LOIMAAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA SELVITYS JULKISISTA PALVELUISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOIMAAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA SELVITYS JULKISISTA PALVELUISTA"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Loimaan kaupunki LOIMAAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA SELVITYS JULKISISTA PALVELUISTA Raportti 137-P

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Selvityksen tarkoitus Selvityksen toteutus Nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Väestörakenne ja väestöennusteet Nykyinen palvelurakenne Yhteistoiminta-alue Opetustoimen palvelut Päivähoito- ja esiopetuspalvelut Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Palvelutarpeen muutokset Opetustoimen palvelut Päivähoito- ja esiopetuspalvelut Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut Viimeaikaiset muutokset Olemassa olevat suunnitelmat Loimaan kaupungin toiminta-ajatus ja visio Yhteistoiminta-alue Loimaan keskustan kehittäminen Opetustoimen palvelut Päivähoito- ja esiopetuspalvelut Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Toimenpide-ehdotukset palveluverkon kehittämiseksi Opetustoimen palvelut Päivähoito- ja esiopetuspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Perusterveydenhuoltopalvelut Vanhustenhuollon palvelut Kehitysvammaisten palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Kiinteistöjen kehittäminen...24 LIITTEET...25

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 1 LOIMAAN KAUPUNKI LOIMAAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 1 Johdanto 1.1 Selvityksen tarkoitus 1.2 Selvityksen toteutus Selvitys Loimaan julkisista palveluista on laadittu Loimaan keskustan osayleiskaavan pohjaksi, jonka tavoitevuosi on Selvityksen tavoitteena on koota yhteen olemassa olevat suunnitelmat julkisten palvelujen osalta sekä esittää mahdollisia uusia toimenpiteitä ja tarpeita julkisten palvelujen kehittämiseksi, mikä palvelee meneillään olevaa osayleiskaavaprosessia ja sen maankäyttövarauksia alueella. Koska selvitys on luotu Loimaan keskustan osayleiskaavan pohjaksi, on selvityksessä keskitytty niihin palveluihin, joihin uudella maankäytöllä on selvimmin vaikutusta. Näitä ovat: 1. Opetustoimi 2. Perusterveydenhuolto 3. Vanhusten palvelut 4. Vammaisten palvelut 5. Päivähoito 6. Vapaa-ajanpalvelut Lisäksi selvityksessä on rajauduttu osayleiskaava-alueelle huomioiden kuitenkin osayleiskaava-alueen vaikutusalue. Vaikutusalue on tällä hetkellä opetustoimen ja päivähoidon osalta Loimaan kaupunki, mutta muiden palvelujen osalta vaikutusalue laajenee naapurikuntiin. Koska vuoden 2030 vaikutusalue on epävarma tekijä, on selvityksessä tehty tämän osalta palvelujen tulevaisuuden tarpeiden arviointi karkeammalla tasolla. Selvityksessä on hyödynnetty seuraavia asiakirjoja: - Asumispalvelusäätiö ASPA (2011). Emme mihinkään asuntolaan.. Kehitysvammaistan nuorten asumispalvelujen Tarve-projekti Loimaalla. - Loimaan kaupunki (2009). Kouluverkkoselvitys. - Loimaan kaupunki (2010). Päivähoidon palveluverkkoselvitys - Loimaan kaupunki (tekeillä). Liikuntapaikkaselvitys (eri liikuntapaikkojen ylläpito-, kehittämis- ja investointikysymykset). - Loimaan kaupunki (2009). Hyvinvointipoliittinen ohjelma. - Kuntaliitto, Antti Kuopila (2011). ALOPT-yhteistoiminta-alueen muodostaminen. Selvityksen on laatinut FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä FM Mari Moilanen kesällä/syksyllä Työtä on ohjannut Loimaan kunnasta kehitysjohtaja Matti Tunkkari.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 2 2 Nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet 2.1 Väestörakenne ja väestöennusteet Loimaan keskustan osayleiskaava-alueella asuu noin asukasta. Muualla Loimaalla asuu noin 6000 asukasta. Näin ollen suunnittelualue on kaupungin merkittävin asutuskeskittymä. Loimaan haja-asutusalueilla asuvan väestön määrä on kauttaaltaan pienentynyt viimeisten 30 vuoden aikana, vaikka paikoin uusi rakentaminen on lisännyt väestömäärää haja-asutusalueilla (kuva 1). Loimaan, Hirvikosken, Alastaron keskustoissa väestömäärä on kasvanut paikoin, mutta paikoin on tapahtunut myös väestön vähenemistä, kun perhekoko on pienentynyt ja asuinväljyys kasvanut. Suunnittelualueella tihein asutus sijoittuu Loimaan kaupunkikeskustaan sekä sen läheisille alueille. Etenkin valtatien 9 länsipuolella asutus on harvempaa. Kuva 1. Loimaan väestökehitys Varsinais-Suomen liitto Väestömuutos Loimaan seutu.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 3 Taulukko 1. Loimaan väestö ikäryhmittäin sekä väestöennuste Muutos Muutos Ikäluokat yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja yli 80-vuotiaat Tilastokeskus ennustaa, että Loimaan väkiluku kasvaa tulevina vuosina maltillisesti; vuonna 2020 väkiluku on noin 30 asukasta ja vuonna 2030 noin 130 asukasta enemmän kuin vuonna (Taulukko 1) Ennuste perustuu edellisien vuosien kehitykseen, joten ennusteeseen liittyy paljon epävarmuuksia ja esimerkiksi kaavoituksen sekä uusien asuinalueiden seurauksena väestönkasvu voi olla kaupungissa Tilastokeskuksen ennustetta nopeampaa. Loimaan ikärakenne vanhenee tulevaisuudessa nopealla vauhdilla Tilastokeskuksen ennusteen mukaan; nuorten sekä työikäisten määrä laskee, kun taas eläkkeellä olevien määrä nousee merkittävästi nykyisestä. (Taulukko 1) Loimaan kaupungin strategissa esitetään kokonaiskasvutavoitteeksi 0,05 % eli muuttovoittoa n. 60 henkeä/vuosi, jos syntyvyys/kuolleisuus on ennustetulla tasolla n. -50/vuosi. Muuttovoitto ei ole saavuttanut em. tasoa luvulla, mutta kokonaiskasvua on silti perusteltua pitää tavoitteena kuntaimago ja elinkeinojen kehitys (mm. Loimaanportti) huomioiden jo alkavalla valtuustokaudella. Vuonna 2025 Loimaan väestömäärä on tavoitteen mukaan noin asukasta (Kuva 2) eli noin 500 asukasta enemmän kuin nykyään. Loimaan 2009 väestöennuste Kuva 2. Loimaan kaupungin väestötavoite. 2 Tilastokeskus. V2 VARSINAIS-SUOMI: Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan kunnan osa-alueittain ; Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Nykyinen palvelurakenne Yhteistoiminta-alue Opetustoimen palvelut Kaupungin väestötavoitteen perusteella vuotuinen muuttoliike kaupunkiin on noin 60 henkeä. Jos arvioidaan näistä noin 70 prosenttia sijoittuvan Loimaan kaupungin keskustaajamaan tai sen vaikutusalueelle, lisääntyy selvitysalueen väestömäärä ulkopuolelta tulevan muuttoliikkeen seurauksena selvitysalueella ja sen vaikutusalueella vuodessa noin 40 hengellä ja vuoteen 2030 noin 760 hengellä. Palvelutarpeiden muutosten arvioinnissa on oletettu, että muista kunnissa Loimaalle muuttavat ovat keskimäärin nelihenkisiä perheitä, joissa on vanhempien lisäksi kaksi lasta. Nykyinen palvelurakenne on kuvattu karkeasti liitteen 1 kartassa. Loimaa ja Oripää muodostivat vuoden 2009 alusta yhteistoiminta-alueen, jonka hallinnosta vastaa Loimaan kaupunki. Yhteistoiminta-alue vastaa kuntien järjestettäväksi säädettyjen lakisääteisten sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palveluiden järjestämisestä seuraavasti: Kansanterveyslain mukaiset palvelut (ml. työterveyshuollon palvelut) Kasvatus- ja perheneuvonta Polikliininen päihdehuolto Erillisillä päätöksillä järjestettävät sosiaalipalvelut Lisäksi laaditaan täsmennetty palvelusuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain. Perusopetusta järjestetään Loimaalla tällä hetkellä 13 alakoulussa, 3 yläkoulussa sekä Tuulensuun erityiskoulussa. Esiopetusta annetaan päiväkodeissa sekä perusopetuksen yhteydessä Kirkonkylän ja Kojonkulman kouluilla. Vammaisille lapsille esiopetusta järjestetään Tuulensuun koulussa. Kouluyksikköjen sijainti kaupungin alueella on esitetty kuvassa 1. Opetustoimintaan liittyy 1. ja 2. vuosiluokkien oppilaille sekä 3-9. vuosiluokkien osalta erityisopetukseen otetuille ja siirretyille järjestettävä aamu- ja iltapäivätoiminta. Varsinaista aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentää yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa järjestettävä kerhotoiminta. 4 Yleissivistävää toisen asteen koulutusta Loimaalla tarjoaa Loimaan lukio. Ammatillista toisen asteen koulutusta järjestää Loimaan koulutuskuntayhtymä, jonka koulutusvalikoimaan kuuluvat luonnonvara- ja ympäristöala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnontieteiden ala, matkailu-, ravitsemus- ja talousala, sosiaali-, terveys ja liikunta-ala sekä kulttuuriala. Toimintaa täydentää ammattistartti. Loimaalla sijaitsee myös Turun ammattikorkeakoulun Loimaan toimipiste (liiketalous, sosiaaliala), Loimaan työväenopisto, Loimaan seudun musiikkiopisto sekä Loimaan Evankelinen Kansanopisto. 5 Koulujen nykyinen koko on kuvattu taululukossa 1. 3 Kuntaliitto, Antti Kuopila (2011). ALOPT-yhteistoiminta-alueen muodostaminen. 4 Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 5 Taulukko 1. Loimaan kaupungin ala- ja yläkoulut sekä näiden oppilasmäärät lukuvuonna Koulun nimi Oppilasmäärä Asemanseudun koulu 57 Hirvikosken koulu 213 Isonperän koulu 29 Kauhanojan koulu 50 Keskuskoulu 275 Kirkonkylän koulu 187 Kojonkulman koulu 50 Metsämaan koulu 49 Niinijoen koulu 73 Peltoisten koulu 53 Vanha koulu 39 Vesikosken koulu 52 Virttaan koulu 25 Tuulensuun koulu 21 Alastaron yläkoulu 135 Opintien koulu 213 Puistokadun koulu 247 Kuva 1. Loimaan koulutuspalvelujen sijainti. 6 Loimaan kaupunki (2009). Kouluverkkosuunnitelma.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Päivähoito- ja esiopetuspalvelut Lapsiperheille tarjotaan Loimaalla päivähoitoa, esiopetusta, leikkitoimintaa ja koululaisten iltapäivätoimintaa. Päivähoito järjestetään kokopäiväisenä tai osapäiväisenä vanhempien tarpeiden mukaan päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. 7 Päivähoitoa tarjoavat kaupungin 10 omaa päiväkotia, 12 ryhmäperhepäiväkotia sekä 42 perhepäivähoitajaa. Ostopalveluna päivähoitoa hankitaan kahdesta kaupungin alueella toimivasta yksityisestä päiväkodista. Lisäksi kaupungissa toimii avoin päiväkoti. Päivähoidossa työskentelee 2 kiertävää erityislastentarhanopettajaa. 8 Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki ja sen kunnallinen lisä. Päivähoidon toimintayksikköjen sijoittuminen kaupungin alueelle näkyy kuvassa 1. Vuoden 2012 alusta varhaiskasvatus siirtyy kokonaisuudessaan sivistyspalvelukeskuksen alaisuuteen. 9 Vuonna 2011 Loimaalla oli 401 päiväkotipaikkaa. Kuva 3. Loimaan kaupungin päivähoitopalvelut Loimaan kaupunki (2009). Loimaan hyvinvointipoliittinen ohjelma Loimaan kaupunki (2009). Loimaan hyvinvointipoliittinen ohjelma Loimaan kaupunki (2009). Loimaan hyvinvointipoliittinen ohjelma Loimaan seutukunnan palvelurakenneselvitys.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Loimaa tuottaa isäntäkuntamallilla sosiaali- ja terveystoimen palvelut Oripään kunnalle. Entinen Loimaan seudun ktt ky lakkautettiin 2009 alussa, jolloin Mellilä ja Alastaro liittyivät Loimaaseen. Terveydenhuolto 11 Loimaalla tarjotaan terveyspalveluja pääterveysasemalla, Alastaron sosiaalija terveysasemalla, Hirvikosken terveysasemalla, Mellilän sosiaali- ja terveysasemalla sekä yhteistoiminta-aluesopimukseen perustuen Oripään sosiaali- ja terveysasemalla. Asemilla toimivat neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, hammashuolto sekä perusterveydenhuollon vastaanotto. Terveydenhuollon päivystys hoidetaan iltaisin ja viikonloppuisin ja öisin Loimaan aluesairaalassa. Hammashuollossa viikonloppujen ja arkipyhien päivystys on keskitetty Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselle Turkuun. Fysioterapiapalveluita tarjotaan sekä pääterveysasemalla että Alastaron sosiaali- ja terveysasemalla sekä Hirvikosken terveysasemalla. Diabetesneuvolapalveluita saa pääterveysasemalta sekä Hirvikosken terveysasemalta. Puheterapiapalvelut tarjotaan pääterveysasemalla. Pääterveysasemalla toimii myös erityispalveluyksikkö, jonka muodostavat perheneuvola, päihdepoliklinikka sekä mielenterveysryhmä. Erityispalveluyksikössä asiakkaita palvelee 3 psykologia, sosiaalityöntekijä, sosiaalihoitaja, 6 psykiatrista sairaanhoitajaa sekä perhe- ja pariterapeutti. Työterveydenhuollon palveluissa yhdistettiin vuoden 2008 alussa Härkätien, Loimaan ja Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymien työterveyshuollot alueelliseksi työterveyspalveluyksiköksi, Työkympiksi, joka tarjoaa palveluita Auran, Kosken Tl, Liedon, Loimaan, Marttilan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien alueella toimiville työpaikoille. Toimipisteitä on Loimaalla, Pöytyällä ja Liedossa. Erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Vanhus- ja kehitysvammahuolto Vammaisille henkilöille järjestetään vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja, palveluasumista sekä henkilökohtaista apua. Lyhytaikaista apuvälinelainausta järjestetään pääterveysasemalla toimivasta apuvälinelainaamosta. Loimaan kaupunki järjestää työ- ja päivätoimintaa neljässä toimipisteessä (Loimaan toimintakeskus, Eerontupa, Alastaron työtupa, Kitkonpuiston päivätoiminta). Asumispalveluita järjestetään omana toimintana Kitkonpuiston asumispalveluyksikössä, Mirjakodissa, Ruusurinteessä ja Telkänkodin ryhmäkodissa. Vammaispalveluja hankitaan oman toiminnan lisäksi Varsinais- Suomen erityishuoltopiiriltä sekä Kehitysvammaisten palvelusäätiöltä. 12 Loimaan kaupunki järjestää kuntalaisille kotihoitoa, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöitä ja perheitä silloin, kun he tarvitsevat apua tilapäisesti tai pysyvästi sairauden, vamman tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi selviytyäkseen kotioloissa. Kotihoitoon sisältyvät kotipalvelu, kotisairaanhoito sekä tukipalvelut. Kotiin tuotaviin hoito- ja hoivapalveluihin kuuluu lisäksi kotisairaalatoiminta. 11 Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Loimaan kaupunki järjestää palveluasumista omana toimintana kuudessa eri yksikössä (Ilolakodit, Kartanonmäki, Pikkukartano, Kitkonpuisto, Tammikoti, Tiaisentie) ja hankkii lisäksi palveluasumista kolmesta ostopalveluyksiköstä (Hoitokoti Mariia, Loimikoti, Tuulensuun palvelukeskus) kaupungin alueelta. Palveluasumisen paikkoja oli tarjolla 160 kappaletta kesäkuussa Vanhainkotihoitoa järjestetään Alastaron vanhainkodissa ja Vanhainkoti Kuuselassa niille vanhuksille, jotka eivät tehostettujen koti- ja tukipalvelujen turvin selviä tai joiden hoitoa ja huolenpitoa ei voida järjestää omassa kodissa tai palveluasunnoissa. Vanhainkotien paikkoja oli tarjolla 132 kappaletta kesäkuussa Vanhainkotipaikoista 35 sijaitsee Kuuselassa, 22 Mäntypuistossa sekä Loimaan aluesairaalalta vuokratuissa tiloissa 27 osayleiskaavaalueella. Pääterveysaseman sekä Alastaron sosiaali- ja terveysaseman hoito-osastoilla tarjotaan laitoshoitoa tarvitseville potilaille yleissairauksien hoitoa sekä perusterveydenhuoltoon siirrettyjen potilaiden jatkohoitoa, kuntoutusta ja saattohoitoa sekä intervalli-, päivä- ja yösairaanhoitoa. Pääterveysaseman hoitoosaston vuodeosasto toimii Loimaan aluesairaalassa 27 paikalla. Alastaron hoito-osastolla on 30 paikkaa. Kartanomäen palvelukeskukseen on rakennettu uudisosa ja osa vanhasta osasta on korjattu. Vanhusten laitos- ja palveluasuminen on keskitetty keskusta-alueiden osalta Kartanomäen palvelukeskukseen, ja kehitysvammahuollon toiminta on puolestaan keskitetty vanhustenhuollolta vapautuneisiin tiloihin Hirvikoskelle. Puistokadulta vapautunut kehitysvammaisten palveluasunto on otettu uuden perustetun lastensuojeluyksiön käyttöön, ja kesäkuussa 2011 sosiaalityö muuttaa kaupungintalolta pääterveysasemalle entisen hoitoosaston tiloihin. Hoito-osasto muutti 2010 kesän jälkeen aluesairaalan sisälle vuokralle. 13 Mielenterveys- ja päihdepalveluissa asumispalvelut ostetaan Loimaalla ulkopuolisilta. Loimaan keskustassa toimii yksityisen palvelutuottaja ASPA:n (Asumispalvelusäätiön omistama OY) yksikkö, jossa oli vuonna paikkaa. Yksikkö toimii ydinkeskustassa. Kehitysvammahuollon kaupungin oma toiminta on keskitetty osayleiskaavaalueella Hirvikoskelle. Loimaan kaupunki tarjoaa kehitysvammaisten asumispalveluja Hirvikoskella (26 paikkaa), Alastarolla (9 paikkaa) ja Mellilässä (6 paikkaa). Lisäksi V-S erityishuoltopiirin on perustamassa 8-paikkaisen autismiyksikön Hirvikoskelle Telkäntielle. Kaupungin oma lastensuojeluyksikkö aloittaa Kiinteistö Oy Tuulensuun kiinteistössä keskustassa Pikatien ja Puistotien kulmauksessa. Kehitysvammaisten asumistarpeista on valmistunut tulevaisuuden tuetun asumisen tai palveluasumisen tarpeista. 14 Loimaan sosiaali- ja terveyshuollon yksiköt on esitetty liitteessä 1. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen kokonaisuuteen kuuluvat nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut sekä vapaa sivistystyö (työväenopisto). Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua sekä kaikkien 13 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti palvelujen kehittämisestä. 14 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti palvelujen kehittämisestä.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 9 kuntalaisten harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia ja aktivoivia harrastus- ja vapaa-ajanpalveluita sekä mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. 15 Nuorisotyössä tehdään seutukunnallista yhteistyötä (SENU) Auran, Kosken Tl, Marttilan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien kanssa. Seutukunnallisella yhteistyöllä turvataan niitä nuorisotyön palveluita, joihin yksittäisen kunnan resurssit eivät riitä. SENU:ssa toimii kuntien yhteisenä resurssina seutukunnallinen nuorisotyöntekijä, jonka lisäksi hankkeiden avulla SENU:ssa toimii uraohjaaja (osana JUURI-hanketta) sekä etsivä nuorisotyöntekijä (Elämänilohankkeen kautta palkattuna). 16 Loimaalla on neljä nuorisotaloa, joista kaksi sijoittuu suunnittelualueelle. Citynuokkari Nuorisotalo sijaitsee juna-aseman läheisyydessä ja Nuokkari sijaitsee Hirvikosken keskustassa. 17 Liikuntatoimi tarjoaa kuntalaisille yleistä ja suunnattua liikuntaryhmätoimintaa sekä ylläpitää sisä- ja ulkoiluliikuntapaikkoja sekä reitistöjä. Liikuntapalveluissa tehdään nuorisotoimen tavoin tiivistä yhteistyötä sekä seutukunnan muiden kuntien että järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Kulttuuritoimen tavoitteena on paikallisesti edistää taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä paikallisen kulttuuriperimän vaalimista. Tavoitteeseen pyritään luomalla edellytyksiä kulttuurin harrastamiselle ja harjoittamiselle tarjoamalla kuntalaisten käyttöön tiloja, tukemalla taloudellisesti kulttuuritoimintaa harjoittavia yhteisöjä, järjestämällä kulttuuritilaisuuksia sekä keräämällä ja tallentamalla paikallista kulttuuriperinnettä. Kirjastopalveluita tarjotaan selvitysalueella pääkirjastossa sekä Hirvikosken kirjastossa, ja selvitysalueen ulkopuolella Alastaron kirjastossa, Mellilän kirjastossa sekä Virttaan lainausasemalla. Työväenopisto sijaitsee Rantatiellä Loimaan keskustan tuntumassa. Työväenopisto tarjoaa opiskelijoilleen lähinnä heidän vapaa-aikoinaan tilaisuuden tietojen ja taitojen kartuttamiseen. 18 Opistorakennuksen toisen kerroksen kunnostaminen taidenäyttelytiloiksi on alkanut Perusparannus käsittää myös kattomateriaalin vaihdon, hissin ja varastotiloja pohjakerrokseen. Kaupungilla on noin 600 esineen taidekokoelma ja sitä täydentää perintönä saatu nk. Haapasen kokoelma, joka sisältää yli 100 maalausta mm Suomen taiteen kultakaudelta. Liikuntapaikkapalvelujen tarjonta liikuntapaikkaselvityksen mukaan 19 on Loimaalla suhteellisesti ottaen melko hyvä. Perusliikuntapaikkoja kuten sisäliikuntatiloja, hiekkakenttiä, ulkojäitä ja hiihtolatuja on kattavasti, ja kuntaliitoksien jälkeen myös alueellinen kattavuus on melko hyvä. Loimaalla on laaja kouluverkko ja koulujen yhteydessä olevilla lähiliikuntapaikoilla on tärkeä merkitys lasten ja nuorten liikunnallista aktiivisuutta edistävinä liikuntapaikkoina. Niiden merkitys on edelleen kasvanut aamu- ja iltapäivätoiminnalle sekä vapaa-ajan toimijoille. 15 Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma Loimaan kaupunki (2010). Hyvinvointipoliittinen ohjelma Loimaan kaupunki (2011). Loimaan kaupungin internetsivut Loimaan kaupunki (2011). Loimaan kaupungin internetsivut Loimaan kaupunki, vapaa-aikalautakunta (2010). Loimaan kaupungin liikuntapaikkasuunnitelma 2010.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Palvelutarpeen muutokset Opetustoimen palvelut Päivähoito- ja esiopetuspalvelut Loimaalla on Hirvikoskella virkistysuimala Vesihovi, keskustassa Kaunismäenkadulla Loimaan Jäähalli Oy ja sen vieressä tenniskeskus sekä Curling putki. Kaunismäen alueella on vielä tilaa nykyisten toimintojen laajentumiselle tai uusille toiminnoille. Kouluverkkoa uudistettaessa on otettava huomioon liikuntatilojen vaikutukset liikuntatilojen vapaa-ajan käytölle. Koulujen liikuntatilojen suunnittelussa on tärkeää arvioida koulutoiminnan tarpeiden ohella vapaa-aikatoiminnan alueelliset tarpeet. Sama pätee myös päivähoitoverkon suhteen. 20 Palvelutarpeen muutokset on arvioitu suhteessa Tilastokeskuksen väestöennusteeseen sekä osayleiskaavan väestötavoitteeseen. Palvelutarpeen muutoksen arvioinnissa ei ole huomioitu palvelujen kriteereissä tapahtuvia muutoksia, eikä muita ennakoimattomia tapahtumia, kuten pandemioita. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan peruskouluikäisten määrä vähenee kunnassa seuraavan kymmenen vuoden aikana vuoteen 2020 noin 70 oppilaalla, mikä vähentää perusopetuksen palvelujen tarvetta nykyisestä jonkin verran. Vuoden 2020 jälkeen kehitys hidastuu ja peruskoululaisten määrä vähenee noin 25 oppilaalla. Kaupungin väestötavoitteen perusteella vuotuinen muuttoliike kaupunkiin on noin 60 henkeä. Jos arvioidaan näistä noin 70 prosenttia sijoittuvan Loimaan kaupungin keskustaajamaan tai sen vaikutusalueelle, lisääntyy selvitysalueen väestömäärä selvitysalueella ulkopuolelta tulevan muuttoliikkeen seurauksena vuodessa noin 40 hengellä ja vuoteen 2030 noin 760 hengellä. Vuodessa koululaisten määrä kasvaa pahimmillaan noin 20 hengellä muuttoliikkeen seurauksena, mutta todennäköisemmin vähemmän. Väestötavoite edellyttää peruskoulupaikkojen lisäämistä selvitysalueella vuoteen 2030 mennessä huomioiden väestörakenteen muutos noin paikalla. Päivähoito- ja esiopetuspalvelujen kysyntä säilyy Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella seuraavat vuosikymmenet suunnilleen ennallaan. Kaupungin väestötavoitteen perusteella vuotuinen muuttoliike kaupunkiin on noin 60 henkeä. Jos arvioidaan näistä noin 70 prosenttia sijoittuvan Loimaan kaupungin keskustaajamaan tai sen vaikutusalueelle, lisääntyy selvitysalueen väestömäärä selvitysalueella vuodessa noin 40 hengellä ja vuoteen 2030 noin 760 hengellä. Vuodessa päivähoito- ja esiopetuspalvelujen kysyntä kasvaa pahimmillaan noin 20 paikalla muuttoliikkeen seurauksena, mutta todennäköisemmin vähemmän. Väestötavoite edellyttää päivähoito- ja esiopetuspaikkojen lisäämistä selvitysalueella vuoteen 2030 mennessä noin paikalla. 20 Loimaan kaupunki, vapaa-aikalautakunta (2010). Loimaan kaupungin liikuntapaikkasuunnitelma 2010.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Perusterveydenhuollon palvelut Vanhustenhuoltopalvelut Kehitysvammaisten palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut Ikärakenteen vanheneminen Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lisää etenkin iäkkäiden perusterveydenhuollon palvelujen kysyntää. Vuoteen 2020 yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä lähes 1000 hengellä. Myös tämän jälkeen iäkkäiden määrä kasvaa, mutta terveydenhuollon kannalta kriittisesti, sillä kasvu kohdistuu etenkin yli 80-vuotiaisiin, joiden määrä kasvaa lähes 700 hengellä vuosien välillä. Loimaan keskusta houkuttelee todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä iäkkäitä asumaan keskustan palvelujen läheisyyteen, mikä lisää entisestään etenkin keskustan terveyskeskus- ja muita kuntoa sekä terveyttä ylläpitävien palvelujen kysyntää. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lasten määrä ei muutu merkittävästi seuraavina vuosikymmeninä, joten lasten perusterveydenhuollon palvelujen tarve säilyy suunnilleen ennallaan. Oppilaiden määrän hienoinen lasku ei vaikuttane merkittävästi koulujen terveydenhuollon palvelujen kysyntään. Neuvolapalvelujen kysyntä säilynee suunnilleen nykyisellään. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisten perusterveydenhuollon kysyntä laskee etenkin 2010-luvulla, mutta myös 2020-luvulla. Kaupungin väestötavoitteen perusteella perusterveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa myös lapsien ja peruskouluikäisten osalta jonkin verran. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vanhustenhuoltopalvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti niin kuin 2020-luvuillakin. Vuoteen 2020 yli 60- vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä lähes 1000 hengellä ja 2020-luvulla lähes 1200 hengellä. Merkittävää on yli vuotiaiden määrän reipas kasvu 2010 luvulla (noin 700 henkeä) ja yli 79-vuotiaiden määrän nopea kasvu luvulla (noin 700 henkeä). Loimaan keskusta houkuttelee todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä iäkkäitä asumaan keskustan palvelujen läheisyyteen paitsi muualta Loimaalta kuin myös maaseutumaisista naapurikunnista, joten etenkin selvitysalueen vanhustenhuoltopalvelujen kysyntä tulee todennäköisimmin kasvamaan merkittävimmin tulevina vuosikymmeninä. Vammaisten palvelujen tulevaa tarvetta ei pysty arvioimaan ikärakenteen muutoksen eikä osayleiskaavan tavoitteiden perusteella. Loimaalle tehtiin kehitysvammaisten nuorten asumispalvelujen Tarve-projekti Loimaalla vuonna Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa loimaalaisten kehitysvammaisten nuorten asumiseen liittyvistä tarpeista ja toiveista tulevaisuudessa. Selvityksen johtopäätökset on koottu kappaleen Olemassa olevat suunnitelmat alle. Eläkeläisten määrän kasvu lisää kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen kysyntää vapaa-ajan lisääntyessä. Näin etenkin iäkkäille suunnattujen kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen kysyntä lisääntyy, mutta väestöennusteen mukaan etenkin työikäisille suunnattujen palvelujen kysyntä vähenee. Toisaalta vapaaajanpalvelujen merkitys on kasvanut viime vuosina merkittävästi kaikissa ikäryhmissä, joten on todennäköistä, että näiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa jonkin verran myös muissa ikäryhmissä. Monipuolinen vapaa-

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Viimeaikaiset muutokset 2.4 Olemassa olevat suunnitelmat ajanpalveluvalikoima on myös yksi merkittävä vetovoimatekijä asuinympäristön osalta. Loimaan palveluverkko on kehittynyt viime aikoina pitkälti niin, että uusia palvelualueita ei ole juuri rakennettu vaan palvelutarpeen kasvaessa muiden palvelutarpeiden supistaminen on hyödynnetty siirtämällä toiminnot vapautuneisiin tiloihin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella vanhushuollon keskittäminen Kartanomäkeen vapautti tiloja, joita on otettu pienin muutoksin kehitysvammahuollon käyttöön. Viimeisenä V-S erityishuoltopiiri on juuri rekrytoimassa työntekijöitä autismiyksikköön, joka sai asianmukaiset tilat Hirvikosken Kitkonpuiston alueelta, jossa oli tyhjentynyt kaupungin kaupungin vanhustenhuollon yksikkö. Loimaan kaupunki on myös päättänyt, että aluesairaalalta vapautuneisiin tiloihin siirretään pääterveysasemalla toiminut vuodeosasto, jolloin pääterveysasemalta vapautunut tila saadaan kaupungintalolta muuttavien sosiaalityön ja lastensuojelun käyttöön. Loimaan aluesairaalan korttelissa on edelleen varaa sekä vapauttaa tiloja, että tarvittaessa rakentaa keskeisimmälle paikalle uutta tilaa (esim. vanhustenhuollon käyttöön). 21 Julkisiin palveluihin vaikuttavat yhä enemmän myös yksityiset palveluharjoittajat sekä sätiöt. Esimerkkinä päivähoidon rakenne, joka on kehittymässä osin sattumalta. Uusi yksityisen yrityksen 60-paikkainen päiväkoti valmistuu, ja avaa oven elokuussa Toisena esimerkkinä Loimaan Evankelisen kansanopiston säätiön perustama Kotipesä Oy, joka tarjoaa lastensuojelun laitospalveluja aluksi 8-paikkaisena. Tiloiksi on otettu 1980-luvulla rakennettu oppilasasuntola opiston alueelta Hirvikoskelta. 23 Maankäytön suunnittelussa tiettyjen julkisten palvelujen osalta tilojen uusiokäyttö mahdollistaa näin sijoittaa kaupungin alueelle uusia toimintoja ja palveluja ilman sanottavaa rakentamista Loimaan kaupungin toiminta-ajatus ja visio Loimaan kaupungin toiminta-ajatuksessa sekä visiossa näkyvät myös palvelujen kehittäminen 24. Toiminta-ajatus kertoo Loimaan kaupungin olemassa olon tarkoituksen: Loimaan kaupungin tehtävä on turvata asukkailleen edellytykset hyvään elämään järjestämällä toimivat perus- ja hyvinvointipalvelut sekä edistämällä alueensa vetovoimaisuutta vahvistavaa kehitystä. Toiminta-ajatuksessa: - Edellytysten turvaaminen merkitsee asukkaiden omatoimisuutta elämänlaadun muodostumisessa. - Peruspalvelut tarkoittavat lakisääteisiä palveluja. 21 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 22 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 23 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti julkisten palvelujen kehittämisestä Loimaan kaupunki (2009). Loimaan linja

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 13 - Hyvinvointipalvelut tarkoittavat muita kuin lakisääteisiä, asukkaiden viihtyvyyteen vaikuttavia palveluja.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 14 Yhdistymissopimuksen mukaisesti aluerakenteellinen kehitysvisio on esitetty kuvassa 4. Hirvikoski Yhteistoiminta-alue Kuva 4. Loimaa 2020 rakennekehityksen painopistealueet. Selvitysalueelle sijoittuu aluerakenteen vision mukaan näin ollen sekä kaupunkikeskus, kaupunginosakeskus että vapaa-ajankeskus. Auran, Loimaan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen alueelle ollaan selvittämässä uutta yhteistoiminta-aluetta, joka olisi väestöpohjaltaan asukasta. Yhteistoiminta-aluetta koskevassa selvityksessä esitetään, että uusi kuntayhtymä perustetaan siten, että kuntayhtymä aloittaa hallinnollisesti toimintansa vuoden 2012 aikana ja palveluntuotanto siirtyy uudelle kuntayhtymälle vuoden2013 alusta (kokonaisuudessaan viimeistään vuoden 2015 alusta). Uuden kuntayhtymän perustehtävänä on toimia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueena ja olla kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain 5 :n sosiaali- ja terveystoimen ja Kuntalain 76 :n 2 momentin mukaisesta kuntien yhteistoiminnasta järjestämisvastuussa. Tämä järjestämisvastuu ulotetaan koskemaan myös kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja (pl. päivähoito). Alueen työterveyshuollosta vastaa Työkymppi. 25 Uuden yhteistoiminta-alueen myötä Loimaan-Oripään yhteistoiminta-alue purkautuu. Uudistuksella on myös vaikutuksia Loimaan kaupungin nykyiseen sosiaali- ja terveystoimen organisointiin, tehtävien siirtyessä uudelle kuntayhtymälle Kuntaliitto, Antti Kuopila (2011). ALOPT-yhteistoiminta-alueen muodostaminen. 26 Kuntaliitto, Antti Kuopila (2011). ALOPT-yhteistoiminta-alueen muodostaminen.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Loimaan keskustan kehittäminen Opetustoimen palvelut Kesäkuussa 2011 selvitystä tehdessä yhteistoiminta-alueesta ei oltu vielä päätetty, eikä siten ollut tiedossa, miten yhteistoiminta-alue vaikuttaa Loimaan palvelurakenteeseen. Loimaan kaupungin keskustaan on laadittu kehittämissuunnitelma vuonna Keskustan kehittämissuunnitelmassa on esitetty keskustan ja sen lähialueiden rakenteen tiivistämistä ja täydentämistä etenkin asuinrakentamisella. Keskustan pienet asunnot lähipalveluineen ovat houkutelleen iäkkäitä asumaan keskustaan, ja trendi jatkunee myös tulevaisuudessa. Iäkkäiden määrän kasvu keskustassa lisää keskustan hyvinvointi-, vapaa-ajan ja perusterveydenhuollon palvelujen kysyntää. Iäkkäiden lähi- ja kotipalvelujen kysynnän kasvu mahdollistaa myös sellaisten kerrostalojen rakentamisen, joiden alakerrassa yhteisiä tiloja sekä palvelujen tuottajia ja yläkerrassa iäkkäille suunniteltuja esteettömiä asuinhuoneistoja. Kouluverkon kehittämisessä on Loimaan kaupungin kouluverkkoselvityksen mukaan perusteltua lähteä siitä, että taajama-alueilla on yksi tai muutama suurempi yksikkö ja toisaalta haja-asutusalueilla on muutamia kouluja. Maantieteellisesti ja oppilasmäärän kehityksen perusteella haja-asutusalueen kouluista Kauhanojan, Kojonkulman, Metsämaan ja Niinijoen koulut on tarkoituksenmukaista säilyttää. 28 Loimaan kaupungin oppilasmäärä on vähenevä, minkä takia kouluverkkoa on on päätetty kehittää seuraavasti 29 : 1. Toimintakeskuksen rakentaminen Asemanseudun koululle ( ). 2. Keskuskoulun saneeraus ja laajentaminen (2012). 3. Peltoisten koulu lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan Keskuskoululle (ja Kauhanojalle) 4. Vanhakoulu lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan Keskuskoululle. 5. Vesikosken koulu lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan Keskuskoululle ja Opintielle. 6. Opintien koulua laajennetaan (2011). 7. Hirvikosken koulu lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan Opintielle. 8. Tuulensuun koulu lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan Opintielle. Koulukäytöstä poistuvat kiinteistöt (kuva 5): - Hirvikosken koulu - Peltoisten koulu - Vanha koulu - Vesikosken koulu - Tuulensuun koulu Opintien ja Keskuskoulun investointien toteuttaminen edellyttää, että niihin saadaan valtionosuusrahoitus. Niiden toteutusjärjestys sidotaan valtionosuuspäätöksiin/-rahoitukseen. Hirvikosken koulun lakkautetaan, jos Opintien koulun pieneen laajennukseen saadaan valtionosuus. 27 Loimaan kaupunki (2010). Loimaan keskustan kehittäminen ja asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi. 28 Loimaan kaupunki (2009). Kouluverkkoselvitys. 29 Loimaan kaupunki (2009). Kouluverkkoselvitys.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 16 Kuva 5. Loimaan kaupungilta poistumassa olevat tilat. Kun suunnitelmat toteutuvat, on Loimaan kouluverkko seuraavanlainen: Alakoulut Asemanseudun koulu (1-6) Isonperän koulu (1-6)* Kauhanojan koulu (1-6) Keskuskoulu (1-6) Kirkonkylän koulu (0-6) Kojonkulman koulu (0-6) Metsämaan koulu (1-6) Niinijoen koulu (1-6) Virttaan koulu (1-6)** Yhtenäiskoulu*** Opintien koulu (0-9, erityiskoulu) Yläkoulut*** Alastaron yläaste (7-9) Puistokadun koulu (7-9) Lukio Loimaan lukio * Isonperän koulun jatkosta valtuusto päättää erikseen sen jälkeen, kun lasten toimintakeskus on valmistunut. ** Virttaan koulun asemaan palataan aikaisintaan viiden (5) vuoden kuluttua.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Päivähoito- ja esiopetuspalvelut *** Ylä- ja yhtenäiskoulujen rakennetta ja määrää tarkastellaan uudelleen viimeistään viiden (5) kuluttua. Näillä näkymin Peltoisten koulu tarvitaan jatkossa päivähoitokäyttöön, mutta muille ei ole tarvetta. 30 Keskuskoulun valtionosuuspäätös saatiin vuodelle 2011, ja työt kohteessa on aloitettu kesällä Hanke valmistuu kesällä 2012, jolloin tältä osin kouluverkon rakennemuutos voidaan panna toimeen. Loimaan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt seuraavat suunnittelua ja valmistelua ohjaavat periaatteet lasten päivähoidon kehittämiseksi ja uudistamiseksi: 1. Investointisuunnitelmassa varaudutaan Vanhan koulun ja Peltoistenkoulun alustavien kustannusarvioiden mukaiseen euron saneeraamiseen päivä kodeiksi vuosina Keskusta-alueella toimivat Kuukankujan, Sammonkatu I:n, Sammonkatu II:n ja Sillankorvan ryhmäperhepäiväkotien toiminta lopetetaan vuosien aikana. 3. Yhdistymissopimuksen mukainen Mellilän lasten toimintakeskus toteutetaan valtuustossa erikseen hyväksyttävän 1,3 milj. euron hankesuunnitelman mukaisesti vuosina Veturipuiston päiväkoti sekä Loukeen ja Poutapilven ryhmäperhepäiväkodit lakkautetaan Mellilän lasten toimintakeskuksen valmistuttua vuonna Investointisuunnitelmassa varaudutaan yhdistymissopimuksen mukaiseen Alastaron päivä kodin euron suuruiseen laajennukseen vuosien aikana. 6. Yksityisen päiväkotitarjonnan turvaamiseksi voidaan päiväkodeiksi saneerattavia kaupungin tiloja tarvittaessa tarjota myös päiväkotiyrittäjien- /yhteisöjen käyttöön. 7. Ennen Vanhan koulun ja Peltoisten koulun päiväkodeiksi saneeraamisen hankesuunnittelun käynnistämistä ja rakentamispäätöksiä selvitetään yksityiset päiväkotirakennushankkeet ja niiden mahdollinen vaikutus kaupungin omien tilojen saneeraus- ja rakentamistarpeisiin. 8. Yksityistä palvelutarjontaan mahdollisesti laajennettaessa otetaan huomioon kuntaliitosten mukainen kaupungin oman päivähoitohenkilöstön työsuhdeturva. Peltoisten koulun päiväkodiksi muuttamisen taustalla oli perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain piiriin uudessa sopimuksessa, minkä takia perhepäivähoidossa oleville lapsille piti osoittaa varahoitopaikka, kun hoitajan työaika täyttyy. Samaan aikaan Peltoisten koulun käyttöönoton kanssa on lakkautettu pieniä ryhmäperhepäiväkoteja keskustassa ja yksi Alastarolla Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 31 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä.

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 18 Nykyinen yksityinen päiväkotiyrittäjä Verkanappulat Oy saa käyttöön elokuussa 2011 Kaunismäenkadulle rakentamansa uuden päiväkodin, jossa on noin 50 paikkaa. Entinen toimitila Vesikosken seurakuntatalolla on seurakunnalla myynnissä Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut Loimaa tuottaa nyt isäntäkuntamallilla palvelut Oripään kunnalle. Entinen Loimaan seudun ktt ky lakkautettiin 2009 alussa, jolloin Mellilä ja Alastaro liittyivät Loimaaseen. Loimaalla ei ole "pakkoa" laajempaan malliin, mutta Pöytyä ja Aura ovat yhdessä niin pieniä, että heidän on löydettävä kumppanit palvelujen järjestämiseksi. 33 Sosiaali- ja terveydenhuollon PARAS-hankkeen mukaista laajempaa yhteistoiminta-aluetta selvitetään parhaillaan Loimaan, Oripään, Auran ja Pöytyän kesken, jossa selvitetään uuden kuntayhtymän perustamista. Poliittinen päätös syntyy elokuun lopussa. 34 Jos yhteistoiminta-alue syntyy, on sen kokonaisväestömäärä noin asukasta. Perusterveydenhuollon palvelut Yhteistoiminta-alueella on 7 terveysasemaa (Loimaan keskustassa, Aurassa, Kyrössä, Riihikoskella, Yläneellä, Hirvikoskella, Oripäässä), 2 sosiaali- ja terveysasemaa (Alastarolla, Mellilässä). Lisäksi Loimaan keskustassa sijaitsee aluesairaala, jossa tapahtuu mm. koko yhteistoiminta-alueen viikonloppupäivystys alkaen. Hoito-osastoja on Loimaan keskustassa ja Alastarolla sekä Riihikoskella (vuodeosasto). Yhteispalveluselvityksessä todetaan, että päivystys tapahtuu uudella mahdollisella yhteistoiminta-alueella Pöytyällä, Loimaalla ja Loimaan aluesairaalassa. Pöytyä ja Aura tulevat käyttämään myös TYKS T-sairaalan päivystystä sen valmistuttua. Muuten toiminnan kehittämistä sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta ei ollut saatavilla tietoa kesäkuussa Vanhustenhuoltopalvelut Loimaalla vanhusten asumispalvelut on osayleiskaava-alueella keskitetty Kartanomäkeen, jossa on mahdollista laajentaa edelleen toimintoja ympärillä olevan vapaan maa-alueen perusteella. Osayleiskaava-alueella on myös useita yksityisiä palveluasumisen hankkeita vireillä. Hirvikoskelle on nousemassa 32- paikkainen palvelutalo (MedisetHoiva Oy) ja Kartanonmäelle on suunnitteilla noin 60-paikkainen palvelutalo (Mediverkko Oy). Lisäksi tiedossa on useita tonttihakemuksia palvelutaloille. 35 Loimaan torin vieressä on lisäksi Vakuutusyhdistys Loimi-Hämeellä kaavamuutoksen kautta tontti senioritalolle. Näillä näkymin hanke ei ole lähdössä liikkeelle, koska on liian kallis ja yksityiset palvelutuottajat ovat halunneet yksitasoratkaisua Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 33 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 34 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 35 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti palvelujen kehittämisestä. 36 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti palvelujen kehittämisestä.

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 19 Loimaan vanhustenhuollosta ei ole olemassa uutta suunnitelmaa, sillä viime vuosina on tehty suuret muutokset, joiden on ennakoitu riittävän seuraavalle 10 vuodelle. So-te johto on käyttänyt arvioinnissa valtakunnallisia suosituksia. Esimerkiksi vanhustenhuollon laatusuositusten ja väestö/väestörakennekehityksen mukaan lisätarve on vuoteen 2020 mennessä paikkaa. Tieto on otettu sosiaali- ja terveysjohtajan kh:lle tekemästä aineistosta, joka koski palvelukilpailutuksen perusteita. Yksityisen palvelutuotannon osuus vanhusten asumispalveluissa on nyt 19,8% ja osuus tulee nousemaan edellä mainittujen uusien toimijoiden myötä. Yksityinen palvelutarjonta on osaksi suunnattu myös Loimaata laajemmalle alueelle. 37 Yhteistoiminta-alueella paikkoja on seuraavasti: Pöytyällä on tarjolla ympärivuorokautista palvelua antavia palveluasumisen paikkoja noin 70 kappaletta ja osittain omatoimista asumista tukevia palveluasumisen paikkoja noin 15 kappaletta 38. Aurassa ympärivuorokautista palvelua antavia palveluasumisen paikkoja on tarjolla noin 70 kappaletta 39. Loimaalla laitospaikkoja oli kesäkuussa ja palveluasumisessa on 160 paikkaa, joista kaupungin omia paikkoja 102 ja ostettuja 56. Pääosa ostoista on tehty kaupungin alueelta ja vain 11 kaupungin ulkopuolelta. 40 Yhteensä alueella oli siis kesäkuussa 2011 noin 315 palveluasumisen paikkaa ja 100 laitospaikkaa. Kehitysvammaisten palvelut Kehitysvammaisten nuorten asumispalvelujen Tarve-projektin (2011) mukaan Loimaalla tarjolla olevat asumispalvelut ovat tarjonnaltaan kapea-alaiset; yksiköitä on vähän ja valtaosa niistä ei vastaa nykyisiä kehitysvammaisten asumisen laatusuosituksia, eikä projektin yhteydessä haastateltujen kehitysvammaisten asumistoiveita. Suurimpina haittoina niissä pidettiin asukkaiden yksilöllistä elämää rajoittavia rutiineja ja ilta-ajan harrastusmahdollisuuksien vähäisyyttä sekä Hirvikoskella Telkäntien ympäristöä. Tarve-projektissa esitettiin toimenpidesuositukset akuuteista kehittämiskohteista ja ehdotuksia niiden toteuttamiselle. Loimaan kaupungissa toteutetussa nuorten kehitysvammaisten TARVEprojektin tulosten perusteella kunnassa tulee lähitulevaisuudessa: 1. Järjestää nykyistä laajemmin tukiasumispalveluja normaalissa asuntokannassa. 2. Kehittää nyt olemassa olevia asumispalveluja niin, että ne vastaavat asiakkaiden toiveita ja ovat kehitysvammaisten asumista koskevien laatusuositusten mukaisia. 3. Mallintaa tavoitteellinen asumisvalmennus ja asumisharjoittelu ja toteuttaa sitä osana intervalliasumista. 4. Mahdollistaa mielekäs vapaa-ajanvietto myös iltaisin. 37 Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköpostiviesti julkisten palvelujen kehittämisestä. 38 Pöytyän kunta (2011). Pöytyän kunnan internetsivut Auran kunta (2011). Auran kunnan internetsivut Loimaan kaupunki, Matti Tunkkari (2011). Sähköposti palvelujen paikkamääristä.

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 5. Kehittää palvelusuunnittelua yksilölliseksi ja tulevaisuuteen tähtääväksi, niin että se palvelee paremmin sekä asiakkaita, perheitä että kunnan palvelujen suunnittelua ja budjetointia. 6. Perustaa vammaispalveluiden kehittämistyöryhmä, johon kutsutaan asiakkaita, omaisia sekä kunnan ja järjestöjen edustajia käsittelemään ja ideoimaan vammaispalvelujen kehittämistarpeita. Maankäytön kannalta suositukset ohjaavat kehitysvammaisten asumista tulevaisuudessa yhä enemmän osaksi normaalia asumista osana ns. normaalista asuntokannasta; kehitysvammaisia ei tulisi erotella asumaan tietyille alueille, vaan heille tulisi antaa samanlaiset mahdollisuudet valita asuinpaikkansa kuin muullakin väestöllä. Näin ollen kerros- ja rivitaloasuntojen kysyntä voi kasvaa hienoisesti tulevina vuosina uusien suositusten perusteella. Loimaan liikuntapaikkaselvityksessä todetaan, että väestörakenteessa tapahtuvat muutokset heijastuvat palveluiden kysyntään. Eliniän odotetaan pidentyvän, mutta terveys ja hyvinvointi uhkaavat jakautua entistä epätasaisemmin. Väestön fyysinen kunto heikkenee. Liikunnan merkitys toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisessä sekä itsenäisen arjesta selviytymisen tukena kasvaa, minkä takia ikääntyvän väestön toimintakykyä ylläpitäviä liikuntamahdollisuuksia tulee edistää. Liikunnan harrastamisessa tapahtuvat muutokset aiheuttavat paineita liikuntapalvelujen tasapuoliselle tuottamiselle. Väestön ja liikuntajärjestöjen tarpeet poikkeavat hyvinvointipoliittisen ohjelman mukaan tällä hetkellä jonkin verran toisistaan. 41 Loimaan kaupungin tavoitteena on liikuntapaikkaselvityksen mukaan kehittää paremmin kuntalaisia palveleva liikunnan palveluverkko turvaamalla liikunnan harrastamisen edellytykset. Tavoitteeseen päästään sillä, että kunnan liikuntapaikkarakentamisessa merkittävä osa kohdistetaan hankkeisiin, jotka palvelevat terveyttä edistävää liikuntaa ja mahdollisimman monen kuntalaisen liikunnanharrastusta. Lisäksi alueiden suunnittelussa otetaan huomioon arki- ja lähiliikuntapaikat ja kevyen liikenteen väylien suunnittelussa, toteutuksessa ja hoidossa mahdollistetaan väylien käyttö myös liikunnan harrastamisessa. Kaavoituksessa tulee tehdä riittävät ja alueellisesti kattavat varaukset liikkumista edellyttävistä liikuntapaikoista. Loimaalla tekeillä olevan liikuntapaikkaselvityksessä todetaankin, että nykyistä liikuntapalveluverkkoa on kehitettävä, mutta ensiarvoisesti tärkeintä on turvata jo olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnossapito peruskorjauksilla ja huolellisella hoidolla. 42 Tulevaisuuden investoinneista vahvimmin esille nousivat liikuntapaikkaselvityksen yhteydessä analysoidussa asiakaspalautteessa frisbeegolfrata ja tekonurmikenttä. Myös kevyenliikenteenväylät ja Loimijoen virkistyskäyttö tuotiin esille. Nykyisten liikuntapaikkojen kunnossapidon turvaaminen oli asiakaspalautteen vahvin viesti. 43 Liikuntapaikkaselvityksen mukaan liikuntapaikkaverkostoa Loimaan kaupungin alueella voidaan pitää varsin kattavana. Keskeistä on tämän verkoston kunnossapidon turvaaminen. Lähiliikuntapaikkojen lisäksi lähivuosina ei ole näky- 41 Loimaan kaupunki (2009). Hyvinvointipoliittinen ohjelma. 42 Loimaan kaupunki (tekeillä). Liikuntapaikkaselvitys. 43 Loimaan kaupunki (tekeillä). Liikuntapaikkaselvitys.

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 21 vissä mitään suurta investointikohdetta. Pesäpallokentästä lähialueineen laaditaan selvitys Huomioitava on myös kylissä sijaitsevat koulut, jotka ovat nykyään opetuksen lisäksi kylien lähiliikuntapaikkoina. Vaikka koulutoiminta kylältä loppuisikin, tulisi lähiliikuntamahdollisuudet säilyttää. Lähivuosiksi on suunnitteilla seuraavia investointeja kulttuuri- ja vapaaajanpaleluihin: - Lasten toimintakeskus lähiliikuntapaikka Mellilä - Luistelualueet Kaunismäen kentälle - Pesäpallostadionin kuntokartoitus - Harjureitin saattaminen ulkoilulain mukaiseksi ulkoilureitiksi - Keskuskoulun lähiliikuntapaikka ja pallokenttä - Loimaan tekonurmikenttä - Mellilänjärven kehittäminen - Alastaron päiväkodin laajennus (liikuntaolosuhteiden parantaminen lähiliikunta- ja leikkialueilla) - Virttaan mökkialueen lampi - Peltoisten koulun ja Vanhan koulun muutos päiväkodiksi (liikuntaolosuhteiden parantaminen lähiliikunta- ja leikkialueilla) - Opintien koulun laajennus (liikuntaolosuhteiden kartoitus koko Hirvikosken taajamaa ajatellen lähiliikuntapaikkalähtöisesti) 3 Toimenpide-ehdotukset palveluverkon kehittämiseksi 3.1 Opetustoimen palvelut Loimaan peruskoulutuksen kysyntä laskee nykyisten väestöennusteiden mukaisesti. Kaupunkiin laaditun kouluverkkoselvityksen perusteella kaupunkikeskuksen ympärillä on nähtävillä muutaman koulun (Peltoisten, Vanhakoulun, Vesikosken, Hirvikosken, Tuulensuun) lakkauttaminen lähivuosien aikana. Lakkauttaminen merkitsee muiden koulun tilatarpeiden kasvua, jotka on huomioitu kouluverkkosuunnitelmassa (Keskuskoulun saneeraus ja laajentaminen, Opintien koulun laajentaminen) ja 2020-luvuilla peruskoulujen oppilasmäärät laskevat Tilastokeskuksen mukaan lähes 100 oppilaalla. Osa tästä laskusta on huomioitu yllä mainituilla järjestelyillä, mutta esimerkiksi vuoden 2015 jälkeen Loimaan peruskoulujen oppilasmäärät laskevat Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2030 edelleen noin oppilaalla. Koska kaupungin tavoitteena on väestökasvun suuntaaminen kaupungin taajamiin ja vuotuinen muuttoliike kaupunkiin on noin 60 henkeä, on todennäköistä, että suunnittelualueen koulujen oppilasmäärät säilyvät kuitenkin ainakin nykyisellään, mutta todennäköisesti vaativat myös palvelujen laajentamista etenkin 2020-luvulla paikalla. Toimenpide-ehdotukset Loimaan keskustan osayleiskaavaan: Olemassa olevien selvitysten ja Tilastokeskuksen ennusteiden perusteella suunnittelualueella ei ole tarvetta uudelle koululle. Koska kaupungin tavoitteena on kasvattaa suunnittelualueen väestömäärää muuttoliikkeen seurauksena ja houkutella alueelle etenkin uusia lapsiperheitä, voi peruskoulupaikkojen tarve kuitenkin kasvaa alueella ja 2020-luvuilla yhteensä noin paikalla. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että kaavoituksessa mahdollistetaan nykyisten koulujen laajentaminen ja mahdollistetaan koulujen perustaminen asuinalueiden yhteyteen, jolloin uuden päiväkodin tarve voidaan arvioida myös asemakaavoituksen yhteydessä. Yksi vaihtoehto on 44 Loimaan kaupunki (tekeillä). Liikuntapaikkaselvitys.

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46

Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46 Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46 SOPPEENHARJUN ALUE Siivikkala 1-6 303 kasvaa ta-suunnitelma: peruskorjaus 2012-13 yhteistyö Tampereen laajennetaan

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta ARTTU-Kuntalaiskyselyt syksyllä 2008 ja 2011 Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto Kunnallisten palvelujen käyttö kyselyyn vastanneiden kuntalaisten

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS

JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2.11.2010 JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS Tarve selvitykselle kuntaliitoksista -> Tietoa kokonaisuudesta Muuttunut

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Miehikkälän kunta tuottaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Terveyskeskus:

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Teuva - Kurikka. , talous-, Kurikan. uudelleen. Kurikan. tehdään. mittauksen

Teuva - Kurikka. , talous-, Kurikan. uudelleen. Kurikan. tehdään. mittauksen Teuva - Kurikka Palveluiden yhteensovittamissuunnitelma 1. Johtaminenn ja hallinto Johtamista ja luottamushenkilöhallintoa palvelevat hallinto-, talous-, henkilöstö ja ict palvelut kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Loimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015

Loimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015 Loimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015 Koulutuslautakunta 27.4.2015 Kaupunginhallitus 11.5.2015 1. Keskusta-alueen päivähoidon nykytilanne 1 Päiväkodit ym. päivähoitopaikat keskusta-alueella

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen?

Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen? Maaningan kuntalaisillat Keskusta 12.3.2012 Terveydenhuolto ja perusturva (lääkäri, hammaslääkäri, kuntoutus, neuvolat, kouluterveydenhuolto, sairaalapalvelut, mielenterveystyö, päihdehoito, lapsiperhepalvelut,

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

Metsäkylän kaavoitushankkeet

Metsäkylän kaavoitushankkeet Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot