SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄ EI OLE TILKKUTÄKKI.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄ EI OLE TILKKUTÄKKI."

Transkriptio

1 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI Taittuuko kasvu vai ovatko sen rajat taivaassa? Sivu Talouden Suomi-Ruotsi -maaottelussa naapuri johtaa. Sivut Ylijohtaja Terhi Järvikare: Kansainvaellus Euroopassa ennen näkemätöntä. Sivut SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄ EI OLE TILKKUTÄKKI. Sivut 6-9. Onko ruuan halpuuttaminen sen pilkkaamista? Sivut

2 sen pilkkaamista? Sivut PÄÄKIRJOITUS Onko yhteiskuntaa ilman sopimusta?» Yritys yhteiskuntasopimukseksi kaatui toisen kerran. Pääministeri Juha Sipilä totesi, että edellytyksiä sitovan sopimuksen aikaansaamiseksi ei ollut ja ilmoitti, että hallitus tekee kilpailukyky-, tuottavuus-, säästö- ja leikkauspäätökset tykönään. Niitä odotellessa. Jotenkin tuntuu siltä, että vaikka työmarkkinajärjestöt ovat saaneet sapiskaa hitaudesta ja jähmeydestä, hallituskaan ei tunnu saavan mitään aikaan kovin nopeasti. Sikäli se on ymmärrettävää ja viisastakin, koska harvoin hosuen mitään hyvää syntyykään. Välistä tuntui siltä, että ilman yhteiskuntasopimusta Suomi lakkaa olemasta. Nyt tiedetään, että aurinko nousee edelleen. Yhteiskuntasopimus olisi ollut tärkeä vauhdittaja Suomen ponnistellessa vaikeuksista ulos, mutta sen merkitystä ei pidä liioitella. Hallituksellakin piisaa tekemistä omien rakenteellisten uudistusideoiden ja kärkihankkeiden vauhdittamisessa. Vaikka Suomen talouden ja työllisyyden tilanne on vakava, ei se niin vakava ole, etteikö ole aikaa harkita. STTK onkin viestittänyt hallituksen suuntaan, että viisas hallitus hakee ratkaisuja yhteistyön, ei sanelun kautta. Näyttää toki siltä, että hallituksen esityksissä tulee olemaan asioita, jotka kuumentavat palkansaajien ja liittojen tunteita. Etukäteen on viestitetty esimerkiksi työttömyysturvaan kohdistuvista uudistuksista. Kuun lopussa olemme viisaampia. STTK on omissa viesteissään painottanut työllisyyden merkitystä isossa kuvassa. Jos työttömyyden kasvu saadaan pysähtymään, Suomeen investointeja ja sitä kautta uutta työtä ja pyörät vähitellen pyörimään, päättämiltä leikkauksilta, silmittömältä säästämiseltä ja etujen heikennyksiltä voidaan säästyä. Myös velkaantuminen helpottaisi. Onneksi hyviäkin uutisia tipahtelee. Esimerkiksi laivateollisuudella näyttää olevan Suomessa edelleen tulevaisuus. Samoin metsäteollisuus osoittaa taas nousun merkkejä. Moni on ennakoinut työmarkkinoille levottomia aikoja siitä huolimatta, että työrauha on voimassa. On arveltu, että mitä kireämmälle hallitus säästö- ja leikkaussiimat vetää, sen tukalammaksi yhteistyö hallituksen ja työmarkkinapöytien välillä muodostuu. STTK:n puheenjohtaja on korostanut STTK:n olevan riippumaton työmarkkinakeskusjärjestö. Teemme yhteistyötä hallituksen suuntaan siitä riippumatta, mitkä puolueet siellä kulloinkin istuvat. Se ei tietenkään tarkoita, että kaikki kelpaisi ja se purematta nieltäisiin. (mlr) TAPETTI Marjat ropposiin sovussa» Tämä kesä ja edessä oleva syyskesä ovat olleet hienoa aikaa marjanpoimijoille. Itse poimin heinäkuussa litratolkulla mustikoita ja nyt on puolukoiden aika. Vähän syksymmällä pakkasten edetessä luvassa on myös hienoa herkkua karpalosadon muodossa. Joka kesä Suomessa käydään ulkolaisia marjanpoimijoita koskeva keskustelu. Ensin ihmettely siitä, miksi marjanpoiminta ei enää kelpaa suomalaisten (nuorten) hommaksi. Sitten tulevat otsikot siitä, miten ulkolaiset marjanpoimijat ovat tulleet liian lähelle tontin omistajia ja kalistelu jokamiehenoikeuksien tarpeesta tai tarpeettomuudesta käynnistyy. Sen verran olen metsiä, soita ja ojanvarsia kolunnut, että ihmettelen heitä, jotka sättivät ulkomailta tulevia ahkeria ihmisiä. Kaikille riittää ja suurin osa jää edelleen metsiin ja soille. Jos oma marjapaikka on niin rakas, ettei sinne muita halua, poliisilla ja pyssyllä uhkailun sijaan voi ystävällisesti mennä kehottamaan vieraita poimijoita toisille alueille. Sopu antaa sijaa. Varsinkin maailman metsäisimmässä maassa. (mlr) STTK-lehti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:järjestölehti 40. vuosikerta Julkaisija STTK ry Päätoimittaja, toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Toimitus Käyntiosoite Mikonkatu 8 A, 6. kerros Postiosoite PL 421, Helsinki Puhelin (09) Telefax (09) Internet STTK:n toimiston henkilöstö: STTK-lehden posti: Ilmoitukset Kaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus: toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen. Ulkoasu Ilkka Eskola/Hansaprint Oy Painopaikka HANSAPRINT 2015 / STTK15_05 Painos Lehden paperi GalerieFine Silk 70g Kannen kuva Ylijohtaja Terhi Järvikare Kuva: Pekka Sipola Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero 6/2015 Aineisto Ilmestyy ISSN Ylijohtaja Terhi Järvikare: TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI Taittuuko kasvu vai onko sen rajat taivaassa? Sivu Talouden Suomi-Ruotsi -maaottelussa naapuri johtaa. Sivut Kansainvaellus Euroopassa ennen näkemätöntä. SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄ EI OLE TILKKUTÄKKI. Sivut 6-9. Sivut Onko ruuan halpuuttaminen 2 sttk 5 *2015

3 SISÄLLYS 2 Pääkirjoitus. 4 Lyhyesti. 5 Eikös ne liitot ole vain vanhoille? 6 Suomi Euroopan kireimpiä verottajia. Suomalainen verojärjestelmä ei uuden ylijohtajan mielestä kuitenkaan ole tilkkutäkki. 10 Kasvun kattona ei edes taivas. Muutoksen vauhti vain kiihtyy. 12 Työttömyys selätetään aikuiskoulutuksella. Riina Nousiainen tietää, että työnantaja arvostaa koulutusta. Pekka Sipola REMES Maahanmuuton rinnalla on muistettava, että Suomesta muuttaa joka vuosi kymmeniä tuhansia ihmisiä muihin maihin. Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurrin haastattelu aukeamalla Yhdelle näistä vähemmistä 14 Opiskeluajan työ tuuppaa työelämään. Valmistuvalle riittää paremmin pysyvämpääkin työtä, jos cv:ssä on opiskeluaikaista työntekoa. 16 Liikunta tekee hyvää kunhan ensin lähtee liikkeelle. Liikkumattomuuden terveysvaikutusten sijasta pitäisi muistuttaa, miten hyvää oloa liikunta tuottaa. 18 Näin Ruotsissa. 20 Puhutaan hyvinvointivaltiosta. 21 Yhteiskuntasopimus kaatui asiat jäivät. 22 Tätä mieltä STTK. 23 Syö hyvin. 24 Euroopan muutettava talouspolitiikkaansa 25 Voi hyvin. 26 EU maahantulon paineissa. Kansainvaellukset ovat nyt historiallisen mittavia. 28 Reiluuttaminen vai halpuuttaminen? Maatalousyrittäjiä kismittää ruuan polkumyynti. 30 Kirjat. 31 Ristikko. 3 sttk 5 *2015

4 UUTISIA Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas Samppa Koskela STTK:n eläke- ja sosiaaliturva-asiantuntijaksi Työterveyslaitos käynnistää yt-neuvottelut» Työterveyslaitos on ilmoittanut aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut laitoksen saaman valtionavun vähenemisen vuoksi. Yt-neuvottelut koskevat koko henkilöstöä, ja harkittavat toimenpiteet voivat johtaa enimmillään 200 työsuhteen päättymiseen. Yt-neuvottelut alkoivat viikko sitten ja kestävät vähintään kuusi viikkoa. Uudessa hallitusohjelmassa on työterveyslaitoksen valtionapuun kohdistettu viiden miljoonan euron leikkaus vuodesta 2016 lähtien. Sopeuttamistarpeeseen vaikuttavat myös hallituksen aiemmat kehysriihipäätökset, tuottavuusleikkaukset ja valtion tutkimuslaitosuudistuksen vaikutukset. Yhteensä suunnitellut leikkaukset vuosina ovat lähes 15 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 40 prosentin vähennystä laitoksen saamaan valtionapuun. Suurin vähennys, 7,8 miljoonaa euroa, kohdistuu vuodelle Toimintaa sopeutettu useaan otteeseen Työterveyslaitos on jo sopeuttanut toimintaansa vuosina 2013 ja Tuolloin käytyjen yt-neuvottelujen seurauksena laitos irtisanoi yhteensä noin 60 työsuhdetta ja muun muassa lakkautti Lappeenrannan aluetoimipisteensä. Työterveyslaitoksessa on tällä hetkellä noin 680 työsuhdetta. Toimenpiteet pyritään kohdistamaan siten, että Työterveyslaitos voi mahdollisimman hyvin tukea suomalaisen työelämän kehittämistä ja työhyvinvointia. Oikeustieteen ja kauppatieteiden maisteri Samppa Koskela (35) on aloittanut työnsä STTK:n eläke- ja sosiaaliturva-asioiden asiantuntijana. Koskela työskenteli aiemmin asiantuntijana Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston työttömyysturvayksikössä, missä hän vastasi työttömyysturvaasioista ja lausunnoista muutoksenhaku- ja valitusasioissa. Paula Aaltonen Kirkon alojen uusi toiminnanjohtaja Kirkon alojen hallitus on valinnut liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi KTM Paula Aaltosen (54). Aaltonen seuraa tehtävässä eläkkeelle siirtyvää toiminnanjohtajaa Ritva Rasilaa. Aaltonen on aiemmin työskennellyt Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen talousosastolla ryhmäpäällikkönä ja Helsingin yliopiston kvestuurissa eli talousosastolla palvelupäällikkönä. Aaltonen toivoo voivansa tuoda toiminnanjohtajan tehtävässä kirkkojen ja kristillisten järjestöjen työntekijöiden äänen kuuluviin. Hän pitää kirkkoja hyvällä tavalla yhteiskunnallisina vaikuttajina ja tahtoo olla aktiivinen yhteiskunnallinen toimija liiton jäsenten hyväksi. Pro: Investointipaketin kokoa kasvatettava Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Jorma Malisen mukaan Aktian ja OP:n ekonomistien tuoreet talousennusteet korostavat hallituksen lupaaman investointipaketin tärkeyttä. Investointipaketista ei pidä tinkiä. Hallituksen päätös 1,6 miljardin sijoittamisesta kärkihankkeisiinsa ja tiestön kunnostamiseen on vaatimaton panos kasvun tukemiseksi. Toivon, että luvatun tason lisäksi sen kasvattamista harkitaan vielä vakavasti, Malinen vaatii. Hän muistuttaa, että hallitusohjelmaa myötäilevä valtiovarainministeriön budjettiesitys supistaa leikkauksineen talouden kysyntää. Vaikka menokuri hidastaa velkaantumista ja tasapainottaa valtion taloutta, ei se auta taloutta ja investointeja kasvuun, vaan päinvastoin uhkaa hidastaa niitä. Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta kasvulle sen mukana seuraava kysynnän heikentyminen on sen sijaan myrkkyä. Kaikki tietävät, ettei talous näillä eväillä nouse. Hallitus on valmistellut useamman kuukauden tulevia kärkihankkeitaan. Alun perin kärkihankkeiden sisältöä luvattiin esitellä yksityiskohtaisemmin jo kesällä, mutta toistaiseksi niistä on kerrottu vain hyvin niukalti. On vain toivottava, että kärkihankkeet on rakennettu tehokkaimmalla mahdollisella tavalla Suomen taloutta uudistaviksi ja sen kasvua tukeviksi. Nyt on sijoitettava sinne, missä panostukselle saadaan parasta vastinetta, Malinen toteaa. Tehy: Työnantaja levitti palkankorotukset kuntasektorilla Yhteiskuntasopimuksen kaatumisen ja heikon taloustilanteen myötä julkisuudessa on muisteltu Tehyn vuoden 2007 palkkataistelua ja tuolloin tehtyjä palkankorotuksia sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Tuolloin saavutettuja palkankorotuksia on pidetty yhtenä syypäänä julkisen talouden huonoon tilaan. - On muistettava, että kyse oli nimenomaan koulutetun pienipalkkaisen naisvaltaisen hoitoalan palkkakuopan korjaamisesta. Tätä tavoitetta edistivät muun muassa samapalkkaisuusohjelma, hoitohenkilöstön palkkatason jälkeenjääneisyys kansainvälisissä vertailuissa ja alan henkilöstön karkaaminen muille aloille, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo. Vesivalo painottaa, että matalapalkkaiseen alaan kohdistunut palkkakuopan korjaus levisi kuntatyönantajan omasta aloitteesta koko kuntasektorille. - Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön palkkojen korottamista tuettiin hallitusohjelmassa ja myös poliittiset päättäjät olivat asian puolella. Alkuperäinen tavoite korjata sosiaali- ja terveysalan henkilöstön palkkoja valui hiekkaan nimenomaan työnantajan toimesta, Vesivalo muistuttaa. Vesivalo korostaa, että sosiaali- ja terveysalan palkat eivät edelleenkään ole korkeat. Esimerkiksi sairaanhoitajan tehtäväkohtainen palkka on euroa ja lähihoitajan tehtäväkohtainen palkka on euroa. - Ilmeisesti ei ole sallittua naisvaltaisen matalapalkka-alan nousta palkkakuopastaan. 4 sttk 5 *2015

5 KOLUMNI Koulutetusta sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä haetaan nyt turhaan syntipukkia tilanteelle. Katse pitäisi kääntää työnantajaan, Vesivalo sanoo. Jyty ja Pardia: Digitalisaatio ei ole mörkö Digitalisaatio voi luoda parempaa ja tuottavampaa työtä julkiselle sektorille. Tämä onnistuu vain, jos henkilöstö otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa ja koulutetaan uusiin työvälineisiin. Digitalisaatio on jo muuttanut ja muuttaa edelleen julkisen sektorin työpaikkoja. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ja Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola näkevät digitalisaation hyvänä työkaluna, jos sen tavoitteena ei ole henkilökunnan vähentäminen vaan aidosti parempi työelämä. Digitalisaation avulla on mahdollisuus parantaa molemminpuolista joustavuutta ja kohdentaa olemassa olevien voimavaroja sinne, missä inhimillisyyttä ja ihmistä tarvitaan. Oikeasti toimivien ratkaisujen saavuttamiseksi työntekijät täytyy ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa ja varmistaa, että he saavat kaiken irti uusista työn apuvälineistä. Työpaikoilla onkin kiinnitettävä huomioita jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ja kouluttamiseen. Puheenjohtajat muistuttavat, että poistuvien työtehtävien tilalle syntyy uusia. Ensisijaisesti työntekijöitä on irtisanomisten sijasta uudelleenkoulutettava. Erto: Mainosalan myynti kasvussa, työllisyys ei Mainostoimistojen, markkinointitutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaisista 83 prosenttia odottaa myynnin kasvavan tai pysyvän ennallaan omalla työpaikallaan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Myynnin heikkenemistä odottaa 17 prosenttia. Työllisyys ei ole parantumassa. Mainos-, media- ja viestintäala kasvaa, mutta työllisyyden parantuminen antaa vielä odottaa itseään. Alan ammattilaiskyselyssä 38 prosenttia odottaa myynnin kasvua omalla työpaikallaan seuraavan kuuden kuukauden aikana ja 45 prosenttia myynnin pysymistä ennallaan. Ammattilaisista 22 prosenttia odottaa oman työpaikkansa henkilöstön määrän kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana ja 25 prosenttia odottaa määrän laskevan. Alan heikko työllisyys ei ole parantumassa lähiaikoina, toteaa Toimihenkilöliitto ERTO ry:n puheenjohtaja Juri Aaltonen. Mainos-, media- ja viestintäalalla tehdään paljon ylitöitä ja ne korvataan kohtuullisesti. Kuitenkin alalla rikotaan edelleen työaikalakia jättämällä työaikalain määräämät ylitöiden korotusosat maksamatta korvaamalla ylityö esimerkiksi vapaana tunti-tunnista -periaatteella, Aaltonen toteaa. Tiedot ilmenevät Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja sen jäsenjärjestö Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n kyselytutkimuksesta. Vietä sinäkin kunnon työn päivää Kunnon työn päivänä 7. lokakuuta juhlitaan hyvää työelämää ja mahdollisuutta vaikuttaa sen kehittämiseen. Kunnon työn päivää vietetään samaan aikaan arviolta 60 maassa. Suomessa teemapäivää vietetään jo kahdeksatta kertaa. Kunnon työn ehdot toteutuvat vain harvalla työntekijällä maailmassa. Siksi Kunnon työn päivänä muistutetaan, että jokaisella on oikeus kunnon työhön ja elämiseen riittävään palkkaan. Samalla iloitaan siitä, mikä suomalaisessa työelämässä on kohdallaan. Kunnon työn päivän taustalla vaikuttavat SAK, STTK, Akava ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK sekä Työelämä hanke. STTK:ssa lisätietoja antaa Seuraa myös verkkosivujamme. Eikös ne liitot ole vain vanhoille?» Vain joka toinen työelämään tuleva liittyy ammattiliiton jäseneksi. Jäseneksi ei liitytä, koska nuoret eivät koe henkilökohtaista tarvetta liittymiseen. Nuoret kyllä arvostavat ammattiliittoja ja niiden työn tuloksia. He kokevat ammattiliittojen olevan asiantuntevia ja vaikuttavia, mutta varsinainen syy liittyä jäseneksi puuttuu. Tämä ilmenee STTK:n teettämästä tutkimuksesta. Liiton aktiivit ja luottamusmiehet tietävät, miten merkittävä tuki ammattiliitto on työelämässä aivan kaiken ikäisille. Ammattiliitto vahvistuu vain uusien jäsenten myötä. Aktiivien tärkeä tehtävä on luoda työpaikan uusille työntekijöille positiivinen kuva ammattiliitoista ja kertoa, miksi juuri hänen kannattaisi liittyä ammattiliiton jäseneksi. Ikään kuin auttaa tekemään päätös liittyä ammattiliiton jäseneksi. Luottamushenkilöt ja muut aktiivit ovat avainasemassa jäsenyyden hyötyjä arvioitaessa. STTK:n teettämässä tutkimuksessa ilmeni, että yhä useampi liittyy ammattiliiton jäseneksi, kun opiskelutai työkaveri sitä suosittelee. Aktiivi on tämä kaveri. Kannustan STTK-laisten liittojen aktiiveja ja luottamusmiehiä nostamaan keskusteluun liiton jäsenyyden omalla työpaikalla aina ja erityisesti marraskuuta STTK-laisen Liittoviikon aikana. Jäsenyydestä keskustelu voi tapahtua esimerkiksi hauskalla yhteisellä tempaisulla, yhteisen kahvitauon aikana, jakamalla tietoa työkavereille ja kehottamalla menemään verkkosivuille tutustumaan liittojen työhön. Tempauksia toivon jaettavan sosiaalisessa mediassa. Siispä toimeen, aktiiviset jäsenet ja luottamusmiehet. Seuratkaa liittonne ilmoittelua ja osoitetta Juska Kivioja Kirjoittaja on STTK:n järjestöpäällikkö 5 sttk 5 *2015

6 6 sttk 5 *2015

7 Ylijohtaja Terhi Järvikare: SUOMI ON EUROOPAN KIREIMPIÄ PALKKAVEROTTAJIA Valtiovarainministeriön uuden vero-osaston ylijohtajan Terhi Järvikareen mielestä ongelmana on myös korkea rajaveroaste. 7 sttk 5 *2015»

8 * Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuvat: Pekka Sipola» Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtajan Terhi Järvikaren mukaan työn verotuksen kireys on yleisesti tunnistettu ongelma Suomessa. Työn kireälle verotukselle pitäisi pystyä tekemään jotakin, mutta valtiontalouden suuren alijäämän takia joudumme olemaan aika varovaisia uudistuksissamme, Järvikare kertoo. Terhi Järvikaren mukaan Suomessa tehtiin palkkaveron kevennyksiä useana vuonna peräkkäin 1990-luvun laman jälkeen aina 2010-luvulle asti. Painopistettä on siirretty kulutusverotuksen puolelle, joka on kasvun kannalta se vähemmän haitallinen vero. Pelkillä verotuksen muutoksilla Suomen taloutta ei Järvikaren mukaan kuitenkaan pystytä pelastamaan. Meillä on rakenteellisia ongelmia ja niiden ratkaisut löytyvät ihan muualta kuin verotuksesta. Verotuksen puolella työn verotusta voitaisiin edelleen alentaa. Kaikilla kannattaisi keventää Työn verotuksen lisäksi Järvikare pitää suomalaisena ongelmana korkeita rajaveroasteita kaikilla tulotasoilla. - Veronkevennyksiä pitäisi kohdistaa myös enemmän tienaaviin, jakaa verotaakka tasaisemmin koko asteikolle. Veronkevennyksiä kannattaa ylijohtajan mielestä tarjota, koska ne tekevät työnteon houkuttelevammaksi. Näin saadaan työmarkkinoille lisää veronmaksajia ja lisää verotuloja. Julkiset menot pienenevät, jos sosiaaliturvan varassa on vähemmän ihmisiä. Mahdollisimman moni pitää saada tekemään enemmän ja tuottavampaa työtä. Tätä kautta ministeriön veronkevennysdynamiikankin on tarkoitus toimia. Työtulojen verotukseen on jo luvassa kevennyksiä. Järvikare pitää budjettiriihessä esitettyä työtulovähennyksen korotusta hyvänä tapana keventää verotusta. Luvassa olevat yhteensä 450 miljoonan euron kevennykset kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin. Yhteisöverokilpailun voittaja Suomi on muihin EU-maihin verrattuna palkkaverotuksessa kireimpien verottajien kastissa. Myös kulutusverottajana Suomi kirii EU-maiden kärkijoukkoon. Järvikareen mukaan uudistuksista on turha odottaa nopeita vaikutuksia. Muutokset vievät aina aikaa, mikä nähtiin esimerkiksi yhteisöverouudistuksessa. Yhteisöverokilpailussa pärjäämme jo ihan hyvin. 20 prosentin verokantamme alittaa EUkeskiarvon, Järvikare myhäilee. Yhteisöverouudistuksen tavoitteena oli hänen 8 sttk 5 *2015 mukaansa saada yritykset pysymään Suomessa, säilyttää työpaikat täällä ja saada yritykset investoimaan. Joitakin pieniä positiivisia merkkejä on ollut näkyvissä. Tavoitteemme on ollut houkutella myös uusia toimijoita Suomeen, mutta tällaiset vaikutukset tulevat vasta pitkällä aikavälillä. Kulutusverotuksessa Suomi on kireimpien verottajien joukossa, mutta korkeampiakin verokantoja löytyy. Meillä yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia, kun se Ruotsissa ja Tanskassa on 25 prosenttia. Unkarissa on menty 27 prosenttiin, mikä taitaa olla Euroopan korkein. Suomen etuna eurooppalaisessa kilpailussa on Järvikaren mukaan verottajan hyvin toimiva ilmoitusmenettely. Meillä on hallinnollisesti kevyet ilmoittamismenettelyt. Sähköiset menettelyt ovat kehittyneet ja kehittyvät koko ajan. Järvikare kehuu myös jokaiselle kotiin tulevaa veroehdotusta, joka on valmiiksi täytetty veroilmoitus. Meillä on aika paljon ihmisiä, joiden ei tarvitse tehdä veroilmoitukselle yhtään mitään. Poikkeuksien poikkeuksia Suomalaista verotusjärjestelmää on kuvattu koko EU:n kirjavimmaksi tilkkutäkiksi. Itse en jaa tätä näkemystä. Meillä siirryttiin ja 1990 lukujen taitteessa toteutettujen uudistusten myötä laajan veropohjan ja matalan verokannan järjestelmään. Silloin erilaisia vähennyksiä ja poikkeuksia karsittiin. Lähtökohdaksi otettiin, että kaikki toiminta on veronalaista. Tällöin verotuskin on yksinkertaisempaa. Ylijohtaja joutuu kuitenkin myöntämään, että vuosien varrella veropohjaa on joissain tapauksissa kavennettu ja myös verokantoja on jouduttu nostamaan. Kun yritykset kansainvälistyvät ja toimivat globaaleilla markkinoilla, myös verotus menee hankalammaksi. Koska eri mailla on erilainen lainsäädäntö, ilmiöihin joudutaan puuttumaan usein yhteistyössä muiden maiden kanssa. Jos tehdään monimutkaisia asioita, sääntelystäkin tulee helposti monimutkaisempaa, Järvikare sanoo. Monimutkainen osinkoverotus Ylijohtajan mukaan on vaikea sanoa, onko suomalainen verotus monimutkaisempi vai yksinkertaisempi kuin muissa EU-maissa. Saksassakin on hyvin yksityiskohtaista verosääntelyä. En menisi sanomaan, että Suomen verojärjestelmä olisi siihen verrattuna monimutkaisempi. Suomalaista osinkoverotusta Järvikare kuvaa monimutkaiseksi. Tällaista järjestelmää, jossa osinko verotetaan näin monella eri tavalla, ei ihan heti tule mieleen muualta.

9 9 sttk 5 *2015

10 KASVU Kolmiosaisessa sarjassa pohditaan, ovatko kasvun rajat tulleet vastaan. Kasvun kattona ei edes * Teksti ja kuva: Arto Jokela Kun maapallon resurssit on käytetty, valloittaa ihminen avaruuden, uskoo Turun yliopiston kappakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen. Kehitys ei ole suoraa ja yksioikoista. Eikä siitä, mikä on valtavirta tänään, voi suoraan päätellä, millainen on tulevaisuus. Olli Hietanen ottaa avuksi filosofian jättiläiset, G. W. F. Hegelin ja Karl Marxin. On teesi, antiteesi ja synteesi. Tai kuten me tulevaisuudentutkimuksessa sanomme, on trendi, antitrendi ja siitä tulee syntrendi ja metatrendi, selittää Hietanen, koulutukseltaan filosofi itsekin. Hietanen kuvaa ihmiskunnan kehitystä evoluutiota - mutkitteluksi ja hyppäyksiksi. Lopputuloksena on ollut huikea taloudellinen kasvu. Kasvu jatkuu, vauhti kiihtyy Olli Hietanen ei näe mitään syytä siihen, että taloudellinen kasvu pysähtyisi. Pikemminkin kehityksen vauhti kiihtyy ja maailma on todella toisenlainen 20 vuoden kuluttua. Tosin kasvun määritelmä saattaa muuttua niin, että rahan ja tavaran sijasta se voi olla palvelua ja laatua. Seuraavat kaksikymmentä vuotta tulevat muuttamaan ihmiskuntaa enemmän kun 10 sttk 5 *2015

11 taivas viimeiset kaksisataa vuotta. Jos trendi jatkuu, seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana ihminen tekee yhtä paljon tiedettä ja tutkimusta kuin tähän asti yhteensä. Hietanen uskoo, että tiede ratkaisee monet nyt vaikeilta tuntuvat kysymykset. Hän ei ole kovin huolissaan myöskään maapallon resurssien riittävyydestä. Ja uskoo, että hän, viisikymppinen mies, näkee vielä merenpohjien, ilmakehän ja avaruuden taloudellisen hyödyntämisen. Ja paljon, todella paljon muuta. Ihmiskunta kasvaa, vähän kuin bak- Mitä mahtavat maailman menosta tuumia Olli Hietasen kanssa samaan kuvaan päässeet Turun yliopiston Kolme iloista vekkulia, J. L. Runeberg, Elias Lönnroth ja J.V. Snellman? teerit, kunnes raja tulee vastaan. Universumissa on kovin vähän rajoja. Höyrykone oli ihmiskunnan tulevaisuuden kannata ratkaiseva keksintö. Siellä missä höyrykone otettiin käyttöön, on hyvinvointia. Ja ne, missä sitä ei otettu käyttöön, ovat tänään paikkoja, minne kukaan ei oikeasti halua mennä. Aikalaisten suhtautuminen teollistumiseen oli silloinkin kaksijakoinen. Vastavirrassa se synnytti muun muassa luddismin, koneita rikkovan käsityöläisten protestiliikkeen. Olemme nyt vastaavassa tilanteessa. Näemme, että muutama höyrykoneen käyttäjä jää työttömäksi. Se on kuitenkin väärä katsesuunta. Meidän tulisi ottaa mahdollisimman ripeästi uutta teknologiaa käyttöön. Työ ei kakun jaon peruste Perinteisessä mielessä työtä on tarjolla entistä vähemmän. Sekään ei ole Hietasen mielestä iso ongelmia. Työ ei tule olemaan kriteeri, minkä perusteella kakku jaetaan. Hietanen uskoo, että olennaisemmaksi nousevat tulonjako, työn uudelleen määrittäminen ja kulutus. Olennaisinta on kulutus, sillä ilman sitä ei ole kasvua. En ehkä itse halua ihmisestä ammattikuluttajaa, mutta käytännössä on niin, että niin kauan kuin ihmiset ostavat jotakin, niin niin kauan tämä homma pyörii. Ratkaisuksi Hietanen näkee jonkinlaisen kansalaispalkan sekä työn käsitteen ulottamisen uusille alueille. Siihen suuntaan, mitä nyt kutsutaan vapaaehtoistyöksi ja kolmanneksi sektoriksi. Isossa kuvassa ihmiskunnan vaurastumista rajoittaa vain ihminen itse. Isoimmat uhkakuvat ovat sota ja ekokatastrofi. Keksitään Suomi uudelleen» Suomella on Olli Hietasen mielestä kaikki mahdollisuudet menestyä. Avaruustutkimuksessa Suomi on suurvalta, vaikka maa ei ole raketteja avaruuteen ampunutkaan. Suomalaiset kaivosyhtiöt saattavat silti louhia tulevaisuudessa malmeja jossain kaukaisella planeetalla. Myös ikääntymisen voi kääntää eduksi. Se voi synnyttää terveysyhteiskunnan monine innovaatioineen. Vaan voi käydä toisinkin. Hietasen mukaan yksi Suomen, ja muiden kehittyneiden yhteiskuntien, uhkatekijä on epäoikeudenmukainen tulonjako. Myös globaalisti eriarvoistuminen muodostaa ison uhan. Eriarvoistumisen seurauksena yhteiskunnan koheesio heikkenee ja vastakkainasettelu jyrkkenee. Eriarvoistuminen on kiihtynyt ja vastakohtaisuudet kasvaneet Suomessa koko 2000-luvun ajan. Laman aikana tuloerot ovat kavenneet, mutta kun nousu alkaa, eriarvoisuus todennäköisesti kasvaa ja Suomi voi katketa. Toisen ongelman Hietanen kiteyttää seitsemän kahvikupin dilemmaan. Ensimmäinen kuppi maistuu taivaalliselta, seitsemäs on kidutusta. Eli miten saada suomalaiset tekemään enemmän töitä tilanteessa, jossa suurimmalla osalla on kaikkea enemmän kuin tarpeeksi? Jos haluan oikeasti ennustaa ihmisen toimintaa, en katso innovaatioita vaan ihmisen laiskuutta ja mukavuuden halua. Hietasen mielestä Suomessa todellisen uhan muodostaa se, että meiltä puuttuu yhteishenkeä, yhteenkuuluvuutta, motivaatiota ja yhtenäinen suunta. Siksi hän liputtaa yhä myös yhteiskuntasopimuksen puolesta. Ehdotukseni ay-liikkeille on, että yrittäkää vielä kerran. Olkaa aloitteellisia ja ehdottakaa, että tehdään paljon suurempi suunnitelma. Se, mistä on puhuttu, on kosmetiikkaa. Pistetään Suomi auki. Keksitään Suomi uudelleen. Tässä on tuhannen taalan paikka vaikuttaa. 11 sttk 5 *2015

12 Työttömyys selätetään aikuiskoulutuksella Korkea työttömyys vaatii myös työssä olevien kouluttamista uusiin tehtäviin. * Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuvat: Liisa Valonen Moni joutuu työttömyyden kohdatessa vaihtamaan ammattia tai jopa alaa. Sitä varten tarvitaan uutta osaamista. STTK:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Riina Nousiaisen mukaan suomalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa unohdetaan usein aikuiskoulutuksen tarve. Koulutus- ja osaamisratkaisuja etsitään liian kapealta alueelta. Jostakin kummallisesta syystä ajattelemme, että isot ongelmat ratkotaan yksistään sillä, minkälaisella osaamisella nuoret tulevat koulutuksesta työelämään. Nousiainen pitää lyhytnäköisenä ajattelua, että vain nuorille suunniteltua osaa koulutusjärjestelmästä kehitetään. Suljetaan kokonaan silmät siltä, kuinka pitkää työuraa ihmisiltä odotetaan ja mitä kaikkea siihen mahtuu. Kaikkia pitäisi kouluttaa myös työuran aikana. Työnantaja arvostaa osaamista Nousiainen muistuttaa, että STTK:n jäsenet ovat työssä käyviä aikuisia ja tuntevat jatkokoulutustarpeensa. Kentällä tiedetään, että kerran hankitulla tutkinnolla ei enää tahdo pärjätä. Työ-ja elinkeinoministeriön tuoreen työolobarometrin mukaan toimihenkilöiden mahdollisuudet kouluttautua työajalla ovat entisestään heikentyneet. Silti Nousiainen on tyytyväinen, että osa työnantajista kouluttaa työntekijöitään. Meillä on työpaikkoja, joissa toimihenkilöillä on oikeasti hyvät mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja osallistua työnantajan maksamaan henkilöstökoulutukseen. Moni voi kehittää itseään omassa työssäänkin. 12 sttk 5 *2015

13 Nousiainen kertoo saaneensa työantajiltakin palautetta, että osaamista arvostetaan. Jos jatkokoulutukseen lähtevillä on pohjalla ammatillinen koulutus, heillä on työssäoppimisjaksojen ansiosta työelämäkytkös. He ovat valmiimpia ammattilaisia kuin ylioppilaspohjalta korkeakouluun menneet ja sieltä työelämään tulevat. Korkeakoulutettujen lisääntyvän työttömyyden arvellaan aiheuttavan luovaa tuhoa. Nousiainen ei tätä usko. Korkeakoulutettujen työttömyysuhkaa on vaikea liittää luovaan tuhoon. Korkea koulutus ehkäisee työttömyyttä hyvin voimakkaasti, vaikka entistä useampi korkeasti koulutettu joutuukin nykyisessä taloustilanteessa työttömäksi. Unohtuiko elinikäinen oppiminen? Suomessa on jankutettu 90-luvun lamasta lähtien elinikäisestä koulutuksesta. Onko tämä aikuisille työssä olijoille tyrkytetty ajatus unohdettu? Siitä on jankutettu, ja siksi siitä on tullut itseään toistava hauki on kala -tyyppinen mantra. Nousiaisen mielestä meiltä puuttuvat kovat näytöt siitä, että Suomessa toteutettaisiin määrätietoisesti elinikäistä oppimista. Se näkyy hirveän hyvin päättyneen hallituskauden ratkaisuissa: yksin ammatillisesta koulutuksesta leikattiin yli 15 prosenttia. Säästöt koskettivat myös aikuiskoulutusta. Juhlapuheiden ja toteutuneen todellisuuden välillä on paha kuilu. Nyt uusikin hallitus on uhannut jatkaa koulutusmäärärahojen leikkauksia 600 miljoonalla eurolla. Leikkausten vaikutukset ulottuvat myös aikuiskoulutukseen. Pois oravanpyörästä Uudelle hallitukselle Nousiaisen lähettää terveisiä. Aikuiskoulutuksen puolelle tarvitaan satsauksia, koska työttömien määrä alkaa nykyisin lisääntyä jo alle viisikymppisten joukossa. Koulutussatsaukset aikuisiin pitää nähdä strategisena toimenpiteenä. Muuten olemme sellaisessa oravanpyörässä, josta on vaikea päästä pois. Nousiaisen mielestä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvät ongelmat pitäisi saada ratkaistua niin, että kaikki osaamispotentiaali saadaan käyttöön ja työllisyys nousuun. Tarvitsemme järjestelmän, joka takaa myös nykyisille nuorille ikäpolville mahdollisuuden kehittää osaamistaan koko työuran ajan. KOLUMNI Yhdelle näistä vähemmistä» Hallituksen päätös leikata kehitysyhteistyömäärärahoja on poikinut nopeasti yhteistoimintamenettelyiden aallon monissa järjestöissä, joiden toimintaan kehitysyhteistyö tavalla tai toisella liittyy. En tiedä, onko hallituksessa osattu arvioida sitä, mihin leikkausten aiheuttama kalikka lopulta pahiten osuu. Heihin, jotka kenties jäävät nyt Suomen järjestöissä työttömiksi, kumppanuusjärjestöihin, joiden pitää paikata Suomen jättämää aukkoa kansainvälisissä auttamisketjuissa vai lopulta ihmisiin, joilta apu viimekädessä jää saamatta. Samanaikaisesti koko Eurooppa ja Suomi pähkivät pakolaisvirtojen edessä sitä, mitä oikein pitäisi tehdä. Väkeä vyöryy sotien ja terroristijärjestöjen alta Eurooppaan. Hätä on aitoa, ihmishengistä on kysymys. Tuhansia on hukkunut Välimereen. Vastaanottokeskukset muualla Euroopassa tursuvat ihmisiä. Olot monilla pakolaisleireillä alkavat olla kyseenalaisia. Suomessa on pikapikaa perustettu vastaanottokeskuksia, joihin joidenkin arvioiden mukaan pitäisi sijoittaa yhteensä noin pakolaista. Luku on lapsellisen pieni siihen verrattuna, millaisten lukujen kanssa esimerkiksi Italia, Makedonia tai vaikkapa Ranska painivat. Pakolaiskeskustelu on paljastanut, miten kylmä sydän monella suomalaisella on. Televisiouutisissa esimerkiksi kirkkonummelaiset, ihan fiksun oloiset aikuiset kertoivat pelkäävänsä lastensa vuoksi. Lähistölle on sijoitettu noin parisataa pakolaista. Lintukodon vai pitäisikö sanoa linnun pöntön rauha on rikottu. Tietenkään pakolais- ja maahanmuuttokysymykset yleensä eivät ole ongelmattomia. Mutta yhtään helpommaksi asioiden ratkominen ei tule sillä, että hysterisoidutaan tai vähätellään tänne pyrkivien hätää. Eniten korviini sattuu hurskastelu, että otetaan sitten pakolaisia kun on saatu Suomen asiat kuntoon. Jos Suomen asiat eivät tällä hetkellä ole riittävän kunnossa, ne ovat ainakin niin hyvin, että meidät luokitellaan maailman rikkaimpien valtioiden joukkoon. Ja koska ne sitten olisivat riittävän kunnossa? Sittenkö, kun kaikilla on työpaikka, koulutuspaikka, vanhainkotipaikka, jonoton terveyskeskus, täydellinen erikoissairaanhoito, oman kylän poliisilaitos ja palokunta sekä pihassa kaksi autoa? Suomi ei ole koskaan valmis. Eikä maailma tule koskaan valmiiksi. Mutta sekä Suomesta että maailmasta tulee päivä päivältä huonompi paikka, jos jätämme toteuttamatta inhimillisyyttä. Auttamatta jättämällä lisäämme maailmassa sotia, nälänhätää, lukutaidottomuutta, osattomuutta ja yleistä kurjuutta. 13 sttk 5 *2015

14 Opiskeluajan työ tuuppaa työelämään Moni opiskelija haluaa rahoittaa opintonsa työnteolla. Opiskeluaikainen työ voi poikia työpaikan valmistumisen jälkeen. Teksti ja kuvat: Mia Hemming Viime vuonna opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä hieman yli puolet. Emma Juureva ja Riikka Kalliomäki kuuluvat työssä käyvien opiskelijoiden joukkoon. - En ole nostanut opintolainaa enkä ole ottanut vastaan vanhemmiltani rahaa. Olen halunnut tienata elantoni itse, Tampereen seudun ammattiopistosta juuri merkonomiksi valmistunut Juureva sanoo. - Tulee hyvä fiilis, kun huomaa, että pärjää, Tampereen ammattikorkeakoulussa sosionomiksi opiskeleva Kalliomäki lisää. Juureva teki oman koulutusalansa töitä koko kolme vuotta kestäneen opintojensa aikana. Hän työskentelee myyjänä hypermarketketjussa sekä tuote-esittelijänä markkinointitoimistolle esitellen ja myyden kahvikoneita. Kalliomäelle on ollut tärkeintä saada toimeentulonsa työstä, joten hän on tyytynyt siivoustyöhön. Nyt hän pääsi toisen opiskeluvuoden kesällä kartuttamaan oman alansa työkokemusta. - Olin työharjoittelussa nuorten tuettu asuminen -toiminnassa ja silloin kysyivät, tulisinko heille kesätöihin ohjaajaksi. Juureva suoritti kaksoistutkinnon eli luki itsensä sekä merkonomiksi että ylioppilaaksi. - Kun siihen päälle on käynyt töissä, niin onhan se tuntunut raskaalta. Mutta kun on tiennyt, että sitä kestää rajallisen ajan, on jaksanut. - Päivän päätteeksi pitää tehdä koulutyöt ja sitten täytyy lähteä joka ilta siivoamaan. Nyt kesällä on tuntunut siltä kuin olisi lomalla, kun on vaan ollut töissä, Kalliomäki lisää. Toimeen tullaan, ei matkustella Emma Juureva pitää osuuskauppatyönantajaansa joustavana, sillä hänen toiveidensa mukaisesti räätälöidään työvuorot. Ammatillisten opintojenkaan puolella ei tarvinnut aina olla läsnä, vaan tehtäviä pystyi tekemään kotona. - Lukion puolella edellytettiin paikalla oloa, Juureva kertoo. Kalliomäki saa käydä siivoamassa milloin haluaa apteekin sulkemisen ja avaamisen välillä. Kesätyössä hän on voinut tehdä pidempää päivää ja vastaavasti lähteä aiemmin. - Koulussa puolestaan on joustettu, koska moni opiskelija on töissä. Riittää, että hommat tulevat hoidetuiksi, Kalliomäki selvittää. Opiskelijalla voi olla jokaista opintotukikuukautta kohti tuloa 660 euroa ja tuetonta kuukautta kohti euroa. Opintorahan veronalainen perusmäärä on toisella asteella noin 250 euroa ja korkeakouluasteella noin 330 euroa. Asumislisä on noin 200 euroa kuukaudessa. Juureva vakuuttaa tulevansa ihan hyvin toimeen. - En voi shoppailla mielin määrin, mutta ruoasta ei esimerkiksi tarvitse tinkiä. - Ei tuloilla juhlita eikä matkustella, Kalliomäki havainnollistaa. Juureva on jo huomannut, että työssäkäynnistä on ollut hyötyä työuralla. - Olen saanut mielestäni helpommin töitä, kun on ollut kokemusta alalta ja näyttöä työskentelyhalusta. - Siivoustyökin kertoo ahkeruudesta, Kalliomäki lisää. Juureva jatkaa samoissa tehtävissä valmistuttuaan, mutta hakee uusia haasteita. Hän valmistui asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelmasta. - Olisi kiva päästä seuraavaksi kokeilemaan toimistotyötä myyntiin liittyen. Kalliomäki ei tiedä vielä, mihin haluaisi puolentoista vuoden takana häämöttävän valmistumisensa jälkeen työllistyä. Nordea tarvitsee opiskelijoita Nordeassa opiskelijat pääsevät kerryttämään käytännön kokemusta työelämästä muun muassa kesä- tai osa-aikaisina työntekijöinä. Vähittäispankin henkilöstöjohtaja Jani Eloranta kertoo, että tänä vuonna lähes sttk 5 *2015

15 na paljon kokeneita työntekijöitä eläkkeelle. Emma Juureva kehuu työnantajaansa reiluksi ja joustavaksi. nuorta työskenteli Nordeassa kesän ajan. - Usein noin kolmannes kesätyöntekijöistä jatkaa työskentelyä osa-aikaisina opintojensa ohessa, Eloranta selvittää. Kokematon kesätyöntekijä tekee koulutukseensa ja kokemukseensa soveltuvia tehtäviä. - Toimenkuva on vähän riisutumpi ja palkka hieman pienempi, mutta kilpailukykyinen. Jos kesätyöntekijä jatkaa vakituisena työntekijänä, hän saa täyttä palkkaa. Opiskelijat työskentelevät erityisesti myynti- ja asiakaspalveluyksiköissä. - Esimerkiksi rahoitusmarkkinapalveluissa, lakiosastolla, säästämisen ja sijoittamisen palveluissa on opinnoissaan pidemmälle edenneitä ja kokeneita opiskelijoita. Suurin osa opiskelijoista tulee kaupalliselta alalta, mutta muidenkin kannattaa yrittää. - Eri-ikäisistä koostuva työyhteisö on monissa tutkimuksissa todettu samanikäistä yhteisöä toimivammaksi. Aktiivisella opiskelijarekrytoinnilla Nordeassa halutaan huolehtia, että myös tulevaisuudessa heillä on ammattitaitoista työvoimaa. Nordeasta on jäämässä lähivuosi- Riikka Kalliomäki kertoo, että koulu on joustanut työssäkäynnin takia. 15 sttk 5 *2015

16 Liikunta tekee h - kunhan ensin lähtee liikkeelle Vierumäellä Suomen Urheiluopiston kehittämisyksikössä työskentelevä Oili Kettunen pohtii, että terveyden ammattilaiset puhuvat liikunnasta usein väärin. Ei pitäisi painottaa aineenvaihdunnan tehostumista, vaan sitä, miten hyvä olo siitä tulee. * Teksti ja kuva: Arto Jokela Oili Kettusen keväällä hyväksytty väitöskirja tutki liikunnan lisäämisen vaikutuksia pk-yritysten henkilöstössä. Tutkimus oli kaksivuotinen. Ensimmäisen vuoden aikana testiryhmä kävi muutaman kuukauden välein Vierumäellä hakemassa oppia ja kannustusta. Toinen vuosi mentiin omilla ja pidettiin harjoituspäiväkirjaa. Kahden vuoden jälkeen ryhmän fyysinen kunto oli keskimäärin viisi prosenttia parempi kuin lähtötilanteessa. Lisäksi paranivat stressinsieto ja työkyky. Eniten parani kaikkein stressaantuneimpien kyky sietää henkistä rasitusta. Se on hyvä tulos, sanoo Kettunen. Kettunen on ilahtunut myös siitä, että tutkimuksessa saatiin vahvistusta sille, että pitkäkestoiset muutokset liikuntatottumuksissa ovat mahdollisia. Superliikkujia ja sohvaperunoita Työkseen Oili Kettunen kehittää Vierumäellä yrityksille suunnattuja työhyvinvointikursseja. Niillä ihmisiä motivoidaan liikkumaan ja sitä kautta parantamaan työssä jaksamistaan. Kettunen sanoo jo työnsä perusteella miettineensä, miksi liikunnan aloittaminen - ja ennen kaikkea sen jatkaminen - on niin vaikeata. Tiedosta se ei ainakaan ole kiinni. Kaikki tietävät liikunnan positiiviset vaikutukset. Hän on huomannut, että lyhyen kurssin 16 sttk 5 *2015

17 yvää avulla käyntiin saatu liikuntaharrastus loppuu usein pian alkuinnostuksen laannuttua. Lisäksi ihmiset jakautuvat entistä enemmän superliikkujiin ja sohvaperunoihin. Se on hänestä ikävää, sillä arkinen liikunta, kuten kävelemällä kauppaan tai pyöräily töihin, kannattaa. Alku vaikeaa Miksi liikkuminen on niin vaikeaa? Oili Kettunen pohtii, että perussyy voi hyvinkin olla inhimillinen perusominaisuus, laiskuus. Ei viitsitä tehdä ilman kunnon motivaatiota sellaista, mikä tuntuu epämukavalta. Toisaalta, kaikesta valistuksesta huolimatta ei ehkä sittenkään uskota, miten hyvä olo siitä tulee. Kynnystä voivat kasvattaa myös liikuntaan liittyvät ennakkoluulot. Voidaan esimerkiksi ajatella, että kuntosalille ei voi mennä, koska on tietynlainen ja laitteet ovat monimutkaisia. Jokainen on kuitenkin omanlaisensa ja jokainen voi mennä, hän sanoo. Kolmas syy voi olla, että liikunnan yhteydessä terveysalan ammattilaiset puhuvat liikaa ammattislangia. Puhutaan siis siitä, miten liikunta vaikuttaa aineenvaihduntaan, veren sokerin imeytymiseen tai muuhun vastaavaan. Väärin puhuttu. Pitäisi kertoa, miten hyvä olo siitä tulee. Lopussa kiitos seisoo Alku aina vaikeaa, lopussa kiitos seisoo, sanoo sananlasku. Se pitää Oili Kettusen mukaan paikansa myös liikunnan suhteen. Alku voi olla todella tuskaista. Kun on päässyt pidemmälle, tulee kiitos: hyvä olo. Mutta miten päästä alkuun? Henkisten esteiden voittamisen jälkeen liikkeelle pitäisi lähteä rauhallisesti. Kettunen uskoo, että myös pidemmän aikavälin tavoitteen asettaminen kannattaa. Se voi olla esimerkiksi kympin tai puolimaratonin juokseminen. Toisille voi taas olla hyväksi hankkiutua liikkumaan ryhmään tai hommata lenkkikaveri. Entä sitten, jos liikunta edes pidemmän päälle ei anna luvattua taivaallista olotilaa? Ihmisiä on niin monenlaisia. Kaikki eivät saa liikunnasta samanlaisia kiksejä. Siitä huolimatta kannattaa liikkua, sanoo Kettunen. Aikaa löytyy, jos haluaa» Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla sairaanhoitajana työskentelevä yksinhuoltaja Sunneva Ollila harrastaa liikuntaa 4 8 tuntia viikossa. Sunneva Ollilan liikunta kulki pitkään koiraharrastuksen parissa. Siinä sivussa hän ihaili juoksijoita, mutta ei itse jaksanut juosta. Ollilan koira kuoli pari vuotta siten ja elämään tuli tyhjiö. Silloin ystävä painonnostoa harrastava poliisi houkutteli hänet kuntosalille. Ensimmäisen bodystep-tunnin jälkeen jäin koukkuun, kertoo Ollila. Nykyisin hän harrastaa myös bodycompactia, CX-Worksia, kuntosalia ja juoksua. Liikuntakertoja tulee viikossa 4 5 ja aikaa niihin kuluu 4 8 tuntia. Voisi kuvitella, että vuorotyötä tekevän viisivuotiaan tytön yksinhuoltajan olisi mahdotonta sisällyttää viikkoon tämä määrä liikuntaa. Ollila vakuuttaa, ettei se niin vaikeata ole, ja että aikaa jää riittävästi muuhunkin. Voin juosta tai pyöräillä töihin tai töistä kotiin tai käydä salilla ennen työvuoron alkua. Liikunnan voi ottaa osaksi arkea. Sunneva Ollilan käyttämällä kuntosalilla on myös lapsiparkki, jossa tytär leikkii sen aikaa kun äiti treenaa. Joskus voi lapsen takia tuntua itsekkäältä mennä salille. Silloin kysyn hänen mielipidettään. Sunneva Ollilan elämässä juoksu on saamassa lisää tilaa. Syksyllä edessä on ehkä puolikas maraton. Auttaa jaksamaan, purkaa työpaineita Työssään Ollilalle on liikunnasta paljon hyötyä. Se auttaa jaksamaan raskaita ja pitkiä työvuoroja sekä työskentelemään ergonomisesti huonoissa asennoissa. Liikunta auttaa purkamaan myös työpaineita ja jaksamaan ja voimaan muutenkin paremmin. Myönnän, että joskus sohva kuitenkin houkuttelee. Yleensä lähden silti. Ollila ymmärtää myös heitä, joille liikkuminen on vaikeaa. Itsekin hän innostui liikkumaan vasta nelikymppisenä. Syyksi hän pohtii laiskuuden ja mukavuuden halun lisäksi tiedon puutetta. Eivät tiedä, miten hyvä olo siitä tulee. 17 sttk 5 *2015

18 Talouden maaottelussa Ruotsi kirii Suomen ja Ruotsin taloudet kasvoivat 1990-luvun puolesta välistä tasatahtia. Finanssikriisin puhkeamisen jälkeen Suomen talous on kutistunut ja Ruotsin kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä. NÄIN RUOTSISSA * Teksti: Markku Vuorio * Kuva: STT-Lehtikuva Suomalaiset pankki- ja virkamiesekonomistit väittävät, että Ruotsi on pärjännyt eurokriisin aikana Suomea paremmin siksi, että siellä välttämättömät rakenteelliset uudistukset tehtiin ajoissa. Heidän mukaansa Ruotsin porvarihallitusten vuoden 2006 jälkeen toteuttamien työttömyysturvan leikkausten, ansiotulojen verojen kevennysten ja muiden työmarkkinauudistusten tuloksena työllisyys on kasvanut ja työttömyys alentunut niin reippaasti, ettei Ruotsin julkisessa taloudessa ole kestävyysvajetta. Ruotsin työlinjaa on tarjottu myös Suomelle esikuvaksi. Mutta mitä Ruotsissa on todella tapahtunut? Ruotsin työlinja kasvatti rakennetyöttömyyttä Taloustilastot osoittavat, että Ruotsissa kahdeksan vuotta kestäneen niin kutsutun työlinjakokeilun aikana työttömyysaste ei laskenut, vaan nousi ja työttömyys muuttui entistä rakenteellisemmaksi. Samaan aikaan köyhyys ja tuloerot kasvoivat Ruotsissa OECD-maista nopeimmin. Julkiseen talouteen syntyi jättiläismäisten verojen alennusten tuloksena noin kymmenen miljardin euron kestävyysvaje. Pääministeri Juha Sipilän johtaman hallituksen mielestä Suomen talouden vaikeudet johtuvat kustannuskilpailukyvyn romahtamisesta ja ylisuureksi paisuneesta hyvinvointivaltiosta. Tämän analyysin pohjalta hallitus on ottanut talouspolitiikan yhdeksi tavoitteeksi valtion velkaantumisen pysäyttämisen hyvinvointimenojen leikkauksilla ja parantamalla vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä palkansaajien työehdoista ja sosiaaliturvasta tinkimällä. Suomen hallituksen strategia talouden käyntiin potkaisemiseksi ei vakuuta Ruotsin toimihenkilöiden ja virkamiesten keskusjärjestö TCO:n pääekonomisti Göran Zettergreniä. Hänen mukaansa Suomen talouden paikallaan polkeminen ei johdu heikosta kustannuskilpailukyvystä eikä liian hyvästä työttömyysturvasta tai työmarkkinoiden jäykistä rakenteista, vaan riittämättömästä kysynnästä. En usko, että Suomella on sellaisia kilpailukykyongelmia, että niiden ratkaisemiseen tarvittaisiin palkanalennuksia. Sen enempää Nokian romahdusta kuin sanomalehtipaperin kysynnän supistumisen puunjalostusteollisuudelle aiheuttamia ongelmia ei olisi vältytty työehdoista tinkimällä. Paitsi talouden maaottelussa, myös Ruotsi-Suomi yleisurheilumaaottelussa Ruotsi tuppaa olemaan niskan päällä. Tässä Suomen Arttu Hirvonen otti takkiinsa Ruotsin Fredrick Ekholmilta Helsingin olympiastadionilla vuosi sitten. Vientikysyntä heikkoa Zettergrenin mielestä Suomen ja Ruotsin talouksien suurimpana ongelmana on EUmaiden harjoittaman paastopolitiikan luoma vientikysynnän vaje. Suomen tilannetta on pahentanut se, että finanssipolitiikkaa alettiin tarpeettomasti kiristää keskellä taantumaa. Zettergrenin painottaa, että samanlaisina avoimina, vientivetoisina talouksina Ruotsi ja Suomi ovat kärsineet jotakuinkin yhtä paljon eurokriisin supistamasta vientikysynnästä. Hänen mukaansa kruunun voimakas devalvoituminen finanssikriisin alussa nosti ensin Ruotsin ylös suhdannekuopasta. Kruunun vahvistumisen jälkeen talouskasvu on jatkunut elvyttävän finanssipolitiikan ja reaaliansioita nostaneiden työehtosopimusten varassa. Ruotsin ja Suomen viime vuosien kokemusten perustella näyttää ilmeiseltä, että Sipilän hallituksen kannattaisi ottaa Ruotsista opiksi ainakin se, että laskusuhdanteessa ei kannata leikata julkisia menoja. Eturivin taloustieteilijöiden varoituksista piittaamatta Suomen hallitus on kuitenkin päättänyt jatkaa vyönkiristysten tiellä. Hallituksen mielestä julkisten menojen 18 sttk 5 *2015

19 leikkauksille ei ole vaihtoehtoa, koska Suomen talouskasvu on jatkossa jäämässä paljon edellisiä vuosikymmeniä hitaammaksi. Tämän vuoksi nykytasoiseen hyvinvointivaltioon ei ole hallituksen mielestä varaa, mutta onko Suomen talouden suorituskyky todellakin pudonnut muutamassa vuodessa maailman huipulta eurooppalaiseen mutasarjaan? Toki meillä on ollut muita isompi pudotus tässä takana. En silti näe mitään ilmeistä syytä siihen, että Suomi olisi pysyvästi pudonnut esimerkiksi Ruotsin vauhdista, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas sanoo. Hänen mukaansa Suomessa tietyt piirit ovat selittäneet Suomen heikon talouskehityksen johtuvan huonoista instituutioista ja työmarkkinoiden jäykistä rakenteista. Se ei pidä paikkaansa. Suomessa on teh- ty koko ajan uudistuksia. Uudistumiskyky on ollut Suomen tavaramerkki maailmalla, Ilmakunnas toteaa. Menosäästökonsensus yli vaalikauden? Lähes koko Suomen akateemisten ekonomistien kärkikaarti pitää Suomen talouden keskeisimpänä ongelmana kokonaiskysynnän vähäisyyttä. Heidän mielestään nykyisessä tilanteessa talouden elvyttäminen ilmaisella velkarahalla maksaisi itse itsensä jo muutamassa vuodessa. Julkisten menojen leikkaukset budjettialijäämän umpeen kuromiseksi sen sijaan jarruttavat kasvua niin paljon, että velkaisuusaste ei alene, kuten on tarkoitus, vaan kasvaa. Pitäisikö hallituksen nyt polkaista talouskäyntiin lisäämällä reippaasti julkisia investointeja? Olen tämän vaihtoehdon suhteen varovainen siksi, että meillä ovat nämä EU:n budjettikurirajat nyt paukkumassa. Ne ovat melko sitovia ja rajaavat siten kansallisen finanssipolitiikan liikkumavaraa. Ilmakunnaksen mielestä sen sijaan hallituksen kaavailemat etupainotteiset julkisten menojen leikkaukset muodostavat niin suuren uhkan tulevien työllisyyskehitykselle, että niistä olisi perusteltua luopua. Pitäisi saada aikaan laaja konsensus, jossa sitouduttaisiin yli vaalikauden siihen, että julkiset menot kasvaisivat jonkin verran hitaammin kuin kansantuote. Tällaisilla maltillisilla menosäästöillä päästäisin siihen, ettei kasvulle vahingollisia sopeutuksia tarvitsisi toteuttaa taantuman keskellä, Ilmakunnas pohtii. 19 sttk 5 *2015

20 PUHUTAAN! PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä ilmiöistä. Hyvinvointiyhteiskunta on vaalimisen arvoinen Teksti: Leena Seretin * Kuva: Pirjo Mailammi» Hyvinvointiyhteiskunta perustuu ajatukseen, että kaikki ovat samalla lähtöviivalla varallisuudesta riippumatta varhaiskasvatuksesta peruskouluun, ammattikouluun, ammattikorkeaan ja tiedeyliopistoon. Jatkuva oppimisen mahdollisuus on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Koulutuksen ja osaamisen kautta syntyy hyvinvointia, tuottavuutta ja tasaarvoa kansalaisten kesken. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalkoja. Olen huolissani: hyvinvointiyhteiskuntamme on tienhaarassa. Viimeaikaiset rasistiset ja fasistiset mielenilmaukset ovat vaarallinen merkki siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan juurevuutta on leikattu liikaa ja säästetty väärissä asioissa. Suomalaisen yhteiskunnan perusta ovat turvallisuus ja maksuton koulutus. Väkivaltaisuudet kielivät yhteiskunnan jakaantumisesta. Surullista, jos sallimme sen. Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu myös vuoropuhelu palkansaajien, työnantajien ja kulloistenkin poliittisten päättäjien kesken. Koko nykyinen järjestelmämme oikeuksineen ja velvoitteineen on syntynyt kolmikannassa, konsensuksessa. Sanelupolitiikalla ei tulevaisuutta rakenneta. Hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi on, että verotuksella tasataan yhteiset kulut. Suomessa helposti unohtuu, että kaikki - myös menestyneet ja rikastuneet - ovat saaneet maksuttoman peruskoulun ja ammatti- tai korkeakoulutuksen sekä hyvän terveydenhuollon. En olisi itse voinut opiskella yliopistossa, ellen olisi saanut valtion takaamaa opintolainaa, joka 1970-luvulla oli aivan perusedellytys palkansaajaperheiden lapsille edetä yliopistoopiskeluissa. Olemme liittona huolissamme opintotukeen tulleista kiristyksistä. Opiskeluajat pitäisi puristaa entistä lyhyempään aikaan, mutta eläminen opiskelun aikana on monille kiinni työn teosta. Se pidentää opiskeluaikaa. Yliopistojen velvoite kerätä yritysmaailmasta rahaa toimintaansa on ristiriitaista. Professorit ja muut yliopistoissa työskentelevät eri alojen ammattilaiset eivät voi pureutua perustehtäväänsä, koska paineet hankkia rahoitusta opetus- ja tutkimustyölle lisääntyvät. Palkansaajien kannalta on tärkeää, että verotus säilyy oikeudenmukaisena ja progressiivisena. Emme voi pitää yllä nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa, ellemme maksa veroja. Nykyhallituksen politiikka on ristiriitaista: hallitus lupaa alentaa veroja, jos tuottavuus nousee. Tarkoittaako tuottavuusloikan saavuttaminen vientiteollisuudessa sitä, että sen johdosta tehty veroalennus merkitsee yhä enemmän leikkauksia yhteiskunnan tuottamiin palveluihin, myös koulutukseen? Satu Henttonen (59)» FM, kirjastonhoitajan koulutus» Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n päätoiminen puheenjohtaja» YHL:ään kuuluu noin yliopistoissa työskentelevää, tutkimusta ja opetusta tukevaa toimihenkilöä, tutkijaa ja opettajaa» YHL on Pardian jäsenjärjestö 20 sttk 5 *2015

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA SISÄLTÖ 1. AJANKOHTAINEN NEUVOTTELUTILANNE 2. TEHYN NELJÄ POINTTIA TULEVALLE HALLITUKSELLE 3. UUSI KESKUSJÄRJESTÖ-

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Esitelmän sisältö Talouden tila ja ennuste - reaalitalous Julkisen talouden tila ja ennustelaskelmat Hallitusohjelma

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

28 kuvat: Shutterstock

28 kuvat: Shutterstock 28 kuvat: Shutterstock Mikäs pakko sitä on Suomeen jäädä? teksti: Reeta Niemonen kuvitus: Tuomas Järvenpää Facebookissa se alkaa joka kerta, kun vaalitulos, kesäsää tai jokin muu tuottaa pettymyksen: moni

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot