LAPIN KESKUSSAIRAALAN LAAJENNUS- JA MUUTOSTYÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPIN KESKUSSAIRAALAN LAAJENNUS- JA MUUTOSTYÖ"

Transkriptio

1 RKKEHTUURIN KOULUTUSOHJELM JRKKO JOKI LPIN KESKUSSIRLN LJENNUS- J MUUTOSTYÖ YLEINEN RKKEHTUURIKILPILU Diplomityö Tarkastaja: professori Hannu Tikka Tarkastaja ja aihe hyväksytty Rakennetun ympäristön tiedekuntaneuvoston kokouksessa.huhtikuuta

2 Tiivistelmä TMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO rkkitehtuurin koulutusohjelma JOKI, JRKKO: Lapin keskussairaalan laajennus- ja muutostyö - yleinen arkkitehtuurikilpailu Diplomityö, kpl -planssia, kirjallinen osa 9 sivua + liitteet sivua, pienoismalli Toukokuu Pääaine: Rakennussuunnittelu Tarkastaja: professori Hannu Tikka vainsanat: Lapin keskussairaala, laajennus, suunnittelukilpailu, sairaalasuunnittelu Diplomityö pohjautuu vuoden aikana järjestettyyn yleiseen arkkitehtuurikilpailuun, jossa haettiin ratkaisuja Rovaniemellä sijaitsevan Lapin keskussairaalan kehittämiseksi tulevaisuuden sairaalaksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe käytiin ideakilpailuna, jossa tehtävänä oli suunnitella koko sairaala-alueen yleissuunnitelma. Siinä ilmenee lisärakentamisen sijoittelu tontille, toimintojen keskinäinen integrointi ja liittyminen nykyiseen sairaalarakennukseen, jonka uudistaminen ja kehittäminen olivat myös ohjelmassa. Kilpailuvaiheen jälkeen tutkin diplomityössäni sairaalan päivystysalueen toimintaa ja tilasuunnittelua, sekä tarkennan suunnitelmaani näiltä osin. nalysoin nykyaikaisen sairaalan päivystysaluetta myös muutaman referenssikohteen avulla.

3 bstract TMPERE UNIVERSY ON TECHNOLOGY Master s Degree Programme in rchitecture JOKI, JRKKO: The Lapland Central Hospital, expansion plan and renewal - open design competition Master of Science Thesis, pcs sheets, 9 pages, appendix pages, a scale model May Major: rchitectural design Examiner: Professor Hannu Tikka Keywords: The Lapland Central Hospital, expansion plan, design competition, hospital design The master s thesis is based on an open two-stage architectural competition held in. The competition s aim was to find a new design for the central hospital in order to model the hospital of the future. During the first stage the participants were to submit a proposal for a masterplan for the entire hospital campus. It comprised of the placement of new construction on the site, the functional integration of the new and the existing hospital and the renewal and development of the existing hospital. The master thesis also includes a more detailed plan of the functions of spatial use of the emergency unit and analysis of the emergency units of other central hospitals.

4 Esipuhe Kiinnostukseni aiheeseen pohjautuu muutaman vuoden työkokemukseeni sairaalasuunnittelun parissa. Diplomityön tekeminen lisäsi ymmärtämystäni sairaalasuunnittelun erityispiirteistä monilla eri tasoilla. Varsinkin laajamittaisen ja monialaisen sairaalan kokonaissuunnittelu antoi uutta laajempaa perspektiiviä aiheeseen. Samalla selvisi myös, että aiheessa on vielä paljon opittavaa ja tutkittavaa, niin minulla henkilökohtaisesti kuin myös alalla yleensä. Jokainen sairaala on oma yksilönsä, vaatien tiedon soveltamista ja päivitystä. Sairaalasuunnittelussa korostuu myös vahvasti sairaalan henkilökunnan tietämyksen ja asiakkaan kokemuksen hyödyntäminen. Kiitän professori Hannu Tikkaa diplomityön ohjauksesta. Kiitos myös työn kommentoinnista rkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy:n henkilökunnalle ja sairaalasuunnittelun tiedonhankinnassa avustaneelle suunnittelukoordinaattori TtM Mennä Kärnälle. Tampereella.. Jarkko Joki

5 Sisällys. Diplomityön aihe.... Lapin sairaanhoitopiiri (LSHP).... Tehtävät.... Tiedot ja ominaisuudet.... luejako, erityisvastuualueet (ERV) ja sairaanhoitopiirit (SHP).... Lapin keskussairaala (LKS), Rovaniemi Historia Tiedot Toiminta Muutostarpeet ja ongelmat Tulevaisuus.... LKS - laajennus- ja muutossuunnitelma.... Tontti ja suunnitteluratkaisu.... Liikenne.... Rakennukset.... Tilat ja toiminta.... Päivystys nykyaikaisessa sairaalassa.... Yleistä.... Päivystyksen toiminnan kuvaus ( Malmin yhteispäivystyssairaala).... Päivystävät sairaalat, esimerkkikohteet..... K-S, Hämeenlinna..... TYKS, Turku..... PS, Lahti.... LKS, päivystys... Lähdeluettelo... Liitteet... 9 Diplomityöplanssit kpl (-pienennökset)... 9

6 . Diplomityön aihe Diplomityö pohjautuu vuoden aikana järjestettyyn yleiseen arkkitehtuurikilpailuun, jossa haettiin ratkaisuja Rovaniemellä sijaitsevan Lapin keskussairaalan kehittämiseksi tulevaisuuden sairaalaksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe käytiin ideakilpailuna, jossa tehtävänä oli suunnitella koko sairaala-alueen yleissuunnitelma. Siinä ilmenee lisärakentamisen sijoittelu tontille, toimintojen keskinäinen integrointi ja liittyminen nykyiseen sairaalarakennukseen, jonka uudistaminen ja kehittäminen olivat myös ohjelmassa. Kilpailuun jätettiin yhteensä ehdotusta, joista viisi valittiin jatkoon kilpailun toiseen vaiheeseen, jossa ehdotuksia tarkennettiin työkohtaisten ohjeiden perusteella. Ehdotukseni ei päässyt kilpailun toiseen vaiheeseen. Kilpailuvaiheen jälkeen tutkin diplomityössäni sairaalan päivystyksen ja ensihoidon aluetta tilasuunnittelun kannalta, sekä tarkennan suunnitelmaani näiltä osin. Esitän myös katsauksen päivystystilojen järjestelyistä kolmessa muussa keskussairaalassa. Kuvaan tarvittavissa määrin päivystysalueiden toimintaa ja nykyaikaisia hoitoprosesseja. Valitsin tarkasteluni kohteeksi päivystyksen, sillä erikoissairaanhoidon päivystys on keskussairaaloiden keskeinen tehtävä. Sairaalasuunnittelun merkitystä yleensä ei voi liikaa korostaa. Terveydenhuollon merkitys ihmisten elämässä on ensiarvoinen. Taloudelliselta kannalta sairaalasuunnittelun merkitystä ja mahdollisuuksia kuvaa hyvin sairaalan kustannusten jakautuminen sairaalan koko elinaikana. Suunnittelun kustannukset ovat lähes olemattomat verrattuna sairaalan toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Suunnittelun vaikutus toimintakustannuksiin on kuitenkin hyvin merkittävä. Korkealaatuisen sairaala-arkkitehtuurin potentiaali on nähtävissä myös siinä, että sairaalan rakennuskustannukset ovat pienet verrattuna sen toimintakustannuksiin. Eli esimerkiksi materiaalivalintojen hankintahinnoilla ei ole suurta merkitystä kokonaisuuden kannalta. Nämä potentiaalit huomioidaan vain, jos rakennushankkeiden suunnittelussa ja päätöksenteossa tarkastellaan kustannuksia koko rakennuksen elinkaaren aikana. Sairaalasuunnittelu on aikaisemmin koettu arkkitehtonisesti vähemmän mielenkiintoiseksi tekniseksi suunnitteluksi, jossa tehdään vain kuoret laitoksen prosesseille. Tämäkin asetelma on jo muuttunut ja sinänsä entiset lähtökohdat suunnittelulle koettu haasteiksi, jotka tulisi ratkaista yhtä hyvin kuin muissakin kohteissa. Sairaaloiden tekniset järjestelmät ja kriittiset toiminnot luonnollisesti ohjaavat rationaalisiin suunnitteluratkaisuihin, mutta eivät sinänsä anna lupaa heikompilaatuiseen arkkitehtuurin. Haasteet on voitettavissa esimerkiksi suunnittelualojen tiiviimmällä yhteistyöllä. Perinteisesti korkealaatuista arkkitehtuuria on vaadittu rakennuksilta, jotka edustavat ja markkinoivat jotain julkista tai yksityistä tahoa. Myös rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa ja palveluita markkinoidaan arkkitehtuurilla. Sairaalarakentamisessa, varsinkin julkisella sektorilla, markkinointi on uudempi asia. Terveydenhuollon rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset; yksityistäminen, kilpailu asiakkaista ja henkilökunnasta aiheuttavat vaatimuksia myös sairaaloiden arkkitehtoniselle laadulle.

7 . Lapin sairaanhoitopiiri (LSHP). Tehtävät Se vastaa alueensa väestön erikoissairaanhoidon palveluista sekä päihdeongelmaisten hoidosta ja kuntoutuksesta yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa. Sairaanhoitopiiri ylläpitää Lapin keskussairaalaa, joka toimii Rovaniemellä Ounasvaaralla ja Muurolassa. Sairaanhoitopiiri toteuttaa tehtävänsä yhteistyössä erityisvastuualueen (ERV) sairaanhoitopiirien sekä kuntien terveys- ja sosiaalitoimen kanssa.. Tiedot ja ominaisuudet Jäsenkuntia kpl lue km (yli % Suomen pinta-alasta) Väestö () as. (vain n.% Suomen asukasmäärästä) Matkailijoita /v, sesonkiaikana alueen väkimäärä kolminkertaistuu Pitkät etäisyydet Pisimmillään jopa 9km etäisyys keskussairaalaan Muita haasteita Ikääntyvä väestö, sairastava väestö Kuva, Lapin sairaanhoitopiirin kokovertailu etelän sairaanhoitopiireihin

8 . luejako, erityisvastuualueet (ERV) ja sairaanhoitopiirit (SHP) Kuva, Suomen eritisvastuualueet, sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat

9 . Lapin keskussairaala (LKS), Rovaniemi. Historia Rovaniemelle perustettiin yleinen sairaala 9. Vanha sairaala tuhoutui pommituksissa 9. Uusi Lapin lääninsairaala rakennettiin 9 ja sitä laajennettiin 9. Lääninsairaalan hallinta siirtyi Lapin keskussairaalan kuntaliitolle 9. Nykyinen Lapin keskussairaalan päärakennus otettiin käyttöön 9.. Tiedot Sijainti Ounasrinteentie, Rovaniemi (n.km) kaupungin keskustasta Käyttöönottovuosi 9, laajennus Tontin ala m Rakennusoikeus 9 kem, josta käytetty kem Nykyiset rakennukset tontilla n. brm. Toiminta Lapin keskussairaalan keskeisin tehtävä on pohjoisen alueen erikoissairaanhoidon järjestäminen. Ounasrinteen yksikössä on kaikki somaattinen erikoissairaanhoito, yhteispäivystys ja lasten psykiatria. ikuisten ja nuorten psykiatrian klinikat ja osastot sekä päihdeklinikka sijaitsevat km päässä Muurolassa. Rovaniemen keskustassa sijaitsevassa Hallintokeskuksessa toimivat LSHP :n hallinto, perusterveydenhuollon yksikkö, lastenpsykiatrian poliklinikka, sairaalakoulu ja työterveyshuolto.. Muutostarpeet ja ongelmat Muutospaineita terveydenhuollon rakennuksissa ajavat mm. lääketieteen kehitys, informaatioteknologian kehitys, hoitoprosessien muutos, potilaslähtöisyyden korostuminen ja palveluiden tarpeen kasvu. Samat haasteet ovat olleet esillä kaikkialla kehittyneessä maailmassa. Suomen sairaalasuunnittelun haasteisiin onkin haettu oppia ulkomailta uusista sairaaloista. Suomessa 9- luvuilla alun perin rakennetut keskussairaalat ovat kasvaneet osa kerrallaan laajentuen, aina kulloisenkin akuutin tarpeen mukaan. Näin kokonaisuus on kasvanut monimutkaiseksi ja sokkeloiseksi rakennelmaksi, jossa myös toimintaprosessit monimutkaistuvat ja ovat hankalasti hallittavissa sekä tehottomia. Rakennukset ovat myös jo teknisesti niin huonossa kunnossa, että niiden korjaaminen toimivaksi on kallista ja joskus jopa mahdotonta jo riittämättömän kerroskorkeuden vuoksi. Yhteiskunnan muutokset vaativat koko alueellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenjärjestelyä. Niukkenevien julkisten resurssien takia toimintaprosessit pitää järjestää tehokkaasti, mikä ei silti saa heikentää palveluiden laatua. Rakennusten tulee tukea tarkoituksenmukaisia prosesseja, eikä ohjata niitä. Prosessilähtöisyyden ja tehokkuustavoitteen takia terveydenhuollon palvelut ja asiakkaat jaetaan neljään osioon: a) päivystävä akuuttisairaala b) elektiivinen (ajanvaraus) -sairaala c) kuntoutussairaala d) lähipalvelut eri väestöryhmille, esim. vanhuspalvelut Sama jako tulisi ilmetä myös keskussairaalan suunnittelussa. Paljon resursseja vaativan päivystävän akuuttisairaalan toiminnot tulisi keskittää toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä ns. kuuma sairaala muodostaa sairaalan ytimen. janvaraukseen perustuva päiväsairaala tulisi erottaa omaksi kokonaisuudeksi. Näiden jatkeena ovat vuodeosastot, jotka rakenteeltaan vastaavat paljolti hotellitiloja. Ne tulisi toiminnallisesti rauhoittaa vain vakavasti sairaiden hoitoon. Hoidollisia tiloja tukevat huoltoja aputilat muodostavat yhtenäisen logistisen verkoston edellä mainittujen kokonaisuuksien rinnalle. Lapin Keskussairaalan toiminta on muuttunut sen vuoden toiminta-aikana huomattavasti lääke-

10 tieteen ja teknologian kehityksen myötä. Sen ongelmat ja kehitystarpeet vastaavat pääosin samoja kuin muilla keskussairaaloilla Suomessa. Vuodeosastohoito on vähentynyt ja avohoito on lisääntynyt. Muutostöitä sairaalarakennuksessa on tehty 99-luvun alusta lähtien. Muutostyöt ovat johtuneet uusien toimintojen aloittamisesta, erikoissairaanhoidon kehittymisestä ja avohoidon lisäämisestä. LKS :n yksiköitä on hajallaan Rovaniemen alueella, mikä rajoittaa yhteistoimintaa potilaiden hoidossa, huoltotoiminnoissa ja hallinnossa. Hajallaan olevien toimintojen kokoaminen yhteen on perusedellytys tehokkaalle toiminnalle. Lisätilaa tarvitsevat myös nykyiset toiminnot, kuten sairaala-apteekki, dialyysi, päivystyksen tarkkailuosasto, ensihoito, poliklinikat, lasten yksiköt jne.. Tulevaisuus Maantieteellinen sijainti edellyttää erikoissairaanhoidon päivystystä LKS :ssa myös tulevassa palvelurakenteessa, jota määritellään parhaillaan koko valtion sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusohjelmassa (SOTE). Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen edellyttävät toiminnan aktiivista kehittämistä ja investointeja.. LKS laajennus ja muutossuunnitelma. Tontti ja suunnitteluratkaisu Lisärakentaminen ottaa haltuunsa koko tontin muodostaen rungon sen kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle. Suunnitelman pääperiaatteena on muodostaa liikenteellisesti toimiva ja yhtenäinen sairaala-alue. Ratkaisu hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja tukeutuu nykyisiin toimintoihin vahvistaen niitä. Uudet toiminnot, kuten psykiatrinen hoito, täydentävät kokonaisuutta luoden synergiaetuja. Tontin jäsentelyä ja rakentamista määrittää ensisijaisesti logistinen toimivuus. Rakennusten sijoittelu ja massoittelu noudattavat myös energiatehokkuuden periaatteita. Sekundääriset kylmät ja puolilämpimät rakennukset suojaavat ydinsairaalaa pohjoispuolelta. Suljetut tai puoliavoimet sisäpihat muodostavat suotuisaa pienilmastoa. Syvä rakennusrunko kuuman sairaalan osalla on toiminnallisesti ja energiataloudellisesti tehokas. Sisäpihat luovat pihamaalle miellyttäviä suojaisia oleskelualueita. Lasten siiven ja vanhan sairaalan välinen, lounaaseen aukeava sisäpiha toimii lasten osastojen ja samalla myös pääsairaalan osastojen ulkoilualueena. ikuisten psykiatrisen sairaalan rajaama sisäpiha on suojaisa ja turvallinen ulkoilupaikka psykiatrisen potilaille. Sisäpihat helpottavat ulkotilan hahmottamista ja orientoitumista.. Liikenne mbulanssitoiminta on eriytetty tontin koilliskulmaan, jonne on oma liittymä Kivikaudentieltä. Helikopterin laskupaikka on pysäköintitalon katolla, josta on porrasyhteys ensihoitoon. Päivystyksen sisäänkäynti tapahtuu pysäköintihallin liitososan kautta. siakaskäynti päiväsairaalaan on sisäpihan vanhan pääsisäänkäynnin kautta tai pysäköintitalosta sisäisen yhteyden kautta. Sisäänkäynneistä saavutaan suoraan toiseen kerrokseen, jossa sijaitsee päiväsairaalan palvelut. vara ja valoisa itä-länsi-suuntainen keskuskäytävä yhdistää uuden ja vanhan osan asiakastilat, mikä helpottaa orientoitumista myös kahden sisäänkäynnin mallissa. Keskuskäytävä jatkaa nykyistä sisäpihaa itään. Kaksi sisäänkäyntiä parantaa päiväsairaalan saavutettavuutta eri liikkumismuodoilla. Pääsairaalan länsipuolen sisäänkäynti toimii lähinnä yhteytenä länsipuolen ulkoilupihalle. Uuden ja vanhan osan liitoskohdassa sijaitseva pohjois-etelä-suuntainen käytävä on sisäisen liikenteen selkäranka, jossa asiakas- henkilöstö- ja tavaraliikenne kulkevat eri kerroksissa. Ydinsairaalan henkilöliikenne tulee pääosin tämän liikenteellisen pääakselin pohjoispäästä ja tavarahuolto kulkee eteläpuolen huoltopihan kautta (ks. liikennekaavio, kuva ). Vanhat -kerroksen sisäpihan lastauslaiturit ovat saavutettavissa sisäteitse alapihan huoltopihan kautta, mutta uudet koko ydinsairaalan tavaraliikennettä palvelevat lastauslaiturit ovat eteläpuolen uudella huoltopihalla. Raskas tavaraliikenne kulkee pääosin - kerroksessa. Myös vanhan osan sisäistä liikennettä on selkeytetty avaa-

11 malla uusia yhteyksiä, jotka tukevat toimintojen pääreittejä. Kuva, henkilö- ja huoltoliikenteen päälinjat. Rakennukset Nykyinen lastensiipi puretaan, jotta saadaan tontin logistisesti tärkeä osa tehokkaammin hyödynnettyä. Sisääntuloaukion kaarevat muodot tukevat nykyisen sisääntulon muotokieltä muodostaen pihalle yhtenevän kokonaisuuden. Suojaisan sisäpihan kaarevaa muotoa korostetaan myös piharakenteilla ja istutuksilla. Pohjoispuolen näkymät muodostavat sairaalan kaupunkikuvallisen identiteetin. Niiden massoitteluun ja aukotukseen on haettu näyttävyyttä ja laitosmaisuudesta poikkeavaa ilmettä. Julkisivumateriaalina on pääosin vaalea betoni eri tavoin käsiteltynä sekä sävytetty tai graafinen betoni tehosteina. Suuret lasipinnat ovat hieman sinertävää lasia ja ympäristöä peilaavia.. Tilat ja toiminta Uuden ydinsairaalan toiminnot jakautuvat pääosin kerroksittain nykyisen jaon mukaisesti: -krs tekniikka ja logistiikka -krs huolto -krs kuuma sairaala -krs päiväsairaala --krs osastot Päiväsairaalan vastaanotot on suunniteltu tulevaisuuden sairaala -konseptin mukaisesti, jossa asiakkaiden ja henkilökunnan alueet ovat erillään ja niiden välissä vastaanottohuoneet. siakastilat on suunniteltu avariksi ja valoisiksi. Päivystysosan tilarakenne perustuu selkeisiin eriteltyihin potilaslinjoihin, jotka ovat hoidettavissa tehokkain henkilöresurssein. Lasten päivystysalue on erillään vanhan potilashotellin tiloissa. Osastot ja psykiatriset poliklinikat ovat perusrakenteeltaan tavanomaisia kaksikäytävä-ratkaisuja,

12 joissa modulaarisuus antaa muunneltavuutta ja avaruus sekä luonnonvalo viihtyisyyttä. Laajennusosien kerrokset, ja ovat nykyisten tasolla.. kerroksen kerroskorkeus on nykytarpeiden mukaisesti ja siitä ylemmät kerroksissa. Tällöin. ja. kerroksen lattiatasot ovat nykyisiä korkeammalla. Tasoerot on hoidettu luiskin ja portain uuden ja vanhan osan liitoskohdissa. Suunnitelma pohjautuu pääosin kilpailun tilaohjelmaan. Ehdotuksessa on esitetty myös lisäoptioina luoteissiiven maatasossa oleva palvelu- ja liiketilojen kerros, tontin länsiosan pesularakennus ja ruokalan laajennus. Tiloissa on jonkin verran reserviä jatkosuunnittelua ajatellen. Suunnitelmassa on yhteensä noin brm lisärakentamista. Maanalaisten tilojen rakentaminen on esitetty lähinnä reservinä, jota voidaan hyödyntää tarpeen mukaan ratkaisujen tarkentuessa. Muutokset vanhassa rakennuksessa toteuttavat lähinnä hankesuunnitelmassa esitettyjä toiveita, joissa toimintoja siirtyy laajennukseen ja vapautuva tilat otetaan viereisten osastojen käyttöön.. ja. kerroksessa on myös avattu joitain yhteyksiä sisäisen liikenteen ja integraation tehostamiseksi. Lisärakentaminen on vaiheistettavissa ilman toiminnallisia katkoksia ja väistötiloja, sillä kriittisten toimintojen muutot voidaan tehdä valmiisiin uudisosiin.. Päivystys nykyaikaisessa sairaalassa. Yleistä Ensihoidon ja päivystyksen rooli on korostumassa kriittisesti sairaan potilaan hoitoketjussa. ivoja sydäninfarktien sekä vaikeiden infektioiden hoito on entistä etupainotteisempaa. Päivystyksen toimintaan ja päivystävien lääkärien osaamiseen on valtakunnallisesti kiinnitetty huomiota ja akuuttilääketiede erikoisalana on aloittamassa koulutusohjemaansa. Päivystystoiminnan tehokkuuden perusedellytys on hyvin toimiva perusterveydenhuolto, jolloin päivystys voi keskittyä hoitamaan vain akuuttia hoitoa vaativat asiakkaat. Perusterveydenhuollon (PTH) ja erikoissairaanhoidon (ESH) integraatiota ja akuuttilääketieteen erikoisalan kehitystä ennakoiden päivystysalue suunnitellaan nykyisin erikoisalattomaksi yhteispäivystykseksi. Integraatiolla ja keskittämisellä tavoitellaan toiminnan tehokkuutta, synergiaetuja tilojen ja työvoiman suhteen, sekä näiden avulla lopulta parempaa hoidon laatua. Ensihoito, lääkintähelikopteritoiminta ja päivystys tulee suunnitella siten, että ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Ensihoitotoimintaa sijoitettaessa on otettava huomioon potilaiden mahdollisimman sujuva purkaminen päivystykseen ja siirrot päivystyksestä jatkokuljetuksiin lämpimissä tiloissa. Tämä edellyttää sujuvaa logistiikkaa. Päivystystoiminnan sujumiselle ensiarvoisen tärkeää on kuvantamisyksikön (radiologia) sijainti lähellä päivystysaluetta.. Päivystyksen toiminnan kuvaus ( Malmin yhteispäivystyssairaala) Potilaat hakeutuvat itse tai saapuvat ambulanssilla yhteispäivystykseen. Heti ilmoittautumisalueella tehdään triage eli potilaiden hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi, ryhmittely ja eteenpäin ohjaus. Potilas ohjataan suoraan triagen jälkeen oikealle hoitolinjalle, joita ovat esimerkiksi nopea linja, paaripotilaiden seurantalinja ja erityispotilaslinja. Päivystykseen luodaan sujuvat ja joustavat hoitoprosessit ja hoitotilat myös erityisryhmille kuten päihde-, psykiatrinen, eristystä vaativa tai dementoitunut potilas. Paaripotilaiden, istuvien ja omatoimisten potilaiden sekä erityisryhmien tarvitsemat tutkimus- ja odotustilat eriytetään toisistaan. Näillä valinnoilla parannetaan potilaiden yksityisyydensuojaa ja yleistä turvallisuutta. Päivystysalueelle sijoitetaan natiivi- ja ultraäänikuvaushuoneet sekä laboratorion näytteenottotila. Tämä ratkaisu nopeuttaa potilaan hoitoprosessia, vähentää kuljettamisen ja henkilöstöresurssien tarvetta, ja lisää kuvantamisyksikön henkilöstön päivystysajan turvallisuutta. Nopean linjan potilaita ovat pääosin nykyiset terveyskeskuspäivystyksen potilaat, osa sisätautipotilaista ja osa kirurgisista potilaista. Nopean linjan hoitoaika on alle neljä tuntia. Seuranta- ja erityispotilaiden hoitoa varten tarvitaan noin paaripaikkaa, joissa annetaan ensihoito ja seurataan potilaan vointia. Tavoitteena on, että näiden potilaiden hoito kestää enintään tuntia. Infektiopotilaiden ja erityistä yksityisyyttä (kuoleva potilas) vaativien potilaiden hoitamiseksi suunnitellaan kaksi eristyshuonetta,

13 joihin pääsee myös ulkokautta. Seurantalinjan potilaiden määrä ei vähene tulevaisuudessa. Kasvavan potilasryhmän tulevat muodostamaan akuutisti sairaat iäkkäät henkilöt, joista suurella osalla on muistitoiminnan häiriöitä ja joiden hoitoisuusaste on korkea. Koko hoitoketjun sujuvuuden kannalta on tärkeää, että osa akuutisti sairastuneista iäkkäistä potilaista hoidetaan valmiiksi ja kotiutetaan jo päivystysalueelta. Sairaalahoitoa pyritään vähentämään myös lyhythoito-osaston avulla, jossa kotona olevat potilaat käyvät saamassa mm. suonensisäisiä lääketiputuksia (esim. hyväkuntoiset infektiopotilaat). Mikäli potilaan seuranta-aika on pidempi tai potilas tarvitsee arviolta - vuorokauden sairaalahoitoa, hänet sijoitetaan päivystysosastolle Jos potilaan vointi vaatii erityistä ja pidempää valvontaa, hänet siirretään valvontaosastolle tai vuodeosastoille.. Päivystävät sairaalat, esimerkkikohteet Seuraavassa on esitelty kolmen keskussairaalan toiminnassa olevia uudehkoja yhteispäivystyksen tiloja. Kanta-Hämeen keskussairaala K-S, Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) ja Päijät-Hämeen keskussairaala (PS). Kaaviokuvissa on eritelty päivystyksen toiminnallisia pääosia, jotta eroavaisuudet ja yhtäläisyydet olisivat helpommin nähtävissä. Kaavioista on havaittavissa mm se, miten eri tavoin osiot voidaan järjestellä erilaisten hoitoprosessien ja muiden paikallisten tarpeiden mukaisesti. Kaikkien sairaaloiden päivystysalueet ovat yksilöllisiä ja suunniteltu paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Uuden tai uudistettavan sairaalan suunnittelussa ratkaisumallien valintaan vaikuttavat esimerkiksi sairaalan kokoluokka, toimintaalueen erityisvaatimukset, vanhat käytännöt ja toimintamallit. lueellinen palvelurakenne vaikuttaa painotuksiin ja tehtävien jakoon eri yksiköiden välillä. Taloudelliset rajoitteet saattavat vaikuttaa esimerkiksi laajennuksen tekniseen varusteluun, jolloin pyritään hyödyntämään olemassa olevia radiologian tiloja ja laitteita. Yleisiä tavoitteita ovat tilojen toiminnallinen selkeys, suoraviivaiset ja eriytetyt hoitolinjat, tilojen muunneltavuus, laajennettavuus ja turvallisuus. Edellisiin liittyen toivottavaa on riittävä väljyys mitoituksessa, mutta toisaalta myös tärkeiden yhteyksien lyhyet etäisyydet. Parhaiten nämä toteutuvat uusissa suurissa sairaaloissa, joissa tilat voidaan rakentaa puhtaalta pöydältä, optimoitujen toimintaprosessien ympärille. Suurissa yksiköissä tämä hoitolinjojen optimointi saattaa johtaa tilasuunnittelussa teollisuuden tuotantolinjojen tai lentoterminaalien kaltaisiin malleihin.

14 .. K S, Hämeenlinna Kuva, K-S päivystysalue - nykyaikainen päivystysklinikka, rakennusvuosi - yli käyntiä/v, PTH ja ESH - ensiapu paaripaikkaa, tarkkailupaikkaa - / leikkaussalivalmius, anestesia ja teho, synnytykset ja naistentaudit ( synn./v) - kirurgia, sisätaudit, neurologia ja lastentaudit - tarkkailuosasto kiinteästi osana klinikkaa - hyvää:

15 - osaava ja motivoitunut henkilökunta - PTH ja ESH yhteistoiminta sujuvaa - hyvät tilat ja laitteet - jatkuva kehitystyö - kokonaisuutena toimiva triage (paitsi triage-hoitajan tutkimushuone puuttuu) - suora yhteys ulko-ovelta ensihoitohuoneeseen - turvallisuus - huonoa: - nykyisin liian pienet tilat tarve lisätilalle tai nopeampi potilaan läpimenoaika - triage-hoitajalla tulisi olla oma tutkimushuone - kehitettävää mm. - potilaiden informointi - potilassijoittelu epidemia-aikana - tehovalvonta-potilaiden sijoittelu - ruuhkatilanteiden hallinta.. TYKS, Turku Kuva, TYKS päivystysalue - PTH ja ESH yhteispäivystys, käyttöönotto - moderni tekniikka ja tilat - ERV (Satakunnan ja Varsinais- Suomen SHP :t) as, Varsinais-Suomen SHP as - koko toiminta järjestetty hoitolinjoittain, hoitolinjat koostuvat toiminnallisesti läheisistä hoitoprosesseista

16 - odottaminen minimoitu - suoraviivaiset hoitolinjat ensihoitoon ja sen ohi suoran leikkaukseen - kattavat palvelut ja toiminnat keskitettynä ja lähellä - suuri kapasiteetti.. PS, Lahti Kuva, PS päivystysalue - yhteispäivystys alkaen, saumatonta yhteistyötä ESH :n ja PTH :n välillä - 9 käyntiä/ vuosi, alueella as - potilasta/ päivä: PTH, ESH ja HMMSH. - kerralla tutkittu potilas, ei toistokäyntejä - omat laboratorio- ja röntgenpalvelut päivystyksessä - neuvonta ja ohjaus oikeaan päivystyksen prosessiin tai ajanvaraussairaalaan. LKS, päivystys Nykyisin keskussairaalan -kerroksessa sijaitsevaan erikoissairaanhoidon päivystykseen potilaita ohjautuu koko sairaanhoitopiiristä ja perusterveydenhuollon päivystykseen Rovaniemeltä, Ranualta ja Posiolta ja tulevaisuudessa mahdollisesti muistakin kunnista. Päivystävän sairaanhoidon tarpeet ja tilanteet vaihtelevat paljon. Lomasesongit ja esimerkiksi kaivostoiminta Lapissa voivat aiheuttaa suuriakin ruuhkia avuntarpeeseen.

17 Sairaalasta puuttuu nykyaikaiseen päivystykseen kuuluva päivystys-/ tarkkailuosasto. Suunnitelmassani uusi päivystysalue on sijoitettu uudisosaan lähelle kuuman sairaalan kriittisiä osia, radiologiaa, leikkaus- ja teho-osastoa. Näin uuden päivystyksen hoitoprosessit tukeutuvat nykyisiin rakenteisiin luoden uudet selkeämmät hoitolinjat akuutille hoidolle. Yhteispäivystyksessä on eriytetty omiksi linjoikseen ambulanssipotilaat, kävelevät potilaat ja lapset. Kaikilta alueilta on oma yhteys radiologian osastolle. Päivystyksen kanssa kiinteässä yhteydessä on tarkkailupaikat ja päivystysosasto. Lasten päivystyspoliklinikka sijaitsee vanhassa osassa potilashotellin paikalla. Sinne kuljetaan saman päivystysaulan kautta kuin aikuisten puolellekin. Lasten tartuntatautien päivystys on eriytetty ja sille on myös toinen sisäänkäynti. ikuisten päivystyspoliklinikalle tultaessa potilaiden kiireellisyys arvioidaan kahdessa Triagehuoneessa. Sen jälkeen saavutaan avaraan odotustilaan, johon tulee ylävaloa kattoikkunoista. Vastaanotto tapahtuu standardoiduissa vastaanottohuoneissa. mbulanssien sisäänajo on siirretty etupihalta itäpuolelle Kivikaudentielle. Itäpuolella on ensihoidon siipi, jossa sijaitsee ambulanssipaikat ja huoltohalli, sekä ensihoidon työtiloja. mbulanssien purku tapahtuu lämpimässä hallissa, josta on suora yhteys ensihoitotiloihin ja kiireellisen hoidon linjalle. Purkuhallista on myös sisäänkäynti eristystiloihin ja päihde- /turvatiloihin. Viereisen pysäköintitalon katolta kulkee suora reitti ensihoidon tiloihin.

18 Lähdeluettelo. Jari Jokela: LSHP kuntayhtymän seminaari-esitelmä,... Hankesuunnitelma, Itäinen yhteispäivystyssairaala, Malmi 9... Markku Grönroos: K-S päivystysklinikan ja toiminnan esittely... Sunand Prasad: Changing Hospital rchitecture,, ISBN: 999. Case kuutti Yhteensopivuustila, Päijät-Hämeen alueellinen yhteispäivystys. Kilpailuohjelma, Lapin keskussairaala, laajennus L, -vaiheinen yleinen arkkitehtuurikilpailu. Hankesuunnitelma, Lapin keskussairaala, laajennusosa L. Raimo Kettunen, professori, ylilääkäri: Lapin keskussairaalan laajennushanke L, ehdotus toimintojen järjestelyksi 9. Reijo Kekäläinen, Teemu Kurkela, nna Melander ja Erkki Vauramo sekä Thomas Miyauchi ja Jonna Taegen: Tekes -projekti: Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset ja ympäristö, osaprojekti: Keskussairaalan modernisointi Case Keski-Suomi... Olli Tolkki, Martti Kekomäki, Reijo Kekäläinen: Sairaalasuunnittelu ensin toiminta, sitten tilat. Teemu Kurkela: Visio tulevaisuuden terveydenhuollosta, Työkaluna konseptuaalinen suunnittelu

19 Liitteet Diplomityöplanssit kpl ( pienennökset)

20 DIPLOMYÖ Diplomityö pohjautuu vuoden aikana järjestettyyn yleiseen arkkitehtuurikilpailuun, jossa haettiin ratkaisuja Rovaniemellä sijaitsevan Lapin keskussairaalan kehittämiseksi tulevaisuuden sairaalaksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe käytiin ideakilpailuna, jossa tehtävänä oli suunnitella koko sai-raala-alueen yleissuunnitelma. Siinä ilmenee lisärakentamisen sijoittelu tontille, toimintojen keski-näinen integrointi ja liittyminen nykyiseen sairaalarakennukseen, jonka uudistaminen ja kehittäminen olivat myös ohjelmassa. Kilpailuvaiheen jälkeen tutkin diplomityössäni sairaalan päivystyksen toimintaa ja tilasuunnittelun tarpeita, sekä tarkennan suunnitelmaani näiltä osin. LPIN KESKUSSIRL (LKS) ROVNIEMI Historia Rovaniemelle perustettiin yleinen sairaala 9. Vanha sairaala tuhoutui pommituksissa 9. Uusi Lapin lääninsairaala rakennettiin 9 ja sitä laajennettiin 9. Lääninsairaalan hallinta siirtyi Lapin keskussairaalan kuntaliitolle 9. Nykyinen Lapin keskussairaalan päärakennus otettiin käyttöön 9. Tiedot Sijainti Ounasrinteentie, Rovaniemi (n.km) kaupungin keskustasta Käyttöönottovuosi 9, laajennus Tontin ala m Rakennusoikeus 9 kem, josta käytetty kem Nykyiset rakennukset tontilla n. brm Toiminta Lapin keskussairaalan keskeisin tehtävä on pohjoisen alueen erikoissairaanhoidon järjestäminen. Ounasrinteen yksikössä on kaikki somaattinen erikoissairaanhoito, yhteispäivystys ja lasten psykiatria. ikuisten ja nuorten psykiatrian klinikat ja osastot sekä päihdeklinikka sijaitsevat km päässä Muurolassa. Rovaniemen keskustassa sijaitsevassa Hallintokeskuksessa toimivat LSHP :n hallinto, perusterveydenhuollon yksikkö, lastenpsykiatrian poliklinikka, sairaalakoulu ja työterveyshuolto. Muutostarpeet ja ongelmat Muutospaineita terveydenhuollon rakennuksissa ajavat mm. lääketieteen kehitys, informaatioteknologian kehitys, hoitoprosessien muutos, potilaslähtöisyyden korostuminen ja palveluiden tarpeen kasvu. Samat haasteet ovat olleet esillä kaikkialla kehittyneessä maailmassa. Suomen sairaalasuunnittelun haasteisiin onkin haettu oppia ulkomailta uusista sairaaloista. Suomessa keskussairaalat ovat yleisesti kasvaneet osa kerrallaan laajentuen, aina kulloisenkin akuutin tarpeen mukaan. Näin kokonaisuus on kasvanut monimutkaiseksi ja sokkeloiseksi rakennelmaksi, jossa myös toimintaprosessit monimutkaistuvat ja ovat hankalasti hallittavissa sekä tehottomia. Rakennukset ovat myös jo teknisesti niin huonossa kunnossa, että niiden korjaaminen toimivaksi on kallista ja joskus jopa mahdotonta jo riittämättömän kerroskorkeuden vuoksi. Yhteiskunnan muutokset vaativat koko alueellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenjärjestelyä. Niukkenevien julkisten resurssien takia toimintaprosessit pitää järjestää tehokkaasti, mikä ei silti saa heikentää palveluiden laatua. Rakennusten tulee tukea tarkoituksenmukaisia prosesseja, eikä ohjata niitä. Prosessilähtöisyyden ja tehokkuustavoitteen takia terveydenhuollon palvelut ja asiakkaat jaetaan neljään osioon: a) päivystävä akuuttisairaala b) ajanvaraus (elektiivinen) -sairaala c) kuntoutussairaala d) lähipalvelut eri väestöryhmille, esim. vanhuspalvelut Sama jako tulisi ilmetä myös keskussairaalan suunnittelussa. Paljon resursseja vaativan päivystävän akuuttisairaalan toiminnot tulisi keskittää toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä ns. kuuma sairaala muodostaa sairaalan ytimen. janvaraukseen perustuva päiväsairaala tulisi erottaa omaksi kokonaisuudeksi. Näiden jatkeena ovat vuodeosastot, jotka rakenteeltaan vastaavat paljolti hotellitiloja. Ne tulisi toiminnallisesti rauhoittaa vain vakavasti sairaiden hoitoon. Hoidollisia tiloja tukevat huolto- ja aputilat muodostavat yhtenäisen logistisen verkoston edellä mainittujen kokonaisuuksien rinnalle. Lapin Keskussairaalan toiminta on muuttunut sen vuoden toiminta-aikana huomattavasti lääketieteen ja teknologian kehityksen myötä. Sen ongelmat ja kehitystarpeet vastaavat pääosin samoja kuin muilla keskussairaaloilla Suomessa. Vuodeosastohoito on vähentynyt ja avohoito on lisääntynyt. Muutostöitä sairaalarakennuksessa on tehty 99-luvun alusta lähtien. Muutostyöt ovat johtuneet uusien toimintojen aloittamisesta, erikoissairaanhoidon kehittymisestä ja avohoidon lisäämisestä. LKS:n yksiköitä on hajallaan Rovaniemen alueella, mikä rajoittaa yhteistoimintaa potilaiden hoidossa, huoltotoiminnoissa ja hallinnossa. Hajallaan olevien toimintojen kokoaminen yhteen on perusedellytys tehokkaalle toiminnalle. Lisätilaa tarvitsevat myös nykyiset toiminnot, kuten sairaala-apteekki, dialyysi, päivystyksen tarkkailuosasto, ensihoito, poliklinikat, lasten yksiköt jne. Tulevaisuus Maantietellinen sijainti edellyttää erikoissairaanhoidon päivystystä LKS :ssä myös tulevassa palvelurakenteessa, jota määritellään parhaillaan koko valtion sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusohjelmassa (SOTE). Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen edellyttävät toiminnan aktiivista kehittämistä ja investointeja. LPIN SIRNHOOPRI (LSHP) Tehtävät Se vastaa alueensa väestön erikoissairaanhoidon palveluista sekä päihdeongelmaisten hoidosta ja kuntoutuksesta yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa. Sairaanhoitopiiri ylläpitää Lapin keskussairaalaa, joka toimii Rovaniemellä Ounasvaaralla ja Muurolassa. Sairaanhoitopiiri toteuttaa tehtävänsä yhteistyössä erityisvastuualueen (ERV) sairaanhoitopiirien sekä kuntien terveys- ja sosiaalitoimen kanssa. Tiedot ja ominaisuudet Jäsenkuntia kpl lue km (yli % Suomen pinta-alasta) Väestö () as. (vain n.% Suomen asukasmäärästä) Matkailijoita /v, sesonkiaikana alueen väkimäärä kolminkertaistuu Pitkät etäisyydet Pisimmillään jopa 9km etäisyys keskusairaalaan Muita haasteita Ikääntyvä väestö, sairastava väestö LJENNUS- J MUUTOSSUUNNELM Tontti ja suunnitteluratkaisu Lisärakentaminen ottaa haltuunsa koko tontin muodostaen rungon sen kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle. Suunnitelman pääperiaatteena on muodostaa liikenteellisesti toimiva ja yhtenäinen sairaalaalue. Ratkaisu hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja tukeutuu nykyisiin toimintoihin vahvistaen niitä. Uudet toiminnot, kuten psykiatrinen hoito, täydentävät kokonaisuutta luoden synergiaetuja. Tontin jäsentelyä ja rakentamista määrittää ensisijaisesti logistinen toimivuus. Rakennusten sijoittelu ja massoittelu noudattavat myös energiatehokkuuden periaatteita. Sekundääriset kylmät ja puolilämpimät rakennukset suojaavat ydinsairaalaa pohjoispuolelta. Suljetut tai puoliavoimet sisäpihat muodostavat suotuisaa pienilmastoa. Syvä rakennusrunko kuuman sairaalan osalla on toiminnallisesti ja energiataloudellisesti tehokas. Sisäpihat luovat pihamaalle miellyttäviä suojaisia oleskelualueita. Lasten siiven ja vanhan sairaalan välinen, lounaaseen aukeava sisäpiha toimii lasten osastojen ja samalla myös pääsairaalan osastojen ulkoilualueena. ikuisten psykiatrisen sairaalan rajaama sisäpiha on suojaisa ja turvallinen ulkoilupaikka psykiatrisen potilaille. Sisäpihat helpottavat ulkotilan hahmottamista ja orientoitumista. Lapin keskussairaalan kussaisai laajennus nus ja muutostyö utosty Diplomityö Jarkko Joki TTY rkkitehtuurin tuurin laitos aitos /

21 9.. LPIN KESKUSSIRL SEMPRROS :.. HOOTIE. PP TU SEISONTTIL.. LÄHTÖVSTE. OLEM 99 SS OLEV. VST JONEUVO LITYMÄ E LINJ-UTOPYSÄKIN SRTO.. 9. TULOVSTE POROK. MT RJPYYKISTÄ N:RO..9. b=.,, tria kia.. La. S a i s t e n La r a a o s ste la as n j kou to a n lu uo rte np sy -.- ap.. rr= = ap +. pp ikuispsykiatria. +.. I T P P ap Huolto, 99. Ruokalan laajennus e=. I +, NURM. ap.. LH +,.. ra s. Ulkoilupiha +, VI +, +,. VI +. Leikkipiha, isot yyhdysputki.krs 9. 9 r= , , +. +, I Huoltopiha le e=. SF. +. +, YS Leikkipiha, pienet +. +, 9 I. Poliklinikat (päiväsairaala). Päivystys ja ensihoito ("kuumat"). Huolto. Tekniset tilat ja logistiikka LITYMÄN MT RJPYYKISTÄ N:RO 9 mbulanssipaikat... K 9. SRRETTY VLONHEINPYLVÄS, LYHENNETTY.. IV +, 9 +, VLONHEINPYLVÄS +, MT SIDOTTU OLEMSS OLEVN RKENUKSEN KOILLISNURKN SOKKELIPINTN +. Pesula m +, I KIDE +, +. KIVIKUD ENTIE +, UTOPIKT TN P HUOLTOLKENNE UUDET P +,9 +, (+,) +, + U VLONHEINV TIN PYLVÄS P Ä. V SFLTT TI. TUKIMUURI +, OLEMSS OLEV VÄYLÄ LEVENNETTY PELSTUSTIEKSI, SI, LEVEYS MM MM.9.9. p +,9., +, +, + ((+ (+,).9.9 +, ILKK VUOKR-LUE KR E I. VI I PELSTUSTIEN LUEELL +, LP RINNE +. LP.KRS +.9 LP.KRS +. VESIKTTO +. VESIKTTO +. mbulanssihalli 9. P-LUEEN MT RJPYYKISTÄ N:RO K +. 9 UUTT PENSST.... LJENNUS +, NOPPKIVI. I IE K IV IK. Potilashotelli. Lasten poliklinikka. Palvelu- ja liiketilaa. Lasten psykiatrian työtiloja R = Huolto. Sisäänkäynti.krs.9 I +. TX UKIOKIVI +,. +, R=.9 +, +. STIE STU PEL. Päivystys P T P. UUDET PENST ENT , UKIOKIVI.. SRRETTY VLONHEINPYLVÄS ÄS INTE IE I +, SR. UDENT SR SRRETTY RRE ETT VLISINPYLVÄS V VL IS b=. ap 9 UU USI S F +,. VLISIMET IS Pysäköintitalo ap. OUN. VLONHEINPYLVÄS ap PENST POLKUPYÖRÄKTOKSET. +, +. U NU URMI V S +, +,9 +,,..krs UUDET PENST P b= teri TUPKOINTISUOJ +... P-talo l ja +,.. 9 Helikop H pp +, +, KÄVELYTIE YS I. +,. H LTTI. UU US, +, FLTTI. TTI. r= 99 p. P/INV V KPL KPL MBULNSSIPYSÄKÖINTI L NSSIPYSÄKÖ ÖINT p +. ap.. +, +, KIDE 9 ap LIPPUTNKO SRRETÄÄN TÄHÄN ap JÄTEKTOS P UUDET UU P +, +.krs S isäänkäy.krs P nt äivystys i P-talosta aula + +,. b=. b.. r= rr= P-LUEEN EN N MT M M R RJPYYKISTÄ YKIS N:RO b= r=99.9 r= r=99.9. b=. b=. +, ap ap ap. IV ap 9. ra s.. 9 asemapiirros V L P : ra s ras..9 p/t le. HOOTI SEISONTTIL.. LÄHTÖVSTE. 99 OLEMSS OLEV VSTE JONEUVO LITYMÄ. LINJ-UTOPYSÄKIN SRTO.. MT RJPYYKISTÄ N:RO..9.. ap pp Helikopter i mbulanssihalli EENT pp psykiatria...9 ap -9.- le- +, ENT IE +. I +. Leikkipiha, isot Pesula m IV. VI. KIVIK UD I Ulkoilupiha +. ap.. La Sai sten ra os alak as ou to lu I Huolto 99. Ruokalan laajennus ap Huoltopiha ap ap IV ap ap 9. ras. 9 ras. le ras. ras...9. E ras V L P HENKILÖLKENTEEN PÄÄLINJT HUOLTO-/ TVRLKENNE. kv ras. EV. p/t p/t. 9. p... I 99. P 9. KR ras a..9 R 9. ras TRIGE RDIOLOGIN LJENNUS ENSIHOO PLVELU SYDÄNPJ PÄIVYSTYS RDIOLOGI TEHOSTETTU HOO TEHOHOIDON LJENNUS PÄIVYSTYSOSSTO LYI LON LJENUS toimintakaavio.krs Liikenne mbulanssitoiminta on eriytetty tontin koilliskulmaan, jonne on oma liittymä Kivikaudentieltä. Helikopterin laskupaikka on pysäköintitalon katolla, josta on porrasyhteys ensihoitoon. Päivystyksen sisäänkäynti tapahtuu pysäköintihallin liitososan kautta. siakaskäynti päiväsairaalaan on sisäpihan vanhan pääsisäänkäynnin kautta tai pysäköintitalosta sisäisen yhteyden kautta. Sisäänkäynneistä saavutaan suoraan toiseen kerrokseen, jossa sijaitsee päiväsairaalan palvelut. vara ja valoisa itä-länsi-suuntainen keskuskäytävä yhdistää uuden ja vanhan osan asiakastilat, mikä helpottaa orientoitumista myös kahden sisäänkäynnin mallissa. Keskuskäytävä jatkaa nykyistä sisäpihaa itään. Kaksi sisäänkäyntiä parantaa päiväsairaalan saavutettavuutta eri liikkumismuodoilla. Pääsairaalan länsipuolen sisäänkäynti toimii lähinnä yhteytenä länsipuolen ulkoilupihalle. Uuden ja vanhan osan liitoskohdassa sijaitseva pohjois-etelä-suuntainen käytävä on sisäisen liikenteen selkäranka, jossa asiakas-, henkilöstö- ja tavaraliikenne kulkevat eri kerroksissa. Ydinsairaalan henkilöliikenne tulee pääosin tämän liikenteellisen pääakselin pohjoispäästä ja tavarahuolto kulkee eteläpuolen huoltopihan kautta. Vanhat -kerroksen sisäpihan lastauslaiturit ovat saavutettavissa sisäteitse alapihan huoltopihan kautta, mutta uudet koko ydinsairaalan tavaraliikennettä palvelevat lastauslaiturit ovat eteläpuolen uudella huoltopihalla. Raskas tavaraliikenne kulkee pääosin - kerroksessa. Myös vanhan osan sisäistä liikennettä on selkeytetty avaamalla uusia yhteyksiä, jotka tukevat toimintojen pääreittejä (ks. krs kaavio: ensihoito/ päivystys-kuvantaminen-leikkaus-tehohoito). Rakennnukset Nykyinen lastensiipi puretaan, jotta saadaan tontin logistisesti tärkeä osa tehokkaammin hyödynnettyä. Sisääntuloaukion kaarevat muodot tukevat nykyisen sisääntulon muotokieltä muodostaen pihalle yhtenevän kokonaisuuden. Suojaisan sisäpihan kaarevaa muotoa korostetaan myös piharakenteilla ja istutuksilla. Pohjoispuolen näkymät muodostavat sairaalan kaupunkikuvallisen identiteetin. Niiden massoitteluun ja aukotukseen on haettu näyttävyyttä ja laitosmaisuudesta poikkeavaa ilmettä. Julkisivumateriaalina on pääosin vaalea betoni eri tavoin käsiteltynä sekä sävytetty tai graafinen betoni tehosteina. Suuret lasipinnat ovat hieman sinertävää lasia ja ympäristöä peilaavia. PYSÄKÖINTLO SIRLKOULU KR.. liikennekaavio LSTEN J NUORTEN PSYKITRI, ILKK VUOKR-LUE KR E LH e= VI. H... ras ap , I. Poliklinikat (päiväsairaala). Päivystys ja ensihoito ("kuumat"). Huolto. Tekniset tilat ja logistiikka KIDE Huolto K mbulanssipaikat.. LITYMÄN MT RJPYYKISTÄ N:RO 9. Potilashotelli. Lasten poliklinikka. Palvelu- ja liiketilaa. Lasten psykiatrian työtiloja 9 VLONHEINPYLVÄS I I IE P-LUEEN MT RJPYYKISTÄ N:RO Sisäänkäynti.krs. p SRINT Pysäköintitalo ap I +. p. p OUN ap ap. b=. b KIVIKUDENT IE b=.. r= r=99.9 K b=. r=99.9 r=99.9. P-LUEEN EN N MT M M RJPYYKISTÄ YKIS N:RO ap b=. b=. +,.krs Sisää.krs Päivy nkäynti P-tal osta stysaula...9. I. P TULOVSTE. a 9 POROKTU.. ra s p.9 R.. PP 9. p/t ra s ras. ras... E,9 HENKILÖLKENTEEN PÄÄLINJT HUOLTO-/ TVRLKENNE kv 9 EV -.- ras. LEIKKUS- J NESTESIOSSTO VÄLINEHUOLTO LON LJENNUS IKUISPSYKITRI Tilat ja toiminta Uuden ydinsairaalan toiminnot jakautuvat pääosin kerroksittain nykyisen jaon mukaisesti: -krs tekniikka ja logistiikka -krs huolto -krs kuuma sairaala -krs päiväsairaala --krs osastot Päiväsairaalan vastaanotot on suunniteltu tulevaisuuden sairaala -konseptin mukaisesti, jossa asiakkaiden ja henkilökunnan alueet ovat erillään ja niiden välissä vastaanottohuoneet. siakastilat on suunniteltu avariksi ja valoisiksi. Päivystysosan tilarakenne perustuu selkeisiin eriteltyihin potilaslinjoihin, jotka ovat hoidettavissa tehokkain henkilöresurssein. Osastot ja psykiatriset poliklinikat ovat perusrakenteeltaan tavanomaisia kaksikäytäväratkaisuja, joissa modulaarisuus antaa muunneltavuutta ja avaruus sekä luonnonvalo viihtyisyyttä. Laajennusosien kerrokset, ja ovat nykyisten tasolla.. kerroksen kerroskorkeus on nykytarpeiden mukaisesti ja siitä ylemmät kerroksissa. Tällöin. ja. kerroksen lattiatasot ovat nykyisiä korkeammalla. Tasoerot on hoidettu luiskin ja portain uuden ja vanhan osan liitoskohdissa. Suunnitelma pohjautuu pääosin kilpailun tilaohjelmaan. Ehdotuksessa on esitetty myös lisäoptioina luoteissiiven maatasossa oleva palvelu- ja liiketilojen kerros, tontin länsiosan pesularakennus ja ruokalan laajennus. Tiloissa on jonkin verran reserviä jatkosuunnittelua ajatellen. Suunnitelmassa on yhteensä noin brm lisärakentamista. Maanalaisten tilojen rakentaminen on esitetty lähinnä reservinä, jota voidaan hyödyntää tarpeen mukaan ratkaisujen tarkentuessa. Muutokset vanhassa rakennuksessa toteuttavat hankesuunnitelmassa esitettyjä toiveita, joissa toimintoja siirtyy laajennukseen ja vapautuva tilat otetaan viereisten osastojen käyttöön.. ja. kerroksessa on myös avattu joitain yhteyksiä sisäisen liikenteen ja toiminnallisen integraation tehostamiseksi. Lisärakentaminen on vaiheistettavissa ilman toiminnallisia katkoksia ja väistötiloja, sillä kriittisten toimintojen muutot voidaan tehdä valmiisiin uudisosiin. Lapin keskussairaalan laajennus ja muutostyö Diplomityö Jarkko Joki TTY rkkitehtuurin laitos /

22 TILVRUS: VSS, VRSTOT, SOS-TILT, TEKN.TILT RKISTO SOS SOS PTEEKIN TEKNISET TILT m +99. SOS +99. E +99. C- PUKUHUONE H (NISET), SOS LJH IV-KONEH. PTEEKKI +99. PTEEKIN VRSTO m x VSS +99. IKUISPSYKITRI, TEKNKK J HUOLTO IV-KONEH. PTEEKKI +99. TILVRUS: TEKNISET- J HUOLTOTILT LS D- VRULOSK. SPL x +99, TILVRUS LS D- VIMENNUSKMMIO, LS +99, D- VRULOSK. +. 9, SPL x LS VSS +99, RI +99, SPL x +. D- VRULOSK. 9, L TE ST KN EN K J K N J UOR HU TE OL N TO PS Y KI T LS LS SPL x D- VRULOSK. LS VSS PUVÄLINEKESKUS VRSTO m - LS LS LS PUVÄLINEKESKUS LS D-9 VIMENNUSKMMIO, +99. ULKOSEINÄLINJ +99. IV-KONEHUONEET LJH HUOLTOHLLI PUVÄLINEKESKUS SIKSPLVELU m h= VSS TEKNISIÄ TILOJ F- HÖYRYNKEH.VLV. / SYÖTTÖV. h= TVRN VSTNOTTO m H.KKU SPK OBDUKTIOTILT JÄTE PSYKITRISEN SIRLN JÄTTÖTIL +99. E- SUOJH. (POIKK. OL. V), E-9 VRULOSK., E- VRULOSK., E- VIMENNUSKMMIO h=, E- VIMENNUSKMMIO h=, D +. C +. B F-S SIS.K. LSTUSLURI SIS.K. S 9, (LL KPELIKIVO) L SPL x SPL x krs +9. : PYSÄKÖ INT LO m ap (henkilökunta) +. SOSILILOJ VPUTUVN TILOIHIN + harkkoseinä SP-PUHLLIN EI EI SP-PUHLLIN lattia EI HS- +, +. LVVRSTO EI TUKIMUURI EI KELLRIN SVUNPOISTON KORVUSILM TILVRUS: TEKNISET- J HUOLTOTILT +, EI PHVIPURISTIN E EI EI PTEEKKIVRSTO SOS.TILOJ PUV.HUOLTO SOS.TILOJ LUISK : PUVÄLINEVRSTO SOS.TILOJ KTOS BETONIRKENTEINEN LSTUSLURI +, TILVRUS: TEKNISET- J HUOLTOTILT EI +. L B BETONIRKENTEINEN LSTUSLURI +, +,9 PPERI J SEKJÄTE VLOPIH EI EI EI C EI HUOLTOLKENNE EI B-K VLEÄ VR. (KUMV.) C- MSSVR., RKISTOT m I PURUNPOISTO m -9 SVOUS - HUUHTELUH. B- JÄTEH. B- SULKUT. - VR. PTEEKKI PUHDSTILT m - VÄL.VR. - LNV. +, B-. -K RKISTO +. TRTTUVIEN TUTIEN OSSTO VLEÄ VR. (STER. TV.) +, B- OS.SIHT., B- TOIMISTO, - ST, +. - SS, SOS.TILOJ - PESUH., - UL/SS, - SS, KORJMO KESKUSVRSTO KESKUSVRSTO - SS 9, +. - ST, C- TV. PURK., TO /TRTUNTTUT.VOS LSTEN PSYKITRIN PKL m P.PYYK. TEKN.TILVRUS 9x9 O 9x9 Vp RTG-PUTKEN JÄÄHDYTYSLE O LEIKKIPIH LUENTOSLI N I SOS TR siirretty ovi mm yvennys V-K YHDYS V-T TUULIK. YK SISÄPIH L SKSINOSTIN E-9 HYG.HO., SISÄPIH EI LUISKN KLTEVUUS n.% ML I rst-kulma kynnysmsttos reunaan PS N UOR m T EN G +. OSSTO PK L / OS m S TO IKUISPSYKITRI ULTILT J POLIKLINIKK, VOHOO m L HENKILÖSTÖTILOJ 9m D- KYLMIÖ, LSTUSLURI S HENKILÖSTÖN TYÖ-, KOKOUS-, J SOSILILOJ KUNTOUTUS,9 KUORM.S. TYÖTILOJ OSSTO +. E F TYÖTILOJ PTEEKIN VPUTUVN TILOIHIN 9x9 V 9x9 Vp 9x9 O PTEEKKI P 9x9 V LSTEN PSYKITRI OSSTO m +. SOS +, N H E- KULJ.KESKUS, S LSTUSLURI,9 I J +. UL E- TK-KONESLI, +. POLIKLINIKK +. M KIRJSTO KETIÖTIL SOS E- TK-TYÖH., IHOTUTIEN POLIKL. F- KUIV-INEVR., F- JÄÄHD.V./SÄILYKK. KETIÖ RUOKILU RUOKSLI F- JÄÄHD.V./VIH., HEDELM. F- PÄÄEMÄNTÄ, E-T E TTK,9 L RUOKILUN LJENNUS m krs KHVIO E-K E- KBINETTI, EI TO T SIK L F-K E- RUOKSLI RUOKS LI, +. PUVÄLINEKESKUS HUOLTO J TOIMISTOT F- HENKILÖK.H., PTOLOGIN LBORTORIO PTOLOGIN LBORTORIO +. K +. PUVÄLINEKESKUS, HUOLTO J TOIMISTOT m : Lapin keskussairaalan laajennus ja muutostyö Diplomityö Jarkko Joki TTY rkkitehtuurin laitos /

23 HENKILÖKUNNN LKENNELUE UUDESS PÄIVYSTYKSESSÄ SIKSLUEET SS OSISS SISÄÄNKÄYNTI PYSÄKÖINTLO SISÄÄNKÄYNTI ap +.9 MBULNSSILKENNE HENKILÖLKENNE PYSÄKÖINTLO KULKUYHTEYS P-TLO J SISÄÄNKÄYNTI PÄIVÄSIRLN (.KRS) PÄIVYSTYSLUEEN RJ - LSTENHOO- J SISÄLEIKKIPIKK - JNVIETEPLVELUT, KIRJSTO, ELOKUVTETTERI - KUPP, PRTURI, KUKKKUPP - TERPIT, KUNTOUTUS ENSIHOIDON VRSTO PUVÄLINEVRSTO MBULNSSIHLLI (PUOLILÄMMIN) SV./HUOLTO PÄIVY STYS KÄVE LEVÄT POTIL T PÄIVYSTYS SISÄÄNKÄYNTI KÄVELEVÄT UL EI TYÖTILT VRTIJ EI PÄIVYSTYSLUEEN RJ C EI EI EI B KÄ ÄN TÖ SÄ VST.OTTO VR. POTILSVST.OTTO VST.OTTO KETIÖ PÄIVYSTYS SISÄÄNKÄYNTI MBULNSS M +. DE POTILSHOTELLI +.9 MBULNSSIPIKT KPL VST.OTTO TSTO VLOPIH MGN.KUVUS TURVH. TURVH. TUKOTIL / TRUMHHUONE /S VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VRSTO ERISTYS ERISTYS ODOTUS LSTEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKK TRTUNTTUTIEN ERISTYSLUE INFO ODOTUS / EI +. TSTO, +. TERÄSPILR, KOKO RK.SUUN. MUKN RDIOLOGI TYÖ- J PUTILT LKETIL J PLVELU m TRIGE TRIGE VRSTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO /S VST.OTTO TOIMENPIDE ENSIHOO +.9 EI EI PÄIVYSTYSPOLIKLINIKK ODOTUS ENSIHOO, TILNNEKESKUS ODOTUS SV. HUOLTOHLLI VRSTO/ VÄLINEHUOLTO TSTO +.9 RDIOLOGI PÄIVYSTYSLUEEN RJ B- HUUHT.H., B- VLMISTELLUH., - LÄÄK.KNSLI, - - OS.SIHT., -9 HO.TOIMISTO, +.9, L (LVK) - PESUH. B- PESUH., B- PESUH., LSTEN VUODEOS LSTEN J NUORTEN PSYKITRI, HENKILÖKUNN TILOJ m B- SS, B- SS, - SS., PÄIVYSTYSPOL TEHOHOIDON LJENNUS - SS. TEHOST.H.H., TYÖ- J PUTILT VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO RDIOLOGIN LJENNUS HUOLTO,, POTILSKETIÖ LSTENHUONE ENSIHOO ENSIHOO, PÄIVTYSTYSTILT C- TUTK.H. TPTURMK., TUKOTIL C- SVOUS, OVI J VRUSTEET V HUONEE HUONEEST EST C-9 VLVOMO TRKKILU KIPSIHUONE C-, RDIOLOGI C- VR., TOIMENPIDE TRKKILU VR. TOIMENPIDE LÄÄKEH. C- DEMONSTR., C-K, LEPO RDIOLOGI NÄYTE NÄYTT. KÄS. HUUHT. HENKILÖKUNNN LKENNELUE UUDESS PÄIVYSTYKSESSÄ NEUV. TUKOTIL SV. LEPO LÄÄKEH. / /POT. TSTO TSTO ENSIHOO, SOS/N ENSIHOO, SOS/M TSTO SIKSLUEET UUDESS PÄIVYSTYKSESSÄ PESUTIL SISÄÄNKÄYNTI PÄIVYSTYSLUEEN RJ SISÄÄNKÄYNTI DILYYSI EI MBULNSSILKENNE TEHON LJENNUS HENKILÖLKENNE TEHOHOIDON LJENTMINEN LSIN YLÄREUN LKTON TSOSS LREUN LTTIST LSISEINÄ LSIN YLÄREUN LKTON TSOSS LREUN LTTIST VLVOMO OPETUSTILT IKUISPSYKITRI, OSSTOT m LSIN YLÄREUN LKTON TSOSS LREUN LTTIST RKENTEEN TULEE TÄYTTÄÄ EI PLOLUOKN VTIMUKSET YLÄLSI LS IKUISPSYKITRI YLÄLSISEINÄ YL PÄIVYSTYSLUEEN RJ PÄIVYSTYS- J TRKKILUOSSTO PÄIVYSTYSLUEEN RJ EI YLS KULKUYHTEYS LEIKKUS- NESTESIOSSTO TEHOSTETTU HOO SYDÄNPJ RDIOLOGIN LJENTMINEN rillisten piirustusten mukaisesti. +.9 LEIKKUS- J NESTESIOSSTO F- LS/PÄIV. (INF.),9 VÄLINEHUOLTO m LO:N LJENNUS m LYI +.9 VÄLINEHUOLTO +.9 LON LJENUS F- LS/ENDOSK. F- LS/KIR+GYN, F- LS/KIR+GYN, F- LS/KIR+GYN, F- LS/OROP., F- LS/KIR+GYN, F- LS/OFT., F-9 LS/KORV., LIUOSVR. F F F F EI krs LEIKKUSOSSTON LJENTMINEN : PYSÄKÖ INT LO m ap SISÄÄN KÄYNTI PÄIV ÄSIR LN ODOTUSTILT TYÖHUONEET VSTNOTTOHUONEET +. POLIKLINIKOIDEN LJENTMINEN VPUTUNEISN TILOIHIN EI EI EI EI MBULNSSIHLLIN YLÄOS PUTILT/ TEKN. HUOLTO SILMÄKLINIKK (PÄIVÄKIR. + PKL) 9m EI TYÖHUONEET TUU LEN SUO JL S SUO LEN TUU LSTEN POLIKLINIKK m EI +. S JL ONKOLOGINYKSIKKÖ YLEISSIRLPSYKITRI ILMOT. +. HENKILÖKUNNN OSMISKESKUS NÄKÖSUOJSÄLEIKKÖ VSTNOTTO SISÄÄNKÄYNTI PÄIVÄSIRLN (.KRS) EI VLOPIH +. LSIKTTO EI EI EI -, C- KUULOL.SOV./TUTK. -K.. B-,9 L. VO B- ODOTUS - VUVNHOOH., - TOIM./HO.TH, KHVION LJ. KHVION LJENTMINEN m -b S-HO, VO 9, KHVIO - KHVIO, LSTEN OSSTO OS S TO T L ST EN - LÄÄK. VO, ODOTUSTILT SISÄÄNTULOUL VSTNOTTOHUONEET +. ODOTUSTIL ILMOT. KHVION KETIÖ POLIKLINIKOIDEN LJENNUS SISÄTUTIEN POLIKLINIKK +. -c VR, L KIRURGIN POLIKL. K LSTEN POLIKLINIKK C- ODOTUS VSTNOTTO C-K HENKILÖKUNNN OSMISKESKUS ODOTUS TYÖHUONEET POLIKLINIKOIDEN LJENTMINEN VPUTUNEISN TILOIHIN HOOPIKT +. TYÖTILT YHDYS TRKK. NEUROLOGIN POLIKLINIKK + KNF m IKUISPSYKITRI, OSSTOT m +. - LÄÄKET., -9 ODOTUS.. DILYYSI m - OS.HO. 9.. TYÖHUONEET - S-HO. VO, -9 S-HO. VO, MEDISNINEN INFO m HOOPIKK - LÄÄK. VO SUUSIRUKSIEN POLIKL. - LÄÄK. VO, KNK POLIKL. NISTENT. POLIKL. - LÄÄK. VO, B- LÄÄK. VO, POLIKL. TOIMENP.YKS. ODOTUS HENKILÖKUNNN OSMISKESKUS TUKO VSTNOTTO LBORTORIO KTTOTERSSI krs : F- TOIMISTO, F- KEMISTI, F- ILMSTOINTIKONEHUONE, VSTNOTTO F- TOIMISTO, VSTNOTTO F-K, VSTNOTTO IV-KONEH. F- HENKILÖK. H., F-9 NEUVOTTELU, VSTNOTTO SISÄTUTIEN PKL m VSTNOTTO Lapin keskussairaalan laajennus ja muutostyö Diplomityö Jarkko Joki TTY rkkitehtuurin laitos /

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA

ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN. Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY TILA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Markus Aaltonen, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto i i t Tähti-Set t Oy ARKKITEHTITOIMISTO TÄHTI-SET OY Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy perustettu

Lisätiedot

SOS.TILA KÄYTÄVÄ PRH +2510. Uusittu hissikuilu 1410x2200 VPO HISSI 3. kori. 1000x1270 480 kg, 6 hlöä +2560 +2590 RK HALLI. 1,5 m 2 VPO VPO EI30

SOS.TILA KÄYTÄVÄ PRH +2510. Uusittu hissikuilu 1410x2200 VPO HISSI 3. kori. 1000x1270 480 kg, 6 hlöä +2560 +2590 RK HALLI. 1,5 m 2 VPO VPO EI30 rk LUUKKU 023 TEKNTUNNELI LUUKKU VRSTO VRSTO VRSTO VRSTO VRSTO VRSTO VRSTO HOLVI KYLMÄVRSTO SOSTIL UNIONINKTU 25 KELLRIKERROS PRH SK TELET KISELEFFIN KELLRIKERROS ENSIÖ- JMO TLO- JMO SÄHKÖPK VRSTO VRSTO

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 Lundin yliopistollinen sairaala, lasten ja sädehoidon rakennusosat sekä Malmön akuuttisairaala Lundin yliopistollinen sairaala Lundin yliopistollinen

Lisätiedot

Arkkitehtitoimisto Laaksonen Wiren Oy 25.2.2011. purettava terveyskeskusosa. vanha sairaalaosa B. purettava autotallirakennus.

Arkkitehtitoimisto Laaksonen Wiren Oy 25.2.2011. purettava terveyskeskusosa. vanha sairaalaosa B. purettava autotallirakennus. Nikkilän sosiaali- ja terveysasema Hankesuunnitelma 011 HS 3010 004 asemiirustus 1/500 rkkitehtitoimisto Laaksonen Wiren Oy 5..011 vanha sairaalaosa sisäänkäynti 1. ja. kerros potilasosastot pohjakerroksessa

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

KAUPPAKESKUS NAHKURINTORI

KAUPPAKESKUS NAHKURINTORI +5.60 +5.70 PAIKKARINKATU HUOLTO +5.80 IV SISÄÄNAJO IN +55.0, KÄVELYKATU +50.0 +50.90 HUOLTO +51.60 III +65.5 AJOLUISKA - TASOLTA +6.0 KÄVELY-YHTEYS HUOLTOAJOYHTEYS PINTA-ALAT Tontti 10 7 m² Rakennus yht.

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

Porissa 6.-7.2.2013. Kustannustehokkaat tila- ja rakenneratkaisut sekä materiaalivalinnat sairaalarakentamisessa DI Ari Joro, Rapal Oy

Porissa 6.-7.2.2013. Kustannustehokkaat tila- ja rakenneratkaisut sekä materiaalivalinnat sairaalarakentamisessa DI Ari Joro, Rapal Oy Sairaalatekniikan päivät Porissa 6.-7.2.2013 Kustannustehokkaat tila- ja rakenneratkaisut sekä materiaalivalinnat sairaalarakentamisessa DI Ari Joro, Rapal Oy Tilojen hinta Kustannus riippuu suoraan laajuudesta

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Valimotie 15, Helsinki. Tehokasta toimistotilaa. Hyvä sijainti

Kiinteistö Oy Valimotie 15, Helsinki. Tehokasta toimistotilaa. Hyvä sijainti Tehokasta toimistotilaa Hyvä sijainti ja B Parasta Pitäjänmäkeä tehokkaat tilaratkaisut hyvät liikenneyhteydet palveluiden läheisyydessä paikoitustilaa myös maan alla KERROSLT:! 7.kerros (iv-kh) 6.kerros

Lisätiedot

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 Selvitysmiesten työalueet A) Päivystystoiminnan järjestäminen B) Alueellinen vuodeosasto/sairaansijakapasiteetti,

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

NÄKYMÄ RAUTATIEASEMALTA PÄIN JÄRVENPÄÄN PERHELÄN ALUEEN KEHITTÄMISEN KUMPPANUUSHAKU

NÄKYMÄ RAUTATIEASEMALTA PÄIN JÄRVENPÄÄN PERHELÄN ALUEEN KEHITTÄMISEN KUMPPANUUSHAKU ÄKYMÄ RAAASEMALA PÄI JÄRVEPÄÄ PERHELÄ ALEE KEHIÄMISE KMPPASHAK ÄKYMÄ KÄVELYKADLLE JÄRVEPÄÄ PERHELÄ ALEE KEHIÄMISE KMPPASHAK A SIB EL IK SE K Asemapiirros 1:1000 M A XXV IL A Paikoitustalo II X 7 100 XII

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla 90v. historiaa 2022 24.9.1932 Miksi?. muutama syy Tähän asti tapahtunutta Tarveselvitys (miksi) Hankeselvitys

Lisätiedot

... Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 19.9.2006. Nykyinen vuodeosasto vs. kehitystarpeet. Sairaalakiinteistöjen kehitystarpeet

... Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 19.9.2006. Nykyinen vuodeosasto vs. kehitystarpeet. Sairaalakiinteistöjen kehitystarpeet Nykyinen vuodeosasto vs kehitystarpeet Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 99200 Kari Reijula, professori Teemajohtaja Laadukas sisäympäristö teema-alue Työterveyslaitos Rakennus: Sairaalarakennusten

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 Tällä sopimuksella Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Tammelan kunta sopivat vuonna 2013 tuotettavien

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Esityksen sisältö Taustaa Tavoitteet Osahankkeiden toteuttaminen ja aikataulu

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

MITEN AIKAANSAADAAN KANSALLINEN HOITOKETJUJEN KEHITYSHANKE

MITEN AIKAANSAADAAN KANSALLINEN HOITOKETJUJEN KEHITYSHANKE MITEN AIKAANSAADAAN KANSALLINEN HOITOKETJUJEN KEHITYSHANKE Hyvinvointiforum 4.11.2009 Matti Eskola Finn-Medi Tutkimus Oy Finn-Medi Research Ltd. Ratkaisu? Asumis- ja hoivapalveluratkaisuiden tarve Hoitoketjujen

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Ylilää ääkäri Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hoidon tarpeen arviointi ja

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä III Valvanne Symposium Marko Hiekkanen ja Pirjo Orre Ikääntyneiden päivystyspalvelut Päijät-Hämeessä Alueellinen yhteispäivystys Akuutti24 avattiin

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Rajamäen terveysasema Nurmijärvi LUONNOS 2 13.02.2015

Rajamäen terveysasema Nurmijärvi LUONNOS 2 13.02.2015 LUONNOS 2.02.5 07 AO I KIEVARINTIE p sr- TYKKIMÄENTIE 5 KIEVARINTIE HELLASPOLKU VP pp/t III pp 5 pp 07 VP KLHA e=0.0 II 00 ALK II-III ajo pp p e=0.50 KILJAVANTIE mu VP 08 Asemapiirustus :00 YU e=0.0 II

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin keskussairaalan laajennushanke

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin keskussairaalan laajennushanke Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin keskussairaalan laajennushanke Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän talousseminaari jäsenkuntien talousvastaaville 31.1.2014

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia Ravitsemusfoorumi 2014 Gerontologinen ravitsemus- tutkimuksesta hyviin käytäntöihin 26.9.2014 Virpi Kemi Ruokapalvelujohtaja, vastuualuejohtaja Tays ruokapalvelut

Lisätiedot

1) TULOSALUEIDEN ORGANISOINTI KUNTAKOH- TAISTEN KUSTANNUSPAIKKOJEN MUKAISESTI

1) TULOSALUEIDEN ORGANISOINTI KUNTAKOH- TAISTEN KUSTANNUSPAIKKOJEN MUKAISESTI 1) TULOSALUEIDEN ORGANISOINTI KUNTAKOH- TAISTEN KUSTANNUSPAIKKOJEN MUKAISESTI Luonnos Heikki P. 5.7.2010 Muutokset 27.7.2010, KL, TJ, HH, SP ja PM KUNTAKOHTAISET KUSTANNUSPAIKAT ENONKOSKI TK 1 KERIMÄKI

Lisätiedot

ISOLUKONTIE VIII AK. pi-6 630-Y-SÄÄTIÖ / KANGASALAN PALVELUTALO ASEMAPIIRROS 15.04.2015 +117,300 AUTOPAIKAT 21 KPL VSS IVKH +117.40 +116.52.

ISOLUKONTIE VIII AK. pi-6 630-Y-SÄÄTIÖ / KANGASALAN PALVELUTALO ASEMAPIIRROS 15.04.2015 +117,300 AUTOPAIKAT 21 KPL VSS IVKH +117.40 +116.52. betonimuuri, h=1120 mm betonimuuri, h=1280 mm betonimuuri h=2080 nurmi ISOLUKONTIE JÄTTE +117.40 +116.52 harkkomuuri h=1000 nurmi UTOPIKT 21 KPL asf p 3 harkkomuuri h=1000 harkkomuuri h=1000 +116.60 (+116.20)

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

AP pp MÄKELÄNKANGAS 1 1/2. e=0.25 III 0.30 20 % RUUKIN TERVEYSKESKUS I 3/4. e=0.25. e=0.20 3 YS I 3/4. e=0.25 20 %

AP pp MÄKELÄNKANGAS 1 1/2. e=0.25 III 0.30 20 % RUUKIN TERVEYSKESKUS I 3/4. e=0.25. e=0.20 3 YS I 3/4. e=0.25 20 % MÄKLÄNKNS z P 5 YO / III 0.30 p URKK- J MUUTOSLUN RJ LIIKNNLUN RJ SÄILYTTTÄVÄ PUUSTO vk 49.98 49.93 vk 0 % 4 URKKRJ / MUUTOSLU +3 m 38 9 599 Lattia +570 8 705 40 946 580 9. O I 3/4 3 YS I 3/4 4 Paikoitus

Lisätiedot

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 TUOTTAVUUDESTA Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Hyvinkään sairaala 112 119 Pohjois-Karjalan keskussairaala 114 119 Päijät-Hämeen keskussairaala 109 108

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina

Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina Juha Kinnunen, Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen Tarvitsemme Keski-Suomeen pidemmän aikavälin

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS JA MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA SATAKUNNAN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OSALTA?

SOTE-UUDISTUS JA MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA SATAKUNNAN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OSALTA? AKAVA SATAKUNNAN FLOORANPÄIVÄN JUHLA 13.5.2014 SOTE-UUDISTUS JA MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA SATAKUNNAN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OSALTA? Ahti Pisto sairaanhoitopiirin johtaja 13.5.2014 APisto

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä Kainuun uusi sairaala -hanke Nykyinen sairaala on valmistunut 1969. Kiinteistön ongelmat: heikko

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Keskushallinto 3.6.2013 1(5)

Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Kolarin ja Lapin sairaanhoitopiirin välinen neuvottelu 2013 Aika ma 3.6.2013 klo 9.00-12.05 Paikka Kolari, Kunnantalo Osallistujat: Eija Koivuranta, Kolarin kunta Sakari Lipponen,

Lisätiedot

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perustietoa Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO: Selostus ja sisällysluettelo 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18.

SISÄLLYSLUETTELO: Selostus ja sisällysluettelo 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunta Ilmakuva Arkkitehtitoimisto Markku Aalto Oy irkko ja seurakuntakeskus Itäkeskus 18.8.2009 SISÄLLYSLUETTELO: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15.

Lisätiedot

Osaamiskeskus Linikkalankatu 2, Forssa 03 4191 2606 (osastonhoitaja), 03 4191 2601 (kanslia)

Osaamiskeskus Linikkalankatu 2, Forssa 03 4191 2606 (osastonhoitaja), 03 4191 2601 (kanslia) Toimiala Yksikön nimi Käyntiosoite Puh. numero Linkki Ateria Korkeavahan keskuskeittiö Urheilukentänkatu 9, Ateria Tölön keskuskeittiö Pihlajakatu 9, 03 4141 5477, 03 4141 5006 (esimies) Fysioterapia Fysioterapia

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Kaupunginhallitus 27.9.2010 liite nro 2 (1/14) Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Mikko Lintu ensihoidon vastuulääkäri, sisätautilääkäri, päivystyslääketieteen erityispätevyys K SSHP, Päivystysalue Ensihoidon

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

Erikoissairaanhoito osana uudistuvaa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Erikoissairaanhoito osana uudistuvaa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa Erikoissairaanhoito osana uudistuvaa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa Peurunka Areena 16.8.2013 Juha Kinnunen, sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen Niukkuus ongelman vuoksi nykyisellä tavalla

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot 9.00-9.20 Sairaanhoitopiirin toiminnan talouden muutostarpeet 2016-2018, johtaylilääkäri Samuli Saarni, talousjohta Ar Pesonen 9.20-9.50 Hallituksen luonnos sairaanhoitopiirin uudeksi strategiaksi, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite 1 Sosiaali- ja terveystoimi Potilasasiamiespalvelut 26.1.2011

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite 1 Sosiaali- ja terveystoimi Potilasasiamiespalvelut 26.1.2011 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite Potilasasiamiespalvelut 26..2 (8) POTILASASIAMIESTOIMINTA 2 Kuvio : Yhteydenottojen lukumäärä (yhteydenottoja yhteensä 76, v. 29 yhteydenottoja 5) 255 29 2 5 77 2 Terveyden-

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma 11.4.2013 1 2 - EMME ELÄ ITSEÄMME, VAAN TOISIA IHMISIÄ

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS 56 22 3:1105 22 KNKNPÄÄN LIIKUNTKESKUS 3656 m2 37 VESITORNI Vesitorni 92 20 kv 74 2 72 93 94 pururata 13 JÄMINTIE puh. infotaulu 18 V 100 V J 225 /K 93 varaus lisäpaikoitukselle 10 ap laat. korotettu jalankulkukaista

Lisätiedot

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020. 18.9.2013 T Kallio

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020. 18.9.2013 T Kallio INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020 18.9.2013 T Kallio Heikki Punnosen raportti sairaanhoitopiirien investoinneista 2000-2012 ja tulossa olevista suurista rakennushankkeista

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

KAUPPAKESKUS NAHKURINTORI

KAUPPAKESKUS NAHKURINTORI +53.90 TEHTAANKATU +50.40 +50.90 HUOLTO +49.80 +51.60 LUMEN- PUDOTUS PAIKKARINKATU III +65.5 AJOLUISKA PYSÄKÖINTI- TASOLTA +62.0 +56.00 HUOLTO +54.80 IV KÄVELY-YHTEYS YHT. 21 AP +55.00 HUOLTO SÄÄSTÖPANKIN

Lisätiedot

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli Keskushallinto Pekka Martikainen 21.11.2014 SOSTERIN TA-15 HENKILÖSTÖMUUTOKSET ESH Tulosalueella yksiköiden välisiä sisäisiä siirtoja: 23 sh Kuntalaskutus

Lisätiedot