Laatua lasten ja nuorten hoitotyöhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laatua lasten ja nuorten hoitotyöhön"

Transkriptio

1 1 OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN JA NUORTEN TULOSYKSIKKÖ OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YKSIKKÖ OPI HOITAMAAN Laatua lasten ja nuorten hoitotyöhön Marraskuu 2002

2 Sisällysluettelo 2 1. JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN TULOSYKSIKÖN ESITTELY TOIMINTAFILOSOFIA TOIMINTAYKSIKÖIDEN ESITTELY JA OPPIMISMAHDOLLISUUDET... 4 Lasten ja nuorten poliklinikka... 5 Opiskelijalla on mahdollisuus... 5 Osasto Oppimismahdollisuudet:... 6 Osasto Oppimismahdollisuudet:... 7 Osasto Oppimismahdollisuudet:... 8 Osasto Oppimismahdollisuudet:... 9 Osasto Oppimismahdollisuudet: Osasto Oppimismahdollisuudet Lasten ja nuorten tulosyksikön leikkausosasto Oppimismahdollisuudet OPPIJAN POLKU LASTEN JA NUORTEN TULOSYKSIKÖSSÄ LASTEN JA NUORTEN HOITOTYÖN OPPIJA Hoitotyön koulutusohjelma Oppimisnäkemys HARJOITTELUN SUUNNITTELU Harjoittelua koskevat sopimukset Laatuvaatimukset harjoittelun suunnittelussa: Vastuut harjoittelun suunnittelussa Opettaja Tulosyksikkö Opiskelija HARJOITTELUUN VALMISTAUTUMINEN Laatuvaatimukset harjoitteluun valmistautumisessa Vastuut harjoitteluun valmistautumisessa: LASTEN JA NUORTEN HOITOTYÖN OPPIMINEN HARJOITTELUPAIKASSA Harjoittelun aloittaminen Laatuvaatimukset harjoittelun aloittamisessa Vastuut harjoittelun aloittamisessa Opiskelijan lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden kehittyminen Laatuvaatimukset lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden kehittymiseksi Vastuut ammatillisen pätevyyden kehittymisessä OPPIMISEN ARVIOINTI Kehittävä arviointi Laatuvaatimukset oppimisen arviointiin: Vastuut oppimisen arvioinnissa: Harjoittelun hyväksyminen/hylkääminen Arviointikriteerit opiskelijan lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden kehittymisestä TIIVISTELMÄ Ohjeistot (viitemerkinnät): Lähteet Opi hoitamaan työryhmä Valokuvat... 27

3 1. JOHDANTO 3 Tämä harjoittelun ohjauksen laatukäsikirja on tuotettu yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten tulosyksikön kanssa osana laadun parantamista. Moderni laatuajattelu edellyttää, että koko organisaatio on sitoutunut laatuun. (mm. Outinen ym. 1999). Tämä merkitsee riittävää yksimielisyyttä yhteisistä arvoista, joiden pohjalta yhteiseen päämäärään pyrkiminen on mahdollista. Palveluja antavassa työyhteisössä voi olla tarpeen keskustella yhdessä, mihin tavoitteisiin, arvoihin ja eettisiin sitoumuksiin ollaan kiinnitytty. Yhtenäisen harjoittelun ohjauksen kehittämiseksi sekä tasalaatuisuuden saavuttamiseksi on herännyt tarve vastata 2000-luvun haasteisiin tuottamalla opiskelijaohjauksen laatukäsikirja. Toisaalta useissa uusissa tutkimuksissa koskien sosiaali- ja terveysalaa (mm. Hilden 1999, Metsämuuronen 2000, Vanhanen 2000) on todettu tarve arvioida ja kehittää terveysalan koulutuksen sisältöä. Opetussuunnitelmalla on Vanhasen (2000) mukaan merkitystä opiskelijan hoitamista koskevaan tietotasoon ja asenteisiin. Sen vuoksi opetussuunnitelman kehittäminen on hänen mukaansa tärkeää, vaikka opettajien ja ohjaajien toiminnan on todettu ohjaavan opiskelijoiden näkemysten ja ajattelun kehittymistä selvemmin kuin opetussuunnitelman (ks. myös Halme 1998). Heidän mukaansa hoitamisen opetus- ja oppimismenetelmien valinnassa tulisikin korostaa tiedon menetelmiä, jotka edistävät henkilökohtaisten hoitonäkemysten tiedostamista ja hoitamisen osaamisen kehittymistä. Metsämuuronen (2000) on tarkastellut tutkimuksessaan sosiaali- ja terveysalan työn tulevaisuuden osaamistarpeita, joita aiheutuu sosiaali- ja terveysalan muutoksista. Tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen hän on jakanut perusosaamiseen, potentiaaliseen tulevaisuuden osaamiseen sekä aitoon tulevaisuuden osaamiseen. Perusosaamista olivat äänettömien ja pehmeiden taitojen hallinta, ihmisen kohtaamisen osaaminen, arvo-osaaminen ja eettinen osaaminen sekä oman persoonan käytön osaaminen. Aidoksi tulevaisuuden osaamisalueiksi hän on nimennyt teknologisen osaamisen, kansainvälisyysosaamisen ja yrittäjyysosaamisen. Hilden (1999) on puolestaan selvittänyt tutkimuksessaan työyhteisöjen odotuksia sairaanhoitajan ammatillisesta pätevyydestä, sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden nykytilaa ja sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden kehittämisen tarvetta. Hänen mukaan sairaanhoitajan työssä tapahtuneet muutokset edellyttävät sairaanhoitajilta nykyistä parempaa osaamista muun muassa potilaan hoidon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Lisäksi ne edellyttävät nykyistä parempia ohjaus- ja yhteistyötaitoja sekä auttamis- ja muutoksenhallintataitoja. Sairaanhoitajakoulutuksen antamilla valmiuksilla, työyhteisön tuella sekä sairaanhoitajan omalla elämäntilanteella on vaikutusta siihen, miten sairaanhoitaja jaksaa motivoitua ylläpitämään ja kehittämään jatkuvasti omaa ammatillista pätevyyttään. Tässä harjoittelun ohjauksen laatukäsikirjassa on käytetty opiskelijan ammatillisen pätevyysvaatimustason kuvaamisessa samoja osaamisalueita, joita valtakunnallinen kehittämistyöryhmä on käyttänyt ehdotuksessaan opetussuunnitelman pohjaksi sairaanhoitajan ammatillisesta perusosaamisesta käyttäen pohjana uusimpia tutkimuksia sosiaali- ja terveysalan työstä

4 2. LASTEN JA NUORTEN TULOSYKSIKÖN ESITTELY TOIMINTAFILOSOFIA Hoitotyön toimintafilosofia on toimintatapa, joka ohjaa käytännön toimintaa hoitotyössä. Se on riippuvainen paitsi yleisesti hyväksytyistä arvoista ja periaatteista, niin myös siitä, mitä toiminnassa painotetaan. Lasten ja nuorten hoitotyön lähtökohtana pidetään humanistisia arvoja, jolloin perusarvona nähdään ihmisarvo. Tämä korostaa jokaisen ihmisen yksilöllistä olemassaoloa, joka on loukkaamaton ja kaikille yhtäläinen. Tästä seuraa, että jokaisen ihmisen elämää on suojeltava, hänen kehitysmahdollisuuksiaan on vaalittava eikä häntä saa asettaa pelkän välineen asemaan. Hoitotyössä jokaisen asiakkaan (lapsen ja perheen) yksilöllisiä valintoja ja elämäntapaa arvostetaan siitä huolimatta, että ne poikkeavat hoito-työntekijän omista henkilökohtaisista näkemyksistä. Hoidon periaatteet perustuvat suurelta osin hoidon perusarvoihin. Osa hoidon periaatteista liittyy potilaisiin ja osa koskee hoitajia. Potilaisiin liittyvät periaatteet ovat ensisijaisesti potilaan huomioonottamista ja ne ohjaavat hoitoa. (Kalkas & Sarvimäki 1994) Lastenklinikalla (nykyään lasten ja nuorten tulosyksikkö) on julkistettu yhteisesti hyväksytyt hoitotyön periaatteet, jotka ovat kokonaishoidon, yksilöllisyyden, turvallisuuden, perhekeskeisyyden, kasvun ja kehityksen tukemisen, omatoimisuuden ja jatkuvuuden periaate TOIMINTAYKSIKÖIDEN ESITTELY JA OPPIMISMAHDOLLISUUDET Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten tulosyksikössä hoidetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen lisäksi erityistason hoitoa vaativia lapsia ja nuoria, jotka tulevat Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan sekä Lapin sairaanhoitopiirin alueilta. Tulosyksikössä hoidettavat lapset ovat iältään keskosista 16 vuoteen saakka. Toimintayksiköitä (osastoja) on yhteensä kahdeksan.

5 Lasten ja nuorten poliklinikka 5 Lasten ja nuorten poliklinikalla toimii erikoissairaanhoidon ajanvaraus- ja päivystyspoliklinikka. Vuosittain avohoitokäyntejä on noin Ajanvarauspoliklinikan vastuualueeseen kuuluu lastentautien, lasten neurologian ja lasten kirurgian erikoissairaanhoidon avohoitopalvelut. Ajanvarauspoliklinikalla toimii viitenä päivänä viikossa lasten kirurgian, neurologian, kardiologian, diabetes- sekä astma- ja allergiapoliklinikka. Lisäksi harvemmin toimivat seuraavat erikoispoliklinikat: endokrinologian, neonatologian, hematologian ja onkologian, metabolian, reuma-, munuais- ja infektiopoliklinikka. Poliklinikalla käy asiakkaita myös erilaisissa lääketieteellisissä tutkimuksissa. Lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisessa päivystyksessä hoidetaan lähinnä päivystyslähetteellä tulevat potilaat. Poliklinikalla hoitotyön luonne on moniammatillista tiimityöskentelyä ja yhteistyötahoja on useita. Lyhyestä hoitoajasta johtuen polikliinisessa hoitotyössä edellytetään hyvää hoidon suunnittelua ja koordinointia, kokonaisvaltaista potilaan ja perheen tarpeiden tunnistamista, priorisointi- ja päätöksentekokykyä nopeastikin vaihtuvissa tilanteissa. Potilaan hoitoon liittyvä ohjaus ja puhelinneuvonta kuuluvat olennaisesti polikliiniseen hoitotyöhön. Hoitoketjun toimivuuden kannalta keskeistä polikliinisessa hoidossa on hyvä jatkohoidon ohjaus. Opiskelijalla on mahdollisuus saada tietoa monipuolisesti erilaisista lasten ja nuorten sairauksista oppia lapsen ja nuoren oireiden tarkkailua ja toimimaan myös akuuttihoitoa vaativan tilanteen edellyttämällä tavalla harjaannuttaa vuorovaikutustaitoja potilaan, perheen ja eri ammattiryhmien kanssa saada tietoa erilaisiin tutkimuksiin valmistamisesta ja tutkimusten suorittamisesta harjaantua potilaan ja perheen auttamisessa, opettamisessa sekä hoidon ja jatkohoidon ohjauksessa

6 Osasto 51 6 Lasten ja nuorten sisätautiosasto 51:llä hoidetaan pääasiassa veri- ja syöpäsairauksia sairastavia lapsia ja nuoria, mutta myös muita sisätauteja sairastavia potilaita. Potilaspaikkoja 13. Vuosittain uusia potilaista tulee Lapsia tulee osastolle ns. luvatulle paikalle, päivystyksenä sekä siirtoina toisilta osastoilta. Lasten sairaudesta ja hoidosta johtuen osaston luonne on osittain tehostetun hoidon osasto. Yhden potilaan hoito saattaa kestää useita vuosia käsittäen monia yksittäisiä hoitokertoja. Keskimääräinen hoitoaika on noin neljä vuorokautta. Yleisimmät hoidettavat sairaudet ovat leukemia, erilaiset aivotuumorit, lymfoomat, Wilmsin tuumorit ja muut lasten syövät sekä veritaudeista hemofiliat, anemiat ja trombosytopeniat. Lapsen ja nuoren vakava sairaus vaikuttaa koko perheeseen. Hoitojaksot osastolla voivat olla pitkiäkin, minkä vuoksi perhekeskeisyys hoitotyössä korostuu. Toinen vanhemmista on yleensä mukana koko hoitojakson ajan. Osastolla on uusia kriisissä olevia perheitä, joiden tarpeisiin henkilökunnan on pystyttävä vastaamaan. Osaston luonteeseen kuuluu myös terminaalihoito, mikä suunnitellaan yksilöllisesti jokaisen lapsen/nuoren ja perheen kanssa. Potilaiden hoito edellyttää tiimityötä eri ammattiryhmien kanssa: kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, opettajat ym. Hoidon jatkuvuuden toteuttamiseksi teemme kiinteää yhteistyötä myös sairaalan ulkopuolella perheen ja lapsen hoitoon osallistuvien eri sidosryhmien kanssa (muut sairaalat, terveyskeskus, koulu, neuvola, päivähoito ym.). Perheiden tukeminen muodostaa huomattavan osan hoitohenkilökunnan työstä. Toisaalta monimutkaiset, tarkkuutta vaativat lääke- ym. hoidot vaativat huolellisuutta, perehtyneisyyttä ja teknistä osaamista. Oppimismahdollisuudet: vuorovaikutustaidot potilaan/perheen sekä eri ammattisidosryhmien kanssa potilaan/perheen ohjaus ja opetus infektioiden ennaltaehkäisy lapsen ja nuoren muuttuneisiin elämisentoimintoihin vastaaminen (mm. ihon kunnosta, ravitsemuksesta ja eritystoiminnasta vastaaminen) puhtaan ja infektiopotilaan eristyksen järjestäminen ja eristyksessä olevan potilaan erityistarpeiden huomioiminen kriisissä olevan lapsen ja perheen tarpeiden tunnistaminen ja vastaaminen lapsen ja perheen valmistaminen tutkimuksiin ja toimenpiteisiin erityishoidot (kantasolukeräykset, -siirrot, sytostaattihoidot ym.)

7 Osasto 55 7 Osasto 55:lla hoidetaan kaikkein pienimpiä sairaita vastasyntyneitä ja keskosia. Osasto on 21-paikkainen; osastolla on 11 tehohoitopaikkaa ja 10 sairaansijaa toipilasvaiheessa oleville vauvoille. Tavallisimpia osastolla hoidettavia sairauksia ovat vastasyntyneen hengitysvaikeudet, kehityshäiriöt, infektiot ja keltaisuus. Hoidettavia vauvoja on vuosittain , joista keskosia on Keskimääräinen hoitoaika vaihtelee muutamasta päivästä jopa puoleen vuoteen. Ensimmäiseksi vauvat tulevat yleensä tehon puolelle, jossa he ovat tarkassa hoitajan valvonnassa sekä erilaisiin laitteisiin kytkettynä. Vauvojen peruselintoimintoja tarkkaillaan, hapen saanti, ravitsemus ja kehon lämpötila varmistetaan. Jatkohoito ja seuranta toteutetaan osastollamme vauvan kotiutukseen saakka. Osaston toiminnassa painottuu hoitotyön periaatteista perhekeskeisyys. Vanhempien osallistumista vauvansa hoitoon korostetaan alusta alkaen huolimatta tehohoidon vaatimista laitteista ja koneista. Ero lapsesta syntymän jälkeen voi aiheuttaa äidissä ristiriitaisia tunteita. Sen vuoksi vanhempien emotionaalisen tuen tarve korostuu kaikessa hoitajan toiminnassa. Oppimismahdollisuudet: opiskelija saa tietoa vastasyntyneen erilaisista sairauksista ja vastasyntyneen tehohoidosta opiskelija saa kokemusta vauvan perushoidosta ja perheen kanssa työskentelystä keskosvauvan hoidon kokonaisuus tulovaiheesta kotiutukseen kriisissä olevan perheen tukemista ja kohtaamista moniammatillisessa työryhmässä erilaisten hoito- ja seurantalaitteiden käytön opettelua lasten lääkehoidon ja iv-nestehoidon harjoittelua hoitoprosessin suunnittelu ja kirjaaminen ATK:lla

8 Osasto 57 8 Lasten neurologinen perheosasto on neurologista tutkimusta, hoitoa, kuntoutusta, kuntoutustutkimusta, sopeutumisvalmennusta ja kuntoutuspoliklinikan palveluja tarvitsevien lasten ja nuorten osasto. Keskeisimmät osastollamme hoidettavat ja kuntoutettavat lapset ja nuoret voivat ovat CP-vammaisia, autistisia, näkövammaisia, epilepsiaa sairastavia tai lapsia joilla on eriasteisia kehityksen viivästymiä. Osasto toimii 12-paikkaisena päiväosastona ja on avoinna maanantaista perjantaihin. Henkilökunta työskentelee klo: välisenä aikana. Lapsi tulee osastolle suunnitellusti vanhempiensa kanssa ja he voivat asua osastolla ympärivuorokautisesti koko hoitojakson ajan. Hoitoajat vaihtelevat muutamasta päivästä viikkoihin. Seurantajaksot toistuvat 3kk - 1/2v - 1v tarpeen mukaan usean vuoden ajan. Hoitoa ohjaavat ensisijaisesti lapsen ja nuoren tarpeet, mutta myös perheen yksilölliset tarpeet tulevat otetuksi huomioon. Henkilökunta toimii moniammatillisena työryhmänä, joka suunnittelee ja toteuttaa hoitoa/kuntoutusta yhdessä perheen kanssa. Työryhmään kuuluu neurologi, omahoitaja, neuropsykologi, puhe-, fysio-, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä ja opettaja sekä tarvittaessa muiden erikoisalojen työntekijöitä. Toiminnassa painottuu yhteistyö avoterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen kanssa sisältäen tarpeen mukaan yhteisneuvotteluja ja ohjauskäyntejä kouluihin ja päiväkoteihin. Oppimismahdollisuudet: vammaisen lapsen kuntouttava ja terapeuttinen hoitaminen (omatoimisuuden tukeminen, sylihoito, terapeuttinen syöttäminen, pukeminen ym. päivittäinen kuntouttaminen. Leikki osana lapsen kasvun ja kehityksen tukemista ja kuntoutusta) lapsen ja perheen ohjaus ja opetus avoterveydenhuollon työntekijöiden ohjaus vuorovaikutustaitojen syventäminen kiinteässä hoitosuhteessa lapsen ja perheen kanssa (sama perhe viikon ajan) moniammatillinen yhteistyö ja ryhmätaitojen oppiminen omahoitajuus (yksilövastuinen hoitotyö) kriisissä olevan perheen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen lapsen/nuoren ja perheen hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi (hoitosuunnitelma, dokumentointi, yhdistelmäepikriisi) polikliininen hoitotyö

9 Osasto 60 9 Osastolla hoidetaan kirurgista ja neurologista hoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria. Potilaat tulevat osastolle joko ajanvarauksen kautta luvatulle paikalle, osasto- tai sairaalasiirtona tai päivystyksenä. Osastolla on 19 kirurgista, 6 neurologista ja 10 päiväosastopaikkaa. Hoitoajat vaihtelevat yhdestä päivästä useisiin viikkoihin, keskimääräinen hoitoaika on 2-3 vuorokautta. Kirurgisista potilaista suurimman ryhmän muodostavat lapset ja nuoret, joilla on esim. CP-vamma, hydrokefalus, murtuma, virtsateiden tai jokin muu vatsan alueen sairaus, palovamma, huulisuulakihalkio tai raajojen pidennyshoito. Myös sydänkatetrisaatiopotilaat hoidetaan osastollamme. Teemme tiivistä yhteistyötä lasten leikkaussalin, teho-osaston, röntgenosaston, laboratorion ja fysioterapiaosaston kanssa. Päivystysaikana lapsipotilaiden leikkaukset tehdään kirurgian klinikan leikkausosastolla. Osastomme keskeiset hoitoperiaatteet ovat yksilövastuinen ja perhekeskeinen hoitotyö. Neurologista hoitoa tarvitsevat lapset ja nuoret ovat tutkimuksissa, hoidossa tai kuntoutuksessa. Erikoisuutena on videotelemetriatutkimus, jossa lasta seurataan videokameran ja aivosähkökäyrän avulla vuorokauden ajan. Neurologisen lapsen hoidossa ovat mukana neurologi, psykologi ja toiminta-, puhe-ja fysioterapeutit. Päiväpotilaille (päiki) tehdään pieniä kirurgisia toimenpiteitä esim. murtumien hoidossa käytettävien ruuvien ja piikkien poistoja, tyräleikkauksia, luomen poistoja tai esinahan korjauksia. Osaston toimintaan kuuluu myös erikoispoliklinikoita esim. gastroenterologinen-, kastelu ja neuro-ortopedinen poliklinikka. Myös urodynaamisia tutkimuksia tehdään polikliinisesti. Oppimismahdollisuudet: lapsen ja nuoren valmistaminen leikkauksiin, tutkimuksiin ja toimenpiteisiin ja niiden jälkeinen seuranta kivunhoitomenetelmät haavojen hoito lapsen / nuoren ja perheen ohjaus ja opetus leikkauksiin, tutkimuksiin ja toimenpiteiisin osallistuminen moniammatillinen yhteistyö ja ryhmätyötaidot ATK-pohjaisen hoitosuunnitelman laadinta

10 Osasto Osasto 62:lla hoidetaan pääasiassa sisätauteja ja infektiotauteja sairastavia lapsia ja nuoria. Osaston potilaista n. kaksi kolmannesta tulee päivystyksenä tai osasto- ja sairaalasiirtoina ja kolmannes suunnitellulle luvatulle paikalle. Keskimääräinen hoitoaika on 2 ½ vrk. Vuoden aikana on hoitopäiviä n ja hoitojaksoja n Potilaiden ikä vaihtelee vastasyntyneestä 18 ikävuoteen. Sisätautipuolella on useiden erikoisalojen potilaita, kuten esim. endokrinologisista potilaista diabeetikkoja ja kasvuhäiriöisiä potilaita, munuaissairauksia sairastavia mm. dialyysipotilaita, reumaa ja muita sidekudossairauksia sairastavia, psykososiaalisten ongelmien vuoksi hoidossa olevia sekä psykiatrista hoitoa tarvitsevia potilaita, mm. anoreksiaa sairastavia. Pitkäaikaissairaiden lapsipotilaiden hoitoaika voi kestää jopa kuukausia. Infektiopuolella kuormitusta lisäävät epidemioina esiintyvät virusten ja bakteerien aiheuttamat hengitystie- ja suolistoinfektiot. Infektioon sairastuneet lapset hoidetaan omissa eristyshuoneissaan. Harvinaisista infektioista osastolla hoidetaan mm. HIV, MRSA, Kawasaki, EHEC. Allergiaa ja astmaa sairastavia lapsia hoidetaan sekä sisätauti- että infektiopuolella. Osaston henkilökunnan tehtäviin kuuluu myös diabeteslasten ja osittain myös reumalasten polikliininen hoito. Oppimismahdollisuudet: laajasti kokemuksia eri-ikäisen lapsen/nuoren sairauksista ja niiden hoidosta pitkäaikaissairaan lapsen/nuoren ja perheen ohjaus ja opetus mm. diabetes, reuma, anoreksia, munuaispotilas äkillisesti sairastuneen lapsen ja nuoren hoitoa mm. bronkioliitti, astma, gastroenteriitti, meningiitti, myrkytyspotilas sairauksien aiheuttamien muuttuneiden elämisentoimintojen tarkkailua, seurantaa ja hoitoa lapsen/nuoren ja perheen kohtaamista ja tukemista moniammatillisessa työryhmässä myös kriisin aikana lapsen ja nuoren lääke- ja nestehoidon harjoittelua lapsen/nuoren ja perheen valmistaminen erilaisiin toimenpiteisiin ja tutkimuksiin sekä niiden aikaiseen ja jälkeiseen seurantaan hoitoprosessin suunnittelu ja kirjaaminen ATK:lle

11 Osasto Osasto 64 on 0-16 vuotiaiden lasten tehosteisen hoidon osasto, jossa on 10 potilaspaikkaa. Osastolla hoidetaan lähes kaikkia lastentauteja sairastavia potilaita. Potilaat tulevat osastolle päivystyksenä, toisilta osastoilta, toimenpideyksiköistä (leikkaussali, synnytyssali), muista hoitolaitoksista ja joskus suoraan tapahtumapaikalta ambulanssilla. Keskimääräinen hoitoaika on kolme vuorokautta. Joskus lapsia hoidetaan useita kuukausia jopa vuosia. Toiminta osastolla on päivystysluonteista ja tilanneherkkää, joten henkilökunnalta edellytetään jatkuvaa toimintavalmiutta, tilanteiden hallintaa, nopeita hoitoratkaisuja ja kykyä vastata hoidontarpeen muutoksiin kaikkina vuorokauden aikoina. Oppimismahdollisuudet eri-ikäisten lasten tehohoitotyötä vaikeasti sairaan lapsen ja nuoren muuttuneiden elämisentoimintojen havainnointia, seurantaa ja niihin vastaamista eri-ikäisten lasten ja nuorten sairauksien hoitoa (kirurgiset, neurologiset, sisätauti- infektio-, palo vamma - ja myrkytyspotilaat) kriisissä olevan perheen kohtaamista ja tukemista (surun ja kuoleman kohtaaminen) moniammatillisessa työryhmässä oman rajallisuuden tunnistamista aseptista työskentelyä lasten lääke- ja nestehoidon harjoittelua erilaisia kädentaitoja

12 Lasten ja nuorten tulosyksikön leikkausosasto 12 Lasten ja nuorten leikkausosastolla tehdään edellä mainittujen osastojen potilaille - vastasyntyneistä nuoriin aikuisiin - hoitotoimenpiteitä, jotka vaativat erilaisia anestesioita ja aseptisisa olosuhteissa tehtäviä leikkauksia ja toimenpiteitä. Leikkausosastolla tehdään vuosittain noin 2500 toimenpidettä/leikkausta. Hoitohenkilökuntaa osastolla on 17 ja lisäksi yksi osastonsihteeri. Toimenpiteet, joita lapsille tehdään, vaativat useimmiten yleisanestesiaa. Kivunhoidoksi laitetaan erilaisia puudutuksia, esim. epiduraali-, ileoinguinaali-tai sakraalipuudutus. Myös paikallispuudutusta käytetään lapsen yhteistoimintakyvystä ja toimenpiteestä riippuen. Lasten leikkausosastolla tehdään ortopedisia, urologisia, neurologisia ja yleiskirurgisia leikkauksia, kipsauksia, endoskopioita, paikallishoitoja reumalapsille, luuydinpunktioita ja pitkäaikaisia laskimokatetreja syöpäsairaille, botox-hoitoja cp-lapsille sekä suljettuja sydänleikkauksia esim. ductuksen sulkuja ja pienempiä apuleikkauksia. Vastasyntyneille tehdään selkäydinkohjuleikkaukset heti syntymän jälkeen ja samoin suolistoleikkaukset tehdään päivystyksenä. Anestesiapalveluja annetaan sydänasemalle lasten sydänkatetrisaatioihin sekä syöpäosastolle sedaatioihin toimenpiteiden ajaksi. Lasten leikkausosastolla on neljä leikkaussalia, yksi toimenpidehuone ja kuusipaikkainen heräämö. Päivägirurgisia potilaita varten on oma vastaanottohuone - "tippala". Toimintaa on viitenä päivänä viikossa. Vaativiin päivystysleikkauksiin hälytetään henkilökunta kotoa. Oppimismahdollisuudet pre-, intra- ja postoperatiivisten potilaiden hoitoa lapsen kehitystason huomioimista lapsen elintoimintojen tarkkailua; hengitys, kipu, nestehoito, lämpötalous aseptista työskentelyä äkillisten tilanteiden hallintaa käden taitojen kehittymistä erilaisten koneiden ja laitteiden käytön opettelua ryhmä- ja tiimityöskentelyä dokumentoinnin harjoittelua raportoinnin harjoittelua (suullinen) yhteistyötä eri osastojen kanssa

13 3. OPPIJAN POLKU LASTEN JA NUORTEN TULOSYKSIKÖSSÄ 13

14 3.1. LASTEN JA NUORTEN HOITOTYÖN OPPIJA Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelmassa on hoitotyön, terveydenhoitajan ja kätilötyön suuntautumisvaihtoehdot. Koulutusohjelmassa suoritetaan terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusohjelman opintojen suunnittelussa on otettu huomioon terveysalan ammatinharjoittamisoikeuksien saavuttamista koskevat säädökset. Lisäksi sairaanhoitajien ja kätilöiden opiskelun tulee täyttää Euroopan neuvoston direktiivien koulutusta koskevat vaatimukset (Liite 1). Koulutusohjelmassa perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija saa laaja-alaisen kuvan terveysalan asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisessä toiminnassa. Ammattiopintojen tavoitteena on opiskelijan perehtyminen terveysalan ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin kokonaisuuksiin; niiden teoreettisiin perusteisiin ja käytännöllisiin tietoihin ja taitoihin. Opiskelijan oppiminen tapahtuu alalle orientoitumisesta ammattitaitoa edistävän harjoittelun kautta laajaalaiseen ammatinhallintaan. Harjoittelun tavoitteena on, että opiskelija perehtyy ohjatusti ammattiopintoja soveltaen keskeisiin käytännön työtehtäviin ja mieltää teoriaopintojen yhteyden työelämään. Harjoittelu on ohjattua ja siihen liittyy opiskelijan opinto-ohjelman kannalta tarkoituksenmukaisia tehtäviä. Koulutusohjelman johtaja vastaa harjoittelun tarkennetuista tavoitteista, sisällöistä ja vaatimuksista. (Opinto-opas ). Ammattikorkeakouluopinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Koulutusohjelmat koostuvat opintojaksoista, joiden laajuus vaihtelee. Saman aiheen opintojaksot muodostavat opintokokonaisuuden. Yhteen koulutusohjelmaan voi kuulua useiden eri yksiköiden järjestämiä opintojaksoja. Koulutusohjelman opintosuunnitelmat pohjautuvat johtokunnassa hyväksyttyyn opetustarjontaan.

15 Oppimisnäkemys 15 Tässä harjoittelun ohjauksen laatukäsikirjassa oppimisnäkemys perustuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Sen mukaan oppiminen lähtee oppijasta itsestään. Oppiminen näkyy muutoksina oppijan tiedoissa, käsityksissä, taidoissa ja tunteissa. Oppiminen kytkeytyy ihmisen toimintaan ja auttaa oppijaa orientoitumaan, sopeutumaan, kehittymään ja ratkaisemaan ongelmia. Konstruktivismin mukaan uusi tieto rakentuu omien kokemusten ymmärtämiselle, tiedostamiselle ja arvioinnille. Konstruktivismin pedagogisena seurauksena on todettava, että uutta tietoa opitaan aiemmin opittua käyttämällä. Opetuksen lähtökohtana tulee siis olla oppijan tapa tarkastella asioita ja oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta. Oppimisen tavoite määrittelee sitä, mitä pyritään tekemään ja oppimista on se, mitä oppija osaa tehdä. Tavoitteellisen oppimisen kannalta on olennaista oppijan pyrkimys tulla tietoiseksi siitä, mitä hän kulloinkin opittavasta asiasta ymmärtää tai osaa tai ei ymmärrä tai ei osaa. Tämä auttaa tarkoituksenmukaisen tiedon hakua ja tarkoituksenmukaisten kysymysten asettelua itselle ja ohjaajalle. Opettajan/ohjaajan tulee auttaa oppijoita prosessitavoitteiden asettamisessa ja asioiden ymmärtämisen painottamisessa. Asioiden ymmärtäminen edistää mielekästä tiedon rakentumista. Sama asia voidaan tulkita ja käsittää monella eri tavalla. Asiantilan ymmärtämisen tunnuspiirteenä on yleensä, että oppija osaa perustella omaa käsitystään siitä. Oppiminen on aina kontekstisidonnaista. Uuden oppiminen ei koskaan ala alusta. Oppija ei ole "tyhjä taulu": oppijalla on koko joukko kokemuksia, joita yhdistelee uusiin asioihin. Mielekkäiksi koetaan yleensä omaan elämänkulkuun liittyvät haasteet. Opitun asian siirtovaikutus riippuu tietojen ja taitojen organisaatiosta eli oppimisvaiheessa tulee kiinnittää huomiota monipuolisesti opitun tulevaan käyttöön. Sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen rooli oppimisessa. Opettamisen hahmottaminen vuorovaikutusprosessiksi on jo vanha periaate, joka nousee konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä taas hyvin keskeiseen asemaan. Oppimisessa korostuu oppimisyhteisön jaettu vastuu ja sosiaalinen tuki. Sosiaalisissa tilanteissa, esimerkiksi keskusteluissa ja ryhmätoiminnoissa tulevat esiin yksilön ajatteluprosessit hänelle itselleen ja myös muille ryhmän jäsenille. Tätä kautta oppijat voivat oppia toinen toisiltaan. Opetussuunnitelmat antavat suunnan oppimiselle ja vision siitä kokonaisuudesta, johon koulutuksen avulla pyritään. Ammatillisessa koulutuksessa on tärkeää, että ammattiin valmistuvilla on tietyt ammatin vaatimat perustiedot, -taidot ja -valmiudet. Tämä edellyttää, että opetussuunnitelman käyttö on järjestelmällistä ja kieli niin ymmärrettävää, että opiskelija voi siinä ilmaistujen tavoitteiden perusteella määritellä omat oppimistavoitteensa. Tavoitteiden asettaminen lisää oppijan minätietoisuutta, autonomiaa ja kasvua itsenäiseksi ammatti-ihmiseksi sekä auttaa henkilökohtaisten oppimistavoitteiden ja omien kykyjen yhteensovittamista. Se kehittää opiskelijan reflektoivaa ajattelua ja itsellisiä arviointikriteereitä oman oppimisen edistymisestä.

16 3.2. HARJOITTELUN SUUNNITTELU Harjoittelua koskevat sopimukset Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien opiskelijoiden harjoittelun järjestämissopimus on ollut voimassa alkaen toistaiseksi, siinä harjoittelun tuottaja ja tilaaja sopivat tulosyksikön käyttämisestä koulutuspaikkana. Sopimusehdoissa määritellään eri osapuolten tehtävät harjoittelun toteuttamiseksi Laatuvaatimukset harjoittelun suunnittelussa: Oppilaitoksella on voimassaolevat harjoittelua koskevat sopimukset Opiskelijoille on varatut harjoittelupaikat Vastuut harjoittelun suunnittelussa Opettaja Harjoittelupaikkojen varaukset Opettaja varaa opiskelijoiden ilmoittautumisen perusteella tarvittavan määrän harjoittelupaikkoja lasten ja nuorten tulosyksiköstä yhdysopettajan kautta harjoittelusopimuksessa mainituin menettelyin Neuvottelut harjoittelupaikoista Yhdysopettaja neuvottelee tulosyksikön edustajan kanssa harjoittelupaikoista kevätlukukaudella maaliskuun loppuun mennessä ja syyslukukaudella lokakuun loppuun mennessä. Opiskelijoiden informointi Opintojakson vastaava opettaja informoi opiskelijoita tulevasta harjoittelusta osana opintojaksoa edellisen lukukauden loppuun mennessä Tulosyksikkö Opiskelijoiden sijoittaminen Tulosyksikön ylihoitaja laatii yhdessä osastonhoitajien kanssa kokonaissuunnitelman harjoittelun aikataulusta ja ryhmien koosta lukukausittain. Ylihoitaja lähettää harjoitteluyksikköön suunnitelman kaikkien opiskelijoiden harjoitteluun tuloajoista ja harjoittelujaksojen pituudesta sekä tiedot opiskelijaryhmästä koko lukukaudeksi kerrallaan Opiskelija Suunnittelee harjoitteluaan tutustumalla lasten ja nuorten tulosyksikön tarjolla oleviin harjoittelupaikkoihin ja niiden oppimismahdollisuuksiin.

17 3.3. HARJOITTELUUN VALMISTAUTUMINEN Laatuvaatimukset harjoitteluun valmistautumisessa Opiskelijalla on vaadittava tieto-taitotaso harjoittelupaikan mukaan Opiskelupaikoilla on yksilöidyt tiedot opiskelijoista kaksi viikkoa ennen harjoittelun alkua Työyksikössä on nimetty opiskelijaohjaaja opiskelijaryhmää kohden viimeistään kaksi viikkoa ennen harjoittelun alkua Vastuut harjoitteluun valmistautumisessa: Opiskelija tutustuu harjoitteluyksikön tarjoamiin oppimismahdollisuuksiin ja vaatimuksiin ennen harjoittelun alkua suunnittelee lasten ja nuorten hoitotyöhön liittyviä tavoitteita opetussuunnitelman mukaisesti sekä omien henkilökohtaisten valmiuksiensa perusteella ennen harjoittelun alkua hankkii tietoa kirjallisuudesta harjoitteluyksikkönsä hoitotyön ja lääketieteen alaan liittyvistä erityispiirteistä ennen harjoittelun alkua ottaa yhteyttä osastonhoitajaan ennen harjoitteluun tuloa ja sopii tuloajasta ym. harjoitteluun liitty vistä asioista laatii itsestään esittelyn (portfolion), josta käy ilmi hänen opiskeluvaiheensa, aikaisemmat harjoittelupaikkansa sekä teoriaopintonsa Harjoitteluyksikkö osastonhoitaja nimeää opiskelijaohjauksesta vastaavan ohjaajan kullekin opiskelijaryhmälle työvuorolistan laatija huomioi opiskelijaryhmän tulon ja varaa nimetylle ohjaajalle perehdytysaikaa Opettaja lähettää harjoitteluyksikköön opiskelijoiden opintojakson ohjelman ja nimilistan 2 viikkoa ennen harjoittelun alkamista keskustelee opiskelijoiden kanssa harjoittelusta osana opintojaksokokonaisuutta (oppimistehtävät, opettajan rooli harjoittelun ohjaajana

18 3.4. LASTEN JA NUORTEN HOITOTYÖN OPPIMINEN HARJOITTELUPAIKASSA Harjoittelun aloittaminen Laatuvaatimukset harjoittelun aloittamisessa Opiskelija saa selkeän kuvan harjoitteluyksiköstä ja pystyy sen pohjalta suunnittelemaan ja toteuttamaan oppimistaan harjoitteluyksikön tarjoamien oppimismahdollisuuksien mukaisesti Opiskelija on selvillä omasta roolistaan ja vastuistaan harjoitteluyksikössä Vastuut harjoittelun aloittamisessa Harjoitteluyksikkö: Osastoilla on osastokohtainen perehdytyskäytäntö. Nimetty opiskelijaohjaaja esittelee: osaston fyysiset tilat henkilökuntarakenteen hoitofilosofian; lasten ja nuorten hoitotyön periaatteet hoidettavat potilaat; hoidon pituus, ikäjakauma ym. hoitotyön luonteen (infektioherkkyys, tavallisimmat tutkimukset) päiväjärjestyksen; raportoinnin, lääkärinkierron ym. työnjakomallin, työvuorot, yhteiset säännöt ja toimintamallit, opiskelijan vastuukysymykset harjoitteluyksikön kirjallisuus- ym. opetusmateriaalin ja niiden käytön harjoittelujaksolla Opiskelija: suunnittelee oppimisaikataulunsa huomioiden harjoitteluyksikön käytännön laatii oppimistaan tukevat työvuorot suunnittelee yhteistyössä ohjaajansa kanssa arviointiin liittyvät menettelyt ja ajankohdan (jatkuva arviointi, väli- ja loppuarviointi). Ohjaava opettaja: aikatauluttaa henkilökohtaiset ja ryhmäohjauksen kolmen ensimmäisen harjoittelupäivän aikana ja ne ovat opiskelijoiden ja henkilökunnan tiedossa. sopii arviointiajankohdan nimetyn ohjaajan ja opiskelijan kanssa Opiskelijan lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden kehittyminen Laatuvaatimukset lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden kehittymiseksi Opiskelijan oppiminen on tavoitteidenmukaista ja hänen ammatillinen pätevyytensä lasten ja nuorten hoitotyössä kehittyy (liite 2)

19 Vastuut ammatillisen pätevyyden kehittymisessä 19 Opiskelija laatii henkilökohtaiset oppimistavoitteensa ja oppimistehtävänsä, joita hän muuttaa oppimisprosessin edetessä esittää päivittäiset oppimistavoitteensa ohjaavalle hoitajalle työvuoron alussa osallistuu ohjattuna ja itsenäisesti eri-ikäisen lapsen ja nuoren ja hänen perheensä hoitoon tulo vaiheesta kotiutukseen Ohjaava hoitaja joka työvuorossa opiskelijalla on nimetty ohjaaja ohjaus lähtee opiskelijan oppimistarpeesta ja on luonteeltaan analysoivaa ja ohjaaja pyytää opiskelijalta perusteluja toiminnastaan ohjaajalla on myönteinen asenne ohjaukseen ohjaus on systemaattista Ohjaava opettaja opettaja tapaa ohjauskeskustelussa opiskelijan kerran viikossa ohjauskeskustelu on opiskelijakeskeistä, tavoitteellista ja oppimista edistävää

20 3.5. OPPIMISEN ARVIOINTI Kehittävä arviointi Kehittävän arvioinnin ydin on positiivisessa, kriittisessä suhtautumisessa omaan ja toisten ihmisten toimintaan. Kehittävä arviointi on käsitteenä laajempi kuin laadullinen arviointi. Se sisältää oppimisen laadun arvioinnin ja myös aktiivisen laadun kehittämisen. Kyse on oppimisen syvällisestä yksilöllisestä ja yhteisöllisestä luonteesta. Kehittäminen merkitsee, ettei arviointia voi irrottaa mistään oppimis-opetusprosessin vaiheesta. Terveydenhuollon koulutuksessa tietopuolinen, harjoitusluokkaopiskelu ja kliininen eli ohjattu harjoittelu muodostavat prosessin, jossa kehittävällä arvioinnilla on kaksi tehtävää: reflektion tukeminen ja oppimisen kontrolli. Reflektion tukeminen tarkoittaa sitä, että opiskelija (ja opettaja/ohjaaja) jatkuvasti tarkastelee asioita suhteessa omaan tieto-, taito- ja kokemusperustaansa, aikaisempiin opintoihinsa sekä tietopuolisessa, harjoitusluokassa ja ohjatussa harjoittelussa oppimiinsa asioihin. Opiskelija ei ota vastaan asioita valmiina, vaan omakohtaista ja myös ryhmäkohtaista reflektiota tukevana. Kontrolli on ns. summatiivisten tilanteiden esim. näyttöjen järjestämistä. Tällöin arvioidaan saavutettuja tuloksia. Arviointi on toteavaa, mutta samalla toimintaa kehittävää. Se ei ole rankaisevaa tai ahdistavaa ja sen tulisi olla mahdollisimman kokonaisvaltaista ja useita oppimisen laatukriteereitä huomioonottavaa. Kehittävän arvioinnin subjektina ovat siis sekä oppija että opettaja/ohjaaja. Molemmat toimivat, arvioivat ja kehittävät omaa sekä toistensa toimintaa. Erona näiden kahden subjektin välillä on, että opettaja/ohjaaja osaa ammatillisesti sellaista, johon opiskelija vasta perehtyy. Subjektina kummankin vastuu on kuitenkin kehittää ja kehittyä. Koulutus ei ole vain tietotaidon siirtoa kokeneemmalta noviisille. Kehittävän arvioinnin näkökulmasta on tärkeä, että opiskelija on itse tietoinen kehityksestään. Opiskelijan omia tavoitteita tulee kehittävässä arvioinnissa sekä tukea että vaatia. Palautejärjestelmän tulee olla jatkuva, jolloin mahdollistuu palaute sekä oppijalta itseltään että opettajalta. Menetelmällisesti jatkuva palaute voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Opiskelijan kannalta tärkeitä ovat sellaiset menetelmät, jotka mahdollistavat omakohtaisen arvioinnin ja palaamisen aikaisemmin arvioituun ilman opettajan tukea. Ohjatun harjoittelun arvioinnissa toteutetaan sekä kehittävää että laadullista arviointia. Arvioinnin pohjana ovat oppimisen tavoitteet, opiskeltavat asiat ja osaamista kuvaavat vaatimustasokuvaukset. Tärkeää on, että jokaista tavoitetta ja opiskeltavaa asiaa tai aihetta varten on kuvattu vaatimustasot. Tämä auttaa opiskelijaa arvioimaan omaa oppimistaan ja on jäsennelty perusta opiskelijan ja ohjaajan väliselle kehittävälle arvioinnille. Oulun seudun ammattikorkeakoulun kuulustelusäännön mukaan arviointiasteikkona voidaan käyttää asteikkoa: K(5), H(4), H(3), T(2), T(1) tai hyväksytty-hylätty -asteikkoa. Sanallisena kuvauksena tyydyttävän tason osaaminen on irrallista muistitietoa, jota opiskelija ei osaa perustella tai ohjaajan toiminnan jäljittelyä ilman perusteluita. Suoritus on hyvä silloin, kun opiskelija osoittaa ymmärtävänsä asiat ja osaa perustella ratkaisunsa. Kiitettävän tason suoritus on silloin, kun opiskelija osaa soveltaa teoriatietoa muuttuvissa olosuhteissa. Hyväksytty-hylätty -asteikon arvioinnissa vaatimustaso kuvataan siten, että hyväksytyn suorituksen alaraja kyetään selkeästi ilmaisemaan. Vaatimustasokuvauksella ilmaistaan hyväksytyn suorituksen minimivaatimus Laatuvaatimukset oppimisen arviointiin: Oppimisen arviointi on systemaattista, tavoitteisiin perustuvaa ja jatkuvaa arviointia.

21 Vastuut oppimisen arvioinnissa: 21 Opiskelija opiskelija arvioi lasten ja nuorten hoitotyön oppimistaan sekä suullisesti ohjaustilanteissa että kirjalli sesti oppimispäiväkirjassaan harjoittelujakson päättyessä loppuarviointitilanteessa opiskelija arvioi oppimistaan suhteessa asetta miinsa oppimistavoitteisiinsa ja nimeää omat kehittymisalueensa Opiskelijaohjaaja jokaisessa työvuorossa opiskelijaohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa hänen edistymisestään ja antaa kirjallisen palautteen työvuoron päättyessä jakson päättyessä nimetty opiskelijaohjaaja tekee yhteenvedon palautteiden perusteella opiskelijan oppimistavoitteiden saavuttamisesta nimetty opiskelijaohjaaja tai hänen valtuuttamansa ohjaaja keskustelee palautteesta loppu arvioinnissa Ohjaava opettaja opettaja osallistuu oppimisen arviointiin ohjaava opettaja koordinoi oppimisen arvioinnin yhteistyössä opiskelijan ja ohjaavan henkilökunnan kanssa Harjoittelun hyväksyminen/hylkääminen Jatkuvan arvioinnin perusteella opiskelija on tietoinen oppimisprosessinsa etenemisestä. Mikäli opiskelijan oppiminen ei ole tavoitetietoista väliarvioinnissa tulee tarkentaa arviointikriteerejä ja ohjata opiskelijaa oppimaan tavoitteisesti. Loppuarvioinnin perusteella ohjaava opettaja ja nimetty ohjaaja hyväksyvät tai hylkäävät harjoittelujakson käyttäen apuna arviointikriteerejä opiskelijan lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden kehittymisestä (liite 2). Hyväksymisen ehtona on myös harjoittelun opetussuunnitelman mukainen tuntimäärä. Mikäli harjoittelu on hylätty, opiskelija laatii uuden oppimissuunnitelman yhteistyössä ohjaavan opettajan kanssa.

22 Arviointikriteerit opiskelijan lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden kehittymisestä 22 Lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden osaalueet (mukaillen valtakunnallisen työryhmän ehdotusta) Hyväksytty Hylätty 1. Lasten ja nuorten hoitotyön eettinen ja arvo-osaaminen terveyttä edistävän toiminnan lähtökohtana Opiskelija arvostaa lasta ja perhettä osana lasten ja nuorten hoitotyötä. Opiskelija hyväksyy yleisesti hyväksytyt lasten ja nuorten hoitotyön arvot ja periaatteet (esim. yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, kasvun ja kehityksen tukemisen periaate) toiminnan lähtökohtana ja näkyvät hänen toiminnassaan. Opiskelija huomioi monikulttuuisuuden toiminnassaan. Opiskelija vähättelee lasta ja hänen perhettään. Opiskelija ei noudata yleisesti hyväksyttyjä lasten ja nuorten hoitotyön periaatteita toiminnassaan - lapsen turvallisuuden vaarantaminen/ salassapitovelvollisuuden rikkominen - ei arvosta perhekeskeisyyttä - ei tunne lapsen kasvun ja kehityksen yleisiä piirteitä Vähättelee kulttuurin merkitystä. 2. Lasten ja nuorten hoitotyön teoreettinen osaaminen Opiskelija soveltaa lasten ja nuorten hoitotyön tietoperustaa hoitotyössä. (lapsi, nuori, elämisen toiminnot ja niiden muutokset terveys, sairaus hoitotyö; hoitotyön auttamismenetelmät, ympäristö) Opiskelija soveltaa monitieteistä tietoperustaa työskennellessään yhteistyösuhteessa lapsen ja hänen perheensä kanssa. Opiskelija hyödyntää kirjallisuutta ja tutkittua tietoa. Opiskelijalla ei ole valmiuksia soveltaa lasten hoitotyön tietoperustaa lasten ja nuorten hoitotyössä. Opiskelijalla on "suuria aukkoja" lasten ja nuorten hoitotyössä tarvittavissa tiedoissa. Opiskelija perustelee niukasti ratkaisujaan. Opiskelija ei yhdistä teoriatietoa hoitokokemuksiinsa. 3. Lasten ja nuorten hoitotyön toiminnallinen osaaminen Opiskelija suunnittelee opiskeluaan tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä ohjaajansa kanssa. Opiskelija laatii kirjallisesti opiskelunsa tavoitteet opiskelujaksolle ensimmäisen viikon aikana ja tuo esiin tavoitteensa päivittäin kirjallisesti. Opiskelija on itse vastuussa oppimisestaan hakeutumalla aktiivisesti oppimistilanteisiin. Opiskelija osallistuu lapsen ja perheen hoitoon tulovaiheesta kotiutukseen. Opiskelun suunnittelu puutteellista, oppimistavoitteiden/oppimistehtävien esittäminen ohjaajille olematonta opiskelun alusta loppuun asti. Motivaatio, kiinnostus ja omaaloitteisuus puuttuu. Opiskelija välttelee sitoutumista hoitosuhteisiin lapsen ja perheen kanssa.

23 Hyväksytty Laatii hoitotyön kirjallisen suunnitelman vähintään yhdelle lapselle ja hänen perheelleen toisesta opiskeluviikosta alkaen ja toteuttaa suunnittelemaansa hoitoa yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Hylätty "Oman" potilaan kirjallinen hoitosuunnitelma tekemättä vielä jakson lopussa. Opiskelija ei löydä rooliaan moniammatillisessa työryhmässä eikä hyödynnä muiden ammattiryhmien osaamista Lasten ja nuorten hoitotyön toiminnallinen osaaminen Opiskelija noudattaa aseptiikan periaatteita työskentelyssään. Opiskelija osaa toteuttaa lasten ja nuorten lääke- ja nestehoitoa. Opiskelija osaa tiedottaa oleelliset asiat hoitotyön toteuttamiseksi lapsesta ja perheestä suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelija pitää suullisen raportin hoitamastaan lapsesta harjoittelun aikana. Opiskelija lyö laimin aseptisen työskentelyn (käsihygienia, aseptinen työjärjestys). Opiskelija laskee lääkelaskut väärin eikä ymmärrä lasten lääke- ja nestehoidon erityispiirteitä. Opiskelija raportoi epäoleellisia asioita tai suullinen raportti kokonaan pitämättä. 4. Eri-ikäisen lapsen terveyden edistämisen osaaminen Opiskelija osaa vastata eri-ikäisen lapsen muuttuneisiin elämisentoimintoihin ja arvioimaan hoitotyön tarpeen ja löytää perustellusti hoitotyön auttamismenetelmiä. Opiskelija ei tunnista muuttuneita elämisentoimintoja eikä osaa arvioida hoitotyön tarvetta eikä valita auttamismenetelmiä. 5. Ihmissuhde- ja yhteistyöosaaminen Opiskelija luo, ylläpitää ja lopettaa hoitosuhteen lapsen ja perheen kanssa. Opiskelija tiedostaa oman paikkansa työyhteisössä työryhmän jäsenenä. Opiskelija noudattaa osastolla sovittuja työaikoja ja sopimuksia. Opiskelija ei sitoudu hoitosuhteisiin lapsen ja perheen kanssa. Epäasiallinen käyttäytyminen. Opiskelija ei noudata työaikoja ja sopimuksia. 6. Hoitotyön kehittämisosaaminen Opiskelija pyytää palautetta ja on aktiivinen oman arviointinsa suhteen. Opiskelija erittelee tekemisiään päivittäin ohjaajansa kanssa, viikoittain opettajansa kanssa tai oppimispäiväkirjassaan/portfoliossaan. Palautteen pyytäminen ja hyödyntäminen on satunnaista. Ymmärtää arvioinnin väärin. Oman oppimisen erittely ja prosessointi puuttuu. Opiskelijalla ei ole oppimispäiväkirjaa tai hän ei käytä sitä oppimisen arviointiin.

24 TIIVISTELMÄ 24 Tämä OYS:n Lasten ja nuorten tulosyksikön ja OAMK:n yhteistyöprojekti oli osa laajempaa opiskelijaohjauksen laatukäsikirjaprojektia (15 osaprojektia), jossa on mukana Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön eri koulutusohjelmien edustajat. Yhteistyössä OYS:n Lasten ja nuorten tulosyksikön henkilökunnan ja OAMK:n lasten hoitotyön edustajan kanssa tuotettiin opiskelijaohjauksen laatukäsikirja; OPI HOITAMAAN, jota myöhemmin päivitetään osana jatkuvaa ohjauksen laadun parantamista. Projektiorganisaatio muodostui projektin ohjausryhmästä, johon kuului lasten ja nuorten tulosyksikön ylihoitaja sekä toimintayksiköiden osastonhoitajat. Projektiryhmän vastaavina toimivat lehtori Terttu Koskela ja sairaanhoitaja Annikki Kuukasjärvi. Projektiryhmän jäsenet olivat lasten ja nuorten tulosyksikön toimintayksiköiden edustajia. Tukihenkilöitä oli sekä ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä että lasten ja nuorten tulosyksiköstä. Projektin teoreettisena lähtökohtina olivat viimeaikaiset tutkimukset oppimisesta, ohjauksesta ja arvioinnista sekä sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden haasteista ja osaamisalueista. Projekti toteutettiin vuonna Keväällä projektiryhmä kokoontui yhdeksän kertaa noin puolitoista tuntia kerrallaan. Syksyllä työskentelypäiviä oli kuusi. Keväällä perehdyttiin aihealueeseen laatimalla projektiesitys, -suunnitelma ja pidettiin alustuksia teoreettisista lähtökohdista. Syksyllä työstettiin varsinaista käsikirjaa vaiheittain hyvin intensiivisesti. Työskentelytapoina käytettiin pienryhmätyöskentelyä, aivoriihtä ja ennakkotehtäviä. Harjoittelun laatukäsikirjaprojektissa työskentely lisäsi mahdollisuuksia tiiviisti tehdä yhteistyötä harjoittelun ohjauksen laadun kehittämiseksi. Projektityöskentelyn aikana oli tilaisuus tutustua viimeisimpään tutkittuun tietoon. Projektivastaavat lisäsivät valmiuksiaan projektityöskentelyn koordinointiin ja syvensivät yhteistyötä kehittäessään harjoittelun ohjausta osastojen edustajien kanssa hyödyntäen projektiosaajakoulutuksessa saatua teoriatietoa. Osastojen henkilökunta tutustui toisiinsa sekä eri osastojen opiskelijaohjauksen käytäntöön ja menetelmiin arvioiden nykykäytäntöjä. Projektityöskentely on herättänyt tarpeen arvioida ja ajanmukaistaa työyksiköiden opiskelijaohjaukseen liittyviä ohjeistuksia sekä yhdenmukaistaa näitä käytäntöjä. Jatkotyöskentelyehdotuksena nousi opiskelijoiden saamastaan ohjauksesta toimintayksiköille antaman palautejärjestelmän kehittäminen.toisaalta haasteeksi nousi interaktiivisten testien kehittäminen lasten ja nuorten hoitotyön oppimiseksi uusimpia viestintävälineitä hyödyntäen.

25 25 Ohjeistot (viitemerkinnät): Suomen säädöskokoelma Laki ja asetus ammattikorkeakouluopinnoista n:o Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkintosääntö Oulun seudun ammattikorkeakoulun kuulustelusääntö Opiskelijan terveydenhuollon toimintasuunnitelma lukuvuosille Oulun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi. Euroopan neuvoston direktiivit L 341/30 Euroopan komissio. 1997Yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien koulutusta Euroopan Unionissa koskeva kertomus ja suositukset. Sairaanhoitajakoulutuksen neuvoaantava komitea. Euroopan komissio Perusterveydenhuollon opetuksen suuntaviivoja yleishoidosta vastaavien sairaanhoitajien koulutuksessa. Euroopan komissio Yleissairaanhoidosta vastaavilta sairaanhoitajilta vaadittavaa ammatillista pätevyyttä Euroopan Unionissa koskeva kertomus ja suositus Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä /1994 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /1992 Sosiaali- ja terveysministeriö Potilasasiakirjojen laatimista ja säilyttämistä koskevat määräykset Terveydenhuollon tietosuoja Johdanto terveydenhuollon tietosuojaan Laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta /2000

26 26 Lähteet Halme, S-L The development possibilities of critical thinking related to nursing in nursing education. Acta Universitatis Ouluensis D 501. Oulu: Oulun yliopisto. Hilden, R Sairaanhoitajan ammatillinen pätevyys ja ammatilliseen pätevyyteen vaikuttavat tekijät Tampere: Tampereen yliopisto. Kalkas, H. & Sarvimäki, A Hoitotyön etiikan perusteet. Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava. Metsämuuronen, J Maailma muuttuu - miten muuttuu sosiaali- ja terveysala - sosiaali- ja terveysalan muuttuva toimintaympäristö ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Helsinki:Oy Edita ab. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Opinto-opas Oulu: Oulun Tyypit Oy. Outinen, M. & Lempinen, K. & Holma, T. & Haverinen, R Seitsemän laatupolkua - vaihtoehtoja laadunhallintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Suomen kuntaliitto, Stakes, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Vanhanen, L Terveysalan opiskelijoiden suuntautuminen hoitamiseen Acta Universitatis Ouluensis D 579. Oulu: Oulun yliopisto.

27 27 Opi hoitamaan työryhmä Lastenhoidon lehtori Terttu Koskela, OAMK Ylihoitaja Liisa Ukkola, Lasten ja nuorten tulosyksikkö Sairaanhoitaja Mervi Lahdenperä, osasto 51 Sairaanhoitaja Marja Packalen, osasto 55 Sairaanhoitaja Leena Kotkanoja, osasto 57 Sairaanhoitaja Anneli Salokannel, osasto 60 Sairaanhoitaja Riitta Lamberg, osasto 60 Sairaanhoitaja Pirkko Tauriainen, osasto 62 Sairaanhoitaja Päivi Hakala, osasto 64 Sairaanhoitaja Saara Vesala, leikkausosasto Osastonhoitaja Seija Miettinen, poliklinikka ATK-tukihenkilö Heli Tervahauta, Lasten ja nuorten tulosyksikkö Valokuvat Hannu Marjamaa, PPSHP Sylvi Savolainen, PPSHP

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus. Työelämäharjoitteluopas

SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus. Työelämäharjoitteluopas 28.11.2012 SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus Työelämäharjoitteluopas Sosionomi (AMK) Metropolia Ammattikorkeakoulun tarjoaman sosionomi (AMK) koulutuksen tarkoituksena on

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8)

Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Sairaanhoitajan työnä on hoitaa eri-ikäisiä ihmisiä ja edistää väestön terveyttä. Sairaanhoitaja toimii sosiaali-

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Terveydenhoitaja koulutus

Terveydenhoitaja koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Terveydenhoitaja koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN: Terveydenhoitajan työnä on yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen terveyden edistäminen sekä terveysriskien ja sairauksien ehkäiseminen

Lisätiedot

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehto D:ssä opiskelija harjoittelee omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa. Opetusharjoittelun

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot