TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA HOLLANNIN ZWOLLEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA HOLLANNIN ZWOLLEEN 1.-4.10.2013"

Transkriptio

1 TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA HOLLANNIN ZWOLLEEN

2 TRIANGLE-HANKKEEN BENCHMARKING-MATKA HOLLANNIN ZWOLLEEN Matkan tavoitteet TRIANGLE-hankkeen tavoitteena on löytää kansainvälisen yhteistyön kautta uusia toimintamalleja nuorten syrjäytymisen ja nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi Oulun seudulla. Hankkeessa toteutetaan benchmarking-matkoja eurooppalaisiin kohteisiin ja matkojen tavoitteena on tutustua kohdealueiden hyviin käytänteisiin hankkeen aihealueen ympärillä. Matkoilta kerättyjä hyviä käytänteitä käsitellään matkojen jälkeen teemaryhmissä. Teemaryhmät koostuvat Oulun seudulla alle 25-vuotiaiden nuorten kanssa työskentelevien organisaatioiden edustajista. Teemaryhmissä ulkomaanmatkoilta tuotuja hyviä käytänteitä analysoidaan ja pohditaan niiden käyttömahdollisuuksia sekä jatkojalostetaan niitä edelleen, jotta ne soveltuisivat paremmin käyttöönotettaviksi Oulun seudulla. Hankkeen kuudennen benchmarking-matkan kohteeksi valittiin Hollanti, koska aiemmin Hollannissa vierailleiden hankkeiden kokemusten perusteella Hollannin ohjausmallit kuulostivat mielenkiintoisilta. Aluksi matkaa yritettiin järjestää Groningenin kaupunkiin, mutta sikäläiset kontaktit eivät osoittautuneet toimiviksi. KaMoon VEVO-hanke oli keväällä 2012 järjestänyt matkan Zwolleen, Landsteden koulutusorganisaatioon ja sieltä otettiin yhteyttä OSAOon keväällä Landsteden kv-koordinaattori Evert van der Akker vieraili OSAOssa maaliskuussa 2013 ja samalla keskusteltiin mahdollisuudesta järjestää TRIANGLE-hankkeen vierailu Landstedeen. Landstedessa on kehitetty useita erilaisia toimintamalleja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa toimimiseen. Zwolle sopi hyvin TRIANGLEn vierailukohteeksi myös siksi, että hankkeessa pyritään etsimään vierailukohteiksi sellaisia alueita, jotka vastaavat kokoluokkansa perusteella Oulun aluetta. Osallistujat Matkalle osallistui yhteensä 13 henkilöä. Hankkeen rahoittamana matkusti 10 henkilöä ja lisäksi 3 henkilöä kustannettiin matkalle OSAOn omalla rahoituksella. Hankkeen tavoitteiden lisäksi matkan tarkoituksena oli sopia yhteistyösopimus kv-yhteistyöstä Landsteden ja OSAOn välillä ja OSAOn rahoituksella matkustaneet henkilöt noudattivat matkan aikana osittain omaa ohjelmaansa, johon kuuluivat yhteistyöneuvottelut Landsteden johtoportaan henkilöiden kanssa. OSAO: Vesa Pirilä, yksikönjohtaja Ilkka Kettunen, yksikönjohtaja Antti Rovamo, yksikönjohtaja Heidi Viljakainen, kv-koordinaattori (OSAOn rahoitus) Saija Niemelä-Pentti, rehtori (OSAOn rahoitus) Jouni Pitkänen, lautakunnan pj. (OSAOn rahoitus) TE-toimisto: Mari Tuomikoski, palvelujohtaja Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja OAKK: Susanna Maunu, rehtori Maria Mannermaa, kouluttaja, uraohjaaja Työnantajien edustus: Tuula Sivonen, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry TRIANGLE: Heli Laitila, projektipäällikkö Henna Väisänen, projektikoordinaattori

3 Matkaohjelma Tiistai Lähdimme matkaan tiistaina puolenpäivän aikaan. Lensimme Tukholman kautta Amsterdamiin. Lento laskeutui Amsterdamiin klo paikallista aikaa ja siitä jatkoimme junalla Zwolleen. Zwollessa matkasimme takseilla hotellille, jossa tapasimme vierailumme isännän Evertin. Hotellilla söimme myöhäisen illallisen ja kävimme läpi samalla seuraavien päivien ohjelmaa. Keskiviikko Virallinen ohjelma aloitettiin kävelemällä hotellilta Landsteden Rechterlandin yksikköön, joka sijaitsi n. 5 minuutin kävelymatkan päässä hotellilta. Landsteden esittely Aamupäivän ajan meille esiteltiin Landstedea ja Hollannin koulutusjärjestelmää. Saimme Landsteden koulutuksesta ja organisaation kehittämisestä vastaavalta johtajalta Theo van Geffeniltä perustietoja koulutusorganisaatiosta sekä kävimme mielenkiintoista keskustelua Landsteden pedagogisesta ajattelusta ja näkemyksestä opiskelijoiden ohjaamisesta. Landstede on iso, n opiskelijan ja 2400 työntekijän koulutusorganisaatio, joka on levittäytynyt laajalle alueelle Zwollen ympäristössä. Landstedellä on yhteensä yli 80 toimipaikkaa ja heidän toimintafilosofiansa onkin olla mukana ja näkyä yhteiskunnan jokapäiväisessä arjessa. He uskovat siihen, että isojen koulutuslaitosten sijaan on parempi toimia pienissä yksiköissä lähellä yhteiskunnan muuta toimintaa, jotta

4 koulutus ei liiaksi eriytyisi muusta elämästä. Oppilaitoksen tiloja saavat käyttää myös muut kuin Landsteden opiskelijat ja henkilökunta. Vierailumme aikana liikuntasalissa olikin parhaillaan menossa alakouluikäisille tarkoitettu liikuntatapahtuma. Landstedessa uskotaan myös tiimiajatteluun. Landsteden ydintoiminto on tarjota koulutusta vuotiaille nuorille ja 50% koulutuksesta on ammatillista koulutusta. Tämän lisäksi tarjolla on toisen asteen muuta koulutusta sekä aikuiskoulutusta. Ydintoiminnan lisäksi muita toimintamuotoja ovat lastenhoito, hyvinvointipalvelut ja kierrätystoiminta, jotka toimivat samalla myös opiskelijoiden työssäoppimispaikkoina. Organisaation toiminta rahoitetaan valtion rahoituksella, tosin opiskelijat kustantavat itse opiskelumateriaalinsa ja ateriansa. Landstedessa on tehty paljon töitä sen eteen, että organisaatiolle määritetyt arvot näkyisivät myös käytännön työssä. Oppiminen nähdään Landstedessa isompana asiana kuin vain tietojen karttumisena. Organisaation arvot ovatkin hyvin pehmeitä, tärkeimpänä asiana on lahjakkuuden kehittyminen ja oppiminen osana muuta elämää ja työntekoa. Myös toisten kunnioittaminen ja puolimatkaan vastaan tuleminen sekä vastuullisuus mainittiin toiminnassa näkyvinä arvoina. Lanstedessa yrittäjähenkisyys ja urheilu ovat myös erittäin tärkeitä asioita. Landstede on profiloitunut urheiluoppilaitokseksi ja tämä näkyikin mm. siinä, että urheilutiloihin oli panostettu valtavasti. Landsteden oppilaitoksen lentopallo- ja koripallojoukkueet pelaavat Hollannin mestaruusliigassa. Urheilun osalta korostettiin, että Landstedessa ei panosteta pelkästään urheiluun sinänsä vaan urheiluhenkisyyteen eli siihen, että pyritään tekemään parhaansa ja voittamaan, mutta opetellaan myös häviämään. Jokaisen Landstedesta valmistuvan opiskelijan kohdalla tavoite on, että tutkinnon suorittamisen lisäksi opiskelija on oikeasti valmis työelämään ja nämä taidot nostetaan opinnoissa keskiöön. Mielenkiintoinen piirre Landstedessä on myös organisaation toimintaan osallistuvien vapaaehtoistyöntekijöiden määrä. Vapaaehtoisia toimijoita kerrottiin olevan n henkilöä. Kyselimme hollantilaisten innokkuudesta vapaaehtoistyöhön ja he arvelivat syyksi mm. sitä, että Hollannissa on tapana, että lasten syntymän jälkeen toinen vanhemmista jää kotiin heitä hoitamaan ja näin ollen on enemmän aikaa

5 vapaaehtoistyölle verrattuna esim. Suomeen, jossa perheen molemmat aikuiset yleensä ovat mukana työelämässä. Hollannin koulutusjärjestelmä Hollantilaisessa koulutusjärjestelmässä Landstede sijoittuu Senior secondary vocational educationlaatikkoon. Ammatillinen koulutus on hollannissa jaoteltu neljään tasoon (level 1-4). Level 1 vastaa lähinnä suomalaisen koulutusjärjestelmän valmentavia koulutuksia. Työelämään pääsemisen edellytyksenä Hollannissa on vähintään level 2-tasoinen koulutus. Ennen lounasta kävimme kiertelemässä oppilaitoksen tiloissa, jotka vaikuttivat erittäin toimivilta. Lounas tarjoiltiin meille opiskelijavoimin pyöritettävässä ravintolassa. Syrjäytymisvaarassa oleville opiskelijoille suunnattujen toimenpiteiden esittelyä Lounaan jälkeen kuulimme kolme esittelyä toimenpiteistä, jotka on suunnattu erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville (Level 1) opiskelijoille. Keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden (Level 1 students) kanssa opiskellaan luonnollisen ja kokemuksellisen oppimisen kautta (natural and experimental learning). Näiden opiskelijoiden kohdalla tärkeimpänä pidettiin sitä, että he tuntevat olonsa turvalliseksi tulla opiskelemaan ja saavat päiviinsä jonkinlaisen rytmin. Luonnollisen ja kokemuksellisen oppimisen käyttäminen on Landstedessa saatujen kokemusten perusteella vähentänyt huomattavasti keskeyttämisiä. Järjestelmä on pyritty rakentamaan niin, että jos opiskelija ns. tippuu kyydistä, hänen on mahdollista päästä jatkuvasti mukaan johonkin toiseen

6 aktiviteettiin, jotta hänen ei tarvitsisi turhaan odotella esimerkiksi seuraavan lukuvuoden alkuun päästäkseen johonkin toiseen koulutusmuotoon. Level 1-tason opiskelijoiden kanssa työskentelevät mielletään enemmänkin valmentajiksi kuin opettajiksi. Vain joitakin tiettyä aihealuetta opettavaa henkilöä kutsutaan opettajaksi. Jokaiselle level 1-tason opiskelijalle nimetään oma valmentaja. Mikäli opiskelijan ja valmentajan suhde ei osoittaudu toimivaksi, valmentajaa voidaan vaihtaa. The academy for Self-Reliance Margreet van der Werf on vastuussa projektista, jonka tavoite on saada lievästi kehitysvammaiset opiskelijat luottamaan itseensä ja uskomaan itseensä sekä omiin kykyihinsä. Akatemiassa opiskelijoiden päätavoite on muuttaa omia käyttäytymismallejaan, ei niinkään vielä taitojen ja tietojen opiskelu. Akatemiassa nuoret opettelevat työskentelemään itsenäisemmin sekä asumaan itsenäisemmin. Nuoret saavat itse päättää omat oppimistehtävänsä, toki ohjaajat auttavat nuoria asettamaan tavoitteita itselleen. Tärkeänä pidetään sitä, että akatemiassa opittuja asioita voidaan siirtää oikeaan elämään, jolloin ne ovat oikeasti nuorta vahvistavia asioita. Ohjaajien tehtävänä on esittää nuorille oppimiskysymyksiä, kannustaa ja valmentaa, mutta sitä korostettiin, että ohjaajat eivät saa tehdä nuoren puolesta tai avustaa nuoria. Akatemiassa on myös käytössä arviointityökalu, jonka avulla arvioidaan niitä taitoja, joita nuoren olisi hyvä oppia. Mate 2 match-projekti Nabil Sahhar esitteli meille mielenkiintoisen hankkeensa, joka on mm. voittanut erilaisia palkintoja hyvästä työstä ja onnistuneesta hankkeesta. Mate 2 match-hanke sai alkunsa, kun alettiin miettiä sitä, miten eläkkeelle jäävien Landsteden työntekijöiden kokemusta ja hiljaista tietoa saataisiin hyödynnettyä vielä eläköitymisen jälkeenkin. Hankkeen toiminta-ajatus on se, että keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille nimetään tukihenkilöksi eläkkeellä oleva Landsteden työntekijä. Hanke toimii vapaaehtoisperiaatteella eli eläkkeellä olevat henkilöt toimivat Landsteden vapaaehtoistyöntekijöinä.

7 Mate 2 match-projektin ohjaus on muun virallisen ohjauspalveluiden lisäksi tulevaa ohjausta. Se on suunnattu opiskelijoille, joilla on mm. alhainen itsetunto, huonot kouluarvosanat, huonot kotiolot tai ei saatavilla ohjausta ja tukea kotoa tai rahaongelmia. Yleisesti ottaen nuorten ongelmat liittyvät useimmiten johonkin koulun ulkopuoliseen asiaan kuin itse kouluun tai siellä opiskeluun. Hankkeella pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Nuori ja vapaaehtoisohjaaja tapaavat noin kerran viikossa, mutta tapaamisaikataulut sovitaan jokaisen nuoren omien tarpeiden mukaisesti. Tapaamiset ovat luottamuksellisia ja tapaamisissa keskustellaan nuoren tarpeiden ja toiveiden mukaisesti mm. kouluasioista, työssäoppimisesta, työelämästä tai nuoren sosiaaliseen verkostoon liittyvistä asioista. Vapaaehtoiset toimijat saadaan toisten vapaaehtoisten suosituksesta. Hankkeen koordinaattori osoittaa vapaaehtoisille nuoret ja järjestää ensimmäisen tapaamisen sekä seuraa sitä, lähteekö nuoren ja vapaaehtoisen välinen ohjaussuhde kehittymään. Hankkeen koordinaattori toimii myös vapaaehtoisten ohjaajien tukena ja järjestää heille koulutusta sekä mahdollisuuksia tavata toisia vapaaehtoisohjaajia vertaistuen merkeissä. Hanke on toiminut jo vuodesta 2005 lähtien ja koko aikana toimintaan on osallistunut 725 opiskelijaa. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana 95 vapaaehtoista ja toimintaa ei tarvitse mainostaa missään. Toiminnan tulokset ovat erinomaiset, 85% mukana olleista nuorista (jotka kaikki ovat olleet keskeyttämisvaarassa) on pysynyt mukana opinnoissa ja suorittanut tutkintonsa. Pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia ovat myös emotionaalisen, akateemisen, sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman kertyminen. Hankkeiden esittelyjen jälkeen käytettiin vielä hieman aikaa siihen, että keskusteltiin päivän aikana esitellyistä hankkeista ja toimintamalleista.

8 Illallinen nautittiin Zwollen keskustassa sijaitsevassa ravintola Mizussa yhdessä isäntien kanssa. Torstai Torstaiaamuna aamiaisen jälkeen matkustimme minibussilla ja autolla Landsteden Harderwijkin yksikköön, joka sijaitsi muutaman kymmenen kilometrin päässä Zwollesta. Kahvittelun jälkeen jakaannuttiin kahteen ryhmään. OSAOn lautakunnan puheenjohtaja, rehtori sekä kv-koordinaattori jäivät keskustelemaan Landsteden rehtorin kanssa oppilaitosten yhteistyömahdollisuuksista. De Basisz Zeewolde Loput ryhmästä lähtivät tutustumaan Zeewoldessa sijaitsevaan De Basisz-kierrätyskeskukseen, joka toimii sosiaalisena yrityksenä yhteistyössä Landsteden kanssa. Kierrätyskeskus on kuitenkin yksityinen yritys, jota pyörittää kaksi nuorta naista. Kierrätyskeskus on perustettu, koska naiset halusivat järjestää työttömänä ja ilman opiskelupaikkaa oleville ihmisille jotakin järkevää tekemistä. Kantavana teemana on yhteisöllisyys, toiminnassa on mukana niin nuoria kuin vanhuksiakin.

9 Kierrätyskeskuksessa toimii 8 palkattua henkilöä ja sen lisäksi toimintaa pyörittää n. 50 vapaaehtoista. Vapaaehtoisena toimivat henkilöt ovat useimmiten nuoria, jotka korjaavat ja lajittelevat myyntiin tulevia tuotteita, pitävät kierrätyskeskuksen kahvilaa sekä vastaavat kierrätyskeskuksen kassapalveluista. Halutessaan nuoret voivat suorittaa level 1-tasoisen tutkinnon työskentelemällä kierrätyskeskuksessa. Toiminta tapahtuu kuitenkin täysin nuorten ehdoilla, aluksi he voivat tulla paikalle vaikka vain muutamaksi tunniksi viikossa. Tärkeimpänä pidettiin sitä, että nuorille on olemassa joku paikka, jonne he voivat tulla omana itsenään ilman suorituspaineita. Jokainen saa edetä omaan tahtiinsa. Kierrätyskeskuksessa on paikalla sosiaalityöntekijä tiettyinä aikoina ja siellä kokoontuu erilaisia vertaisryhmiä mm. teiniäideille. Nuorille on paikka kierrätyskeskuksessa maksimissaan neljäksi vuodeksi ja senkin jälkeen heihin pidetään yhteyttä mm. sosiaalisen median kautta ja he voivat tulla käymään esim. lounaalla kierrätyskeskuksessa. Usein nuoret työllistyvät kierrätyskeskuksessa olonsa jälkeen joihinkin lähistöllä oleviin sosiaalisiin yrityksiin tai palaavat kouluun suorittamaan tutkintoa. Kierrätyskeskuksen toiminta kustannetaan enimmäkseen kaupan avulla ja lisäksi sosiaalipalvelut ostavat heiltä n. 10 koulutusta vuosittain. Vierailun jälkeen palasimme oppilaitoksen tiloihin, jossa nautimme opiskelijoiden valmistaman perinteisiä hollantilaisia ruokia sisältävän lounaan. Lounaan jälkeen jakaannuimme taas kahteen ryhmään. Toiset lähtivät pienen matkan päässä sijaitsevaan Emaus Collegeen vierailulle. Emaus College on erityisoppilaitos. Toinen ryhmä jäi tutustumaan AKA-ryhmän toimintaan eli pääsi mukaan seuraamaan Level 1-tason opiskelijoiden tunteja ja keskustelemaan nuorten kanssa. Nuorten kanssa keskustelu olikin yksi matkan antoisimmista hetkistä. Pienen alku-ujostelun jälkeen nuoret innostuivat kyselemään meiltä Suomesta ja kertoivat omista haaveistaan ja mitä tällä hetkellä opinnoissa tekevät. Level 1-tason opinnoissa nuorille määritellään joka päivä joku oppimistehtävä, joka päivän aikana tulee suorittaa. Iltapäivällä oppimistehtävät käydään läpi ja reflektoidaan omaa oppimista sekä pohditaan syitä sille, jos oppiminen ei olekaan sinä päivänä onnistunut.

10 Kuvassa keskellä oleva poika esittelee juuri omaa oppimistehtäväänsä, jota oli työstämässä. Poika työskentelee koulun ohella pikaruokaravintolassa ja hänen oppimistehtävänsä käsitteli pikaruokaravintolan toimintoja ja hän oli etsinyt tietoa mm. siitä miten kassakonetta käytetään ja mitä kuuluu ravintolan siivoukseen. Moniongelmaisten nuorten kanssa työskentely Lopuksi kokoonnuimme vielä yhteen koko matkaseurueen kanssa ja kuraattorina/sosiaalityöntekijänä työskentelevä Jan Verwey kertoi työskentelystä moniongelmaisten nuorten kanssa. Hollannissa tehtiin vuonna 2005 laaja kyselytutkimus 10. luokkien ja kunnallisten ammattiopistojen opiskelijoille. Kyselyssä keskityttiin tutkimaan nuorten ja heidän opettajiensa välistä suhdetta. Landsteden tulokset kyselystä olivat erittäin huonot, 99% nuorista arvioi, ettei heillä ollut juuri minkäänlaista suhdetta opettajiinsa. Landstedessa oltiin jo muutoinkin kehittämässä toimintaa ja kyselyn tulokset antoivat viimeisen sysäyksen sille, että kehittäminen suunnattiin siten, että perinteisestä opettajan mallista luovuttiin ja opettajista tuli valmentajia ja ohjaajia (=coaching). Tavoitteeksi asetettiin, että jokaisella opiskelijalla on oma nimetty ohjaajansa, jonka kanssa keskustellaan säännöllisesti opiskelijan ammatillisesta kehittymisestä ja tavoitteista sekä tulevaisuuden suunnitelmista sekä pohditaan yhdessä parhaita keinoja saavuttaa nämä tavoitteet. Ohjaajat käyttävät erilaisia haastattelutekniikoita. Vuonna 2012 tehtiin uusi kyselytutkimus ja sen tulokseksi saatiin, että 86% opiskelijoista oli tyytyväisiä omaan ohjaajansa ja ohjaussuhteeseen hänen kanssaan. Vuonna 2005 keskeyttämisprosentti Landstedessä oli 10 ja Hollannin keskiarvo oli tällöin 15%. Prosenttiosuus on nyt tippunut 6,9% ja tavoite on laskea se vuoteen 2015 mennessä 2 %:iin. Keskeyttämisen syyt ovat samankaltaisia kuin Suomessakin. Erilaiset perheongelmat, sairaudet, psykososiaaliset ongelmat, motivaation puute, kognitiivisten taitojen puute, opiskelijat haluavat mieluummin tienata rahaa työelämässä, väärä kouluvalinta, huumeriippuvuus, rikollisuus, huonot ihmissuhteet ja halu etsiä jotakin muuta tarkoitusta elämälleen. Moniongelmaisista nuorista Landstedessa puhutaan silloin, kun nuorella on ongelmia useammalla näistä osa-alueista. 80% Landsteden nuorista pärjää hyvin sillä ohjauksella, jota koulussa normaalisti tarjotaan. 15% nuorista tarvitsee jonkin verran lisätukea sekä koulusta että joltakin muulta toimijalta, kuten terveyspalveluista tai sosiaalityöntekijältä. 5% Landsteden nuorista tarvitsevat erityisen paljon tukea. Näiden nuorten kanssa käytetään kahta erilaista menetelmää:

11 Breaktrough-metodissa nuorelle nimetään ohjaaja/tukihenkilö (intervention worker), joka työskentelee intensiivisesti nuoren kanssa tarvittavan ajan. Tukihenkilö on nuoren kanssa 50 tunnin ajan ja seuraa häntä kaikkialle. Tukihenkilö menee nuoren kanssa hänen kotiinsa, tapaa hänen ystävänsä ja on mukana myös vapaa-ajalla sekä käy nuoren mahdollisella työpaikallakin. Näin tukihenkilö saa mahdollisimman todenmukaisen kuvan nuoren tilanteesta. Toisessa vaiheessa nuoren tilanne analysoidaan ja tehdään suunnitelma siitä, kuinka edetään. Tukihenkilö pohtii nuoren kanssa, kuka/ketkä ovat avainhenkilöitä nuoren elämäntilanteen tukemisessa. Kolmannessa vaiheessa suunnitelmat laitetaan käytäntöön ja nuorta tuetaan matkan varrella intensiivisesti. Hänen mukanaan kuljetaan, ohjataan ja kannustetaan. Nuorta ei jätetä yksin selviämään erilaisista tilanteista. Metodin käytöstä on saatu hyviä tuloksia, vuosittain sitä käytetään n nuoren kohdalla ja 85% heistä on saavuttanut tavoitteensa. Urasuunnitelman tekeminen on toinen moniongelmaisten nuorten kanssa käytettävä metodi. Nuoret laitetaan pohtimaan sitä, mitä aikovat tehdä keskeytettyään opintonsa. Metodia käytetään sellaisten nuorten kanssa, jotka ovat keskeyttämässä koulunsa alle 23-vuotiaana ja ilman, että ovat ehtineet suorittaa minimimäärää opintoja, joita tarvitaan, että saisivat pätevyyttä jatko-opintoihin. Urasuunnitelman tekeminen tapahtuu tiimissä, jossa ovat nuoren ja hänen vanhempiensa lisäksi uraohjaaja Landsteden SAB-tiimistä (Student Advice and Support), opintotoimiston edustaja sekä tukihenkilö Breakthrough-tiimistä. Tiimin jäsenet kuuntelevat ja tarkkailevat nuorta ja yrittävät löytää yhteyden nuoreen ja hänen vanhempiinsa. Tilanne analysoidaan ja etsitään tavat auttaa nuorta. Päätavoitteena on, että nuorelle löytyisi keino jatkaa jossakin koulutusmuodossa. Kun nuori saadaan palaamaan opintojen pariin, tiimin tehtävänä on seurata nuoren tilannetta ja opintojen etenemistä. Landstedessä koetaan, että tärkeimpiä asioita moniongelmaisten nuorten kanssa työskentelyssä ovat asiakasystävällisyys, päivittäinen läsnäolo opiskelijan elämässä, sinnikkyys ja ulospäinsuuntautuneisuus, faktoihin keskittyminen, opiskelijan voimaannuttaminen yhdessä hänen verkostonsa kanssa, keskittyminen siihen, miten opiskelija itse näkee itsensä ja yhteistyö ammattilaisten kanssa, jotka pystyvät luomaan toimintasuunnitelman ja joilla on hyvät suhteet nuoriin ja toimiva verkosto muiden ammattilaisten kanssa. Vierailun lopuksi keskustelimme vielä päivän aihepiireistä ja todettiin vierailun olleen erittäin antoisa puolin ja toisin. Torstai-iltana iltaohjelma oli vapaata ja useimmat käyttivät sen tutustumalla Zwollen kaupunkiin.

12 Perjantai Perjantaiaamuna matkustimme junalla Amsterdamiin. Päivän ohjelmassa oli vapaata tutustumista kaupunkiin, sillä lentoaikataulujen myötä vietimme Amsterdamissa useamman tunnin. Palasimme Amsterdamista Arlandan kautta Ouluun perjantain ja lauantain välisenä yönä. Matkan arviointia ja hyödynnettäviä käytänteitä Tutustumismatka Hollantiin oli yksi antoisimmista Triangle-hankkeen aikana tehdyistä matkoista. Tätä edesauttoi varmasti se, että olimme tutustuneet vierailuamme järjestelevään Evertiin jo etukäteen, hän oli käynyt aiemmin vierailulla Oulussa ja tiesi näin paljon paremmin siitä, mitkä ovat matkamme tavoitteet. Yksittäinen matkalta poimittu hyvä käytänne on ainakin Mate 2 match-projektin malli eläköityvien työntekijöiden osaamisen hyödyntämisestä. Oulun seudun ammattiopistossa on tällä hetkellä lähdössä hankehakuun oma mallimme vastaavasta toiminnasta. Oulun seudulla ja tietysti myös muualla ammatillisen koulutuksen parissa keskustellaan paljon opettajuudesta ja erityisesti sen muutoksesta. Joustavat opintopolut, moduuleina suoritettavat opinnot ja opintojen yhä vahvempi liittäminen työelämään edellyttävät opettajilta suuria muutoksia käsityksissään opettamisesta, oppimisesta ja opiskelijan ohjaamisesta. Landsteden mallin mukaisesti ohjauksen tulisi olla jokaisen opiskelijoiden kanssa toimivan tehtävä. Ohjausta ei voida ulkoistaa vain opinto-ohjaajille ja kuraattoreille, vaan jokaisen nuorten kanssa toimivan tulisi toimia omalta osaltaan nuoren ohjaajana ja tukea nuorta eteenpäin opinnoissaan. Joustavat opintopolut edellyttävät nuorilta suurta itseohjautuvuutta, johon monella nuorella ei välttämättä vielä ole itsenäisiä valmiuksia. Ajatuksia herättävä toimintamalli Landstedessä on myös se, että ainakin Level 1- tasolla tärkeämmäksi tavoitteeksi koettiin nuoren olon tekeminen turvalliseksi ja säännöllisen rytmin tuominen nuoren elämään kuin varsinaisten kouluaineiden opiskelu. Suomessa toiminta on monilta osin liian tulostavoitteista, mutta ehkä meidän tulisi vain hyväksyä se, että tavoitteet täytyy joidenkin kohdalla asettaa aluksi hyvin pieniksi. Saavutus voi olla se, että nuori tulee joka päivä kouluun. Kun tämä pieni tavoite on ensin saavutettu, voidaan rimaa pikkuhiljaa kohottaa ylemmäs.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa

tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa Toimivia ratkaisuja monenlaisia ja tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ohjaaminen ja tuki Keudan aikuisopistossa Vastuukouluttajien ohjausosaaminen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Valmennusohjelma alueellisille, ammatillista huippuosaamista kehittäville yhteistyöverkostoille Valmennusohjelman tavoitteet Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät

Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät Vertaismentorointi on opetusalalla voimakkaasti lisääntyvä erinomainen osaamisen kehittämisen keino, jonka etuja

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

TRIANGLE-HANKKEEN OPINTO- JA VERKOSTOITUMISMATKA LUULAJAAN 12.-13.6.2013

TRIANGLE-HANKKEEN OPINTO- JA VERKOSTOITUMISMATKA LUULAJAAN 12.-13.6.2013 TRIANGLE-HANKKEEN OPINTO- JA VERKOSTOITUMISMATKA LUULAJAAN 12.-13.6.2013 Matkaseurue OSAO Saija Niemelä-Pentti, Rehtori Marja Rantala, Koulutusjohtaja Seija Lehto, vs. Yksikönjohtaja Sanna Ulén, Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola,

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Mitä NYT? Toinen yhteinen seminaari seudun toimijoille. Aika: Torstai 14.3.2013 klo 8.30-12.00 Paikka: Oulun kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 2a Työpaja 1:

Lisätiedot

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE 1. Hyvän käytännön nimeäminen ja kuvaaminen: Työpajoilla suoritettavien ammatillisten opintojen toimintamalli - Satakunta & Laitila (Puitesopimus ammatillisen opintojen suorittamisesta työpajalla) Toimintamallin

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio 16.4.2014 Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio Taustaa ja pelin lähtökohdat Peli kehitettiin osana YHDESSÄhanketta (2013-14) yhteistyössä Porvoon ammattiopisto

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilu OSAOn arjessa OSAO, 12 yksikköä, 11 600 opiskelijaa, henkilökuntaa n. 1000 OSAO on ollut aktiivisesti mukana

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot