KANSALAISVAIKUTTAMINEN OPETTAJANKOULUTUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALAISVAIKUTTAMINEN OPETTAJANKOULUTUKSESSA"

Transkriptio

1 KANSALAISVAIKUTTAMINEN OPETTAJANKOULUTUKSESSA Kooste Pohjois-Suomen alueen päätösseminaari Pohjois-Suomen opettajankouluttajille ja opiskelijoiden edustajille kylpylähotelli Oulun Edenissä. Koonnut Pasi Hieta. Oulun Edenin Meri-kokoustilaan kokoontui parikymmentä opettajankouluttajaa ja opettajaksi opiskelevaa tavoitteenaan selvittää ja dokumentoida kansalaisvaikuttamisen tämänhetkinen huomioiminen pohjoisten opettajankoulutusyksikköjen koulutuksessa. Nykytilanteen kartoittamisen lisäksi tavoitteena oli pohtia ideoita aihepiirin kehittämiseksi ja kehitystyön seuraamiseksi opettajankoulutuksessa niin Oulussa, Kajaanissa kuin Rovaniemelläkin. Paikalla oli kouluttajia niin varhaiskasvatuksen kuin luokan- ja aineenopettajakoulutuksenkin puolelta, sekä kasvatustieteen tiedekunnista että harjoittelukouluilta kaikilta paikkakunnilta. Osallistujaluettelo on liitteenä tämän artikkelin lopussa. Seminaarin avasivat Oulun normaalikoulun johtava rehtori Timo Lappi ja lehtori Pasi Hieta. Alkusanoissa kiinnitettiin huomiota niin kansalaiskasvatuksen kuin opettajakouluttajien yhteistyön tarpeeseen. Samalla todettiin, että aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen on laajempi kysymys kuin vain poliittisen osallistumisen edistäminen esimerkiksi äänestysaktiivisuuden muodossa. ALUSTUSPUHEENVUOROT Kansalaisvaikuttamisen kasvatuksellisia perusteita pohtivat alustuspuheenvuoroissaan esi- ja alkuopetuksen didaktiikan lehtori, kasvatustieteen lisensiaatti Tuija Turunen Lapin yliopistosta ja Oulun normaalikoulun lehtori, kasvatustieteen tohtori Kari-Pekka Lapinoja Oulun yliopistosta. Tarkoin pohdituista ja syvällisistä puheenvuoroista saatiin hyvää ainesta ajattelulle ja aihepiirin työstämiselle ryhmätöinä iltapäivällä. Tuija Turunen avasi esityksensä näkemyksellä, että osallisuus ei synny käskemällä vaan kokemuksesta, että olen tärkeä omassa yhteisössäni ja minua kuunnellaan. Jos osallisuus ja aktiivisuuteen kasvattaminen ymmärretään tällä tavalla, se ei sulje pois mitään oppilaan ikää, kehitysvaihetta tai koulun oppiainetta, vaan koulussa tulisi kokonaisvaltaisesti huomioida näkökulma niin pedagogisissa ratkaisuissa kuin toimintakulttuurissakin. Tavoitteena tulisi olla hyvä elämä, joka voidaan Turusen esityksen mukaan jaotella viiteen

2 osa-alueeseen: Itsemääräämisoikeus, elämänhallinta, arvo-osaaminen, osallisuus ja tyytyväisyys. Näistä osallisuutta hän määritteli niin, että se on yhteisöön kuulumisen ja mukanaolon koettu ja jaettu tunne. Kukaan ei voi olla osallinen yksin. Osallisuus edellyttää myös sitoutumista ja vastuun kantamista omasta yhteisöstään. Turunen vei esitystään käytännön suuntaan ottaen esille esimerkkejä aktiivisen kansalaisen taidoista ja niiden harjoittamisesta koulussa eri ikäisten oppilaiden kanssa. Erityisesti hän korosti ryhmäytymisen ja ryhmän keskinäisen tunnesiteen muodostumisen merkitystä. Yhteisössä täytyy olla toisilleen merkityksellisiä ihmisiä, jotta se olisi yhteisö eikä vain joukko ihmisiä. Koulussa oppilaan käsitys koulusta yhteisönä ja kouluyhteisön luonteesta syntyy nopeasti ja tämä tulisi alustajan mukaan huomioida esimerkiksi siinä, kuka oppilaille kertoo, miten koulu toimii ja miten oppilaan pitää koulussa toimia. Oikeanlaisella toiminnalla voidaan ehkäistä esimerkiksi negatiivisten alakulttuurien vaikutusta kouluyhteisössä. Tarjoamalla oppilaan kehityksen kannalta suotuisia pätemisen mahdollisuuksia sekä hyviä aikuiskontakteja vähennetään esimerkiksi syrjäytymisriskiä ja lähestytään kasvatuksen tavoitteeksi esityksessä määriteltyä vastuullista ihmisyyttä, linjasi Turunen nojautuen Röngän ja Pulkkisen tutkimuksiin. Kari-Pekka Lapinoja tuumasi puheenvuoronsa alussa, että hänellä ei ole lisättävää Tuija Turusen puheenvuoron jälkeen. Avasipa hän silti sanaisen arkkunsa, ja myös sieltä löytyi painavaa sanottavaa kansalaisvaikuttamisen kasvatuksellisista perusteista. Lapinojan mukaan on ongelmallista, jos kansalaisvaikuttamisen edistäminen koulussa nähdään vain

3 poliittisesta näkökulmasta esimerkiksi äänestysaktiivisuuden edistämisprojektina. Lapinoja puhuisi itse mieluummin osallisuudesta kuin kansalaisvaikuttamisesta, joka assosioituu helposti poliittiseen toimintaan ja ohjaa ajatuksia liian suppeaan ilmiön ymmärtämiseen. Lapinojan mukaan koulun tulisi tuntea Ollilan pelkoa tarkoittaen sitä, että kasvattajien ei tulisi ottaa vastaan kasvatusneuvoja ja tavoitteita kulloisiltakin ulkopuolilta neuvojilta, viitaten tässä tapauksessa esimerkin omaisesti taannoin kasvatuksen tavoitteita kommentoineeseen Nokian entiseen johtajaan Jorma Ollilaan. Kasvattajien tulisi itse määrittää, mitkä ovat kestäviä arvoja ja tavoitteita kasvatukselle. Lapinoja nosti esille yksilön autonomian lisäämisen kasvatuksen tavoitteena, ja vapauden vastuullisen käytön. Hänen mielestään vapaus ymmärretään nykyään pitkälti väärin vapautena normeista ja oman eksistenssin luomista koskevista rajoitteista. Nykyään katsotaan, että yksilön tulisi saada luoda oma moraalinsa ja elämänsä, eksistenssinsä, muista riippumatta. Kari-Pekka Lapinojan mielestä tärkeämpää olisi vapaus alistavista ja ihmisyyttä nakertavista voimista, ei yhteisöstä sinänsä. Peruskysymys lienee, miten yhteisö kehittyy niin, että se ei alista tai väärin rajoita valintojamme. Charles Tayloriin nojautuen Lapinoja toteaa, että eurooppalaisessa kulttuurissa jo pitkään olemassa ollut vapauden tavoittelu on johtanut vastakkaiseen suuntaan ja kaventanut todelliset valinnan mahdollisuudet minimaalisiksi. Kasvatuksessa tulisi olla tavoitteena vapaus henkisestä alaikäisyydestä, joka kaventaa valinnan mahdollisuudet siihen, mitä ympäristö tai muut ihmiset tarjoavat. Aktiivisella ihmisellä tulisi olla kykyä itsenäiseen, hyveisiin pyrkivään päätöksentekoon, jonka seurauksena hänen oma yhteisönsä muuttuu paremmaksi. Paremman määrittely vaatii arvo-osaamista, joka määrittää vaikuttamiselle oikean suunnan. Mikä tahansa vaikuttaminen ei ole hyvää vaikuttamista.

4 POIMINTOJA KESKUSTELUSTA Kansalaiskasvatukseen liittyy vaikeus sisäistää se osaksi omaa toimintaa. Useammankin osallistujan toimesta todettiin, että kysymyksessä on uusi ja suomalaisia koulunpidon perinteitä haastava näkökulma kasvatukseen. Aika-arviot siitä, milloin kansalaisvaikuttaminen on luonteva ja sisäistetty osa koulun toimintaa ja kasvatusta vaihtelivat kahdestakymmenestä kuuteenkymmeneen vuoteen. Hallintorakenteita voidaan muuttaa nopeasti mutta kulttuuri muuttuu hitaasti. Keskusteluissa sivuttiin myös sitä, ovatko suuret kertomukset, joihin ihmiset samaistuvat, kadonneet tai minkä laatuisia ne nykyään ovat. Alustuspuheenvuorojen kiiteltiin avanneen kansalaisvaikuttamisen ja kasvatuksen suhteen perusajatuksia kiitettävällä tavalla. RYHMÄTYÖSKENTELY Lounaan jälkeen osallistujajoukko jakaantui paikkakunnittain kartoittamaan kansalaisvaikuttamisen huomioimista opettajankoulutuksessa omassa yksikössään. Seuraavassa ovat muistiinpanot ryhmien raporteista: NYKYTILANTEEN KARTOITUS Oulu: 1. Varhaiskasvatus - Alustuspuheenvuoroissa esitetyt ajatukset tuntuivat tutuilta ja ne nähtiin varhaiskasvatuksen pedagogiikan keskeisinä sisältöinä. Toisaalta ne avasivat välittämisen pedagogiikan käsitettä tästä näkökulmasta. - Varhaiskasvatuksen asiantuntijan tulee sisäistää aktiivisuuteen kasvattaminen ja sen vaatimat pedagogiset näkökohdat osaksi asiantuntijuuttaan. - OPSin tasolla: Lasten aktiivisuuteen ohjaaminen on olennainen osa kaikkea sisältöä - Koulutuksen tulisi tarjota myös opiskelijoille aktiivisuuden malli. Vähimmäisvaatimuksena tulisi pitää, että saadaan opiskelijaedustajat virallisiin päätöksentekoelimiin. - Keskusteltiin siitä, kuinka hyvin implisiittisesti vahvasti mukana oleva aktiivisuuden näkökulma välittyy opiskelijoille vai pitäisikö se tulla vielä voimakkaammin esille nostetuksi. - Varhaiskasvatuksen harjoittelu antaa monipuolista yhteiskunnallista näkökulmaa, koska sitä suoritetaan monenlaisissa eri ympäristöissä, esimerkiksi kansalaisjärjestöissä. - Aktiivinen kansalaisuus sekä kasvatuksen yhteiskunnallinen konteksti nousee esille yleisopinnoissa erillisenä kurssina Kasvatuksen ja opettajuuden yhteiskunnalliset kontekstit ja arvolähtökohdat. 2. Luokanopettajakoulutus - Opiskelijajärjestö PEDO on kiinnittänyt huomiota kansalaisvaikuttamisen aihealueeseen tekemällä kyselyn opiskelijoille sekä valitsemalla ensi vuoden teemaksi aktiivisen kansalaisuuden. - Aktiivisen kansalaisuuden huomioimiseen on voimakas velvoite, koska se on valittu yhdeksi opettajankoulutuksen neljästä perusarvopilarista Oulun yliopistossa. - Todettiin, että vielä päättöharjoitteluvaiheessa aktiivisuuteen kasvattaminen tulee joillekin opiskelijoille uutena asiana, joten näkökulman voimakkaammalle esiin nostamiselle tuntuu olevan tarvetta.

5 - Seminaarissa mukana olleen kansainvälisesti painottuneessa luokanopettajakoulutuksessa opiskelevan Päivi Jokisen mukaan aktiivisen kansalaisuuden näkökulma on voimakkaasti esillä hänen edustamallaan koulutuslinjalla. - Opetusharjoitellussa aihealuetta ei ole systemaattisesti huomioitu, mutta se on teemaharjoitteluissa mukana. - Oppilaskuntatoiminnan käynnistäminen myös alaluokilla tukee asian huomioimista opetusharjoittelussa. - Yleensä ottaen luokanopettajakoulutuksessa aktiivinen kansalaisuus on tulee huomioida läpäisyperiaatteen mukaisesti. Tämä edellyttää kouluttajilta valveutuneisuutta asian suhteen. - Myös luokanopettajaopinnoissa aktiivinen kansalaisuus sekä kasvatuksen yhteiskunnallinen konteksti nousee esille yleisopinnoissa erillisenä kurssina Kasvatuksen ja opettajuuden yhteiskunnalliset kontekstit ja arvolähtökohdat. 3. Aineenopettajakoulutus - Aineenopettajiksi opiskelevat pohdiskelevat aihealueeseen liittyviä kysymyksiä pedagogisessa seminaarissa, jota pidettiin hyvänä foorumina sikäli, että käsitys aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamisesta pitäisi saada osaksi pedagogisia taitoja ja ymmärrystä. - Didaktiikassa on omia ainekohtaisia sovelluksia, joissa aihealuetta käsitellään. Kokonaisuudesta ei paikalla olleilla ollut tarkkaa kuvaa. - Konsultatiivisen menetelmän opintojen katsottiin tukevan vaikuttamistaitoja antamalla keskustelu- ja kuunteluvalmiuksia - Opetusharjoittelussa aktiivinen kansalaisuus on huomioitu systemaattisesti. Opiskelija perehtyy aiheeseen kolmiportaisen systeemin kautta: 1) Opiskelijoille on yhteinen perehdytysluento kansalaisvaikuttamiseen liittyvistä perusajatuksista opiskelijoiden palautepäivän yhteydessä. 2) Opiskelijat keskustelevat aihealueeseen liittyvistä kysymyksistä pienryhmissä kolmen artikkelin pohjalta. 3) Oppilaiden osallisuuden aktiivisuuteen kasvattamisen näkökulma huomioidaan kevätpuolen koulutyöskentelyssä ja harjoitustunneilla. Samalla tavalla kuin havainnoidaan ja ohjataan opiskelijan toimintaa esim. työtapojen tai kurinpidon suhteen tarkastellaan myös opettajan toimintaa oppilaiden vaikuttamistaitojen, - asenteiden ja osallisuuden suhteen. Rovaniemi: - Tutkinnonuudistuksen myötä menetelmä- ja kieliopinnot lisääntyivät ammatillisen identiteetin syventämiseen liittyvät opintojen koettiin vähentyneen. Syntynyt pyrkimys lisätä opettajuuteen kasvamisen merkitystä. - Opetussuunnitelma ja koulun kehittäminen kurssi uutena kokonaisuutena opiskelijoille. - Harjoittelukoululla on käynnistetty oppilaskuntatoiminta, joka tukee aihealueen käsittelyä opetusharjoittelussa. Harjoittelussa aktiivinen kansalaisuus on huomioitava muutenkin kuin oppilaskunnan kautta koko opiskelijan harjoitteluhistorian ajan. Kajaani: - Aktiivinen kansalaisuus ja siihen kasvattaminen nähdään tulevaisuuden osaamisvaateena. Opettajuus ymmärrettävä laaja-alaisesti. - Pyritään siihen, että aktiivisuuteen kasvattaminen sisäistetään opetuksen työkaluna: - syventävissä pakollisissa opinnoissa: o Koulutus, yhteiskunta ja kansalaisvaikuttaminen, 5 opintopisteen kurssi.

6 o Yrittäjyyspedagogiikka, 5 opintopisteen kurssi, jolla käsitellään mm. aktiivisuutta ja vuorovaikuttamista. o Opettajuuteen kasvaminen. Kolme vuotta jatkuva kurssi, jolla keskustellaan opettajuuteen liittyvistä teemoista. - Opetusharjoittelussa vaikuttamisteemat ovat osana jaksosuunnitelmia. Opiskelijoille on myös suurryhmäohjaus, jossa kerrotaan aihealueeseen liittyvistä teemoista. YHTEISIÄ KEHITTÄMISAJATUKSIA - Opiskelijat toivoivat kasvatustieteen opintojen ja käytännön yhteyden parempaa valottamista opinnoissa. Tämä edellyttäisi opettajankouluttajien parempaa yhteistyötä ja toistensa työn tuntemista. - Opiskelijat niin ikään katsoivat, että aikaisempi profiloituminen nimenomaan opettajaopintojen suuntaan tukisi opettajaksi kasvua ja ruokkisi yhteisöllisyyttä sekä nostaisi opettajankoulutuksen profiilia ainelaitoksilla. Yhdeksi keinoksi edetä tähän suuntaan nähtiin suora valinta opettajankoulutukseen. - Opetussuunnitelmia tulisi tarkastella tavoitteena selvittää jatkumo koulussa oppilaan näkökulmasta - Opettaja/kouluttajakunnan aktivoiminen, aktiivinen kansalaisuus osaksi pedagogista ajattelua - Opiskelijoiden vastuuttaminen - Työsuunnitelmanäkökulma: Vastuuhenkilöt, työn organisointi, resursointi jne. - Läpäisyperiaate vs. spesifit kurssit: Spesifejä kursseja voidaan tarvita, mutta se ei saa johtaa ajatukseen, että aktiivisuuden ja osallisuuden näkökulmia ei muuten sitten tarvitse huomioida. Osallistujat Oulun Eden: Kouluttajat: Riitta-Liisa Korkeamäki Oulu Timo Lappi Oulu Aila Tiilikka Oulu Tommi Sulkala Oulu Markku Lang Oulu Hellevi Kupila Oulu Kari-Pekka Lapinoja Oulu Eetu Pikkarainen Oulu Raija Kärkkäinen Oulu Eva Raudasoja Oulu Pasi Hieta Oulu Juha Turpeinen Kajaani Mervi Kemppainen Kajaani Ali Niva Rovaniemi Tuija Turunen Rovaniemi Opiskelijat: Tanja Vesikukka Oulu, AO Anne Heikkilä Oulu, AO Päivi Jokinen Oulu, LO Elisa Heikkinen Kajaani, LO Kasvatustieteen tutkija: Anu Alanko Oulu

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Opiskelijoiden osallistaminen laitoksen toimintaan Lehtori Elina Oksanen, opiskelijat Elina Liinamaa ja Amélie Martikainen Kasvatustieteiden laitos (laitosten

Lisätiedot

Tavoitteet. opettajankoulutukselle 2008 2010. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

Tavoitteet. opettajankoulutukselle 2008 2010. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL Tavoitteet opettajankoulutukselle 2008 2010 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL Tavoitteet opettajankoulutukselle 2008 2010 Koulutuspoliittinen ohjelma V Hyväksytty SOOLin liittokokouksessa 20.4.2008

Lisätiedot

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 HY:n Viikin normaalikoulu 20.10.2014 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään 60 p/vokke/suositus. yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kandidaatin tutkinto

Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään 60 p/vokke/suositus. yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kandidaatin tutkinto Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään p/vokke/suositus Kandidaatin tutkinto Maisterin tutkinto yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot Voivat jakaantua kandidaattitutkintoon (-30

Lisätiedot

Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset

Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Hyväksytty Vokke-projektin neuvottelukunnassa vuonna 04 (Viimeistelty Vokke-konttorissa 1.3.0) Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään op/vokke-suositus Kandidaatin

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen

Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen Opetushallitukselle Äidinkielen opettajain liitto ry:lle Opetusalan ammattijärjestö ry:lle Humanistisille tiedekunnille Eri yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa

Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Nuoret ympäristökansalaisina. Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi

Nuoret ympäristökansalaisina. Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi Nuoret ympäristökansalaisina Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi Kestävän kehityksen toteutuminen on riippuvaista sellaisen sukupolven kasvattamisesta, joka ymmärtää ihmisen

Lisätiedot

Syventävän harjoittelun tiedotustilaisuus kevät 2014

Syventävän harjoittelun tiedotustilaisuus kevät 2014 Syventävän harjoittelun tiedotustilaisuus kevät 2014 HY:n Viikin normaalikoulu 3.3.2014 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa on

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 17.5.2017, Kajaani #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys ja uusi opetussuunnitelma Oppijan potentiaali opetuksen lähtökohtana

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Opiskelijapalautteen kerääminen ja käsittely kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikössä (Kasope)

Opiskelijapalautteen kerääminen ja käsittely kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikössä (Kasope) Opiskelijapalautteen kerääminen ja käsittely kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikössä (Kasope) Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikössä on jo pitkään kerätty palautteita ja järjestetty

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Normaalikoulut innovatiivisuutta, luovuutta ja aktiivista vaikuttamista ajan hermolla Miten tähän tilanteeseen on päästy?

Normaalikoulut innovatiivisuutta, luovuutta ja aktiivista vaikuttamista ajan hermolla Miten tähän tilanteeseen on päästy? Helsingin Sanomien otsikko 19.11.2020 Normaalikoulut innovatiivisuutta, luovuutta ja aktiivista vaikuttamista ajan hermolla Miten tähän tilanteeseen on päästy? Ryhmän esittely Helinä Patana, Treen normaalikoulu

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Laura Hokkanen Innovaatiopalvelut Tanja Räty Nuorisopalvelut Lähetekeskustelu Vanha Ortopedia 8.9.2011 - Lasten

Lisätiedot

Hankkeen tausta ja tavoitteet

Hankkeen tausta ja tavoitteet RAPORTTI KANSALAISVAIKUTTAMISEN POLITIIKKAOHJELMAN TOTEUTTAMISESTA YLIOPISTOJEN OPETTAJANKOULUTUKSESSA VUOSI 2005 Hankkeen tausta ja tavoitteet Kansalaisvaikuttaminen opettajankoulutuksessa -hanke on osa

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Ammatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus

Ammatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus Ammatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus Opettaja aikansa eetoksen edustajana (Launonen Leevi, 2003) Opettajan vallan ja vapauden rajat määrittyvät ajan hengen mukaisesti Koulutuspolitiikka, moraalinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Oppilaitosjohdon foorumi 14.6.2012 Ritva Järvinen Aija Rinkinen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Ovatko varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Viikin normaalikoulun musiikkikasvatuksen kehittämishanke. Koulun musiikkikasvatuksen pedagogiikan ja didaktiikan tutkimus- ja kehittämissuunnitelma

Viikin normaalikoulun musiikkikasvatuksen kehittämishanke. Koulun musiikkikasvatuksen pedagogiikan ja didaktiikan tutkimus- ja kehittämissuunnitelma Viikin normaalikoulun musiikkikasvatuksen kehittämishanke Koulun musiikkikasvatuksen pedagogiikan ja didaktiikan tutkimus- ja kehittämissuunnitelma Pekka Tulkki Musiikinopettaja Viikin normaalikoulu 27.4.

Lisätiedot

Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso b) alueellinen taso

Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso b) alueellinen taso OPS- uudistus Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso - oph - oph: n kanssa yhteistyössä ohjausryhmä - norssien koordinaattorit - kouluttajien koulutus ( 4 moduulia) b) alueellinen taso - kouluttajat

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa!

Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa! 17.11.2014 Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa! OPStuki 2016 Hyvinvoiva koulu Perusteista paikalliseksi opetussuunnitelmaksi Tukikoulutus on enorssi-verkoston

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos lasse.lipponen@helsinki.fi Kasvattaako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti mitä - missä milloin

enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti mitä - missä milloin enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen mitä - missä milloin Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti kehruukone rokotus sähkö radio puhelin tietokone bioteknologia

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

HYOL:in syyspäivät 26.10.2013

HYOL:in syyspäivät 26.10.2013 AJANKOHTAISTA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTETYÖSTÄ HYOL:in syyspäivät 26.10.2013 Kristina Kaihari OPETUSHALLITUS 1 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA (TTS)

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA (TTS) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA (TTS) 2009 2010 24.09.2009 1. HANKE Harjoittelukoulut, opettajankouluttajat ja opettajaopiskelijat jatkavat yhteistyötään erityisesti ohjatun harjoittelun kehittämiseksi.

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

Ohjatun harjoittelun palaute

Ohjatun harjoittelun palaute Ohjatun harjoittelun palaute Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä Lähtökohta tavoitteena oli kerätä palautetietoa yliopistojen harjoittelukouluissa ohjattuun

Lisätiedot

OPS2016. enorssin pre- ja kevätseminaari 27-29.4.2016 Viikin normaalikoulu

OPS2016. enorssin pre- ja kevätseminaari 27-29.4.2016 Viikin normaalikoulu OPS2016 enorssin pre- ja kevätseminaari 27-29.4.2016 Viikin normaalikoulu Osallistujat 1. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu 2. Satu Kumpulainen Lapin yliopiston harjoittelukoulu 3. Jaana Kuokkanen

Lisätiedot

Paikallisen opetussuunnitelmatyön tukikoulutus

Paikallisen opetussuunnitelmatyön tukikoulutus Paikallisen opetussuunnitelmatyön tukikoulutus Opetussuunnitelmatyö lähestyy! Tule keskustelemaan, hakemaan uutta tietoa ja hyviä työkaluja OPStuki 2016 -koulutuksesta! OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön

Lisätiedot

YHDESSÄ TOIMIMALLA KOHTI HYVINVOIVAA KOULUA. Tuija Turunen, professori Suvi Lakkala, yliopistonlehtori Lapin yliopisto

YHDESSÄ TOIMIMALLA KOHTI HYVINVOIVAA KOULUA. Tuija Turunen, professori Suvi Lakkala, yliopistonlehtori Lapin yliopisto YHDESSÄ TOIMIMALLA KOHTI HYVINVOIVAA KOULUA Tuija Turunen, professori Suvi Lakkala, yliopistonlehtori Lapin yliopisto YHDESSÄ TOIMIMALLA KOHTI HYVINVOIVAA KOULUA Monitoimijuus koulussa -pilottihanke Lapin

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa Liikkuva koulu Lappeenranta Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla 3.2.2016 rehtori Ville Laivamaa Liikkuva Lappeen päiväkotikoulu Lappeen päiväkotikoulussa on varhaiskasvatuksen piirissä

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2016

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2016 Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2016 Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Reijo Honkanen, rehtori Peter von Bonsdorff, AO koulutuksen koordinaattori 24.10.2016 Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Opstuki2016- työpaja III

Opstuki2016- työpaja III Opstuki2016- työpaja III TULEVAISUUDEN KOULU -OPETTAJUUS MUUTOKSESSA- Savonlinna 10.4.2014 Merja Kuosmanen PÄIVÄN TAVOITTEET: Tulevaisuuden koulu- opettajuus muutoksessa 1. Tietoa, työkaluja oman paikallisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009-

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- Päivämäärä Koulutuksen nimi Kohderyhmä Laajuus 12.3.2014 MOD2 Ohjauksen erilaisia mahdollisuuksia 4/4 n, Itä-Suomen ja Tampereen yliopiston 11.3.2014 Moduuli 3 (Joensuu)

Lisätiedot

OH4-harjoittelu Norssi viikot 45-51 2014 / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op

OH4-harjoittelu Norssi viikot 45-51 2014 / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op OH4-harjoittelu Norssi viikot 45-51 2014 / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op Harjoittelun laajuus ja opiskelutavat Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää opettajan ammatin

Lisätiedot

Opettajakelpoisuus. Kasvatustieteilijän toimintakenttä

Opettajakelpoisuus. Kasvatustieteilijän toimintakenttä 7.10.2011 Marjatta Pakkanen Kasvatustieteilijän toimintakenttä Hallintoon liittyvät tehtävät (henkilöstöhallinto) Suunnittelutehtävät Opettaminen ja ohjaustehtävät Tutkimuksen tekeminen ja tutkimustuloksista

Lisätiedot