LAPIN KESKUSSAIRAALAN LAAJENNUS- JA MUUTOSTYÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPIN KESKUSSAIRAALAN LAAJENNUS- JA MUUTOSTYÖ"

Transkriptio

1 RKKEHTUURIN KOULUTUSOHJELM JRKKO JOKI LPIN KESKUSSIRLN LJENNUS- J MUUTOSTYÖ YLEINEN RKKEHTUURIKILPILU Diplomityö Tarkastaja: professori Hannu Tikka Tarkastaja ja aihe hyväksytty Rakennetun ympäristön tiedekuntaneuvoston kokouksessa.huhtikuuta

2 Tiivistelmä TMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO rkkitehtuurin koulutusohjelma JOKI, JRKKO: Lapin keskussairaalan laajennus- ja muutostyö - yleinen arkkitehtuurikilpailu Diplomityö, kpl -planssia, kirjallinen osa 9 sivua + liitteet sivua, pienoismalli Toukokuu Pääaine: Rakennussuunnittelu Tarkastaja: professori Hannu Tikka vainsanat: Lapin keskussairaala, laajennus, suunnittelukilpailu, sairaalasuunnittelu Diplomityö pohjautuu vuoden aikana järjestettyyn yleiseen arkkitehtuurikilpailuun, jossa haettiin ratkaisuja Rovaniemellä sijaitsevan Lapin keskussairaalan kehittämiseksi tulevaisuuden sairaalaksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe käytiin ideakilpailuna, jossa tehtävänä oli suunnitella koko sairaala-alueen yleissuunnitelma. Siinä ilmenee lisärakentamisen sijoittelu tontille, toimintojen keskinäinen integrointi ja liittyminen nykyiseen sairaalarakennukseen, jonka uudistaminen ja kehittäminen olivat myös ohjelmassa. Kilpailuvaiheen jälkeen tutkin diplomityössäni sairaalan päivystysalueen toimintaa ja tilasuunnittelua, sekä tarkennan suunnitelmaani näiltä osin. nalysoin nykyaikaisen sairaalan päivystysaluetta myös muutaman referenssikohteen avulla.

3 bstract TMPERE UNIVERSY ON TECHNOLOGY Master s Degree Programme in rchitecture JOKI, JRKKO: The Lapland Central Hospital, expansion plan and renewal - open design competition Master of Science Thesis, pcs sheets, 9 pages, appendix pages, a scale model May Major: rchitectural design Examiner: Professor Hannu Tikka Keywords: The Lapland Central Hospital, expansion plan, design competition, hospital design The master s thesis is based on an open two-stage architectural competition held in. The competition s aim was to find a new design for the central hospital in order to model the hospital of the future. During the first stage the participants were to submit a proposal for a masterplan for the entire hospital campus. It comprised of the placement of new construction on the site, the functional integration of the new and the existing hospital and the renewal and development of the existing hospital. The master thesis also includes a more detailed plan of the functions of spatial use of the emergency unit and analysis of the emergency units of other central hospitals.

4 Esipuhe Kiinnostukseni aiheeseen pohjautuu muutaman vuoden työkokemukseeni sairaalasuunnittelun parissa. Diplomityön tekeminen lisäsi ymmärtämystäni sairaalasuunnittelun erityispiirteistä monilla eri tasoilla. Varsinkin laajamittaisen ja monialaisen sairaalan kokonaissuunnittelu antoi uutta laajempaa perspektiiviä aiheeseen. Samalla selvisi myös, että aiheessa on vielä paljon opittavaa ja tutkittavaa, niin minulla henkilökohtaisesti kuin myös alalla yleensä. Jokainen sairaala on oma yksilönsä, vaatien tiedon soveltamista ja päivitystä. Sairaalasuunnittelussa korostuu myös vahvasti sairaalan henkilökunnan tietämyksen ja asiakkaan kokemuksen hyödyntäminen. Kiitän professori Hannu Tikkaa diplomityön ohjauksesta. Kiitos myös työn kommentoinnista rkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy:n henkilökunnalle ja sairaalasuunnittelun tiedonhankinnassa avustaneelle suunnittelukoordinaattori TtM Mennä Kärnälle. Tampereella.. Jarkko Joki

5 Sisällys. Diplomityön aihe.... Lapin sairaanhoitopiiri (LSHP).... Tehtävät.... Tiedot ja ominaisuudet.... luejako, erityisvastuualueet (ERV) ja sairaanhoitopiirit (SHP).... Lapin keskussairaala (LKS), Rovaniemi Historia Tiedot Toiminta Muutostarpeet ja ongelmat Tulevaisuus.... LKS - laajennus- ja muutossuunnitelma.... Tontti ja suunnitteluratkaisu.... Liikenne.... Rakennukset.... Tilat ja toiminta.... Päivystys nykyaikaisessa sairaalassa.... Yleistä.... Päivystyksen toiminnan kuvaus ( Malmin yhteispäivystyssairaala).... Päivystävät sairaalat, esimerkkikohteet..... K-S, Hämeenlinna..... TYKS, Turku..... PS, Lahti.... LKS, päivystys... Lähdeluettelo... Liitteet... 9 Diplomityöplanssit kpl (-pienennökset)... 9

6 . Diplomityön aihe Diplomityö pohjautuu vuoden aikana järjestettyyn yleiseen arkkitehtuurikilpailuun, jossa haettiin ratkaisuja Rovaniemellä sijaitsevan Lapin keskussairaalan kehittämiseksi tulevaisuuden sairaalaksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe käytiin ideakilpailuna, jossa tehtävänä oli suunnitella koko sairaala-alueen yleissuunnitelma. Siinä ilmenee lisärakentamisen sijoittelu tontille, toimintojen keskinäinen integrointi ja liittyminen nykyiseen sairaalarakennukseen, jonka uudistaminen ja kehittäminen olivat myös ohjelmassa. Kilpailuun jätettiin yhteensä ehdotusta, joista viisi valittiin jatkoon kilpailun toiseen vaiheeseen, jossa ehdotuksia tarkennettiin työkohtaisten ohjeiden perusteella. Ehdotukseni ei päässyt kilpailun toiseen vaiheeseen. Kilpailuvaiheen jälkeen tutkin diplomityössäni sairaalan päivystyksen ja ensihoidon aluetta tilasuunnittelun kannalta, sekä tarkennan suunnitelmaani näiltä osin. Esitän myös katsauksen päivystystilojen järjestelyistä kolmessa muussa keskussairaalassa. Kuvaan tarvittavissa määrin päivystysalueiden toimintaa ja nykyaikaisia hoitoprosesseja. Valitsin tarkasteluni kohteeksi päivystyksen, sillä erikoissairaanhoidon päivystys on keskussairaaloiden keskeinen tehtävä. Sairaalasuunnittelun merkitystä yleensä ei voi liikaa korostaa. Terveydenhuollon merkitys ihmisten elämässä on ensiarvoinen. Taloudelliselta kannalta sairaalasuunnittelun merkitystä ja mahdollisuuksia kuvaa hyvin sairaalan kustannusten jakautuminen sairaalan koko elinaikana. Suunnittelun kustannukset ovat lähes olemattomat verrattuna sairaalan toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Suunnittelun vaikutus toimintakustannuksiin on kuitenkin hyvin merkittävä. Korkealaatuisen sairaala-arkkitehtuurin potentiaali on nähtävissä myös siinä, että sairaalan rakennuskustannukset ovat pienet verrattuna sen toimintakustannuksiin. Eli esimerkiksi materiaalivalintojen hankintahinnoilla ei ole suurta merkitystä kokonaisuuden kannalta. Nämä potentiaalit huomioidaan vain, jos rakennushankkeiden suunnittelussa ja päätöksenteossa tarkastellaan kustannuksia koko rakennuksen elinkaaren aikana. Sairaalasuunnittelu on aikaisemmin koettu arkkitehtonisesti vähemmän mielenkiintoiseksi tekniseksi suunnitteluksi, jossa tehdään vain kuoret laitoksen prosesseille. Tämäkin asetelma on jo muuttunut ja sinänsä entiset lähtökohdat suunnittelulle koettu haasteiksi, jotka tulisi ratkaista yhtä hyvin kuin muissakin kohteissa. Sairaaloiden tekniset järjestelmät ja kriittiset toiminnot luonnollisesti ohjaavat rationaalisiin suunnitteluratkaisuihin, mutta eivät sinänsä anna lupaa heikompilaatuiseen arkkitehtuurin. Haasteet on voitettavissa esimerkiksi suunnittelualojen tiiviimmällä yhteistyöllä. Perinteisesti korkealaatuista arkkitehtuuria on vaadittu rakennuksilta, jotka edustavat ja markkinoivat jotain julkista tai yksityistä tahoa. Myös rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa ja palveluita markkinoidaan arkkitehtuurilla. Sairaalarakentamisessa, varsinkin julkisella sektorilla, markkinointi on uudempi asia. Terveydenhuollon rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset; yksityistäminen, kilpailu asiakkaista ja henkilökunnasta aiheuttavat vaatimuksia myös sairaaloiden arkkitehtoniselle laadulle.

7 . Lapin sairaanhoitopiiri (LSHP). Tehtävät Se vastaa alueensa väestön erikoissairaanhoidon palveluista sekä päihdeongelmaisten hoidosta ja kuntoutuksesta yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa. Sairaanhoitopiiri ylläpitää Lapin keskussairaalaa, joka toimii Rovaniemellä Ounasvaaralla ja Muurolassa. Sairaanhoitopiiri toteuttaa tehtävänsä yhteistyössä erityisvastuualueen (ERV) sairaanhoitopiirien sekä kuntien terveys- ja sosiaalitoimen kanssa.. Tiedot ja ominaisuudet Jäsenkuntia kpl lue km (yli % Suomen pinta-alasta) Väestö () as. (vain n.% Suomen asukasmäärästä) Matkailijoita /v, sesonkiaikana alueen väkimäärä kolminkertaistuu Pitkät etäisyydet Pisimmillään jopa 9km etäisyys keskussairaalaan Muita haasteita Ikääntyvä väestö, sairastava väestö Kuva, Lapin sairaanhoitopiirin kokovertailu etelän sairaanhoitopiireihin

8 . luejako, erityisvastuualueet (ERV) ja sairaanhoitopiirit (SHP) Kuva, Suomen eritisvastuualueet, sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat

9 . Lapin keskussairaala (LKS), Rovaniemi. Historia Rovaniemelle perustettiin yleinen sairaala 9. Vanha sairaala tuhoutui pommituksissa 9. Uusi Lapin lääninsairaala rakennettiin 9 ja sitä laajennettiin 9. Lääninsairaalan hallinta siirtyi Lapin keskussairaalan kuntaliitolle 9. Nykyinen Lapin keskussairaalan päärakennus otettiin käyttöön 9.. Tiedot Sijainti Ounasrinteentie, Rovaniemi (n.km) kaupungin keskustasta Käyttöönottovuosi 9, laajennus Tontin ala m Rakennusoikeus 9 kem, josta käytetty kem Nykyiset rakennukset tontilla n. brm. Toiminta Lapin keskussairaalan keskeisin tehtävä on pohjoisen alueen erikoissairaanhoidon järjestäminen. Ounasrinteen yksikössä on kaikki somaattinen erikoissairaanhoito, yhteispäivystys ja lasten psykiatria. ikuisten ja nuorten psykiatrian klinikat ja osastot sekä päihdeklinikka sijaitsevat km päässä Muurolassa. Rovaniemen keskustassa sijaitsevassa Hallintokeskuksessa toimivat LSHP :n hallinto, perusterveydenhuollon yksikkö, lastenpsykiatrian poliklinikka, sairaalakoulu ja työterveyshuolto.. Muutostarpeet ja ongelmat Muutospaineita terveydenhuollon rakennuksissa ajavat mm. lääketieteen kehitys, informaatioteknologian kehitys, hoitoprosessien muutos, potilaslähtöisyyden korostuminen ja palveluiden tarpeen kasvu. Samat haasteet ovat olleet esillä kaikkialla kehittyneessä maailmassa. Suomen sairaalasuunnittelun haasteisiin onkin haettu oppia ulkomailta uusista sairaaloista. Suomessa 9- luvuilla alun perin rakennetut keskussairaalat ovat kasvaneet osa kerrallaan laajentuen, aina kulloisenkin akuutin tarpeen mukaan. Näin kokonaisuus on kasvanut monimutkaiseksi ja sokkeloiseksi rakennelmaksi, jossa myös toimintaprosessit monimutkaistuvat ja ovat hankalasti hallittavissa sekä tehottomia. Rakennukset ovat myös jo teknisesti niin huonossa kunnossa, että niiden korjaaminen toimivaksi on kallista ja joskus jopa mahdotonta jo riittämättömän kerroskorkeuden vuoksi. Yhteiskunnan muutokset vaativat koko alueellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenjärjestelyä. Niukkenevien julkisten resurssien takia toimintaprosessit pitää järjestää tehokkaasti, mikä ei silti saa heikentää palveluiden laatua. Rakennusten tulee tukea tarkoituksenmukaisia prosesseja, eikä ohjata niitä. Prosessilähtöisyyden ja tehokkuustavoitteen takia terveydenhuollon palvelut ja asiakkaat jaetaan neljään osioon: a) päivystävä akuuttisairaala b) elektiivinen (ajanvaraus) -sairaala c) kuntoutussairaala d) lähipalvelut eri väestöryhmille, esim. vanhuspalvelut Sama jako tulisi ilmetä myös keskussairaalan suunnittelussa. Paljon resursseja vaativan päivystävän akuuttisairaalan toiminnot tulisi keskittää toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä ns. kuuma sairaala muodostaa sairaalan ytimen. janvaraukseen perustuva päiväsairaala tulisi erottaa omaksi kokonaisuudeksi. Näiden jatkeena ovat vuodeosastot, jotka rakenteeltaan vastaavat paljolti hotellitiloja. Ne tulisi toiminnallisesti rauhoittaa vain vakavasti sairaiden hoitoon. Hoidollisia tiloja tukevat huoltoja aputilat muodostavat yhtenäisen logistisen verkoston edellä mainittujen kokonaisuuksien rinnalle. Lapin Keskussairaalan toiminta on muuttunut sen vuoden toiminta-aikana huomattavasti lääke-

10 tieteen ja teknologian kehityksen myötä. Sen ongelmat ja kehitystarpeet vastaavat pääosin samoja kuin muilla keskussairaaloilla Suomessa. Vuodeosastohoito on vähentynyt ja avohoito on lisääntynyt. Muutostöitä sairaalarakennuksessa on tehty 99-luvun alusta lähtien. Muutostyöt ovat johtuneet uusien toimintojen aloittamisesta, erikoissairaanhoidon kehittymisestä ja avohoidon lisäämisestä. LKS :n yksiköitä on hajallaan Rovaniemen alueella, mikä rajoittaa yhteistoimintaa potilaiden hoidossa, huoltotoiminnoissa ja hallinnossa. Hajallaan olevien toimintojen kokoaminen yhteen on perusedellytys tehokkaalle toiminnalle. Lisätilaa tarvitsevat myös nykyiset toiminnot, kuten sairaala-apteekki, dialyysi, päivystyksen tarkkailuosasto, ensihoito, poliklinikat, lasten yksiköt jne.. Tulevaisuus Maantieteellinen sijainti edellyttää erikoissairaanhoidon päivystystä LKS :ssa myös tulevassa palvelurakenteessa, jota määritellään parhaillaan koko valtion sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusohjelmassa (SOTE). Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen edellyttävät toiminnan aktiivista kehittämistä ja investointeja.. LKS laajennus ja muutossuunnitelma. Tontti ja suunnitteluratkaisu Lisärakentaminen ottaa haltuunsa koko tontin muodostaen rungon sen kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle. Suunnitelman pääperiaatteena on muodostaa liikenteellisesti toimiva ja yhtenäinen sairaala-alue. Ratkaisu hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja tukeutuu nykyisiin toimintoihin vahvistaen niitä. Uudet toiminnot, kuten psykiatrinen hoito, täydentävät kokonaisuutta luoden synergiaetuja. Tontin jäsentelyä ja rakentamista määrittää ensisijaisesti logistinen toimivuus. Rakennusten sijoittelu ja massoittelu noudattavat myös energiatehokkuuden periaatteita. Sekundääriset kylmät ja puolilämpimät rakennukset suojaavat ydinsairaalaa pohjoispuolelta. Suljetut tai puoliavoimet sisäpihat muodostavat suotuisaa pienilmastoa. Syvä rakennusrunko kuuman sairaalan osalla on toiminnallisesti ja energiataloudellisesti tehokas. Sisäpihat luovat pihamaalle miellyttäviä suojaisia oleskelualueita. Lasten siiven ja vanhan sairaalan välinen, lounaaseen aukeava sisäpiha toimii lasten osastojen ja samalla myös pääsairaalan osastojen ulkoilualueena. ikuisten psykiatrisen sairaalan rajaama sisäpiha on suojaisa ja turvallinen ulkoilupaikka psykiatrisen potilaille. Sisäpihat helpottavat ulkotilan hahmottamista ja orientoitumista.. Liikenne mbulanssitoiminta on eriytetty tontin koilliskulmaan, jonne on oma liittymä Kivikaudentieltä. Helikopterin laskupaikka on pysäköintitalon katolla, josta on porrasyhteys ensihoitoon. Päivystyksen sisäänkäynti tapahtuu pysäköintihallin liitososan kautta. siakaskäynti päiväsairaalaan on sisäpihan vanhan pääsisäänkäynnin kautta tai pysäköintitalosta sisäisen yhteyden kautta. Sisäänkäynneistä saavutaan suoraan toiseen kerrokseen, jossa sijaitsee päiväsairaalan palvelut. vara ja valoisa itä-länsi-suuntainen keskuskäytävä yhdistää uuden ja vanhan osan asiakastilat, mikä helpottaa orientoitumista myös kahden sisäänkäynnin mallissa. Keskuskäytävä jatkaa nykyistä sisäpihaa itään. Kaksi sisäänkäyntiä parantaa päiväsairaalan saavutettavuutta eri liikkumismuodoilla. Pääsairaalan länsipuolen sisäänkäynti toimii lähinnä yhteytenä länsipuolen ulkoilupihalle. Uuden ja vanhan osan liitoskohdassa sijaitseva pohjois-etelä-suuntainen käytävä on sisäisen liikenteen selkäranka, jossa asiakas- henkilöstö- ja tavaraliikenne kulkevat eri kerroksissa. Ydinsairaalan henkilöliikenne tulee pääosin tämän liikenteellisen pääakselin pohjoispäästä ja tavarahuolto kulkee eteläpuolen huoltopihan kautta (ks. liikennekaavio, kuva ). Vanhat -kerroksen sisäpihan lastauslaiturit ovat saavutettavissa sisäteitse alapihan huoltopihan kautta, mutta uudet koko ydinsairaalan tavaraliikennettä palvelevat lastauslaiturit ovat eteläpuolen uudella huoltopihalla. Raskas tavaraliikenne kulkee pääosin - kerroksessa. Myös vanhan osan sisäistä liikennettä on selkeytetty avaa-

11 malla uusia yhteyksiä, jotka tukevat toimintojen pääreittejä. Kuva, henkilö- ja huoltoliikenteen päälinjat. Rakennukset Nykyinen lastensiipi puretaan, jotta saadaan tontin logistisesti tärkeä osa tehokkaammin hyödynnettyä. Sisääntuloaukion kaarevat muodot tukevat nykyisen sisääntulon muotokieltä muodostaen pihalle yhtenevän kokonaisuuden. Suojaisan sisäpihan kaarevaa muotoa korostetaan myös piharakenteilla ja istutuksilla. Pohjoispuolen näkymät muodostavat sairaalan kaupunkikuvallisen identiteetin. Niiden massoitteluun ja aukotukseen on haettu näyttävyyttä ja laitosmaisuudesta poikkeavaa ilmettä. Julkisivumateriaalina on pääosin vaalea betoni eri tavoin käsiteltynä sekä sävytetty tai graafinen betoni tehosteina. Suuret lasipinnat ovat hieman sinertävää lasia ja ympäristöä peilaavia.. Tilat ja toiminta Uuden ydinsairaalan toiminnot jakautuvat pääosin kerroksittain nykyisen jaon mukaisesti: -krs tekniikka ja logistiikka -krs huolto -krs kuuma sairaala -krs päiväsairaala --krs osastot Päiväsairaalan vastaanotot on suunniteltu tulevaisuuden sairaala -konseptin mukaisesti, jossa asiakkaiden ja henkilökunnan alueet ovat erillään ja niiden välissä vastaanottohuoneet. siakastilat on suunniteltu avariksi ja valoisiksi. Päivystysosan tilarakenne perustuu selkeisiin eriteltyihin potilaslinjoihin, jotka ovat hoidettavissa tehokkain henkilöresurssein. Lasten päivystysalue on erillään vanhan potilashotellin tiloissa. Osastot ja psykiatriset poliklinikat ovat perusrakenteeltaan tavanomaisia kaksikäytävä-ratkaisuja,

12 joissa modulaarisuus antaa muunneltavuutta ja avaruus sekä luonnonvalo viihtyisyyttä. Laajennusosien kerrokset, ja ovat nykyisten tasolla.. kerroksen kerroskorkeus on nykytarpeiden mukaisesti ja siitä ylemmät kerroksissa. Tällöin. ja. kerroksen lattiatasot ovat nykyisiä korkeammalla. Tasoerot on hoidettu luiskin ja portain uuden ja vanhan osan liitoskohdissa. Suunnitelma pohjautuu pääosin kilpailun tilaohjelmaan. Ehdotuksessa on esitetty myös lisäoptioina luoteissiiven maatasossa oleva palvelu- ja liiketilojen kerros, tontin länsiosan pesularakennus ja ruokalan laajennus. Tiloissa on jonkin verran reserviä jatkosuunnittelua ajatellen. Suunnitelmassa on yhteensä noin brm lisärakentamista. Maanalaisten tilojen rakentaminen on esitetty lähinnä reservinä, jota voidaan hyödyntää tarpeen mukaan ratkaisujen tarkentuessa. Muutokset vanhassa rakennuksessa toteuttavat lähinnä hankesuunnitelmassa esitettyjä toiveita, joissa toimintoja siirtyy laajennukseen ja vapautuva tilat otetaan viereisten osastojen käyttöön.. ja. kerroksessa on myös avattu joitain yhteyksiä sisäisen liikenteen ja integraation tehostamiseksi. Lisärakentaminen on vaiheistettavissa ilman toiminnallisia katkoksia ja väistötiloja, sillä kriittisten toimintojen muutot voidaan tehdä valmiisiin uudisosiin.. Päivystys nykyaikaisessa sairaalassa. Yleistä Ensihoidon ja päivystyksen rooli on korostumassa kriittisesti sairaan potilaan hoitoketjussa. ivoja sydäninfarktien sekä vaikeiden infektioiden hoito on entistä etupainotteisempaa. Päivystyksen toimintaan ja päivystävien lääkärien osaamiseen on valtakunnallisesti kiinnitetty huomiota ja akuuttilääketiede erikoisalana on aloittamassa koulutusohjemaansa. Päivystystoiminnan tehokkuuden perusedellytys on hyvin toimiva perusterveydenhuolto, jolloin päivystys voi keskittyä hoitamaan vain akuuttia hoitoa vaativat asiakkaat. Perusterveydenhuollon (PTH) ja erikoissairaanhoidon (ESH) integraatiota ja akuuttilääketieteen erikoisalan kehitystä ennakoiden päivystysalue suunnitellaan nykyisin erikoisalattomaksi yhteispäivystykseksi. Integraatiolla ja keskittämisellä tavoitellaan toiminnan tehokkuutta, synergiaetuja tilojen ja työvoiman suhteen, sekä näiden avulla lopulta parempaa hoidon laatua. Ensihoito, lääkintähelikopteritoiminta ja päivystys tulee suunnitella siten, että ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Ensihoitotoimintaa sijoitettaessa on otettava huomioon potilaiden mahdollisimman sujuva purkaminen päivystykseen ja siirrot päivystyksestä jatkokuljetuksiin lämpimissä tiloissa. Tämä edellyttää sujuvaa logistiikkaa. Päivystystoiminnan sujumiselle ensiarvoisen tärkeää on kuvantamisyksikön (radiologia) sijainti lähellä päivystysaluetta.. Päivystyksen toiminnan kuvaus ( Malmin yhteispäivystyssairaala) Potilaat hakeutuvat itse tai saapuvat ambulanssilla yhteispäivystykseen. Heti ilmoittautumisalueella tehdään triage eli potilaiden hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi, ryhmittely ja eteenpäin ohjaus. Potilas ohjataan suoraan triagen jälkeen oikealle hoitolinjalle, joita ovat esimerkiksi nopea linja, paaripotilaiden seurantalinja ja erityispotilaslinja. Päivystykseen luodaan sujuvat ja joustavat hoitoprosessit ja hoitotilat myös erityisryhmille kuten päihde-, psykiatrinen, eristystä vaativa tai dementoitunut potilas. Paaripotilaiden, istuvien ja omatoimisten potilaiden sekä erityisryhmien tarvitsemat tutkimus- ja odotustilat eriytetään toisistaan. Näillä valinnoilla parannetaan potilaiden yksityisyydensuojaa ja yleistä turvallisuutta. Päivystysalueelle sijoitetaan natiivi- ja ultraäänikuvaushuoneet sekä laboratorion näytteenottotila. Tämä ratkaisu nopeuttaa potilaan hoitoprosessia, vähentää kuljettamisen ja henkilöstöresurssien tarvetta, ja lisää kuvantamisyksikön henkilöstön päivystysajan turvallisuutta. Nopean linjan potilaita ovat pääosin nykyiset terveyskeskuspäivystyksen potilaat, osa sisätautipotilaista ja osa kirurgisista potilaista. Nopean linjan hoitoaika on alle neljä tuntia. Seuranta- ja erityispotilaiden hoitoa varten tarvitaan noin paaripaikkaa, joissa annetaan ensihoito ja seurataan potilaan vointia. Tavoitteena on, että näiden potilaiden hoito kestää enintään tuntia. Infektiopotilaiden ja erityistä yksityisyyttä (kuoleva potilas) vaativien potilaiden hoitamiseksi suunnitellaan kaksi eristyshuonetta,

13 joihin pääsee myös ulkokautta. Seurantalinjan potilaiden määrä ei vähene tulevaisuudessa. Kasvavan potilasryhmän tulevat muodostamaan akuutisti sairaat iäkkäät henkilöt, joista suurella osalla on muistitoiminnan häiriöitä ja joiden hoitoisuusaste on korkea. Koko hoitoketjun sujuvuuden kannalta on tärkeää, että osa akuutisti sairastuneista iäkkäistä potilaista hoidetaan valmiiksi ja kotiutetaan jo päivystysalueelta. Sairaalahoitoa pyritään vähentämään myös lyhythoito-osaston avulla, jossa kotona olevat potilaat käyvät saamassa mm. suonensisäisiä lääketiputuksia (esim. hyväkuntoiset infektiopotilaat). Mikäli potilaan seuranta-aika on pidempi tai potilas tarvitsee arviolta - vuorokauden sairaalahoitoa, hänet sijoitetaan päivystysosastolle Jos potilaan vointi vaatii erityistä ja pidempää valvontaa, hänet siirretään valvontaosastolle tai vuodeosastoille.. Päivystävät sairaalat, esimerkkikohteet Seuraavassa on esitelty kolmen keskussairaalan toiminnassa olevia uudehkoja yhteispäivystyksen tiloja. Kanta-Hämeen keskussairaala K-S, Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) ja Päijät-Hämeen keskussairaala (PS). Kaaviokuvissa on eritelty päivystyksen toiminnallisia pääosia, jotta eroavaisuudet ja yhtäläisyydet olisivat helpommin nähtävissä. Kaavioista on havaittavissa mm se, miten eri tavoin osiot voidaan järjestellä erilaisten hoitoprosessien ja muiden paikallisten tarpeiden mukaisesti. Kaikkien sairaaloiden päivystysalueet ovat yksilöllisiä ja suunniteltu paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Uuden tai uudistettavan sairaalan suunnittelussa ratkaisumallien valintaan vaikuttavat esimerkiksi sairaalan kokoluokka, toimintaalueen erityisvaatimukset, vanhat käytännöt ja toimintamallit. lueellinen palvelurakenne vaikuttaa painotuksiin ja tehtävien jakoon eri yksiköiden välillä. Taloudelliset rajoitteet saattavat vaikuttaa esimerkiksi laajennuksen tekniseen varusteluun, jolloin pyritään hyödyntämään olemassa olevia radiologian tiloja ja laitteita. Yleisiä tavoitteita ovat tilojen toiminnallinen selkeys, suoraviivaiset ja eriytetyt hoitolinjat, tilojen muunneltavuus, laajennettavuus ja turvallisuus. Edellisiin liittyen toivottavaa on riittävä väljyys mitoituksessa, mutta toisaalta myös tärkeiden yhteyksien lyhyet etäisyydet. Parhaiten nämä toteutuvat uusissa suurissa sairaaloissa, joissa tilat voidaan rakentaa puhtaalta pöydältä, optimoitujen toimintaprosessien ympärille. Suurissa yksiköissä tämä hoitolinjojen optimointi saattaa johtaa tilasuunnittelussa teollisuuden tuotantolinjojen tai lentoterminaalien kaltaisiin malleihin.

14 .. K S, Hämeenlinna Kuva, K-S päivystysalue - nykyaikainen päivystysklinikka, rakennusvuosi - yli käyntiä/v, PTH ja ESH - ensiapu paaripaikkaa, tarkkailupaikkaa - / leikkaussalivalmius, anestesia ja teho, synnytykset ja naistentaudit ( synn./v) - kirurgia, sisätaudit, neurologia ja lastentaudit - tarkkailuosasto kiinteästi osana klinikkaa - hyvää:

15 - osaava ja motivoitunut henkilökunta - PTH ja ESH yhteistoiminta sujuvaa - hyvät tilat ja laitteet - jatkuva kehitystyö - kokonaisuutena toimiva triage (paitsi triage-hoitajan tutkimushuone puuttuu) - suora yhteys ulko-ovelta ensihoitohuoneeseen - turvallisuus - huonoa: - nykyisin liian pienet tilat tarve lisätilalle tai nopeampi potilaan läpimenoaika - triage-hoitajalla tulisi olla oma tutkimushuone - kehitettävää mm. - potilaiden informointi - potilassijoittelu epidemia-aikana - tehovalvonta-potilaiden sijoittelu - ruuhkatilanteiden hallinta.. TYKS, Turku Kuva, TYKS päivystysalue - PTH ja ESH yhteispäivystys, käyttöönotto - moderni tekniikka ja tilat - ERV (Satakunnan ja Varsinais- Suomen SHP :t) as, Varsinais-Suomen SHP as - koko toiminta järjestetty hoitolinjoittain, hoitolinjat koostuvat toiminnallisesti läheisistä hoitoprosesseista

16 - odottaminen minimoitu - suoraviivaiset hoitolinjat ensihoitoon ja sen ohi suoran leikkaukseen - kattavat palvelut ja toiminnat keskitettynä ja lähellä - suuri kapasiteetti.. PS, Lahti Kuva, PS päivystysalue - yhteispäivystys alkaen, saumatonta yhteistyötä ESH :n ja PTH :n välillä - 9 käyntiä/ vuosi, alueella as - potilasta/ päivä: PTH, ESH ja HMMSH. - kerralla tutkittu potilas, ei toistokäyntejä - omat laboratorio- ja röntgenpalvelut päivystyksessä - neuvonta ja ohjaus oikeaan päivystyksen prosessiin tai ajanvaraussairaalaan. LKS, päivystys Nykyisin keskussairaalan -kerroksessa sijaitsevaan erikoissairaanhoidon päivystykseen potilaita ohjautuu koko sairaanhoitopiiristä ja perusterveydenhuollon päivystykseen Rovaniemeltä, Ranualta ja Posiolta ja tulevaisuudessa mahdollisesti muistakin kunnista. Päivystävän sairaanhoidon tarpeet ja tilanteet vaihtelevat paljon. Lomasesongit ja esimerkiksi kaivostoiminta Lapissa voivat aiheuttaa suuriakin ruuhkia avuntarpeeseen.

17 Sairaalasta puuttuu nykyaikaiseen päivystykseen kuuluva päivystys-/ tarkkailuosasto. Suunnitelmassani uusi päivystysalue on sijoitettu uudisosaan lähelle kuuman sairaalan kriittisiä osia, radiologiaa, leikkaus- ja teho-osastoa. Näin uuden päivystyksen hoitoprosessit tukeutuvat nykyisiin rakenteisiin luoden uudet selkeämmät hoitolinjat akuutille hoidolle. Yhteispäivystyksessä on eriytetty omiksi linjoikseen ambulanssipotilaat, kävelevät potilaat ja lapset. Kaikilta alueilta on oma yhteys radiologian osastolle. Päivystyksen kanssa kiinteässä yhteydessä on tarkkailupaikat ja päivystysosasto. Lasten päivystyspoliklinikka sijaitsee vanhassa osassa potilashotellin paikalla. Sinne kuljetaan saman päivystysaulan kautta kuin aikuisten puolellekin. Lasten tartuntatautien päivystys on eriytetty ja sille on myös toinen sisäänkäynti. ikuisten päivystyspoliklinikalle tultaessa potilaiden kiireellisyys arvioidaan kahdessa Triagehuoneessa. Sen jälkeen saavutaan avaraan odotustilaan, johon tulee ylävaloa kattoikkunoista. Vastaanotto tapahtuu standardoiduissa vastaanottohuoneissa. mbulanssien sisäänajo on siirretty etupihalta itäpuolelle Kivikaudentielle. Itäpuolella on ensihoidon siipi, jossa sijaitsee ambulanssipaikat ja huoltohalli, sekä ensihoidon työtiloja. mbulanssien purku tapahtuu lämpimässä hallissa, josta on suora yhteys ensihoitotiloihin ja kiireellisen hoidon linjalle. Purkuhallista on myös sisäänkäynti eristystiloihin ja päihde- /turvatiloihin. Viereisen pysäköintitalon katolta kulkee suora reitti ensihoidon tiloihin.

18 Lähdeluettelo. Jari Jokela: LSHP kuntayhtymän seminaari-esitelmä,... Hankesuunnitelma, Itäinen yhteispäivystyssairaala, Malmi 9... Markku Grönroos: K-S päivystysklinikan ja toiminnan esittely... Sunand Prasad: Changing Hospital rchitecture,, ISBN: 999. Case kuutti Yhteensopivuustila, Päijät-Hämeen alueellinen yhteispäivystys. Kilpailuohjelma, Lapin keskussairaala, laajennus L, -vaiheinen yleinen arkkitehtuurikilpailu. Hankesuunnitelma, Lapin keskussairaala, laajennusosa L. Raimo Kettunen, professori, ylilääkäri: Lapin keskussairaalan laajennushanke L, ehdotus toimintojen järjestelyksi 9. Reijo Kekäläinen, Teemu Kurkela, nna Melander ja Erkki Vauramo sekä Thomas Miyauchi ja Jonna Taegen: Tekes -projekti: Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset ja ympäristö, osaprojekti: Keskussairaalan modernisointi Case Keski-Suomi... Olli Tolkki, Martti Kekomäki, Reijo Kekäläinen: Sairaalasuunnittelu ensin toiminta, sitten tilat. Teemu Kurkela: Visio tulevaisuuden terveydenhuollosta, Työkaluna konseptuaalinen suunnittelu

19 Liitteet Diplomityöplanssit kpl ( pienennökset)

20 DIPLOMYÖ Diplomityö pohjautuu vuoden aikana järjestettyyn yleiseen arkkitehtuurikilpailuun, jossa haettiin ratkaisuja Rovaniemellä sijaitsevan Lapin keskussairaalan kehittämiseksi tulevaisuuden sairaalaksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe käytiin ideakilpailuna, jossa tehtävänä oli suunnitella koko sai-raala-alueen yleissuunnitelma. Siinä ilmenee lisärakentamisen sijoittelu tontille, toimintojen keski-näinen integrointi ja liittyminen nykyiseen sairaalarakennukseen, jonka uudistaminen ja kehittäminen olivat myös ohjelmassa. Kilpailuvaiheen jälkeen tutkin diplomityössäni sairaalan päivystyksen toimintaa ja tilasuunnittelun tarpeita, sekä tarkennan suunnitelmaani näiltä osin. LPIN KESKUSSIRL (LKS) ROVNIEMI Historia Rovaniemelle perustettiin yleinen sairaala 9. Vanha sairaala tuhoutui pommituksissa 9. Uusi Lapin lääninsairaala rakennettiin 9 ja sitä laajennettiin 9. Lääninsairaalan hallinta siirtyi Lapin keskussairaalan kuntaliitolle 9. Nykyinen Lapin keskussairaalan päärakennus otettiin käyttöön 9. Tiedot Sijainti Ounasrinteentie, Rovaniemi (n.km) kaupungin keskustasta Käyttöönottovuosi 9, laajennus Tontin ala m Rakennusoikeus 9 kem, josta käytetty kem Nykyiset rakennukset tontilla n. brm Toiminta Lapin keskussairaalan keskeisin tehtävä on pohjoisen alueen erikoissairaanhoidon järjestäminen. Ounasrinteen yksikössä on kaikki somaattinen erikoissairaanhoito, yhteispäivystys ja lasten psykiatria. ikuisten ja nuorten psykiatrian klinikat ja osastot sekä päihdeklinikka sijaitsevat km päässä Muurolassa. Rovaniemen keskustassa sijaitsevassa Hallintokeskuksessa toimivat LSHP :n hallinto, perusterveydenhuollon yksikkö, lastenpsykiatrian poliklinikka, sairaalakoulu ja työterveyshuolto. Muutostarpeet ja ongelmat Muutospaineita terveydenhuollon rakennuksissa ajavat mm. lääketieteen kehitys, informaatioteknologian kehitys, hoitoprosessien muutos, potilaslähtöisyyden korostuminen ja palveluiden tarpeen kasvu. Samat haasteet ovat olleet esillä kaikkialla kehittyneessä maailmassa. Suomen sairaalasuunnittelun haasteisiin onkin haettu oppia ulkomailta uusista sairaaloista. Suomessa keskussairaalat ovat yleisesti kasvaneet osa kerrallaan laajentuen, aina kulloisenkin akuutin tarpeen mukaan. Näin kokonaisuus on kasvanut monimutkaiseksi ja sokkeloiseksi rakennelmaksi, jossa myös toimintaprosessit monimutkaistuvat ja ovat hankalasti hallittavissa sekä tehottomia. Rakennukset ovat myös jo teknisesti niin huonossa kunnossa, että niiden korjaaminen toimivaksi on kallista ja joskus jopa mahdotonta jo riittämättömän kerroskorkeuden vuoksi. Yhteiskunnan muutokset vaativat koko alueellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenjärjestelyä. Niukkenevien julkisten resurssien takia toimintaprosessit pitää järjestää tehokkaasti, mikä ei silti saa heikentää palveluiden laatua. Rakennusten tulee tukea tarkoituksenmukaisia prosesseja, eikä ohjata niitä. Prosessilähtöisyyden ja tehokkuustavoitteen takia terveydenhuollon palvelut ja asiakkaat jaetaan neljään osioon: a) päivystävä akuuttisairaala b) ajanvaraus (elektiivinen) -sairaala c) kuntoutussairaala d) lähipalvelut eri väestöryhmille, esim. vanhuspalvelut Sama jako tulisi ilmetä myös keskussairaalan suunnittelussa. Paljon resursseja vaativan päivystävän akuuttisairaalan toiminnot tulisi keskittää toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä ns. kuuma sairaala muodostaa sairaalan ytimen. janvaraukseen perustuva päiväsairaala tulisi erottaa omaksi kokonaisuudeksi. Näiden jatkeena ovat vuodeosastot, jotka rakenteeltaan vastaavat paljolti hotellitiloja. Ne tulisi toiminnallisesti rauhoittaa vain vakavasti sairaiden hoitoon. Hoidollisia tiloja tukevat huolto- ja aputilat muodostavat yhtenäisen logistisen verkoston edellä mainittujen kokonaisuuksien rinnalle. Lapin Keskussairaalan toiminta on muuttunut sen vuoden toiminta-aikana huomattavasti lääketieteen ja teknologian kehityksen myötä. Sen ongelmat ja kehitystarpeet vastaavat pääosin samoja kuin muilla keskussairaaloilla Suomessa. Vuodeosastohoito on vähentynyt ja avohoito on lisääntynyt. Muutostöitä sairaalarakennuksessa on tehty 99-luvun alusta lähtien. Muutostyöt ovat johtuneet uusien toimintojen aloittamisesta, erikoissairaanhoidon kehittymisestä ja avohoidon lisäämisestä. LKS:n yksiköitä on hajallaan Rovaniemen alueella, mikä rajoittaa yhteistoimintaa potilaiden hoidossa, huoltotoiminnoissa ja hallinnossa. Hajallaan olevien toimintojen kokoaminen yhteen on perusedellytys tehokkaalle toiminnalle. Lisätilaa tarvitsevat myös nykyiset toiminnot, kuten sairaala-apteekki, dialyysi, päivystyksen tarkkailuosasto, ensihoito, poliklinikat, lasten yksiköt jne. Tulevaisuus Maantietellinen sijainti edellyttää erikoissairaanhoidon päivystystä LKS :ssä myös tulevassa palvelurakenteessa, jota määritellään parhaillaan koko valtion sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusohjelmassa (SOTE). Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen edellyttävät toiminnan aktiivista kehittämistä ja investointeja. LPIN SIRNHOOPRI (LSHP) Tehtävät Se vastaa alueensa väestön erikoissairaanhoidon palveluista sekä päihdeongelmaisten hoidosta ja kuntoutuksesta yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa. Sairaanhoitopiiri ylläpitää Lapin keskussairaalaa, joka toimii Rovaniemellä Ounasvaaralla ja Muurolassa. Sairaanhoitopiiri toteuttaa tehtävänsä yhteistyössä erityisvastuualueen (ERV) sairaanhoitopiirien sekä kuntien terveys- ja sosiaalitoimen kanssa. Tiedot ja ominaisuudet Jäsenkuntia kpl lue km (yli % Suomen pinta-alasta) Väestö () as. (vain n.% Suomen asukasmäärästä) Matkailijoita /v, sesonkiaikana alueen väkimäärä kolminkertaistuu Pitkät etäisyydet Pisimmillään jopa 9km etäisyys keskusairaalaan Muita haasteita Ikääntyvä väestö, sairastava väestö LJENNUS- J MUUTOSSUUNNELM Tontti ja suunnitteluratkaisu Lisärakentaminen ottaa haltuunsa koko tontin muodostaen rungon sen kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle. Suunnitelman pääperiaatteena on muodostaa liikenteellisesti toimiva ja yhtenäinen sairaalaalue. Ratkaisu hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja tukeutuu nykyisiin toimintoihin vahvistaen niitä. Uudet toiminnot, kuten psykiatrinen hoito, täydentävät kokonaisuutta luoden synergiaetuja. Tontin jäsentelyä ja rakentamista määrittää ensisijaisesti logistinen toimivuus. Rakennusten sijoittelu ja massoittelu noudattavat myös energiatehokkuuden periaatteita. Sekundääriset kylmät ja puolilämpimät rakennukset suojaavat ydinsairaalaa pohjoispuolelta. Suljetut tai puoliavoimet sisäpihat muodostavat suotuisaa pienilmastoa. Syvä rakennusrunko kuuman sairaalan osalla on toiminnallisesti ja energiataloudellisesti tehokas. Sisäpihat luovat pihamaalle miellyttäviä suojaisia oleskelualueita. Lasten siiven ja vanhan sairaalan välinen, lounaaseen aukeava sisäpiha toimii lasten osastojen ja samalla myös pääsairaalan osastojen ulkoilualueena. ikuisten psykiatrisen sairaalan rajaama sisäpiha on suojaisa ja turvallinen ulkoilupaikka psykiatrisen potilaille. Sisäpihat helpottavat ulkotilan hahmottamista ja orientoitumista. Lapin keskussairaalan kussaisai laajennus nus ja muutostyö utosty Diplomityö Jarkko Joki TTY rkkitehtuurin tuurin laitos aitos /

21 9.. LPIN KESKUSSIRL SEMPRROS :.. HOOTIE. PP TU SEISONTTIL.. LÄHTÖVSTE. OLEM 99 SS OLEV. VST JONEUVO LITYMÄ E LINJ-UTOPYSÄKIN SRTO.. 9. TULOVSTE POROK. MT RJPYYKISTÄ N:RO..9. b=.,, tria kia.. La. S a i s t e n La r a a o s ste la as n j kou to a n lu uo rte np sy -.- ap.. rr= = ap +. pp ikuispsykiatria. +.. I T P P ap Huolto, 99. Ruokalan laajennus e=. I +, NURM. ap.. LH +,.. ra s. Ulkoilupiha +, VI +, +,. VI +. Leikkipiha, isot yyhdysputki.krs 9. 9 r= , , +. +, I Huoltopiha le e=. SF. +. +, YS Leikkipiha, pienet +. +, 9 I. Poliklinikat (päiväsairaala). Päivystys ja ensihoito ("kuumat"). Huolto. Tekniset tilat ja logistiikka LITYMÄN MT RJPYYKISTÄ N:RO 9 mbulanssipaikat... K 9. SRRETTY VLONHEINPYLVÄS, LYHENNETTY.. IV +, 9 +, VLONHEINPYLVÄS +, MT SIDOTTU OLEMSS OLEVN RKENUKSEN KOILLISNURKN SOKKELIPINTN +. Pesula m +, I KIDE +, +. KIVIKUD ENTIE +, UTOPIKT TN P HUOLTOLKENNE UUDET P +,9 +, (+,) +, + U VLONHEINV TIN PYLVÄS P Ä. V SFLTT TI. TUKIMUURI +, OLEMSS OLEV VÄYLÄ LEVENNETTY PELSTUSTIEKSI, SI, LEVEYS MM MM.9.9. p +,9., +, +, + ((+ (+,).9.9 +, ILKK VUOKR-LUE KR E I. VI I PELSTUSTIEN LUEELL +, LP RINNE +. LP.KRS +.9 LP.KRS +. VESIKTTO +. VESIKTTO +. mbulanssihalli 9. P-LUEEN MT RJPYYKISTÄ N:RO K +. 9 UUTT PENSST.... LJENNUS +, NOPPKIVI. I IE K IV IK. Potilashotelli. Lasten poliklinikka. Palvelu- ja liiketilaa. Lasten psykiatrian työtiloja R = Huolto. Sisäänkäynti.krs.9 I +. TX UKIOKIVI +,. +, R=.9 +, +. STIE STU PEL. Päivystys P T P. UUDET PENST ENT , UKIOKIVI.. SRRETTY VLONHEINPYLVÄS ÄS INTE IE I +, SR. UDENT SR SRRETTY RRE ETT VLISINPYLVÄS V VL IS b=. ap 9 UU USI S F +,. VLISIMET IS Pysäköintitalo ap. OUN. VLONHEINPYLVÄS ap PENST POLKUPYÖRÄKTOKSET. +, +. U NU URMI V S +, +,9 +,,..krs UUDET PENST P b= teri TUPKOINTISUOJ +... P-talo l ja +,.. 9 Helikop H pp +, +, KÄVELYTIE YS I. +,. H LTTI. UU US, +, FLTTI. TTI. r= 99 p. P/INV V KPL KPL MBULNSSIPYSÄKÖINTI L NSSIPYSÄKÖ ÖINT p +. ap.. +, +, KIDE 9 ap LIPPUTNKO SRRETÄÄN TÄHÄN ap JÄTEKTOS P UUDET UU P +, +.krs S isäänkäy.krs P nt äivystys i P-talosta aula + +,. b=. b.. r= rr= P-LUEEN EN N MT M M R RJPYYKISTÄ YKIS N:RO b= r=99.9 r= r=99.9. b=. b=. +, ap ap ap. IV ap 9. ra s.. 9 asemapiirros V L P : ra s ras..9 p/t le. HOOTI SEISONTTIL.. LÄHTÖVSTE. 99 OLEMSS OLEV VSTE JONEUVO LITYMÄ. LINJ-UTOPYSÄKIN SRTO.. MT RJPYYKISTÄ N:RO..9.. ap pp Helikopter i mbulanssihalli EENT pp psykiatria...9 ap -9.- le- +, ENT IE +. I +. Leikkipiha, isot Pesula m IV. VI. KIVIK UD I Ulkoilupiha +. ap.. La Sai sten ra os alak as ou to lu I Huolto 99. Ruokalan laajennus ap Huoltopiha ap ap IV ap ap 9. ras. 9 ras. le ras. ras...9. E ras V L P HENKILÖLKENTEEN PÄÄLINJT HUOLTO-/ TVRLKENNE. kv ras. EV. p/t p/t. 9. p... I 99. P 9. KR ras a..9 R 9. ras TRIGE RDIOLOGIN LJENNUS ENSIHOO PLVELU SYDÄNPJ PÄIVYSTYS RDIOLOGI TEHOSTETTU HOO TEHOHOIDON LJENNUS PÄIVYSTYSOSSTO LYI LON LJENUS toimintakaavio.krs Liikenne mbulanssitoiminta on eriytetty tontin koilliskulmaan, jonne on oma liittymä Kivikaudentieltä. Helikopterin laskupaikka on pysäköintitalon katolla, josta on porrasyhteys ensihoitoon. Päivystyksen sisäänkäynti tapahtuu pysäköintihallin liitososan kautta. siakaskäynti päiväsairaalaan on sisäpihan vanhan pääsisäänkäynnin kautta tai pysäköintitalosta sisäisen yhteyden kautta. Sisäänkäynneistä saavutaan suoraan toiseen kerrokseen, jossa sijaitsee päiväsairaalan palvelut. vara ja valoisa itä-länsi-suuntainen keskuskäytävä yhdistää uuden ja vanhan osan asiakastilat, mikä helpottaa orientoitumista myös kahden sisäänkäynnin mallissa. Keskuskäytävä jatkaa nykyistä sisäpihaa itään. Kaksi sisäänkäyntiä parantaa päiväsairaalan saavutettavuutta eri liikkumismuodoilla. Pääsairaalan länsipuolen sisäänkäynti toimii lähinnä yhteytenä länsipuolen ulkoilupihalle. Uuden ja vanhan osan liitoskohdassa sijaitseva pohjois-etelä-suuntainen käytävä on sisäisen liikenteen selkäranka, jossa asiakas-, henkilöstö- ja tavaraliikenne kulkevat eri kerroksissa. Ydinsairaalan henkilöliikenne tulee pääosin tämän liikenteellisen pääakselin pohjoispäästä ja tavarahuolto kulkee eteläpuolen huoltopihan kautta. Vanhat -kerroksen sisäpihan lastauslaiturit ovat saavutettavissa sisäteitse alapihan huoltopihan kautta, mutta uudet koko ydinsairaalan tavaraliikennettä palvelevat lastauslaiturit ovat eteläpuolen uudella huoltopihalla. Raskas tavaraliikenne kulkee pääosin - kerroksessa. Myös vanhan osan sisäistä liikennettä on selkeytetty avaamalla uusia yhteyksiä, jotka tukevat toimintojen pääreittejä (ks. krs kaavio: ensihoito/ päivystys-kuvantaminen-leikkaus-tehohoito). Rakennnukset Nykyinen lastensiipi puretaan, jotta saadaan tontin logistisesti tärkeä osa tehokkaammin hyödynnettyä. Sisääntuloaukion kaarevat muodot tukevat nykyisen sisääntulon muotokieltä muodostaen pihalle yhtenevän kokonaisuuden. Suojaisan sisäpihan kaarevaa muotoa korostetaan myös piharakenteilla ja istutuksilla. Pohjoispuolen näkymät muodostavat sairaalan kaupunkikuvallisen identiteetin. Niiden massoitteluun ja aukotukseen on haettu näyttävyyttä ja laitosmaisuudesta poikkeavaa ilmettä. Julkisivumateriaalina on pääosin vaalea betoni eri tavoin käsiteltynä sekä sävytetty tai graafinen betoni tehosteina. Suuret lasipinnat ovat hieman sinertävää lasia ja ympäristöä peilaavia. PYSÄKÖINTLO SIRLKOULU KR.. liikennekaavio LSTEN J NUORTEN PSYKITRI, ILKK VUOKR-LUE KR E LH e= VI. H... ras ap , I. Poliklinikat (päiväsairaala). Päivystys ja ensihoito ("kuumat"). Huolto. Tekniset tilat ja logistiikka KIDE Huolto K mbulanssipaikat.. LITYMÄN MT RJPYYKISTÄ N:RO 9. Potilashotelli. Lasten poliklinikka. Palvelu- ja liiketilaa. Lasten psykiatrian työtiloja 9 VLONHEINPYLVÄS I I IE P-LUEEN MT RJPYYKISTÄ N:RO Sisäänkäynti.krs. p SRINT Pysäköintitalo ap I +. p. p OUN ap ap. b=. b KIVIKUDENT IE b=.. r= r=99.9 K b=. r=99.9 r=99.9. P-LUEEN EN N MT M M RJPYYKISTÄ YKIS N:RO ap b=. b=. +,.krs Sisää.krs Päivy nkäynti P-tal osta stysaula...9. I. P TULOVSTE. a 9 POROKTU.. ra s p.9 R.. PP 9. p/t ra s ras. ras... E,9 HENKILÖLKENTEEN PÄÄLINJT HUOLTO-/ TVRLKENNE kv 9 EV -.- ras. LEIKKUS- J NESTESIOSSTO VÄLINEHUOLTO LON LJENNUS IKUISPSYKITRI Tilat ja toiminta Uuden ydinsairaalan toiminnot jakautuvat pääosin kerroksittain nykyisen jaon mukaisesti: -krs tekniikka ja logistiikka -krs huolto -krs kuuma sairaala -krs päiväsairaala --krs osastot Päiväsairaalan vastaanotot on suunniteltu tulevaisuuden sairaala -konseptin mukaisesti, jossa asiakkaiden ja henkilökunnan alueet ovat erillään ja niiden välissä vastaanottohuoneet. siakastilat on suunniteltu avariksi ja valoisiksi. Päivystysosan tilarakenne perustuu selkeisiin eriteltyihin potilaslinjoihin, jotka ovat hoidettavissa tehokkain henkilöresurssein. Osastot ja psykiatriset poliklinikat ovat perusrakenteeltaan tavanomaisia kaksikäytäväratkaisuja, joissa modulaarisuus antaa muunneltavuutta ja avaruus sekä luonnonvalo viihtyisyyttä. Laajennusosien kerrokset, ja ovat nykyisten tasolla.. kerroksen kerroskorkeus on nykytarpeiden mukaisesti ja siitä ylemmät kerroksissa. Tällöin. ja. kerroksen lattiatasot ovat nykyisiä korkeammalla. Tasoerot on hoidettu luiskin ja portain uuden ja vanhan osan liitoskohdissa. Suunnitelma pohjautuu pääosin kilpailun tilaohjelmaan. Ehdotuksessa on esitetty myös lisäoptioina luoteissiiven maatasossa oleva palvelu- ja liiketilojen kerros, tontin länsiosan pesularakennus ja ruokalan laajennus. Tiloissa on jonkin verran reserviä jatkosuunnittelua ajatellen. Suunnitelmassa on yhteensä noin brm lisärakentamista. Maanalaisten tilojen rakentaminen on esitetty lähinnä reservinä, jota voidaan hyödyntää tarpeen mukaan ratkaisujen tarkentuessa. Muutokset vanhassa rakennuksessa toteuttavat hankesuunnitelmassa esitettyjä toiveita, joissa toimintoja siirtyy laajennukseen ja vapautuva tilat otetaan viereisten osastojen käyttöön.. ja. kerroksessa on myös avattu joitain yhteyksiä sisäisen liikenteen ja toiminnallisen integraation tehostamiseksi. Lisärakentaminen on vaiheistettavissa ilman toiminnallisia katkoksia ja väistötiloja, sillä kriittisten toimintojen muutot voidaan tehdä valmiisiin uudisosiin. Lapin keskussairaalan laajennus ja muutostyö Diplomityö Jarkko Joki TTY rkkitehtuurin laitos /

22 TILVRUS: VSS, VRSTOT, SOS-TILT, TEKN.TILT RKISTO SOS SOS PTEEKIN TEKNISET TILT m +99. SOS +99. E +99. C- PUKUHUONE H (NISET), SOS LJH IV-KONEH. PTEEKKI +99. PTEEKIN VRSTO m x VSS +99. IKUISPSYKITRI, TEKNKK J HUOLTO IV-KONEH. PTEEKKI +99. TILVRUS: TEKNISET- J HUOLTOTILT LS D- VRULOSK. SPL x +99, TILVRUS LS D- VIMENNUSKMMIO, LS +99, D- VRULOSK. +. 9, SPL x LS VSS +99, RI +99, SPL x +. D- VRULOSK. 9, L TE ST KN EN K J K N J UOR HU TE OL N TO PS Y KI T LS LS SPL x D- VRULOSK. LS VSS PUVÄLINEKESKUS VRSTO m - LS LS LS PUVÄLINEKESKUS LS D-9 VIMENNUSKMMIO, +99. ULKOSEINÄLINJ +99. IV-KONEHUONEET LJH HUOLTOHLLI PUVÄLINEKESKUS SIKSPLVELU m h= VSS TEKNISIÄ TILOJ F- HÖYRYNKEH.VLV. / SYÖTTÖV. h= TVRN VSTNOTTO m H.KKU SPK OBDUKTIOTILT JÄTE PSYKITRISEN SIRLN JÄTTÖTIL +99. E- SUOJH. (POIKK. OL. V), E-9 VRULOSK., E- VRULOSK., E- VIMENNUSKMMIO h=, E- VIMENNUSKMMIO h=, D +. C +. B F-S SIS.K. LSTUSLURI SIS.K. S 9, (LL KPELIKIVO) L SPL x SPL x krs +9. : PYSÄKÖ INT LO m ap (henkilökunta) +. SOSILILOJ VPUTUVN TILOIHIN + harkkoseinä SP-PUHLLIN EI EI SP-PUHLLIN lattia EI HS- +, +. LVVRSTO EI TUKIMUURI EI KELLRIN SVUNPOISTON KORVUSILM TILVRUS: TEKNISET- J HUOLTOTILT +, EI PHVIPURISTIN E EI EI PTEEKKIVRSTO SOS.TILOJ PUV.HUOLTO SOS.TILOJ LUISK : PUVÄLINEVRSTO SOS.TILOJ KTOS BETONIRKENTEINEN LSTUSLURI +, TILVRUS: TEKNISET- J HUOLTOTILT EI +. L B BETONIRKENTEINEN LSTUSLURI +, +,9 PPERI J SEKJÄTE VLOPIH EI EI EI C EI HUOLTOLKENNE EI B-K VLEÄ VR. (KUMV.) C- MSSVR., RKISTOT m I PURUNPOISTO m -9 SVOUS - HUUHTELUH. B- JÄTEH. B- SULKUT. - VR. PTEEKKI PUHDSTILT m - VÄL.VR. - LNV. +, B-. -K RKISTO +. TRTTUVIEN TUTIEN OSSTO VLEÄ VR. (STER. TV.) +, B- OS.SIHT., B- TOIMISTO, - ST, +. - SS, SOS.TILOJ - PESUH., - UL/SS, - SS, KORJMO KESKUSVRSTO KESKUSVRSTO - SS 9, +. - ST, C- TV. PURK., TO /TRTUNTTUT.VOS LSTEN PSYKITRIN PKL m P.PYYK. TEKN.TILVRUS 9x9 O 9x9 Vp RTG-PUTKEN JÄÄHDYTYSLE O LEIKKIPIH LUENTOSLI N I SOS TR siirretty ovi mm yvennys V-K YHDYS V-T TUULIK. YK SISÄPIH L SKSINOSTIN E-9 HYG.HO., SISÄPIH EI LUISKN KLTEVUUS n.% ML I rst-kulma kynnysmsttos reunaan PS N UOR m T EN G +. OSSTO PK L / OS m S TO IKUISPSYKITRI ULTILT J POLIKLINIKK, VOHOO m L HENKILÖSTÖTILOJ 9m D- KYLMIÖ, LSTUSLURI S HENKILÖSTÖN TYÖ-, KOKOUS-, J SOSILILOJ KUNTOUTUS,9 KUORM.S. TYÖTILOJ OSSTO +. E F TYÖTILOJ PTEEKIN VPUTUVN TILOIHIN 9x9 V 9x9 Vp 9x9 O PTEEKKI P 9x9 V LSTEN PSYKITRI OSSTO m +. SOS +, N H E- KULJ.KESKUS, S LSTUSLURI,9 I J +. UL E- TK-KONESLI, +. POLIKLINIKK +. M KIRJSTO KETIÖTIL SOS E- TK-TYÖH., IHOTUTIEN POLIKL. F- KUIV-INEVR., F- JÄÄHD.V./SÄILYKK. KETIÖ RUOKILU RUOKSLI F- JÄÄHD.V./VIH., HEDELM. F- PÄÄEMÄNTÄ, E-T E TTK,9 L RUOKILUN LJENNUS m krs KHVIO E-K E- KBINETTI, EI TO T SIK L F-K E- RUOKSLI RUOKS LI, +. PUVÄLINEKESKUS HUOLTO J TOIMISTOT F- HENKILÖK.H., PTOLOGIN LBORTORIO PTOLOGIN LBORTORIO +. K +. PUVÄLINEKESKUS, HUOLTO J TOIMISTOT m : Lapin keskussairaalan laajennus ja muutostyö Diplomityö Jarkko Joki TTY rkkitehtuurin laitos /

23 HENKILÖKUNNN LKENNELUE UUDESS PÄIVYSTYKSESSÄ SIKSLUEET SS OSISS SISÄÄNKÄYNTI PYSÄKÖINTLO SISÄÄNKÄYNTI ap +.9 MBULNSSILKENNE HENKILÖLKENNE PYSÄKÖINTLO KULKUYHTEYS P-TLO J SISÄÄNKÄYNTI PÄIVÄSIRLN (.KRS) PÄIVYSTYSLUEEN RJ - LSTENHOO- J SISÄLEIKKIPIKK - JNVIETEPLVELUT, KIRJSTO, ELOKUVTETTERI - KUPP, PRTURI, KUKKKUPP - TERPIT, KUNTOUTUS ENSIHOIDON VRSTO PUVÄLINEVRSTO MBULNSSIHLLI (PUOLILÄMMIN) SV./HUOLTO PÄIVY STYS KÄVE LEVÄT POTIL T PÄIVYSTYS SISÄÄNKÄYNTI KÄVELEVÄT UL EI TYÖTILT VRTIJ EI PÄIVYSTYSLUEEN RJ C EI EI EI B KÄ ÄN TÖ SÄ VST.OTTO VR. POTILSVST.OTTO VST.OTTO KETIÖ PÄIVYSTYS SISÄÄNKÄYNTI MBULNSS M +. DE POTILSHOTELLI +.9 MBULNSSIPIKT KPL VST.OTTO TSTO VLOPIH MGN.KUVUS TURVH. TURVH. TUKOTIL / TRUMHHUONE /S VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VRSTO ERISTYS ERISTYS ODOTUS LSTEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKK TRTUNTTUTIEN ERISTYSLUE INFO ODOTUS / EI +. TSTO, +. TERÄSPILR, KOKO RK.SUUN. MUKN RDIOLOGI TYÖ- J PUTILT LKETIL J PLVELU m TRIGE TRIGE VRSTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO /S VST.OTTO TOIMENPIDE ENSIHOO +.9 EI EI PÄIVYSTYSPOLIKLINIKK ODOTUS ENSIHOO, TILNNEKESKUS ODOTUS SV. HUOLTOHLLI VRSTO/ VÄLINEHUOLTO TSTO +.9 RDIOLOGI PÄIVYSTYSLUEEN RJ B- HUUHT.H., B- VLMISTELLUH., - LÄÄK.KNSLI, - - OS.SIHT., -9 HO.TOIMISTO, +.9, L (LVK) - PESUH. B- PESUH., B- PESUH., LSTEN VUODEOS LSTEN J NUORTEN PSYKITRI, HENKILÖKUNN TILOJ m B- SS, B- SS, - SS., PÄIVYSTYSPOL TEHOHOIDON LJENNUS - SS. TEHOST.H.H., TYÖ- J PUTILT VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO VST.OTTO RDIOLOGIN LJENNUS HUOLTO,, POTILSKETIÖ LSTENHUONE ENSIHOO ENSIHOO, PÄIVTYSTYSTILT C- TUTK.H. TPTURMK., TUKOTIL C- SVOUS, OVI J VRUSTEET V HUONEE HUONEEST EST C-9 VLVOMO TRKKILU KIPSIHUONE C-, RDIOLOGI C- VR., TOIMENPIDE TRKKILU VR. TOIMENPIDE LÄÄKEH. C- DEMONSTR., C-K, LEPO RDIOLOGI NÄYTE NÄYTT. KÄS. HUUHT. HENKILÖKUNNN LKENNELUE UUDESS PÄIVYSTYKSESSÄ NEUV. TUKOTIL SV. LEPO LÄÄKEH. / /POT. TSTO TSTO ENSIHOO, SOS/N ENSIHOO, SOS/M TSTO SIKSLUEET UUDESS PÄIVYSTYKSESSÄ PESUTIL SISÄÄNKÄYNTI PÄIVYSTYSLUEEN RJ SISÄÄNKÄYNTI DILYYSI EI MBULNSSILKENNE TEHON LJENNUS HENKILÖLKENNE TEHOHOIDON LJENTMINEN LSIN YLÄREUN LKTON TSOSS LREUN LTTIST LSISEINÄ LSIN YLÄREUN LKTON TSOSS LREUN LTTIST VLVOMO OPETUSTILT IKUISPSYKITRI, OSSTOT m LSIN YLÄREUN LKTON TSOSS LREUN LTTIST RKENTEEN TULEE TÄYTTÄÄ EI PLOLUOKN VTIMUKSET YLÄLSI LS IKUISPSYKITRI YLÄLSISEINÄ YL PÄIVYSTYSLUEEN RJ PÄIVYSTYS- J TRKKILUOSSTO PÄIVYSTYSLUEEN RJ EI YLS KULKUYHTEYS LEIKKUS- NESTESIOSSTO TEHOSTETTU HOO SYDÄNPJ RDIOLOGIN LJENTMINEN rillisten piirustusten mukaisesti. +.9 LEIKKUS- J NESTESIOSSTO F- LS/PÄIV. (INF.),9 VÄLINEHUOLTO m LO:N LJENNUS m LYI +.9 VÄLINEHUOLTO +.9 LON LJENUS F- LS/ENDOSK. F- LS/KIR+GYN, F- LS/KIR+GYN, F- LS/KIR+GYN, F- LS/OROP., F- LS/KIR+GYN, F- LS/OFT., F-9 LS/KORV., LIUOSVR. F F F F EI krs LEIKKUSOSSTON LJENTMINEN : PYSÄKÖ INT LO m ap SISÄÄN KÄYNTI PÄIV ÄSIR LN ODOTUSTILT TYÖHUONEET VSTNOTTOHUONEET +. POLIKLINIKOIDEN LJENTMINEN VPUTUNEISN TILOIHIN EI EI EI EI MBULNSSIHLLIN YLÄOS PUTILT/ TEKN. HUOLTO SILMÄKLINIKK (PÄIVÄKIR. + PKL) 9m EI TYÖHUONEET TUU LEN SUO JL S SUO LEN TUU LSTEN POLIKLINIKK m EI +. S JL ONKOLOGINYKSIKKÖ YLEISSIRLPSYKITRI ILMOT. +. HENKILÖKUNNN OSMISKESKUS NÄKÖSUOJSÄLEIKKÖ VSTNOTTO SISÄÄNKÄYNTI PÄIVÄSIRLN (.KRS) EI VLOPIH +. LSIKTTO EI EI EI -, C- KUULOL.SOV./TUTK. -K.. B-,9 L. VO B- ODOTUS - VUVNHOOH., - TOIM./HO.TH, KHVION LJ. KHVION LJENTMINEN m -b S-HO, VO 9, KHVIO - KHVIO, LSTEN OSSTO OS S TO T L ST EN - LÄÄK. VO, ODOTUSTILT SISÄÄNTULOUL VSTNOTTOHUONEET +. ODOTUSTIL ILMOT. KHVION KETIÖ POLIKLINIKOIDEN LJENNUS SISÄTUTIEN POLIKLINIKK +. -c VR, L KIRURGIN POLIKL. K LSTEN POLIKLINIKK C- ODOTUS VSTNOTTO C-K HENKILÖKUNNN OSMISKESKUS ODOTUS TYÖHUONEET POLIKLINIKOIDEN LJENTMINEN VPUTUNEISN TILOIHIN HOOPIKT +. TYÖTILT YHDYS TRKK. NEUROLOGIN POLIKLINIKK + KNF m IKUISPSYKITRI, OSSTOT m +. - LÄÄKET., -9 ODOTUS.. DILYYSI m - OS.HO. 9.. TYÖHUONEET - S-HO. VO, -9 S-HO. VO, MEDISNINEN INFO m HOOPIKK - LÄÄK. VO SUUSIRUKSIEN POLIKL. - LÄÄK. VO, KNK POLIKL. NISTENT. POLIKL. - LÄÄK. VO, B- LÄÄK. VO, POLIKL. TOIMENP.YKS. ODOTUS HENKILÖKUNNN OSMISKESKUS TUKO VSTNOTTO LBORTORIO KTTOTERSSI krs : F- TOIMISTO, F- KEMISTI, F- ILMSTOINTIKONEHUONE, VSTNOTTO F- TOIMISTO, VSTNOTTO F-K, VSTNOTTO IV-KONEH. F- HENKILÖK. H., F-9 NEUVOTTELU, VSTNOTTO SISÄTUTIEN PKL m VSTNOTTO Lapin keskussairaalan laajennus ja muutostyö Diplomityö Jarkko Joki TTY rkkitehtuurin laitos /

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä

Lisätiedot

Rakenteista, rakentamisesta ja muusta ajankohtaisesta

Rakenteista, rakentamisesta ja muusta ajankohtaisesta Rakenteista, rakentamisesta ja muusta ajankohtaisesta Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Seutukuntaneuvottelu Ranua, Rovaniemi, Pello, Posio Rovaniemi 27.5.2014 1 2 3 http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1878324#fi

Lisätiedot

LAAJENNUS L, PSYKIATRIATALO Tila- ja toiminnan suunnittelua uudistuvissa palvelurakenteissa

LAAJENNUS L, PSYKIATRIATALO Tila- ja toiminnan suunnittelua uudistuvissa palvelurakenteissa LAAJENNUS L, PSYKIATRIATALO Tila- ja toiminnan suunnittelua uudistuvissa palvelurakenteissa Menna Kärnä menna.karna@pkssk.fi Suunnittelukoordinaattori, sh, TtM Tekniset palvelut/tilahallinta L TALO 1 2

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet. Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu

Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet. Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Valtuustoseminaari 19.6.2012 Jari Jokela / Valtuustoseminaari

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

SOS.TILA KÄYTÄVÄ PRH +2510. Uusittu hissikuilu 1410x2200 VPO HISSI 3. kori. 1000x1270 480 kg, 6 hlöä +2560 +2590 RK HALLI. 1,5 m 2 VPO VPO EI30

SOS.TILA KÄYTÄVÄ PRH +2510. Uusittu hissikuilu 1410x2200 VPO HISSI 3. kori. 1000x1270 480 kg, 6 hlöä +2560 +2590 RK HALLI. 1,5 m 2 VPO VPO EI30 rk LUUKKU 023 TEKNTUNNELI LUUKKU VRSTO VRSTO VRSTO VRSTO VRSTO VRSTO VRSTO HOLVI KYLMÄVRSTO SOSTIL UNIONINKTU 25 KELLRIKERROS PRH SK TELET KISELEFFIN KELLRIKERROS ENSIÖ- JMO TLO- JMO SÄHKÖPK VRSTO VRSTO

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP Päivystysasetuksen vaikutukset PPSHP:n alueen toimintaan OYS Toiminta asetuksen mukaista Osittain sopimatta ervojen

Lisätiedot

PÄIVYSTYSSAIRAALAN LAAJENNUS APUVÄLINEKESKUS. Kumppanuusneuvottelut

PÄIVYSTYSSAIRAALAN LAAJENNUS APUVÄLINEKESKUS. Kumppanuusneuvottelut PÄIVYSTYSSAIRAALAN LAAJENNUS APUVÄLINEKESKUS Kumppanuusneuvottelut 16 18.3.2016 16-18.3.2016 Tapio Kallio SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA Päivystyssairaalan laajennus Potilasvirran nykytilanne Pääpotilasvirrat

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

NÄKYMÄ RAUTATIEASEMALTA PÄIN JÄRVENPÄÄN PERHELÄN ALUEEN KEHITTÄMISEN KUMPPANUUSHAKU

NÄKYMÄ RAUTATIEASEMALTA PÄIN JÄRVENPÄÄN PERHELÄN ALUEEN KEHITTÄMISEN KUMPPANUUSHAKU ÄKYMÄ RAAASEMALA PÄI JÄRVEPÄÄ PERHELÄ ALEE KEHIÄMISE KMPPASHAK ÄKYMÄ KÄVELYKADLLE JÄRVEPÄÄ PERHELÄ ALEE KEHIÄMISE KMPPASHAK A SIB EL IK SE K Asemapiirros 1:1000 M A XXV IL A Paikoitustalo II X 7 100 XII

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE)

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE) 1 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE) 19.5.2016/täydennys7.6.2016 ASIA: ESSOTE:n kannanotto hallituksen esitykseen laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta

Lisätiedot

Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa?

Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? Miia Palo Projektinjohtaja Pohtimo 26.5.2016 Investoinnin projektinjohtaja Toiminnan muutoksen projektinjohtaja Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 3 Inhimillisesti

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

L-laajennus, 2-vaihe

L-laajennus, 2-vaihe L-laajennus, 2-vaihe Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy / Rami Kolehmainen Työyhteenliittymä Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy / Arkkitehdit Kontukoski Oy Suunnittelun vaiheet ja aikataulut

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Strategisia valintoja tulevaisuuden suunnitteluun. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Valtuustoseminaari

Strategisia valintoja tulevaisuuden suunnitteluun. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Valtuustoseminaari Strategisia valintoja tulevaisuuden suunnitteluun Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Valtuustoseminaari 27.11.2012 Jari Jokela / Valtuustoseminaari 27.11.2012 Strategisia valintoja tulevaisuuden suunnitteluun

Lisätiedot

Sairaala Sinua varten

Sairaala Sinua varten Satasairaalan toiminnan suunnittelua ohjaavat teesit Sairaala Sinua varten eija.vaula@satshp.fi 12-10-2016 Sisältö Tavoitteet Teesit Toiminta Päivystyssairaala Satasairaala hanke Toiminnallinen suunnitelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI www.ksshp.fi KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

INVESTOINNIT

INVESTOINNIT Kunnallisjohtajien kokous 24.8.2016 INVESTOINNIT 2017-2022 ISOLINNANKATU YLEINEN SAIRAALA 1937 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA INVESTOINNIT 2017-2022 v. 2017 v. 2018 v.2019 v.2020 v. 2021 v. 2022 Laitehankinnat

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA 2016 Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri Sisältö Tuotanto 2015 TTS haasteet Toiminnan kehittäminen Oulu yhteistyö Tavoitteet Mitä tehty, työn alla ja mielessä Muuta Shp:n toiminta

Lisätiedot

AP pp MÄKELÄNKANGAS 1 1/2. e=0.25 III 0.30 20 % RUUKIN TERVEYSKESKUS I 3/4. e=0.25. e=0.20 3 YS I 3/4. e=0.25 20 %

AP pp MÄKELÄNKANGAS 1 1/2. e=0.25 III 0.30 20 % RUUKIN TERVEYSKESKUS I 3/4. e=0.25. e=0.20 3 YS I 3/4. e=0.25 20 % MÄKLÄNKNS z P 5 YO / III 0.30 p URKK- J MUUTOSLUN RJ LIIKNNLUN RJ SÄILYTTTÄVÄ PUUSTO vk 49.98 49.93 vk 0 % 4 URKKRJ / MUUTOSLU +3 m 38 9 599 Lattia +570 8 705 40 946 580 9. O I 3/4 3 YS I 3/4 4 Paikoitus

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina

Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina Juha Kinnunen, Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen Tarvitsemme Keski-Suomeen pidemmän aikavälin

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja 26.3.2015 Henkilöstötoimikunta 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET Korvataan/peruskorjataan olemassa olevia, huonokuntoisia rakennuksia Mahdollistetaan:

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä 7.6.2012 Sisältö Palvelujärjestelmän kehittyminen ja tämän hetken tilanne ja haasteet Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin keskussairaalan laajennushanke

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin keskussairaalan laajennushanke Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin keskussairaalan laajennushanke Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän talousseminaari jäsenkuntien talousvastaaville 31.1.2014

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Päivystyssairaala toiminnallinen suunnittelu kohti vuotta 2020

Päivystyssairaala toiminnallinen suunnittelu kohti vuotta 2020 Päivystyssairaala toiminnallinen suunnittelu kohti vuotta 2020 Tavoite Päivystävä sairaala suunnittelun keskiössä Samalla uudistetaan laajasti muu toiminta Poliklinikkatoiminta Osastotoiminnat Päiväsairaala/hoitokeskus

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Keskushallinto 3.6.2013 1(5)

Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Kolarin ja Lapin sairaanhoitopiirin välinen neuvottelu 2013 Aika ma 3.6.2013 klo 9.00-12.05 Paikka Kolari, Kunnantalo Osallistujat: Eija Koivuranta, Kolarin kunta Sakari Lipponen,

Lisätiedot

Oulun seudun yhteispäivystys + lääkärijohtoinen ensihoito - nykytoiminta ja tulevaisuuden näkymät

Oulun seudun yhteispäivystys + lääkärijohtoinen ensihoito - nykytoiminta ja tulevaisuuden näkymät ...... Northern Ostrobothnia Hospital District Oulun seudun yhteispäivystys + lääkärijohtoinen ensihoito - nykytoiminta ja tulevaisuuden näkymät Matti Martikainen yhteispäivystysyksikön johtaja ensihoidon

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös

Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös LUONNOS 19.10.2011 Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös Esitys palvelutasopäätökseksi Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoitopalvelusta 2012-2013 22.11.2011 Eva Salomaa,

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

TAMMELAN JALKAPALLOSTADION AINEISTO KAAVAEHDOTUSTA VARTEN

TAMMELAN JALKAPALLOSTADION AINEISTO KAAVAEHDOTUSTA VARTEN TAMMELAN JALKAPALLOSTADION AINEISTO KAAVAEHDOTUSTA VARTEN 6.11.2015 TAMMELAN JALKAPALLOSTADION / LIITTYY ASEMAKAAVAAN NRO 8570 L NÄKYMÄ ILMARINKADULTA 6.11.2015 A R K K I T E H T I T O I M I S T O J K

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston kyselytunti

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston kyselytunti Ajankohtaiskatsaus Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston kyselytunti 27.11.2014 2 OYS erityisvastuualueen yhteistyö Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen arviointiryhmän järjestäytyminen

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Ajankohtaiskatsaus Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari 26.11.2013 Organisaatio 1.1.2013 15 jäsenkuntaa Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Johtoryhmä Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Uudet, innovoidut palvelut ja niiden vaikutukset. Päivystykset ja ensihoito asiakasprosessityöryhmä Pj. Paula Reponen

Uudet, innovoidut palvelut ja niiden vaikutukset. Päivystykset ja ensihoito asiakasprosessityöryhmä Pj. Paula Reponen Uudet, innovoidut palvelut ja niiden vaikutukset Päivystykset ja ensihoito asiakasprosessityöryhmä Pj. Paula Reponen Hoidon tarpeen arviointi Yhtenäinen ohje hoidon tarpeen arviointiin terveyskeskuksille

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Valtuuston strategiaseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Valtuuston strategiaseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Valtuuston strategiaseminaari 18.3.2013 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Sosiaali-ja terveyspalvelujen arvo 2013 2016 LÄHES

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Toimintakertomus 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Yleistä vuodesta 2015 Sairaanhoitopiirin 25. toimintavuosi sairaalan 120. vuosi Sote-uudistus uudistui

Lisätiedot

INVESTOINNIT

INVESTOINNIT Satasairaala seminaari 12.10.2016 INVESTOINNIT 2017-2022 ISOLINNANKATU YLEINEN SAIRAALA 1937 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA INVESTOINNIT 2017-2022 Maankäyttösopimus 0,06 0,07 0,07 v. 2017 v. 2018 v.2019 v.2020

Lisätiedot