TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA HOLLANNIN ZWOLLEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA HOLLANNIN ZWOLLEEN 1.-4.10.2013"

Transkriptio

1 TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA HOLLANNIN ZWOLLEEN

2 TRIANGLE-HANKKEEN BENCHMARKING-MATKA HOLLANNIN ZWOLLEEN Matkan tavoitteet TRIANGLE-hankkeen tavoitteena on löytää kansainvälisen yhteistyön kautta uusia toimintamalleja nuorten syrjäytymisen ja nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi Oulun seudulla. Hankkeessa toteutetaan benchmarking-matkoja eurooppalaisiin kohteisiin ja matkojen tavoitteena on tutustua kohdealueiden hyviin käytänteisiin hankkeen aihealueen ympärillä. Matkoilta kerättyjä hyviä käytänteitä käsitellään matkojen jälkeen teemaryhmissä. Teemaryhmät koostuvat Oulun seudulla alle 25-vuotiaiden nuorten kanssa työskentelevien organisaatioiden edustajista. Teemaryhmissä ulkomaanmatkoilta tuotuja hyviä käytänteitä analysoidaan ja pohditaan niiden käyttömahdollisuuksia sekä jatkojalostetaan niitä edelleen, jotta ne soveltuisivat paremmin käyttöönotettaviksi Oulun seudulla. Hankkeen kuudennen benchmarking-matkan kohteeksi valittiin Hollanti, koska aiemmin Hollannissa vierailleiden hankkeiden kokemusten perusteella Hollannin ohjausmallit kuulostivat mielenkiintoisilta. Aluksi matkaa yritettiin järjestää Groningenin kaupunkiin, mutta sikäläiset kontaktit eivät osoittautuneet toimiviksi. KaMoon VEVO-hanke oli keväällä 2012 järjestänyt matkan Zwolleen, Landsteden koulutusorganisaatioon ja sieltä otettiin yhteyttä OSAOon keväällä Landsteden kv-koordinaattori Evert van der Akker vieraili OSAOssa maaliskuussa 2013 ja samalla keskusteltiin mahdollisuudesta järjestää TRIANGLE-hankkeen vierailu Landstedeen. Landstedessa on kehitetty useita erilaisia toimintamalleja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa toimimiseen. Zwolle sopi hyvin TRIANGLEn vierailukohteeksi myös siksi, että hankkeessa pyritään etsimään vierailukohteiksi sellaisia alueita, jotka vastaavat kokoluokkansa perusteella Oulun aluetta. Osallistujat Matkalle osallistui yhteensä 13 henkilöä. Hankkeen rahoittamana matkusti 10 henkilöä ja lisäksi 3 henkilöä kustannettiin matkalle OSAOn omalla rahoituksella. Hankkeen tavoitteiden lisäksi matkan tarkoituksena oli sopia yhteistyösopimus kv-yhteistyöstä Landsteden ja OSAOn välillä ja OSAOn rahoituksella matkustaneet henkilöt noudattivat matkan aikana osittain omaa ohjelmaansa, johon kuuluivat yhteistyöneuvottelut Landsteden johtoportaan henkilöiden kanssa. OSAO: Vesa Pirilä, yksikönjohtaja Ilkka Kettunen, yksikönjohtaja Antti Rovamo, yksikönjohtaja Heidi Viljakainen, kv-koordinaattori (OSAOn rahoitus) Saija Niemelä-Pentti, rehtori (OSAOn rahoitus) Jouni Pitkänen, lautakunnan pj. (OSAOn rahoitus) TE-toimisto: Mari Tuomikoski, palvelujohtaja Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja OAKK: Susanna Maunu, rehtori Maria Mannermaa, kouluttaja, uraohjaaja Työnantajien edustus: Tuula Sivonen, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry TRIANGLE: Heli Laitila, projektipäällikkö Henna Väisänen, projektikoordinaattori

3 Matkaohjelma Tiistai Lähdimme matkaan tiistaina puolenpäivän aikaan. Lensimme Tukholman kautta Amsterdamiin. Lento laskeutui Amsterdamiin klo paikallista aikaa ja siitä jatkoimme junalla Zwolleen. Zwollessa matkasimme takseilla hotellille, jossa tapasimme vierailumme isännän Evertin. Hotellilla söimme myöhäisen illallisen ja kävimme läpi samalla seuraavien päivien ohjelmaa. Keskiviikko Virallinen ohjelma aloitettiin kävelemällä hotellilta Landsteden Rechterlandin yksikköön, joka sijaitsi n. 5 minuutin kävelymatkan päässä hotellilta. Landsteden esittely Aamupäivän ajan meille esiteltiin Landstedea ja Hollannin koulutusjärjestelmää. Saimme Landsteden koulutuksesta ja organisaation kehittämisestä vastaavalta johtajalta Theo van Geffeniltä perustietoja koulutusorganisaatiosta sekä kävimme mielenkiintoista keskustelua Landsteden pedagogisesta ajattelusta ja näkemyksestä opiskelijoiden ohjaamisesta. Landstede on iso, n opiskelijan ja 2400 työntekijän koulutusorganisaatio, joka on levittäytynyt laajalle alueelle Zwollen ympäristössä. Landstedellä on yhteensä yli 80 toimipaikkaa ja heidän toimintafilosofiansa onkin olla mukana ja näkyä yhteiskunnan jokapäiväisessä arjessa. He uskovat siihen, että isojen koulutuslaitosten sijaan on parempi toimia pienissä yksiköissä lähellä yhteiskunnan muuta toimintaa, jotta

4 koulutus ei liiaksi eriytyisi muusta elämästä. Oppilaitoksen tiloja saavat käyttää myös muut kuin Landsteden opiskelijat ja henkilökunta. Vierailumme aikana liikuntasalissa olikin parhaillaan menossa alakouluikäisille tarkoitettu liikuntatapahtuma. Landstedessa uskotaan myös tiimiajatteluun. Landsteden ydintoiminto on tarjota koulutusta vuotiaille nuorille ja 50% koulutuksesta on ammatillista koulutusta. Tämän lisäksi tarjolla on toisen asteen muuta koulutusta sekä aikuiskoulutusta. Ydintoiminnan lisäksi muita toimintamuotoja ovat lastenhoito, hyvinvointipalvelut ja kierrätystoiminta, jotka toimivat samalla myös opiskelijoiden työssäoppimispaikkoina. Organisaation toiminta rahoitetaan valtion rahoituksella, tosin opiskelijat kustantavat itse opiskelumateriaalinsa ja ateriansa. Landstedessa on tehty paljon töitä sen eteen, että organisaatiolle määritetyt arvot näkyisivät myös käytännön työssä. Oppiminen nähdään Landstedessa isompana asiana kuin vain tietojen karttumisena. Organisaation arvot ovatkin hyvin pehmeitä, tärkeimpänä asiana on lahjakkuuden kehittyminen ja oppiminen osana muuta elämää ja työntekoa. Myös toisten kunnioittaminen ja puolimatkaan vastaan tuleminen sekä vastuullisuus mainittiin toiminnassa näkyvinä arvoina. Lanstedessa yrittäjähenkisyys ja urheilu ovat myös erittäin tärkeitä asioita. Landstede on profiloitunut urheiluoppilaitokseksi ja tämä näkyikin mm. siinä, että urheilutiloihin oli panostettu valtavasti. Landsteden oppilaitoksen lentopallo- ja koripallojoukkueet pelaavat Hollannin mestaruusliigassa. Urheilun osalta korostettiin, että Landstedessa ei panosteta pelkästään urheiluun sinänsä vaan urheiluhenkisyyteen eli siihen, että pyritään tekemään parhaansa ja voittamaan, mutta opetellaan myös häviämään. Jokaisen Landstedesta valmistuvan opiskelijan kohdalla tavoite on, että tutkinnon suorittamisen lisäksi opiskelija on oikeasti valmis työelämään ja nämä taidot nostetaan opinnoissa keskiöön. Mielenkiintoinen piirre Landstedessä on myös organisaation toimintaan osallistuvien vapaaehtoistyöntekijöiden määrä. Vapaaehtoisia toimijoita kerrottiin olevan n henkilöä. Kyselimme hollantilaisten innokkuudesta vapaaehtoistyöhön ja he arvelivat syyksi mm. sitä, että Hollannissa on tapana, että lasten syntymän jälkeen toinen vanhemmista jää kotiin heitä hoitamaan ja näin ollen on enemmän aikaa

5 vapaaehtoistyölle verrattuna esim. Suomeen, jossa perheen molemmat aikuiset yleensä ovat mukana työelämässä. Hollannin koulutusjärjestelmä Hollantilaisessa koulutusjärjestelmässä Landstede sijoittuu Senior secondary vocational educationlaatikkoon. Ammatillinen koulutus on hollannissa jaoteltu neljään tasoon (level 1-4). Level 1 vastaa lähinnä suomalaisen koulutusjärjestelmän valmentavia koulutuksia. Työelämään pääsemisen edellytyksenä Hollannissa on vähintään level 2-tasoinen koulutus. Ennen lounasta kävimme kiertelemässä oppilaitoksen tiloissa, jotka vaikuttivat erittäin toimivilta. Lounas tarjoiltiin meille opiskelijavoimin pyöritettävässä ravintolassa. Syrjäytymisvaarassa oleville opiskelijoille suunnattujen toimenpiteiden esittelyä Lounaan jälkeen kuulimme kolme esittelyä toimenpiteistä, jotka on suunnattu erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville (Level 1) opiskelijoille. Keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden (Level 1 students) kanssa opiskellaan luonnollisen ja kokemuksellisen oppimisen kautta (natural and experimental learning). Näiden opiskelijoiden kohdalla tärkeimpänä pidettiin sitä, että he tuntevat olonsa turvalliseksi tulla opiskelemaan ja saavat päiviinsä jonkinlaisen rytmin. Luonnollisen ja kokemuksellisen oppimisen käyttäminen on Landstedessa saatujen kokemusten perusteella vähentänyt huomattavasti keskeyttämisiä. Järjestelmä on pyritty rakentamaan niin, että jos opiskelija ns. tippuu kyydistä, hänen on mahdollista päästä jatkuvasti mukaan johonkin toiseen

6 aktiviteettiin, jotta hänen ei tarvitsisi turhaan odotella esimerkiksi seuraavan lukuvuoden alkuun päästäkseen johonkin toiseen koulutusmuotoon. Level 1-tason opiskelijoiden kanssa työskentelevät mielletään enemmänkin valmentajiksi kuin opettajiksi. Vain joitakin tiettyä aihealuetta opettavaa henkilöä kutsutaan opettajaksi. Jokaiselle level 1-tason opiskelijalle nimetään oma valmentaja. Mikäli opiskelijan ja valmentajan suhde ei osoittaudu toimivaksi, valmentajaa voidaan vaihtaa. The academy for Self-Reliance Margreet van der Werf on vastuussa projektista, jonka tavoite on saada lievästi kehitysvammaiset opiskelijat luottamaan itseensä ja uskomaan itseensä sekä omiin kykyihinsä. Akatemiassa opiskelijoiden päätavoite on muuttaa omia käyttäytymismallejaan, ei niinkään vielä taitojen ja tietojen opiskelu. Akatemiassa nuoret opettelevat työskentelemään itsenäisemmin sekä asumaan itsenäisemmin. Nuoret saavat itse päättää omat oppimistehtävänsä, toki ohjaajat auttavat nuoria asettamaan tavoitteita itselleen. Tärkeänä pidetään sitä, että akatemiassa opittuja asioita voidaan siirtää oikeaan elämään, jolloin ne ovat oikeasti nuorta vahvistavia asioita. Ohjaajien tehtävänä on esittää nuorille oppimiskysymyksiä, kannustaa ja valmentaa, mutta sitä korostettiin, että ohjaajat eivät saa tehdä nuoren puolesta tai avustaa nuoria. Akatemiassa on myös käytössä arviointityökalu, jonka avulla arvioidaan niitä taitoja, joita nuoren olisi hyvä oppia. Mate 2 match-projekti Nabil Sahhar esitteli meille mielenkiintoisen hankkeensa, joka on mm. voittanut erilaisia palkintoja hyvästä työstä ja onnistuneesta hankkeesta. Mate 2 match-hanke sai alkunsa, kun alettiin miettiä sitä, miten eläkkeelle jäävien Landsteden työntekijöiden kokemusta ja hiljaista tietoa saataisiin hyödynnettyä vielä eläköitymisen jälkeenkin. Hankkeen toiminta-ajatus on se, että keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille nimetään tukihenkilöksi eläkkeellä oleva Landsteden työntekijä. Hanke toimii vapaaehtoisperiaatteella eli eläkkeellä olevat henkilöt toimivat Landsteden vapaaehtoistyöntekijöinä.

7 Mate 2 match-projektin ohjaus on muun virallisen ohjauspalveluiden lisäksi tulevaa ohjausta. Se on suunnattu opiskelijoille, joilla on mm. alhainen itsetunto, huonot kouluarvosanat, huonot kotiolot tai ei saatavilla ohjausta ja tukea kotoa tai rahaongelmia. Yleisesti ottaen nuorten ongelmat liittyvät useimmiten johonkin koulun ulkopuoliseen asiaan kuin itse kouluun tai siellä opiskeluun. Hankkeella pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Nuori ja vapaaehtoisohjaaja tapaavat noin kerran viikossa, mutta tapaamisaikataulut sovitaan jokaisen nuoren omien tarpeiden mukaisesti. Tapaamiset ovat luottamuksellisia ja tapaamisissa keskustellaan nuoren tarpeiden ja toiveiden mukaisesti mm. kouluasioista, työssäoppimisesta, työelämästä tai nuoren sosiaaliseen verkostoon liittyvistä asioista. Vapaaehtoiset toimijat saadaan toisten vapaaehtoisten suosituksesta. Hankkeen koordinaattori osoittaa vapaaehtoisille nuoret ja järjestää ensimmäisen tapaamisen sekä seuraa sitä, lähteekö nuoren ja vapaaehtoisen välinen ohjaussuhde kehittymään. Hankkeen koordinaattori toimii myös vapaaehtoisten ohjaajien tukena ja järjestää heille koulutusta sekä mahdollisuuksia tavata toisia vapaaehtoisohjaajia vertaistuen merkeissä. Hanke on toiminut jo vuodesta 2005 lähtien ja koko aikana toimintaan on osallistunut 725 opiskelijaa. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana 95 vapaaehtoista ja toimintaa ei tarvitse mainostaa missään. Toiminnan tulokset ovat erinomaiset, 85% mukana olleista nuorista (jotka kaikki ovat olleet keskeyttämisvaarassa) on pysynyt mukana opinnoissa ja suorittanut tutkintonsa. Pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia ovat myös emotionaalisen, akateemisen, sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman kertyminen. Hankkeiden esittelyjen jälkeen käytettiin vielä hieman aikaa siihen, että keskusteltiin päivän aikana esitellyistä hankkeista ja toimintamalleista.

8 Illallinen nautittiin Zwollen keskustassa sijaitsevassa ravintola Mizussa yhdessä isäntien kanssa. Torstai Torstaiaamuna aamiaisen jälkeen matkustimme minibussilla ja autolla Landsteden Harderwijkin yksikköön, joka sijaitsi muutaman kymmenen kilometrin päässä Zwollesta. Kahvittelun jälkeen jakaannuttiin kahteen ryhmään. OSAOn lautakunnan puheenjohtaja, rehtori sekä kv-koordinaattori jäivät keskustelemaan Landsteden rehtorin kanssa oppilaitosten yhteistyömahdollisuuksista. De Basisz Zeewolde Loput ryhmästä lähtivät tutustumaan Zeewoldessa sijaitsevaan De Basisz-kierrätyskeskukseen, joka toimii sosiaalisena yrityksenä yhteistyössä Landsteden kanssa. Kierrätyskeskus on kuitenkin yksityinen yritys, jota pyörittää kaksi nuorta naista. Kierrätyskeskus on perustettu, koska naiset halusivat järjestää työttömänä ja ilman opiskelupaikkaa oleville ihmisille jotakin järkevää tekemistä. Kantavana teemana on yhteisöllisyys, toiminnassa on mukana niin nuoria kuin vanhuksiakin.

9 Kierrätyskeskuksessa toimii 8 palkattua henkilöä ja sen lisäksi toimintaa pyörittää n. 50 vapaaehtoista. Vapaaehtoisena toimivat henkilöt ovat useimmiten nuoria, jotka korjaavat ja lajittelevat myyntiin tulevia tuotteita, pitävät kierrätyskeskuksen kahvilaa sekä vastaavat kierrätyskeskuksen kassapalveluista. Halutessaan nuoret voivat suorittaa level 1-tasoisen tutkinnon työskentelemällä kierrätyskeskuksessa. Toiminta tapahtuu kuitenkin täysin nuorten ehdoilla, aluksi he voivat tulla paikalle vaikka vain muutamaksi tunniksi viikossa. Tärkeimpänä pidettiin sitä, että nuorille on olemassa joku paikka, jonne he voivat tulla omana itsenään ilman suorituspaineita. Jokainen saa edetä omaan tahtiinsa. Kierrätyskeskuksessa on paikalla sosiaalityöntekijä tiettyinä aikoina ja siellä kokoontuu erilaisia vertaisryhmiä mm. teiniäideille. Nuorille on paikka kierrätyskeskuksessa maksimissaan neljäksi vuodeksi ja senkin jälkeen heihin pidetään yhteyttä mm. sosiaalisen median kautta ja he voivat tulla käymään esim. lounaalla kierrätyskeskuksessa. Usein nuoret työllistyvät kierrätyskeskuksessa olonsa jälkeen joihinkin lähistöllä oleviin sosiaalisiin yrityksiin tai palaavat kouluun suorittamaan tutkintoa. Kierrätyskeskuksen toiminta kustannetaan enimmäkseen kaupan avulla ja lisäksi sosiaalipalvelut ostavat heiltä n. 10 koulutusta vuosittain. Vierailun jälkeen palasimme oppilaitoksen tiloihin, jossa nautimme opiskelijoiden valmistaman perinteisiä hollantilaisia ruokia sisältävän lounaan. Lounaan jälkeen jakaannuimme taas kahteen ryhmään. Toiset lähtivät pienen matkan päässä sijaitsevaan Emaus Collegeen vierailulle. Emaus College on erityisoppilaitos. Toinen ryhmä jäi tutustumaan AKA-ryhmän toimintaan eli pääsi mukaan seuraamaan Level 1-tason opiskelijoiden tunteja ja keskustelemaan nuorten kanssa. Nuorten kanssa keskustelu olikin yksi matkan antoisimmista hetkistä. Pienen alku-ujostelun jälkeen nuoret innostuivat kyselemään meiltä Suomesta ja kertoivat omista haaveistaan ja mitä tällä hetkellä opinnoissa tekevät. Level 1-tason opinnoissa nuorille määritellään joka päivä joku oppimistehtävä, joka päivän aikana tulee suorittaa. Iltapäivällä oppimistehtävät käydään läpi ja reflektoidaan omaa oppimista sekä pohditaan syitä sille, jos oppiminen ei olekaan sinä päivänä onnistunut.

10 Kuvassa keskellä oleva poika esittelee juuri omaa oppimistehtäväänsä, jota oli työstämässä. Poika työskentelee koulun ohella pikaruokaravintolassa ja hänen oppimistehtävänsä käsitteli pikaruokaravintolan toimintoja ja hän oli etsinyt tietoa mm. siitä miten kassakonetta käytetään ja mitä kuuluu ravintolan siivoukseen. Moniongelmaisten nuorten kanssa työskentely Lopuksi kokoonnuimme vielä yhteen koko matkaseurueen kanssa ja kuraattorina/sosiaalityöntekijänä työskentelevä Jan Verwey kertoi työskentelystä moniongelmaisten nuorten kanssa. Hollannissa tehtiin vuonna 2005 laaja kyselytutkimus 10. luokkien ja kunnallisten ammattiopistojen opiskelijoille. Kyselyssä keskityttiin tutkimaan nuorten ja heidän opettajiensa välistä suhdetta. Landsteden tulokset kyselystä olivat erittäin huonot, 99% nuorista arvioi, ettei heillä ollut juuri minkäänlaista suhdetta opettajiinsa. Landstedessa oltiin jo muutoinkin kehittämässä toimintaa ja kyselyn tulokset antoivat viimeisen sysäyksen sille, että kehittäminen suunnattiin siten, että perinteisestä opettajan mallista luovuttiin ja opettajista tuli valmentajia ja ohjaajia (=coaching). Tavoitteeksi asetettiin, että jokaisella opiskelijalla on oma nimetty ohjaajansa, jonka kanssa keskustellaan säännöllisesti opiskelijan ammatillisesta kehittymisestä ja tavoitteista sekä tulevaisuuden suunnitelmista sekä pohditaan yhdessä parhaita keinoja saavuttaa nämä tavoitteet. Ohjaajat käyttävät erilaisia haastattelutekniikoita. Vuonna 2012 tehtiin uusi kyselytutkimus ja sen tulokseksi saatiin, että 86% opiskelijoista oli tyytyväisiä omaan ohjaajansa ja ohjaussuhteeseen hänen kanssaan. Vuonna 2005 keskeyttämisprosentti Landstedessä oli 10 ja Hollannin keskiarvo oli tällöin 15%. Prosenttiosuus on nyt tippunut 6,9% ja tavoite on laskea se vuoteen 2015 mennessä 2 %:iin. Keskeyttämisen syyt ovat samankaltaisia kuin Suomessakin. Erilaiset perheongelmat, sairaudet, psykososiaaliset ongelmat, motivaation puute, kognitiivisten taitojen puute, opiskelijat haluavat mieluummin tienata rahaa työelämässä, väärä kouluvalinta, huumeriippuvuus, rikollisuus, huonot ihmissuhteet ja halu etsiä jotakin muuta tarkoitusta elämälleen. Moniongelmaisista nuorista Landstedessa puhutaan silloin, kun nuorella on ongelmia useammalla näistä osa-alueista. 80% Landsteden nuorista pärjää hyvin sillä ohjauksella, jota koulussa normaalisti tarjotaan. 15% nuorista tarvitsee jonkin verran lisätukea sekä koulusta että joltakin muulta toimijalta, kuten terveyspalveluista tai sosiaalityöntekijältä. 5% Landsteden nuorista tarvitsevat erityisen paljon tukea. Näiden nuorten kanssa käytetään kahta erilaista menetelmää:

11 Breaktrough-metodissa nuorelle nimetään ohjaaja/tukihenkilö (intervention worker), joka työskentelee intensiivisesti nuoren kanssa tarvittavan ajan. Tukihenkilö on nuoren kanssa 50 tunnin ajan ja seuraa häntä kaikkialle. Tukihenkilö menee nuoren kanssa hänen kotiinsa, tapaa hänen ystävänsä ja on mukana myös vapaa-ajalla sekä käy nuoren mahdollisella työpaikallakin. Näin tukihenkilö saa mahdollisimman todenmukaisen kuvan nuoren tilanteesta. Toisessa vaiheessa nuoren tilanne analysoidaan ja tehdään suunnitelma siitä, kuinka edetään. Tukihenkilö pohtii nuoren kanssa, kuka/ketkä ovat avainhenkilöitä nuoren elämäntilanteen tukemisessa. Kolmannessa vaiheessa suunnitelmat laitetaan käytäntöön ja nuorta tuetaan matkan varrella intensiivisesti. Hänen mukanaan kuljetaan, ohjataan ja kannustetaan. Nuorta ei jätetä yksin selviämään erilaisista tilanteista. Metodin käytöstä on saatu hyviä tuloksia, vuosittain sitä käytetään n nuoren kohdalla ja 85% heistä on saavuttanut tavoitteensa. Urasuunnitelman tekeminen on toinen moniongelmaisten nuorten kanssa käytettävä metodi. Nuoret laitetaan pohtimaan sitä, mitä aikovat tehdä keskeytettyään opintonsa. Metodia käytetään sellaisten nuorten kanssa, jotka ovat keskeyttämässä koulunsa alle 23-vuotiaana ja ilman, että ovat ehtineet suorittaa minimimäärää opintoja, joita tarvitaan, että saisivat pätevyyttä jatko-opintoihin. Urasuunnitelman tekeminen tapahtuu tiimissä, jossa ovat nuoren ja hänen vanhempiensa lisäksi uraohjaaja Landsteden SAB-tiimistä (Student Advice and Support), opintotoimiston edustaja sekä tukihenkilö Breakthrough-tiimistä. Tiimin jäsenet kuuntelevat ja tarkkailevat nuorta ja yrittävät löytää yhteyden nuoreen ja hänen vanhempiinsa. Tilanne analysoidaan ja etsitään tavat auttaa nuorta. Päätavoitteena on, että nuorelle löytyisi keino jatkaa jossakin koulutusmuodossa. Kun nuori saadaan palaamaan opintojen pariin, tiimin tehtävänä on seurata nuoren tilannetta ja opintojen etenemistä. Landstedessä koetaan, että tärkeimpiä asioita moniongelmaisten nuorten kanssa työskentelyssä ovat asiakasystävällisyys, päivittäinen läsnäolo opiskelijan elämässä, sinnikkyys ja ulospäinsuuntautuneisuus, faktoihin keskittyminen, opiskelijan voimaannuttaminen yhdessä hänen verkostonsa kanssa, keskittyminen siihen, miten opiskelija itse näkee itsensä ja yhteistyö ammattilaisten kanssa, jotka pystyvät luomaan toimintasuunnitelman ja joilla on hyvät suhteet nuoriin ja toimiva verkosto muiden ammattilaisten kanssa. Vierailun lopuksi keskustelimme vielä päivän aihepiireistä ja todettiin vierailun olleen erittäin antoisa puolin ja toisin. Torstai-iltana iltaohjelma oli vapaata ja useimmat käyttivät sen tutustumalla Zwollen kaupunkiin.

12 Perjantai Perjantaiaamuna matkustimme junalla Amsterdamiin. Päivän ohjelmassa oli vapaata tutustumista kaupunkiin, sillä lentoaikataulujen myötä vietimme Amsterdamissa useamman tunnin. Palasimme Amsterdamista Arlandan kautta Ouluun perjantain ja lauantain välisenä yönä. Matkan arviointia ja hyödynnettäviä käytänteitä Tutustumismatka Hollantiin oli yksi antoisimmista Triangle-hankkeen aikana tehdyistä matkoista. Tätä edesauttoi varmasti se, että olimme tutustuneet vierailuamme järjestelevään Evertiin jo etukäteen, hän oli käynyt aiemmin vierailulla Oulussa ja tiesi näin paljon paremmin siitä, mitkä ovat matkamme tavoitteet. Yksittäinen matkalta poimittu hyvä käytänne on ainakin Mate 2 match-projektin malli eläköityvien työntekijöiden osaamisen hyödyntämisestä. Oulun seudun ammattiopistossa on tällä hetkellä lähdössä hankehakuun oma mallimme vastaavasta toiminnasta. Oulun seudulla ja tietysti myös muualla ammatillisen koulutuksen parissa keskustellaan paljon opettajuudesta ja erityisesti sen muutoksesta. Joustavat opintopolut, moduuleina suoritettavat opinnot ja opintojen yhä vahvempi liittäminen työelämään edellyttävät opettajilta suuria muutoksia käsityksissään opettamisesta, oppimisesta ja opiskelijan ohjaamisesta. Landsteden mallin mukaisesti ohjauksen tulisi olla jokaisen opiskelijoiden kanssa toimivan tehtävä. Ohjausta ei voida ulkoistaa vain opinto-ohjaajille ja kuraattoreille, vaan jokaisen nuorten kanssa toimivan tulisi toimia omalta osaltaan nuoren ohjaajana ja tukea nuorta eteenpäin opinnoissaan. Joustavat opintopolut edellyttävät nuorilta suurta itseohjautuvuutta, johon monella nuorella ei välttämättä vielä ole itsenäisiä valmiuksia. Ajatuksia herättävä toimintamalli Landstedessä on myös se, että ainakin Level 1- tasolla tärkeämmäksi tavoitteeksi koettiin nuoren olon tekeminen turvalliseksi ja säännöllisen rytmin tuominen nuoren elämään kuin varsinaisten kouluaineiden opiskelu. Suomessa toiminta on monilta osin liian tulostavoitteista, mutta ehkä meidän tulisi vain hyväksyä se, että tavoitteet täytyy joidenkin kohdalla asettaa aluksi hyvin pieniksi. Saavutus voi olla se, että nuori tulee joka päivä kouluun. Kun tämä pieni tavoite on ensin saavutettu, voidaan rimaa pikkuhiljaa kohottaa ylemmäs.

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Valmennusohjelma alueellisille, ammatillista huippuosaamista kehittäville yhteistyöverkostoille Valmennusohjelman tavoitteet Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilu OSAOn arjessa OSAO, 12 yksikköä, 11 600 opiskelijaa, henkilökuntaa n. 1000 OSAO on ollut aktiivisesti mukana

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Mitä NYT? Toinen yhteinen seminaari seudun toimijoille. Aika: Torstai 14.3.2013 klo 8.30-12.00 Paikka: Oulun kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 2a Työpaja 1:

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opiskelulinja: lähihoitajat. Pieksämäen kaupungin Huoltamo-hanke

Työelämälähtöinen opiskelulinja: lähihoitajat. Pieksämäen kaupungin Huoltamo-hanke Työelämälähtöinen opiskelulinja: lähihoitajat Pieksämäen kaupungin Huoltamo-hanke 2015-2016 Työelämälähtöinen opiskelu Huoltamo-hankkeen tavoite: Kehitetään toisen asteen koulutuksen työelämälähtöisyyttä

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke Koulussa ja kentällä Kestävän kehityksen huippu-urheilumalli Huippu-urheilija ammattiin -hankkeen kohderyhmä on Ouluseutu Urheiluakatemiaan

Lisätiedot

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Anne Mähönen 15.9.2016 SISÄLTÖ OPISKELIJAPALVELUT... 1 1. Tiedätkö, kuinka saat tarvittaessa

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu

PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI 22.9.2009, Oulu Työelämälähtöisten perustutkintojen toteuttaminen - Opetussuunnitelmat ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat johtamisen

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen 24.10.2013 2 (8) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 3. Kenestä vertaistuutori... 4 Vertaistuutori

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot