MetsäPäijänne. Rallissa Juha pysyy tiellä, mutta vapaalla mieli palaa metsään sivut 6-7. Lapset metsässä, sivu 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MetsäPäijänne. Rallissa Juha pysyy tiellä, mutta vapaalla mieli palaa metsään sivut 6-7. Lapset metsässä, sivu 5"

Transkriptio

1 Painavaa asiaa perintösopimuksesta ja perunkirjoituksesta sivulla 18 MetsäPäijänne Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti 3/ Rallissa Juha pysyy tiellä, mutta vapaalla mieli palaa metsään sivut 6-7 Lapset metsässä, sivu 5 Metsäisiä sanoja SUOMEKSI. Sivu 8 Etelä-Suomen moni- muotoisuusohjelma METSO pääsee vauhtiin ensi vuonna. Sivu 10 SilvaNetti mahdollistaa oman metsäomaisuuden nykyaikaisen hallinnan. Sivu 21 Metsänomistajamatka Skotlantiin kutsuu. Sivu 25

2 MetsäPäijänne nro 3 / Kiitämme kaikkia metsänomistajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivotamme Rauhallista Joulua sekä menestystä vuodelle 2010! Säännöllinen säästäminen kannattaa aina Nordea Pankki Suomi Oyj Teemme sen mahdolliseksi nordea.fi Puheenjohtajan ajatuksia Metsän arvoa eivät vuosineljännekset heiluttele Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jorma Honkanen uskoo, että tiukentunut taloustilanne nostaa metsän omaisuusarvon paremmin ymmärrettäväksi. - Vaikka maailmantalous elää vuosineljännesten rytmissä niin metsässä eletään viiden vuosikymmen sykkeellä, sanoo Honkanen ja jatkaa, että hyvä metsänhoito ei vain lyhennä tilinväliä, vaan täytyy muistaa, että se vaikuttaa välittömästi omaisuuden arvoon. Puheenjohtajan mukaan leimikoita tarvitaan koko ajan ja niin tukilla kuin energiapuulla on selvää kysyntää. - Sahojen puuhuolto kaipaa raaka-ainetta ja kuiduttava teollisuuskin on piristymässä. Mitä enemmän alueella säilyy tukki- ja kuitupuun ostajia niin, sen paremmin puunhinnan kehitys tulee turvattua, muistuttaa Jorma Honkanen ja korostaa kilpailuttamisen merkitystä puukaupassa. Honkasen mukaan puukaupassa jäädään usein tuijottamaan parin vuoden takaisiin hintapiikkeihin ja unohdetaan, että kuitupuuta lukuunottamatta monen puutavaralajin hinnat ovat kohdallaan ja kysyntää on. - Yhdistyksen neuvojiin kannattaa olla yhteydessä, sillä heillä on paras tieto alueen puumarkkinatilanteesta. Hän myös muistuttaa että leimikon teko on metsänomistajalle ilmaista. Jorma Honkasen mukaan metsän omaisuusarvo korostuu muuttuneen puumarkkinatilanteen takia. Metsän omistaminen etääntyy Jorma Honkasen mukaan kentällä kaivataan yhä enemmän tiedotusta metsäasioiden tiimoilta. Puolivirallinen kohtaaminen kahvikupposen ääressä on varmaan otollisimpia ympäristöjä viedä eteenpäin metsätietoa, mutta asian tekee ongelmalliseksi se, että yhä useampi metsänomistaja asuaa kaukana metsäpalstastaan vaikkapa Helsingissä, Espoossa tai Tampereella, joten tarvitaan uusia tiedotuskeinoja. - Sähköiset tiedotuskanavat tekevätkin voimakkaasti tuloaan myös metsäkenttään. Jorma kehuu metsänhoitoyhdistyksen sähköistä uutiskirjettä jonka piiriin metsänomistajat pääsevät lähettämällä sähköpostiosoitteensa metsänhoitoyhdistykselle. Toinen mielenkiintoinen uusi palvelu on SilvaNetti joka mahdollistaa sujuvan yhteydenpidon oman metsän asioista, sanoo Honkanen. - Perinteisiä tiedottamiskanaviakaan, vaikkapa tupailtoja puheenjohtaja ei kuitenkaan käy kokonaan torppaamaan ja pohtii, että tiedotuskanavia pitää olla monenlaisia, näin tavoitetaan mahdollisimman moni metsänomistaja. Aina ajankohtaisten aiheiden; puukaupan ja metsänhoidon rinnalle puheenjohtaja nostaa metsän tulevaisuuskysymykset. -Perunkirjoituspalvelujen tiedoilla on käyttöä myös etukäteen, sillä ihanteellisin tilanne olisi, että metsäomaisuuden tulevaisuudesta käydään keskustelua hyvissä ajoin ennen sukupolven vaihtumista, sanoo Honkanen ja täsmentää, että metsänomistamiseen valmistautuminen on nykytilanteessa, kun asutaan etäällä, vielä tärkeämpää kuin entiseen aikaan, jolloin elettiin metsien lähellä. Metsien suojelu on luottamusasia Jorma Honkanen nostaa metsien tulevaisuuskeskusteluun esille myös metsien suojelun. Vapaaehtoiseen metsien suojeluun on tulossa kymmeniä miljoonia euroja rahaa Metson kautta. - Vapaaehtoinen suojelu on yksi vaihtoehto metsänomistajalle. Sitä Honkanen pitää erittäin tärkeänä lähtökohtana, että Metso-ohjelmassa lähdetään liikkeelle metsänomistajalähtöisesti ja täysin vapaaehtoisuuspohjalta. Metsänhoitoyhdistys haluaa mukana olollaan varmistaa että näistä pelisäännöistä pidetään kiinni. Asiasta kiinnostuneita metsänomistajia Honkanen kehottaa ensin olemaan yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen.

3 MetsäPäijänne 3 Erinomainen ensiharvennuskauppa Sukupolven vaihdoksen yhteydessä Tellervo Minkkisestä tuli metsänomistaja. Metsänomistamisen vastuut ja omaisuuden hoidon merkitys oli alusta pitäen kirkkaasti selvillä. Samoin se, että metsänhoitoon tarvitaan ammattilaisten tukea. Yhteistyötä onkin tehty Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa hyvällä menestyksellä ja kokonaisuudessaan kokemukset asioiden hoidosta ovat hyvät. Ensiharvennusasiat olivat olleet mielessä jo pitkin kevättä, mutta kuitupuun hinta laittoi miettimään kaupan ajankohtaa. Samoihin aikoihin lehdistä oli luettu, että energiapuulla on kysyntää ja energiapuunkorjuu on yksi vaihtoehto ensiharvennusmetsien hoitoon. Keväällä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen energiapuukirjekampanja tavoitti myös Tellervon. Kirje luettiin ja mielessään hän kävi läpi, olisiko sopivia hoitoa vaativia kohteita metsäpalstalla olemassa ja olisiko tässä todellinen vaihtoehto ensiharvennusten tekemiseksi. Kirjeen sisältö kuitenkin unohtui. Meni pari viikkoa kun metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja otti puhelimitse yhteyttä ja kyseli, että onko kirje tullut perille ja Ensiharvennuksen vaativa männikkö. Energiapuuta vai kuitupuuta? miltä näyttäisi metsäpalstan hoitotarpeet. Metsäneuvoja oli katsonut metsäsuunnitelmasta, että onko tilalla hoidon vaativia kohteita. - Ihan yllätyin, kun hän luetteli kuvion toisensa perään jotka pitäisi harventaa ensiharvennuksena, että onko niitä niinkin paljon! Itsellä ei oikein ollut varmaa Tellervo Minkkisen ensiharvennusmännikkö energiapuuhakkuun jälkeen. käsitystä todellisesta tilanteesta. Siitä asia lähti liikkeelle. Kävimme metsässä katsomassa kuviot ja sovittiin hoitoa vaativien kuvioiden kuntoon saattamisesta, Tellervo kertoo. Energiapuukorjuuseen hoitoa vaativia kohteita löytyi yhteensä 7,1 hehtaarin verran. Kuvioista laadittiin leimikko, jonka perusteella voitiin koostaa tarvittavat tiedot energiapuukauppaa varten. Tellervo luovutti energiapuuleimikon valtakirjalla Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hankintapalvelun korjattavaksi. Kokonaisuus hankintapalvelun kautta näytti hyvältä ja lopputulos osoittautuikin erinomaiseksi. Jo pelkästään kemera -tukien ohjaaminen metsänomistajalle on merkittävästi ratkaisuun vaikuttava asia. Hakkuussa 7,1 hehtaarin alalta kertyi energiapuuta karsittuna rankana 252 m³ ja kantohinnaksi metsänomistajalle muodostui metsänomistajalle ohjatut kemera -tuet mukaan lukien 19,80 /m³ (alv 0%). Varsin korkeaan kantohintaan vaikutti Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen valitsema toimintalinja, jonka mukaan kaikki kemera -tuet ohjataan metsänomistajalle. Näin eivät toimi muut yhdistyksen alueella toimivat energiapuuta hankkivat organisaatiot. Lisäksi leimikolla oli erinomaiset korjuuolosuhteet; lyhyt ajomatka, tasainen ja kantava maasto ja ennen kaikkea se ettei kohteella ollut ennakkoraivaustarvetta. Hakkuun suoritti paikallinen koneyrittäjä ammattitaidolla mhy:n hankintapalvelun kautta. Työn etenemisestä tiedotettiin hyvin, metsä tuli hyvään kasvukuntoon. Tellervo kävi itse myös korjuun aikana muutamia kertoja metsässä katsomassa työn etenemistä ja korjuun jälkeä. Jälki oli kelvollista eikä tullut korjuuvaurioita näin maallikon silmin katsottuna. Tämä energiapuu ja energiapuuhakkuu on hyvä asia tässä kuitumarkkinatilanteessa. Metsä ei jää hoitamatta Tellervo Minkkinen Mistä tekijöistä muodostui Tellervon leimikon kantohinta Laskelmassa ei ole huomioitu verotusta. Alv 0%. Korjuupinta-ala: 7,1 ha Hakkuukertymä: 252 m³ Puukauppatulo 1512,00 - /m³ 6,00 /m³ Kemera-tuet - pinta-alatuki 210,50 /ha - yht (7,1ha) 1494,55 - /m³ 5,93 /m³ - korjuutuki 7,00 /m³ - yht (252m³) 1764,00 - tot.selvitysraha 195,15 - /m³ 0,77 /m³ - tot.selvitys, energiapuu 32,66 - /m³ 0,13 /m³ Kantorahatulo 4998,36 = /m³ 19,83 /m³ Tellervon tapauksessa erittäin korkeaan kantohintaan kuutiota kohti vaikuttaa kertymän suhde pinta-alaan perustuvaan nhm-tukimäärään sekä kohteella ei ollut tarvetta ennakkoraivaukselle. ja kantorahaakin tuli ihan mukavasti puulle. Koin, että asiat perusteltiin hyvin, joten mitään turhia pelkoja ei ollut korjuutyön alkaessa ja edetessä. Loppujen lopuksi pelot olisivat osoittautuneet turhiksikin. Ja tuli samalla työllistettyä oman kylän miestäkin, tiivistää Tellervo lopuksi kokemuksensa. Teksti: Heikki Kuha Kuvat: Petri Leinonen Metsänhoitoyhdistyksen palvelut esittelyssä Energiapuutoiminnot Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on vahvasti mukana voimakkaassa kasvussa olevassa metsäenergiatoiminnassa. Ajamme metsänomistajien etua tiedottamalla metsäenergia-asioista, antamalla henkilökohtaista neuvontaa, etsimällä metsäenergian korjuuseen sopivia kohteita ja metsänomistajan halutessa hoidamme kohteet valmiiksi puunkorjuuta ja kauppaa myöten. Korjuu tehdään toivomustesi mukaan joko metsurityönä tai koneellisesti. Hankintapalvelua käytetään silloin, kun se on kilpailukykyinen vaihtoehto metsäteollisuuden pystykaupalle. Nuoret metsät kuntoon ja energiapuu talteen Nuoret metsät kannattaa aina hoitaa kuntoon ja hyvä vaihtoehto on myydä puut energiapuuksi. Jos harvennettava metsä täyttää Kemera-lain vaatimukset, niin siihen on mahdollista saada valtion tukea. Metsänhoitoyhdistyksen korjaamissa leimikoissa metsänomistaja saa energiapuutuet kokonaisuudessaan itselleen, vaikutus voi olla yli 10 e hakattua energiapuumottia kohti. Kun metsäenergia-asiat ovat ajankohtaisia, niin kannattaa ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen.

4 MetsäPäijänne nro 3 / Toiminnanjohtajan palsta Metsätaloutta taantuman jälkeen Vuonna 2010 tullaan näkemään mihin muotoon suuren myllerryksen läpikäynyt metsäsektori asettuu taantuman jälkeen. Talouden taantuma ja samaan ajankohtaan osunut markkinoiden rakenteellinen murros on koetellut Suomessa eniten juuri metsäsektoria. Sahatavaran kysynnän ja hinnan vaihtelut, paperin ylitarjonta ja perinteisten tuotteiden rakenteellinen kysynnän pieneneminen ovat johtaneet maailmanlaajuisesti kapasiteetin alasajoihin. Myös Suomessa on tehty voimakkaita toimenpiteitä jotka ovat näkyneet puun käytön merkittävänä vähentymisenä. Tällä hetkellä näyttää siltä että taantuma on ohitettu ja talouden mittarit näyttävät ylöspäin. Myös metsäalan organisaatioiden tehtävistä ja rahoituspohjista on käyty keskustelua. Asioita miettimään on asetettu useita työryhmiä joiden esitykset valmistuvat loppuvuoden 2009 aikana. Tällä hetkellä näyttää siltä, että muutoksia on tulossa, mutta ei niin suurina, kuin jossain vaiheessa vaikutti. On hyvä, että metsänhoitoyhdistyskentän tärkeä rooli metsätalouden edistämisessä sekä puumarkkinoiden toimivuuden varmistamisessa näytetään laajasti tunnustettavan. Metsänhoitoyhdistyksien ja siinä samalla Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen omalla toimialueellaan on jatkettava pitkäjänteistä työtä metsätalouden edistämisessä ja metsänomistajien edunvalvonnan tehostamisessa. Keskeisinä keinoina ovat metsänomistajien aktivoiminen metsänhoitoon ja puunmyyntiin sekä oman toiminnan edelleen kehittäminen. Talouden taantuman näyttäessä hellittävän metsänomistajat voivat katsoa tulevaisuuteen luottavaisena. Kotimaisella puulla tulee olemaan jatkossakin kysyntää. Energiapuu ja muut uudet puun käyttömuodot tekevät suomalaisesta puusta entistäkin halutumpaa. Toimintojen monipuolisuuden ja henkilökunnan sekä urakoitsijoiden ammattitaidon turvin Päijänteen Mhy:llä on valmius toimia menestyksekkäästi metsänomistajien hyväksi myös muuttuneessa toimintaympäristössä. Puusta voi jalostaa melkein mitä vain. Esimerkiksi arvopapereita. Metsä on sijoitus, joka kasvaa alkuperäisessä muodossaan vain tiettyyn pisteeseen. Paras taloudellinen hyöty saavutetaan, kun hakkuut ajoitetaan metsänhoidollisesti järkevään ajankohtaan. Metsänomistajan kannalta se merkitsee sitä, että puusta saatu tuotto kannattaa ohjata kasvamaan uusiin kohteisiin. Tule keskustelemaan Osuuspankkiin sinulle sopivista sijoitusratkaisuista. op.fi/metsapalvelut. Metsänhoitopuolella painopiste tulee siirtymään entistä voimakkaammin taimikonhoito- ja nuorenmetsänkunnostustöiden suuntaan, metsänuudistamistöiden ainakin väliaikaisesti merkittävästi alentuessa. Toiminnan painopisteet 2010 Puun kysynnän kasvaessa yksi tärkeimmistä toiminnan painopisteistä vuonna 2010 tulee olemaan metsänomistajien aktivoiminen puun tarjonnan lisäämiseen. Tähän tullaan suuntamaan yhä lisää toimihenkilöresursseja sekä asiaa pidetään yllä tiedotuksessa. Määrätietoisella työllään Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on saavuttanut alueellaan vahvan puukaupallisen aseman. Energiapuumarkkinat ovat laajentuneet voimakkaasti ja voidaankin sanoa, että energiapuu löi itsensä lopullisesti läpi vuonna Jatkossa on tärkeää edelleen vahvistaa energiapuumarkkinoiden toimivuutta. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksellä on hyvät edellytykset energiapuutoiminnan laajentamiseen ja metsänomistajien edunvalvonnan kehittämiseen myös tällä sektorilla alhaisista uudistushakkuumääristä. Taimikonhoidon lisäksi myös taimikoiden varhaisperkaukseen tullaan kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota. Toiminnan kehittäminen Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnan laajentumisen johdosta toimihenkilöorganisaatiota on aikaisempina vuosina kehitetty tiimimallisen toimintamallin suuntaan. Keskeisiä elementtejä tässä toimintamallissa on se, että toimihenkilöt saavat tukea työhönsä toisilta tiimin henkilöiltä. Ammatillisesti erikoisosaamista vaativiin tehtäviin on perustettu erikoishenkilöiden toimia, esimerkkejä näistä on tie- ja ojahenkilöt, tila-arvio ja LKV-henkilöt. Metsäneuvojat toimivat omalla maantieteellisellä vastuualueellaan, tällä on varmistettu sujuva yhteydenpito metsänomistajiin. Metsänhoitopuolella painopiste tulee siirtymään entistä voimakkaammin taimikonhoito- ja nuorenmetsänkunnostustöiden suuntaan, metsänuudistamistöiden ainakin väliaikaisesti merkittävästi alentuessa. Asia johtuu vuoden Kiitos kaikille metsänomistajille kuluneesta vuodesta ja rauhallista joulun aikaa! Kari Kuusniemi Toiminnanjohtaja

5 MetsäPäijänne nro 3 / Koululaisia metsässä Kuluneen syksyn aikana on eri puolilla Päijänteen Mhy:n aluetta luotu koululaisille mahdollisuus tutustua metsätalouteen. Kyseessä on ollut metsäyhteistyö 4H-yhdistysten kanssa. Päivien järjestelyjen rahoituksen tukena on ollut Suomen metsäsäätiö, jolla on asiassa laajempaakin yhteistyötä 4H-järjestön kanssa. Eri paikkakunnilla on luotu erilasia metsäpäiviä, jotka ovat olleet järjestäjiensä näköisiä. Innokkaat istuttajat Kaipolasta kokoontuivat ryhmäkuvaan aurinkoisen hakkuuaukon laitaan Jämsässä järjestettiin Päijänteen Mhy: n ja Jämsän 4H-yhdistyksen yhteistyönä kaksi metsäpäivää. Kumpanakin päivänä metsään pääsi yksi koululuokka. Ensimmäisenä päivänä metsätalouden parissa paini Jokivarren koulun 4 A - luokka ja toisena päivänä 4 luokka. Jämsän metsäpäivien ohjelma oli monipuolinen. Sään suosiessa tutustuttiin aluksi kirpakassa pakkaskelissä syksyn kuumimpaan metsätalousaiheeseen eli energiapuuhakkuuseen. Oikea moto energiahakkuuhommissa oli kiinnostava näky, jollaista kaikki eivät aiemmin olleet kokeneet. Seuraavaksi pohdittiin hiukan metsänmittauksen perusteita, jonka jälkeen vuorossa oli päivän tärkein hetki eli eväiden syöminen. Eväät nautittiin Jämsän kaupungin omistamalla Heräpirtillä nuotion ääressä. Eväistä kerättiin voimia sen verran, että jaksettiin tehdä hiukan oikeita töitäkin. Kaikki saivat siis käsiinsä työhanskat, sekä istutusputket ja vakat. Taimien syysistutus oli päivän ehdoton kohokohta ja työn jälki varsin onnistunutta. Tyytyväinen hymy karehti istuttajien huulilla, kun taimet tyhjenivät vakasta lisää oli haettava. Hyvällä mielellä päivä päätettiin metsävisan vastauksia pohtien ja pienet arpajaisetkin järjestettiin linja-autossa paluumatkalla. Mukavien metsäisten päivien jälkeen voi kyllä sanoa, että näissä Jämsän koululaissa on potentiaalia tulevaisuuden metsäammattilaisiksi! Teksti ja kuvat: Taija Huuskonen Hypsometrin käyttö vaati keskittymistä Tutustuminen moton hyttiin sai jonon aikaan Taimien istuttamisessa täsmällisyys on hyve

6 MetsäPäijänne nro 3 / Mannilan tilan metsät Laukaan Lankamaalla ovat esimerkillisessä kunnossa Tuolla pystykarsittiin männikkö ja lannoitettiin sen jälkeen. Laatupuuta ei Juhan mukaan metsässä kasva kuin työtä tekemällä. Joillekin metsä tarjoaa vastakohtaisuuksia. Ammatissaan Juha Kankkunen vältti viimeiseen asti metsään menoa, vapaa-aikana miestä ei pitele mikään pois metsästä. - Harmittavan vähän on jäänyt aikaa metsälle, sen jälkeen, kun ammatikseen ajaminen alkoi, sanoo Juha ja jatkaa, että autoihin ja autourheiluun liittyvät tehtävät kuljettavat edelleen pitkin maailmaa. Viime aikoina kotitöiksi on riittänyt pihojen hoitaminen Laukaan tilalla. Ennen armeijaan menoa Juha ennätti tehdä töitä metsässä. Oman muistinsa mukaan kaatoi vinssatessa kouluikäisenä traktorinkin. Taisi olla ensimmäinen isompi laite, jonka sain nurin! Kotona riitti tekemistä, sillä sahalla olivat ylimääräiset käsiparit aina tarpeen sellainenkin kotitilalla oli. Tietää pitää, vaikka ei töihin ennätä Mannilan tilan metsät Laukaan Lankamaalla ovat hyvässä kunnossa, vaikka isäntä kulkee maailmalla. Vastuunottaminen kotitilasta kasvoi sen jälkeen, kun lunastin veljieni osuudet tilasta 90-luvun taitteessa, kertoo Juha. Eläkkeellä oleva setä Matti Kankkunen ja metsänhoitoyhdistyksen neuvoja Pentti Kolari ovat olleet apuna. Matti on hyvä linkki yhdistyksen suuntaan sillä hän on yksi valtuutetuista. Aina hyvä, kun löytyy joku jolta voi kysyä. Tilan 350 hehtaarilta löytyy aika monenlaista metsää; peltojen läheisyydessä on rehevää pohjaa ja harjualueet ovat sopivia männyn kasvatukseen. Metsiä hakataan hoitotarpeen mukaan; kertoo Juha. Korjuutyö ostetaan, mutta puut ajetaan omalla ajokoneella. - Kiirettömästi ilman ketjuja ja teloja, ettei juuristo vaurioidu, tähdentää Juha Annetaanko metsälle sille kuuluva arvo? Juha Kankkunen on maailmalla katsellut metsiä ja todennut, että Suomessa kasvaa kunnon puuta ja usein vielä sellaisessa paikassa, että sen saa korjattua talteen. - Jos emme itse osaa arvostaa puuaineksen laatua, niin kuinka se tapahtuu omien rajojen ulkopuolella. Juhan mielestä nyt on metsän käytölle kaksi selkeää linjaa; tuottaa laatupuuta ja metsäenergiaa. - Jos puuta käytetään muualla vähän niin se saattaa johtua myös siitä, että tarjolla olevasta tavarasta ei saa esimerkiksi kunnollista rakennustavaraa, kysyy Juha. Tutuille kavereille olen sanonut, että tulkaa Suomeen katsomaan kunnon puita. Takavuosina vietiin suomalaista hirsirakentamisen osaamista muun muassa niihin maihin, joissa maa saattaa järkkyä. - Luultavasti hirsinen tupa kestää pieniä paremmin kuin mikään muu perinteinen rakennustapa.

7 MetsäPäijänne nro 3 / ja jatkaa, että kumitassuisella ajokoneella käy tuulenkaatojenkin kerääminen turvallisesti. Muutenkin edetään metsäsuunnitelman mukaan tavallaan tehdään joskus vähän enemmänkin, sillä sellaistakin työlajia on tehty sopivissa kohteissa kuin pystykarsintaa. Kunnostusrästejä ei löydy ja ojitukset ovat kunnossa. Metsää on uudistettu muutenkin kuin aivan perinteisesti, sillä kokeiluna on kasvamassa myös lehtikuusta. Työtä tulevaisuutta varten Energiapuun talteenotto on Juhan mielestä hyvä asia. - Toivottavasti mahdollisuus oivalletaan, sillä sen avulla saadaan metsä kuntoon niin, ettei omistajalle välttämättä koidu lainkaan kustannuksia, sanoo Juha. Mannilassa energiapuuta ensiharvennuksista on kertynyt mukavasti. Lepät ja pajut kerätään myös energiapuuksi, sanoo Juha, joka on sitä mieltä, että metsäenergian korjuu on työtä tulevaisuutta varten. - Hoidettu metsä kasvaa nopeammin. Oman tilan väki metsässä vuoden ympäri Mannilan tilan pellot ovat vuokralla ja tuotannossa keskitytään metsään ja muihin elinkeinoihin. Tilalla on yksi vakituinen työntekijä, joka hoitaa myös puiden ajon. - Limatiuksen Kari on korvaamaton apu, miettii Juha, sillä se mies ajaa kaikkea maansiirtovehkeistä ruohonleikkuriin. Lisäksi apuna on osa-aikainen metsuri. Juha Kankkusen mukaan tilalla metsänhoitoon on ihanteellinen tilanne, kun voidaan elää metsän tarpeiden mukaan ja tehdä hoitotyöt ajallaan. Aivan kaikki Juha Kankkusen metsät eivät ole Laukaassa, vaan metsää löytyy myös Puumalasta Viljakkalan saaresta. - Ostettiin sieltä kerran kimpassa hoitometsää, kuittaa Juha. Vesivoimasta 50 kiloa asiakirjoja Mannilan mailla on myös oma voimalaitos, joka tuottaa sähkön tilalle ja loppu myydään valtakunnan verkkoon. Voimalaitos saatiin uudelleen pyörimään 13 vuoden jälkeen. - Nyt 2 Mwh kokoinen voimalaitos pyörii, huokaisee Juha. Asian monimutkaisuus ihmetyttää isäntää, sillä samalle paikalle rakennettiin jo vuonna 1927 ensimmäinen voimalaitos, joka toimi 80-luvulle saakka. Keräilyaluettakin on rittävästi 78 neliökilometriä. Luparuletissa meni pari vuotta, vaikka laitoksen rakentamiseen ei saatu eikä Mannilan tilalla on puutavaran ajoon, tuulenkaatojen poimintaan, energiapuun kasaamiseen Ponssen-ajokone. Juha ei puikkoihin ennätä, mutta pitää siitä huolen, että ajot tehdään kiireettä; ilman teloja ja ketjuja. Kari Limatius pitää tilan käytännön töistä huolta, kun isäntä on maailmalla. Toimenkuva on monipuolinen, sillä työkone vaihtelee maansiirtokoneen ja ruohonleikkurin välillä. anottu penniäkään avustusta. - Hämmästyttää, mistä kaikki on kiinni, ettei entistä toimintaa voi jatkaa mutkattomammin, kun koskivoiman tuottamista pidetään ympäristöäystävällisenä tapana. Kolme vuosikymmentä reissuhommissa Rallista tuli Juha Kankkusen elinkeino heti armeijan jälkeen. Ennen varusmiespalvelustakin hän oli jo ajanut kilpaa ensin Ruotsissa., sillä siellä pääsi silloin nuorempana kilpailuihin mukaan. Suomessa ura alkoi 30 vuotta sitten Jyväskylän Suurajoista. - Kyllä sen nimi taisi jo silloin olla englanninkielinen, muistuttaa Juha. Ura jatkui kiivaaseen tahtiin ja kotipuolessa ennätti käydä vain kääntymässä. Ensimmäinen MM-rallin voitto tuli Safari-rallissa vuonna 1985 ja jo seuraavana vuonna Juha voitti ensimmäisen neljästä maailmanmestaruudestaan. Seuraavat mestaruudet tulivat vuosina 87,-91 ja Omassa suorituksessani arvostan sitä, että mestaruudet voitettiin eri automerkeillä. Se taitaa vieläkin olla harvinaista, sanoo Juha. Harrastus alkoi varhain Juha muistaa, että ensimmäiset kerrat hän ajoi autoa niin, että istui isänsä sylissä ja ohjasi. Tositoimiin päästiin, kun jalat ylettyivät pedaaleille ja peltoteitä Mannilassa riitti harjoitteluun. - Tilan töiden takia harjoitusvälineeksi saattoi vaihtua sponsorin toimesta myös traktori, mutta senkin kyyti kelpasi nuorelle miehelle. Kuvat: Kari Kuusniemi

8 MetsäPäijänne nro 3 / Metsäisiä sanoja Suomeksi Tukkiosa puusta menee sahojen ja vaneritehtaiden käyttöön, kuitupuu tehtaisiin sellun ja paperin valmistukseen sekä jonkin verran myös lämpölaitoksille. Tukkipuu Sellainen kasvava puu, josta saadaan ainakin yksi tukki. Yleensä vähimmäiskokoisen tukkipuun läpimitta rinnankorkeudelta on ainakin 17 cm. Kuitupuu Yleensä pienikokoinen (latvaläpimitta vähintään 6-8 cm, pituus vähintään 3 m) puutavara, jota valmistetaan pienikokoisista puista ja isompien puiden latvoista. Myös laadullisesti epäkelpo tukkipuu siirtyy kuitupuuksi. Kuitupuuta käytetään sellun ja paperin (hiokkeen, hierteen) valmistukseen, mutta nykyisin myös energiapuuksi lämpölaitoksille. Kuitupuuksi saatetaan nimittää myös kasvavaa, pienehkökokoista puuta, josta saadaan kuitupuuta muttei tukkia. Mieshakkuussa metsuri tekee tukin katkonnan eli apteerauksen. Apteeraus josta myös puun katkonta nimitystä käytetään, tarkoittaa kaadetun puurungon katkaisukohtien määrittämistä. Runko jaetaan tehtaiden puutavaralle asettamat mitta- ja laatuvaatimukset huomioon ottaen tukki- ja kuitupuupölkyiksi siten, että rungon arvo, yleensä tukkiosan määrä, tulee mahdollisimman suureksi. Mieshakkuussa metsuri tekee apteerauksen, konehakkuussa koneenkuljettaja käyttäen apunaan tietokonepohjaisia katkontaohjelmia. dellinen tilavuus kuorineen), jota käytetään muun muassa ainespuun puukaupassa ja metsikön puiden tilavuutta ilmaistaessa. Pinon kehystilavuuden yksikkönä käytetään pinokuutiometriä (p-m³) ja esim. kasaan heitettyjen polttopuiden yksikkönä irtokuutiometriä (i-m³). KESKISUOMALAINEN Kilpailuaika Kuutiometri (m³) Metsätaloudessa käytetty puun tilavuuden mittayksikkö. Suomessa puun tilavuuteen sisällytetään yleensä myös kuori, vaikka useimmiten kuorta ei käytetä teollisiin tarkoituksiin. Kuutiometrillä tarkoitetaan tavallisesti kiintokuutiometriä (=puiden to- Muuntotaulukko: Kiinto m³ Pino m³ Irto m³ 1 1,54 2,5 0,65 1 1,63 0,4 0,62 1 Kenellä on maakunnan komeimmat, hyvin hoidetut koivikot? Onko sinulla mielenkiintoinen tarina kerrottavana koivikostasi? Osallistu koivukilpailuun! Kilpailuun kuuluvat työt: koivikon harvennushakkuu energiasavotta koivikossa laatutyvikoivun kasvatus sekametsissä koivikon pystykarsinta maisemanhoito koivua käyttäen koivikon perustaminen viljellen tai luontaisesti koivutaimikon hoito muu koivunkasvatuksen edistäminen Tulosta ilmoittautumislomake internetistä: Palkinnot: Matkalahjakortti kahdelle Lahjakortti huonekaluliikkeeseen 700 Koivua kotiin vanerinen lahja 500 Vaneria omatoimiselle askartelijalle 300 Koivuklapeja 200 Lisäksi arvotaan useita palkintoja osallistujien kesken! Kilpailua tukevat: Sanomalehti Keskisuomalainen, Metsäliitto, UPM-Kymmene Metsä, Koskitukki, Visuvesi, Harvestia, metsänhoitoyhdistykset: Päijänne, Kanta-Häme, Järvi-Savo, Metso, Pohjois-Pirkka, Längelmäki, Sumiainen, Keski-Suomi, Karstula, Kyyjärvi ja metsäkeskus. Pinokuutiometriä käytetään edelleen halkoja mitattaessa.

9 MetsäPäijänne nro 3 / SINULLE Metsänomistaja Antamalla puukauppatoimeksiannon (valtakirjan) Päijänteen Metsänhoitoyhdistykselle saat ja varmistat mm. seuraavat edut: Saat ilmaisen leimikon suunnittelun Säilytät lopullisen päätösvallan kaikessa puukauppaan ja metsänhoitoon liittyvissä asioissa Halutessasi voit huoletta jättää kiireiltäsi puukaupan hoidonmetsänomistajan etua ajatteleviin käsiin Varmistat ympäristö- ja metsätalousarvojen säilymisen terveellä ja kestävällä pohjalla Voit asioida henkilökunnastamme sen henkilön kanssa, jonkakanssa haluat toimia Leimaus on Saat puillesi menekin ja hintatakuutakin paremman hinnan Saat puillesi taustoiltaan tarkistetun ostajan ILMAISTA! Saat neuvontapalvelut aina, ilman puukauppaakin, veloituksetta Maksat palkkion joka tuo itsensä vähintään kaksinkertaisesti takaisin ja katkonnan seurannan mukanaan tuoma hyöty tulee yhteistyön sinetiksi Hyödynnä metsänhoitoyhdistyksen hyvät puukauppaedut. Puunmyynninsuunnittelu eli leimavien puukauppapäätöstesi turvallisuuden Varmistat kaupasta siirretyllä seuranta-aineistolla myös tuleus on metsänomistajalle maksuton palvelu. Etukäteen tehty leimikko on tuote jota on helppo Varmistat puun hinnan myönteisen kehityksen myös pidemmällä aikajänteellä kilpailun säilyessä kilpailuttaa eri ostajien kesken. Leimikon teon yhteydessä kannattaa kysyä muistakin metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluista. keskihinta maksimi Päijänteen Mhy:n puunhintaseuranta minimi Harvennushakkuu mäntykuitu 13,87 16,10 9,50 kuusikuitu 17,23 21,10 12,50 koivukuitu 13,58 16,00 9,50 mäntytukki 40,69 48,50 34,50 kuusitukki 41,76 44,50 35,00 koivutukki 33,24 37,00 26,00 Uudistushakkuu vertailu 2008 mäntykuitu 17,40 21,00 12,50 18,03 kuusikuitu 23,65 26,10 16,00 26,18 koivukuitu 15,35 21,00 12,50 19,21 mäntytukki 49,51 52,50 44,00 59,23 kuusitukki 49,05 51,00 44,00 57,75 koivutukki 39,40 45,00 55,00 26,00 51,23 Puukaupan hintaseuranta Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat ei sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia. Uudistustushakkuu hinnoissa on myös vertailuhinnat vuodelta 2008 samalta ajanjaksolta.

10 MetsäPäijänne nro 3 / Mikä ihmeen Metso? Luonnontilaiset puronvarret ovat haluttuja METSO- kohteita varsinkin, jos alueella on lahopuustoa. Metsoja on monenlaisia. On konsernia, lintua ja myös monimuotoisuusohjelmaa. Metsässä metso -linnun lentoonlähdön kuulee ja lento on vakaata ja varmaa. METSO - monimuotoisuusohjelman vakauden määrittävät maanomistajat. Ja varmaa on, että METSO -ohjelma on vapaaehtoinen. Tavoitteena on turvata Keski-Suomessa hehtaaria monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä luonnonsuojelulain keinoin vuoteen 2016 mennessä. Metsäkeskuksesta metsänomistaja voi hakea kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista ympäristötukea. Ympäristötuen määräaikaisilla sopimuksilla pyritään turvaamaan hehtaaria merkittäviä elinympäristöjä. Rahaa tulossa vapaaehtoiseen suojeluun Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelma METSO pääsee vauhtiin ensi vuonna. Metsäkeskuksiin on tulossa ensi vuonna 10 miljoonaa euroa arvokkaiden elinympäristöjen suojelemiseksi ja ympäristökeskuksiin 27 miljoonaa euroa. Näillä rahoilla on mahdollisuus saada monta luontokohdetta suojeltua. Mahdollisuuden ohjelmalle antavat maanomistajat. Maanomistajien innokkuus vaikuttaa siihen, miten ohjelma etenee. METSO -ohjelma on vapaaehtoinen, ei siinä ole metson nokan kopauttamista. Mitä kohteita haetaan METSO ohjelmaa toteuttavat ympäristökeskukset ja metsäkeskukset. MET- SOn mukaisia elinympäristötyyppejä on 10 kappaletta. Ympäristökeskukset haluavat pääosin pysyvän suojelun kohteita. Kohteen voi myydä valtiolle tai siihen voi perustaa yksityisen suojelualueen, jolloin maapohja Monimuotoisuuden kannalta keskeisimpiä toimintaohjelmassa turvattavia elinympäristöjä ovat: - Lehdot - Runsaslahopuustoiset kangasmetsät - Puustoiset suot ja soiden metsäiset laiteet - Pienvesien lähimetsät - Metsäluhdat ja tulvametsät - Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet - Harjujen paahderinteet - Monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot - Puustoiset perinneympäristöt - Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsät säilyy omistuksessa. Vanhat kangasmetsät ovatkin ympäristökeskuksen mielimiä kohteita, myös puustoisia soita, pienvesien ympäristöjä ja lehtoja halutaan. Metsäkeskukset haluavat pienehköjä määräaikaisia kohteita. Metsäkeskuksella on käytössää ympäristötuki, joka on kymmenen vuoden määräaikainen sopimus. Keski-Suomessa halutaan pääosin pienvesien lähiympäristöjä. Myös puustoiset suot ja lehdot ovat haluttuja. Maanomistajan, jolla on metsälain tärkeitä elinympäristöjä, kannattaa kysyä korvausta. Metsäkeskus rahoittaa myös talousmetsien luonnonhoitoa luonnonhoitohankkeilla. Jos esimerkiksi korvessa on yksittäisiä ojia, niitä voidaan tukkia. Kuusia voidaan poistaa lehdoista ja lähteitä voidaan kunnostaa. Minkälaisia kohteiden tulee olla Elinympäristöille on annettu valintakriteerit, ja mitä tahansa kohdetta ei voida ottaa ohjelmaan mukaan. Vanhoissa metsissä iän tulee olla kasvupaikasta riippuen vuotiasta tai lahopuuta tulee olla m3/ha. Puustoisista soista ojittamattomat korvet ovat hyvin harvinaisia ja niitä halutaan mukaan ohjelmaan. Keski-Suomessa on paljon pienvesiä, kuten puroja ja lampia. Pienvesistä etsitään luonnontilaisia purojen ja lampien ja rantametsiä, joiden puusto on vanhaa ja lahopuustoista. Lehtoja on hyvin vähän Keski-Suomessa. Lehdot ovat reheviä kasvupaikkoja, joissa on runsas kasvillisuus. Maanomistajien tarjoamat lehdot ovat aina tervetulleita ohjelmakohteiksi. Kallioista halutaan parhaat vanhat kilpikaarnaiset ja runsaslahopuustoiset kohteet. METSO kohteet näyttävät erilaisilta kuin tavalliset talousmetsän kohteet. Niissä elää metson henki. Kuka tietää ja neuvoo Metsäammattilaiset pystyvät neuvomaan kiinnostuneita metsänomistajia. Keski-Suomessa reilut toistasataa metsäammattilaista on käynyt METSO valintaperustekoulutuksen. Esimerkiksi Päijänteen yhdistyksen kaikki metsäneuvojat kävivät kurssin. Maanomistajat ovat lähteneet METSOn lentoon mukaan. Kyselyjä on tullut paljon, sopimuksia on tehty runsaasti ja hakemuksia on paljon tarjolla ensi vuodeksi. Määrärahathan lisääntyvät lähes puolella ensi vuonna. Tulevan vuoden kevättalvella maakuntalinnullamme on pilke silmäkulmassa ja METSOlla kolikon kiilto silmässä. Teksti ja kuva: Seija Tiitinen-Salmela luonnonhoitopäällikkö Keski-Suomen metsäkeskus puh Männikkömetsät ja rantojen raidat - yhteistoimintaverkosto Keski-Suomen metsäkeskus haki valtakunnallisessa haussa rahoitusta yhteistoimintaverkostolle. Ympäristöministeriö ja maa - ja metsätalousministeriö myönsivät rahoitusta yhteensä seitsemälle verkostolle, joista Keski-Suomi on yhtenä. Yhteistoimintaverkosto on nimensä mukaan yhteistoimintaa ja verkostoitumista. Tämä verkosto antaa mahdollisuudet jakaa tietoa METSO monimuotoisuusohjelmasta. Yhteistoimintaalueita on Keski-Suomessa kaksi: Toinen on Suomeselän alueella ja toinen täällä Päijänteen itäpuolella Toivakassa ja Leivonmäellä. Näillä alueilla voidaan muita alueita tarkemmin jakaa tietoa MET- SO- ohjelmasta ja neuvoa paremmin ja henkilökohtaisemmin metsänomistajia. Yhteistoimintaverkosto on osana vapaaehtoista METSO- monimuotoisuusohjelmaa. Verkoston perustuksena ovat maanomistajat ja tukipilareina ovat mm. matkailuyrittäjät, metsänhoitoyhdistykset, firmat, ympäristökeskus ja metsäkeskus. Jos perustus on huono, niin koko talo romahtaa. Mitä seuraavaksi Yhteistoimintaverkoston ohjausryhmä kokoontuu marraskuun aikana. Talven aikana pidetään tilaisuuksia kylillä, jonne toivotaan maanomistajia mukaan. Verkostossa halutaan aidosti maanomistajien näkemyksiä ja mielipiteitä esille. Verkoston alueella metsäammattilaiset tietävät METSO- ohjelmasta ja osaavat neuvoa maanomistajia. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ja metsäkeskus ovat jo sopineet verkoston alueen metsäneuvojien informoinnista. Maanomistajille voidaan lähettää kirjeitä ja kysyä halukkuutta lähteä mukaan METSOohjelmaan. Kaikki on vapaaehtoista ja avointa, mitään ei tehdä ilman maanomistajan tietämättä. Ei on EI ja kyllä on KYLLÄ! Ajankohtaiset uutiset näppärästi sähköpostilla Seija Tiitinen-Salmela luonnonhoitopäällikkö Keski-Suomen metsäkeskus Liity mukaan Päijänteen Mhy:n sähköisen uutiskirjeen jakelulistalle Uutiskirjeen kautta saat tietoa ajankohtaisista metsäasioista noin 8-10 kertaa vuodessa. Uutiskirjeen vastaanottaminen edellyttää vain toimivaa sähköpostiosoitetta. Uutiskirjeon täysin maksuton palvelu. Voit liittyä uutiskirjeen vastaanottajaksi lähettämällä sähköpostiosoitteesi mhy:lleosoitteeseen paijanne.mhy.fi Tervetuloa sähköisen tiedotuksen pariin!

11 11 MetsäPäijänne nro 3 / Puuta on tarjolla ja sillä on kysyntää! Metsänomistajia syyllistetään aiheetta Tilanne puumarkkinoilla on mennyt koko syksyn ajan positiivisempaan suuntaan. Puun kysyntä on säilynyt tukkipuulla hyvänä ja kuitupuunkin tilanne on parantunut. Joitakin ongelmallisia puutavaralajeja, kuten koivutukki, edelleen on, mutta kokonaisuutena on tulossa positiivinen puukauppatalvi. Ikävän särönsä puukauppaan on tuonut julkisuudessa tapahtuva metsänomistajien syyllistäminen siitä, ettei puuta olisi laitettu myyntiin. Jopa tehtaiden lakkauttamisia laitetaan mielellään metsänomistajien syyksi vaikka todellinen syy on lopputuotemarkkinoiden taantumassa. Syyllistämisessä on kyse tarpeettomasta taustapolitikoinnista. Kuitupuupuolella koivukuitu on erittäin haluttua, mutta myös kuusessa ja männyssä on piristymisen merkkejä Se mistä metsäsektori voisi ottaa kuluneesta vuodesta oppia, on tiedottaminen. Havutukin hyvä kysyntätilanne on peittynyt ikäviin uutisiin sellu- ja paperiteollisuudesta. Metsänomistajille tuli käsitys ettei puu käy kaupaksi vaikka se olikin vain osa totuus ja koski lähinnä kuitupuuta. Toivottavasti viestintä nyt kuitupuunkin kysyntätilanteen parantuessa yhtenäistyy ja todellinen tilanne pääsee paremmin läpi mediassa. Nyt kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen metsäneuvojaan ja tehdä ilmainen puunmyyntisuunnitelmatilaus. Ostajat haluavat sitoa myyjän yhteen ostajaan Metsien elinvoima ja tuottokyky vaativat säännöllisiä hakkuu- ja hoitotoimenpiteitä sekä mahdollisuuksien mukaan myös omistajaltaan muutenkin tiivistä otetta metsäänsä. Puukaupan yhteydessä ratkaistaan lopullisesti saatavien hakkuutulojen suuruus sekä hakkuun laatu, mikä vaikuttaa pitkälle metsän jatkokehitykseen. Ostajien kannalta on ymmärrettävää, että he haluavat puut mahdollisimman halvalla ja vaivattomasti, tämän vuoksi he mielellään haluavat tehdä erilaisia yhteistyösopimuksia metsänomistajan kanssa. Mutta miksi metsänomistaja sitoisi käsiään yhden ostajan kanssa tehdyllä metsäpalvelusopimuksella, kun hänellä on mahdollisuus kilpailuttaa kaikkien ostajien laatu sekä hinta. Ostohalukkuus ja sen myötä hinta vaihtelevat ajankohdan mukaan ostajittain. Palvelut yhdeltä luukulta Ostajat mainostavat, että palvelusopimuksen avulla metsänomistaja varmistaa palvelut yhdeltä luukulta. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimialueella on metsänhoitoyhdistys tarjonnut koko palveluketjun jo vuosien ajan. Puolueeton hakkuun valvonta sekä katkonnan ja hintojen seuranta takaavat hinta- ja laatutason säilymisen alueella. Puun hinnan ja metsänhoitotöiden kytkeminen on arveluttavaa Hinta- ja laatutason jatkuvuuden kannalta hoitotöiden kytkeminen osaksi puun hintaa näkyy alentuneina kantohintoina, minkä myötä ostajat saavat puunsa jatkossa entistäkin halvemmalla. Metsänomistajille tehtyjä tarjouksia seuratessa on ollut havaittavissa että puuta yritetään ostaa välillä mitä erikoisimmilla sivutuotteilla ja sanalliseen muotoon puetuilla odotusarvoilla. Positiivista on että energiapuusta on muodostunut oma puutavaralajinsa jolla on oma yksikköhintansa. Näin historiaan on jäänyt se aika kun metsänomistajan tuli lahjoittaa energiapuu ostajalle. Takuuhinta? Tee sopimus ja kauppa meidän kanssa nyt, niin saat hintatakuun, on moni metsänomistaja kuullut sanottavan. Hintatakuu on toki parempi kuin ei mitään. Se ei kuitenkaan takaa parasta mahdollista hintaa muuta kuin poikkeusolosuhteissa. Hintatakuu perustuu alueella maksettuihin ostajan omien tilastojen keskihintoihin. Olennaista on se, että mikä taho määrittää pohjana Havutukki ei ehdi tienvarressa kauaa olemaan kun sitä jo haetaan sahalle. Alkukesällä alkanut havutukin hyvä kysyntä on jatkunut ja tukkipuuleimikoihin tulee mukavasti tarjouksia. Hintatasokin on ollut hyvä ja etenkin kun muistetaan vielä tämän vuoden voimassa oleva korkeampi veroetu, niin metsänomistajat ovat tehneet hyviä kauppoja. käytettävän hintatason sekä hinnantarkistuksen perusteen. Takuuhinnassa myyjä antaa käytännössä ostajalle vapaat kädet puun lopulliseen hinnoitteluun. Hoitamalla puukauppa loppuun asti kauppaneuvottelujen yhteydessä päästään useimmiten parhaaseen tulokseen ja välittömästi. metsasaatio.fi Metsä on arvokas asia Antamalla metsänhoitoyhdistykselle puukauppatoimeksiannon saat käyttöösi metsänhoitoyhdistyksen puukauppaosaamisen. Jokainen myynti on meille ainutkertainen. Vuosittain yhdistyksen 7800 metsänomistajasta jo suuri osa toimii näin. Tämä tarkoittaa että merkittävä osa vuosittain myydystä puusta myydään ns. valtakirjakauppana ja määrä on koko ajan kasvussa. Tässä maassa osataan ja halutaan hoitaa metsiä. Sillä tavoin kasvaa puuta, jolle löytyy ottajia ympäri maailman. Puukauppojen yhteydessä kerätään vapaaehtoinen menekinedistämismaksu, jolla Metsäsäätiö tekee suomalaista metsäelinkeinoa tunnetuksi ja edistää puun käyttöä. Keskivertopuukaupassa menekinedistämismaksu on tukkipuun verran rahaa (0,2 % puukaupan arvosta). Meiltä löytyy keinot, kun metsänomistaja suo itselleen mahdollisuuden ja käyttää niitä.

12 MetsäPäijänne nro 3 / Metsänlannoituksen kannattavuus on hyvällä tasolla Kangasmetsien kasvatuslannoitus tuottaa hyvän tuloksen nykyisillä puun ja lannoitusinvestoinnin hintasuhteilla. Lannoituksen hinta metsänhoitoyhdistyksen järjestämänä on noin euroa hehtaarilta. Lannoituksen tuloksena saadaan motin lisäkasvu noin 8 vuoden kuluessa. Varttuneissa kasvatusmetsissä lisäkasvu on lähes kokonaisuudessaan tukkia. Tämä tarkoittaa nykyhinnoilla noin euron lisätuloa. Investoinnin vuotuinen sisäinen korko nousee 15 prosenttiin. Parhaita lannoituskohteita ovat vuotiaat puolukkatyypin männiköt ja mustikkatyypin kuusikot ja männiköt. Myös hyväpuustoiset varttuneet kuivan kankaan männiköt ovat hyviä lannoituskohteita. Typpilannoituksen yhteydessä tulee aina huolehtia myös hivenravinteiden riittävyydestä. Suomensalpietari ja Metsän NP1 sisältävät booria, jota Suomen maaperässä niukasti. Erityisen tärkeää boorilisäys on rehevissä kuusikoissa. Niissä kannattaakin aina käyttää Metsän NP1:stä. Boorinpuutos aiheuttaa kasvuhäiriöitä Boorinpuutteen seurauksena puut pensastuvat ja pituuskasvu häiriintyy. Ongelma keskittyy parastuottoisille reheville kuusen kasvupaikoille Vuosisatoja jatkunut kaskeaminen ja metsälaidunnus ovat köyhdyttäneet maaperän boorivaroja. Kaskeaminen ulottui myös Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueelle. Esimerkiksi Jämsässä on saatu neulasanalyyseissä alhaisia boorilukemia. Pellonmetsitysalueet kärsivät boorinpuutoksesta yleisesti koko Suomessa. Boorinpuutos johtaa puun pensastumiseen, monihaaraisuuteen ja pahimmillaan pituuskasvun tyrehtymiseen. Boorilannoituksiin on mahdollista saada Kemera -tukea. Kasvuhäiriöistä kärsivät kohteet kannattaa selvittää yhdessä oman metsäneuvojan kanssa. Helikopterilevitys on tehokas levitysmenetelmä Lentolannoituksen suunnittelussa on tärkeää pyrkiä mahdollisimman suuriin työmaakeskityksiin. Levitystyö on sitä edullisempaa mitä suurempiin varastoihin päästään. Jos oman metsätilan läheisyyteen on tulossa lentolannoitus, niin metsänomistajan kannattaa ehdottomasti lähteä hankkeeseen mukaan. Lentolannoitusta ei voida suorittaa vuosittain samoilla alueilla. Petri Kortejärvi Myyntipäällikkö Yara Suomi JONSERED LAATUA TyöSKENTELyyN! JONSERED FC2145 raivaussaha Sylinteritilavuus 45,0 cm 3 Teho 2,0 kw / 2,7 hv Paino ilman terävarustusta 8,4 kg Tarjoushintaan 649 JONSERED CS2245S moottorisaha Sylinteritilavuus 45,7 cm 3 Teho 2,1 kw / 2,9 hv Paino ilman terälevyä ja ketjua 4,9 kg Tarjoushintaan 530 KAUPAN PÄÄLLE KAKSI KETJUA JA VARALAIPPA! Meillä myös hyvä ja laaja valikoima metsurinvarusteita ja tarvikkeita! Meiltä saat Bonusta! Kirrinpolku 5, Palokka Teollisuuskatu 2, Jämsä p p

13 13 MetsäPäijänne nro 3 / Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallinto- ja toimistohenkilöstö sekä erikoishenkilöstö Kari Kuusniemi Toiminnanjohtaja, LKV Koskentie 11, Jämsä fax Pirjo Lumioja Talouspäällikkö Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax Tarja Särkkä-Manninen Toimistosihteeri Laukaantie Laukaa fax Mervi Friman Toimistosihteeri Koskentie Jämsä fax Seppo Lohtander Hankintaesimies Martinpolku Korpilahti fax paijanne.mhy.fi Kimmo Piesanen Metsäsuunnittelu Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax paijanne.mhy.fi Heikki Kuha Metsäpalveluvastaava Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax METSÄTILOILLA JA TONTEILLA HUIPPUKYSYNTÄ Metsäkiinteistöt vaihtavat omistajaa keskimäärin kahden-, kolmenkymmenen vuoden välein. Verotuksen, perinnönjaon ym. syiden vuoksi asiantuntijapalveluja tarvitaan usein silloinkin kun ostaja on jo selvillä. Puhumattakaan tilanteesta, jossa on löydettävä ostaja käypään hintaan. Olemme toimialueellamme markkinajohtaja metsätilojen välityksessä. Metsäammattilaisina metsät ovat meille tuttu asia. Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Mhy:n kiinteistönvälityksen ammattilaisiin, niin neuvotellaan toimeksiannosta. HYVÄ METSÄTIE NOSTAA TILASI ARVOA, OJITUKSELLA SAAT SUOMETSÄT TUOTTAMAAN Hyvä ja kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi. Jos metsäpalstasi on tiettömän taipaleen takana, metsätiesi on kunnostuksen tarpeessa tai haluat suometsäsi tuottavaan kuntoon Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Päijänteen Mhy:n oja- ja tieasiantuntijoihin Ismo Paukku LKV puh Ari Saarivaara LKV puh vuorotteluvapaalla Palvelumme sisältää kaiken tietojen hankkimisesta valmiiseen kauppakirjaan. Teemu Jokinen puh Lisätietoja myynnissä olevista tiloista löydät nettisivuiltamme: Kaikenkokoisilla tiloilla on hyvä kysyntä, joten kannattaa ottaa yhteyttä Metsänhoitoyhdistykseen Jarmo Ukkonen puh Erkki Jalkanen puh ja hyödynnä valtion maksamat Kemera-tuet. Toteutukseen maksetaan tukea % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi valtion tuki kattaa kaikki suunnittelukustannukset. Palvelumme sisältävät kaikki metsä- ja yksityisteiden rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, sekä suometsien hoidon kaikki työlajit. Päijänteen Mhy tarjoaa myös metsätie- ja ojituspalvelut. Kannattaa ottaa yhteyttä! Tuomo Pesälä Metsälakipalvelut Ma klo 9 16 p (2,90 e/min+pvm/mpm.) Petra Varonen Metsänomistajien Palvelutoimisto Simonkatu 6 (PL 510) HELSINKI puh ,

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa Laukaa, Lievestuore n. 13 ha http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa 1 / 3 30.3.2015 10:02 (/) Etusivu (/) / Kiinteistönvälitys ) / Laukaa, Lievestuore n. 13 ha Kunta Laukaa Kylä Lievestuore

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus ~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS 7.6.213 Kuhmon kaupunki PL 15 8891 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 44 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS Myyntitarjoukseni Metsähallituksen puolesta Kuhmon kaupungissa

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Säästä yli hehtaarin metsikkö! Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia

Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia vaikutuksia etsimässä MMM, HL, Leena A. Leskinen Ekologiset tarkastelut yksityismetsien aluetason yhteistoiminnallisessa suunnittelussa (MOSSE) Mitä on sosiaalinen?

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot