Lasten appendisiitti turhat leikkaukset vähenemässä. Marianna Nikoskelainen ja Timo Hurme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten appendisiitti turhat leikkaukset vähenemässä. Marianna Nikoskelainen ja Timo Hurme"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Lasten appendisiitti turhat leikkaukset vähenemässä Marianna Nikoskelainen ja Timo Hurme Appendisiitti on yleisin lasten kirurgista päivystyshoitoa vaativa sairaus. Retrospektiivisen tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää oireiden kestoa, leikkausta edeltävien tapahtumien merkitystä ja tutkimusten arvoa hoidon tulosta arvioitaessa. Potilaita oli aineistossamme 153, ja heistä 69 % tuli sairaalaan päivystysaikana. Oireiden kesto ennen sairaalaan tuloa oli komplisoitumattomissa tulehduksissa keskimäärin 27 tuntia ja komplisoiduissa 49 tuntia. Sairaalassa odotusaika leikkaukseen oli 6,8 tuntia. Umpilisäkkeen puhkeamisen esiintyvyys aineistossa oli 15,9 %. Perforaatioita oli enemmän 4 6-vuotiailla sekä niillä, joiden oireiden kesto oli pitkä. Viattomien poistettujen umpilisäkkeiden osuus oli 7,4 %. Komplikaatioita esiintyi 6,0 %:lla potilaista. Lasten appendisiitti on löydöksiltään monimuotoinen tauti, ja diagnoosiin pääseminen vaatii kliinisen ja laboratoriotutkimusten lisäksi taudinkulun tuntemusta. CRP oli diagnostiselta arvoltaan parempi kuin leukosyyttimäärä. Akuutti appendisiitti on lasten yleisin kirurgista päivystyshoitoa vaativa sairaus. Sen diagnoosi perustuu taudinkulun tuntemiseen, potilaan taustatietoihin, huolelliseen kliiniseen tutkimukseen ja tarvittaessa sairaalaseurantaan (Angel ym. 1992, Dolgin ym. 1992, Ciftci ym. 1996, Bachoo ym. 2001). Apuna diagnostiikassa käytetään laboratoriotutkimuksia ja radiologisia tutkimuksia (Dado ym. 2000). Diagnoosin viivästyminen voi johtaa umpilisäkkeen puhkeamiseen, absessin muodostumiseen ja peritoniittiin (Korner ym. 1997). Leikki- ja imeväisikäisillä akuutin appendisiitin ilmaantuvuus on pienin, mutta heillä on viisinkertainen riski saada komplikaatioita vuotiaisiin verrattuna (Harrison ym. 1984, Bratton ym. 2000, Cappendijk ja Hazebroek 2000, Tonz ym. 2000). Lasten kuolevuus appendisiittiin on vähentynyt viime vuosien aikana nollaan (Paajanen ja Somppi 1996). Appendisiittia tulee epäillä jokaisella vatsakipuisella lapsella, jolta umpilisäkettä ei ole poistettu (Bachoo ym. 2001). Kipuimpulssit kulkevat umpisuolesta viskeraalisia afferentteja sympaattisia hermoja pitkin selkäytimeen kymmenenteen torakaalisegmenttiin, mistä johtuu kivun tuntuminen taudin alkuvaiheessa navan ympäristössä. Myöhemmin kipu siirtyy oikealle ja rajoittuu vatsan alaneljännekseen. Umpilisäkkeen puhkeamaa tulee epäillä, kun oireet ovat kestäneet yli 36 tuntia, lapsella on kuumetta ja ripulia, vatsanpeitteet ovat laudankovat, lapsi on kuivunut ja asidoottinen ja suoliäänet ovat hiljentyneet tai niitä ei kuulu lainkaan (Gamal ja Moore 1990). Ruokahaluttomuus, oksentelu ja huonovointisuus ovat tärkeä oireryhmä lasten appendisiitissa. C-reaktiivisen proteiinin määrityksellä on diagnostista arvoa, kun lapsella epäillään appendisiittia (Paajanen ja Somppi 1996), mutta Duodecim 2002;118:

2 se ei ole merkitsevästi parempi tutkimus kuin veren leukosyyttimäärän mittaus (Rodriguez- Sanjuan ym. 1999). Umpilisäkkeen puhkeaman osoittajana suurentunut CRP-pitoisuus on kuitenkin leukosyyttiarvoa merkittävästi luotettavampi tutkimus (Chung ym. 1996). Jos CRP- ja leukosyyttiarvo ovat viitealueella, appendisiitin todennäköisyys on vanhemmilla lapsilla tai aikuisilla vähäinen (Grönroos ja Grönroos 1999). Vatsan kaikututkimuksella pystytään kuvantamaan turvonnut, tulehtunut umpilisäke ja mahdollinen kehittynyt absessi (John 1999). Tutkimuksen sensitiivisyydeksi on todettu 74 % ja spesifisyydeksi 94 % (Karakas ym. 2000). Tietokonetomografia on hyvä komplisoituneen appendisiitin ja postoperatiivisen absessin diagnosoinnissa; sen sensitiivisyys on 84 % ja spesifisyys 97 % (Karakas ym. 2000). Haittapuolina ovat lapsen saama säderasitus ja tutkimuksen saatavuus. Appendisektomia tulisi tehdä epävarmoissakin tapauksissa, jotta vältyttäisiin umpilisäkkeen repeämältä ja kuoliolta (Brender ym. 1985). Preoperatiivinen antibioottihoito saattaa vähentää leikkauksenjälkeisten infektioiden riskiä (Soderquist-Elinder ym. 1995). Infektioiden tärkeimpiä aiheuttajia ovat aerobisista organismeista Escherichia coli ja anaerobisista Bacteroides fragilis (Rautio ym. 2000). Revenneen umpilisäkkeen mikrobilääkehoidossa on käytetty kefuroksiimin ja metronidatsolin yhdistelmää, tai vaikeammissa tapauksissa myös gentamysiinin, klindamysiinin ja ampisilliinin yhdistelmää (Kaplan 1998). Yleisin appendisiitin infektiokomplikaatio on haavainfektio. Peritoneaalinen infektio on mahdollinen, kun potilaan postoperatiivinen toipuminen ei edisty normaalisti tai hänellä esiintyy suoliston toimintahäiriöitä, ripulia ja sahaavaa kuumetta. Peritoneaalinen infektio paikantuu yleensä lantion alueelle ja on palpoitavissa peräsuolen kautta. Muita komplikaatioita ovat subfreeninen absessi, keuhkoinfektiot, ileus ja joskus harvoin suoliobstruktio, postrenaalinen anuria tai jopa vena mesenterican tromboosi (Eire ym. 1999). Tutkimuksemme tarkoitus oli selvittää appendisektomiapotilaiden oireiden kestoa ja preoperatiivisia kliinisiä löydöksiä suhteutettuina histologiseen diagnoosiin. Lisäksi selvitimme preoperatiivisten laboratoriolöydösten diagnostista arvoa, hoitoon hakeutumisen ajankohtaa ja komplikaatioita. Lapset ja menetelmät Retrospektiivisen tutkimuksemme aineistoon otettiin mukaan kaikki 153 TYKS:ssa vuosina hoidettua alle 17-vuotiasta lapsipotilasta, joille tehtiin appendisektomia. Aineistosta suljettiin pois kaksi potilasta, joiden umpilisäke poistettiin ns. rauhallisessa vaiheessa sen jälkeen, kun he olivat sairastaneet periappendikulaariabsessin. Potilaiden sairauskertomuksista kerättiin iän, sukupuolen ja oireiden keston lisäksi preoperatiivinen kliininen löydös. Löydöksen vaihtoehtoina olivat normaali vatsa, défence ja peritoniitti. Preoperatiivisista tutkimuksista otettiin mukaan veren leukosyyttimäärä, CRP-pitoisuus ja virtsan perustutkimuslöydös. Vatsan kaikututkimus tai natiiviröntgenkuvaus oli tehty tarvittaessa. Lisäksi selvitettiin potilaiden sairaalaantulo- ja leikkausajankohdat, kotiutumispäivä, antibioottihoito sairaalassaoloaikana, mahdollinen postoperatiivinen nestehoito, nenä-mahaletkun tarve, komplikaatioiden esiintyminen, postoperatiivinen seuranta ja PAD. Induktion aikaisen antibioottien käytön oli päättänyt kirurgi preoperatiivisten löydösten perusteella. PAD:n vaihtoehtoina olivat normaali umpilisäke (norm.), appendicitis acuta (komplisoitumaton tulehdus), appendicitis acuta gangrenosa (kuolio) tai appendicitis acuta perforata (puhkeama) sekä periappendicitis. Histologinen diagnoosi puuttui kolmelta potilaalta. Tilastollisissa analyyseissä merkitsevien erojen löytämiseksi (p < 0,05) käytettiin Studentin t-testiä. Tulokset Lasten ikä tutkimusaineistossa vaihteli neljän ja 17 vuoden välillä; keski-ikä oli 10,6 vuotta (kuva). Tyttöjä oli joukossa 69 (45,7 %) ja poikia 82 (54,3 %). Oireiden kesto ennen sairaalaan tuloa vaihteli kahdesta tunnista seitsemään vuorokauteen ja oli keskimäärin 35 tuntia. Preoperatiivinen kliininen löydös oli normaali tai lievä palpaatioarkuus 77 potilaalla (51 %), défence 61:llä (40 %) ja peritoniitti 13:lla (9 %). Veren leukosyytti- ja CRP-arvot, jotka oli mitattu 148 potilaalta tulovaiheessa sairaalassa tai lähettävässä yksikössä, on esitetty taulukossa 1. Virtsan perustutkimus tehtiin 112 potilaalle, ja heistä 42 %:lla ei tullut esiin poikkeavaa löydöstä. Leukosyyttejä todettiin kahdeksassa virtsanäytteessä (7,1 %) ja erytrosyyttejä yhtä monessa M. Nikoskelainen ja T. Hurme

3 Potilaita Tytöt Pojat Ikä (v) Kuva. Appendisiittipotilaiden ikäjakauma. Induktion aikainen mikrobilääkehoito annettiin 135 potilaalle. Yleisin antibiootti oli metronidatsoli, pidemmälle ehtineessä taudissa yhdistettynä kefuroksiimin tai harvemmin ampisilliinin ja gentamysiinin kanssa. Postoperatiivista laskimonsisäistä antibioottihoitoa jatkettiin 66 potilaalle, yleisimmin metronidatsolin ja kefuroksiimin yhdistelmällä; pidemmälle ehtineessä taudissa käytettiin edellisten lisäksi myös ampisilliinia tai gentamysiiniä. Tämän jälkeen annettiin oraalista antibioottihoitoa 50 potilaalle. Postoperatiivista nestehoitoa annettiin 63 potilaalle keskimäärin 2,8 vuorokautta, ja nenä-mahaletku oli käytössä 31 potilaalla keskimäärin 2,5 vuorokautta. Potilaista 104 (68,9 %) tuli sairaalaan päivystysaikana, mutta osa leikkauksista voitiin siirtää päiväaikana suoritettavaksi. Päivystysaikana leikattiin potilaista 97 (64,2 %). Normaali, tulehtumaton umpilisäke poistettiin 11 potilaalta (7,4 %). Komplisoitumattomia appendisiittejä oli tutkimusaineistossa 87 (58,8 %). Näillä potilailla PAD:na oli komplisoitumaton tulehdus. Oireiden keskimääräinen kesto ennen sairaalaan tuloa oli 27 tuntia (2 168 tuntia). Preoperatiivisissa laboratoriotutkimuksissa keskimääräinen CRP-arvo oli 33 mg/l (1 221) ja leukosyyttimäärä 13,9 x 10 9 /l (5,4 27,4). Keskimääräinen odotus- tai seuranta-aika sairaalaan tulosta leikkaukseen oli komplisoitumattoman appendisiitin ryhmässä 8 tuntia 11 minuuttia (1 h 20 min 43 h 5 min) ja sairaalassaoloaika 3,0 vuorokautta (1 8 vrk). Pidemmälle edenneitä appendisiitteja esiintyi yhteensä 45 lapsella (taulukko 2). Heillä oli PAD:na joko appendicitis acuta gangrenosa Taulukko 1. Potilaiden lukumäärä leukosyyttiarvon ja CRP-pitoisuuden mukaan. Leukosyytit CRP (mg/l) PAD (x 10 9 /l) Norm. Komplisoitumaton Kuolio Puhkeama Muu tulehdus < CRP < CRP CRP > CRP > Lasten appendisiitti turhat keikkaukset vähenemässä 2493

4 (kuolio) tai appendicitis acuta perforata (puhkeama). Komplikaatioita esiintyi seitsemällä potilaalla (4,6 %, taulukko 3). Appendicitis acuta gangrenosa oli 21 potilaalla (14,2 %). Heistä yhdellä todettiin lisäksi karsinoidituumori umpilisäkkeessä. PAD:na oli 24 potilaalla (16 %) appendicitis acuta perforata, kahdella (1,4 %) periappendicitis, yhdellä oxyuriasis (0,7 %) ja kahdella periappendikulaarinen absessi. Gangrenoottisten ja puhjenneiden umpilisäkkeiden osuus oli suurin 4 5-vuotiailla (50 %), muissa ikäryhmissä se oli keskimäärin 30,4 %. Pohdinta Vuosina TYKS:ssa tehtiin 151 päivystysappendisektomiaa lapsipotilaille epäillyn appendisiitin vuoksi. Umpilisäkkeen poisto on tavallisin lapsille vatsakivun takia tehty päivystysleikkaus. Alle nelivuotiaita ei ollut tutkimusaineistossa, mikä viittaa siihen, että appendisiitti on hieman vanhempien lasten sairaus (Harrison ym. 1984). Kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa (Gamal ja Moore 1990, Tonz ym. 2000) poikien osuus oli suurempi kuin tyttöjen. Lasten appendisiitille on tyypillistä taudin nopea eteneminen (Gamal ja Moore 1990). Oireiden kestettyä alle vuorokauden 20 %:lle potilaista oli kehittynyt komplisoitunut appendisiitti. Vuorokauden kuluttua niiden osuus oli 44 %. On tärkeätä, että vatsakipuisten lasten koko hoitoketju avohoidosta sairaalaan on nopea ja joustava ja että nämä lapset pääsevät nopeasti seurantaan lastenkirurgiseen operatiiviseen yksikköön. Asia tuli esille myös aineiston lasten preoperatiivisessa kliinisessä tutkimuksessa. Kun oireiden kesto oli alle 24 tuntia, 60 %:lla potilaista todettiin normaali vatsan palpaatiolöydös tai vain lievää aristusta. Oireiden kestettyä tuntia ainoastaan 42 %:lla oli normaali löydös, ja pidempään oireilleilla osuus oli 33 %. Appendisiitin diagnostiikka on pitkälti nojautunut taudinkulun tuntemiseen ja kliiniseen tutkimukseen. Tulehdusta mittaavia laboratorioarvoja on käytetty tukena. Tutkimusaineistossa pieni CRP-pitoisuus ei kuitenkaan sulkenut pois akuutin appendisiitin mahdollisuutta lapsilla toisin kuin yleensä aikuisilla (Grönroos ja Grönroos 1999). Pitoisuuden 1 mg/l alittava CRParvo todettiin 21 potilaalla ja arvo jäi pienemmäksi kuin 10 mg/l yhteensä 39 potilaalla. Heistä kuudella diagnoosi oli normaali umpilisäke ja lopuilla appendisiitti huolimatta pienestä CRP-pitoisuudesta. Yhdeltä puuttui PAD. Preoperatiiviset leukosyyttimäärät vaihtelivat huomattavasti. Komplisoitumaton appendisiitti saattoi kasvattaa leukosyyttimäärän hyvin suureksi, ja toisaalta komplisoituneessa appendisiitissa leukosyyttiarvo saattoi olla normaali tai vain vähän suurentunut. Leukosyyttitutkimuksella on vähän erotusdiagnostista arvoa appendisiittitapauksissa (Paajanen ja Somppi 1996). Virtsan perustutkimus tulee tehdä vatsakipuiselle lapselle, jotta voidaan sulkea pois virtsainfektiot. Antibioottiprofylaksian rutiinimaisen käytön hyödyllisyydestä lasten appendisektomiassa anestesian induktion aikana ei ole yksiselitteistä Taulukko 2. Umpilisäketulehduksiin liittyvät tapahtumat ja löydökset PAD:n mukaan. Suluissa vaihteluvälit. Kuolio Puhkeama Komplisoitumaton tulehdus Poikia/tyttöjä 10/11 12/12 49/38 Oireiden kesto (h) 42 ( ) 49 (3 168) 27 (2 168) CRP (mg/l) 83 (2 200) 113 (1 307) 33 (1 221) Leukosyytit (x 10 9 /l) 17,4 (9,0 28,2) 1 14,9 (7,2 21,5) 1 13,9 (5,4 27,4) Odotusaika leikkaukseen (h) 7,9 (1,5 33,5) 6,1 (1,4 17,4) 8,2 (1,3 43,1) Antibioottihoidon kesto (vrk) 4 (2 11) 6 (2 8) 0,6 (0 7) Parenteraalisen nestehoidon kesto (vrk) 3 (1 6) 3 (1 8) 1 (0 2) Nenä-mahaletkun pitoaika (vrk) 2 (1 3) 3 (1 6) 0 Sairaalahoidon kesto (vrk) 5 (2 14) 7 (2 15) 3 (1 8) Komplikaatioita Merkitsevä ero, p < 0, M. Nikoskelainen ja T. Hurme

5 Taulukko 3. Umpilisäkkeen tulehdukseen liittyvät komplikaatiot. Haava- Haava- Suolen Suolen Maksa-absessi, Pneumonia Okluusio infektio infektio paralyysi paralyysi pleuriitti, pneumonia, haavainfektio Oireiden kesto (vrk) Preop. CRP (mg/l) Preop. leukosyytit (x10 9 /l) 15,5 10,7 14,4 12,0 15,6 10,1 20,2 Antibiootti induktiossa Postop. antibiootti Sairaalahoito (vrk) PAD komplisoi- norm. puhkeama puhkeama kuolio komplisoi- kuolio tumaton tumaton tulehdus tulehdus näyttöä. Tutkimusaineistossa ainoastaan 13 potilasta ei saanut induktion aikana antibioottia. Kenellekään heistä ei tullut komplikaatioita. Pelkän induktionaikaisen antibioottihoidon sai 72 potilasta, ja heistä kolme sai postoperatiivisen infektion, kaksi haavainfektion ja yksi keuhkokuumeen. Haavakomplikaatioiden määrä aineistossa oli 1,3 %. Määrä on suunnilleen sama kuin Bachoon ym. (2001) tutkimuksessa todettu. Antibioottiprofylaksian hyödyllisyyden selvittämiseksi lasten appendisiitissa tarvitaankin satunnaistettu prospektiivinen tutkimus. Umpilisäkkeen puhkeamisen osuus oli aineistossamme hieman pienempi kuin Brattonin ym. (2000) tutkimuksessa (16 vs 24 %). Tämä saattaa selittyä päivystysorganisaation nopeudesta ja tehokkuudesta. Lasten appendisiitin hoidosta vastasivat TYKS:ssa kokeneet lastenkirurgian erikoislääkärit ja potilaat operoitiin päivystävässä lasten leikkausosastossa, mikä nopeutti hoitoon pääsyä ja saattaa osaltaan selittää puhkeamien ja komplikaatioiden pientä määrää. Systemaattiset tutkimukset yhdistettynä lastenkirurgin tekemään tutkimukseen vähentävät terveiden umpilisäkkeiden poistoja (Karakas ym. 2000). Tässäkin aineistossa viattomia umpilisäkkeitä poistettiin vain 7,4 %:lta, mikä osittain selittynee päivystävien lastenkirurgien kokeneisuudella ja hyvällä kliinisellä seurantamahdollisuudella. Aineistossamme gangrenoottisten ja puhjenneiden umpilisäkkeiden osuus oli erityisesti leikki-ikäisillä huomattavan suuri (50 %), mikä vastaa Brattonin ym. (2000) tuloksia. Näistä lapsista 83 %:lla oireet olivat kestäneet alle vuorokauden ennen sairaalaan tuloa. Leikkaukseen he pääsivät nopeasti, keskimäärin neljän tunnin 40 minuutin kuluttua sairaalaan tulosta. Leikkiikäisten pidemmälle edenneitä umpilisäkkeen tulehduksia ei voida näin ollen selittää leikkauksen viivästymisellä tai pitkään jatkuneilla oireilla. Mahdollisesti syynä ovat leikki-ikäisten epätyypilliset kliiniset oireet sekä lapsen ja lääkärin välisen kommunikaation ongelmat. Alle kouluikäisten lasten määrä oli aineistossa kuitenkin liian pieni tarkempien päätelmien tekemiseksi. Miksi lasten appendisiitit edelleen komplisoituvat ja puhkeavat? Mitkä ovat keinot näiden tapausten vähentämiseksi? Vertailtaessa ryhmää, jossa kyseessä oli pitkälle edennyt tauti ilman puhkeamaa (PAD kuolio), ja perforaatioryhmää (puhkeama) ei ikä- tai sukupuolijakaumassa tullut esiin eroja. Oikeastaan ainoat selkeät erot olivat pitkään kestäneet oireet ja kliinisesti todettavat löydökset, mm. défence- ja peritoniittilöydökset. Puhkeamaryhmässä oireiden keskimääräinen kesto oli pisin, 49 tuntia; komplisoitumattomissa appendisiiteissa se oli puolet lyhyempi, keskimäärin 27 tuntia. CRP-arvot olivat suurempia puhkeamaryhmässä, mikä tukee Rodriguez-Sanjuanin ym. (1999) tekemää havaintoa. Leukosyyttiarvo oli puolestaan pienin komplisoitumattomissa appendisiiteissa mutta puhkeamaryhmässä taas merkitsevästi pienempi kuin kuolioryhmässä. Huomattavasti suurentunut leukosyyttiarvo ei siis auta puhkeaman ennustamisessa. Komplisoitumatonta appendisiittia sairastaneiden odotusaika leikkaukseen oli Lasten appendisiitti turhat keikkaukset vähenemässä 2495

6 aineistossamme keskimäärin pisin, kun taas puhkeamaryhmän lapsi pääsi leikkaukseen aikaisemmin kuin gangrenoottisen kuolioryhmän lapsi, mikä kuvastaa enemminkin leikkausyksikön valmiutta suorittaa päivystysleikkaus sairaalle lapselle viivytyksettä. Gangrenoottiseksi edennyt appendisiitti pidensi sairaala-ajan lähes kaksinkertaiseksi kolmesta vuorokaudesta viiteen. Sairaalassaoloaika oli tässä ryhmässä lyhyempi kuin Paajasen ja Sompin (1996) tutkimuksessa vastaavalla ryhmällä. Puhkeama pidensi sairaalassaoloaikaa keskimäärin kaksi vuorokautta. Syinä tähän ovat mm. nenä-mahaletkun käyttö, laskimonsisäisen antibioottihoidon pituus ja laskimonsisäisen nestehoidon yleisyys, vaikka nestehoidon pituudessa ei ollut eroa ryhmien välillä. Komplisoitumaton tauti vähentää huomattavasti sairaalassaoloaikaa, ja samalla hoidon kustannukset pysyvät pienempinä. Tehokas hoitoketju, joka ohjaa potilaan nopeasti oikeaan kirurgiseen hoitopaikkaan, onkin ainoa mahdollisuus vähentää kustannuksia, koska sairaala-ajan lyhentäminen edelleen komplisoitumattomassa appendisiitissa esimerkiksi muuttamalla leikkaustekniikka lapsilla laparoskooppiseksi tuntuu vaikealta. Komplikaatioita esiintyi aineistossamme seitsemällä potilaalla (4,6 %), mikä on pienempi määrä kuin esimerkiksi Brattonin ym. (2000) aineiston 30 %. Neljällä potilaalla, joilla komplikaatioiden ilmaantuminen pidensi sairaalassaoloaikaa 1 2 viikolla, PAD oli puhjennut tai kuolioitunut umpilisäke. Kukaan aineiston potilaista ei kuollut akuuttiin umpilisäkkeen tulehdukseen. Tehokkaiden antibioottien, laskimonsisäisen nestehoidon ja tehohoidon ansiosta kuolleisuus umpilisäkkeen tulehdukseen on pienentynyt (Paajanen ja Somppi 1996). Tutkimuksessamme ei kyetty selvittämään, onko avohoidossa suoritetun hoitoonohjauksen viiveellä vaikutusta komplikaatioiden syntyyn. Sen asian selvittämiseksi tarvitaan prospektiivinen tutkimus. Lasten akuutti umpilisäkkeen tulehdus voi olla hyvin monimuotoinen ja nopeasti etenevä. Käytettävissä ei ole edelleenkään spesifisiä laboratoriotutkimuksia tai lapsille hyvin soveltuvia radiologisia tutkimuksia, jotka auttaisivat sulkemaan pois akuutin appendisiitin. Kontrolloituja tutkimuksia aiheesta tarvitaan. Parhaaseen tulokseen päästään nykyään kliinisellä tutkimuksella, osastoseurannalla ja laboratoriotutkimuksilla, erityisesti C-reaktiivisen proteiinin määrityksellä. On myös tärkeää tuntea lasten appendisiitin taudinkulku ja kliiniset oireet. Kirjallisuutta Angel CA, Rao BN, Wrenn E Jr, Lobe TE, Kumar AP. Acute appendicitis in children with leukemia and other malignancies: still a diagnostic dilemma. J Pediatr Surg 1992;27: Bachoo P, Mahomed AA, Ninan GK, Youngson GG. Acute appendicitis: the continuing role for active observation. Pediatr Surg Int 2001;17: Bratton SL, Haberkern CM, Waldhausen JH. Acute appendicitis risks of complications: age and medical insurance. Pediatrics 2000;106:75 8. Brender JD, Marcuse EK, Koepsell TD, Hatch EI. Childhood appendicitis: factors associated with perforation. Pediatrics 1985;76: Cappendijk VC, Hazebroek FW. The impact of diagnostic delay on the course of acute appendicitis. Arch Dis Child 2000;83:64 6. Chung JL, Kong MS, Lin SL, ym. Diagnostic value of C-reactive protein in children with perforated appendicitis. Eur J Pediatr 1996;155: Ciftci AO, Tanyel FC, Buyukpamukcu N, Hicsonmez A. Appendicitis after blunt abdominal trauma: cause or coincidence? Eur J Pediatr Surg 1996;6: Dado G, Anania G, Baccarani U, ym. Application of a clinical score for diagnosis of acute appendicitis in childhood: a retrospective analysis of 197 patients. J Ped Surg 2000;35: Dolgin SE, Beck AR, Tartter PI. The risk of perforation when children with possible appendicitis are observed in the hospital. Surg Gynecol Obstet 1992;175: Eire PF, Vallejo D, Sastre JL, Villaamil R, Rodriquez MA, Garrido M. An unusual complication of appendicitis in childhood. Eur J Pediatr Surg 1999;9: Gamal R, Moore TC. Appendicitis in children aged 13 years and younger. Am J Surg 1990;159: Grönroos JM, Grönroos P. Leucocyte count and C-reactive protein in the diagnosis of acute appendicitis. Br J Surg 1999;86: Harrison MW, Lindner DJ, Campbell JR, Campbell TJ. Acute appendicitis in children: factors affecting morbidity. Am J Surg 1984;147: John SD. Imaging of acute abdominal emergencies in infants and children. Curr Probl Diagn Radiol 1999;29: Kaplan S. Antibiotic usage in appendicitis in children. Pediatr Infect Dis J 1998;17: Karakas SP, Guelfguat M, Leonidas JC, Springer S, Singh SP. Acute appendicitis in children: comparison of clinical diagnosis with ultrasound and CT imaging. Pediatr Radiol 2000;30:94 8. Korner H, Sondenaa K, Soreide JA, ym. Incidence of acute nonperforated and perforated appendicitis: age-spesific and sex-spesific analysis. World J Surg 1997;21: Paajanen H, Somppi E. Early childhood appendicitis is still a difficult diagnosis. Acta Paediatr 1996;85: Rautio M, Saxen H, Siitonen A, Nikku R, Jousimies-Somer H. Bacteriology of histopathologically defined appendicitis in children. Pediatr Infect Dis J 2000;19: Rodriguez-Sanjuan JC, Martin-Parra JI, Seco I, Garcia-Castrillo L, Naranjo A. C-reactive protein and leucocyte count in the diagnosis of acute appendicitis in children. Dis Colon Rectum 1999;42: Soderquist-Elinder C, Hirsch K, Bergdahl S, Rutqvist J, Frenckner B. Prophylactic antibiotics in uncomplicated appendicitis during childhood a prospective randomised study. Eur J Pediatr Surg 1995;5: Tonz M, Schmid P, Kaiser G. Antibiotic prophylaxis for appendicectomy in children: critical appraisal. World J Surg 2000;24: MARIANNA NIKOSKELAINEN, LL TIMO HURME, dosentti TYKS, lastenkirurgian yksikkö PL 52, Turku 2496

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Eero Waris, Juha Grönroos ja Hannu Paajanen

Eero Waris, Juha Grönroos ja Hannu Paajanen Katsaus Akuutin umpilisäketulehduksen diagnostiikka Eero Waris, Juha Grönroos ja Hannu Paajanen Akuutin umpilisäketulehduksen diagnostiikan perustana ovat yhä anamneesi ja kliininen tutkimus. Selkeimmät

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

POSTOPERATIIVINEN AKUUTTI VATSA GKS KOULUTUSPÄIVÄT 28.09.2006 HELSINKI HEIKKI AHTOLA GASTROKIRURGI JOENSUU PKKS postoperatiivinen akuutti vatsa leikkauksen jälkeen ilmenevä vatsan alueen äkillinen hätätilanne,

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Ilkka Kantonen

Ilkka Kantonen Ilkka Kantonen 5.2.2016 Ilmaantuvuus elektiivisissä leikkauksissa 0,2-2% (keskimäärin 1,6%) RAAA:ssa jopa 7,5% Kuolleisuus infektiossa jopa 20-40% Syitä infektioon kontaminaatio leikkaustilanteessa veriteitse

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi)

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) EMA/169447/2015 Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) Tämä on Sivextro-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

PARAPNEUMONISEN EMPYEEMAN TUNNISTAMINEN JA ESIINTYMINEN LAPSILLA TAYS:SSA 1991 2009

PARAPNEUMONISEN EMPYEEMAN TUNNISTAMINEN JA ESIINTYMINEN LAPSILLA TAYS:SSA 1991 2009 PARAPNEUMONISEN EMPYEEMAN TUNNISTAMINEN JA ESIINTYMINEN LAPSILLA TAYS:SSA 1991 2009 Eero Niemi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lastentaudit Tammikuu 2011 Tampereen

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS

Lisätiedot

Ravistellun vauvan oireyhtymä

Ravistellun vauvan oireyhtymä Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa

Lisätiedot

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset

Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset Teknillinen korkeakoulu Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.142 Optimointiopin seminaari Referaatti Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset Sami Nousiainen 44433N Tf V 2 1. JOHDANTO 3 2. YKSINKERTAINEN

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset

Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Pia Salo, Pirjo Honkanen, Aleksi Reito, Jorma Pajamäki, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007 Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin ssä Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet - 7 - vuotiaat/ 7 Lapin HUS (Uusimaa ja Helsinki) 99 997 998 999

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta. Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

Veren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa

Veren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa Veren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa Jaakko Lassila, Olli Lainiala, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Turvallinen teho-osasto

Turvallinen teho-osasto Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota

Lisätiedot

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit Gks 22.9.2016 Pia Heinonen Tyks nkl Sidonnaisuudet Bayer Upviser Olympus Yksityisvastaanotto : Mehiläinen ja Terveystalo Endometriumpolyypit Ovat tavallisia

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

KLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE. Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS

KLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE. Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS KLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS SISÄLTÖ Karman raportti v. 2012 (HUS) Oukan/Mäkiniemen selvitys v.2015 (OYS) Suomen

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Esa Rintala 20.5.2008 Dubberke et al. Clostridium difficile-associated Disease in a Setting of Endemicity: Identification of Novel Risk Factors. Clin Infect

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-

Lisätiedot

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Taudin toteaminen perustuu oireisiin

Lisätiedot

Leikkausalueen infektioiden seurantatietojen hyödyntäminen infektioiden ehkäisyssä

Leikkausalueen infektioiden seurantatietojen hyödyntäminen infektioiden ehkäisyssä Leikkausalueen infektioiden seurantatietojen hyödyntäminen infektioiden ehkäisyssä Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri, HUS 19.5.2016 Kirurgisten infektioiden seuranta Postoperatiiviset leikkausalueen infektiot

Lisätiedot

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? 6.5.2010 HELSINKI Irma Koivula, LT sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuudet: olen osallistunut lääketeollisuuden

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot