syytä ottaa huomioon. SAK:n mielestä lainsäädäntöä tulee selkeyttää siten, että edellä kuvatuissa tilanteissa taataan työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu matkakustannusten korvausten verotuksessa. Lakkoavustus Veronalaista tuloa ei ole työtaistelun johdosta asianomaiselta työmarkkinajärjestöltä saatu tai muu siihen rinnastettava päivää kohden enintään 16 euron suuruinen avustus. Verottoman lakkoavustuksen yläraja on nimellisesti pysynyt samana jo vuodesta Lakkoavustuksen verottomuuden raja pitäisi nostaa 22 euroon, jotta se olisi samantasoinen suhteessa ansioihin kuin vuonna Tavoitteet Vältetään työllisyyssyistä ansiotulojen verotuksen yleistä kiristämistä erityisesti pieni- ja keskituloisilla. Tehdään inflaatiotarkistus vuosittain. Muutetaan valtion tuloveroasteikon määräaikainen ylin tuloluokka pysyväksi (nyt voimassa vuoteen 2018). Kompensoidaan välillisen verotuksen mahdolliset korotukset keventämällä pienipalkkaisen tuloverotusta. Jatketaan asuntolainojen korkovähennysoikeuden supistamista yhdellä vuodella. Vuonna 2019 koroista 45 prosenttia olisi vähennyskelpoisia. Tuetaan lapsiperheiden ja erityisesti yksinhuoltajien työllistymistä työtulovähennyksen lapsikorotuksella lapsivähennyksen sijasta. Vähennetään asunnon ja työpaikan väliset matkakulut todellisten matkakulujen perusteella ansiotuloista maksettavista veroista eikä tuloista. Tämä voidaan toteuttaa kustannusneutraalisti. Selkeytetään matkakustannusten korvausten verotusta siten, että taataan työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu toissijaisen työpaikan tilanteessa. Nostetaan verottoman lakkoavustuksen ylärajaa yleisen ansiotason nousua vastaavasti. Käytetään kotitalousvähennystä suhdannevaihtelujen tasaamiseen.

17 SAK:n verolinjaukset YRITYS- JA OSINKOVEROTUS Yhteisövero laskettiin 20 prosenttiin vuoden 2014 alussa. Suomen yhteisövero on tällä hetkellä hyvinkin kilpailukykyinen (kuvio 8). Suomessa ei ole tarvetta ainakaan alentaa yhteisöveroa. KUVIO 8. Yritysverokannat (%) EU 21 -jäsenmaissa vuonna 2014 Belgia Ranska Italia Espanja Saksa Luxembourg Kreikka Alankomaat Itävalta Tanska EU 21 Portugali Ruotsi Slovakia Iso-Britannia Viro Suomi Puola Unkari Tsekki Slovenia Irlanti Viron veromalli ei sovi Suomeen Virossa osakeyhtiöt maksavat yhteisöveroa 21 prosentin verokannalla vain jakamastaan osingosta ja muusta voitonjaosta. Osingon verotus tapahtuu siis yhtiötasolla. Yhtiöön jätettyjä voittoja ei veroteta. Henkilöverotuksessa Viro soveltaa 21 prosentin tasaveroa, saadut osingot ovat kuitenkin verovapaita. Kun otetaan huomioon yhtiön ja sen omistajan verotus, Viro verottaa siis palkkaa, osinkoa ja luovutusvoittoja samalla 21 prosentin verokannalla. Seppo Karin (2012) mukaan Viron veromalli on voinut tukea maan yrityssektorin vahvistumista viime vuosina. Malliin liittyy kuitenkin ongelmia, jotka selittävät muiden maiden vähäistä kiinnostusta siihen. Kehittyneessä taloudessa, jossa rahoitusjärjestelmä toimii hyvin, yhtiöön jätettyjen voittojen voimakas suosiminen verotuksessa voi lukita pääomia vanhoihin yrityksiin, mikä voi johtaa tehottomiin investointeihin ja heikentää yrityskentän uudistumista.

18 16 SAK:n verolinjaukset Viron mallin toteuttaminen Suomessa voisikin olla talouskasvun kannalta haitallista. Lisäksi lukituksen poistaminen siten, että omistaja voisi siirtää varoja yhtiöstä toiseen ilman verokustannuksia, kaventaisi veropohjaa niin paljon, että nykyisessä valtiontalouden tilanteessa muutos ei olisi järkevä. Toiseksi Viron verojärjestelmä synnyttäisi suuria veroastekuiluja palkan, osingon ja pidätetyn voiton välille. Kuilut synnyttäisivät verosuunnittelua ja vaikuttaisivat verovelvollisten käyttäytymiseen, mikä saattaisi heijastua negatiivisesti verotuottoihin ja talouden kehitykseen. Heikki Niskakangas arvioi Viron veromalliin siirtymisen välittömiksi veromenetyksiksi 2,5 mrd. euroa. Lisäksi Viron malliin siirtyminen kasvattaisi räjähdysmäisesti erilaisten holdingyhtiöjärjestelyjen hyväksikäytön. Kaikenlaista tuloa ohjattaisiin verovapaasti yhtiöihin ja veronmenetykset nousisivat aggressiivisen verosuunnittelun seurauksena huomattavasti suuremmiksi. Viron mallissa yksi veropohja poistettaisiin kokonaan. Yhteisöjen nollaverotusta tuskin katsottaisiin hyvällä EU:ssa. Viime vuosina EU, OECD ja G20 -maat ovat pyrkineet päinvastoin tiivistämään yritysveropohjaa ja vähentämään aggressiivista verokilpailua. Osinkotulojen verotus Suomen osinkoverotus on epäneutraali ja monimutkainen erityisesti pörssin ulkopuolisten yhtiöiden osinkojen osalta. Verotus ohjaa osingonjakopäätöksiä edelleen, vaikka kokonaan verovapaasta osingosta on luovuttu. Pörssiin listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon lievä verotus voi kannustaa muuttamaan ansiotuloja pääomatuloiksi. Erityisesti vakavaraisissa yhtiöissä omistajayrittäjillä on merkittävät verokannustimet valita osinko- ja palkkatulonsa siten, että tuloverot ovat mahdollisimman pienet. Tulonmuunnolle on vähän lainsäädännöllisiä esteitä. Tutkimusten (Matikka 2014) mukaan omistajayrittäjien verosuunnittelu on yleistä ja yrittäjät myös muuttavat käyttäytymistään verotuksen muuttuessa. Tulojen muunto-ongelman pienentämiseksi suurten pääomatulojen verotuksen tulisi olla samalla tasolla suurten ansiotulojen verotuksen kanssa. Ero listatusta ja listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotuksessa voi vaikuttaa yhtiön päätökseen listautua pörssiin. Pörssiyhtiöiden jakamien osinkojen verotus on Suomessa listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta tiukempaa. Yrityksen ei tällöin välttämättä kannata listautua, jos verotus listautumisen johdosta kiristyy. Omistajaa kohti veroero on enimmillään euron osingosta euroa vuodessa. Osinkoverotuksen epäneutraalisuudesta seuraava listautumiskynnys estää yrityksen kasvua. Tulojen muunto- ja yritysten listautumisongelmaa tulisi vähentää osinkoverotuksessa. Tanskan mallin mukainen listaamattomien ja listattujen yhtiöiden yhtenäinen osinkoverotus yksinkertaistaisi verojärjestelmää ja vähentäisi houkutusta verosuunnitteluun.

19 SAK:n verolinjaukset Tanskan malli Tanskassa yhteisöjen tuloveroprosentti on 24,5 vuonna 2014 ja alenee tästä asteittain 22 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Luonnollisen henkilön pääomatulovero on alle kruunun (vajaan euron) osinkotuloista ja osakkeiden myyntivoitoista 27 prosenttia, tämän ylittävistä vero on 42 prosenttia (kokonaisvero 44,9 56,2 %). Tanskassa osingoilla ei ole verovapaata osaa, eikä osinkoja osaksikaan veroteta ansiotulona. Listatusta ja listaamattomasta yhtiöstä saatuja osinkoja verotetaan samalla tavalla. Muita luonnollisen henkilön pääomatuloja (kuten korko- ja vuokratuloja) verotetaan Tanskassa progressiivisesti ansiotulojen yhteydessä ja niistä maksetaan myös kunnallisvero ja sairausvakuutusmaksu. Progressiivisen pääomatuloverotuksen taustalla Tanskassa lienee, että myös ansiotulojen ylimmät marginaaliverot ovat korkeita. Tämä johtaa muun muassa siihen, että Tanskassa ei ole osinkotulojen ja ansiotulojen välistä muunto-ongelmaa toisin kuin Suomessa. Tanskassa ei myöskään ole luovuttu perintö- ja lahjaverotuksesta. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA on julkaissut analyysin osinko- ja pääomaverojärjestelmästä. Analyysin tekijä, Janne Juusela, ehdottaa yhdenmukaista osinkoveromallia, joka toimisi samaan tapaan kuin Tanskassa. Kaikesta osingosta, myös pörssiosingosta vain puolet olisi veronalaista. Juuselan mallissa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen sidos nettovarallisuuteen poistuisi. Vakavaraisten listaamattomien yritysten osinkoverotus kiristyisi ja muiden yritysten osinkoverotus kevenisi. Pääomaverotuksessa siirryttäisiin suhteelliseen 30 prosentin verokantaan ja pääomatulojen verotuksen ylempi verokanta (33 prosenttia vuonna 2015) poistettaisiin. Osingonsaajan veroasteeksi tulisi 15 prosenttia ja yhtiön jakaman voiton kokonaisveroaste olisi 32 prosenttia. Juuselan malli poistaisi listautumisongelman, eikä syrjisi osaamispääomaa. SAK ei kuitenkaan pidä Juuselan mallia toteuttamiskelpoisena siitä aiheutuvien 300 miljoonan euron verotuottomenetysten ja tulonjakovaikutusten johdosta. Juuselan malli ei myöskään poistaisi tulonmuunto-ongelmaa. Olisiko mahdollista säilyttää pörssiosinkojen nykyinen verotus ja siirtyä listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksessa osittaiseen Juuselan malliin, jossa osingosta alle 85 prosenttia olisi veronalaista ja pääomatulojen verotuksen progressio säilyisi? Taulukosta 1 näkyy yhtiön ja osingonsaajan yhteensä maksama kokonaisvero osingon veronalaisen osuuden mukaan.

20 18 SAK:n verolinjaukset Taulukko 1. Kokonaisvero (%) osingon veronalaisen osuuden mukaan Osingosta veronalaista Kokonaisvero, % % 30 % 33 % 85 40,4 42, ,8 38, ,4 35, ,0 33,2 Vuonna 2015 pörssiosinkojen kokonaisvero on 40,4 tai 42,4 prosenttia ja listaamattoman yhtiön jakaman huojennetun osingon 26,0 tai 26,6 prosenttia. Listaamattoman yhtiön omistajayrittäjä saa merkittävän verohuojennuksen, kun osinko on enimmillään 8 prosenttia (tuottoprosentti) yrityksen nettovarallisuudesta ja korkeintaan euroa. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksessa huojennusten kytkeminen nettovarallisuuteen ei välttämättä kannusta yritystä investoimaan riskipitoisiin kohteisiin tai käyttöomaisuuteen ja sitä kautta kasvattamaan yritystä. Toisaalta nettovarallisuussidos on parantanut yritysten vakavaraisuutta, mikä on saattanut viime vuosina helpottaa sopeutumista suhdannevaihteluihin ja jarruttaa työttömyyden kasvua. Nettovarallisuussidoksen poistamisen sijasta voidaan harkita myös listaamattoman yhtiön osinkoverotuksen kehittämistä nykyjärjestelmän lähtökohdista niin sanotun normaalituottomallin mukaan. Martti Hetemäen verotyöryhmä ehdotti, että verohuojennuksen saisi normaalituottoa vastaavasta osasta osinkoa. Normaalituotolla tarkoitetaan sijoituksen riskitöntä vaihtoehtoistuottoa, jota voidaan mitata valtionlainojen markkinakoroilla. Normaalituottokorko olisi selvästi alemmalla tasolla kuin nykymallin mukainen tuottoprosentti. Pienet pörssiosingot Julkisuudessa on usein esitetty pienten pörssiosinkojen verovapautta (esimerkiksi Kari Stadighin työryhmä). SAK lähtee siitä, että pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta kasvatetaan veroprosentteja korottamalla eikä luomalla verovapauksia, joista hyötyisivät lähinnä suurituloiset. Pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla on hyvin harvoin esimerkiksi tuhannen euron osinkotuloja. Pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta on edelleen lisättävä seuraavallakin hallituskaudella. Verokohtelu First North Helsinki -listalla Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on ollut esillä ehdotus alentaa pienten ja keskisuurten yritysten listautumiskynnystä muuttamalla pörssin First North Helsinki -listalla olevien yritysten verokohtelua vastaamaan listaamattomien yritysten

21 SAK:n verolinjaukset huojennettua osinkoverotusta. Ehdotusta on perusteltu listautumiskynnyksen madaltamisella. Ehdotuksen myötä myös First North -yhtiön sijoittaja saisi nykyisen listaamattomien yhtiöiden huojennuksen, joka ei nykyisessä verojärjestelmän rakenteessa ole osa sijoittajan verotusta. Tämä merkitsisi, että osingon verotus vaihtelisi sen perusteella, onko yhtiö noteerattu First North -listalla vai päälistalla. Lisäksi sijoittajan saaman osingon verotus riippuisi jakajayhtiön nettovarallisuuden määrästä. Ehdotetun muutoksen myötä First North -listan ja päälistan välille muodostuisi listautumiskynnys. Ehdotus ei siten poista listautumiskynnystä vaan ainoastaan siirtää sen eri kohtaan ja muodostaa siinä uuden esteen kasvulle. On ehdottomasti parempi pyrkiä ratkaisemaan kasvun esteen ongelmaa kehittämällä koko osinkoverotusta neutraalimmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi, kuin siirtelemällä kasvukynnystä paikasta toiseen ja laajentamalla jo nykyisellään suureksi muodostunutta epäkohtaa. Tulolähdejako Tulolähdejako palvelee eri taloudellisten toimintojen pitämistä tosistaan erillisinä laskentayksikköinä (elinkeinotoiminnan tulolähde, henkilökohtainen / muun toiminnan tulolähde ja maatalouden tulolähde). Verotettavan tulon määrä lasketaan jokaisessa tulolähteessä erikseen ja esimerkiksi toisen tulolähteen tappio ei ole vähennettävissä toisen tulolähteen voitollisesta tuloksesta. Tappion vähentäminen tulolähteittäin voi siis johtaa verotettavan tulon muodostumiseen tilanteessa, jossa eri tulolähteiden yhteenlaskettu tulos on negatiivinen. Tulolähdejaon poistaminen saattaa vähentää huomattavasti verotuottoja. Tulolähdejaon mahdollinen poistaminen edellyttää, että samalla huolehditaan veropohjan säilymisestä. Korkovähennysoikeuden rajoittaminen Yleinen yhtiöiden korkovähennysoikeuden rajoitussäännös tuli voimaan ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. Eduskunta edellytti, että valtiovarainministeriö seuraa lainmuutoksen vaikutuksia ja arvioi lain kehittämistarpeita ja ryhtyy tarvittaviin toimiin lainsäädännön edelleen kehittämiseksi. Valtiovarainministeriön asettama elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmä piti tärkeänä, että korkovähennysoikeuden rajoitussääntelyä laajennetaan muuhun toimintaan kuin nykyisin elinkeinoverolain mukaan verotettavaan tulolähteeseen. Asiaan tulee kiinnittää huomiota myös mahdollisessa tulolähdejaon jatkovalmisteluissa. Korkovähennysoikeuden rajoittamisen jatkovalmistelussa tulee lisäksi erityisesti kiinnittää huomiota, että verotulojen valuminen ulkomaille myös TVL-holdingyhtiöiden (ns. henkilökohtainen / muun toiminnan tulolähde) kautta estetään. Konserniverojärjestelmän uudistaminen Suomen konserniverojärjestelmää mahdollisesti uudistettaessa tulee erityisesti ottaa huomioon Suomen verotusvallan ja veropohjan turvaaminen. Konserniverojärjestelmän on oltava hallinnollisesti selkeä ja toimiva sekä verovelvollisen että Vero-

22 20 SAK:n verolinjaukset hallinnon kannalta. Hyväksyttävä ja selkeä järjestelmä voisi olla myös useissa Euroopan unionin jäsenmaissa käytössä oleva konsernin yhteisverotusmalli, jossa konsernin elinkeinoverolain mukaisesti lasketut voitolliset ja tappiolliset tulokset yhdistettäisiin verotuksessa ja verotuksen perusteena olisi konsernin kokonaistulos. Konsernin yhteisverotusmalliin liittyy kuitenkin useita kysymyksiä, jotka tulisi tarkoin selvittää ja hakea Suomen kannalta parhaimmat käytännöt muista Euroopan unionin jäsenvaltioista. Kriittisiä kysymyksiä ovat muun muassa ulkomaisten tytäryhtiöiden lopullisten tappioiden vähentäminen kotimaisessa emoyhtiössä sekä konserniyhtiöiden verovastuukysymykset. Osaamisen kehittämiseen työpaikoilla liittyvät verosäännökset Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä eli niin sanottua kolmen päivän koulutusta koskevat lait tulivat voimaan Lainsäädäntökokonaisuuden tavoitteena on lisätä työnantajan työntekijöilleen tarjoamaa ammatillista osaamista kehittävää koulutusta ja erityisesti ohjata kehittämistoimia sellaisille työntekijäryhmille, jotka ovat tähän asti jääneet vähemmälle koulutukselle. Uudistukseen liittyy työnantajan mahdollisuus saada tuloverotuksessa laskennallinen verovähennys henkilöstön kouluttamisesta. Uuden lainsäädännön mukainen koulutus tapahtuu lähtökohtaisesti työnantajan intressissä eikä siitä tulisi yleensä muodostua työntekijälle palkkana verotettavaa etua. Verohallinto antoi työnantajan kustantaman koulutuksen verotuksesta ohjeen joulukuussa Työnantajan työntekijälleen kustantaman koulutuksen verotusta koskevan lainsäädäntömuutoksen tarvetta arvioidaan osana koko lainsäädännön toimivuuden kolmikantaista yleistä tarkastelua, joka on sovittu tehtäväksi kahden vuoden kuluttua lainsäädännön voimaantulosta. Arvioinnin jälkeen mahdollisesti tarvittavat muutokset verolainsäädäntöön on toteutettava välittömästi arvioinnin valmistuttua. Tavoitteet Kehitetään yritys- ja osinkoverotusta selkeämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Lisätään pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta. Suurten pääomatulojen verotuksen tulisi olla samalla tasolla suurten ansiotulojen verotuksen kanssa.

23 SAK:n verolinjaukset VARALLISUUDEN VEROTUS Kiinteistöverotus Erityyppisiä kiinteistöjä verotetaan eri veroprosenteilla. Kunnat voivat valita veroprosentit valtion määräämistä vaihteluväleistä. Yleinen kiinteistövero ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero kattaa noin 90 prosenttia kiinteistöverotuotoista. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero kohdistuu rakennuksen jälleenhankinta-arvoon. Jälleenhankinta-arvo perustuu rakennuksen kokoon ja keskimääräisiin rakennuskustannuksiin. Yleinen kiinteistövero kohdistuu asuin- ja liiketontteihin sekä liikerakennuksiin. Suomessa asuin- ja liiketontin yleinen kiinteistövero perustuu lähialueella tehtyjen maakauppojen avulla arvioituun tontin markkinahintaan. Paikallisten palvelujen arvo kapitalisoituu maan hintaan. Maahan kohdistuva vero on hyvä vero, koska maan tarjonta on joustamatonta, eikä vero vääristä maanomistajan käyttäytymistä. Maavero alentaa tontin hintaa. Veron kantaa se, joka omistaa tontin silloin kun veroa nostetaan. Kiinteistövero on suhteellinen, ja erityisesti asuntoihin kohdistuvia kiinteistöveroja pidetään regressiivisinä. Samanarvoisesta rakennuksesta veron osuus käytettävistä tuloista on pienituloiselle suhteellisesti suurempi kuin suurituloiselle. Hyvätuloisten kiinteistöt ovat kuitenkin usein arvoltaan kalliimpia, mikä nostaa veron määrää. Kiinteistöveron merkitys tullee kasvamaan tulevaisuudessa. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja voidaan nostaa. SAK:n mielestä kiinteistöveron hyväksyttävyyden kannalta on kuitenkin tärkeää, että kiinteistövero ei nosta asumisen kustannuksia kohtuuttomasti. Siksi vakituisten asuinrakennusten veroprosenttien tulee olla muita alempia. Lisäksi asumiseen kohdistuvaan kiinteistöverotukseen tulee kehittää Suomelle sopiva huojennusjärjestelmä, joka ottaa huomioon pienituloiset. Huojennusjärjestelmä voidaan luoda verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportissa (2010) esiteltyjen mallien pohjalta. Paras malli olisi mahdollisuus kerryttää verovelkaa, jolloin kiinteistövero tulisi maksettavaksi vasta kiinteistön luovutuksen yhteydessä. Perintö- ja lahjaverotus Perintö- ja lahjaverotuksella hillitään omaisuuksien kasautumista ja tuloerojen kasvua. Veron tuotto on valtiolle tärkeä ja lähitulevaisuudessa veropohjan merkitys kasvanee entisestään, kun suuret ikäluokat jättävät perintöjä. Tuoton arvioidaan nousevan seuraavan vaalikauden aikana huomattavasti. Ruotsin mallin mukainen perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla (myös oman asunnon osalta) johtaisi siihen, että tavallinen palkansaaja maksaisi suurperijän perintöveron. Perintöverotus ei estä yritysten sukupolvenvaihdoksia. Sukupolvenvaihdoksessa varallisuus aliarvostetaan merkittävästi: huojennuksen perusteella yrityksen varat arvostetaan 40 prosenttiin lain mukaisesta arvosta. Lisäksi huojennetuille perintöja lahjaveroille on mahdollisuus saada pitkät maksuajat.

24 22 SAK:n verolinjaukset Sukupolvenvaihdoshuojennuksen poistamista perintö- ja lahjaverotuksesta tulee harkita. Yritysten sukupolvenvaihdosten toteutumiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin perintö- ja lahjaverotus. Esimerkiksi perhepiiristä ei aina löydy halukkuutta jatkaa liiketoimintaa, joka edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista. Perintö- ja lahjaverotuksen pohjaa tulee laajentaa poistamalla yritysvarallisuuden arvostamiseen liittyvät poikkeamat. Verotuksessa ei tule soveltaa niin sanottua leikkurisääntöä, jonka mukaan osakkeen vertailuarvo saa olla enintään 50 prosenttia edellisen vuoden vertailuarvoa korkeampi. Leikkurisäännön johdosta minimipääomalla (2 500 euroa) perustetun yrityksen verotusarvon nouseminen kestää kauan ja siksi uudet yritykset pääsevät sukupolvenvaihdoksissa lähes nollaverolla. Luovutettaessa perintönä tai lahjana saatua omaisuutta pidetään sen hankintamenona yleensä perintö- ja lahjaverotuksessa noudatettua arvoa. Sen sijaan myytäessä yritysvarallisuutta, jonka perintö- ja lahjaverotusta on huojennettu, pidetään hankintamenona käypää arvoa saantohetkellä. Kun sukupolvenvaihdoksella kannustetaan saajaa säilyttämään perintönä tai lahjana saatua yritysomaisuutta hallussaan, on ristiriitaista samalla liittää myös omistuksesta luopumiseen veroetuja. Tästä syystä yritysvarallisuutta edelleen luovutettaessa tulisi hankintamenona pitää sitä määrää, josta perintö- ja lahjavero on aikanaan suoritettu. Lisäksi tulee poistaa vakuutusten muodossa tapahtuvien sijoitusten verosuosinta esimerkiksi säästöhenkivakuutuksissa ja kapitalisaatiosopimuksissa. Lähiomaisen saaman vakuutuskorvauksen verovapaan osuuden verotuen määräksi arvioidaan noin 100 miljoonaa euroa. Pankkiveron tilalle vakausmaksu Väliaikaisesta pankkiverosta annetussa laissa säädetään talletuspankeilta vuosina kerättävästä pankkiverosta. Vuoden 2015 alussa pankkivero korvataan luottolaitosten vakausmaksulla. Vakausmaksu säädetään pankkiverosta poiketen vähennyskelpoiseksi menoeräksi elinkeinotulon verotuksessa, minkä takia sen käyttöönoton arvioidaan alentavan yhteisöveron tuottoa noin 10 miljoonaa euroa vuositasolla. Pankkivero ei ollut neutraali. Nordea muutti pankkiveron johdosta järjestelmäänsä siten, että suuri osa veron pohjasta siirtyi Ruotsiin, jossa siitä ei kuitenkaan makseta veroa, koska siellä on käytössä erilainen pankkivero. Tässä tapauksessa verotus vaikutti taloudenpitäjän käyttäytymiseen ja verotuottojen tavoitteesta jäi saamatta kymmeniä miljoonia euroja. Varallisuusvero Varallisuusuusvero poistettiin vuoden 2006 alussa, jolloin valtio menetti valtionveron arvioidun 70 miljoonan euron tuoton. Vuonna 2005 luonnolliset henkilöt maksoivat varallisuusveroa 80 euroa, jos henkilön varallisuuden verotusarvo oli euroa. Tämän rajan ylittävältä osin vero oli 0,8 prosenttia varallisuudesta. Verovelvolliset yhteisöt maksoivat varallisuusveroa yhden prosentin varallisuudestaan. Veron tuotto kertyi pääosin kiinteistöistä ja osakkeista. Ulkomainen omistaja ei maksanut varallisuusveroa Suomeen.

25 SAK:n verolinjaukset Varallisuusveron pohjassa oli paljon aukkoja, sillä esimerkiksi pankkitalletukset ja eläkevakuutukset jäivät veron ulkopuolelle. Lisäksi verosuunnittelu oli yleistä: verollisia sijoituksia muutettiin verottomiksi vuodenvaihteen ajaksi. Vero poistettiin työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä, kun Vanhasen I hallitus oli tehnyt asiasta lupauksen työnantajille. Asiaa ei sovittu kolmikantaisesti. Varallisuusveron poisto merkitsi myös sitä, että kaikkia varallisuustietoja ei enää kerätä verotuksessa. Myös varallisuustilastojen laatiminen hankaloitui. Palautetaan varallisuuden ilmoitusvelvollisuus ja selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön aiempaa kattavampi varallisuusvero. Tavoitteet Laajennetaan kiinteistöveron pohjaa. Kiinteistövero ohjaa maan käyttöä tuottavampaan suuntaan. Kehitetään asumiseen kohdistuvaan kiinteistöverotukseen Suomelle sopiva huojennusjärjestelmä, joka ottaa huomioon pienituloiset. Otetaan käyttöön mahdollisuus kerryttää verovelkaa, jolloin kiinteistövero tulisi maksettavaksi vasta kiinteistön luovutuksen yhteydessä. Laajennetaan perintö- ja lahjaverotuksen veropohjaa. Palautetaan varallisuuden ilmoitusvelvollisuus ja selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön aiempaa kattavampi varallisuusvero.

26 24 SAK:n verolinjaukset KULUTUSVEROTUS Arvonlisäverotuksesta selvitys Talousteoriassa kulutusta pidetään työpanosta sopivampana verokohteena. Arvonlisävero on kulutusveroista merkittävin, noin 17 miljardia euroa. Työn verotuksesta poiketen arvonlisävero kohdistuu tuontiin, mutta ei rasita vientiä. Kulutusveroilla voidaan myös hillitä liiallista kulutusta ja siihen liittyviä haittoja. Tulonjaon tavoitteiden toteuttaminen kulutusverojen kautta on merkittävästi kalliimpaa kuin tuloverotuksen tai tulonsiirtojen kautta toteutetut toimet. Esimerkiksi elintarvikkeiden alennetusta verokannasta hyötyvät pienituloisten lisäksi kaikki muutkin. Kulutusverojen korotuksista aiheutuvia kielteisiä tulonjakovaikutuksia lievennetään indeksisidonnaisilla tulonsiirroilla, jotka kasvavat automaattisesti kulutusverojen noustessa. Pienipalkkaiset ihmiset eivät kuitenkaan ole indeksisuojan piirissä, joten heidän asemansa turvaamiseksi on myös tuloverotusta kevennettävä pienituloisessa päässä. Arvonlisäverojärjestelmässä on nykyisellään erilaisia poikkeuksia: useita alennettuja verokantoja ja lain soveltamiseen liittyviä eroja EU-maissa. Lyhyellä aikavälillä arvonlisäverotukseen ei pidä tehdä korotuksia, koska se heikentäisi joidenkin toimialojen toimintaedellytyksiä kohtuuttomasti ja olisi tulonjaon kannalta ongelmallista, varsinkin ilman asianmukaista tuloverotuksen alentamista. Toisaalta pitkällä aikavälillä voisi olla perusteltua yhtenäistää arvonlisäverotusta ja käytäntöjä EUmaissa 1. Tällöin tuloverotusta olisi kevennettävä pienipalkkaisten osalta kulutusverotuksen regressiivisyyden kompensoimiseksi. Arvonlisäverotuksen vaikutuksista työllisyyteen, tulonjakoon ja elinkeinopolitiikkaan pitäisi tehdä laajapohjainen selvitys. Vasta kun arviot ovat käytettävissä, on mahdollista ottaa täsmällisesti kantaa, minkälaisella arvonlisäverotuksella on työllisyyden, tulonjaon ja elinkeinojen toimintaedellytysten kannalta tarkoituksenmukaista edetä. Yleisen arvonlisäveroprosentin korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä tuottaa noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Kaikkien arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä tuottaa noin 800 miljoonaa euroa vuodessa. Automaattiset indeksikorotukset tulonsiirtoihin kuitenkin vähentävät tuottoa koko valtiontalouden tasolla. Valtiolle tuottoisin, mutta pienituloisille ongelmallisin, olisikin talouspoliittinen suunnitelma, jossa korotetaan arvonlisäverokantoja ja samalla jäädytetään sosiaaliturvan indeksit. 1 Majoitus- ja ravitsemistoimialan etujärjestöt ovat arvioineet alennettujen alv-kantojen korotuksen heikentävän alojen työllisyyttä noin henkilöllä lyhyellä aikavälillä. Pidemmän päälle yhtenäinen arvonlisäverojärjestelmä ei kuitenkaan vaikuta työllisyyteen ainakaan heikentävästi, esimerkkinä Tanska. Tämän johdosta varsinaisia muutoksia ei pitäisi tehdä ainakaan lähitulevaisuudessa.

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset 9.2.2017 Terhi Järvikare Tiedotustilaisuus Verotus Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: ylijohtaja Terhi Järvikare, VM Jäsenet: oikeustieteen tohtori, dosentti

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 :n muuttamisesta

Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 :n muuttamisesta Lausunto HE VM071:00/2016 Lausunto 22.8.2016 Valtiovarainministeriölle Viite: HE perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta, VM071:00/2016 Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että ensimmäidollisimman

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 01. Ansio- ja pääomatuloverot Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille arvioidaan kertyvän 8 879 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot

Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot 9.2.216 Luonnos Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot Tässä muistiossa tarkastellaan sote- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien rahoittamiseksi

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2014 Nimi: Erkki Esimerkki Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 113.5 +3.2 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 108.7-1.6 103.9-6.4 99.1-11.2 B Lähtö Ehdotus C 94.3-16.0

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2014

Veronalaiset tulot 2014 Tulot ja kulutus 2015 Veronalaiset tulot 2014 Välittömät verot kasvoivat neljä prosenttia Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 29,8 miljardia euroa vuonna 2014. Edellisvuodesta

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014 Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Sisältö Kiinteistöverolain ja arvostamislain muutokset: HE 76/2013: Hallituksen esitys

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 Sisällyslyettelo Tiivistelmä... 3 1. Yrittäjän tulo- ja verotustiedoista... 4 2. Käytetty

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

HE 119/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. aineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin ra-

HE 119/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. aineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin ra- Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. Kiinteistöveroprosenttien kennuksiin ja

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 374 31.10.2016 Kaupunginvaltuusto 94 14.11.2016 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2017 1933/02.03.01.01/2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 374 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kaupunginvaltuusto 89 16.11.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2013 Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 109.5 +3.0 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 104.5-2.1 99.4-7.1 94.4-12.1 B Lähtö Ehdotus C 89.4-17.2 A 56.9 59.4 61.9 64.4 66.8

Lisätiedot

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 833/02.03.01/2014 332 Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kiinteistöverolain mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

HE 149/2012 vp. tilityksiin.

HE 149/2012 vp. tilityksiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Talousarvioesitys Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. 01. Ansio- ja pääomatuloverot

Talousarvioesitys Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. 01. Ansio- ja pääomatuloverot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 929 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

VEROTUS SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO

VEROTUS SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO Taskutilasto 2016 VEROTUS SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2002

Talousarvioesitys 2002 Talousarvioesityksen tuloarviot Taulukko 8. Tulot osastoittain vuosina 2000 2002 1) Tunnus Vuonna 2002 valtion tuloiksi arvioidaan 35 261 milj. euroa, mikä on prosentin vähemmän kuin vuoden 2001 varsinaisessa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2017 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2017 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2017 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2017 181 Kuntien lkm 200 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Verohallinto

Sisällysluettelo. Verohallinto TASKUTILASTO 2009 Verohallinto Verohallinto kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalaan. Se kerää noin kaksi kolmasosaa Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista. Verohallinnon lisäksi veroja ja

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

HE 123/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintö-

HE 123/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintö- HE 123/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja 19 a :n sekä perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 6.10.2015 klo 10.30 HE 26/2015 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) 6.10.2015 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

Talousarvioesitys Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. 01. Ansio- ja pääomatuloverot

Talousarvioesitys Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. 01. Ansio- ja pääomatuloverot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 929 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot