Laatua lasten ja nuorten hoitotyöhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laatua lasten ja nuorten hoitotyöhön"

Transkriptio

1 1 OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN JA NUORTEN TULOSYKSIKKÖ OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YKSIKKÖ OPI HOITAMAAN Laatua lasten ja nuorten hoitotyöhön Marraskuu 2002

2 Sisällysluettelo 2 1. JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN TULOSYKSIKÖN ESITTELY TOIMINTAFILOSOFIA TOIMINTAYKSIKÖIDEN ESITTELY JA OPPIMISMAHDOLLISUUDET... 4 Lasten ja nuorten poliklinikka... 5 Opiskelijalla on mahdollisuus... 5 Osasto Oppimismahdollisuudet:... 6 Osasto Oppimismahdollisuudet:... 7 Osasto Oppimismahdollisuudet:... 8 Osasto Oppimismahdollisuudet:... 9 Osasto Oppimismahdollisuudet: Osasto Oppimismahdollisuudet Lasten ja nuorten tulosyksikön leikkausosasto Oppimismahdollisuudet OPPIJAN POLKU LASTEN JA NUORTEN TULOSYKSIKÖSSÄ LASTEN JA NUORTEN HOITOTYÖN OPPIJA Hoitotyön koulutusohjelma Oppimisnäkemys HARJOITTELUN SUUNNITTELU Harjoittelua koskevat sopimukset Laatuvaatimukset harjoittelun suunnittelussa: Vastuut harjoittelun suunnittelussa Opettaja Tulosyksikkö Opiskelija HARJOITTELUUN VALMISTAUTUMINEN Laatuvaatimukset harjoitteluun valmistautumisessa Vastuut harjoitteluun valmistautumisessa: LASTEN JA NUORTEN HOITOTYÖN OPPIMINEN HARJOITTELUPAIKASSA Harjoittelun aloittaminen Laatuvaatimukset harjoittelun aloittamisessa Vastuut harjoittelun aloittamisessa Opiskelijan lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden kehittyminen Laatuvaatimukset lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden kehittymiseksi Vastuut ammatillisen pätevyyden kehittymisessä OPPIMISEN ARVIOINTI Kehittävä arviointi Laatuvaatimukset oppimisen arviointiin: Vastuut oppimisen arvioinnissa: Harjoittelun hyväksyminen/hylkääminen Arviointikriteerit opiskelijan lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden kehittymisestä TIIVISTELMÄ Ohjeistot (viitemerkinnät): Lähteet Opi hoitamaan työryhmä Valokuvat... 27

3 1. JOHDANTO 3 Tämä harjoittelun ohjauksen laatukäsikirja on tuotettu yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten tulosyksikön kanssa osana laadun parantamista. Moderni laatuajattelu edellyttää, että koko organisaatio on sitoutunut laatuun. (mm. Outinen ym. 1999). Tämä merkitsee riittävää yksimielisyyttä yhteisistä arvoista, joiden pohjalta yhteiseen päämäärään pyrkiminen on mahdollista. Palveluja antavassa työyhteisössä voi olla tarpeen keskustella yhdessä, mihin tavoitteisiin, arvoihin ja eettisiin sitoumuksiin ollaan kiinnitytty. Yhtenäisen harjoittelun ohjauksen kehittämiseksi sekä tasalaatuisuuden saavuttamiseksi on herännyt tarve vastata 2000-luvun haasteisiin tuottamalla opiskelijaohjauksen laatukäsikirja. Toisaalta useissa uusissa tutkimuksissa koskien sosiaali- ja terveysalaa (mm. Hilden 1999, Metsämuuronen 2000, Vanhanen 2000) on todettu tarve arvioida ja kehittää terveysalan koulutuksen sisältöä. Opetussuunnitelmalla on Vanhasen (2000) mukaan merkitystä opiskelijan hoitamista koskevaan tietotasoon ja asenteisiin. Sen vuoksi opetussuunnitelman kehittäminen on hänen mukaansa tärkeää, vaikka opettajien ja ohjaajien toiminnan on todettu ohjaavan opiskelijoiden näkemysten ja ajattelun kehittymistä selvemmin kuin opetussuunnitelman (ks. myös Halme 1998). Heidän mukaansa hoitamisen opetus- ja oppimismenetelmien valinnassa tulisikin korostaa tiedon menetelmiä, jotka edistävät henkilökohtaisten hoitonäkemysten tiedostamista ja hoitamisen osaamisen kehittymistä. Metsämuuronen (2000) on tarkastellut tutkimuksessaan sosiaali- ja terveysalan työn tulevaisuuden osaamistarpeita, joita aiheutuu sosiaali- ja terveysalan muutoksista. Tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen hän on jakanut perusosaamiseen, potentiaaliseen tulevaisuuden osaamiseen sekä aitoon tulevaisuuden osaamiseen. Perusosaamista olivat äänettömien ja pehmeiden taitojen hallinta, ihmisen kohtaamisen osaaminen, arvo-osaaminen ja eettinen osaaminen sekä oman persoonan käytön osaaminen. Aidoksi tulevaisuuden osaamisalueiksi hän on nimennyt teknologisen osaamisen, kansainvälisyysosaamisen ja yrittäjyysosaamisen. Hilden (1999) on puolestaan selvittänyt tutkimuksessaan työyhteisöjen odotuksia sairaanhoitajan ammatillisesta pätevyydestä, sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden nykytilaa ja sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden kehittämisen tarvetta. Hänen mukaan sairaanhoitajan työssä tapahtuneet muutokset edellyttävät sairaanhoitajilta nykyistä parempaa osaamista muun muassa potilaan hoidon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Lisäksi ne edellyttävät nykyistä parempia ohjaus- ja yhteistyötaitoja sekä auttamis- ja muutoksenhallintataitoja. Sairaanhoitajakoulutuksen antamilla valmiuksilla, työyhteisön tuella sekä sairaanhoitajan omalla elämäntilanteella on vaikutusta siihen, miten sairaanhoitaja jaksaa motivoitua ylläpitämään ja kehittämään jatkuvasti omaa ammatillista pätevyyttään. Tässä harjoittelun ohjauksen laatukäsikirjassa on käytetty opiskelijan ammatillisen pätevyysvaatimustason kuvaamisessa samoja osaamisalueita, joita valtakunnallinen kehittämistyöryhmä on käyttänyt ehdotuksessaan opetussuunnitelman pohjaksi sairaanhoitajan ammatillisesta perusosaamisesta käyttäen pohjana uusimpia tutkimuksia sosiaali- ja terveysalan työstä

4 2. LASTEN JA NUORTEN TULOSYKSIKÖN ESITTELY TOIMINTAFILOSOFIA Hoitotyön toimintafilosofia on toimintatapa, joka ohjaa käytännön toimintaa hoitotyössä. Se on riippuvainen paitsi yleisesti hyväksytyistä arvoista ja periaatteista, niin myös siitä, mitä toiminnassa painotetaan. Lasten ja nuorten hoitotyön lähtökohtana pidetään humanistisia arvoja, jolloin perusarvona nähdään ihmisarvo. Tämä korostaa jokaisen ihmisen yksilöllistä olemassaoloa, joka on loukkaamaton ja kaikille yhtäläinen. Tästä seuraa, että jokaisen ihmisen elämää on suojeltava, hänen kehitysmahdollisuuksiaan on vaalittava eikä häntä saa asettaa pelkän välineen asemaan. Hoitotyössä jokaisen asiakkaan (lapsen ja perheen) yksilöllisiä valintoja ja elämäntapaa arvostetaan siitä huolimatta, että ne poikkeavat hoito-työntekijän omista henkilökohtaisista näkemyksistä. Hoidon periaatteet perustuvat suurelta osin hoidon perusarvoihin. Osa hoidon periaatteista liittyy potilaisiin ja osa koskee hoitajia. Potilaisiin liittyvät periaatteet ovat ensisijaisesti potilaan huomioonottamista ja ne ohjaavat hoitoa. (Kalkas & Sarvimäki 1994) Lastenklinikalla (nykyään lasten ja nuorten tulosyksikkö) on julkistettu yhteisesti hyväksytyt hoitotyön periaatteet, jotka ovat kokonaishoidon, yksilöllisyyden, turvallisuuden, perhekeskeisyyden, kasvun ja kehityksen tukemisen, omatoimisuuden ja jatkuvuuden periaate TOIMINTAYKSIKÖIDEN ESITTELY JA OPPIMISMAHDOLLISUUDET Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten tulosyksikössä hoidetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen lisäksi erityistason hoitoa vaativia lapsia ja nuoria, jotka tulevat Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan sekä Lapin sairaanhoitopiirin alueilta. Tulosyksikössä hoidettavat lapset ovat iältään keskosista 16 vuoteen saakka. Toimintayksiköitä (osastoja) on yhteensä kahdeksan.

5 Lasten ja nuorten poliklinikka 5 Lasten ja nuorten poliklinikalla toimii erikoissairaanhoidon ajanvaraus- ja päivystyspoliklinikka. Vuosittain avohoitokäyntejä on noin Ajanvarauspoliklinikan vastuualueeseen kuuluu lastentautien, lasten neurologian ja lasten kirurgian erikoissairaanhoidon avohoitopalvelut. Ajanvarauspoliklinikalla toimii viitenä päivänä viikossa lasten kirurgian, neurologian, kardiologian, diabetes- sekä astma- ja allergiapoliklinikka. Lisäksi harvemmin toimivat seuraavat erikoispoliklinikat: endokrinologian, neonatologian, hematologian ja onkologian, metabolian, reuma-, munuais- ja infektiopoliklinikka. Poliklinikalla käy asiakkaita myös erilaisissa lääketieteellisissä tutkimuksissa. Lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisessa päivystyksessä hoidetaan lähinnä päivystyslähetteellä tulevat potilaat. Poliklinikalla hoitotyön luonne on moniammatillista tiimityöskentelyä ja yhteistyötahoja on useita. Lyhyestä hoitoajasta johtuen polikliinisessa hoitotyössä edellytetään hyvää hoidon suunnittelua ja koordinointia, kokonaisvaltaista potilaan ja perheen tarpeiden tunnistamista, priorisointi- ja päätöksentekokykyä nopeastikin vaihtuvissa tilanteissa. Potilaan hoitoon liittyvä ohjaus ja puhelinneuvonta kuuluvat olennaisesti polikliiniseen hoitotyöhön. Hoitoketjun toimivuuden kannalta keskeistä polikliinisessa hoidossa on hyvä jatkohoidon ohjaus. Opiskelijalla on mahdollisuus saada tietoa monipuolisesti erilaisista lasten ja nuorten sairauksista oppia lapsen ja nuoren oireiden tarkkailua ja toimimaan myös akuuttihoitoa vaativan tilanteen edellyttämällä tavalla harjaannuttaa vuorovaikutustaitoja potilaan, perheen ja eri ammattiryhmien kanssa saada tietoa erilaisiin tutkimuksiin valmistamisesta ja tutkimusten suorittamisesta harjaantua potilaan ja perheen auttamisessa, opettamisessa sekä hoidon ja jatkohoidon ohjauksessa

6 Osasto 51 6 Lasten ja nuorten sisätautiosasto 51:llä hoidetaan pääasiassa veri- ja syöpäsairauksia sairastavia lapsia ja nuoria, mutta myös muita sisätauteja sairastavia potilaita. Potilaspaikkoja 13. Vuosittain uusia potilaista tulee Lapsia tulee osastolle ns. luvatulle paikalle, päivystyksenä sekä siirtoina toisilta osastoilta. Lasten sairaudesta ja hoidosta johtuen osaston luonne on osittain tehostetun hoidon osasto. Yhden potilaan hoito saattaa kestää useita vuosia käsittäen monia yksittäisiä hoitokertoja. Keskimääräinen hoitoaika on noin neljä vuorokautta. Yleisimmät hoidettavat sairaudet ovat leukemia, erilaiset aivotuumorit, lymfoomat, Wilmsin tuumorit ja muut lasten syövät sekä veritaudeista hemofiliat, anemiat ja trombosytopeniat. Lapsen ja nuoren vakava sairaus vaikuttaa koko perheeseen. Hoitojaksot osastolla voivat olla pitkiäkin, minkä vuoksi perhekeskeisyys hoitotyössä korostuu. Toinen vanhemmista on yleensä mukana koko hoitojakson ajan. Osastolla on uusia kriisissä olevia perheitä, joiden tarpeisiin henkilökunnan on pystyttävä vastaamaan. Osaston luonteeseen kuuluu myös terminaalihoito, mikä suunnitellaan yksilöllisesti jokaisen lapsen/nuoren ja perheen kanssa. Potilaiden hoito edellyttää tiimityötä eri ammattiryhmien kanssa: kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, opettajat ym. Hoidon jatkuvuuden toteuttamiseksi teemme kiinteää yhteistyötä myös sairaalan ulkopuolella perheen ja lapsen hoitoon osallistuvien eri sidosryhmien kanssa (muut sairaalat, terveyskeskus, koulu, neuvola, päivähoito ym.). Perheiden tukeminen muodostaa huomattavan osan hoitohenkilökunnan työstä. Toisaalta monimutkaiset, tarkkuutta vaativat lääke- ym. hoidot vaativat huolellisuutta, perehtyneisyyttä ja teknistä osaamista. Oppimismahdollisuudet: vuorovaikutustaidot potilaan/perheen sekä eri ammattisidosryhmien kanssa potilaan/perheen ohjaus ja opetus infektioiden ennaltaehkäisy lapsen ja nuoren muuttuneisiin elämisentoimintoihin vastaaminen (mm. ihon kunnosta, ravitsemuksesta ja eritystoiminnasta vastaaminen) puhtaan ja infektiopotilaan eristyksen järjestäminen ja eristyksessä olevan potilaan erityistarpeiden huomioiminen kriisissä olevan lapsen ja perheen tarpeiden tunnistaminen ja vastaaminen lapsen ja perheen valmistaminen tutkimuksiin ja toimenpiteisiin erityishoidot (kantasolukeräykset, -siirrot, sytostaattihoidot ym.)

7 Osasto 55 7 Osasto 55:lla hoidetaan kaikkein pienimpiä sairaita vastasyntyneitä ja keskosia. Osasto on 21-paikkainen; osastolla on 11 tehohoitopaikkaa ja 10 sairaansijaa toipilasvaiheessa oleville vauvoille. Tavallisimpia osastolla hoidettavia sairauksia ovat vastasyntyneen hengitysvaikeudet, kehityshäiriöt, infektiot ja keltaisuus. Hoidettavia vauvoja on vuosittain , joista keskosia on Keskimääräinen hoitoaika vaihtelee muutamasta päivästä jopa puoleen vuoteen. Ensimmäiseksi vauvat tulevat yleensä tehon puolelle, jossa he ovat tarkassa hoitajan valvonnassa sekä erilaisiin laitteisiin kytkettynä. Vauvojen peruselintoimintoja tarkkaillaan, hapen saanti, ravitsemus ja kehon lämpötila varmistetaan. Jatkohoito ja seuranta toteutetaan osastollamme vauvan kotiutukseen saakka. Osaston toiminnassa painottuu hoitotyön periaatteista perhekeskeisyys. Vanhempien osallistumista vauvansa hoitoon korostetaan alusta alkaen huolimatta tehohoidon vaatimista laitteista ja koneista. Ero lapsesta syntymän jälkeen voi aiheuttaa äidissä ristiriitaisia tunteita. Sen vuoksi vanhempien emotionaalisen tuen tarve korostuu kaikessa hoitajan toiminnassa. Oppimismahdollisuudet: opiskelija saa tietoa vastasyntyneen erilaisista sairauksista ja vastasyntyneen tehohoidosta opiskelija saa kokemusta vauvan perushoidosta ja perheen kanssa työskentelystä keskosvauvan hoidon kokonaisuus tulovaiheesta kotiutukseen kriisissä olevan perheen tukemista ja kohtaamista moniammatillisessa työryhmässä erilaisten hoito- ja seurantalaitteiden käytön opettelua lasten lääkehoidon ja iv-nestehoidon harjoittelua hoitoprosessin suunnittelu ja kirjaaminen ATK:lla

8 Osasto 57 8 Lasten neurologinen perheosasto on neurologista tutkimusta, hoitoa, kuntoutusta, kuntoutustutkimusta, sopeutumisvalmennusta ja kuntoutuspoliklinikan palveluja tarvitsevien lasten ja nuorten osasto. Keskeisimmät osastollamme hoidettavat ja kuntoutettavat lapset ja nuoret voivat ovat CP-vammaisia, autistisia, näkövammaisia, epilepsiaa sairastavia tai lapsia joilla on eriasteisia kehityksen viivästymiä. Osasto toimii 12-paikkaisena päiväosastona ja on avoinna maanantaista perjantaihin. Henkilökunta työskentelee klo: välisenä aikana. Lapsi tulee osastolle suunnitellusti vanhempiensa kanssa ja he voivat asua osastolla ympärivuorokautisesti koko hoitojakson ajan. Hoitoajat vaihtelevat muutamasta päivästä viikkoihin. Seurantajaksot toistuvat 3kk - 1/2v - 1v tarpeen mukaan usean vuoden ajan. Hoitoa ohjaavat ensisijaisesti lapsen ja nuoren tarpeet, mutta myös perheen yksilölliset tarpeet tulevat otetuksi huomioon. Henkilökunta toimii moniammatillisena työryhmänä, joka suunnittelee ja toteuttaa hoitoa/kuntoutusta yhdessä perheen kanssa. Työryhmään kuuluu neurologi, omahoitaja, neuropsykologi, puhe-, fysio-, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä ja opettaja sekä tarvittaessa muiden erikoisalojen työntekijöitä. Toiminnassa painottuu yhteistyö avoterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen kanssa sisältäen tarpeen mukaan yhteisneuvotteluja ja ohjauskäyntejä kouluihin ja päiväkoteihin. Oppimismahdollisuudet: vammaisen lapsen kuntouttava ja terapeuttinen hoitaminen (omatoimisuuden tukeminen, sylihoito, terapeuttinen syöttäminen, pukeminen ym. päivittäinen kuntouttaminen. Leikki osana lapsen kasvun ja kehityksen tukemista ja kuntoutusta) lapsen ja perheen ohjaus ja opetus avoterveydenhuollon työntekijöiden ohjaus vuorovaikutustaitojen syventäminen kiinteässä hoitosuhteessa lapsen ja perheen kanssa (sama perhe viikon ajan) moniammatillinen yhteistyö ja ryhmätaitojen oppiminen omahoitajuus (yksilövastuinen hoitotyö) kriisissä olevan perheen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen lapsen/nuoren ja perheen hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi (hoitosuunnitelma, dokumentointi, yhdistelmäepikriisi) polikliininen hoitotyö

9 Osasto 60 9 Osastolla hoidetaan kirurgista ja neurologista hoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria. Potilaat tulevat osastolle joko ajanvarauksen kautta luvatulle paikalle, osasto- tai sairaalasiirtona tai päivystyksenä. Osastolla on 19 kirurgista, 6 neurologista ja 10 päiväosastopaikkaa. Hoitoajat vaihtelevat yhdestä päivästä useisiin viikkoihin, keskimääräinen hoitoaika on 2-3 vuorokautta. Kirurgisista potilaista suurimman ryhmän muodostavat lapset ja nuoret, joilla on esim. CP-vamma, hydrokefalus, murtuma, virtsateiden tai jokin muu vatsan alueen sairaus, palovamma, huulisuulakihalkio tai raajojen pidennyshoito. Myös sydänkatetrisaatiopotilaat hoidetaan osastollamme. Teemme tiivistä yhteistyötä lasten leikkaussalin, teho-osaston, röntgenosaston, laboratorion ja fysioterapiaosaston kanssa. Päivystysaikana lapsipotilaiden leikkaukset tehdään kirurgian klinikan leikkausosastolla. Osastomme keskeiset hoitoperiaatteet ovat yksilövastuinen ja perhekeskeinen hoitotyö. Neurologista hoitoa tarvitsevat lapset ja nuoret ovat tutkimuksissa, hoidossa tai kuntoutuksessa. Erikoisuutena on videotelemetriatutkimus, jossa lasta seurataan videokameran ja aivosähkökäyrän avulla vuorokauden ajan. Neurologisen lapsen hoidossa ovat mukana neurologi, psykologi ja toiminta-, puhe-ja fysioterapeutit. Päiväpotilaille (päiki) tehdään pieniä kirurgisia toimenpiteitä esim. murtumien hoidossa käytettävien ruuvien ja piikkien poistoja, tyräleikkauksia, luomen poistoja tai esinahan korjauksia. Osaston toimintaan kuuluu myös erikoispoliklinikoita esim. gastroenterologinen-, kastelu ja neuro-ortopedinen poliklinikka. Myös urodynaamisia tutkimuksia tehdään polikliinisesti. Oppimismahdollisuudet: lapsen ja nuoren valmistaminen leikkauksiin, tutkimuksiin ja toimenpiteisiin ja niiden jälkeinen seuranta kivunhoitomenetelmät haavojen hoito lapsen / nuoren ja perheen ohjaus ja opetus leikkauksiin, tutkimuksiin ja toimenpiteiisin osallistuminen moniammatillinen yhteistyö ja ryhmätyötaidot ATK-pohjaisen hoitosuunnitelman laadinta

10 Osasto Osasto 62:lla hoidetaan pääasiassa sisätauteja ja infektiotauteja sairastavia lapsia ja nuoria. Osaston potilaista n. kaksi kolmannesta tulee päivystyksenä tai osasto- ja sairaalasiirtoina ja kolmannes suunnitellulle luvatulle paikalle. Keskimääräinen hoitoaika on 2 ½ vrk. Vuoden aikana on hoitopäiviä n ja hoitojaksoja n Potilaiden ikä vaihtelee vastasyntyneestä 18 ikävuoteen. Sisätautipuolella on useiden erikoisalojen potilaita, kuten esim. endokrinologisista potilaista diabeetikkoja ja kasvuhäiriöisiä potilaita, munuaissairauksia sairastavia mm. dialyysipotilaita, reumaa ja muita sidekudossairauksia sairastavia, psykososiaalisten ongelmien vuoksi hoidossa olevia sekä psykiatrista hoitoa tarvitsevia potilaita, mm. anoreksiaa sairastavia. Pitkäaikaissairaiden lapsipotilaiden hoitoaika voi kestää jopa kuukausia. Infektiopuolella kuormitusta lisäävät epidemioina esiintyvät virusten ja bakteerien aiheuttamat hengitystie- ja suolistoinfektiot. Infektioon sairastuneet lapset hoidetaan omissa eristyshuoneissaan. Harvinaisista infektioista osastolla hoidetaan mm. HIV, MRSA, Kawasaki, EHEC. Allergiaa ja astmaa sairastavia lapsia hoidetaan sekä sisätauti- että infektiopuolella. Osaston henkilökunnan tehtäviin kuuluu myös diabeteslasten ja osittain myös reumalasten polikliininen hoito. Oppimismahdollisuudet: laajasti kokemuksia eri-ikäisen lapsen/nuoren sairauksista ja niiden hoidosta pitkäaikaissairaan lapsen/nuoren ja perheen ohjaus ja opetus mm. diabetes, reuma, anoreksia, munuaispotilas äkillisesti sairastuneen lapsen ja nuoren hoitoa mm. bronkioliitti, astma, gastroenteriitti, meningiitti, myrkytyspotilas sairauksien aiheuttamien muuttuneiden elämisentoimintojen tarkkailua, seurantaa ja hoitoa lapsen/nuoren ja perheen kohtaamista ja tukemista moniammatillisessa työryhmässä myös kriisin aikana lapsen ja nuoren lääke- ja nestehoidon harjoittelua lapsen/nuoren ja perheen valmistaminen erilaisiin toimenpiteisiin ja tutkimuksiin sekä niiden aikaiseen ja jälkeiseen seurantaan hoitoprosessin suunnittelu ja kirjaaminen ATK:lle

11 Osasto Osasto 64 on 0-16 vuotiaiden lasten tehosteisen hoidon osasto, jossa on 10 potilaspaikkaa. Osastolla hoidetaan lähes kaikkia lastentauteja sairastavia potilaita. Potilaat tulevat osastolle päivystyksenä, toisilta osastoilta, toimenpideyksiköistä (leikkaussali, synnytyssali), muista hoitolaitoksista ja joskus suoraan tapahtumapaikalta ambulanssilla. Keskimääräinen hoitoaika on kolme vuorokautta. Joskus lapsia hoidetaan useita kuukausia jopa vuosia. Toiminta osastolla on päivystysluonteista ja tilanneherkkää, joten henkilökunnalta edellytetään jatkuvaa toimintavalmiutta, tilanteiden hallintaa, nopeita hoitoratkaisuja ja kykyä vastata hoidontarpeen muutoksiin kaikkina vuorokauden aikoina. Oppimismahdollisuudet eri-ikäisten lasten tehohoitotyötä vaikeasti sairaan lapsen ja nuoren muuttuneiden elämisentoimintojen havainnointia, seurantaa ja niihin vastaamista eri-ikäisten lasten ja nuorten sairauksien hoitoa (kirurgiset, neurologiset, sisätauti- infektio-, palo vamma - ja myrkytyspotilaat) kriisissä olevan perheen kohtaamista ja tukemista (surun ja kuoleman kohtaaminen) moniammatillisessa työryhmässä oman rajallisuuden tunnistamista aseptista työskentelyä lasten lääke- ja nestehoidon harjoittelua erilaisia kädentaitoja

12 Lasten ja nuorten tulosyksikön leikkausosasto 12 Lasten ja nuorten leikkausosastolla tehdään edellä mainittujen osastojen potilaille - vastasyntyneistä nuoriin aikuisiin - hoitotoimenpiteitä, jotka vaativat erilaisia anestesioita ja aseptisisa olosuhteissa tehtäviä leikkauksia ja toimenpiteitä. Leikkausosastolla tehdään vuosittain noin 2500 toimenpidettä/leikkausta. Hoitohenkilökuntaa osastolla on 17 ja lisäksi yksi osastonsihteeri. Toimenpiteet, joita lapsille tehdään, vaativat useimmiten yleisanestesiaa. Kivunhoidoksi laitetaan erilaisia puudutuksia, esim. epiduraali-, ileoinguinaali-tai sakraalipuudutus. Myös paikallispuudutusta käytetään lapsen yhteistoimintakyvystä ja toimenpiteestä riippuen. Lasten leikkausosastolla tehdään ortopedisia, urologisia, neurologisia ja yleiskirurgisia leikkauksia, kipsauksia, endoskopioita, paikallishoitoja reumalapsille, luuydinpunktioita ja pitkäaikaisia laskimokatetreja syöpäsairaille, botox-hoitoja cp-lapsille sekä suljettuja sydänleikkauksia esim. ductuksen sulkuja ja pienempiä apuleikkauksia. Vastasyntyneille tehdään selkäydinkohjuleikkaukset heti syntymän jälkeen ja samoin suolistoleikkaukset tehdään päivystyksenä. Anestesiapalveluja annetaan sydänasemalle lasten sydänkatetrisaatioihin sekä syöpäosastolle sedaatioihin toimenpiteiden ajaksi. Lasten leikkausosastolla on neljä leikkaussalia, yksi toimenpidehuone ja kuusipaikkainen heräämö. Päivägirurgisia potilaita varten on oma vastaanottohuone - "tippala". Toimintaa on viitenä päivänä viikossa. Vaativiin päivystysleikkauksiin hälytetään henkilökunta kotoa. Oppimismahdollisuudet pre-, intra- ja postoperatiivisten potilaiden hoitoa lapsen kehitystason huomioimista lapsen elintoimintojen tarkkailua; hengitys, kipu, nestehoito, lämpötalous aseptista työskentelyä äkillisten tilanteiden hallintaa käden taitojen kehittymistä erilaisten koneiden ja laitteiden käytön opettelua ryhmä- ja tiimityöskentelyä dokumentoinnin harjoittelua raportoinnin harjoittelua (suullinen) yhteistyötä eri osastojen kanssa

13 3. OPPIJAN POLKU LASTEN JA NUORTEN TULOSYKSIKÖSSÄ 13

14 3.1. LASTEN JA NUORTEN HOITOTYÖN OPPIJA Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelmassa on hoitotyön, terveydenhoitajan ja kätilötyön suuntautumisvaihtoehdot. Koulutusohjelmassa suoritetaan terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusohjelman opintojen suunnittelussa on otettu huomioon terveysalan ammatinharjoittamisoikeuksien saavuttamista koskevat säädökset. Lisäksi sairaanhoitajien ja kätilöiden opiskelun tulee täyttää Euroopan neuvoston direktiivien koulutusta koskevat vaatimukset (Liite 1). Koulutusohjelmassa perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija saa laaja-alaisen kuvan terveysalan asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisessä toiminnassa. Ammattiopintojen tavoitteena on opiskelijan perehtyminen terveysalan ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin kokonaisuuksiin; niiden teoreettisiin perusteisiin ja käytännöllisiin tietoihin ja taitoihin. Opiskelijan oppiminen tapahtuu alalle orientoitumisesta ammattitaitoa edistävän harjoittelun kautta laajaalaiseen ammatinhallintaan. Harjoittelun tavoitteena on, että opiskelija perehtyy ohjatusti ammattiopintoja soveltaen keskeisiin käytännön työtehtäviin ja mieltää teoriaopintojen yhteyden työelämään. Harjoittelu on ohjattua ja siihen liittyy opiskelijan opinto-ohjelman kannalta tarkoituksenmukaisia tehtäviä. Koulutusohjelman johtaja vastaa harjoittelun tarkennetuista tavoitteista, sisällöistä ja vaatimuksista. (Opinto-opas ). Ammattikorkeakouluopinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Koulutusohjelmat koostuvat opintojaksoista, joiden laajuus vaihtelee. Saman aiheen opintojaksot muodostavat opintokokonaisuuden. Yhteen koulutusohjelmaan voi kuulua useiden eri yksiköiden järjestämiä opintojaksoja. Koulutusohjelman opintosuunnitelmat pohjautuvat johtokunnassa hyväksyttyyn opetustarjontaan.

15 Oppimisnäkemys 15 Tässä harjoittelun ohjauksen laatukäsikirjassa oppimisnäkemys perustuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Sen mukaan oppiminen lähtee oppijasta itsestään. Oppiminen näkyy muutoksina oppijan tiedoissa, käsityksissä, taidoissa ja tunteissa. Oppiminen kytkeytyy ihmisen toimintaan ja auttaa oppijaa orientoitumaan, sopeutumaan, kehittymään ja ratkaisemaan ongelmia. Konstruktivismin mukaan uusi tieto rakentuu omien kokemusten ymmärtämiselle, tiedostamiselle ja arvioinnille. Konstruktivismin pedagogisena seurauksena on todettava, että uutta tietoa opitaan aiemmin opittua käyttämällä. Opetuksen lähtökohtana tulee siis olla oppijan tapa tarkastella asioita ja oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta. Oppimisen tavoite määrittelee sitä, mitä pyritään tekemään ja oppimista on se, mitä oppija osaa tehdä. Tavoitteellisen oppimisen kannalta on olennaista oppijan pyrkimys tulla tietoiseksi siitä, mitä hän kulloinkin opittavasta asiasta ymmärtää tai osaa tai ei ymmärrä tai ei osaa. Tämä auttaa tarkoituksenmukaisen tiedon hakua ja tarkoituksenmukaisten kysymysten asettelua itselle ja ohjaajalle. Opettajan/ohjaajan tulee auttaa oppijoita prosessitavoitteiden asettamisessa ja asioiden ymmärtämisen painottamisessa. Asioiden ymmärtäminen edistää mielekästä tiedon rakentumista. Sama asia voidaan tulkita ja käsittää monella eri tavalla. Asiantilan ymmärtämisen tunnuspiirteenä on yleensä, että oppija osaa perustella omaa käsitystään siitä. Oppiminen on aina kontekstisidonnaista. Uuden oppiminen ei koskaan ala alusta. Oppija ei ole "tyhjä taulu": oppijalla on koko joukko kokemuksia, joita yhdistelee uusiin asioihin. Mielekkäiksi koetaan yleensä omaan elämänkulkuun liittyvät haasteet. Opitun asian siirtovaikutus riippuu tietojen ja taitojen organisaatiosta eli oppimisvaiheessa tulee kiinnittää huomiota monipuolisesti opitun tulevaan käyttöön. Sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen rooli oppimisessa. Opettamisen hahmottaminen vuorovaikutusprosessiksi on jo vanha periaate, joka nousee konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä taas hyvin keskeiseen asemaan. Oppimisessa korostuu oppimisyhteisön jaettu vastuu ja sosiaalinen tuki. Sosiaalisissa tilanteissa, esimerkiksi keskusteluissa ja ryhmätoiminnoissa tulevat esiin yksilön ajatteluprosessit hänelle itselleen ja myös muille ryhmän jäsenille. Tätä kautta oppijat voivat oppia toinen toisiltaan. Opetussuunnitelmat antavat suunnan oppimiselle ja vision siitä kokonaisuudesta, johon koulutuksen avulla pyritään. Ammatillisessa koulutuksessa on tärkeää, että ammattiin valmistuvilla on tietyt ammatin vaatimat perustiedot, -taidot ja -valmiudet. Tämä edellyttää, että opetussuunnitelman käyttö on järjestelmällistä ja kieli niin ymmärrettävää, että opiskelija voi siinä ilmaistujen tavoitteiden perusteella määritellä omat oppimistavoitteensa. Tavoitteiden asettaminen lisää oppijan minätietoisuutta, autonomiaa ja kasvua itsenäiseksi ammatti-ihmiseksi sekä auttaa henkilökohtaisten oppimistavoitteiden ja omien kykyjen yhteensovittamista. Se kehittää opiskelijan reflektoivaa ajattelua ja itsellisiä arviointikriteereitä oman oppimisen edistymisestä.

16 3.2. HARJOITTELUN SUUNNITTELU Harjoittelua koskevat sopimukset Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien opiskelijoiden harjoittelun järjestämissopimus on ollut voimassa alkaen toistaiseksi, siinä harjoittelun tuottaja ja tilaaja sopivat tulosyksikön käyttämisestä koulutuspaikkana. Sopimusehdoissa määritellään eri osapuolten tehtävät harjoittelun toteuttamiseksi Laatuvaatimukset harjoittelun suunnittelussa: Oppilaitoksella on voimassaolevat harjoittelua koskevat sopimukset Opiskelijoille on varatut harjoittelupaikat Vastuut harjoittelun suunnittelussa Opettaja Harjoittelupaikkojen varaukset Opettaja varaa opiskelijoiden ilmoittautumisen perusteella tarvittavan määrän harjoittelupaikkoja lasten ja nuorten tulosyksiköstä yhdysopettajan kautta harjoittelusopimuksessa mainituin menettelyin Neuvottelut harjoittelupaikoista Yhdysopettaja neuvottelee tulosyksikön edustajan kanssa harjoittelupaikoista kevätlukukaudella maaliskuun loppuun mennessä ja syyslukukaudella lokakuun loppuun mennessä. Opiskelijoiden informointi Opintojakson vastaava opettaja informoi opiskelijoita tulevasta harjoittelusta osana opintojaksoa edellisen lukukauden loppuun mennessä Tulosyksikkö Opiskelijoiden sijoittaminen Tulosyksikön ylihoitaja laatii yhdessä osastonhoitajien kanssa kokonaissuunnitelman harjoittelun aikataulusta ja ryhmien koosta lukukausittain. Ylihoitaja lähettää harjoitteluyksikköön suunnitelman kaikkien opiskelijoiden harjoitteluun tuloajoista ja harjoittelujaksojen pituudesta sekä tiedot opiskelijaryhmästä koko lukukaudeksi kerrallaan Opiskelija Suunnittelee harjoitteluaan tutustumalla lasten ja nuorten tulosyksikön tarjolla oleviin harjoittelupaikkoihin ja niiden oppimismahdollisuuksiin.

17 3.3. HARJOITTELUUN VALMISTAUTUMINEN Laatuvaatimukset harjoitteluun valmistautumisessa Opiskelijalla on vaadittava tieto-taitotaso harjoittelupaikan mukaan Opiskelupaikoilla on yksilöidyt tiedot opiskelijoista kaksi viikkoa ennen harjoittelun alkua Työyksikössä on nimetty opiskelijaohjaaja opiskelijaryhmää kohden viimeistään kaksi viikkoa ennen harjoittelun alkua Vastuut harjoitteluun valmistautumisessa: Opiskelija tutustuu harjoitteluyksikön tarjoamiin oppimismahdollisuuksiin ja vaatimuksiin ennen harjoittelun alkua suunnittelee lasten ja nuorten hoitotyöhön liittyviä tavoitteita opetussuunnitelman mukaisesti sekä omien henkilökohtaisten valmiuksiensa perusteella ennen harjoittelun alkua hankkii tietoa kirjallisuudesta harjoitteluyksikkönsä hoitotyön ja lääketieteen alaan liittyvistä erityispiirteistä ennen harjoittelun alkua ottaa yhteyttä osastonhoitajaan ennen harjoitteluun tuloa ja sopii tuloajasta ym. harjoitteluun liitty vistä asioista laatii itsestään esittelyn (portfolion), josta käy ilmi hänen opiskeluvaiheensa, aikaisemmat harjoittelupaikkansa sekä teoriaopintonsa Harjoitteluyksikkö osastonhoitaja nimeää opiskelijaohjauksesta vastaavan ohjaajan kullekin opiskelijaryhmälle työvuorolistan laatija huomioi opiskelijaryhmän tulon ja varaa nimetylle ohjaajalle perehdytysaikaa Opettaja lähettää harjoitteluyksikköön opiskelijoiden opintojakson ohjelman ja nimilistan 2 viikkoa ennen harjoittelun alkamista keskustelee opiskelijoiden kanssa harjoittelusta osana opintojaksokokonaisuutta (oppimistehtävät, opettajan rooli harjoittelun ohjaajana

18 3.4. LASTEN JA NUORTEN HOITOTYÖN OPPIMINEN HARJOITTELUPAIKASSA Harjoittelun aloittaminen Laatuvaatimukset harjoittelun aloittamisessa Opiskelija saa selkeän kuvan harjoitteluyksiköstä ja pystyy sen pohjalta suunnittelemaan ja toteuttamaan oppimistaan harjoitteluyksikön tarjoamien oppimismahdollisuuksien mukaisesti Opiskelija on selvillä omasta roolistaan ja vastuistaan harjoitteluyksikössä Vastuut harjoittelun aloittamisessa Harjoitteluyksikkö: Osastoilla on osastokohtainen perehdytyskäytäntö. Nimetty opiskelijaohjaaja esittelee: osaston fyysiset tilat henkilökuntarakenteen hoitofilosofian; lasten ja nuorten hoitotyön periaatteet hoidettavat potilaat; hoidon pituus, ikäjakauma ym. hoitotyön luonteen (infektioherkkyys, tavallisimmat tutkimukset) päiväjärjestyksen; raportoinnin, lääkärinkierron ym. työnjakomallin, työvuorot, yhteiset säännöt ja toimintamallit, opiskelijan vastuukysymykset harjoitteluyksikön kirjallisuus- ym. opetusmateriaalin ja niiden käytön harjoittelujaksolla Opiskelija: suunnittelee oppimisaikataulunsa huomioiden harjoitteluyksikön käytännön laatii oppimistaan tukevat työvuorot suunnittelee yhteistyössä ohjaajansa kanssa arviointiin liittyvät menettelyt ja ajankohdan (jatkuva arviointi, väli- ja loppuarviointi). Ohjaava opettaja: aikatauluttaa henkilökohtaiset ja ryhmäohjauksen kolmen ensimmäisen harjoittelupäivän aikana ja ne ovat opiskelijoiden ja henkilökunnan tiedossa. sopii arviointiajankohdan nimetyn ohjaajan ja opiskelijan kanssa Opiskelijan lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden kehittyminen Laatuvaatimukset lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden kehittymiseksi Opiskelijan oppiminen on tavoitteidenmukaista ja hänen ammatillinen pätevyytensä lasten ja nuorten hoitotyössä kehittyy (liite 2)

19 Vastuut ammatillisen pätevyyden kehittymisessä 19 Opiskelija laatii henkilökohtaiset oppimistavoitteensa ja oppimistehtävänsä, joita hän muuttaa oppimisprosessin edetessä esittää päivittäiset oppimistavoitteensa ohjaavalle hoitajalle työvuoron alussa osallistuu ohjattuna ja itsenäisesti eri-ikäisen lapsen ja nuoren ja hänen perheensä hoitoon tulo vaiheesta kotiutukseen Ohjaava hoitaja joka työvuorossa opiskelijalla on nimetty ohjaaja ohjaus lähtee opiskelijan oppimistarpeesta ja on luonteeltaan analysoivaa ja ohjaaja pyytää opiskelijalta perusteluja toiminnastaan ohjaajalla on myönteinen asenne ohjaukseen ohjaus on systemaattista Ohjaava opettaja opettaja tapaa ohjauskeskustelussa opiskelijan kerran viikossa ohjauskeskustelu on opiskelijakeskeistä, tavoitteellista ja oppimista edistävää

20 3.5. OPPIMISEN ARVIOINTI Kehittävä arviointi Kehittävän arvioinnin ydin on positiivisessa, kriittisessä suhtautumisessa omaan ja toisten ihmisten toimintaan. Kehittävä arviointi on käsitteenä laajempi kuin laadullinen arviointi. Se sisältää oppimisen laadun arvioinnin ja myös aktiivisen laadun kehittämisen. Kyse on oppimisen syvällisestä yksilöllisestä ja yhteisöllisestä luonteesta. Kehittäminen merkitsee, ettei arviointia voi irrottaa mistään oppimis-opetusprosessin vaiheesta. Terveydenhuollon koulutuksessa tietopuolinen, harjoitusluokkaopiskelu ja kliininen eli ohjattu harjoittelu muodostavat prosessin, jossa kehittävällä arvioinnilla on kaksi tehtävää: reflektion tukeminen ja oppimisen kontrolli. Reflektion tukeminen tarkoittaa sitä, että opiskelija (ja opettaja/ohjaaja) jatkuvasti tarkastelee asioita suhteessa omaan tieto-, taito- ja kokemusperustaansa, aikaisempiin opintoihinsa sekä tietopuolisessa, harjoitusluokassa ja ohjatussa harjoittelussa oppimiinsa asioihin. Opiskelija ei ota vastaan asioita valmiina, vaan omakohtaista ja myös ryhmäkohtaista reflektiota tukevana. Kontrolli on ns. summatiivisten tilanteiden esim. näyttöjen järjestämistä. Tällöin arvioidaan saavutettuja tuloksia. Arviointi on toteavaa, mutta samalla toimintaa kehittävää. Se ei ole rankaisevaa tai ahdistavaa ja sen tulisi olla mahdollisimman kokonaisvaltaista ja useita oppimisen laatukriteereitä huomioonottavaa. Kehittävän arvioinnin subjektina ovat siis sekä oppija että opettaja/ohjaaja. Molemmat toimivat, arvioivat ja kehittävät omaa sekä toistensa toimintaa. Erona näiden kahden subjektin välillä on, että opettaja/ohjaaja osaa ammatillisesti sellaista, johon opiskelija vasta perehtyy. Subjektina kummankin vastuu on kuitenkin kehittää ja kehittyä. Koulutus ei ole vain tietotaidon siirtoa kokeneemmalta noviisille. Kehittävän arvioinnin näkökulmasta on tärkeä, että opiskelija on itse tietoinen kehityksestään. Opiskelijan omia tavoitteita tulee kehittävässä arvioinnissa sekä tukea että vaatia. Palautejärjestelmän tulee olla jatkuva, jolloin mahdollistuu palaute sekä oppijalta itseltään että opettajalta. Menetelmällisesti jatkuva palaute voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Opiskelijan kannalta tärkeitä ovat sellaiset menetelmät, jotka mahdollistavat omakohtaisen arvioinnin ja palaamisen aikaisemmin arvioituun ilman opettajan tukea. Ohjatun harjoittelun arvioinnissa toteutetaan sekä kehittävää että laadullista arviointia. Arvioinnin pohjana ovat oppimisen tavoitteet, opiskeltavat asiat ja osaamista kuvaavat vaatimustasokuvaukset. Tärkeää on, että jokaista tavoitetta ja opiskeltavaa asiaa tai aihetta varten on kuvattu vaatimustasot. Tämä auttaa opiskelijaa arvioimaan omaa oppimistaan ja on jäsennelty perusta opiskelijan ja ohjaajan väliselle kehittävälle arvioinnille. Oulun seudun ammattikorkeakoulun kuulustelusäännön mukaan arviointiasteikkona voidaan käyttää asteikkoa: K(5), H(4), H(3), T(2), T(1) tai hyväksytty-hylätty -asteikkoa. Sanallisena kuvauksena tyydyttävän tason osaaminen on irrallista muistitietoa, jota opiskelija ei osaa perustella tai ohjaajan toiminnan jäljittelyä ilman perusteluita. Suoritus on hyvä silloin, kun opiskelija osoittaa ymmärtävänsä asiat ja osaa perustella ratkaisunsa. Kiitettävän tason suoritus on silloin, kun opiskelija osaa soveltaa teoriatietoa muuttuvissa olosuhteissa. Hyväksytty-hylätty -asteikon arvioinnissa vaatimustaso kuvataan siten, että hyväksytyn suorituksen alaraja kyetään selkeästi ilmaisemaan. Vaatimustasokuvauksella ilmaistaan hyväksytyn suorituksen minimivaatimus Laatuvaatimukset oppimisen arviointiin: Oppimisen arviointi on systemaattista, tavoitteisiin perustuvaa ja jatkuvaa arviointia.

21 Vastuut oppimisen arvioinnissa: 21 Opiskelija opiskelija arvioi lasten ja nuorten hoitotyön oppimistaan sekä suullisesti ohjaustilanteissa että kirjalli sesti oppimispäiväkirjassaan harjoittelujakson päättyessä loppuarviointitilanteessa opiskelija arvioi oppimistaan suhteessa asetta miinsa oppimistavoitteisiinsa ja nimeää omat kehittymisalueensa Opiskelijaohjaaja jokaisessa työvuorossa opiskelijaohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa hänen edistymisestään ja antaa kirjallisen palautteen työvuoron päättyessä jakson päättyessä nimetty opiskelijaohjaaja tekee yhteenvedon palautteiden perusteella opiskelijan oppimistavoitteiden saavuttamisesta nimetty opiskelijaohjaaja tai hänen valtuuttamansa ohjaaja keskustelee palautteesta loppu arvioinnissa Ohjaava opettaja opettaja osallistuu oppimisen arviointiin ohjaava opettaja koordinoi oppimisen arvioinnin yhteistyössä opiskelijan ja ohjaavan henkilökunnan kanssa Harjoittelun hyväksyminen/hylkääminen Jatkuvan arvioinnin perusteella opiskelija on tietoinen oppimisprosessinsa etenemisestä. Mikäli opiskelijan oppiminen ei ole tavoitetietoista väliarvioinnissa tulee tarkentaa arviointikriteerejä ja ohjata opiskelijaa oppimaan tavoitteisesti. Loppuarvioinnin perusteella ohjaava opettaja ja nimetty ohjaaja hyväksyvät tai hylkäävät harjoittelujakson käyttäen apuna arviointikriteerejä opiskelijan lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden kehittymisestä (liite 2). Hyväksymisen ehtona on myös harjoittelun opetussuunnitelman mukainen tuntimäärä. Mikäli harjoittelu on hylätty, opiskelija laatii uuden oppimissuunnitelman yhteistyössä ohjaavan opettajan kanssa.

22 Arviointikriteerit opiskelijan lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden kehittymisestä 22 Lasten ja nuorten hoitotyön ammatillisen pätevyyden osaalueet (mukaillen valtakunnallisen työryhmän ehdotusta) Hyväksytty Hylätty 1. Lasten ja nuorten hoitotyön eettinen ja arvo-osaaminen terveyttä edistävän toiminnan lähtökohtana Opiskelija arvostaa lasta ja perhettä osana lasten ja nuorten hoitotyötä. Opiskelija hyväksyy yleisesti hyväksytyt lasten ja nuorten hoitotyön arvot ja periaatteet (esim. yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, kasvun ja kehityksen tukemisen periaate) toiminnan lähtökohtana ja näkyvät hänen toiminnassaan. Opiskelija huomioi monikulttuuisuuden toiminnassaan. Opiskelija vähättelee lasta ja hänen perhettään. Opiskelija ei noudata yleisesti hyväksyttyjä lasten ja nuorten hoitotyön periaatteita toiminnassaan - lapsen turvallisuuden vaarantaminen/ salassapitovelvollisuuden rikkominen - ei arvosta perhekeskeisyyttä - ei tunne lapsen kasvun ja kehityksen yleisiä piirteitä Vähättelee kulttuurin merkitystä. 2. Lasten ja nuorten hoitotyön teoreettinen osaaminen Opiskelija soveltaa lasten ja nuorten hoitotyön tietoperustaa hoitotyössä. (lapsi, nuori, elämisen toiminnot ja niiden muutokset terveys, sairaus hoitotyö; hoitotyön auttamismenetelmät, ympäristö) Opiskelija soveltaa monitieteistä tietoperustaa työskennellessään yhteistyösuhteessa lapsen ja hänen perheensä kanssa. Opiskelija hyödyntää kirjallisuutta ja tutkittua tietoa. Opiskelijalla ei ole valmiuksia soveltaa lasten hoitotyön tietoperustaa lasten ja nuorten hoitotyössä. Opiskelijalla on "suuria aukkoja" lasten ja nuorten hoitotyössä tarvittavissa tiedoissa. Opiskelija perustelee niukasti ratkaisujaan. Opiskelija ei yhdistä teoriatietoa hoitokokemuksiinsa. 3. Lasten ja nuorten hoitotyön toiminnallinen osaaminen Opiskelija suunnittelee opiskeluaan tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä ohjaajansa kanssa. Opiskelija laatii kirjallisesti opiskelunsa tavoitteet opiskelujaksolle ensimmäisen viikon aikana ja tuo esiin tavoitteensa päivittäin kirjallisesti. Opiskelija on itse vastuussa oppimisestaan hakeutumalla aktiivisesti oppimistilanteisiin. Opiskelija osallistuu lapsen ja perheen hoitoon tulovaiheesta kotiutukseen. Opiskelun suunnittelu puutteellista, oppimistavoitteiden/oppimistehtävien esittäminen ohjaajille olematonta opiskelun alusta loppuun asti. Motivaatio, kiinnostus ja omaaloitteisuus puuttuu. Opiskelija välttelee sitoutumista hoitosuhteisiin lapsen ja perheen kanssa.

23 Hyväksytty Laatii hoitotyön kirjallisen suunnitelman vähintään yhdelle lapselle ja hänen perheelleen toisesta opiskeluviikosta alkaen ja toteuttaa suunnittelemaansa hoitoa yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Hylätty "Oman" potilaan kirjallinen hoitosuunnitelma tekemättä vielä jakson lopussa. Opiskelija ei löydä rooliaan moniammatillisessa työryhmässä eikä hyödynnä muiden ammattiryhmien osaamista Lasten ja nuorten hoitotyön toiminnallinen osaaminen Opiskelija noudattaa aseptiikan periaatteita työskentelyssään. Opiskelija osaa toteuttaa lasten ja nuorten lääke- ja nestehoitoa. Opiskelija osaa tiedottaa oleelliset asiat hoitotyön toteuttamiseksi lapsesta ja perheestä suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelija pitää suullisen raportin hoitamastaan lapsesta harjoittelun aikana. Opiskelija lyö laimin aseptisen työskentelyn (käsihygienia, aseptinen työjärjestys). Opiskelija laskee lääkelaskut väärin eikä ymmärrä lasten lääke- ja nestehoidon erityispiirteitä. Opiskelija raportoi epäoleellisia asioita tai suullinen raportti kokonaan pitämättä. 4. Eri-ikäisen lapsen terveyden edistämisen osaaminen Opiskelija osaa vastata eri-ikäisen lapsen muuttuneisiin elämisentoimintoihin ja arvioimaan hoitotyön tarpeen ja löytää perustellusti hoitotyön auttamismenetelmiä. Opiskelija ei tunnista muuttuneita elämisentoimintoja eikä osaa arvioida hoitotyön tarvetta eikä valita auttamismenetelmiä. 5. Ihmissuhde- ja yhteistyöosaaminen Opiskelija luo, ylläpitää ja lopettaa hoitosuhteen lapsen ja perheen kanssa. Opiskelija tiedostaa oman paikkansa työyhteisössä työryhmän jäsenenä. Opiskelija noudattaa osastolla sovittuja työaikoja ja sopimuksia. Opiskelija ei sitoudu hoitosuhteisiin lapsen ja perheen kanssa. Epäasiallinen käyttäytyminen. Opiskelija ei noudata työaikoja ja sopimuksia. 6. Hoitotyön kehittämisosaaminen Opiskelija pyytää palautetta ja on aktiivinen oman arviointinsa suhteen. Opiskelija erittelee tekemisiään päivittäin ohjaajansa kanssa, viikoittain opettajansa kanssa tai oppimispäiväkirjassaan/portfoliossaan. Palautteen pyytäminen ja hyödyntäminen on satunnaista. Ymmärtää arvioinnin väärin. Oman oppimisen erittely ja prosessointi puuttuu. Opiskelijalla ei ole oppimispäiväkirjaa tai hän ei käytä sitä oppimisen arviointiin.

24 TIIVISTELMÄ 24 Tämä OYS:n Lasten ja nuorten tulosyksikön ja OAMK:n yhteistyöprojekti oli osa laajempaa opiskelijaohjauksen laatukäsikirjaprojektia (15 osaprojektia), jossa on mukana Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön eri koulutusohjelmien edustajat. Yhteistyössä OYS:n Lasten ja nuorten tulosyksikön henkilökunnan ja OAMK:n lasten hoitotyön edustajan kanssa tuotettiin opiskelijaohjauksen laatukäsikirja; OPI HOITAMAAN, jota myöhemmin päivitetään osana jatkuvaa ohjauksen laadun parantamista. Projektiorganisaatio muodostui projektin ohjausryhmästä, johon kuului lasten ja nuorten tulosyksikön ylihoitaja sekä toimintayksiköiden osastonhoitajat. Projektiryhmän vastaavina toimivat lehtori Terttu Koskela ja sairaanhoitaja Annikki Kuukasjärvi. Projektiryhmän jäsenet olivat lasten ja nuorten tulosyksikön toimintayksiköiden edustajia. Tukihenkilöitä oli sekä ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä että lasten ja nuorten tulosyksiköstä. Projektin teoreettisena lähtökohtina olivat viimeaikaiset tutkimukset oppimisesta, ohjauksesta ja arvioinnista sekä sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden haasteista ja osaamisalueista. Projekti toteutettiin vuonna Keväällä projektiryhmä kokoontui yhdeksän kertaa noin puolitoista tuntia kerrallaan. Syksyllä työskentelypäiviä oli kuusi. Keväällä perehdyttiin aihealueeseen laatimalla projektiesitys, -suunnitelma ja pidettiin alustuksia teoreettisista lähtökohdista. Syksyllä työstettiin varsinaista käsikirjaa vaiheittain hyvin intensiivisesti. Työskentelytapoina käytettiin pienryhmätyöskentelyä, aivoriihtä ja ennakkotehtäviä. Harjoittelun laatukäsikirjaprojektissa työskentely lisäsi mahdollisuuksia tiiviisti tehdä yhteistyötä harjoittelun ohjauksen laadun kehittämiseksi. Projektityöskentelyn aikana oli tilaisuus tutustua viimeisimpään tutkittuun tietoon. Projektivastaavat lisäsivät valmiuksiaan projektityöskentelyn koordinointiin ja syvensivät yhteistyötä kehittäessään harjoittelun ohjausta osastojen edustajien kanssa hyödyntäen projektiosaajakoulutuksessa saatua teoriatietoa. Osastojen henkilökunta tutustui toisiinsa sekä eri osastojen opiskelijaohjauksen käytäntöön ja menetelmiin arvioiden nykykäytäntöjä. Projektityöskentely on herättänyt tarpeen arvioida ja ajanmukaistaa työyksiköiden opiskelijaohjaukseen liittyviä ohjeistuksia sekä yhdenmukaistaa näitä käytäntöjä. Jatkotyöskentelyehdotuksena nousi opiskelijoiden saamastaan ohjauksesta toimintayksiköille antaman palautejärjestelmän kehittäminen.toisaalta haasteeksi nousi interaktiivisten testien kehittäminen lasten ja nuorten hoitotyön oppimiseksi uusimpia viestintävälineitä hyödyntäen.

25 25 Ohjeistot (viitemerkinnät): Suomen säädöskokoelma Laki ja asetus ammattikorkeakouluopinnoista n:o Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkintosääntö Oulun seudun ammattikorkeakoulun kuulustelusääntö Opiskelijan terveydenhuollon toimintasuunnitelma lukuvuosille Oulun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi. Euroopan neuvoston direktiivit L 341/30 Euroopan komissio. 1997Yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien koulutusta Euroopan Unionissa koskeva kertomus ja suositukset. Sairaanhoitajakoulutuksen neuvoaantava komitea. Euroopan komissio Perusterveydenhuollon opetuksen suuntaviivoja yleishoidosta vastaavien sairaanhoitajien koulutuksessa. Euroopan komissio Yleissairaanhoidosta vastaavilta sairaanhoitajilta vaadittavaa ammatillista pätevyyttä Euroopan Unionissa koskeva kertomus ja suositus Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä /1994 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /1992 Sosiaali- ja terveysministeriö Potilasasiakirjojen laatimista ja säilyttämistä koskevat määräykset Terveydenhuollon tietosuoja Johdanto terveydenhuollon tietosuojaan Laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta /2000

26 26 Lähteet Halme, S-L The development possibilities of critical thinking related to nursing in nursing education. Acta Universitatis Ouluensis D 501. Oulu: Oulun yliopisto. Hilden, R Sairaanhoitajan ammatillinen pätevyys ja ammatilliseen pätevyyteen vaikuttavat tekijät Tampere: Tampereen yliopisto. Kalkas, H. & Sarvimäki, A Hoitotyön etiikan perusteet. Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava. Metsämuuronen, J Maailma muuttuu - miten muuttuu sosiaali- ja terveysala - sosiaali- ja terveysalan muuttuva toimintaympäristö ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Helsinki:Oy Edita ab. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Opinto-opas Oulu: Oulun Tyypit Oy. Outinen, M. & Lempinen, K. & Holma, T. & Haverinen, R Seitsemän laatupolkua - vaihtoehtoja laadunhallintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Suomen kuntaliitto, Stakes, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Vanhanen, L Terveysalan opiskelijoiden suuntautuminen hoitamiseen Acta Universitatis Ouluensis D 579. Oulu: Oulun yliopisto.

27 27 Opi hoitamaan työryhmä Lastenhoidon lehtori Terttu Koskela, OAMK Ylihoitaja Liisa Ukkola, Lasten ja nuorten tulosyksikkö Sairaanhoitaja Mervi Lahdenperä, osasto 51 Sairaanhoitaja Marja Packalen, osasto 55 Sairaanhoitaja Leena Kotkanoja, osasto 57 Sairaanhoitaja Anneli Salokannel, osasto 60 Sairaanhoitaja Riitta Lamberg, osasto 60 Sairaanhoitaja Pirkko Tauriainen, osasto 62 Sairaanhoitaja Päivi Hakala, osasto 64 Sairaanhoitaja Saara Vesala, leikkausosasto Osastonhoitaja Seija Miettinen, poliklinikka ATK-tukihenkilö Heli Tervahauta, Lasten ja nuorten tulosyksikkö Valokuvat Hannu Marjamaa, PPSHP Sylvi Savolainen, PPSHP

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8)

Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Sairaanhoitajan työnä on hoitaa eri-ikäisiä ihmisiä ja edistää väestön terveyttä. Sairaanhoitaja toimii sosiaali-

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA 2 Harjoittelujaksoista Tutkintoon kuuluvan harjoittelun kokonaislaajuus on 24 op (4kk). Harjoittelu suoritetaan opiskelijan itse valitsemissa paikoissa vähintään

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINNON KEHITTYMINEN MIKSI KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO? TUTKINNON PERUSTEET VALMISTUIVAT 2011 TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄRJESTELYT

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Terveydenhoitaja koulutus

Terveydenhoitaja koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Terveydenhoitaja koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN: Terveydenhoitajan työnä on yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen terveyden edistäminen sekä terveysriskien ja sairauksien ehkäiseminen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan.

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Pelituotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja testata pelin, jossa on useita erilaisia pelitiloja, grafiikkaa,

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Opiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä

Opiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä Opiskelijoiden ohjausprosessi EPLL yhteispäivystyksessä Tiina Stenman Perehdytys- ja koulutuskoordinaattori shyamk, AmO Merja Nummelin Kliinisen hoitotyön opettaja, sh, TtM 28.1.2016 Ennen harjoittelun

Lisätiedot