MetsäPäijänne. Rallissa Juha pysyy tiellä, mutta vapaalla mieli palaa metsään sivut 6-7. Lapset metsässä, sivu 5

Transkriptio

1 Painavaa asiaa perintösopimuksesta ja perunkirjoituksesta sivulla 18 MetsäPäijänne Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti 3/ Rallissa Juha pysyy tiellä, mutta vapaalla mieli palaa metsään sivut 6-7 Lapset metsässä, sivu 5 Metsäisiä sanoja SUOMEKSI. Sivu 8 Etelä-Suomen moni- muotoisuusohjelma METSO pääsee vauhtiin ensi vuonna. Sivu 10 SilvaNetti mahdollistaa oman metsäomaisuuden nykyaikaisen hallinnan. Sivu 21 Metsänomistajamatka Skotlantiin kutsuu. Sivu 25

2 MetsäPäijänne nro 3 / Kiitämme kaikkia metsänomistajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivotamme Rauhallista Joulua sekä menestystä vuodelle 2010! Säännöllinen säästäminen kannattaa aina Nordea Pankki Suomi Oyj Teemme sen mahdolliseksi nordea.fi Puheenjohtajan ajatuksia Metsän arvoa eivät vuosineljännekset heiluttele Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jorma Honkanen uskoo, että tiukentunut taloustilanne nostaa metsän omaisuusarvon paremmin ymmärrettäväksi. - Vaikka maailmantalous elää vuosineljännesten rytmissä niin metsässä eletään viiden vuosikymmen sykkeellä, sanoo Honkanen ja jatkaa, että hyvä metsänhoito ei vain lyhennä tilinväliä, vaan täytyy muistaa, että se vaikuttaa välittömästi omaisuuden arvoon. Puheenjohtajan mukaan leimikoita tarvitaan koko ajan ja niin tukilla kuin energiapuulla on selvää kysyntää. - Sahojen puuhuolto kaipaa raaka-ainetta ja kuiduttava teollisuuskin on piristymässä. Mitä enemmän alueella säilyy tukki- ja kuitupuun ostajia niin, sen paremmin puunhinnan kehitys tulee turvattua, muistuttaa Jorma Honkanen ja korostaa kilpailuttamisen merkitystä puukaupassa. Honkasen mukaan puukaupassa jäädään usein tuijottamaan parin vuoden takaisiin hintapiikkeihin ja unohdetaan, että kuitupuuta lukuunottamatta monen puutavaralajin hinnat ovat kohdallaan ja kysyntää on. - Yhdistyksen neuvojiin kannattaa olla yhteydessä, sillä heillä on paras tieto alueen puumarkkinatilanteesta. Hän myös muistuttaa että leimikon teko on metsänomistajalle ilmaista. Jorma Honkasen mukaan metsän omaisuusarvo korostuu muuttuneen puumarkkinatilanteen takia. Metsän omistaminen etääntyy Jorma Honkasen mukaan kentällä kaivataan yhä enemmän tiedotusta metsäasioiden tiimoilta. Puolivirallinen kohtaaminen kahvikupposen ääressä on varmaan otollisimpia ympäristöjä viedä eteenpäin metsätietoa, mutta asian tekee ongelmalliseksi se, että yhä useampi metsänomistaja asuaa kaukana metsäpalstastaan vaikkapa Helsingissä, Espoossa tai Tampereella, joten tarvitaan uusia tiedotuskeinoja. - Sähköiset tiedotuskanavat tekevätkin voimakkaasti tuloaan myös metsäkenttään. Jorma kehuu metsänhoitoyhdistyksen sähköistä uutiskirjettä jonka piiriin metsänomistajat pääsevät lähettämällä sähköpostiosoitteensa metsänhoitoyhdistykselle. Toinen mielenkiintoinen uusi palvelu on SilvaNetti joka mahdollistaa sujuvan yhteydenpidon oman metsän asioista, sanoo Honkanen. - Perinteisiä tiedottamiskanaviakaan, vaikkapa tupailtoja puheenjohtaja ei kuitenkaan käy kokonaan torppaamaan ja pohtii, että tiedotuskanavia pitää olla monenlaisia, näin tavoitetaan mahdollisimman moni metsänomistaja. Aina ajankohtaisten aiheiden; puukaupan ja metsänhoidon rinnalle puheenjohtaja nostaa metsän tulevaisuuskysymykset. -Perunkirjoituspalvelujen tiedoilla on käyttöä myös etukäteen, sillä ihanteellisin tilanne olisi, että metsäomaisuuden tulevaisuudesta käydään keskustelua hyvissä ajoin ennen sukupolven vaihtumista, sanoo Honkanen ja täsmentää, että metsänomistamiseen valmistautuminen on nykytilanteessa, kun asutaan etäällä, vielä tärkeämpää kuin entiseen aikaan, jolloin elettiin metsien lähellä. Metsien suojelu on luottamusasia Jorma Honkanen nostaa metsien tulevaisuuskeskusteluun esille myös metsien suojelun. Vapaaehtoiseen metsien suojeluun on tulossa kymmeniä miljoonia euroja rahaa Metson kautta. - Vapaaehtoinen suojelu on yksi vaihtoehto metsänomistajalle. Sitä Honkanen pitää erittäin tärkeänä lähtökohtana, että Metso-ohjelmassa lähdetään liikkeelle metsänomistajalähtöisesti ja täysin vapaaehtoisuuspohjalta. Metsänhoitoyhdistys haluaa mukana olollaan varmistaa että näistä pelisäännöistä pidetään kiinni. Asiasta kiinnostuneita metsänomistajia Honkanen kehottaa ensin olemaan yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen.

3 MetsäPäijänne 3 Erinomainen ensiharvennuskauppa Sukupolven vaihdoksen yhteydessä Tellervo Minkkisestä tuli metsänomistaja. Metsänomistamisen vastuut ja omaisuuden hoidon merkitys oli alusta pitäen kirkkaasti selvillä. Samoin se, että metsänhoitoon tarvitaan ammattilaisten tukea. Yhteistyötä onkin tehty Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa hyvällä menestyksellä ja kokonaisuudessaan kokemukset asioiden hoidosta ovat hyvät. Ensiharvennusasiat olivat olleet mielessä jo pitkin kevättä, mutta kuitupuun hinta laittoi miettimään kaupan ajankohtaa. Samoihin aikoihin lehdistä oli luettu, että energiapuulla on kysyntää ja energiapuunkorjuu on yksi vaihtoehto ensiharvennusmetsien hoitoon. Keväällä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen energiapuukirjekampanja tavoitti myös Tellervon. Kirje luettiin ja mielessään hän kävi läpi, olisiko sopivia hoitoa vaativia kohteita metsäpalstalla olemassa ja olisiko tässä todellinen vaihtoehto ensiharvennusten tekemiseksi. Kirjeen sisältö kuitenkin unohtui. Meni pari viikkoa kun metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja otti puhelimitse yhteyttä ja kyseli, että onko kirje tullut perille ja Ensiharvennuksen vaativa männikkö. Energiapuuta vai kuitupuuta? miltä näyttäisi metsäpalstan hoitotarpeet. Metsäneuvoja oli katsonut metsäsuunnitelmasta, että onko tilalla hoidon vaativia kohteita. - Ihan yllätyin, kun hän luetteli kuvion toisensa perään jotka pitäisi harventaa ensiharvennuksena, että onko niitä niinkin paljon! Itsellä ei oikein ollut varmaa Tellervo Minkkisen ensiharvennusmännikkö energiapuuhakkuun jälkeen. käsitystä todellisesta tilanteesta. Siitä asia lähti liikkeelle. Kävimme metsässä katsomassa kuviot ja sovittiin hoitoa vaativien kuvioiden kuntoon saattamisesta, Tellervo kertoo. Energiapuukorjuuseen hoitoa vaativia kohteita löytyi yhteensä 7,1 hehtaarin verran. Kuvioista laadittiin leimikko, jonka perusteella voitiin koostaa tarvittavat tiedot energiapuukauppaa varten. Tellervo luovutti energiapuuleimikon valtakirjalla Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hankintapalvelun korjattavaksi. Kokonaisuus hankintapalvelun kautta näytti hyvältä ja lopputulos osoittautuikin erinomaiseksi. Jo pelkästään kemera -tukien ohjaaminen metsänomistajalle on merkittävästi ratkaisuun vaikuttava asia. Hakkuussa 7,1 hehtaarin alalta kertyi energiapuuta karsittuna rankana 252 m³ ja kantohinnaksi metsänomistajalle muodostui metsänomistajalle ohjatut kemera -tuet mukaan lukien 19,80 /m³ (alv 0%). Varsin korkeaan kantohintaan vaikutti Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen valitsema toimintalinja, jonka mukaan kaikki kemera -tuet ohjataan metsänomistajalle. Näin eivät toimi muut yhdistyksen alueella toimivat energiapuuta hankkivat organisaatiot. Lisäksi leimikolla oli erinomaiset korjuuolosuhteet; lyhyt ajomatka, tasainen ja kantava maasto ja ennen kaikkea se ettei kohteella ollut ennakkoraivaustarvetta. Hakkuun suoritti paikallinen koneyrittäjä ammattitaidolla mhy:n hankintapalvelun kautta. Työn etenemisestä tiedotettiin hyvin, metsä tuli hyvään kasvukuntoon. Tellervo kävi itse myös korjuun aikana muutamia kertoja metsässä katsomassa työn etenemistä ja korjuun jälkeä. Jälki oli kelvollista eikä tullut korjuuvaurioita näin maallikon silmin katsottuna. Tämä energiapuu ja energiapuuhakkuu on hyvä asia tässä kuitumarkkinatilanteessa. Metsä ei jää hoitamatta Tellervo Minkkinen Mistä tekijöistä muodostui Tellervon leimikon kantohinta Laskelmassa ei ole huomioitu verotusta. Alv 0%. Korjuupinta-ala: 7,1 ha Hakkuukertymä: 252 m³ Puukauppatulo 1512,00 - /m³ 6,00 /m³ Kemera-tuet - pinta-alatuki 210,50 /ha - yht (7,1ha) 1494,55 - /m³ 5,93 /m³ - korjuutuki 7,00 /m³ - yht (252m³) 1764,00 - tot.selvitysraha 195,15 - /m³ 0,77 /m³ - tot.selvitys, energiapuu 32,66 - /m³ 0,13 /m³ Kantorahatulo 4998,36 = /m³ 19,83 /m³ Tellervon tapauksessa erittäin korkeaan kantohintaan kuutiota kohti vaikuttaa kertymän suhde pinta-alaan perustuvaan nhm-tukimäärään sekä kohteella ei ollut tarvetta ennakkoraivaukselle. ja kantorahaakin tuli ihan mukavasti puulle. Koin, että asiat perusteltiin hyvin, joten mitään turhia pelkoja ei ollut korjuutyön alkaessa ja edetessä. Loppujen lopuksi pelot olisivat osoittautuneet turhiksikin. Ja tuli samalla työllistettyä oman kylän miestäkin, tiivistää Tellervo lopuksi kokemuksensa. Teksti: Heikki Kuha Kuvat: Petri Leinonen Metsänhoitoyhdistyksen palvelut esittelyssä Energiapuutoiminnot Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on vahvasti mukana voimakkaassa kasvussa olevassa metsäenergiatoiminnassa. Ajamme metsänomistajien etua tiedottamalla metsäenergia-asioista, antamalla henkilökohtaista neuvontaa, etsimällä metsäenergian korjuuseen sopivia kohteita ja metsänomistajan halutessa hoidamme kohteet valmiiksi puunkorjuuta ja kauppaa myöten. Korjuu tehdään toivomustesi mukaan joko metsurityönä tai koneellisesti. Hankintapalvelua käytetään silloin, kun se on kilpailukykyinen vaihtoehto metsäteollisuuden pystykaupalle. Nuoret metsät kuntoon ja energiapuu talteen Nuoret metsät kannattaa aina hoitaa kuntoon ja hyvä vaihtoehto on myydä puut energiapuuksi. Jos harvennettava metsä täyttää Kemera-lain vaatimukset, niin siihen on mahdollista saada valtion tukea. Metsänhoitoyhdistyksen korjaamissa leimikoissa metsänomistaja saa energiapuutuet kokonaisuudessaan itselleen, vaikutus voi olla yli 10 e hakattua energiapuumottia kohti. Kun metsäenergia-asiat ovat ajankohtaisia, niin kannattaa ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen.

4 MetsäPäijänne nro 3 / Toiminnanjohtajan palsta Metsätaloutta taantuman jälkeen Vuonna 2010 tullaan näkemään mihin muotoon suuren myllerryksen läpikäynyt metsäsektori asettuu taantuman jälkeen. Talouden taantuma ja samaan ajankohtaan osunut markkinoiden rakenteellinen murros on koetellut Suomessa eniten juuri metsäsektoria. Sahatavaran kysynnän ja hinnan vaihtelut, paperin ylitarjonta ja perinteisten tuotteiden rakenteellinen kysynnän pieneneminen ovat johtaneet maailmanlaajuisesti kapasiteetin alasajoihin. Myös Suomessa on tehty voimakkaita toimenpiteitä jotka ovat näkyneet puun käytön merkittävänä vähentymisenä. Tällä hetkellä näyttää siltä että taantuma on ohitettu ja talouden mittarit näyttävät ylöspäin. Myös metsäalan organisaatioiden tehtävistä ja rahoituspohjista on käyty keskustelua. Asioita miettimään on asetettu useita työryhmiä joiden esitykset valmistuvat loppuvuoden 2009 aikana. Tällä hetkellä näyttää siltä, että muutoksia on tulossa, mutta ei niin suurina, kuin jossain vaiheessa vaikutti. On hyvä, että metsänhoitoyhdistyskentän tärkeä rooli metsätalouden edistämisessä sekä puumarkkinoiden toimivuuden varmistamisessa näytetään laajasti tunnustettavan. Metsänhoitoyhdistyksien ja siinä samalla Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen omalla toimialueellaan on jatkettava pitkäjänteistä työtä metsätalouden edistämisessä ja metsänomistajien edunvalvonnan tehostamisessa. Keskeisinä keinoina ovat metsänomistajien aktivoiminen metsänhoitoon ja puunmyyntiin sekä oman toiminnan edelleen kehittäminen. Talouden taantuman näyttäessä hellittävän metsänomistajat voivat katsoa tulevaisuuteen luottavaisena. Kotimaisella puulla tulee olemaan jatkossakin kysyntää. Energiapuu ja muut uudet puun käyttömuodot tekevät suomalaisesta puusta entistäkin halutumpaa. Toimintojen monipuolisuuden ja henkilökunnan sekä urakoitsijoiden ammattitaidon turvin Päijänteen Mhy:llä on valmius toimia menestyksekkäästi metsänomistajien hyväksi myös muuttuneessa toimintaympäristössä. Puusta voi jalostaa melkein mitä vain. Esimerkiksi arvopapereita. Metsä on sijoitus, joka kasvaa alkuperäisessä muodossaan vain tiettyyn pisteeseen. Paras taloudellinen hyöty saavutetaan, kun hakkuut ajoitetaan metsänhoidollisesti järkevään ajankohtaan. Metsänomistajan kannalta se merkitsee sitä, että puusta saatu tuotto kannattaa ohjata kasvamaan uusiin kohteisiin. Tule keskustelemaan Osuuspankkiin sinulle sopivista sijoitusratkaisuista. op.fi/metsapalvelut. Metsänhoitopuolella painopiste tulee siirtymään entistä voimakkaammin taimikonhoito- ja nuorenmetsänkunnostustöiden suuntaan, metsänuudistamistöiden ainakin väliaikaisesti merkittävästi alentuessa. Toiminnan painopisteet 2010 Puun kysynnän kasvaessa yksi tärkeimmistä toiminnan painopisteistä vuonna 2010 tulee olemaan metsänomistajien aktivoiminen puun tarjonnan lisäämiseen. Tähän tullaan suuntamaan yhä lisää toimihenkilöresursseja sekä asiaa pidetään yllä tiedotuksessa. Määrätietoisella työllään Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on saavuttanut alueellaan vahvan puukaupallisen aseman. Energiapuumarkkinat ovat laajentuneet voimakkaasti ja voidaankin sanoa, että energiapuu löi itsensä lopullisesti läpi vuonna Jatkossa on tärkeää edelleen vahvistaa energiapuumarkkinoiden toimivuutta. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksellä on hyvät edellytykset energiapuutoiminnan laajentamiseen ja metsänomistajien edunvalvonnan kehittämiseen myös tällä sektorilla alhaisista uudistushakkuumääristä. Taimikonhoidon lisäksi myös taimikoiden varhaisperkaukseen tullaan kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota. Toiminnan kehittäminen Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnan laajentumisen johdosta toimihenkilöorganisaatiota on aikaisempina vuosina kehitetty tiimimallisen toimintamallin suuntaan. Keskeisiä elementtejä tässä toimintamallissa on se, että toimihenkilöt saavat tukea työhönsä toisilta tiimin henkilöiltä. Ammatillisesti erikoisosaamista vaativiin tehtäviin on perustettu erikoishenkilöiden toimia, esimerkkejä näistä on tie- ja ojahenkilöt, tila-arvio ja LKV-henkilöt. Metsäneuvojat toimivat omalla maantieteellisellä vastuualueellaan, tällä on varmistettu sujuva yhteydenpito metsänomistajiin. Metsänhoitopuolella painopiste tulee siirtymään entistä voimakkaammin taimikonhoito- ja nuorenmetsänkunnostustöiden suuntaan, metsänuudistamistöiden ainakin väliaikaisesti merkittävästi alentuessa. Asia johtuu vuoden Kiitos kaikille metsänomistajille kuluneesta vuodesta ja rauhallista joulun aikaa! Kari Kuusniemi Toiminnanjohtaja

5 MetsäPäijänne nro 3 / Koululaisia metsässä Kuluneen syksyn aikana on eri puolilla Päijänteen Mhy:n aluetta luotu koululaisille mahdollisuus tutustua metsätalouteen. Kyseessä on ollut metsäyhteistyö 4H-yhdistysten kanssa. Päivien järjestelyjen rahoituksen tukena on ollut Suomen metsäsäätiö, jolla on asiassa laajempaakin yhteistyötä 4H-järjestön kanssa. Eri paikkakunnilla on luotu erilasia metsäpäiviä, jotka ovat olleet järjestäjiensä näköisiä. Innokkaat istuttajat Kaipolasta kokoontuivat ryhmäkuvaan aurinkoisen hakkuuaukon laitaan Jämsässä järjestettiin Päijänteen Mhy: n ja Jämsän 4H-yhdistyksen yhteistyönä kaksi metsäpäivää. Kumpanakin päivänä metsään pääsi yksi koululuokka. Ensimmäisenä päivänä metsätalouden parissa paini Jokivarren koulun 4 A - luokka ja toisena päivänä 4 luokka. Jämsän metsäpäivien ohjelma oli monipuolinen. Sään suosiessa tutustuttiin aluksi kirpakassa pakkaskelissä syksyn kuumimpaan metsätalousaiheeseen eli energiapuuhakkuuseen. Oikea moto energiahakkuuhommissa oli kiinnostava näky, jollaista kaikki eivät aiemmin olleet kokeneet. Seuraavaksi pohdittiin hiukan metsänmittauksen perusteita, jonka jälkeen vuorossa oli päivän tärkein hetki eli eväiden syöminen. Eväät nautittiin Jämsän kaupungin omistamalla Heräpirtillä nuotion ääressä. Eväistä kerättiin voimia sen verran, että jaksettiin tehdä hiukan oikeita töitäkin. Kaikki saivat siis käsiinsä työhanskat, sekä istutusputket ja vakat. Taimien syysistutus oli päivän ehdoton kohokohta ja työn jälki varsin onnistunutta. Tyytyväinen hymy karehti istuttajien huulilla, kun taimet tyhjenivät vakasta lisää oli haettava. Hyvällä mielellä päivä päätettiin metsävisan vastauksia pohtien ja pienet arpajaisetkin järjestettiin linja-autossa paluumatkalla. Mukavien metsäisten päivien jälkeen voi kyllä sanoa, että näissä Jämsän koululaissa on potentiaalia tulevaisuuden metsäammattilaisiksi! Teksti ja kuvat: Taija Huuskonen Hypsometrin käyttö vaati keskittymistä Tutustuminen moton hyttiin sai jonon aikaan Taimien istuttamisessa täsmällisyys on hyve

6 MetsäPäijänne nro 3 / Mannilan tilan metsät Laukaan Lankamaalla ovat esimerkillisessä kunnossa Tuolla pystykarsittiin männikkö ja lannoitettiin sen jälkeen. Laatupuuta ei Juhan mukaan metsässä kasva kuin työtä tekemällä. Joillekin metsä tarjoaa vastakohtaisuuksia. Ammatissaan Juha Kankkunen vältti viimeiseen asti metsään menoa, vapaa-aikana miestä ei pitele mikään pois metsästä. - Harmittavan vähän on jäänyt aikaa metsälle, sen jälkeen, kun ammatikseen ajaminen alkoi, sanoo Juha ja jatkaa, että autoihin ja autourheiluun liittyvät tehtävät kuljettavat edelleen pitkin maailmaa. Viime aikoina kotitöiksi on riittänyt pihojen hoitaminen Laukaan tilalla. Ennen armeijaan menoa Juha ennätti tehdä töitä metsässä. Oman muistinsa mukaan kaatoi vinssatessa kouluikäisenä traktorinkin. Taisi olla ensimmäinen isompi laite, jonka sain nurin! Kotona riitti tekemistä, sillä sahalla olivat ylimääräiset käsiparit aina tarpeen sellainenkin kotitilalla oli. Tietää pitää, vaikka ei töihin ennätä Mannilan tilan metsät Laukaan Lankamaalla ovat hyvässä kunnossa, vaikka isäntä kulkee maailmalla. Vastuunottaminen kotitilasta kasvoi sen jälkeen, kun lunastin veljieni osuudet tilasta 90-luvun taitteessa, kertoo Juha. Eläkkeellä oleva setä Matti Kankkunen ja metsänhoitoyhdistyksen neuvoja Pentti Kolari ovat olleet apuna. Matti on hyvä linkki yhdistyksen suuntaan sillä hän on yksi valtuutetuista. Aina hyvä, kun löytyy joku jolta voi kysyä. Tilan 350 hehtaarilta löytyy aika monenlaista metsää; peltojen läheisyydessä on rehevää pohjaa ja harjualueet ovat sopivia männyn kasvatukseen. Metsiä hakataan hoitotarpeen mukaan; kertoo Juha. Korjuutyö ostetaan, mutta puut ajetaan omalla ajokoneella. - Kiirettömästi ilman ketjuja ja teloja, ettei juuristo vaurioidu, tähdentää Juha Annetaanko metsälle sille kuuluva arvo? Juha Kankkunen on maailmalla katsellut metsiä ja todennut, että Suomessa kasvaa kunnon puuta ja usein vielä sellaisessa paikassa, että sen saa korjattua talteen. - Jos emme itse osaa arvostaa puuaineksen laatua, niin kuinka se tapahtuu omien rajojen ulkopuolella. Juhan mielestä nyt on metsän käytölle kaksi selkeää linjaa; tuottaa laatupuuta ja metsäenergiaa. - Jos puuta käytetään muualla vähän niin se saattaa johtua myös siitä, että tarjolla olevasta tavarasta ei saa esimerkiksi kunnollista rakennustavaraa, kysyy Juha. Tutuille kavereille olen sanonut, että tulkaa Suomeen katsomaan kunnon puita. Takavuosina vietiin suomalaista hirsirakentamisen osaamista muun muassa niihin maihin, joissa maa saattaa järkkyä. - Luultavasti hirsinen tupa kestää pieniä paremmin kuin mikään muu perinteinen rakennustapa.

7 MetsäPäijänne nro 3 / ja jatkaa, että kumitassuisella ajokoneella käy tuulenkaatojenkin kerääminen turvallisesti. Muutenkin edetään metsäsuunnitelman mukaan tavallaan tehdään joskus vähän enemmänkin, sillä sellaistakin työlajia on tehty sopivissa kohteissa kuin pystykarsintaa. Kunnostusrästejä ei löydy ja ojitukset ovat kunnossa. Metsää on uudistettu muutenkin kuin aivan perinteisesti, sillä kokeiluna on kasvamassa myös lehtikuusta. Työtä tulevaisuutta varten Energiapuun talteenotto on Juhan mielestä hyvä asia. - Toivottavasti mahdollisuus oivalletaan, sillä sen avulla saadaan metsä kuntoon niin, ettei omistajalle välttämättä koidu lainkaan kustannuksia, sanoo Juha. Mannilassa energiapuuta ensiharvennuksista on kertynyt mukavasti. Lepät ja pajut kerätään myös energiapuuksi, sanoo Juha, joka on sitä mieltä, että metsäenergian korjuu on työtä tulevaisuutta varten. - Hoidettu metsä kasvaa nopeammin. Oman tilan väki metsässä vuoden ympäri Mannilan tilan pellot ovat vuokralla ja tuotannossa keskitytään metsään ja muihin elinkeinoihin. Tilalla on yksi vakituinen työntekijä, joka hoitaa myös puiden ajon. - Limatiuksen Kari on korvaamaton apu, miettii Juha, sillä se mies ajaa kaikkea maansiirtovehkeistä ruohonleikkuriin. Lisäksi apuna on osa-aikainen metsuri. Juha Kankkusen mukaan tilalla metsänhoitoon on ihanteellinen tilanne, kun voidaan elää metsän tarpeiden mukaan ja tehdä hoitotyöt ajallaan. Aivan kaikki Juha Kankkusen metsät eivät ole Laukaassa, vaan metsää löytyy myös Puumalasta Viljakkalan saaresta. - Ostettiin sieltä kerran kimpassa hoitometsää, kuittaa Juha. Vesivoimasta 50 kiloa asiakirjoja Mannilan mailla on myös oma voimalaitos, joka tuottaa sähkön tilalle ja loppu myydään valtakunnan verkkoon. Voimalaitos saatiin uudelleen pyörimään 13 vuoden jälkeen. - Nyt 2 Mwh kokoinen voimalaitos pyörii, huokaisee Juha. Asian monimutkaisuus ihmetyttää isäntää, sillä samalle paikalle rakennettiin jo vuonna 1927 ensimmäinen voimalaitos, joka toimi 80-luvulle saakka. Keräilyaluettakin on rittävästi 78 neliökilometriä. Luparuletissa meni pari vuotta, vaikka laitoksen rakentamiseen ei saatu eikä Mannilan tilalla on puutavaran ajoon, tuulenkaatojen poimintaan, energiapuun kasaamiseen Ponssen-ajokone. Juha ei puikkoihin ennätä, mutta pitää siitä huolen, että ajot tehdään kiireettä; ilman teloja ja ketjuja. Kari Limatius pitää tilan käytännön töistä huolta, kun isäntä on maailmalla. Toimenkuva on monipuolinen, sillä työkone vaihtelee maansiirtokoneen ja ruohonleikkurin välillä. anottu penniäkään avustusta. - Hämmästyttää, mistä kaikki on kiinni, ettei entistä toimintaa voi jatkaa mutkattomammin, kun koskivoiman tuottamista pidetään ympäristöäystävällisenä tapana. Kolme vuosikymmentä reissuhommissa Rallista tuli Juha Kankkusen elinkeino heti armeijan jälkeen. Ennen varusmiespalvelustakin hän oli jo ajanut kilpaa ensin Ruotsissa., sillä siellä pääsi silloin nuorempana kilpailuihin mukaan. Suomessa ura alkoi 30 vuotta sitten Jyväskylän Suurajoista. - Kyllä sen nimi taisi jo silloin olla englanninkielinen, muistuttaa Juha. Ura jatkui kiivaaseen tahtiin ja kotipuolessa ennätti käydä vain kääntymässä. Ensimmäinen MM-rallin voitto tuli Safari-rallissa vuonna 1985 ja jo seuraavana vuonna Juha voitti ensimmäisen neljästä maailmanmestaruudestaan. Seuraavat mestaruudet tulivat vuosina 87,-91 ja Omassa suorituksessani arvostan sitä, että mestaruudet voitettiin eri automerkeillä. Se taitaa vieläkin olla harvinaista, sanoo Juha. Harrastus alkoi varhain Juha muistaa, että ensimmäiset kerrat hän ajoi autoa niin, että istui isänsä sylissä ja ohjasi. Tositoimiin päästiin, kun jalat ylettyivät pedaaleille ja peltoteitä Mannilassa riitti harjoitteluun. - Tilan töiden takia harjoitusvälineeksi saattoi vaihtua sponsorin toimesta myös traktori, mutta senkin kyyti kelpasi nuorelle miehelle. Kuvat: Kari Kuusniemi

8 MetsäPäijänne nro 3 / Metsäisiä sanoja Suomeksi Tukkiosa puusta menee sahojen ja vaneritehtaiden käyttöön, kuitupuu tehtaisiin sellun ja paperin valmistukseen sekä jonkin verran myös lämpölaitoksille. Tukkipuu Sellainen kasvava puu, josta saadaan ainakin yksi tukki. Yleensä vähimmäiskokoisen tukkipuun läpimitta rinnankorkeudelta on ainakin 17 cm. Kuitupuu Yleensä pienikokoinen (latvaläpimitta vähintään 6-8 cm, pituus vähintään 3 m) puutavara, jota valmistetaan pienikokoisista puista ja isompien puiden latvoista. Myös laadullisesti epäkelpo tukkipuu siirtyy kuitupuuksi. Kuitupuuta käytetään sellun ja paperin (hiokkeen, hierteen) valmistukseen, mutta nykyisin myös energiapuuksi lämpölaitoksille. Kuitupuuksi saatetaan nimittää myös kasvavaa, pienehkökokoista puuta, josta saadaan kuitupuuta muttei tukkia. Mieshakkuussa metsuri tekee tukin katkonnan eli apteerauksen. Apteeraus josta myös puun katkonta nimitystä käytetään, tarkoittaa kaadetun puurungon katkaisukohtien määrittämistä. Runko jaetaan tehtaiden puutavaralle asettamat mitta- ja laatuvaatimukset huomioon ottaen tukki- ja kuitupuupölkyiksi siten, että rungon arvo, yleensä tukkiosan määrä, tulee mahdollisimman suureksi. Mieshakkuussa metsuri tekee apteerauksen, konehakkuussa koneenkuljettaja käyttäen apunaan tietokonepohjaisia katkontaohjelmia. dellinen tilavuus kuorineen), jota käytetään muun muassa ainespuun puukaupassa ja metsikön puiden tilavuutta ilmaistaessa. Pinon kehystilavuuden yksikkönä käytetään pinokuutiometriä (p-m³) ja esim. kasaan heitettyjen polttopuiden yksikkönä irtokuutiometriä (i-m³). KESKISUOMALAINEN Kilpailuaika Kuutiometri (m³) Metsätaloudessa käytetty puun tilavuuden mittayksikkö. Suomessa puun tilavuuteen sisällytetään yleensä myös kuori, vaikka useimmiten kuorta ei käytetä teollisiin tarkoituksiin. Kuutiometrillä tarkoitetaan tavallisesti kiintokuutiometriä (=puiden to- Muuntotaulukko: Kiinto m³ Pino m³ Irto m³ 1 1,54 2,5 0,65 1 1,63 0,4 0,62 1 Kenellä on maakunnan komeimmat, hyvin hoidetut koivikot? Onko sinulla mielenkiintoinen tarina kerrottavana koivikostasi? Osallistu koivukilpailuun! Kilpailuun kuuluvat työt: koivikon harvennushakkuu energiasavotta koivikossa laatutyvikoivun kasvatus sekametsissä koivikon pystykarsinta maisemanhoito koivua käyttäen koivikon perustaminen viljellen tai luontaisesti koivutaimikon hoito muu koivunkasvatuksen edistäminen Tulosta ilmoittautumislomake internetistä: Palkinnot: Matkalahjakortti kahdelle Lahjakortti huonekaluliikkeeseen 700 Koivua kotiin vanerinen lahja 500 Vaneria omatoimiselle askartelijalle 300 Koivuklapeja 200 Lisäksi arvotaan useita palkintoja osallistujien kesken! Kilpailua tukevat: Sanomalehti Keskisuomalainen, Metsäliitto, UPM-Kymmene Metsä, Koskitukki, Visuvesi, Harvestia, metsänhoitoyhdistykset: Päijänne, Kanta-Häme, Järvi-Savo, Metso, Pohjois-Pirkka, Längelmäki, Sumiainen, Keski-Suomi, Karstula, Kyyjärvi ja metsäkeskus. Pinokuutiometriä käytetään edelleen halkoja mitattaessa.

9 MetsäPäijänne nro 3 / SINULLE Metsänomistaja Antamalla puukauppatoimeksiannon (valtakirjan) Päijänteen Metsänhoitoyhdistykselle saat ja varmistat mm. seuraavat edut: Saat ilmaisen leimikon suunnittelun Säilytät lopullisen päätösvallan kaikessa puukauppaan ja metsänhoitoon liittyvissä asioissa Halutessasi voit huoletta jättää kiireiltäsi puukaupan hoidonmetsänomistajan etua ajatteleviin käsiin Varmistat ympäristö- ja metsätalousarvojen säilymisen terveellä ja kestävällä pohjalla Voit asioida henkilökunnastamme sen henkilön kanssa, jonkakanssa haluat toimia Leimaus on Saat puillesi menekin ja hintatakuutakin paremman hinnan Saat puillesi taustoiltaan tarkistetun ostajan ILMAISTA! Saat neuvontapalvelut aina, ilman puukauppaakin, veloituksetta Maksat palkkion joka tuo itsensä vähintään kaksinkertaisesti takaisin ja katkonnan seurannan mukanaan tuoma hyöty tulee yhteistyön sinetiksi Hyödynnä metsänhoitoyhdistyksen hyvät puukauppaedut. Puunmyynninsuunnittelu eli leimavien puukauppapäätöstesi turvallisuuden Varmistat kaupasta siirretyllä seuranta-aineistolla myös tuleus on metsänomistajalle maksuton palvelu. Etukäteen tehty leimikko on tuote jota on helppo Varmistat puun hinnan myönteisen kehityksen myös pidemmällä aikajänteellä kilpailun säilyessä kilpailuttaa eri ostajien kesken. Leimikon teon yhteydessä kannattaa kysyä muistakin metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluista. keskihinta maksimi Päijänteen Mhy:n puunhintaseuranta minimi Harvennushakkuu mäntykuitu 13,87 16,10 9,50 kuusikuitu 17,23 21,10 12,50 koivukuitu 13,58 16,00 9,50 mäntytukki 40,69 48,50 34,50 kuusitukki 41,76 44,50 35,00 koivutukki 33,24 37,00 26,00 Uudistushakkuu vertailu 2008 mäntykuitu 17,40 21,00 12,50 18,03 kuusikuitu 23,65 26,10 16,00 26,18 koivukuitu 15,35 21,00 12,50 19,21 mäntytukki 49,51 52,50 44,00 59,23 kuusitukki 49,05 51,00 44,00 57,75 koivutukki 39,40 45,00 55,00 26,00 51,23 Puukaupan hintaseuranta Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat ei sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia. Uudistustushakkuu hinnoissa on myös vertailuhinnat vuodelta 2008 samalta ajanjaksolta.

10 MetsäPäijänne nro 3 / Mikä ihmeen Metso? Luonnontilaiset puronvarret ovat haluttuja METSO- kohteita varsinkin, jos alueella on lahopuustoa. Metsoja on monenlaisia. On konsernia, lintua ja myös monimuotoisuusohjelmaa. Metsässä metso -linnun lentoonlähdön kuulee ja lento on vakaata ja varmaa. METSO - monimuotoisuusohjelman vakauden määrittävät maanomistajat. Ja varmaa on, että METSO -ohjelma on vapaaehtoinen. Tavoitteena on turvata Keski-Suomessa hehtaaria monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä luonnonsuojelulain keinoin vuoteen 2016 mennessä. Metsäkeskuksesta metsänomistaja voi hakea kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista ympäristötukea. Ympäristötuen määräaikaisilla sopimuksilla pyritään turvaamaan hehtaaria merkittäviä elinympäristöjä. Rahaa tulossa vapaaehtoiseen suojeluun Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelma METSO pääsee vauhtiin ensi vuonna. Metsäkeskuksiin on tulossa ensi vuonna 10 miljoonaa euroa arvokkaiden elinympäristöjen suojelemiseksi ja ympäristökeskuksiin 27 miljoonaa euroa. Näillä rahoilla on mahdollisuus saada monta luontokohdetta suojeltua. Mahdollisuuden ohjelmalle antavat maanomistajat. Maanomistajien innokkuus vaikuttaa siihen, miten ohjelma etenee. METSO -ohjelma on vapaaehtoinen, ei siinä ole metson nokan kopauttamista. Mitä kohteita haetaan METSO ohjelmaa toteuttavat ympäristökeskukset ja metsäkeskukset. MET- SOn mukaisia elinympäristötyyppejä on 10 kappaletta. Ympäristökeskukset haluavat pääosin pysyvän suojelun kohteita. Kohteen voi myydä valtiolle tai siihen voi perustaa yksityisen suojelualueen, jolloin maapohja Monimuotoisuuden kannalta keskeisimpiä toimintaohjelmassa turvattavia elinympäristöjä ovat: - Lehdot - Runsaslahopuustoiset kangasmetsät - Puustoiset suot ja soiden metsäiset laiteet - Pienvesien lähimetsät - Metsäluhdat ja tulvametsät - Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet - Harjujen paahderinteet - Monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot - Puustoiset perinneympäristöt - Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsät säilyy omistuksessa. Vanhat kangasmetsät ovatkin ympäristökeskuksen mielimiä kohteita, myös puustoisia soita, pienvesien ympäristöjä ja lehtoja halutaan. Metsäkeskukset haluavat pienehköjä määräaikaisia kohteita. Metsäkeskuksella on käytössää ympäristötuki, joka on kymmenen vuoden määräaikainen sopimus. Keski-Suomessa halutaan pääosin pienvesien lähiympäristöjä. Myös puustoiset suot ja lehdot ovat haluttuja. Maanomistajan, jolla on metsälain tärkeitä elinympäristöjä, kannattaa kysyä korvausta. Metsäkeskus rahoittaa myös talousmetsien luonnonhoitoa luonnonhoitohankkeilla. Jos esimerkiksi korvessa on yksittäisiä ojia, niitä voidaan tukkia. Kuusia voidaan poistaa lehdoista ja lähteitä voidaan kunnostaa. Minkälaisia kohteiden tulee olla Elinympäristöille on annettu valintakriteerit, ja mitä tahansa kohdetta ei voida ottaa ohjelmaan mukaan. Vanhoissa metsissä iän tulee olla kasvupaikasta riippuen vuotiasta tai lahopuuta tulee olla m3/ha. Puustoisista soista ojittamattomat korvet ovat hyvin harvinaisia ja niitä halutaan mukaan ohjelmaan. Keski-Suomessa on paljon pienvesiä, kuten puroja ja lampia. Pienvesistä etsitään luonnontilaisia purojen ja lampien ja rantametsiä, joiden puusto on vanhaa ja lahopuustoista. Lehtoja on hyvin vähän Keski-Suomessa. Lehdot ovat reheviä kasvupaikkoja, joissa on runsas kasvillisuus. Maanomistajien tarjoamat lehdot ovat aina tervetulleita ohjelmakohteiksi. Kallioista halutaan parhaat vanhat kilpikaarnaiset ja runsaslahopuustoiset kohteet. METSO kohteet näyttävät erilaisilta kuin tavalliset talousmetsän kohteet. Niissä elää metson henki. Kuka tietää ja neuvoo Metsäammattilaiset pystyvät neuvomaan kiinnostuneita metsänomistajia. Keski-Suomessa reilut toistasataa metsäammattilaista on käynyt METSO valintaperustekoulutuksen. Esimerkiksi Päijänteen yhdistyksen kaikki metsäneuvojat kävivät kurssin. Maanomistajat ovat lähteneet METSOn lentoon mukaan. Kyselyjä on tullut paljon, sopimuksia on tehty runsaasti ja hakemuksia on paljon tarjolla ensi vuodeksi. Määrärahathan lisääntyvät lähes puolella ensi vuonna. Tulevan vuoden kevättalvella maakuntalinnullamme on pilke silmäkulmassa ja METSOlla kolikon kiilto silmässä. Teksti ja kuva: Seija Tiitinen-Salmela luonnonhoitopäällikkö Keski-Suomen metsäkeskus puh Männikkömetsät ja rantojen raidat - yhteistoimintaverkosto Keski-Suomen metsäkeskus haki valtakunnallisessa haussa rahoitusta yhteistoimintaverkostolle. Ympäristöministeriö ja maa - ja metsätalousministeriö myönsivät rahoitusta yhteensä seitsemälle verkostolle, joista Keski-Suomi on yhtenä. Yhteistoimintaverkosto on nimensä mukaan yhteistoimintaa ja verkostoitumista. Tämä verkosto antaa mahdollisuudet jakaa tietoa METSO monimuotoisuusohjelmasta. Yhteistoimintaalueita on Keski-Suomessa kaksi: Toinen on Suomeselän alueella ja toinen täällä Päijänteen itäpuolella Toivakassa ja Leivonmäellä. Näillä alueilla voidaan muita alueita tarkemmin jakaa tietoa MET- SO- ohjelmasta ja neuvoa paremmin ja henkilökohtaisemmin metsänomistajia. Yhteistoimintaverkosto on osana vapaaehtoista METSO- monimuotoisuusohjelmaa. Verkoston perustuksena ovat maanomistajat ja tukipilareina ovat mm. matkailuyrittäjät, metsänhoitoyhdistykset, firmat, ympäristökeskus ja metsäkeskus. Jos perustus on huono, niin koko talo romahtaa. Mitä seuraavaksi Yhteistoimintaverkoston ohjausryhmä kokoontuu marraskuun aikana. Talven aikana pidetään tilaisuuksia kylillä, jonne toivotaan maanomistajia mukaan. Verkostossa halutaan aidosti maanomistajien näkemyksiä ja mielipiteitä esille. Verkoston alueella metsäammattilaiset tietävät METSO- ohjelmasta ja osaavat neuvoa maanomistajia. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ja metsäkeskus ovat jo sopineet verkoston alueen metsäneuvojien informoinnista. Maanomistajille voidaan lähettää kirjeitä ja kysyä halukkuutta lähteä mukaan METSOohjelmaan. Kaikki on vapaaehtoista ja avointa, mitään ei tehdä ilman maanomistajan tietämättä. Ei on EI ja kyllä on KYLLÄ! Ajankohtaiset uutiset näppärästi sähköpostilla Seija Tiitinen-Salmela luonnonhoitopäällikkö Keski-Suomen metsäkeskus Liity mukaan Päijänteen Mhy:n sähköisen uutiskirjeen jakelulistalle Uutiskirjeen kautta saat tietoa ajankohtaisista metsäasioista noin 8-10 kertaa vuodessa. Uutiskirjeen vastaanottaminen edellyttää vain toimivaa sähköpostiosoitetta. Uutiskirjeon täysin maksuton palvelu. Voit liittyä uutiskirjeen vastaanottajaksi lähettämällä sähköpostiosoitteesi mhy:lleosoitteeseen toimisto@ paijanne.mhy.fi Tervetuloa sähköisen tiedotuksen pariin!

11 11 MetsäPäijänne nro 3 / Puuta on tarjolla ja sillä on kysyntää! Metsänomistajia syyllistetään aiheetta Tilanne puumarkkinoilla on mennyt koko syksyn ajan positiivisempaan suuntaan. Puun kysyntä on säilynyt tukkipuulla hyvänä ja kuitupuunkin tilanne on parantunut. Joitakin ongelmallisia puutavaralajeja, kuten koivutukki, edelleen on, mutta kokonaisuutena on tulossa positiivinen puukauppatalvi. Ikävän särönsä puukauppaan on tuonut julkisuudessa tapahtuva metsänomistajien syyllistäminen siitä, ettei puuta olisi laitettu myyntiin. Jopa tehtaiden lakkauttamisia laitetaan mielellään metsänomistajien syyksi vaikka todellinen syy on lopputuotemarkkinoiden taantumassa. Syyllistämisessä on kyse tarpeettomasta taustapolitikoinnista. Kuitupuupuolella koivukuitu on erittäin haluttua, mutta myös kuusessa ja männyssä on piristymisen merkkejä Se mistä metsäsektori voisi ottaa kuluneesta vuodesta oppia, on tiedottaminen. Havutukin hyvä kysyntätilanne on peittynyt ikäviin uutisiin sellu- ja paperiteollisuudesta. Metsänomistajille tuli käsitys ettei puu käy kaupaksi vaikka se olikin vain osa totuus ja koski lähinnä kuitupuuta. Toivottavasti viestintä nyt kuitupuunkin kysyntätilanteen parantuessa yhtenäistyy ja todellinen tilanne pääsee paremmin läpi mediassa. Nyt kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen metsäneuvojaan ja tehdä ilmainen puunmyyntisuunnitelmatilaus. Ostajat haluavat sitoa myyjän yhteen ostajaan Metsien elinvoima ja tuottokyky vaativat säännöllisiä hakkuu- ja hoitotoimenpiteitä sekä mahdollisuuksien mukaan myös omistajaltaan muutenkin tiivistä otetta metsäänsä. Puukaupan yhteydessä ratkaistaan lopullisesti saatavien hakkuutulojen suuruus sekä hakkuun laatu, mikä vaikuttaa pitkälle metsän jatkokehitykseen. Ostajien kannalta on ymmärrettävää, että he haluavat puut mahdollisimman halvalla ja vaivattomasti, tämän vuoksi he mielellään haluavat tehdä erilaisia yhteistyösopimuksia metsänomistajan kanssa. Mutta miksi metsänomistaja sitoisi käsiään yhden ostajan kanssa tehdyllä metsäpalvelusopimuksella, kun hänellä on mahdollisuus kilpailuttaa kaikkien ostajien laatu sekä hinta. Ostohalukkuus ja sen myötä hinta vaihtelevat ajankohdan mukaan ostajittain. Palvelut yhdeltä luukulta Ostajat mainostavat, että palvelusopimuksen avulla metsänomistaja varmistaa palvelut yhdeltä luukulta. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimialueella on metsänhoitoyhdistys tarjonnut koko palveluketjun jo vuosien ajan. Puolueeton hakkuun valvonta sekä katkonnan ja hintojen seuranta takaavat hinta- ja laatutason säilymisen alueella. Puun hinnan ja metsänhoitotöiden kytkeminen on arveluttavaa Hinta- ja laatutason jatkuvuuden kannalta hoitotöiden kytkeminen osaksi puun hintaa näkyy alentuneina kantohintoina, minkä myötä ostajat saavat puunsa jatkossa entistäkin halvemmalla. Metsänomistajille tehtyjä tarjouksia seuratessa on ollut havaittavissa että puuta yritetään ostaa välillä mitä erikoisimmilla sivutuotteilla ja sanalliseen muotoon puetuilla odotusarvoilla. Positiivista on että energiapuusta on muodostunut oma puutavaralajinsa jolla on oma yksikköhintansa. Näin historiaan on jäänyt se aika kun metsänomistajan tuli lahjoittaa energiapuu ostajalle. Takuuhinta? Tee sopimus ja kauppa meidän kanssa nyt, niin saat hintatakuun, on moni metsänomistaja kuullut sanottavan. Hintatakuu on toki parempi kuin ei mitään. Se ei kuitenkaan takaa parasta mahdollista hintaa muuta kuin poikkeusolosuhteissa. Hintatakuu perustuu alueella maksettuihin ostajan omien tilastojen keskihintoihin. Olennaista on se, että mikä taho määrittää pohjana Havutukki ei ehdi tienvarressa kauaa olemaan kun sitä jo haetaan sahalle. Alkukesällä alkanut havutukin hyvä kysyntä on jatkunut ja tukkipuuleimikoihin tulee mukavasti tarjouksia. Hintatasokin on ollut hyvä ja etenkin kun muistetaan vielä tämän vuoden voimassa oleva korkeampi veroetu, niin metsänomistajat ovat tehneet hyviä kauppoja. käytettävän hintatason sekä hinnantarkistuksen perusteen. Takuuhinnassa myyjä antaa käytännössä ostajalle vapaat kädet puun lopulliseen hinnoitteluun. Hoitamalla puukauppa loppuun asti kauppaneuvottelujen yhteydessä päästään useimmiten parhaaseen tulokseen ja välittömästi. metsasaatio.fi Metsä on arvokas asia Antamalla metsänhoitoyhdistykselle puukauppatoimeksiannon saat käyttöösi metsänhoitoyhdistyksen puukauppaosaamisen. Jokainen myynti on meille ainutkertainen. Vuosittain yhdistyksen 7800 metsänomistajasta jo suuri osa toimii näin. Tämä tarkoittaa että merkittävä osa vuosittain myydystä puusta myydään ns. valtakirjakauppana ja määrä on koko ajan kasvussa. Tässä maassa osataan ja halutaan hoitaa metsiä. Sillä tavoin kasvaa puuta, jolle löytyy ottajia ympäri maailman. Puukauppojen yhteydessä kerätään vapaaehtoinen menekinedistämismaksu, jolla Metsäsäätiö tekee suomalaista metsäelinkeinoa tunnetuksi ja edistää puun käyttöä. Keskivertopuukaupassa menekinedistämismaksu on tukkipuun verran rahaa (0,2 % puukaupan arvosta). Meiltä löytyy keinot, kun metsänomistaja suo itselleen mahdollisuuden ja käyttää niitä.

12 MetsäPäijänne nro 3 / Metsänlannoituksen kannattavuus on hyvällä tasolla Kangasmetsien kasvatuslannoitus tuottaa hyvän tuloksen nykyisillä puun ja lannoitusinvestoinnin hintasuhteilla. Lannoituksen hinta metsänhoitoyhdistyksen järjestämänä on noin euroa hehtaarilta. Lannoituksen tuloksena saadaan motin lisäkasvu noin 8 vuoden kuluessa. Varttuneissa kasvatusmetsissä lisäkasvu on lähes kokonaisuudessaan tukkia. Tämä tarkoittaa nykyhinnoilla noin euron lisätuloa. Investoinnin vuotuinen sisäinen korko nousee 15 prosenttiin. Parhaita lannoituskohteita ovat vuotiaat puolukkatyypin männiköt ja mustikkatyypin kuusikot ja männiköt. Myös hyväpuustoiset varttuneet kuivan kankaan männiköt ovat hyviä lannoituskohteita. Typpilannoituksen yhteydessä tulee aina huolehtia myös hivenravinteiden riittävyydestä. Suomensalpietari ja Metsän NP1 sisältävät booria, jota Suomen maaperässä niukasti. Erityisen tärkeää boorilisäys on rehevissä kuusikoissa. Niissä kannattaakin aina käyttää Metsän NP1:stä. Boorinpuutos aiheuttaa kasvuhäiriöitä Boorinpuutteen seurauksena puut pensastuvat ja pituuskasvu häiriintyy. Ongelma keskittyy parastuottoisille reheville kuusen kasvupaikoille Vuosisatoja jatkunut kaskeaminen ja metsälaidunnus ovat köyhdyttäneet maaperän boorivaroja. Kaskeaminen ulottui myös Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueelle. Esimerkiksi Jämsässä on saatu neulasanalyyseissä alhaisia boorilukemia. Pellonmetsitysalueet kärsivät boorinpuutoksesta yleisesti koko Suomessa. Boorinpuutos johtaa puun pensastumiseen, monihaaraisuuteen ja pahimmillaan pituuskasvun tyrehtymiseen. Boorilannoituksiin on mahdollista saada Kemera -tukea. Kasvuhäiriöistä kärsivät kohteet kannattaa selvittää yhdessä oman metsäneuvojan kanssa. Helikopterilevitys on tehokas levitysmenetelmä Lentolannoituksen suunnittelussa on tärkeää pyrkiä mahdollisimman suuriin työmaakeskityksiin. Levitystyö on sitä edullisempaa mitä suurempiin varastoihin päästään. Jos oman metsätilan läheisyyteen on tulossa lentolannoitus, niin metsänomistajan kannattaa ehdottomasti lähteä hankkeeseen mukaan. Lentolannoitusta ei voida suorittaa vuosittain samoilla alueilla. Petri Kortejärvi Myyntipäällikkö Yara Suomi JONSERED LAATUA TyöSKENTELyyN! JONSERED FC2145 raivaussaha Sylinteritilavuus 45,0 cm 3 Teho 2,0 kw / 2,7 hv Paino ilman terävarustusta 8,4 kg Tarjoushintaan 649 JONSERED CS2245S moottorisaha Sylinteritilavuus 45,7 cm 3 Teho 2,1 kw / 2,9 hv Paino ilman terälevyä ja ketjua 4,9 kg Tarjoushintaan 530 KAUPAN PÄÄLLE KAKSI KETJUA JA VARALAIPPA! Meillä myös hyvä ja laaja valikoima metsurinvarusteita ja tarvikkeita! Meiltä saat Bonusta! Kirrinpolku 5, Palokka Teollisuuskatu 2, Jämsä p p

13 13 MetsäPäijänne nro 3 / Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallinto- ja toimistohenkilöstö sekä erikoishenkilöstö Kari Kuusniemi Toiminnanjohtaja, LKV Koskentie 11, Jämsä fax kari.kuusniemi@paijanne.mhy.fi Pirjo Lumioja Talouspäällikkö Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax pirjo.lumioja@paijanne.mhy.fi Tarja Särkkä-Manninen Toimistosihteeri Laukaantie Laukaa fax Mervi Friman Toimistosihteeri Koskentie Jämsä fax mervi.friman@paijanne.mhy.fi Seppo Lohtander Hankintaesimies Martinpolku Korpilahti fax seppo.lohtander@ paijanne.mhy.fi Kimmo Piesanen Metsäsuunnittelu Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax kimmo.piesanen@ paijanne.mhy.fi Heikki Kuha Metsäpalveluvastaava Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax heikki.kuha@paijanne.mhy.fi METSÄTILOILLA JA TONTEILLA HUIPPUKYSYNTÄ Metsäkiinteistöt vaihtavat omistajaa keskimäärin kahden-, kolmenkymmenen vuoden välein. Verotuksen, perinnönjaon ym. syiden vuoksi asiantuntijapalveluja tarvitaan usein silloinkin kun ostaja on jo selvillä. Puhumattakaan tilanteesta, jossa on löydettävä ostaja käypään hintaan. Olemme toimialueellamme markkinajohtaja metsätilojen välityksessä. Metsäammattilaisina metsät ovat meille tuttu asia. Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Mhy:n kiinteistönvälityksen ammattilaisiin, niin neuvotellaan toimeksiannosta. HYVÄ METSÄTIE NOSTAA TILASI ARVOA, OJITUKSELLA SAAT SUOMETSÄT TUOTTAMAAN Hyvä ja kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi. Jos metsäpalstasi on tiettömän taipaleen takana, metsätiesi on kunnostuksen tarpeessa tai haluat suometsäsi tuottavaan kuntoon Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Päijänteen Mhy:n oja- ja tieasiantuntijoihin Ismo Paukku LKV puh ismo.paukku@paijanne.mhy.fi Ari Saarivaara LKV puh ari.saarivaara@paijanne.mhy.fi vuorotteluvapaalla Palvelumme sisältää kaiken tietojen hankkimisesta valmiiseen kauppakirjaan. Teemu Jokinen puh teemu.jokinen@paijanne.mhy.fi Lisätietoja myynnissä olevista tiloista löydät nettisivuiltamme: Kaikenkokoisilla tiloilla on hyvä kysyntä, joten kannattaa ottaa yhteyttä Metsänhoitoyhdistykseen Jarmo Ukkonen puh jarmo.ukkonen@paijanne.mhy.fi Erkki Jalkanen puh erkki.jalkanen@paijanne.mhy.fi ja hyödynnä valtion maksamat Kemera-tuet. Toteutukseen maksetaan tukea % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi valtion tuki kattaa kaikki suunnittelukustannukset. Palvelumme sisältävät kaikki metsä- ja yksityisteiden rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, sekä suometsien hoidon kaikki työlajit. Päijänteen Mhy tarjoaa myös metsätie- ja ojituspalvelut. Kannattaa ottaa yhteyttä! Tuomo Pesälä Metsälakipalvelut Ma klo 9 16 p (2,90 e/min+pvm/mpm.) Petra Varonen Metsänomistajien Palvelutoimisto Simonkatu 6 (PL 510) HELSINKI puh , palvelutoimisto@mhy.fi,