pelastuslaitos valmiina 24 h teemana paloturvallisuus ikääntyville apua arkeen esittelyssä kotipihaohjelma

Transkriptio

1 V V O : n a s i a k a s l e h t i 3 / vuotta ikääntyville apua arkeen esittelyssä kotipihaohjelma teemana paloturvallisuus pelastuslaitos valmiina 24 h

2 sisältö s y y s k u u Sipulia silppuamaan ja sienet pannulle. tuomas pietinen 34 Vanhustyön keskusliitto ja VVO ovat aloittaneet yhteistyön vanhusten turvallisen asumisen edistämiseksi. 8 Teemana paloturvallisuuus Päivä palokunnan matkassa Ehkäistään palo, niin sammuttamiseen ei ole tarvetta Turvallisuus on hyvää suunnittelua ja pieniä jokapäiväisiä tekoja tuomas pietinen 18 VVO-päivät Linnanmäellä. 5 Pääovi 6 Tontilla 16 Antenni 17 Takalukko 18 VVO-päivät Linnanmäellä laatua yhteiseen aikaan 20 Alueelliset VVO-päivät 22 Asukas 30 vuotta 23 Etupiha: Pimeässä kannattaa näkyä! 24 Rakenna itse kirjahylly 26 Kotipiha kuntoon niin ulkonakin viihdytään 28 Kunnossapito: Urakalla elpynyt Haltianpolku 29 Naapuri apuna: Viherpeukaloita innostaa yhteinen ilo 30 Avainasukas saa enemmän etuja 31 Puhelinpalveluopas ota talteen! 32 Sienet ja sipulit kruunaavat syysruuan 34 Tukea ikääntyvän kotiin 36 Ikkuna & Zone 38 Asukaspostia Kannen kuva: Tuomas Pietinen 36 Pian on aika laittaa fillari talviteloille. jaanis kerkis 26 Kari Mähösen puutarhavinkit syksyyn. a s u k a s a s u k a s

3 pääovi VVO:n asiakkaana voit saada Sonera Laajakaista ADSL tai Sonera Laajakaista Kaapeli -liittymän nyt erityisen edullisesti! Tilaamalla laajakaistan VVO:n kautta saat liittymän normaalia edullisemmin. Esimerkiksi Sonera Laajakaista ADSL 1 Mbps -liittymän kiinteä kuukausimaksu on 22,90 ja tehokäyttäjälle sopivan huippunopean 8 Mbps -liittymänkin saat superedulliseen hintaan 33,90 /kk. VVO-hinnastomme ovat voimassa koko maassa. ISSN Julkaisija/kustantaja: VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168/PL Helsinki puhelin faksi , Päätoimittaja: Marketta Vehkametsä p marketta.vehkametsa@vvo.fi toimituspäällikkö: Pia Kuorikoski p pia.kuorikoski@vvo.fi toimitussihteeri/ilmoitusmyynti: Sari Sivonen p sari.sivonen@vvo.fi Ulkoasu: Minna Ruusinen / Miks ei! Oy Ilmoitusaineistot: minna.ruusinen@pp.inet.fi Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Painotuote 30. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy Lehden painosmäärä on kpl. Turvallisesti omassa kodissa Koti on paikka, jossa jokaisen pitäisi voida asua ja elää turvallisin mielin. Turvallisuus on yksi toimintaamme ohjaavista perusasioista. Kiinteistön omistajina olemme myös velvoitettuja ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen sekä pelastustoimenpiteisiin. Me pyrimme omalla toiminnallamme luomaan puitteet hyvään ja turvalliseen asumiseen kaikille asukkaillemme, mutta tässä on yhteistyöllä suuri merkitys. Etenkin paloturvallisuus edellyttää meiltä kaikilta saumatonta yhteispeliä. Kulunutta vuotta Suomessa ovat leimanneet runsaat tulipalot ja myös lisääntyneet palokuolemat. Vakuutusyhtiöiden keskusliiton mukaan elokuun puoliväliin mennessä tulipaloissa menehtyi peräti 75 ihmistä, joista suurin osa oli joko yli 40-vuotiaita miehiä tai ikäihmisiä. Olemme halunneet ottaa paloturvallisuuden Asukas-lehden syyskuun teemaksi, sillä palojen ehkäisyssä voi jokainen vastuullisella toiminnallaan vaikuttaa omaan ja kanssaihmistensä turvallisuuteen ja näin ehkäistä vahinkojen syntymisen. Tulipalo asuinrakennuksessa on aina erittäin vakava asia. Asukkaat voivat yhdessä tehdä paljon oman ja toisten turvallisuuden eteen. Palovaroittimien toimintakunnosta huolehtiminen ja kiinteistöjen pelastusteiden esteettöminä pitäminen vaativat vain vähän vaivaa, mutta voivat pelastaa ihmishenkiä vakavan palon sattuessa. Lähiympäristöään voi pitää silmällä positiivisessa hengessä toinen toisestaan huolehtien. Toivotan kaikille lukijoille mukavaa ja turvallista syksyä! Tilaa saman tien! VVO-verkon asiakaspalvelu Puh Sähköposti: vvo-verkko@vvo.fi Olli Salakka toimitusjohtaja a s u k a s a s u k a s lasse keltto

4 tontilla koonnut: Pia Kuorikoski Kilterinmäki kohoaa Vantaalle 50-vuotiaat Hakatornit peruskorjattiin vanhaa arkkitehtuuria kunnioittaen Lahdessa vieraileva ohikulkija huomaa keskeisellä paikalla kohoavat Hakatornien talot. Talot rakennettiin vuosina ja VVO aloitti niiden peruskorjauksen vaiheittain vuonna Talojen peruskorjaus on nyt valmistunut. Hakatorneihin kuuluu Paasikivenkadun seitsemän tornitaloa sekä Mukkulankadulla sijaitsevat kuusi taloa. Hakatorneissa on kaikkiaan 538 vuokraasuntoa. Aluepäällikkö Kirsi Tuomisto kiittelee talojen asukkaita peruskorjauksen aikaisesta yhteistyöstä ja joustavuudesta, joutuivathan he muuttamaan kodeistaan peruskorjauksen ajaksi väliaikaiseen asuntoon. - Nyt asuntojen varustetaso vastaa tämän päivän perusvaatimuksia. Talojen ulkopuolella haluttiin säilyttää 50-luvun ilme ja peruskorjaus tehtiin kunnioittaen vanhaa arkkitehtuuria. Vanhoja autotalleja muutettiin asukkaiden yhteistiloiksi, joissa onkin vireää asukastoimintaa. Tuomiston mielestä aktiivinen asukastoiminta on yksi syy miksi Hakatorneissa viihdytään hyvin ja tänne halutaan asumaan. - Näissä taloissa toimii muun muassa kirjasto, kuntosali, ompelu- ja kudontahuone unohtamatta puu- ja metalliverstasta. Tämä kaikki ei olisi syntynyt ilman aktiivista asukastoimintaa. VVO juhlistaa peruskorjauksen päättymistä ja Hakatornien 50-vuotistaivalta asukasjuhlassa Sibeliustalolla lauantaina kello malliesimerkki uudesta aluerakennuttamisesta VVO rakennuttaa lähes 700 uutta asuntoa Kilterinmäkeen Vantaalle. Uusi Kilterinmäen asuinalue sijaitsee Myyrmäessä kauppakeskus Myyrmannin välittömässä läheisyydessä Rajatorpantien eteläpuolella. Kilterinmäen asuntorakentaminen toteutetaan vaiheittain vuosina Noin puolet asunnoista on omistusasuntoja, puolet vapaarahoitteisia ja valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja. Kilterinmäen asuinkerrosala on yhteensä kerrosneliömetriä. Alueen asuntorakentaminen käynnistyy syksyllä, jolloin Kilterinmäen koillisosassa aloitetaan lähes 100 asunnon rakennuttaminen. Aloitettavat asunnot ovat omistus- ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Myyrmäki on seudullisesti merkittävä aluekeskus, jonka vetovoimaisuutta halutaan vahvistaa rakentamalla alueelle monipuolisia asumisvaihtoehtoja ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin. Erilaiset talotyypit kuten linnakortteli, urbaanit kaupunkivillat, rivi- ja pienkerrostalot luovat mielenkiintoisia kaupunkitiloja. Alueen ja asuntojen suunnittelussa korostetaan ilmeikkyyttä, asumisviihtyisyyttä, toiminnallisuutta ja turvallisuutta. Maankäytön suunnittelussa on toiminut konsulttina Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy. Uutta alueen kaavamuutostyössä on se, että alueen toteuttaja VVO ja Vantaan kaupunki ovat kiinteässä yhteistyössä suunnitelleet kaavan ja alueen ilmeen. Hankkeessa on toteutettu uudenlaista kumppanuusajattelua maankäytön suunnittelussa ja infrastruktuurin rakentamisessa. Espoon Suupellon hanke etenee Espoon kaupunki ja Suurpellon alueen suurimmat maanomistajat allekirjoittivat kesäkuussa aloitusasemakaavoja koskevat maankäyttö-, yhteistyö- ja kehittämissopimukset. Sopimusosapuolina kaupungin kanssa ovat VVO:n ja Asuntosäätiön perustama Kiinteistö Oy Suurpellon keskusta sekä kolme perikuntaa. Allekirjoitetut sopimukset kattavat runsaat kerrosneliömetriä, joista hieman yli puolet on toimisto- ja loput asuntorakentamista. Pientalorakentamisen osuus on noin kerrosneliömetriä. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi elokuussa Suurpellon aloitusasemakaavat ja maankäyttösopimukset. Asemakaavat yhdessä maakäyttö- kehittämis- ja yhteistyösopimusten kanssa menevät vielä kaupunginvaltuuston vahvistettaviksi. Kaavat vahvistetaan mahdollisesti jo tämän vuoden aikana. Suurpellon alue on pinta-alaltaan 325 hehtaaria. Asukkaita alueelle tulee ja työpaikkoja henkilölle. VVO ja Invalidiliitto yhteistyöhön Tampereella vuokraa Invalidiliiton palveluyksikölle Tampereen Lie- VVO lahteen valmistuvasta senioritalosta tilat, joissa on 14 asuntoa sekä palvelutilat. Rientolankatu 5:een valmistuu syyskuussa 37 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Invalidiliiton palveluasunnot sijoittuvat talon ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen. Talon muut asunnot on varattu seniori-ikäisille VVO:n asukkaille. Talossa toimii ympärivuorokautinen päivystys. Yhteistyö on osapuolten ensimmäinen koko Suomessa. Kolmikerroksisen kerrostalon suunnittelussa on huomioitu asumisen esteettömyys kehittämällä talon teknisiä ominaisuuksia. Talon ulko-ovet avautuvat automaattitutkan avulla, ulko-ovissa on myös ovipuhelin. Lisäksi talossa on kaksi hissiä. Talon pienimmät asunnot ovat 31,5 neliön yksiöitä ja suurimmat 53,5 neliön kaksioita. Meille on tärkeää mahdollistaa ikääntyvien itsenäinen asuminen hyvien lähipalvelujen ja liikenneyhteyksien lähellä. Teemme yhteistyötä luotettavien yhteistyökumppanien kanssa, emme tuota itse palveluja. Yhteistyö Invalidilii- ton kanssa antaa meille arvokasta tietoa ikääntyvien asumistarpeista, kertoo VVO: n toimitusjohtaja Olli Salakka. Ensimmäinen Invalidiliiton ja VVO:n yhteistyöhanke on erityisen merkittävä, sillä se luo myös vaikeasti vammautuneille normaalit mahdollisuudet itsenäiseen asumiseen. Ympärivuorokautiset palvelumme ovat vammaispalvelulain mukaisia, joita myös muut asukkaat voivat ostaa. Henkilökuntamme on talossa läsnä koko ajan, mistä syntyy lisäarvoa asumiseen, kertoo johtaja Maarit Hirvonen Invalidiliiton Tampereen yksiköstä. VVO ja Invalidiliitto suunnittelevat yhteistyötä myös Helsingissä ja Jyväskylässä. a s u k a s a s u k a s

5 T e e m a : pa lo t u r va l l i s u u s teksti: Leena Tanskanen kuvat: Tuomas Pietinen ja Kuvapörssi pelastuslaitos valvoo aina Kaiken varalta Helsingin keskuspelastusasema Kalliossa ei hiljene koskaan. Silloin kun hälytyksiä ei ole, harjoitellaan, huolletaan, ohjataan ja ennakoidaan. Tai lyödään täysillä leikiksi. pelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Pentti Grönroos ojentaa Palaako, savukeaskia kättelyn päätteeksi. Mutkatonta. Kello käy puoli yhdeksää aamulla, ja keskuspelastusasemalla on vuoro vaihtumassa. Edelliset palomiehet, -mestarit, lääkärit, hoitajat ja sairaankuljettajat päättävät 24 tuntia kestäneet työpäivänsä ja tekevät tilaa virkeämmille kollegoille Stadin kundeille, puluille ja kalakukoille. Se on sellaista palomiesten huumoria. Kaikille on omat nimityksensä. Eläinpelastusyksikössä työskenteleviä sanotaan puluiksi ja Kuopion pelastusopistosta valmistuneita kalakukoiksi, Grönroos selventää. Virallisesti jokaisella paloasemalla, -autolla ja - miehellä on oma pelastusasemasta ja työtehtävästä kertova koodinsa. Koodit helpottavat hälytysten kuittaamista ja tehtävien määrittelemistä. Pelastushenkilöstön työvuoro käynnistyy komennusluettelon läpikäynnillä ja tehtävien jaolla. Kundit, pulut ja kukot ovat reippaina paikalla. Palomies-sairaankuljettajat työskentelevät tilanteen mukaan joko palopelastus- tai sairaankuljetustehtävissä. Kunnon pitää olla kohdallaan, myös pään sisällä. Eikä kentällä pidä pelätä, Grönroos listaa palomiehen ominaisuuksia. Henkinen kestävyys on itsestä kiinni. Jos pelkää hälytyksiä ja on torikammoinen, kannattaa miettiä muuta alaa. Tässä työssä on pystyttävä kohtaamaan ahdistus, hätä ja kuolema. Työvuoron aikana on osattava ottaa rennosti, mutta aktivoitua salamanopeasti. Miehet eivät istu täällä kamppeet päällä odottamassa hälytyksiä. He harjoittelevat eri tehtäviä, urheilevat ja huoltavat varusteitaan. a s u k a s a s u k a s

6 T e e m a : pa lo t u r va l l i s u u s Pelastustien on aina oltava esteetön. Kukaan ei osaa ennustaa milloin sitä tarvitaan. Erilainen arki Pelastusaseman arki on aina erilainen. Onnettomuuksia tulee, jos on tullakseen. Syksyllä työllistävät myrskyt ja niiden jälkien korjaus, ensimmäisillä räntäsateilla yleensä liikenneturmien suma. Jokavuotinen homma. Ihmiset eivät viisastu millään, 30 vuotta palomiehenä työskennellyt Jan Lindell huokaa. Pahinta on lapsen kuolema. Se koskettaa aina, vaikka tässä tietyllä tapaa oppiikin itsensä kovettamaan. Läheisten suru on raskasta katsottavaa, paloesimies Jyrki Jefremoff pysähtyy pohtimaan. Meneillään on joka-aamuinen varusteiden tarkastus. Miehet katsovat, että autot ovat kunnossa, kypärät ehjinä ja vaatteet kuoseissaan. Olen miettinyt sitäkin, että mitä jos hälytys tulee omasta kotiosoitteesta. Siellä ovat vaimo ja lapset. Se olisi varmaan omalta kohdalta kauhein mahdollinen tilanne, Jefremoff sanoo. Miehet ovat hiljaa. Kerrankin. Katsovat kenkien päitä. Jefremoff on jämäkkä esimies. Hän valvoo, että arjen rutiinit hoituvat tältä vuorolta täsmällisesti ja ajallaan. Kaiken on oltava kunnossa. Valmiina läh- Liisa Santaholma on Helsingin ensimmäinen ja toistaiseksi ainut naispuolinen palomies. Huumorilla tässä miesporukassa pärjää, Santaholma tietää. Palotarkastukset tarpeen Palotarkastaja Jukka Laiho jaksaa vastailla puhelimeen ja kierrellä siirtämässä lastenvaunuja porraskäytävistä. Yleensä ihmiset tiedottavat meille rappukäytävien tai ovien eteen jätetyistä tavaroista. Ne saattavat tehdä kulkutiet ahtaiksi ja aiheuttaa paloriskin. Lastenvaunu palaa aika railakkaasti, ja on pyromaanin käsittelyssä melko vaarallinen vehje, Laiho painottaa. Toiseksi kysytään tulisijoista. Miten ne kannattaa sijoittaa ja mihin. Palotarkastajat ovat osa pelastuslaitoksen henkilökuntaa. Heidän työnkuvanaan on tiedottaa ja tarkastaa. He varmistavat, että kodit ja julkiset tilat ovat paloturvallisia. Taloyhtiöissä on hyvä olla joku nimetty turvavastaava. Henkilö, joka huolehtii näistä asioista paikan päällä, Laiho muistuttaa. Keskuspelastuslaitoksella uusi vuoro alkaa tehtävien jaolla. Seuraavaksi tarkistetaan kaluston kunto. Jarno Lehtoranta 10 a s u k a s a s u k a s 11

7 T e e m a : pa lo t u r va l l i s u u s Naljailu purkaa paineet, 30 vuotta pelastuslaitoksen leivissä ollut Jan Lindell tietää. Hälytykset Helsingissä vuonna 2005 Hälytyksiä yhteensä: Palohälytyksiä: joista automaattinen paloilmoitin: Pelastustehtäviä: joista lääkinnälliset tehtävät: 1093 Ensihoito ja sairaankuljetukset: töön. Hän ei mieti pitkään, hän toimii. Näin kuumaa oli makasiineilla, Jefremoff esittelee palohousujaan. Niissä on tulen kuvioita. Ruskeaksi palaneita laikkuja kuin batiikkia. Lindelliä hymyilyttää. Machoilee. Sen kärsii machoilla, jolla on varusteissa rankimmat jäljet. Mutta ei kauaa. Palomiesjäynää on tehty muun muassa kiillottamalla ja vahaamalla kollegoiden nokeentuneita kypäriä. Muistan eräänkin kerran. Mies kulki kiiltävässä kypärässään kuin posliinipotta päässä. Ai että sitä harmitti, Lindell nauraa. Naljailu kuuluu tähän porukkaan. Olemme paljon yhdessä. Mikään naljailu ei silti järsi tiimihenkeä. Hälytys kun tulee, miehet ovat sekunneissa valmiita toimintaan ja kentällä pelataan yhteen. Eikä kaveria koskaan jätetä, Grönroos sanoo. E h k ä i s tä ä n pa lo niin sammuttamiseen ei ole tarvetta Palovaroitin on halpa henkivakuutus Palovaroitin tunnistaa savukaasut jo pieninä pitoisuuksina ja ilmoittaa kuuluvalla äänellä vaarasta, näin on aikaa pelastautua. Tulipalon uhrit tappaa yleensä hätä ja savu, eivät liekit tai kuumuus. Tappava savu täyttää huoneiston jo 3-4 minuutissa. Erityisesti häkä, joka on hajutonta, mautonta ja väritöntä, tappaa nopeasti. Palovaroitin ilmoittaa palonalusta vain siinä huoneessa missä se on. Siksi sen paikka on katossa makuuhuoneen ulkopuolella, vähintään puolen metrin päässä seinästä. Jos asunnossa on useampi kerros, tarvitaan jokaiseen kerrokseen vähintään yksi varoitin. Varoittimessa on aina oltava toimiva paristo ja paristo on vaihdettava vuoden välein. Varoittimen kunto on testattava testinapista painamalla kerran kuukaudessa ja aina kun kotoa on oltu pois muutaman päivän. Kesken lauseen hallissa pärähtää sireeni. Palohälytys Meilahden sairaalassa. Energia hallissa kirjaimellisesti räjähtää käsiin. Jokainen on autossa, kymmenissä sekunneissa. Kun hälytys tulee sairaalasta, liikkeelle lähdetään järeällä kalustolla. Ruuhkassa eteneminen on vaikeaa. Nyt on hiljainen aika, ja autoilijoilla Käytä kodin sähkölaitteita oikein Vialliset sähkölaitteet ja -johdot ovat monen tulipalon syy. Mittaritaulun tai sähkölaitteen kuumentunut kohta - esimerkiksi pistoke - voivat sytyttää palon. Älä jätä sähkökiuasta, silitysrautaa tai hellaa turhaan päälle. Kiukaan tai lämmittimen päällä ei saa kuivata vaatteita. on tilaa väistyä, Lindell huikkaa ratin takaa ja nostaa nopeuden pikkukujalla lähelle sataa. Punaiset. Silti mennään. Kukaan ei tiedä, kuinka mittavasta tilanteesta on kyse. Leivänpaahtimessa voi kärytä leivänmuru tai laboratoriossa liekehtiä kemikaaleja. Automaattihälytys. Joku oli todennäköisesti tupakoinut vessassa ja Viimeinen sammuttaa aina kynttilät Älä koskaan jätä kynttilää palamaan valvomatta. Sijoita kynttilä siten, ettei liekki voi sytyttää verhoja tai tarttua vaatetukseen. Älä käytä syttyvästä materiaalista tehtyjä kynttilänjalkoja. Monet koristemansetit ovat myös palovaarallisia. Muista jättää tuikkujen väliin tarpeeksi tilaa. Metallikuoresta huolimatta tuikkujen alustan on oltava palamatonta materiaalia. hälytin laukesi, palomestari Juha Nieminen sanoo myöhemmin, tarkastettuaan tilanteen. Näin käy usein. Iso osa hälytyksistä aiheutuu automaatin laukeamisesta ilman paloa, mutta kaikille keikoille lähdetään pahimpaan varautuneina. Pieni yhteisö Keskuspelastusasema toimii kuin pieni yhteisö. Asemalla on oma autokorjaamo, -maalaamo, räätäli ja pesula. Lounasaikaan yhteinen keittiö on kuin kotitalousluokka. Palomies Kimmo Rytkönen tekee pastaa wokkipannussa. Palomies Jarno Lehtoranta vispaa oman synttärikakkunsa kermavaahtoa. Mansikoitakin on ostettu. Kermavaahtoon kun laittaa vähän vaniljakeijua sekaan, niin mausta tulee täyteläisempi, Lehtoranta tietää. Kerran se keräsi meiltä kolehdin meksikolaista ateriaa varten. Paineli Palomies Kimmo Rytkönen pastavuorossa. Hätäilmoitukset ja avunpyynnöt soitetaan numeroon Keittiössä palaa Tyhjäksi kiehunut kattila tai päälle unohtunut levy voivat sytyttää tulipalon. Myös ylikuumeneva rasva syttyy herkästi palamaan. Liedellä syttynyt palo leviää helposti liesituulettimeen ja hormiin kertyneeseen rasvaan. Pidä ne puhtaina. Jos palo syttyy, sammuta heti liesituuletin ja tukahduta palo peittämällä rasvakattila kannella tai palamattomalla peitteellä. Rasvapalon sammuttamiseen ei koskaan saa käyttää vettä, sillä se vain levittää paloa. Tulitikkuleikin vaarat Varoittelusta huolimatta uteliaisuus saattaa voittaa, joten varminta on pitää tulitikut ja sytkärit poissa lasten ulottuvilta. Ullakko ja kellari ovat usein olleet salaisten tikkuleikkien paikkoja, joten mitäpä jos pitäisit ne lukittuna? Älä tupakoi vuoteessa tai sohvalla Vuoteessa tai sohvalla maaten tupakointi on aina vaarallista. Vuoteessa tupakointi aiheuttaa maassamme eniten kuolemaan johtaneita tulipaloja. Tuli voi tarttua vuodevaatteisiin tai jäädä kytemään. Kytevistä tekstiileistä lähtevät savukaasut tappavat muutamassa minuutissa. Etenkin monet keinokuituiset huonekalukankaat ja toppaukset ovat palovaarallisia. Palokaasut voivat tappaa jo 3-4 minuutissa, ilman että liekkiäkään on syntynyt. Ole tarkkana Poistu ulos palavasta rakennuksesta, mutta älä mene savuun Tulipalo on aina yllättävä ja pelottava tapahtuma, jolloin helposti hätääntyy ja saattaa toimia vastoin kaikkea järkeä. Tulipalon varalta on hyvä miettiä jo etukäteen, kuinka vaaratilanteissa tulee toimia ja mitä kautta päästään ulos. Tärkeintä on poistua palavasta rakennuksesta. Kerrostalossa on kuitenkin pysyttävä omassa asunnossa, jos palo on toisessa asunnossa ja porraskäytävässä on paljon savua. Savun täyttämästä huoneesta on ryömittävä turvaan savun ja kuumuuden alapuolella. Lattian 112 rajassa happea riittää pitempään ja siellä on helpompi hengittää. Älä avaa ovea, joka kosketeltaessa tuntuu kuumalta, vaan tuki reiät savun pysäyttämiseksi kankaalla, mieluiten kostealla. Odota pelastajia parvekkeella tai avoimen ikkunan ääressä, ellei ulospääsyä ole. Jos omat vaatteesi palavat, heittäydy maahan ja kierittele maassa, kunnes tuli tukahtuu. Suojaa kasvot käsillä. Jos toisen vaatteet palavat, kaada hänet maahan ja tee samoin tai tukahduta palo sammutuspeitteellä, matolla tms. huonosti palavalla. myös tuhkakupin tyhjentämisessä. 12 a s u k a s a s u k a s 13 Lähde:

8 T e e m a : pa lo t u r va l l i s u u s Paloturvallisuus on hyvää suunnittelua ja pieniä jokapäiväisiä tekoja Kotona ja kodin lähiympäristössä sattuu vuosittain enemmän onnettomuuksia kuin tieliikenteessä. Tulipaloista on tullut ikävä kyllä arkipäivää. Pienet teot ja terve tarkkaavaisuus on paras tapa ehkäistä turhat ikävät turmat. Koti on vaarallinen paikka Yleinen harhaluulo on se, että koti on maailman turvallisin paikka. Paradoksi tässä onkin se, että usein kaikki tuttu tuntuu turvalliselta. Tämähän on osin toki totta. Tutut naapurit luovat aidosti turvallisuutta, mutta koti on vaarallinen paikka! Joka vuosi koti- ja vapaa-ajan turma sattuu noin suomalaiselle ja vuosittain jopa 2100 ihmistä kuolee näissä turmissa. Liikenteessä kuolee noin 400 ihmistä ja työtapaturmissa 40. Yleisimmät kotitapaturmat ovat kaatuminen ja liukastuminen, satuttaminen terävään esineeseen ja palovammat. Alkoholi on mukana ikävä kyllä hyvin monessa onnettomuudessa. Alle 65-vuotiaille sattuneissa kuolemaan johtaneissa kaatumistapaturmista lähes puolet sattuu päihtyneille. Palokuolemissa riskiryhmänä ovat runsaasti alkoholia käyttävät keski-ikäiset miehet. Tapaturmien ehkäisyssä keskeistä on se, kuinka ihmiset suhtautuvat turvallisuuteen elämän eri toimintaympäristöissä kotona ja vapaa-aikana, liikenteessä ja töissä. teksti: Pia Kuorikoski lähteet: Liukutanko on paloaseman vakioväline. tukkuun ja toi tortillat, häränlihat, chilit ja smetanat, Lindell sanoo. Leikkimieli räiskyy eläväisessä pelastusporukassa. Jotenkin paineet on purettava. On voitava lyödä täysillä läskiksi, nollattava. Raskaimpien pelastustehtävien jälkeen pidetään kriisikeskusteluja. Kuolema ei saa jäädä ahdistavaksi mielikuvaksi. Sankareina he eivät itseään pidä. Kiitoksiakin tulee harvakseltaan. Monet kaupunkilaiset tuntuvat kiinnostuvan enemmän eläinten kohtelusta kuin ihmisten pelastamisesta. Elvytystehtävä puistossa saa vähemmän palstatilaa kuin sorsan irrottaminen jäistä, palomies Mika Peltola näppää. Sankariksi ei kukaan varmaan itseään nosta, mutta tunne onnistuneen työn jälkeen on ainutkertainen. Sitä on turha kiistää. Kun leluun tukehtumaisillaan ollut veltto lapsi virkoaa, tarttuu kaulasta ja parkaisee reilusti, olo on sanaton. Olen jatkanut hänen elämäänsä. Asumisturvallisuuden yksi tärkeimmistä asioista on paloturvallisuudesta huolehtiminen. Kun nuori rouva kaatuu keittiöjakkaralla kurotellessaan purkkia ylähyllyltä, hän satuttaa siinä vain itsensä, mutta palon sattuessa yhden ihmisen vahinko tai huolimattomuus voi vaarantaa koko talon asukkaiden turvallisuuden. Paloturvallisuus on yhteinen asia, johon jokainen voi vaikuttaa toimimalla vastuullisesti. Helsingin aluepäällikkönä toimiva Jukka Tervo on ollut VVO:lla jo yli 10 vuotta ja on ehtinyt nähdä paljon asukkaita ja asuntoja. Kannattaa pitää silmällä omaa asumista turvallisuussilmälasien läpi. Onko hellan vierustalla tai päällä ylimääräisiä tavaroita, TV ahtaasti kirjahyllyssä pölyyntymässä, tai säilytetäänkö kotona ylimääräisiä helposti syttyviä tavaroita. Lemmikkieläinten omistajien on syytä olla tässä erityisen tarkkoja ja vaikka hankkia kriittisiin paikkoihin turvalaitteita, jotka estävät esimerkiksi koiran tai kissan tahattoman sähkölaitteen päälle laittamisen. Usein tulipalon syttymisen syynä on tupakointi, tupakointi vuoteessa tai esimerkiksi palavan tupakan tumpin heittäminen parvekkeelta alas. Syksyn pimetessä on vielä hyvä muistaa, että niin sanotut ulkotulet ja roihut eivät sovellu parvekkeella käytettäväksi, sillä ne kuumentavat alustaa ja ympäristöään erittäin voimakkaasti. Vesi- tai lumisateella ja tulen sammumisvaiheessa on vaarana niin sanottu leimahduspalo, joka saattaa sytyttää kaukanakin itse tulesta olevan syttymisherkän materiaalin. Pieni ajattelematon teko voi johtaa ikävään lopputulokseen. Palovaroittimen roolia paloturvallisuudessa ei voi koskaan korostaa liikaa; se on erittäin halpa henkivakuutus ja se saattaa pelastaa niin oman kuin naapurinkin loukkaantumisen. Palovaroitin varoittaa myös muita talon asukkaita uhkaavasta tilanteesta. Näin pystytään toimimaan ajoissa myös silloin, kun huoneistossa jossa palaa ei olla kotona. Palovaroittimen hankkiminen, paristojen vaihto ja varoittimen toimintakunnon tarkistaminen ovat asukkaan vastuulla. jukka ahola Tuomas Maljanen Jukka Tervo Jokaisessa talossa on pelastussuunnitelmat Asukas itse luo puitteet ja edellytykset omaan asumisturvallisuuteensa. VVO kiinteistön omistajana tekee talokohtaiset pelastussuunnitelmat, joihin kirjataan muun muassa tiedot kiinteistöstä ja suojeluhenkilöstöstä sekä toimintaohjeet esimerkiksi tulipalo-, tapaturma-, ja rikollisissa uhkatilanteissa. Pelastussuunnitelmassa on suojautumisohje talon asukkaille sekä toimintaohje myös vesivahingon tai sähkö- ja lämpökatkoksen varalta. Jokaisessa talossa on lain mukaan valittava turvallisuuspäällikkö ja väestönsuojanhoitaja. Tässä on joissakin taloissa ollut haastetta, kun vapaaehtoisia ei ole löytynyt. Tämä on hyvin valitettavaa ja pyrimmekin tiedotuksen ja asukaskokousten kautta aktivoimaan asukkaita, sanoo Tervo. Turvallisuuspäällikön tehtävä on tärkeä, sillä hän on mu- kana suojelukoulutuksissa sekä päivittämässä pelastussuunnitelmaa. Onnettomuustilanteen sattuessa hänen roolinsa on ohjeistaa talon asukkaita toimimaan siten, että tilanteesta tulee mahdollisimman vähän vahinkoa. Yksi tärkeimmistä turvallisuusjärjestelyistä on talojen pelastustie, joka on merkitty liikennemerkein kiinteistöjen pihoille. Pelastustielle ei saa edes väliaikaisesti pysäköidä autoja tai muita liikkumista ja esimerkiksi ambulanssin paikalle tuloa estäviä tavaroita tai liikennevälineitä. Koskaan ei voi tietää, milloin tapaturma sattuu ja silloin ei ole aikaa tai mahdollisuutta ryhtyä metsästämään taloyhtiöstä auton omistajaa siirtämään kulkuneuvoaan. Vaaratilanteissa puhutaan usein minuuteista ja joskus jopa sekunneista. Noudattamalla sääntöjä ja pitämällä pelastustien auki voidaan konkreettisesti säästää ihmishenkiä. Turvallisuusasioilla ei tekisi mieli pelotella, mutta usein vasta konkreettinen vaaratilanne herättää ihmiset toimimaan oikein. Kauhuskenaarioilla voi olla positiivinen vaikutus! Turvallisuus ja suojelukoulutusta järjestetään säännöllisin väliajoin asukasaktiiveille ympäri Suomen. Kuvat alkusammutusharjoituksista Helsingistä toukokuulta. Tuomas Maljanen 14 a s u k a s a s u k a s 15

9 antenni opinnälkäistä suomalaista on jälleen ilmoittautunut kansalaisopistoihin. Kansalaisopistoja on maassamme 245. Vuokrat nousivat Asuntojen vuokrat nousivat touko kesäkuussa 1,7 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan, kertoo Tilastokeskus. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,0 prosenttia ja arava-asuntojen selvästi vähemmän. Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen neliövuokra oli elokuussa 10,3 euroa ja muualla maassa 7,8 euroa neliöltä. Asumistuen perusteet ennallaan Asumistuen myöntämisen perusteet säilyvät ensi vuonna ennallaan. Asumistuen saajien määrän arvellaan vähenevän noin 2 500:lla, sillä yleinen työllisyystilanne on parantunut. Ensi vuodelle asumistukeen on budjetoitu 439 miljoonaa euroa. Yleisen asumistuen saamiseen vaikuttavat asumismenot, ruokakunnan koko, tulot ja omaisuus sekä asunnon sijainti ja koko. Asumistarpeet erilaistumassa The Copyright Group /SKOY Suomalaiset kaipaavat kodilta yhä enemmän yksilöllisyyttä, niin tiloissa kuin materiaaleissa. Asumistarpeiden erilaistumisesta on tekeillä tutkimus, jossa myös VVO on mukana. Tavoitteena on selvittää, mitä ihmiset kodiltaan toivovat. Perustarpeet pysyvät kaiketi samoina, mutta esimerkiksi työn painoarvo on saattanut vaikuttaa asumisvaatimuksiin, projektipäällikkö Antti Pirinen Taideteollisesta korkeakoulusta luonnehtii. Tekniset edellytykset, kuten tehokkaat internetyhteydet, ovat tulleet osaksi kotien vaatimuksia. Samoin tarvetta on pienessäkin asunnossa toisinaan erilliselle työtilalle. Jos töissä tehdään pitkiä päiviä, kodilta odotetaan erityistä mukavuutta, Pirinen havainnollistaa. Pirinen on tutkinut asumista aiemminkin. Tutkimuksessaan Asumisen arkkityypit ja tulevaisuuden koti (2002) Pirinen esittelee mm. seuraavia asumisen tehtäviä: kodin tehtävä on ollut suojata, tarjota tilaa yhteiselle tekemiselle ja toimia erilaisten yksilöllisten arkirituaalien tapahtumapaikkana. Vuokra-asuntojen yksilöllisyyttä mietittäessä korostuvat esimerkiksi palvelut: Miksi vuokra-asuminen kannattaa? Miten se voi lisätä elämänlaatua? Pohdimme, mikä sitouttaa tai karkottaa ihmiset. Ihmisiä on voitu sitouttaa vuokralla asumiseen muun muassa palkitsemalla pitkästä vuokrasuhteesta tai tarjoamalla esimerkiksi vapaa-ajanohjelmaa, kuten asukastoimintaa. Vaikuta energiankulutukseen Jääkaapista harkiten Työtehoseuran mittausten mukaan toistuva jääkaapilla käynti lisää sähkönkulutusta tuntuvasti. Mikäli nelihenkinen perhe avaa jääkaappia tavanomaisen ruokailurytmin lisäksi vielä esimerkiksi välipaloja varten, sähkönkulutus voi lisääntyä jopa kolmanneksella. Kulutusta lisää myös kaapin huono järjestys. Jos jääkaappi ahdetaan täyteen ja tuotteet sijoitellaan summittaisesti, ilmankierto vaikeutuu. Jääkaappiin ei myöskään tule laittaa lämmintä tai huonosti pakattua ruokaa, sillä niistä vapautuva lämpö laskee kaapin lämpötilaa ja nostaa siten sähkönkulutusta. Energiaa säästetään ja säästöistä puhutaan tänäkin vuonna Katso lisää: TAKALUKKO Mitä asumisneuvoja tekee? Asumisneuvoja pyrkii edistämään hyvää asumista ja ennaltaehkäisemään asumiseen liittyviä ongelmia. Työtä voidaan tehdä asukastoiminnan tukemisesta alkaen häätöjen ehkäisemiseen asti tai jossakin näiden välimaastossa. Esimerkiksi häiriöiden vähentäminen liittyy oleellisesti asumisviihtyvyyteen. Vuokranmaksuvaikeuksista aiheutuvien häätöjen väheneminen on kaikille osapuolille yleensä edullisin ja inhimillisin vaihtoehto. Mitkä ovat tavallisimmat asiat, joita asumisneuvojalta kysytään? Minulta kysytään yleisimmin vuokranmaksuvaikeuksiin liittyvistä asioista, mutta myös asunnonhausta, vuokralaisen oikeuksista, vuokranantajan velvollisuuksista, vuokravakuuksista ja huoneiston kunnosta tai naapurien aiheuttamasta häiriöstä. Mitkä ovat tavallisimmat häiriöt taloyhtiöissä? Voiko asumisneuvoja auttaa ratkaisemaan häiriötilanteita? Usein harmistusta aiheuttavat esimerkiksi koiran haukkuminen, lasten leikkiminen, skeittailu, pianon soittaminen, kovaääninen puhe, kulttuuriset erot, tupakointi tai pesutuvan käyttö. Oman kokemukseni mukaan naapurien äänekäs juhliminen on yleisin häiritsevä asia. Esimerkiksi perheväkivaltatilanteita saatetaan kuunnella kauan, koska niihin puuttuminen koetaan vaikeana. Asumisneuvoja voi auttaa ratkaisemaan häiriötilanteita, jos se on hänen paikallisessa toimenkuvassaan niin sovittu. Kaikki osaavat antaa jonkin ensimmäisen neuvon ja ohjauksen, miten asukkaan kannattaisi edetä koetun häiriön kanssa. Mistä löydän lähimmän asumisneuvojan? Kysy lähintä asumisneuvojaa omalta vuokranantajaltasi tai sosiaalitoimesta. Hakusanalla asumisneuvoja, löydät netistä useita yhteystietoja. Asumisneuvojilla eri puolilla Suomea on omat määritetyt vuokranantajansa, asukasalueensa ja toimintamahdollisuutensa, riippuen heidän työnantajastaan. Toivottavasti sinä löydät palvelun omalta asuinalueeltasi. Kysymyksiin vastasi asumisneuvoja Pirjo Hoppania-Pantsu Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Vuoden VVO-talo kilpailu VVO:n asukashallitus valitsee vuosittain esimerkillisen VVO:n talon. Vuoden talon valintaan vaikuttaa mm. esimerkillinen asukastoiminta ja asuinympäristöstä huolehtiminen sekä yhteistyö asukkaiden, kiinteistöhoidon ja isännöitsijän kesken. Ilmoita talosi kilpailuun mennessä osoitteella VVO/Asukashallitus Pl 40, Helsinki tai ulla.rannikko@vvo.fi. Lisätietoja asukashallintopäällikkö Ulla Rannikko p Vuoden VVO-talo palkitaan valtakunnallisilla VVO-päivillä keväällä Vuoden 2006 VVO-taloksi valittiin Tikkurilantie 41 Vantaalta. Valinnan perusteluina mainittiin: Tikkurilantiellä on hyvä yhteisöllisyyden ja auttamisen ilmapiiri. Asukkaat ovat luoneet omalla toiminnallaan turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön elää ja asua. Kerhotila on vilkkaassa käytössä ja viihtyisät pihaistutukset hoidetaan asukkaiden voimin. Talkoita ja lukuisia muita asukastapahtumia järjestetään säännöllisesti ja niihin osallistutaan innolla. Asukastoiminta on ollut aktiivista talon valmistumisesta vuodesta 1997 lähtien. Linnankatu, Helsinki Maanviljelijänkuja, Vantaa Tikkurilantie, Vantaa 16 a s u k a s a s u k a s 17

10 Päivän viihdyttäjänä oli ilmeikäs imitaattori Jarkko Tamminen. Esa Haajanen ja Marjo Poikselkä arvostavat yhteistä aikaa poikiensa Mikko ja Joonas Haajasen kanssa. Aika menee niin nopeasti ja lapset kasvavat, Esa Haajanen muistuttaa. teksti: Leena Tanskanen kuvat: Tuomas Pietinen Linnanmäellä rikottiin toukokuussa ennätyksiä. Perinteinen VVO-päivä houkutteli runsaimman osallistujajoukon aikoihin: yli 300 asukasaktiivia ja reilusti saman verran perheenjäseniä. Yhteensä huvipuistoon kokoontui arviolta 750 asukasta. VVO-päivää vietti Linnanmäellä ennätysjoukko Laatua yhteiseen aikaan Päivä lukuina Päivään osallistui arviolta: 350 aktiivia Päivän aikana kului noin: lihapullaa Päivän aikana jaettiin: 550 laiteranneketta Päivän aikana saatiin yli: 100 suoraa kiitosta Alueellinen VVO-päivä järjestettiin Helsingissä, Linnanmäellä Alueelliset VVO-päivät Joka toinen kevät alueneuvostot yhdessä VVO-kotikeskusten kanssa järjestävät alueelliset VVO-päivät. Ensimmäisen kerran päiviä vietettiin vuonna Päivien tarkoitus on synnyttää keskustelua ajankohtaisista teemoista, kuten turvallisuudesta ja tukea asukasaktiivien työtä sekä olla tukemassa asukasyhteistyötä. Kutsuttuina ovat yleensä alueen varsinaiset ja varaluottamusmiehet sekä ympäristö- ja energiaekspertit. Kysy toiminnasta lisää isännöitsijältäsi tai oman talosi asukasaktiiveilta. -T ässä on haastetta ensi vuoden valtakunnallisille päiville. Jos väkimäärä kasvaa suhteessa, täytyy varmaan varata messukeskus, VVO:n toimitusjohtaja Olli Salakka nauraa. Salakka myöntää, että Linnanmäellä paikkana oli osuutta tämänkertaisen VVO-päivän suosioon. Hän uskoo sankan osallistujajoukon kertovan kuitenkin myös siitä, että asioihin vaikuttaminen ja talotoiminnan kehittäminen kiinnostavat asukkaita. Aktiivisuus kiinnostaa, myös Poikselkä Haajasen perhettä. Heille päivä Linnanmäellä oli asukastoiminnan ohessa paljon puhuttua laatuaikaa. On tärkeää, että perhe viettää rentoa vapaa-aikaa keskenään. Yhteinen tekeminen unohtuu helposti arjen jalkoihin, Marjo Poikselkä sanoo. Lapset kasvavat nopeasti. En halua jälkeenpäin sanoa, että ei sitten ehditty tehdä yhdessä mitään, Esa Haajanen sanoo. Päivän teemana Linnanmäellä oli turvallisuus: lasten turvallinen koulumatka, miellyttävä elinympäristö, paloturvallisuus, kotoisa tunnelma ja hyvä olo. Viihtyisyydellä turvallisuutta Poikselkä ja Haajanen asuvat kahden poikansa kanssa Vuosaaressa. Turvallisella ja miellyttävällä asuinympäristöllä on heille merkitystä. Lähellä asuu paljon muitakin lapsiperheitä. Samassa elämäntilanteessa oleva naapurusto on perheelle tärkeä. Lapset saavat saman ikäisiä kavereita ja muutenkin syntyy kaivattua yhteisöllisyyttä, Haajanen ja Poikselkä luonnehtivat. Viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä ovat vähentäneet vuokra-asukkaiden vaihtuvuus ja asuntojen tyhjäkäyttö. VVO:lla tilanne on tältä osin parantumassa. Vanhemmat ovat olleet huolissaan nimenomaan siitä, että lasten leikkikaverit vaihtuvat ja ovat pätkäystäviä. Tavoitteenamme on turvallinen yhteisö, jossa niin lapset kuin aikuisetkin viihtyvät. Tilanne on jo parantunut. Vaihtuvuus ja tyhjäkäyttö ovat tietyissä kohteissa vähentyneet, Salakka kertoo. Komisario Reijo Muurin mukaan turvallisuutta lisätään myös yhteisvastuulla. Kun ihmiset tuntevat toisensa ja huolehtivat toisistaan, ongelmia syntyy vähemmän eikä poliisiakaan niin usein tarvita paikalle. Kiinteistösihteeri Hely Sopukin mukaan Linnanmäen päivästä kertyi jo suunnitteluvaiheessa mukavasti positiivista palautetta. Lasten suusta sen kuulee parhaiten. Koululaiset olivat kertoneet kavereilleen, että pääsevät päiväksi Linnanmäelle. Kaverit olivat sitten kotona harmitelleet, että miksi heidän perheensä ei voi asua VVO:lla, kun niillä on siellä aina kaikkea kivaa, Sopukki nauraa. 18 a s u k a s a s u k a s 19

11 Terttu Hietavalkama, Hakatornit, ratsastuksen riemua Terveisiä alueellisilta VVO-päiviltä Raision Harmonikkakerho. Joka toinen vuosi vietettävät alueelliset päivät toivat asukkaat yhteen mukavissa merkeissä ympäri Suomen. Hyvä fiilis ja tekemisen meininki yhdistivät. Keilaus sujui iloisissa merkeissä Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan VVO-päiviä vietettiin 6.5. Aulangolla, jonne oli juuri avattu uusi kylpylä. Osallistujia oli 65 ja heillä oli mahdollisuus osallistua joko keilailuun tai uintiin. Päivä oli aktiivien toivomuksesta rento; yhteistä aikaa ja vapaamuotoista mielipiteiden ja kokemusten vaihtoa. Virallisessa osuudessa Pertti Vuorinen, Marko Salonen ja asukashallituksen puheenjohtaja Jarmo Natunen kertoivat ajankohtaisista asioista. Järvenpään aluepäivää vietettiin Tuusulassa ja mukana oli 100 osallistujaa. Päivää vietettiin tanssien ja sauvakävellen. Asukkaita kurssitti tanssin saloihin opettaja Leila Ketola. Sauvakävelysession veti Sportuna Oy. Erkki Keskinen piti katsauksen kanta-asiakasohjelmasta ja seurantatilintarkastaja AnnaMaija Lappalainen toi asukashallituksen terveiset. minnan esittelyä. Hakatornien jumpparyhmä veti taukojumppaa sekä järjesti jumppaesityksen. Tilaan oli rakennettu pienimuotoinen näyttely, jossa oli asukkaiden tekemiä käsitöitä ja valokuvia vuosien varrelta. Iltapäivän viihdyttäjänä oli mainio huvimestari Hermanni, jolta eivät laulut ja jutut loppuneet. Päivään sisältyi myös sauvakävelyä, lassoamista ja värikuula-ammuntaa, ratsastusta ja country-tanssia. Päivän päätteeksi nautittiin Lucky Luke Buffet-pöydän antimia. Tampereen alueen asukkaat viettivät VVO-päivää Viikinsaaressa. Laivamatkan jälkeen ohjelmassa oli muun muassa luontopolku sekä aikuisille että lapsille, minigolfia, puujaloilla kävelyä, jalkapalloa ja tanssia elävänmusiikin tahdissa. Hauskan pidon ohella kerrottiin myös ajankohtaisista asioista kuten jätteiden kierrätyksestä, ikäihmisten palveluista, digiaikaan siirtymisestä ja turvallisuudesta. Vaikka sää olikin hieman kolea, vieraili päivän aikana saaressa noin 400 asukasta. Päivä huipentui palkintojen arvontaan osallistuneiden sekä luontopolun kiertäneiden kesken. Turun, Salon, Porin ja Rauman yhdistetty alueellinen VVO-päivä vietettiin Turun Ruissalon kansanpuistossa. Päivien aiheena oli asukasaktiivien viestintä ja sitä oli alustamassa dosentti Veijo Hietala Turun yliopistolta. Muuta ohjelmaa järjesti taikuri Pete Poskiparta ja seurustelumusiikista huolehti Raision Harmonikkakerho. Osallistujia oli 55 henkeä. Rovaniemellä 2.9. pidettyyn VVO-päivään kokoontui viitisenkymmentä Rovaniemen ja Oulun asukasaktiivia. Päivän teemana oli senioriasuminen. Tutustuimme Asemieskatu 3:n senioritaloon ja monipuoliseen teoriaosuuteen aiheesta. Projektipäällikkö Tapani Asikaisella (vas.) Kuopion toimistolta oli hauskaa jyväskyläläisen Terttu Soinisen ja kuopiolaisten Merja Siurumaan ja Kirsti Hyvärisen kanssa. Etummaisena jonossa Christa Wuori Hyvinkäältä. Letkassa seuraavat Jari Makkonen Järvenpäästä, Airi Wallenius Hyvinkäältä sekä Eila Repo ja Virpi Äijö Porvoosta. Kuopion ja Jyväskylän alueiden asukasaktiivit kokoontuivat VVO-päiville Iisalmeen toukokuussa. Päivän aikana tutustuttiin Ponssen metsäkonetehtaaseen asiantuntevien oppaiden Markku Kumpulaisen ja Teuvo Kettusen johdolla. Ponsselta siirryttiin Runnin kylpylään, missä tulosyksikköjohtaja Virallisen ohjelman jälkeen pidettiin Savolaeset kilipaelut, jotka koostuivat sana-arvoituksista, saven muotoilusta, hiihdosta ja arviointi- ja tarkkuustehtävistä. Kilpailun jälkeen rentouduttiin maisemaretken ja saunomisen myötä ja loppuiltaa vietettiin tanssimalla tähtien kanssa. Jyväskyläläisten paluubussimatka sujui Suomen euroviisuvoittoa iloisen railakkaasti juhlien. Lahden alueellista VVO-päivää vietettiin Messilässä Päivä aloitettiin lounaalla. Iltapäivällä ohjelmassa oli Maija Pitkämäen upeita runoesityksiä sekä Nuolikatu 10:en, Saimaankatu 62 B:n ja Mustankallionpuiston asukastoi- Kotkassa meren rannalla pidetyssä entisessä Kotkan höyrypanimossa oli tunnelmaa ja mukava nauttia olosta terassilla. Kotkassa vietettiin 6.5. Lappeenrannan alueen VVO-päivää. Osallistujia oli mukavasti, 41 asukasaktiivia. Sää oli erittäin hieno ja väki viihtyi. VVO:n Pekka Kivistön ja Lasse Heimovaaran lisäksi asukkaita viihdytti imitaattori. Lisäksi päivän aikana tehtiin ryhmätöitä ja pidettiin hiihtokilpailut. Hiihtoa kotkalaisittain. Pohjoisen alueen aktiivit lähdössä hauskaan kisailuun senioripäivän päätteeksi. Tampereen laivamatka suuntautui Viikinsaareen. 20 a s u k a s a s u k a s 21

12 30 vuotta Asukkaan kolme vuosikymmentä, osa 3: Ilmiöitä ja elämän makua teksti: Leena Tanskanen Taas on ihan pimeetä! etupiha Mitä, miksi, koska, kenelle ja kuka? Etupiha on avoin mielenkiintoisille kysymyksille yksi aihe kerrallaan, ja niihin vastaa kulloinkin kyseessä olevan aihealueen asiantuntija. Ulkoasultaan 2000-luvun Asukas on lähempänä aikakauslehteä kuin alkuaikojensa tiedottavaa julkaisua. Vuonna 1995 Suomi kampesi laman jälkeen jaloilleen. Uusi vuosituhat raotti oveaan. Maailmalla kohistiin Yhdysvaltain Presidentin Bill Clintonin seksiskandaalista. Tarja Halonen valittiin Suomen Presidentiksi vuonna 2000, ensimmäisenä naisena. Markka palautui pankkiin ja uusi valuutta euro otettiin käteiskäyttöön vuonna Asukas-lehti askelsi uuden vuosituhannen edellä päättäväisesti asukkaiden elämään. Lehti kertoi ilmiöistä ja antoi tavallisille ihmisille tilaa esittää ajatuksiaan. Erilaiset juttutyypit lisääntyivät. Erilaiset ihmiset kertoivat arjestaan. Asukas esitteli VVO:lla asuvan kirjailijan, näyttelijän, kuvataiteilijan sekä tanssijan ja kertoi varhaisnuorten parissa työskentelevästä asukkaasta, epilepsiaa sairastavasta asukkaasta ja toimittaja-käsikirjoittaja-nyrkkeilijän työmatkasta Hollywoodin. Lehdessä julkaistiin novelleja, pakinoita ja neuvovia artikkeleita eli neuvokkeja. Ihmisten mahdollisuudet ja halu käyttää rahaa vaikuttivat myös Asukkaan aiheisiin. Lehdessä alkoi ilmestyä sisustus-palsta, jolla esiteltiin tuotteita ja vinkkejä kynttilänjaloista sohviin ja trendiväreistä verhojen ripustamiseen. Hieman myöhemmin ryhdyttiin julkaisemaan myös ruokasivua. Jotakin poliittistakin Asuntopolitiikkaa ei Asukas-lehden sivuilta voi unohtaa. Vuosikymmenen aikana lehdessä pohdittiin muun muassa asuntojen käyttöastetta ja asumisen muutoksia: riittääkö vuokra-asukkaita uudessa yhteiskunnan tilanteessa, jossa jälleen ryhdyttiin uskomaan talouteen ja tulevaisuuteen? Samalla kannustettiin vuokralla asumiseen ja muistutettiin sen olevan turvallinen vaihtoehto muuttuvassa markkinatilanteessa. Asuntojen modernisointi tuli tärkeäksi: hissejä tarvittiin, uusia ikkunoita, parvekkeita, pintaa ja värejä. Asuntojen tarjonta monipuolistui: kodin saattoi saada historiallisista puutalomiljöistä tai nykyaikaisista puitteista. Kaikkiaan läpileikkaus Asukas-lehden kolmeen vuosikymmeneen osoittaa, että puna-musta-valkoisesta, paljolti poliittisesta ja tiedottavasta sanomalehdestä on vuosien varrella sukeutunut runsas ja lukijaansa lähellä oleva, aikakauslehtityyppinen asiakaslehti. Jutut koskettavat, viihdyttävät, tiedottavat ja ottavat kantaa lähellä lukijaa, ajan hengessä. 1. Syksy ja pimeys tulevat, mitä liikenteessä liikkuessa tulee ottaa huomioon? Tiellä liikkujan on valmistauduttava kesän valoisan ajan jälkeen liikkumaan taas pimeässäkin. Auton asianmukaisesta kunnosta on huolehdittava ennen pimeällä liikkumista. Autosta on nähtävä mahdollisimman hyvin, koska syksyllä havainnointia vaikeuttaa pimeyden lisäksi sade ja sumu. Nopeutta on alennettava riittävästi näkyvyyden huonontuessa. Ennakoiva ajotapa ja riittävä turvaväli lisäävät pelivaraa. Jalankulkijan on muistettava, että autoilija ei häntä näe niin kuin valoisaan aikaan. Vaikka jalankulkijasta tiellä on riittävästi valoa, autoilija ei näe häntä välttämättä lainkaan. 2. Miten jalankulkija voi parantaa omaa turvallisuuttaan? Jalankulkijan on varmistettava oma näkyminen heijastimin tai heijastinliivein. Heijastin on tärkeä myös taajama-alueilla. Kaupungin valoissa kulkijasta helposti tuntuu, että hänet nähdään riittävän hyvin. Taajamassa katu- ja mainosvalot sekä puiden ja pensaiden varjot heikentävät autoilijan mahdollisuutta havaita katua ylittävä jalankulkija. Valaistullakin tiellä näkyvyyttä haittaavat sade ja sumu. 3. Miten autoilija voi parantaa omaa ja muiden turvallisuutta pimeällä autoillessa? Autoilija parantaa omaa näkymistä ja näkemistä huolehtimalla, että auton kaikki valot toimivat ja ovat puhtaat. Tuulilasi ja muut ikkunat pidetään puhtaana myös sisältä. Huonot pyyhkijän sulat vaihdetaan uusiin ja huolehditaan, että tuulilasin pesunestettä on aina riittävästi. Renkaiden tulee olla myös kunnossa. Pimeällä kaukovaloja käytetään mahdollisimman paljon. 4. Kuinka kauas heijastimella varustettu jalankulkija näkyy pimeässä? Entä jalankulkija, jolla ei ole heijastinta? Kaukovaloilla ajava autoilija näkee ilman heijastinta pimeällä tiellä kulkevan jalankulkijan noin 100 metrin etäisyydeltä vaatetuksesta riippuen. Heijastinta käyttävä nähdään jo 300 metrin päästä. Kohtaamistilanteessa lähivaloilla ajava autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 40 metrin päästä, kun jalankulkijan heijastin näkyy jo 150 metrin etäisyydeltä. 5. Milloin heijastin keksittiin? Heijastimen valmistamisen aloitti 1950-luvulla Pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti. Häntä pidetään prismaheijastimen keksijänä. Hän perusti silloin Talousmuovi nimisen yrityksen, josta tuli myöhemmin TALMU. 6. Millainen on hyvä heijastin? Myytävien heijastimien on täytettävä standardin vaatimukset ja niiden tulee olla CE-hyväksyttyjä. Tällaisen heijastimen tunnistaa CE-merkistä. Hyvä heijastin näkyy joka suuntaan. Jalkoihin ja käsiin sekä riippumaan kiinnitetyt heijastimet näkyvät hyvin, koska ne heiluvat. Heijastinliivi näkyy hyvin myös päivänvalossa ja siinä on pimeällä heijastavaa heijastinnauhaa joka suuntaan, ympäri kehoa. Vastaajana: Ari-Pekka Elovaara, Liikenneturva 22 a s u k a s a s u k a s 23

13 Tässä juttusarjassa esittelemme arjen huomaamattomia huonekaluja, niiden historiaa ja merkitystä. teksti: Leena Tanskanen kuvat: Tuomas Pietinen ja Esko Kuokkasen arkisto hylly on huoleton nikkaroitava koti kertomuksille Kun sormia syyhyttää ja naulajalkaa naputtaa, kirjahylly on vaivaton rakennettava. Samalla albumit, kertomukset ja koristeet saa siististi järjestykseen. javiisautta. Samaan aikaan esimerkiksi Ruotsissa hyllyköissä oli enimmäkseen pryylejä, valokuvia ja kuva-albumeja, Kuokkanen arvelee. Meillä kyllä luetaan paljon. Se näkyy myös kirjoista. Niissä on merkintöjä, alleviivauksia ja taitoksia. Joitakin teoksia pääsee pölyttymään, esimerkiksi Robert Musilin kirjoittama Mies ilman ominaisuuksia. Jotenkin en jaksa sitä lukea. Musililta itseltäänkin jäi kirjasarjan kolmas osa kirjoittamatta. Osaisin, jos viitsisin Kuokkasen mukaan on hyvä, jos esimerkiksi taloyhtiöissä on asukkaille varattu erityistä käsityötilaa itsensä ja ideoidensa toteuttamiseen. Tilan puute tuntuu olevan ongelma puutöiden tekemisessä. Lisäksi tekemisen ajatellaan ehkä olevan vaativaa ja kallista, että täytyy olla yläjyrsimet ja sähkösahat ja höyläpenkit. Ei tarvitse, Kuokkanen muistuttaa. Ihmiset katselevat nikkarointiohjeita ja remonttiohjelmia vähän samaan tapaan kuin keittokirjoja, ihastellen, mutta samalla todeten, ettei ole aikaa. Osaisivat kyllä, jos vain viitsisivät. Kuokkanen vieraili muutama vuosi sitten tuttavansa mukana Afrikassa. Reissulla vierähti aikaa, ja tavaraakin pääsi kertymään. Ennen Suomeen palaamista oli rakennettava itse muuttolaatikoita, kestävästä afrikkalaisesta puulajikkeesta. Afrikassa on käsityötaito vielä arvossaan. Kaikki tekevät jotakin, jopa Coca-Colan mainokset olivat käsin maalattuja. Meillä on ollut toisenlainen suunta, hän sanoo. Muuttaminen on innostanut Kuokkasta ideoimaan laatikoiksi muuntuvan kirjahyllyn. Ohje ohessa. Nikkari-mestari Esko Kuokkasen kotona lähes kaikki on itse tehtyä. Mihin sitä insinööri luonteestaan pääsisi. Aina olen jotakin askarrellut, isompaa tai pienempää, Kuokkanen tuumaa ja esittelee puusta tehtyä Saimaata höyrylaivoineen. Saimaan tekeminen vaatii jo taituruutta, mutta helpommallakin nikkaroinnin nälän saa taittumaan. Kirjahyllystä on hyvä aloittaa. Yksinkertaisimmillaan tekemiseen tarvitsee vain liimapuulevyä, kannattimet ja ruuveja. Puutavaraliikkeissä rakennusmateriaalit voidaan sahata määrämittaan. Jos hylly tehdään seinään, täy- tyy osata propata, Kuokkanen neuvoo. Mitään paineita hyllyn ulkonäöstä ei kannata ottaa. Itse tehty saa olla itse tehdyn näköinen. Kuokkasen kotona on kirjoja ja hyllyjä. Yksi huone on kirjahyllyä lattiasta kattoon ja koko seinän mitalta. Portaikossa on hylly täynnä filosofisia, maantieteellisiä ja historiallisia teoksia. Vessasakin on kirjahylly. Asioidessa saattaa selata vaikka suomalaisten sananlaskujen vironkielisiä käännöksiä. Kirjahyllystä tuli suomalaisten olohuoneiden erillinen kaluste ja sisustusesine viime vuosisadan alussa. Suomalaisissa kodeissa kirjahylly on ollut korostamassa sivistyneisyyttä ja kir Kirjat kulkevat hyllyssään (kuva 2, hylly laatikoina) Esko Kuokkasen mukaan jokainen osaa nikkaroida, jos vain viitsii. Omia vinkkejään Kuokkanen on koonnut niksikirjaan Aaltopahvista Ötökkäoveen. Tarvikkeet: (Kolmeen hyllylaatikkoon ja yhteen sokkelilaatikkoon) 18 millin liimapuulevyä A 6 kpl 30 x 65,5 cm B 6 kpl 30 x 32 cm C 1 kpl 30 x 61,5 cm D 1 kpl 10,2 x 61,2 cm E 1 kpl 10 x 61,2 cm 9 millin vaneria F 6 kpl (tehdään 32 sentin aihiosta) G 2 kpl 12 x 33,5 cm (aihio) 3 millin vaneria tai maalattua kovalevyä H 3 kpl 35 x 63,5 cm Lisäksi tarvitset 45 mm:n kipsilevyruuveja runkojen kokoamiseen, 25 mm:n kipsilevyruuveja kantokahvojen kiinnitykseen, 25 mm:n uppokantanauloja, 2 kpl kaapinsaranoita ruuveineen, magneettisalpa, pieni lankahaka, liimaa, maalia, pellavaöljyvernissaa ja tärpättiä. 1. Sahaa 32 senttiä leveästä vaneriaihiosta kantokahvat pisto- tai vannesahalla. Saat samalla sahauksella sekä kahvan takareunan että seuraavan kahvan etureunan. 2. Laatikon kehysten kokoamiseen voit tehdä vanerista ja liimapuun suikaleesta ohjaimen. Sen ansiosta laatikon sivulauta asettuu päädyn yli juuri vanerin paksuuden verran. 3. Poraa 25 millin terällä sokkelin päätyihin ja luukkuun sormiaukot. Tee luukun alareunaan upotukset saranoille. Käytä sokkelin päätyjen etureunoihin samaa mallinetta kuin kantokahvoihin. 4. Kun olet hionut kantokahvojen särmät pyöreiksi ja porannut kiinnitysreiät, maalaa kahvat. Pujota kahvat 100 millin nauloihin maalaamisen ajaksi. (kuva 1) 5. Myös sokkelilaatikot toimivat kuljetuspakkauksina. Magneettisalvalla varustetut etuseinät lukitaan lankahakojen avulla. 6. Sokkelin etuseinä avautuu alaspäin, ja tilaan mahtuu näppärästi monenmoisia pikkutarvikkeita katseilta suojaan. (kuva 4 ) Teksti: Esko Kuokkanen. Tarkemman ohjeen löydät Internetistä, Suomelan sivuilta 24 a s u k a s a s u k a s 25

14 teksti: Pia Kuorikoski kuvat: Jaanis Kerkis Syksyllä käynnistetään VVO:ssa uusi Kotipihaohjelma, jossa asukkaat voivat uudella tavalla itse vaikuttaa oman piha-alueensa viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Varsinainen toiminta aloitetaan keväällä Kotipiha kuntoon niin ulkonakin viihdytään Kotipihaohjelma antaa vinkkejä siitä, miten pihoja hoidetaan ja kehitetään sekä miten hoitotyö käytännössä toteutetaan. Tavoitteena on myös antaa tietoa kotipihan merkityksestä ja arvosta talossa. Kotipihaohjelman avulla VVO haluaa pitää huolen siitä, että talojen piha-alueita kehitetään ja hoidetaan entistä suunnitelmallisemmin ja paremmin. Ohjelma toteutetaan yhdessä asukasaktiivien ja aluetoimistojen kanssa, kertoo ympäristöasiantuntija Kari Mähönen VVO:lta. Ohjelmassa muun muassa määritellään pihaalueen rajat selkeästi ja sovitaan yhteisesti, mitkä asiat pihalla ovat sellaisia, joiden kunto ja ilme vaikuttavat oleellisimmin viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Ohjelma määrittelee selkeästi tehtävät asukkaiden, huollon ja VVO:n välillä. Kotipihaohjelman onkin tarkoitus saada asukkaat osallistumaan aktiivisesti oman pihansa kehittämiseen. Suunnitelma tehdään viideksi vuodeksi eteenpäin, mutta suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Jotta käytännön asiat tulevat kirjattua suunnitelmallisesti laaditaan kunnostusohjelma, joka on asukkaiden voimin ja heidän tarpeisiinsa tehty pihasuunnitelma. Talotoimikunnan ei tarvitse ryhtyä itse kirjoittamaan ohjelmaa vaan ohjelma tehdään täyttämällä erilaisia kunnostustoimenpiteitä sisältävä lomake, joka palautetaan allekirjoitettuna isännöitsijälle, sanoo Mähönen. Syksyllä Kotipihaohjelma esitellään asukastoiminnan te loissa ja taloaktiivit kertovat muille asukkaille ohjelmasta. Toiminta käynnistetään varsinaisesti keväällä 2007 suoritettavien pihakävelyjen yhteydessä, joissa talotoimikunnan puheenjohtaja ja isännöitsijä käyvät läpi talon yhteisiä tiloja piha-aluetta ja pohtivat kunnostamis- ja kohentamistarpeita. Kotipihaohjelmaan sisältyviä asioita pihapengerrykset, istutukset ja muut vihertyöt pihalaatoitukset ja käytävät jätekatosten kunnostukset pihakalusteet ja leikkivälineet sekä alueet istutusten suoja-aitauksien poistot ja kunnostukset opastus-, varoitus- ja kieltotaulut taloturvallisuusasiat pihavalaistuksen muutokset grillikatoksen hankinta/kunnostus lumenkasauspaikkojen muutokset Syksyn pihatöiden muistilista Syyskuussa ajatellaan kevättä ja muokataan ja kitketään pensaiden ja puiden alustat. Jos on tarvetta uusiin istutuksiin voidaan lehtipuita ja pensaita istuttaa maan jäätymiseen asti. Nämä ovat asioita, jotka voidaan tehdä joko kiinteistönhuoltoyhtiön toimesta tai asukasvoimin. Asukkaille jää syyskuuksi kompostin kääntäminen ja valmiin kompostimullan levittäminen kasveille ja kukkasipulien istuttaminen. Muistakaa istuttaa sipulit ennen maan jäätymistä! Lokakuussa siivotaan pihaa. Syystalkoissa on mukavaa haravoida joukolla piha siistiksi ja kerätä lehdet kompostiin. Samassa yhteydessä on hyvä puhdistaa puutarhatyökalut ja letku ennen varastointia. Kuolleet kesäkukat kerätään ja hedelmäpuille laitetaan talven ajaksi suojaverkot. Talvenarat kasvit on syytä suojata kun maa on jäätynyt. Talveksi on kiva laittaa parvekelaatikoihin vaikka havuja tai kanervia. Marras-joulukuussa voidaan aloittaa lintujen ruokinta ja laittaa piipertäjille lintulauta. Mukavaa tunnelmaa tuovat lyhdyt ja jouluvalot pihapiirissä. Pihalla on mukavaa syksylläkin! 26 a s u k a s a s u k a s 27

15 Tässä juttusarjassa esitellään toisilleen avuliaita naapureita. Asuuko Sinun talossasi sellainen ihminen, joka on valmis tarjoamaan apuaan tai ahkeroi omatoimisesti koko taloyhtiön parhaaksi? Anna meille vinkki, niin hän saa julkisen kiitoksen lehdessä. Vinkit ottaa vastaan Sari Sivonen, puh tai Urakalla elpynyt Haltianpolku Haltianpolku pesi kuin pesikin kasvonsa ajoissa. Kolmen talon ja 68 asunnon julkisivut on nyt urakoitu. Pihakin siistiytyi viihtyisäksi. teksti: Leena Tanskanen kuvat: Tuomas Pietinen Järvenpään Jamppaa on kunnostettu tunnollisesti niin ilmapiirin kuin ulkoisten puitteidenkin kohentamiseksi. Ja hyvin tuloksin. Viimeisin urakka on ollut Haltianpolun kolmen asuintalon perusparannus. Talven aikana tehty julkisivujen kunnostus saatiin päätökseen tavoiteaikataulussa, kesä-heinäkuun vaihteessa. Työt aloitettiin marraskuussa Työvaiheiden limittäminen voi joko tehostaa urakkaa tai koitua sen kohtaloksi. Meillä työ onnistui. Olimme tehokkaita. Hommia tehtiin aika pienellä, keskimäärin 12 työmiehen porukalla ja urakoitavaa oli paljon, vastaava mestari Pekka Kopra kertoo. Talvikausi oli kiitollista rakennusaikaa. Tavarantoimitukset eivät kangerrelleet lainkaan, vaan kaikki tuli ajoissa. Talvella ei ole rakennusalalla niin vilkasta kuin keväällä ja kesällä, jolloin esimerkiksi elementtitehtaan toimitukset voivat oikutella ja viivästyttää urakkaa. Kopran mukaan Haltianpolun kunnostuksen aikana ei myöskään il- Kuin uusi. Järvenpään Haltianpolun talot saivat kunnostuksissa uuden eristeen ja pinnan, asukkaat puolestaan energiatehokkaat ja ajanmukaiset kodit. Nämä tehtiin - Perustusten laajennus - Ulkobetonielementin ja eristeen poisto - Julkisivujen päätyjen ja hissitornien muuraus - Lämmöneristyksen uusiminen, lämpörappaus - Ikkunoiden ja ovien uusiminen - Vesikaton lisälämmöneristäminen - Vesikaton uusiminen ja kaatojen korjaus - Pihatöitä. Viihtyisyyttä voi lisätä jo pienin piristyksin. mennyt merkittävästi ennakoimattomia lisätöitä. Suunnitelmat pitivät. Harjakaisia Haltianpolulla vietettiin toukokuun lopulla. Talojen lämmöneristyskyky on nyt parempi eivätkä katot vuoda, joten usko, että kenelläkään on valittamista. Päällisin puolinhan talot ovat kuin uusia. Vaikka itse sanonkin, Kopra naurahtaa. Niin se on. Uusi ilme tekee ihmeitä alueelle. Asukas-lehdessä on seurattu Haltianpolun kunnostuksia joulukuusta lähtien. Sarja päättyy. Viherpeukalot Riitta Karhusola ja Pertti Äänismaa: Yhteinen ilo innostaa Karhuntie 10 kukoistaa. Hämeenlinnalainen pihapiiri oli vielä muutamia vuosia sitten lähes ryteikköä, mutta aktiivisten asukkaiden voimin se kaunistui ripeästi. teksti: Leena Tanskanen kuva: Tuomas Pietinen Yhteinen ilo innostaa kykkimään. Kun piha on siisti ja kaunis, kaikki asukkaat viihtyvät entistä paremmin. Ja onhan nätillä pihalla mukava oleskella. Oma elinpiiri ikään kuin laajenee vähän ulos, mikä on näin kerrostalossa tietysti tärkeää, ympäristöekspertti Riitta Karhusola kertoo. Karhusola muutti puolisonsa Pertti Äänismaan kanssa Karhuntielle kuutisen vuotta sitten. Siitä asti pariskunta on viihtynyt sormet mullassa ja lapiot kainalossa. Kummatkin ovat aktiivisia asukkaita, Äänismaa on talotoimikunnan puheenjohtaja. Aina me ollaan tässä jotakin kynsimässä. Naapurin neljävuotias lapsi kysyi minulta kerran tuossa pihalla, että omistatteko te koko tämän talon. Niin antaumuksella istutuksia hoidamme kuin omiamme, Karhusola nauraa. Jokainen nostaa roskan Äänismaan mukaan Karhuntien tunnelma on muuttunut koko lailla muutamassa vuodessa. Kun pariskunta muutti taloon, piha kasvoi villiintynyttä nurmea ja pihlajaa, tupakan tumpit ja Riitta Karhusolan ja Pertti Äänismaan mielestä piha on asukkaiden aluetta ja sitä on mukava koristaa. N a a p u r i a p u n a! muut roskat viihtyivät yhteisellä alueella. Asukastoimintakin oli retuperällä. Talotoimikuntaa ei ollut. Kun se perustettiin, viihtyvyys lisääntyi. Ihmiset kantavat nyt vastuuta toisistaan ja ennen kaikkea tuntevat toisensa. Se on yhdessä elämisen kannalta tärkeää, Äänismaa toteaa. Eikä roskia enää näy. Asukkaat ovat oppineet korjaamaan jälkensä. Moni on varmaan nähnyt, että me täällä kahdestaan siivoamme pihaa, eikä enää kehtaa roskata, Karhusola pohtii. Karhusola ja Äänismaa olivat reippaita viherpeukaloita jo edellisessä kodissaan Vantaalla. Pihalle istutettiin marjapensaita ja yrttejä ruusupuskien ja orvokkiamppeleiden oheen. Karhuntielle Karhusola on hankkinut nyt lähinnä kesäkukkia. Hän on istuttanut myös matalakehäkukkaa, jota asukkaat voivat keskikesällä kerätä sisälle maljakkoon. Orvokit ovat pihan kaunistus. Laittaisin kyllä marjapensaitakin, jos se suinkin onnistuisi. VVO on jo nyt auttanut kiitettävästi hankinnoissa. Lähitulevaisuudessa Karhuntie 10: ssä on toiveissa siistiä runsaaksi kasvaneet vaahterat etupihalta ja raivata huolettomaksi versonut takapiha. Syksyllä ulkoaluetta siistitään talkoilla. Onneksi talossamme on aktiivista talkooväkeä ja tehokas talotoimikunta. Jos emme halua tehdä yksin, meidän ei tarvitse. Ihmiset ottavat kyllä osaa puuhiin, Äänismaa korostaa. Nautimme pihan kunnossapidosta ja meistä on mukava huomata toisten ilo ja katsella, kun piha kukkii auringossa. 28 a s u k a s a s u k a s 29

16 teksti: Pia Kuorikoski Avainasukasohjelma on VVO:n kantaasiakasohjelma, jossa asukkaita palkitaan pitkäaikaisesta asumisesta. Uutuutena ohjelmaan liitetään tasokohtaiset etukortit. Uudet avainasukasedut tulevat voimaan vuodenvaihteessa Avainasukkaana saat enemmän etuja Kaikki uudet asukkaat saavat etukortin, jotka annetaan VVO-kotikeskuksissa vuokrasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Etukortilla saa muuttamiseen, asumiseen ja vapaa-aikaan liittyviä alennuksia. Avainasukasohjelmassa on neljä tasoa, jotka määräytyvät yhtäjaksoisen asiakkuusajan perusteella. Asumisajan pidetessä asukkaiden saamat edut paranevat. Avainasiakkuuden tunnuksena asukkaat saavat vuoden asumisen jälkeen ensimmäisen tasokohtaisen kortin. Kolmen vuoden asumisen jälkeen asukkaat siirtyvät toiselle tasolle ja ylimmälle tasolle pääsee kuuden vuoden asumisen jälkeen. Asukkaille postitetaan tasokohtaiset etukortit vuodenvaihteessa Avainasukasohjelmassa palkitaan sekä yhtäjaksoisesta asiakkuusajasta että asumisajasta samassa huoneistossa. Yhtäjaksoisen asumisen edut ovat henkilökohtaisia etuja. Samassa asunnossa pitkään asuneet palkitaan huoneistoon liittyvillä eduilla. Edut jaetaan perusetuihin, lisäetuihin ja remonttietuihin. Perusedut ovat etuja, jotka tulevat automaattisesti VVO:n asukkaille. Perusetuja ovat muun muassa neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Asukas-lehti sekä mahdollisuus osallistua asukastoimintaan. Useimpien talojen etuihin kuuluvat lisäksi esimerkiksi vuokraan sisältyvä vesimaksu, maksuton pesutupa ja edullinen VVO-sähkö. Lisäetujen määrä kasvaa tasoittain, jolloin etujen määrä kasvaa asiakkuusiän myötä. Lisäedut ovat palvelulupauksia ja rahanarvoisia etuja. Ensimmäinen VVO-lisäetu on ollut käytössä jo puolen vuoden ajan, kun yli kolme vuotta asuneille asukkaille on palautettu vuokravakuus. Lisäetuihin kuuluvat myös tapahtumat, jotka voivat olla alueellisia tai valtakunnallisia tilaisuuksia, kuten esimerkiksi konsertteja, urheilutapahtumia tai kesäjuhlia. Samassa huoneistossa kannattaa asua Avainasukasohjelmassa toinen palkinnan peruste on asumisaika samassa huoneistossa. Samassa huoneistossa asutun ajan perusteella asukkaat saavat remonttietuja. Remonttietuina säilyvät nykyisin käytössä olevat muuttoetu ja 10-vuotisetu. Kun asiakas muuttaa VVO:n asuntoon, on hänellä mahdollisuus valita muuttoetu, johon sisältyy pintaremontissa tarvittavat työkalut ja materiaalit veloituksetta. 10-vuotisedun saavuttaa asuttuaan samassa huoneistossa 10 vuotta. 10-vuotisetu tarjoaa asukkaalle kattavamman remontin. Uutena VVOremonttietuna on tulossa 3-vuotisetu, jossa asukkaalla on mahdollisuus uudistaa kotiaan omannä- Avainasukasohjelman ensimmäinen askel, vuokravakuuden palautus kolme vuotta VVO:lla asuneille käynnistettiin keväällä. Kesällä palautettiin vuokravakuuksia asukkaille, jotka olivat asuneet kolme vuotta mennessä. Seuraavan kerran vakuuden palautuskirjeitä lähetetään lokakuun lopussa asukkaille, joille on tullut kolme vuotta asumista täyteen mennessä. Avainasukasohjelma julkistetaan VVO:n internetsivuilla. Tervetuloa tutustumaan osoitteeseen VVO-kotikeskusten palveluvalikko Asian mukaan rakennettu ääniohjattu palveluvalikko nopeuttaa puhelun ohjausta vapaalle parhaiten asiasta tietävälle asiakaspalvelijalle. Alla on kerrottu miten VVO-kotikeskuksien valikot on rakennettu, joten sinun ei tarvitse soittaessasi kuunnella koko valikkoa lävitse. Näppäilet vain asiasi mukaan oikeat numerot, niin pääset välittömästi palveluun. Soittamalla VVO-kotikeskuksen palvelunumeroon kuulet aluksi Tervetuloa tervehdyksen, jonka jälkeen voit suoraan valita oikeat numerot asiasi mukaan. jos asiani koskee vuokra- tai asumisoikeusasuntoja 1. Asunnon haku 4. Muu asia 1. Vuokra-asunto 2. Asumisoikeus-asunto 1. Haluan vuokrata asunnon tai vaihtaa nykyisestä VVO:n asunnosta toiseen. 2. Haluan aktivoida nykyisen hakemukseni tai kysyä jo jätetyn asuntohakemukseni tilannetta. 3. Haluan tilata asuntoesitteen. jos asiani koskee isännöintiä, asunnon irtisanomista tai jotain muuta asumiseen liittyvää 2. Isännöinti ja asukaspalvelut 1. Haluan keskustella isännöintiin liittyvistä asioista. Huom! Pyri ottamaan ensisijaisesti yhteyttä suoraan isännöitsijään. 2. Haluan keskustella asunnon irtisanomisesta. Huom! Irtisanominen pitää tehdä kirjallisesti ja sen voi lähettää postitse tai faksata VVO-kotikeskukseen. 3. Asun VVO:lla ja haluan keskustella jostain muusta asumiseeni liittyvästä asiasta. jos asiani koskee vuokranmaksua, sähköä tai vvo-verkon laajakaistaliittymää 3. Lisäpalvelut 1. Haluan keskustella vuokranmaksuun liittyvistä asioista. Puhelu ohjautuu automaattisesti vuokravalvontaan. Vuokravalvonnan suora palvelunumero on Haluan keskustella sähköön liittyvistä asioista. Puhelu ohjautuu automaattisesti VVO-sähkön asiakaspalveluun. VVO-sähkön suora palvelunumero on Haluan keskustella internet laajakaistaliittymästä. Puhelu ohjautuu automaattisesti VVO-verkon asiakaspalveluun. VVO-verkon suora palvelunumero on jos asiani koskee avainasiakkuutta tai minulla on mitä tahansa muuta asiaa 1. Haluan keskustella avainasiakkuuteen liittyvistä asioista. Esim. vakuuden palautuksesta tai muista asiakaseduista. Puhelu ohjautuu automaattisesti avainasiakaspalveluun. Avainasiakaspalvelun suora palvelunumero on Minulla on jotain muuta asiaa VVO:lle, enkä tiedä mihin pitäisi ottaa yhteyttä. VVO-kotikeskusten palvelunumerot Helsinki Kuopio rovaniemi Hämeenlinna lahti tampere Jyväskylä lappeenranta turku Järvenpää Oulu Kotka Pori Lisätietoa puhelinjärjestelmästä tai apua järjestelmän käytettävyyteen voi kysyä Sari Danilotschkinilta numerosta tai sähköpostitse a s i a k a s p a l v e l i j a Esimerkki Haluan vaihtaa VVO:lla toiseen vuokra-asuntoon. Valitse tervetuloviestin jälkeen numerot 1,1 ja 1. Esimerkki Haluan keskustella asunnon irtisanomisesta. Valitse tervetuloviestin jälkeen numerot 2 ja 2. Esimerkki Haluan keskustella sähköasioista. Valitse tervetuloviestin jälkeen numerot 3 ja 2. Esimerkki Haluan keskustella avainasiakkuuteen liittyvistä asioista. Valitse tervetuloviestin jälkeen numerot 4 ja a s u k a s a s u k a s 31

17 Sipulit ovat mainioita mausteita, mutta niistä voi valmistaa myös herkullisia ruokia. Sipulit sopivat hyvin myös leivontaan. Kypsennettäessä sipulin joskus voimakaskin maku taittuu ja muuttuu pehmeän makeaksi. Myös sienet kuuluvat syksyyn. Jo pienikin sienisaalis - vaikka kaupasta löydetty - innostaa kokeilemaan sienireseptejä. Säyseitä sipuliruokia teksti: Piia Helasto kuvat: Tuomas Pietinen Sienipannukakku 5 dl maitoa 2 1/ 2 dl vehnäjauhoja 2 kananmunaa 1 tl suolaa ¼ tl valkopippuria 1 sipuli 2-3 dl sieniä esimerkiksi suppilovahveroita ½ dl hienonnettua ruohosipulia ½ dl hienonnettua basilikaa Sekoita maidon joukkoon jauhot, kananmunat, suola ja valkopippuri. Anna taikinan turvota ½ tuntia huoneenlämmössä. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uuninpellille. Ripottele taikinan pinnalle hienonnettu sipuli, sienet ja yrtit. Paista 200 asteessa minuuttia. Sienicappuccino 4:lle 2 sipulia 3-4 dl sieniä esimerkiksi kantarelleja 2 rkl voita ¾ dl vehnäjauhoja SIENIPANNUKAKKU: Pannukakkutaikinan voi maustaa SIENICAPPUCCINO: Maitovaahto kruunaa mehevän keiton ½ l vettä 1 dl kuohukermaa ½ tl suolaa 1 kasvisliemikuutio ripaus mustapippuria 1 tl kanelia 2 dl rasvatonta maitoa Hienonna sipulit ja sienet. Laita sienet ilman rasvaa kattilaan ja kiehauta niistä vesi pois. Lisää voi ja sipulisilppu. Ruskista hetki ja ripottele pinnalle vehnäjauhot. Sekoita hyvin. Kaada joukkoon vesi, kuumenna ja sekoita koko ajan. Lisää kasvisliemikuutio, suola, mustapippuri ja kaneli. Anna kiehua miedolla lämmöllä 20 minuuttia. Kaada joukkoon kerma ja kuumenna uudelleen. Vaahdota rasvaton maito sauvasekoittimella kapeassa astiassa. Jaa keitto annoskulhoihin ja koristele maitovaahdolla. ja suussa sulavia sieniherkkuja Täytetyt hopeasipulit 5 hopeasipulia Täyte: 100 g feta-juustoa 4 kpl hapankorppuja 1 dl emmental juustoraastetta 1 rkl hunajaa ½ tl suolaa 1 tl mustapippuria ½ dl tuoretta tai kuivattua oreganoa 1 dl vettä Kuori sipulit. Leikkaa ne pituussuunnassa puoliksi. Irrota sipuleista sisimpiä kerroksia, niin että jäljelle jää kuppeja. Hienonna sisusta, lisää sekaan loput täytteen aineet. Täytä sipulikupit. Lisää vuoan pohjalle desi vettä. Kypsennä sipuleita 175 asteessa minuuttia. HUNAJAISET SIPULIT: Hunaja pehmentää sipulin Lämmin kolmen sipulinsalaatti 1 jättisipuli tai 2 salaattisipulia 2 punasipulia 2-3 valkosipulin kynttä 2 dl sieniä esimerkiksi kantarelleja 1 rkl öljyä 2 rkl hunajaa 2 rkl balsamiviinietikkaa 1 ruukku salaattia ½ vihreä omena tuoretta basilikaa Kuori ja leikkaa sipulit renkaiksi. Viipaloi kuoritut valkosipulit. Kuumenna öljy pannussa ja kuullota sipuleita siinä muutaman minuutin ajan. Lisää sienet. Mausta seos hunajalla ja viinietikalla. Revi huuhdotut salaatinlehdet ja viipaloi omenat. Sekoita niiden Astiat: Kaira House joukkoon lämmin sipuliseos. Koristele tuoreella basilikalla. Punasipulimarmeladi 6 punasipulia 1 dl vettä 1 dl sokeria 1 dl etikkaa tuoretta rosmariinia MARMELADI: Olennaista marmeladissa on punasipulin, sokerin ja etikan liitto Kuori ja leikkaa punasipulit ohuiksi renkaiksi. Mittaa kattilaan vesi, sokeri ja etikka. Anna kiehahtaa. Lisää sipulirenkaat ja keitä miedolla lämmöllä 15 minuuttia, kunnes sipulit ovat pehmenneet. Lisää lopuksi muutaman rosmariininoksa. Jäähdytä seos liemineen ja purkita. 32 a s u k a s a s u k a s 33

18 VVO on mukana Hy vä Ikä - messuilla ! Vanhustyön keskusliitto ja VVO yhteistyöhön Tukea ikääntyvän kotiin Iän karttumisen ei tarvitse olla syy kotoa pois muuttamiseen. Kotona vanhenemista voidaan tukea vastuullisella uudis- ja korjausrakentamisella sekä arkea tukevilla palveluilla. teksti: Leena Tanskanen kuvat: Tuomas Pietinen V anhuus tuo tullessaan elämän kirjon iloja, mutta usein myös turvattomuutta ja avun tarvetta arkipäiväisimmissäkin asioissa, omassa kodissa. Moni iäkäs ihminen on yksinäinen. Vaikka vanhustyö on meillä Suomessa isolta osin hyvin hoidettu, etenkin pääkaupunkiseudulla iäkkäiden palveluissa on ruuhkaa eikä kaikille riitä kaivatussa määrin apua tai seuraa, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen muistuttaa. Vanhustyön keskusliitto ja VVO ovat aloittamassa yhteistyötä tavoitteena turvallisen asumisen takaaminen senioreille nimenomaan pääkaupunkiseudulla. Helsingissä ja lähiympäristössä VVO:n asunnoista 1600 on yli 60- vuotiaiden talouksia. Erityisiä VVO:n seniorikohteita Helsingissä ei ole lainkaan. Yhteistyötä aloitellaan kyselyllä, joka lähetetään yli 60-vuotiaiden talouksiin. Tiedustelemme millaista tukea ja palveluita asukkaamme kaipaavat. Kehittelemme yhteistyötä edelleen vastausten perusteella, VVO:n projektipäällikkö Esa Fagerlund kertoo. Fagerlundin mukaan tavoitteena on muun muassa parantaa senioriasukkaiden elämänlaatua ja kannustaa mahdollisimman pitkään kotona asumiseen. Hänen mielestään näihin tavoitteisiin päästään melko yksinkertaisella suunnitelmallisuudella. Vanhojen asuntojen kunnostamisella ja varustamisella iäkkäiden tarpeita vastaaviksi, senioritalojen uudisrakentamisella sekä palvelullisella yhteistyöllä sellaisten tahojen kanssa, jotka tarjoavat koti- ja muita hyvinvointipalveluja ja vaikkapa aktivoivaa ajanvietettä tai kulttuuripalveluja, Fagerlund listaa. Ei riitä, että talon seinään naulataan kyltti senioritalo. Talon on oltava toimiva myös sisältä, Karjalainen lisää. Luotetaanko laitoksiin? Turvalliseen asumiseen kuuluu olennaisena osana sosiaalinen kanssakäyminen. Tunne siitä, että minulla on joku läheinen tukenani jos tarvitsen ja että minua arvostetaan, synnyttävät turvallisuuden tunnetta ja ylläpitävät omanarvontuntoa, Karjalainen sanoo. Vanhainkodit askarruttavat kotona asuvia senioreita. Median antama kuva lääkityksestä ja hoitajapulasta voi pelottaa. Jotta turhat pelot saadaan pois, tarvitaan yhteistyötä. Kotiin ei ole hyvä jäädä yksin, sillä yksinäisyyttä saattavat seurata eristäytyminen ja turvattomuus. Rakennusteknisesti kotona asumisen kannalta tärkeää on esteettömyys. Sen lisäksi asunnoissa on kiinnitettävä huomiota riittävään ja tehokkaaseen valaistukseen, tukeviin kädensijoihin ja kahvoihin suihkuissa ja wc-tiloissa sekä automaattisiin kodinkoneisiin. Yksinäisyys painaa useaa vanhusta. Lähipiiri on kaukana eikä käytännön apua aina riitä. Vanhustyön keskusliitto n Vanhustyön keskusliiton ajatuksena on vanhusten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen muun muassa vapaaehtois- ja vapaa-ajan toiminnan keinoin. Lisäksi liitto tarjoaa neuvontaa ja koulutusta ajankohtaisista asioista. Vanhustyön keskusliitto perustettiin vuonna 1949 ja se on tänä päivänä noin 350 vanhusten hyväksi työskentelevän yhteisön keskusjärjestö. Liiton merkittävä taloudellinen tukija on Raha-automaattiyhdistys. Mikäli haluat osallistua toimintaan tai saada lisätietoja, ota yhteyttä numeroon (09) tai postitse Malmin kauppatie 26, Helsinki. Internet-sivut löydät osoitteesta: VVO:n senioriprojektin päällikkö Esa Fagerlund ja Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen odottavat yhteistyön tuovan tukea iäkkäiden asukkaiden arkeen. 34 a s u k a s a s u k a s 35

19 ikkuna koonnut: Leena Tanskanen KERRO VINKKISI! Ikkuna-palsta avaa näkymiä harrastamiseen, yhdessä ja erikseen oloon, sisustamiseen ja asumiseen. Kerro harrastus-, sisustus- tai vaikkapa lahjavinkkisi, jotka haluat jakaa muillekin. Julkaisemme hyvät ideat. Lähetä vinkkisi Ikkuna-palstalle sähköpostilla osoitteeseen tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, Mannerheimintie 168, PL 40, Helsinki. Kulttuuria Hienosto juoruilee Tampereen Komediateatterin syystärppi on vauhdikas komedia Juoruja. Se kertoo hienoston kultahääjuhlista, joissa sattumus saa hulvattomat suhteet. Naurun takaavat mm. Jaana Saarinen, Anu Raipia ja Heikki Railevirta. Tiedustelut arkisin klo 10 17, Puh Lapintie 3, Tampere. Käytännöllistä Tilataidetta Jyväskylässä Ajankohtaista Pyörä syyshuoltoon! Polkupyörän syyshuolto on syytä tehdä nyt, mikäli kahden rattaan kausi jatkuu. Puhdista pyörä, tarkista ja öljyä jarrut sekä vaihteet. Pumppaa renkaisin ilmaa tai vaihda nastat. Varmista, että polkimet ovat kiinni ja että lamppuun tulee valo. Älä unohda heijastinta! Kuvataitelija Kaarina Kaikkosen tilataidetta voi ihailla Jyväskylän Taidemuseon Holvissa. Kaikkonen käyttää taiteessaan usein näyttävästi mm. vanhoja vaatteita. Installaatioita-näyttely Tiedustelut ti-su klo puh. (014) , Kauppakatu 23, Jyväskylä. Pikkuroina palalipastoon Pienet tavarat eivät häviä, kun pakkaat ne kauniisiin lipastoihin. Kokonsa ja näkönsä ansiosta pikkulokeroita voi pinota vaikka olohuoneeseen. Lisätietoja: Indoor Group/Asko, puh. (03) , KIRJAT Maniaa Syksyn kiinnostava uutuus on ihmissuhteita ruotiva Essi Kummun romaani Maniaa (Tammi). Kirjassa peilataan kiehtovasti paitsi perhesiteitä myös omaa minuutta. Tiheää trilleriä Henning Mankellin trilleri Kennedyn aivot (Otava) on syyspimeiden jännäri parhaimmillaan. Kirjan päähenkilönä seikkailee arkeologi Louise Cantor, jonka työmatka vie henkilökohtaisen murhamysteerin äärelle... Riemastuttava lehmä Lehmä, jonka kyljessä oli luukku (Teos) on Tomi Kontion riemastuttava nuortenkirja. Kirja kertoo kahdesta sisaruksesta, jotka karkaavat lehmän mahassa Viron ilmatilaan. Raikas kieli on upeaa luettavaa! Hyppysellinen hivenaineita Ekokauppa Ruohonjuuren marjajauheet auttavat flunssa-aaltojen luomurohtona. Jauheen voi sekoittaa teehen, puuroon tai jogurttiin. Pikkupurkki kulkee kätevästi mukana eikä hintakaan huimaa. Jatka kesää saunassa Vaikka kesä on ohi, koivun tuoksusta voi nauttia vielä saunan lämmössä. Löyly-, tai kylpyveteen liotettavat Saunia-tuoksupussit ovat lisäksi allergiaystävällisiä. Lisätietoja: Nikkarien Oy, puh. (09) , Mikrobi kainaloon Näitä karvaisia, kiehtovia pehmolelupöpöjä voi ostaa nettikauppa Puljusta. Sivulta löytyy muutakin kiehtovaa. Mitä kuuluu? Pelaamalla Olympialaisiin? Legoista keräilyherkkuja Tsekkaa Sivustolla saa mm. vaihtaa kokemuksia ja osallistua piirustus- ja kirjoituskilpailuihin. Sivun ideointiin ja toteutukseen voi myös päästä itse mukaan. Peliplaneetta.net -verkkosivun mukaan tietokone-, konsoli- ja nettipelaamista puuhataan vuoden 2008 Olympialaisten esittelylajiksi. Olympialaisissa ei ole ollut uusia esittelylajeja vuoden 1992 jälkeen. Legoista on tullut käsistään taitavien keräilyharvinaisuuksia. Linnojen sijaan niistä voi koota vaikkapa UH-60 -helikopterin tai konsolipelihahmoja. Palikoiden ja lisäosien vaihtamisesta tai ideoista voi keskustella esimerkiksi osoitteessa Tassutellen Tiiroissa Ivana Helsingin Tiira-kotitossut peittoavat syksyn viileyden varpaissa. Keveissä Tiira-malliston töppösissä näkyvät vielä kesäiset väritkin, vihreä ja ruskea. Tovi toimittajana Hengen ravintoa Helsingin kirjamessut tarjoillaan tänä vuonna ruokamessujen kera, Tapahtumiin pääsee samalla lipulla. Ruoka ja kirja -kaavaa noudatetaan lokakuussa myös Turun kirjamessuilla. Katso lisää ja Tiedustelut myös puhelimitse Helsingin messukeskus (09) ja Turun messukeskus (02) kuvittaja Taru Moilanen Yle Teeman Mediabussi kiertää Suomen kouluja syyskuusta tammikuun loppuun. Mediabussissa on kuvaus- ja äänityskalustoa sekä editointityökalut, joilla voi tutustua oikeaan toimittajan työhön. Lisätietoja I k k u n a r u u t u n u o r t e n a l u e e l l e. 36 a s u k a s a s u k a s 37

20 ASUKASPOSTIA Ilot jakoon ja ideat käyttöön! Asukaspostia palsta on tarkoitettu meidän talon tapahtumille. Kerro myös muille Asukas-lehden lukijoille talosi omista tapahtumista, ideoista ja jutuista. Pyrimme julkaisemaan jutut ja kuvat käytettävissä olevan tilan mukaan joko lehden seuraavassa numerossa tai jutun henkeen ajankohdaltaan sopivimmassa lehdessä. Seuraava Asukas-lehti ilmestyy joulukuussa. Toimita Asukaspostia -palstalle tarkoitettu aineisto viimeistään mennessä sähköpostilla osoitteella tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, Mannerheimintie 168, PL 40, Helsinki. Kuvia ei palauteta. sauvakävely yhteiseksi harrastukseksi VVO:n asukkaille järjestettiin Vantaan Kuusijärven ulkoilualueella sauvakävelyohjaajan kurssi. Ideana oli, että kurssin käyneet voisivat vetää yhteisiä sauvalenkkejä ja opettaa muillekin oikeaa sauvakävelytekniikkaa. Teksti ja kuvat: Jouni Viitala Suomen Ladun vetämä sauvakävelykurssi piti sisällään täyden päivän teoriaa ja käytännön harjoituksia. Lopuksi pidettiin tentti jolla varmistettiin, että kaikilla kurssin käyneillä on tarpeeksi hyvät tiedot opettaa muille sauvakävelyn tekniikkaa. Sää suosi sauvailijoita helteisellä Kuusijärvellä ja osallistujat vaikuttivat tyytyväisiltä päivän antiin. - Kun löytää tietyn rytmin, niin kävely sujuu kuin tanssi. Tosi kevyttä ja rentouttava liikuntaa. Meidän talossa on sellainen kymmenen hengen porukka, joka on harrastanut yhdessä mm. hiihtoa, petankkia ja tikanheittoa. Sauvakävely sopii hyvin yhteisten harrastusten jatkoksi, sanoi Alli Rytkönen. Jarno Olin innostui sauvakävelystä niin paljon, että olisi valmis vetämään sauvakävelylenkkejä muissakin taloissa kuin omassaan. - Suomalaiset ovat sen verran juroja, ettei naapureiden kanssa turhia porista. Jos tällaista yhteistä tekemistä alettaisiin järjestämään laajemminkin, niin sehän olisi valtava muutos kerrostalokulttuuriin. Parantaisi varmasti kaikin puolin ilmapiiriä, jos ihmiset vaikkapa liikunnan kautta tutustuisivat toisiinsa, Olin pohti. Uusia kasvoja asukastoimintaan VVO:n Vantaan aluepäällikkö Hilkka Honkanen kertoi järjestäneensä uudenlaisen teemapäivän saadakseen uusia ihmisiä mukaan asukastoimintaan. - Hyvin onnistui, sillä paikalla näytti olevan lähinnä minulle tuntemattomia kasvoja. Noin puolet vaikutti niin innostuneilta, että voisivat lähteä vetämään sauvakävelylenkkejä. Se on oikein hyvä tulos, sillä eihän ketään voi liikkumaan pakottaa. Siitä kun saa palkaksi vain hyvän mielen, Honkanen summaili päivän saldoa. Hilkka Honkasen suunnitelmissa on järjestää ensi keväänä uusi sauvakävelykurssi, jos halukkaita osallistujia riittää. Sauvakävely on rento laji, joka sopii kaiken kuntoisille. Aloittaminen ei vaadi pohjakuntoa, mutta intensiteettiä kohottamalla saa aktiiviurheilijakin hien pintaan. Huolellinen venyttely sauvakävelylenkin jälkeen takaa hyvän olon vielä seuraavanakin päivänä. Ympäristöekspertit liikkeellä Jyväskylässä 10-vuotiaalla jo seniorin piirteitä Jyväskylän seudun ympäristöeksperttejä koulutettiin jo toista kertaa lähtemällä torstaina 8. kesäkuuta liikkeelle tutustumaan seudun VVO-pihoihin. Tarkoituksena oli saada vinkkejä oman pihapiirin hoitoon sekä käydä kriittistäkin keskustelua, siitä millainen ympäristön tulisi olla ja mitä sen hyväksi voitaisiin tehdä. Nimikkopuutarhurimme Esko Almin johdatuksella 12 asukasaktiivia sekä kaksi pientä tulevaa eksperttiä osallistui koko aurinkoisen kesäillan kestävään retkeen. Pikkubussilla kiirehdittiin aluksi maalaiskuntaan Jyskään luonnonläheiseen mutta hieman nuhjuiseen pihapiiriin. Talon pihaa on tarkoitus parannella kesän kuluessa - asukkaat ovatkin jo talkoilla alkutöitä tehneet. Pian jatkettiin Kuokkalan kaupunginosaan, jossa tutustumiskohteina oli useita hyvin erilaisia VVO-pihoja, pienistä ja ahtaista kookkaisiin ja vehreisiin. Lisäksi tutustuttiin erilaisiin jätetiloihin, niiden hyviin ominaisuuksiin ja puutteisiin. Kehuvia ja kriittisiä arvioita annettiin puolin ja toisin, myös vinkkejä omaan pihaan etsittiin. Puolimatkan pysäkki sijaitsi Talo sijaitsee Kilpisenkatu 16:sta aivan Jyväskylän ydinkeskustassa. Kaikki palvelut ja kaupat ovat parinsadan metrin säteellä. Talossa on huomioitu mallikkaasti myös ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset. Hissi on tilava ja useat ovet aukeavat sähkötoimisesti. Muutamat asunnot on asianmukaisesti varustettu liikuntarajoitteisille. Talon asunnoista lähes puolet onkin iäkkäämpien ja liikuntarajoitteisten käytössä. Tietysti asukkailla on myös toiveita. Yhteisissä tiloissa on toivomisen varaa. Jos puhutaan vanhemmasta väestä, niin erityisesti he kaipaavat virikkeellistä toimintaa tai ainakin tiloja sitä varten. Talossa on jonkin verran yritetty käyttää pohjakerroksen väestösuojatiloja siinä tarkoituksessa. Se on kuitenkin tavattoman epäkäytännöllinen. Sinne kulku on hankalaa ja tila on kostea ja talvella melko viileä. Väestösuojassa juotiin juhlakahvit ja kuultiin lauluesityksiä. Tietysti talossamme asuu kaiken ikäisiä ja sen on hieno asia. Viikko juhlien jälkeen syntyi uusin asukas. Esko Alm Peräpelto 6:n hyvin hoidetun pihapiirin grillikatoksella, jonne talon aktiivit olivat ystävällisesti virittäneet retkeläisille makkaranpaistovalkeat. Eväitä odotellessa tutustuttiin luonnonkauniiseen ympäristöön ja erityistä kiinnostusta herätti talon monipuolinen hyvin toimiva leikkialue. Herkuttelun ja kiitosten jälkeen tutustuttiin ympäristöaktiiveihin työssään Peräpelto 1.ssä. Mullan möyrinnästä yllätettiin ympäristöekspertti ahertamassa parin muun asukkaan kanssa. Kaiken kaikkiaan kuuteen pihapiiriin ehdittiin tutustua ennen kuin kaarrettiin illan viimeiseen pihaan keskustan Schaumanin puistotielle. Nyt 10 vuotta täyttävällä talolla on yhteinen piha ja jätetila Saton vuokratalon kanssa. Talon aktiivit kertoilivat erikoisuuksista ja ongelmista, mitä järjestely aiheuttaa. Huollon lisäksi pihapiiristä huolehtivat VVO:n asukkaat. Niin pihakierros sitten päättyi lähtöpisteeseensä kotikeskukselle. Päätöskin jo tehtiin: kahden vuoden kuluttua uudelleen - pihoja ja mielenkiintoa kyllä riittää!!! Kiitokset Eskolle ja kaikille osallistuneille! Erityiskiitoksen saavat retkeen osallistuneet lapset, jotka innokkaasti testasivat pihojen leikkivälineitä! Martti Müller Jyväskylässä Kilpisenkatu 16 täytti keskikesällä 10 vuotta. Asukkaat juhlistivat tapahtumaa kaikille asukkaille tarjotuilla kakkukahveilla. Tilaisuudessa käytiin läpi tähänastisia asumiskokemuksia. Talossa on 36 asuntoa ja alkuperäisiä asukkaita on kuusi. 38 a s u k a s a s u k a s 39