TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA HOLLANNIN ZWOLLEEN

Transkriptio

1 TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA HOLLANNIN ZWOLLEEN

2 TRIANGLE-HANKKEEN BENCHMARKING-MATKA HOLLANNIN ZWOLLEEN Matkan tavoitteet TRIANGLE-hankkeen tavoitteena on löytää kansainvälisen yhteistyön kautta uusia toimintamalleja nuorten syrjäytymisen ja nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi Oulun seudulla. Hankkeessa toteutetaan benchmarking-matkoja eurooppalaisiin kohteisiin ja matkojen tavoitteena on tutustua kohdealueiden hyviin käytänteisiin hankkeen aihealueen ympärillä. Matkoilta kerättyjä hyviä käytänteitä käsitellään matkojen jälkeen teemaryhmissä. Teemaryhmät koostuvat Oulun seudulla alle 25-vuotiaiden nuorten kanssa työskentelevien organisaatioiden edustajista. Teemaryhmissä ulkomaanmatkoilta tuotuja hyviä käytänteitä analysoidaan ja pohditaan niiden käyttömahdollisuuksia sekä jatkojalostetaan niitä edelleen, jotta ne soveltuisivat paremmin käyttöönotettaviksi Oulun seudulla. Hankkeen kuudennen benchmarking-matkan kohteeksi valittiin Hollanti, koska aiemmin Hollannissa vierailleiden hankkeiden kokemusten perusteella Hollannin ohjausmallit kuulostivat mielenkiintoisilta. Aluksi matkaa yritettiin järjestää Groningenin kaupunkiin, mutta sikäläiset kontaktit eivät osoittautuneet toimiviksi. KaMoon VEVO-hanke oli keväällä 2012 järjestänyt matkan Zwolleen, Landsteden koulutusorganisaatioon ja sieltä otettiin yhteyttä OSAOon keväällä Landsteden kv-koordinaattori Evert van der Akker vieraili OSAOssa maaliskuussa 2013 ja samalla keskusteltiin mahdollisuudesta järjestää TRIANGLE-hankkeen vierailu Landstedeen. Landstedessa on kehitetty useita erilaisia toimintamalleja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa toimimiseen. Zwolle sopi hyvin TRIANGLEn vierailukohteeksi myös siksi, että hankkeessa pyritään etsimään vierailukohteiksi sellaisia alueita, jotka vastaavat kokoluokkansa perusteella Oulun aluetta. Osallistujat Matkalle osallistui yhteensä 13 henkilöä. Hankkeen rahoittamana matkusti 10 henkilöä ja lisäksi 3 henkilöä kustannettiin matkalle OSAOn omalla rahoituksella. Hankkeen tavoitteiden lisäksi matkan tarkoituksena oli sopia yhteistyösopimus kv-yhteistyöstä Landsteden ja OSAOn välillä ja OSAOn rahoituksella matkustaneet henkilöt noudattivat matkan aikana osittain omaa ohjelmaansa, johon kuuluivat yhteistyöneuvottelut Landsteden johtoportaan henkilöiden kanssa. OSAO: Vesa Pirilä, yksikönjohtaja Ilkka Kettunen, yksikönjohtaja Antti Rovamo, yksikönjohtaja Heidi Viljakainen, kv-koordinaattori (OSAOn rahoitus) Saija Niemelä-Pentti, rehtori (OSAOn rahoitus) Jouni Pitkänen, lautakunnan pj. (OSAOn rahoitus) TE-toimisto: Mari Tuomikoski, palvelujohtaja Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja OAKK: Susanna Maunu, rehtori Maria Mannermaa, kouluttaja, uraohjaaja Työnantajien edustus: Tuula Sivonen, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry TRIANGLE: Heli Laitila, projektipäällikkö Henna Väisänen, projektikoordinaattori

3 Matkaohjelma Tiistai Lähdimme matkaan tiistaina puolenpäivän aikaan. Lensimme Tukholman kautta Amsterdamiin. Lento laskeutui Amsterdamiin klo paikallista aikaa ja siitä jatkoimme junalla Zwolleen. Zwollessa matkasimme takseilla hotellille, jossa tapasimme vierailumme isännän Evertin. Hotellilla söimme myöhäisen illallisen ja kävimme läpi samalla seuraavien päivien ohjelmaa. Keskiviikko Virallinen ohjelma aloitettiin kävelemällä hotellilta Landsteden Rechterlandin yksikköön, joka sijaitsi n. 5 minuutin kävelymatkan päässä hotellilta. Landsteden esittely Aamupäivän ajan meille esiteltiin Landstedea ja Hollannin koulutusjärjestelmää. Saimme Landsteden koulutuksesta ja organisaation kehittämisestä vastaavalta johtajalta Theo van Geffeniltä perustietoja koulutusorganisaatiosta sekä kävimme mielenkiintoista keskustelua Landsteden pedagogisesta ajattelusta ja näkemyksestä opiskelijoiden ohjaamisesta. Landstede on iso, n opiskelijan ja 2400 työntekijän koulutusorganisaatio, joka on levittäytynyt laajalle alueelle Zwollen ympäristössä. Landstedellä on yhteensä yli 80 toimipaikkaa ja heidän toimintafilosofiansa onkin olla mukana ja näkyä yhteiskunnan jokapäiväisessä arjessa. He uskovat siihen, että isojen koulutuslaitosten sijaan on parempi toimia pienissä yksiköissä lähellä yhteiskunnan muuta toimintaa, jotta

4 koulutus ei liiaksi eriytyisi muusta elämästä. Oppilaitoksen tiloja saavat käyttää myös muut kuin Landsteden opiskelijat ja henkilökunta. Vierailumme aikana liikuntasalissa olikin parhaillaan menossa alakouluikäisille tarkoitettu liikuntatapahtuma. Landstedessa uskotaan myös tiimiajatteluun. Landsteden ydintoiminto on tarjota koulutusta vuotiaille nuorille ja 50% koulutuksesta on ammatillista koulutusta. Tämän lisäksi tarjolla on toisen asteen muuta koulutusta sekä aikuiskoulutusta. Ydintoiminnan lisäksi muita toimintamuotoja ovat lastenhoito, hyvinvointipalvelut ja kierrätystoiminta, jotka toimivat samalla myös opiskelijoiden työssäoppimispaikkoina. Organisaation toiminta rahoitetaan valtion rahoituksella, tosin opiskelijat kustantavat itse opiskelumateriaalinsa ja ateriansa. Landstedessa on tehty paljon töitä sen eteen, että organisaatiolle määritetyt arvot näkyisivät myös käytännön työssä. Oppiminen nähdään Landstedessa isompana asiana kuin vain tietojen karttumisena. Organisaation arvot ovatkin hyvin pehmeitä, tärkeimpänä asiana on lahjakkuuden kehittyminen ja oppiminen osana muuta elämää ja työntekoa. Myös toisten kunnioittaminen ja puolimatkaan vastaan tuleminen sekä vastuullisuus mainittiin toiminnassa näkyvinä arvoina. Lanstedessa yrittäjähenkisyys ja urheilu ovat myös erittäin tärkeitä asioita. Landstede on profiloitunut urheiluoppilaitokseksi ja tämä näkyikin mm. siinä, että urheilutiloihin oli panostettu valtavasti. Landsteden oppilaitoksen lentopallo- ja koripallojoukkueet pelaavat Hollannin mestaruusliigassa. Urheilun osalta korostettiin, että Landstedessa ei panosteta pelkästään urheiluun sinänsä vaan urheiluhenkisyyteen eli siihen, että pyritään tekemään parhaansa ja voittamaan, mutta opetellaan myös häviämään. Jokaisen Landstedesta valmistuvan opiskelijan kohdalla tavoite on, että tutkinnon suorittamisen lisäksi opiskelija on oikeasti valmis työelämään ja nämä taidot nostetaan opinnoissa keskiöön. Mielenkiintoinen piirre Landstedessä on myös organisaation toimintaan osallistuvien vapaaehtoistyöntekijöiden määrä. Vapaaehtoisia toimijoita kerrottiin olevan n henkilöä. Kyselimme hollantilaisten innokkuudesta vapaaehtoistyöhön ja he arvelivat syyksi mm. sitä, että Hollannissa on tapana, että lasten syntymän jälkeen toinen vanhemmista jää kotiin heitä hoitamaan ja näin ollen on enemmän aikaa

5 vapaaehtoistyölle verrattuna esim. Suomeen, jossa perheen molemmat aikuiset yleensä ovat mukana työelämässä. Hollannin koulutusjärjestelmä Hollantilaisessa koulutusjärjestelmässä Landstede sijoittuu Senior secondary vocational educationlaatikkoon. Ammatillinen koulutus on hollannissa jaoteltu neljään tasoon (level 1-4). Level 1 vastaa lähinnä suomalaisen koulutusjärjestelmän valmentavia koulutuksia. Työelämään pääsemisen edellytyksenä Hollannissa on vähintään level 2-tasoinen koulutus. Ennen lounasta kävimme kiertelemässä oppilaitoksen tiloissa, jotka vaikuttivat erittäin toimivilta. Lounas tarjoiltiin meille opiskelijavoimin pyöritettävässä ravintolassa. Syrjäytymisvaarassa oleville opiskelijoille suunnattujen toimenpiteiden esittelyä Lounaan jälkeen kuulimme kolme esittelyä toimenpiteistä, jotka on suunnattu erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville (Level 1) opiskelijoille. Keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden (Level 1 students) kanssa opiskellaan luonnollisen ja kokemuksellisen oppimisen kautta (natural and experimental learning). Näiden opiskelijoiden kohdalla tärkeimpänä pidettiin sitä, että he tuntevat olonsa turvalliseksi tulla opiskelemaan ja saavat päiviinsä jonkinlaisen rytmin. Luonnollisen ja kokemuksellisen oppimisen käyttäminen on Landstedessa saatujen kokemusten perusteella vähentänyt huomattavasti keskeyttämisiä. Järjestelmä on pyritty rakentamaan niin, että jos opiskelija ns. tippuu kyydistä, hänen on mahdollista päästä jatkuvasti mukaan johonkin toiseen

6 aktiviteettiin, jotta hänen ei tarvitsisi turhaan odotella esimerkiksi seuraavan lukuvuoden alkuun päästäkseen johonkin toiseen koulutusmuotoon. Level 1-tason opiskelijoiden kanssa työskentelevät mielletään enemmänkin valmentajiksi kuin opettajiksi. Vain joitakin tiettyä aihealuetta opettavaa henkilöä kutsutaan opettajaksi. Jokaiselle level 1-tason opiskelijalle nimetään oma valmentaja. Mikäli opiskelijan ja valmentajan suhde ei osoittaudu toimivaksi, valmentajaa voidaan vaihtaa. The academy for Self-Reliance Margreet van der Werf on vastuussa projektista, jonka tavoite on saada lievästi kehitysvammaiset opiskelijat luottamaan itseensä ja uskomaan itseensä sekä omiin kykyihinsä. Akatemiassa opiskelijoiden päätavoite on muuttaa omia käyttäytymismallejaan, ei niinkään vielä taitojen ja tietojen opiskelu. Akatemiassa nuoret opettelevat työskentelemään itsenäisemmin sekä asumaan itsenäisemmin. Nuoret saavat itse päättää omat oppimistehtävänsä, toki ohjaajat auttavat nuoria asettamaan tavoitteita itselleen. Tärkeänä pidetään sitä, että akatemiassa opittuja asioita voidaan siirtää oikeaan elämään, jolloin ne ovat oikeasti nuorta vahvistavia asioita. Ohjaajien tehtävänä on esittää nuorille oppimiskysymyksiä, kannustaa ja valmentaa, mutta sitä korostettiin, että ohjaajat eivät saa tehdä nuoren puolesta tai avustaa nuoria. Akatemiassa on myös käytössä arviointityökalu, jonka avulla arvioidaan niitä taitoja, joita nuoren olisi hyvä oppia. Mate 2 match-projekti Nabil Sahhar esitteli meille mielenkiintoisen hankkeensa, joka on mm. voittanut erilaisia palkintoja hyvästä työstä ja onnistuneesta hankkeesta. Mate 2 match-hanke sai alkunsa, kun alettiin miettiä sitä, miten eläkkeelle jäävien Landsteden työntekijöiden kokemusta ja hiljaista tietoa saataisiin hyödynnettyä vielä eläköitymisen jälkeenkin. Hankkeen toiminta-ajatus on se, että keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille nimetään tukihenkilöksi eläkkeellä oleva Landsteden työntekijä. Hanke toimii vapaaehtoisperiaatteella eli eläkkeellä olevat henkilöt toimivat Landsteden vapaaehtoistyöntekijöinä.

7 Mate 2 match-projektin ohjaus on muun virallisen ohjauspalveluiden lisäksi tulevaa ohjausta. Se on suunnattu opiskelijoille, joilla on mm. alhainen itsetunto, huonot kouluarvosanat, huonot kotiolot tai ei saatavilla ohjausta ja tukea kotoa tai rahaongelmia. Yleisesti ottaen nuorten ongelmat liittyvät useimmiten johonkin koulun ulkopuoliseen asiaan kuin itse kouluun tai siellä opiskeluun. Hankkeella pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Nuori ja vapaaehtoisohjaaja tapaavat noin kerran viikossa, mutta tapaamisaikataulut sovitaan jokaisen nuoren omien tarpeiden mukaisesti. Tapaamiset ovat luottamuksellisia ja tapaamisissa keskustellaan nuoren tarpeiden ja toiveiden mukaisesti mm. kouluasioista, työssäoppimisesta, työelämästä tai nuoren sosiaaliseen verkostoon liittyvistä asioista. Vapaaehtoiset toimijat saadaan toisten vapaaehtoisten suosituksesta. Hankkeen koordinaattori osoittaa vapaaehtoisille nuoret ja järjestää ensimmäisen tapaamisen sekä seuraa sitä, lähteekö nuoren ja vapaaehtoisen välinen ohjaussuhde kehittymään. Hankkeen koordinaattori toimii myös vapaaehtoisten ohjaajien tukena ja järjestää heille koulutusta sekä mahdollisuuksia tavata toisia vapaaehtoisohjaajia vertaistuen merkeissä. Hanke on toiminut jo vuodesta 2005 lähtien ja koko aikana toimintaan on osallistunut 725 opiskelijaa. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana 95 vapaaehtoista ja toimintaa ei tarvitse mainostaa missään. Toiminnan tulokset ovat erinomaiset, 85% mukana olleista nuorista (jotka kaikki ovat olleet keskeyttämisvaarassa) on pysynyt mukana opinnoissa ja suorittanut tutkintonsa. Pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia ovat myös emotionaalisen, akateemisen, sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman kertyminen. Hankkeiden esittelyjen jälkeen käytettiin vielä hieman aikaa siihen, että keskusteltiin päivän aikana esitellyistä hankkeista ja toimintamalleista.

8 Illallinen nautittiin Zwollen keskustassa sijaitsevassa ravintola Mizussa yhdessä isäntien kanssa. Torstai Torstaiaamuna aamiaisen jälkeen matkustimme minibussilla ja autolla Landsteden Harderwijkin yksikköön, joka sijaitsi muutaman kymmenen kilometrin päässä Zwollesta. Kahvittelun jälkeen jakaannuttiin kahteen ryhmään. OSAOn lautakunnan puheenjohtaja, rehtori sekä kv-koordinaattori jäivät keskustelemaan Landsteden rehtorin kanssa oppilaitosten yhteistyömahdollisuuksista. De Basisz Zeewolde Loput ryhmästä lähtivät tutustumaan Zeewoldessa sijaitsevaan De Basisz-kierrätyskeskukseen, joka toimii sosiaalisena yrityksenä yhteistyössä Landsteden kanssa. Kierrätyskeskus on kuitenkin yksityinen yritys, jota pyörittää kaksi nuorta naista. Kierrätyskeskus on perustettu, koska naiset halusivat järjestää työttömänä ja ilman opiskelupaikkaa oleville ihmisille jotakin järkevää tekemistä. Kantavana teemana on yhteisöllisyys, toiminnassa on mukana niin nuoria kuin vanhuksiakin.

9 Kierrätyskeskuksessa toimii 8 palkattua henkilöä ja sen lisäksi toimintaa pyörittää n. 50 vapaaehtoista. Vapaaehtoisena toimivat henkilöt ovat useimmiten nuoria, jotka korjaavat ja lajittelevat myyntiin tulevia tuotteita, pitävät kierrätyskeskuksen kahvilaa sekä vastaavat kierrätyskeskuksen kassapalveluista. Halutessaan nuoret voivat suorittaa level 1-tasoisen tutkinnon työskentelemällä kierrätyskeskuksessa. Toiminta tapahtuu kuitenkin täysin nuorten ehdoilla, aluksi he voivat tulla paikalle vaikka vain muutamaksi tunniksi viikossa. Tärkeimpänä pidettiin sitä, että nuorille on olemassa joku paikka, jonne he voivat tulla omana itsenään ilman suorituspaineita. Jokainen saa edetä omaan tahtiinsa. Kierrätyskeskuksessa on paikalla sosiaalityöntekijä tiettyinä aikoina ja siellä kokoontuu erilaisia vertaisryhmiä mm. teiniäideille. Nuorille on paikka kierrätyskeskuksessa maksimissaan neljäksi vuodeksi ja senkin jälkeen heihin pidetään yhteyttä mm. sosiaalisen median kautta ja he voivat tulla käymään esim. lounaalla kierrätyskeskuksessa. Usein nuoret työllistyvät kierrätyskeskuksessa olonsa jälkeen joihinkin lähistöllä oleviin sosiaalisiin yrityksiin tai palaavat kouluun suorittamaan tutkintoa. Kierrätyskeskuksen toiminta kustannetaan enimmäkseen kaupan avulla ja lisäksi sosiaalipalvelut ostavat heiltä n. 10 koulutusta vuosittain. Vierailun jälkeen palasimme oppilaitoksen tiloihin, jossa nautimme opiskelijoiden valmistaman perinteisiä hollantilaisia ruokia sisältävän lounaan. Lounaan jälkeen jakaannuimme taas kahteen ryhmään. Toiset lähtivät pienen matkan päässä sijaitsevaan Emaus Collegeen vierailulle. Emaus College on erityisoppilaitos. Toinen ryhmä jäi tutustumaan AKA-ryhmän toimintaan eli pääsi mukaan seuraamaan Level 1-tason opiskelijoiden tunteja ja keskustelemaan nuorten kanssa. Nuorten kanssa keskustelu olikin yksi matkan antoisimmista hetkistä. Pienen alku-ujostelun jälkeen nuoret innostuivat kyselemään meiltä Suomesta ja kertoivat omista haaveistaan ja mitä tällä hetkellä opinnoissa tekevät. Level 1-tason opinnoissa nuorille määritellään joka päivä joku oppimistehtävä, joka päivän aikana tulee suorittaa. Iltapäivällä oppimistehtävät käydään läpi ja reflektoidaan omaa oppimista sekä pohditaan syitä sille, jos oppiminen ei olekaan sinä päivänä onnistunut.

10 Kuvassa keskellä oleva poika esittelee juuri omaa oppimistehtäväänsä, jota oli työstämässä. Poika työskentelee koulun ohella pikaruokaravintolassa ja hänen oppimistehtävänsä käsitteli pikaruokaravintolan toimintoja ja hän oli etsinyt tietoa mm. siitä miten kassakonetta käytetään ja mitä kuuluu ravintolan siivoukseen. Moniongelmaisten nuorten kanssa työskentely Lopuksi kokoonnuimme vielä yhteen koko matkaseurueen kanssa ja kuraattorina/sosiaalityöntekijänä työskentelevä Jan Verwey kertoi työskentelystä moniongelmaisten nuorten kanssa. Hollannissa tehtiin vuonna 2005 laaja kyselytutkimus 10. luokkien ja kunnallisten ammattiopistojen opiskelijoille. Kyselyssä keskityttiin tutkimaan nuorten ja heidän opettajiensa välistä suhdetta. Landsteden tulokset kyselystä olivat erittäin huonot, 99% nuorista arvioi, ettei heillä ollut juuri minkäänlaista suhdetta opettajiinsa. Landstedessa oltiin jo muutoinkin kehittämässä toimintaa ja kyselyn tulokset antoivat viimeisen sysäyksen sille, että kehittäminen suunnattiin siten, että perinteisestä opettajan mallista luovuttiin ja opettajista tuli valmentajia ja ohjaajia (=coaching). Tavoitteeksi asetettiin, että jokaisella opiskelijalla on oma nimetty ohjaajansa, jonka kanssa keskustellaan säännöllisesti opiskelijan ammatillisesta kehittymisestä ja tavoitteista sekä tulevaisuuden suunnitelmista sekä pohditaan yhdessä parhaita keinoja saavuttaa nämä tavoitteet. Ohjaajat käyttävät erilaisia haastattelutekniikoita. Vuonna 2012 tehtiin uusi kyselytutkimus ja sen tulokseksi saatiin, että 86% opiskelijoista oli tyytyväisiä omaan ohjaajansa ja ohjaussuhteeseen hänen kanssaan. Vuonna 2005 keskeyttämisprosentti Landstedessä oli 10 ja Hollannin keskiarvo oli tällöin 15%. Prosenttiosuus on nyt tippunut 6,9% ja tavoite on laskea se vuoteen 2015 mennessä 2 %:iin. Keskeyttämisen syyt ovat samankaltaisia kuin Suomessakin. Erilaiset perheongelmat, sairaudet, psykososiaaliset ongelmat, motivaation puute, kognitiivisten taitojen puute, opiskelijat haluavat mieluummin tienata rahaa työelämässä, väärä kouluvalinta, huumeriippuvuus, rikollisuus, huonot ihmissuhteet ja halu etsiä jotakin muuta tarkoitusta elämälleen. Moniongelmaisista nuorista Landstedessa puhutaan silloin, kun nuorella on ongelmia useammalla näistä osa-alueista. 80% Landsteden nuorista pärjää hyvin sillä ohjauksella, jota koulussa normaalisti tarjotaan. 15% nuorista tarvitsee jonkin verran lisätukea sekä koulusta että joltakin muulta toimijalta, kuten terveyspalveluista tai sosiaalityöntekijältä. 5% Landsteden nuorista tarvitsevat erityisen paljon tukea. Näiden nuorten kanssa käytetään kahta erilaista menetelmää:

11 Breaktrough-metodissa nuorelle nimetään ohjaaja/tukihenkilö (intervention worker), joka työskentelee intensiivisesti nuoren kanssa tarvittavan ajan. Tukihenkilö on nuoren kanssa 50 tunnin ajan ja seuraa häntä kaikkialle. Tukihenkilö menee nuoren kanssa hänen kotiinsa, tapaa hänen ystävänsä ja on mukana myös vapaa-ajalla sekä käy nuoren mahdollisella työpaikallakin. Näin tukihenkilö saa mahdollisimman todenmukaisen kuvan nuoren tilanteesta. Toisessa vaiheessa nuoren tilanne analysoidaan ja tehdään suunnitelma siitä, kuinka edetään. Tukihenkilö pohtii nuoren kanssa, kuka/ketkä ovat avainhenkilöitä nuoren elämäntilanteen tukemisessa. Kolmannessa vaiheessa suunnitelmat laitetaan käytäntöön ja nuorta tuetaan matkan varrella intensiivisesti. Hänen mukanaan kuljetaan, ohjataan ja kannustetaan. Nuorta ei jätetä yksin selviämään erilaisista tilanteista. Metodin käytöstä on saatu hyviä tuloksia, vuosittain sitä käytetään n nuoren kohdalla ja 85% heistä on saavuttanut tavoitteensa. Urasuunnitelman tekeminen on toinen moniongelmaisten nuorten kanssa käytettävä metodi. Nuoret laitetaan pohtimaan sitä, mitä aikovat tehdä keskeytettyään opintonsa. Metodia käytetään sellaisten nuorten kanssa, jotka ovat keskeyttämässä koulunsa alle 23-vuotiaana ja ilman, että ovat ehtineet suorittaa minimimäärää opintoja, joita tarvitaan, että saisivat pätevyyttä jatko-opintoihin. Urasuunnitelman tekeminen tapahtuu tiimissä, jossa ovat nuoren ja hänen vanhempiensa lisäksi uraohjaaja Landsteden SAB-tiimistä (Student Advice and Support), opintotoimiston edustaja sekä tukihenkilö Breakthrough-tiimistä. Tiimin jäsenet kuuntelevat ja tarkkailevat nuorta ja yrittävät löytää yhteyden nuoreen ja hänen vanhempiinsa. Tilanne analysoidaan ja etsitään tavat auttaa nuorta. Päätavoitteena on, että nuorelle löytyisi keino jatkaa jossakin koulutusmuodossa. Kun nuori saadaan palaamaan opintojen pariin, tiimin tehtävänä on seurata nuoren tilannetta ja opintojen etenemistä. Landstedessä koetaan, että tärkeimpiä asioita moniongelmaisten nuorten kanssa työskentelyssä ovat asiakasystävällisyys, päivittäinen läsnäolo opiskelijan elämässä, sinnikkyys ja ulospäinsuuntautuneisuus, faktoihin keskittyminen, opiskelijan voimaannuttaminen yhdessä hänen verkostonsa kanssa, keskittyminen siihen, miten opiskelija itse näkee itsensä ja yhteistyö ammattilaisten kanssa, jotka pystyvät luomaan toimintasuunnitelman ja joilla on hyvät suhteet nuoriin ja toimiva verkosto muiden ammattilaisten kanssa. Vierailun lopuksi keskustelimme vielä päivän aihepiireistä ja todettiin vierailun olleen erittäin antoisa puolin ja toisin. Torstai-iltana iltaohjelma oli vapaata ja useimmat käyttivät sen tutustumalla Zwollen kaupunkiin.

12 Perjantai Perjantaiaamuna matkustimme junalla Amsterdamiin. Päivän ohjelmassa oli vapaata tutustumista kaupunkiin, sillä lentoaikataulujen myötä vietimme Amsterdamissa useamman tunnin. Palasimme Amsterdamista Arlandan kautta Ouluun perjantain ja lauantain välisenä yönä. Matkan arviointia ja hyödynnettäviä käytänteitä Tutustumismatka Hollantiin oli yksi antoisimmista Triangle-hankkeen aikana tehdyistä matkoista. Tätä edesauttoi varmasti se, että olimme tutustuneet vierailuamme järjestelevään Evertiin jo etukäteen, hän oli käynyt aiemmin vierailulla Oulussa ja tiesi näin paljon paremmin siitä, mitkä ovat matkamme tavoitteet. Yksittäinen matkalta poimittu hyvä käytänne on ainakin Mate 2 match-projektin malli eläköityvien työntekijöiden osaamisen hyödyntämisestä. Oulun seudun ammattiopistossa on tällä hetkellä lähdössä hankehakuun oma mallimme vastaavasta toiminnasta. Oulun seudulla ja tietysti myös muualla ammatillisen koulutuksen parissa keskustellaan paljon opettajuudesta ja erityisesti sen muutoksesta. Joustavat opintopolut, moduuleina suoritettavat opinnot ja opintojen yhä vahvempi liittäminen työelämään edellyttävät opettajilta suuria muutoksia käsityksissään opettamisesta, oppimisesta ja opiskelijan ohjaamisesta. Landsteden mallin mukaisesti ohjauksen tulisi olla jokaisen opiskelijoiden kanssa toimivan tehtävä. Ohjausta ei voida ulkoistaa vain opinto-ohjaajille ja kuraattoreille, vaan jokaisen nuorten kanssa toimivan tulisi toimia omalta osaltaan nuoren ohjaajana ja tukea nuorta eteenpäin opinnoissaan. Joustavat opintopolut edellyttävät nuorilta suurta itseohjautuvuutta, johon monella nuorella ei välttämättä vielä ole itsenäisiä valmiuksia. Ajatuksia herättävä toimintamalli Landstedessä on myös se, että ainakin Level 1- tasolla tärkeämmäksi tavoitteeksi koettiin nuoren olon tekeminen turvalliseksi ja säännöllisen rytmin tuominen nuoren elämään kuin varsinaisten kouluaineiden opiskelu. Suomessa toiminta on monilta osin liian tulostavoitteista, mutta ehkä meidän tulisi vain hyväksyä se, että tavoitteet täytyy joidenkin kohdalla asettaa aluksi hyvin pieniksi. Saavutus voi olla se, että nuori tulee joka päivä kouluun. Kun tämä pieni tavoite on ensin saavutettu, voidaan rimaa pikkuhiljaa kohottaa ylemmäs.