Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Puheenjohtajat :

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Puheenjohtajat 1975-2015:"

Transkriptio

1

2 Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Puheenjohtajat : Terttu Luntinen (-Nurmi) 1985 Toivo Viitanen Marja-Liisa Torikka Toivo Viitanen Paula Mannerjoki Teija Hallbäck (-Vainikka) 2010 Tarja Mäkelä Teksti: Kaisu Issakainen Kuvat: Turun Seudun Yksinhuoltajat ry, MLL Varsinais-Suomen piiri 2

3 Alkusanat Turun Seudun Yksinhuoltajien yhdistys on vuonna 2015 ehtinyt kypsään 40 vuoden ikään. Paljon on tapahtunut tuon neljänkymmenen vuoden kuluessa ja on aika tarkastella, kuinka turkulaiset yksinhuoltajat ovat päätyneet siihen, missä tänä päivänä ovat. Kaikkea ei tietenkään voi ruotia juurta jaksain ja siksi tarkastelun kohteena ovatkin yhdistyksen merkityksellisimmiksi aikaansaannoksiksi luettavat tapahtumat sekä keskeisten toimintamuotojen kehitys. Yksinhuoltaja ja hänen perheensä on aina ollut heikommassa asemassa kuin kahden vanhemman perheet. On itsestään selvää, että varat ovat tiukemmassa kun perheessä on vain yksi palkansaaja. Lisäksi useat yksinhuoltajat ovat naisia, jotka työskentelevät matalapalkka-aloilla ja ovat näin ollen lähtökohtaisesti heikommin toimeentulevia. Yhden vanhemman perheissä päänvaivaa aiheuttavat toimeentulon ohella myös esimerkiksi päivähoidon ja aktiviteettien järjestäminen, sekä toisen vanhemman tapaamiseen liittyvät haasteet. Yleinen mielipide on usein myös syyllistävä yksinhuoltajia kohtaan. Vielä tänäkin päivänä yhden vanhemman perheitä kohdellaan ajoittain toisen luokan kansalaisina ja heidän kompetenssiaan kasvattajina epäillään. Suhtautuminen on kuitenkin parantunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana ja tästä saamme kiittää niin alueellisia yksinhuoltajien yhdistyksiä kuten Turun Seudun Yksinhuoltajat ry kuin valtakunnallista yksinhuoltajien etujärjestöä, joka kulkee nykyään nimellä Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry. Hallitus

4 Taustaa ja alkutaival Ennen yksinhuoltajien järjestäytymistä yhden vanhemman perheet eivät olleet läheskään yhtä hyvässä asemassa muihin perheisiin ja näiden lapsiin nähden kuin nykyään. Esimerkiksi useat lait painottivat avioliiton ulkopuolelle syntyneen lapsen heikompaa oikeusturvaa ja elatustuki oli lähes olematon. Leskien asema ei ollut yhtä heikko vaan heidän tarpeensa tunnustettiin eronneita ja au-vanhempia paremmin. Sotien jälkeen leskien osuus yhden vanhemman perheistä olikin huomattavan suuri, sillä vielä 50- ja 60-luvuilla avioeroa pidettiin syvänä häpeänä luvulla eronneiden osuus yksinhuoltajien keskuudessa alkoi kasvaa eikä avioeroa pidetty enää yhtä häpeällisenä kuin aiemmin. Myös yleinen mielipide oli muuttunut siten, että yksinhuoltaja saattoi elää yhteiskunnan jäsenenä leimautumatta, oli kyseessä sitten leski, eronnut tai au-vanhempi. Tästä huolimatta niin lainsäädännössä kuin asenteissa ja ennakkoluuloissa löytyi parantamisen varaa. Oli aika järjestäytyä ja lähteä ajamaan yhteistä etua. Yksinhuoltajien aseman konkreettinen parantaminen lähti liikkeelle Helsingistä vuoden 1970 lopulla perustetun Yksinhuoltajat ry:n liikkeelle sysäämänä. Se määritteli itsensä painostusryhmäksi tarkoituksenaan yhdenhuoltajan perheiden lasten ja huoltajien oikeusturvan ja taloudellisen aseman parantaminen. Uusi yhdistys osallistuikin heti vuoden 1973 Päivähoitolain valmisteluun aloittein ja lausunnoin. Päivähoitolaki mahdollisti yksinhuoltajien työssäkäynnin, eikä huonoon avioliittoon tarvinnut enää jäädä. (www.yvpl.fi.) Yksinhuoltajat ry:n vanavedessä alkoi muitakin paikallisia yhdistyksiä syntyä eri puolille Suomea myös Turkuun. Turussa perustamiskokous pidettiin Turun Työväen Säästöpankin Kaskenkadun konttorissa. Tuolloin yhdistyksen nimeksi valittiin Turun Yksinhuoltajat ry ja yhdistys hyväksyttiin yhdistysrekisteriin Uutta yhdistystä oli perustamassa 42 yksinhuoltajaa Turun alueelta, sekä Rauman Yksinhuoltajat ry:n puheenjohtaja Irmeli Katas (myöh. Airola), joka toimi perustamiskokouksessa asiantuntijana. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Terttu Luntinen(-Nurmi) ja jäsenmaksuksi sovittiin 10 markkaa kuluvalta vuodelta ja 20 markkaa seuraavalta. Turun Yksinhuoltajien ensimmäinen hallitus: Työryhmä: Hannu Kähkönen, Toivo Viitanen, Aila Pihlaja, Leena Kronström ja Marjatta Nordlund. Terttu Luntinen pj. Sirpa Harjanne Soile Johansson Ritva Kojo Mika Sorri Aino Suvitie Maria Nylund Helvi Turunen Raija Vähämäki varajäsenet: Mirja Salminen Maija Jokinen Tanja Lehmuskoski Ritva Säde Aila Munter Annikki Tamminen Antti Vähätalo Irma Simojoki Yhdistyksen tavoitteeksi kirjattiin yksinhuoltajien perheiden lasten ja huoltajien aseman sekä oikeusturvan parantaminen, mitä se onkin toteuttanut tähän päivään asti. Myös vertaistukitoiminta haluttiin nostaa keskiöön ja sitä lähdet- 4

5 tiin toteuttamaan niin keskustelutilaisuuksien kuin leiri- ja virkistystoiminnan muodossa. Yhdistyksen tarkoituksena oli ja on edelleen harjoittaa edunvalvontaa sekä toimia täysin poliittisesti sitoutumattomana vapaaehtois- ja lastensuojelujärjestönä, tarjoten matalan kynnyksen toimintaa ehkäisemään yhden vanhemman perheiden syrjäytymistä. Vuoden 1975 lopulla pienempiä alueellisia yksinhuoltajien yhdistyksiä alkoi olla jo useita ja sen sijaan, että ne kaikki ajaisivat erikseen samoja asioita, oli hyödyllisempää perustaa yhteinen kattojärjestö. Vain reilu kuukausi Turun yhdistyksen perustamisen jälkeen Hämeenlinnan Aulangolle kokoontuikin alueellisten yhdistysten edustajistoa, jotka perustivat Yksinhuoltajien Liitto ry:n (nyk. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry). Liiton ensimmäisen hallituksen jäseneksi valittiin Turun Yksinhuoltajien Terttu Luntinen ja siitä lähtien Turulla on aina ollut vähintään yksi edustaja liiton hallituksessa. Eritoten turkulaiset miehet Toivo Viitanen ja Harri Virtanen ovat kunnostautuneet liiton varapuheenjohtajina Kattojärjestön pääasiallisena tehtävänä on edunvalvonta ja turvata sitä kautta yksinhuoltajaperheiden lapsille tasavertainen lapsuus. Tavoite on sama kuin sen alayhdistyksillä: siis yhden huoltajan perheiden aseman sekä oikeusturvan parantaminen. Yksinhuoltajien liitto toimii pyrkimällä vaikuttamaan lainsäädäntöön sekä tarjoamalla koulutusta paikallisyhdistyksille. Paikallisyhdistykset puolestaan toimivat usein yhteistyössä liiton kanssa järjestäessään esimerkiksi koulutuksia jäsenilleen luvulle tultaessa myös Turun ympäryskunnissa oli havaittavissa liikehdintää ja kiinnostusta järjestäytymiseen. Sen sijaan, että perustettaisiin useampia pieniä yhdistyksiä, Turun Yksinhuoltajat laajensivat vaikutuspiiriään ympäryskuntiin. Samalla nimi muutettiin muotoon Turun Seudun Yksinhuoltajat ry, joka oli alueellisesti kattavampi ja käsittää nykyään Turun ympäristökuntineen. Edunvalvonta Liiton otettua edunvalvonnan päätehtäväkseen, jäi paikallisyhdistyksille enemmän resursseja muihin tehtäviin, kuten tukihenkilötoiminnan ja vertaistuen järjestämiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut, etteivätkö paikallisyhdistykset osallistuisi edunvalvontaan. Liiton tekemät aloitteet tulevat jäsenyhdistyksiltä ja jäseniltä, jotka toimivat ruohonjuuritasolla ja näkevät konkreettisesti, millaisia epäkohtia ja ongelmia yhden vanhemman perheet kohtaavat, ja millaisia muutoksia on syytä pyrkiä saamaan aikaan. Paikallisyhdistys ottaa myös tarvittaessa osaa oman kaupunkinsa päätöksentekoon lausunnoin ja aloittein. Ensimmäisenä vuosikymmenenään Turun Seudun Yksinhuoltajat osallistuivat aloitteiden tekoon liittohallitukselle hyvin aktiivisesti. Tilastojen mukaan ensimmäisen kymmenen vuoden aikana kymmenen kahdeksastatoista liittokokoukselle tehdystä aloitteesta oli turkulaisten tekemiä, ja lähes kaikki näistä kymmenestä aloitteesta koskivat yksinhuoltajan aseman parantamista eli niin Liiton kuin yhdistyksenkin päätavoitteen toteuttamista. Muut aloitteet koskivat pääasiallisesti liiton toimintaa ja sen sisäisiä asioita. Yksinhuoltajien Liitto ry:n liittokokous Oulussa Hyvin merkittävä vaikutus turkulaisten panokseen liittohallituksessa oli Turun Seudun Yksinhuoltajissa kunniapuheenjohtajan arvonimellä palkitulla ja liittohallitukselta kunniamaininnan saaneella Terttu Luntisella, jonka johdolla useita esityksiä tehtiin. Myöhemmin turkulaisista huomionarvoisia ovat jo aiemmin mainitut Toivo Viitanen ja Harri Virtanen sekä 90-luvun puolivälistä eteenpäin vaikuttanut niin ikään kunniapuheenjohtajan arvonimen saanut Teija Hallbäck-Vainikka, joka nykyään työskentelee Yhden Vanhemman Perheiden liiton Etelä-Suomen aluekoordi- 5

6 naattorina. Liittokokousaloitteita tehdään edelleen tarpeen vaatiessa, mutta ei läheskään yhtä suurella volyymillä kuin aiemmin. Turun Seudun Yksinhuoltajien tärkeimmät edunvalvontaan liittyvät aikaansaannokset paikallisella tasolla tapahtuivat ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Heti perustamisestaan lähtien Turun Seudun Yksinhuoltajat lähtivät ajamaan kahta tärkeää asiaa. Ensinnäkin Pienten koululaisten päivähoidon järjestäminen oli hyvin tärkeä yhdistykselle ja sen jäsenistölle. Kahden vuoden kovan työn tuloksena, vuoden 1977 lopulla, lastensuojelulautakunta ja kaupunki tekivät päätöksen luvata paikkoja 7-10-vuotiaille koululaisille eri puolilla kaupunkia. Tosin konkreettisesti paikat tulivat käyttöön vasta seuraavien vuosien aikana. Toinen hyvin merkityksellinen yhdistyksen saavutus oli Ympärivuorokautisen päivähoidon järjestäminen. Usean vuoden painostuksen tuloksena saatiin vihdoin vuonna 1982 kaupunki järjestämään ympärivuorokautinen päivähoito vuorotyössä käyvien yhden vanhemman perheiden lapsille. Paikkoja oli vain 15, mutta merkitys yksittäisen yksinhuoltajan elämään oli huomattava. Samoihin aikoihin onnistuttiin myös saamaan muutamiin päiväkoteihin vaareja puuhastelemaan lasten kanssa sekä kertomaan vanhan ajan tarinoita. Vielä 1980-luvun puolivälin tienoilla myös valistus oli hyvin keskeisenä tavoitteena. Ongelmana nähtiin muun muassa naisten tietämättömyys omistusoikeudellisista asioista avioliitossa ja erotilanteessa. Useinhan esimerkiksi laina otettiin puolison kanssa yhdessä, mutta asunnon kauppakirjat olivat vain miehen nimissä. Tähän lähdettiinkin hakemaan ratkaisua valistamalla, ja yhteistyötahoksi saatiin seurakunta, joka alkoi jakaa informaatiota avioituville pareille ja nuorille ennaltaehkäisevästi. Ensimmäisten vuosien suuriin saavutuksiin valtakunnallisella tasolla voidaan laskea Laki lapsen elatusturvasta (1976), jonka keskeisenä ajatuksena on taata kaikille lapsille samat oikeudet lain näkökulmasta, riippumatta siitä onko lapsi syntynyt avioliitossa tai sen ulkopuolella. Laki oli askel oikeaan suuntaan, mutta yksinhuoltajien mielestä lakiin sisältyvä elatusturvan suuruus jäi turhan pieneksi elintasoon nähden. Myös vuoden 1984 laki Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta oli merkittävä, sillä se mahdollisti yhteishuoltajuuden, vaikka lapsen vanhemmat eivät asuneetkaan yhdessä syntymän aikaan luvulla huomionarvoisimpiin saavutuksiin kuuluu Ohjeellinen ohjeistus elatusapu määritteissä (2007), joka yhtenäisti tuen määräytymiseen liittyviä kriteereitä. Ohjeistus oli suoranainen riemuvoitto yhdistyksille ja liitolle, jotka olivat ajaneet kyseistä asiaa alkuajoistaan lähtien. On kuitenkin huomioitavaa, ettei kyseessä ole laki vaan ohjeistus, joka tarjoaa työkalut määritellä elatusapu lapsen tarpeen ja vanhempien elatuskyvyn mukaan. Turun Seudun Yksinhuoltajat ovat myös useasti 1980-luvulla tehneet aloitteita ja yrityksiä vaikuttaa oppivelvollisuusiän nostoon. Tällä olisi ollut suora vaikutus yksinhuoltajaperheisiin verotuksen kautta, sillä tuolloin lapsi ja huoltaja siirtyivät kalliimpaan veroluokkaan lapsen täytettyä 16 vuotta, vaikka hän asuikin kotona ja jatkoi opiskelua. Tavoitteena oli nostaa ikä 18 ikävuoteen ja helpottaa yksinhuoltajaperheen asemaa. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, mutta yksinhuoltajien verotusta on muin keinoin pyritty keventämään vuosien saatossa kunnes verohelpotus poistettiin kokonaan vuonna 1994 ja sitä kompensoitiin yksinhuoltajakorotuksella lapsilisään. Tukihenkilötoiminta Tukihenkilötoiminnan järjestäminen oli hyvin keskeisessä osassa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana kun yhdistys oli vielä lapsen kengissä. Oli hyvin tärkeää, että apua tarvitseva, erokriisissä oleva yksinhuoltaja sai apua ja tukea toiselta saman kokeneelta koulutetulta henkilöltä. Vielä luvuilla kun ei varsinaisesti ollut samanlaista olohuone- ja eroryhmätoimintaa kuin tänä päivänä. Turun Seudun Yksinhuoltajien tukihenkilötoiminta alkoi käytännössä yhdistyksen perustamisesta, mistä lähtien yhdistyksen puheenjohtaja oli aina tavoitettavissa omasta kotinumerostaan avun tarpeen hetkellä. Virallisesti kuitenkin vasta vuonna 1982 Perheasiain neuvottelukeskuksen psykologilta työnopastusta saaneet yhdistyksen ensimmäiset 6

7 yhteyshenkilöt Pirjo Lehto ja Hannu Kähkönen aloittivat ottamaan vastaan puheluita kotinumeroihinsa puheenjohtajan ja sihteerin ohella. Puheluiden vastaanottaminen kotiin oli kuitenkin ongelmallista, sillä tukihenkilöiden ollessa niin ikään yksinhuoltajia, oli heillä samaan aikaan usein kädet täynnä töitä omien lastensa kanssa ja keskittyminen toisen ongelmiin tällaisessa tilanteessa saattoi olla hankalaa. Ongelmaa lähdettiin ratkaisemaan hakemalla yhteistyötahoa, joka voisi tarjota maksuttomat tilat puhelujen vastaanottamista varten. Neuvotteluja käytiin muun muassa Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymän kanssa, joka oli muutoinkin tukenut Turun Seudun Yksinhuoltajia, ja jonka pastori Sakari Ojanen oli jo pitkään toiminut yhteyshenkilönä yhdistyksen ja seurakunnan välillä. Seurakunnalla ei kuitenkaan ollut tiloja tarjolla ja lopulta ne saatiin Ensi Koti ry:ltä. Puhelinpäivystys alkoi vuoden 1985 lokakuussa päivystäjinä Pirjo Lehto ja Armi Lehtonen, yhdistyshän oli kouluttanut kaksi tukihenkilöä lisää jo vuonna Puhelinpäivystyksen tarkoituksena oli keskittää päivystysajat ja varmistaa, että päivystäjä olisi valmiina keskittyneenä tulevaan puheluun apumateriaalit käsillä. Päivystys ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen, vaan se lakkautettiin jo puolen vuoden kuluttua, sillä päivystysajat eivät sopineet soittajille, ja palattiin takaisin käyttämään tukihenkilöiden ja puheenjohtajan kotinumeroita. Myös Yhden Vanhemman Perheiden Liitto on tarjonnut puhelinpäivystystä koko toimintansa ajan, ja valtakunnallinen Eroinfo-puhelinnumero on ollut toiminnassa vuodesta 2006 lähtien. Pastori Sakari Ojanen. Yhdistys osallistui 1980-luvulla myös lastenhoitorenkaan järjestämiseen. Ideana oli, että yksinhuoltajavanhempi saisi omaa aikaa ja voisi jättää lapsensa turvallisen ja luotettavan aikuisen seuraan. Yhdistys halusi järjestää tasaisesti jakaantuvat vuorot siten että toiminta olisi tasapuolista ja kaikille oikeudenmukaista. Vapaaehtoisuuteen perustuva hoitorengas muuttui vuosien saatossa Mikonmökissä keskusteluiltoina tapahtuvaksi lastenhoidoksi. Lastenhoitorengas kukoisti aikansa eikä yhdistys nykyään ole enää mukana renkaan järjestämisessä vaan jäsenistö järjestää samankaltaista toimintaa omatoimisesti luvun laman aikaan avun tarve lisääntyi sitä mukaa kun hyvinvointipalveluita ajettiin alas, ja tuolloin järjestettiinkin koulutusta sekä eroseminaareja palvelemaan paremmin kasvavaa jäsenistöä. Laman aikaan syntyi myös ajatus laajemmassa mittakaavassa järjestettävän tukihenkilötoiminnan perustamisesta ja ulottamisesta myös yhden vanhemman perheiden lapsiin, mutta yhdistyksen varat eivät siihen riittäneet. Vuonna 1992 yhdistykseen perustettiin kuitenkin ensimmäisenä Suomessa Nuorisojaosto, joka keskittyi järjestämään toimintaa lapsille muun yhdistyksen toiminnan ohella. 90-luvulla kehkeytynyt ajatus lasten tukihenkilötoiminnasta tuli uudelleen ajankohtaiseksi vuonna 2005 kun yhdistys ryhtyi yhteistuumin Turun Ammatti-instituutin terveyden ja hyvinvoinnin lähihoitajaopiskelijoiden kanssa suunnittelemaan Kaveri Mukaan -projektia (KaMu-projekti), johon haettiin avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Projekti saikin avustuksen kolmeksi vuodeksi, vuosille , mutta toiminta pysyi niin pienimuotoisena, että sitä voitiin jatkaa vielä keväällä Tukisuhteet päättyivät tuon vuoden kevätlukukauden lopulla ja projektin loppuseminaari järjestettiin Turussa. Projekti on suurin yksittäinen Turun Seudun Yksinhuoltajien koordinoima ja se on samalla ainoa, johon RAY:ltä on saatu avustusta. KaMu-projektin toimintamallina oli, että Turun Seudun Yksinhuoltajien jäsenistön keskuudesta halukkaat saivat ilmoittaa lapsensa osaksi tukihenkilötoimintaa, ja näille lapsille valittiin pari projektiin vapaavalintaisina opintokokonaisuuksina osallistuvista opiskelijoista. Lapsi-tukihenkilö-parit tapasivat noin kerran kuukaudessa ja viettivät aikaa yhdessä erilaisten aktiviteettien parissa. Projektissa yksinhuoltajaperheiden lapset saivat seuraa ja toimintaa, ja opiskelijat puolestaan kokemusta perhetyöstä sekä ennaltaehkäisevästä lastensuojelutoiminnasta. Hanke poiki myös muutaman opinnäytetyön, joten sillä oli myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys. 7

8 Yhdistys on tarjonnut halukkaille tukihenkilökoulutusta 1980-luvulta lähtien, mutta käytännössä nykyään koulutuksia ei juurikaan järjestetä vaan tukihenkilötoiminta kukoistaa lähinnä ruohonjuuritasolla vertaistukena järjestön jäsenten keskuudessa, samoin kuin lastenhoitorengas. Koulutusta puolestaan järjestetään Hyvä ero -ryhmien muodossa yhteistyössä Yhden Vanhemman Perheiden liiton kanssa. Eroryhmien tarkoituksena on auttaa eron läpikäynyttä yksinhuoltajaa. Niitä on järjestetty vuodesta 2007 ja sitä ennen vuodesta 1995 alkaen järjestettiin eroseminaareja. Eroryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa, ja näiden kertojen sekä kotitehtävien jälkeen eronneella on paremmat eväät kohdata yksinhuoltajan arjen haasteet sekä selvitä niistä. Yhdistys on pääosin toiminut vapaaehtoisvoimin ja sillä on ollut ainoastaan yksi työntekijä KaMu-projektin koordinaattorin lisäksi koko 40 vuoden taipaleen aikana. Vuonna 2000 yhdistys palkkasi Lilli Vehviläisen osa-aikaiseksi kotiapulaiseksi jäsenistönsä käyttöön. Vehviläinen, aktiivinen jäsen itsekin, työskenteli yhdistyksessä vuoden, helpottaen useiden jäsenistöön kuuluvien perheiden arkea. Hän työskenteli perheissä muutaman tunnin kerrallaan avustaen kotitöissä ja lasten hoidossa, ja hänen palvelunsa oli jopa niin haluttua, ettei Vehviläinen meinannut saada ollenkaan omaa rauhaa, vaan työvuoroista yritettiin tulla sopimaan jopa teatterireissuilla. Vehviläisen työskentelyaikana kävikin kouriintuntuvan selväksi, kuinka merkitykselliseksi vain muutamakin tunti viikossa voi muodostua. Vertaistuki Vertaistuki on ehdottomasti tärkein Turun Seudun Yksinhuoltajien toiminnan osa-alue ja myös koko toiminnan keskeisin idea. Yhdessä tekeminen on eheyttävää ja jäsenet saavat tukea ja neuvoja toisilta yksinhuoltajilta. Virkistystoiminnalla on suora vaikutus mielenterveyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Turun Seudun Yksinhuoltajat järjestävät jäsenistölleen monenlaista toimintaa, joka voidaan jakaa asiapitoisiin kuukausitapahtumiin sekä virkistystoimintaan. Lähes kaikki tapahtumat ovat tarkoitettu sekä lapsille että aikuisille, ja esimerkiksi informatiivisten kuukausitapahtumien ajaksi on järjestetty maksuton lastenhoito. Kaikissa tapahtumissa on keskeistä, että yhden vanhemman perheet voivat viettää aikaa yhdessä ja tukeutua toisiinsa. Jäsenistöllä on myös aina ollut mahdollisuus vaikuttaa tapahtumien aiheisiin ja matkojen määränpäihin. Keskustelutilaisuus Puheenjohtaja Terttu Luntinen ja sihteeri Leena Kronström. Kuukausitilaisuudet ovat olleet osa yhdistyksen toimintaa koko sen 40-vuotisen taipaleen ajan. Niiden tarkoituksena on tarjota jäsenistölleen asiantuntijoiden johdolla tietoutta erilaisista asioista. Puhujina on ollut muun muassa virkamiehiä, poliiseja, terveydenhuollon ammattilaisia sekä seurakunnan edustajia. Aiheet keskusteluilloissa ovat olleet aivan laidasta laitaan, totisemmista aiheista kevyempiin. Etenkin ensimmäisinä vuosina painotus oli enimmäkseen hyvin informatiivisissa luennoissa, joiden aiheet saattoivat liittyä esimerkiksi kasvatukseen, päihteisiin tai verotukseen. Osa keskustelutilaisuuksista on myös vapaa sana - periaatteella, jolloin voidaan keskustella yleisesti jäseniä askarruttavista asioista. Tänä päivänä tietoa on helpommin saatavilla eikä informatiivisten keskusteluiltojen osuus ole enää niin suuri ja painotus kevyempiin aiheisiin on kasvanut. Keskusteluiltojen ohella kuukausitapahtumat ovat olleet tutustumiskäyntejä muun muassa Turun alueen elinkeinoelämään ja viranomaiskeskittymiin. Myös erilaisissa seurakunnan ja terveydenhuollon yksiköissä on käyty. Viime vuosikymmeninä tutustumiskäynnit ovat olleet huomattavasti yleisempiä kuin keskustelutilaisuudet. Tutustumiskäynteihinkin on lähes aina päässyt osallistumaan koko perhe ja niissä keskeisenä osana on valistus eritoten lapsille, jotka 8

9 saavat esimerkiksi mainion kuvan palolaitoksen tai televisiokanavan toiminnasta. Tutustumiskäynneillä onkin siis myös kasvatuksellinen puoli. Usein niitä järjestetään myös paikkoihin, mihin muutoin on vaikeampi tai mahdoton päästä. Virkistystoiminta on toinen vertaistuen haara Turun Seudun Yksinhuoltajien toiminnassa ja se käsittää illanistujaiset, retket, matkat ja leirit. Jo traditioiksi muodostuneet perheleirit järjestetään yleensä seurakunnan leirikeskuksessa Sinapissa noin 2-3 kertaa vuodessa. Leirillä voi harrastaa erilaisia aktiviteetteja vuodenajasta riippuen ja niillä järjestetään joskus myös erilaisia luentoja, mutta pääsääntöisesti leirien tarkoitus on tuoda yhden vanhemman perheet yhteen nauttimaan virkistymisestä ja yhdessäolosta. Mäenlaskua Sinapissa vuonna Päiväretkiä järjestetään yleensä Turun ympäristöön ja lähikuntiin, joskus toisten yksinhuoltajayhdistysten vieraaksi. Esimerkiksi Turun Seudun Yksinhuoltajilla on pitkät perinteet yhteistoiminnasta Rauman Yksinhuoltajien kanssa. Olihan Rauman yhdistyksen puheenjohtaja aikoinaan avustamassa Turun yhdistyksen perustamisessa. Lähikunnissa riittää nähtävää ja retkiä tehdään paljon. Kohteet vaihtelevat kotieläintiloista huvipuistoihin ja erilaisiin nähtävyyksiin. Vuonna 2002 tehtiin muun muassa retki Loimaalle kotieläintilalle biisoneita katsomaan ja 1982 puolestaan käytiin Jokioisissa Museorautatiellä. Myös erilaiset kulttuuritilaisuudet kuten teatteriesitykset ja urheilutapahtumat ovat olleet jokavuotisia yhdistyksen kalenterissa. Turun Seudun Yksinhuoltajat pyrkivät myös järjestämään jäsenistölleen mahdollisuuksia ulkomaan matkoihin, sillä Retki Museorautatielle Jokioisiin useinhan yhden vanhemman perheet joutuvat tinkimään ajatuksesta johtuen niiden hintavuudesta. Yhdistys pyrkiikin sponsoroimaan osan näistä kuluista mahdollistaen perheille ulkomaan matkailun. Ensimmäinen matka suuntautui vaatimattomasti bussilla Leningradiin vuonna Pietarissa ei ole sen koommin käyty, mutta Ruotsiin ja Viroon on suunnattu useamminkin. Etenkin Ruotsin Kolmårdenin eläintarha on ollut kestosuosikki. Vaikka ostosmatkoja tehdään myös kotimaahan, ovat Tallinnan shoppailureissut olleet hyvin suosittuja. Matkat eivät tietenkään suuntaudu pelkästään ulkomaille vaan myös kotimaassa tehdään pidempiä reissuja. Turun Seudun Yksinhuoltajat ovat esimerkiksi tehneet kaksi matkaa Kuusamoon sekä ruskaretken Ropinsalmelle Kilpisjärvelle kolmen valtakunnan rajalle, missä tavattiin muun muassa Muonion poikamiesyhdistyksen väkeä. Vuonna 2015 on luvassa kauan odotettu ruskaretki Inarin Nukkumajoelle. Turun Seudun Yksinhuoltajat ry on perinteisesti ilmoittanut tapahtumista jäsenkirjeiden avulla. Omaa lehteä alettiin julkaista vuoden 1985 alusta puheenjohtaja Toivo Viitasen johdolla, ja siitä lähtien lehti Ropinsalmi on ilmestynyt 2-4 kertaa vuodessa. Yhdistyksen en- 9

10 simmäinen lehti kantoi nimeä Turun seudun yksinhuoltaja, mutta jo toiseen lehteen vakiintui nimi YksPlus, jonka keksi nimeämiskisan voittanut Piritta Lentiö. Jäsenistöä lähestytään toki edelleen myös jäsenkirjeen muodossa, mutta oma lehti sekä liiton Muuttuva Perhe -lehti ovat pääväylät informoida jäseniä tapahtumista, leireistä ja koulutuksista. Yhdistyksen verkkosivut puolestaan avattiin vuonna 2003 ja heti muutaman ensimmäisen vuoden aikana sivut olivat kovassa käytössä ja sinne suuntautui liikennettä jopa Yhdysvalloista, Ruotsista ja Kiinasta asti. Nykyään verkkosivusto (www.turunseudunyksinhuoltajat.com) on lehtien ohella tärkein väylä informoida jäseniä. Olivatpa kokoontumiset ja tapahtumat minkä aiheisia hyvänsä, niiden tärkein anti on yhteisöllisyyden tunteen vahvistamien ja vertaistuen tarjoaminen. Toinen ihminen, vaikka vain kuuntelijana, on yksi merkityksellisimmistä tuen muodoista. Myös mahdollisuudet virkistystoimintaan yhdistyksen rahallisesti tukemana, on tärkeää jäsenille ja se näkyy suurina osallistujamäärinä. Nykyaika Vuonna 2008 alkoi yhdistyksessä uusi aika. Turun Seudun Yksinhuoltajat saivat vihdoin virallisen toimipisteen Perhetalo Heidekeniltä. Samaan aikaan yhdistys sai myös ensimmäisen virallisen puhelinnumeron, sillä aiemminhan kulloisenkin puheenjohtajan henkilökohtainen numero oli toiminut yhdistyksen numerona. Perhetalo Heideken toimi yli sata vuotta synnytyssairaalana aina vuoteen 1995 asti. Vuonna 2007 Varsinais -Suomen Lastensuojelu ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ostivat talon RAY:n tuella järjestökäyttöön. Tiloissa työskentelee kaikkiaan seitsemän järjestön työntekijöitä ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä. Lisäksi talossa työskentelee vapaaehtoisia ja järjestetään monenlaista ohjelmaa. Turun Seudun Yksinhuoltajat jakavat toimitilan Yhden Vanhemman Perheiden liiton kanssa. Sijainnilla on valtava merkitys yhdistyksen toimintaan ja verkostoitumiseen. Heidekenille muuton seurauksena yhteistyötahot ja yhteistyön määrä on lisääntynyt hurjasti. Tästä mainiona esimerkkinä on muun muassa Perheiden Taiteiden yö -tapahtuma, jossa Perhetalon Perhetalo Heideken. yhdistykset yhteistuumin järjestävät kokoperheen tapahtuman, joka täydentää kaupungin keskustassa vietettävää Taiteiden yötä. Perheiden Taiteiden yö onkin kohdennettu lapsiperheille ja talolle kokoontuu suuri joukko järjestöläisiä ja vapaaehtoisia mahdollistamaan perheille elämysrikkaan päivän. Perhetalolla toimiminen siis myös mahdollistaa osallistumisen monipuolisempiin tapahtumiin. Ennen Heidekenille muuttoa Turun Seudun Yksinhuoltajien yhteistyö muiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa oli pienimuotoisempaa ja yhteistyötä tehtiin enemmän muutamien tuttujen yhdistysten, kuten Ensi Koti ry:n ja Turun katulähetyksen kanssa. Perhetalo Heideken on Suomessa ainutlaatuinen. Vaikka toki Suomesta löytyy useita järjestötaloja, ei samankaltaista lastensuojelujärjestöjen keskittymiä löydy muualta. Hyötyinä ovat esimerkiksi tiedonkulun parantuminen niin eri yhdistysten välillä kuin myös kaupungin ja kolmannen sektorin välillä, sillä järjestöjen alaisuudessa toimii useita kymmeniä yhdistyksiä ja tiedotus talon sisällä toimii hyvin. Järjestöjen keskittymässä on etuna myös se, että ihmiset ohjautuvat helpommin heille sopivan yhdistyksen toimintaan mukaan. 10

11 Yhteistoiminnalla on myös siinä suhteessa suuri merkitys, että kun tukijoiden määrä on vuosien saatossa ja yhteiskunnan muutoksien seurauksena vähentynyt, korostuu yhdistysten välinen yhteistoiminta, jolloin kuluja voidaan jakaa. Vielä ensimmäisten toimintavuosikymmenien aikana esimerkiksi pankit ja muut liikelaitokset saattoivat rahallisesti tukea erilaisia yhdistyksiä, mutta tänä päivänä ei samanlaista kulttuuria ole juurikaan havaittavissa ainakaan pienillä yhdistyksillä. Nykyään tärkeimmät ja usein ainoat tukijat ovat Turun kaupungin ja ympäristökuntien lisäksi seurakunta, jotka toki ovat olleet tukijoita ennenkin, ja näiden tuki onkin korvaamatonta yhdistyksen toiminnan jatkumiseksi, vaikka avustusten määrät ovatkin pienentyneet. *** Näin neljänkymmenen vuoden jälkeen voi todeta, että paljon on saatu aikaan ja toivotaan, että seuraavien neljänkymmenen vuoden aikana hyvä työ jatkuu. Työ, jolla on merkitystä jokaisen Turun alueen yksinhuoltajan ja hänen perheensä arkeen ja jaksamiseen myös yhdistykseen kuulumattomien perheiden. Yhden vanhemman perheet tulevat jatkossakin tarvitsemaan toisiaan sekä yhdistystä ajamaan etujaan ja järjestämään mahdollisuuksia eheyttävään yhdessäoloon. Toivotammekin kaikki mukaan ajamaan yhteistä etua ja nauttimaan yhdessäolosta monipuolisten aktiviteettien parissa. 11

12 12

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Lahden Seta ry Strategia

Lahden Seta ry Strategia Lahden Seta ry Strategia 2017-2019 Johdanto Lahden Seta ry on Päijät-Hämeen alueella toimiva ihmisoikeus- ja palvelujärjestö, jonka tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Yhdistysakuutti auttaa. Hallitustyöskentelyn ABC

Yhdistysakuutti auttaa. Hallitustyöskentelyn ABC Yhdistysakuutti auttaa Hallitustyöskentelyn ABC Miksi osallistua hallitustyöhön? Yhdistyksillä on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Jotta yhdistykset ylipäänsä voivat toimia, tarvitaan henkilöitä, jotka

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Millaista toimintaa toivoisit asuinalueellasi olevan: Lapsille: Pienten lasten liikuntakerhotoimintaa Kokkikoulua 1-6 lk:sille (nykyisessä

Lisätiedot

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa 12.6.2012 Patentti- ja Rekisterihallituksen ennakkotarkastuspäätös 14.01.2013 SUOMEN DIABETESLIITTO

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja Kokouskutsu Tehyn Vapaat Vaikuttajat ry 1/2014 Elin: Hallitus Aika: 3.2.2014 klo 17.30 Paikka: Messukeskus, Helsinki Asialuettelo Pykälä Käsiteltävä asia 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen päätösvaltaisuus

Lisätiedot

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013.

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013. Vallilan vanhemmat-yhdistyksen kokous 02.04.2013 Aika: Tiistai 02.04.2013 klo 18.00 Paikka: Vallilan koulun opettajanhuone 1. Läsnä Opettaja Sami Paavola Annu Kilpeläinen (3A) Anu Vauramo (6A) Kati Lounema

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Opiskelijoiden Liikuntaliitto - Lähetekeskustelu jäsenyydestä AYYE5/

Opiskelijoiden Liikuntaliitto - Lähetekeskustelu jäsenyydestä AYYE5/ Opiskelijoiden Liikuntaliitto - Lähetekeskustelu jäsenyydestä AYYE5/14 27.3.14 Lähetekeskustelun kulku 1. Esittely: Mitä on tapahtunut ennen vuotta 2014? 2. OLL-esittely /Hanna Huumonen, pj, OLL 3. Kysymykset

Lisätiedot

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen.

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen. Senioripiiri Säännöt 1 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 2 Tarkoitus 3 Toiminta 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on kansallinen senioripiiri ry. Yhdistys kuuluu piirijärjestönä Kansallinen senioriliitto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 27.11.2012 Syömishäiriöliitto-SYLI ry on valtakunnallinen syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään edustava järjestö, jonka tehtävänä on lisätä

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 n Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille n kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Vuonna 2014 lippukunta

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 1. YLEISTÄ Keski Suomen Ekonomit ry. on v.1937 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on toimia korkeamman taloustieteellisen koulutuksen hankkineiden yhdyssiteenä toiminta alueellaan,

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki. Suomen Motoristit ry Kuusimäenkatu 21 33560 TAMPERE 1 (6) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Suomen Motoristit ry Kotipaikka: Forssa Osoite: Kuusimäenkatu 21 33560 Tampere Rekisterinumero: 151.543 Merkitty rekisteriin:

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus aluehallinnon näkökulmasta

Sisäinen turvallisuus aluehallinnon näkökulmasta Sisäinen turvallisuus aluehallinnon näkökulmasta Lounais-Suomen aluehallintovirasto Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Mikael Luukanen 20.12.2016 1 AVIen toimiala ja tehtävät 1) sosiaali- ja terveydenhuolto;

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

TIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo

TIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo TIEDOTE Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna 2011 Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Kyselyyn vastanneet järjestöt Kyselyn keskeiset tulokset vuodelta 2011 Keskeiset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012

SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012 SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012 1 Jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset SGY teki jäsenistölleen jäsenkyselyn syksyllä 2012 Vastausaika oli 18.10. - 7.11.2012 Jäsenkyselyyn vastasi 79 jäsentä (n. 15 %) 2

Lisätiedot

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA Valtuustoaloite alueellisen kielikokeilun valmistelun aloittamiseksi - Lassi Kaleva ym. (TRE: 509/12.00.01/2016) Valtuustoaloite

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot