JORVIN SAIRAALAN PÄIVYSTYSLISÄRAKENNUS HANKESELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13.4.2010 JORVIN SAIRAALAN PÄIVYSTYSLISÄRAKENNUS HANKESELVITYS"

Transkriptio

1 JORVIN SAIRAALAN PÄIVYSTYSLISÄRAKENNUS HANKESELVITYS

2 2 (59) SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKESELVITYKSEN PERUSTEET LISÄRAKENNUKSEEN SIJOITETTAVAN TOIMINNAN NYKYTILANNE Aikuisten ja lasten erikoissairaanhoidon päivystys ja valvonta Perusterveydenhuollon päivystys Päivystysosasto Päivystyksen kuvantamispalvelut Päivystyksen laboratoriopalvelut Teho-osasto Palovammakeskus Välinehuoltokeskus LISÄRAKENNUKSEN YKSIKÖIDEN KEHITTÄMISTARPEET, TOIMINTA, HENKILÖSTÖ JA KUSTANNUKSET Yhteispäivystys Yhteispäivystyksen kehittämistavoitteet Toiminta Yhteispäivystyksen potilasmäärien ennusteet vuonna Päivystysalueelle rakennettavat potilaspaikat Henkilöstö Kustannukset Lastenpäivystyksen kehittäminen Päivystysosasto Päivystyksen kuvantamispalvelut Päivystyksen laboratoriopalvelut Päivystyksen muut tukipalvelut Teho-osasto ja palovammakeskus Kehittämistarpeet Tuleva toiminta Kustannukset Opetustilat Jorvin sairaalassa Dekontaminaatiotila Välinehuoltokeskus Välineiden kuljetus ja kuljetusreitit Välinehuoltokeskuksen henkilöstö ja kustannukset HANKKEEN RISKIARVIO Strategiset riskit Operatiiviset, palvelutuotannon, talouden ja tiedonhallinnan riskit Henkilöstöön, rahoitukseen ja aikatauluun liittyvät riskit ASEMAKAAVA, LAAJENNUKSEN SIJOITTUMINEN JA LIIKENNEJÄRJESTELYT TILAOHJELMA LISÄRAKENNUKSEN LAAJUUS JA KUSTANNUSARVIO JA TOIMINTAKULUVAIKUTUS SEKÄ AIKATAULU...41 LIITTEET

3 3 (59) 1. HANKESELVITYKSEN PERUSTEET Jorvin sairaalan päivystyksen kehittäminen tulevaisuuden palvelutarpeita vastaavaksi rakentuu merkittävälle toimintamallin muutokselle. Päivystysaikana toteutettava hoito on kallista, ruuhkaisissa päivystyksissä ei potilasturvallisuutta voida aina taata eikä henkilökunta riitä, jollei päivystyksen toimintaa tarkastella kriittisesti. Jorvissa päivystyshoidon kehittämiseen on liitetty lisärakennukseen suunniteltavat uudenlaiset päivystyskokonaisuuden tilat. STM:n käynnistämän ja helmikuussa 2010 valmistuneen Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet hankkeen mukaisesti yhteispäivystysten toimintaa kehitetään kohti aitoa yhteispäivystystä, jonka toiminta perustuu potilaan tarvitsemiin lähi- ja keskitettyihin palveluihin ilman nykyisiä organisatorisia raja-aitoja. Tällä hetkellä Jorvin sairaalan päivystyspoliklinikalla toimivat rinnakkain erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystykset. Erikoissairaanhoidon päivystyksestä vastaa HYKS ja perusterveydenhuollon päivystyksestä Espoon terveyskeskus. Hoitohenkilökunta ja erikoissairaanhoidon lääkärit ovat Hyksin henkilökuntaa ja perusterveydenhuollon lääkärit Espoon terveyskeskus on kilpailuttanut yksityiseltä palveluntuottajalta. Lisärakennukseen suunnitellaan aito yhteispäivystys, jossa toimintaa ohjataan yhden johdon alaisena kokonaisuutena ja potilasprosessit on suunniteltu tarkasti potilaiden tarpeiden mukaan keskittyen päivystyksenä tarvittavaan kiireelliseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Päivystyksessä tehtävät päätökset ohjaavat merkittävästi koko sairaalan toimintaa etenkin vuodeosastojen osalta. Päivystys tuottaa osittain ennakoimatonta kysyntää sairaalan toimenpide- ja tukipalveluyksiköihin ja edelleen valvontayksiköihin sekä teho- ja vuodeosastoille. Päivystyshoidon osaamisen painottaminen jo päivystyspotilaan ensiarvioon ohjaa potilaan hoitopolun heti päivystyskäynnin alussa oikealle hoitolinjalle Jorvin sairaalan päivystyspoliklinikka vastaa tällä hetkellä Espoon ja Kauniaisten päivystystoiminnan lähipalveluista, joihin kuuluvat hoidon tarpeen arvio, lievien vammojen ja sairauksien hoito ja hätätilapotilaiden hoito yhdessä ensihoitopalvelun kanssa. Kirkkonummen osalta ei tämänhetkisen terveyskeskuspäivystyksen potilaita ole voitu ottaa Jorviin kuin yöajan osalta tilanahtauden vuoksi. Lähipalveluiden lisäksi Jorvin päivystys tuottaa merkittävän osan HYKS-alueen keskitetyistä erikoissairaanhoidon päivystyspalveluista, joihin kuuluvat lastentautien, sisätautien ja kirurgian erikoissairaanhoidon palvelut myös laajemman HUS-alueen väestölle sovitun päivystyksen työnjaon mukaisesti. Lastentautien osalta erikoissairaanhoidon keskitetyt palvelut HYKS-alueella ovat Lastenklinikalla ja Jorvissa. Molemmissa edellä mainituissa päivystyspisteissä on yhtenäinen toimintamalli. Jorvin lastenpäivystys on Suomen toiseksi suurin lasten päivystyspiste Helsingin Lastenklinikan jälkeen. HUS:n somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelman mukaisesti Jorvin sairaalan roolia alueen toisena päivystyskirurgisena keskuksena kehitetään erityisesti suurten kirurgisten erikoisalojen kuten vatsaelinkirurgian ja traumatologian osalta. Muissa kuin yhteen yksikköön keskitetyissä päivystyskirurgisissa ongelmissa Länsi-Uudenmaan, Lohjan, Hyvinkään ja Peijaksen sairaalat tukeutuvat ensisijaisesti Jorvin sairaa-

4 4 (59) laan. Tämän seurauksena Jorviin ohjataan enenevässä määrin virka-ajan ulkopuolista leikkaushoitoa tai valvontapaikkaa tarvitsevia päivystyspotilaita. Vuonna 2009 Jorvin erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla oli noin aikuisten erikoissairaanhoidon käyntiä. Lastenpäivystyksessä oli erikoissairaanhoidon käyntiä. Perusterveydenhuollon päivystyksen käyntimäärä vuonna 2009 oli aikuisten osalta ja lasten osalta (luvuissa mukana Jorviin Puolarmetsän sairaalasta siirretty päivystys lukien). Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukasmäärä kasvaa vuoden 2009 yhteensä :sta vuoteen 2020 mennessä lähes asukkaalla (+17 %). Kasvu on selvästi suurempi kuin muissa HUS:n jäsenkunnissa (+11 %). Samalla väestö ikääntyy ja alueelle muuttaa lapsiperheitä ja maahanmuuttajaperheitä, minkä arvioidaan lisäävän erityisesti lasten päivystyksen käyttöä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Jorvin alueella on 75 vuotta täyttäneitä vuonna 2020 yli enemmän kuin vuonna Väestökehitys ennakoi huomattavan suurta terveyspalvelujen käytön ja kustannusten lisäystä. Osaltaan myös pääkaupunkiseudun asukkaiden oikeus perusterveydenhuollon päivystysten yhteiskäyttöön lukien saattaa lisätä käyntimääriä Jorvissa. On kuitenkin tärkeää huomata, että väestömäärä on vain yksi terveyspalvelujen tarvetta ohjaava tekijä eikä palvelujärjestelmää suunnitella pelkän väestöennusteen mukaan. HUS:n ja sen jäsenkuntien yhteinen haaste on hallita ja ohjata kysyntää ja terveydenhuollon kustannuspaineita edistämällä ennaltaehkäisyä, potilaslähtöisiä prosesseja ja työnjakoa sekä erityisesti päivystyshoidon toimintamallia. Palvelukysynnän kasvaessa on tarpeen korvata Jorvin sairaalan päivystyksen ja päivystysosaston tilat uusilla, riittävillä hyvin järjestetyn ja tehokkaan päivystyksen tiloilla. Samalla otetaan huomioon Jorvin sairaalan rooli opetussairaalana ja mahdollisuudet kehittää erityisesti päivystysopetusta uudessa yhteispäivystyksessä. Tulevien vuosien potilasmääriä säätelevät väestömuutoksen ohella tärkeinä tekijöinä seuraavat: - tutkimuksen ja hoidon menetelmä- ja prosessikehitys - koko terveyspalvelujärjestelmän ja sen toimintayksiköiden työnjaon muutokset - muutokset sairastavuudessa ja päihteiden käytössä - palvelujen saatavuus ja läheisyys - kansantalouden tila ja yksityissektorin palvelujen käyttö - yhden henkilön kotitalouksien osuuden kasvu - maahanmuuton kehitys Jorvin alueen kunnat ovat erityisen mittavan tehtävän edessä ikääntyvän väestön terveydenhuollon järjestämisessä ja rahoituksessa. Espoon kaupungin terveyspalvelujen kehittämistyön yhteydessä on todettu perusterveydenhuollon vahvistamisen edellyttävän sen toimintojen uudelleen arvioimista. Perusterveydenhuollon tulee eri keinoin vahvistaa ihmisten omaa kykyä ennaltaehkäistä ja hoitaa sairauksia. Sillä on päävastuu

5 5 (59) kroonisten sairauksien hoidosta ja monen eri terveysongelman kanssa painivien potilaiden hoidon koordinoinnista. Perusterveydenhuollon roolia ensisijaisena palveluna minkä tahansa terveysongelman kohdalla tulee arvioida kriittisesti. Em. rooli matalan kynnyksen palveluna ei tänä päivänä toteudu. Tulevaisuudessa osaa kysynnästä ohjataan internetin välityksellä ja itsepalvelun rooli kasvaa. Silti tavoitteena on, että kuntalaisilla on mahdollisuus asioida kasvokkain terveydenhuollon ammattilaisen kanssa matalalla kynnyksellä ja ammattilainen on useammin hoitaja kuin lääkäri. Espoon kaupungin terveyspalvelujen kehittämisarvioissa nähdään potilaiden osallistumisen omaan hoitoonsa voivan merkittävästi vähentää painetta ammattilaisten palvelujen kasvulle. Jos terveydenhuollon ammattilaisesta tulee yhä enemmän kumppani ja valmentaja, tarvitaan lääketieteellisen tiedon lisäksi pedagogista ja organisatorista osaamista sekä kykyä työskennellä verkostoissa. On ilmeistä, että vielä ei juurikaan osata hyödyntää osaamista, jota esimerkiksi kroonisesti sairailla potilailla on omasta sairaudestaan. Joulukuussa 2008 valmistuneessa Jorvin sairaalan yleissuunnitelmassa esitettiin, että palvelukysynnän kasvusta merkittävä osa ratkaistaan uudistamalla sairaalan toimintaa ja yhteistyötä peruskuntien kanssa. Lisäksi Jorvissa tulee toteutettavaksi laaja rakennushankkeiden ohjelma, jolla tilat saadaan vastaamaan uudistuvaa toimintaa. Samalla painotettiin, että uudet toimintaprosessit, sähköiset palvelut ja muu teknologian kehitys sekä odotukset potilaiden omatoimisuuden lisääntymisestä eivät poista tarvetta hoitaa sairaalaolosuhteissa edelleenkin suurta määrää iäkkäitä moni- ja pitkäaikaissairaita tai kuntoutusta ja hoivaa tarvitsevia potilaita. Espoon kaupunki suunnittelee uutta kuntoutus- ja kotiutussairaalaa, joka valmistunee Sen myötä Jorvin sairaalassa olevien kaupungin geriatristen akuuttiosastojen paikkamäärä tulee uudelleen tarkasteluun. Akuutisti sairaiden potilaiden hoitoketjuun kuuluvat oleellisena osana tehohoidon ja tehovalvonnan palvelut. Päivystyksen palvelukysynnän kasvaessa myös tehohoidon tarve lisääntyy. Jorvin sairaalan teho-osaston tilat ovat nykyisen päivystysalueen lailla käyneet ahtaiksi. Tehohoidon vaatimien resurssien tehokkaan hyödyntämisen ja vaativan teknologian edellyttämän tietotaidon ylläpitämiseksi tulisi yksittäisen teho-osaston paikkaluvun olla vähintään HUS:n tehohoidon klinikan tavoitteena on yhdistää nykyisin pieninä erillisinä osastoina toimivia teho-osastoja laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Nykyisin Palovammakeskus Töölön sairaalassa toimii yksittäisenä vain 3-paikkaisena teho-osastona, jossa kysynnän vaihtelut aiheuttavat merkittäviä ongelmia resurssien käyttöön. Palovammakeskuksen tilat ovat erittäin ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset nykyisten hoitokäytäntöjen toteuttamiseen. Palovammahoidon liittäminen Jorvin päivystyksen vaatiman tehohoidon yhteyteen tarjoaa monia synergiaetuja erityisesti resurssien käytön tehostumisella. Suunniteltava osasto kantaa valtakunnallista vaikeiden palovammojen hoitovastuuta, jolloin myös merkittävä osa kuntalaskutuksesta suuntautuu HUS-alueen ulkopuolelle. Jorvin sairaalan yleissuunnitelmassa, jonka HYKS-lautakunta hyväksyi ja HUS:n hallitus pohjaksi jatkosuunnittelulle, sairaalan ensimmäiseksi suureksi rakennusprojektiksi ehdotettiin päivystyslisärakennusta. Ehdotukseen sisältyi päivystysalueen ja sen potilaspaikkojen lisäksi teho-osaston, valtakunnallisen palovammakeskuksen, sai-

6 6 (59) raalan opetustilojen ja välinehuoltokeskuksen sijoittaminen päivystyksen uudisrakennukseen. Hankkeen todettiin mahdollistavan yhteispäivystyksen kehittämisen siten, että voidaan vastata väistämättömään palvelukysynnän kasvuun ja ikääntyvien potilasryhmien lisääntyvään eriasteisen seurannan, valvonnan ja infektioeristyksen tarpeeseen. Lisäksi hanke mahdollistaa Töölön sairaalassa olevan palovammakeskuksen ja Jorvin teho-osaston uudistilat, näiden vaativien toimintojen yhteiset kehittämishyödyt ja mm. plastiikkakirurgisen osaamisen vahvistamisen Jorvin sairaalassa. Varaus päivystyslisärakennuksen suunnitteluun sisältyy HUS:n vuoden 2010 talousarvioon. Suunnittelun ensimmäinen vaihe on hankeselvitys. Siinä esitetään suunniteltaviin tiloihin sijoittuvien yksiköiden toiminnalliset tavoitteet ja kehittämistarpeet sekä kuvataan ja perustellaan potilasmäärien muutokset, joille hankkeen laajuus perustuu. Hankeselvityksessä esitetään myös alustavat tilatarpeet, hankkeen kustannukset ja ajoitus, hankkeen vaikutus suoritemääriin, henkilöstötarpeeseen sekä vuotuisiin toimintakuluihin ja -tuottoihin. Hankeselvitys on seuraavia suunnitteluvaiheita ohjaava suunnitelma, jota käytetään kuntayhtymän valtuustolle esitettävän rahoituspäätöksen perusteluna ja mm. suunnittelijoiden kilpailutuksen materiaalina.

7 7 (59) 2. LISÄRAKENNUKSEEN SIJOITETTAVAN TOIMINNAN NYKYTILANNE HUS:n vuosien investointiohjelmaa valmisteltaessa Hyksin tulosyksiköt ja kuntayhtymän liikelaitokset ehdottivat Jorvin sairaalan päivystyslisärakennukseen suunniteltavaksi seuraavat kahdeksan toimintayksikköä: - päivystys ja valvonta (yhteispäivystys) - lasten päivystys (yhteispäivystys) - päivystysröntgen - välinehuoltokeskus - teho-osasto - palovammakeskus - haavakeskus - patologian laboratorion avaussali ym. Kysymys Hyksin keskitetyn haavakeskuksen organisoinnista ja HUSLABliikelaitoksen patologian tiloista Jorvissa jäävät erikseen, tämän hankeselvityksen ulkopuolella ratkaistaviksi. Hankeselvitys sisältää Jorvin sairaalan yleissuunnitelmaa vastaten muiden edellä todettujen toimintojen sijoittamisen sairaalan uuteen lisärakennukseen yleissuunnitelmassa alustavana ehdotettuun kerrosjakoon perustuen: Jorvin yleissuunnitelmassa 2008 esitetyt lisärakennuksen toimintayksiköt teho-osasto, myös palovammat palovammakeskus opetustilat 2.KRS päivystys- ja valvontaosasto päivystyksen vuodeosasto CCU / angiolab. päivystyspoliklinikka, myös lapset 1.KRS päivystyksen röntgenpalvelut MAANTASOKERROS / K-KRS välinehuoltokeskus T-KRS tekniset tilat Ehdotettujen toimintojen nykyinen kokonaislaajuus voidaan yhteenvetona kuvata seuraavilla vuoden 2009 toimintaluvuilla (Jorvin sairaalassa tuotetut palvelut, ei Puolarmetsän sairaalasta siirrettyä toimintaa):

8 8 (59) Taulukko 1: Jorvin vuoden 2009 toimintaluvut. Käynniksi on laskettu tapahtuma jossa potilas on käynyt poliklinikalla ja häntä on tutkittu tai hoidettu. PPKL-käynnit, medisiinisten ja operatiivisten alojen potilaat PPKL-käynnit, perusterv.huolto Lasten PPKL-käynnit, pediatria Lasten PPKL-käynnit, perusterv.huolto Päivystysosaston hoitopäivät Sydäntutkimus ja -valvonta Teho-osaston hoitopäivät Palovammakeskuksen hoitopäivät Palovammakeskuksen käynnit Aikuisten päiv.näytteenotot (lab.) Lasten päiv.näytteenotot (lab.) Nykyiset vuosittaiset kustannukset ja tuotot lisärakennukseen suunniteltavissa toimintayksiköissä ovat HUS:n oman toiminnan osalta yhteensä noin 28 milj. euroa vuodessa Aikuisten ja lasten erikoissairaanhoidon päivystys ja valvonta Jorvin erikoissairaanhoidon päivystyksen vastuualueena ovat tällä hetkellä Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi. Lisäksi läntisen Uudenmaan ja jatkossa myös Hyvinkään sairaalan ja Peijaksen sairaalan alueiden gastrokirurgisille potilaille tarjotaan tertiaaritason hoitoa. Lasten erikoissairaanhoidon päivystyksen vastuualueeseen kuuluvat Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten lisäksi Vantaa sekä Lohja alueineen. Alueella on yhteensä noin alle 16-vuotiasta lasta ja nuorta. Osastohoitoa vaativat päivystyspotilaat hoidetaan Jorvin lastenosastoilla. Päivystyspoliklinikalla on tehty tilojen muutostöitä ja lasten päivystys on saanut uudet erilliset tila kerrosta alempaa. Syksyllä 2009 Puolarmetsän sairaalan päivystys lakkautettiin, jolloin Espoon virka-ajan ulkopuolinen perusterveydenhuollon päivystys keskitettiin kokonaisuudessaan Jorvin sairaalaan. Ambulanssikuljetusta vaativat perusterveydenhuollon potilaat siirtyivät Jorvin sairaalaan myös virka-aikana. Erikoissairaanhoidon päivystys toimii ympäri vuorokauden. Päivystyksen erikoisalat ovat sisätaudit, kirurgia (erikseen pehmytosa-vatsaelinkirurgia ja ortopedia-traumatologia) ja lastentaudit. Potilasohjauksen mukaisesti sisätautien päivystyksessä hoidetaan myös neurologisia ja keuhkosairauksien potilaita. Jorvin psykiatrian yksikkö antaa tarvittaessa konsultaatioapua psykiatrisissa ja nuorisopsykiatrisissa ongelmatilanteissa. Jorvin sairaalan naistentautien päivystys toimii päivystyspoliklinikan ulkopuolella, synnytysyksikön yhteydessä eivätkä sen toimintatiedot sisälly tähän tarkasteluun. Vuonna 2009 Jorvin erikoissairaanhoidon päivystykseen otettiin vuorokauden aikana hoitoon keskimäärin 60 aikuispotilasta, joista 53 % oli sisä-

9 9 (59) tautien ja 47 % kirurgian päivystyksessä. Käynneistä 91 % oli päivystyksellisiä loppuosan koostuessa pääosin konsultaatioista ja uusintakäynneistä. Potilaiden keskimääräinen viipymä oli 5,5 tuntia. Lastentautien erikoissairaanhoidon päivystyspotilaita otettiin hoitoon keskimäärin 20 vuorokaudessa ja lastenkirurgisia 3 vuorokaudessa. Yli 70 % medisiinisten ja operatiivisten erikoisalojen potilaista saapuu päivystykseen kello 8.00 ja välillä. Päivystyksessä olevien potilaiden määrä on suurimmillaan tyypillisesti kello Kuvio 1: Jorvin sairaalan erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalle vuonna 2009 sisäänkirjattujen potilaiden keskimääräinen määrä tunnissa ja keskimäärin poliklinikalla paikalla olleet potilaat. Syksyllä 2009 omiin tiloihin eriytetyn lastenpäivystyksen luvut eivät ole kuvissa mukana. Saapumisten jakauma kellonajoittain 6 Saapumiset/h Lastentaudit Operatiivinen Medisiininen Kellonaika Potilaita paikalla 30 Potilaita Lastentaudit Operatiivinen Medisiininen Kellonaika Erikoissairaanhoidon päivystyspotilaista valtaosa tulee suoraan kotoa. Vuonna 2009 perusterveydenhuollon tai toisen sairaalan tai laitoksen lähettäminä saapui 21 % potilaista.

10 10 (59) Taulukko 2: Jorvin sairaalan erikoissairaanhoidon päivystyksen yleisimmät käyntidiagnoosit vuonna Medisiiniset potilaat Määrä Osuus Eteisvärinä tai eteislepatus % Määrittämätön keuhkokuume % Ruusu % Määrittämätön rintakipu % Ak.tubulointerstit.nefriitti % Bakteerin aih.keuhkokuume NAS % Määrittämätön kuume % Lääkkeen aiheuttama myrkytys % Tartt. olet. ripuli/g-e-iitti % Bakt-inf NAS, sij ei-määr % Operatiiviset potilaat Määrä Osuus Muu tai määr:tön.vatsakipu % Ak. umpilisäketulehdus NAS % Värttinäluun alaosan murtuma % Aivotärähdys % Muu toimenpit.jälkein.infektio % Ulkokehräksen murtuma % Alavatsakipu % Paksusuolen umpipussitauti % Polven/säären muu murtuma % Reisiluun kaulan murtuma % Lastentautien potilaat Määrä Osuus Ak. bronkioliitti NAS % Tartt. olet. ripuli/g-e-iitti % Ak. ylähengitystieinfektio NAS % Määrittämätön keuhkokuume % Äkillinen kurkunpäätulehdus % Virussuolitulehdus NAS % Ak.märkäinen välikorvatulehdus % Muu tai määr:tön.vatsakipu % Määrittämätön kuume % Ak. nielurisatulehdus NAS % Erikoissairaanhoidon medisiinisten potilaiden kolme yleisintä diagnoosia ovat eteisvärinä/lepatus, määrittämätön keuhkokuume ja ruusu. Kymmenen yleisintä diagnoosia muodostavat 33 % kaikista diagnooseista. Erikoissairaanhoidon operatiivisten potilaiden kolme yleisintä diagnoosia ovat määrittämätön vatsakipu, umpilisäketulehdus ja värttinäluun murtu-

11 11 (59) ma. Kymmenen yleisintä diagnoosia muodostavat 29 % kaikista diagnooseista. Erikoissairaanhoidon lastentautien potilaiden kolme yleisintä diagnoosia ovat bronkioliitti, ripuli ja ylähengitysinfektio. Kymmenen yleisintä diagnoosia muodostavat 46 % kaikista diagnooseista. Medisiinisistä potilaista 51 % siirtyi jatkohoitoon HUS:n osastoille, 16 %:lle sovittiin muu jatkohoito tai kontrolli ja 33 % lähti kotiin. Operatiivisista potilaista 35 % siirtyi HUS:n osastoille, 28 %:lle sovittiin muu jatkohoito tai kontrolli ja 36 % lähti kotiin. Potilaan korkea ikä lisää osastolle siirtymisen todennäköisyyttä. Kuvio 2: Päivystyskäyntien kestojen jakaumat 1 10/2009 medisiinisten (sisätaudit) ja operatiivisten (kirurgia) potilaiden osalta.

12 12 (59) Lastenpäivystyksessä panostetaan etupainotteiseen hoitoon ja aiempaa pidempiin seuranta-aikoihin päivystyksessä, jolloin usein osastohoito voidaan usein välttää ja tukea lapsen kotiutumista suoraan päivystyksestä. Tämän mahdollistavat lastenpäivystyksen ensiapu- ja eristyshuoneet sekä kuusi keskusvalvomoon kytkettyä seurantapaikkaa. Seurantapaikoilla hoidetaan mm. hengenahdistuksen, ripulin aiheuttaman kuivuman vuoksi hoidettavia potilaita sekä lapsia, jotka ovat seurattavana tapaturman jälkeen, esimerkiksi aivotärähdyksen vuoksi Perusterveydenhuollon päivystys Aikuisten perusterveydenhuollon päivystys hoitaa sekä käveleviä terveyskeskuspäivystyspotilaita että vuodepaikkaa tarvitsevia potilaita (jälkimmäisiä keskimäärin 25 potilasta vuorokaudessa). Potilaille on varattu erilliset 10 vuodepaikkaa, mutta heitä on hoidettu ruuhkatilanteessa myös erikoissairaanhoidon potilaspaikoilla. Potilasmäärät ovat viikonloppuina suuremmat kuin arkena. Perusterveydenhuollon päivystys vastaa arkisin klo ja viikonloppuisin ympärivuorokauden Espoon ja Kauniaisten perusterveydenhuollon päivystyksestä. Sairaankuljetusta vaativien espoolaisten perusterveydenhuollon potilaiden hoito on keskitetty Jorviin ympäri vuorokauden. Kirkkonummen perusterveydenhuollon päivystysajan toiminta hoidetaan Jorvissa vain yöaikaan, Tavoitteena on laajentaa palvelu kattamaan myös viikonloppuillat, mutta tilat ja toiminnan resursointi eivät toistaiseksi ole mahdollistaneet sitä. Vuonna 2009 Jorvin sairaalassa olevaan perusterveydenhuollon päivystykseen tuli vuorokaudessa keskimäärin 80 potilasta, joista 19 oli lapsia. Luvuissa on mukana Puolarmetsän sairaalasta Jorviin siirretty päivystys lukien, ei koko vuoden osalta. Käyntimäärä oli yhteensä , joista alle 16-vuotiaiden käyntejä Puolarmetsän sairaalan päivystys mukaan lukien käyntimäärä oli , joista lasten osuus Puolarmetsän päivystyksen lakkauttamisen myötä Jorvin käynnit lisääntyivät jonkin verran, mutta eivät yksi yhteen. Virka-ajan ulkopuolella lasten terveyskeskuspäivystys on Jorvissa erikoissairaanhoidon päivystyksen yhteydessä. Lasten terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon päivystyksellä toimii yhteinen lastentautien hoitohenkilökunta ja yhteinen hoidon vaativuuden arviointi. Lastenpäivystyksen sairaanhoitajilla ja lääkäreillä on halutessaan mahdollisuus työkiertoon Jorvin ja Lastenklinikan päivystysten välillä. Espoon selviämishoitoasema toimii Kilon poliisin tiloissa ja siellä on terveydenhuollon ammattilaisia (hoitajia), joilla on valmius seurata päihtymyksen vuoksi seurantaa vaativia päivystyspotilaita sekä ohjata heitä tarpeen mukaiseen päihdehoitoon. Perusterveydenhuollon asiakkaiden suuri osuus Jorvin päivystyksen potilasvirroista ilmenee hyvin seuraavasta saapumisaikojen ja potilaiden lukumäärien kuvasta.

13 13 (59) Kuvio 3: Jorvin sairaalan päivystyspoliklinikalle lokakuussa 2009 sisäänkirjattujen potilaiden keskimääräinen määrä tunnissa erikoisaloittain Päivystysosasto Päivystysosasto kuuluu medisiinisen tulosyksikön Päivystys ja valvontaklinikkaan. Osaston 12 potilaspaikasta on kuusi valvontapaikkoja ja yksi eristyspaikka ilmasulkumahdollisuudella. Osastolla hoidetaan sisätautien ja kirurgian erikoissairaanhoidon erilaista valvontaa, tarkkailua ja seurantaa vaativia aikuisia potilaita. Potilaat tulevat osastolle pääosin päivystyspoliklinikan kautta. Päivystysosastolle otetaan tyypillisesti potilaita, joiden oletetaan vaativan hoitotoimenpiteitä ja seurantaa enemmän kuin vuodeosastolla on mahdollista toteuttaa. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan osastolla voidaan hoitaa nopeasti kotiutuvia tai johonkin muuhun hoitolaitokseen tai sairaalaan siirtyviä potilaita. Päivystysosaston kuudella valvontapaikalla hoidetaan potilaat, jotka vaativat: Tajunnan tason tarkkaa seurantaa - tajunnan seuranta - kouristusten seuranta - sekavuuden/delirium-potilaan seuranta Verenkierron tarkkaa seurantaa - verenpainetta nostavan lääkityksen käyttö - suora valtimopaineen mittaaminen Hengitysvajauksen hoitoa - BiPAP - CPAP Diureesin seurantaa ja hoitoa

14 14 (59) Vuotavat potilaat - runsaasti verta oksentavat - runsaasti melenoivat Muut jatkuvaa seurantaa tarvitsevat potilaat - vaikeat intoksikaatiot - vatsan alueen vammapotilaat - thoraxin alueen vammapotilaat Vuonna 2009 päivystysosastolla hoidettiin potilasta, joista 71 % oli sisätautisia ja 29 % kirurgisia potilaita. Hoitopäivien määrä oli Potilaiden keski-ikä oli 61 vuotta ja he viipyivät osastolla keskimäärin 1,0 vuorokautta. 53 % potilaista siirtyi jatkohoitoon joko Jorvin sairaalan sisälle tai toiseen sairaalaan. Noin 27 % potilaista kotiutui. Kuolleisuus oli 1 %. Taulukko 3: Päivystysosaston osastohoitojaksojen 20 tavallisinta päädiagnoosia vuonna Koodi Diagnoosi Määrä I48 Eteisvärinä tai eteislepatus 179 T36 Lääkkeen aiheuttama myrkytys 94 R10.4 Muu tai määrittämätön vatsakipu 86 J18.9 Määrittämätön keuhkokuume 84 R07.4 Määrittämätön rintakipu 84 A09 Tarttuvaksi oletettu ripuli/gastroenteriitti 71 F10.1 Haitallinen alkoholin käyttö 58 I10 Essentiaalinen verenpainetauti 55 R55 Pyörtyminen ja kollapsi 51 I25.1 Ateroskleroottinen sydänsairaus (Sepelvaltimotauti) 48 I21.49 Akuutti subendokardiaalinen sydäninfarkti 43 I50.9 Sydämen vajaatoiminta 42 J15.9 Bakteerin aiheuttama keuhkokuume 42 K85 Äkillinen haimatulehdus 41 R56.8 Kouristus 41 N10 Akuutti tubulointerstitielli nefriitti (munuiaistason virtsatietulehdus) 41 K92.1 Meleena (veriuloste) 40 S06.0 Aivotärähdys 35 J44.8 Muut krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 34 R42 Pyörrytys ja huimaus 32

15 15 (59) 2.4. Päivystyksen kuvantamispalvelut Jorvin sairaalan päivystyksessä tilataan kuvantamistutkimus noin 60 %:lle erikoissairaanhoidon ja 20 %:lle perusterveydenhuollon potilaista. HUS- Röntgenin Jorvin vastuuyksikön tutkimustilat sijaitsevat päivystysalueen vieressä, joten erillistä päivystysröntgenyksikköä ei ole aiemmin tarvittu. Jorvin röntgenyksikkö toimii 24/7-periaatteella, mutta päivystävä radiologi ei ole öisin ja viikonloppuisin kokoaikaisesti paikalla. Radiologipäivystys on toistaiseksi arkisin klo ja viikonloppuisin sekä juhlapyhinä klo Vuonna 2009 koko röntgenyksikön tutkimusmäärä oli yhteensä , joista natiivikuvauksia oli , ultraäänitutkimuksia ja tietokonetomografia-tutkimuksia kpl). Päivystyksenä tilattujen ja tehtyjen osuus oli kpl. Magneettikuvauksia ei Jorvissa tehdä toistaiseksi päivystyksenä eikä liioin angiografioita. Päivystysalueelta (päivystyspoliklinikka ja päivystysvuodeosasto) tilattuja tutkimuksia oli vuonna 2009 seuraavasti: natiivitutkimuksia , UÄtutkimuksia ja TT-tutkimuksia kpl Päivystyksen laboratoriopalvelut Jorvin päivystyksessä tilataan laboratoriotutkimuksia noin 80 %:lle erikoissairaanhoidon ja 25 %:lle perusterveydenhuollon potilaista. Vuonna 2009 päivystyspotilaiden näytteenottomäärät olivat aikuisten osalta noin ja lasten osalta noin Kävelevät potilaat lähetetään päivystyspoliklinikalla olevaan laboratorion näytteenottoon. Vuodepaikoilla olevien potilaiden laboratoriopyyntöihin merkitään potilaiden sijainti päivystyspoliklinikalla ja laboratoriohoitaja ottaa näytteet päivystyspoliklinikalla ympäri vuorokauden. Näytteiden analysointi tapahtuu laboratoriossa. Samoin laboratoriohoitaja hakee näytteet päivystysosastolta, tehostetun valvonnan osastolta sekä lasten päivystyksestä ja kuljettaa ne laboratorioon analysoitavaksi. Perusterveydenhuollon päivystyksessä pilotoidaan ensimmäisenä vieritutkimuksen käyttöönottoa. Näytteenotto vieritutkimusta varten ja tutkimuksen tekeminen kuuluu päivystyksen henkilökunnalle. HUSLAB tukee verikaasuanalytiikan tekemistä päivystysosastolla erillisen sopimuksen mukaan.

16 16 (59) 2.6. Teho-osasto Jorvin teho-osasto on operatiivisen tulosyksikön ATEK:n vastuualueeseen kuuluvan tehohoitoklinikan osasto. Osasto vastaa pääosin Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten väestön tehohoidosta ja tehovalvonnasta. Jorvin sairaalassa tehovalvontatasoinen hoito, jolla tarkoitetaan varsinaista tehohoitoa matalamman intensiteetin hoitoa, toteutetaan teho-osastolla allokoimalla osaston sisällä hoitoresursseja kunkin potilaan hoitotason mukaisesti. Jorvin päivystyspoliklinikalta saapuu valtaosa teho-osaston potilaista (55 %) ja toiseksi suurin potilasvirta muodostuu päivystyskirurgisista potilaista leikkaussalista (20 %). Jorvin tehon erityisalueisiin kuuluvat eräät erityishoidot kuten sydänpysähdyksestä elvytettyjen tehohoito sekä akuuttiin munuaisten vajaatoimintaan liittyvät hoidot. Näiden hoitojen tarpeen sekä Helsingin sairaaloiden tehojen ylivuodon takia potilaita siirretään Jorvin teholle muilta teho/tehovalvontaosastoilta. Lohjan ja Länsi-Uudenmaan alueiden raskasta tehohoitoa vaativat potilaat hoidetaan myös ensisijaisesti Jorvin teholla. Siirto Jorvin teholta Helsingin sairaaloiden tehoille liittyy eräiden erityistason hoitojen kuten sydänkirurgian, neurologian ja neurokirurgian tarpeeseen. Teho-osastolta käsin järjestetään myös koko sairaalan kattava METryhmän (Medical Emergency Team) toiminta. Osasto toimii 1980-luvulla rakennetuissa tiloissa, jotka ovat ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset nykytoimintaan. Osastolla on seitsemän tavallista paikkaa ja yksi ilmaeritysmahdollisuuden tarjoava huone. Hoidettavien potilaiden määrä rajoittuu kuitenkin maksimissaan seitsemään potilaaseen hoitajaresurssin takia. Käytännössä osaston paikkaluku määräytyy potilasjakauman mukaan riippuen potilaiden hoidon intensiteetin ja potilaiden eristystarpeen mukaan. Osaston nykyinen hoitajien toimien määrä on yhteensä 31. Toimiin kuuluu 1 osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 26 sairaanhoitajaa ja kolme perushoitajaa. Yksi sairaanhoitajan toimista on ns. sissivakanssi. Hoitajien kokonaismäärä on 4,5/paikka. Osaston minimivuorovahvuus on neljä hoitajaa, jolla voidaan hoitaa 3 5 tehohoitoista potilasta ja 2 4 tehovalvontapotilasta; maksimissaan siis kerrallaan seitsemää potilasta. Osastolla on 1 apulaisylilääkärin virka ja kaksi erikoislääkärin virkaa, joista toinen virka ns. raskaan päivystyksen korvaajan virka. Tehoklinikan koulutuskierron sairaalalääkärin viroista on yksi pyritty sijoittamaan Jorvin teholle. Osaston päivystystä varten on ATEK:n tehoklinikan raskas päivystyspiste, jonka hoitavat osaston omat lääkärit sekä osittain Jorvin leikkausosaston anestesialääkärit ja tehoklinikan muiden kiinteistöjen lääkärit. Tehon päivystyspisteen toimesta hoidetaan Jorvin leikkaussalin anestesiapäivystyksen takapäivystys. Osastolla on kaksi osastosihteerin tointa.

17 17 (59) Taulukko 4: Osastolla vuosina toteutuneiden hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä. Vuosi Hoitojaksot Hoitopäivät Potilaiden iän ka Palovammakeskus Tehohoitoa vaativia palovammoja on Suomessa vuosittain 50 60, joista Töölön sairaalan palovammakeskus hoitaa noin 40. Vuonna 2009 hoidettiin 37 tehopotilasta (429 hoitopäivää). Vuodeosastokuntoisia hoidetaan noin 100 vuodessa, vuonna 2009 oli 106 potilasta ja heillä 569 hoitopäivää. Palovammaosaston tilanpuutteen vuoksi hoidetaan plastiikkakirurgian vuodeosastolla palovammapotilaita ja paleltumapotilaita, viime vuonna 42 (220 hoitopäivää). Poliklinikkakäyntejä oli Huuli- ja suulakikeskuksessa hoidettiin 11 palovammalapsipotilastavuonna 2009 (34 hoitopäivää) sekä Lasten- ja nuorten sairaalan vuodeosastoilla 34 potilasta (152 hoitopäivää) ja 7 tehovalvontapotilasta (9 hoitopäivää). Kaikki nämä potilaat olivat palovammalääkärin hoidossa. Lisäksi palovammaosasto hoitaa vuosittain noin 40 plastiikkakirurgista tehohoitoista potilasta, joiden hoitoajat ovat oleellisesti lyhyemmät kuin palovammatehopotilaiden. Ulkokuntalaisten osuus palovammatehopotilaiden määrästä vuonna 2008 oli 71 % ja vuodeosastokuntoisista 52 %. Vuonna 2009 jouduttiin korjaustöiden aikana pitämään potilaspaikkoja kiinni useita viikkoja, mikä on vaikuttanut toimintalukuihin. Palovammakeskus ei ole voinut ottaa tilanpuutteen vuoksi käytännössä lainkaan jälkikorjaus- eikä kuntoutuspotilaita ja vain rajoitetusti paleltumapotilaita. Palovammakeskuksen nykyinen toimien määrä on yhteensä 31. Toimiin kuuluu 1 osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja ja 29 sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajan toimista neljä on ns. sissivakansseja, joiden sijoitus on ollut koko ajan palovammaosastolla. Palovammakeskuksessa on tällä hetkellä 6 sairaansijaa, joista 3 tehopotilaille. Potilaita leikataan palovammaosaston viereisessä leikkaussalissa maanantaisin ja torstaisin, jolloin sali on kokonaan varattu palovammapotilaille. Viikonloppuisin leikataan vain poikkeustapauksissa, ruuhka-aikoina myös muina arkipäivinä Välinehuoltokeskus Jorvin sairaalan välinehuoltokeskus on osa HUS-Desiko liikelaitosta ja se toimii vuonna 1976 rakennetuissa peruskorjaamattomissa tiloissa. Ne

18 18 (59) ovat sairaalan 1. kerroksessa synnytysosaston ja kliinisen kemian laboratorion läheisyydessä leikkausosaston alapuolella. Välinehuoltokeskus toimii osittain keskitetyn välinehuoltotoimintamallin mukaan. Välinehuoltokeskuksessa puhdistetaan, desinfioidaan, pakataan ja steriloidaan osastoilta tulevat hoitotarvikkeet ja instrumentit. Palveltavia yksiköitä on 39, joista suurimmat ovat leikkausosasto, päiväkirurgia, kirurgian poliklinikka, naistentautien poliklinikka, synnytysosasto ja päivystyspoliklinikka. Desinfioituja tuotteita toimitetaan eniten lasten vuodeosastoille sekä vastasyntyneiden vuodeosastoille. Välinehuoltokeskuksen lisäksi välinehuoltajia työskentelee asiakasyksiköissä, kuten leikkausosastolla, poliklinikoilla ja teho-osastoilla. HUS-Logistiikan hoitamat välinehuollon sairaalan sisäiset kuljetukset tulevat kerrosta alempana sijaitsevasta materiaalikeskuksesta hissillä H18. Ulkopuoliset tavaratoimitukset, joita tulee vähemmän, tulevat hissillä 18, samaa reittiä kuin materiaalikeskuksen kuljetukset. Hengityshalvauspotilailta huoltoon tulevat välineet kuljettaa Itella. Sairaalan osastoilta huollettavat välineet tuodaan 1. kerroksen K-hissien edestä käytävää (Z0116) pitkin pesutilaan. Steriloidut ja desinfioidut tuotteet haetaan välinehuoltokeskuksesta hissillä H20 ja siitä kerrosta alemmaksi K-kerroksen käytäviä pitkin hisseille eri puolille Jorvin sairaalan yksiköitä. Välinehuoltajat kuljettavat leikkausosaston instrumentit hissillä H19 välinehuoltokeskukseen pakattavaksi ja steriloitavaksi. Samalla hissillä steriloidut välineet kuljetetaan takaisin leikkausosaston steriilikäytävälle. Välinehuoltaja kuljettaa synnytysosaston huollettavat instrumentit siirtopöydällä kuljetuslaatikossa välinehuoltokeskuksen pesutilaan. Steriloidut ja desinfioidut tuotteet palautetaan synnytysosaston ja välinehuoltokeskuksen steriilivaraston vieressä olevaan varastotilaan (01041). Välinehuoltokeskuksen toimintatuotot muodostuvat sisäisille ja ulkoisille asiakkaille myydyistä välinepalveluista. Toimintakulut sisältävät erilaisten tuotannontekijöiden aiheuttamat kuluerät ja muut sisäiset konsernin ja muiden tukipalveluiden veloitukset. Vuosi Toimintatuotot Toimintakulut Huolletut välinepakkaukset Vuosi Asiakkaat Leikkaus- Päiväkirurgian yhteensä osasto yksikkö

19 19 (59) Välinehuoltokeskuksen laitteiden käyttökerrat vuosina ovat seuraavat: Vuosi Kone/laite Autoklaavit, 4 kpl Pesu- ja desinfektiokoneet, 4 kpl (ei sis. tunnelipesukonetta) Matalalämpösterilointilaite, 1 kpl (tuotteet/käyttökerrat) / / /648

20 20 (59) 3. LISÄRAKENNUKSEN YKSIKÖIDEN KEHITTÄMISTARPEET, TOIMINTA, HENKILÖSTÖ JA KUSTANNUKSET Yhteispäivystys Yhteispäivystyksen kehittämistavoitteet Jorvin päivystys on tällä hetkellä perinteinen rinnakkaispäivystys, jossa on kaksi erillistä osaa, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystykset. Ne käyttävät osin samoja tiloja ja hoitohenkilökuntaa. Hyks vastaa erikoissairaanhoidon ja Espoon terveyskeskus perusterveydenhuollon päivystyksen tuottamisesta. Espoon kaupunki on ulkoistanut perusterveydenhuollon lääkäritoiminnan yksityiselle palveluntuottajalle. Hoitohenkilöstö on kokonaan Hyksin palveluksessa. Nykyinen kokonaisuus on hallinnollisesti monimutkainen ja työnjako on epätarkoituksenmukainen. Pääkaupunkiseudun päivystyshankkeen, HUS:n päivystyksen somaattisen suunnitelman ja STM:n käynnistämän, helmikuussa 2010 ministeri Risikolle raporttinsa jättäneen työryhmän tavoitteena on luoda päivystyspoliklinikoista yhtenäisiä, potilaan tarpeista lähtöisin olevia kokonaisuuksia. Jorvin päivystyspoliklinikka toimii ahtaissa ja sokkeloisissa tiloissa, joissa potilaiden hoidon ja potilasturvallisuuden kehittäminen on vaikeaa. Toiminta on jaettu kahteen kerrokseen, joissa toimivat erillään aikuisten ja lasten päivystykset. Tästä on seurannut ongelmia etenkin lastenkirurgisille potilaille ja heitä hoitavalle henkilökunnalle sekä päivystävälle yleislääkärille hänen joutuessaan hoitamaan kaukana toisistaan sijaitsevia aikuisja lapsipotilaita. Toimiminen kahdessa eri kerroksessa ei mahdollista resurssien yhteiskäyttöä. Nykyisiä päivystyksen tiloja ei pystytä remontoimaan siten, että päivystyspotilaiden turvallinen, nopea ja laadukas hoito onnistuisi. Tilat ovat potilaille ja henkilökunnalle hyvin epäviihtyisät, eivätkä mahdollista potilaiden hoitoprosessien kehittämistä pitemmälle. Lisärakennus mahdollistaa Jorvin päivystyksen kehittämisen vastaamaan STM:n Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet -hankkeen päivystystoiminnalle asettamia potilasturvallisuuteen, osaamiseen ja laatuun liittyviä tavoitteita. Kun toimintaa kehitetään ja varaudutaan tulevaan palvelutarpeen kasvuun, on mahdollista samalla muuttaa päivystyksen palvelurakennetta siten, että potilaille tarjotaan juuri ne palvelukokonaisuudet, joita hänen sairautensa tai vammansa edellyttävät. Tärkeänä tavoitteena on luoda toiminnallisesti aito yhteispäivystys, jonka sisällä ei ole lainkaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajaa vaan potilasohjaus tapahtuu potilaiden tarvitseman diagnostiikan ja hoidon mukaan. Toisena tavoitteena on selkeä johtamisjärjestelmä ja toimiminen yhden johdon alaisena nykyisen kahden johdon mallin sijaan. Kolmantena tavoitteena on lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan työnkuvan kehittäminen huomioiden erityisesti yleislääkäreiden kuuluminen päivystyksen lääkärikuntaan ja sairaanhoitajien uudenlaiset työnkuvat. Lasten päivystyksen nykyhetken organisointi osana naisten- ja lastentautien tulosyk-

21 21 (59) sikköä on tarkoituksenmukainen ja tulee jatkumaan nykyisessä mallissa myös lisärakennuksessa. Jorvin päivystyspoliklinikka hoitaa tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa vakavasti sairastuneita ja kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita ja lisäksi suuren määrän päivystyshoitoa tarvitsevia, mutta lievemmin sairastuneita tai vammautuneita potilaita. Nykyisin päivystyspoliklinikka hoitaa myös merkittävästi muun terveydenhuollon tehtäviä toimimalla ajanvaraustoiminnan ylivuotopaikkana, korvaamalla puuttuvan 1 3 päivää kiireellisen ajanvaraustoiminnan palvelut ja toimimalla jatkohoidon jonotuspaikkana. Uudet päivystyksen tilat Jorvin sairaalan lisärakennukseen suunnitellaan vain päivystyspotilaiden hoitoa varten eikä tiloja tai muita resursseja varata toimimiselle muun, ei päivystyksellisen toiminnan varapaikkana. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi on STM:n Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet hankkeessa linjattu päivystyspoliklinikoiden toiminta päivystyspotilaiden hoidoksi. Tämä edellyttää muutoksia myös vanhusten huollossa ja ajanvaraustoiminnassa ja palvelun tarjoamisen näille potilaille oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Tällä hetkellä ympäri vuorokautinen päivystyspotilaan puhelinneuvonta on järjestetty espoolaisille palvelun kautta. Jatkossa voi olla tarkoituksenmukaista järjestää neuvonta päivystyksen henkilökuntaan kuuluvien, mutta päivystyksestä erilleen rauhoitetun toiminnan avulla. Myös kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys perustuu pitkälti puhelinneuvontaan ja kaiken puhelimessa annettavan neuvonnan koordinoinnista tulee jatkossa huolehtia Toiminta Päivystyspotilaan hoito alkaa hoidon tarpeen ensiarviolla. Ensiarviossa määritetään hoidon tarve ja kiireellisyys, tarvittava hoitolinja ja hoidosta vastaava lääkäri. Lähetteet osoitetaan yhteispäivystykseen ja hoitava lääkäri valitaan tarkoituksenmukaisesti. Siten lähetteellä tuleva ei aina ole erikoislääkärin potilas. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden työnjakoa, tiimityötä ja hoitajien aiempaa itsenäisempää työnjakoa kehitetään. Alla on ensin esitetty päivystyksen neljä erilaista hoitolinjaa: 1. Lyhyt päivystyskäynti Sairaanhoitajaa/lääkäriä edellyttävät pienet vammat, virtsatieinfektiot ja vastaavat. Edellyttävät päivystyshoitoa, mutta eivät tarvitse seurantaa, laboratoriokokeita tai röntgentutkimuksia. Potilaan yleistila hyvä ja tulee kävellen. 2. Päivystysvastaanottokäynti Sairaanhoitajaa/lääkäriä edellyttävät oireet ja vammat. Potilaan yleistila hyvä ja tulee kävellen. Pääosin istuu, mutta tarvitsee myös lepopaikkoja. Osa potilaista tarvitsee laboratorio/röntgentutkimuksia. 3. Päivystyspoliklinikan tarkkailussa tapahtuva hoito Potilas tulee joko kävellen tai sairaankuljetuksen tuomana. Potilas tarvitsee sairaanhoitajan tarkkailua ja useimmiten sänkypaikan,

22 22 (59) joskus istumapaikan. Useimmiten tarvitaan laboratorio/röntgentutkimuksia 4. Päivystyspoliklinikan valvonnassa tapahtuva hoito Potilas tulee useimmiten sairaankuljetuksen tuomana ja tarvitsee sairaanhoitajan jatkuvaa läsnäoloa, elintoimintojen seurantaa tai muista syistä jatkuvaa seurantaa. Potilas tarvitsee sänkypaikan ja jää useimmiten sairaalahoitoon. Aidossa yhteispäivystyksessä kunkin potilasryhmän hoidon ohjauksesta ja toiminnan seurannasta vastaa sovittu erikoisala alkaen lievin oirein tulleista potilaista aina vakavasti sairastuneisiin potilaisiin. Esimerkkinä potilasryhmistä ovat vammapotilaat, joiden hoidon ohjauksesta vastaa kirurgi ja geriatriset potilaat, joiden hoidon ohjauksesta vastaa yleislääkäri/geriatri. Yksittäisen potilaan hoidosta vastaava lääkäri valitaan tarkoituksenmukaisesti ja hän voi olla yleislääkäri tai erikoislääkäri. Potilaan hoitovastuu on aina yhdellä lääkärillä. Selkeät konsultaatiomahdollisuudet vähentävät tarvetta siirtää hoitovastuuta. Siten toiminta eroaa nykyisestä potilaiden jaosta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyspotilaisiin, joka on perustunut lähinnä oireen ja vamman vakavuuteen ja ohjausvastuu on ollut erikseen lieville potilaille (nykyiset perusterveydenhuollon potilaat) ja vakavasti sairastuneille (nykyiset erikoissairaanhoidon potilaat). Erityistä huomiota kiinnitetään lasten, geriatristen potilaiden, päihdepotilaiden, mielenterveyspotilaiden ja hätätilapotilaiden hoidon ja tarvittavien tilojen suunnitteluun. Hyksin psykiatrian tulosyksikkö tuottaa Jorvin päivystyksessä tarvittavat psykiatrian erikoisalan konsultaatiopalvelut. Toiminta jatkuu nykymuotoisena myös uudessa yhteispäivystyksessä ja edellyttää yhden huoneen tilavarausta. Espoon kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys Jorvin sairaalan tiloissa toimii ympäri vuorokauden, virka-aikaan pääsääntöisesti vain puhelinpalveluna, virka-ajan ulkopuolella tehdään myös suoraa asiakastyötä, usein jalkautuvaa. Asiakaskunta koostuu lastensuojelun asiakkaista sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivistä. Sosiaali- ja kriisipäivystys on myös osa Espoon suuronnettomuusvalmiutta ja sieltä organisoidaan mm. psykososiaalinen tuki. Sosiaali- ja kriisipäivystys tarvitsee tilan puhelinpalvelua varten (voi olla yhteinen muun puhelinpalvelun kanssa) ja tilan asiakastapaamisille Yhteispäivystyksen potilasmäärien ennusteet vuonna 2020 Jorvin yhteispäivystyksen kysyntäarviot on tilasuunnittelua varten laskettu käyttäen nykyistä erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto jakoa, vaikka jatkosuunnittelussa ja uuden yhteispäivystyksen käytännössä potilaat jaotellaan hoitolinjojen mukaan. Arviot on laskettu käyttäen Tilastokeskuksen kuntakohtaisia väestöennusteita, niissä olevia ikärakenteen muutoksia ja vuoden 2009 päivystyksen käyttöä potilaiden iän, asuinkunnan, diagnoosin, saapumisajan ja poistumisajan mukaan. Jos väestön terveydessä, hoitomenetelmissä ja -käytännöissä ja muiden palvelujen käytössä ei tapahdu muutoksia, kasvaa nykyistä erikoissairaanhoidon päivystystä

23 23 (59) vastaavan palvelun kysyntä sisätautien osalta 33 %, kirurgian osalta 23 % ja lasten osalta 9 %. Vastaavasti päivystysalueen potilaspaikkojen tarve nousee sisätaudeissa 35 %, kirurgiassa 26 % ja lapsilla 9 %. Väestön eliniän odote kuitenkin kasvaa vuosina luokkaa 3 4 %. Olettaen, että merkittävä osa tästä, 3 %-yksikköä, realisoituu terveen eliniän lisäyksenä, jolloin tietyn ikäryhmän väestö ei sairasta vuonna 2020 yhtä paljon kuin sama ikäryhmä nyt, erikoissairaanhoidon palvelutarpeen kasvu on edellä todettua pienempi. Tällöin sisätautikäyntien määrä Jorvissa kasvaa 24 %, kirurgian 18 % ja lastentautien 9 %. Vastaavasti suhteutettuna eri potilasryhmien päivystyskäyntien määrään ja kestoon päivystyksen potilaspaikkojen tarve nykyistä erikoissairaanhoitoa vastaavissa palveluissa kasvaa sisätaudeilla 25 %, kirurgialla 19 % ja lapsilla 9 %. On huomattava, että ennuste potilaspaikkojen tarpeesta on herkkä terveen eliniän odotteelle ja että myös toimintaprosessien muutokset kuten ns. läpimenoaika vaikuttavat laskelmaan. Jos terveen eliniän odote kasvaa esimerkiksi vain 1 % vuodesta 2009 vuoteen 2020 ja muut tekijät eivät muutu, on hoitoprosesseja tehostettava 5 %, jotta aikuisten erikoissairaanhoitoon nyt laskettu mitoitus paikkojen tarpeesta osuu oikeaan. Nykyisiä perusterveydenhuollon käyntejä vastaavassa kysyntäarviossa on otettu huomioon Tilastokeskuksen väestöennuste, ikärakenteen muutos kolmeportaisella asteikolla (alle 15 v, 15 75, yli 75) ja vuoden 2009 Espoon päivystysten käyttö. Lähtötiedot eivät mahdollista terveen eliniän odotteen tai prosessiparannusten tyyppisten muutosten eivätkä asuinkunnan käyntimäärillä tasatun väestönkasvun huomiointia. Näillä lähtötiedoilla yleislääkäritasoisten päivystyskäyntien määrä kasvaa noin 20 %. Nykyistä perusterveydenhuoltoa vastaavan toiminnan vuodepotilaiden ennusteessa on myös lähtökohtana Tilastokeskuksen ennustama väestönkasvu, ikärakenteen muutos neliportaisella asteikolla (alle 15, 15 40, 40 75, yli 75 v) potilaiden kotikunta, ikä ja seurantajakson paikkojen käyttö paikan sijainnin mukaan (kir-alue, sis-alue ja tk alue). Lähtötiedot eivät mahdollista terveen eliniän odotteen tai prosessiparannusten tyyppisten muutosten huomiointia laskennallisessa ennusteessa. Em. lähtötiedoilla perusterveydenhuollon potilaiden tarkkailupaikkojen tarve kasvaa 34 % vuodesta 2009 vuoteen Nykytilanteessa 13 % näiden vuodepotilaiden hoidosta tapahtuu erikoissairaanhoidon potilaspaikoilla. Näin laskien paikkoja tarvitaan vuonna % enemmän kuin nykyisin. Edellä esitetyn laskentamallin sekä muiden yhteispäivystyksen palvelukysyntään vaikuttavien tekijöiden perusteella arvioidaan, että vuonna 2020 Jorvin sairaalan päivystykseen tulevien aikuispotilaiden määrä on Lisäystä nykytilanteeseen verrattuna on noin 15 %. Nykyisen erikoisalajaon mukaisesti vuoden 2020 käynneistä liittyy sisätautien ja kirurgian erikoisaloihin ja yleislääketieteeseen.

24 24 (59) Päivystysalueelle rakennettavat potilaspaikat Lisärakennuksen k-kerrokseen eli sisääntulokerrokseen poliklinikkaalueelle suunnitellaan yleislääketieteen ja geriatrian alojen potilaille 15 tarkkailupaikkaa, josta viisi on tarkoitettu aamulla kotiutuville potilaille. Nyt vastaavia paikkoja on 10. Kirurgian ja sisätautien erikoisalojen potilaille suunnitellaan k-kerrokseen yhteensä 40 paikkaa (nykyisin 31), jotka jaetaan valvontatason ja tarkkailutason paikkoihin. Kahdeksan valvontapaikkaa on vaativamman tason potilaille ja näistä paikoista kahta voidaan käyttää hätätilapotilaiden hoitoon. Nämä valvontatason paikat ovat kokonaan uusia. Nykyisin valvontapotilaat hoidetaan tarkkailupaikoilla ilman riittävää henkilöstö- ja laitteistoresurssointia. Kirurgialle suunnitellaan 16 ja myös sisätaudeille 16 tarkkailupaikkaa. Jako on laskennallinen, sillä tiloja käytetään joustavasti eri potilasryhmien ja erikoisalojen tarpeisiin. Eristysmahdollisuus otetaan suunnittelussa huomioon (vähintään kaksi paikkaa). Päivystyspoliklinikka K-krs Toiminnat Tilanne 2009 Väestömuutoksen aih. tarve Yhteensä Yleislääk. ja geriatria Kirurgia Sisätaudit ja neurologia Yhteensä Päivystysosasto 1. krs Toiminnat Tilanne 2009 Näistä valvontapaikkoja Toiminnallisten muutosten aih. tarve Väestömuutoksen aih. tarve Yhteensä Valvonta (sis) Valvonta (kir) Valvonta yhteensä Tarkkailu yhteensä Vuodeosasto 24 Lisärakennuksen 1. kerroksen päivystysosastolle suunnitellaan 14 valvontapaikkaa ja 12 tarkkailupaikkaa sekä 24 sairaansijan vuodeosasto, jota käytetään ainakin vuoteen 2020 asti väistötilana Jorvin sairaalan muiden vuodeosastojen peruskorjauksissa. Tavoitteena on käyttää osastoa ensisijaisesti Espoon kaupungin terveyskeskuksen akuuttigeriatrian osastona.

25 25 (59) Vuodeosastolla kuusi paikkaa suunnitellaan yhden hengen eristyshuoneiksi. Valvonta- ja tarkkailutiloihin suunnitellaan molempiin eristyshuoneita Henkilöstö Toiminnan järjestäjänä on HYKS medisiinisen tulosyksikön Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä, jonka palveluksessa ovat yleislääkärit, aikuisia hoitavat medisiinisten alojen erikoislääkärit ja hoitohenkilökunta. Kirurgit ovat operatiivisen tulosyksikön henkilöstöä. Lasten henkilökunta ja erikoislääkärit ovat edelleen Naisten- ja lastentautien tulosyksikön henkilökuntaa, koska lasten osalta synergia HYKS Lastenklinikan kanssa on ensiarvoisen tärkeää etenkin osaamisen ja koulutuksen osalta. Päivystyksen geriatrista osaamista lisätään osana Jorvin sairaalan geriatrian kehittämisyhteistyötä Espoon terveyskeskuksen kanssa. Yleislääkärit toimivat osana päivystyksen henkilökuntaa etenkin virkaaikaan. Päivystysaikaan pyritään päivystyksen työvuoroja ja toimintaa kehittämään siten, että päivystysvuorojen tekeminen olisi vapaaehtoisuuteen perustuen houkuttelevaa myös terveyskeskuksen omille lääkäreille. Psykiatrian päivystyspotilaiden hoitoketjua tulee tarkentaa uudisrakennukseen siirryttäessä selkeäksi ja saumattomaksi toiminnaksi, jossa hoitovastuu on sovittu eri tilanteissa. Yleislääkäreiden ja erikoislääkäreiden työnjako, hoitovastuu ja saumaton konsultaatio suunnitellaan erikseen kaikille potilasryhmille. Päivystyksessä viedään osaamista mahdollisimman etulinjaan ja koulutetaan nuoria lääkäreitä hyviksi päivystäjiksi. Jatkossa kehitetään alueen kuntien kanssa perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevien lääkäreiden yhteinen koulutuskierto kunnan vastaanottotoiminnan ja päivystyksen kanssa siten, että koulutukseen saadaan takaisin päivystystyön oppiminen. Näiden perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevien lääkäreiden työnkuvaa kehitetään integroituna osana muuta päivystyksen toimintaa. Hoitajien työnkuvaa kehitetään kohti itsenäisempää vastaanottotoimintaa ja toisaalta osana lääkäreiden ja hoitajien tiimityöskentelyä. Tuleva päivystys suunnitellaan tiloiltaan vastaamaan näitä uudenlaisia toimintamalleja. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen henkilökunta ja hoidon järjestelijät ovat jatkossakin Espoon terveyskeskuksen henkilökuntaa Kustannukset Jorvin alueen merkittävän suuri väestönkasvu, väestön vanheneminen ja tulevaisuuden niukentuvat resurssit asettavat selkeän haasteen tuottaa alueen väestön päivystyspalvelut mahdollisimman tehokkaasti. Lähtökohtana suunnittelussa on, että päivystyksessä hoidetaan vain päivystyshoitoa tarvitsevia potilaita. Päivystykseen ei varata muun toiminnan resursseja. Suunnittelun lähtökohtana on myös se, että potilaan päivystyspalvelut sisältävät vain juuri ne toiminnot, jotka tuottavat lisäarvoa potilaan terveydelle. Suunnittelun pohjana pidetään läpimenoaikojen lyhentämistä nykyisestä selvästi (pääsääntöisesti max 4 h) ja ikäihmisten jatkohoidon järjestämistä kaikissa tilanteissa 10 tunnin sisällä sisääntulosta. Yöllä tehtävä päivystystoiminta on erittäin kallista ja potilasturvallisuuden takaamiseksi öisin tulee tehdä vain välttämätön, eli hoitaa ne potilaat, joiden hoitoa ei voi siirtää aamuun sairauden tai vamman vaikeutumisen tai

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus, K 8191 00001. Hallitus 23.1.2012, LIITE 11 3.1.2012

Hankesuunnitelma. Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus, K 8191 00001. Hallitus 23.1.2012, LIITE 11 3.1.2012 Hallitus 23.1.2012, LIITE 11 HUS-TILAKESKUS HANKESUUNNITTELUN VASTUUALUE Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus, K 8191 00001 Hankesuunnitelma 3.1.2012 TIIVISTELMÄ Jorvin sairaala sijaitsee Espoossa Turuntien

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

JORVIN YHTEISPÄIVYSTYKSEN YLEISLÄÄKÄRIPALVELUIDEN HANKINTA

JORVIN YHTEISPÄIVYSTYKSEN YLEISLÄÄKÄRIPALVELUIDEN HANKINTA HALLITUS 184 29.11.2010 JORVIN YHTEISPÄIVYSTYKSEN YLEISLÄÄKÄRIPALVELUIDEN HANKINTA 231/00/01/03/2010 HALL 184 HUS käynnisti 29.9.2010 julkaistussa hankintailmoituksessa EU-kynnysarvon ylittävän hankintalain

Lisätiedot

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä III Valvanne Symposium Marko Hiekkanen ja Pirjo Orre Ikääntyneiden päivystyspalvelut Päijät-Hämeessä Alueellinen yhteispäivystys Akuutti24 avattiin

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59

HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59 HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59 HUS:n pitkän aikavälin suunnittelua linjaa tavoite HUS:n kilpailukyvyn ja toiminnan tuottavuuden

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Haartmanin sairaalan palvelukonsepti. Sairaalapäivät 2010 Jukka Toivonen ylilääkäri

Haartmanin sairaalan palvelukonsepti. Sairaalapäivät 2010 Jukka Toivonen ylilääkäri Haartmanin sairaalan palvelukonsepti Sairaalapäivät 2010 Jukka Toivonen ylilääkäri Marian sairaala 1884-2009 Läntinen yhteispäivystyssairaala Päätös rakentamisesta 21.6.2004 Hankesuunnitelma valmistui

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Sisätautien tulosyksikön esittely

Sisätautien tulosyksikön esittely Sisätautien tulosyksikön esittely Pasi Salmela oyl SISÄTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ Ketä ja mitä varten yksikkö on olemassa? - Väestön terveystarpeet Koulutustehtävä Tutkimustehtävä VÄESTÖN TERVEYSTARPEET Suuret

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli Keskushallinto Pekka Martikainen 21.11.2014 SOSTERIN TA-15 HENKILÖSTÖMUUTOKSET ESH Tulosalueella yksiköiden välisiä sisäisiä siirtoja: 23 sh Kuntalaskutus

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Potilastiedot, tulotiedot ja hoidon alkamistiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 8.11.2010 Potilastiedot, tulotiedot

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISPÄIVYSTYSHANKE

LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISPÄIVYSTYSHANKE HELSINGIN JA UUDENMAAN 1/6 LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISPÄIVYSTYSHANKE VÄLIRAPORTTI 1/2010 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 TAVOITTEET 3 TYÖTAPOJEN KUVAUS 4 VÄLIRAPORTTI 4.1 Käyntitilastot 4.2 Henkilöstöresurssit 4.3 Puhelinliikenne

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 Lastentautien tulevaisuuden näkymät Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 HYKS Lastenklinikka toiminnallisesti Maan ainoa täyden palvelun lastensairaala

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 200/2014 23.09.2014 13:04 Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt asetuksen kiireellisen

Lisätiedot

Hallitus 2.2.2009, LIITE 1. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelma 2009-2012

Hallitus 2.2.2009, LIITE 1. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelma 2009-2012 Hallitus 2.2.2009, LIITE 1 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelma 2009-2012 TIIVISTELMÄ HUS:n päivystyksen tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon päivystyspalvelut

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelma 2009-2012

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelma 2009-2012 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelma 2009-2012 TIIVISTELMÄ HUS:n päivystyksen tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon päivystyspalvelut alueen väestölle.

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla 90v. historiaa 2022 24.9.1932 Miksi?. muutama syy Tähän asti tapahtunutta Tarveselvitys (miksi) Hankeselvitys

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 PL 20 PL 21

90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 PL 20 PL 21 90029 OYS, VASTUUYKSIKÖT TULOSYKSIKÖITTÄIN PL 10 HALLINTOKESKUS ARKISTO ASIAKIRJAHALLINTO HENKILÖSTÖ- JA PALKKAHALLINTO KEHITYS JA VIESTINTÄ KESKUSPOTILASTOIMISTO KKI-TOIMINTA KIRJAAMO KIRJANPITO KOULUTUSPALVELUT

Lisätiedot

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Pukinmäen terveysasema- ja neuvolapalvelut Malmin terveysasema 19 lääkärin terveysasema, jossa hyvä työvoimatilanne

Lisätiedot

SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201

SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201 SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201 Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ, ASETUS KIIREELLISEN HOIDON PERUSTEISTA JA PÄIVYSTYKSEN ERIKOISALAKOHTAISISTA EDELLYTYKSISTÄ

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (4)

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (4) 1 (4) Lausunto 11.7.2014 LAUSUNTO SUUNNITELMASTA SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 1.1.2015 ALKAEN Viite: Lausuntopyyntö, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 Lundin yliopistollinen sairaala, lasten ja sädehoidon rakennusosat sekä Malmön akuuttisairaala Lundin yliopistollinen sairaala Lundin yliopistollinen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Ylilää ääkäri Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hoidon tarpeen arviointi ja

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus Terveyttä helsinkiläisille Helsingin terveyskeskus 2012 Suomen suurin terveyskeskus Terveyskeskuksessa työskentelee yli 9 000 työntekijää ja toimipisteitä on yli 90 eri puolilla kaupunkia. Terveyskeskus

Lisätiedot

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota

Lisätiedot

JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA

JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA Hallitus 1.6.2015, LIITE 6 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 18.5.2015 1 Sisällys 1. TIIVISTELMÄ... 4 2. SUUNNITELMAN TAVOITTEET... 5 3. JORVIN SAIRAALAN YLEISKUVAUS... 6 4.

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012 4.12.2012 Hemmo Pirhonen PRIORISOINTI ESH:SSA Priorisointiryhmä 6.11.2012 Shp:n johtajalta pyydetään kokonaistaloudellisesti tarkasteltu

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F Investointiesitykset 2011-2013 ja investointiohjelma vuosille 2010-2012 (huomioitu investointiohjelmaan 2010-2012 hyväksytyttyjen

Lisätiedot

ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN

ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 3 01.02.2012 ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN 116/02/02/2012

Lisätiedot

TYKS Toimipaikat Kantasairaala T-sairaala TYKS kirurginen sairaala Raision sairaala

TYKS Toimipaikat Kantasairaala T-sairaala TYKS kirurginen sairaala Raision sairaala TYKS 1 2 TYKS Toimipaikat Kantasairaala T-sairaala TYKS kirurginen sairaala Paimion sairaala Raision sairaala Vakka-Suomen sairaala Kiinamyllynmäellä A-sairaala valm. 1939 U-sairaala valm. 1968 3 Kupittaan

Lisätiedot

Sijainti Hankkeen nimi Aikaväli Hankkeen sisältämät toiminnot Laajuus m2/brm2

Sijainti Hankkeen nimi Aikaväli Hankkeen sisältämät toiminnot Laajuus m2/brm2 Etelä-Pohjanmaan shp Seinäjoen Apteekin puhdastilat 2011-2013 Sairaala-apteekin lääkkeenvalmistus 566,5 brm2 Lisärakennus sisäpihalle Silmäkeskus 2011-2012 Silmätautien poliklinikka ja silmäleikkaustoiminta

Lisätiedot

Ylilääkäri Antti Koskinen Oulun seudun yhteispäivystys

Ylilääkäri Antti Koskinen Oulun seudun yhteispäivystys Päivystyskriteerit Ylilääkäri Antti Koskinen Oulun seudun yhteispäivystys Työryhmän raportin 31.1.2010 pohjalta Tehtävänanto STM nimesi HYKS erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot