Tapahtumakalenteri. JoPo-jutut 4/2000. Sisällysluettelo 1. Tapahtumakalenteri 1. Lippukunnanjohtajan löpinät 2. Pitkä matka sudarista vartiolaiseksi 3

Transkriptio

1 Sisällysluettelo 1 Tapahtumakalenteri 1 Lippukunnanjohtajan löpinät 2 Pitkä matka sudarista vartiolaiseksi 3 Räpellys Vartiojohtajakurssi Yhteystiedot 5 Sudenpentuikäisten toiminta 5-6 Vartioikäisten toiminta 6 Vaeltajaikäisten toiminta 6 Sudenpentujen vaellus 7 Lappiin vaeltamaan 7 Purjehduskausi Vartiojohtajien jatkokurssi 9 Joulupukkipalvelu Huhutaan, että Päätoimittaja: Jesse Sinisalo Ilm.pv: Toimittajat: Johtajisto Julkaisija: Jokikylän Pojat Painopaikka: Raision Srk Painomäärä: 120 kpl Tapahtumakalenteri Joulukuu Kynttilävartio klo 18: Syyskokous klo 20: Koko lippukunnan leiri Puurojuhla, Viherlahti Joulupukkipalvelu Tammikuu Tammikirkko klo 18:00 Helmikuu Talvileiri Sudenpentujen toimintapäivä Maaliskuu Vene Navetan siivous Huhtikuu 2001 vko 15 Hiihtovaellus Sudenpentujen telttaleiri Toukokuu Partioparaati Riihiherätys Sudaripurjehdukset Vartiopurjehdukset Kesäkuu Tammileiri Vartiopurjehdukset Heinäkuu Lapin juhlavaellus Pitkäpurjehdus Vartiopurjehdukset Elokuu Jopo-juttu viikonloppu Vartiopurjehdukset Syyskuu BIRKA V-SP:n syysmestaruuskisat Vartiopurjehdukset Lokakuu 2001 Vartiolaisten vaellus Sudenpentujen vaellus Marraskuu Jopo-juttu viikonloppu Vuosijuhla Joulukuu Kynttilävartio Koko lippukunnan leiri 1.

2 Lippukunnanjohtajan löpinät Lukiessani vanhoja Jopo-Juttuja vuosien takaa, tajusin kuinka paljon hienoja muistoja sisältyy niihin artikkeleihin, joissa kerrotaan leireistämme ja tapahtumistamme. Oli hauska lukea niistä leireistä kertovia juttuja, joissa itse on ollut pienenä sudenpentuna mukana, nähnyt ja kokenut senhetkisen maailman leiriläisen silmin. Mukavaa oli myöskin lukea, että silloinkin ollaan oltu partiohengessä mukana täydellä sydämellä. Näiden nostalgisten tunnelmien seasta täytyy kuitenkin palauttaa mieleen mitenköhän niitä muistoja ja nostalgisia tunnelmia luodaan. Tähän meillä on vuosilukujen myötä mitä parhain mahdollisuus lippukunnan täyttäessä tulevana vuonna juhlalliset 50-vuotta. Juhlavuoteen sisältyy ennen kaikkea erilaista toimintaa luonnossa. Leireilyn lisäksi purjehduksia sekä vaelluksia. Talvella tarkoitus on leireillä ja kerätä telttakokemusta koko lippukunnan voimin. Sudenpennut vanhempineen osallistuisivat talvileirille toimintapäivänä jolloin on mahdollisuus tutustua leireilyyn talviolosuhteissa. Keväällä Sudenpennuille järjestetään oma leiri, jossa erilaisten suoritusten lisäksi on mahdollisuus saada kokemuksia telttaleiristä. Sudenpennut tulevatkin tarvitsemaan kokemusta teltassa yöpymisestä, sillä kesäkuussa on luvassa Tammileiri, johon kokoontuu useampi tuhat Varsinais-Suomen lippukuntien sudenpentua. Vaeltajaikäisille ja johtajille tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus päästä nauttimaan Lapin keväisestä luonnosta pääsiäisvaelluksen tiimoilla. Toukokuussa vuorossa on perinteinen partioparaati, johon osallistumme toivon mukaan reippaasti. Kesän kynnyksellä onkin aika taasen kaivaa purjehduskamppeet naftaliinista ja valmistautua purjehduskesään. Nordwest IV tulee seilaamaan jälleen viikonloppuisin, jolloin vartiolaiset pääsevät kartuttamaan merimiestaitojaan. Näiden taitojen karttuessa on mahdollisuus osallistua kesän pitkille purjehduksille ja sitä kautta mahdollisesti jopa ulkomaille suuntautuviin purjehduksiin. Sudenpennutkin ja LPK:n jäsenistön vanhemmat pääsevät tutustumaan veneilyyn suosituiksi tulleilla iltapurjehduksilla. Leiri- ja retkeilykokemus kruunautuu kesällä vartioikäisten Lapin juhlavaellukseen. Syksyllä muut lippukunnat pääsevät kilpailemaan partiotaitojen syysmestaruuksista. Järjestämme Birka 2001-kisat yhdessä Raision Killi Nallien kanssa. Kisat toimivat samalla 50- vuotisjuhlakisoinamme. Varsinainen juhlavuosi kruunautuu loppusyksystä viralliseen 50-vuotisjuhlaan. Tilaisuudessa päivänsankarin juhlistamisen lisäksi julkaistaan Jokikylän Poikien menneistä vuosikymmenistä kertova historiikki. Kaikenlaista ohjelmaa piisaa kaikille lippukunnan jäsenille. Kannattaa olla tarkkana ja varmistaa mukanaolo tapahtumissa. Tällä tavoin myöskin varmistat sen, että tehdään asioista niin mukavia, että on jotain muistelemisen arvoista... sillä ennen kaikkea reissujen ja kokemusten kautta luodaan tulevaisuutta sekä hienoja muistoja, siksi partio on elämyksien seikkailu, elämäntapa. Pekka Saarinen 2.

3 Pitkä matka sudarista vartiolaiseksi Vartiolaisten vaellus joka toteutettiin la-su Tortinmäestä JoPo-mökille. Mukana koko ajan: Olli-Matti Mikkola, Teemu Hirvonen, Juho, Akseli Syrjälä, Aleksi Mannerjoki, Teemu Seikkula, Marko Nikmo, Matti Väätäinen Mukaan Tortinmäestä: Petri Lindström Laavulla odottivat: Ville ja Kata Toivanen + lassie Tara, KST:n Marika, Pekka Saarinen Mukaan laavulta Raisioon lähti lisäksi: Pekka Saarinen Lähdimme ruuat jaettuamme Turun kauppatorilta kello bussiin kohti Tortinmäkeä. Kauppatorilla jouduimme aika kauan odottamaan, koska kokoontuminen oli jo Bussimatka meni suht` nopeasti ja pääsinkin bussiin vitosella, koska olen alle 14-vuotias. Kun bussi pysähtyi Tortinmäessä, olikin Pete jo pyörineen odottamassa. Tortinmäessä kävimme huimaavan kalliissa Antin kaupassa, josta Sisu-askin ja Ice white- purkkapakan ostaneena minäkin selvisin, vaikka kaupassa olikin aika ahdasta. Aloitimme matkamme. Alku meni aika kevyesti vaikka jo Lavamäen kylätalolla meinasin keskeyttää reissuni. Johtajat kuitenkin paransivat taakkojani ja Pete otti makuualustani kannettavakseen ja johan alkoi tossu taas nousta. Matka meni aika nopeasti, koska pyöräilin aina välillä Peten hemohyvällä pyörällä. Kangenmiekan taukopaikalla söimme Lämmin kuppisienikeitot ja teet. Ruuat valmistettiin tietenkin trangialla. Tiskaaminen oli aika vaikeaa, koska levätöntä paikkaa oli vaikea löytää. Pikkuhiljaa kävellessämme ja pyöräillessämme pääsimme eteenpäin. Taukoja pidettiin ja yksi suurimmista tauoista oli Rehtsuon taukopaikalla. Sen jälkeen jalat olivat niin böödinä, ettei meinannut eteenpäin päästä, mutta usko leiripaikalle pääsemiseen oli niin kova, että pääsinhän sitä mm. pyörän ansiosta sinne Kervan leiripaikalle. Kervassa meitä odottivatkin jo Ville, Kata, Tara (koira), KST:n Hime ja Pekka. Saatiinhan myöskin sitten ne teltat pystyyn. Illalla oli vielä itsetehtyä pussiruokaa. Ruuan jälkeen vielä paistoimme makkaraa ja sitten menimme nukkumaan. Seuraava aamu valkeni. Aika myöhään herättyämme teimme pussipuurot ja kiisselit. Kaikkien vaiheiden jälkeen pääsimme lähtemään. Jätimme laavulta tuomamme tavarat huoltojoukkomme autolle. Matka menikin aika nopeasti ja jossain siellä metsänsiimeksessä teimme pastamakaronimakkararuoan. Ruuan yhteydessä Pete otti meiltä leirimaksut. Jälleen jatkoimme matkaamme. Loppumatkaa ei ollut enää pitkälti ja loppuen lopuksi pääsimme vesilaitoksen saunan kautta Jo- Po-mökille. (Minulta kiitos johtajille, jotka tukivat minua heikkoina hetkinäni.) Täällä lähes kaikilla olivatkin paikat aika kipeinä ja trangioitten pesun jälkeen kukin pääsi omalla kyydillään kotiin. Näin tämän vaelluksen on kokenut Nitrovartiolainen Matti Väätäinen RaKiNa:n järjestämä pienimuotoinen partiotaitokisa Raisiossa Joukkomme saatiin kokoon kun vartionjohtajat soittivat muutaman mattimyöhäsen paikalle, sillä ne olivat nukkuneet pommiin tai muun syyn vuoksi unohtaneet tulla RaKi- Na:n kololle lauantai-aamuna kello yhdeksäksi. Ensimmäiseksi tehtäväksi meille annettiin polkupyörätelineen tekeminen meille annetuista aineksista. Tehtävä hoitui lähes aikataulussaan. Pyörätelineen jälkeen Räpellys 2000 meille jaettiin karttoja, tehtäväkäskyjä ym. materiaalia. Kun pääsimme lähtemään kololta oli paljon Town of Today kysymyksiä Raisiosta Jopo-mökin ja navetan maastossa. Siinäpä sitä olikin ihmettelemistä, että selvisimme kysymyksistä, joista osa oli aika vaativiakin. Vihjeen avulla löysimme ensimmäiselle leimauspaikalle, joka löytyi aika helposti. Pyöräiltyämme ensimmäiselle miehitetylle rastille saimme hoitaa loukkaantunutta pyöräilijää. Hänelle oli tullut ruhjeita sekä päähän että kyynärpäähän. Pään paikkasimme ja käden tuimme ja sen jälkeen lähdimme jatkamaan matkaa Krookilassa sijaitsevalta rastilta eteenpäin. Seuraavaksi kävimme syömässä yhdellä kioskilla Katteluksen asuntomessualueella. Läheltä löytyikin seuraava rasti, jossa piti pujotella jätkänkynttilöiden välistä pyörätuolilla. Tämäkin tehtävä sujui ongelmitta ja jatkoimme seuraavalle rastille. Jälleen pyöräilimme kovaa vauhtia Hakinmäkeen yhteen leikkipuistoon, jos- 3.

4 sa meidän piti heitellä karusellista eri esineitä tiettyihin pistekategoriohin. Saman rastin toisessa osassa koko vartio juoksenteli eräässä kiipeilytelineessä ja rastivahdit laskivat kierroksia. Seuraavalla rastilla Kerttulan urheilukentällä paikkasimme pyöränkumia ja korjasimme pyöränketjuja rastivahtiemme Pasin ja Lapan johdolla. Tämän rastin yllätystehtävänä olikin laittaa RaKiNa:n johtajien partionimet ja arvot järjestykseen. Se tietenkin oli meille JoPo:ille vaikeaa ja siksipä toivoimmekin kisojen järjestäjältä että voisi ensi kerralla tehdä saman tehtävän JoPo - johtajista. Sitten vaan Arnold`s-rastille. Siellä teimme munkkeja. Niistä tulikin kyllä vain kaksi isoa taikinalänttiä, mutta olisihan siinäkin voinut saada pisteitä omaperäisyydestä. Ihalan koululla oli Sykkeli -rasti. Tämä tarkoitti sitä, että piti tietää erään pyörän strategisia mittoja kolmessa minuutissa ja kyllähän se onnistuikin aika hyvin. Toiseksi viimeinen miehitetty rasti oli Kuloisten päiväkodin pihalla, jossa maisteltiin karkkeja ja vastattiin niitä koskeviin vaikeisiin kysymyksiin ja kaikki piti tehdä luonnollisesti silmät sidottuina. Viimeinen, muttei silti vähäisin rasti olikin navetan luona. Ensin pyörämme tarkastettiin ja sitten saimme työnnellä lukuisten virhepisteiden ansiosta pyöriämme rc - autoradalla kokonaiset neljä(!) kierrosta. Tämän jälkeen kirjoittelimme vielä hieman palautetta kisasta ja lähdimme JoPo-mökille ja kotiin. Matti Väätäinen, Nitrovartiolainen Vartiojohtajakurssi Perjantai Kurssipaikkana oli Raision KilliNallien leiripaikka Rymättylässä. Saavuimme Rymättylään kuuden jälkeen perjantai iltana. Ensin oli vuorossa nimenhuuto ja ryhmiin ryhmittäytyminen, jonka jälkeen pystytimme laavut omissa ryhmissä. Alkumenojen ja kauhisteluiden jälkeen leikimme tutustumisleikkejä, jotta oppisimme tietämään keitä kurssilla oli mukana. Kun olimme tutustuneet tarpeeksi, pääsimme itse asiaan eli syömiseen. Sen jälkeen meitä opetettiin pitämään iltahartauksia. Kun olimme oppineet tarpeeksi oli aika siirtyä laavuille. Jotkut menivät nukkumaan ja jotkut taas eivät. Lauantai Saimme nukkua ruhtinaallisen pitkään, kello kahdeksaan. Aamu alkoi aamupalalla, jonka jälkeen oli, yllätys yllätys, koulutusta. Aluksi opimme lisää iltahartauden pitämisestä. Myöhemmin meidät jaettiin isompiin ryhmiin. Kiersimme erilaisilla rasteilla joilla opetettiin mm. leikkejä, partioihanteita, merkkien oikeanlaista kiinnitystä, työvälineiden huoltoa ja rinkan pakkaamista, jonka ohessa rinkkaviesti. Kaiken rehkimisen jälkeen pääsimme tekemään itse trangialla herkullista nakkikeittoa. Syömisen jälkeen saimme perinteisesti tiskata. Seuraavaksi oli vuorossa oli ansaittu lepotauko. Tauon päätyttyä seurasi iloinen leikkituokio, jossa opimme leikkejä joita voimme myöhemmin käyttää hyväksemme vartion johtamisessa. Arskan ollessa vielä ilmassa meidät johdettiin seuraamaan reittiä, jossa opeteltiin ratkaisemaan vartiossa ilmeneviä ongelmatilanteita. Kun rankan retken jälkeen pääsimme takaisin laavuille, seurasi Jesse-sedän leikkituokio, johon osallistui 2 JoPoa, 3 NaSia ja yksi lemulainen. Hyvin opettavaisen leikki hetken jälkeen oli aika käydä saunassa. Kyseisessä saunassa oli kylmä, koska sen nurkat vetivät. Kiuastakaan ei voi jättää syyttömäksi. Saunaa voi kuvata vain yhdellä sanalla: HUONO! Saunomisen jälkeen oli aika iltapalan. Opetusta ei enää illalla ollut, joten saimme rauhassa siirtyä laavuille nukkumaan öisen yllätyksen pelossa. Sunnuntai Saimme jälleen nukkua kello 8.00 asti. Aamulla olimme iloisia, koska saimme nukkua ilman yllätyksiä ja koska oli kurssin viimeinen päivä. Vuorossa oli aamupala. Syötyämme ruisleipäpitoisen aamiaisen alkoi koulutusjakso, jossa annettiin vinkkejä vartion retken järjestämisessä. Vielä vähän asiaa iltahartauksista, ja sitten pääsimme kotiin, kauas Naantalilais tytöistä. Tehnyt: Eero ja Juho 4.

5 Yhteystiedot Lippukunnanjohtaja: Pekka Saarinen Merimiehenkatu 7 B Turku Sihteeri: Manne Nevakko Kaivokatu 9 b E Turku Sudenpennut: Teemu Hirvonen Hamsterit ke Wanha Pappila Juho Karppinen Hamsterit ke Wanha Pappila Tuomas Koskinen Amerikankotkat ma Wanha Pappila Pasi Tyynmaa Kultakotkat ma Wanha Pappila Jukka Vanto Kultakotkat ma Wanha Pappila Vartiolaiset: Petri Eerola Torbeedot ti JoPo-mökki Aleksi Mannerjoki Nitrovartio ma JoPo-mökki Timo Päivärinta Torbeedot ti JoPo-mökki Teemu Seikkula Nitrovartio ma JoPo-mökki Vanhukset: Olli Arpalahti Jussi Honkonen Petri Lindström Olli-Matti Mikkola Kari Nyrhinen Ville Partala Ari Piskonen Lauri Pohjanen Jarkko Rantala Jani Rekola Jaakko Salminen Jussi Salonen Jesse Sinisalo JoPo-juttujen päätoimittaja Ville Toivanen Tero Valtonen Veneen kippari Jokikylän Pojat Mail: jopo.v-sp@ WWW: Sudenpentuikäisten toiminta Lippukunnassamme toimii kolme laumaa: Amerikankotkat, Kultakotkat ja Hamsterit. Suoritamme Suomen Partiolaisten ohjelmaa, johon kuuluu kolme vaihetta: pikkuhukka, hukka ja susi. Amerikankotkat suorittavat vaihetta hukka ja Kultakotkat vaihetta pikkuhukka. Hamsterit ovat vielä ns. arkajalkoja ja aloittavat vaihesuorituksensa vasta Puurojuhlan lupauksenannon jälkeen. Käytämme ohjelmaa kuitenkin soveltaen ja mielikuvitusta käyttäen. Yritämme järjestää sudenpennuille mahdollisimman vaihtelevaa ohjelmaa sisällyttäen siihen sopivasti luonnossa liikkumista, leikkejä ja tutustumista kolon ulkopuolisiin kohteisiin. Näitä kohteita ovat olleet yleensä esim. palolaitos ja kirjasto. Käymme myös uimassa ja käytämme hyväksi Raision metsiä sekä luontopolkuja. Tänä syksynä olemme käyneet tähystämässä Kaanaan lintutornissa ja tutustuneet Raision muinaishistoriaan Harkko-museossa. Hauskan pitäminen on tärkeää mutta myöskään uuden oppimista ei pidä unohtaa. Sudenpentutoiminnassa täytyy pitää mielessä lasten rajallinen keskittymiskyky. Siksi kokouksien suunnittelussa pitää ottaa huomioon, että asiat tehdään käytännön läheisesti ja 5.

6 mielekkäästi. Tärkeää on saada sudenpennut itse tekemään ja oppimaan siinä samalla. Ennen keskittymistä vaativaa toimintaa täytyy purkaa sudarien suurin energia jollain vauhdikkaalla leikillä. Tämän jälkeen sudarit jaksavat vähän aikaa jopa kuunnella mitä sanottavaa laumanjohtajilla on. Loppua kohden yritämme rauhoittaa toimintaa ja kokous päätetään jonkinlaiseen hiljentymiseen. Se voi olla sisaruspiiri, iltasatu tai jotain muuta riippuen lauman omista perinteistä. Seuraavaksi esittelemme, miten voisi mennä laumailta, jonka aiheena on suunnistus. Laumaillan kulku Aluksi pojat piirtävät rastin lauman osallistumiskalenteriin, jonka perusteella voidaan palkita vuoden lopuksi lauman aktiivisin sudari. Sitten on vuorossa joku energiaa purkava leikki, jonka jälkeen voidaan kerrata edellisessä kokouksessa opittuja asioita. Kokouksen aihetta voidaan alustaa jollakin leikillä. Suunnistukseen liittyvä sopiva leikki voisi olla ilmansuuntaleikki, jossa sudarien tehtävänä on juosta johtajan huutamaan ilmansuuntaan. Viimeiseksi tullut joutuu pelistä pois. Tämän jälkeen jaetaan jokaiselle kartta, kerrotaan ilmansuunnista kartalla ja mittakaavasta. Tilanteen hallittavuuden takia porukka on hyvä jakaa kahteen ryhmään ja opettaa yleisimpiä karttamerkkejä ja kartankäytön perusteita. Karttamerkkien opetuksessa ollaan käytetty joskus muistipeliä, jossa pitää löytää karttamerkin pariksi vastaava selite. Koulutuksen jälkeen aletaan rauhoittaa tunnelmaa esimerkiksi jonkun keskittymistä vaativan leikin avulla. Ennen hiljentymistä voidaan kertoa tulevasta toiminnasta ja jakaa mahdollisia tiedotteita kotiin vietäväksi. Hiljentyminen tapahtuu yleensä menemällä sisaruspiiriin ja joidenkin laumojen perinteisiin kuuluu myöskin iltasadun kertominen. Manne (laumanjohtaja) Lippukunnassamme toimii tällä hetkellä kaksi aktiivista vartiota, eli Nitro-vartio ja Torbeedot. Näistä ensimmäinen, Nitrot, on vielä siirtymävaiheessa ja antaa vartiolupauksensa lippukunnan tämänvuotisessa puurojuhlassa. Torbeedo-vartio suorittaa I-luokkaa, joka on suoritusluokista viimeinen. I- luokan riihitykseen vartio on valmis todennäköisesti ensi keväänä. Vartionjohtajamme ovat kaikki VJkurssin käyneitä ja täten päteviä kouluttajia. Tosin johtajat vaikuttavat vartioidensa toimintaan omalla esimerkillään(!) ja persoonallaan. Vartioikäisten toiminta Pienempien johtajien suurempi johtaja eli Sampo vastaa osastostaan lpk:n ylemmälle johdolle. Kontollani on myös johtajien koulutus- ja virkistystoiminta. Kuten sudenpentu-, niin myös vartiotoiminnassa painotetaan aktiviteettien mielenkiintoisuutta ja mielekkyyttä. Vartioiden rutiiniin kuuluvat niin omat yöretket kuin myös erinäiset muut tempaukset. Tällaisia tempauksia ovat mm. vanhusten pihojen haravointi jne. Kaikenlainen koulutus esittää suurta roolia vartiokokouksissa ja vaelluksilla. Ohjelmaan kuuluvat ensiapu-, erä- ja merenkulun taidot. Samoin tutuiksi tulevat luonnossa liikkumisen ja siellä selviytymisen perustaidot. Merenkulun tiimoilta järjestämme jokakeväisen koulutusviikonlopun, VENEkurssin, jonka läpäiseminen on myös jonkinlaisena ehtona kesän purjehduksille pääsyyn. Toki kurssin jälkeen olisi vähintään suotavaa, että jokainen myös lähtisi mukaan kesän lukuisille purjehduksille. Tarkoituksenahan on saada jokaiselle pysyvä kipinä veneilyharrastukseen. Eli uusi kesä ja monelle edelleen uusi Nordwest IV odottaa innokkaita pikkukippareitaan! Pasi (Lpk:n Sampo) ja Tuppo (vartionjohtaja) Vaeltajaikäisten toiminta Lippukunnassamme toimii yksi aktiivinen vaeltajaikäisten porukka, joka on päättänyt varsinaisen ohjatun vartiotoimintansa jo muutama vuosi sitten. Porukka koostuu vartionjohtajista ja muista samanikäisistä kavereista. Toimintamme on itsenäistä ja omaaloitteista(?) ja siihen kuuluu mm. vaelluksia, PT-kisailua, yleistä hauskanpitoa ja lippukuntaa kehittävää toimintaa. Varsinainen merkkien suoritus on osaltamme jo loppunut, mutta vaellukselle lähdemme kolme-neljä kertaa vuodessa, suuuntautuen useinmiten Suokullan reitistölle. Toiminta painottuu hauskanpitoon ja virkistykseen. Ohjelmassa suunnitteilla mm. visiitit GP-kartingiin ja kiipeilypalatsiin. Hyvästä porukkahengestämme johtuen kokousaikamme häilyy jossain maanantain ja perjantain välillä ja paikka jossain päin Varsinais-Suomea, useimmiten kuitenkin maanantai-iltaisin rakkaalla JoPo-mökillä. Tuppo 6.

7 Sudenpennut patikoivat Kullaanvuoren maastossa lauantaina Vanhemmat sudarit aloittivat vaelluksen jo perjantaina ja viettivät yön teltassa tekojärven rannalla. Sudenpentujen vaellus Perjantai Lähtö tapahtui Virtasen huonekaluliikkeen pihalta, josta suuntasimme kulkumme kohti tekojärveä. Leiripaikalle päästyämme oli kiire saada teltta pystyyn ennen pimeän tuloa. Se onnistuikin melko mallikkaasti ja kamiinaan saatiin tuli hyvissä ajoin. Illalla ei sitten enää muuta ohjelmaa ollutkaan kuin iltapala, jonka jälkeen jaoimme kipinämikkovuorot, kerrattiin kipinämikon tehtävät ja painuimme makuupusseihimme. Kipinävuoroissa oli pieniä epäselvyyksiä, joten jossain vaiheessa yötä tuli sitten sammui. Tästä ei kuitenkaan koitunut suurempia vahinkoja, sillä yö oli lämmin. Vettä tosin tuli kuin sieltä ja tätä kautta telttamme vedenpitävyys todettiin suhteellisen heikoksi. Lauantai Aamulla herättyämme sytytimme kamiinan uudelleen kuivataksemme ja esitelläksemme telttaa nuoremmille sudareille. Koska aikaa oli enemmän kuin tarpeeksi, leikimme joitakin rakentavia leikkejä ennen lähtöä. Pienen alkuhäslingin saattelemana pääsimme kuitenkin matkaan puolenpäivän kieppeillä. Kävelimme vesilaitoksen saunan parkkipaikalle, jossa söimme kevyen välipalan. Matka kesti vajaan tunnin. Kevyen, mutta toisaalta maittavan aterian jälkeen käänsimme kaviomme kohti Kullaanvuoren laavua jossa yllätykseksemme kohtasimme selkärangattoman vaeltajaporukkamme. Ihmettelyn ja kuulumisten vaihdon jälkeen piipahdimme näkötornilla maisemia ihailemassa. Huipulta kävelimme hieman eläinten hautausmaan ohi valmistamaan ruokaa. Ruoka käsittää tässä tapauksessa suolattoman ja perunattoman nakkikeiton, jota ei veden loppumisen vuoksi riittänyt johtajille (kiitti Tero!). Aterioinnin jälkeen kävelimme Kerttulan koulun kentälle, jossa vanhempia odotellessa popsimme omenat ja lihapiirakat. Retken yhteenveto Reissu sujui hyvin, tosin pientä koti-ikävää ja väsymystä oli havaittavissa matkan loppupuolella. Reissun lopuksi saimme kuulla totuuden, että Elämä on kovaa. Teemu ja Manne Lappiin vaeltamaan keväällä ja kesällä juhlavuonna 2001 JoPot jatkavat jo perinteikästä lapinvaellusten sarjaansa. Viime vuosina vaelluksille ovat osallistuneet lähes pelkästään johtajaikäiset. Nyt olisi tarkoitus että vartiolaisetkin lähtisivät sankoin joukoin mukaan. Kesävaellukselle voivat osallistua kaikki vaellusharjoitukset läpäisseet vartiolaiset, vaeltajat ja johtajat mutta kevään hiihtovaellus on sen verran vaativa että mukaan voidaan ottaa vain vaeltajia ja johtajia. Vaellukset ovat vasta suunnitteluasteella, joten juuri Sinulla, asiasta kiinnostunut vartiolainen tai vaeltaja, on mahdollisuus vaikuttaa vaellusten suunnitteluun. Seuraavaksi on koottu alustavia suunnitelmia vaelluksista mutta uusia ehdotuksia otetaan ilomielin vastaan. Huomaa että vaelluksiin osallistuminen edellyttää vaellusharjoituksiin osallistumista. Harjoitukset sisältävät suunnistusta ja keväällä hiihtoharjoituksia sekä kesällä vaellusharjoituksia. Keväthiihtovaellus: Aika: pääsiäinen 2001 Kesto: noin viikko Alustava paikka: Halti Kesävaellus: Alustava aika: Paikkavaihtoehtoja: Saariselkä, Kevon kanjoni, Pallas Hetta, Karhunkierros tai joku muu sopiva paikka. Lisätietoja antaa ja ehdotuksia ottaa vastaan: Lauri Lapa Pohjanen

8 Uuden veneemme kera pääsimme taas valloittamaan maailman meriä, tai ainakin Itämerta. Purjehduskausi 2000 alkoi totuttuun tapaan veneen kunnostuksella. Kevään aikataulu oli, jos mahdollista, tavallistakin tiukempi. Uljas veneemme sai nimensä toukokuun puolessavälissä, ja sitä ennen se oli luonnollisesti laskettava veteen. Näin myös tapahtui 6.5. ja kun mastokin oli pystytetty 9.5. oli kaikki valmiina kastetilaisuutta varten. Kastetilaisuus Kuten lehtemme jo aikaisemmin on kertonut (JoPo-Jutut 2/00), koki Merelline nimenmuutoksen Nordwest IV:ksi Kesärannassa Tapahtumaa todistamassa oli sankka joukko lippukunnan nykyisiä ja entisiä jäseniä, vanhempia, yhteistyökumppaneita ja kutsuvieraita. Kunnian tytön kummina toimimiseen sai perinteiseen tapaan lippukunnan rahastonhoitaja Pirkko Piskonen. Tilaisuuden kruunasi Vene 2000-projektin päätösateria. Alkuvuosi Kasteen jälkeen viimeisteltiin veneen kunnostusta ennen kauden ensimmäistä purjehdusreissua. Kunnia purjehduskauden aloittamiseen myönnettiin yksimielisesti JoPo-Tuki ry:lle, joka käyttikin mahdollisuuden hyväkseen. Päivän purjehtimisen jälkeen oli kipparina toimineen allekirjoittaneen korvat punaiset ja taskut täynnä nakkilistaa. Vanhojen partojen yhteinen päätös oli todeta uusi vene merikelpoiseksi ja mainioksi alukseksi lippukunnan koulutuskäyttöön. Kesä aloitettiin sudenpentupurjehduksilla, jotka suoritettiin totuttuun tapaan iltamuotoisina. Johtajisto suoritti purjehduksia, joiden tarkoituksena oli tutustuttaa veneen päällystö uuteen veneeseen ja sen ominaisuuksiin, jotka poikkeavat osittain suuresti Nordwest III:een verrattuna. Alkukesä sujui tutuilla vesillä Purjehduskausi 2000 kierrellen. Pitkäreissu Juhannus vietettiin Rymättylän ja Hangon välisillä vesillä. Hangosta suunnattiin etelään pitkälle reissulle Eestin vesille (JoPo-Jutut 3/00). JoPo:en iskuryhmä seilasi reitillä Hanko Lehtma Haapsalu Lehtma Hanko Raisio juhannuksen jälkeisen viikon. Sukulaiskansamme matalista vesistä selvittiin kunnialla takaisin kotisatamaan. Kokemuksena reissu oli avartava, mutta yleinen mielipide matkan jälkeen oli, että seuraavan kerran Viron saarten ja mantereen väliin mennään vasta, kun alueesta on olemassa kunnon kortit ja edes pintakivet on merkitty jonkinnäköisin merimerkein. Heinäkuu Suomen kesälomakuukausi sujui vartiopurjehdusten tahdeissa. Vartiolaisia oli toki mukana, vaikka suurempaakin innostusta olisi odottanut. Halukkaat pääsivät kuitenkin kaikki purjehtimaan. Purjehduksilla kerrattiin kevään veneilykurssin asioita ja opittiin uusia taitoja merenkulusta ja purjehduksesta. Purjehdukset suuntautuivat kotoisalle Saaristomerelle. Syyskesä Loppukesän ja alkusyksyn aikana vene liikkui edelleen kiitettävästi lähivesillä NordwestIV Pekka Saarinen Jesse Sinisalo Jussi Salonen Ari Piskonen Lauri Pohjanen Juho Karppinen Manne Nevakko Pasi Tyynmaa Timo Päivärinta Olli-Matti Mikkola Tero Valtonen Marko Nikmo Petri Lindström Akseli Syrjälä Tapio Enberg Teemu Hirvonen Teemu Seikkula Ville Toivanen Jani Rekola Jukka Vanto Aleksi Mannerjoki Vuoden 2000 purjehdusmäärätaulukko mpk aina Uuttakaupunkia myöten. Vartiopurjehdukset jatkuivat edelleen, ja saatiinpa viimeiselle reissulle ylimääräistä aktiviteettiakin. Tosin tuo aktiviteetti oli ns. ei-toivottu. Keulavantin kiinnike nimittäin petti ja masto rojahti koko komeudessaan mereen. Rouva Fortuna oli matkassa mukana, sillä masto ei osunut keneenkään ja näin vältyttiin henkilövahingoilta. Veneen ei käynyt ihan yhtä hyvin, ja niinpä oli taas kerran edessä veneen ennenaikainen nosto. Yhteenveto Kesä oli tapahtumarikas ja monivaiheinen. Mailitavoitteesta jäätiin jonkin verran sattuneesta syystä, mutta toisaalta valloitimme uusia merialueita. Huomattavaa on myös veneilemässä käyneiden lippukunnan jäsenten suuri määrä. Myöskin henkilökohtaiset kokonaismailimäärät olivat varsin komeat. Yli 100 mpk:n päässeitä oli jopa 22 kpl. Seuraavassa kaaviossa on graafisesti esitetty kesän purjehdussaavutukset suhteutettuna kesän kokonaismäärään. Päätoimittaja

9 Vartionjohtajien jatkokurssi V-SP järjesti lippukunnilleen vartiojohtajien jatkokurssi Shamaanin. Kurssille osallistui kolmisenkymmentä henkeä eri lippukunnista, mukana myös allekirjoittanut ja Petri Eerola. 1.osa Kun Perjantaina illansuussa saavuimme Tippsundin leirikeskukseen, meitä kaikkia odotti kurssin varmasti paras osa: toisiimme tutustuminen. Emme nimittäin tunteneet toisiamme paljoakaan, mutta jo hetken kuluttua olimme kuin vanhoja ystäviä. Illan lyhyessä koulutuksessa käsiteltiin vartion johtamiseen liittyviä ongelmia ja valmistimme itsellemme kurssimerkit. Tämän jälkeen oli vuorossa iltanuotio ja ne kaikki tutut laulut, huudot ja leikit ja hyvä ilmapiiri. Iltanuotion jälkeen siirryimme kämppiimme, pelailimme korttia sekä aliasta ja perjantain vaihtuessa lauantaiksi siirryimme kaikki nukkumaan. Seuraava aamu alkoi lipunnostolla ja aamupalalla jonka jälkeen alkoi intensiivinen koulutusjakso. Käsittelimme lähes kaiken johtamiseen liittyvän maan ja taivaan väliltä. Illan pimetessä saunoimme ja iltaohjelma oli mystisen-shamanistinen. Saimme jokainen oman Shamaaninimen, tutustuimme elämäntotuuksiin ja katselimme Shamaani-esitystä. Tämän jälkeen oli vuorossa taas kämppiin siirtyminen (joko omaan tai toisten), pelailimme aliasta, keskustelimme ja yrittivätpä jotkut epätoivoisesti nukkuakin. Allekirjoittaneen osalta yö jäi melko lyhyeksi, johtuen sisarlippukuntamme RaKiNa:n jäsenen kanssa syntyneestä mielenkiintoisesta väittelystä Sunnuntai-aamuna joutivat allekirjoittanut ja nimetön RaKiNa:n edustaja väsyneinä lipunnostoon. No loppu on historiaa. Lippu nostettiin ja lähes kaikki olivat tyytyväisiä. Aamupäivällä tutustuimme mielenkiintoiseen ilmiöön, nimittäin teltan ja makuupussin paloherkkyyteen. Eipä kauan kestänyt kun, teltta katosi taivaan tuuliin. Kaikesta huolimatta selvisimme kotiin ja jäimme innokkaina odottamaan seuraavaa osiota. 2.osa Kurssin toisella osalla haettiin jo hieman kovuutta ja yövyimme ulkomajoitteissa, toiset talviteltassa ja astetta kovemmat kaverit laavussa tai louessa. Saavuttuamme illalla lähellä Kuhankuonoa sijaitsevalle VS-P kämpälle meitä odotti mielenkiintoinen tehtävä: pimeässä majoittuminen. Luonnollisesti ohjelmaan kuului myös iltanuotio jonka jälkeen (1.osasta poiketen) menimme heti nukkumaan. Aamulla kokeilimme 1.osan oppeja käytännössä ja opetimme toisillemme erätaitoja. Leirin purkamisen jälkeen alkoi vaellus kohti seitsemän kunnan rajakiveä. Matkan varrella pysähtelimme toimintarasteilla, joissa saimme oppia uusia koulutusmenetelmiä. Rajakivellä oli kurssinpäättötilaisuus, jossa meille jaettiin kurssitodistukset. Kotiin lähdimme haikein mielin ja jotkut jopa kaipasivat toisia niin paljon, että allekirjoittaneelta tiedusteltiin Peten puhelinnumeroa (oi Susanna ). Tuppo (vartiojohtaja) 9.

10 Partiolippukunta Jokikylän Poikien Joulupukkipalvelu Raision ja Naantalin alueelle Päivystys avoinna viikolla Klo (ma-pe) Klo (la-su) Puh: Hinta: 150 mk 10.

11 HUHUTAAN, ETTÄ... Pasin sotamenestys olisi parantunut Jopo-juttujen tekemisessä siirryttäisiin takaisin kirjoituskoneaikaan...hiukset muuttaisivat rumasti väriään......kanisterin päällä olisi istuttu......pesukone olisi ollut Jussin menestyksen tiellä......virvelöinti ei olisi tuottanut saalista......fiestasta tulisi vuosijuhlien pyrotekninen apuväline......he olisivat tehneet Mannesta heikon miehen......vain junteilla olisi pöytämallinen kone......siltaakin olisi jälleen polteltu......eero olisi häslännyt sudareitten kanssa......nakkikeitto ei perunoita kaipaisi......eeron kunto ei olisikaan niin hyvä Antin kaupassa olisi keskitytty olennaiseen