No 10. hoitotyön historia s. 44. hyvinvointi s. 32. ammatissa s. 20. Päivystyksen paine helpottui 4 x. lääkkeet ja lämpö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No 10. hoitotyön historia s. 44. hyvinvointi s. 32. ammatissa s. 20. Päivystyksen paine helpottui 4 x. lääkkeet ja lämpö"

Transkriptio

1 No hoitajattaria suomen turusta hoitotyön historia s. 44 näin verkostoidut hyvinvointi s. 32 iho muistaa ammatissa s. 20 hoitajavastaanotto ylä-savossa Päivystyksen paine helpottui 4 x lääkkeet ja lämpö

2 Syyskampanja kirjat -25% Sairaanhoitajan käsikirja Marianne Mustajoki, Anja Alila, Elina Matilainen, Minna Pellikka, Mirja Rasimus (toim.) Sairaanhoitajan käsikirjan artikkelit kattavat keskeisen osan sairaanhoitajan päivittäisessä työssä tarvitsemasta perustiedosta. Teoksen kahdeksannen painoksen lähes 700 artikkelia on tarkistettu ja päivitetty. Käsikirjassa on runsaat 30 uutta artikkelia, ja teokseen on lisätty kokonaan uusi luku Potilasturvallisuus. Sairaanhoitajan käsikirja ilmestyy myös Sairaanhoitajan tietokannoissa Terveysportissa: Muistisairaan kuntouttava hoito Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.) Kuntouttavan hoidon ja hoivan avulla muistisairaan toimintakyky säilyy ja arki sujuu itsenäisesti tai tuettuna. Kirjassa kuvataan muistisairaan kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä. Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito Seppo Alahuhta, Tero Ala-Kokko, Kai Kiviluoma, Juha Perttilä, Esko Ruokonen, Tom Silfvast (toim.) Kirjassa kuvataan peruselintoimintojen häiriöiden patofysiologia, häiriöiden tunnistaminen, annetaan ohjeet hoidon aloittamisesta sekä potilaan seurannasta. Sairaus ja toivo Risto Pelkonen, Matti O. Huttunen, Kaija Saarelma (toim.) Kirjassa käsitellään toivoa monesta eri näkökulmasta ja erilaisia kohtaloita läpikäyneiden henkilöiden kautta. Toivo kantaa ihmistä vaikeankin sairauden kohdatessa, ja aina on löydettävissä sellaisia toivon hippuja, joihin potilas voi turvautua. Odottavan äidin käsikirja Anna-Paula Sariola, Mika Nuutila, Susanna Sainio, Terhi Saisto, Aila Tiitinen (toim.) Suurelle yleisölle tarkoitettu kotimainen perusteos raskaudesta ja synnytyksestä. Teos on maamme ensimmäinen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreiden kirjoittama kirja vauvaa odottaville perheille. Syyskampanjan aikana kaikki normaalihintaiset kirjamme -25 % suositushinnasta Duodecimista ja verkkokaupastamme osoitteessa verkkokauppa.duodecim.fi. Syyskampanjaan eivät kuulu D-pokkarit ja pysyvästi alennetut kirjat.

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNEN KUVA: PENTTI VÄNSKÄ 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Walter Sermeus 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Opiskelija arvostaa hyviä työoloja 14 kansi Puolikiirettä savolaisittain 20 kansi Ammatissa: Iho muistaa 23 Kolumni 24 Luonto kiittää terveysintoilijaa 29 Terveys 30 Sairaus: Virus eritteissä 32 kansi Hyvinvointi: Rakenna itsellesi verkostoja 37 Tutkimus 38 Talvilomakalenteri 40 Hännät heilumaan! 44 kansi Hoitajattaria Suomen Turusta 52 kansi Lääkeneuvo: Lämpö voi pilata 69 Ristikko 70 Tieni Tähän: Leijonaäiti heräsi 72 Ihana arki: 2600 kilometriä kävellen 74 Suolaa haavoille tehyläinen 54 Keskustelua 55 Homma hoidossa 56 Me kaikki 58 Jäsentapahtumat 60 Tehy-uutiset 62 Hyöty 65 Tarkastaja TEHY t hoitajavastaanotto Päivystys rauhoittui, kun hoitajat aloittivat akuuttivastaanoton. kolme juttua työn muutoksesta 40 eläinfysioterapia Kati Kalliolla on kaksi työtä. Toisessa potilaina käy eläimiä. Toivoisin, että varsinkin vanhusten parissa työskentelevät seuraisivat potilaidensa ihoa. Toimenpidehoitaja Pirkko-Liisa Nurmela sivulla historia Miten hoitotyö on muuttunut 50 vuodessa? Kurssi 73 kertoo. 3

4 Kaipaatko kuntolomalle? 4 TEHY t

5 pääkirjoitus Nainen verkostoituu Päätoimittaja päivi jokimäki naisten tulee tukea toisiaan tässä maailmassa. Naisten verkostot antavat voimia, joten minäkin päätin yrittää. Aloitin latinotansseista. Siellä me naiset riehaantuisimme iloiseen tunnelmaan, ulkonäköseikoista välittämättä. Pukeuduin väljään hippityyliseen mekkoon, tarkoituksena mahdollisimman vapautunut liikehdintä. Jalat pidin paljaana, jotta saan parhaan kosketuksen eksoottiseen rytmiin. Saavuin myöhässä. Muut tuijottivat rivissä totisena, tiukoissa tanssipuvuissaan ja ammattilaiskengissään. Opettaja alkoi huutaa kaoottisen musiikin yli. Koetin pyörittää lantiota ja laskin epäselvää tahtia katse lattiassa. Riehaantumaan en ehtinyt. Olin kai pyörittänyt vahingossa yläpäätäni, koska katse huterana peruutin lähtiessäni autoni roskapönttöön. Sina ei ole rumbatytto, toistin opettajan kommenttia ja jätin latinot. Varmuudeksi myös sen vuoden lavatanssit. Juoruilu on ajanhukkaa, joka syö luottamusta. ompeluseurassa naiset vaihtoivat kuulumisia, ainakin silloin kun olin lapsi. Tökin käsityöluokan nurkassa nuppineuloilla sovitusnukkea ja odotin äitiä loputtomasti. Naiset puhuivat ja puhuivat. Ehkä minäkin nyt? Käsityöpiirin tapaamiset noudattivat kaavaa: aloitettiin työskentely, jonka aikana naureskeltiin omille töille ja muut vastasivat kehumalla niitä. Jos joku oli poissa, keskusteluja käytiin hänen elämästään. Ensimmäisen lähdettyä kotiin käsiteltiin hänen asioitaan. Selän takana arvostelu nostatti tunnelman kattoon ja naurua riitti. Juoruilu ei kuitenkaan antanut voimia, vaikka se tuntui yhdistävän naisia kuin askarteluliima. Toisten arvosteleminen on työelämässäkin monille kiinnostava huvi ja sisältö työpäivään. Se on kuitenkin ajanhukkaa, joka syö luottamusta. verkostoitumisessa on tärkeää olla itse aktiivinen, kerrotaan tämän numeron jutussa sivulta 32 alkaen. Täytyy antaa itse enemmän kuin toiset. Kysyä ja kuunnella, olla kiinnostunut muista ja utelias uusille asioille. Taas näin syksyllä alkavat moninaiset harrastuskerhot ja kansalaisopistojen kurssit. Uutta kannattaa aina kokeilla, vaikkei olisikaan rumbatyttö. Maitoa ja voileipää unilääkkeiden sijaan 30 VUOTTA SITTEN ruotsalaisista tutkimuksista selviää, että dementeille potilaille annettujen unilääkkeiden käyttöä on voitu vähentää lisäämällä heidän aktivoimistaan päivisin. Potilaiden annetaan levätä keskellä päivää, jotta maksimaalinen aktivoiminen olisi mahdollista. Potilaat nukkuvat paremmin yönsä ja ovat vähemmän ahdistuneita ja huolestuneita päivisin. He eivät myöskään ole yhtä väsyneitä aamuisin, vaan voivat itse syödä, peseytyä ja pukeutua. Eräässä sairaskodissa on voitu yöksi annettujen unilääkkeiden määrää vähentää yli 90 prosenttia sanomalla potilaille että heidän ei tarvitse olla huolissaan unettomuudestaan. He tietävät voivansa saada voileipää ja maitoa milloin tahansa he sitä pyytävät. TEHY 15/1984 TEHY t

6 itse asiassa Työvoimaguru Potilasturvallisuus vaarantuu, jos hoitajia on liian vähän, muistuttaa professori Walter Sermeus. teksti Mervi Flinkman kuva Pentti Vänskä 1 Toimit vastuututkijana RN4CASTtutkimuksessa, jossa selvitettiin eri maiden sairaanhoitajaresursseja. Mikä on tutkimuksen pääviesti poliittisille päätöksentekijöille? Koulutetulla hoitohenkilöstöllä on erittäin keskeinen rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa. He ovat potilaan lähellä 24/7. Jos potilaita on liikaa yhtä hoitajaa kohden, se vaarantaa hyvän hoidon ja voi jopa lisätä potilaskuolleisuutta. 2 Mikä kiinnitti huomiota tutkimuksen Suomen aineistossa? Suomalaiset ja kreikkalaiset sairaanhoitajat harkitsivat muita eurooppalaisia kollegoitaan useammin lähtevänsä työpaikastaan. Lähes joka toinen harkitsi työpaikan vaihtoa. Hoitajamitoitukset, koulutustaso ja tyytyväisyys hoitotyön toimintaympäristöön olivat eurooppalaista keskitasoa. 3 Mitkä ovat hoitotyön suurimmat haasteet tällä hetkellä Euroopassa? Suurin haaste tulee olemaan hoitajapula, joka johtuu ikääntyvästä ja eläköityvästä työvoimasta. On arvioitu, että unionista puuttuu noin miljoona terveydenhuollon työntekijää vuoteen 2020 mennessä. Toinen haaste on talouden kriisi monessa Etelä-Euroopan maassa. Taloudelliset resurssit eivät riitä näissä maissa riittävän hoitajamäärän palkkaamiseen. 4 Miten hoitotyötä tulisi kehittää Euroopassa? Uusi ammattipätevyysdirektiivi ei ole selkeä siltä osin, että se mahdollistaa monta eri väylää sairaanhoitajakoulutukseen. Näkisin, että koulutukseen tulisi vaatia 12 vuoden yleissivistävää pohjakoulutusta. RN4CAST-tutkimus osoitti, että pidempi koulutus oli yhteydessä matalampaan potilaskuolleisuuteen. 5 Millaiset terveydenhuollon organisaatiot ovat vetovoimaisia? Hyvä hoitotyön toimintaympäristö on lukuisten tutkimusten valossa yhdistetty koulutetun hoitohenkilöstön työtyytyväisyyteen ja laadukkaaseen potilashoitoon. Hyvien työpaikkojen ominaispiirteitä ovat hyvä johtaminen, osallistuminen päätöksentekoon, hyvät hoitaja lääkäri-yhteistyösuhteet ja riittävä hoitajamäärä. On olennaisen tärkeää, että saa tehdä työnsä hyvin ja voi samalla kehittää työtään. 6 Belgiassa ei ole odotusaikoja. Onko Belgiassa pulaa koulutetusta hoitohenkilöstöstä? Sairaaloihin on saatu rekrytoitua riittävästi työvoimaa, mutta pitkäaikaishoidossa on haasteita. Maassamme on panostettu voimakkaasti nuorten houkuttelemiseen hoitotyöhön. Siinä on onnistuttu hyvin viime vuosina. 7 Mitkä ovat Belgian terveydenhuollon vahvuudet? Palveluiden ja hoidon saatavuus on hyvä. Potilaat voivat hakeutua heti erikoistuneeseen hoitoon, jos se on heidän mielestään tarpeellista. Meillä ei ole odotusaikoja. Huono puoli on se, että palveluita käytetään jopa turhaan. Terveydenhuollon kustannukset eivät kuitenkaan ole korkeampia kuin muissa maissa. Tämä voi johtua osaltaan siitä, että hoitajamäärä potilasta kohden on liian matala. 8 Olet sairaanhoitaja. Miten kiinnostuit tutkimuksen tekemisestä? Työskentelin valmistumisen jälkeen sydänkirurgisella ja syöpäosastolla. Tutkimuksen tekemisestä kiinnostuin jo urani alkuvaiheessa. Suoritin maisteritutkinnon biotieteissä 1989 ja tohtoritutkintoni kansanterveystieteessä Minua on aina hämmästyttänyt, kuinka suuri kuilu on hoitotyön johtajien ja kliinistä työtä tekevien hoitajien välillä. Johtaminen ja hoitotyö ovat kaksi aivan erilaista kulttuuria, joissa käytetään erilaista kieltä. Minua kiinnostaa yhä yhdistää nämä kaksi maailmaa. 6 TEHY t

7 Walter Sermeus, 56 Professori. Työskentelee kansanterveyden ja perusterveydenhuollon laitoksella Leuvenin katolisessa yliopistossa Belgiassa. Koulutukseltaan sairaanhoitaja. Väitellyt tohtoriksi vuonna Euroopan tunnetuimpia hoitotyön työvoimatutkijoita. Toiminut vastuututkijana mm. RN4CAST-tutkimuksessa, jossa on rakennettu henkilöstövoimavarojen suunnittelu- ja ennakointimalleja. Suomi on yksi RN4CAST-tutkimusmaista. Toimii puheenjohtajana eurooppalaisessa ACENDIOyhdistyksessä, joka edistää hoitotyön ammattikielen kehittymistä. Vaimo, kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi. Harrastaa vaeltelua vuorilla, lukemista, hyvää ruokaa ja viiniä sekä saunomista. maiden vertailija. Walter Sermeus on käynyt Suomessa useita kertoja, viimeksi tänä kesänä. Terveyspalvelut tuotetaan Suomessa tehokkaasti, sillä kustannukset ovat Euroopan keskitason alapuolella. TEHY t

8 VALMISTUVA OPISKELIJA, LÄHDE LEVILLE! Koulutusta ja virkistystä Levillä pe-su Työpaikat odottavat hae evästä työntekijän tiedontarpeisiin. Mukaan voivat ilmoittautua syyslukukauden aikana valmistuvat Tehyn opiskelijajäsenet. Paikkoja 50 osallistujalle. Paikat jaetaan ilmoittautuneiden kesken maantieteellisesti tasapuolisesti. Majoitus Hotelli Levitunturissa kahden hengen huoneissa. Tehy vastaa koulutuksen osallistumisja matkakuluista. Alustava ohjelma: Perjantaina: iltapäivällä lounaan jälkeen koulutusta klo 17 asti. Yhteinen illallinen. Lauantaina: Koulutus jatkuu, aiheina työelämän edunvalvontakysymykset, työssä jaksaminen, luottamusmiehen palvelut ja Tehyn ammattiosastojen toiminta. Ilta on vapaa. Sunnuntai: Aamupäivä omaksi iloksi vaikkapa ulkoillen. Paluumatkalle lähdetään klo 12 jälkeen. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät nettisivuiltamme >> Menoa ja meininkiä >> Levi TEHY t

9 puheenjohtajalta Odotettavissa värikäs syksy Tehyn valtuuston 1. varapuheenjohtaja riitta korpihalla tulevaa syksyä värittää kaksi suurta uudistusta: työeläkeuudistus ja sote-järjestämislaki. Kovin vääntö syntyy työeläkkeiden pitkäaikaisesta ja kestävästä rahoituksesta eläke-etuja heikentämättä. Eläkeuudistus on varsin merkittävä meidän työssä olevienkin näkökulmasta. Uudistuksen eräänä tärkeänä tavoitteena kun on turvata tuleville sukupolville riittävät eläkkeet. Sote-uudistuksen tekee historialliseksi se, että siinä yhdistetään sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perus- ja erityistason palvelut. Nähtäväksi jää, miten toteutetaan lähipalvelut ja palvelujen rahoitus päätöksenteko kun tulee tapahtumaan viidellä suurella sote-alueella. Millainen on kuntien rooli ja henkilöstön asema tulevassa uudistuksessa? Miten kuntalainen saa palvelunsa sujuvimmin? Railakkaat keskustelunavaukset ovat käynnistymässä ennen kuin asia tulee eduskunnan käsittelyyn. olen saanut tehyläisiltä palautetta siitä, kuinka jatkuvat muutokset vaikuttavat omaan työhön ja työyksikön arkeen. Ilmapiiri kiristyy ja tulevaisuus näyttää Tehyläiset toivovat työrauhaa. epävarmalta. Tehyläiset toivovat työrauhaa ja mahdollisuutta keskittyä varsinaiseen perustyöhön. Muutostilanteissa eri henkilöstöryhmien asiantuntemus on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Näin saadaan tehokkaimmin aikaan vuoropuhelua ja vältytään tiedonkulun ongelmilta. Työelämään vaikuttaa myös väestön ikääntyminen ja yhä korkeampi eliniänodote. Työnantajien olisi kohtuullista ja viisastakin panostaa enemmän ikäjohtamiseen sekä työssä olevien työkyvyn ja osaamisen varmistamiseen. hyssyttelyt eivät enää auta, mikäli halutaan pitää kiinni tulevaisuudessakin koulutetuista terveydenhuollon osaajista sekä vetovoimaisista työpaikoista. Palvelujen tarvitsijoiden määrä kasvaa ja työssä olevien määrä vähenee koko ajan. Tämä yhtälö vaatii osaavia ja pitkäjänteisiä päätöksiä niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla, sillä päätösten toteutus samoin kuin vaikutusten arviointi jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. kuulaita elokuun kuutamoita ja voimaannuttavaa alkusyksyä! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, Vuorotteluvapaan ehdot muuttuvat vuorotteluvapaata koskevat ehdot tiukkenevat syyskuun alussa. Vastedes vuorotteluvapaalle jäävällä on oltava työhistoriaa nykyisen 10 vuoden sijasta 16 vuotta. Sijaisen on pitänyt olla työttömänä 90 päivää 14 kuukauden aikana, mutta työttömyyden ei tarvitse olla yhtäjaksoista. Sijaiseksi pääsee edelleen yhden päivän työttömyyden jälkeen, jos on alle 25-vuotias, yli 55-vuotias tai alle 30-vuotias, joka on valmistunut vuoden sisällä. Vuorotteluvapaaseen sovelletaan nykyisiä säännöksiä, jos vuorottelusopimus on tehty ennen lain voimaantuloa ja sopimuksen mukainen vuorotteluvapaa alkaa tämän vuoden puolella. vt Husin sijaiset Seuresta helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) keskittää kaiken hoitohenkilöstön vuokratyövoiman hankinnan Seureen syyskuun alusta alkaen. Seure Henkilöstöpalvelut Oy on pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen henkilöstöpalveluyhtiö. Se on kunnallinen osakeyhtiö eikä tavoittele voittoa. rh Ehdota näkötekoa vuoden näköteko -palkinnon saajaksi voi ehdottaa henkilöä, yritystä tai yhteisöä, joka on edistänyt hyvää näkemistä. Viime vuonna palkinto myönnettiin julkisten tilojen valaistusratkaisuja suunnittelevan Innojok Oy:n toimitusjohtajalle. Esityksiä palkinnon saajasta voi tehdä 14. syyskuuta asti. tm silminnäkijä. Ensihoitaja voi joutua työnsä puolesta oikeussaliin. Anonyymisti oikeudessa? ensihoitajat, pelastajat ja poliisit kohtaavat työssään tilanteita, joista voi joutua todistamaan oikeudessa. Jokaisen todistajan nimi, syntymäaika, työpaikka ja kotikunta kerrotaan istunnossa syytetyn läsnä ollessa. Mielestämme on kohtuutonta, että pelkän työtehtävänsä takia todistamaan joutuvasta annetaan näin yksityiskohtaisia tietoja. Joudumme välillä pelkäämään, tuleeko todistamisesta epämiellyttäviä seuraamuksia, sanovat ensihoitajat Henri Backman ja Sanna Kauppinen, jotka kokoavat asiasta nettiadressia. Hallitus on tänä keväänä tehnyt lakiehdotuksen, jolla todistajien oikeusturvaa parannettaisiin. Esityksessä ei oteta kantaa todistajan työrooliin. Adressissa toivotaan, että ensihoitajat, pelastajat ja poliisit voisivat todistaa anonyymisti kaikissa tilanteissa. Elokuun alkupuolella allekirjoittajia oli yli Allekirjoitusten keruu jatkuu elokuun loppuun saakka. Suomen Ensihoitolan liiton hallitus ottaa asiaan kantaa vielä tässä kuussa. vt pelastuksen_ja_poliisin lakiehdotus 1 Esityksen mukaan todistajalle voitaisiin myöntää anonymiteetti erillisessä menettelyssä. 2 Rikoksesta säädetyn enimmäisrangaistuksen pitäisi olla vähintään kahdeksan vuotta vankeutta. 3 Menettelyn pitäisi olla välttämätön todistajan tai hänen läheisensä suojaamiseksi. MAURI HELENIUS 10 TEHY t

11 ajankohtaista Tunnista kidutustraumat Mediatähystys lomaltapaluu 59 % suomalaisista palaa lomalta töihin mielellään. great place to work -organisaation paneelitutkimus Uimapuku uusiksi suomen valokuvataiteen museo esittelee kymmenen potrettia uimaasuihin pukeutuneista naisista. Kaikilta naisilta on poistettu toinen rinta osana syöpähoitoja. Uimapuvut ovat Tärähtäneiden ämmien eli Katrina Haikalan ja Vilma Metterin taideprojekti Monokini 2.0. vt näyttely helsingin kaapelitehtaalla 7.9. asti. sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tueksi on rakennettu verkkosivusto, jonka avulla on helpompi tunnistaa kidutuksen aiheuttamat traumat ja auttaa kidutuksen vuoksi psyykkisesti oirehtivaa lasta ja nuorta. Helsingin Diakonissalaitos on koonnut hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja Trauma ja oppiminen -verkkosivustolle. Materiaali auttaa tunnistamaan traumatisoitumista sekä sen vaikutuksia oppimiseen. Tuotetut materiaalit sisältävät myös tietoa siitä, kuinka vanhemmat voivat tukea lapsen koulunkäyntiä ja mitä oppimisvaikeudet ovat. Materiaalit on käännetty englannin, ruotsin, somalin, venäjän, ranskan ja arabian kielille. Suomeen saapuu vuosittain satoja pakolais- ja turvapaikanhakijalapsia ja -nuoria, joista osa tarvitsee ammattiapua psyykkiseen oireiluun. Psyykkiset oireet voivat olla seurausta esimerkiksi kidutuksesta, vanhempien kidutuskokemuksista tai kuormittavasta elämäntilanteesta. rh PINJA VALJA Periaate on se, että vaikka käyttäisit morfiinijohdoksia, niin jos käytät niitä lääkärin reseptin mukaisena annoksina, se ei ole rattijuopumus. Mutta jos käytät morfinia huumeena, se on aina rattijuopumus. liikennelääketieteen professori timo tervo, ylen verkkouutiset Ei lapselle tarvitse puhua sukupuolielimistä seksin kautta. Siinä saattaa tulla seksualisoineeksi lasta. Eihän se lapsi edes tarvitse niitä vehkeitä seksiasioihin vuosikausiin, vaan niillä on muita käyttötarkoituksia. lastenpsykiatri janna r antala, hs.fi 4.8. Suurin osa taaperoista tönii, tuuppii, lyö tai potkii toista sekä ryövää tavaroita kädestä. Ihmiselon aggressiivisin vaihe on 2 3-vuotiaana. Tästä alkaa kehitys kohti myönteisiä sosiaalisia taitoja. Kumppaniksi tarvitaan tukevat ja kärsivälliset aikuiset kotona, päivähoidossa ja koulussa. lastenpsykiatri tytti solantaus, duodecim 14/2014 Ilmailuun verrattuna terveydenhuollossa eletään vasta 1980-luvun puoliväliä. Tiedetään, mitä pitäisi tehdä ja joitain työkaluja on kehitetty ja lainsäädäntöä hiottu. lentokapteeni, turvallisuuskouluttaja arto helovuo, apteekkari 3/14 TEHY t

12 ajankohtaista Sote-uudistus etenee kunnat voivat vastaisuudessakin tuottaa palveluja, jos sote-alue niin päättää. Näin linjasi sote-uudistusta valmistellut ohjausryhmä alkukesällä. Lain luonnos on nyt lausuntokierroksella. Eduskuntaan esitys saadaan syksyllä. Palvelujen järjestämisvastuu on sote-alueilla. Kerran neljässä vuodessa hyväksytään järjestämispäätös, joka sisältää tiedot siitä, miten sote-palvelut toteutetaan, ketkä ne tuottavat, miten rahoitus ja voimavarat kohdentuvat ja miten palveluja hankitaan yksityisiltä ja järjestöiltä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa järjestämispäätöksen. Tehy pitää hyvänä, että valtion rooli vahvistuu. Näin kyetään paremmin turvaamaan tasalaatuiset ja tasavertaiset palvelut ja hyötymään parhaista käytännöistä valtakunnallisesti, puheenjohtaja Rauno Vesivalo sanoo. rh Korvaushakemuksia narkolepsiasta käsitellään uudelleen lääkevahinkovakuutuspooli käsittelee uudelleen kaikki korvaushakemukset, jotka on hylätty sillä perusteella, että rokottamisesta sairastumiseen oli kulunut liian pitkä aika. THL:n uusi tutkimusraportti tuo uutta tietoa Pandemrix-rokotteen ja narkolepsiaan sairastumisen välisestä yhteydestä. Tutkimuksen mukaan riski sairastua narkolepsiaan on ollut korkeampi kaksi vuotta rokotteen antamisen jälkeen. Aiemmin riskiä pidettiin suurempana vain kahdeksan kuukauden ajan. Hakijoiden ei tarvitse tehdä mitään, vaan hakemukset käsitellään automaattisesti uudelleen ja niihin annetaan uusi päätös. Pooli on hylännyt aiemmin 23 hakemusta sillä perusteella, että oireet ovat alkaneet yli kahdeksan kuukauden kuluttua rokotuksesta. Lisäksi osa hakemuksista oli käsittelemättä, koska pooli päätti odottaa kesäkuussa julkaistun raportin tuloksia. vt kysely 94 % suomalaisista pitää terveydenhoidon laatua hyvänä. eurobarometri Tavoitteena tupakaton Suomi tupakka-askit pitää muuttaa tuotemerkittömiksi. Tupakkaveroa tulisi korottaa säännöllisesti. Taloyhtiöiden pitäisi voida päättää tupakoinnin rajoittamisesta tai kieltämisestä. Tupakointi tulisi kieltää yksityisautoissa lasten läsnä ollessa sekä leikkipuistoissa, huvipuistoissa ja uimarannoilla. Nämä ovat sosiaali- ja terveysministeriön Tie savuttomaan Suomeen -ohjelman esittämiä keinoja, joilla Suomi pyritään saamaan savuttomaksi vuoteen 2040 mennessä. Ohjelma esittää myös, että tupakoinnin lopettamista tuetaan entistä vahvemmin terveydenhuollossa ja uusien tupakkatuotteiden pääsy markkinoille estetään. rh ANNIKA RAUHALA Opiskeluhuoltoon tarvitaan lisää väkeä kunnilla on vaikeuksia toteuttaa uutta opiskeluhuoltolakia, käy ilmi Kuntaliiton kyselystä. Lain vaatimusten täyttäminen edellyttää, että opiskeluhuoltohenkilöstön määrää lisätään kouluissa. Lain mukaan opiskelijalla on oikeus keskustella psykologin tai kuraattorin kanssa seitsemäntenä työpäivänä pyynnöstä. Kiireellisessä tilanteessa keskustelu pitää järjestyä samana tai seuraavana työpäivänä. Terveydenhoitajan vastaanotolle opiskelijan on päästävä ilman ajanvarausta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan elokuun alussa. Sen piirissä on yli oppilaitosta ja yli opiskelijaa. Laki koskee myös esiopetusta antavia päiväkoteja. rh 12 TEHY t

13 ajankohtaista Opiskelija arvostaa hyviä työoloja Lahden seutu yrittää houkutella pienten alojen osaajia. teksti Terhi Mäkinen päijät-hämeestä löytyisi töitä bioanalyytikoille, kätilöille ja röntgenhoitajille. Lahden seudulla ei kouluteta näiden alojen osaajia, joten alueella on herätty miettimään keinoja, joilla houkutella uusia ammattilaisia eläkkeelle jäävien tilalle. Alkukesästä valmistuneen kyselyn mukaan alan opiskelijat arvostavat työpaikalla asiakaskeskeistä toimintaa, hyvää työilmapiiriä, johtajien tukea, ajanmukaisia työolosuhteita ja riittävää henkilöstöä. Tärkeänä pidetään myös mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen, avointa kommunikaatiota koko sairaalassa, työn laadukasta lopputulosta, kattavaa perehdytystä ja myönteistä suhtautumista opiskelijoihin. Kartoituksen tekivät Lahden ammattikorkeakoulun lehtorit Sari Lappalainen ja Sirpa Silaste. Siihen vastasi 139 opiskelijaa, jotka opiskelevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella. Tietoa hankittiin kyselylomakkeen lisäksi opiskelijoiden työpajoissa sekä alan harjoitteluista vastaavien opettajien ryhmähaastatteluilla. Hankkeen rahoittivat Päijät-Hämeen maakuntaliitto ja Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä. työsuhteeseen liittyvistä seikoista tärkeimpinä opiskelijat pitivät vakituista tai vähintään kuuden kuukauden määräaikaisuutta. Yli 60 prosenttia ei halunnut ottaa alle kolmen kuukauden määräaikaisuutta sairaalasta, joka on eri TEHY t paikkakunnalla kuin nykyinen koti. Opiskelijoista 25 prosenttia oli valmis muuttamaan työn perässä eri paikkakunnalle kuin puoliso. Rekrytointiprosessissa opiskelijat pitivät tärkeänä työnhakuilmoituksen tehtävänkuvauksia ja henkilökohtaista yhteydenottoa työyksiköstä. Vastanneista vain kaksi ilmoitti kotimaakunnakseen Päijät-Hämeen, mutta 22 prosenttia oli kiinnostunut työskentelemään siellä. Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä oli heikosti tunnettu työnantaja. Päijät-Hämeen alue ja Lahti olivat opiskelijoille vieraita ja eikä niiden vetovoimaa tunnettu. Vuonna 2010 Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikuntaalalta valmistuvista vain 0,9 prosenttia sijoittui Päijät-Hämeen alueelle. Metropoliasta alueelle päätyi prosentti ja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta 1,6 prosenttia. Luvut perustuvat opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen yhteisen opiskelijapalautejärjestelmän tietoihin. selvityksen tehneet lehtorit ehdottavat, että Päijät-Hämeeseen on houkuteltava alan opiskelijoita jo harjoitteluun ja toisaalta paikallisia nuoria on innostettava opiskelemaan alan oppilaitoksiin. Yksi vaihtoehto ammattilaisten saamiseksi olisi käynnistää koulutusyhteistyö bioanalyytikkoja, kätilöitä ja röntgenhoitajia kouluttavan ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutus toteutettaisiin yhteis- työssä ammattikorkeakoulun ja Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa Lahdessa. Tällainen pilottikoulutusmalli alkaa tänä syksynä Savonian sekä Lappeenrannan ja Kotkan alueiden sosiaali- ja terveysyhtymien yhteistyönä. terveydenhuollosta vetovoimainen päijäthämeessä -loppuraportti: i Halutut ammattilaiset Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä työskentelee 109 bioanalyytikkoa, 85 kätilöä ja 43 röntgenhoitajaa. Ervaselvityksen mukaan bioanalyytikoista jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä 64 prosenttia. Röntgenhoitajista eläköityy 42 ja kätilöistä 40 prosenttia. Röntgenhoitajia ja bioanalyytikkoja koulutetaan Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Vaasassa ja Oulussa. Kätilöitä koulutetaan näiden paikkakuntien lisäksi myös Jyväskylässä. Bioanalyytikoiden, kätilöiden ja röntgenhoitajien työllisyys koko maassa on hyvä. 13

14 hoitajavastaanotto Puolikiirettä savolaisittain Päivystyksen paine helpottui, kun hoitajat alkoivat ottaa vastaan puolikiireellisiä potilaita. teksti Vesa Turunen kuvat Pentti Vänskä ilman ajanvarausta. Iisalmen akuuttivastaanotolta saa nopeasti apua. Muuten mennään vuoronumero järjestyksessä, mutta sairaanhoitaja voi ottaa jonon ohi kiireelliseksi katsomansa. 14 TEHY t

15 TEHY t

16 hoitajavastaanotto oma vastaanotto. Sairaanhoitaja Johanna Ålanderin (oik.) mielestä akuutti vastaanottoon siirtymisen myötä hoitajien työ on muuttunut entistä kiinnostavammaksi. Tutkittavana Sirkka Ruotsalainen. Sairaanhoitaja Johanna Ålander kutsuu sisään seuraavan potilaan. Huoneeseen astuu eläkeläinen Sirkka Ruotsalainen, joka aristelee vasenta jalkaansa. Keskustelussa käy ilmi, että hän on jo pidemmän aikaa kärsinyt kipuja ukkovarpaan kynnen takia. Nyt kivut ovat yltyneet niin, että hän on hakeutunut Iisalmen terveyskeskuksen akuuttivastaanotolle. Ruotsalainen ottaa sukan jalastaan ja näyttää kipeää varvastaan. Mustunut kynsi on kiinni vain yhdestä kohtaa. Uusi kynsi on alla tulossa. Miten kynsi on vaivannut, kysyy Johanna. Ei muuten kuin että ei pysty kävelemään. Johanna pyytää potilasta käymään pitkäkseen hoitopöydälle ja huikkaa viereiseltä ovelta lääkärin paikalle. Lääkäri Sanni Rose käy tutkimassa varpaan ja sanoo, että kuolleen kynnen voi leikata pois. Toimenpiteen jälkeen Johanna laittaa suojalapun varpaan päälle ja antaa hoitoohjeet. Kun potilas tekee jo lähtöä, hoitaja kertaa vielä ohjeet varmistaakseen, että toinen on ne ymmärtänyt. Jos jotain erikoista ilmenee, niin tulkaa käymään uudestaan. Johanna on saattelemassa potilasta ulos huoneesta, kun puhelin hälyttää. Soittaja on kouluterveydenhoitaja, joka kaipaa konsultaatioapua. Yksi oppilaista on purrut ylähuulestaan läpi. johanna on toinen sairaanhoitajista, jotka työskentelevät neljästä viiteen päivänä viikossa akuuttivastaanotolla. Muulloin hän vastaa hygieniahoitajan tehtävistä. Akuuttivastaanotto on varsin uutta Iisalmessa. Se otettiin käyttöön vuoden 2013 kesällä. Tiimiin kuuluu lääkäri ja kahdesta kolmeen sairaanhoitajaa. Hoitajat ottavat hoitoon jonottavat potilaat omalle vastaanotolleen. Kun hoitaja arvioi tarvitsevansa apua, hän 16 TEHY t

17 tarjonta luo kysyntää. Sanna Kauppisen mukaan potilaat ovat löytäneet hoitajavastaanoton niin hyvin, että kiire päiviin voisi ottaa yhden hoitajan lisää. konsultoi muita hoitajia ja viime kädessä lääkäriä. Hoitajat ottavat vastaan puolikiireellisiksi luokiteltavia potilaita, joilla ei ole varattua aikaa. Uusi järjestelmä on tuonut huomattavia säästöjä. Aiemmin lääkärit oli ulkoistettu, mutta nyt työ tehdään omin voimin. Hoidettujen potilaiden määrä on noussut ja laboratorio- ja röntgenkulut ovat laskeneet. Kokonaisuudessaan toiminta on 50 prosenttia tehokkaampaa kuin ennen. TEHY t Uusi järjestelmä on tuonut huomattavia säästöjä. Potilaalle tehdään aina hoidontarpeen arviointi. Hoitajat poimivat odotusaulasta kiireellisempää hoitoa tarvitsevat potilaat jonon ohi. Tarvittaessa nämä potilaat siirretään sairaalan yhteispäivystykseen ja he saavat avun välittömästi. Tyypillisiä puolikiireellisiksi luokiteltavia vaivoja ovat flunssat, pienet vammat ja erilaiset tuki- ja liikuntaelin sairaudet, kuten nivel- ja selkäkivut. sairaanhoitaja Tuija Heiskasen vastaanotolla on tänään käynyt kaksi selkävaivaista potilasta. Toiselle löytyi aika fysioterapeutille, mutta toisesta hän joutui konsultoimaan lääkäriä. Kun on flunssakausi, se näkyy kävijöissä. Flunssan ja influenssan selvittämisessä pika-crp:llä selviää tulehdusarvot. Hoitaja myös kuuntelee keuhkot ja katsoo nielun ja korvat. Tarvittaessa hän voi laittaa kurkkukipuiselle potilaalle lähetteen nielunäytteeseen. Sen vastauksen hoitaja soittaa potilaalle kotiin. Jatko hoito määräytyy vastauksen perusteella, ja lääkäri voi kirjoittaa tarvittavan reseptin potilasta näkemättä. 17

18 hoitajavastaanotto koulutus tukena. Tuija Heiskanen katsoo, että asiantuntijahoitajan pätevyys on avuksi vastaanottotyössä. Kuumeiselle potilaalle kirjoitan pari kolme päivää sairauslomaa sekä neuvon lepäämään, juomaan ja ottamaan kipu- ja kuumelääkettä. Tuija on yksi niistä kahdestatoista päivystyksessä työskentelevästä sairaanhoitajasta, jotka toimivat kahdesta kolmeen kertaa viikossa akuuttivastaanotossa. Hän on myös yksi niistä viidestä päivystyksen hoitajasta, jolla on asiantuntijahoitajan pätevyys. Koulutuksen pääasiallisena sisältönä on potilaan tutkiminen, joten siitä on paljon hyötyä vastaanottotyössä. sairaanhoitajien mukaan akuuttivastaanoton kiireisimmät päivät ovat viikonlopun molemmin puolin, maanantai ja perjantai. Heidän mielestään toimintaa voisi kehittää niin, että kiirepäiviin otettaisiin yksi hoitaja lisää tai että hoitajavastaanotto toimisi myös viikonloppuisin. Potilaat tietävät, että täältä saa avun eikä ketään käännytetä pois. Joka tapauksessa pahimpia ruuhkahuippuja on aina vaikea hallita ja ennustaa, pohtii sairaanhoitaja Sanna Kauppinen. Hän on havainnut, miten tarjonta lisää kysyntää: tieto akuuttivastaanotosta on levinnyt ja saatu palaute on hyvää. Potilaat tietävät, että täältä saa avun eikä ketään käännytetä pois. Hänen vastaanotollaan on tänään käynyt allergia oireista kärsiviä sekä selkäkipuisia. Hänen luonaan käy akuuttien lisäksi omia potilaita, joilla on pitkä - aikais sairauksia, kuten diabetes, astma, reuma tai sydän- ja veri - suoni sairauksia. He kuuluvat siihen alle 20 prosenttiin väestöstä, jotka käyttävät yli 80 prosenttia palveluista. Heidän hoitosuhteessaan tuttuus on valttia. Nämä asiakkaat tietävät, että voivat tulla vastaanotolleni milloin vain. Se rauhoittaa heitä. i Akuuttivastaanotto Ylä-Savossa Tuottaa puolikiireellistä hoitoa, mikä rauhoittaa päivystyksen vain kiireelliseen hoitoon. Alkoi Iisalmessa kesällä Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä akuuttivastaanotto alkoi vuoden 2014 alusta. Tiimissä on kahdesta kolmeen hoitajaa ja lääkäri, joka konsultoi hoitajia tarvittaessa arkisin kello 8 16 (Sonka järvellä 9 11). Tiimityö mahdollistaa sen, että lääkärillä jää pääasiassa lääkärille kuuluvat työt. Potilaan vaiva hoidetaan heti vastaanotolla tai tälle järjes tetään tarvittava jatkohoito. Vastaanotolle tulon syynä ovat yleensä tuki- ja liikunta elinsairaudet, flunssavaivat sekä pienet vammat. Iisalmella on ollut ensimmäisen puolen vuoden aikana noin potilasta kuukaudessa, mikä on keskimäärin 6 potilasta tunnissa. Hoidettujen potilaiden määrä on noussut samalla, kun kustannukset ovat laskeneet. Toiminta on kokonaisuu dessaan 50 prosenttia tehokkaampaa kuin ennen. Puolikiireellistä hoitoa vaativien asiakkaiden joukosta seuloutuu lähes viikoittain joku mahdollisista tulevista pitkäaikaissairaista. Kun asiakas tulee vastaanotolle esimerkiksi paiseen takia, voi taustalta paljastua diagnostisoimaton diabetes. C M Y CM MY CY CMY K 18 TEHY t

19 Sannan mielestä akuuttivastaanotto on vastaus tarpeeseen, sillä ajanvarausjärjestelmä ei palvellut niitä, joilla oli puolikiireellisen hoidon tarve. Nyt potilaat ovat tyytyväisiä. hoitajat ottavat uusia potilaita sisään tasaisena virtana. Ensimmäistä kertaa akuuttivastaanotolle saapuva Jouko Rönkkö kertoo odottaneensa puolisentoista tuntia. Hän on käynyt pari viikkoa aikaisemmin näyttämässä niskaansa yksityisellä puolella mutta tullut nyt tänne, koska vaiva on pahentunut. Iho niskasta ja vasemman korvan takaa on rikki, punoittava ja kuumottava. Onkohan se herpes vai ruusu? Johanna käy läpi asiakkaan taustatiedot ja ottaa pika-crp:n. Tulos on valmis muutamassa minuutissa ja kertoo, ettei tulehdus ole ärhäkkä. Hän pyytää lääkäri Sanni Rosen tekemään diagnoosia. Lääkäri tutkii tarkkaan potilaan niskan ja määrää aloitetun antibioottikuurin lisäksi voiteen. Hoitaja kertaa lääkärin ohjeet ja teroittaa vielä: Jos oireet pahenevat tai kuume nousee, niin tulette heti takaisin vastaanotolle. Kun hoitoonsa tyytyväinen asiakas astuu ulos huoneesta, hoitaja jää kirjaamaan tietoja. Johanna pitää kirjaamista selkokielellä erittäin tärkeänä kahdesta syystä. Ensinnäkin potilaan tulee pystyä ymmärtämään, mistä on kysymys. Lisäksi kirjaamisesta on käytävä ilmi olennaiset kohdat, kun tarvitaan jatkohoitoa. Johanna pitää siitä, että työtehtävät ovat muuttuneet uuden järjestelmän myötä vaativammiksi. Kasvanut vastuu tekee siitä entistäkin mielenkiintoisempaa. Miten tehtävien vaativuuden kasvu näkyy palkkauksessa, onkin toinen juttu. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden hankkineet kolme hoitajaa ovat saaneet 500 euron lisän, mikä menee Tehyn määrittelemään h aarukkaan. Sitä vastoin muut esimerkiksi asiantuntijahoitajan koulutuksen hankkineet saavat sen, mitä talossa sovittiin jo vuonna 2009, kun hoitajien ensimmäiset vastaanotot käynnistyivät. Lisäsumma on pysynyt 100 eurossa. Elokuussa tehtäväkohtaisia palkkoja tarkistetaan työn vaativuuden arvioinnin pohjalta. t Tohvelisankari_puolensivun_Tehy_PRINT.pdf 1 8/7/13 12:40 PM 20% Alennuskuponki

20 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: TOIMENPIDESAIRAANHOITAJA Iho muistaa Pirkko-Liisa Nurmelalla on työ verissä. Lomalla on vaikea olla varoittamatta muita auringon vaaroista. teksti Terhi Mäkinen kuvat Henna Aaltonen 20 TEHY t

21 Pirkko-Liisa Nurmela on yksi Ihoja allergiasairaalan Ihotautien poliklinikan viidestä toimenpidehoitajasta. Hän tapaa työssään potilaita, joilla on erilaisia ihosyöpiä tai niiden esiasteita. Päivän mittaan hänen vastaanotollaan käy seitsemästä kahdeksaan potilasta. Potilaat tulevat lähetteellä tai sovitulle kontrollikäynnille hoitajan luo. Hoitaja tutkii potilaan ja konsultoi lääkäriä. Lääkärin määräyksestä hän puuduttaa, ottaa koepalan ihomuutoksesta tai tuumorista ja laittaa ompeleet. Työ on itsenäistä: hoitaja ottaa koepalat ilman avustajaa. Toimenpiteen jälkeen hän antaa potilaalle jälkihoito-ohjeet, sanelee sairauskertomuksen ja tekee koepalapyynnön. Tulokset saapuvat noin kahdessa viikossa. Hoitaja konsultoi lääkäriä, näyttää valokuvan ihomuutoksesta, sanelee ja lähettää potilaalle vastauksen, jossa kerrotaan jatkosta. Lääkäri vastaa aina diagnoosista ja päättää hoidon aloittamisesta ja lopettamisesta. Toimenpidehoitajat tekevät myös kryohoitoja eli nestetyppijäädytyksiä, jolla hoidetaan ihosyövän esiasteita. Laajemmat alueet hoidetaan PDT-valoaktivaatiomenetelmällä. Siinä toimenpidehoitajan tehtävä on huolehtia tarvittaessa hoidettavan alueen puuduttamisesta ja seurata potilaan vointia. Viisi toimenpidehoitajaa työskentelee vuoroviikoin toimenpidehoitajina ja niin sanottuina päästäjähoitajina. Päästäjä poistaa ompeleita ihosiirteistä, ottaa vastaan potilaita, jos heillä on hankaluuksia vaikka haavojen paranemisessa, ja tuuraa leikkaussalissa työskenteleviä hoitajia. Välillä Pirkko- Liisa työskentelee lääkärin työparina leikkaussalissa. Työ on vaihtelevaa ja välillä hyvinkin hektistä. Aina päivät eivät mene niin kuin on suunniteltu. Pyrimme olemaan joustavia. Potilaat saavat meihin helposti yhteyden, jos heillä on ongelmia tai kysyttävää. TEHY t ihotautien poliklinikalla hoidetaan monenlaisia ihosairauksia. Potilaan ohjaaminen on merkittävä osa ihohoitajan työtä. Esimerkiksi psoriaai toimenpidehoitajan työvälineet. Hoitaja ottaa koepalat itsenäisesti. Suurin osa niistä otetaan kasvoilta, koska ne altistuvat auringolle eniten. Hyvä paha aurinko aurinko on iholle hyvä ja paha. Atoopikoille ja psoriaatikoille se on lääke, mutta ihosyöpää sairastavan kannattaa sitä välttää. Ihosyöpäpotilaan ei tarvitse viettää kesäänsä perunakellarissa, mutta keskipäivän aurinkoa on syytä välttää ja muina aikoina käyttää suoja voiteita tai peittävää vaatetusta. Ihoa ei saa päästää palamaan, Pirkko-Liisa sanoo. Hän on ollut sairaanhoitajana mukana Psoriasisliiton sopeutumisvalmennuksissa Kanariansaarilla. Siellä psoriaatikot saavat vertaistukea ja rautaisannoksen tietoa ihosairaudestaan. Iho-oireita lievitetään ottamalla aurinkoa valvotusti. Valmennusta varten Pirkko-Liisa on saanut virkavapaata. Auringossa ollaan ihotyypistä riippuen ensimmäisenä päivänä esimerkiksi 15 minuuttia, ja seuraavana päivänä ehkä 30 minuuttia. Kasvot suojataan aina, sillä ne saavat muutenkin paljon aurinkoa, mutta muuten ollaan ilman suojavoidetta. Puhun psoriaatikoille lääkeauringosta. Se kertoo jo ajatuksen: aurinkoa ei ahnehdita mielin määrin. 21

22 ammatissa tikon ihon hilseilyä hillitsee perusvoide, ja ihon tulehdusta vähentää kortisonivoide. Rasvaamiseenkin on omat niksinsä. Oikea tapa rasvata on ylhäältä alaspäin. Eihän kissaakaan silitetä vastakarvaan. Jos rasvaa ihoaan edestakaisin hankaamalla, voi saada follikuliitin eli karvatupentulehduksen, Pirkko-Liisa neuvoo. Psoriaatikko, kuivaihoinen tai vanhus, jonka iho on iän myötä ohentunut, voi käyttää pesemiseen saippuan sijaan perusvoidetta, jottei iho kuivu. Psoriaasia sairastavat käyvät pääosin Iho- ja allergia sairaalan avohoitoyksikössä. Ihoa kannattaa pitää silmällä. Esimerkiksi valtaosa melanoomista syntyy tyhjälle iholle, ja vain osa alkaa vanhasta luomesta. Melanooma on siinä mielessä katala, että se voi näyttää tummalta, punertavalta tai olla väritön. Muutoksen reunat saattavat olla epätarkkarajaiset, piparkakkureunaiset. Poikkeavaa ihomuutosta kannattaa käydä näyttämässä esimerkiksi työterveyshuollossa, perusterveydenhuollossa tai ihotautilääkärin yksityisvastaanotolla. melanooma on vaarallisin ihosyöpätyyppi. Muita yleisimpiä ihosyöpiä Suomessa ovat tyvisolusyöpä eli basaliooma sekä okasolusyöpä. Pirkko-Liisa on huomannut, että jotkut viivyttelevät hoitoon hakeutumisessa tai tulevat hoitoon vasta puolisonsa patistamina. Hoito on kuitenkin aina sitä helpompaa, mitä aiemmin se päästään aloittamaan. Toivoisin, että varsinkin vanhusten parissa työskentelevät hoitajat seuraisivat potilaidensa ihoa. Tuumori tai haavauma, joka ei parane, pitää tutkia. Kaikenikäiset potilaat hoidetaan. Hoitomuoto valitaan potilaan iän ja kunnon mukaan. Vanhin Pirkko-Liisan tapaama potilas on ollut 105-vuotias. Nuorimmat ovat syylänpoistoon tulevia pikkulapsia tai murkkuikäisiä. Ihopotilaat ovat mukavia ja vastaanottavaisia. Vuorovaikutus on tässä työssä tärkeää. Hoitajan pitää aistia, jos joku jännittää tavallista enemmän ja tarvitsee siksi esimerkiksi ohjeiden kertaamista. Kannustamme potilaita soittamaan, jos i Suomen Ihohoitajat ry Perustettu vuonna Tarkoituksena on koulu tuksen, konsultoinnin, tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on valtakunnallisesti arvostettu ja tehokkaasti verkot tunut yhdistys, joka edistää jäsentensä ammatillista kehittymistä. Jäseniä on noin 120. Jäseneksi hyväksytään kaikki julkisella tai yksityisellä puolella työskentelevät ihohoitajat. Oikea tapa rasvata on ylhäältä alaspäin. Eihän kissaakaan silitetä vastakarvaan. jokin asia vaivaa. Onneksi komplikaatioita tulee harvoin. Ohjaaminen on Pirkko-Liisalla niin verissä, että omilla ulkomaanmatkoilla on välillä vaikea olla varoittamatta auringon vaaroista etenkin, jos näkee pieniä lapsia ilman kunnon suojausta. Iho muistaa varsinkin lapsuuden ihon palamiset. ihosyövät ovat lisääntymään päin: ihmiset matkustelevat, ottavat aurinkoa ja elävät pitempään. Valtaosa ihosyövistä tulee kasvoihin, sillä ne altistuvat auringolle eniten. Toimenpidehoitajan työnkuva luotiin, jotta kasvava potilasjoukko saisi nopeammin apua. Iho- ja allergiasairaalan tarpeisiin räätälöity koulutus kestää noin vuoden. Koepalan ottamista ja nestetyppijäädytystä harjoitellaan lääkärin opastuksella. Lisäksi koulutukseen kuuluu erikoislääkärin luentoja. Lopuksi on tentti. Koulutuksen läpäisseet saavat todistuksen. Näyttökoe uusitaan viiden vuoden välein. Koulutukseen päästäkseen hoitajalla pitää olla vähintään kahden vuoden työkokemus Ihotautien poliklinikalta ja hänen on pitänyt työskennellä leikkaussalissa vähintään kolme kuukautta. Tärkeätä on totta kai oma kiinnostus. Pestiin koulutetaan parhaillaan kolmea uutta hoitajaa. Pirkko-Liisa on työskennellyt Iho- ja allergiasairaalassa reilut parikymmentä vuotta. Hän aloitti perushoitajana ja jatkoi sairaanhoitajaksi. Hän on erikoistunut myös keuhkosairauksiin. Toimenpidehoitajan koulutus lisäsi työmotivaatiota, koska se laajensi osaamista. Työhön sitoutuminen ja vastuu kasvoi. Potilaiden odotusajat ovat lyhentyneet. Ihotautien poliklinikalla on kolme leikkaussalia, ja neljäs on tulossa. Lisäksi poliklinikkaan kuuluu yksi päiväosasto ja patologinen osasto. Henkilöstöä on noin 50. Me-henki on meillä hyvä. Työnantaja suhtautuu positiivisesti opinto- ja virkavapauksiin. Yhdessä tehdään välillä jotakin mukavaa, kuten tilataan työpaikalle töiden jälkeinen kokkikurssi. t 22 TEHY t

23 kolumni Sanan mahti Kolumnistimme anne autiolahti on sairaanhoitaja, päihdetyöntekijä ja erityistason seksuaaliterapeutti. kävelen uimarannalla. Dyynillä makaa tatuoitu mies, jonka selkä on varsin punainen. Pysähdyn ja sanon ystävällisesti, että hei, selkäsi on ihan punainen, ethän polta sitä enää. Mies käännähtää aurinkolasit päässä, tuijottaa tylsästi kädessään olevaa sytyttämätöntä tupakkaa ja mutisee kaljapöpperöisenä että mmhäh, mitä, no en. Vähän matkaa kuljettuani tajuan: mies luuli, että viittasin sitä-sanalla tupakkaan. Lauseen alkuosa livahti häneltä ohi. Hiivatin muija, uimarannallakin pitää tulla äpyttämään tupakasta! Usein nopea tilanne, kiire ja hajamielisyys jättävät ihmisten välille epämääräisiä oloja ja tiloja. Puhutaan käsityksistä. Jäin siihen käsitykseen. Arvelen. Minusta tuntuu. Luulen. Arpomiselta vältyttäisiin, jos olisi viitsitty kysyä: mitä tarkoitit? Tarkoititko? potilastyössä epämääräinen kuunteleminen voi johtaa jopa väärään diagnoosiin. Murteet ovat erityinen haaste. On tärkeää varmistua siitä, että on ymmärtänyt toisen oikein. Eräällä vanhuksella oli tapana sanoa, että käsvarsia ja hartioita niin raistelee. Sillä hän tarkoitti vilunväreitä. Potilaskertomukseen oli kirjattu, että potilas kertoo ravistelevansa hartioita ja käsivarsia. Puhuttiin puutumisoireista, kunnes asian oikea laita vihdoin selvisi. Kun virheelliset käsitykset siirtyvät potilaskertomukseen, kohdataan potilas jatkossakin virheen kautta. Potilasasiakirjoja pidetään faktuaalisina. Kun potilas koettaa oikaista asiaa, saatetaan epäillä potilasta, ei virhettä ( kyllä tänne näin on kirjattu! ). Tästä voi seurata omituisia ja jopa hengenvaarallisia tilanteita. Totuudentorvet oikeuttavat itselleen faktojen paiskomisen ilman superlonia. Potilaalle saatetaan antaa lääkettä, jolle tämä on yliherkkä. Potilas on voitu merkitä yliherkäksi lääkkeelle, jota hän todellisuudessa sietää. Keskeiset oireet on kirjattu väärin tai niitä voi puuttua. Potilaan elämäntilanne on kuvattu toisenlaiseksi kuin potilas on kertonut. Ja niin edelleen. Nähtävästi potilaan tulisi varmistuakseen tekstien paikkansapitävyydestä tarkistaa jokaisen terveydenhuollon kontaktin jälkeen, mitä papereissa lukee. Oman elämänsä poliisiksi ryhtyminen on silti ajatuksena aika kohtuuton. väärinymmärtämistä voi seurata myös huumoripuheesta. On niitä, jotka heittävät omasta mielestään hyvää läppää, vähät välittäen tajusiko vastapuoli vitsin. Pääasia, että itsellä on hauskaa. Parhaimmillaan huumori voi auttaa ja rakentaa, pahimmillaan rikkoa ja satuttaa. Varsinkin sarkasmi on laji, jonka kanssa tulee olla varovainen, erityisesti hoitotyössä. Sitten ovat totuudentorvet, jotka oikeuttavat itselleen faktojen paiskomisen ilman selityksiä tai superlonia. Tällainen diagnoosi. Potilas jää käsitykseen, ettei toivoa enää ole, vaikka tosiasiassa sitä olisi. Toisten tehtäväksi pommin jälkeen jää potilaan kokoon kaapiminen. Ajattele, mitä sanot, ettet sano mitä ajattelet. Varmista, että ymmärrät mitä toinen sanoo ja myös, että toinen ymmärtää mitä itse sanot. Näin vältetään vaikkapa se, että tiomersaalille allergisesta tulee epähuomiossa tiopentaaliallerginen. Säilyte- ja nukutusaineessa kun on sentään melkoinen ero. TEHY t

24 ravitsemus Luonto kiittää terveysintoilijaa Kumpaa arvostat ruokapöydässä enemmän: terveellisyyttä vai pieniä ympäristövaikutuksia? Onneksi asiat eivät ole yleensä vastakkaisia. teksti Riitta Hankonen kuvat Jukka Rapo ja Martat 24 TEHY t

25 pieni meri. Itä meren keskisyvyys on vain 55 metriä. Veden hitaan vaihtumisen vuoksi ympäristömyrkyt ja merta rehevöittävät ravinteet vaikuttavat meressä pitkän aikaa. Vesi vaihtuu hitaasti, koska Itämeri on yhteydessä Pohjanmereen vain kapeiden Tanskan salmien kautta. Ruoalta vaaditaan nykyään sekä terveellisyyttä että pientä ympäristökuormitusta. Ympäristö vaikuttaa ruoan kautta myös ihmisen terveyteen: saastunut ympäristö ei tuota puhdasta ruokaa. Uudet ravitsemussuositukset korostavat, että terveysvaikutusten ohella ruokaa on tarkasteltava kestävän kehityksen näkökulmasta. Ravitsemussuositusten noudattaminen vähentää ympäristökuormitusta jo sinällään. Kun suosii kotimaista viljaa, juureksia ja metsämarjoja, tekee samalla ympäristön kannalta fiksuja valintoja. Ruoan tuotannon ja kulutuksen ketju pellolta pöytään aiheuttaa kolmanneksen Suomen koko tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksista. Ruoan ympäristövaikutusten kannalta keskeistä on se, miten ruoka on tuotettu: viljelty, lannoitettu, korjattu ja jalostettu. Ympäristövaikutuksista korostuvat Suomessa erityisesti vesistöjen rehevöityminen ja koko maailmaa koskettava ilmastonmuutos sekä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Monimuotoinen luonto kestää haittoja yksipuolista paremmin. Rehevöityvien järvien ja jokien lisäksi vaarassa on Itämeri. Sen eläimet ja kasvit reagoivat herkästi ympäristön muutoksiin. Ilmastomuutoksen vaikutusten ennustetaan kiihdyttävän Itämeren rehevöitymistä entisestään. Ruoan tuotannosta peräisin olevia haitallisia aineita ovat esimerkiksi lannoitteista peräisin olevat raskasmetallit. Tahallisesti tai tahattomasti ympäristöön päätyneet palonsuoja-aineet sekä dioksiini saattavat kertyä ravintoon. Valmistuksessa voi muodostua erilaisia haitta-aineita. Esimerkiksi lihan ja kalan savustuksessa muodostuu polyaromaattisia hiilivetyjä. Ruoka voi sisältää myös luontaisesti muodostuvia haitallisia aineita, kuten homeiden muodostamia toksiineja tai perunassa vihreänä värinä näkyvää glykoalkaloidia. Yleensä haitallisten aineiden pitoisuudet jäävät alle päivittäisten maksimisaantisuositusten. Yksipuolista kalan tai sienten syömistä kannattaa silti välttää. TEHY t

26 ravitsemus rehevöityvä meri. Itämeren suurin ja näkyvin ympäristöongelma on rehevöityminen. Vaikka ravinnepäästöt ovat vähentyneet, Itämerta vaivaavat edelleen sini leväkukinnat, veden s ameneminen, rantojen limoittuminen sekä pohja-alueiden hapettomuus. Syö ympäristö ystävällisesti ja terveellisesti 1 Suosi kasviksia, vähennä lihan syöntiä Ravitsemussuosituksista tuttu lautasmalli ohjaa syömään ympäristöystävällisesti. Pidä kasvisruokapäivä kerran viikossa. Kasvisten määrää lisäämällä vähennät ilmastokuormitusta ja lisäät ruoan terveysvaikutuksia. Suosi sesonkikasviksia ja -juureksia. Syö kesällä avomaalla kasvaneita viljelykasveja ja vihanneksia. Talvella kannattaa syödä varastokasviksia, kuten porkkanaa. Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy lihan tuotannosta. Eniten ympäristöä kuormittaa naudanlihan tuotanto. Ruoan tuotannon laskennalliset kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet, vaikka eläinkunnasta peräisin olevien elintarvikkeiden käyttö on lisääntynyt. Lasku johtuu tuotantotekniikan ja lannoitteiden kehittymisestä sekä siitä, että lihankulutuksen lisäys kohdistuu siipikarjaan ja sikaan. Niiden ilmastokuormitus on pienempää kuin naudanlihan. Toisaalta naudat syövät ruohoa, joka ei kelpaa ihmisten ravinnoksi. Laiduntaminen hoitaa myös maisemaa. 26 TEHY t Käytä luonnonkalaa Luonnonkalan syöminen poistaa ravinteita vesistöistä, mikä vähentää rehevöitymistä. Luonnonkalat eivät myöskään syö rehua. Silakka ja hauki ovat suositeltavia, mutta kookkaat yksilöt saattavat sisältää dioksiineja tai elohopeaa. Kasvatetun kirjolohen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet rehun kulutuksen tehostumisen ansiosta noin viidenneksellä kymmenessä vuodessa. 3 Syö täysjyväviljaa Viljat ovat ympäristölle ystävällisiä.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät- Hämeessä hanke 1.12.2013-30.6.2014

Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät- Hämeessä hanke 1.12.2013-30.6.2014 Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät- Hämeessä hanke 1.12.2013-30.6.2014 Sari Lappalainen ja Sirpa Silaste Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala Miksi? Päijät-Hämeen alueella on vuoteen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ympäristö lautasella. Lounaslautasten ympäristökuormitus

Ympäristö lautasella. Lounaslautasten ympäristökuormitus Ympäristö lautasella Lounaslautasten ympäristökuormitus 2013 FOODWEB Itämeren ympäristö, ruoka ja terveys: tavoista tietoisuuteen hanke. Marttaliitto on laatinut ravitsemussuositusten mukaisia lounaslautasia.

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 taidehistoria ja taidekasvatus Muistitko sulkea puhelimesi? käännä koepaperi vasta kun siihen

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot