MetsäPäijänne. Rallissa Juha pysyy tiellä, mutta vapaalla mieli palaa metsään sivut 6-7. Lapset metsässä, sivu 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MetsäPäijänne. Rallissa Juha pysyy tiellä, mutta vapaalla mieli palaa metsään sivut 6-7. Lapset metsässä, sivu 5"

Transkriptio

1 Painavaa asiaa perintösopimuksesta ja perunkirjoituksesta sivulla 18 MetsäPäijänne Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti 3/ Rallissa Juha pysyy tiellä, mutta vapaalla mieli palaa metsään sivut 6-7 Lapset metsässä, sivu 5 Metsäisiä sanoja SUOMEKSI. Sivu 8 Etelä-Suomen moni- muotoisuusohjelma METSO pääsee vauhtiin ensi vuonna. Sivu 10 SilvaNetti mahdollistaa oman metsäomaisuuden nykyaikaisen hallinnan. Sivu 21 Metsänomistajamatka Skotlantiin kutsuu. Sivu 25

2 MetsäPäijänne nro 3 / Kiitämme kaikkia metsänomistajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivotamme Rauhallista Joulua sekä menestystä vuodelle 2010! Säännöllinen säästäminen kannattaa aina Nordea Pankki Suomi Oyj Teemme sen mahdolliseksi nordea.fi Puheenjohtajan ajatuksia Metsän arvoa eivät vuosineljännekset heiluttele Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jorma Honkanen uskoo, että tiukentunut taloustilanne nostaa metsän omaisuusarvon paremmin ymmärrettäväksi. - Vaikka maailmantalous elää vuosineljännesten rytmissä niin metsässä eletään viiden vuosikymmen sykkeellä, sanoo Honkanen ja jatkaa, että hyvä metsänhoito ei vain lyhennä tilinväliä, vaan täytyy muistaa, että se vaikuttaa välittömästi omaisuuden arvoon. Puheenjohtajan mukaan leimikoita tarvitaan koko ajan ja niin tukilla kuin energiapuulla on selvää kysyntää. - Sahojen puuhuolto kaipaa raaka-ainetta ja kuiduttava teollisuuskin on piristymässä. Mitä enemmän alueella säilyy tukki- ja kuitupuun ostajia niin, sen paremmin puunhinnan kehitys tulee turvattua, muistuttaa Jorma Honkanen ja korostaa kilpailuttamisen merkitystä puukaupassa. Honkasen mukaan puukaupassa jäädään usein tuijottamaan parin vuoden takaisiin hintapiikkeihin ja unohdetaan, että kuitupuuta lukuunottamatta monen puutavaralajin hinnat ovat kohdallaan ja kysyntää on. - Yhdistyksen neuvojiin kannattaa olla yhteydessä, sillä heillä on paras tieto alueen puumarkkinatilanteesta. Hän myös muistuttaa että leimikon teko on metsänomistajalle ilmaista. Jorma Honkasen mukaan metsän omaisuusarvo korostuu muuttuneen puumarkkinatilanteen takia. Metsän omistaminen etääntyy Jorma Honkasen mukaan kentällä kaivataan yhä enemmän tiedotusta metsäasioiden tiimoilta. Puolivirallinen kohtaaminen kahvikupposen ääressä on varmaan otollisimpia ympäristöjä viedä eteenpäin metsätietoa, mutta asian tekee ongelmalliseksi se, että yhä useampi metsänomistaja asuaa kaukana metsäpalstastaan vaikkapa Helsingissä, Espoossa tai Tampereella, joten tarvitaan uusia tiedotuskeinoja. - Sähköiset tiedotuskanavat tekevätkin voimakkaasti tuloaan myös metsäkenttään. Jorma kehuu metsänhoitoyhdistyksen sähköistä uutiskirjettä jonka piiriin metsänomistajat pääsevät lähettämällä sähköpostiosoitteensa metsänhoitoyhdistykselle. Toinen mielenkiintoinen uusi palvelu on SilvaNetti joka mahdollistaa sujuvan yhteydenpidon oman metsän asioista, sanoo Honkanen. - Perinteisiä tiedottamiskanaviakaan, vaikkapa tupailtoja puheenjohtaja ei kuitenkaan käy kokonaan torppaamaan ja pohtii, että tiedotuskanavia pitää olla monenlaisia, näin tavoitetaan mahdollisimman moni metsänomistaja. Aina ajankohtaisten aiheiden; puukaupan ja metsänhoidon rinnalle puheenjohtaja nostaa metsän tulevaisuuskysymykset. -Perunkirjoituspalvelujen tiedoilla on käyttöä myös etukäteen, sillä ihanteellisin tilanne olisi, että metsäomaisuuden tulevaisuudesta käydään keskustelua hyvissä ajoin ennen sukupolven vaihtumista, sanoo Honkanen ja täsmentää, että metsänomistamiseen valmistautuminen on nykytilanteessa, kun asutaan etäällä, vielä tärkeämpää kuin entiseen aikaan, jolloin elettiin metsien lähellä. Metsien suojelu on luottamusasia Jorma Honkanen nostaa metsien tulevaisuuskeskusteluun esille myös metsien suojelun. Vapaaehtoiseen metsien suojeluun on tulossa kymmeniä miljoonia euroja rahaa Metson kautta. - Vapaaehtoinen suojelu on yksi vaihtoehto metsänomistajalle. Sitä Honkanen pitää erittäin tärkeänä lähtökohtana, että Metso-ohjelmassa lähdetään liikkeelle metsänomistajalähtöisesti ja täysin vapaaehtoisuuspohjalta. Metsänhoitoyhdistys haluaa mukana olollaan varmistaa että näistä pelisäännöistä pidetään kiinni. Asiasta kiinnostuneita metsänomistajia Honkanen kehottaa ensin olemaan yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen.

3 MetsäPäijänne 3 Erinomainen ensiharvennuskauppa Sukupolven vaihdoksen yhteydessä Tellervo Minkkisestä tuli metsänomistaja. Metsänomistamisen vastuut ja omaisuuden hoidon merkitys oli alusta pitäen kirkkaasti selvillä. Samoin se, että metsänhoitoon tarvitaan ammattilaisten tukea. Yhteistyötä onkin tehty Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa hyvällä menestyksellä ja kokonaisuudessaan kokemukset asioiden hoidosta ovat hyvät. Ensiharvennusasiat olivat olleet mielessä jo pitkin kevättä, mutta kuitupuun hinta laittoi miettimään kaupan ajankohtaa. Samoihin aikoihin lehdistä oli luettu, että energiapuulla on kysyntää ja energiapuunkorjuu on yksi vaihtoehto ensiharvennusmetsien hoitoon. Keväällä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen energiapuukirjekampanja tavoitti myös Tellervon. Kirje luettiin ja mielessään hän kävi läpi, olisiko sopivia hoitoa vaativia kohteita metsäpalstalla olemassa ja olisiko tässä todellinen vaihtoehto ensiharvennusten tekemiseksi. Kirjeen sisältö kuitenkin unohtui. Meni pari viikkoa kun metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja otti puhelimitse yhteyttä ja kyseli, että onko kirje tullut perille ja Ensiharvennuksen vaativa männikkö. Energiapuuta vai kuitupuuta? miltä näyttäisi metsäpalstan hoitotarpeet. Metsäneuvoja oli katsonut metsäsuunnitelmasta, että onko tilalla hoidon vaativia kohteita. - Ihan yllätyin, kun hän luetteli kuvion toisensa perään jotka pitäisi harventaa ensiharvennuksena, että onko niitä niinkin paljon! Itsellä ei oikein ollut varmaa Tellervo Minkkisen ensiharvennusmännikkö energiapuuhakkuun jälkeen. käsitystä todellisesta tilanteesta. Siitä asia lähti liikkeelle. Kävimme metsässä katsomassa kuviot ja sovittiin hoitoa vaativien kuvioiden kuntoon saattamisesta, Tellervo kertoo. Energiapuukorjuuseen hoitoa vaativia kohteita löytyi yhteensä 7,1 hehtaarin verran. Kuvioista laadittiin leimikko, jonka perusteella voitiin koostaa tarvittavat tiedot energiapuukauppaa varten. Tellervo luovutti energiapuuleimikon valtakirjalla Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hankintapalvelun korjattavaksi. Kokonaisuus hankintapalvelun kautta näytti hyvältä ja lopputulos osoittautuikin erinomaiseksi. Jo pelkästään kemera -tukien ohjaaminen metsänomistajalle on merkittävästi ratkaisuun vaikuttava asia. Hakkuussa 7,1 hehtaarin alalta kertyi energiapuuta karsittuna rankana 252 m³ ja kantohinnaksi metsänomistajalle muodostui metsänomistajalle ohjatut kemera -tuet mukaan lukien 19,80 /m³ (alv 0%). Varsin korkeaan kantohintaan vaikutti Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen valitsema toimintalinja, jonka mukaan kaikki kemera -tuet ohjataan metsänomistajalle. Näin eivät toimi muut yhdistyksen alueella toimivat energiapuuta hankkivat organisaatiot. Lisäksi leimikolla oli erinomaiset korjuuolosuhteet; lyhyt ajomatka, tasainen ja kantava maasto ja ennen kaikkea se ettei kohteella ollut ennakkoraivaustarvetta. Hakkuun suoritti paikallinen koneyrittäjä ammattitaidolla mhy:n hankintapalvelun kautta. Työn etenemisestä tiedotettiin hyvin, metsä tuli hyvään kasvukuntoon. Tellervo kävi itse myös korjuun aikana muutamia kertoja metsässä katsomassa työn etenemistä ja korjuun jälkeä. Jälki oli kelvollista eikä tullut korjuuvaurioita näin maallikon silmin katsottuna. Tämä energiapuu ja energiapuuhakkuu on hyvä asia tässä kuitumarkkinatilanteessa. Metsä ei jää hoitamatta Tellervo Minkkinen Mistä tekijöistä muodostui Tellervon leimikon kantohinta Laskelmassa ei ole huomioitu verotusta. Alv 0%. Korjuupinta-ala: 7,1 ha Hakkuukertymä: 252 m³ Puukauppatulo 1512,00 - /m³ 6,00 /m³ Kemera-tuet - pinta-alatuki 210,50 /ha - yht (7,1ha) 1494,55 - /m³ 5,93 /m³ - korjuutuki 7,00 /m³ - yht (252m³) 1764,00 - tot.selvitysraha 195,15 - /m³ 0,77 /m³ - tot.selvitys, energiapuu 32,66 - /m³ 0,13 /m³ Kantorahatulo 4998,36 = /m³ 19,83 /m³ Tellervon tapauksessa erittäin korkeaan kantohintaan kuutiota kohti vaikuttaa kertymän suhde pinta-alaan perustuvaan nhm-tukimäärään sekä kohteella ei ollut tarvetta ennakkoraivaukselle. ja kantorahaakin tuli ihan mukavasti puulle. Koin, että asiat perusteltiin hyvin, joten mitään turhia pelkoja ei ollut korjuutyön alkaessa ja edetessä. Loppujen lopuksi pelot olisivat osoittautuneet turhiksikin. Ja tuli samalla työllistettyä oman kylän miestäkin, tiivistää Tellervo lopuksi kokemuksensa. Teksti: Heikki Kuha Kuvat: Petri Leinonen Metsänhoitoyhdistyksen palvelut esittelyssä Energiapuutoiminnot Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on vahvasti mukana voimakkaassa kasvussa olevassa metsäenergiatoiminnassa. Ajamme metsänomistajien etua tiedottamalla metsäenergia-asioista, antamalla henkilökohtaista neuvontaa, etsimällä metsäenergian korjuuseen sopivia kohteita ja metsänomistajan halutessa hoidamme kohteet valmiiksi puunkorjuuta ja kauppaa myöten. Korjuu tehdään toivomustesi mukaan joko metsurityönä tai koneellisesti. Hankintapalvelua käytetään silloin, kun se on kilpailukykyinen vaihtoehto metsäteollisuuden pystykaupalle. Nuoret metsät kuntoon ja energiapuu talteen Nuoret metsät kannattaa aina hoitaa kuntoon ja hyvä vaihtoehto on myydä puut energiapuuksi. Jos harvennettava metsä täyttää Kemera-lain vaatimukset, niin siihen on mahdollista saada valtion tukea. Metsänhoitoyhdistyksen korjaamissa leimikoissa metsänomistaja saa energiapuutuet kokonaisuudessaan itselleen, vaikutus voi olla yli 10 e hakattua energiapuumottia kohti. Kun metsäenergia-asiat ovat ajankohtaisia, niin kannattaa ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen.

4 MetsäPäijänne nro 3 / Toiminnanjohtajan palsta Metsätaloutta taantuman jälkeen Vuonna 2010 tullaan näkemään mihin muotoon suuren myllerryksen läpikäynyt metsäsektori asettuu taantuman jälkeen. Talouden taantuma ja samaan ajankohtaan osunut markkinoiden rakenteellinen murros on koetellut Suomessa eniten juuri metsäsektoria. Sahatavaran kysynnän ja hinnan vaihtelut, paperin ylitarjonta ja perinteisten tuotteiden rakenteellinen kysynnän pieneneminen ovat johtaneet maailmanlaajuisesti kapasiteetin alasajoihin. Myös Suomessa on tehty voimakkaita toimenpiteitä jotka ovat näkyneet puun käytön merkittävänä vähentymisenä. Tällä hetkellä näyttää siltä että taantuma on ohitettu ja talouden mittarit näyttävät ylöspäin. Myös metsäalan organisaatioiden tehtävistä ja rahoituspohjista on käyty keskustelua. Asioita miettimään on asetettu useita työryhmiä joiden esitykset valmistuvat loppuvuoden 2009 aikana. Tällä hetkellä näyttää siltä, että muutoksia on tulossa, mutta ei niin suurina, kuin jossain vaiheessa vaikutti. On hyvä, että metsänhoitoyhdistyskentän tärkeä rooli metsätalouden edistämisessä sekä puumarkkinoiden toimivuuden varmistamisessa näytetään laajasti tunnustettavan. Metsänhoitoyhdistyksien ja siinä samalla Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen omalla toimialueellaan on jatkettava pitkäjänteistä työtä metsätalouden edistämisessä ja metsänomistajien edunvalvonnan tehostamisessa. Keskeisinä keinoina ovat metsänomistajien aktivoiminen metsänhoitoon ja puunmyyntiin sekä oman toiminnan edelleen kehittäminen. Talouden taantuman näyttäessä hellittävän metsänomistajat voivat katsoa tulevaisuuteen luottavaisena. Kotimaisella puulla tulee olemaan jatkossakin kysyntää. Energiapuu ja muut uudet puun käyttömuodot tekevät suomalaisesta puusta entistäkin halutumpaa. Toimintojen monipuolisuuden ja henkilökunnan sekä urakoitsijoiden ammattitaidon turvin Päijänteen Mhy:llä on valmius toimia menestyksekkäästi metsänomistajien hyväksi myös muuttuneessa toimintaympäristössä. Puusta voi jalostaa melkein mitä vain. Esimerkiksi arvopapereita. Metsä on sijoitus, joka kasvaa alkuperäisessä muodossaan vain tiettyyn pisteeseen. Paras taloudellinen hyöty saavutetaan, kun hakkuut ajoitetaan metsänhoidollisesti järkevään ajankohtaan. Metsänomistajan kannalta se merkitsee sitä, että puusta saatu tuotto kannattaa ohjata kasvamaan uusiin kohteisiin. Tule keskustelemaan Osuuspankkiin sinulle sopivista sijoitusratkaisuista. op.fi/metsapalvelut. Metsänhoitopuolella painopiste tulee siirtymään entistä voimakkaammin taimikonhoito- ja nuorenmetsänkunnostustöiden suuntaan, metsänuudistamistöiden ainakin väliaikaisesti merkittävästi alentuessa. Toiminnan painopisteet 2010 Puun kysynnän kasvaessa yksi tärkeimmistä toiminnan painopisteistä vuonna 2010 tulee olemaan metsänomistajien aktivoiminen puun tarjonnan lisäämiseen. Tähän tullaan suuntamaan yhä lisää toimihenkilöresursseja sekä asiaa pidetään yllä tiedotuksessa. Määrätietoisella työllään Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on saavuttanut alueellaan vahvan puukaupallisen aseman. Energiapuumarkkinat ovat laajentuneet voimakkaasti ja voidaankin sanoa, että energiapuu löi itsensä lopullisesti läpi vuonna Jatkossa on tärkeää edelleen vahvistaa energiapuumarkkinoiden toimivuutta. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksellä on hyvät edellytykset energiapuutoiminnan laajentamiseen ja metsänomistajien edunvalvonnan kehittämiseen myös tällä sektorilla alhaisista uudistushakkuumääristä. Taimikonhoidon lisäksi myös taimikoiden varhaisperkaukseen tullaan kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota. Toiminnan kehittäminen Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnan laajentumisen johdosta toimihenkilöorganisaatiota on aikaisempina vuosina kehitetty tiimimallisen toimintamallin suuntaan. Keskeisiä elementtejä tässä toimintamallissa on se, että toimihenkilöt saavat tukea työhönsä toisilta tiimin henkilöiltä. Ammatillisesti erikoisosaamista vaativiin tehtäviin on perustettu erikoishenkilöiden toimia, esimerkkejä näistä on tie- ja ojahenkilöt, tila-arvio ja LKV-henkilöt. Metsäneuvojat toimivat omalla maantieteellisellä vastuualueellaan, tällä on varmistettu sujuva yhteydenpito metsänomistajiin. Metsänhoitopuolella painopiste tulee siirtymään entistä voimakkaammin taimikonhoito- ja nuorenmetsänkunnostustöiden suuntaan, metsänuudistamistöiden ainakin väliaikaisesti merkittävästi alentuessa. Asia johtuu vuoden Kiitos kaikille metsänomistajille kuluneesta vuodesta ja rauhallista joulun aikaa! Kari Kuusniemi Toiminnanjohtaja

5 MetsäPäijänne nro 3 / Koululaisia metsässä Kuluneen syksyn aikana on eri puolilla Päijänteen Mhy:n aluetta luotu koululaisille mahdollisuus tutustua metsätalouteen. Kyseessä on ollut metsäyhteistyö 4H-yhdistysten kanssa. Päivien järjestelyjen rahoituksen tukena on ollut Suomen metsäsäätiö, jolla on asiassa laajempaakin yhteistyötä 4H-järjestön kanssa. Eri paikkakunnilla on luotu erilasia metsäpäiviä, jotka ovat olleet järjestäjiensä näköisiä. Innokkaat istuttajat Kaipolasta kokoontuivat ryhmäkuvaan aurinkoisen hakkuuaukon laitaan Jämsässä järjestettiin Päijänteen Mhy: n ja Jämsän 4H-yhdistyksen yhteistyönä kaksi metsäpäivää. Kumpanakin päivänä metsään pääsi yksi koululuokka. Ensimmäisenä päivänä metsätalouden parissa paini Jokivarren koulun 4 A - luokka ja toisena päivänä 4 luokka. Jämsän metsäpäivien ohjelma oli monipuolinen. Sään suosiessa tutustuttiin aluksi kirpakassa pakkaskelissä syksyn kuumimpaan metsätalousaiheeseen eli energiapuuhakkuuseen. Oikea moto energiahakkuuhommissa oli kiinnostava näky, jollaista kaikki eivät aiemmin olleet kokeneet. Seuraavaksi pohdittiin hiukan metsänmittauksen perusteita, jonka jälkeen vuorossa oli päivän tärkein hetki eli eväiden syöminen. Eväät nautittiin Jämsän kaupungin omistamalla Heräpirtillä nuotion ääressä. Eväistä kerättiin voimia sen verran, että jaksettiin tehdä hiukan oikeita töitäkin. Kaikki saivat siis käsiinsä työhanskat, sekä istutusputket ja vakat. Taimien syysistutus oli päivän ehdoton kohokohta ja työn jälki varsin onnistunutta. Tyytyväinen hymy karehti istuttajien huulilla, kun taimet tyhjenivät vakasta lisää oli haettava. Hyvällä mielellä päivä päätettiin metsävisan vastauksia pohtien ja pienet arpajaisetkin järjestettiin linja-autossa paluumatkalla. Mukavien metsäisten päivien jälkeen voi kyllä sanoa, että näissä Jämsän koululaissa on potentiaalia tulevaisuuden metsäammattilaisiksi! Teksti ja kuvat: Taija Huuskonen Hypsometrin käyttö vaati keskittymistä Tutustuminen moton hyttiin sai jonon aikaan Taimien istuttamisessa täsmällisyys on hyve

6 MetsäPäijänne nro 3 / Mannilan tilan metsät Laukaan Lankamaalla ovat esimerkillisessä kunnossa Tuolla pystykarsittiin männikkö ja lannoitettiin sen jälkeen. Laatupuuta ei Juhan mukaan metsässä kasva kuin työtä tekemällä. Joillekin metsä tarjoaa vastakohtaisuuksia. Ammatissaan Juha Kankkunen vältti viimeiseen asti metsään menoa, vapaa-aikana miestä ei pitele mikään pois metsästä. - Harmittavan vähän on jäänyt aikaa metsälle, sen jälkeen, kun ammatikseen ajaminen alkoi, sanoo Juha ja jatkaa, että autoihin ja autourheiluun liittyvät tehtävät kuljettavat edelleen pitkin maailmaa. Viime aikoina kotitöiksi on riittänyt pihojen hoitaminen Laukaan tilalla. Ennen armeijaan menoa Juha ennätti tehdä töitä metsässä. Oman muistinsa mukaan kaatoi vinssatessa kouluikäisenä traktorinkin. Taisi olla ensimmäinen isompi laite, jonka sain nurin! Kotona riitti tekemistä, sillä sahalla olivat ylimääräiset käsiparit aina tarpeen sellainenkin kotitilalla oli. Tietää pitää, vaikka ei töihin ennätä Mannilan tilan metsät Laukaan Lankamaalla ovat hyvässä kunnossa, vaikka isäntä kulkee maailmalla. Vastuunottaminen kotitilasta kasvoi sen jälkeen, kun lunastin veljieni osuudet tilasta 90-luvun taitteessa, kertoo Juha. Eläkkeellä oleva setä Matti Kankkunen ja metsänhoitoyhdistyksen neuvoja Pentti Kolari ovat olleet apuna. Matti on hyvä linkki yhdistyksen suuntaan sillä hän on yksi valtuutetuista. Aina hyvä, kun löytyy joku jolta voi kysyä. Tilan 350 hehtaarilta löytyy aika monenlaista metsää; peltojen läheisyydessä on rehevää pohjaa ja harjualueet ovat sopivia männyn kasvatukseen. Metsiä hakataan hoitotarpeen mukaan; kertoo Juha. Korjuutyö ostetaan, mutta puut ajetaan omalla ajokoneella. - Kiirettömästi ilman ketjuja ja teloja, ettei juuristo vaurioidu, tähdentää Juha Annetaanko metsälle sille kuuluva arvo? Juha Kankkunen on maailmalla katsellut metsiä ja todennut, että Suomessa kasvaa kunnon puuta ja usein vielä sellaisessa paikassa, että sen saa korjattua talteen. - Jos emme itse osaa arvostaa puuaineksen laatua, niin kuinka se tapahtuu omien rajojen ulkopuolella. Juhan mielestä nyt on metsän käytölle kaksi selkeää linjaa; tuottaa laatupuuta ja metsäenergiaa. - Jos puuta käytetään muualla vähän niin se saattaa johtua myös siitä, että tarjolla olevasta tavarasta ei saa esimerkiksi kunnollista rakennustavaraa, kysyy Juha. Tutuille kavereille olen sanonut, että tulkaa Suomeen katsomaan kunnon puita. Takavuosina vietiin suomalaista hirsirakentamisen osaamista muun muassa niihin maihin, joissa maa saattaa järkkyä. - Luultavasti hirsinen tupa kestää pieniä paremmin kuin mikään muu perinteinen rakennustapa.

7 MetsäPäijänne nro 3 / ja jatkaa, että kumitassuisella ajokoneella käy tuulenkaatojenkin kerääminen turvallisesti. Muutenkin edetään metsäsuunnitelman mukaan tavallaan tehdään joskus vähän enemmänkin, sillä sellaistakin työlajia on tehty sopivissa kohteissa kuin pystykarsintaa. Kunnostusrästejä ei löydy ja ojitukset ovat kunnossa. Metsää on uudistettu muutenkin kuin aivan perinteisesti, sillä kokeiluna on kasvamassa myös lehtikuusta. Työtä tulevaisuutta varten Energiapuun talteenotto on Juhan mielestä hyvä asia. - Toivottavasti mahdollisuus oivalletaan, sillä sen avulla saadaan metsä kuntoon niin, ettei omistajalle välttämättä koidu lainkaan kustannuksia, sanoo Juha. Mannilassa energiapuuta ensiharvennuksista on kertynyt mukavasti. Lepät ja pajut kerätään myös energiapuuksi, sanoo Juha, joka on sitä mieltä, että metsäenergian korjuu on työtä tulevaisuutta varten. - Hoidettu metsä kasvaa nopeammin. Oman tilan väki metsässä vuoden ympäri Mannilan tilan pellot ovat vuokralla ja tuotannossa keskitytään metsään ja muihin elinkeinoihin. Tilalla on yksi vakituinen työntekijä, joka hoitaa myös puiden ajon. - Limatiuksen Kari on korvaamaton apu, miettii Juha, sillä se mies ajaa kaikkea maansiirtovehkeistä ruohonleikkuriin. Lisäksi apuna on osa-aikainen metsuri. Juha Kankkusen mukaan tilalla metsänhoitoon on ihanteellinen tilanne, kun voidaan elää metsän tarpeiden mukaan ja tehdä hoitotyöt ajallaan. Aivan kaikki Juha Kankkusen metsät eivät ole Laukaassa, vaan metsää löytyy myös Puumalasta Viljakkalan saaresta. - Ostettiin sieltä kerran kimpassa hoitometsää, kuittaa Juha. Vesivoimasta 50 kiloa asiakirjoja Mannilan mailla on myös oma voimalaitos, joka tuottaa sähkön tilalle ja loppu myydään valtakunnan verkkoon. Voimalaitos saatiin uudelleen pyörimään 13 vuoden jälkeen. - Nyt 2 Mwh kokoinen voimalaitos pyörii, huokaisee Juha. Asian monimutkaisuus ihmetyttää isäntää, sillä samalle paikalle rakennettiin jo vuonna 1927 ensimmäinen voimalaitos, joka toimi 80-luvulle saakka. Keräilyaluettakin on rittävästi 78 neliökilometriä. Luparuletissa meni pari vuotta, vaikka laitoksen rakentamiseen ei saatu eikä Mannilan tilalla on puutavaran ajoon, tuulenkaatojen poimintaan, energiapuun kasaamiseen Ponssen-ajokone. Juha ei puikkoihin ennätä, mutta pitää siitä huolen, että ajot tehdään kiireettä; ilman teloja ja ketjuja. Kari Limatius pitää tilan käytännön töistä huolta, kun isäntä on maailmalla. Toimenkuva on monipuolinen, sillä työkone vaihtelee maansiirtokoneen ja ruohonleikkurin välillä. anottu penniäkään avustusta. - Hämmästyttää, mistä kaikki on kiinni, ettei entistä toimintaa voi jatkaa mutkattomammin, kun koskivoiman tuottamista pidetään ympäristöäystävällisenä tapana. Kolme vuosikymmentä reissuhommissa Rallista tuli Juha Kankkusen elinkeino heti armeijan jälkeen. Ennen varusmiespalvelustakin hän oli jo ajanut kilpaa ensin Ruotsissa., sillä siellä pääsi silloin nuorempana kilpailuihin mukaan. Suomessa ura alkoi 30 vuotta sitten Jyväskylän Suurajoista. - Kyllä sen nimi taisi jo silloin olla englanninkielinen, muistuttaa Juha. Ura jatkui kiivaaseen tahtiin ja kotipuolessa ennätti käydä vain kääntymässä. Ensimmäinen MM-rallin voitto tuli Safari-rallissa vuonna 1985 ja jo seuraavana vuonna Juha voitti ensimmäisen neljästä maailmanmestaruudestaan. Seuraavat mestaruudet tulivat vuosina 87,-91 ja Omassa suorituksessani arvostan sitä, että mestaruudet voitettiin eri automerkeillä. Se taitaa vieläkin olla harvinaista, sanoo Juha. Harrastus alkoi varhain Juha muistaa, että ensimmäiset kerrat hän ajoi autoa niin, että istui isänsä sylissä ja ohjasi. Tositoimiin päästiin, kun jalat ylettyivät pedaaleille ja peltoteitä Mannilassa riitti harjoitteluun. - Tilan töiden takia harjoitusvälineeksi saattoi vaihtua sponsorin toimesta myös traktori, mutta senkin kyyti kelpasi nuorelle miehelle. Kuvat: Kari Kuusniemi

8 MetsäPäijänne nro 3 / Metsäisiä sanoja Suomeksi Tukkiosa puusta menee sahojen ja vaneritehtaiden käyttöön, kuitupuu tehtaisiin sellun ja paperin valmistukseen sekä jonkin verran myös lämpölaitoksille. Tukkipuu Sellainen kasvava puu, josta saadaan ainakin yksi tukki. Yleensä vähimmäiskokoisen tukkipuun läpimitta rinnankorkeudelta on ainakin 17 cm. Kuitupuu Yleensä pienikokoinen (latvaläpimitta vähintään 6-8 cm, pituus vähintään 3 m) puutavara, jota valmistetaan pienikokoisista puista ja isompien puiden latvoista. Myös laadullisesti epäkelpo tukkipuu siirtyy kuitupuuksi. Kuitupuuta käytetään sellun ja paperin (hiokkeen, hierteen) valmistukseen, mutta nykyisin myös energiapuuksi lämpölaitoksille. Kuitupuuksi saatetaan nimittää myös kasvavaa, pienehkökokoista puuta, josta saadaan kuitupuuta muttei tukkia. Mieshakkuussa metsuri tekee tukin katkonnan eli apteerauksen. Apteeraus josta myös puun katkonta nimitystä käytetään, tarkoittaa kaadetun puurungon katkaisukohtien määrittämistä. Runko jaetaan tehtaiden puutavaralle asettamat mitta- ja laatuvaatimukset huomioon ottaen tukki- ja kuitupuupölkyiksi siten, että rungon arvo, yleensä tukkiosan määrä, tulee mahdollisimman suureksi. Mieshakkuussa metsuri tekee apteerauksen, konehakkuussa koneenkuljettaja käyttäen apunaan tietokonepohjaisia katkontaohjelmia. dellinen tilavuus kuorineen), jota käytetään muun muassa ainespuun puukaupassa ja metsikön puiden tilavuutta ilmaistaessa. Pinon kehystilavuuden yksikkönä käytetään pinokuutiometriä (p-m³) ja esim. kasaan heitettyjen polttopuiden yksikkönä irtokuutiometriä (i-m³). KESKISUOMALAINEN Kilpailuaika Kuutiometri (m³) Metsätaloudessa käytetty puun tilavuuden mittayksikkö. Suomessa puun tilavuuteen sisällytetään yleensä myös kuori, vaikka useimmiten kuorta ei käytetä teollisiin tarkoituksiin. Kuutiometrillä tarkoitetaan tavallisesti kiintokuutiometriä (=puiden to- Muuntotaulukko: Kiinto m³ Pino m³ Irto m³ 1 1,54 2,5 0,65 1 1,63 0,4 0,62 1 Kenellä on maakunnan komeimmat, hyvin hoidetut koivikot? Onko sinulla mielenkiintoinen tarina kerrottavana koivikostasi? Osallistu koivukilpailuun! Kilpailuun kuuluvat työt: koivikon harvennushakkuu energiasavotta koivikossa laatutyvikoivun kasvatus sekametsissä koivikon pystykarsinta maisemanhoito koivua käyttäen koivikon perustaminen viljellen tai luontaisesti koivutaimikon hoito muu koivunkasvatuksen edistäminen Tulosta ilmoittautumislomake internetistä: Palkinnot: Matkalahjakortti kahdelle Lahjakortti huonekaluliikkeeseen 700 Koivua kotiin vanerinen lahja 500 Vaneria omatoimiselle askartelijalle 300 Koivuklapeja 200 Lisäksi arvotaan useita palkintoja osallistujien kesken! Kilpailua tukevat: Sanomalehti Keskisuomalainen, Metsäliitto, UPM-Kymmene Metsä, Koskitukki, Visuvesi, Harvestia, metsänhoitoyhdistykset: Päijänne, Kanta-Häme, Järvi-Savo, Metso, Pohjois-Pirkka, Längelmäki, Sumiainen, Keski-Suomi, Karstula, Kyyjärvi ja metsäkeskus. Pinokuutiometriä käytetään edelleen halkoja mitattaessa.

9 MetsäPäijänne nro 3 / SINULLE Metsänomistaja Antamalla puukauppatoimeksiannon (valtakirjan) Päijänteen Metsänhoitoyhdistykselle saat ja varmistat mm. seuraavat edut: Saat ilmaisen leimikon suunnittelun Säilytät lopullisen päätösvallan kaikessa puukauppaan ja metsänhoitoon liittyvissä asioissa Halutessasi voit huoletta jättää kiireiltäsi puukaupan hoidonmetsänomistajan etua ajatteleviin käsiin Varmistat ympäristö- ja metsätalousarvojen säilymisen terveellä ja kestävällä pohjalla Voit asioida henkilökunnastamme sen henkilön kanssa, jonkakanssa haluat toimia Leimaus on Saat puillesi menekin ja hintatakuutakin paremman hinnan Saat puillesi taustoiltaan tarkistetun ostajan ILMAISTA! Saat neuvontapalvelut aina, ilman puukauppaakin, veloituksetta Maksat palkkion joka tuo itsensä vähintään kaksinkertaisesti takaisin ja katkonnan seurannan mukanaan tuoma hyöty tulee yhteistyön sinetiksi Hyödynnä metsänhoitoyhdistyksen hyvät puukauppaedut. Puunmyynninsuunnittelu eli leimavien puukauppapäätöstesi turvallisuuden Varmistat kaupasta siirretyllä seuranta-aineistolla myös tuleus on metsänomistajalle maksuton palvelu. Etukäteen tehty leimikko on tuote jota on helppo Varmistat puun hinnan myönteisen kehityksen myös pidemmällä aikajänteellä kilpailun säilyessä kilpailuttaa eri ostajien kesken. Leimikon teon yhteydessä kannattaa kysyä muistakin metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluista. keskihinta maksimi Päijänteen Mhy:n puunhintaseuranta minimi Harvennushakkuu mäntykuitu 13,87 16,10 9,50 kuusikuitu 17,23 21,10 12,50 koivukuitu 13,58 16,00 9,50 mäntytukki 40,69 48,50 34,50 kuusitukki 41,76 44,50 35,00 koivutukki 33,24 37,00 26,00 Uudistushakkuu vertailu 2008 mäntykuitu 17,40 21,00 12,50 18,03 kuusikuitu 23,65 26,10 16,00 26,18 koivukuitu 15,35 21,00 12,50 19,21 mäntytukki 49,51 52,50 44,00 59,23 kuusitukki 49,05 51,00 44,00 57,75 koivutukki 39,40 45,00 55,00 26,00 51,23 Puukaupan hintaseuranta Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat ei sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia. Uudistustushakkuu hinnoissa on myös vertailuhinnat vuodelta 2008 samalta ajanjaksolta.

10 MetsäPäijänne nro 3 / Mikä ihmeen Metso? Luonnontilaiset puronvarret ovat haluttuja METSO- kohteita varsinkin, jos alueella on lahopuustoa. Metsoja on monenlaisia. On konsernia, lintua ja myös monimuotoisuusohjelmaa. Metsässä metso -linnun lentoonlähdön kuulee ja lento on vakaata ja varmaa. METSO - monimuotoisuusohjelman vakauden määrittävät maanomistajat. Ja varmaa on, että METSO -ohjelma on vapaaehtoinen. Tavoitteena on turvata Keski-Suomessa hehtaaria monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä luonnonsuojelulain keinoin vuoteen 2016 mennessä. Metsäkeskuksesta metsänomistaja voi hakea kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista ympäristötukea. Ympäristötuen määräaikaisilla sopimuksilla pyritään turvaamaan hehtaaria merkittäviä elinympäristöjä. Rahaa tulossa vapaaehtoiseen suojeluun Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelma METSO pääsee vauhtiin ensi vuonna. Metsäkeskuksiin on tulossa ensi vuonna 10 miljoonaa euroa arvokkaiden elinympäristöjen suojelemiseksi ja ympäristökeskuksiin 27 miljoonaa euroa. Näillä rahoilla on mahdollisuus saada monta luontokohdetta suojeltua. Mahdollisuuden ohjelmalle antavat maanomistajat. Maanomistajien innokkuus vaikuttaa siihen, miten ohjelma etenee. METSO -ohjelma on vapaaehtoinen, ei siinä ole metson nokan kopauttamista. Mitä kohteita haetaan METSO ohjelmaa toteuttavat ympäristökeskukset ja metsäkeskukset. MET- SOn mukaisia elinympäristötyyppejä on 10 kappaletta. Ympäristökeskukset haluavat pääosin pysyvän suojelun kohteita. Kohteen voi myydä valtiolle tai siihen voi perustaa yksityisen suojelualueen, jolloin maapohja Monimuotoisuuden kannalta keskeisimpiä toimintaohjelmassa turvattavia elinympäristöjä ovat: - Lehdot - Runsaslahopuustoiset kangasmetsät - Puustoiset suot ja soiden metsäiset laiteet - Pienvesien lähimetsät - Metsäluhdat ja tulvametsät - Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet - Harjujen paahderinteet - Monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot - Puustoiset perinneympäristöt - Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsät säilyy omistuksessa. Vanhat kangasmetsät ovatkin ympäristökeskuksen mielimiä kohteita, myös puustoisia soita, pienvesien ympäristöjä ja lehtoja halutaan. Metsäkeskukset haluavat pienehköjä määräaikaisia kohteita. Metsäkeskuksella on käytössää ympäristötuki, joka on kymmenen vuoden määräaikainen sopimus. Keski-Suomessa halutaan pääosin pienvesien lähiympäristöjä. Myös puustoiset suot ja lehdot ovat haluttuja. Maanomistajan, jolla on metsälain tärkeitä elinympäristöjä, kannattaa kysyä korvausta. Metsäkeskus rahoittaa myös talousmetsien luonnonhoitoa luonnonhoitohankkeilla. Jos esimerkiksi korvessa on yksittäisiä ojia, niitä voidaan tukkia. Kuusia voidaan poistaa lehdoista ja lähteitä voidaan kunnostaa. Minkälaisia kohteiden tulee olla Elinympäristöille on annettu valintakriteerit, ja mitä tahansa kohdetta ei voida ottaa ohjelmaan mukaan. Vanhoissa metsissä iän tulee olla kasvupaikasta riippuen vuotiasta tai lahopuuta tulee olla m3/ha. Puustoisista soista ojittamattomat korvet ovat hyvin harvinaisia ja niitä halutaan mukaan ohjelmaan. Keski-Suomessa on paljon pienvesiä, kuten puroja ja lampia. Pienvesistä etsitään luonnontilaisia purojen ja lampien ja rantametsiä, joiden puusto on vanhaa ja lahopuustoista. Lehtoja on hyvin vähän Keski-Suomessa. Lehdot ovat reheviä kasvupaikkoja, joissa on runsas kasvillisuus. Maanomistajien tarjoamat lehdot ovat aina tervetulleita ohjelmakohteiksi. Kallioista halutaan parhaat vanhat kilpikaarnaiset ja runsaslahopuustoiset kohteet. METSO kohteet näyttävät erilaisilta kuin tavalliset talousmetsän kohteet. Niissä elää metson henki. Kuka tietää ja neuvoo Metsäammattilaiset pystyvät neuvomaan kiinnostuneita metsänomistajia. Keski-Suomessa reilut toistasataa metsäammattilaista on käynyt METSO valintaperustekoulutuksen. Esimerkiksi Päijänteen yhdistyksen kaikki metsäneuvojat kävivät kurssin. Maanomistajat ovat lähteneet METSOn lentoon mukaan. Kyselyjä on tullut paljon, sopimuksia on tehty runsaasti ja hakemuksia on paljon tarjolla ensi vuodeksi. Määrärahathan lisääntyvät lähes puolella ensi vuonna. Tulevan vuoden kevättalvella maakuntalinnullamme on pilke silmäkulmassa ja METSOlla kolikon kiilto silmässä. Teksti ja kuva: Seija Tiitinen-Salmela luonnonhoitopäällikkö Keski-Suomen metsäkeskus puh Männikkömetsät ja rantojen raidat - yhteistoimintaverkosto Keski-Suomen metsäkeskus haki valtakunnallisessa haussa rahoitusta yhteistoimintaverkostolle. Ympäristöministeriö ja maa - ja metsätalousministeriö myönsivät rahoitusta yhteensä seitsemälle verkostolle, joista Keski-Suomi on yhtenä. Yhteistoimintaverkosto on nimensä mukaan yhteistoimintaa ja verkostoitumista. Tämä verkosto antaa mahdollisuudet jakaa tietoa METSO monimuotoisuusohjelmasta. Yhteistoimintaalueita on Keski-Suomessa kaksi: Toinen on Suomeselän alueella ja toinen täällä Päijänteen itäpuolella Toivakassa ja Leivonmäellä. Näillä alueilla voidaan muita alueita tarkemmin jakaa tietoa MET- SO- ohjelmasta ja neuvoa paremmin ja henkilökohtaisemmin metsänomistajia. Yhteistoimintaverkosto on osana vapaaehtoista METSO- monimuotoisuusohjelmaa. Verkoston perustuksena ovat maanomistajat ja tukipilareina ovat mm. matkailuyrittäjät, metsänhoitoyhdistykset, firmat, ympäristökeskus ja metsäkeskus. Jos perustus on huono, niin koko talo romahtaa. Mitä seuraavaksi Yhteistoimintaverkoston ohjausryhmä kokoontuu marraskuun aikana. Talven aikana pidetään tilaisuuksia kylillä, jonne toivotaan maanomistajia mukaan. Verkostossa halutaan aidosti maanomistajien näkemyksiä ja mielipiteitä esille. Verkoston alueella metsäammattilaiset tietävät METSO- ohjelmasta ja osaavat neuvoa maanomistajia. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ja metsäkeskus ovat jo sopineet verkoston alueen metsäneuvojien informoinnista. Maanomistajille voidaan lähettää kirjeitä ja kysyä halukkuutta lähteä mukaan METSOohjelmaan. Kaikki on vapaaehtoista ja avointa, mitään ei tehdä ilman maanomistajan tietämättä. Ei on EI ja kyllä on KYLLÄ! Ajankohtaiset uutiset näppärästi sähköpostilla Seija Tiitinen-Salmela luonnonhoitopäällikkö Keski-Suomen metsäkeskus Liity mukaan Päijänteen Mhy:n sähköisen uutiskirjeen jakelulistalle Uutiskirjeen kautta saat tietoa ajankohtaisista metsäasioista noin 8-10 kertaa vuodessa. Uutiskirjeen vastaanottaminen edellyttää vain toimivaa sähköpostiosoitetta. Uutiskirjeon täysin maksuton palvelu. Voit liittyä uutiskirjeen vastaanottajaksi lähettämällä sähköpostiosoitteesi mhy:lleosoitteeseen paijanne.mhy.fi Tervetuloa sähköisen tiedotuksen pariin!

11 11 MetsäPäijänne nro 3 / Puuta on tarjolla ja sillä on kysyntää! Metsänomistajia syyllistetään aiheetta Tilanne puumarkkinoilla on mennyt koko syksyn ajan positiivisempaan suuntaan. Puun kysyntä on säilynyt tukkipuulla hyvänä ja kuitupuunkin tilanne on parantunut. Joitakin ongelmallisia puutavaralajeja, kuten koivutukki, edelleen on, mutta kokonaisuutena on tulossa positiivinen puukauppatalvi. Ikävän särönsä puukauppaan on tuonut julkisuudessa tapahtuva metsänomistajien syyllistäminen siitä, ettei puuta olisi laitettu myyntiin. Jopa tehtaiden lakkauttamisia laitetaan mielellään metsänomistajien syyksi vaikka todellinen syy on lopputuotemarkkinoiden taantumassa. Syyllistämisessä on kyse tarpeettomasta taustapolitikoinnista. Kuitupuupuolella koivukuitu on erittäin haluttua, mutta myös kuusessa ja männyssä on piristymisen merkkejä Se mistä metsäsektori voisi ottaa kuluneesta vuodesta oppia, on tiedottaminen. Havutukin hyvä kysyntätilanne on peittynyt ikäviin uutisiin sellu- ja paperiteollisuudesta. Metsänomistajille tuli käsitys ettei puu käy kaupaksi vaikka se olikin vain osa totuus ja koski lähinnä kuitupuuta. Toivottavasti viestintä nyt kuitupuunkin kysyntätilanteen parantuessa yhtenäistyy ja todellinen tilanne pääsee paremmin läpi mediassa. Nyt kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen metsäneuvojaan ja tehdä ilmainen puunmyyntisuunnitelmatilaus. Ostajat haluavat sitoa myyjän yhteen ostajaan Metsien elinvoima ja tuottokyky vaativat säännöllisiä hakkuu- ja hoitotoimenpiteitä sekä mahdollisuuksien mukaan myös omistajaltaan muutenkin tiivistä otetta metsäänsä. Puukaupan yhteydessä ratkaistaan lopullisesti saatavien hakkuutulojen suuruus sekä hakkuun laatu, mikä vaikuttaa pitkälle metsän jatkokehitykseen. Ostajien kannalta on ymmärrettävää, että he haluavat puut mahdollisimman halvalla ja vaivattomasti, tämän vuoksi he mielellään haluavat tehdä erilaisia yhteistyösopimuksia metsänomistajan kanssa. Mutta miksi metsänomistaja sitoisi käsiään yhden ostajan kanssa tehdyllä metsäpalvelusopimuksella, kun hänellä on mahdollisuus kilpailuttaa kaikkien ostajien laatu sekä hinta. Ostohalukkuus ja sen myötä hinta vaihtelevat ajankohdan mukaan ostajittain. Palvelut yhdeltä luukulta Ostajat mainostavat, että palvelusopimuksen avulla metsänomistaja varmistaa palvelut yhdeltä luukulta. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimialueella on metsänhoitoyhdistys tarjonnut koko palveluketjun jo vuosien ajan. Puolueeton hakkuun valvonta sekä katkonnan ja hintojen seuranta takaavat hinta- ja laatutason säilymisen alueella. Puun hinnan ja metsänhoitotöiden kytkeminen on arveluttavaa Hinta- ja laatutason jatkuvuuden kannalta hoitotöiden kytkeminen osaksi puun hintaa näkyy alentuneina kantohintoina, minkä myötä ostajat saavat puunsa jatkossa entistäkin halvemmalla. Metsänomistajille tehtyjä tarjouksia seuratessa on ollut havaittavissa että puuta yritetään ostaa välillä mitä erikoisimmilla sivutuotteilla ja sanalliseen muotoon puetuilla odotusarvoilla. Positiivista on että energiapuusta on muodostunut oma puutavaralajinsa jolla on oma yksikköhintansa. Näin historiaan on jäänyt se aika kun metsänomistajan tuli lahjoittaa energiapuu ostajalle. Takuuhinta? Tee sopimus ja kauppa meidän kanssa nyt, niin saat hintatakuun, on moni metsänomistaja kuullut sanottavan. Hintatakuu on toki parempi kuin ei mitään. Se ei kuitenkaan takaa parasta mahdollista hintaa muuta kuin poikkeusolosuhteissa. Hintatakuu perustuu alueella maksettuihin ostajan omien tilastojen keskihintoihin. Olennaista on se, että mikä taho määrittää pohjana Havutukki ei ehdi tienvarressa kauaa olemaan kun sitä jo haetaan sahalle. Alkukesällä alkanut havutukin hyvä kysyntä on jatkunut ja tukkipuuleimikoihin tulee mukavasti tarjouksia. Hintatasokin on ollut hyvä ja etenkin kun muistetaan vielä tämän vuoden voimassa oleva korkeampi veroetu, niin metsänomistajat ovat tehneet hyviä kauppoja. käytettävän hintatason sekä hinnantarkistuksen perusteen. Takuuhinnassa myyjä antaa käytännössä ostajalle vapaat kädet puun lopulliseen hinnoitteluun. Hoitamalla puukauppa loppuun asti kauppaneuvottelujen yhteydessä päästään useimmiten parhaaseen tulokseen ja välittömästi. metsasaatio.fi Metsä on arvokas asia Antamalla metsänhoitoyhdistykselle puukauppatoimeksiannon saat käyttöösi metsänhoitoyhdistyksen puukauppaosaamisen. Jokainen myynti on meille ainutkertainen. Vuosittain yhdistyksen 7800 metsänomistajasta jo suuri osa toimii näin. Tämä tarkoittaa että merkittävä osa vuosittain myydystä puusta myydään ns. valtakirjakauppana ja määrä on koko ajan kasvussa. Tässä maassa osataan ja halutaan hoitaa metsiä. Sillä tavoin kasvaa puuta, jolle löytyy ottajia ympäri maailman. Puukauppojen yhteydessä kerätään vapaaehtoinen menekinedistämismaksu, jolla Metsäsäätiö tekee suomalaista metsäelinkeinoa tunnetuksi ja edistää puun käyttöä. Keskivertopuukaupassa menekinedistämismaksu on tukkipuun verran rahaa (0,2 % puukaupan arvosta). Meiltä löytyy keinot, kun metsänomistaja suo itselleen mahdollisuuden ja käyttää niitä.

12 MetsäPäijänne nro 3 / Metsänlannoituksen kannattavuus on hyvällä tasolla Kangasmetsien kasvatuslannoitus tuottaa hyvän tuloksen nykyisillä puun ja lannoitusinvestoinnin hintasuhteilla. Lannoituksen hinta metsänhoitoyhdistyksen järjestämänä on noin euroa hehtaarilta. Lannoituksen tuloksena saadaan motin lisäkasvu noin 8 vuoden kuluessa. Varttuneissa kasvatusmetsissä lisäkasvu on lähes kokonaisuudessaan tukkia. Tämä tarkoittaa nykyhinnoilla noin euron lisätuloa. Investoinnin vuotuinen sisäinen korko nousee 15 prosenttiin. Parhaita lannoituskohteita ovat vuotiaat puolukkatyypin männiköt ja mustikkatyypin kuusikot ja männiköt. Myös hyväpuustoiset varttuneet kuivan kankaan männiköt ovat hyviä lannoituskohteita. Typpilannoituksen yhteydessä tulee aina huolehtia myös hivenravinteiden riittävyydestä. Suomensalpietari ja Metsän NP1 sisältävät booria, jota Suomen maaperässä niukasti. Erityisen tärkeää boorilisäys on rehevissä kuusikoissa. Niissä kannattaakin aina käyttää Metsän NP1:stä. Boorinpuutos aiheuttaa kasvuhäiriöitä Boorinpuutteen seurauksena puut pensastuvat ja pituuskasvu häiriintyy. Ongelma keskittyy parastuottoisille reheville kuusen kasvupaikoille Vuosisatoja jatkunut kaskeaminen ja metsälaidunnus ovat köyhdyttäneet maaperän boorivaroja. Kaskeaminen ulottui myös Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueelle. Esimerkiksi Jämsässä on saatu neulasanalyyseissä alhaisia boorilukemia. Pellonmetsitysalueet kärsivät boorinpuutoksesta yleisesti koko Suomessa. Boorinpuutos johtaa puun pensastumiseen, monihaaraisuuteen ja pahimmillaan pituuskasvun tyrehtymiseen. Boorilannoituksiin on mahdollista saada Kemera -tukea. Kasvuhäiriöistä kärsivät kohteet kannattaa selvittää yhdessä oman metsäneuvojan kanssa. Helikopterilevitys on tehokas levitysmenetelmä Lentolannoituksen suunnittelussa on tärkeää pyrkiä mahdollisimman suuriin työmaakeskityksiin. Levitystyö on sitä edullisempaa mitä suurempiin varastoihin päästään. Jos oman metsätilan läheisyyteen on tulossa lentolannoitus, niin metsänomistajan kannattaa ehdottomasti lähteä hankkeeseen mukaan. Lentolannoitusta ei voida suorittaa vuosittain samoilla alueilla. Petri Kortejärvi Myyntipäällikkö Yara Suomi JONSERED LAATUA TyöSKENTELyyN! JONSERED FC2145 raivaussaha Sylinteritilavuus 45,0 cm 3 Teho 2,0 kw / 2,7 hv Paino ilman terävarustusta 8,4 kg Tarjoushintaan 649 JONSERED CS2245S moottorisaha Sylinteritilavuus 45,7 cm 3 Teho 2,1 kw / 2,9 hv Paino ilman terälevyä ja ketjua 4,9 kg Tarjoushintaan 530 KAUPAN PÄÄLLE KAKSI KETJUA JA VARALAIPPA! Meillä myös hyvä ja laaja valikoima metsurinvarusteita ja tarvikkeita! Meiltä saat Bonusta! Kirrinpolku 5, Palokka Teollisuuskatu 2, Jämsä p p

13 13 MetsäPäijänne nro 3 / Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallinto- ja toimistohenkilöstö sekä erikoishenkilöstö Kari Kuusniemi Toiminnanjohtaja, LKV Koskentie 11, Jämsä fax Pirjo Lumioja Talouspäällikkö Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax Tarja Särkkä-Manninen Toimistosihteeri Laukaantie Laukaa fax Mervi Friman Toimistosihteeri Koskentie Jämsä fax Seppo Lohtander Hankintaesimies Martinpolku Korpilahti fax paijanne.mhy.fi Kimmo Piesanen Metsäsuunnittelu Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax paijanne.mhy.fi Heikki Kuha Metsäpalveluvastaava Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax METSÄTILOILLA JA TONTEILLA HUIPPUKYSYNTÄ Metsäkiinteistöt vaihtavat omistajaa keskimäärin kahden-, kolmenkymmenen vuoden välein. Verotuksen, perinnönjaon ym. syiden vuoksi asiantuntijapalveluja tarvitaan usein silloinkin kun ostaja on jo selvillä. Puhumattakaan tilanteesta, jossa on löydettävä ostaja käypään hintaan. Olemme toimialueellamme markkinajohtaja metsätilojen välityksessä. Metsäammattilaisina metsät ovat meille tuttu asia. Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Mhy:n kiinteistönvälityksen ammattilaisiin, niin neuvotellaan toimeksiannosta. HYVÄ METSÄTIE NOSTAA TILASI ARVOA, OJITUKSELLA SAAT SUOMETSÄT TUOTTAMAAN Hyvä ja kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi. Jos metsäpalstasi on tiettömän taipaleen takana, metsätiesi on kunnostuksen tarpeessa tai haluat suometsäsi tuottavaan kuntoon Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Päijänteen Mhy:n oja- ja tieasiantuntijoihin Ismo Paukku LKV puh Ari Saarivaara LKV puh vuorotteluvapaalla Palvelumme sisältää kaiken tietojen hankkimisesta valmiiseen kauppakirjaan. Teemu Jokinen puh Lisätietoja myynnissä olevista tiloista löydät nettisivuiltamme: Kaikenkokoisilla tiloilla on hyvä kysyntä, joten kannattaa ottaa yhteyttä Metsänhoitoyhdistykseen Jarmo Ukkonen puh Erkki Jalkanen puh ja hyödynnä valtion maksamat Kemera-tuet. Toteutukseen maksetaan tukea % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi valtion tuki kattaa kaikki suunnittelukustannukset. Palvelumme sisältävät kaikki metsä- ja yksityisteiden rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, sekä suometsien hoidon kaikki työlajit. Päijänteen Mhy tarjoaa myös metsätie- ja ojituspalvelut. Kannattaa ottaa yhteyttä! Tuomo Pesälä Metsälakipalvelut Ma klo 9 16 p (2,90 e/min+pvm/mpm.) Petra Varonen Metsänomistajien Palvelutoimisto Simonkatu 6 (PL 510) HELSINKI puh ,

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta Auvo Hamarus, ylitarkastaja Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt yksikkö Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto 2009 METSO-OHJELMAN TOTEUTUS

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 20.9.2016 Kaupungin metsäomaisuus yhteensä 2180 hehtaaria Metsäomaisuus 2016 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa

Lisätiedot

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA B-OSIO, 20p. (vastaaminen erillisille vastauspapereille): Metsäkoulu -kirjaan

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa " r 19.8.2014 METSÄSELVITYS OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Lieksan sivutoimipaikka Urheilukatu 3 A 81700 Lieksa ARVIOLAUSUNTO Arvion kohde

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila "Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset"- tutkimusohjelman

Lisätiedot

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta

Lisätiedot