SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄ EI OLE TILKKUTÄKKI.

Transkriptio

1 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI Taittuuko kasvu vai ovatko sen rajat taivaassa? Sivu Talouden Suomi-Ruotsi -maaottelussa naapuri johtaa. Sivut Ylijohtaja Terhi Järvikare: Kansainvaellus Euroopassa ennen näkemätöntä. Sivut SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄ EI OLE TILKKUTÄKKI. Sivut 6-9. Onko ruuan halpuuttaminen sen pilkkaamista? Sivut

2 sen pilkkaamista? Sivut PÄÄKIRJOITUS Onko yhteiskuntaa ilman sopimusta?» Yritys yhteiskuntasopimukseksi kaatui toisen kerran. Pääministeri Juha Sipilä totesi, että edellytyksiä sitovan sopimuksen aikaansaamiseksi ei ollut ja ilmoitti, että hallitus tekee kilpailukyky-, tuottavuus-, säästö- ja leikkauspäätökset tykönään. Niitä odotellessa. Jotenkin tuntuu siltä, että vaikka työmarkkinajärjestöt ovat saaneet sapiskaa hitaudesta ja jähmeydestä, hallituskaan ei tunnu saavan mitään aikaan kovin nopeasti. Sikäli se on ymmärrettävää ja viisastakin, koska harvoin hosuen mitään hyvää syntyykään. Välistä tuntui siltä, että ilman yhteiskuntasopimusta Suomi lakkaa olemasta. Nyt tiedetään, että aurinko nousee edelleen. Yhteiskuntasopimus olisi ollut tärkeä vauhdittaja Suomen ponnistellessa vaikeuksista ulos, mutta sen merkitystä ei pidä liioitella. Hallituksellakin piisaa tekemistä omien rakenteellisten uudistusideoiden ja kärkihankkeiden vauhdittamisessa. Vaikka Suomen talouden ja työllisyyden tilanne on vakava, ei se niin vakava ole, etteikö ole aikaa harkita. STTK onkin viestittänyt hallituksen suuntaan, että viisas hallitus hakee ratkaisuja yhteistyön, ei sanelun kautta. Näyttää toki siltä, että hallituksen esityksissä tulee olemaan asioita, jotka kuumentavat palkansaajien ja liittojen tunteita. Etukäteen on viestitetty esimerkiksi työttömyysturvaan kohdistuvista uudistuksista. Kuun lopussa olemme viisaampia. STTK on omissa viesteissään painottanut työllisyyden merkitystä isossa kuvassa. Jos työttömyyden kasvu saadaan pysähtymään, Suomeen investointeja ja sitä kautta uutta työtä ja pyörät vähitellen pyörimään, päättämiltä leikkauksilta, silmittömältä säästämiseltä ja etujen heikennyksiltä voidaan säästyä. Myös velkaantuminen helpottaisi. Onneksi hyviäkin uutisia tipahtelee. Esimerkiksi laivateollisuudella näyttää olevan Suomessa edelleen tulevaisuus. Samoin metsäteollisuus osoittaa taas nousun merkkejä. Moni on ennakoinut työmarkkinoille levottomia aikoja siitä huolimatta, että työrauha on voimassa. On arveltu, että mitä kireämmälle hallitus säästö- ja leikkaussiimat vetää, sen tukalammaksi yhteistyö hallituksen ja työmarkkinapöytien välillä muodostuu. STTK:n puheenjohtaja on korostanut STTK:n olevan riippumaton työmarkkinakeskusjärjestö. Teemme yhteistyötä hallituksen suuntaan siitä riippumatta, mitkä puolueet siellä kulloinkin istuvat. Se ei tietenkään tarkoita, että kaikki kelpaisi ja se purematta nieltäisiin. (mlr) TAPETTI Marjat ropposiin sovussa» Tämä kesä ja edessä oleva syyskesä ovat olleet hienoa aikaa marjanpoimijoille. Itse poimin heinäkuussa litratolkulla mustikoita ja nyt on puolukoiden aika. Vähän syksymmällä pakkasten edetessä luvassa on myös hienoa herkkua karpalosadon muodossa. Joka kesä Suomessa käydään ulkolaisia marjanpoimijoita koskeva keskustelu. Ensin ihmettely siitä, miksi marjanpoiminta ei enää kelpaa suomalaisten (nuorten) hommaksi. Sitten tulevat otsikot siitä, miten ulkolaiset marjanpoimijat ovat tulleet liian lähelle tontin omistajia ja kalistelu jokamiehenoikeuksien tarpeesta tai tarpeettomuudesta käynnistyy. Sen verran olen metsiä, soita ja ojanvarsia kolunnut, että ihmettelen heitä, jotka sättivät ulkomailta tulevia ahkeria ihmisiä. Kaikille riittää ja suurin osa jää edelleen metsiin ja soille. Jos oma marjapaikka on niin rakas, ettei sinne muita halua, poliisilla ja pyssyllä uhkailun sijaan voi ystävällisesti mennä kehottamaan vieraita poimijoita toisille alueille. Sopu antaa sijaa. Varsinkin maailman metsäisimmässä maassa. (mlr) STTK-lehti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:järjestölehti 40. vuosikerta Julkaisija STTK ry Päätoimittaja, toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Toimitus Käyntiosoite Mikonkatu 8 A, 6. kerros Postiosoite PL 421, Helsinki Puhelin (09) Telefax (09) Internet STTK:n toimiston henkilöstö: etunimi.sukunimi@sttk.fi STTK-lehden posti: marja-liisa.rajakangas@sttk.fi Ilmoitukset Kaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus: toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen. Ulkoasu Ilkka Eskola/Hansaprint Oy Painopaikka HANSAPRINT 2015 / STTK15_05 Painos Lehden paperi GalerieFine Silk 70g Kannen kuva Ylijohtaja Terhi Järvikare Kuva: Pekka Sipola Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero 6/2015 Aineisto Ilmestyy ISSN Ylijohtaja Terhi Järvikare: TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI Taittuuko kasvu vai onko sen rajat taivaassa? Sivu Talouden Suomi-Ruotsi -maaottelussa naapuri johtaa. Sivut Kansainvaellus Euroopassa ennen näkemätöntä. SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄ EI OLE TILKKUTÄKKI. Sivut 6-9. Sivut Onko ruuan halpuuttaminen 2 sttk 5 *2015

3 SISÄLLYS 2 Pääkirjoitus. 4 Lyhyesti. 5 Eikös ne liitot ole vain vanhoille? 6 Suomi Euroopan kireimpiä verottajia. Suomalainen verojärjestelmä ei uuden ylijohtajan mielestä kuitenkaan ole tilkkutäkki. 10 Kasvun kattona ei edes taivas. Muutoksen vauhti vain kiihtyy. 12 Työttömyys selätetään aikuiskoulutuksella. Riina Nousiainen tietää, että työnantaja arvostaa koulutusta. Pekka Sipola REMES Maahanmuuton rinnalla on muistettava, että Suomesta muuttaa joka vuosi kymmeniä tuhansia ihmisiä muihin maihin. Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurrin haastattelu aukeamalla Yhdelle näistä vähemmistä 14 Opiskeluajan työ tuuppaa työelämään. Valmistuvalle riittää paremmin pysyvämpääkin työtä, jos cv:ssä on opiskeluaikaista työntekoa. 16 Liikunta tekee hyvää kunhan ensin lähtee liikkeelle. Liikkumattomuuden terveysvaikutusten sijasta pitäisi muistuttaa, miten hyvää oloa liikunta tuottaa. 18 Näin Ruotsissa. 20 Puhutaan hyvinvointivaltiosta. 21 Yhteiskuntasopimus kaatui asiat jäivät. 22 Tätä mieltä STTK. 23 Syö hyvin. 24 Euroopan muutettava talouspolitiikkaansa 25 Voi hyvin. 26 EU maahantulon paineissa. Kansainvaellukset ovat nyt historiallisen mittavia. 28 Reiluuttaminen vai halpuuttaminen? Maatalousyrittäjiä kismittää ruuan polkumyynti. 30 Kirjat. 31 Ristikko. 3 sttk 5 *2015

4 UUTISIA Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas Samppa Koskela STTK:n eläke- ja sosiaaliturva-asiantuntijaksi Työterveyslaitos käynnistää yt-neuvottelut» Työterveyslaitos on ilmoittanut aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut laitoksen saaman valtionavun vähenemisen vuoksi. Yt-neuvottelut koskevat koko henkilöstöä, ja harkittavat toimenpiteet voivat johtaa enimmillään 200 työsuhteen päättymiseen. Yt-neuvottelut alkoivat viikko sitten ja kestävät vähintään kuusi viikkoa. Uudessa hallitusohjelmassa on työterveyslaitoksen valtionapuun kohdistettu viiden miljoonan euron leikkaus vuodesta 2016 lähtien. Sopeuttamistarpeeseen vaikuttavat myös hallituksen aiemmat kehysriihipäätökset, tuottavuusleikkaukset ja valtion tutkimuslaitosuudistuksen vaikutukset. Yhteensä suunnitellut leikkaukset vuosina ovat lähes 15 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 40 prosentin vähennystä laitoksen saamaan valtionapuun. Suurin vähennys, 7,8 miljoonaa euroa, kohdistuu vuodelle Toimintaa sopeutettu useaan otteeseen Työterveyslaitos on jo sopeuttanut toimintaansa vuosina 2013 ja Tuolloin käytyjen yt-neuvottelujen seurauksena laitos irtisanoi yhteensä noin 60 työsuhdetta ja muun muassa lakkautti Lappeenrannan aluetoimipisteensä. Työterveyslaitoksessa on tällä hetkellä noin 680 työsuhdetta. Toimenpiteet pyritään kohdistamaan siten, että Työterveyslaitos voi mahdollisimman hyvin tukea suomalaisen työelämän kehittämistä ja työhyvinvointia. Oikeustieteen ja kauppatieteiden maisteri Samppa Koskela (35) on aloittanut työnsä STTK:n eläke- ja sosiaaliturva-asioiden asiantuntijana. Koskela työskenteli aiemmin asiantuntijana Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston työttömyysturvayksikössä, missä hän vastasi työttömyysturvaasioista ja lausunnoista muutoksenhaku- ja valitusasioissa. Paula Aaltonen Kirkon alojen uusi toiminnanjohtaja Kirkon alojen hallitus on valinnut liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi KTM Paula Aaltosen (54). Aaltonen seuraa tehtävässä eläkkeelle siirtyvää toiminnanjohtajaa Ritva Rasilaa. Aaltonen on aiemmin työskennellyt Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen talousosastolla ryhmäpäällikkönä ja Helsingin yliopiston kvestuurissa eli talousosastolla palvelupäällikkönä. Aaltonen toivoo voivansa tuoda toiminnanjohtajan tehtävässä kirkkojen ja kristillisten järjestöjen työntekijöiden äänen kuuluviin. Hän pitää kirkkoja hyvällä tavalla yhteiskunnallisina vaikuttajina ja tahtoo olla aktiivinen yhteiskunnallinen toimija liiton jäsenten hyväksi. Pro: Investointipaketin kokoa kasvatettava Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Jorma Malisen mukaan Aktian ja OP:n ekonomistien tuoreet talousennusteet korostavat hallituksen lupaaman investointipaketin tärkeyttä. Investointipaketista ei pidä tinkiä. Hallituksen päätös 1,6 miljardin sijoittamisesta kärkihankkeisiinsa ja tiestön kunnostamiseen on vaatimaton panos kasvun tukemiseksi. Toivon, että luvatun tason lisäksi sen kasvattamista harkitaan vielä vakavasti, Malinen vaatii. Hän muistuttaa, että hallitusohjelmaa myötäilevä valtiovarainministeriön budjettiesitys supistaa leikkauksineen talouden kysyntää. Vaikka menokuri hidastaa velkaantumista ja tasapainottaa valtion taloutta, ei se auta taloutta ja investointeja kasvuun, vaan päinvastoin uhkaa hidastaa niitä. Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta kasvulle sen mukana seuraava kysynnän heikentyminen on sen sijaan myrkkyä. Kaikki tietävät, ettei talous näillä eväillä nouse. Hallitus on valmistellut useamman kuukauden tulevia kärkihankkeitaan. Alun perin kärkihankkeiden sisältöä luvattiin esitellä yksityiskohtaisemmin jo kesällä, mutta toistaiseksi niistä on kerrottu vain hyvin niukalti. On vain toivottava, että kärkihankkeet on rakennettu tehokkaimmalla mahdollisella tavalla Suomen taloutta uudistaviksi ja sen kasvua tukeviksi. Nyt on sijoitettava sinne, missä panostukselle saadaan parasta vastinetta, Malinen toteaa. Tehy: Työnantaja levitti palkankorotukset kuntasektorilla Yhteiskuntasopimuksen kaatumisen ja heikon taloustilanteen myötä julkisuudessa on muisteltu Tehyn vuoden 2007 palkkataistelua ja tuolloin tehtyjä palkankorotuksia sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Tuolloin saavutettuja palkankorotuksia on pidetty yhtenä syypäänä julkisen talouden huonoon tilaan. - On muistettava, että kyse oli nimenomaan koulutetun pienipalkkaisen naisvaltaisen hoitoalan palkkakuopan korjaamisesta. Tätä tavoitetta edistivät muun muassa samapalkkaisuusohjelma, hoitohenkilöstön palkkatason jälkeenjääneisyys kansainvälisissä vertailuissa ja alan henkilöstön karkaaminen muille aloille, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo. Vesivalo painottaa, että matalapalkkaiseen alaan kohdistunut palkkakuopan korjaus levisi kuntatyönantajan omasta aloitteesta koko kuntasektorille. - Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön palkkojen korottamista tuettiin hallitusohjelmassa ja myös poliittiset päättäjät olivat asian puolella. Alkuperäinen tavoite korjata sosiaali- ja terveysalan henkilöstön palkkoja valui hiekkaan nimenomaan työnantajan toimesta, Vesivalo muistuttaa. Vesivalo korostaa, että sosiaali- ja terveysalan palkat eivät edelleenkään ole korkeat. Esimerkiksi sairaanhoitajan tehtäväkohtainen palkka on euroa ja lähihoitajan tehtäväkohtainen palkka on euroa. - Ilmeisesti ei ole sallittua naisvaltaisen matalapalkka-alan nousta palkkakuopastaan. 4 sttk 5 *2015

5 KOLUMNI Koulutetusta sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä haetaan nyt turhaan syntipukkia tilanteelle. Katse pitäisi kääntää työnantajaan, Vesivalo sanoo. Jyty ja Pardia: Digitalisaatio ei ole mörkö Digitalisaatio voi luoda parempaa ja tuottavampaa työtä julkiselle sektorille. Tämä onnistuu vain, jos henkilöstö otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa ja koulutetaan uusiin työvälineisiin. Digitalisaatio on jo muuttanut ja muuttaa edelleen julkisen sektorin työpaikkoja. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ja Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola näkevät digitalisaation hyvänä työkaluna, jos sen tavoitteena ei ole henkilökunnan vähentäminen vaan aidosti parempi työelämä. Digitalisaation avulla on mahdollisuus parantaa molemminpuolista joustavuutta ja kohdentaa olemassa olevien voimavaroja sinne, missä inhimillisyyttä ja ihmistä tarvitaan. Oikeasti toimivien ratkaisujen saavuttamiseksi työntekijät täytyy ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa ja varmistaa, että he saavat kaiken irti uusista työn apuvälineistä. Työpaikoilla onkin kiinnitettävä huomioita jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ja kouluttamiseen. Puheenjohtajat muistuttavat, että poistuvien työtehtävien tilalle syntyy uusia. Ensisijaisesti työntekijöitä on irtisanomisten sijasta uudelleenkoulutettava. Erto: Mainosalan myynti kasvussa, työllisyys ei Mainostoimistojen, markkinointitutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaisista 83 prosenttia odottaa myynnin kasvavan tai pysyvän ennallaan omalla työpaikallaan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Myynnin heikkenemistä odottaa 17 prosenttia. Työllisyys ei ole parantumassa. Mainos-, media- ja viestintäala kasvaa, mutta työllisyyden parantuminen antaa vielä odottaa itseään. Alan ammattilaiskyselyssä 38 prosenttia odottaa myynnin kasvua omalla työpaikallaan seuraavan kuuden kuukauden aikana ja 45 prosenttia myynnin pysymistä ennallaan. Ammattilaisista 22 prosenttia odottaa oman työpaikkansa henkilöstön määrän kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana ja 25 prosenttia odottaa määrän laskevan. Alan heikko työllisyys ei ole parantumassa lähiaikoina, toteaa Toimihenkilöliitto ERTO ry:n puheenjohtaja Juri Aaltonen. Mainos-, media- ja viestintäalalla tehdään paljon ylitöitä ja ne korvataan kohtuullisesti. Kuitenkin alalla rikotaan edelleen työaikalakia jättämällä työaikalain määräämät ylitöiden korotusosat maksamatta korvaamalla ylityö esimerkiksi vapaana tunti-tunnista -periaatteella, Aaltonen toteaa. Tiedot ilmenevät Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja sen jäsenjärjestö Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n kyselytutkimuksesta. Vietä sinäkin kunnon työn päivää Kunnon työn päivänä 7. lokakuuta juhlitaan hyvää työelämää ja mahdollisuutta vaikuttaa sen kehittämiseen. Kunnon työn päivää vietetään samaan aikaan arviolta 60 maassa. Suomessa teemapäivää vietetään jo kahdeksatta kertaa. Kunnon työn ehdot toteutuvat vain harvalla työntekijällä maailmassa. Siksi Kunnon työn päivänä muistutetaan, että jokaisella on oikeus kunnon työhön ja elämiseen riittävään palkkaan. Samalla iloitaan siitä, mikä suomalaisessa työelämässä on kohdallaan. Kunnon työn päivän taustalla vaikuttavat SAK, STTK, Akava ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK sekä Työelämä hanke. STTK:ssa lisätietoja antaa Seuraa myös verkkosivujamme. Eikös ne liitot ole vain vanhoille?» Vain joka toinen työelämään tuleva liittyy ammattiliiton jäseneksi. Jäseneksi ei liitytä, koska nuoret eivät koe henkilökohtaista tarvetta liittymiseen. Nuoret kyllä arvostavat ammattiliittoja ja niiden työn tuloksia. He kokevat ammattiliittojen olevan asiantuntevia ja vaikuttavia, mutta varsinainen syy liittyä jäseneksi puuttuu. Tämä ilmenee STTK:n teettämästä tutkimuksesta. Liiton aktiivit ja luottamusmiehet tietävät, miten merkittävä tuki ammattiliitto on työelämässä aivan kaiken ikäisille. Ammattiliitto vahvistuu vain uusien jäsenten myötä. Aktiivien tärkeä tehtävä on luoda työpaikan uusille työntekijöille positiivinen kuva ammattiliitoista ja kertoa, miksi juuri hänen kannattaisi liittyä ammattiliiton jäseneksi. Ikään kuin auttaa tekemään päätös liittyä ammattiliiton jäseneksi. Luottamushenkilöt ja muut aktiivit ovat avainasemassa jäsenyyden hyötyjä arvioitaessa. STTK:n teettämässä tutkimuksessa ilmeni, että yhä useampi liittyy ammattiliiton jäseneksi, kun opiskelutai työkaveri sitä suosittelee. Aktiivi on tämä kaveri. Kannustan STTK-laisten liittojen aktiiveja ja luottamusmiehiä nostamaan keskusteluun liiton jäsenyyden omalla työpaikalla aina ja erityisesti marraskuuta STTK-laisen Liittoviikon aikana. Jäsenyydestä keskustelu voi tapahtua esimerkiksi hauskalla yhteisellä tempaisulla, yhteisen kahvitauon aikana, jakamalla tietoa työkavereille ja kehottamalla menemään verkkosivuille tutustumaan liittojen työhön. Tempauksia toivon jaettavan sosiaalisessa mediassa. Siispä toimeen, aktiiviset jäsenet ja luottamusmiehet. Seuratkaa liittonne ilmoittelua ja osoitetta Juska Kivioja Kirjoittaja on STTK:n järjestöpäällikkö 5 sttk 5 *2015

6 6 sttk 5 *2015

7 Ylijohtaja Terhi Järvikare: SUOMI ON EUROOPAN KIREIMPIÄ PALKKAVEROTTAJIA Valtiovarainministeriön uuden vero-osaston ylijohtajan Terhi Järvikareen mielestä ongelmana on myös korkea rajaveroaste. 7 sttk 5 *2015»

8 * Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuvat: Pekka Sipola» Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtajan Terhi Järvikaren mukaan työn verotuksen kireys on yleisesti tunnistettu ongelma Suomessa. Työn kireälle verotukselle pitäisi pystyä tekemään jotakin, mutta valtiontalouden suuren alijäämän takia joudumme olemaan aika varovaisia uudistuksissamme, Järvikare kertoo. Terhi Järvikaren mukaan Suomessa tehtiin palkkaveron kevennyksiä useana vuonna peräkkäin 1990-luvun laman jälkeen aina 2010-luvulle asti. Painopistettä on siirretty kulutusverotuksen puolelle, joka on kasvun kannalta se vähemmän haitallinen vero. Pelkillä verotuksen muutoksilla Suomen taloutta ei Järvikaren mukaan kuitenkaan pystytä pelastamaan. Meillä on rakenteellisia ongelmia ja niiden ratkaisut löytyvät ihan muualta kuin verotuksesta. Verotuksen puolella työn verotusta voitaisiin edelleen alentaa. Kaikilla kannattaisi keventää Työn verotuksen lisäksi Järvikare pitää suomalaisena ongelmana korkeita rajaveroasteita kaikilla tulotasoilla. - Veronkevennyksiä pitäisi kohdistaa myös enemmän tienaaviin, jakaa verotaakka tasaisemmin koko asteikolle. Veronkevennyksiä kannattaa ylijohtajan mielestä tarjota, koska ne tekevät työnteon houkuttelevammaksi. Näin saadaan työmarkkinoille lisää veronmaksajia ja lisää verotuloja. Julkiset menot pienenevät, jos sosiaaliturvan varassa on vähemmän ihmisiä. Mahdollisimman moni pitää saada tekemään enemmän ja tuottavampaa työtä. Tätä kautta ministeriön veronkevennysdynamiikankin on tarkoitus toimia. Työtulojen verotukseen on jo luvassa kevennyksiä. Järvikare pitää budjettiriihessä esitettyä työtulovähennyksen korotusta hyvänä tapana keventää verotusta. Luvassa olevat yhteensä 450 miljoonan euron kevennykset kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin. Yhteisöverokilpailun voittaja Suomi on muihin EU-maihin verrattuna palkkaverotuksessa kireimpien verottajien kastissa. Myös kulutusverottajana Suomi kirii EU-maiden kärkijoukkoon. Järvikareen mukaan uudistuksista on turha odottaa nopeita vaikutuksia. Muutokset vievät aina aikaa, mikä nähtiin esimerkiksi yhteisöverouudistuksessa. Yhteisöverokilpailussa pärjäämme jo ihan hyvin. 20 prosentin verokantamme alittaa EUkeskiarvon, Järvikare myhäilee. Yhteisöverouudistuksen tavoitteena oli hänen 8 sttk 5 *2015 mukaansa saada yritykset pysymään Suomessa, säilyttää työpaikat täällä ja saada yritykset investoimaan. Joitakin pieniä positiivisia merkkejä on ollut näkyvissä. Tavoitteemme on ollut houkutella myös uusia toimijoita Suomeen, mutta tällaiset vaikutukset tulevat vasta pitkällä aikavälillä. Kulutusverotuksessa Suomi on kireimpien verottajien joukossa, mutta korkeampiakin verokantoja löytyy. Meillä yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia, kun se Ruotsissa ja Tanskassa on 25 prosenttia. Unkarissa on menty 27 prosenttiin, mikä taitaa olla Euroopan korkein. Suomen etuna eurooppalaisessa kilpailussa on Järvikaren mukaan verottajan hyvin toimiva ilmoitusmenettely. Meillä on hallinnollisesti kevyet ilmoittamismenettelyt. Sähköiset menettelyt ovat kehittyneet ja kehittyvät koko ajan. Järvikare kehuu myös jokaiselle kotiin tulevaa veroehdotusta, joka on valmiiksi täytetty veroilmoitus. Meillä on aika paljon ihmisiä, joiden ei tarvitse tehdä veroilmoitukselle yhtään mitään. Poikkeuksien poikkeuksia Suomalaista verotusjärjestelmää on kuvattu koko EU:n kirjavimmaksi tilkkutäkiksi. Itse en jaa tätä näkemystä. Meillä siirryttiin ja 1990 lukujen taitteessa toteutettujen uudistusten myötä laajan veropohjan ja matalan verokannan järjestelmään. Silloin erilaisia vähennyksiä ja poikkeuksia karsittiin. Lähtökohdaksi otettiin, että kaikki toiminta on veronalaista. Tällöin verotuskin on yksinkertaisempaa. Ylijohtaja joutuu kuitenkin myöntämään, että vuosien varrella veropohjaa on joissain tapauksissa kavennettu ja myös verokantoja on jouduttu nostamaan. Kun yritykset kansainvälistyvät ja toimivat globaaleilla markkinoilla, myös verotus menee hankalammaksi. Koska eri mailla on erilainen lainsäädäntö, ilmiöihin joudutaan puuttumaan usein yhteistyössä muiden maiden kanssa. Jos tehdään monimutkaisia asioita, sääntelystäkin tulee helposti monimutkaisempaa, Järvikare sanoo. Monimutkainen osinkoverotus Ylijohtajan mukaan on vaikea sanoa, onko suomalainen verotus monimutkaisempi vai yksinkertaisempi kuin muissa EU-maissa. Saksassakin on hyvin yksityiskohtaista verosääntelyä. En menisi sanomaan, että Suomen verojärjestelmä olisi siihen verrattuna monimutkaisempi. Suomalaista osinkoverotusta Järvikare kuvaa monimutkaiseksi. Tällaista järjestelmää, jossa osinko verotetaan näin monella eri tavalla, ei ihan heti tule mieleen muualta.

9 9 sttk 5 *2015

10 KASVU Kolmiosaisessa sarjassa pohditaan, ovatko kasvun rajat tulleet vastaan. Kasvun kattona ei edes * Teksti ja kuva: Arto Jokela Kun maapallon resurssit on käytetty, valloittaa ihminen avaruuden, uskoo Turun yliopiston kappakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen. Kehitys ei ole suoraa ja yksioikoista. Eikä siitä, mikä on valtavirta tänään, voi suoraan päätellä, millainen on tulevaisuus. Olli Hietanen ottaa avuksi filosofian jättiläiset, G. W. F. Hegelin ja Karl Marxin. On teesi, antiteesi ja synteesi. Tai kuten me tulevaisuudentutkimuksessa sanomme, on trendi, antitrendi ja siitä tulee syntrendi ja metatrendi, selittää Hietanen, koulutukseltaan filosofi itsekin. Hietanen kuvaa ihmiskunnan kehitystä evoluutiota - mutkitteluksi ja hyppäyksiksi. Lopputuloksena on ollut huikea taloudellinen kasvu. Kasvu jatkuu, vauhti kiihtyy Olli Hietanen ei näe mitään syytä siihen, että taloudellinen kasvu pysähtyisi. Pikemminkin kehityksen vauhti kiihtyy ja maailma on todella toisenlainen 20 vuoden kuluttua. Tosin kasvun määritelmä saattaa muuttua niin, että rahan ja tavaran sijasta se voi olla palvelua ja laatua. Seuraavat kaksikymmentä vuotta tulevat muuttamaan ihmiskuntaa enemmän kun 10 sttk 5 *2015

11 taivas viimeiset kaksisataa vuotta. Jos trendi jatkuu, seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana ihminen tekee yhtä paljon tiedettä ja tutkimusta kuin tähän asti yhteensä. Hietanen uskoo, että tiede ratkaisee monet nyt vaikeilta tuntuvat kysymykset. Hän ei ole kovin huolissaan myöskään maapallon resurssien riittävyydestä. Ja uskoo, että hän, viisikymppinen mies, näkee vielä merenpohjien, ilmakehän ja avaruuden taloudellisen hyödyntämisen. Ja paljon, todella paljon muuta. Ihmiskunta kasvaa, vähän kuin bak- Mitä mahtavat maailman menosta tuumia Olli Hietasen kanssa samaan kuvaan päässeet Turun yliopiston Kolme iloista vekkulia, J. L. Runeberg, Elias Lönnroth ja J.V. Snellman? teerit, kunnes raja tulee vastaan. Universumissa on kovin vähän rajoja. Höyrykone oli ihmiskunnan tulevaisuuden kannata ratkaiseva keksintö. Siellä missä höyrykone otettiin käyttöön, on hyvinvointia. Ja ne, missä sitä ei otettu käyttöön, ovat tänään paikkoja, minne kukaan ei oikeasti halua mennä. Aikalaisten suhtautuminen teollistumiseen oli silloinkin kaksijakoinen. Vastavirrassa se synnytti muun muassa luddismin, koneita rikkovan käsityöläisten protestiliikkeen. Olemme nyt vastaavassa tilanteessa. Näemme, että muutama höyrykoneen käyttäjä jää työttömäksi. Se on kuitenkin väärä katsesuunta. Meidän tulisi ottaa mahdollisimman ripeästi uutta teknologiaa käyttöön. Työ ei kakun jaon peruste Perinteisessä mielessä työtä on tarjolla entistä vähemmän. Sekään ei ole Hietasen mielestä iso ongelmia. Työ ei tule olemaan kriteeri, minkä perusteella kakku jaetaan. Hietanen uskoo, että olennaisemmaksi nousevat tulonjako, työn uudelleen määrittäminen ja kulutus. Olennaisinta on kulutus, sillä ilman sitä ei ole kasvua. En ehkä itse halua ihmisestä ammattikuluttajaa, mutta käytännössä on niin, että niin kauan kuin ihmiset ostavat jotakin, niin niin kauan tämä homma pyörii. Ratkaisuksi Hietanen näkee jonkinlaisen kansalaispalkan sekä työn käsitteen ulottamisen uusille alueille. Siihen suuntaan, mitä nyt kutsutaan vapaaehtoistyöksi ja kolmanneksi sektoriksi. Isossa kuvassa ihmiskunnan vaurastumista rajoittaa vain ihminen itse. Isoimmat uhkakuvat ovat sota ja ekokatastrofi. Keksitään Suomi uudelleen» Suomella on Olli Hietasen mielestä kaikki mahdollisuudet menestyä. Avaruustutkimuksessa Suomi on suurvalta, vaikka maa ei ole raketteja avaruuteen ampunutkaan. Suomalaiset kaivosyhtiöt saattavat silti louhia tulevaisuudessa malmeja jossain kaukaisella planeetalla. Myös ikääntymisen voi kääntää eduksi. Se voi synnyttää terveysyhteiskunnan monine innovaatioineen. Vaan voi käydä toisinkin. Hietasen mukaan yksi Suomen, ja muiden kehittyneiden yhteiskuntien, uhkatekijä on epäoikeudenmukainen tulonjako. Myös globaalisti eriarvoistuminen muodostaa ison uhan. Eriarvoistumisen seurauksena yhteiskunnan koheesio heikkenee ja vastakkainasettelu jyrkkenee. Eriarvoistuminen on kiihtynyt ja vastakohtaisuudet kasvaneet Suomessa koko 2000-luvun ajan. Laman aikana tuloerot ovat kavenneet, mutta kun nousu alkaa, eriarvoisuus todennäköisesti kasvaa ja Suomi voi katketa. Toisen ongelman Hietanen kiteyttää seitsemän kahvikupin dilemmaan. Ensimmäinen kuppi maistuu taivaalliselta, seitsemäs on kidutusta. Eli miten saada suomalaiset tekemään enemmän töitä tilanteessa, jossa suurimmalla osalla on kaikkea enemmän kuin tarpeeksi? Jos haluan oikeasti ennustaa ihmisen toimintaa, en katso innovaatioita vaan ihmisen laiskuutta ja mukavuuden halua. Hietasen mielestä Suomessa todellisen uhan muodostaa se, että meiltä puuttuu yhteishenkeä, yhteenkuuluvuutta, motivaatiota ja yhtenäinen suunta. Siksi hän liputtaa yhä myös yhteiskuntasopimuksen puolesta. Ehdotukseni ay-liikkeille on, että yrittäkää vielä kerran. Olkaa aloitteellisia ja ehdottakaa, että tehdään paljon suurempi suunnitelma. Se, mistä on puhuttu, on kosmetiikkaa. Pistetään Suomi auki. Keksitään Suomi uudelleen. Tässä on tuhannen taalan paikka vaikuttaa. 11 sttk 5 *2015

12 Työttömyys selätetään aikuiskoulutuksella Korkea työttömyys vaatii myös työssä olevien kouluttamista uusiin tehtäviin. * Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuvat: Liisa Valonen Moni joutuu työttömyyden kohdatessa vaihtamaan ammattia tai jopa alaa. Sitä varten tarvitaan uutta osaamista. STTK:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Riina Nousiaisen mukaan suomalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa unohdetaan usein aikuiskoulutuksen tarve. Koulutus- ja osaamisratkaisuja etsitään liian kapealta alueelta. Jostakin kummallisesta syystä ajattelemme, että isot ongelmat ratkotaan yksistään sillä, minkälaisella osaamisella nuoret tulevat koulutuksesta työelämään. Nousiainen pitää lyhytnäköisenä ajattelua, että vain nuorille suunniteltua osaa koulutusjärjestelmästä kehitetään. Suljetaan kokonaan silmät siltä, kuinka pitkää työuraa ihmisiltä odotetaan ja mitä kaikkea siihen mahtuu. Kaikkia pitäisi kouluttaa myös työuran aikana. Työnantaja arvostaa osaamista Nousiainen muistuttaa, että STTK:n jäsenet ovat työssä käyviä aikuisia ja tuntevat jatkokoulutustarpeensa. Kentällä tiedetään, että kerran hankitulla tutkinnolla ei enää tahdo pärjätä. Työ-ja elinkeinoministeriön tuoreen työolobarometrin mukaan toimihenkilöiden mahdollisuudet kouluttautua työajalla ovat entisestään heikentyneet. Silti Nousiainen on tyytyväinen, että osa työnantajista kouluttaa työntekijöitään. Meillä on työpaikkoja, joissa toimihenkilöillä on oikeasti hyvät mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja osallistua työnantajan maksamaan henkilöstökoulutukseen. Moni voi kehittää itseään omassa työssäänkin. 12 sttk 5 *2015

13 Nousiainen kertoo saaneensa työantajiltakin palautetta, että osaamista arvostetaan. Jos jatkokoulutukseen lähtevillä on pohjalla ammatillinen koulutus, heillä on työssäoppimisjaksojen ansiosta työelämäkytkös. He ovat valmiimpia ammattilaisia kuin ylioppilaspohjalta korkeakouluun menneet ja sieltä työelämään tulevat. Korkeakoulutettujen lisääntyvän työttömyyden arvellaan aiheuttavan luovaa tuhoa. Nousiainen ei tätä usko. Korkeakoulutettujen työttömyysuhkaa on vaikea liittää luovaan tuhoon. Korkea koulutus ehkäisee työttömyyttä hyvin voimakkaasti, vaikka entistä useampi korkeasti koulutettu joutuukin nykyisessä taloustilanteessa työttömäksi. Unohtuiko elinikäinen oppiminen? Suomessa on jankutettu 90-luvun lamasta lähtien elinikäisestä koulutuksesta. Onko tämä aikuisille työssä olijoille tyrkytetty ajatus unohdettu? Siitä on jankutettu, ja siksi siitä on tullut itseään toistava hauki on kala -tyyppinen mantra. Nousiaisen mielestä meiltä puuttuvat kovat näytöt siitä, että Suomessa toteutettaisiin määrätietoisesti elinikäistä oppimista. Se näkyy hirveän hyvin päättyneen hallituskauden ratkaisuissa: yksin ammatillisesta koulutuksesta leikattiin yli 15 prosenttia. Säästöt koskettivat myös aikuiskoulutusta. Juhlapuheiden ja toteutuneen todellisuuden välillä on paha kuilu. Nyt uusikin hallitus on uhannut jatkaa koulutusmäärärahojen leikkauksia 600 miljoonalla eurolla. Leikkausten vaikutukset ulottuvat myös aikuiskoulutukseen. Pois oravanpyörästä Uudelle hallitukselle Nousiaisen lähettää terveisiä. Aikuiskoulutuksen puolelle tarvitaan satsauksia, koska työttömien määrä alkaa nykyisin lisääntyä jo alle viisikymppisten joukossa. Koulutussatsaukset aikuisiin pitää nähdä strategisena toimenpiteenä. Muuten olemme sellaisessa oravanpyörässä, josta on vaikea päästä pois. Nousiaisen mielestä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvät ongelmat pitäisi saada ratkaistua niin, että kaikki osaamispotentiaali saadaan käyttöön ja työllisyys nousuun. Tarvitsemme järjestelmän, joka takaa myös nykyisille nuorille ikäpolville mahdollisuuden kehittää osaamistaan koko työuran ajan. KOLUMNI Yhdelle näistä vähemmistä» Hallituksen päätös leikata kehitysyhteistyömäärärahoja on poikinut nopeasti yhteistoimintamenettelyiden aallon monissa järjestöissä, joiden toimintaan kehitysyhteistyö tavalla tai toisella liittyy. En tiedä, onko hallituksessa osattu arvioida sitä, mihin leikkausten aiheuttama kalikka lopulta pahiten osuu. Heihin, jotka kenties jäävät nyt Suomen järjestöissä työttömiksi, kumppanuusjärjestöihin, joiden pitää paikata Suomen jättämää aukkoa kansainvälisissä auttamisketjuissa vai lopulta ihmisiin, joilta apu viimekädessä jää saamatta. Samanaikaisesti koko Eurooppa ja Suomi pähkivät pakolaisvirtojen edessä sitä, mitä oikein pitäisi tehdä. Väkeä vyöryy sotien ja terroristijärjestöjen alta Eurooppaan. Hätä on aitoa, ihmishengistä on kysymys. Tuhansia on hukkunut Välimereen. Vastaanottokeskukset muualla Euroopassa tursuvat ihmisiä. Olot monilla pakolaisleireillä alkavat olla kyseenalaisia. Suomessa on pikapikaa perustettu vastaanottokeskuksia, joihin joidenkin arvioiden mukaan pitäisi sijoittaa yhteensä noin pakolaista. Luku on lapsellisen pieni siihen verrattuna, millaisten lukujen kanssa esimerkiksi Italia, Makedonia tai vaikkapa Ranska painivat. Pakolaiskeskustelu on paljastanut, miten kylmä sydän monella suomalaisella on. Televisiouutisissa esimerkiksi kirkkonummelaiset, ihan fiksun oloiset aikuiset kertoivat pelkäävänsä lastensa vuoksi. Lähistölle on sijoitettu noin parisataa pakolaista. Lintukodon vai pitäisikö sanoa linnun pöntön rauha on rikottu. Tietenkään pakolais- ja maahanmuuttokysymykset yleensä eivät ole ongelmattomia. Mutta yhtään helpommaksi asioiden ratkominen ei tule sillä, että hysterisoidutaan tai vähätellään tänne pyrkivien hätää. Eniten korviini sattuu hurskastelu, että otetaan sitten pakolaisia kun on saatu Suomen asiat kuntoon. Jos Suomen asiat eivät tällä hetkellä ole riittävän kunnossa, ne ovat ainakin niin hyvin, että meidät luokitellaan maailman rikkaimpien valtioiden joukkoon. Ja koska ne sitten olisivat riittävän kunnossa? Sittenkö, kun kaikilla on työpaikka, koulutuspaikka, vanhainkotipaikka, jonoton terveyskeskus, täydellinen erikoissairaanhoito, oman kylän poliisilaitos ja palokunta sekä pihassa kaksi autoa? Suomi ei ole koskaan valmis. Eikä maailma tule koskaan valmiiksi. Mutta sekä Suomesta että maailmasta tulee päivä päivältä huonompi paikka, jos jätämme toteuttamatta inhimillisyyttä. Auttamatta jättämällä lisäämme maailmassa sotia, nälänhätää, lukutaidottomuutta, osattomuutta ja yleistä kurjuutta. 13 sttk 5 *2015

14 Opiskeluajan työ tuuppaa työelämään Moni opiskelija haluaa rahoittaa opintonsa työnteolla. Opiskeluaikainen työ voi poikia työpaikan valmistumisen jälkeen. Teksti ja kuvat: Mia Hemming Viime vuonna opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä hieman yli puolet. Emma Juureva ja Riikka Kalliomäki kuuluvat työssä käyvien opiskelijoiden joukkoon. - En ole nostanut opintolainaa enkä ole ottanut vastaan vanhemmiltani rahaa. Olen halunnut tienata elantoni itse, Tampereen seudun ammattiopistosta juuri merkonomiksi valmistunut Juureva sanoo. - Tulee hyvä fiilis, kun huomaa, että pärjää, Tampereen ammattikorkeakoulussa sosionomiksi opiskeleva Kalliomäki lisää. Juureva teki oman koulutusalansa töitä koko kolme vuotta kestäneen opintojensa aikana. Hän työskentelee myyjänä hypermarketketjussa sekä tuote-esittelijänä markkinointitoimistolle esitellen ja myyden kahvikoneita. Kalliomäelle on ollut tärkeintä saada toimeentulonsa työstä, joten hän on tyytynyt siivoustyöhön. Nyt hän pääsi toisen opiskeluvuoden kesällä kartuttamaan oman alansa työkokemusta. - Olin työharjoittelussa nuorten tuettu asuminen -toiminnassa ja silloin kysyivät, tulisinko heille kesätöihin ohjaajaksi. Juureva suoritti kaksoistutkinnon eli luki itsensä sekä merkonomiksi että ylioppilaaksi. - Kun siihen päälle on käynyt töissä, niin onhan se tuntunut raskaalta. Mutta kun on tiennyt, että sitä kestää rajallisen ajan, on jaksanut. - Päivän päätteeksi pitää tehdä koulutyöt ja sitten täytyy lähteä joka ilta siivoamaan. Nyt kesällä on tuntunut siltä kuin olisi lomalla, kun on vaan ollut töissä, Kalliomäki lisää. Toimeen tullaan, ei matkustella Emma Juureva pitää osuuskauppatyönantajaansa joustavana, sillä hänen toiveidensa mukaisesti räätälöidään työvuorot. Ammatillisten opintojenkaan puolella ei tarvinnut aina olla läsnä, vaan tehtäviä pystyi tekemään kotona. - Lukion puolella edellytettiin paikalla oloa, Juureva kertoo. Kalliomäki saa käydä siivoamassa milloin haluaa apteekin sulkemisen ja avaamisen välillä. Kesätyössä hän on voinut tehdä pidempää päivää ja vastaavasti lähteä aiemmin. - Koulussa puolestaan on joustettu, koska moni opiskelija on töissä. Riittää, että hommat tulevat hoidetuiksi, Kalliomäki selvittää. Opiskelijalla voi olla jokaista opintotukikuukautta kohti tuloa 660 euroa ja tuetonta kuukautta kohti euroa. Opintorahan veronalainen perusmäärä on toisella asteella noin 250 euroa ja korkeakouluasteella noin 330 euroa. Asumislisä on noin 200 euroa kuukaudessa. Juureva vakuuttaa tulevansa ihan hyvin toimeen. - En voi shoppailla mielin määrin, mutta ruoasta ei esimerkiksi tarvitse tinkiä. - Ei tuloilla juhlita eikä matkustella, Kalliomäki havainnollistaa. Juureva on jo huomannut, että työssäkäynnistä on ollut hyötyä työuralla. - Olen saanut mielestäni helpommin töitä, kun on ollut kokemusta alalta ja näyttöä työskentelyhalusta. - Siivoustyökin kertoo ahkeruudesta, Kalliomäki lisää. Juureva jatkaa samoissa tehtävissä valmistuttuaan, mutta hakee uusia haasteita. Hän valmistui asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelmasta. - Olisi kiva päästä seuraavaksi kokeilemaan toimistotyötä myyntiin liittyen. Kalliomäki ei tiedä vielä, mihin haluaisi puolentoista vuoden takana häämöttävän valmistumisensa jälkeen työllistyä. Nordea tarvitsee opiskelijoita Nordeassa opiskelijat pääsevät kerryttämään käytännön kokemusta työelämästä muun muassa kesä- tai osa-aikaisina työntekijöinä. Vähittäispankin henkilöstöjohtaja Jani Eloranta kertoo, että tänä vuonna lähes sttk 5 *2015

15 na paljon kokeneita työntekijöitä eläkkeelle. Emma Juureva kehuu työnantajaansa reiluksi ja joustavaksi. nuorta työskenteli Nordeassa kesän ajan. - Usein noin kolmannes kesätyöntekijöistä jatkaa työskentelyä osa-aikaisina opintojensa ohessa, Eloranta selvittää. Kokematon kesätyöntekijä tekee koulutukseensa ja kokemukseensa soveltuvia tehtäviä. - Toimenkuva on vähän riisutumpi ja palkka hieman pienempi, mutta kilpailukykyinen. Jos kesätyöntekijä jatkaa vakituisena työntekijänä, hän saa täyttä palkkaa. Opiskelijat työskentelevät erityisesti myynti- ja asiakaspalveluyksiköissä. - Esimerkiksi rahoitusmarkkinapalveluissa, lakiosastolla, säästämisen ja sijoittamisen palveluissa on opinnoissaan pidemmälle edenneitä ja kokeneita opiskelijoita. Suurin osa opiskelijoista tulee kaupalliselta alalta, mutta muidenkin kannattaa yrittää. - Eri-ikäisistä koostuva työyhteisö on monissa tutkimuksissa todettu samanikäistä yhteisöä toimivammaksi. Aktiivisella opiskelijarekrytoinnilla Nordeassa halutaan huolehtia, että myös tulevaisuudessa heillä on ammattitaitoista työvoimaa. Nordeasta on jäämässä lähivuosi- Riikka Kalliomäki kertoo, että koulu on joustanut työssäkäynnin takia. 15 sttk 5 *2015

16 Liikunta tekee h - kunhan ensin lähtee liikkeelle Vierumäellä Suomen Urheiluopiston kehittämisyksikössä työskentelevä Oili Kettunen pohtii, että terveyden ammattilaiset puhuvat liikunnasta usein väärin. Ei pitäisi painottaa aineenvaihdunnan tehostumista, vaan sitä, miten hyvä olo siitä tulee. * Teksti ja kuva: Arto Jokela Oili Kettusen keväällä hyväksytty väitöskirja tutki liikunnan lisäämisen vaikutuksia pk-yritysten henkilöstössä. Tutkimus oli kaksivuotinen. Ensimmäisen vuoden aikana testiryhmä kävi muutaman kuukauden välein Vierumäellä hakemassa oppia ja kannustusta. Toinen vuosi mentiin omilla ja pidettiin harjoituspäiväkirjaa. Kahden vuoden jälkeen ryhmän fyysinen kunto oli keskimäärin viisi prosenttia parempi kuin lähtötilanteessa. Lisäksi paranivat stressinsieto ja työkyky. Eniten parani kaikkein stressaantuneimpien kyky sietää henkistä rasitusta. Se on hyvä tulos, sanoo Kettunen. Kettunen on ilahtunut myös siitä, että tutkimuksessa saatiin vahvistusta sille, että pitkäkestoiset muutokset liikuntatottumuksissa ovat mahdollisia. Superliikkujia ja sohvaperunoita Työkseen Oili Kettunen kehittää Vierumäellä yrityksille suunnattuja työhyvinvointikursseja. Niillä ihmisiä motivoidaan liikkumaan ja sitä kautta parantamaan työssä jaksamistaan. Kettunen sanoo jo työnsä perusteella miettineensä, miksi liikunnan aloittaminen - ja ennen kaikkea sen jatkaminen - on niin vaikeata. Tiedosta se ei ainakaan ole kiinni. Kaikki tietävät liikunnan positiiviset vaikutukset. Hän on huomannut, että lyhyen kurssin 16 sttk 5 *2015

17 yvää avulla käyntiin saatu liikuntaharrastus loppuu usein pian alkuinnostuksen laannuttua. Lisäksi ihmiset jakautuvat entistä enemmän superliikkujiin ja sohvaperunoihin. Se on hänestä ikävää, sillä arkinen liikunta, kuten kävelemällä kauppaan tai pyöräily töihin, kannattaa. Alku vaikeaa Miksi liikkuminen on niin vaikeaa? Oili Kettunen pohtii, että perussyy voi hyvinkin olla inhimillinen perusominaisuus, laiskuus. Ei viitsitä tehdä ilman kunnon motivaatiota sellaista, mikä tuntuu epämukavalta. Toisaalta, kaikesta valistuksesta huolimatta ei ehkä sittenkään uskota, miten hyvä olo siitä tulee. Kynnystä voivat kasvattaa myös liikuntaan liittyvät ennakkoluulot. Voidaan esimerkiksi ajatella, että kuntosalille ei voi mennä, koska on tietynlainen ja laitteet ovat monimutkaisia. Jokainen on kuitenkin omanlaisensa ja jokainen voi mennä, hän sanoo. Kolmas syy voi olla, että liikunnan yhteydessä terveysalan ammattilaiset puhuvat liikaa ammattislangia. Puhutaan siis siitä, miten liikunta vaikuttaa aineenvaihduntaan, veren sokerin imeytymiseen tai muuhun vastaavaan. Väärin puhuttu. Pitäisi kertoa, miten hyvä olo siitä tulee. Lopussa kiitos seisoo Alku aina vaikeaa, lopussa kiitos seisoo, sanoo sananlasku. Se pitää Oili Kettusen mukaan paikansa myös liikunnan suhteen. Alku voi olla todella tuskaista. Kun on päässyt pidemmälle, tulee kiitos: hyvä olo. Mutta miten päästä alkuun? Henkisten esteiden voittamisen jälkeen liikkeelle pitäisi lähteä rauhallisesti. Kettunen uskoo, että myös pidemmän aikavälin tavoitteen asettaminen kannattaa. Se voi olla esimerkiksi kympin tai puolimaratonin juokseminen. Toisille voi taas olla hyväksi hankkiutua liikkumaan ryhmään tai hommata lenkkikaveri. Entä sitten, jos liikunta edes pidemmän päälle ei anna luvattua taivaallista olotilaa? Ihmisiä on niin monenlaisia. Kaikki eivät saa liikunnasta samanlaisia kiksejä. Siitä huolimatta kannattaa liikkua, sanoo Kettunen. Aikaa löytyy, jos haluaa» Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla sairaanhoitajana työskentelevä yksinhuoltaja Sunneva Ollila harrastaa liikuntaa 4 8 tuntia viikossa. Sunneva Ollilan liikunta kulki pitkään koiraharrastuksen parissa. Siinä sivussa hän ihaili juoksijoita, mutta ei itse jaksanut juosta. Ollilan koira kuoli pari vuotta siten ja elämään tuli tyhjiö. Silloin ystävä painonnostoa harrastava poliisi houkutteli hänet kuntosalille. Ensimmäisen bodystep-tunnin jälkeen jäin koukkuun, kertoo Ollila. Nykyisin hän harrastaa myös bodycompactia, CX-Worksia, kuntosalia ja juoksua. Liikuntakertoja tulee viikossa 4 5 ja aikaa niihin kuluu 4 8 tuntia. Voisi kuvitella, että vuorotyötä tekevän viisivuotiaan tytön yksinhuoltajan olisi mahdotonta sisällyttää viikkoon tämä määrä liikuntaa. Ollila vakuuttaa, ettei se niin vaikeata ole, ja että aikaa jää riittävästi muuhunkin. Voin juosta tai pyöräillä töihin tai töistä kotiin tai käydä salilla ennen työvuoron alkua. Liikunnan voi ottaa osaksi arkea. Sunneva Ollilan käyttämällä kuntosalilla on myös lapsiparkki, jossa tytär leikkii sen aikaa kun äiti treenaa. Joskus voi lapsen takia tuntua itsekkäältä mennä salille. Silloin kysyn hänen mielipidettään. Sunneva Ollilan elämässä juoksu on saamassa lisää tilaa. Syksyllä edessä on ehkä puolikas maraton. Auttaa jaksamaan, purkaa työpaineita Työssään Ollilalle on liikunnasta paljon hyötyä. Se auttaa jaksamaan raskaita ja pitkiä työvuoroja sekä työskentelemään ergonomisesti huonoissa asennoissa. Liikunta auttaa purkamaan myös työpaineita ja jaksamaan ja voimaan muutenkin paremmin. Myönnän, että joskus sohva kuitenkin houkuttelee. Yleensä lähden silti. Ollila ymmärtää myös heitä, joille liikkuminen on vaikeaa. Itsekin hän innostui liikkumaan vasta nelikymppisenä. Syyksi hän pohtii laiskuuden ja mukavuuden halun lisäksi tiedon puutetta. Eivät tiedä, miten hyvä olo siitä tulee. 17 sttk 5 *2015

18 Talouden maaottelussa Ruotsi kirii Suomen ja Ruotsin taloudet kasvoivat 1990-luvun puolesta välistä tasatahtia. Finanssikriisin puhkeamisen jälkeen Suomen talous on kutistunut ja Ruotsin kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä. NÄIN RUOTSISSA * Teksti: Markku Vuorio * Kuva: STT-Lehtikuva Suomalaiset pankki- ja virkamiesekonomistit väittävät, että Ruotsi on pärjännyt eurokriisin aikana Suomea paremmin siksi, että siellä välttämättömät rakenteelliset uudistukset tehtiin ajoissa. Heidän mukaansa Ruotsin porvarihallitusten vuoden 2006 jälkeen toteuttamien työttömyysturvan leikkausten, ansiotulojen verojen kevennysten ja muiden työmarkkinauudistusten tuloksena työllisyys on kasvanut ja työttömyys alentunut niin reippaasti, ettei Ruotsin julkisessa taloudessa ole kestävyysvajetta. Ruotsin työlinjaa on tarjottu myös Suomelle esikuvaksi. Mutta mitä Ruotsissa on todella tapahtunut? Ruotsin työlinja kasvatti rakennetyöttömyyttä Taloustilastot osoittavat, että Ruotsissa kahdeksan vuotta kestäneen niin kutsutun työlinjakokeilun aikana työttömyysaste ei laskenut, vaan nousi ja työttömyys muuttui entistä rakenteellisemmaksi. Samaan aikaan köyhyys ja tuloerot kasvoivat Ruotsissa OECD-maista nopeimmin. Julkiseen talouteen syntyi jättiläismäisten verojen alennusten tuloksena noin kymmenen miljardin euron kestävyysvaje. Pääministeri Juha Sipilän johtaman hallituksen mielestä Suomen talouden vaikeudet johtuvat kustannuskilpailukyvyn romahtamisesta ja ylisuureksi paisuneesta hyvinvointivaltiosta. Tämän analyysin pohjalta hallitus on ottanut talouspolitiikan yhdeksi tavoitteeksi valtion velkaantumisen pysäyttämisen hyvinvointimenojen leikkauksilla ja parantamalla vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä palkansaajien työehdoista ja sosiaaliturvasta tinkimällä. Suomen hallituksen strategia talouden käyntiin potkaisemiseksi ei vakuuta Ruotsin toimihenkilöiden ja virkamiesten keskusjärjestö TCO:n pääekonomisti Göran Zettergreniä. Hänen mukaansa Suomen talouden paikallaan polkeminen ei johdu heikosta kustannuskilpailukyvystä eikä liian hyvästä työttömyysturvasta tai työmarkkinoiden jäykistä rakenteista, vaan riittämättömästä kysynnästä. En usko, että Suomella on sellaisia kilpailukykyongelmia, että niiden ratkaisemiseen tarvittaisiin palkanalennuksia. Sen enempää Nokian romahdusta kuin sanomalehtipaperin kysynnän supistumisen puunjalostusteollisuudelle aiheuttamia ongelmia ei olisi vältytty työehdoista tinkimällä. Paitsi talouden maaottelussa, myös Ruotsi-Suomi yleisurheilumaaottelussa Ruotsi tuppaa olemaan niskan päällä. Tässä Suomen Arttu Hirvonen otti takkiinsa Ruotsin Fredrick Ekholmilta Helsingin olympiastadionilla vuosi sitten. Vientikysyntä heikkoa Zettergrenin mielestä Suomen ja Ruotsin talouksien suurimpana ongelmana on EUmaiden harjoittaman paastopolitiikan luoma vientikysynnän vaje. Suomen tilannetta on pahentanut se, että finanssipolitiikkaa alettiin tarpeettomasti kiristää keskellä taantumaa. Zettergrenin painottaa, että samanlaisina avoimina, vientivetoisina talouksina Ruotsi ja Suomi ovat kärsineet jotakuinkin yhtä paljon eurokriisin supistamasta vientikysynnästä. Hänen mukaansa kruunun voimakas devalvoituminen finanssikriisin alussa nosti ensin Ruotsin ylös suhdannekuopasta. Kruunun vahvistumisen jälkeen talouskasvu on jatkunut elvyttävän finanssipolitiikan ja reaaliansioita nostaneiden työehtosopimusten varassa. Ruotsin ja Suomen viime vuosien kokemusten perustella näyttää ilmeiseltä, että Sipilän hallituksen kannattaisi ottaa Ruotsista opiksi ainakin se, että laskusuhdanteessa ei kannata leikata julkisia menoja. Eturivin taloustieteilijöiden varoituksista piittaamatta Suomen hallitus on kuitenkin päättänyt jatkaa vyönkiristysten tiellä. Hallituksen mielestä julkisten menojen 18 sttk 5 *2015

19 leikkauksille ei ole vaihtoehtoa, koska Suomen talouskasvu on jatkossa jäämässä paljon edellisiä vuosikymmeniä hitaammaksi. Tämän vuoksi nykytasoiseen hyvinvointivaltioon ei ole hallituksen mielestä varaa, mutta onko Suomen talouden suorituskyky todellakin pudonnut muutamassa vuodessa maailman huipulta eurooppalaiseen mutasarjaan? Toki meillä on ollut muita isompi pudotus tässä takana. En silti näe mitään ilmeistä syytä siihen, että Suomi olisi pysyvästi pudonnut esimerkiksi Ruotsin vauhdista, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas sanoo. Hänen mukaansa Suomessa tietyt piirit ovat selittäneet Suomen heikon talouskehityksen johtuvan huonoista instituutioista ja työmarkkinoiden jäykistä rakenteista. Se ei pidä paikkaansa. Suomessa on teh- ty koko ajan uudistuksia. Uudistumiskyky on ollut Suomen tavaramerkki maailmalla, Ilmakunnas toteaa. Menosäästökonsensus yli vaalikauden? Lähes koko Suomen akateemisten ekonomistien kärkikaarti pitää Suomen talouden keskeisimpänä ongelmana kokonaiskysynnän vähäisyyttä. Heidän mielestään nykyisessä tilanteessa talouden elvyttäminen ilmaisella velkarahalla maksaisi itse itsensä jo muutamassa vuodessa. Julkisten menojen leikkaukset budjettialijäämän umpeen kuromiseksi sen sijaan jarruttavat kasvua niin paljon, että velkaisuusaste ei alene, kuten on tarkoitus, vaan kasvaa. Pitäisikö hallituksen nyt polkaista talouskäyntiin lisäämällä reippaasti julkisia investointeja? Olen tämän vaihtoehdon suhteen varovainen siksi, että meillä ovat nämä EU:n budjettikurirajat nyt paukkumassa. Ne ovat melko sitovia ja rajaavat siten kansallisen finanssipolitiikan liikkumavaraa. Ilmakunnaksen mielestä sen sijaan hallituksen kaavailemat etupainotteiset julkisten menojen leikkaukset muodostavat niin suuren uhkan tulevien työllisyyskehitykselle, että niistä olisi perusteltua luopua. Pitäisi saada aikaan laaja konsensus, jossa sitouduttaisiin yli vaalikauden siihen, että julkiset menot kasvaisivat jonkin verran hitaammin kuin kansantuote. Tällaisilla maltillisilla menosäästöillä päästäisin siihen, ettei kasvulle vahingollisia sopeutuksia tarvitsisi toteuttaa taantuman keskellä, Ilmakunnas pohtii. 19 sttk 5 *2015

20 PUHUTAAN! PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä ilmiöistä. Hyvinvointiyhteiskunta on vaalimisen arvoinen Teksti: Leena Seretin * Kuva: Pirjo Mailammi» Hyvinvointiyhteiskunta perustuu ajatukseen, että kaikki ovat samalla lähtöviivalla varallisuudesta riippumatta varhaiskasvatuksesta peruskouluun, ammattikouluun, ammattikorkeaan ja tiedeyliopistoon. Jatkuva oppimisen mahdollisuus on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Koulutuksen ja osaamisen kautta syntyy hyvinvointia, tuottavuutta ja tasaarvoa kansalaisten kesken. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalkoja. Olen huolissani: hyvinvointiyhteiskuntamme on tienhaarassa. Viimeaikaiset rasistiset ja fasistiset mielenilmaukset ovat vaarallinen merkki siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan juurevuutta on leikattu liikaa ja säästetty väärissä asioissa. Suomalaisen yhteiskunnan perusta ovat turvallisuus ja maksuton koulutus. Väkivaltaisuudet kielivät yhteiskunnan jakaantumisesta. Surullista, jos sallimme sen. Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu myös vuoropuhelu palkansaajien, työnantajien ja kulloistenkin poliittisten päättäjien kesken. Koko nykyinen järjestelmämme oikeuksineen ja velvoitteineen on syntynyt kolmikannassa, konsensuksessa. Sanelupolitiikalla ei tulevaisuutta rakenneta. Hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi on, että verotuksella tasataan yhteiset kulut. Suomessa helposti unohtuu, että kaikki - myös menestyneet ja rikastuneet - ovat saaneet maksuttoman peruskoulun ja ammatti- tai korkeakoulutuksen sekä hyvän terveydenhuollon. En olisi itse voinut opiskella yliopistossa, ellen olisi saanut valtion takaamaa opintolainaa, joka 1970-luvulla oli aivan perusedellytys palkansaajaperheiden lapsille edetä yliopistoopiskeluissa. Olemme liittona huolissamme opintotukeen tulleista kiristyksistä. Opiskeluajat pitäisi puristaa entistä lyhyempään aikaan, mutta eläminen opiskelun aikana on monille kiinni työn teosta. Se pidentää opiskeluaikaa. Yliopistojen velvoite kerätä yritysmaailmasta rahaa toimintaansa on ristiriitaista. Professorit ja muut yliopistoissa työskentelevät eri alojen ammattilaiset eivät voi pureutua perustehtäväänsä, koska paineet hankkia rahoitusta opetus- ja tutkimustyölle lisääntyvät. Palkansaajien kannalta on tärkeää, että verotus säilyy oikeudenmukaisena ja progressiivisena. Emme voi pitää yllä nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa, ellemme maksa veroja. Nykyhallituksen politiikka on ristiriitaista: hallitus lupaa alentaa veroja, jos tuottavuus nousee. Tarkoittaako tuottavuusloikan saavuttaminen vientiteollisuudessa sitä, että sen johdosta tehty veroalennus merkitsee yhä enemmän leikkauksia yhteiskunnan tuottamiin palveluihin, myös koulutukseen? Satu Henttonen (59)» FM, kirjastonhoitajan koulutus» Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n päätoiminen puheenjohtaja» YHL:ään kuuluu noin yliopistoissa työskentelevää, tutkimusta ja opetusta tukevaa toimihenkilöä, tutkijaa ja opettajaa» YHL on Pardian jäsenjärjestö 20 sttk 5 *2015