LOIMAAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA SELVITYS JULKISISTA PALVELUISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOIMAAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA SELVITYS JULKISISTA PALVELUISTA"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Loimaan kaupunki LOIMAAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA SELVITYS JULKISISTA PALVELUISTA Raportti 137-P

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Selvityksen tarkoitus Selvityksen toteutus Nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Väestörakenne ja väestöennusteet Nykyinen palvelurakenne Yhteistoiminta-alue Opetustoimen palvelut Päivähoito- ja esiopetuspalvelut Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Palvelutarpeen muutokset Opetustoimen palvelut Päivähoito- ja esiopetuspalvelut Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut Viimeaikaiset muutokset Olemassa olevat suunnitelmat Loimaan kaupungin toiminta-ajatus ja visio Yhteistoiminta-alue Loimaan keskustan kehittäminen Opetustoimen palvelut Päivähoito- ja esiopetuspalvelut Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Toimenpide-ehdotukset palveluverkon kehittämiseksi Opetustoimen palvelut Päivähoito- ja esiopetuspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Perusterveydenhuoltopalvelut Vanhustenhuollon palvelut Kehitysvammaisten palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Kiinteistöjen kehittäminen...24 LIITTEET...25

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 1 LOIMAAN KAUPUNKI LOIMAAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 1 Johdanto 1.1 Selvityksen tarkoitus 1.2 Selvityksen toteutus Selvitys Loimaan julkisista palveluista on laadittu Loimaan keskustan osayleiskaavan pohjaksi, jonka tavoitevuosi on Selvityksen tavoitteena on koota yhteen olemassa olevat suunnitelmat julkisten palvelujen osalta sekä esittää mahdollisia uusia toimenpiteitä ja tarpeita julkisten palvelujen kehittämiseksi, mikä palvelee meneillään olevaa osayleiskaavaprosessia ja sen maankäyttövarauksia alueella. Koska selvitys on luotu Loimaan keskustan osayleiskaavan pohjaksi, on selvityksessä keskitytty niihin palveluihin, joihin uudella maankäytöllä on selvimmin vaikutusta. Näitä ovat: 1. Opetustoimi 2. Perusterveydenhuolto 3. Vanhusten palvelut 4. Vammaisten palvelut 5. Päivähoito 6. Vapaa-ajanpalvelut Lisäksi selvityksessä on rajauduttu osayleiskaava-alueelle huomioiden kuitenkin osayleiskaava-alueen vaikutusalue. Vaikutusalue on tällä hetkellä opetustoimen ja päivähoidon osalta Loimaan kaupunki, mutta muiden palvelujen osalta vaikutusalue laajenee naapurikuntiin. Koska vuoden 2030 vaikutusalue on epävarma tekijä, on selvityksessä tehty tämän osalta palvelujen tulevaisuuden tarpeiden arviointi karkeammalla tasolla. Selvityksessä on hyödynnetty seuraavia asiakirjoja: - Asumispalvelusäätiö ASPA (2011). Emme mihinkään asuntolaan.. Kehitysvammaistan nuorten asumispalvelujen Tarve-projekti Loimaalla. - Loimaan kaupunki (2009). Kouluverkkoselvitys. - Loimaan kaupunki (2010). Päivähoidon palveluverkkoselvitys - Loimaan kaupunki (tekeillä). Liikuntapaikkaselvitys (eri liikuntapaikkojen ylläpito-, kehittämis- ja investointikysymykset). - Loimaan kaupunki (2009). Hyvinvointipoliittinen ohjelma. - Kuntaliitto, Antti Kuopila (2011). ALOPT-yhteistoiminta-alueen muodostaminen. Selvityksen on laatinut FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä FM Mari Moilanen kesällä/syksyllä Työtä on ohjannut Loimaan kunnasta kehitysjohtaja Matti Tunkkari.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 2 2 Nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet 2.1 Väestörakenne ja väestöennusteet Loimaan keskustan osayleiskaava-alueella asuu noin asukasta. Muualla Loimaalla asuu noin 6000 asukasta. Näin ollen suunnittelualue on kaupungin merkittävin asutuskeskittymä. Loimaan haja-asutusalueilla asuvan väestön määrä on kauttaaltaan pienentynyt viimeisten 30 vuoden aikana, vaikka paikoin uusi rakentaminen on lisännyt väestömäärää haja-asutusalueilla (kuva 1). Loimaan, Hirvikosken, Alastaron keskustoissa väestömäärä on kasvanut paikoin, mutta paikoin on tapahtunut myös väestön vähenemistä, kun perhekoko on pienentynyt ja asuinväljyys kasvanut. Suunnittelualueella tihein asutus sijoittuu Loimaan kaupunkikeskustaan sekä sen läheisille alueille. Etenkin valtatien 9 länsipuolella asutus on harvempaa. Kuva 1. Loimaan väestökehitys Varsinais-Suomen liitto Väestömuutos Loimaan seutu.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 3 Taulukko 1. Loimaan väestö ikäryhmittäin sekä väestöennuste Muutos Muutos Ikäluokat yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja yli 80-vuotiaat Tilastokeskus ennustaa, että Loimaan väkiluku kasvaa tulevina vuosina maltillisesti; vuonna 2020 väkiluku on noin 30 asukasta ja vuonna 2030 noin 130 asukasta enemmän kuin vuonna (Taulukko 1) Ennuste perustuu edellisien vuosien kehitykseen, joten ennusteeseen liittyy paljon epävarmuuksia ja esimerkiksi kaavoituksen sekä uusien asuinalueiden seurauksena väestönkasvu voi olla kaupungissa Tilastokeskuksen ennustetta nopeampaa. Loimaan ikärakenne vanhenee tulevaisuudessa nopealla vauhdilla Tilastokeskuksen ennusteen mukaan; nuorten sekä työikäisten määrä laskee, kun taas eläkkeellä olevien määrä nousee merkittävästi nykyisestä. (Taulukko 1) Loimaan kaupungin strategissa esitetään kokonaiskasvutavoitteeksi 0,05 % eli muuttovoittoa n. 60 henkeä/vuosi, jos syntyvyys/kuolleisuus on ennustetulla tasolla n. -50/vuosi. Muuttovoitto ei ole saavuttanut em. tasoa luvulla, mutta kokonaiskasvua on silti perusteltua pitää tavoitteena kuntaimago ja elinkeinojen kehitys (mm. Loimaanportti) huomioiden jo alkavalla valtuustokaudella. Vuonna 2025 Loimaan väestömäärä on tavoitteen mukaan noin asukasta (Kuva 2) eli noin 500 asukasta enemmän kuin nykyään. Loimaan 2009 väestöennuste Kuva 2. Loimaan kaupungin väestötavoite. 2 Tilastokeskus. V2 VARSINAIS-SUOMI: Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan kunnan osa-alueittain ; Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Nykyinen palvelurakenne Yhteistoiminta-alue Opetustoimen palvelut Kaupungin väestötavoitteen perusteella vuotuinen muuttoliike kaupunkiin on noin 60 henkeä. Jos arvioidaan näistä noin 70 prosenttia sijoittuvan Loimaan kaupungin keskustaajamaan tai sen vaikutusalueelle, lisääntyy selvitysalueen väestömäärä ulkopuolelta tulevan muuttoliikkeen seurauksena selvitysalueella ja sen vaikutusalueella vuodessa noin 40 hengellä ja vuoteen 2030 noin 760 hengellä. Palvelutarpeiden muutosten arvioinnissa on oletettu, että muista kunnissa Loimaalle muuttavat ovat keskimäärin nelihenkisiä perheitä, joissa on vanhempien lisäksi kaksi lasta. Nykyinen palvelurakenne on kuvattu karkeasti liitteen 1 kartassa. Loimaa ja Oripää muodostivat vuoden 2009 alusta yhteistoiminta-alueen, jonka hallinnosta vastaa Loimaan kaupunki. Yhteistoiminta-alue vastaa kuntien järjestettäväksi säädettyjen lakisääteisten sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palveluiden järjestämisestä seuraavasti: Kansanterveyslain mukaiset palvelut (ml. työterveyshuollon palvelut) Kasvatus- ja perheneuvonta Polikliininen päihdehuolto Erillisillä päätöksillä järjestettävät sosiaalipalvelut Lisäksi laaditaan täsmennetty palvelusuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain. Perusopetusta järjestetään Loimaalla tällä hetkellä 13 alakoulussa, 3 yläkoulussa sekä Tuulensuun erityiskoulussa. Esiopetusta annetaan päiväkodeissa sekä perusopetuksen yhteydessä Kirkonkylän ja Kojonkulman kouluilla. Vammaisille lapsille esiopetusta järjestetään Tuulensuun koulussa. Kouluyksikköjen sijainti kaupungin alueella on esitetty kuvassa 1. Opetustoimintaan liittyy 1. ja 2. vuosiluokkien oppilaille sekä 3-9. vuosiluokkien osalta erityisopetukseen otetuille ja siirretyille järjestettävä aamu- ja iltapäivätoiminta. Varsinaista aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentää yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa järjestettävä kerhotoiminta. 4 Yleissivistävää toisen asteen koulutusta Loimaalla tarjoaa Loimaan lukio. Ammatillista toisen asteen koulutusta järjestää Loimaan koulutuskuntayhtymä, jonka koulutusvalikoimaan kuuluvat luonnonvara- ja ympäristöala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnontieteiden ala, matkailu-, ravitsemus- ja talousala, sosiaali-, terveys ja liikunta-ala sekä kulttuuriala. Toimintaa täydentää ammattistartti. Loimaalla sijaitsee myös Turun ammattikorkeakoulun Loimaan toimipiste (liiketalous, sosiaaliala), Loimaan työväenopisto, Loimaan seudun musiikkiopisto sekä Loimaan Evankelinen Kansanopisto. 5 Koulujen nykyinen koko on kuvattu taululukossa 1. 3 Kuntaliitto, Antti Kuopila (2011). ALOPT-yhteistoiminta-alueen muodostaminen. 4 Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 5 Taulukko 1. Loimaan kaupungin ala- ja yläkoulut sekä näiden oppilasmäärät lukuvuonna Koulun nimi Oppilasmäärä Asemanseudun koulu 57 Hirvikosken koulu 213 Isonperän koulu 29 Kauhanojan koulu 50 Keskuskoulu 275 Kirkonkylän koulu 187 Kojonkulman koulu 50 Metsämaan koulu 49 Niinijoen koulu 73 Peltoisten koulu 53 Vanha koulu 39 Vesikosken koulu 52 Virttaan koulu 25 Tuulensuun koulu 21 Alastaron yläkoulu 135 Opintien koulu 213 Puistokadun koulu 247 Kuva 1. Loimaan koulutuspalvelujen sijainti. 6 Loimaan kaupunki (2009). Kouluverkkosuunnitelma.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Päivähoito- ja esiopetuspalvelut Lapsiperheille tarjotaan Loimaalla päivähoitoa, esiopetusta, leikkitoimintaa ja koululaisten iltapäivätoimintaa. Päivähoito järjestetään kokopäiväisenä tai osapäiväisenä vanhempien tarpeiden mukaan päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. 7 Päivähoitoa tarjoavat kaupungin 10 omaa päiväkotia, 12 ryhmäperhepäiväkotia sekä 42 perhepäivähoitajaa. Ostopalveluna päivähoitoa hankitaan kahdesta kaupungin alueella toimivasta yksityisestä päiväkodista. Lisäksi kaupungissa toimii avoin päiväkoti. Päivähoidossa työskentelee 2 kiertävää erityislastentarhanopettajaa. 8 Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki ja sen kunnallinen lisä. Päivähoidon toimintayksikköjen sijoittuminen kaupungin alueelle näkyy kuvassa 1. Vuoden 2012 alusta varhaiskasvatus siirtyy kokonaisuudessaan sivistyspalvelukeskuksen alaisuuteen. 9 Vuonna 2011 Loimaalla oli 401 päiväkotipaikkaa. Kuva 3. Loimaan kaupungin päivähoitopalvelut Loimaan kaupunki (2009). Loimaan hyvinvointipoliittinen ohjelma Loimaan kaupunki (2009). Loimaan hyvinvointipoliittinen ohjelma Loimaan kaupunki (2009). Loimaan hyvinvointipoliittinen ohjelma Loimaan seutukunnan palvelurakenneselvitys.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Loimaa tuottaa isäntäkuntamallilla sosiaali- ja terveystoimen palvelut Oripään kunnalle. Entinen Loimaan seudun ktt ky lakkautettiin 2009 alussa, jolloin Mellilä ja Alastaro liittyivät Loimaaseen. Terveydenhuolto 11 Loimaalla tarjotaan terveyspalveluja pääterveysasemalla, Alastaron sosiaalija terveysasemalla, Hirvikosken terveysasemalla, Mellilän sosiaali- ja terveysasemalla sekä yhteistoiminta-aluesopimukseen perustuen Oripään sosiaali- ja terveysasemalla. Asemilla toimivat neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, hammashuolto sekä perusterveydenhuollon vastaanotto. Terveydenhuollon päivystys hoidetaan iltaisin ja viikonloppuisin ja öisin Loimaan aluesairaalassa. Hammashuollossa viikonloppujen ja arkipyhien päivystys on keskitetty Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselle Turkuun. Fysioterapiapalveluita tarjotaan sekä pääterveysasemalla että Alastaron sosiaali- ja terveysasemalla sekä Hirvikosken terveysasemalla. Diabetesneuvolapalveluita saa pääterveysasemalta sekä Hirvikosken terveysasemalta. Puheterapiapalvelut tarjotaan pääterveysasemalla. Pääterveysasemalla toimii myös erityispalveluyksikkö, jonka muodostavat perheneuvola, päihdepoliklinikka sekä mielenterveysryhmä. Erityispalveluyksikössä asiakkaita palvelee 3 psykologia, sosiaalityöntekijä, sosiaalihoitaja, 6 psykiatrista sairaanhoitajaa sekä perhe- ja pariterapeutti. Työterveydenhuollon palveluissa yhdistettiin vuoden 2008 alussa Härkätien, Loimaan ja Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymien työterveyshuollot alueelliseksi työterveyspalveluyksiköksi, Työkympiksi, joka tarjoaa palveluita Auran, Kosken Tl, Liedon, Loimaan, Marttilan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien alueella toimiville työpaikoille. Toimipisteitä on Loimaalla, Pöytyällä ja Liedossa. Erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Vanhus- ja kehitysvammahuolto Vammaisille henkilöille järjestetään vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja, palveluasumista sekä henkilökohtaista apua. Lyhytaikaista apuvälinelainausta järjestetään pääterveysasemalla toimivasta apuvälinelainaamosta. Loimaan kaupunki järjestää työ- ja päivätoimintaa neljässä toimipisteessä (Loimaan toimintakeskus, Eerontupa, Alastaron työtupa, Kitkonpuiston päivätoiminta). Asumispalveluita järjestetään omana toimintana Kitkonpuiston asumispalveluyksikössä, Mirjakodissa, Ruusurinteessä ja Telkänkodin ryhmäkodissa. Vammaispalveluja hankitaan oman toiminnan lisäksi Varsinais- Suomen erityishuoltopiiriltä sekä Kehitysvammaisten palvelusäätiöltä. 12 Loimaan kaupunki järjestää kuntalaisille kotihoitoa, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöitä ja perheitä silloin, kun he tarvitsevat apua tilapäisesti tai pysyvästi sairauden, vamman tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi selviytyäkseen kotioloissa. Kotihoitoon sisältyvät kotipalvelu, kotisairaanhoito sekä tukipalvelut. Kotiin tuotaviin hoito- ja hoivapalveluihin kuuluu lisäksi kotisairaalatoiminta. 11 Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Loimaan kaupunki järjestää palveluasumista omana toimintana kuudessa eri yksikössä (Ilolakodit, Kartanonmäki, Pikkukartano, Kitkonpuisto, Tammikoti, Tiaisentie) ja hankkii lisäksi palveluasumista kolmesta ostopalveluyksiköstä (Hoitokoti Mariia, Loimikoti, Tuulensuun palvelukeskus) kaupungin alueelta. Palveluasumisen paikkoja oli tarjolla 160 kappaletta kesäkuussa Vanhainkotihoitoa järjestetään Alastaron vanhainkodissa ja Vanhainkoti Kuuselassa niille vanhuksille, jotka eivät tehostettujen koti- ja tukipalvelujen turvin selviä tai joiden hoitoa ja huolenpitoa ei voida järjestää omassa kodissa tai palveluasunnoissa. Vanhainkotien paikkoja oli tarjolla 132 kappaletta kesäkuussa Vanhainkotipaikoista 35 sijaitsee Kuuselassa, 22 Mäntypuistossa sekä Loimaan aluesairaalalta vuokratuissa tiloissa 27 osayleiskaavaalueella. Pääterveysaseman sekä Alastaron sosiaali- ja terveysaseman hoito-osastoilla tarjotaan laitoshoitoa tarvitseville potilaille yleissairauksien hoitoa sekä perusterveydenhuoltoon siirrettyjen potilaiden jatkohoitoa, kuntoutusta ja saattohoitoa sekä intervalli-, päivä- ja yösairaanhoitoa. Pääterveysaseman hoitoosaston vuodeosasto toimii Loimaan aluesairaalassa 27 paikalla. Alastaron hoito-osastolla on 30 paikkaa. Kartanomäen palvelukeskukseen on rakennettu uudisosa ja osa vanhasta osasta on korjattu. Vanhusten laitos- ja palveluasuminen on keskitetty keskusta-alueiden osalta Kartanomäen palvelukeskukseen, ja kehitysvammahuollon toiminta on puolestaan keskitetty vanhustenhuollolta vapautuneisiin tiloihin Hirvikoskelle. Puistokadulta vapautunut kehitysvammaisten palveluasunto on otettu uuden perustetun lastensuojeluyksiön käyttöön, ja kesäkuussa 2011 sosiaalityö muuttaa kaupungintalolta pääterveysasemalle entisen hoitoosaston tiloihin. Hoito-osasto muutti 2010 kesän jälkeen aluesairaalan sisälle vuokralle. 13 Mielenterveys- ja päihdepalveluissa asumispalvelut ostetaan Loimaalla ulkopuolisilta. Loimaan keskustassa toimii yksityisen palvelutuottaja ASPA:n (Asumispalvelusäätiön omistama OY) yksikkö, jossa oli vuonna paikkaa. Yksikkö toimii ydinkeskustassa. Kehitysvammahuollon kaupungin oma toiminta on keskitetty osayleiskaavaalueella Hirvikoskelle. Loimaan kaupunki tarjoaa kehitysvammaisten asumispalveluja Hirvikoskella (26 paikkaa), Alastarolla (9 paikkaa) ja Mellilässä (6 paikkaa). Lisäksi V-S erityishuoltopiirin on perustamassa 8-paikkaisen autismiyksikön Hirvikoskelle Telkäntielle. Kaupungin oma lastensuojeluyksikkö aloittaa Kiinteistö Oy Tuulensuun kiinteistössä keskustassa Pikatien ja Puistotien kulmauksessa. Kehitysvammaisten asumistarpeista on valmistunut tulevaisuuden tuetun asumisen tai palveluasumisen tarpeista. 14 Loimaan sosiaali- ja terveyshuollon yksiköt on esitetty liitteessä 1. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen kokonaisuuteen kuuluvat nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut sekä vapaa sivistystyö (työväenopisto). Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua sekä kaikkien 13 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti palvelujen kehittämisestä. 14 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti palvelujen kehittämisestä.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 9 kuntalaisten harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia ja aktivoivia harrastus- ja vapaa-ajanpalveluita sekä mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. 15 Nuorisotyössä tehdään seutukunnallista yhteistyötä (SENU) Auran, Kosken Tl, Marttilan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien kanssa. Seutukunnallisella yhteistyöllä turvataan niitä nuorisotyön palveluita, joihin yksittäisen kunnan resurssit eivät riitä. SENU:ssa toimii kuntien yhteisenä resurssina seutukunnallinen nuorisotyöntekijä, jonka lisäksi hankkeiden avulla SENU:ssa toimii uraohjaaja (osana JUURI-hanketta) sekä etsivä nuorisotyöntekijä (Elämänilohankkeen kautta palkattuna). 16 Loimaalla on neljä nuorisotaloa, joista kaksi sijoittuu suunnittelualueelle. Citynuokkari Nuorisotalo sijaitsee juna-aseman läheisyydessä ja Nuokkari sijaitsee Hirvikosken keskustassa. 17 Liikuntatoimi tarjoaa kuntalaisille yleistä ja suunnattua liikuntaryhmätoimintaa sekä ylläpitää sisä- ja ulkoiluliikuntapaikkoja sekä reitistöjä. Liikuntapalveluissa tehdään nuorisotoimen tavoin tiivistä yhteistyötä sekä seutukunnan muiden kuntien että järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Kulttuuritoimen tavoitteena on paikallisesti edistää taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä paikallisen kulttuuriperimän vaalimista. Tavoitteeseen pyritään luomalla edellytyksiä kulttuurin harrastamiselle ja harjoittamiselle tarjoamalla kuntalaisten käyttöön tiloja, tukemalla taloudellisesti kulttuuritoimintaa harjoittavia yhteisöjä, järjestämällä kulttuuritilaisuuksia sekä keräämällä ja tallentamalla paikallista kulttuuriperinnettä. Kirjastopalveluita tarjotaan selvitysalueella pääkirjastossa sekä Hirvikosken kirjastossa, ja selvitysalueen ulkopuolella Alastaron kirjastossa, Mellilän kirjastossa sekä Virttaan lainausasemalla. Työväenopisto sijaitsee Rantatiellä Loimaan keskustan tuntumassa. Työväenopisto tarjoaa opiskelijoilleen lähinnä heidän vapaa-aikoinaan tilaisuuden tietojen ja taitojen kartuttamiseen. 18 Opistorakennuksen toisen kerroksen kunnostaminen taidenäyttelytiloiksi on alkanut Perusparannus käsittää myös kattomateriaalin vaihdon, hissin ja varastotiloja pohjakerrokseen. Kaupungilla on noin 600 esineen taidekokoelma ja sitä täydentää perintönä saatu nk. Haapasen kokoelma, joka sisältää yli 100 maalausta mm Suomen taiteen kultakaudelta. Liikuntapaikkapalvelujen tarjonta liikuntapaikkaselvityksen mukaan 19 on Loimaalla suhteellisesti ottaen melko hyvä. Perusliikuntapaikkoja kuten sisäliikuntatiloja, hiekkakenttiä, ulkojäitä ja hiihtolatuja on kattavasti, ja kuntaliitoksien jälkeen myös alueellinen kattavuus on melko hyvä. Loimaalla on laaja kouluverkko ja koulujen yhteydessä olevilla lähiliikuntapaikoilla on tärkeä merkitys lasten ja nuorten liikunnallista aktiivisuutta edistävinä liikuntapaikkoina. Niiden merkitys on edelleen kasvanut aamu- ja iltapäivätoiminnalle sekä vapaa-ajan toimijoille. 15 Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma Loimaan kaupunki (2011). Loimaan kaupungin internetsivut Loimaan kaupunki (2011). Loimaan kaupungin internetsivut Loimaan kaupunki, vapaa-aikalautakunta (2010). Loimaan kaupungin liikuntapaikkasuunnitelma 2010.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Palvelutarpeen muutokset Opetustoimen palvelut Päivähoito- ja esiopetuspalvelut Loimaalla on Hirvikoskella virkistysuimala Vesihovi, keskustassa Kaunismäenkadulla Loimaan Jäähalli Oy ja sen vieressä tenniskeskus sekä Curling putki. Kaunismäen alueella on vielä tilaa nykyisten toimintojen laajentumiselle tai uusille toiminnoille. Kouluverkkoa uudistettaessa on otettava huomioon liikuntatilojen vaikutukset liikuntatilojen vapaa-ajan käytölle. Koulujen liikuntatilojen suunnittelussa on tärkeää arvioida koulutoiminnan tarpeiden ohella vapaa-aikatoiminnan alueelliset tarpeet. Sama pätee myös päivähoitoverkon suhteen. 20 Palvelutarpeen muutokset on arvioitu suhteessa Tilastokeskuksen väestöennusteeseen sekä osayleiskaavan väestötavoitteeseen. Palvelutarpeen muutoksen arvioinnissa ei ole huomioitu palvelujen kriteereissä tapahtuvia muutoksia, eikä muita ennakoimattomia tapahtumia, kuten pandemioita. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan peruskouluikäisten määrä vähenee kunnassa seuraavan kymmenen vuoden aikana vuoteen 2020 noin 70 oppilaalla, mikä vähentää perusopetuksen palvelujen tarvetta nykyisestä jonkin verran. Vuoden 2020 jälkeen kehitys hidastuu ja peruskoululaisten määrä vähenee noin 25 oppilaalla. Kaupungin väestötavoitteen perusteella vuotuinen muuttoliike kaupunkiin on noin 60 henkeä. Jos arvioidaan näistä noin 70 prosenttia sijoittuvan Loimaan kaupungin keskustaajamaan tai sen vaikutusalueelle, lisääntyy selvitysalueen väestömäärä selvitysalueella ulkopuolelta tulevan muuttoliikkeen seurauksena vuodessa noin 40 hengellä ja vuoteen 2030 noin 760 hengellä. Vuodessa koululaisten määrä kasvaa pahimmillaan noin 20 hengellä muuttoliikkeen seurauksena, mutta todennäköisemmin vähemmän. Väestötavoite edellyttää peruskoulupaikkojen lisäämistä selvitysalueella vuoteen 2030 mennessä huomioiden väestörakenteen muutos noin paikalla. Päivähoito- ja esiopetuspalvelujen kysyntä säilyy Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella seuraavat vuosikymmenet suunnilleen ennallaan. Kaupungin väestötavoitteen perusteella vuotuinen muuttoliike kaupunkiin on noin 60 henkeä. Jos arvioidaan näistä noin 70 prosenttia sijoittuvan Loimaan kaupungin keskustaajamaan tai sen vaikutusalueelle, lisääntyy selvitysalueen väestömäärä selvitysalueella vuodessa noin 40 hengellä ja vuoteen 2030 noin 760 hengellä. Vuodessa päivähoito- ja esiopetuspalvelujen kysyntä kasvaa pahimmillaan noin 20 paikalla muuttoliikkeen seurauksena, mutta todennäköisemmin vähemmän. Väestötavoite edellyttää päivähoito- ja esiopetuspaikkojen lisäämistä selvitysalueella vuoteen 2030 mennessä noin paikalla. 20 Loimaan kaupunki, vapaa-aikalautakunta (2010). Loimaan kaupungin liikuntapaikkasuunnitelma 2010.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Perusterveydenhuollon palvelut Vanhustenhuoltopalvelut Kehitysvammaisten palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut Ikärakenteen vanheneminen Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lisää etenkin iäkkäiden perusterveydenhuollon palvelujen kysyntää. Vuoteen 2020 yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä lähes 1000 hengellä. Myös tämän jälkeen iäkkäiden määrä kasvaa, mutta terveydenhuollon kannalta kriittisesti, sillä kasvu kohdistuu etenkin yli 80-vuotiaisiin, joiden määrä kasvaa lähes 700 hengellä vuosien välillä. Loimaan keskusta houkuttelee todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä iäkkäitä asumaan keskustan palvelujen läheisyyteen, mikä lisää entisestään etenkin keskustan terveyskeskus- ja muita kuntoa sekä terveyttä ylläpitävien palvelujen kysyntää. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lasten määrä ei muutu merkittävästi seuraavina vuosikymmeninä, joten lasten perusterveydenhuollon palvelujen tarve säilyy suunnilleen ennallaan. Oppilaiden määrän hienoinen lasku ei vaikuttane merkittävästi koulujen terveydenhuollon palvelujen kysyntään. Neuvolapalvelujen kysyntä säilynee suunnilleen nykyisellään. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisten perusterveydenhuollon kysyntä laskee etenkin 2010-luvulla, mutta myös 2020-luvulla. Kaupungin väestötavoitteen perusteella perusterveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa myös lapsien ja peruskouluikäisten osalta jonkin verran. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vanhustenhuoltopalvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti niin kuin 2020-luvuillakin. Vuoteen 2020 yli 60- vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä lähes 1000 hengellä ja 2020-luvulla lähes 1200 hengellä. Merkittävää on yli vuotiaiden määrän reipas kasvu 2010 luvulla (noin 700 henkeä) ja yli 79-vuotiaiden määrän nopea kasvu luvulla (noin 700 henkeä). Loimaan keskusta houkuttelee todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä iäkkäitä asumaan keskustan palvelujen läheisyyteen paitsi muualta Loimaalta kuin myös maaseutumaisista naapurikunnista, joten etenkin selvitysalueen vanhustenhuoltopalvelujen kysyntä tulee todennäköisimmin kasvamaan merkittävimmin tulevina vuosikymmeninä. Vammaisten palvelujen tulevaa tarvetta ei pysty arvioimaan ikärakenteen muutoksen eikä osayleiskaavan tavoitteiden perusteella. Loimaalle tehtiin kehitysvammaisten nuorten asumispalvelujen Tarve-projekti Loimaalla vuonna Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa loimaalaisten kehitysvammaisten nuorten asumiseen liittyvistä tarpeista ja toiveista tulevaisuudessa. Selvityksen johtopäätökset on koottu kappaleen Olemassa olevat suunnitelmat alle. Eläkeläisten määrän kasvu lisää kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen kysyntää vapaa-ajan lisääntyessä. Näin etenkin iäkkäille suunnattujen kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen kysyntä lisääntyy, mutta väestöennusteen mukaan etenkin työikäisille suunnattujen palvelujen kysyntä vähenee. Toisaalta vapaaajanpalvelujen merkitys on kasvanut viime vuosina merkittävästi kaikissa ikäryhmissä, joten on todennäköistä, että näiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa jonkin verran myös muissa ikäryhmissä. Monipuolinen vapaa-

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Viimeaikaiset muutokset 2.4 Olemassa olevat suunnitelmat ajanpalveluvalikoima on myös yksi merkittävä vetovoimatekijä asuinympäristön osalta. Loimaan palveluverkko on kehittynyt viime aikoina pitkälti niin, että uusia palvelualueita ei ole juuri rakennettu vaan palvelutarpeen kasvaessa muiden palvelutarpeiden supistaminen on hyödynnetty siirtämällä toiminnot vapautuneisiin tiloihin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella vanhushuollon keskittäminen Kartanomäkeen vapautti tiloja, joita on otettu pienin muutoksin kehitysvammahuollon käyttöön. Viimeisenä V-S erityishuoltopiiri on juuri rekrytoimassa työntekijöitä autismiyksikköön, joka sai asianmukaiset tilat Hirvikosken Kitkonpuiston alueelta, jossa oli tyhjentynyt kaupungin kaupungin vanhustenhuollon yksikkö. Loimaan kaupunki on myös päättänyt, että aluesairaalalta vapautuneisiin tiloihin siirretään pääterveysasemalla toiminut vuodeosasto, jolloin pääterveysasemalta vapautunut tila saadaan kaupungintalolta muuttavien sosiaalityön ja lastensuojelun käyttöön. Loimaan aluesairaalan korttelissa on edelleen varaa sekä vapauttaa tiloja, että tarvittaessa rakentaa keskeisimmälle paikalle uutta tilaa (esim. vanhustenhuollon käyttöön). 21 Julkisiin palveluihin vaikuttavat yhä enemmän myös yksityiset palveluharjoittajat sekä sätiöt. Esimerkkinä päivähoidon rakenne, joka on kehittymässä osin sattumalta. Uusi yksityisen yrityksen 60-paikkainen päiväkoti valmistuu, ja avaa oven elokuussa Toisena esimerkkinä Loimaan Evankelisen kansanopiston säätiön perustama Kotipesä Oy, joka tarjoaa lastensuojelun laitospalveluja aluksi 8-paikkaisena. Tiloiksi on otettu 1980-luvulla rakennettu oppilasasuntola opiston alueelta Hirvikoskelta. 23 Maankäytön suunnittelussa tiettyjen julkisten palvelujen osalta tilojen uusiokäyttö mahdollistaa näin sijoittaa kaupungin alueelle uusia toimintoja ja palveluja ilman sanottavaa rakentamista Loimaan kaupungin toiminta-ajatus ja visio Loimaan kaupungin toiminta-ajatuksessa sekä visiossa näkyvät myös palvelujen kehittäminen 24. Toiminta-ajatus kertoo Loimaan kaupungin olemassa olon tarkoituksen: Loimaan kaupungin tehtävä on turvata asukkailleen edellytykset hyvään elämään järjestämällä toimivat perus- ja hyvinvointipalvelut sekä edistämällä alueensa vetovoimaisuutta vahvistavaa kehitystä. Toiminta-ajatuksessa: - Edellytysten turvaaminen merkitsee asukkaiden omatoimisuutta elämänlaadun muodostumisessa. - Peruspalvelut tarkoittavat lakisääteisiä palveluja. 21 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 22 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 23 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti julkisten palvelujen kehittämisestä Loimaan kaupunki (2009). Loimaan linja

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 13 - Hyvinvointipalvelut tarkoittavat muita kuin lakisääteisiä, asukkaiden viihtyvyyteen vaikuttavia palveluja.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 14 Yhdistymissopimuksen mukaisesti aluerakenteellinen kehitysvisio on esitetty kuvassa 4. Hirvikoski Yhteistoiminta-alue Kuva 4. Loimaa 2020 rakennekehityksen painopistealueet. Selvitysalueelle sijoittuu aluerakenteen vision mukaan näin ollen sekä kaupunkikeskus, kaupunginosakeskus että vapaa-ajankeskus. Auran, Loimaan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen alueelle ollaan selvittämässä uutta yhteistoiminta-aluetta, joka olisi väestöpohjaltaan asukasta. Yhteistoiminta-aluetta koskevassa selvityksessä esitetään, että uusi kuntayhtymä perustetaan siten, että kuntayhtymä aloittaa hallinnollisesti toimintansa vuoden 2012 aikana ja palveluntuotanto siirtyy uudelle kuntayhtymälle vuoden2013 alusta (kokonaisuudessaan viimeistään vuoden 2015 alusta). Uuden kuntayhtymän perustehtävänä on toimia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueena ja olla kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain 5 :n sosiaali- ja terveystoimen ja Kuntalain 76 :n 2 momentin mukaisesta kuntien yhteistoiminnasta järjestämisvastuussa. Tämä järjestämisvastuu ulotetaan koskemaan myös kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja (pl. päivähoito). Alueen työterveyshuollosta vastaa Työkymppi. 25 Uuden yhteistoiminta-alueen myötä Loimaan-Oripään yhteistoiminta-alue purkautuu. Uudistuksella on myös vaikutuksia Loimaan kaupungin nykyiseen sosiaali- ja terveystoimen organisointiin, tehtävien siirtyessä uudelle kuntayhtymälle Kuntaliitto, Antti Kuopila (2011). ALOPT-yhteistoiminta-alueen muodostaminen. 26 Kuntaliitto, Antti Kuopila (2011). ALOPT-yhteistoiminta-alueen muodostaminen.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Loimaan keskustan kehittäminen Opetustoimen palvelut Kesäkuussa 2011 selvitystä tehdessä yhteistoiminta-alueesta ei oltu vielä päätetty, eikä siten ollut tiedossa, miten yhteistoiminta-alue vaikuttaa Loimaan palvelurakenteeseen. Loimaan kaupungin keskustaan on laadittu kehittämissuunnitelma vuonna Keskustan kehittämissuunnitelmassa on esitetty keskustan ja sen lähialueiden rakenteen tiivistämistä ja täydentämistä etenkin asuinrakentamisella. Keskustan pienet asunnot lähipalveluineen ovat houkutelleen iäkkäitä asumaan keskustaan, ja trendi jatkunee myös tulevaisuudessa. Iäkkäiden määrän kasvu keskustassa lisää keskustan hyvinvointi-, vapaa-ajan ja perusterveydenhuollon palvelujen kysyntää. Iäkkäiden lähi- ja kotipalvelujen kysynnän kasvu mahdollistaa myös sellaisten kerrostalojen rakentamisen, joiden alakerrassa yhteisiä tiloja sekä palvelujen tuottajia ja yläkerrassa iäkkäille suunniteltuja esteettömiä asuinhuoneistoja. Kouluverkon kehittämisessä on Loimaan kaupungin kouluverkkoselvityksen mukaan perusteltua lähteä siitä, että taajama-alueilla on yksi tai muutama suurempi yksikkö ja toisaalta haja-asutusalueilla on muutamia kouluja. Maantieteellisesti ja oppilasmäärän kehityksen perusteella haja-asutusalueen kouluista Kauhanojan, Kojonkulman, Metsämaan ja Niinijoen koulut on tarkoituksenmukaista säilyttää. 28 Loimaan kaupungin oppilasmäärä on vähenevä, minkä takia kouluverkkoa on on päätetty kehittää seuraavasti 29 : 1. Toimintakeskuksen rakentaminen Asemanseudun koululle ( ). 2. Keskuskoulun saneeraus ja laajentaminen (2012). 3. Peltoisten koulu lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan Keskuskoululle (ja Kauhanojalle) 4. Vanhakoulu lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan Keskuskoululle. 5. Vesikosken koulu lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan Keskuskoululle ja Opintielle. 6. Opintien koulua laajennetaan (2011). 7. Hirvikosken koulu lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan Opintielle. 8. Tuulensuun koulu lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan Opintielle. Koulukäytöstä poistuvat kiinteistöt (kuva 5): - Hirvikosken koulu - Peltoisten koulu - Vanha koulu - Vesikosken koulu - Tuulensuun koulu Opintien ja Keskuskoulun investointien toteuttaminen edellyttää, että niihin saadaan valtionosuusrahoitus. Niiden toteutusjärjestys sidotaan valtionosuuspäätöksiin/-rahoitukseen. Hirvikosken koulun lakkautetaan, jos Opintien koulun pieneen laajennukseen saadaan valtionosuus. 27 Loimaan kaupunki (2010). Loimaan keskustan kehittäminen ja asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi. 28 Loimaan kaupunki (2009). Kouluverkkoselvitys. 29 Loimaan kaupunki (2009). Kouluverkkoselvitys.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 16 Kuva 5. Loimaan kaupungilta poistumassa olevat tilat. Kun suunnitelmat toteutuvat, on Loimaan kouluverkko seuraavanlainen: Alakoulut Asemanseudun koulu (1-6) Isonperän koulu (1-6)* Kauhanojan koulu (1-6) Keskuskoulu (1-6) Kirkonkylän koulu (0-6) Kojonkulman koulu (0-6) Metsämaan koulu (1-6) Niinijoen koulu (1-6) Virttaan koulu (1-6)** Yhtenäiskoulu*** Opintien koulu (0-9, erityiskoulu) Yläkoulut*** Alastaron yläaste (7-9) Puistokadun koulu (7-9) Lukio Loimaan lukio * Isonperän koulun jatkosta valtuusto päättää erikseen sen jälkeen, kun lasten toimintakeskus on valmistunut. ** Virttaan koulun asemaan palataan aikaisintaan viiden (5) vuoden kuluttua.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Päivähoito- ja esiopetuspalvelut *** Ylä- ja yhtenäiskoulujen rakennetta ja määrää tarkastellaan uudelleen viimeistään viiden (5) kuluttua. Näillä näkymin Peltoisten koulu tarvitaan jatkossa päivähoitokäyttöön, mutta muille ei ole tarvetta. 30 Keskuskoulun valtionosuuspäätös saatiin vuodelle 2011, ja työt kohteessa on aloitettu kesällä Hanke valmistuu kesällä 2012, jolloin tältä osin kouluverkon rakennemuutos voidaan panna toimeen. Loimaan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt seuraavat suunnittelua ja valmistelua ohjaavat periaatteet lasten päivähoidon kehittämiseksi ja uudistamiseksi: 1. Investointisuunnitelmassa varaudutaan Vanhan koulun ja Peltoistenkoulun alustavien kustannusarvioiden mukaiseen euron saneeraamiseen päivä kodeiksi vuosina Keskusta-alueella toimivat Kuukankujan, Sammonkatu I:n, Sammonkatu II:n ja Sillankorvan ryhmäperhepäiväkotien toiminta lopetetaan vuosien aikana. 3. Yhdistymissopimuksen mukainen Mellilän lasten toimintakeskus toteutetaan valtuustossa erikseen hyväksyttävän 1,3 milj. euron hankesuunnitelman mukaisesti vuosina Veturipuiston päiväkoti sekä Loukeen ja Poutapilven ryhmäperhepäiväkodit lakkautetaan Mellilän lasten toimintakeskuksen valmistuttua vuonna Investointisuunnitelmassa varaudutaan yhdistymissopimuksen mukaiseen Alastaron päivä kodin euron suuruiseen laajennukseen vuosien aikana. 6. Yksityisen päiväkotitarjonnan turvaamiseksi voidaan päiväkodeiksi saneerattavia kaupungin tiloja tarvittaessa tarjota myös päiväkotiyrittäjien- /yhteisöjen käyttöön. 7. Ennen Vanhan koulun ja Peltoisten koulun päiväkodeiksi saneeraamisen hankesuunnittelun käynnistämistä ja rakentamispäätöksiä selvitetään yksityiset päiväkotirakennushankkeet ja niiden mahdollinen vaikutus kaupungin omien tilojen saneeraus- ja rakentamistarpeisiin. 8. Yksityistä palvelutarjontaan mahdollisesti laajennettaessa otetaan huomioon kuntaliitosten mukainen kaupungin oman päivähoitohenkilöstön työsuhdeturva. Peltoisten koulun päiväkodiksi muuttamisen taustalla oli perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain piiriin uudessa sopimuksessa, minkä takia perhepäivähoidossa oleville lapsille piti osoittaa varahoitopaikka, kun hoitajan työaika täyttyy. Samaan aikaan Peltoisten koulun käyttöönoton kanssa on lakkautettu pieniä ryhmäperhepäiväkoteja keskustassa ja yksi Alastarolla Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 31 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä.

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 18 Nykyinen yksityinen päiväkotiyrittäjä Verkanappulat Oy saa käyttöön elokuussa 2011 Kaunismäenkadulle rakentamansa uuden päiväkodin, jossa on noin 50 paikkaa. Entinen toimitila Vesikosken seurakuntatalolla on seurakunnalla myynnissä Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut Loimaa tuottaa nyt isäntäkuntamallilla palvelut Oripään kunnalle. Entinen Loimaan seudun ktt ky lakkautettiin 2009 alussa, jolloin Mellilä ja Alastaro liittyivät Loimaaseen. Loimaalla ei ole "pakkoa" laajempaan malliin, mutta Pöytyä ja Aura ovat yhdessä niin pieniä, että heidän on löydettävä kumppanit palvelujen järjestämiseksi. 33 Sosiaali- ja terveydenhuollon PARAS-hankkeen mukaista laajempaa yhteistoiminta-aluetta selvitetään parhaillaan Loimaan, Oripään, Auran ja Pöytyän kesken, jossa selvitetään uuden kuntayhtymän perustamista. Poliittinen päätös syntyy elokuun lopussa. 34 Jos yhteistoiminta-alue syntyy, on sen kokonaisväestömäärä noin asukasta. Perusterveydenhuollon palvelut Yhteistoiminta-alueella on 7 terveysasemaa (Loimaan keskustassa, Aurassa, Kyrössä, Riihikoskella, Yläneellä, Hirvikoskella, Oripäässä), 2 sosiaali- ja terveysasemaa (Alastarolla, Mellilässä). Lisäksi Loimaan keskustassa sijaitsee aluesairaala, jossa tapahtuu mm. koko yhteistoiminta-alueen viikonloppupäivystys alkaen. Hoito-osastoja on Loimaan keskustassa ja Alastarolla sekä Riihikoskella (vuodeosasto). Yhteispalveluselvityksessä todetaan, että päivystys tapahtuu uudella mahdollisella yhteistoiminta-alueella Pöytyällä, Loimaalla ja Loimaan aluesairaalassa. Pöytyä ja Aura tulevat käyttämään myös TYKS T-sairaalan päivystystä sen valmistuttua. Muuten toiminnan kehittämistä sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta ei ollut saatavilla tietoa kesäkuussa Vanhustenhuoltopalvelut Loimaalla vanhusten asumispalvelut on osayleiskaava-alueella keskitetty Kartanomäkeen, jossa on mahdollista laajentaa edelleen toimintoja ympärillä olevan vapaan maa-alueen perusteella. Osayleiskaava-alueella on myös useita yksityisiä palveluasumisen hankkeita vireillä. Hirvikoskelle on nousemassa 32- paikkainen palvelutalo (MedisetHoiva Oy) ja Kartanonmäelle on suunnitteilla noin 60-paikkainen palvelutalo (Mediverkko Oy). Lisäksi tiedossa on useita tonttihakemuksia palvelutaloille. 35 Loimaan torin vieressä on lisäksi Vakuutusyhdistys Loimi-Hämeellä kaavamuutoksen kautta tontti senioritalolle. Näillä näkymin hanke ei ole lähdössä liikkeelle, koska on liian kallis ja yksityiset palvelutuottajat ovat halunneet yksitasoratkaisua Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 33 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 34 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 35 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti palvelujen kehittämisestä. 36 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti palvelujen kehittämisestä.

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 19 Loimaan vanhustenhuollosta ei ole olemassa uutta suunnitelmaa, sillä viime vuosina on tehty suuret muutokset, joiden on ennakoitu riittävän seuraavalle 10 vuodelle. So-te johto on käyttänyt arvioinnissa valtakunnallisia suosituksia. Esimerkiksi vanhustenhuollon laatusuositusten ja väestö/väestörakennekehityksen mukaan lisätarve on vuoteen 2020 mennessä paikkaa. Tieto on otettu sosiaali- ja terveysjohtajan kh:lle tekemästä aineistosta, joka koski palvelukilpailutuksen perusteita. Yksityisen palvelutuotannon osuus vanhusten asumispalveluissa on nyt 19,8% ja osuus tulee nousemaan edellä mainittujen uusien toimijoiden myötä. Yksityinen palvelutarjonta on osaksi suunnattu myös Loimaata laajemmalle alueelle. 37 Yhteistoiminta-alueella paikkoja on seuraavasti: Pöytyällä on tarjolla ympärivuorokautista palvelua antavia palveluasumisen paikkoja noin 70 kappaletta ja osittain omatoimista asumista tukevia palveluasumisen paikkoja noin 15 kappaletta 38. Aurassa ympärivuorokautista palvelua antavia palveluasumisen paikkoja on tarjolla noin 70 kappaletta 39. Loimaalla laitospaikkoja oli kesäkuussa ja palveluasumisessa on 160 paikkaa, joista kaupungin omia paikkoja 102 ja ostettuja 56. Pääosa ostoista on tehty kaupungin alueelta ja vain 11 kaupungin ulkopuolelta. 40 Yhteensä alueella oli siis kesäkuussa 2011 noin 315 palveluasumisen paikkaa ja 100 laitospaikkaa. Kehitysvammaisten palvelut Kehitysvammaisten nuorten asumispalvelujen Tarve-projektin (2011) mukaan Loimaalla tarjolla olevat asumispalvelut ovat tarjonnaltaan kapea-alaiset; yksiköitä on vähän ja valtaosa niistä ei vastaa nykyisiä kehitysvammaisten asumisen laatusuosituksia, eikä projektin yhteydessä haastateltujen kehitysvammaisten asumistoiveita. Suurimpina haittoina niissä pidettiin asukkaiden yksilöllistä elämää rajoittavia rutiineja ja ilta-ajan harrastusmahdollisuuksien vähäisyyttä sekä Hirvikoskella Telkäntien ympäristöä. Tarve-projektissa esitettiin toimenpidesuositukset akuuteista kehittämiskohteista ja ehdotuksia niiden toteuttamiselle. Loimaan kaupungissa toteutetussa nuorten kehitysvammaisten TARVEprojektin tulosten perusteella kunnassa tulee lähitulevaisuudessa: 1. Järjestää nykyistä laajemmin tukiasumispalveluja normaalissa asuntokannassa. 2. Kehittää nyt olemassa olevia asumispalveluja niin, että ne vastaavat asiakkaiden toiveita ja ovat kehitysvammaisten asumista koskevien laatusuositusten mukaisia. 3. Mallintaa tavoitteellinen asumisvalmennus ja asumisharjoittelu ja toteuttaa sitä osana intervalliasumista. 4. Mahdollistaa mielekäs vapaa-ajanvietto myös iltaisin. 37 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 38 Pöytyän kunta (2011). Pöytyän kunnan internetsivut Auran kunta (2011). Auran kunnan internetsivut Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti palvelujen paikkamääristä.

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 5. Kehittää palvelusuunnittelua yksilölliseksi ja tulevaisuuteen tähtääväksi, niin että se palvelee paremmin sekä asiakkaita, perheitä että kunnan palvelujen suunnittelua ja budjetointia. 6. Perustaa vammaispalveluiden kehittämistyöryhmä, johon kutsutaan asiakkaita, omaisia sekä kunnan ja järjestöjen edustajia käsittelemään ja ideoimaan vammaispalvelujen kehittämistarpeita. Maankäytön kannalta suositukset ohjaavat kehitysvammaisten asumista tulevaisuudessa yhä enemmän osaksi normaalia asumista osana ns. normaalista asuntokannasta; kehitysvammaisia ei tulisi erotella asumaan tietyille alueille, vaan heille tulisi antaa samanlaiset mahdollisuudet valita asuinpaikkansa kuin muullakin väestöllä. Näin ollen kerros- ja rivitaloasuntojen kysyntä voi kasvaa hienoisesti tulevina vuosina uusien suositusten perusteella. Loimaan liikuntapaikkaselvityksessä todetaan, että väestörakenteessa tapahtuvat muutokset heijastuvat palveluiden kysyntään. Eliniän odotetaan pidentyvän, mutta terveys ja hyvinvointi uhkaavat jakautua entistä epätasaisemmin. Väestön fyysinen kunto heikkenee. Liikunnan merkitys toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisessä sekä itsenäisen arjesta selviytymisen tukena kasvaa, minkä takia ikääntyvän väestön toimintakykyä ylläpitäviä liikuntamahdollisuuksia tulee edistää. Liikunnan harrastamisessa tapahtuvat muutokset aiheuttavat paineita liikuntapalvelujen tasapuoliselle tuottamiselle. Väestön ja liikuntajärjestöjen tarpeet poikkeavat hyvinvointipoliittisen ohjelman mukaan tällä hetkellä jonkin verran toisistaan. 41 Loimaan kaupungin tavoitteena on liikuntapaikkaselvityksen mukaan kehittää paremmin kuntalaisia palveleva liikunnan palveluverkko turvaamalla liikunnan harrastamisen edellytykset. Tavoitteeseen päästään sillä, että kunnan liikuntapaikkarakentamisessa merkittävä osa kohdistetaan hankkeisiin, jotka palvelevat terveyttä edistävää liikuntaa ja mahdollisimman monen kuntalaisen liikunnanharrastusta. Lisäksi alueiden suunnittelussa otetaan huomioon arki- ja lähiliikuntapaikat ja kevyen liikenteen väylien suunnittelussa, toteutuksessa ja hoidossa mahdollistetaan väylien käyttö myös liikunnan harrastamisessa. Kaavoituksessa tulee tehdä riittävät ja alueellisesti kattavat varaukset liikkumista edellyttävistä liikuntapaikoista. Loimaalla tekeillä olevan liikuntapaikkaselvityksessä todetaankin, että nykyistä liikuntapalveluverkkoa on kehitettävä, mutta ensiarvoisesti tärkeintä on turvata jo olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnossapito peruskorjauksilla ja huolellisella hoidolla. 42 Tulevaisuuden investoinneista vahvimmin esille nousivat liikuntapaikkaselvityksen yhteydessä analysoidussa asiakaspalautteessa frisbeegolfrata ja tekonurmikenttä. Myös kevyenliikenteenväylät ja Loimijoen virkistyskäyttö tuotiin esille. Nykyisten liikuntapaikkojen kunnossapidon turvaaminen oli asiakaspalautteen vahvin viesti. 43 Liikuntapaikkaselvityksen mukaan liikuntapaikkaverkostoa Loimaan kaupungin alueella voidaan pitää varsin kattavana. Keskeistä on tämän verkoston kunnossapidon turvaaminen. Lähiliikuntapaikkojen lisäksi lähivuosina ei ole näky- 41 Loimaan kaupunki (2009). Hyvinvointipoliittinen ohjelma. 42 Loimaan kaupunki (tekeillä). Liikuntapaikkaselvitys. 43 Loimaan kaupunki (tekeillä). Liikuntapaikkaselvitys.

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 21 vissä mitään suurta investointikohdetta. Pesäpallokentästä lähialueineen laaditaan selvitys Huomioitava on myös kylissä sijaitsevat koulut, jotka ovat nykyään opetuksen lisäksi kylien lähiliikuntapaikkoina. Vaikka koulutoiminta kylältä loppuisikin, tulisi lähiliikuntamahdollisuudet säilyttää. Lähivuosiksi on suunnitteilla seuraavia investointeja kulttuuri- ja vapaaajanpaleluihin: - Lasten toimintakeskus lähiliikuntapaikka Mellilä - Luistelualueet Kaunismäen kentälle - Pesäpallostadionin kuntokartoitus - Harjureitin saattaminen ulkoilulain mukaiseksi ulkoilureitiksi - Keskuskoulun lähiliikuntapaikka ja pallokenttä - Loimaan tekonurmikenttä - Mellilänjärven kehittäminen - Alastaron päiväkodin laajennus (liikuntaolosuhteiden parantaminen lähiliikunta- ja leikkialueilla) - Virttaan mökkialueen lampi - Peltoisten koulun ja Vanhan koulun muutos päiväkodiksi (liikuntaolosuhteiden parantaminen lähiliikunta- ja leikkialueilla) - Opintien koulun laajennus (liikuntaolosuhteiden kartoitus koko Hirvikosken taajamaa ajatellen lähiliikuntapaikkalähtöisesti) 3 Toimenpide-ehdotukset palveluverkon kehittämiseksi 3.1 Opetustoimen palvelut Loimaan peruskoulutuksen kysyntä laskee nykyisten väestöennusteiden mukaisesti. Kaupunkiin laaditun kouluverkkoselvityksen perusteella kaupunkikeskuksen ympärillä on nähtävillä muutaman koulun (Peltoisten, Vanhakoulun, Vesikosken, Hirvikosken, Tuulensuun) lakkauttaminen lähivuosien aikana. Lakkauttaminen merkitsee muiden koulun tilatarpeiden kasvua, jotka on huomioitu kouluverkkosuunnitelmassa (Keskuskoulun saneeraus ja laajentaminen, Opintien koulun laajentaminen) ja 2020-luvuilla peruskoulujen oppilasmäärät laskevat Tilastokeskuksen mukaan lähes 100 oppilaalla. Osa tästä laskusta on huomioitu yllä mainituilla järjestelyillä, mutta esimerkiksi vuoden 2015 jälkeen Loimaan peruskoulujen oppilasmäärät laskevat Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2030 edelleen noin oppilaalla. Koska kaupungin tavoitteena on väestökasvun suuntaaminen kaupungin taajamiin ja vuotuinen muuttoliike kaupunkiin on noin 60 henkeä, on todennäköistä, että suunnittelualueen koulujen oppilasmäärät säilyvät kuitenkin ainakin nykyisellään, mutta todennäköisesti vaativat myös palvelujen laajentamista etenkin 2020-luvulla paikalla. Toimenpide-ehdotukset Loimaan keskustan osayleiskaavaan: Olemassa olevien selvitysten ja Tilastokeskuksen ennusteiden perusteella suunnittelualueella ei ole tarvetta uudelle koululle. Koska kaupungin tavoitteena on kasvattaa suunnittelualueen väestömäärää muuttoliikkeen seurauksena ja houkutella alueelle etenkin uusia lapsiperheitä, voi peruskoulupaikkojen tarve kuitenkin kasvaa alueella ja 2020-luvuilla yhteensä noin paikalla. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että kaavoituksessa mahdollistetaan nykyisten koulujen laajentaminen ja mahdollistetaan koulujen perustaminen asuinalueiden yhteyteen, jolloin uuden päiväkodin tarve voidaan arvioida myös asemakaavoituksen yhteydessä. Yksi vaihtoehto on 44 Loimaan kaupunki (tekeillä). Liikuntapaikkaselvitys.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Kaupunginhallitus 7.5.2015 1 Miksi selvitystyöhön ryhdyttiin? Kaupungin talous ei kestä nykyisellä mallilla jatkamista enää pitkään Kuntaliitosten

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain.

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI / VAIHTOEHTOJEN VERTAILU: ARVIOINNIN KOHDE JA AIKA: Kiikan - Keikyän alueen asumispalvelut NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE MITTAREIDEN TIETOA VAIHTOEHTO 0 = NYKYTILA VAIHTOEHTO

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Tiivistelmä Nordic Healthcare Group 2.9.2016 16.9.2016 1 Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus Hallituksen linjaukset

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen?

Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen? Maaningan kuntalaisillat Keskusta 12.3.2012 Terveydenhuolto ja perusturva (lääkäri, hammaslääkäri, kuntoutus, neuvolat, kouluterveydenhuolto, sairaalapalvelut, mielenterveystyö, päihdehoito, lapsiperhepalvelut,

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Vimpeli. Kuntalaiskysely Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Vimpeli. Kuntalaiskysely Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015 Vimpeli Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=42) Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Raportti kuntaliitosselvityksen peruspalvelutyöryhmän työn etenemisestä. Soster 89 Valmistelija: osastopäällikkö Vuokko Hiljanen, puh. 014 2678 010.

Raportti kuntaliitosselvityksen peruspalvelutyöryhmän työn etenemisestä. Soster 89 Valmistelija: osastopäällikkö Vuokko Hiljanen, puh. 014 2678 010. Sosiaali- ja terveyslautakunta 89 19.10.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 92 23.11.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 103 14.12.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 9 18.01.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Someron kaupungin organisaatio

Someron kaupungin organisaatio Someron kaupungin organisaatio 2017 Organisaatio Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen Hallinto- ja talous Keskustoimisto Maataloustoimi Elinkeinotoimi Hanna Saarni Perusturva Sosiaalityö Vanhuspalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot