Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Puheenjohtajat :

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Puheenjohtajat 1975-2015:"

Transkriptio

1

2 Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Puheenjohtajat : Terttu Luntinen (-Nurmi) 1985 Toivo Viitanen Marja-Liisa Torikka Toivo Viitanen Paula Mannerjoki Teija Hallbäck (-Vainikka) 2010 Tarja Mäkelä Teksti: Kaisu Issakainen Kuvat: Turun Seudun Yksinhuoltajat ry, MLL Varsinais-Suomen piiri 2

3 Alkusanat Turun Seudun Yksinhuoltajien yhdistys on vuonna 2015 ehtinyt kypsään 40 vuoden ikään. Paljon on tapahtunut tuon neljänkymmenen vuoden kuluessa ja on aika tarkastella, kuinka turkulaiset yksinhuoltajat ovat päätyneet siihen, missä tänä päivänä ovat. Kaikkea ei tietenkään voi ruotia juurta jaksain ja siksi tarkastelun kohteena ovatkin yhdistyksen merkityksellisimmiksi aikaansaannoksiksi luettavat tapahtumat sekä keskeisten toimintamuotojen kehitys. Yksinhuoltaja ja hänen perheensä on aina ollut heikommassa asemassa kuin kahden vanhemman perheet. On itsestään selvää, että varat ovat tiukemmassa kun perheessä on vain yksi palkansaaja. Lisäksi useat yksinhuoltajat ovat naisia, jotka työskentelevät matalapalkka-aloilla ja ovat näin ollen lähtökohtaisesti heikommin toimeentulevia. Yhden vanhemman perheissä päänvaivaa aiheuttavat toimeentulon ohella myös esimerkiksi päivähoidon ja aktiviteettien järjestäminen, sekä toisen vanhemman tapaamiseen liittyvät haasteet. Yleinen mielipide on usein myös syyllistävä yksinhuoltajia kohtaan. Vielä tänäkin päivänä yhden vanhemman perheitä kohdellaan ajoittain toisen luokan kansalaisina ja heidän kompetenssiaan kasvattajina epäillään. Suhtautuminen on kuitenkin parantunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana ja tästä saamme kiittää niin alueellisia yksinhuoltajien yhdistyksiä kuten Turun Seudun Yksinhuoltajat ry kuin valtakunnallista yksinhuoltajien etujärjestöä, joka kulkee nykyään nimellä Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry. Hallitus

4 Taustaa ja alkutaival Ennen yksinhuoltajien järjestäytymistä yhden vanhemman perheet eivät olleet läheskään yhtä hyvässä asemassa muihin perheisiin ja näiden lapsiin nähden kuin nykyään. Esimerkiksi useat lait painottivat avioliiton ulkopuolelle syntyneen lapsen heikompaa oikeusturvaa ja elatustuki oli lähes olematon. Leskien asema ei ollut yhtä heikko vaan heidän tarpeensa tunnustettiin eronneita ja au-vanhempia paremmin. Sotien jälkeen leskien osuus yhden vanhemman perheistä olikin huomattavan suuri, sillä vielä 50- ja 60-luvuilla avioeroa pidettiin syvänä häpeänä luvulla eronneiden osuus yksinhuoltajien keskuudessa alkoi kasvaa eikä avioeroa pidetty enää yhtä häpeällisenä kuin aiemmin. Myös yleinen mielipide oli muuttunut siten, että yksinhuoltaja saattoi elää yhteiskunnan jäsenenä leimautumatta, oli kyseessä sitten leski, eronnut tai au-vanhempi. Tästä huolimatta niin lainsäädännössä kuin asenteissa ja ennakkoluuloissa löytyi parantamisen varaa. Oli aika järjestäytyä ja lähteä ajamaan yhteistä etua. Yksinhuoltajien aseman konkreettinen parantaminen lähti liikkeelle Helsingistä vuoden 1970 lopulla perustetun Yksinhuoltajat ry:n liikkeelle sysäämänä. Se määritteli itsensä painostusryhmäksi tarkoituksenaan yhdenhuoltajan perheiden lasten ja huoltajien oikeusturvan ja taloudellisen aseman parantaminen. Uusi yhdistys osallistuikin heti vuoden 1973 Päivähoitolain valmisteluun aloittein ja lausunnoin. Päivähoitolaki mahdollisti yksinhuoltajien työssäkäynnin, eikä huonoon avioliittoon tarvinnut enää jäädä. (www.yvpl.fi.) Yksinhuoltajat ry:n vanavedessä alkoi muitakin paikallisia yhdistyksiä syntyä eri puolille Suomea myös Turkuun. Turussa perustamiskokous pidettiin Turun Työväen Säästöpankin Kaskenkadun konttorissa. Tuolloin yhdistyksen nimeksi valittiin Turun Yksinhuoltajat ry ja yhdistys hyväksyttiin yhdistysrekisteriin Uutta yhdistystä oli perustamassa 42 yksinhuoltajaa Turun alueelta, sekä Rauman Yksinhuoltajat ry:n puheenjohtaja Irmeli Katas (myöh. Airola), joka toimi perustamiskokouksessa asiantuntijana. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Terttu Luntinen(-Nurmi) ja jäsenmaksuksi sovittiin 10 markkaa kuluvalta vuodelta ja 20 markkaa seuraavalta. Turun Yksinhuoltajien ensimmäinen hallitus: Työryhmä: Hannu Kähkönen, Toivo Viitanen, Aila Pihlaja, Leena Kronström ja Marjatta Nordlund. Terttu Luntinen pj. Sirpa Harjanne Soile Johansson Ritva Kojo Mika Sorri Aino Suvitie Maria Nylund Helvi Turunen Raija Vähämäki varajäsenet: Mirja Salminen Maija Jokinen Tanja Lehmuskoski Ritva Säde Aila Munter Annikki Tamminen Antti Vähätalo Irma Simojoki Yhdistyksen tavoitteeksi kirjattiin yksinhuoltajien perheiden lasten ja huoltajien aseman sekä oikeusturvan parantaminen, mitä se onkin toteuttanut tähän päivään asti. Myös vertaistukitoiminta haluttiin nostaa keskiöön ja sitä lähdet- 4

5 tiin toteuttamaan niin keskustelutilaisuuksien kuin leiri- ja virkistystoiminnan muodossa. Yhdistyksen tarkoituksena oli ja on edelleen harjoittaa edunvalvontaa sekä toimia täysin poliittisesti sitoutumattomana vapaaehtois- ja lastensuojelujärjestönä, tarjoten matalan kynnyksen toimintaa ehkäisemään yhden vanhemman perheiden syrjäytymistä. Vuoden 1975 lopulla pienempiä alueellisia yksinhuoltajien yhdistyksiä alkoi olla jo useita ja sen sijaan, että ne kaikki ajaisivat erikseen samoja asioita, oli hyödyllisempää perustaa yhteinen kattojärjestö. Vain reilu kuukausi Turun yhdistyksen perustamisen jälkeen Hämeenlinnan Aulangolle kokoontuikin alueellisten yhdistysten edustajistoa, jotka perustivat Yksinhuoltajien Liitto ry:n (nyk. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry). Liiton ensimmäisen hallituksen jäseneksi valittiin Turun Yksinhuoltajien Terttu Luntinen ja siitä lähtien Turulla on aina ollut vähintään yksi edustaja liiton hallituksessa. Eritoten turkulaiset miehet Toivo Viitanen ja Harri Virtanen ovat kunnostautuneet liiton varapuheenjohtajina Kattojärjestön pääasiallisena tehtävänä on edunvalvonta ja turvata sitä kautta yksinhuoltajaperheiden lapsille tasavertainen lapsuus. Tavoite on sama kuin sen alayhdistyksillä: siis yhden huoltajan perheiden aseman sekä oikeusturvan parantaminen. Yksinhuoltajien liitto toimii pyrkimällä vaikuttamaan lainsäädäntöön sekä tarjoamalla koulutusta paikallisyhdistyksille. Paikallisyhdistykset puolestaan toimivat usein yhteistyössä liiton kanssa järjestäessään esimerkiksi koulutuksia jäsenilleen luvulle tultaessa myös Turun ympäryskunnissa oli havaittavissa liikehdintää ja kiinnostusta järjestäytymiseen. Sen sijaan, että perustettaisiin useampia pieniä yhdistyksiä, Turun Yksinhuoltajat laajensivat vaikutuspiiriään ympäryskuntiin. Samalla nimi muutettiin muotoon Turun Seudun Yksinhuoltajat ry, joka oli alueellisesti kattavampi ja käsittää nykyään Turun ympäristökuntineen. Edunvalvonta Liiton otettua edunvalvonnan päätehtäväkseen, jäi paikallisyhdistyksille enemmän resursseja muihin tehtäviin, kuten tukihenkilötoiminnan ja vertaistuen järjestämiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut, etteivätkö paikallisyhdistykset osallistuisi edunvalvontaan. Liiton tekemät aloitteet tulevat jäsenyhdistyksiltä ja jäseniltä, jotka toimivat ruohonjuuritasolla ja näkevät konkreettisesti, millaisia epäkohtia ja ongelmia yhden vanhemman perheet kohtaavat, ja millaisia muutoksia on syytä pyrkiä saamaan aikaan. Paikallisyhdistys ottaa myös tarvittaessa osaa oman kaupunkinsa päätöksentekoon lausunnoin ja aloittein. Ensimmäisenä vuosikymmenenään Turun Seudun Yksinhuoltajat osallistuivat aloitteiden tekoon liittohallitukselle hyvin aktiivisesti. Tilastojen mukaan ensimmäisen kymmenen vuoden aikana kymmenen kahdeksastatoista liittokokoukselle tehdystä aloitteesta oli turkulaisten tekemiä, ja lähes kaikki näistä kymmenestä aloitteesta koskivat yksinhuoltajan aseman parantamista eli niin Liiton kuin yhdistyksenkin päätavoitteen toteuttamista. Muut aloitteet koskivat pääasiallisesti liiton toimintaa ja sen sisäisiä asioita. Yksinhuoltajien Liitto ry:n liittokokous Oulussa Hyvin merkittävä vaikutus turkulaisten panokseen liittohallituksessa oli Turun Seudun Yksinhuoltajissa kunniapuheenjohtajan arvonimellä palkitulla ja liittohallitukselta kunniamaininnan saaneella Terttu Luntisella, jonka johdolla useita esityksiä tehtiin. Myöhemmin turkulaisista huomionarvoisia ovat jo aiemmin mainitut Toivo Viitanen ja Harri Virtanen sekä 90-luvun puolivälistä eteenpäin vaikuttanut niin ikään kunniapuheenjohtajan arvonimen saanut Teija Hallbäck-Vainikka, joka nykyään työskentelee Yhden Vanhemman Perheiden liiton Etelä-Suomen aluekoordi- 5

6 naattorina. Liittokokousaloitteita tehdään edelleen tarpeen vaatiessa, mutta ei läheskään yhtä suurella volyymillä kuin aiemmin. Turun Seudun Yksinhuoltajien tärkeimmät edunvalvontaan liittyvät aikaansaannokset paikallisella tasolla tapahtuivat ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Heti perustamisestaan lähtien Turun Seudun Yksinhuoltajat lähtivät ajamaan kahta tärkeää asiaa. Ensinnäkin Pienten koululaisten päivähoidon järjestäminen oli hyvin tärkeä yhdistykselle ja sen jäsenistölle. Kahden vuoden kovan työn tuloksena, vuoden 1977 lopulla, lastensuojelulautakunta ja kaupunki tekivät päätöksen luvata paikkoja 7-10-vuotiaille koululaisille eri puolilla kaupunkia. Tosin konkreettisesti paikat tulivat käyttöön vasta seuraavien vuosien aikana. Toinen hyvin merkityksellinen yhdistyksen saavutus oli Ympärivuorokautisen päivähoidon järjestäminen. Usean vuoden painostuksen tuloksena saatiin vihdoin vuonna 1982 kaupunki järjestämään ympärivuorokautinen päivähoito vuorotyössä käyvien yhden vanhemman perheiden lapsille. Paikkoja oli vain 15, mutta merkitys yksittäisen yksinhuoltajan elämään oli huomattava. Samoihin aikoihin onnistuttiin myös saamaan muutamiin päiväkoteihin vaareja puuhastelemaan lasten kanssa sekä kertomaan vanhan ajan tarinoita. Vielä 1980-luvun puolivälin tienoilla myös valistus oli hyvin keskeisenä tavoitteena. Ongelmana nähtiin muun muassa naisten tietämättömyys omistusoikeudellisista asioista avioliitossa ja erotilanteessa. Useinhan esimerkiksi laina otettiin puolison kanssa yhdessä, mutta asunnon kauppakirjat olivat vain miehen nimissä. Tähän lähdettiinkin hakemaan ratkaisua valistamalla, ja yhteistyötahoksi saatiin seurakunta, joka alkoi jakaa informaatiota avioituville pareille ja nuorille ennaltaehkäisevästi. Ensimmäisten vuosien suuriin saavutuksiin valtakunnallisella tasolla voidaan laskea Laki lapsen elatusturvasta (1976), jonka keskeisenä ajatuksena on taata kaikille lapsille samat oikeudet lain näkökulmasta, riippumatta siitä onko lapsi syntynyt avioliitossa tai sen ulkopuolella. Laki oli askel oikeaan suuntaan, mutta yksinhuoltajien mielestä lakiin sisältyvä elatusturvan suuruus jäi turhan pieneksi elintasoon nähden. Myös vuoden 1984 laki Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta oli merkittävä, sillä se mahdollisti yhteishuoltajuuden, vaikka lapsen vanhemmat eivät asuneetkaan yhdessä syntymän aikaan luvulla huomionarvoisimpiin saavutuksiin kuuluu Ohjeellinen ohjeistus elatusapu määritteissä (2007), joka yhtenäisti tuen määräytymiseen liittyviä kriteereitä. Ohjeistus oli suoranainen riemuvoitto yhdistyksille ja liitolle, jotka olivat ajaneet kyseistä asiaa alkuajoistaan lähtien. On kuitenkin huomioitavaa, ettei kyseessä ole laki vaan ohjeistus, joka tarjoaa työkalut määritellä elatusapu lapsen tarpeen ja vanhempien elatuskyvyn mukaan. Turun Seudun Yksinhuoltajat ovat myös useasti 1980-luvulla tehneet aloitteita ja yrityksiä vaikuttaa oppivelvollisuusiän nostoon. Tällä olisi ollut suora vaikutus yksinhuoltajaperheisiin verotuksen kautta, sillä tuolloin lapsi ja huoltaja siirtyivät kalliimpaan veroluokkaan lapsen täytettyä 16 vuotta, vaikka hän asuikin kotona ja jatkoi opiskelua. Tavoitteena oli nostaa ikä 18 ikävuoteen ja helpottaa yksinhuoltajaperheen asemaa. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, mutta yksinhuoltajien verotusta on muin keinoin pyritty keventämään vuosien saatossa kunnes verohelpotus poistettiin kokonaan vuonna 1994 ja sitä kompensoitiin yksinhuoltajakorotuksella lapsilisään. Tukihenkilötoiminta Tukihenkilötoiminnan järjestäminen oli hyvin keskeisessä osassa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana kun yhdistys oli vielä lapsen kengissä. Oli hyvin tärkeää, että apua tarvitseva, erokriisissä oleva yksinhuoltaja sai apua ja tukea toiselta saman kokeneelta koulutetulta henkilöltä. Vielä luvuilla kun ei varsinaisesti ollut samanlaista olohuone- ja eroryhmätoimintaa kuin tänä päivänä. Turun Seudun Yksinhuoltajien tukihenkilötoiminta alkoi käytännössä yhdistyksen perustamisesta, mistä lähtien yhdistyksen puheenjohtaja oli aina tavoitettavissa omasta kotinumerostaan avun tarpeen hetkellä. Virallisesti kuitenkin vasta vuonna 1982 Perheasiain neuvottelukeskuksen psykologilta työnopastusta saaneet yhdistyksen ensimmäiset 6

7 yhteyshenkilöt Pirjo Lehto ja Hannu Kähkönen aloittivat ottamaan vastaan puheluita kotinumeroihinsa puheenjohtajan ja sihteerin ohella. Puheluiden vastaanottaminen kotiin oli kuitenkin ongelmallista, sillä tukihenkilöiden ollessa niin ikään yksinhuoltajia, oli heillä samaan aikaan usein kädet täynnä töitä omien lastensa kanssa ja keskittyminen toisen ongelmiin tällaisessa tilanteessa saattoi olla hankalaa. Ongelmaa lähdettiin ratkaisemaan hakemalla yhteistyötahoa, joka voisi tarjota maksuttomat tilat puhelujen vastaanottamista varten. Neuvotteluja käytiin muun muassa Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymän kanssa, joka oli muutoinkin tukenut Turun Seudun Yksinhuoltajia, ja jonka pastori Sakari Ojanen oli jo pitkään toiminut yhteyshenkilönä yhdistyksen ja seurakunnan välillä. Seurakunnalla ei kuitenkaan ollut tiloja tarjolla ja lopulta ne saatiin Ensi Koti ry:ltä. Puhelinpäivystys alkoi vuoden 1985 lokakuussa päivystäjinä Pirjo Lehto ja Armi Lehtonen, yhdistyshän oli kouluttanut kaksi tukihenkilöä lisää jo vuonna Puhelinpäivystyksen tarkoituksena oli keskittää päivystysajat ja varmistaa, että päivystäjä olisi valmiina keskittyneenä tulevaan puheluun apumateriaalit käsillä. Päivystys ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen, vaan se lakkautettiin jo puolen vuoden kuluttua, sillä päivystysajat eivät sopineet soittajille, ja palattiin takaisin käyttämään tukihenkilöiden ja puheenjohtajan kotinumeroita. Myös Yhden Vanhemman Perheiden Liitto on tarjonnut puhelinpäivystystä koko toimintansa ajan, ja valtakunnallinen Eroinfo-puhelinnumero on ollut toiminnassa vuodesta 2006 lähtien. Pastori Sakari Ojanen. Yhdistys osallistui 1980-luvulla myös lastenhoitorenkaan järjestämiseen. Ideana oli, että yksinhuoltajavanhempi saisi omaa aikaa ja voisi jättää lapsensa turvallisen ja luotettavan aikuisen seuraan. Yhdistys halusi järjestää tasaisesti jakaantuvat vuorot siten että toiminta olisi tasapuolista ja kaikille oikeudenmukaista. Vapaaehtoisuuteen perustuva hoitorengas muuttui vuosien saatossa Mikonmökissä keskusteluiltoina tapahtuvaksi lastenhoidoksi. Lastenhoitorengas kukoisti aikansa eikä yhdistys nykyään ole enää mukana renkaan järjestämisessä vaan jäsenistö järjestää samankaltaista toimintaa omatoimisesti luvun laman aikaan avun tarve lisääntyi sitä mukaa kun hyvinvointipalveluita ajettiin alas, ja tuolloin järjestettiinkin koulutusta sekä eroseminaareja palvelemaan paremmin kasvavaa jäsenistöä. Laman aikaan syntyi myös ajatus laajemmassa mittakaavassa järjestettävän tukihenkilötoiminnan perustamisesta ja ulottamisesta myös yhden vanhemman perheiden lapsiin, mutta yhdistyksen varat eivät siihen riittäneet. Vuonna 1992 yhdistykseen perustettiin kuitenkin ensimmäisenä Suomessa Nuorisojaosto, joka keskittyi järjestämään toimintaa lapsille muun yhdistyksen toiminnan ohella. 90-luvulla kehkeytynyt ajatus lasten tukihenkilötoiminnasta tuli uudelleen ajankohtaiseksi vuonna 2005 kun yhdistys ryhtyi yhteistuumin Turun Ammatti-instituutin terveyden ja hyvinvoinnin lähihoitajaopiskelijoiden kanssa suunnittelemaan Kaveri Mukaan -projektia (KaMu-projekti), johon haettiin avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Projekti saikin avustuksen kolmeksi vuodeksi, vuosille , mutta toiminta pysyi niin pienimuotoisena, että sitä voitiin jatkaa vielä keväällä Tukisuhteet päättyivät tuon vuoden kevätlukukauden lopulla ja projektin loppuseminaari järjestettiin Turussa. Projekti on suurin yksittäinen Turun Seudun Yksinhuoltajien koordinoima ja se on samalla ainoa, johon RAY:ltä on saatu avustusta. KaMu-projektin toimintamallina oli, että Turun Seudun Yksinhuoltajien jäsenistön keskuudesta halukkaat saivat ilmoittaa lapsensa osaksi tukihenkilötoimintaa, ja näille lapsille valittiin pari projektiin vapaavalintaisina opintokokonaisuuksina osallistuvista opiskelijoista. Lapsi-tukihenkilö-parit tapasivat noin kerran kuukaudessa ja viettivät aikaa yhdessä erilaisten aktiviteettien parissa. Projektissa yksinhuoltajaperheiden lapset saivat seuraa ja toimintaa, ja opiskelijat puolestaan kokemusta perhetyöstä sekä ennaltaehkäisevästä lastensuojelutoiminnasta. Hanke poiki myös muutaman opinnäytetyön, joten sillä oli myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys. 7

8 Yhdistys on tarjonnut halukkaille tukihenkilökoulutusta 1980-luvulta lähtien, mutta käytännössä nykyään koulutuksia ei juurikaan järjestetä vaan tukihenkilötoiminta kukoistaa lähinnä ruohonjuuritasolla vertaistukena järjestön jäsenten keskuudessa, samoin kuin lastenhoitorengas. Koulutusta puolestaan järjestetään Hyvä ero -ryhmien muodossa yhteistyössä Yhden Vanhemman Perheiden liiton kanssa. Eroryhmien tarkoituksena on auttaa eron läpikäynyttä yksinhuoltajaa. Niitä on järjestetty vuodesta 2007 ja sitä ennen vuodesta 1995 alkaen järjestettiin eroseminaareja. Eroryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa, ja näiden kertojen sekä kotitehtävien jälkeen eronneella on paremmat eväät kohdata yksinhuoltajan arjen haasteet sekä selvitä niistä. Yhdistys on pääosin toiminut vapaaehtoisvoimin ja sillä on ollut ainoastaan yksi työntekijä KaMu-projektin koordinaattorin lisäksi koko 40 vuoden taipaleen aikana. Vuonna 2000 yhdistys palkkasi Lilli Vehviläisen osa-aikaiseksi kotiapulaiseksi jäsenistönsä käyttöön. Vehviläinen, aktiivinen jäsen itsekin, työskenteli yhdistyksessä vuoden, helpottaen useiden jäsenistöön kuuluvien perheiden arkea. Hän työskenteli perheissä muutaman tunnin kerrallaan avustaen kotitöissä ja lasten hoidossa, ja hänen palvelunsa oli jopa niin haluttua, ettei Vehviläinen meinannut saada ollenkaan omaa rauhaa, vaan työvuoroista yritettiin tulla sopimaan jopa teatterireissuilla. Vehviläisen työskentelyaikana kävikin kouriintuntuvan selväksi, kuinka merkitykselliseksi vain muutamakin tunti viikossa voi muodostua. Vertaistuki Vertaistuki on ehdottomasti tärkein Turun Seudun Yksinhuoltajien toiminnan osa-alue ja myös koko toiminnan keskeisin idea. Yhdessä tekeminen on eheyttävää ja jäsenet saavat tukea ja neuvoja toisilta yksinhuoltajilta. Virkistystoiminnalla on suora vaikutus mielenterveyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Turun Seudun Yksinhuoltajat järjestävät jäsenistölleen monenlaista toimintaa, joka voidaan jakaa asiapitoisiin kuukausitapahtumiin sekä virkistystoimintaan. Lähes kaikki tapahtumat ovat tarkoitettu sekä lapsille että aikuisille, ja esimerkiksi informatiivisten kuukausitapahtumien ajaksi on järjestetty maksuton lastenhoito. Kaikissa tapahtumissa on keskeistä, että yhden vanhemman perheet voivat viettää aikaa yhdessä ja tukeutua toisiinsa. Jäsenistöllä on myös aina ollut mahdollisuus vaikuttaa tapahtumien aiheisiin ja matkojen määränpäihin. Keskustelutilaisuus Puheenjohtaja Terttu Luntinen ja sihteeri Leena Kronström. Kuukausitilaisuudet ovat olleet osa yhdistyksen toimintaa koko sen 40-vuotisen taipaleen ajan. Niiden tarkoituksena on tarjota jäsenistölleen asiantuntijoiden johdolla tietoutta erilaisista asioista. Puhujina on ollut muun muassa virkamiehiä, poliiseja, terveydenhuollon ammattilaisia sekä seurakunnan edustajia. Aiheet keskusteluilloissa ovat olleet aivan laidasta laitaan, totisemmista aiheista kevyempiin. Etenkin ensimmäisinä vuosina painotus oli enimmäkseen hyvin informatiivisissa luennoissa, joiden aiheet saattoivat liittyä esimerkiksi kasvatukseen, päihteisiin tai verotukseen. Osa keskustelutilaisuuksista on myös vapaa sana - periaatteella, jolloin voidaan keskustella yleisesti jäseniä askarruttavista asioista. Tänä päivänä tietoa on helpommin saatavilla eikä informatiivisten keskusteluiltojen osuus ole enää niin suuri ja painotus kevyempiin aiheisiin on kasvanut. Keskusteluiltojen ohella kuukausitapahtumat ovat olleet tutustumiskäyntejä muun muassa Turun alueen elinkeinoelämään ja viranomaiskeskittymiin. Myös erilaisissa seurakunnan ja terveydenhuollon yksiköissä on käyty. Viime vuosikymmeninä tutustumiskäynnit ovat olleet huomattavasti yleisempiä kuin keskustelutilaisuudet. Tutustumiskäynteihinkin on lähes aina päässyt osallistumaan koko perhe ja niissä keskeisenä osana on valistus eritoten lapsille, jotka 8

9 saavat esimerkiksi mainion kuvan palolaitoksen tai televisiokanavan toiminnasta. Tutustumiskäynneillä onkin siis myös kasvatuksellinen puoli. Usein niitä järjestetään myös paikkoihin, mihin muutoin on vaikeampi tai mahdoton päästä. Virkistystoiminta on toinen vertaistuen haara Turun Seudun Yksinhuoltajien toiminnassa ja se käsittää illanistujaiset, retket, matkat ja leirit. Jo traditioiksi muodostuneet perheleirit järjestetään yleensä seurakunnan leirikeskuksessa Sinapissa noin 2-3 kertaa vuodessa. Leirillä voi harrastaa erilaisia aktiviteetteja vuodenajasta riippuen ja niillä järjestetään joskus myös erilaisia luentoja, mutta pääsääntöisesti leirien tarkoitus on tuoda yhden vanhemman perheet yhteen nauttimaan virkistymisestä ja yhdessäolosta. Mäenlaskua Sinapissa vuonna Päiväretkiä järjestetään yleensä Turun ympäristöön ja lähikuntiin, joskus toisten yksinhuoltajayhdistysten vieraaksi. Esimerkiksi Turun Seudun Yksinhuoltajilla on pitkät perinteet yhteistoiminnasta Rauman Yksinhuoltajien kanssa. Olihan Rauman yhdistyksen puheenjohtaja aikoinaan avustamassa Turun yhdistyksen perustamisessa. Lähikunnissa riittää nähtävää ja retkiä tehdään paljon. Kohteet vaihtelevat kotieläintiloista huvipuistoihin ja erilaisiin nähtävyyksiin. Vuonna 2002 tehtiin muun muassa retki Loimaalle kotieläintilalle biisoneita katsomaan ja 1982 puolestaan käytiin Jokioisissa Museorautatiellä. Myös erilaiset kulttuuritilaisuudet kuten teatteriesitykset ja urheilutapahtumat ovat olleet jokavuotisia yhdistyksen kalenterissa. Turun Seudun Yksinhuoltajat pyrkivät myös järjestämään jäsenistölleen mahdollisuuksia ulkomaan matkoihin, sillä Retki Museorautatielle Jokioisiin useinhan yhden vanhemman perheet joutuvat tinkimään ajatuksesta johtuen niiden hintavuudesta. Yhdistys pyrkiikin sponsoroimaan osan näistä kuluista mahdollistaen perheille ulkomaan matkailun. Ensimmäinen matka suuntautui vaatimattomasti bussilla Leningradiin vuonna Pietarissa ei ole sen koommin käyty, mutta Ruotsiin ja Viroon on suunnattu useamminkin. Etenkin Ruotsin Kolmårdenin eläintarha on ollut kestosuosikki. Vaikka ostosmatkoja tehdään myös kotimaahan, ovat Tallinnan shoppailureissut olleet hyvin suosittuja. Matkat eivät tietenkään suuntaudu pelkästään ulkomaille vaan myös kotimaassa tehdään pidempiä reissuja. Turun Seudun Yksinhuoltajat ovat esimerkiksi tehneet kaksi matkaa Kuusamoon sekä ruskaretken Ropinsalmelle Kilpisjärvelle kolmen valtakunnan rajalle, missä tavattiin muun muassa Muonion poikamiesyhdistyksen väkeä. Vuonna 2015 on luvassa kauan odotettu ruskaretki Inarin Nukkumajoelle. Turun Seudun Yksinhuoltajat ry on perinteisesti ilmoittanut tapahtumista jäsenkirjeiden avulla. Omaa lehteä alettiin julkaista vuoden 1985 alusta puheenjohtaja Toivo Viitasen johdolla, ja siitä lähtien lehti Ropinsalmi on ilmestynyt 2-4 kertaa vuodessa. Yhdistyksen en- 9

10 simmäinen lehti kantoi nimeä Turun seudun yksinhuoltaja, mutta jo toiseen lehteen vakiintui nimi YksPlus, jonka keksi nimeämiskisan voittanut Piritta Lentiö. Jäsenistöä lähestytään toki edelleen myös jäsenkirjeen muodossa, mutta oma lehti sekä liiton Muuttuva Perhe -lehti ovat pääväylät informoida jäseniä tapahtumista, leireistä ja koulutuksista. Yhdistyksen verkkosivut puolestaan avattiin vuonna 2003 ja heti muutaman ensimmäisen vuoden aikana sivut olivat kovassa käytössä ja sinne suuntautui liikennettä jopa Yhdysvalloista, Ruotsista ja Kiinasta asti. Nykyään verkkosivusto (www.turunseudunyksinhuoltajat.com) on lehtien ohella tärkein väylä informoida jäseniä. Olivatpa kokoontumiset ja tapahtumat minkä aiheisia hyvänsä, niiden tärkein anti on yhteisöllisyyden tunteen vahvistamien ja vertaistuen tarjoaminen. Toinen ihminen, vaikka vain kuuntelijana, on yksi merkityksellisimmistä tuen muodoista. Myös mahdollisuudet virkistystoimintaan yhdistyksen rahallisesti tukemana, on tärkeää jäsenille ja se näkyy suurina osallistujamäärinä. Nykyaika Vuonna 2008 alkoi yhdistyksessä uusi aika. Turun Seudun Yksinhuoltajat saivat vihdoin virallisen toimipisteen Perhetalo Heidekeniltä. Samaan aikaan yhdistys sai myös ensimmäisen virallisen puhelinnumeron, sillä aiemminhan kulloisenkin puheenjohtajan henkilökohtainen numero oli toiminut yhdistyksen numerona. Perhetalo Heideken toimi yli sata vuotta synnytyssairaalana aina vuoteen 1995 asti. Vuonna 2007 Varsinais -Suomen Lastensuojelu ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ostivat talon RAY:n tuella järjestökäyttöön. Tiloissa työskentelee kaikkiaan seitsemän järjestön työntekijöitä ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä. Lisäksi talossa työskentelee vapaaehtoisia ja järjestetään monenlaista ohjelmaa. Turun Seudun Yksinhuoltajat jakavat toimitilan Yhden Vanhemman Perheiden liiton kanssa. Sijainnilla on valtava merkitys yhdistyksen toimintaan ja verkostoitumiseen. Heidekenille muuton seurauksena yhteistyötahot ja yhteistyön määrä on lisääntynyt hurjasti. Tästä mainiona esimerkkinä on muun muassa Perheiden Taiteiden yö -tapahtuma, jossa Perhetalon Perhetalo Heideken. yhdistykset yhteistuumin järjestävät kokoperheen tapahtuman, joka täydentää kaupungin keskustassa vietettävää Taiteiden yötä. Perheiden Taiteiden yö onkin kohdennettu lapsiperheille ja talolle kokoontuu suuri joukko järjestöläisiä ja vapaaehtoisia mahdollistamaan perheille elämysrikkaan päivän. Perhetalolla toimiminen siis myös mahdollistaa osallistumisen monipuolisempiin tapahtumiin. Ennen Heidekenille muuttoa Turun Seudun Yksinhuoltajien yhteistyö muiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa oli pienimuotoisempaa ja yhteistyötä tehtiin enemmän muutamien tuttujen yhdistysten, kuten Ensi Koti ry:n ja Turun katulähetyksen kanssa. Perhetalo Heideken on Suomessa ainutlaatuinen. Vaikka toki Suomesta löytyy useita järjestötaloja, ei samankaltaista lastensuojelujärjestöjen keskittymiä löydy muualta. Hyötyinä ovat esimerkiksi tiedonkulun parantuminen niin eri yhdistysten välillä kuin myös kaupungin ja kolmannen sektorin välillä, sillä järjestöjen alaisuudessa toimii useita kymmeniä yhdistyksiä ja tiedotus talon sisällä toimii hyvin. Järjestöjen keskittymässä on etuna myös se, että ihmiset ohjautuvat helpommin heille sopivan yhdistyksen toimintaan mukaan. 10

11 Yhteistoiminnalla on myös siinä suhteessa suuri merkitys, että kun tukijoiden määrä on vuosien saatossa ja yhteiskunnan muutoksien seurauksena vähentynyt, korostuu yhdistysten välinen yhteistoiminta, jolloin kuluja voidaan jakaa. Vielä ensimmäisten toimintavuosikymmenien aikana esimerkiksi pankit ja muut liikelaitokset saattoivat rahallisesti tukea erilaisia yhdistyksiä, mutta tänä päivänä ei samanlaista kulttuuria ole juurikaan havaittavissa ainakaan pienillä yhdistyksillä. Nykyään tärkeimmät ja usein ainoat tukijat ovat Turun kaupungin ja ympäristökuntien lisäksi seurakunta, jotka toki ovat olleet tukijoita ennenkin, ja näiden tuki onkin korvaamatonta yhdistyksen toiminnan jatkumiseksi, vaikka avustusten määrät ovatkin pienentyneet. *** Näin neljänkymmenen vuoden jälkeen voi todeta, että paljon on saatu aikaan ja toivotaan, että seuraavien neljänkymmenen vuoden aikana hyvä työ jatkuu. Työ, jolla on merkitystä jokaisen Turun alueen yksinhuoltajan ja hänen perheensä arkeen ja jaksamiseen myös yhdistykseen kuulumattomien perheiden. Yhden vanhemman perheet tulevat jatkossakin tarvitsemaan toisiaan sekä yhdistystä ajamaan etujaan ja järjestämään mahdollisuuksia eheyttävään yhdessäoloon. Toivotammekin kaikki mukaan ajamaan yhteistä etua ja nauttimaan yhdessäolosta monipuolisten aktiviteettien parissa. 11

12 12

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa

Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa + Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Takana 20 vuotta toimintaa + Miten kaikki alkoi? 1993 Syömishäiriöisten lasten vanhempien tukiyhdistys perustettiin Turussa 31.3.1993. Valtakunnallinen yhdistys,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Toimintakertomus 2014. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry

Toimintakertomus 2014. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 1 Toimintakertomus 2014 Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 2 Sisältö VERTAISTOIMINTA... 3 PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA... 3 TIEDOTTAMINEN... 3 TILAISUUDET... 3 LAHJOITUKSET... 3 KOKOUKSET... 3 VARAINHANKINTA...

Lisätiedot

Vuosikertomus 2010. vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011. Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yleistä

Vuosikertomus 2010. vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011. Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yleistä vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011 Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry Vuosikertomus 2010 Yleistä Toiminnan tarkoitus Tukea yhdessä Lihastautiliiton kanssa neuromuskulaarisia tauteja sairastavien ja

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 YHTEISTYÖKUMPPANIT SEKÄ VARHAISKASVATUSPÄIVIEN SUUNNITTELURYHMÄ

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi Kouluhenkilökunta Nuoren ja perheen tukena koulussa toimivat opettajien lisäksi myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi), joiden puoleen voit kääntyä arjen pulmatilanteissa.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2013

Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2013 Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2013 Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Tietoa antaneet ehkäisevän työn järjestöt Tietoa ehkäisevän työn palvelujen käytöstä vuonna 2013 Käytetyimmät

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 ATOPIALIITTO RY

VUOSIKERTOMUS 2014 ATOPIALIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2014 ATOPIALIITTO RY ** www.atopialiitto.fi ** Karjalankatu 2 B, 00520 Helsinki 2 1 YLEISTÄ Atopialiitto on atooppista ihottumaa sairastavien potilas- ja edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Maritta Pohlsin (Suomalainen Naisliitto) ja Paula Syväniemen (Kalevalaisten Naisten Liitto) vetämässä teematyöpajassa Kulttuuri hyvinvoinnin

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 Toiminta Hallitus Suomen Saksanpystykorva harrastaja Sapy ry:n tarkoituksena on tehdä eri saksanpystykorvia ja eri harrastusmuotoja tunnetuksi, tuoda rotujen harrastajat yhteen,

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2015. Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry. Tässä tiedotteessa

JÄSENTIEDOTE 2/2015. Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry. Tässä tiedotteessa Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry JÄSENTIEDOTE 2/2015 Tässä tiedotteessa Yhdistyskuulumiset... 2 Hallituksen kokoukset... 2 Toimiston kesäloma... 2 Lahden Seudun me itse... 2 Vapaa-ajan toiminta...

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Vannu ry. Perustettu huhtikuussa 2006

Vannu ry. Perustettu huhtikuussa 2006 VANTAAN NUORISOJÄRJESTÖT - Vannu ry Perustettu huhtikuussa 2006 YLEISTÄ VANNUSTA Vantaan alueella a toimivien alueellisten nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen yhteistyöelin. Tehtävänä edunvalvonta ja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011 Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely kevät 2011 Vastaajamäärä yhteensä 32 kpl. Vastaajien ikäjakauma Ikä Vastaajien lkm % Alle 20 v. 0 0 21-25 v. 0 0 26 30 v. 3 10,0 31 35 v. 0 0 36

Lisätiedot

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt:

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt: KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää monikielistä viestintää, monikulttuurista vuorovaikutusta ja niihin sisältyvää teknillistä sisällönhallintaa

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 n Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille n kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Vuonna 2014 lippukunta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 1. YLEISTÄ Keski Suomen Ekonomit ry. on v.1937 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on toimia korkeamman taloustieteellisen koulutuksen hankkineiden yhdyssiteenä toiminta alueellaan,

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry

Toimintakertomus 2013. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 1 Toimintakertomus 2013 Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 2 Sisältö VERTAISTOIMINTA... 3 PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA... 3 TIEDOTTAMINEN... 3 TILAISUUDET... 3 LAHJOITUKSET... 4 KOKOUKSET... 4 VARAINHANKINTA...

Lisätiedot

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu JOSE TOIMINTA 2013 1/7 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Josen jäseninä on erilaisia oppijoita, heidän läheisiään ja työnsä vuoksi oppimisvaikeuksista kiinnostuneita. Josen tarkoituksena on koota edellä mainitut

Lisätiedot

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013.

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013. Vallilan vanhemmat-yhdistyksen kokous 02.04.2013 Aika: Tiistai 02.04.2013 klo 18.00 Paikka: Vallilan koulun opettajanhuone 1. Läsnä Opettaja Sami Paavola Annu Kilpeläinen (3A) Anu Vauramo (6A) Kati Lounema

Lisätiedot