TYTÖSTÄ NAISEKSI. - tyttöjen ja naisten asema Intiassa -

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYTÖSTÄ NAISEKSI. - tyttöjen ja naisten asema Intiassa -"

Transkriptio

1 TYTÖSTÄ NAISEKSI - tyttöjen ja naisten asema Intiassa - Anne Palomäki Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 Jokainen lapsi tulee maailmaan mukanaan sanoma, että Jumala ei ole vielä toivoton ihmiskunnan suhteen. - Rabindranath Tagore

3 TIIVISTELMÄ Anne Palomäki. Tytöstä naiseksi tyttöjen ja naisten asema Intiassa. Pori, kevät 2006, 58s., 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tutkimuksen tarkoitus on kuvata Intian Kolkatan tyttöjen elämää ja tuoda esille tyttöjen sekä naisten arkipäivää ja tuoda esille siihen vaikuttavia asioita. Tutkimuksen tavoitteena on saada köyhille Intialaisille lapsille sponsoreita. Sponsorship Programme on Suomesta käsin toimiva ohjelma, jonka sponsori maksaa kuukausittain tietyn summan rahaa. Sponsorointi parantaa lasten elämän laatua ja mahdollistaa pääsyn opiskelemaan valtion kouluun ja kustantaa tarvittavat opiskelu välineet. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla. Aiheeseen perehdyttiin myös kirjallisuuden avulla. Tutkimukseen osallistui kahdeksan tyttöä ja kahdeksan naista. Tutkimuksen toteutus aloitettiin monikulttuurinen ammatillisuus opintokokonaisuuden aikana. Opintokokonaisuuden työharjoittelu suoritettiin Intian Kolkatassa katulasten koulussa Institute of Psychological and Educational Reseach. Työharjoittelu kesti kolme kuukautta syksyllä Intialaisen tytön ja naisen asema on edelleen huono kohdusta alkaen. Köyhien lasten ja naisten huonommuutta ylläpitää vallitsevan uskonnon, hindulaisuuden, traditiot. Avioliitto on intialaisen naisen elämän keskeinen päämäärä. Köyhyys edistää avioliiton solmimista, kun taas työ ja koulutus lykkäävät sitä. Yhteisön painostus pitää yllä traditiota myötäjäisten maksamisesta, vaikka asian vääryys tiedostetaan. Koulu on monessa paikkaa hyvä ratkaisu ja vaihtoehto lapsen elämässä. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa käydä valtion koulua ja siksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, erilaisia järjestöjä ja projekteja näiden mahdollisuuksien luomiseksi. Sponsorship Programme on suomalaisella yhteistyöllä toteutettu tapa auttaa vähempiosaisia lapsia. Sponsorship Programme auttaa lasta Intian Kolkatassa yksilöllisesti tarpeiden mukaan ja mahdollistaa pääasialliseen kouluun pääsyn. Koulutus on alku ja juuri paremmalle asemalle ja tulevaisuudelle tyttöjen ja naisten kohdalla. Asiasanat: Intia, hindulaisuus, naisen asema, koulutus, katulapset, lapsityövoima, lapset--oikeudet, köyhyys

4 ABSTRACKT Anne Palomäki. a Girl into a Woman Position of Indian Girls and Women. Pori, Spring 2006, 58p., 6 appendices. Diaconia Univesity of Applied Sciences, Pori Unit, Degree Programme in Social Services. The purpose of the study was to tell about the lives of Indian girls and women in Kolkata. The purpose was to illustrate the lives of girls and women and issues which influenced them. And to get a female perspective on issues that strongly influenced their lives. The aim was to get sponsors for poor Indian children, so their quality of life would get better and they would have an opportunity to go to Indian comprehensive school and would have equipment to study. This study was qualitative and interviews were made. Literature was also used in getting familiar with the subject. Eight girls and eight women took part in to this study. The study started in a school for streetchildren in Kolkata, India (Institute of Psychological and Educational Research) where the researcher was in practice training for three months in autumn The situation of Indian girls and women is still bad from birth to death. The injustice of some cultural habits are recognized but they are still followed because of the pressure of the community. Poorness causes illiteracy and use of child labour. The traditions of Hinduism make the situation of poor children and women even worse. Education in many ways is a great solution and option in a child s life. All can t afford to go to school. International cooperation, various projects and organisations are needed to make it possible to study. The Sponsorship Programme is one way of helping and it makes studying possible and increases the quality of children s lives. Education is the beginning to make girls and women s situation better in India. Key words: India, Hinduism, women position, education, streetchildren, child labour, children s rights, poverty

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 7 2. INTIA Hindulaisuus Tytöt ja naiset Intiassa Lasten oikeudet ja köyhyys Katulapset Kolkatassa Lapsityövoima INSTITUTE OF PSYCHOLOGICAL AND EDUCATIONAL RESEARCH Sponsorship Programme Child Labour Programme TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusote ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen aineiston keruu ja analysointi 20

6 6. TUTKIMUSTULOKSET Avioliitto ja myötäjäiset Tyttöjen ja naisten asema Lasten oikeudet Naisten oikeudet Koulutuksen merkitys elämässä Uskonnon vaikutus arjessa TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELU Avioliitto ja myötäjäiset Oikeudet ja asema tyttöjen ja naisten parissa Koulutus Uskonto TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 44 LÄHTEET 49 LIITTEET 52 LIITE 1: Kartta LIITE 2: Yleistä Intiasta LIITE 3: Information om fadderbarnsverksamhet i Calcutta, Indien LIITE 4: IPER LIITE 5: Tyttöjen haastattelukysymykset LIITE 6: Naisten haastattelukysymykset

7 1. JOHDANTO Tutkija on suorittanut työharjoittelujakson Intian Kolkatassa välisenä aikana. Harjoittelu kuului osana monikulttuurinen ammatillisuus opintokokonaisuuteen. Harjoitteluun kuului työskenteleminen katulasten koulussa nimeltä Institute of Psychological and Educational Research (IPER). Harjoittelun tehtäviin kuului erilaisten tuntien pitäminen lapsille koulussa ja pienimuotoisen tutkimuksen tekeminen instituution lapsista instituution käyttöön. Tuo tutkimus on koskenut IPER:n vaikutusta siellä käyvien tyttöjen elämään, mutta ei ole osa tätä opinnäytetyötä. Tutkijalla on ollut Intiassa vietettynä aikanaan mahdollisuus hyödyntää kulttuuriin tutustumista erilaisin keinoin. Tutkija on käynyt useita keskusteluja paikallisten ihmisten kanssa koskien Intian kulttuuria ja käynyt tutustumassa erilaisissa kulttuurillisissa paikoissa, kuten eri uskontoryhmien temppeleissä. Tutkija tutustui harjoittelun aikana mm. Äiti Teresan orpojen kotiin ja Kirkon ulkomaan avun osallistumiin projekteihin maaseudulla Länsi-Bengalin alueella ja Kolkatassa slummityöhön. Intiassa vietetty aika on antanut mahdollisuuden ymmärtää kulttuuria ja sen tapoja syvemmin kuin se Suomesta käsin olisi mahdollista. Näitä omia kokemuksia ja havainnointia voidaan pitää tässä opinnäytetyössä arvokkaana materiaalina. Opinnäytetyö on tehty laadullisena tutkimuksena haastattelun keinoin. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Kolkatan tyttöjen elämää ja tuoda esille siihen vaikuttavia asioita. Tutkimuksen tavoitteena on saada köyhille Intialaisille lapsille sponsoreita. Opinnäytetyö on ajankohtainen ja kertoo valloillaan olevasta todellisuudesta intialaisten tyttöjen ja naisten elämässä. Opinnäytetyön aihe on siksi tärkeä, että kehitysmaiden ihmiset ovat edelleen avun tarpeessa ja se asia tunnutaan liian usein unohdettavan. Opinnäytetyö esittelee yhden tavan mahdollisuuteen Suomesta käsin auttamiselle.

8 8 2. INTIA Intia sijaitsee Etelä-Aasiassa (LIITE 1) Arabianmeren ja Bengalinlahden välissä. Maan pinta ala on km2. Intia on yksi maailman väkirikkaimmista valtioista. Väkiluku on tällä hetkellä noin 1 081,2 miljoonaa asukasta. Odotettu elinikä Intiassa on 64 vuotta. Väestön kasvun ennuste vuoteen 2050 mennessä on 1 531,4 miljoonaa asukasta. Englanti toimii tärkeimpänä kielenä yhteiskunnassa, politiikassa ja talouselämässä. Se on kouluttautuneiden intialaisten yhteinen kieli. Lukutaitoisten osuus aikuisväestöstä on 57 %. Muita virallisia kieliä ovat esimerkiksi hindi (30 % väestöstä) ja bengali sekä noin 20 muuta kieltä. Intian yleisin uskonto on hindulaisuus, jonka piiriin kuuluu noin 80 % väestöstä. Seuraavaksi tulevat kristityt (2,3 %) ja sikhit (1,9 %). (Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyö.) (LIITE 2.) Intian suurimpiin kaupunkeihin kuuluvat pääkaupunki New Delhin lisäksi mm. Mumbai ja Kolkata. Intia itsenäistyi vuonna elokuuta. (Wikipedia.) 2.1 Hindulaisuus Uskonto on Intian elämään kaikkein tärkein vaikuttava tekijä. Hindulaisuus on peräisin 1500 ekr., noin 80 % Intian väestöstä on hinduja. (Tammita-Delgoda. 1996, 15.) Hindulaisuutta voidaan pitää ilmiömäisenä; se on universaali, kaikenkattava, kaikkea hallitseva, sekä maallisia että hengellisiä asioita. Hindulaisuus on elämäntapa ja yhteiskuntajärjestys. Hindulaisuus on edelleen kehittyvä uskonto, joka perustuu arjalaisten mukanaan tuomaan vedauskontoon ja Intiassa jo aiemmin vaikuttaneisiin dravidalaisiin elämänkatsomuksiin. (Grönblom. 2001, 63.) Kasti vaikuttaa aviopuolison ja ammatin valintaan, mitä ruokaa joutuu syömään tai välttämään (Clarke ). Hindulaisuudelle tyypillistä on ajatus jälleensyntymisestä. Ihmisen sielua pidettiin ikuisena ja jatkuvasti kehittyvänä. Sielu syntyi uudelleen ja sen tarkoitus oli tulla

9 9 paremmaksi, yhtyä universaaliin henkeen. Karman laki ohjasi uudelleensyntymistä ja hallitsi yhdessä ruumiillistumassa tehtyjen tekojen ja seuraavassa saadun aseman välistä suhdetta. Ihmisen asema on tulosta aikaisemmalla syntymiskerralla tehdyistä teoista. Hindulaisuuden kulmakivi, kastilaitos, on muodostunut tästä uskosta. Jokaisella kastilla on tarkoin määrätyt tehtävät. Koskettamattomat olivat kaikkein alin kastiryhmä; he tekivät likaisimmat työt ja kosketuksissa olemista heidän kanssaan pidettiin saastaisena. (Tammita-Delgoda ) Moksha on hindulaisuudessa keskeinen käsite; henkinen vapahdus, yhdistyminen brahmaniin eli maailman sieluun. Samsarasta eli jälleensyntymisen ketjusta ihminen voi vapautua mokshan avulla. Tämä tapahtuu, kun ihminen oivaltaa tietoisuudeltaan ja eettiseltä tasoltaan yksilöllisen sielunsa atmanin olevan yhtä brahmanin kanssa. Karma eli syyn ja seurauksen laki säätelee inkarnaatiota eli ruumiillistumista. Hindulaisuudessa on kolme päämäärää dharma (oikeudenmukaisuus, velvollisuus, henkinen oppi, joka tulisi omistaa kypsälle iälle), artha (aineellinen ja henkinen omaisuus, joka tulisi omistaa lapsuudelle) ja kama (aistinautinnot, fyysinen rakkaus, joka tulisi omistaa nuoruudelle). Näiden tulisi olla tasapainossa keskenään dharman kohotessa tavoitteista tärkeimmäksi. Keskeistä on myös jumalten kunnioittaminen, puja. (Miettinen. 1999, 60.) Hindulainen kolmiyhteys on jumalat Brahma, Vishnu ja Shiva. Brahma on luojajumala, Vishnu säilyttävä ja Shiva tuhoava ja uudelleenluova. (Grönblom ) Yhteisö on jaettu neljään säätyyn (varnaan): papisto (brahmanat), sota-aateli (ksatriyat), kaupasta ja käsityöstä huolehtiva keskiluokka (vaisyat) sekä maanviljelystä ja epäpuhtaista töistä huolehtiva alaluokka (sudrat). Säätyjen ulkopuolelle jää kastittomat. Vähitellen luokat ovat sekoittuneet ja jakaantuneet synnyttäen pienempiä luokkamuodostelmia (jati). Luokat ovat pysyneet toisistaan erillään rituaalisen puhtauden vaatimuksen takia; avioliitto solmitaan vain omaan säätyyn kuuluvan kanssa. Kastilaitos lakkautettiin 1950 Gandhin työn ansiosta, mutta se säätelee edelleen yksilön mahdollisuuksia ja valintoja. (Miettinen ) Gandhi nimitti kastittomia harijaneiksi eli Jumalan lapsiksi. Kastittomat kutsuvat

10 10 itseään nykyisin daleiksi eli alistetuiksi. (Clarke ) Brahmanien tehtäviin kuuluu opiskelu, opettaminen ja uhritoimitusten suorittaminen sekä lahjojen saaminen ja antaminen. Toisen hallitsevan kastin ksatriyat tehtäviin kuuluu kansan suojeleminen, uhraaminen ja opiskeleminen. Vaishyat voivat myös opiskella ja uhrata, mutta pääasiallisesti heidän kuuluu ruokkia karjaa, viljellä maata, käydä kauppaa. Shudrojen tarkoitus on palvella kolmea ylempää luokkaa. (Grönblom ) 2.2 Tytöt ja naiset Intiassa Tyttöjen ja naisten asema on Intiassa tunnetusti alistettu ja huono (Kivelä.1990). 60 % Intian naisista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Yli 60 % heidän alle viisi -vuotiasta lapsistaan ovat aliravittuja. Huono asema näkyy myös siinä, että vuonna 1991 tuhatta miestä kohtaan oli vain 927 naista. (Gangula & DeVotta ) Uhkia, joita tytöt ja naiset kohtaavat ovat myötäjäiset, raiskaukset, seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta kotona, tyttö lasten murhat, seksuaalinen ahdistelu jne. Uhka tyttölapsen elämässä alkaa jo kohdusta. Tämä on suorassa yhteydessä kulttuurin tapaan maksaa aviomiehelle tytöstä/naisesta myötäjäiset. Naissukupuolen omaavan sikiön valittu abortti, tyttö vauvojen murhat, myötäjäiskuolemat ja väkivalta naisia kohtaan on todellisuutta Intialaisessa elämässä. Arviolta naissukupuolen omaavaa sikiötä abortoitiin vuosien 1978 ja 1983 välillä lapsen sukupuolen määrittelyn jälkeen. Intiassa abortti on laillista, mutta laittomilla klinikoilla epähygieenisissä olosuhteissa tehdyt abortit aiheuttavat arviolta naisen kuoleman vuosittain. (The Convention on the Elimination of all forms of Discrimination Against Women: CEDAW ) Naisen asemaan intialaisessa kulttuurissa vaikuttaa perherakenteen patriarkaalisuus, järjestetyt avioliitot, myötäjäiset, naisten eristyneisyys kodinhoitoon, rajoitetut kanssakäymiset vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa ja leskeltä kielletty uudelleen avioituminen (Hendersson ). Edes koti ei ole naiselle

11 11 turvallinen paikka; he tulevat usein hakatuksi jopa tapetuiksi ja usein syynä ovat myötäjäiset. Alkoholi on myös vaikuttava tekijä puolison tai jonkun muun perheen jäsenen väkivaltaiselle käyttäytymiselle. Vuonna 1995 raportoitiin yli 6000 myötäjäiskuolemaa, mutta monessa tapauksessa kuolemat rekisteröidään itsemurhiksi tai onnettomuuksiksi kotitöissä. Yleisin selitys on keittiö palot, kun todellisuudessa nainen on sytytetty tuleen käyttäen syttyviä nesteitä. (CEDAW. 1995) Intialaisen sanomalehden The Times of India mukaan kaksi naista paloivat kuoliaiksi myötäjäisten takia samassa lehdessä oli artikkeli toisenlaisesta myötäjäiskuolemasta: nainen oli kuristettu kuoliaaksi sähköjohdolla, koska ei onnistunut toimittamaan rahaa myötäjäisinä. Intian lain mukaan sallittu avioitumisikä tytöillä on 18 vuotta ja pojilla 21 vuotta, mutta lapsiavioliitot ovat silti osa todellisuutta. Seuraukset lapsiavioliitoista ovat aikaiset raskaudet, keskenmenot, gynekologiset komplikaatiot ja seksuaaliset traumat. Lapsiavioliitot nähdään tehokkaana tapana suojella tyttöjä seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Tämä on todella epäilyttävää, sillä tyttö voi joutua vieraiden ja perheen jäsenten hyväksikäytetyksi. Tytöt tuntevat 75 % tapauksissa hyväksikäyttäjän. (CEDAW ) The Times of India lehden mukaan puolitoistavuotias vauva joutui 40-vuotiaan miehen raiskaamaksi. Äiti oli jättänyt vauvan miehelle hoitoon. 2.3 Lasten oikeudet ja köyhyys Lasten oikeuksien pohjana pidetään YK:n Lasten oikeuksien sopimusta. Sopimuksessa määritellään lapsen olevan alle 18-vuotias henkilö, jota pitää suojella kaikelta hyväksikäytöltä ja väkivallalta. Lapsilla ei saa tuottaa liian raskasta työtä ja heillä on oikeus leikkiin ja vapaa-ajanviettoon. Lapsilla on oikeus käydä koulua, jossa pitää kehittää heidän taitojaan ja suvaitsevaisuutta. Lapsilla on oikeus yksityisyyteen, elää terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. Lapsilla on oikeus kunnolliseen elintasoon, heidän oikeuksiaan ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapau-

12 12 teen pitää kunnioittaa ikätaso huomioon ottaen. (Unisef.) Edellä mainitut oikeudet ovat vain osa lapsen oikeuksista. Todellisuudessa kuitenkaan nämä oikeudet eivät toteudu hyvin eivätkä kaikki ole omista oikeuksistaan tietoisia. Yleissopimuksen allekirjoittaneet maat, joihin myös Intia kuuluu, tulisi noudattaa sopimusta ja raportoida säännöllisesti miten sopimusta noudatetaan. Kaikki ovat oikeutettuja sopimuksessa tunnustettuihin oikeuksiin ja vapauksiin rotuun, ihon väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, syntymään tai muuhun seikkaan katsomatta. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa julistetaan lasten olevan oikeutettuja erityiseen huolenpitoon, apuun, hyvinvointiin, kasvuun luonnollisessa ympäristössä ja persoonallisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehityksen vuoksi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä. Lapsen tulisi kasvaa rauhan, ihmisarvon, suvaitsevaisuuden, vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden hengessä. (Unisef.) Äärimmäisessä köyhyydessä elävä ihminen tulee toimeen alle yhdellä dollarilla päivässä, heitä on joka viides maailman kuudesta miljardista asukkaasta. Kahdella dollarilla päivässä elää maailman väestöstä 1,6 miljardia ihmistä. Köyhyytenä ei voida pitää pelkkää rahan puutetta. Köyhyys on myös syrjäytyneisyyttä, turvattomuutta ja mahdollisuuksien puutetta. (Ulkoasiain ministeriön kehitysyhteistyö.) Kuitenkin raha toimii nykyaikaisen yhteiskunnan pääasiallisena liikuttajana, joten rahan puute liitetään köyhyyteen (YK.) Köyhältä puuttuvat mahdollisuudet oman elämänsä hallintaan taloudellisesti, sosiaalisesti, poliittisesti ja yksilöllisesti. Köyhä ei kykene huolehtimaan edes perustarpeidensa tyydyttämisestä. Ihmisen elämä on sosiaalisesti köyhää, jos häneltä puuttuvat ihmisarvoisen elämän perusedellytykset kuten koulutus ja terveydenhoito. Köyhyyttä on myös mahdollisuuksien puute osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Mahdollisuuksien puuttuminen on yleensä kasautuvaa ja usein periytyy sukupolvelta toiselle. Köyhyys on sidoksissa kulttuuriin, aikaan ja paikkaan. Sitä

13 13 mitattaessa on otettava huomioon aineelliset tosiasiat, yksilön tapa kokea asemansa, muiden käsitykset yksilön tilanteesta sekä aika ja paikka. (YK.) Katulapset Kolkatassa Katulapset (tai katunuoret) ovat keitä tahansa alaikäisiä, joille kadusta on tullut tavanomainen olinpaikka ja, jotka ovat ilman riittävää turvaa. Katulapsi asuu kadulla tai viettää huomattavan osan päivästään kadulla ammatti tai muista syistä. The Institute of Psychological and Educational Research perustaja Dr. A. Ghosh määrittelee kirjassaan Streetchildren of Calcutta (1992) katulapset kuuteen eri kategoriaan: pysyvästi Kolkataan muuttaneiden perheiden lapset, väliaikaisesti muuttaneiden perheiden lapset, päivittäin kaupunkiin matkustavat lapset, hyvin köyhien perheiden lapset, työskentelevät ja hylätyt lapset, sopeutumattomat, orvot ja rikolliset lapset. (Ghosh ) Katulapset ongelmana on läheisesti liitoksissa kaupungistumiseen, jota on tapahtunut Intian suurimmissa kaupungeissa luvulta lähtien. Perheet muuttavat Kolkataan paremman elämän toivossa, he ovat joutuneet lähtemään asuinalueiltaan monista eri syistä. Syitä ovat luonnon tuhot (tulvat, kuivuus), riitely perheessä ja viljeltävän maan puute. Kalkutta suurena kaupunkina tarjoaa monia eri töitä ja onkin suuri syy siihen, että ihmisiä läheltä ja kaukaa matkustavat sinne pysyvästi, väliaikaisesti tai päivittäin paremman elinkeinon saavuttamiseksi. (Ghosh ) Väliaikaisesti Kolkataan muuttavat perheet asuvat kaduilla bambuista rakennetuissa hökkeleissä. Kaikki perheen jäsenet työskentelevät aikansa ja palaavat sitten takaisin aiemmalle asuinalueelleen. Päivittäin lapsia matkustaa junalla varhain aamulla Kolkataan myymään tavaroita ja palaavat illalla kotiin. Ne, joilla ei ole tavaroita myytävänä keräilevät roskia (ragpicker) ja myyvät niitä kauppiaille. Mädäntyneiden tavaroiden tonkiminen on erittäin vaarallista ja tapaturma-altista. (Ghosh.

14 ) Äärimmäinen köyhyys voi kestää sukupolvelta toiselle. Köyhät katulapset ovat suunnattomassa tarpeessa saada hoivaa ja turvaa. Jotkin heistä voivat niin pahoin, etteivät edes muista omaa menneisyyttään. Usein he joutuvat hoitamaan elantonsa rikollisella toiminnalla. Tämän kategorian tytöt ovat hyvin alttiita seksuaaliselle hyväksikäytölle. Työskentelevien lasten tarpeet selviytyä pakottavat heidät työskentelemään useita tunteja päivässä kaduilla altistuen erilaisille vaaroille. Hylätyt, sopeutumattomat, orvot ja rikolliset lapset jäävät ilman mitään suojaa, heillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin asua kaduilla. Monet tytöt elävät jonkun vanhemman naisen helmoissa, joka elää lasten tuloilla. Usein nämä tytöt pakotetaan prostituutioon. (Ghosh ) Lapsityövoima Kansainvälinen työjärjestö ILO on määritellyt minimi-iän työnteolle olevaksi 15- vuotta. Köyhien maiden kohdalla ikäraja on 14- vuotta. Köyhissä maissa kuitenkin lapset auttavat perhettä taloudenhoidossa ja oppivat työntekoon jo pieninä eikä lasten työskentelyä nähdä niin pahana asiana kuin länsimaissa. Maailmassa työskentelee arviolta 250 miljoonaa 5-14-vuotiasta lasta, joista 140 miljoonaa työskentelee täyspäiväisesti. Enemmistö lapsityöläisistä löytyy kehitysmaista Aasiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta-Amerikasta. Työskentelevien lasten määrä on kuitenkin noussut suuressa osassa Eurooppaa ja arviolta viisi miljoonaa lasta työskentelee Yhdysvalloissa. Child labour eli haitallisen lapsityövoiman hyväksikäytölle ja child work eli muun lasten tekemän työn välille on tehty ero. Haitallinen lapsityövoiman hyväksikäyttö on sellaista, missä jokin taho hyötyy lapsen työpanoksesta taloudellisesti tai muin keinoin. Muu lasten työ on satunnaista muutaman tunnin työtä eikä haittaa täysipainoista koulunkäyntiä tai vaaranna lapsen kehitystä eikä tapahdu vaarallisissa olosuhteissa. (Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhteistoimikunta.)

15 15 Kesäkuussa 1999 ILO hyväksyi sopimuksen, joka kieltää lapsityövoiman pahimmat muodot: lapsikauppa, pakkotyö, velkaorjuus, lapsiporno sekä -prostituutio. Lapsia ei myöskään saa pakkovärvätä sotilaiksi, ei käyttää huumekaupassa tai missään laittomassa toiminnassa. (Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhteistoimikunta.) Lapsityövoima on maailmanlaajuinen lisääntyvä ongelma. Alle 14-vuotiaiden työskentely kiellettiin Intiassa 1948, mutta käytäntö on toista. Lapsia työskentelee monenlaisissa ammateissa; perheen viljelmillä, prostituutiossa, tehtaissa ja työpajoissa. Epävirallisen talouden alueella, missä ei säätele kansallinen laki työskentelee useita lapsia. Se on myös syynä siihen, että lapsityövoiman laajuutta on vaikea arvioida. Alihankintajärjestelmissä (kodit, kyläpajat, vajat) lapset ovat näkymätöntä työvoimaa. ILO: n arvion mukaan vähintään puolet lapsityövoimasta kohdistuu Kaakkois- ja Etelä-Aasiaan, eniten Intiaan. Suurin osa Intian lapsista työskentelee maatiloilla tai tienvarsien teekojuissa tarkoituksenaan maksaa vanhempiensa velkoja. Maaseudulla tyttöjä myydään prostituoiduiksi ja viedään suurkaupunkeihin. (Kilbourn ) Työnteko on lapselle sekä fyysisesti että henkisesti haitallista. Lasten vartalo ei kestä samalla tavalla rasitusta kuin aikuisen ja näin lapsi altistuu helpommin vakaville vaurioille. Luonnon olosuhteet, kuten aurinko ja sateet ovat myös vaurioittavia tekijöitä. Lapsena työskennelleet ovat usein aikuisina huonokuntoisia ja kouluttautumattomia työntekijöitä, joten se ei edistä maan taloudellista kilpailukykyä. (Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhteistoimikunta.) Köyhyyttä voidaan pitää syynä lapsityövoiman käyttöön, mutta siihen vaikuttavat muutkin tekijät. Lapsia käytetään työvoimana saadakseen enemmän voittoa (paljon työtä, pieni palkka). Vaikuttajat suhtautuvat lapsityövoiman käyttöön välinpitämättömästi ja viranomaisten toiminta on puutteellista eikä puuttumista tapahdu. Korruptio, jossa virkamiehet itse hyötyvät lapsityövoimasta. Yhteiskunnalliset ennakkoluulot, joiden mukaan vähemmän etuoikeutettujen osana on lapsityövoima. Lap-

16 16 silla ei välttämättä ole vaihtoehtoa työskentelylle. Kaikilla ei ole mahdollisuutta kouluttautua tai on työskenneltävä selviytyäkseen tai perheen vaatimuksesta. Työssäkäynti koulunkäynnin sijaan yleensä kiihdyttää köyhyyden kierrettä. (Kilbourn ) Kun lapsilta viedään pois mahdollisuus kouluttautua, viedään heiltä pois mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Koulutuksen puute on nykyisin yksi suurimmista syistä huonoon yksilön ja yhteisön hyvinvointiin. Luku- ja kirjoitustaito sekä älyllinen kapasiteetti vaikuttavat hyvinvointiin suuresti. Työssä käynti vaikuttaa suuresti lapsen terveyteen ja kehitykseen. Kasvuhäiriöitä lapselle aiheutuu huonoista työasennoista, työn raskaudesta ja puutteellisesta ravinnosta. Huonot työolot altistavat hengityselinsairauksille, onnettomuuksille, kemiallisille ja biologisille aineille, minkä seurauksena lapsi voi vammautua tai sairastua vakavasti. (Ihmisoikeudet.) Lapsityövoimalle on eri syitä: väestön köyhyys, naisten asema, väestön kasvu, koulunkäyntimahdollisuudet ja talouden kehitys. Lapsityövoiman käyttöön vaikuttavat myös luonnon katastrofit ja sodat, koska aiheuttavat köyhyyttä, orpoutta ja tuhoavat koulunkäyntimahdollisuuden. Köyhyys on kuitenkin yleisin syy, sillä lapsien on osallistuttava köyhissä maissa perheen elättämiseen. Maan kulttuuri; perinteet, tavat ja asenteet vaikuttavat myös. Maatalousalalla lapset ovat perinteisesti osallistuneet työntekoon. Tyttöjen huono asema liittyy suoraan lapsityövoimaan, sillä siellä missä tytöt eivät saa arvostusta osakseen, he usein joutuvat töihin hyvin varhaisella iällä. Luokkaerot ja tulonjaon epätasaisuus aiheuttaa lapsityövoimankäyttöä. Maanomistuksen epätasaisuus pakottaa lähettämään lapsia töihin kauas kotoa. (Ihmisoikeudet.) Globalisaation seurauksena tuotantoa on alettu hajottaa ja sijoittaa sinne, missä se on halvinta. Yritysten käyttämät alihankkijat eivät useinkaan välitä työntekijöidensä epäinhimillisistä työolosuhteista. Tuotteet teetetään mahdollisimman halvalla ja näin lapsityövoiman käytöllä saadaan tuotteille kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyinen hinta. (Ihmisoikeudet.)

17 17 3. INSTITUTE OF PSYCHOLOGICAL AND EDUCATIONAL RESEARCH IPER, Institute of Psychological and Educational Reseach on vuonna 1971 toimintansa aloittanut projekti. Organisaation perusti Dr. A. Ghosh. Hän näki psykologian ja koulutuksen kuuluvan lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. IPER:n tehtäviin kuuluu edistää tutkimuksia psykologian ja koulutuksen saralla. Se johtaa ohjelmia ja dokumentaatioita koskien erilaisia sosiaalisia ja psykologisia ongelmia. IPER työskentelee epäoikeutettujen ja laiminlyötyjen lasten hyväksi, kuten katulasten, lapsityövoiman, orpojen, hylättyjen lasten, hyväksikäytettyjen lasten ja henkisesti vammautuneiden lasten kanssa. Tarkoituksena on aloittaa, organisoida ja edistää toimintaa ihmisen kehittämiseksi. IPER:n sisällä toimii erilaisia projekteja vastaten ihmisten erilaisiin tarpeisiin, kuten koulu työskenteleville lapsille ja katulapsille, kansainvälinen projekti lapsityövoiman eliminoimiseksi, kansallinen lapsityövoima projekti ja sponsoriohjelma. Intian valtio ja keskushallitukset rahoittavat osittain toimintaa, mutta osa rahoituksesta tulee yksityisiltä sekä julkisilta lahjoittajilta ja kansainvälisiltä rahoittajilta (esim. LWS, UNICEF, ILO). (Institute of Psychological and Educational Research: IPER ) 3.1 Sponsorship Programme Sponsorship Programme (LIITE 3-4) on suomalaisten työharjoittelijoiden aloitteesta IPER:n perustama projekti. Suomesta käsin toimiva yhteiskristillinen Frukt.rf yhdistys sponsoroi Intiasta tällä hetkellä 32 lasta. Tarve sponsoreille on lisääntyvä. Vaikka IPER on lapsille koulu, se ei ole Intian valtion koulua vastaava. Sponsoreiden avulla lapsille on mahdollisuus siirtyä valtion kouluun. Sponsorirahat käytetään mm. koulupukuun, koulutarvikkeisiin, hygienia tarvikkeisiin ja lääkkeisiin, mutta rahojen käyttö on yksilöllistä jokaisen lapsen kohdalla. Sponsoroinnin alkamisen jälkeen lapset jatkavat käyntejä IPER:llä ja saavat sieltä ruoan kuudesti viikossa ja tarvittavia lääkäripalveluja. IPER lähettää joka kolmas kuukausi raportin sponso-

18 18 roidusta lapsesta sponsoroijille. Sponsorimaksu on 15 kuukaudessa ja osallistuminen edellyttää vähintään kolmen vuoden sitoutumista. (Hagman ) 3.2 Child Labour Programme Child labour programme on osa kansainvälistä lapsityövoima projektia (National Child Labour Project). Tämän ohjelman alaisena IPER johtaa kuutta keskusta ja niissä on mukana yli 300 lasta. Projektissa mukana olevat lapset ovat joko olleet töissä tai ovat potentiaalisia lapsityövoiman uhreja. Ensin lapset lakkautetaan työn teosta, jonka jälkeen heidät otetaan mukaan ohjelman alla toimiviin erityiskouluihin. Nämä koulut ovat auki viisi tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa. Säännöllisesti tunneilla käyvät lapset saavat kuukausittain 100 iru:n stipendin. Joka koulupäivä lapsi saa ruoan koulussa. (IPER ) Ennen kuukausittaisen rahan sai käteisenä, nykyään joka lapselle tässä projektissa on avattu oma tili, jonne rahat talletetaan. Rahat lapsi saa käyttöönsä täytettyään 18 vuotta. Tämä on vaikeuttanut toimintaa jonkin verran, koska vanhemmat on vaikea suostutella antamaan lupa lapselle osallistua projektiin. Tämä johtuu siitä, että töissä käymällä lapsi saattaisi tienata enemmän ja nyt rahat menevä pankkiin eivätkä ole vanhempien käytettävissä. (Mallik, B ) IPER aloitti tämän projektin, koska vahvasti uskoo siihen, että lapsityövoiman käyttö on kaikissa muodoissaan lapselle vahingollista ja häiritsee lapsen kehitystä. Työssä käyvät lapset ovat pakotettuja elämään ilman lapsuuden perustarpeita, kuten koulutusta, vapaa-aikaa, sosiaalisia ja kulttuurillisia mahdollisuuksia. IPER erityiskoulujensa kautta yrittää luoda näitä mahdollisuuksia lapsille niin paljon kuin mahdollista. (IPER )

19 19 4. TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMA Tutkimuksen tarkoitus on kuvata Intian Kolkatan tyttöjen elämää ja tuoda esille tyttöjen sekä naisten arkipäivää ja tuoda esille siihen vaikuttavia asioita. Tutkimuksen tavoitteena on saada köyhille Intialaisille lapsille sponsoreita, jotta heidän elämän laatunsa paranisi ja heillä olisi mahdollisuus päästä valtion kouluun opiskelemaan ja saisivat itselleen siihen tarvittavat välineet. Sponsorship Programmeen osallistuminen on eräänlaista kummitoimintaa, jossa osallistutaan rahallisesti köyhien lasten auttamiseksi. Tutkimusongelmina työssä ovat: Mitä ajatuksia tytöillä ja naisilla on oikeuksistaan? Miten tytöt ja naiset kokevat avioliiton ja myötäjäiset? Mikä on uskonnon merkitys tytöille ja naisille? Millainen on tyttöjen ja naisten asema? Mikä merkitys koululla/koulutuksella on tyttöjen ja naisten elämässä? 5. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyö on aloitettu tekemään Intian Kolkatassa suoritetun työharjoittelun yhteydessä Työharjoittelu suoritettiin IPER:llä katulasten koulussa, joka oli myös harjoittelijoiden asuinpaikka työharjoittelun ajan. Työharjoittelu sisälsi velvollisuuden tehdä pieni tutkimus IPER:llä käyviin lapsiin liittyen, mutta se ei ole osa tätä opinnäytetyötä. Tuon työharjoittelun tehtävään kuuluvat tytöt tosin ovat samat kuin tämän opinnäytetyön, joten he tulivat harjoittelun aikana tutuiksi. Harjoittelun aikana on ollut mahdollisuus hyödyntää paikallista materiaalia aiheesta

20 20 sekä ollut mahdollisuus kommunikoida erilaisten intialaisten ihmisten kanssa. Nämä kaikki asiat ovat osana ja vaikuttaneet opinnäytetyössä tavalla tai toisella. 5.1 Tutkimusote ja tutkimusmenetelmä Laadullisessa eli kvalitatiivisessa tutkimuksessa lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen. Ajatuksena siinä on se, että todellisuus on moninainen ja on otettava huomioon ettei todellisuutta voi pilkkoa mielivaltaisesti osiin. Siinä pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Arvolähtökohdat muovaavat sitä, mitä ja miten pyritään ymmärtämään tutkittavia ilmiöitä. Tutkijan ei ole mahdollista saavuttaa perinteistä objektiivisuutta, koska tutkija ja se, mitä tiedetään kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Tuloksiksi voidaan saada ehdollisia selityksiä aikaan ja paikkaan rajoittuen. Pyrkimyksenä kvalitatiivisessa tutkimuksessa on löytää tai paljastaa asioita. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara ) Laadullisessa tutkimuksessa teorian merkitys on ilmeinen ja siksi välttämätön. Tutkimuksen teoria on viitekehys tutkimukselle eli tutkimuksen teoreettinen osuus. Teoriaa tarvitaan tutkimuksessa kokonaisuuden mieltämisessä (metodit, etiikka, luotettavuus, analyysi). (Tuomi & Sarajärvi ) Kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillisiä piirteitä ovat tutkimuksen kokonaisvaltaisuus tiedon hankinnassa ja aineiston kokoamisessa luonnollisissa, todellisissa tilanteissa. Ihmistä käytetään tiedonkeruun instrumenttina. Luotetaan omiin havaintoihin ja keskusteluihin tutkittavien kanssa kuin mittausvälineillä hankittuun tietoon. (Hirsjärvi, ym ) Yleisimpiä aineiston keruumenetelmiä laadullisessa tutkimuksessa ovat haastattelu, kysely ja havainnointi sekä eri dokumentteihin perustuva tieto. Näitä tapoja voidaan käyttää rinnakkain tai eri tavoin yhdisteltynä tutkittavan ongelman ja tutkimusresurssien mukaan. (Tuomi & Sarajärvi ) Kun halutaan selvittää mitä henkilöt ajattelevat, tuntevat, kokevat tai uskovat, suositellaan menetelmänä käytettäväksi haastatteluja, kyselylomakkeita tai asennes-

21 21 kaaloja. Haastattelu on kvalitatiivisessa tutkimuksessa päämenetelmänä. Haastattelujen etuina pidetään sitä, että voidaan tilanteen edellyttämällä tavalla ja vastaajia myötäillen säädellä aineiston keruuta. Sekä sitä, että haastatteluaiheiden järjestystä voi vaihdella ja vastauksia on mahdollisuus tulkita enemmän kuin jollain muulla menetelmällä. (Hirsjärvi ym , 194.) Tässä työssä haastateltiin henkilöt yksitellen. Haastattelukysymykset (LIITE 5-6) oli etukäteen suunnieltu ja niiden järjestys oli kaikille samat. Etukäteen suunnittelu oli kielierojen takia parempi vaihtoehto. Vastausten järjestys ja samat kysymykset helpottivat myös tulosten yksitellen etsimistä. Haastattelutilanteet tekivät opinnäytetyöstä henkilökohtaisemman, koska kaikki haastateltavat on tavattu henkilökohtaisesti. 5.2 Tutkimuksen aineiston keruu ja analysointi Tutkimuskohde on rajattu pieneen ryhmään, joka käsittää IPER:n asiakkaita. Tutkimuksen kahdeksan tyttöä kuuluvat IPER:n Child Labor projektiin. He ovat siis aiemmin kuuluneet lapsityövoiman piiriin, mutta nyt käyvät koulua IPER:llä. Haastatellut kahdeksan naista ovat juuri näiden kyseisten tyttöjen äidit. Heillä kaikilla on yhteistä: köyhyys, hindulaisuus, oma asemansa ja oikeutensa, sekä tytöt luokitellaan myös katulapsiksi. Nämä kaikki on valittu keskeisiksi käsitteiksi ja teoriaksi asiaan kuuluvuutensa takia. Tyttöjen ja naisten elämästä ei voida irrottaa avioliittoa ja myötäjäisiä, jotka määräävät suuresti tyttöjen tulevaisuutta ja naisten elämää, ja kuvaa heidän asemaansa. Hindulaisuudesta ei voida irrottaa sen kulmakiveä, kastilaitosta, joka on suurelta osin kaikkien intialaisten elämään ja asemaan vaikuttava asia. Tutkimuksen kahdeksan tyttöä olivat mukana IPER:n Child Labour projektissa. Tutkimuksen kahdeksan naista ovat juuri näiden kyseisten tyttöjen äidit. Tytöt ja heidän äitinsä, joita käsittelen naisina tässä opinnäytetyössä, haastateltiin. Haas-

22 22 tattelu on etukäteen suunniteltu tässä tapauksessa kielierojen vuoksi, jolloin suora vuorovaikutuksellinen keskustelu haastateltavan kanssa ei olisi ollut sujuvasti mahdollista. Haastattelut ovat kestoiltaan vaihdelleet noin 20 minuutista 45 minuuttiin. Haastattelujen jälkeen materiaalia aiheesta hankittiin Intiasta; kirjallisuutta, lehtileikkeitä ja esitteitä. Vietettynä aikana Intiassa käytiin myös paljon keskusteluja IPER:llä työskentelevien naisten kanssa sekä muiden intialaisten ihmisten. Loput materiaali on hankittu Suomesta kirjallisuudesta ja Internetistä. Haastattelut analysoidaan siten, että tutkimusongelmat saadaan selvitetyksi. Analysoinnissa käytän apuna omia havaintoja ja oppimispäiväkirjani merkintöjä näiden tueksi. Analyysissa ei lähtökohtana ole teorian tai hypoteesien testaaminen vaan aineiston monitahoinen ja yksityiskohtainen tarkastelu; pyritään paljastamaan erilaisia seikkoja. Laadullisten metodien käytöllä tutkittavan ääni ja näkökulmat pääsevät esille. Kvalitatiivisen tutkimuksen tapauksia käsitellään ainutlaatuisina ja aineistoa tulkitaan sen mukaisesti. (Hirsjärvi ym ) Puretut haastattelut eli aineisto tulee järjestää teemoittain poimimalla jokaisesta vastauksesta teemaan liittyvä kohta. Tämä onnistuu tekstinkäsittely ohjelmalla (leikkaa, liitä) tai vanhanaikaisesti erivärikynillä koodaamalla. Tutkijan tulee tuntea aineistonsa ja esittää siitä tulkintansa. Mukaan tuodaan kytkennät teorioihin, aikaisempiin tutkimuksiin ym. Analyysin tehtävänä on tiivistää aineistoa niin, että sen informaatioarvo kasvaa mitään olennaista poistamatta. Aineistoa voidaan tematisoida tai tyypitellä. Tematisoinnissa (teemoittelussa) aineisto ryhmitellään teemoittain ja nostetaan esiin tutkimusongelmaan liittyviä sitaatteja tulkittavaksi. Tyypittelyssä muodostetaan yleisimpiä vastauksia laajastikin kuvaavia tyyppejä. Laadullisessa tutkimuksessa tutkija poimii aineistostaan mielenkiintoisimmat kohdat. Etenemisen ei tarvitse tapahtua haastattelujärjestyksessä. Aineistoa voi analysoida haastateltava kerrallaan tai rakennettujen tyyppien,tapauskuvien avulla tai edetä teemoittain. Aineisto kirjoitetaan auki omin sanoin tulkitsemalla. (Aaltola & Valli ) Tässä opinnäytetyössä on seurattu teemahaastattelun analyysitapaa muunnellusti, vaikka haastattelu menetelmänä ei ole ollut varsinaisesti teemahaastattelu. Tässä

23 23 opinnäytetyössä on käytetty omaa tapaa teemoittelun ja tyypittelyn väliltä. Esiin on nostettu asioita aihepiireittäin, mutta ei ole käytetty suoria sitaatteja haastatteluista. Haastattelu vastauksia ei ole käyty läpi yksitellen kaikkia vaan niistä on myös tuotu esiin se, mitä on ollut yleistettävissä. Analyysi on aloitettu purkamalla haastattelunauhat sanasta sanaan paperille kirjoittaen englanniksi. Sen jälkeen on tutkimusongelmien aihepiirien/teemojen mukaan suomennettu vastaukset tietokoneelle, jotta ne on ollut sen jälkeen helppo muodostaa tuloksiksi tarkastelua varten. Joka haastattelusta on etsitty erikseen jokaiseen tutkimusongelmaan liittyvät vastaukset. Kääntämis- ja tulosten kirjoittamisprosessi oli hidas, mutta samalla vastaukset tulivat myös aiheittain hyvin tutuiksi. Tarkastelussa on osana omaa tulkintaa tuloksista sekä fakta tietoa aiheisiin liittyvistä teoksista ja aiemmista tutkimuksista. Sen jälkeen esitän omat johtopäätökseni ja pohdinnan. 6. TUTKIMUSTULOKSET Tulokset on vastausten avulla jaettu tutkimusongelmien aihepiireihin. Avioliitto- ja myötäjäisasioita nousi esille myös kysyttäessä tulevaisuudesta. Lapsen oikeuksiin liittyen saatiin tietoa myös vanhempien lyömisestä ja lapsen työskentelyyn liittyvistä kysymyksistä. Koulutukseen liittyviä asioita nousi esiin myös tulevaisuudesta kysyttäessä sekä avioliitosta kysyttäessä. Tyttöjen ja naisten asemaa kuvaavia vastauksia saatiin selville kysymällä tyttöjen ja poikien eroista, mutta asemasta kertoo monien kysymysten vastaukset. Uskonnosta kerrottiin erikseen vain siitä kysyttäessä. Kaikki eivät ole kyenneet tai muuten vastanneet kaikkiin kysymyksiin, mutta asiat on nostettu esille pääasiallisesti aihepiireittäin eikä määrällisesti. Naiset ja tytöt kertovat aiheista seuraavia asioita.

24 Avioliitto ja myötäjäiset Avioliitto on välttämätöntä intialaisten perinteiden takia ja sosiaalisen kehityksen tilanne on sellainen, että vanhempien on pakotettava tyttärensä naimisiin. Tähän on syynä se, että tytön ollessa naimaton vielä yli 21-vuotiaana yhteisössä aletaan puhua kaikenlaista pahaa perheestä. Aiemmin yhhteisöissä mentiin naimisiin hyvin varhaisella iällä, vuotiaina, mutta nyt mennään naimisiin 18 vuoden ikäisenä. Naimisiin olisi parempi mennä vuotiaana. Mutta perheen ollessa köyhä ei ole varaa hankkia tyttärelle perustarpeita, jolloin on parempi, että tyttö menee naimisiin aikaisemmin. Yli puolet naisista sanoo, ettei avioliitto ole ainoa vaihtoehto. Vaihtoehtona ennen avioliiton solmimista pidetään opiskelua ja työn tekoa. Opiskelu on kiinni taloudellisesta tilanteesta; jos tilanne on huono, tyttö on saatava naimisiin. Eräs nainen mainitsee, ettei koskaan aio sanoa tyttärelleen, että tämän on mentävä naimisiin. Tyttö voi itse 18-vuotiaana päättää opiskeleeko vai haluaako naimisiin. Osa naisista mainitsee, ettei avioliittoa tulisi solmia liian aikaisin. Syynä pidetään opiskelua ja sitä, ettei naimisiin voi mennä ennen kuin tyttö on kyvykäs tekemään jotakin. Yhtä naista lukuun ottamatta naiset ovat myötäjäisiä vastaan. Naiset kertovat yhteisön tapojen ja painostuksen vaikuttavan myötäjäisiin. Yhteisössä ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman myötäjäisiä, yhteisössä myötäjäisten antaminen on pakollista. Ilman myötäjäisiä toinen perhe ei huoli tyttöä vaimoksi. Avioliiton kautta saadut sukulaiset ahdistelevat ja painostavat myötäjäisasiassa paljon. Eräs nainen mainitsee, ettei tiedä mitä tekee, jos myötäjäisiä vaaditaan enemmän kuin he ovat kykeneväisiä maksamaan. Eräs nainen kertoo painostuksen myötäjäisten maksamiseen olevan suuri. Jos ei maksaisi myötäjäisiä, tyttöä kidutettaisiin. Myötäjäisten määrä riippuu perheen sosioekonomisesta asemasta. Hyvin köyhiltä vaaditaan myötäjäisiä rupiaa. Paremmin toimeentuleva joutuu maksamaan rupiaa. Yksi nainen selittää, että intialaisessa yhteisössä on annettava myötäjäisiä. Jos ei

25 25 ole rahaa, pitäisi lainata joltakin. Jos omistaa koruja, pitäisi vaihtaa ne rahaksi. Mutta Intiassa ei naisen mukaan pitäisi olla myötäjäisiä, koska kaikki perheet eivät ole niin hyvin menestyviä. Jotkin perheet ovat niin köyhiä, että kuinka he voisivat mennä naimisiin tai antaa myötäjäisiä. On todella väärin, että joutuu maksamaan myötäjäisiä, jotta tytär voisi asua onnellisena aviopuolison sukulaisten parissa. On paljon sellaisia perheitä, joissa tehdään rikoksia, kuten poltetaan ja hakataan vaimoa, jos myötäjäisiä ei makseta tai vaimo ei tyydytä miestä. Myötäjäisiä pitää maksaa ainakin rupiaa ja siihen lisänä koruja ja kultaa. Jotkut vaativat polkupyörän, television, mitä tahansa. Haastatelluista tytöistä kaksi mainitsee haluavansa mennä naimisiin ja toinen heistä mainitsee haluavansa myös lapsia, kaksi taas ei halua naimisiin. Avioliiton sanoo olevan hyvä asia vain yksi tytöistä, kun taas kolme sanoo avioliiton olevan huono asia. Yksi tytöistä ei ilmaise ajatuksiaan avioliitosta, sanoo vain myötäjäisten avioliiton aikana olevan väärin. Myötäjäisiä pidetään huonona asiana ja sitä pidetään vääryytenä avioliiton aikana. Yksi on myötäjäisiä vastaan ja yksi pitää sitä välttämättömänä. Eräs tytöistä kertoo, että pitäisi mennä naimisiin, kun on täyttänyt 18 vuotta. Tämä on ollut myös vanhempien ohje hänelle. Hän sanoo, että hänen tulee mennä naimisiin henkilön kanssa, jonka vanhemmat hänelle valitsevat. Hänestä myötäjäiset eivät ole tarpeellisia, mutta yhteisön mielipiteen vuoksi pakollisia. Myötäjäiset tulisi pyydettäessä maksaa tai ei tule avioliittoa. Yksi toinen tyttö kertoo, ettei avioliitto ole hänestä hyvä asia, koska hänen naapurinsa tappelevat kaiken aikaa, aviomies on koko ajan humalassa ja hakkaa vaimoaan. Muina syinä negatiiviselle suhtautumiselle avioliittoa ja myötäjäisiä kohtaan tytöt kertovat seuraavanlaisia asioita. Avioliiton solmimisen jälkeen, kun on otettu rahat ja vaimo, pyydetään lisää rahaa, jos rahaa ei anneta, vaimoa hakataan. Avioliiton takia tapahtuu paljon tappoja; langot (brother-in-law) tappavat usein morsiamen. Aviomies saattaa juoda ja heittää vaimon ulos talosta.

26 Tyttöjen ja naisten asema Tyttöjen asemasta kertoo haastateltavien naisten vastaukset kysymykseen kuinka näet tyttöjen ja poikien aseman. Kolme naisista sanoo, että eroja tyttöjen ja poikien asemassa on. Yhden mielestä asemissa ei ole eroa. Yksi naisista ei vastannut kysymykseen, mutta oli sitä mieltä, että mitä kouluttautuneempi tyttö on, sitä enemmän joutuu maksamaan myötäjäisiä. Kolme sanoo, ettei heille henkilökohtaisesti ole eroja ja yksi heistä jatkaa, että tietää asemassa yleisesti eroja olevan. Poika voi ansaita kovalla työllä, mutta tytölle työn teko on vaikeaa. Tähän liittyy muutokset, joita tytöille tapahtuu teini-iässä. Tämän naisen yhteisössä tytön kävellessä tiellä; pojat kiusaavat, kommentoivat tyttöä, yrittävät tehdä jotain pahoja asioita. Joten tästä naisesta tuntuu pelottavalta ja vaikealta päästää tytär töihin. Pojilla ja tytöillä on hänen mukaansa paljon eroja henkisesti ja fyysisesti. Yksi heistä haluaa sekä tyttöjen että poikien opiskelevan tasapuolisesti. Hänestä kuitenkin erona on, että poika voi opiskella, kasvaa aikuiseksi ja tehdä työtä. Hän sanoo voivansa toivoa tytölle töitä, mutta ei ole ollenkaan vakuuttunut töiden löytymisestä. Lopuksi nainen kertoo, että hänen on yritettävä saada tyttärensä naimisiin, jos töitä ei löydy. Eräs nainen kertoo, kuinka pojilla on enemmän vapauksia kuin tytöillä. Pojat voivat kulkea mihin aikaan ja missä vaan, mutta tytöt eivät. Ja, jos poika on tehnyt jotain ja tyttö ei ole tehnyt mitään, tyttöä aina syytetään. Toinen nainen oli sitä mieltä, että tytöstä huolehditaan enemmän. Hänestä tyttö näyttää enemmän myötätuntoa ja kiintymystä vanhempiaan kohtaa, poika ei näytä. Tyttö osoittaa myös enemmän velvollisuuksia vanhempia kohtaan, mutta yhteisön näkökulmasta nainen kertoo tytön olevan monimutkaisempi. Tyttö ei aina voi tehdä mitä haluaa. Tytön on naimisiin mentyään aina pidettävä mielessään aviomiehen ja tämän sukulaisten hyväksyntä. Hänestä eroja on, mutta pitää tyttöä kykeneväisempänä. Eräs toinenkin nainen mainitsee eroihin avioliiton tuoman aseman. Avioliiton jälkeen vaaditaan lisää rahaa myötäjäisinä ja aviomies fyysisesti pahoinpitelee vaimoaan. Aviomies voi tehdä niis eikä tyttö mitään suojellakseen itseään. Nainen jatkaa, että opiskellut tyttö voi lähteä pois uusien sukulaisten luota, tienata omillaan ja elää hyvin tulevai-

27 27 suudessa. Mutta ilman koulutustaustaa pois lähteminen on hyvin vaikeaa, silloin on jäätävä taloon ja siedettävä pahoinpitelyä. Tytöiltä on selvitetty ajatuksia asemasta kysymällä, onko parempi olla tyttö vai poika. Puolet tytöistä suhtautuu sukupuoleensa positiivisesti; ovat mieluummin tyttöjä tai pitää tyttönä olemista parempana. Yhden mielestä pojan asema on parempi ja yksi sanoo poikana olemista parempana. Kahden mielestä tytöt ja pojat ovat yhtä hyviä/tasavertaisia. Tyttönä olemisen paremmuuteen vaikuttaa se, että voi auttaa äitiä töissä ja työskennellä äidin kanssa sekä se, että voi työskennellä kotona kuin muissakin taloissa ja tienata rahaa. Eräs tyttö kertoo opettajan ja vanhempien antavan tytölle enemmän huomiota ja pitävän tytöille paremmin kuria. Tyttöjen ja poikien tasa-arvoisuutta perustellaan sillä, että on paljon töitä joita molemmat voivat tehdä. Ja, koska veli on poika; suojelee ja huolehtii hänestä. Yksi tyttö kertoo, etteivät tytöt ole kaikkien rakastamia. Pojat voivat käydä ulkona ja työskennellä ja siten tienata, mutta tytöt eivät voi. Hänestä poikia myös kunnioitetaan enemmän kuin tyttöjä. Tämä tyttö kertoi haastattelun lopuksi asian, jonka oli nähnyt erään juhlan aikana. Hän oli nähnyt kolme poikaa ja tytön, iältään 5-6 -vuotiaita. Pojat olivat yhdellä rupialla houkutelleet tytön mukaansa. Pojat veivät tytön johonkin huoneeseen, avasivat hänen mekkonsa ja yrittivät seksuaalisesti ahdistella tyttöä. Tyttö alkoi itkeä, jolloin haastateltava tyttö ystävineen kuuli tämän, menivät huoneeseen ja pojat juoksivat pois. Tyttö jatkoi kertomaansa, että hänen olisi pitänyt ilmoittaa poliisille, mutta silloin tytölle olisi esitetty tuhansia kysymyksiä. Silloin kaikki olisivat saaneet tietää ja hänestä tytön elämä olisi mennyt pilalle. Itselleen hän ei pelkää samanlaista tapahtuvan. Toinenkin haastatelluista tytöistä kertoi nähneensä samanlaisen tapauksen.

28 Lasten oikeudet Kaksi naisista eivät tiedä lapsen oikeuksista. Toisen mielestä tytär toivoo monia asioita eikä hänen ole mahdollista toteuttaa niitä kaikkia. Tulevaisuudessa lapsen kuuluisi opiskella hyvin, jotta tästä tulisi hyvä ihminen. Lapsen velvollisuuksina pidetään sisaruksista huolehtimista ja kunnolla opiskelemista. Lapsen oikeutena pidetään pyytää vanhemmiltaan mitä vain; vaatteita, kenkiä. Lapsella on oikeus kaikkeen vanhemmiltaan, mutta lapsen aikuistuessa ja mennessä töihin hänelle ei kuulu mitään oikeuksia vanhemmilta, sukulaisilta eikä yhteisöltä. Tytön mentyä naimisiin, muuttaessa aviomiehen ja tämän sukulaisten luo, tytöllä ei ole mitään oikeuksia vanhemmiltaan. Muina lasten oikeuksina pidetään seuraavia asioita: vaatteet, hyvä suoja, olla vanhempien huolehtima, päästä naimisiin hyvään perheeseen, koulutus, saada hyviä asioita, mahdollisuus leikkiä, olla hyvä ihminen, pysyä aina onnellisessa perheessä ja ruoka. Naisilta kysyttiin myös lasten velvollisuuksista kotona ja elämässä. Naiset kertovat lapsille kuuluvan monia eri velvollisuuksia: vanhempien kunnioitus, tehdä asioita vanhempien kanssa, käyttäytyä kunnollisesti, pysyä poissa huonosta seurasta, erossa pahoista pojista, pysyä hyvänä ihmisenä, kunnioittaa toisia, jotta muut eivät sanoisi pahaa lapsista, mennä kouluun ajoissa, tehdä töitä kotona, tehdä läksyt, huolehtia kaikesta, kasvaa kunnon ihmiseksi, saadda hyviä suhteita muiden kanssa, pysyä rehellisenä ja tehdä jotakin vanhempien vuoksi. Yksi nainen saa, ettei lapsella ole kotona velvollisuuksia. Eräs nainen kertoo, että tyttärelle kuuluu kotona kaikki velvollisuudet, kaikenlaiset kotityöt. Naisesta tytär ei muuten opi laittamaan ruokaa, siivoamaan ja mennessään naimisiin sukulaiset sanoisivat, ettei tytär ole oppinut äidiltään mitään. Sen nainen kokisi todella nöyryyttävänä. Nainen kertoo vielä, että tytär haluaisi opiskella ja mennä töihin, mutta naisesta se on mahdotonta, koska tyttären on mentävä naimisiin. Naisesta tyttären velvollisuuksia elämässä on opiskelu, työn teko ja hyvään perheeseen naiminen. Yksi nainen ei ymmärrä kysymystä velvollisuuksista lainkaan.

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Elämänkatsomustieto Satu Elo Ritva Tuominen Sisällys Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus...1 Elämänkatsomustieto...1 Opettajalle...4 Oppilaalle...5 1. Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto LANU-koordinaatioryhmä 26.11.2015 Turku Näin tutkimus toteutettiin NUORET LUUPIN ALLA 2014 Vastaajat

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE

EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE Päivi Arvonen EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE Herkkä vähemmistö Tytöt ovat katulasten vähemmistö. TyDöjä kontrolloidaan egypiläisissä perheissä poikia tarkemmin, eikä tydö lähde asumaan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Tyttöjen ympärileikkaus ja poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kulttuurisesta näkökulmasta FT Sylvia Akar,

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Vapauta Uhri. Ihmiskauppa, prostituutio ja porno

Vapauta Uhri. Ihmiskauppa, prostituutio ja porno Vapauta Uhri Ihmiskauppa, prostituutio ja porno Ihmiskauppa: Sandran tarina Uhrin tyypillinen tarina -Useimmat uhrit saapuvat Kyprokselle samalla tavalla: he ovat vastanneet lehti-ilmoitukseen tai työnvälitysfirman

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä voit auttaa heitä selviytymään. Maailmassa on kaikkiaan

Lisätiedot

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE)

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Saimaan amk Ritva Kosonen Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Valtaetäisyys Russia Power Distance Miten vähemmän valtaa omaavat ryhmän jäsenet hyväksyvät sen, että valta on jaettu epätasaisesti?

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot