Merivalvonta on murroksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merivalvonta on murroksessa"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Syrjäytymisen riskit kartoitetaan Tutkimusaineisto kerätään kutsuntoihin osallistuvilta uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 19 (1152) verkossa > Kuva: Aku Siukosaari Merivalvonta on murroksessa Ensi vuonna merivoimien operatiiviseen käyttöön otettavat Katanpää-luokan alukset parantavat kykyä vedenalaisiin kartoitusoperaatioihin samalla, kun Laivue hanke tähtää ensi vuosikymmenellä vanhenevan kaluston korvaamiseen. Lokakuussa merta valvoi vanhempi rajavartija Robert Nygård. Viranomaisyhteistyön ansiosta alan toimijoilla on tukenaan laaja tilannekuva Suomen aluevesistä. uutiset, sivu 3 Ampumamelu puhuttaa Vekaranjärvellä uutiset, sivu 3 Kaveria ei jätetä -lupaus pätee vieläkin kentällä, sivu 10 Syksyn uutuuskirjoja esittelyssä vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 19/2014 pääkirjoitus Kertausharjoitusten merkitys korostuu nurkka Suomen etu who cares? Perinteisiä maajoukkoja kaduille ja metsiin tarvitaan edelleen. Reservin kertausharjoituksilla on yksi tehtävä ylitse muiden: tuottaa ja ylläpitää taistelukykyisiä joukkoja Suomen puolustamiseksi. Tämän ilmiselvän päätehtävän ohella kertausharjoituksilla on koko joukko myönteisiä sivuvaikutuksia: ne tarjoavat reserviläisille vaihtelua arkirutiineihin ja sellaista yhteishenkeä, jota ei välttämättä pääse aina kokemaan siviilielämässä. Moni kertausharjoituksiin osallistunut on kiitellyt sitä, kuinka harjoituksissa reserviläisiin luotetaan ja heille annetaan vastuuta he pääsevät hyödyntämään oma-aloitteisuuttaan ja joissain tilanteissa jopa johtamaan itse itseään. Vaikka tornitouhua varsinaiset kertausharjoitukset ovat osa asevelvollisuutta eivätkä perustu vapaaehtoisuuteen, niihin pikemminkin pyritään eikä niistä juuri yritetä luistella pois. Parhaimmillaan kertausharjoituksissa syntyy kontakteja ja uusia ystävyyksiä, ja ne kehittävät osallistujiensa sosiaalisia taitoja. Nimenomaan niitä tarvitaan nykyisessä työelämässä ja viestinnän kyllästämässä yhteiskunnassa. *** Suomessa niin varusmiesten kuin reserviläistenkin koulutustaso on useimpiin muihin maailman maihin verrattuna huippuluokkaa. Siitä kertoo muun muassa se, että jopa komppanian tasoisia sodan ajan yksiköitä johtavat meillä pääasiassa reservin upseerit. Kun suomalaisista reserviläisistä koottu osasto lähtee vaikkapa Afganistaniin tai muualle kriisinhallintatehtäviin, meidän ei tarvitse tippaakaan hävetä osaamistasoamme esimerkiksi muiden maiden ammattisotilaiden rinnalla. Niin arvostettua on suomalainen sotilas- ja siviilipuolen koulutus maailmalla. Yleinen asevelvollisuus ja siihen olennaisesti kuuluvat kertausharjoitukset sopivat hyvin Suomen maantieteelliseen ja sotilaspoliittiseen asemaan. Esimerkiksi Georgian sota vuonna 2008 ja yhä meneillään oleva Ukrainan konflikti ovat osoituksia siitä, että toisen valtion alueellisen koskemattomuuden loukkaamista ei valitettavasti voida sulkea pois edes nykypäivän Euroopassa. Jos Suomeakin koskettava sotilaallinen kriisi pääsisi leimahtamaan jossain lähialueilla, olisi myöhäistä aloittaa puolustuskyvyn rakentaminen. Siksi sitä on pidettävä koko ajan yllä muun muassa joukkoja harjoituttamalla. Kosovon sota reilut 15 vuotta sitten ja toisaalta Lähi-idässä meneillään oleva ISIS-järjestön vastainen kampanja muistuttavat siitä, että pelkillä ilmapommituksilla ei mitään maata voida ottaa pois hallusta tai pitää omassa kontrollissa. Perinteisiä maajoukkoja kaduille ja metsiin tarvitaan edelleen ja niitä tarvitaan riittävän paljon. Valtion suvereniteetin turvaamista ei voida koskaan täysin ulkoistaa teknologialle. Siksi Suomen tapaisen laajan ja harvaan asutun maan täytyy pitää kiinni hyvin koulutetusta ja motivoituneesta reservistä. Hallituksen päätös lisätä kertausharjoituksia ensi vuonna on oikeansuuntainen. Vielä on kuitenkin tehtävää, jotta kertausharjoitukset saadaan riittävälle tasolle vastaamaan Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta kaikissa oloissa. > Maaliskuusta lähtien velloneen Ukrainan kriisin aikana olen tutkinut useaan otteeseen suomalaisten mielipiteitä maanpuolustuksesta ja turvallisuuspolitiikasta. Tutkimuksissa on noussut toistuvasti esiin yksi yhteinen piirre: suomalaisten enemmistö ei halua tehdä selvää puolen valintaa EU:n ja Yhdysvaltojen muodostaman rintaman sekä Venäjän välillä. Esimerkiksi Iltalehden syyskuussa teettämässä kyselyssä suomalaiset pitivät EU-suhteita vain hieman tärkeämpinä kuin Venäjäsuhteita; myös Venäjä-suhteille annettiin kyselyssä suuri painoarvo. Nato-jäsenyyttä kannattaa edelleen vain runsas neljännes kansasta, eikä se määrä ole juuri muuttunut Ukrainan kriisin aikana. *** Ovatko suomalaiset siis suomettuneita, rähmällään itään? Moni kommentaattori haluaa asian nähdä näin, mutta tutkijana tulkitsen asiaa viileämmin: suomalaiset arvostavat harkitsevaista, käytännönläheistä ja diplomaattista ulkopolitiikkaa, jossa otetaan huomioon oma maantieteellinen ja taloudellinen asema. Hallitus ja presidentti ovat varsin taitavasti tasapainoilleet pakotteisiin osallistumisen ja Venäjäsuhteiden hoitamisen välillä, ja tällaisella politiikalla on tutkimusten mukaan kansalaisten enemmistön kannatus. *** ketin kansainvälisiä uutiskanavia, joukossa muun muassa yhdysvaltalainen CNN ja venäläinen Russia Today. Seurattuani Ukrainan kriisiä kansainvälisestä näkökulmasta olen tullut siihen johtopäätökseen, että kun suurvallat politikoivat keskenään, siinä ei pienen Suomen etu paljon paina. Tutkijana en sinänsä ota kantaa siihen, millaista politiikkaa Suomessa pitäisi tehdä, mutta yritän tulkita sitä, miksi mielipidetutkimusten tulokset ovat sellaisia kuin ovat. Kansalaisten enemmistö tuntuu ajattelevan niin, että suomalaisten asiaa ei ajeta sen paremmin Moskovassa, Washingtonissa, Lontoossa kuin Brysselissäkään. *** Ilmeisesti Suomen täytyy itse hoitaa omat sisäiset asiansa ja ulkosuhteensa niin, että Suomen oma asema tulee otetuksi huomioon mahdollisimman hyvin. Ukrainan kriisin jälkeenkin on elämää, eikä siltojen polttaminen mihinkään suuntaan välttämättä palvelisi maan etua pitkällä aikavälillä. Olennainen osa suomalaisten arvostamaa pragmaattista politiikkaa on omien, riittävän suorituskykyisten ja modernien puolustusvoimien ylläpitäminen. Vahva maanpuolustustahto ja oman tontin turvaava puolustuskyky antavat Suomelle ruista ranteeseen ja arvostusta myös kansainvälisissä diplomaattisissa kuvioissa. Kävin kesän aikana sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä. New Yorkiin ja Karjalan tasavaltaan suuntautuneiden tiedustelumatkojeni lisäksi hankin kotiini pa- Juho Rahkonen Kirjoittaja on yliluutnantti reservissä ja Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Törmäsitkö Wanaja 14 -harjoitukseen sosiaalisessa mediassa? sosiaalisesta mediasta Kyllä 54% Ei SPOL1-ampumaleiri takana. Kohokohtana puolustusammunta valojuovaluodeilla, valoraketeilla ja tulenkuvauksella höystetty pimeäammunta. #SPOL Upinniemen sotilaspoliisi Sasu Karttunen nautti ampumaleiristä pimeässä. Kliininen rasitustesti Biomedicumin Aeromedical Centerissä. Valmistaudun puolustusvaliokunnan Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg testaa kuntoaan puolustusvaliokunnan tenttiä varten ilmailulääketieteen keskuksessa. #kertausharjoitus = etuoikeus. Huippua! #puolustusvoimat Reserviläinen Antto Pajulahti fiilisteli pääsyään kertausharjoitukseen. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla Esimerkki todellisuudesta vieraatumisesta: Asevoimat haluaa uusia kalustoa. Seuraa syytös pelon lietsonnasta. #turpo Sotatieteiden tohtori ja puolustusvoimien tutkija Saara Ilon toteamus asevoimien halusta uusia kalustoa. 46% Seuraava kysymys: Oliko Ruotsin aluevesillä vieras sukellusvene? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joel Kontiainen Puh TOIMITTAJAT Kokelas Joona Kosloff Puh Kokelas Samu Saatsi Puh Alikersantti Sanna Närä Puh Kaartinjääkäri Rasmus Arikka Puh Kaartinjääkäri Pauli Loukola Puh Kaartinjääkäri Juho Mäki-Lohiluoma Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eetu Lehmusvaara VALOKUVAAJAT Kokelas Olli Viljamaa Kaartinjääkäri Aku Siukosaari Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 19/ uutiset Vedenalainen aluevalvonta paranee Uusissa Katanpää-luokan aluksissa on huippuvälineet vedenalaisen toiminnan kartoitukseen. Merkittävä osa sukellusveneiden torjumiseen soveltuvasta kalustosta vanhenee 2020-luvulla. Joel Kontiainen Ruotsin puolustusvoimat suoritti viime ja toissa viikolla Tukholman saaristossa suuroperaatiota, jossa selvitettiin mahdollista vedenalaista toimintaa. Julkisuudessa on arvioitu ruotsalaisten etsineen ensisijaisesti sukellusveneitä tai merenpohjaan kiinnitettyjä sensoreita. Suomessa kyky vastaaviin operaatioihin paranee ensi vuonna, kun viimeisetkin merivoimille tilatut Katanpää-luokan miinantorjunta-alukset saadaan operatiiviseen käyttöön. Pääesikunnan operatiivisen osaston apulaisosastopäällikkö, kommodori Jarmo Pennala kertoo, että vaikka käyttöön otettavien kolmen Katanpää-luokan aluksen päätehtävä on miinantorjunta, on aluksilla myös erinomainen valmius Ruotsin operaation kaltaisiin vedenalaisiin kartoitustehtäviin. Sanovat, että Katanpää-luokan sensorilaitteisto on maailman paras. Me pystymme valvomaan näillä aluksilla myös merenpohjaa, mitä kykyä meillä ei ole aikaisemmin ollut, Pennala kertoo. Lisäksi uusilla Katanpää-luokan aluksilla kyetään tarvittaessa analysoimaan ja tekemään vaarattomaksi merenpohjassa mahdollisesti olevia sinne kuulumattomia kohteita. Itämeri on haasteellinen valvottava Kuva: puolustusvoimat/elias Koskinen Kattavaa teknistä valvontaa tukevat paikallisen väestön havainnot, jotka tarvittaessa varmistetaan liikkuvalla kalustolla. Kuvassa MHC Katanpää suorittamassa valvontatehtävää. Katanpää-luokkaan kuuluvat kolme alusta, Katanpää, Purunpää ja Vahterpää sijoitetaan Saaristomeren meripuolustusalueelle ja niiden kotisatama sijaitsee Turussa. Alusten suorituskyky täydentää merivalvonnan tilannekuvaa, joka nykyisin muodostetaan tutka- ja sensorilaitteiston, alusten omatunnuslaitteiden ja liikkuvan aluevalvonnan avulla. Komentaja Veli-Petteri Valkamo merivoimien operaatiokeskuksesta kertoo, että Itämeri on haasteellinen valvottava jo vilkkaan liikenteensä vuoksi. Vedenalaisen toiminnan valvomista vaikeuttavat puolestaan rikkonainen saaristo ja monimuotoinen pohjatopografia. Lisäksi Itämeri on murtovesialue ja akustisesti olosuhteiltaan äärimmäisen haastava, varmaan yksi vaikeimmista valvottavista, Valkamo toteaa. Toisaalta matala ja karikkoinen rannikko tarjoaa suojaa, sillä se on vaikea toimintaympäristö sukellusveneille, jotka tavallisesti tarvitsevat noin viidenkymmenen metrin syvyyden toimiakseen. Ne alueet, joilla sukellusveneillä voisi Suomessa toimia, ovat tiedossa ja tarkasti valvottuja. Torjunta-alukset uusimisen edessä Katanpää-luokan alukset ovat Valvonnan viranomaisyhteistyö on ainutlaatuista Joel Kontiainen Suomessa merialuevalvonnan tilannekuva muodostetaan yhteisesti merivoimien, Rajavartiolaitoksen, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston kesken. Merelliset toimijat eli METO-yhteistyöksi nimetty toimintamalli on tiettävästi ainutlaatuinen maailmassa. Suomalaiset viranomaiset jakavat omista valvontalaitteistoistaan saadut tiedot yhteiseen merialuevalvontajärjestelmään, jolloin kullakin viranomaisella on käytettävissään huomattavasti laajempi tilannekuva kuin yksittäin toimiessaan. Rajavartiolaitoksen varajohtaja, kontra-amiraali Matti Möttönen kertoi 20 vuotta täyttäneen ME- TO:n juhlaseminaarissa, että muualla maailmassa toimijoiden välinen yhteistyö on huomattavasti kankeampaa. Joissakin maissa on perustettu keskuksia, joissa istuvat tietoja vaihtamassa eri viranomaisten edustajat, joilla kullakin allaan omat komentoketjut. Suomessa tämä on tehty järjestelmätasolla, jolloin tieto on kaikkien käsillä ilman että se kiertää hallinto- tai komentorakenteiden kautta, Möttönen kuvailee. Esimerkiksi merivoimat voivat tarvittaessa käyttää merialueilla sijaitsevia Rajavartiolaitoksen kameroita tunnistaakseen epätavanomaisen kohteen ilman, että asiasta tarvitsee pyytää lupaa tai tietoa Rajavartiolaitoksesta. Yhteistyö ei rajoitu pelkästään tekniseen valvontatyöhön, vaan myös eri viranomaisten asiantuntijaresrussit ovat yhteiskäytössä. Rahallisesti yhteistyöllä saavutetun säästön arvoioidaan olevan jopa satoja miljoonia euroja. erinomaisia vedenalaisen toiminnan kartoittajia, mutta esimerkiksi sukellusveneiden torjuntaan niissä ei juuri ole aseistusta. Uuden haasteen erityisesti sukellusvenetoiminnan torjumiseen muodostaakin merivoimien kaluston vanheneminen, sillä 2020-luvulla käyttöikänsä päähän tulevat Hämeenmaa-, Rauma-, ja Uusimaa-luokan alukset, joiden mukana merivoimilta katoaa merkittävä osa vedenalaisen toiminnan torjuntakyvystä. Yhteensä korvattavana on seitsemän hyvin erityyppistä alusta. Suorituskyvyn ylläpitämiseksi merivoimissa on alkamassa Laivue hanke, jossa vanheneville aluksille etsitään korvaajia. Samalla kartoitetaan, voidaanko merivoimille hankkia uusia asejärjestelmiä. Valkamon mukaan erityisesti torpedoaseistuksen hankkimista selvitetään, sillä hakeutumis- ja ohjaustoimintojen vuoksi torpedoilla pystytään raketteja ja syvyyspommeja tehokkaammin ja kauemmas vaikuttamaan vedenalaisiin kohteisiin. Paras ase sukellusveneitä vastaan olisi silti toinen sukellusvene. Tottakai se [omien sukellusveneiden puuttuminen] on merkittävä puute. Mutta niiden hankkiminen on niin kertakaikkisen kallista, ettei meillä ole varaa sellaiseen, Valkamo kertoo. Käytännössä sukellusveneitä tulisi hankkia vähintään kolme, jotta ympärivuotinen toiminta olisi mahdollista. Lisäksi kokonaan alusta pitäisi rakentaa sukellusveneiden koulutus- ja ylläpitojärjestelmät. Maanomistusjärjestelyissä on suunnitteilla muutoksia Vekaranjärvellä Eversti Rami Saari ihmettelee, missä ampumakoulutus järjestetään, jos se ei onnistu varuskunnan alueella. Kuva: Aku Siukosaarti Rasmus Arikka Karjalan prikaatissa Kouvolassa ehdotetaan ampuratojen melusta kärsiville kiinteistön omistajille tonttien vaihtamista ja niistä luopumista. Puolustusvoimat tarjoaa mahdollisuutta lähikiinteistöjen 23 omistajalle. Metsähallitus vastaa kokonaisuudessaan kiinteistöjen vaihtamisesta ja ostamisesta. Uusia järjestelyitä pohditaan, Vekaranjärven varuskunnan melutaso on yli ympäristöluvan vaatimusten. Sääntöjen mukaan pysyvän asutuksen alueella melutaso ei saa nousta yli 60 desibelin. Vaikka ampumaratojen lähellä on vain vapaa-ajan kiinteistöjä, ne altistuvat kovalle melulle. Meluhaitan vähentämiseksi on rakennettu esimerkiksi meluvalleja. Asiantuntijoiden mukaan lisärakenteet eivät poista melurasitetta täysin. Tästä syystä on ehdotettu maiden vaihtamista ja ostamista, Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö, eversti Rami Saari kertoo. Saaren mukaan järjestelyissä huomioidaan kaikki osapuolet. Karjalan prikaati haluaa ensijaisesti täyttää lainmukaiset tehtävänsä eli tuottaa ja kouluttaa sodan ajan joukkoja ja siksi tarjoaa reilua korvausta melusta kärsiville. Saari kertoo, että puolustusvoimat ymmärtää kiinteistöihin liittyvät tunnesiteet, ja tulevista järjestelyistä sovitaan yhteistyössä lähiasukkaiden kanssa. Viiimeisenä vaihtoehtona harkitaan kiinteistöjen lunastamista. Hyötyä monelle Meluhaittojen vuoksi Vekaranjärven varuskunnassa on jouduttu rajoittamaan ampumaratavuoroja iltaisin ja viikonloppusin, mutta olennaisesti se ei ole koulutusta haitannut. Meluhaittaa lieventävät toimenpiteet ovat kustantaneet lähes kolme miljoonaa euroa, mikä ei Saaren mukaan ole mennyt hukkaan. Hän korostaa varusmiesten turvallisuuden parantuneen ampuradoille rakennettujen meluesteiden myötä. Lisäksi uusilla järjestelyillä on ollut positiivisia vaikutuksia ympäristöön.

4 4 uutiset ruotuväki 19/2014 lyhyesti Puolustusministeri työvierailulla Aasiassa Puolustusministeri Carl Haglund matkaa työvierailulle Aasiaan lokakuuta. Hän käy Pekingissä, Tokiossa sekä Singaporessa. Pekingissä Haglund tapaa Kiinan puolustusministerin kenraali Chang Wanquanin ja Tokiossa Japanin puolustusministeri Akinori Eton. Singaporessa Haglund käy läpi puolustusmateriaaliyhteistyöhön sekä puolustusteollisuuteen liittyviä asioita. Varsinaisia tiedotustilaisuuksia ei matkan aikana järjestetä, mutta vierailujen annista tiedotetaan jälkeenpäin, kertoo matkan viestinnästä vastaava puolustusministeriön erityisasiantuntija Kristian Vakkuri. SSa Vikaantunut kopteri siirrettiin Uttiin Utin jääkärirykmentin vioittunut NH90-kuljetushelikopteri siirrettiin lavetilla Säkylästä Uttiin 15. lokakuuta. Helikopterin lapojen liikemekanismiin vaikuttava rajoitin vikaantui Säkylässä aiemmin lokakuussa. Viasta ei aiheutunut vaaraa. Helikopteripataljoonan komentaja everstiluutnantti Jaro Kesänen kertoi syyksi helikopterin siirtoon varaosien noin kahden viikon toimitusaikataulun. Koska varaosaa joudutaan odottamaan, on järkevää siirtää helikopteri Uttiin, jossa tarvittavat korjaustoimenpiteet voidaan tehdä asianmukaisissa halliolosuhteissa. PLo Suomen asevienti lähes kaksinkertaistui Suomesta vietiin sotatuotteita vuonna 2013 melkein kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Yhteensä 224 miljoonan euron vienti on suurempi kuin koskaan aiemmin. SaferGloben toiminnanjohtaja Jarmo Pykälän mukaan kasvu johtui pääosin panssariajoneuvon toimituksista Ruotsiin. Ilman niitä vienti olisi ollut edellisvuosien tasolla. Vaikka kymmenen viime vuoden aikana sotatuotteiden vienti on kasvanut, sen tulevaisuutta on vaikea arvioida. Tulevien vuosien vienti riippuu alan yritysten toiminnasta, Pykälä toteaa. RAr Suomalaiset Valmet- Redigot kaupan Ilmavoimat myyvät yhdessä erässä viisi Valmet Redigo L-90 TP -koulutus- ja yhteyskonetta. Koneet poistuivat käytöstä vuosi sitten, kun ne korvattiin Pilatus PC-12 -yhteyskoneilla. Koneet myydään varaosineen, työvälineineen ja ohjekirjoineen, mutta lentotoiminnan jatkaminen niillä edellyttää huomattavien huoltotoimenpiteiden tekemistä ja koneiden siviilirekisteröintiä. Mikko Ihanainen Ilmavoimien Materiaalilaitokselta toteaa myynti-ilmoituksen herättäneen kyselyitä ilmailusta kiinnostuneilta toimijoilta ja tarjouksia odotetaan joulukuun alkuun. SNä Syrjäytymisriskiä kartoitetaan Tutkimuksen aineisto kerätään Pohjois-Suomen miehen kutsunnoista. Puolustusvoimien tavoitteena on viranomaisyhteistyön kehittäminen. Joona Kosloff Puolustusvoimat ja Oulun yliopiston terveystieteiden laitos selvittävät nuorten syrjäytymisriskiä Nuoret Pohjoisessa -tutkimuksessa. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat tämän syksyn kaikki Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa kutsuntoihin osallistuvat miehet, joita on noin Yliopistotutkija Tuula Hurtigin mukaan Oulun yliopiston terveystieteiden laitos on tehnyt syrjäytymistutkimusta pitkään terveyslähtökohdista, mutta nyt aihe on myös puolustusvoimien intressissä. Pohjois-Suomen alueella on puolustusvoimien taholta 2000-luvun loppupuolella havaittu lisääntynyttä hylkäysprosenttia sekä kutsunnoissa että varusmiespalveluksen keskeyttäneiden joukossa. Sen jälkeen ovat kutsunnoissa Pohjois-Pohjanmaan alueen kutsuntojen hylkäykset laskeneet hiuksenhienosti alle koko maan hylkäysten. Hurtig kuitenkin huomauttaa, että Pohjois-Suomen ja Pohjois- Pohjanmaan alueella kansanterveysongelmia on muutenkin valtakunnan keskiarvoa enemmän. Kutsunta-aineisto on ainutlaatuista materiaalia juuri tätä tutkimusta varten. Syrjäytyneistä jo nyt on kaksi kolmasosaa miehiä. Koska kutsunnat ovat pakollisia kaikille nuorille miehille, meillä on mahdollisuus saada kattava aineisto. Oletettavasti ajattelemme, että osallistumisprosenttikin olisi aika hyvä. Autetaan aikaisin Tutkimus toteutetaan laajalla kyselylomakkeella, joka sisältää kysymyksiä liittyen muun muassa fyysiseen ja henkiseen terveyteen, perheympäristöön, koulumenestykseen ja kommunikaatiovaikeuksiin. Kahden vuoden päästä selvitetään, mitä kyselyyn vastanneille nuorille miehille kuuluu. Juho Mäki-Lohiluoma Toimintaympäristön muutos, puolustusmäärärahat ja Nato hallitsivat keskustelua Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n seminaarissa. Eduskuntapuolueiden paneelikeskustelua alusti puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg. Venäjä on Lindbergin mukaan osoittanut Ukrainan kriisin yhteydessä nopeaa voimanprojisointikykyä siirtämällä viikoissa pataljoonia ja asejärjestelmiä tuhansia kilometrejä. Se on myös näyttänyt kykyään nopeaan poliittiseen ja sotilaalliseen päätöksentekoon. Tähän liittyen Lindberg nosti esiin ajattelumallin, jonka mukaan kriisitilanteessa on pyrittävä vastustajan päätöksentekosyklin sisäpuolelle. Hieman yksinkertaistettuna tällä tarkoitetaan sitä, että päätöksiä on pyrittävä tekemään nopeammin kuin vastustaja, jolloin tämä jää jälkeen ja reagoi päätöksiin liian myöhään. Kutsuntatilaisuuksia on tehostettu kouluttamalla seitsemän vuoden aikana siviiliterveydenhuollon ammattilaista. Kuva Helsingin aluetoimiston kutsuntatilaisuudesta tältä syksyltä. Syrjäytyminen liittyy asioihin, joista saadaan tietää vasta vuosien ja vuosikymmenten päästä. Siksi selvitetään syrjäytymisriskejä, Hurtig perustelee. Puolustusvoimien taholta tutkimuksessa tiiviisti mukana oleva merivoimien ylilääkäri, lääkintäkommodori Kai Parkkolan mukaan puolustusvoimien tavoitteena on viranomaisyhteistyön kehittäminen. Lisäksi hän näkee aikaisen puuttumisen olevan hyödyksi niin puolustusvoimille kuin nuorelle itselleen. Olen yhden laskelman tehnyt jo, kuinka tehostettu kutsuntatoiminta vaikuttaisi kustannuksiin. Jos puolustusvoimien sairaanhoitaja suorittaa kutsuntoihin osallistuville nopean seulontakyselyn, Voimme tietysti itseltämme kysyä, olemmeko me nyt sen päätöksentekosyklin sisäpuolella vai ulkopuolella? Perinteinen sodankäynti ei ole Lindbergin mukaan häipynyt mihinkään, vaan sen päälle on tullut ainoastaan uudenlaisia elementtejä, kuten verkkohyökkäyksiä. Erityisiä disinformaatiojoukkoja puolustusvoimat ei ole perustamassa. Kyberyksikön perustaminen on sen sijaan työn alla, kuten julkisuuteenkin on jo kerrottu. Määrärahoja koskeva konsensus on laaja Joona Kosloff Vuoden 2014 heinäkuun saapumiserän peruskoulutuskauden keskeyttäneiden lukumäärä ei poikkea tavanomaisesta. Saapumiserän keskeytti P-kaudella 10,9 prosenttia, mikä on prosenttiyksikön vähemmän kuin tammikuussa aloittaneiden vertailukelpoinen tulos. Mielenterveyshäiriöt ovat suurin yksittäinen keskeyttämisen syy. Peräti 46,2 prosenttia P-kaudella analysoi ja haastattelee riskiryhmään kuuluvat varusmiehet, niin 45 euron palveluspäiväkustannuksilla laskettuna säästettäisiin suuruusluokkaa euroa. Mutta korostan, että säästö on toissijainen hyöty. Nuorelle itselleen koituva hyöty on se kaikkein arvokkain, Parkkola kertoo. Mielenterveyshäiriöt ovat suurin syy keskeytyksiin Puolustus puntarissa MTS:n seminaarissa Kuva: Olli VIljamaa keskeyttäneistä johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä, joihin päihteet voidaan lukea mukaan. Seuraavaksi suurin syy oli tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet, jotka koskivat 20,1 prosenttia keskeyttäneistä. Merivoimien ylilääkäri, lääkintäkommodori Kai Parkkola kehuu kutsuntajärjestelmää. Kutsuntajärjestelmä karsii minun mielestäni erinomaisen hyvin nämä raskaat psykiatriset ongelmat pois. Näitä kevyempiä mielenterveydellisiä ongelmia, joita ei missään tapauksessa saa vähätellä, on ehkä vaikeampi etukäteen arvioida. Ratkaisuksi Parkkola ehdottaa varusmiespalveluksen alun loiventamista entisestään. Alku voisi olla vielä loivempi, sellainen nousujohteinen. Tällaista on toteutettu, ja niissä paikoissa, jotka todella keskittyvät tähän, on yleensä päästy vähemmällä määrällä palveluksen keskeyttäneitä. Eduskuntapuolueiden edustajista seitsemän kahdeksasta uskoi parlamentaarisen selvitystyöryhmän raportissa sovittujen tasokorotusten toteutuvan seuraavalla vaalikaudella. Puolet edustajista oli kuitenkin sitä mieltä, että määrärahat voivat myös joutua leikkausten kohteeksi seuraavalla vaalikaudella. Kukaan ei tätä ajatusta kuitenkaan tuntunut kannattavan. Nato-keskusteluun paneeli ei tuonut juurikaan uutta. Kokoomuksen Pertti Salolainen peräänkuulutti syvyyttä ja faktatietoa Natoa koskevaan julkiseen keskusteluun, saaden tulitukea Jussi Niinistöltä (ps.) ja Sari Palmilta (kd.). Naton hyödyt ja haitat voitaisiin selvittää, esimerkiksi sitä, mitä se maksaa ja mitä se merkitsee, Niinistö sanoi. Huomionarvoinen on myös MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Esko Kurvisen (kok.) seminaarin avajaispuheenvuorossaan esittämä kanta, jonka mukaan Natosta tulisi seuraavalla vaalikaudella tehdä samantyyppinen selvitys, kuin nyt tehtiin puolustuksen pitkän aikavälin resurssitarpeesta. Eduskuntapuolueiden yhteisymmärrys lisämäärärahojen tarpeesta on laaja. Kuva: Olli VIljamaa

5 ruotuväki 19/ uutiset Yhä useampi sotilas haudattaisiin kentälle Pauli Engblom Juho Mäki-Lohiluoma Niin siis mikä resilienssi? Näin voisi tiivistää Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan Tampereella pidetyn seminaarin. Käydyissä keskusteluissa teemaa käsiteltiin useasta eri näkökulmasta. Yhteisymmärrykseen ei päästy edes termin sisällöstä, minkä voi todeta olevan ainoastaan positiivinen asia. Termi ja sen merkitys näyttäytyvät erilaisina eri konteksteissa. Resilienssi-termiä käytetään asiantuntijakeskusteluissa vilkkaasti mutta suurelle yleisölle se on vielä melko tuntematon. Luonnontieteellistä alkuperää olevan termin määritelmiksi tarjottiin muun muassa kykyä mukautua muutokseen ja kriiseihin Joel Kontiainen Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun TNS Gallupilta tilaaman tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat edelleen turvallissuusviranomaisiin. Samalla huoli maailmanpoliittisesta tilanteesta on kuitenkin kasvanut. Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaarissa 10. Viime sotien aikana kaikkia kaatuneita ei saatu tuotua kotiseudulle haudattavaksi. Sodankäynnin muuttunut luonne ja yhteiskunnan muutokset asettavat paineita kaatuneiden huollolle. Eri hallinnonalojen edustajista koostuva kaatuneiden huollon projektiryhmä pyrkii ratkaisemaan kaatuneiden huoltoon liittyviä kysymyksiä. Maavoimien uudistetun taistelutavan mukaan joukot hajaantuvat laajemmin taistelukentälle. Jos kaatunutta ei taistelutilanteen takia voida evakuoida, hänet haudataan tilapäisesti kenttähautaan, josta hänet voidaan hakea myöhemmin taisteluiden tauottua tai sodan päätyttyä. Vähimmillään kenttähautauksessa voidaan joutua taisteluiden keskellä vain peittämään kaatunut pikaisesti lumella tai havuilla. Uutta tai vierasta tämä ei sotilaille ole. Esimerkiksi kesällä 1944 oli tilanteita, joissa taistelijapari ehti vain nähdä toverinsa kaatuvan ja pyrki painamaan mieleensä tapahtumapaikan, kertoo kenttärovasti Vesa Aurén maavoimista. Viime sotien kaatuneiden huolto jatkuu yhä. Itärajan takaa tuotiin viime vuonnakin kaatuneita, taistelukentälle jääneitä ja sieltä löydettyjä sotilaita, jotka voidaan haudata tunnistamisen myötä Suomen puolelle omaan sankarihautaansa. Aurénin mukaan taistelutavan muutos ei aiheuta merkittävää muutosta, koska kaikkia kaatuneita ei viime sodissakaan saatu välittömästi, sotaa vielä käytäessä, haudattua kotiseudulle. Hautaustoimistot mukaan sekä palautua niistä. Toisaalta resilienssiin katsottiin kuuluvan Suomalaisen yhteiskunnan resilienssi Resilienssi, toleranssi ja viranomaisyhteistyö puhuttivat Matinen seminaarissa Tampereella. Paikalla oli professoreita ja tutkijoita laajasti eri tieteenaloilta. Viranomaisiin luotetaan lokakuuta esitellystä kyselystä selviää, että suomalaiset luottavat viranomaisista eniten oman kunnan pelastuslaitokseen. Puolustusvoimien luotettavuudelle vastaajat antoivat asteikolla yhdestä kymmeneen arvosanan 7,34. Kyselyssä poliittiset elimet arvioitiin selvästi vähemmän luotettaviksi kuin viranomaiset. Hyvän arvosanan puolustuspolitiikan hoitamisesta antoi poliitikoille vain 34 prosenttia vastaajista. myös kriiseihin varautuminen, ja sen todettiin olevan enemmän Kuva: Olli Viljamaa Viime sotien aikana kaatuneiden tunnistamiseen riittivät tunnuslevy tai -kortti ja aseveljien suorittama tunnustaminen. Nykyisin tunnistaminen on lain mukaan mahdollista tehdä virallisesti ainoastaan sormenjälkien, hammaskartan tai dna-näytteen perusteella. Myös talvi- ja jatkosodassa kentälle jääneet ja sieltä viime vuosina löydetyt kaatuneet tunnistetaan nykyisin lain edellyttämällä tavalla dna-näytteen perusteella, Aurén kertoo. Sodassa kuolee aina myös siviilejä. Kun puolustusvoimien huoltoresursseja on pienennetty, tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän siviili- ja sotilasviranomaisten yhteistyötä. Kaatuneiden kotiseudulle viemisessä merkittävää roolia on suunniteltu hautaustoimistoille, jotka tuntevat ja hallitsevat myös vainajien kuljettamiseen liittyvät eurooppalaiset standardit. Vaikka huollon resurssit ovat niukat, kaatuneiden ihmisarvoisesta kohtelusta ei huollon järjestelyissä ole tarkoitus tinkiä. prosessi kuin olotila. Rajusti yksinkertaistaen resilienssin voidaan katsoa tarkoittavan kansalaisten kykyä ja halua sopeutua kriisiin ja muutokseen. Se ei ole varautumista, ei riskinsitoa eikä sisua, vaan oma terminsä, jolle ei ehkä ole edes mielekästä hakea suomenkielistä vastinetta. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Mervi Murtosen mukaan yhteisöllisyys on osa resilienssiä. Sisu on hyvä termi ja siinä on kulttuurillista voimaa meille suomalaisille mutta väitän silti, että sisu ja resilienssi eivät ole sama asia. Sisusta puuttuu nimenomaan ennakointi, uudenlaisten vaihtoehtojen etsiminen, muuntautumiskyky ja oppiminen, Murtonen sanoi pitämässään puheenvuorossa. Kyselyn toteuttanut TNS Gallupin tutkija Risto Sinkko arvioi syyn huonoon arvosanaan kumpuavan poliittisen keskustelun monimutkaisuudesta. Kansalaiset eivät aina ehkä ymmärrä niitä ratkaisuja, joita puolustuspolitiikassa on tehty, Sinkko analysoi. Kyselyyn vastanneista enemmistö oli sitä mieltä, että suomalaisten on syytä olla aikaisempaa enemmän huolissaan maailmanpolitiikan vaikutuksista turvallisuuteen. Samalla käsitystään Venäjästä oli muuttunut huomattavasti kielteisemmäksi peräti 43 prosenttia vastaajista. Parhaana toimenpiteenä Suomen sotilaallisen puolustusksen parantamiseksi pidettiin oman puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Kuva: SA-kuva tähtäimessä Miksi syödään korpossa? Juho Mäki-Lohiluoma Korkea polviasento, eli tuttavallisemmin korpo, jakaa varusmiesten mielipiteitä. Osa pitää sitä parhaana mahdollisena asentona syödä maastossa, osalla polvikivut tekevät korpossa ruokailemisesta silkkaa tuskaa. Ruotuväki selvitti onko korpossa syömiselle olemassa koulutuksellinen peruste, vai onko kyse vain varusmiesjohtajien ansiokkaasti jatkamasta ikivanhasta perinteestä. Koulutussektorin johtaja, majuri Timo Hänninen onko olemassa linjaus, jonka mukaan varusmiesten tulee maastossa syödä korkeassa polviasennossa? Ei ole. Ruokailu suoritetaan tilanteen mukaisesti, eikä mikään ohjesääntö käske, että ruokailu pitää suorittaa korkeassa polviasennossa. Maastoruokailuissa jotka ovat osa taisteluharjoitusta on tärkeää syödä suojassa tulelta ja tähystykseltä, jotta tämä osataan myös tositilanteessa. Ruokailu ei saa olla simputusta. uutisia muualta Miinanraivaajapatsas kymmenen vuotta Onko korpossa syömiselle olemassa perusteita? Silloin kun syödään maastossa ja olosuhde on sellainen että maa on märkä tai on lunta, korkeassa polviasennossa on helppo syödä koska varustus ei kastu jos polvi on suojattu. Pitääkö maastoruokailu suorittaa aina puun juurella? Jos ollaan tilanteen mukaisessa toiminnassa, myös ruokailu suoritetaan suojassa. On taistelijan harkinnassa miten hän sen parhaiten missäkin tilanteessa tekee eikä yhtä oikeaa ratkaisua ole. Jos taas ei olla tilanteen mukaisessa toiminnassa vaan esimerkiksi ampumaradalla ja alueella on pöytiä tai muita apuvälineitä ruokailuun, näitä pitää totta kai voida käyttää. Eikö korpossa siis tarvitse syödä, vaikka joukkueen kouluttaja tai varusmiesjohtaja niin käskisi? Lähtökohta on, että käskyjä totellaan. Lähtökohta on kuitenkin myös, että koulutettavista pidetään huolta. En ota kantaa yksittäistapauksiin mutta ruokailuissa tärkeintä on, että ruoka tulee syötyä. Helsingin Miinanraivaajakilta pystytti oman muistomerkin kesällä 2014 Katajanokan laivastopuistoon, muistoksi jälkipolville merisotilaiden arvokkaasta työstä. Kilta järjesti tapaamisen muistomerkillä ja 10 vuotiskahvitilaisuuden Katajanokan Kasinolla. Tilaisuuteen saapui harveneva joukko ja arvovaltaisia kutsuvieraita. Tilaisuuteen toi merivoimien terveiset Saaristomeren meripuolustusalueen komentaja, kommodori Timo Hirvonen. Muistomerkki, joka sijaitsee lähellä entisen Helsingin laivastoaseman ja merikasarmin aluetta Katajanokalla, tulee muistuttamaan jälkipolvia niistä merisotilaista, jotka henkensä alttiiksi panemalla raivasivat meille miinoista vapaan Suomenlahden. Ankkurinappi syksy 2014 Tykistö moukaroi tukit energiapuuksi Puolustusvoimien raskaiden aseiden runtelemaa sirpalepuuta korjataan Rovajärven ampumakentältä tuhansia kuutiometrejä joka vuosi. Maalialueen tukit ja kuidut päätyvät energiapuuksi. Keskityksen jäljiltä pystyyn jäänyt puusto on pitkälti kranaatinsirpaleiden puhkomaa. Sirpalepuuta korjataan kuutiometriä vuosittain. Puut haketetaan poltettavaksi maakunnan lämpölaitoksissa, Metsähallituksen Keski-Lapin tiimin esimies Samuli Ollila Sodankylästä kertoo. Sahapuuksi ei sirpaleita sisältävästä puusta ole; sirkkelinterät ovat liian kalliita metalliin sahattavaksi. Myös motojen teräketjut ja hakkureiden terät joutuvat sirpaleiden takia tavallista kovemmalle. Maaseudun Tulevaisuus Sotilaiden eläkeiän nostoa vastustetaan Yleinen eläkeiän korottaminen työmarkkinajärjestöjen syksyisen ratkaisun perusteella ei koske kaikkia työntekijöitä. Esimerkiksi sotilaiden eläkeikä on tällä hetkellä joko 55 tai 60. Sotilaseläkkeiden määräytymisen muutosehdotuksista aletaan keskustella yleisen ratkaisun pohjalta vasta lähiviikkoina. Upseeriliiton puheenjohtaja, everstiluutnantti Jari Rantala sanoo pitävänsä selvänä, että sotilaiden eläkeiän on jatkossakin oltava nykyisen kaltainen. Sotilaan on pystyttävä toimimaan vaativissa sodan olosuhteissa. Sotilaalle ei voida pohtia kevyempiä tehtäviä. Sodan ajan johtaminen edellyttää erityisen vahvaa fyysistä ja henkistä suorituskykyä. Niiden rajat tulevat vastaan huomattavasti ennen 65 vuotta, vaikka keskimääräinen elinikä on kohonnut, Rantala sanoo. Yle Uutiset Toimittanut Joel Kontiainen

6 6 maailmalla ruotuväki 19/2014 lyhyesti Moottoripyöräjengiläisiä taistelemassa Isistä vastaan Kölniläisen Median Empire - moottoripyöräjengin jäseniä on liittynyt kurditaistelijoiden joukkoon taistelemaan Isistä vastaan. Jäsenillä kerrotaan olevan vahva yhteys kurdeihin. Moottoripyöräjengin väitetty perustaja ja johtaja julkaisi Facebookissa kuvia Syyriassa veljistään aseet kannossa ja Median Empire -liivit. Yhdessä kuvatekstin mukaan miehiä oli ammuttu kohti, mutta heille ei käynyt kuinkaan. Saksalaiset eivät ole eurooppalaisista pyöräjengiläisistä ensimmäisiä, sillä kolme hollantilaista No Surrender -pyöräjengiläistä liittyi kurditaistelijoiden riveihin jo aiemmin. (The Independent ) JKo Luvaton poistuminen johti karanteeniin 800 sierraleonelaissotilaan pataljoona joutui kolmen viikon karanteeniin, kun sotilasleiriltä luvatta poistuneella sotilaalla todettiin Ebola-tartunta. Yhden sotilaan saama tartunta johti koko pataljoonan asettamiseen karanteeniin. Pataljoona oli lähdössä rauhanturvatehtäviin Afrikan unionin Amisom-operaatioon Somaliaan, mutta sen lähtö viivästyy karanteenin seurauksena. (Reuters ) Jmä-L Kreikka myy hävittäjiään Bulgarialle Kreikka ja Bulgaria neuvottelevat maiden välisestä hävittäjäkaupasta. Neuvottelut koskevat käytettyjä kreikkalaisia F-16-hävittäjiä, joilla Bulgarian on tarkoitus korvata vanhentunutta MiG- 21-hävittäjäkalustoaan. Taustalla on sotilasliitto Naton Bulgarialle esittämä vaatimus asevoimien päivittämisestä. Kreikka puolestaan korvaa Bulgarialle myymänsä suorituskyvyn vuokraamalla Yhdysvalloilta pitkäaikaisella sopimuksella saman määrän F-16-hävittäjiä, kuin se myy Bulgarialle. (thetoc.gr ) Jmä-L Isis lentää hävittäjillä Isis-järjestön riveihin siirtyneet Irakin ilmavoimien pilotit kouluttavat hävittälentäjiä Syyriassa. Todistajien mukaan äärijärjestö kouluttaa lentäjiään Syyrian lentotukikohdassa Aleppon alueella. Silminnäkijöiden mukaan Isis-järjestöllä on hallussaan kolme hävittäjäkonetta, jotka on nähty lentämässä useita kertoja kentällä ja sen läheisyydessä. Koneiden iskukyky on epävarma, sillä mahdollisesta aseistuksesta ei ole tarkkaa tietoa. Koneiden ei uskota olevan vaaraksi Yhdysvalloille, mutta Syyriassa Isis voi uhata vastustajiaan. (Reuters ) RAr Ranskan uusi operaatio Afrikassa Ranska aloitti uuden sotilasoperaation Sahelin alueella. Operaatio toteutetaan yhteistyössä alueen maiden kanssa. Valentina Vannesluoma Ranska aloitti elokuussa uuden terrorismin vastaisen operaation yhteistyössä viiden Sahelin alueen maan kanssa. Operaatio Barkhaneen osallistuu Ranskan lisäksi Mauritania, Mali, Tšad, Niger ja Burkina Faso. Kyseiset viisi Afrikan maata perustivat helmikuussa liittoutuman nimeltä G5 Sahel. Liittoutuman tavoitteena on parantaa alueen turvallisuustilannetta sekä estää terroristien asettautuminen alueelle. Ranska lähti mukaan johtamaan toimia terrorismin kitkemiseksi. Ranska tukee yhteistyömaita jakamalla omaa kapasiteettiaan maiden asevoimien kanssa. Uusi operaatioalue kattaa kaikki viisi valtiota. Operaatio Barkhane korvasi tammikuussa 2013 Malissa aloitetun Serval-operaation. Uusi operaatio korvaa myös jo vuonna 1986 Tšadissa aloitetun operaatio Épervierin. Käytännössä Ranskan joukot jatkavat pitkälti siitä, mihin Serval jäi. Ranskan asevoimien mukaan operaatio Serval onnistui tavoitteessaan estää terroristien eteneminen Malin pääkaupunkiin Bamakoon. Terroristien valtaannousu maan pohjoisosissa saatiin myös estettyä. Kaiken kaikkiaan Ranskan asevoimien joukot surmasivat Malissa satoja terroristeja. Lisäksi ranskalaiset hävittivät satoja tonneja asekätköistä löydettyjä aseita sekä räjähteisiin käytettäviä materiaaleja. Ranska itse menetti yhdeksän sotilasta puolitoista vuotta kestäneessä operaatiossa. Joona Kosloff Sukupuolineutraali asevelvollisuus astuu Norjassa voimaan ensi vuonna. Asia vahvistettiin Norjan suurkäräjillä 14. lokakuuta. Päätöksen myötä palveluskelpoiset naiset voidaan kutsua asepalvelukseen vasten tahtoaan. Asevelvollisuus koskee vuonna 1997 tai sen jälkeen syntyneitä norjalaisnaisia, joista ensimmäiset astuvat palvelukseen heinäkuussa Norjan puolustusvoimien henkilöstöpalvelukeskuksessa työskentelevä everstiluutnantti Jonny Aateigen pitää päätöstä oikeana. Ranskan puolustusministeri Jean-Luc Le Drian vieraili armeijan tukikohdassa Malissa maaliskuussa Uudentyyppiset uhat Ranskan puolustusministeri Jean- Yves Le Drian on lausunnossaan perustellut uuden operaation aloittamista Ranskan ja koko Euroopan turvallisuustilanteella. Sahelin alue toimii kauttakulkureittinä jihadistiryhmille Libyan ja Atlantin valtameren välillä. Välimeren rannalta ryhmittymien olisi taas helppo jatkaa Eurooppaan. Norjan puolustusvoimat on todella iloinen päätöksestä, sillä nyt voimme valita parhaimmat miehistä ja naisista suorittamaan palvelusta. Olemme valmistautuneet ostamalla varustusta naisille ja perustamalla huoneita, suihkuja ja saunoja, Aateigen toteaa. Käytännössä valikoiva asevelvolisuus Käytännössä Norjassa on valikoiva asevelvollisuus ja sen suorittaa vuosittain norjalaista. Määrä on noin kuudesosa ikäluokasta. Tällä hetkellä naisten osuus kaikista asevelvollisuuden suorittajista on 13 prosenttia. Grafiikka: Eetu Lehmusvaara Operaatio Barkhane pyrkii näin ollen estämään terroristien kulun Eurooppaan. Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen erikoistutkija Tommi Koivula vahvistaa, että Sahelin alueen terrorismille on tyypillistä, että toiminta on levittäytynyt laajoille alueille. Islamistien vahvuus on se, että he ovat pystyneet toiminaan valtioiden rajoja ylittävästi. Tämä voidaan nähdä myös yleisenä trendinä muissakin meneillään olevissa konflikteissa maailmalla. Operaatio Barkhane vastaa uudenlaisiin uhkakuviin joustavammin ja tehokkaammin kuin aikaisemmin yhden valtion alueelle keskittynyt kriisinhallintaoperaatio, kertoo Koivula. Ranska osallistuu operaatioon sotilaalla. Lisäksi operaatiossa on mukana 200 panssariajoneuvoa sekä yhteensä kymmeniä helikoptereita, hävittäjäkoneita, lennokkeja sekä kuljetuskoneita. Ranskalaiset joukot on sijoitettu maan asevoimien aiempiin pysyviin Vapaaehtoisina naiset ovat voineet palvella jo vuodesta 1985 lähtien. Palvelusaika on kuukautta. Vuodesta 2009 naiset ovat olleet velvollisia osallistumaan kutsuntojen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa käydään läpi muun muassa terveyteen, sosiaaliseen elämään, motivaatioon ja palvelustoiveisiin liittyviä kysymyksiä. Toisessa osiossa vuorossa ovat teoriakoe ja fyysiset kokeet. tukikohtiin Malissa ja Tšadissa. Barkhane-joukkojen aivan ensimmäisiä tehtäviä oli turvata heinäkuussa Malissa pudonneen algerialaisen koneen tutkimuksia. Ranskalaiset paikallistivat koneen hylyn, minkä jälkeen alue turvattiin onnettomuustutkintaa varten yhteistyössä YK:n Minusma-joukkojen ja Malin asevoimien kanssa. Barkhanen ensimmäiset valtioiden rajat ylittävät operaatiot terroristiryhmiä vastaan toteutettiin elokuun alussa Mauritanian ja Malin rajalla. Operaatioihin osallistui yhteensä noin 800 sotilasta, joista ranskalaisia oli noin sata. Ranska ja EU Afrikassa Malissa jatkavat edelleen YK:n rauhanturvaoperaatio Minusma sekä EU:n koulutusoperaatio EUTM Mali. Viimeisimpänä mainitussa työskentelee myös suomalaisia kouluttajia. Kaiken kaikkiaan Ranskalla on noin sotilasta sijoitettuna ulkomaille. Tähän sisältyvät sotilaat Asevelvollisuus koskee nyt myös norjalaisnaisia Ensimmäiset naiset astuvat palvelukseen vuonna Naisten osuus Norjan puolustusvoimissa tulee todennäköisesti kasvamaan päätöksen myötä. niin Ranskan omissa kuin kansainvälisten järjestöjenkin operaatioissa. Suurin osa sotilaista on kuitenkin sijoitettu Ranskan omiin ulkomaanoperaatioihin Afrikan mantereella. Operaatio Sangariksessa Keski-Afrikan tasavallassa Ranskalla on sotilasta. Syitä Ranskan aktiivisuudelle Afrikassa voidaan etsiä historiasta sekä nykyisestä taloudellisesta yhteistyöstä. Koivulan mukaan maalla on asiantuntijan rooli Afrikkaan liittyvissä kysymyksissä ja aiheissa. Ranska haluaa toimillaan viedä muuta Eurooppaa alueelle ja kiinnittää huomiota sen tilanteeseen. Myös EU on seurannut Sahelin alueen kehitystä jo pidemmän aikaa. Vuonna 2011 Euroopan unionin ulkosuhdehallinto julkaisi turvallisuusstrategian Sahelin alueesta. Lisäksi EU:lla on käynnissä alueen sisäisen turvallisuuden kehittämiseen tähtääviä EUCAP Sahel -operaatioita. Lähteet: haastattelu, Ranskan puolustusministeriön verkkosivut, France24-uutiskanava. Kuva: Getty Images/Alvaro Canovas Kuva: Torgeir Haugaard/Forsvarets mediesenter

7 ruotuväki 19/ reportaasi Kuvat: Marjut Krriikku Meklari Heikki Välimäki haastelee yleisöltä korkeampia tarjouksia Alfa-keittimille. Puolustusvoimien romu saa uuden elämän Huutokauppaa on käyty Tampereen Kalkussa jo 70 vuotta ja edelleen kauppa käy. Juhlavuoden kunniaksi kaikille numeroon -70 päättyvien kohteiden huutajille konjakkiryypyt. Marjut Kriikku Ilma on kostean raikas ja tuoksuu syksyltä. Meklari pystyttää kolmionmuotoiset tikapuut ja virittelee mikrofonin. Kalkussa on alkamassa puolustusvoimien käytöstä poistetun tavaran huutokauppa. Miesvaltainen, pääsääntöisesti työhaalareihin sonnustautunut joukko kuuntelee kiltisti kaupan ehdot. Petri Lundelin, Millog Oy:n jälkikäsittely- ja logistiikkapäällikkö, on ollut meklarina 15 vuotta. Huutokauppapäivät ovat mukavaa vaihtelua normaaliin työhön, vaikka uusia ja yllättäviä tilanteita tulee konkarille enää harvoin. Meklaria viihdyttävät tahtojen taistot, jolloin tavaran hinta nousee reilusti arvoaan korkeammalle silkasta kinaamisen ilosta. Joku osoittaa jotain tavaraa ja sanoo ääneen, että tämä on minun. Toinen tulee ja sanoo, että ei kun minun, ja nämä kaksi kovaa käyvät sitten kamppailua kyseisestä kohteesta, Lundelin kertoo. Kamppailu käydään Lundelinin kokemuksen mukaan vain tarjouskilpailulla riitoja tai käsirysyä ei huutokaupassa nähdä. Myös tänä vuonna kaikki on sujunut hyvin, joskin edellisen päivän kaatosade latisti hieman tunnelmaa. Uskollinen yleisö kulki mukana hampaat irvessä, mutta nyt ilmapiiri on ollut positiivinen. Tänään on ollut enemmän kansanjuhlan meininkiä, Lundelin vertaa. Lundelinin mielestä kiinnostavia kohteita ovat kuorma-auto, jonka päällä on iso nosturi, sekä maantyöntökone. Nosturin hintaa on povattu netissä etukäteen jopa euroon. Hinta jää alle, mutta on eurolla päivän kallein kohde. Puolustusvoimien materiaali kiinnostaa Lundelinin mukaan maanpuolustushenkisten harrastajien ja keräilijöiden lisäksi suomalaisia ja ulkomaalaisia välittäjiä, jotka myyvät tavaraa eteenpäin. Kaikki myydään Kaikkien kohteiden lähtöhinta on nolla euroa, mutta meklari voi kieltäytyä myymästä tuotetta alihintaan. Käytännössä kaikki menevät kaupaksi. Potentiaaliset ostajat tai rahamiehet eivät erotu joukosta ulkoisella olemuksellaan. Paikalla on jussi- ja antti-paitaa, rasvaisia haalareita, metsästystakkeja ja karvalakkeja. Tarjouksesta kertova ele on toisinaan niin mitätön, ettei sitä huomaa muut kuin meklari. Ele voi olla silmän isku tai pieni käden liike. Väen seasta on vaikea erottaa, ketkä tarjouskilpaa käyvät. Kun korotuksia ei enää kuulu, ja meklari on lyönyt vasaralla hinnan lukkoon, huutaja menee kirjurin luo. Kirjuri tekee kuitin, jota vastaan saa lunastaa tuotteen toimistosta. Vaatimattomat huutajat poistuvat kuitin kanssa naama peruslukemilla ympärilleen katsomatta. Toimistossa häärää kolme kassa-lottaa, teeman mukaisesti lottapukuihin sonnustautuneina. Puvut ovat herättäneet huomiota ja keränneet kehuja. Millogin työntekijöiden Anne Raittisen ja Tiina Lintalan mukaan asiakkaat ovat iloisia suunsoittajia. Meklaria viihdyttävät tahtojen taistot, jolloin tavaran hinta nousee reilusti arvoaan korkeammalle silkasta kinaamisen ilosta. Kosintoja ja iltakutsujakin olemme saaneet, Lintala kertoo. Tästä alkaa Hannu Huovisen ja Sami Laineen projekti. Pekka Jokihaara kävelee kassakopista ulos huutamansa pakettiauton paperit kourassaan. Hänellä on mukanaan tyttärenpoikansa Miko Eränen, luvulta saakka Jokihaara on käynyt lähes jokaisessa puolustusvoimien käytetyn tavaran huutokaupassa, Kalkussa ja muualla. Jokihaaran ensimmäinen huutokauppaostos oli vahinko. Meklari osoitti minua ja komensi kirjurin luo, vaikken ollut huutanut. Oikea huutaja ei astunut esiin, mutta koska hinta oli mielestäni ok, niin tein kaupat, Jokihaara naureskelee. Mies osti vielä toisen ja kolmannenkin Ford Transitin romun ja rakensi niistä yhden toimivan. Kaverit alkoivat kysellä ylijääneiden ehjien osien perään, mistä kehittyi Jokihaaralle toimiva liikeidea. Nykyään hän myy autojen varaosia eteenpäin ympäri Suomea ja Venäjälle saakka. Viestikopista sauna Kaverukset Sami Laine ja Hannu Huovinen ovat askeleen lähempänä haaveensa toteutumista. He ovat käyneet kuulostelemassa sopivan hintaista kuorma-autoa useana vuotena. Laine rakentelee harrastuksekseen ralliautoja ja aikoo nyt laittaa kuorma-autosta tieliikennekelpoisen. Mittarissa on vasta kilometriä. Ikinä en ole näin vähän ajettua autoa omistanut, Laine naurahtaa. Huovinen taas haluaa lavalla olevasta viestikopista metsätontilleen saunan. Projekti on kirkkaana mielessä. Ensin puretaan seinistä viestivälineiden kiinnikkeet, rakennetaan lauteet ja lopuksi paneloidaan, Huovinen selostaa. Ajoneuvo irtosi mukaan verrattain edullisesti, 600 eurolla. Tätä kannatti odottaa. Millog Oy:n jälkikäsittely- ja logistiikkapäällikkö Petri Lundelin mahtuu erinomaisesti palveluspukuunsa. Juhlavuoden kunniaksi oli esillä punainen Opel Blitz -kuorma-auto vuosimallia -41, joka myytiin Kalkussa joulukuussa 1947.

8 8 LOGISTIIKKA ruotuväki 19/2014 PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKALAITOS TEKSTI: RASMUS ARIKKA ULKOASU: EETU LEHMUSVAARA Mikä on puolustusvoimauudistuksen merkittävin muutos? Se on tietenkin vuoden 2015 alussa perustettava Logistiikkalaitos. Puolustusvoimien logistiikkalaitos muodostetaan nykyisistä maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien materiaalilaitoksista, Sotilaslääketieteen keskuksesta, Huoltokoulusta sekä puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskusten osista. Logistiikkalaitokseen keskitetään 1. tammikuuta alkaen kaikkien puolustushaarojen materiaalihankinnat, materiaalin elinjakson hallinta ja logistiikan järjestelyt. Logistiikkalaitoksen perustaminen on merkittävin osa puolustusvoimauudistusta, ja sen tavoitteena on tehdä puolustusvoimien logistiikkajärjestelmästä aiempaa yhtenäisempi kokonaisuus. Tavoitteena on myös parantaa logistiikan kustannustehokkuutta poistamalla päällekkäisiä toimintoja ja yhdenmukaistamalla toimintaa. Esimerkiksi puolustusvoimien materiaalihankintoja tullaan johtamaan keskitetysti. Puolustusvoimissa logistinen organisaatio on merkittävä. Logistiikkalaitos on kokoluokaltaan samaa sarjaa puolustushaarojen kanssa, ja sillä on erittäin tärkeä tehtävä puolustusmateriaalin omistajana ja hankintojen tekijänä, puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg toteaa. Mitä puolustusvoimissa tarkoitetaan logistiikalla? Arkikielessä logistiikka ymmärretään lähinnä tavaroiden kuljettamiseksi ja varastoinniksi, mutta puolustusvoimissa sanalla on laajempi merkitys. Varastointi ja kuljetukset ovat logistiikan perustyötä, Arkikielessä logistiikka ymmärretään lähinnä tavaroiden kuljettamiseksi ja varastoinniksi, mutta puolustusvoimissa sanalla on laajempi merkitys. jonka lisäksi logistiikkaan kuuluu esimerkiksi ruoka-, vaate- ja lääkintähuolto. Myös ympäristöasiat ovat osa puolustusvoimien logistiikkaa. Logistiikka on mutkikas kokonaisuus, ja Logistiikkalaitoksen tehtävänä on selkeyttää ja yhdistää sen eri osa-alueita. Tehtävä ei ole helppo, sillä Logistiikkalaitos kerää yhteen tehtäviä ja henkilöstöä yli 30 joukko-osastosta. Perustettavan Logistiikkalaitoksen esikunnan alaisena on seitsemän hallintoyksikköä 39 toimipaikassa ympäri Suomea. Logistiikkalaitos koostuu useista yksiköistä, joilla on omat erityispiirteensä, mutta myös selkeät roolinsa osana logistiikan kokonaisuutta, puolustusvoimien logistiikkapäällikkö prikaatikenraali Timo Rotonen kertoo. Uuteen organisaatioon siirtyy taustoiltaan ja osaamiseltaan hyvin erilaisia ihmisiä, mutta puolustusvoimauudistuksen suunnitelmien perusteella muutokseen on voitu varautua lopullisten tehtävämääräysten varmistuttua kesällä APULAISJOHTAHA JOH RÄJÄHDEKESKUS 3. LOGISTIIKKARYKMENTTI JÄRJESTELMÄKESKUS ESIKUNTA 2. LOGISTIIKKARYKMENTTI Ympyrät kuvaavat henkilömääriä Lo LOGISTIIKKARYKMENTTI SOTILASTIETEEN KESKUS 1. LOGISTIIKKARYKMENTTI 5 6 Ähtäri 1 Jyväskylä 2 Tampere 3 Riihimäki Turku Kouvola Logistiikkalaitoksen organisaatio tehtävineen Logistiikkalaitoksen perustamisen myötä vanhoja laitoksia lakkautetaan ja organisoidaan uudelleen. Puolustusvoimien logistiikkalaitos toimii Pääesikunnan alaisuudessa. Se rakentuu laitoksen johtajasta, Logistiikkalaitoksen esikunnasta, Järjestelmäkeskuksesta, kolmesta logistiikkarykmentistä, Räjähdekeskuksesta, Sotilaslääketieteen keskuksesta ja Logistiikkakoulusta. Lindbergin mukaan uudistunut organisaatio toimii nykyistä järjestelmää selkeämmin ja virtaviivaisemmin. Sivun grafiikka kuvaa organisaatiota ja sen sijoittumista kartalla. Mitä tehtäviä eri yksiköillä on? Logistiikkalaitoksen esikunta on Logistiikkalaitoksen johtajan johtoesikunta, joka sijoitetaan Tampereelle. Siihen kuuluvat esikuntapäällikkö, kaupallinen, tekninen, logistiikka- sekä hallinto-osasto. Esikunnan tärkein tehtävä on varmistaa Logistiikkalaitoksen toimintaedellytykset erilaisissa turvallisuustilanteissa ja logistiikan järjestelyitä. Johtajan alaisuudessa ovat kaikki Logistiikkalaitoksen hallintoyksiköt. Järjestelmäkeskuksessa työskentelee 500 henkilöä, jotka suunnittelevat ja johtavat materiaalin järjestelmävastuutehtäviä. Ne sisältävät esimerkiksi tuotekehitykseen, materiaalin hankintaan ja kunnossapidon ohjaukseen liittyviä osa-alueita. Logistiikkalaitoksen logistiikkarykmentit sijoittuvat Kouvolaan, Turkuun ja Jyväskylään. Ne vastaavat muun muassa materiaalin varastoinnista ja tukevat joukkoja paikallisissa huollon järjestelyissä. Logistiikkalaitoksen Räjähdekeskus puolestaan

9 ruotuväki 19/2014 LOGISTIIKKA 9 LOGISTIIKKALAITOKSEN TEHTÄVÄT vastaa puolustusvoimien materiaalihankinnoista luo kaikissa valmiustiloissa edellytykset suorituskykyjen käytölle ja operaatioiden toimeenpanoille ylläpitää joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintakyvyn sekä materiaalin käyttökelpoisuuden omistaa puolustusvoimien sotavarustuksen ja muun materiaalin Logistiikkalaitoksen joukko-osastotunnus liittää puolustusvoimat osaksi kansallista ja kansainvälistä logistiikkajärjestelmää toimii Pääesikunnan ja puolustushaaraesikuntien logistiikka- ja materiaalialan asiantuntijana TAHA Esikunta SUUNNITTELURUNGOSTA LOPPUTULOKSEEN Logistiikkalaitoksen suunnittelusta on vastannut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen runko. Se muodostui Logistiikkalaitoksen suunnitteluryhmän pohjalta elokuussa Rungossa on tällä hetkellä yli 50 päätoimista suunnittelijaa, jotka ovat valmistelleet muun muassa Logistiikkalaitoksen työjärjestykset ja tehtävänkuvaukset. Tämä vuosi on mennyt ohjeiden ja normien valmistelussa. Lisäksi olemme tehneet operatiivista suunnittelua, eli poikkeusolojen suunnittelua, ja taloussuunnittelua, rungon johtaja eversti Timo Kakkola selittää. Suunnittelutyöhön ovat osallistuneet myös tulevat asiakkaat, kuten puolustushaarojen esikunnat ja joukko-osastot sekä laitokset, viranomaiset ja yhteistyökumppanit. Kakkola kertoo, että yhteistyökumppaneista erityisesti Millog Oy ja Leijona Catering ovat olleet tärkeässä roolissa. Logistiikkalaitoksen suunnitteluvaiheessa on otettu mallia ulkomaisista ratkaisuista. Muiden maiden kokemuksia logistiikkajärjestelmistä on käytetty hyväksi, mutta mitään ei ole kopioitu suoraan. Kaikilla Pohjoismailla sekä Saksalla ja Puolalla on Logistiikkalaitoksen kaltaisia ratkaisuja, mutta kaikki eroavat meidän järjestelmästämme. Keskeisin ero on strateginen kumppanuus, jota muilla mailla ei ole, Kakkola sanoo. Laitos ei ole olemassa itseään varten Strategisten kumppaneiden kanssa solmitut yhteistyösopimukset eivät koske ainoastaan normaalioloja, vaan korostuvat erityisesti poikkeusoloissa. Logistiikkalaitos on asiakaspalvelua Puolustushaarat saavat ensi vuodesta lähtien kaiken tarvitsemansa materiaalin sekä logistiset järjestelyt ja tukipalvelut Logistiikkalaitokselta. Laitos ei ole olemassa itseään varten, vaan sen tehtävä on mahdollistaa joukkojen koulutus, operaatiot ja joukkotuotanto sekä Suomessa että kansainvälisissä operaatioissa. Asiakaslähtöisyys on toiminnan perusidea. Asiakkaat asettavat vaatimukset, ja Logistiikkalaitos järjestää esimerkiksi asiantuntijapalvelua niin, että nämä vaatimukset täyttyvät, Kakkola täydentää. Logistiikkalaitos vastaa asiakkaidensa tarpeisiin joko suoraan tai välillisesti. Palvelua, jota Logistiikkalaitos ei tarjoa hankitaan siviiliyhteiskunnasta. Esimerkiksi joukkojen kuljetuksista sotaharjoituksiin voi vastata VR, ja muonituksesta Leijona Catering. Logistiikkalaitoksen tehtävä on hoitaa logistiikkaan ja sopimuksiin liittyvät järjestelyt. Tavoitteena on se, että joukot voivat keskittyä omaan ydintehtäväänsä, kuten operaatioon tai joukkotuotantoon, Kakkola lisää. Tulevassa logistiikkajärjestelmässä tietoa asiakkaille tarjoaa valtakunnallinen Tukeutuminen Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen -ohje. gistiikkalaitoksen hallintoyksiköissä. huolehtii räjähteiden tuotannosta, kunnossapidosta, käytöstä poistamisesta sekä ampumatarvikkeiden koetoiminnasta. Sotilaslääketieteen keskus vastaa perus- ja työterveydenhuollosta puolustusvoimissa. Lisäksi se huolehtii erikoissairaanhoidon, ympäristöterveyden- ja lääkehuollon järjestelyistä sekä normaali- että poikkeusoloissa. Sotilaslääketieteen keskuksen esikunta siirtyy Logistiikkakoulun kanssa Riihimäelle. Logistiikkakoulun tavoitteena on ylläpitää ja kehittää logistiikka-alan osaamista järjestämällä henkilöstön koulutusta. Myös Sotilaslääketieteen keskus kouluttaa, esimerkiksi kenttäsairaanhoitoa. Henkilöstö kokee muutoksia Logistiikkalaitoksen perustaminen koskettaa tuhansia työntekijöitä. Osa ihmisistä siirtyy uusiin tehtäviin uusille paikkakunnille ja osa irtisanotaan. On myös niitä, joiden fyysinen työympäristö ei muutu, vaikka he vuoden vaihteessa aloittavat työn täysin uudessa organisaatiossa. Yhteensä Logistiikkalaitos työllistää yli osaajaa eri aloille. Vielä tällä hetkellä puolustusvoimissa logistiikka-alalla työskentelee lähes siviilihenkilöä ja noin 850 sotilasta, mutta uudistuksen yhteydessä henkilöstö pienenee noin 20 prosenttia. Logistiikkalaitoksen perustamisen myötä suurimmat suhteelliset henkilöstövähennykset koskevat siviilihenkilöitä. Tapahtuvien muutosten yhteydessä puolustusvoimat tukee henkilöstöään. Toimintaperiaatteet ovat muotoutuneet kokemuksen kautta, ja tuki on osin kattavampaa kuin työehtosopimuksiin kirjatut vaatimukset edellyttävät. Kaupallinen osasto on Logistiikkalaitoksen esikunnan alainen yksikkö, joka vastaa hankintatehtävien kaupallisten asioiden hoidosta. Yksinkertaistettuna osaston tehtävänä on selvittää hankittavien materiaalien sekä palveluiden saatavuus ja hinnat. Eri toimittajilta kerätyistä vaihtoehdoista valitaan puolustusvoimien tarpeisiin parhaiten sopiva. Järjestelmäkeskus luo tekniset vaatimukset materiaalihankinnoille, ja kaupallinen osasto hoitaa luonnollisesti kaupankäynnin. Hankintaan liittyvä kaupallinen prosessi voi kestää useita kuukausia, sillä laki velvoittaa tietynlaiset menettelytavat. Kaikki yli euron arvoiset siviilipuolen ja yli euron arvoiset puolustusmateriaalihankinnat on kilpailutettava vähintään kotimaassa sekä osin myös Euroopan unionin EI VAIN KAHDENKAUPPAA laajuisesti. Suurimmat hankinnat kilpailutetaan ympäri maailmaa, kuten muutamia vuosia sitten uusittu ilmatorjuntajärjestelmä, joka maksoi useita satoja miljoonia euroja, kaupallisen osaston suunnittelusta vastaava diplomiinsinööri Jukka Saarela selostaa. Logistiikkalaitoksen esikunta tekee vuosittain noin hankintaa, joista 85 prosenttia on alle kilpailutettavan kynnysarvon. Saarelan mukaan yksinkertaistamalla esimerkiksi näiden hankintojen käsittelytapoja säästetään ja saavutetaan logistiikkajärjestelmän uudistamiselle asetettuja tavoitteita. Kulttuurishokki Saarela sanoo, että vaikeinta kaupallisen osaston toiminnassa on toimintatapoihin liittyvän kulttuurishokin mahdollisten haittavaikutusten poistaminen. Ihmiset tulevat kaupalliseen asianhoitoon 13 eri puolustusvoimien hallintoyksiköstä, mikä tarkoittaa 13 eri tapaa hoitaa sisällöltään samoja asioita. Haasteena on saada kaikki sopimaan samaan muottiin, jotta työt saadaan tehtyä yhtenäisellä tavalla. Kaupallisen osaston kaikki työntekijät ovat siviilihenkilöitä. Uusi organisaatio on paikka, jossa kaikilla on mahdollisuus edetä työurallaan vaikka osastopäälliköksi asti. Hyvät etenemismahdollisuudet motivoivat työntekijöitä. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä puhutaan toiminnan tehostamisesta ja säästämisestä, mutta kaikesta ei kuitenkaan voi säästää. Kaupallisen osaston ja koko logistiikkalaitoksen osalta on tärkeää, että henkilöstön osaamisesta ja tietojärjestelmien toimivuudesta ei tingitä.

10 10 kentällä ruotuväki 19/2014 lyhyesti Villiruokapäivä varuskunnissa Varuskuntaravintoloissa vietettiin torstaina 23. lokakuuta Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön eli ELO-säätiön ja Leijona Catering Oy:n yhdessä järjestämää villiruokapäivää. Villiruokapäivänä varuskunnissa tarjoiltiin läheltä luonnosta saatavaa ruokaa porohernekeiton ja pannukakun muodossa. ELO-säätiön johtajan Seija Kurunmäen mukaan villiruokapäivä on hyvä hetki pysähtyä miettimään luonnon ja sieltä saatavan ruoan merkitystä. On hienoa huomata, miten suuressa nosteessa luonto ja sieltä saatava villiruoka on, Kurunmäki toteaa. JKon Junkers-operaatio saatiin päätökseen Liperissä Pohjois-Karjalassa puolustusvoimien sukeltajat nostivat järvestä Junkers-pommittajan hylyn viimeiset osat. Jatkosodassa pudonneen koneen osien nosto-operaatio päättyi lokakuun puolivälissä. Viimeiset nostotyöt aloitettiin 16. lokakuuta poliisin ja pelastuslaitoksen kaluston avulla. Hylyn osat siirretään Tikkakoskelle Ilmailumuseoon, vaikka varsinaisesta museoaarteesta ei ole kyse. Osat ovat pääosin koneen rungon palasia, jotka varastoidaan. Hienoa spektaakkelia ei ole luvassa, museonjohtaja Kai Mecklin sanoo. RAr Palveluhankintoja maavoimien kuljettajakoulutukseen Puolustusministeri Carl Haglund valtuutti 20. lokakuuta puolustusvoimat maavoimien esityksen perusteella tekemään hankintasopimuksen Mecom Oy:n, Sataedu Oy:n, CAP-koulutus Oy:n ja Traffica Oy:n kanssa. Hankintasopimus sisältää kuljettajaopetuksen ja -koulutuksen hankinnat Porin prikaatiin, Panssariprikaatiin sekä Maasotakouluun vuosina Hankinta pitää sisällään kuusi eri palvelukokonaisuutta kuljettajakoulutukseen liittyen, kertoo puolustusministeriön erityisasiantuntija Riikka Pitkänen. Palvelut sisältävät muun muassa eri ajokorttien koulutuskokonaisuuksia kuljettajakoulutukseen. SSa Sankarivainajia etsitään yhä Sallalainen etsijäryhmä on löytänyt jo 11 suomalaista sankarivainajaa Sallan ja Alakurtin alueelta. Kaveria ei jätetä -lupaus pätee vielä 70 vuoden jälkeenkin. Kari Lindholm Sadat kadonneet sankarivainajat ja monet partisaanien uhrit on löydetty sotavainajien etsintäryhmien ansiosta. Kaveria ei jätetä -lupaus pitää vieläkin, vaikka sodan päättymisestä on kulunut 70 vuotta. Metallinetsimet parkuvat ja kuokat kirskuvat tunturin kiviin sotiemme taistelukentällä Kelsinkäisessä. Paikka sijaitsee itärajan takana vanhassa Sallassa, nykyisellä Venäjän maaperällä. Työn touhussa on sotavainajien etsintäryhmä Sallasta. Etsinnän kohteena ovat Marskin ritarin, jääkärieversti Albert Puroman Jänkäjääkärien (JR 12) taisteluissa kadonneet sankarivainajat. Tuntolevyt, metallinapit, sormukset ja hylsyt ovat etsijöiden johtolankoina maastossa, puheenjohtaja Pekka Moilanen Lapin sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksestä kertoo. Vuosien aikana JR 12 menetti kaatuneina ja kadonneina miestä. Kadoksissa heitä on yhäkin, vaikka monet on löydetty ja kätketty isänmaan multiin. Kelsinkäisessä menetettiin kaatuneina ja kadonneina lähes 200 miestä jatkosodan alkuvaiheessa. Kaveria ei jätetä Etsijöiden ohjenuorana on suomalaisten sotilaiden omaksuma periaate: kaveria ei jätetä. Sodan aikana Päämaja havaitsi taistelumoraalin kohoavan, kun aseveljeä ei hylätty kentälle edes kuoleman kohdatessa. Kaatuneet jotka löydettiin ja saatiin evakuoitua kuljetettiin haudattavaksi kotiseudulle. Useimmiten etsijät vetävät vesiperän, vaikka reissuun lähdetään varmoilla tiedoilla. Etenkin, jos etsintöjen kohteena ovat kaukopartiomiehet. Sodan aikaiset kartat ovat mitä ovat, etsintäryhmän jäsen Esa Koskela sanoo. Tähän mennessä ryhmä on löytänyt 11 suomalaista kadonneena ollutta sankarivainajaa Salla-Alakurtti -alueelta. Lapin rintamalla on vielä satoja vainajia löytämättä. 99,9 prosenttia löydöksistä on metallia. Miinaharava piippailee tiheästi, sillä turpeen alla lojuu kranaatin Sotavainajien etsintäryhmä tarkastaa venäläisen etsintäryhmän Kelsinkäisestä löytämän suomalaisen sotilaan jäänteitä. Kuvassa Erkki Lehtomäki (vas.) ja Esa Koskela Sallasta. sirpaleita, räjähteitä, ruostuneita aseita ja pistimiä, Koskela kuvailee. Homma on kuin salapoliisin työtä Etsintöihin ei ryhdytä sattumanvaraisesti. Taustalla on vuosien salapoliisintyö ja arkistojen kahlaaminen, joka on tutkintaryhmän vastuulla. Myös lupabyrokratia Venäjälle suuntautuviin etsintäretkiin on raskassoutuinen. Suunnitelma toimitetaan ensin Kuva: Esa Koskela Helsinkiin hyväksyttäväksi, sitten Venäjän viranomaisille ja sieltä edelleen Venäjän paikallisille siviili- ja sotilashallinnoille, Moilanen selvittää. Löydetyt sankarivainajat arkutetaan Venäjällä ja vastaanotetaan Suomeen sotilaallisin kunnianosoituksin. Vastaavasti venäläiset etsivät omia kaatuneitaan Suomesta. Kun löydämme puna-armeijan kaatuneita, ilmoitamme löydöstä sikäläiselle etsintäryhmälle, Moilanen sanoo. Vainajat kätketään sankarihautaan dna-tunnistuksen jälkeen. Pelkkä vainajan läheltä löytyneen tuntolevyn tarjoama tieto ei riitä tunnistamiseksi. Suurin osa sotavainajista jää tunnistamatta siksi, että vertailukelpoinen dna puuttuu. Partisaanien uhreja on löydetty Neuvostopartisaanien siviiliuhrien etsinnässä tehtiin läpimurto Sallan Naruskalla kesällä 2006, kun alueelta löydettiin Seitajärvelle tehdyssä iskussa kadonneiden kolmen uhrin murhapaikka ja jäänteet. Partisaanien uhreilla ei ollut useinkaan mukaan metallia, siksi etsintä on vaikeaa. Kadonneiden löytyminen on tärkeää etenkin omaisille, etsintäryhmän jäsen Jarkko Sipola kertoo. Lapin sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksessä on noin 80 jäsentä. Etsintäryhmässä toimii vain muutama aktiivi. Uusiakin etsijöitä mahtuu mukaan, sillä porukka ikääntyy vähitellen. Tarvetta olisi myös paremmille metallinetsimille ja ruumiskoiralle, Moilanen vinkkaa. Sotavainajat Sodissamme menehtyi suomalaista. Sodissamme katosi suomalaista. Etsinnöissä on löydetty vainajaa Löydetyistä 355 on tunnistettu. Etsintätyö jatkuu yhä, sillä kaveria ei jätetä. Lisätietoja: sotavainajat/ Oletko sinä seuraava erikoisrajajääkäri? Rajavartiolaitos hakee asevelvollisia suorittamaan varusmiespalvelusta heinäkuussa 2015 alkavalle erikoisrajajääkärikurssille. Koulutus annetaan erikoisjääkärikomppaniassa Imatralla Immolassa ja palvelusaika on 347 vuorokautta. Koulutukseen voi hakea vapaaehtoisesti valintakokeiden kautta. Osa kutsutaan tammikuussa pidettäviin kaksipäiväisiin valintakokeisiin, joissa on fyysisiä ja psykologisia testejä. Haemme koulutukseen motivoituneita, fyysisesti ja henkisesti tasapainoisia ja kestäviä nuoria miehiä ja naisia, yliluutnantti Joonas Poropudas kertoo. Hakuaika päättyy 6. joulukuuta JKo kolumni Sisulla hampaat irvessä Joukossa ei ollut luovuttajamentaliteettia. Varusmiespalveluksen suorittaneiden määrä on ollut laskussa luvun aikana. Lehtien otsikoita lukemalla voi saada helposti käsityksen, että varusmiehet rapakunnossa. Mielenterveysongelmien määrät nousevat jatkuvasti keskustelun aiheeksi. Varusmiehistä paljastui silti todellista sisukkuutta, kun tein tutkivaa journalismia P-kauteni aikana Santahaminan sotilaspoliisikomppaniassa. Ennen varusmiespalvelun alkua uskoin, että hyväkuntoisena palvelus olisi minulle vaativaa, mutta ei missään nimessä niin raskasta kuin se todellisuudessa osoittautui. Intissä kohtaa kaikenkuntoisia ja -kokoisia sotilaita, joten odotin että palvelus ei voisi olla kovin raskasta onhan kaikkien kuitenkin pysyttävä suoriutumaan yhteisistä tehtävistä. Nopeasti selvisi, että olin aliarvioinut kuuluisan suomalaisen sisukkuuden. Joukkueessamme oli nuoria, jotka eivät olleet harrastaneet juurikaan liikuntaa viimeisten vuosien aikana, ja elopainoa saattoi olla kertynyt 170-senttiselle miehelle yli 100 kiloa. Silti täydessä taisteluvarustuksessa marssiminen ei näyttänyt tuottavan mahdottomia ongelmia. Oli päiviä, jolloin kävelimme käytännössä Santahaminan saaren ympäri ja välillä pysähdyimme suorittamaan raskaita taisteluharjoituksia. Silti kaikki jaksoivat taistella ohjatuissa harjoituksissa. Suomessa kuumin viikko 50 vuoteen yhdistettynä raskaisiin päiviin tuotti minulle todella tuskaisia hetkiä ja tuntui mielettömältä, miten joukkueen heikoimmassa kunnossa olevat selviytyivät. Joukossa ei ollut luovuttajamentaliteettia. Yhden helteisen päivän päätteeksi kotikasarmille palatessamme joku joutui huutamaan perä jää -huutoja, kun väsynyt varusmies joutui kolmesti pysähtymään ja yökkäämään tien reunaan. Silti hän omasta tahdostaan halusi jatkaa sisukkaasti muodon perällä. Toinen mies lähti seuraavalla viikolla veksiin jalkakipujensa vuoksi. Selvisi että hän oli palvellut viimeiset viisi päivää marssimurtuma Pauli Loukola kantapäässään. Rasitus oli ollut kova mutta varusmies ei halunnut valittaa jatkuvasti muille. Järkevää tai ei, mutta silloinen alokas osoitti taas sisukkuutensa jatkaa. Koulumaailmassa tapaamista nuorista ei välttämättä uskoisi löytyvän löysän ulkotakin alta sisukkaasti tehtävänsä suorittavaa varusmiestä. Siksi palveluksessa suurin osa varusmiehistä yllättää hyvällä asenteellaan. Kliseistä ehkä, mutta suomalainen sisu ei ole kadonnut mihinkään. Siihen törmää viimeistään intissä Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 19/ kentällä Nimiä ja legendoja palveluksessa Puolustusvoimien vaikutusta suomalaiseen paikannimistöön ei juurikaan tiedetä. Varuskunnat on jätetty tutkimusalueen ulkopuollelle. Ossian Hartig Monet Vallisaaressa käyneet tuntevat tarinan, jonka mukaan Venäjän vallan aikaan 1800-luvulla saaren eteläpäädyssä hirtettiin nimeltä tuntematon eversti luvullakin saaren asukkaat ja varusmiehet pelkäsivät paikkaa, ja lähellä oleva lahti nimettiin Everstinlahdeksi, kertoo Marika Luhtala. Luhtala toimii tutkimusassistenttina Helsingin yliopiston hankkeessa, jossa arkeologit ja nimistöntutkijat perehtyvät merellisen Helsingin asutushistoriaan. Nimistöntutkijat toivovat voivansa tuottaa muun muassa Vallisaaresta uutta tietoa, joka kiinnostaa myös suurta yleisöä. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksen entinen johtaja, everstiluutnantti evp Jarmo Nieminen tuntee Everstinlahden tapauksen. Kyseessä on legenda. Vallisaaressa ei ole koskaan hirtetty everstiä, Nieminen lataa. Niemisen mukaan saareen 1920-luvulla asettuneilla suomalaisilla ei ollut lainkaan tietoa saaren venäläisestä historiasta mutta mielikuvitusta heillä oli sitäkin enemmän. Tarina oli eduksi kulunvalvonnalle, sillä lähistöllä sijaitsi ammusvarasto, Nieminen valottaa. Huhuilta ei siis edes kannattanut katkaista siipiä. ruotuväki 40 vuotta sitten Parolassa, Asevarikko 5:ssä on tavallisesta panssarivaunusta tehty pienillä muutoksilla tehty uusi tehokas ase tulipaloja vastaan. Vaahtopanssarivaunun kehittäminen lähti liikkeelle Uudenkylän ammusvaraston räjähdyksenomaisesta tulipalosta. Tällaisella vaahtoa sylkevällä panssarilla voidaan lähestyä juuri esimerkiksi varastoja, joissa on palavia nesteitä, nestekaasupulloja ja ammuksia. Nykyään on niin monenlaista säilytystilaa, jonne mennessään palomies on aika heikoilla, kertoo vaahtopanssarivaunun kehittäjä Joona Kosloff Ylikersantti Jani Saaranen aloitti lokakuun alussa konserttimestarina Ilmavoimien soittokunnassa. Aikaisemmin hän on työskennellyt äänenjohtajan tehtävissä. Sotilasmaailma hämärän peitossa Vaahtoa sylkevä panssari eteenpäin Heti peruskoulun jälkeen menin soitto-oppilaaksi Lahden sotilasmusiikkikouluun, jossa olin neljä vuotta. Sieltä tulin Tikkakoskelle, jossa suoritin varusmiespalvelukseni soittokunnassa. Töihin tulin soittokuntaan 1.8. vuonna 1996 ensin siviilisoittajaksi. Sen jälkeen olen ollut sotilasammattihenkilönä ja nyt aliupseerina. Aikaisempaan äänenjohtajan Dosentti Terhi Aniala kuuluu Suomen johtaviern nimistöntutkijoiden joukkoon. aseteknikko Toivo Kylänpää. Kaasupulloja on kauppaliikkeissä ja yksityisilläkin, on paljon varastoja joissa säilytetään palavia nesteitä jne. Sitten tulevat vielä nämä puolustusvoimien ammusvarikot. Tällaiset asiat painoivat päälle, kun kävin miettimään, jotta millaisen sammuttajan panssarivaunusta voisi tehdä. Vaahtopanssarivaunun miehistö on teräskuorensa sisällä varsin hyvässä turvassa, kun tiedetään vielä, että vaunu voi laskea vaahtosuihkun kohteeseensa metrin, jopa 25 metrin päästä. tehtävään verrattuna teen hyvin paljon samanlaista tehtävää. Siihen on tullut vain paljon vastuuta erilaisiin asioihin. Konserttimestarin tehtävä koskettaa koko soittokuntaa eli olen tavallaan äänenjohtajien ensimmäinen esimies. Tehtävänäni on toimia taiteellisena ja musiikillisena neuvonantajana koko orkesterin jäsenistölle. Lisäksi harjoituksissa pidän huolta harjoituskurista ja tauoista. Vierailijoiden käydessä pitää perehdyttää kapellimestarit ja solistit, joten toimin yhteishenkilönä. Jos joku tulee kysymään esimerkiksi soittotyylillistä asiaa, niin minun täytyisi kyetä siihen jollakin tavalla vastaamaan, ja mielellään oikein. Olen Konserttimestari on neuvonantaja tehnyt paljon keikkaa muissakin bändeissä, se on vahvuuteni. Mielenkiintoista mielestäni on se, että onnistuisin tuomaan uutta ohjelmistoa tänne. Tämä on vähän hankala orkesteri, kun meillä on tavallaan viihdepuhallinorkesteri ja big band -komppisoittimet. Suurin osa sävellyksistä on tehty puhallinorkesterille ilman komppisoittimia tai sitten pelkästään big bandille ilman ylimääräisiä puhaltimia. Tärkeinpänä tehtävänäni näkisin tuon neuvonantajana olemisen ja kontaktien luomisen säveltäjiin ja muihin muusikoihin. Lisäksi yritän rekrytoida ihmisiä töihin tänne ja kehittää ohjelmistoa, mitä me soitamme. Mikä ihmeen nimistöntutkimus? Nimistöntutkimuksessa tutkitaan erisnimiä eli propreja Paikannimien tutkimus on vanhimpia ja vahvimpia nimistöntutkimuksen alueita Perinteisesti sekä tutkijoita että yleisöä on kiinnostanut nimien etymologia eli alkuperä Nykyään tutkitaan muun muassa, mitä nimi kertoo yhteiskunnasta ja ihmisistä Vallisaaren nimistöä tunnetaan nykyään pitkälti vain asiakirjalähteiden kautta. Helsingin yliopiston hankkeen myötä tutkijoiden on määrä haastatella myös saaren entisiä asukkaita, jotka pystyvät valottamaan virallisista lähteistä puuttuvia, pienen yhteisön käyttämiä nimiä. Helsingin yliopiston dosentti Terhi Ainiala on Suomen johtavia nimistöntutkijoita ja on tutkinut paikannimistöä koko tutkijanuransa. Hänen mukaansa puolustusvoimien vaikutuksesta suomalaiseen paikannimistöön ei juurikaan tiedetä. Syynä tälle on muun muassa se, että nimien keruuta eli nimestämistä on tehty paljon maaseudulla ja varuskunnat on jätetty tutkimusalueen ulkopuolelle. Perinteisesti nimistönkeruussa ei ole ohjeistettu haastattelemaan varuskuntien työntekijöitä ja varusmiehiä. Varuskuntalaisten omassa käytössä olevia nimiä on paljon, mutta ne tulevat yleiseen tietoon vain väläyksinä esimerkiksi muistelmien kautta, Ainiala kertoo. Hamina on tässä suhteessa positiivinen poikkeus, sillä kaupungissa on kartoitettu myös varuskuntalaisten kieltä. Perinteisempien Kerhon ja Soden lisäksi varuskuntakaupungissa käytössä ovat olleet myös Toippari (Toimiupseerikerho) ja Kanakoppi (RUK:n oppilaskunnan tilat). Ainiala toivoo, että joku tarttuisi nimistöntutkimukseen nimenomaan sotilaiden vaikutuksen näkökulmasta. Tällä saralla riittäisi tutkittavaa. Vaahtopanssarivaunu täyttää ladon parissa minuutissa vaahdolla. Vaahtopanssarivaunun tykki on sama, jota käytetään panssarivaunuissa muutenkin. Sen sisään on vain laitettu galvanoitu putki ruostumisen ehkäisemiseksi. Yksikkö pelaa kolmen miehen eli ajajan, johtajan ja tykinsuuntaajan voimin. Vaahtopanssarivaunun tekoon Kylänpää sai luvan Pääesikunnasta. Vaunu syntyi sivutöinä, ja rahaakin siihen on mennyt niin pieni summa, ettei siitä ole edes mainittavaksi. Ylikersantti Jani Saarasen musiikillinen mielenkiinto kohdistuu jazz- ja big band -musiikkiin Kuva: Ali Rinta-Jaskari Kuva: Ruotuväki Kuva: puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Jussi Sippola, upseerikokelas 27 TOIMENKUVA Lakimieskokelas PALVELUSPAIKKA Suomenlahden meripuolustusalue, Upinniemi KOULUTUS Oikeustieteen maisteri Juho Mäki-Lohiluoma Oikeustieteiden maisteri, upseerikokelas Jussi Sippola suorittaa tällä hetkellä lakimieskokelaan koulutusohjelmaa Suomenlahden meripuolustusalueella Upinniemessä. Lakimieskokelaana hän perehtyy oikeusupseeri Timo Kallioisen johdolla erityisesti sodan oikeussääntöjen soveltamiseen ja operaatiojuridiikkaan. Lakimieskokelas koulutetaan kriisinajan lakimiestehtäviin. Ohjelman alkuvaiheessa tutustuin koulutusohjelman kannalta olennaisiin lakeihin ja muihin oikeussääntöihin, sekä esimerkiksi varusmiehen salassapitovelvollisuuden tarkempaan sisältöön. Tällä hetkellä tarkistan kurinpitoratkaisuja ja ratkaistujen juttujen esitutkintapöytäkirjoja erilaisten prosessivirheiden varalta ja vierailen melko säännöllisesti erilaisissa koulutustilaisuuksissa, Sippola kertoo päivittäisestä työstään. Molemminpuolinen hyöty ASUINPAIKKA JOTAIN MUUTA, MITÄ? Lakimiesyrittäjä, reserviupseerikurssin Syke oppilaskunnan hallituksen pääsihteeri Helsinki Hyviä hommia lakimieskokelaana Sippola on valmis oikeustieteen maisteri siis täysverinen juristi. Hän kuitenkin korostaa, että lakimieskokelaaksi voi hakeutua myös opintojen ollessa vielä kesken, kunhan suoritettuna on prosessioikeuden ja rikosoikeuden aineopintotentit. Alaa opiskelevalle hän suositteleekin palveluksen lykkäämistä ja tarvittavien opintojen suorittamista ennen inttiä. Nämä on niitä paljon puhuttuja hyviä hommia. Minulla on oma toimisto esikunnassa ja työaika on kello En juurikaan osallistu perusyksikön normaaliin arkeen, Jussi Sippola kertoo. Oma-aloitteisuuden merkitys on Sippolan mukaan suuri lakimieskokelaaksi hakeuduttaessa. Mahdollisuuteen kannattaa tutustua jo ennen palveluksen alkua. Moni oikeustieteiden opiskelija siirtyy reserviin kuulematta lakimieskokelaan koulutusohjelmasta. Hommat ovat minulle mielekkäitä ja onhan se varmasti firmankin etu, että erikoisosaamistani voidaan hyödyntää! Tällä hetkellä työtehtäväni pyörivät tiiviisti rikosprosessin ja esitutkinnan ympärillä - nämä ovat asioita joihin juristi törmää työssään jatkuvasti, Sippola sanoo. Sippolan mukaan varusmiespalveluksen suorittaminen vasta varttuneemmalla iällä ei ollut täysin tietoinen ratkaisu. Opiskeluaikana hän ei omien sanojensa mukaan pahemmin edes ajatellut asiaa, eikä opintojen keskeyttäminen vuodeksi käynyt mielessä. Sippola kertoi komppaniansa päällikölle halustaan lakimieskokelaaksi jo p-kauden ensimmäisessä haastattelussa. Komppanian päällikkö ilmoitti, että lakimieskokelaan paikka aukeaa jos mies suoriutuu kunnialla Reserviupseerikouluun. Otin haasteen vastaan. Peking ja Shanghai Lapin yliopistossa tutkintonsa suorittanut Sippola kertoo harrastavansa vapaa-ajallaan matkustelua, laitesukellusta ja urheilua. Oikeustieteen opintojen lisäksi hän on hankkinut kansainvälistä kokemusta kaukaa idästä. Opiskelin kaksi lukukautta mandariinikiinaa Kiinan kansanyliopistossa Pekingissä ja työskentelin yhden kesän kiinalaisessa asianajotoimistossa Shanghaissa, Sippola kertoo. Paluusta reserviin Sippolalla on selvät suunnitelmat. Toivuttuani TJ 0 -bileistä lähden tyttöystäväni kanssa lomalle Etelä-Afrikkaan. Loman jälkeen aloitan työt veljeni ja opiskelukaverini kanssa perustamassani lakiasiaintoimistossa, Sippola kertoo.

12 12 kentällä ruotuväki 19/2014 Taistelun kamerat Taistelukamerajoukkueen välineistö sopii kuvaamiseen maastossa. Tärkeää on kompakti koko ja kestävä runko. Juho Mäki-Lohiluoma Minkälaisia ovat ne välineet, joilla taisteluharjoitus muuttuu kiinnostavaksi videonpätkäksi? Kersantti Teppo Veikkanen taistelukamerajoukkueesta kertoo joukkueen kuvaamisen tapahtuvan laitteilla, jotka on valikoitu kompaktiuden ja kestävyyden perusteella. Olemme valinneet markkinoilla olevasta kuvauskalustosta ne, jotka sopivat kannettavaksi maastoon ja tuottavat ammattilaistasoista kuvaa, Veikkanen sanoo. Tärkeää maastokäytössä on muun muassa se, että kameran runko on umpinainen. Kosteudelta ei voida välttyä, vaikka välineistä pidetäänkin hyvää huolta. Tavoitteena on, että kamerat kestävät käytössä vähintään kolme vuotta. Joukkueen videokameraksi on valikoitunut Canon XF 105. Kamera on Canonin pienikokoisin, joka tuottaa videokuvaa MPEG-2 standardilla. Standardia käytetään siviilimaailmassa muun muassa digi-, kaapeli- ja satelliittitelevisiolähetyksissä. Kamera on taistelutilanteessa kiinnitettynä kuvaajien kaulaan kahdella erilaisella vaijerilla, joista toinen on turvavaijeri. Lisäksi, esimerkiksi juostessa, kamera saadaan tukevasti kiinni taisteluliiviin erillisellä nauhalla. Valokuvat otetaan järjestelmäkameralla Valokuvien tuottamiseen joukkue käyttää Canon 5D Mark III -järjestelmäkameraa. Kyseessä on kompakti, täyskokoisella kennolla Taistelukamerajoukkueen kalusto soveltuu kuvaamiseen erilaisissa olosuhteissa. Alikersantti Riku Niemi tuotti videokuvaa helikopterista käsin. Kuva: Taistelukamera/Alex Heinonen varustettu ammattilaistason kamera. Täysikokoinen kenno mahdollistaa niin sanotun ISO-arvon nostamisen ilman, että kuvan tekninen laatu kärsii. ISO-arvoa nostamalla kuvaaminen onnistuu pimeissäkin olosuhteissa. Meillä on kamerakaluston lisäksi tavallisesta poikkeavat Tasmanian Tiger -reput, joilla saadaan enemmän taskukonfiguraatioita. Tämä on tärkeää, sillä repussa on erillisinä esimerkiksi kameroiden rungot, objektiivit ja akut. Näiden kaikkien täytyy olla järjestyksessä, jotta valmistautuminen jokaiseen tilanteeseen onnistuu nopeasti. Reppujen vedenpitävyys on lisäksi huippuluokkaa. Lähtökohtaisesti joukkue käyttää videokameraa videokuvaukseen ja järjestelmäkameraa valokuvaukseen. Syy tähän on se, että hyvän videokuvan kuvaaminen järjestelmäkameralla ei onnistu automaattina, vaan kameraan on tehtävä tietyt säädöt ennen kuvaamisen aloittamista. Tähän on maastossa harvemmin aikaa. Hyvässä videokamerassa kuvan vakaustoiminnot ovat lisäksi huipputasoa. Kypäräkameraamme Contour 2+ käytämme tilanteissa, joissa kuvaaminen ei ole muuten mahdollista. Esimerkiksi taistelutilanteessa on hyvin todennäköistä, ettei kuvaaja pysty kauaa kuvaamaan, vaan joutuu itsekin vaikuttamaan omalla aseellaan. Kypäräkameroilla varmistetaan, ettei materiaalin tuottaminen katkea missään vaiheessa. Taistelukamerajoukkueen videoita on katseltavissa puolustusvoimien Youtube-kanavalta osoitteesta youtube.com/puolustusvoimat. huomio! verkossa Blogeista saa tietoa varusmiespalveluksesta Panssarijääkäri on kaikkien kaveri. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Aku Siukosaari Pauli Loukola Blogisivustojen määrä on kasvanut internetissä 2000-luvun aikana ja kuka vain voi toimia median tuottajana kirjoittamalla blogia. Puolustusvoimat-aiheisia blogeja löytyy netistä useanlaisia. Huomionarvoista on se, että suurin osa niistä on naisten kirjoittamia. Useimmissa blogeissa jaetaan tunnelmia ja kokemuksia varusmiespalveluksen ajalta ilman erityistä päämäärää. Lukuisat kuvat värittävät sivujen yleisilmettä ja varusmiesblogeissa erityisesti punkista ja pinkoista on runsaasti kuvia. Aliupseerioppilas Hannamari Turunen suorittaa palvelustaan jälkialiupseerikoulussa Parolan panssariprikaatissa. Hän kirjoittaa blogia nimeltä pressuremakesdiamonds-army2014.blogspot.fi. Turunen ei jaa kirjoituksia blogissaan säännöllisesti, vaan silloin kun hänellä on aikaa. Hän ei mieti aiheitaan etukäteen, vaan kirjoittaa vähän kaikesta, mitä on palveluksessa tapahtunut. Ajatus blogiin syntyi siitä, kun on poikkeuksellista ja jännittävää Hannamari Turunen päivittää blogiaan ipadilta. lähteä naisena varusmiespalvelukseen. Blogissa pystyn jakamaan kuulumisia ja kirjoittamaan nimenomaan itselle muistoksi. Turusen uutena tupakaverina jälki-auk:ssa sattuu olemaan toinen bloggaaja, aliupseerioppilas Lilja Ojala. Hän toivoo blogistansa, tanaanjaljella99.blogspot.fi, olevan tietoa ja apua tuleville varusmiespalvelukseen astuville. Erityisesti hän haluaisi varusmiespalvelusta harkitsevien naisten lukevan blogiaan. Ojala kertoo, että lukijat kyselevät kohtuullisen paljon hänen blogisivullaan inttikokemuksista. Yksi sopimussotilas on tullut kasarmilla muutaman kerran kehumaan ja sanonut taas lukeneensa blogiani, Ojala sanoo. Paras blogipäivitys Kuva: Jerry Riipinen Turunen kertoo nauttivansa ajastaan jälkialiupseerikoulussa. Mieleenpainuvimman blogipäivityksen hän on saanut kirjoittaa Hamina Tattoon kansainvälisesti merkittävästä sotilasmusiikkitapahtumasta, jolloin Turunen palveli vielä Kaartin soittokunnassa. Siellä tuli tutustuttua muutamiin uusiin tyyppeihin ja kokemuksena se oli aivan loistohomma. Eipä hirmu moni tollasta mahdollisuutta varmaanka saa että pääsee soittamaan noin isoon sotilasmusiikkitapahtumaan (pl. Varusmiessoittokunta), Turunen fiilistelee blogissaan. Molemmat naiset jakavat blogeissaan innokkaasti kuvia päivityksien yhteydessä. He ymmärtävät kuitenkin, että puolustusvoimissa kuvaaminen on kiellettyä useissa tehtävissä. Puolustusvoimilla on ohje kuvien julkaisemiseen sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi sotilasalueella kuvaaminen on pääsääntöisesti kielletty. Myös paikkatietojen jakaminen operaatioissa on somessa kielletty ilman erillistä lupaa. Pyrin siihen, että en ottaisi kuvia puolustusvoimien materiaalista. Jakamistani kuvista olen pyytänyt aina luvan, Turunen kertoo.

13 ruotuväki 19/ vapaalla Kuva: Juha Tamminen Rugby on ennen kaikkea joukkuepeli. Neljäntoista miehen joukkue pyrkii saamaan yhden miehen tekemään maalin, eli tryn. Kuvassa palloa kuljettaa Kalle Välimäki. Kolhuja pelkäämättä Kontaktikiinnostus on vienyt Kalle Välimäen rugbymaajoukkueeseen. Samu Saatsi Päivystäjän pöydän takana istuu isokokoinen varusmiesjohtaja. Alikersantti Kalle Välimäen ulkoinen habitus voi jo hieman viestiä ulkopuolisellekin, että kyseinen mies viihtynee enemmän fyysisyyttä vaativien lajien parissa. Koko kertoo totuuden. Välimäki pelaa rugbya Linna Rugby Clubissa ja myös Suomen maajoukkueessa. Haastattelun jälkeisenä päivänä mies on matkalla Norjaan maajoukkueen kanssa haastamaan naapurimaata. Kova juttu, koska hän on aloittanut lajin viime vuonna. Koko elämän olen harrastanut jalkapalloa ja salibandya, ja halusin kokeilla jotain missä pääsee ottamaan kontaktia ihmisten kanssa. Isäni on myös pelannut Suomen rugbymaajoukkueessa 1980-luvulla ensimmäisiä maaotteluita, joten hänkin siis tiesi lajista jotain, Panssariprikaatissa palvelustaan suorittava Välimäki kertoo. Talvisin harjoittelemme Linnan kanssa Rengon hevosmaneesissa. Ensimmäiset rugby-treenit olivat aika mielenkiintoiset, jonka jälkeen paikat olivat ihan rikki, silmät mustana ja hevosen ulostetta kaikkialla, Välimäki nauraa. Suomenmestari ensimmäisenä kautenaan Välimäki on juuri päättänyt toisen kautensa rugbyn parissa. Ensimmäisellä kaudella irtosi SM-kulta Tampere Rugby Clubin riveissä ja Kuva: Jerry Riipinen Alikersantti Välimäki palvelee Panssariprikaatin Sotilaspoliisikomppaniassa Vartiokoulutusosaston ryhmänjohtajana. juuri päättyneellä kaudella 19- vuotias alikersantti oli nostamassa Linna RC:a SM-sarjaan. Linna RC:lla oli Tampereen kanssa farmisopimus, jonka avulla pääsin paikkaamaan tamperelaisten loukkaantuneita pelaajia. Vakiinnutin paikan joukkueen riveissä, mutta Linna on kumminkin ollut se ykkösseura minulle, Välimäki kertaa kultakautta. Tällä kaudella pelasin myös Tampereella muutaman ottelun. Pääsimme SM-välieriin asti, mutta siitä eivät rahkeemme riittäneet pidemmälle. Linnan kanssa nousimme tosiaan tällä kaudella SMsarjaan. On mukavaa päästä pelaamaan Suomen korkeimmalla tasolla kotikaupungissa. Suomen sarjojen tasoa Välimäki kuvailee kehittyväksi. Vielä tasoerot ovat suuria, mutta parin viime kauden aikana joukkueitten tekemisessä on näkynyt selkeitä eteenpäin menemisen merkkejä. Merkkeinä voidaan pitää tasaisia pelejä ja maajoukkuetoiminnan kehittymistä. Suomi uusiin tuuliin Rugby on yksi maailman suosituimmista urheilulajeista. MM-kilpailut järjestetään joka neljäs vuosi, ja ne ovat maailman kolmanneksi katsotuin urheilutapahtuma. Rugbyn voi jakaa kahteen eri lajimuotoon, rugby unioniin ja rugby leagueen. Suurin ero pelimuotojen välillä on pelaajien määrä ja taklaustilanteet. Suomi on tällä hetkellä sijalla 94. maailmanrankingissa. Maajoukkueen päävalmentaja, englantilainen Bob Hussey, on tehnyt paljon muutoksia maajoukkueen toimintaan. Nousimme kahden viime voiton myötä neljä sijaa rankingissa, Välimäki kertoo tyytyväisenä. Uskon, että laji lähtee kasvamaan Suomessa. Itsekin olen nuori ja haluan nähdä lajin nousun täällä. Meillä on paljon aktiivisia ja intohimoisia ihmisiä, jotka haluavat viedä suomalaista rugbya eteenpäin. Talkootyö on tärkeää. tupavisa 1. Mikä on muusikko Toni Wirtasen sotilasarvo? 2. Milloin jatkosota päättyi? 3. Kuinka monta upseerioppilasta osallistuu talven RU-kurssille? 4. Montako erilaista barettia puolustusvoimissa on käytössä? 5. Kuka toimii tällä hetkellä Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina? 6. Mikä on telamiinan 65/77 paino? 7. Mihin arvoon saakka miehistökoulutuksen saanut voi ylentyä reservissä? 8. Missä joukko-osastossa sijaitsee Helsingin ilmatorjuntarykmentti?? 9. Paljonko maksaa keskimääräinen varusmiesvuorokausi? 10. Kuka presidentti on kuvassa? vastaukset 1. Alikersantti reservissä, syyskuuta vuonna 1994, 3. Noin 700, 4. Seitsemän, lisäksi kansainvälisissä tehtävissä käytettävät baretit, 5. Lippueamiraali Veijo Taipalus, kiloa, 7. Alikersantiksi, 8. Panssariprikaatissa, euroa (Valtion talousarvioesitys 2015), 10. Risto Ryti

14 14 vapaalla ruotuväki 19/2014 kirjat kirja Horna Kirjoittaja Ilkka Remes Kustantaja WSOY Julkaisuvuosi 2014 Ilkka Remeksen uusin jännityskirja Horna on pääosin samaa laatua kuin Remekseltä on vuosien saatossa totuttu saamaan. Kirjan tarina nivoutuu tiiviisti Suomen puolustusvoimien sotilastiedustelulle työskentelevän Lari Vuoren ympärille. Samaan aikaan, kun Suomi saa tietää Ruotsin hakevan Nato-jäsenyyttä, Vuori on mukana Yhdysvaltojen organisoimassa Venäjään kohdistuvassa salaisessa tiedusteluoperaatiossa. Vaikka Remes yhdistelee taitavasti faktaa ja fiktiota, paikoitellen kirjan tarina tuntuu menettävän uskottavuutta. Kirjailijan kuvailut poliittisista tapahtumista ovat kyllä hyvinkin uskottavia, mutta Vuoren henkilökohtainen vakoojatarina vaikuttaa liian mielikuvitukselliselta. Jännityskirjojen ei tietysti tarvitsekaan olla todellisia, mutta juonen olisi suotavaa tuntua todelliselta. Melkein kaikki Remeksen kirjat lukeneena Horna oli minulle pienoinen pettymys. Kirja on yhtä mukaansatempaava ja hyvin Kaukopartio Verkko Kirjoittaja Marko Tiainen Kustantaja Revontuli Julkaisuvuosi 2014 kirjoitettu kuin aiemmatkin, mutta mielestäni se keskittyy liikaa Vuoren henkilökohtaiseen elämään ja ongelmiin. Kirjan esittelyssä kerrotaan Venäjän reagoivan ärhäkästi Ruotsista vuotaneisiin Nato-tietoihin. Tätä poliittista puolta ja valtiotasojen toimintaa olisin halunnut kirjan enemmän käsittelevän. Tässä eurooppalaisessa ja maailmanpoliittisessa tilanteessa Horna on toki ajankohtainen ja kiinnostava kirja. Remeksen taustatiedot esimerkiksi sotilastiedustelusta tai Venäjän kalustosta ja kyvyistä näkyvät tarinassa. Hienoisesta pettymyksestä huolimatta Remes säilyy edelleen suomalaisen jännityskirjallisuuden kärkinimenä. Helena Immonen Sotilasprofessori, everstiluutnantti Jari Rantapelkosen mukaan strategiseen viestintään liittyy ajatus yhdellä äänellä esiintymisestä. Se perustuu faktoihin ja on ulospäin koordinoitua. Tarinallisuus liittyy viestintään Kuva: Aku Siukosaari Kesällä 1943 osasto Vehniäinen Syvärillä saa käskyn lähettää kahdeksan miehen partion tiedustelemaan vihollisen selustaa. Kaukopartio Verkon tarkoitus oli tarkkailla Vytegran kaupunkia ja Äänisjärvellä sijaitsevan Marian kanavan liikennettä vajaan kolmen viikon pituisella partioretkellä. Kaikki ei mennyt suunnitelman mukaan, vaan suomalaiset sissit joutuivat vihollisen vainoamiksi eikä partion noutoa tai tarviketäydennyksiä saatu suoritettua ajallaan. Sarjakuva-albumi Kaukopartio Verkko perustuu miesten partiokertomukseen. Sarjakuva herättää halun tietää lisää Verkon vaiheista ja albumissa onkin mukana partion ottamia valokuvia, heidän reittiään kuvaava kartta sekä kopio Päämajan käskystä lähettää tiedustelijoita vihollisen selustaan. Nämä tuovat ehdottomasti lisäarvoa ja syvyyttä tälle hurjalle partiotarinalle. Mielenkiintoinen yksityiskohta: kaukopartio koostui suomalaisten lisäksi kahdesta virolaisesta radistista, joiden esimieheksi mukaan lähti viime tipassa heitä kouluttanut Mannerheim-ristin ritari, ylikersantti Paavo Pate Suoranta. Marko Tiainen on sarjakuvantekijänä kokenut ja hän tekee albumissa varsin mallikasta työtä sekä piirroksissa että käsikirjoituksessa. Tarina kaukopartio Verkosta on yksi jatkosodan legendoista ja se julkaistaan nyt Legenda-sarjakuvan täyttäessä 10 vuotta. Noin 80-sivuinen albumi on nopeaa luettavaa, mutta sitä ei sisältönsä takia voi luonnehtia kevyeksi. Kaukopartion vaiheita seuraa sydän syrjällään, parasta toivoen ja pahinta peläten. Sanna Närä Aiemmin viranomaisten viestintä perustui uskottavuuteen ja luotettavuuteen. Nyt pelkkien faktojen lisäksi on kerrottava tarinoita. Esimerkiksi Ruotsin sukellusvenekohussa sekoittui fakta spekulointiin. Viestinnän onnistumisessa on otettava tarinallisuus huomioon, sotilasprofessori, everstiluutnantti Jari Rantapelkonen sanoo. Rantapelkonen on toimittanut kirjan Strategisen viestinnän salat. Viime viikolla kirjamessuilla Maanpuolustuskorkeakoulun julkistama artikkelikokoelma on lähes pakollista luettavaa viestinnän ammattilaisille, ainakin julkisella sektorilla työskenteleville. Rantapelkosen ja tutkija Saara Jantusen teoreettinen alustus antaa hyvän viitekehyksen viestintäpäälliköiden ja muiden viestintäammattilaisten käytännön esimerkkeihin pohjautuville artikkeleille. Esimerkiksi Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjaa vetänyt Riikka Kämppi paljastaa artikkelissaan, kuinka sattumalla on iso merkitys kampanjan viestinnässä. Ulkoasiainministeriön viestintäjohtaja Jouni Mölsän haastattelussa tulee esille, miksi Jemenin sieppauksen yhteydessä ei voitu kertoa kaikkea tai paljastaa kaikkia lähteitä. Tapaus osoittaa, kuinka strategisellä viestinnällä on rajansa ja salansa. Rajoja luovat turvallisuus, yksityisyys ja sensitiivisyys. Media ja viranomaiset on totuttu näkemään vastakkain. Jemenin sieppauksen yhteydessä oli havaittavissa uutta yhteisöllisyyttä. Mediassa ymmärrettiin tilanteen herkkyys eikä vaarannettu onnistumista revittelyllä, Rantapelkonen toteaa. Koordinaatiota kriisissä Valtioneuvosto on ottanut koordinoivampaa otetta eri hallinnonalojen viestintään. Tässä on kuitenkin vielä tekemistä. Jokainen vastaa omasta viestinnästään on Rantapelkosen mukaan vanhentunut ajatus. Myös viestinnän sisältöä tulisi koordinoida. Mitä kovempi kriisi, sitä koordinoidumpaa viestintää tarvitaan. Tietoa on enemmän mutta ymmärrystä vähemmän. Kriisitilanteiden koordinoidumpaa toimintaa tulisi myös harjoitella, sillä tiukan paikan tullen yhtäkkinen toimintatapamallien muuttaminen ei ole järkevää. Strategisen viestinnän toimivuutta mitataan sillä, kuinka paljon se kestää suuresta kertomuksesta poikkeavia tarinoita. Poliisi on hyvä esimerkki tästä. Se on säilyttänyt luotettavuutensa kriiseistä huolimatta. Nopeita pirstaleita Vaikenemisen politiikka ei toimi enää. Viestinnän tila täyttyy joka tapauksessa. Kyse on siitä, halutaanko omaa viestiä näkyviin. Viestinnän nopeus ja pirstaleisuus ovat haasteita viranomaisille. Sosiaalinen media on muuttanut viestintää tavalla, jota ei vielä täysin osata hahmottaa. Tietoa on yhä enemmän käytössä, mutta yhä vähemmän ymmärretään, Rantapelkonen suomii. Kirjan tarkoitus on tehdä näkyvämmäksi ja ymmärrettävämmäksi viestinnällisiä valintoja. Pyrkimys on ymmärtää valtioneuvoston, hallinnonalojen ja viranomaisten strategisen viestinnän alaa sekä muutosta. Keskeinen teema kirjassa on, kuinka viestintä on muuttunut avoimemmaksi. Mikko Ilkko levyt Billy Idol: Kings & Queens of the Underground BFI Records Kasaribändien jälleensyntyminen jatkuu, kun kohutun U2:n levyn jälkeen myös brittirokkari Billy Idol julkaisee uuden, seitsemännen, studioalbumin vajaan vuosikymmenen tauon jälkeen. Myyntikikkana toiminee samalla julkaistava Idolin omaelämäkerta Dancing With Myself. Levy on tyylilleen turvallinen rock-levy, joka voisi hyvin soida nauhalta ruotsinlaivan tanssilavoilla lämmittelymusiikkina ennen illan trubaduuria. Mutta kyllä tätä kuuntelee ilman promilleja veressä. Erityisesti Can t Break Me Down sykähdyttää uutuusmaisuudellaan. Hitin ainekset tarjoiltuna legendan nimellä tulevat varmasti tutuksi radiosoitannassa. Albumin kappaleet huokuvat varmaa ammattitaitoa, mutta ovat osittain valitettavasti vähän kulahtaneita. Mieleen nousee ajatus paluusta takaisin Idolin kulta-aikaan. Comebackiin olisi kuitenkin luullut panostettavan enemmän. Levyn perinteisin rock-kappale Postcards From The Past osoittaa, ettei artistin äänessä tai energiassa vielä huou lähestyvä eläkeikä. Ääni on peräti karismaattinen! Valitettavasti tältä 58-vuotiaalta puuttuu nuoruuden rohkeus tehdä yllättäviä kappaleita. Tai ainakin uskaliaisuus melodiassa jää uupumaan. Albumin kansi kertoo aika paljon itse levystä. Mielikuvitusta ei ole käytetty, ja kliseinen polviasento viestii vain egolla ratsastamisesta. Artistin itsensäkin ilme näyttää hölmistyneeltä. Arvostelussa kolmannen tornin levy saavuttaa vain niukasti, sillä levy ei kuulosta kovin uudelta. Klassinen rockin ystävät eivät kuitenkaan pety: kattaus on yllättävän monipuolinen rock-levyksi ja muutamat kappaleet jättävät hyvän mielen. Tärkeintä on, ettei tämä levy suututa kuten U2. Joona Kosloff Haloo Helsinki!: Kiitos ei ole kirosana Ratas Music/Sony Music Finland Vuonna 2006 perustettu Haloo Helsinki! on mennyt pitkälle suomalaisena pop rock -bändinä. Yhtye on napannut levyillään platinaa, tuplaplatinaa ja edelliseltä Maailma on tehty meitä varten -levyltä neljä peräkkäistä Suomen radiolistan ykkössingleä. Silti HH!:n uusin pitkäsoitto Kiitos ei ole kirosana nousee bändin parhaimmaksi teokseksi kaikista sen viidestä studioalbumista. Levyltä löytyvät niin solisti Elli Haloon koukuttavat vokaalit kuin viekkaat sanoitukset ja raikas määrä suomalaista rock-kaahaamista. Albumilla bändi haluaa samalla muuttaa maailmaa ja purkaa omaa sydäntään. Ja se toimii yllättävän erinomaisesti. Ensimmäisenä ulos puskettiin elokuun puolen välin tienoilla albumin avaussingle Beibi, joka räjäytti pankin totaalisesti, sen keikkuen sekä latauslistojen että radioitten soittolistojen kärjessä. Samalla se nosti levyn odotukset korkealle. Odotuksiin vastattiin. Kappaleista löytyy ihmisten vääriin tekoihin kantaa ottavia biisejä mallia Teräslinnut, Vihaan kyllästynyt, isojen kertosäkeiden kappaleita kuten Nainen jonka ympärille tuolit tuodaan ja Kiitos ei ole kirosana, synkemmän ajatuksen rockia Ihmisen kuvat sekä Kevyempi kantaa tyyliin ja tamppaavaa tanssibiisiä Pulp Fictionin tapaan. Ellin vahva ääni ja bändin poikien energinen soitto synnyttävät halun lähteä purkamaan omaa energiaa. Pieni huomion herättävä seikka on kappaleiden sanoitusten pyörivän maailmanmenon lisäksi paljon ero- ja parisuhdeseikoissa. Lyhyellä mietinnällä ja herkemmällä sormella voisi osoittaa biisien kumpuavan Ellin keväisestä erosta rapduo JVG:n Ville Gallesta, mutta kyseistä asiaa ei voi osoittaa faktaksi. Kokonaisuutena Kiitos ei ole kirosana on erittäin tasapainoinen suomalainen pop rock -paketti. Samu Saatsi

15 ruotuväki 19/2014 VAPAALLA TAISTELUITA JA TIHKUSADETTA Syksy on tänä vuonna sotakirjallisuuden aikaa Tarjolla on sekä suomalaisia sankaritarinoita että kansainvälisiä ajatuksia Sotakirjallisuutta putoilee syksyn kunniaksi lukijan eteen kun lehtiä puista. Tänä syksynä sotakirjoja ja kansainvälistä politiikkaa käsitteleviä kirjoja on tullut kustantamoilta ulos runsain määrin. Vuodet vaihtelevat ja sattumakin vaikuttaa, mutta on totta, että tänä syksynä sotakirjallisuutta on tullut runsaasti, kommentoi kustannusyhtiö Docendon lähi- ja sotahistoriasta vastaava kustantaja Juha Janhonen. Janhonen kertoo, että Suomen kirjallisuudessa on ollut pieni aukko varsinkin turvallisuuspolitiikan ja nykysodankäynnin kohdalla, jota halutaan nyt paikata. Me pyrimme niin sanotusti nostamaan kahvipöytäkeskustelujen tasoa. Se tarkoittaa sitä, ettemme ole laskemassa jokaisen kirjan tuottoa laskimen kanssa, vaan julkaisemme myös pienempää sotakirjallisuutta. Haluamme profiloitua Suomen isoimmaksi sotakirjallisuuden julkaisijaksi, Janhonen linjaa. 15 Etupiirin ote Kirjoittaja: Alpo Rusi Kustantaja: Gummer Julkaisuvuosi: 2014 VAPAALLA Suomen historian näkökulmasta Venäjälle diplomatia on ollut usein keino alistaa, ei hakea sovintoa. Näin kirjoittaa Alpo Rusi kirjansa Etupiirin ote kansilehden sisäsivussa. Ynnäys kuvaa hyvin Suomen ja Venäjän suhdetta, joka lähentelee isoveljen ja pikkuveljen välistä asemaa. Ulkopolitiikkaa ja kansainvälisiä suhteita jo aiemmin kirjoissan käsitellyt Rusi syventyy uutukaisessaan todella laajasti Suomen tasapainotteluun idän ja lännen välissä. Venäjäsuhteen analysointi on tarkka ja avaa asian monelta kannalta, eri vuosikymmenien ajalta. Asiakirjat tuodaan julki ja Rusi käy ne yksityiskohtaisesti läpi. Laaja lähdemateriaali näkyy asiallisuutena, vaikka kirjoittaja tuo oman mielipiteensä selkeästi esiin. Suomalaisilla on välillä todella vähän tilaa hengittää suuren itänaapurin ja lännen suurmaiden välissä. Suomi onkin toiminut useimmiten sovittelijana ja pyrkinyt välttämään räjähdysherkkiä tilanteita. Rusi nostaa hyvin esiin, että Venäjällä on ollut jo Suuren Pohjan sodan ajasta lähtien haluja laajentua ja kasvattaa aluettaan. Kirja on laaja kuvaus pitkältä ajanjaksolta. Tarkkuus ja asiantuntevuus tekevät Etupiirin otteesta kokonaisuuden, joka antaa lukijalleen mahdollisuuden tarkistella Suomen suhteita itään ja länteen, sekä muodostaa myös oma kuvansa näistä suhteista. Teksti: Samu Saatsi Rauhan utopia Kirjoittaja: Gustav Hägglund Kustantaja: Docendo Julkaisuvuosi: 2014 Kenraali Gustav Hägglundilla on pitkän uransa aikana kertynyt monipuolisesti kokemuksia sotilas- ja turvallisuuspolitiikasta. Kirjassaan Rauhan utopia Hägglund on onnistunut kiteyttämään sanomansa maailman tämänhetkisestä turvallisuustilanteesta alle 200 sivuun. Se on saavutus. Teos kuvaa varsin uskottavasti ja yksinkertaisin sanankääntein turvallisuuspolitiikan eri vaiheita 1900-luvulta nykyhetkeen sekä Suomen tasapainoilua Venäjän, Euroopan unionin, ja Naton välissä. Jokaisen suomalaisen tulisi lukea Hägglundin uusin kirja. Vaikka turvallisuuspolitiikka on vaikea aihe, niin entinen puolustusvoimain komentaja kuvaa kaiken niin selkeästi, ettei tarvitse olla sotatieteiden maisteri ymmärtääkseen lukemaansa. Paikoitellen Hägglund sortuu kielellisiin latteuksiin ja kliseisiin, mutta muuten kirjoitustyyli on moitteetonta ja lukeminen vaivatonta. Onko ikuinen rauha utopia? Hägglund vastaa kirjassaan tähän kysymykseen ja haastaa lukijansa pohtimaan sitä samaa. Euroopan maat ovat viime vuosisadalta lähtien yksi toisensa jälkeen luopuneet pakollisesta asevelvollisuudesta, ja Suomi on tässäkin asiassa maanosamme pieni kummajainen. Yleiseen asevelvollisuuteen ja sen kautta suureen reserviin perustavan puolustusratkaisun merkitys korostuu, kun pohtii Euroopan poliittista tilannetta 2010-luvulla. Mieleeni muistuu vanha roomalainen sanonta: Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan. Teksti: Rasmus Ari kka Päämajan kaukopartiomies Kirjoittaja: Patrik Berghäll Kustantaja: Atena Julkaisuvuosi: 2014 Päämajan kaukopartiomiesten retkistä vihollisen selustaan kertova kirja on mukaansatempaava tositarina. Romaani kertoo partiomies Karl-Johan Norrgårdin kolmestatoista partioretkestä Osasto Kuismasen mukana. Jatkosodassa toimineet kaukopartiot olivat oman aikansa erikoisjoukkoja. Partioihin valikoituneet miehet olivat hyväkuntoisia- ja hermoisia nuoria sotilaita. Joukkojen päätehtävinä oli tiedustella rintamalinjojen takana ja hankkia strategisesti tärkeitä tietoja Päämajan käyttöön. Miehet joutuivat olemaan jatkuvasti liikkeessä Karjalan ja Lapin vaativissa olosuhteissa, jotta he eivät paljastuisi. Suomalaiset ovat tunnetusti valmiita puolustamaan isänmaataan. Norrgårdin innokkuus, positiivisuus ja vapaaehtoisuus kuitenkin yllättävät. Sodan kauhut järkyttävät luonnollisesti Norrgårdiakin, mutta velvollisuuden tunne ja halukkuus käyttää koulutuksessa viilattuja taitoja ajavat miestä eteenpäin Karjalan hangilla. Retkien kuvailu on kirjassa erittäin mielenkiintoista, mikä kertoo siitä, että kirjoittaja Patrik Berghäll on viettänyt Norrgårdin kanssa paljon aikaa. Sivuilla on paljon kuvia ja yksityiskohtaisia karttoja partion retkistä. Tekstissä on lukuisia Norrgårdin sitaatteja, joiden avulla lukija imeytyy retkien jännitykseen mukaan. Tarina on niin jännittävä, että tapahtumia on vaikea uskoa todeksi. Teksti: Pauli Loukola ulkoasu: Eetu Lehmusvaara

16 16 takakansi ruotuväki 19/2014 potretti Potkua turvallisuuskeskusteluun Pauli Loukola Suomen Atlantti-Seura on suomalainen kansalaisjärjestö, jonka tavoite on edistää transatlanttista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, tutkimusta ja koulutusta Suomessa. Seura kuuluu kansainväliseen 35. kansallisen Atlantti-Seuran muodostamaan verkostoon, jonka kattojärjestö Atlantic Treaty Association sijaitsee Brysselissä. Seuran pääsihteeri Terhi Suominen on tottunut työskentelemään kansainvälisisessä ympäristössä, ja ehkä sen takia hänen mottonsa ja sanontansa kääntyvät herkästi englannin kielelle. Suominen päätyi Suomen Atlantti-Seuran jäseneksi jo sen perustamisvuonna 1999, jolloin hän opiskeli Turun yliopistossa kansainvälisiä suhteita. Nykyisessä työssään seuran pääsihteerinä hän on toiminut päätoimisesti vuodesta 2009 lähtien. Suomen Atlantti-Seuran tavoitteena on edistää keskustelua ja parantaa suomalaisten ymmärrystä transatlanttisista, eli Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä. Seuran ydintehtäviin kuuluu turvallisuuspoliittisen keskustelun virittäminen. Ulospäin näkyvintä toimintaa on tapahtumien järjestäminen. Seura järjestää korkeatasoisia tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista, joihin pyritään saamaan puhujiksi alan huippuasiantuntijoita niin kansalaisjärjestön omista riveistä kuin myös ulkopuolelta. Tilaisuuksien tarkoitus on parantaa kansalaisten tietoisuutta ja lisätä kiinnostusta aihepiiriin. Seura julkaisee myös raportteja. Tuorein on Karoliina Honkasen ja Janne Kuuselan kirjoittama raportti Mikä Nato on? Siinä käsitellään keskeisimpiä Natoon liittyviä kysymyksiä, kuten sitä mitä Nato-jäsenyys merkitsisi Suomelle ja mitkä olisivat Suomen oikeudet ja velvoitteet Naton jäsenenä. Nato herättää tunteita Terhi Suominen haluaa parantaa suomalaisten tietoisuutta transatlanttisista turvallisuuspolitiikan kysymyksistä. Suominen tekee paljon yhteistyötä muiden maiden kollegoiden kanssa. Hän kertoo, että suomalaisten suhtautuminen Natoon on tunnelatautuneempaa verrattuna muihin Euroopan maihin. Suomessa Natoon liittyy helposti intohimoja, on sitten Naton kannattaja tai vastustaja. Uskon että pienen maan etu on järjestää suhteensa monenvälisen yhteistyön kautta, kahdenkeskistä yhteistyötä unohtamatta, Suominen sanoo. Nato on tärkein euro-atlanttinen arvo- ja etuyhteisö. Nato on ennen kaikkea poliittinen järjestö. Se nähdään täällä Suomessa usein vain sotilasliittona. Suominen sanoo, että Nato vaikuttaa Suomen turvallisuusympäristöön riippumatta siitä, onko Suomi jäsen vai ei. Hän painottaa, että oli millä kannalla tahansa, Natosta pitäisi tietää enemmän. Suomalaisilla on oikeus tietää, mitä he kannattavat tai vastustavat. Pienen maan etu on järjestää suhteensa monenvälisen yhteistyön kautta, kahdenkeskistä yhteistyötä unohtamatta. Suomessa Natoon liittyy epätietoisuutta. Suomisen mukaan Nato-jäsenyys ei merkitsisi oman puolustuksen alasajoa, vaan päinvastoin puolustuksen kohentamista. Suomen on itse pidettävä huolta puolustuksestaan, oli Suomi Naton jäsen tai ei. Nato-jäsenyyden oloissa oma itsenäinen ja uskottava puolustus olisi aivan yhtä tärkeää kuin nyt kun Suomi ei ole Naton jäsenmaa. Sen sijaan, että pohditaan milloin Suomen pitäisi liittyä tai olisi pitänyt liittyä Naton jäseneksi, pitäisi miettiä vastauksia kysymykseen miksi. Suomisen mukaan Nato-jäsenyys lisäisi turvallisuutta. Se myös selkiyttäisi Suomen asemaa kansainvälisesti. Suomisen mielestä Nato-jäsenyys tekisi yksiselitteiseksi sen, että Suomi kuuluu länsimaihin ei ainoastaan taloudellis-poliittisen integraation kautta vaan myös osana turvallisuuspoliittista liittoa. Puolustusliiton jäsenenä Suomi tulisi liiton viidennen artiklan tarjoaman suojan piiriin. Nato tarjoaa vain jäsenilleen sotilaalliset turvatakuut. Kyseistä turvaa Suomella ei ole Naton kumppanimaana. Matkailua ja tryffeleitä Jo työnsä puolesta maailmaa kiertävä Suominen pitää matkailusta vapaa-ajallakin. Aivan oma maailmansa on ruokakulttuurien perässä matkaaminen ja Suominen olikin juuri Albassa, Italiassa ihastelemassa valkotryffeleitä. Voisi leikkisästi sanoa, että Italiassa tryffeleihin suhtaudutaan kuin Natoon Suomessa. Aihe jakaa mielipiteitä ja asiaan suhtaudutaan tunteella. Arkkitehtuuri ja lukeminen kuuluvat myös naisen intohimoihin. Kulttuuri-ihmisenä hän nauttii kuntoilusta mieluiten lenkkipoluilla. Terhi Suominen Ikä: 38 vuotta Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Suomen Atlantti-Seuran pääsihteeri Koulutus: Valtiotieteiden maisteri Pessimism never won any battle. Kuvat: Eetu Lehmusvaara poiminta Ilmasotakoululla juhlitaan Joel Kontiainen Ilmasotakoulun 72. perinnepäivää ja kymmenettä vuosipäivää vietetään 31. lokakuuta Tikkakoskella. Perinnepäivä alkaa seppeleenlaskulla, jonka Ilmasotakoulun johtaja, eversti Pasi Hakala toimittaa Lentäjien patsaalla kello Seppeleenlaskun jälkeen juhlallisuudet jatkuvat paraatikatselmuksella, johon osallistuu yhteensä noin kolmesataa varusmiestä Ilmasotakoulun kaikista joukkoyksiköistä. Ilmasotakoulun apulaisjohtaja, everstiluutnantti Pekka Haavikko kertoo, että paraatin ja päiväjuhlan lisäksi kutsuvieraille järjestetään iltatilaisuus. Iltajuhlaan on tämän hetkisen tiedon perusteella osallistumassa Ilmasotakoululla Tikkakoskella juhlitaan lokakuun viimeisenä päivänä sekä perinnepäivää että vuosipäivää. Kuva: puolustusvoimat yli 220 henkeä, Haavikko kertoo. Perinnepäivänä juhlistetaan koulun perinteitä aina 27. marraskuuta 1941 Naarajärvelle perustetun Ilmavoimien Viestivarikon ajoista lähtien. Viestivarikkona toimimisen jälkeen organisaatio on muuttunut useaan otteeseen. Esimerkiksi vuonna 1943 Ilmavoimien Viestikouluna tunnettu laitos siirtyi Hämeenlinnaan, missä se toimi aina vuoteen 1962 asti. Nykymuotoisena Ilmasotakoulu aloitti toimintansa kymmenen vuotta sitten, 1. tammikuuta Ilmasotakoulun 72. perinnepäivä ja 10. vuosipäivä Tikkakoskella kello 8.20 alkaen > kalenteri Mozartin Requiem Lahdessa ja Lappeenrannassa Rakuunasoittokunta järjestää 30. lokakuuta Ristinkirkossa Lahdessa ja 31. lokakuuta Lappeen Marian kirkossa Lappeenrannassa konsertit. Soittokunta esiintyy yhdessä Kansallisoopperan solistien ja Etelä-Karjalan Klassisen kuoron kanssa. Kapellimestarina konserteissa toimii Petri Junna. Konsertit alkavat kello 19. > Hakuaika johtokeskuslinjalle päättyy Haku ilmavoimien johtokeskuslinjalle päättyy 31. lokakuuta. Johtokeskuslinjalle valittavat varusmiehet koulutetaan ilmavoimien johtokeskuksen valvontakeskusryhmän tilannevalvontaaliupseereiksi, minkä lisäksi linjalla annetaan tutkavalvontaan soveltuva koulutus. Johtokeskuslinjalle hakeutuvilta varusmiehiltä edellytetään vähintään toisen asteen tutkintoa, normaalia terveydentilaa ja värinäköä sekä hyvää fyysistä kuntoa. Lisäksi hakeutuvien näkökyvyn on oltava vähintään 1,0 ilman laseja tai laseilla, joiden vahvuus on korkeintaan viisi diopteria. > Musikaalikonsertti Turussa Laivaston soittokunta järjestää Broadway Highlights -musikaalikonsertin sunnuntaina 2. marraskuuta kello Soittokunnan solisteiksi konsertissa nousevat Anton Häggblom ja Veera Railio. Konsertti järjestetään Turun Musiikkitalolla. >

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012. Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012. Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg 25. syyskuuta 2012 1 Sisältö Logistiikkajärjestelmä Miksi muutos Mitä

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel PA Logistiikkac IT/ isto Lo iikkajärje - Kuljetuks tel Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen Ohjaa Pääesikunta sotetali^^ääistmu Logistiikkaosasto Y Materiaaliosasto Sotilaslääketieteen

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

MTS TUTKIMUS SYKSY 2004. Saatteeksi

MTS TUTKIMUS SYKSY 2004. Saatteeksi TUTKIMUS SYKSY Saatteeksi Tässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten mielipiteitä Suomen ulkopolitiikasta sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Tutkimuksessa on mukana myös Euroopan unionin

Lisätiedot

MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts).

MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts). 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari 21.3.2012 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa 2011 - Alokasvaiheen varusmiehille

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

SAATTEEKSI. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Lisäksi kysyttiin Suomen

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO ) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05., verkkoesitys Merivoimien ylilääkäri, lääkintäkommodori, LT, dos Kai Parkkola Merivoimien esikunta,

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 12.10.2014. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 12.10.2014. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta Professori Pentti Leppänen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Oulun paikallisjaoston puheenjohtaja MATINE PENTTI LEPPÄNEN, 13.10.2011 1 Oulun paikallisjaosto

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 20.9. 10.10.2012. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 20.9. 10.10.2012. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Malmin lentoasema Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Sisältö Malmin lentotoiminta Jakauma eri toimijoiden kesken Valtion ja Patrian

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot