Lasten appendisiitti turhat leikkaukset vähenemässä. Marianna Nikoskelainen ja Timo Hurme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten appendisiitti turhat leikkaukset vähenemässä. Marianna Nikoskelainen ja Timo Hurme"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Lasten appendisiitti turhat leikkaukset vähenemässä Marianna Nikoskelainen ja Timo Hurme Appendisiitti on yleisin lasten kirurgista päivystyshoitoa vaativa sairaus. Retrospektiivisen tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää oireiden kestoa, leikkausta edeltävien tapahtumien merkitystä ja tutkimusten arvoa hoidon tulosta arvioitaessa. Potilaita oli aineistossamme 153, ja heistä 69 % tuli sairaalaan päivystysaikana. Oireiden kesto ennen sairaalaan tuloa oli komplisoitumattomissa tulehduksissa keskimäärin 27 tuntia ja komplisoiduissa 49 tuntia. Sairaalassa odotusaika leikkaukseen oli 6,8 tuntia. Umpilisäkkeen puhkeamisen esiintyvyys aineistossa oli 15,9 %. Perforaatioita oli enemmän 4 6-vuotiailla sekä niillä, joiden oireiden kesto oli pitkä. Viattomien poistettujen umpilisäkkeiden osuus oli 7,4 %. Komplikaatioita esiintyi 6,0 %:lla potilaista. Lasten appendisiitti on löydöksiltään monimuotoinen tauti, ja diagnoosiin pääseminen vaatii kliinisen ja laboratoriotutkimusten lisäksi taudinkulun tuntemusta. CRP oli diagnostiselta arvoltaan parempi kuin leukosyyttimäärä. Akuutti appendisiitti on lasten yleisin kirurgista päivystyshoitoa vaativa sairaus. Sen diagnoosi perustuu taudinkulun tuntemiseen, potilaan taustatietoihin, huolelliseen kliiniseen tutkimukseen ja tarvittaessa sairaalaseurantaan (Angel ym. 1992, Dolgin ym. 1992, Ciftci ym. 1996, Bachoo ym. 2001). Apuna diagnostiikassa käytetään laboratoriotutkimuksia ja radiologisia tutkimuksia (Dado ym. 2000). Diagnoosin viivästyminen voi johtaa umpilisäkkeen puhkeamiseen, absessin muodostumiseen ja peritoniittiin (Korner ym. 1997). Leikki- ja imeväisikäisillä akuutin appendisiitin ilmaantuvuus on pienin, mutta heillä on viisinkertainen riski saada komplikaatioita vuotiaisiin verrattuna (Harrison ym. 1984, Bratton ym. 2000, Cappendijk ja Hazebroek 2000, Tonz ym. 2000). Lasten kuolevuus appendisiittiin on vähentynyt viime vuosien aikana nollaan (Paajanen ja Somppi 1996). Appendisiittia tulee epäillä jokaisella vatsakipuisella lapsella, jolta umpilisäkettä ei ole poistettu (Bachoo ym. 2001). Kipuimpulssit kulkevat umpisuolesta viskeraalisia afferentteja sympaattisia hermoja pitkin selkäytimeen kymmenenteen torakaalisegmenttiin, mistä johtuu kivun tuntuminen taudin alkuvaiheessa navan ympäristössä. Myöhemmin kipu siirtyy oikealle ja rajoittuu vatsan alaneljännekseen. Umpilisäkkeen puhkeamaa tulee epäillä, kun oireet ovat kestäneet yli 36 tuntia, lapsella on kuumetta ja ripulia, vatsanpeitteet ovat laudankovat, lapsi on kuivunut ja asidoottinen ja suoliäänet ovat hiljentyneet tai niitä ei kuulu lainkaan (Gamal ja Moore 1990). Ruokahaluttomuus, oksentelu ja huonovointisuus ovat tärkeä oireryhmä lasten appendisiitissa. C-reaktiivisen proteiinin määrityksellä on diagnostista arvoa, kun lapsella epäillään appendisiittia (Paajanen ja Somppi 1996), mutta Duodecim 2002;118:

2 se ei ole merkitsevästi parempi tutkimus kuin veren leukosyyttimäärän mittaus (Rodriguez- Sanjuan ym. 1999). Umpilisäkkeen puhkeaman osoittajana suurentunut CRP-pitoisuus on kuitenkin leukosyyttiarvoa merkittävästi luotettavampi tutkimus (Chung ym. 1996). Jos CRP- ja leukosyyttiarvo ovat viitealueella, appendisiitin todennäköisyys on vanhemmilla lapsilla tai aikuisilla vähäinen (Grönroos ja Grönroos 1999). Vatsan kaikututkimuksella pystytään kuvantamaan turvonnut, tulehtunut umpilisäke ja mahdollinen kehittynyt absessi (John 1999). Tutkimuksen sensitiivisyydeksi on todettu 74 % ja spesifisyydeksi 94 % (Karakas ym. 2000). Tietokonetomografia on hyvä komplisoituneen appendisiitin ja postoperatiivisen absessin diagnosoinnissa; sen sensitiivisyys on 84 % ja spesifisyys 97 % (Karakas ym. 2000). Haittapuolina ovat lapsen saama säderasitus ja tutkimuksen saatavuus. Appendisektomia tulisi tehdä epävarmoissakin tapauksissa, jotta vältyttäisiin umpilisäkkeen repeämältä ja kuoliolta (Brender ym. 1985). Preoperatiivinen antibioottihoito saattaa vähentää leikkauksenjälkeisten infektioiden riskiä (Soderquist-Elinder ym. 1995). Infektioiden tärkeimpiä aiheuttajia ovat aerobisista organismeista Escherichia coli ja anaerobisista Bacteroides fragilis (Rautio ym. 2000). Revenneen umpilisäkkeen mikrobilääkehoidossa on käytetty kefuroksiimin ja metronidatsolin yhdistelmää, tai vaikeammissa tapauksissa myös gentamysiinin, klindamysiinin ja ampisilliinin yhdistelmää (Kaplan 1998). Yleisin appendisiitin infektiokomplikaatio on haavainfektio. Peritoneaalinen infektio on mahdollinen, kun potilaan postoperatiivinen toipuminen ei edisty normaalisti tai hänellä esiintyy suoliston toimintahäiriöitä, ripulia ja sahaavaa kuumetta. Peritoneaalinen infektio paikantuu yleensä lantion alueelle ja on palpoitavissa peräsuolen kautta. Muita komplikaatioita ovat subfreeninen absessi, keuhkoinfektiot, ileus ja joskus harvoin suoliobstruktio, postrenaalinen anuria tai jopa vena mesenterican tromboosi (Eire ym. 1999). Tutkimuksemme tarkoitus oli selvittää appendisektomiapotilaiden oireiden kestoa ja preoperatiivisia kliinisiä löydöksiä suhteutettuina histologiseen diagnoosiin. Lisäksi selvitimme preoperatiivisten laboratoriolöydösten diagnostista arvoa, hoitoon hakeutumisen ajankohtaa ja komplikaatioita. Lapset ja menetelmät Retrospektiivisen tutkimuksemme aineistoon otettiin mukaan kaikki 153 TYKS:ssa vuosina hoidettua alle 17-vuotiasta lapsipotilasta, joille tehtiin appendisektomia. Aineistosta suljettiin pois kaksi potilasta, joiden umpilisäke poistettiin ns. rauhallisessa vaiheessa sen jälkeen, kun he olivat sairastaneet periappendikulaariabsessin. Potilaiden sairauskertomuksista kerättiin iän, sukupuolen ja oireiden keston lisäksi preoperatiivinen kliininen löydös. Löydöksen vaihtoehtoina olivat normaali vatsa, défence ja peritoniitti. Preoperatiivisista tutkimuksista otettiin mukaan veren leukosyyttimäärä, CRP-pitoisuus ja virtsan perustutkimuslöydös. Vatsan kaikututkimus tai natiiviröntgenkuvaus oli tehty tarvittaessa. Lisäksi selvitettiin potilaiden sairaalaantulo- ja leikkausajankohdat, kotiutumispäivä, antibioottihoito sairaalassaoloaikana, mahdollinen postoperatiivinen nestehoito, nenä-mahaletkun tarve, komplikaatioiden esiintyminen, postoperatiivinen seuranta ja PAD. Induktion aikaisen antibioottien käytön oli päättänyt kirurgi preoperatiivisten löydösten perusteella. PAD:n vaihtoehtoina olivat normaali umpilisäke (norm.), appendicitis acuta (komplisoitumaton tulehdus), appendicitis acuta gangrenosa (kuolio) tai appendicitis acuta perforata (puhkeama) sekä periappendicitis. Histologinen diagnoosi puuttui kolmelta potilaalta. Tilastollisissa analyyseissä merkitsevien erojen löytämiseksi (p < 0,05) käytettiin Studentin t-testiä. Tulokset Lasten ikä tutkimusaineistossa vaihteli neljän ja 17 vuoden välillä; keski-ikä oli 10,6 vuotta (kuva). Tyttöjä oli joukossa 69 (45,7 %) ja poikia 82 (54,3 %). Oireiden kesto ennen sairaalaan tuloa vaihteli kahdesta tunnista seitsemään vuorokauteen ja oli keskimäärin 35 tuntia. Preoperatiivinen kliininen löydös oli normaali tai lievä palpaatioarkuus 77 potilaalla (51 %), défence 61:llä (40 %) ja peritoniitti 13:lla (9 %). Veren leukosyytti- ja CRP-arvot, jotka oli mitattu 148 potilaalta tulovaiheessa sairaalassa tai lähettävässä yksikössä, on esitetty taulukossa 1. Virtsan perustutkimus tehtiin 112 potilaalle, ja heistä 42 %:lla ei tullut esiin poikkeavaa löydöstä. Leukosyyttejä todettiin kahdeksassa virtsanäytteessä (7,1 %) ja erytrosyyttejä yhtä monessa M. Nikoskelainen ja T. Hurme

3 Potilaita Tytöt Pojat Ikä (v) Kuva. Appendisiittipotilaiden ikäjakauma. Induktion aikainen mikrobilääkehoito annettiin 135 potilaalle. Yleisin antibiootti oli metronidatsoli, pidemmälle ehtineessä taudissa yhdistettynä kefuroksiimin tai harvemmin ampisilliinin ja gentamysiinin kanssa. Postoperatiivista laskimonsisäistä antibioottihoitoa jatkettiin 66 potilaalle, yleisimmin metronidatsolin ja kefuroksiimin yhdistelmällä; pidemmälle ehtineessä taudissa käytettiin edellisten lisäksi myös ampisilliinia tai gentamysiiniä. Tämän jälkeen annettiin oraalista antibioottihoitoa 50 potilaalle. Postoperatiivista nestehoitoa annettiin 63 potilaalle keskimäärin 2,8 vuorokautta, ja nenä-mahaletku oli käytössä 31 potilaalla keskimäärin 2,5 vuorokautta. Potilaista 104 (68,9 %) tuli sairaalaan päivystysaikana, mutta osa leikkauksista voitiin siirtää päiväaikana suoritettavaksi. Päivystysaikana leikattiin potilaista 97 (64,2 %). Normaali, tulehtumaton umpilisäke poistettiin 11 potilaalta (7,4 %). Komplisoitumattomia appendisiittejä oli tutkimusaineistossa 87 (58,8 %). Näillä potilailla PAD:na oli komplisoitumaton tulehdus. Oireiden keskimääräinen kesto ennen sairaalaan tuloa oli 27 tuntia (2 168 tuntia). Preoperatiivisissa laboratoriotutkimuksissa keskimääräinen CRP-arvo oli 33 mg/l (1 221) ja leukosyyttimäärä 13,9 x 10 9 /l (5,4 27,4). Keskimääräinen odotus- tai seuranta-aika sairaalaan tulosta leikkaukseen oli komplisoitumattoman appendisiitin ryhmässä 8 tuntia 11 minuuttia (1 h 20 min 43 h 5 min) ja sairaalassaoloaika 3,0 vuorokautta (1 8 vrk). Pidemmälle edenneitä appendisiitteja esiintyi yhteensä 45 lapsella (taulukko 2). Heillä oli PAD:na joko appendicitis acuta gangrenosa Taulukko 1. Potilaiden lukumäärä leukosyyttiarvon ja CRP-pitoisuuden mukaan. Leukosyytit CRP (mg/l) PAD (x 10 9 /l) Norm. Komplisoitumaton Kuolio Puhkeama Muu tulehdus < CRP < CRP CRP > CRP > Lasten appendisiitti turhat keikkaukset vähenemässä 2493

4 (kuolio) tai appendicitis acuta perforata (puhkeama). Komplikaatioita esiintyi seitsemällä potilaalla (4,6 %, taulukko 3). Appendicitis acuta gangrenosa oli 21 potilaalla (14,2 %). Heistä yhdellä todettiin lisäksi karsinoidituumori umpilisäkkeessä. PAD:na oli 24 potilaalla (16 %) appendicitis acuta perforata, kahdella (1,4 %) periappendicitis, yhdellä oxyuriasis (0,7 %) ja kahdella periappendikulaarinen absessi. Gangrenoottisten ja puhjenneiden umpilisäkkeiden osuus oli suurin 4 5-vuotiailla (50 %), muissa ikäryhmissä se oli keskimäärin 30,4 %. Pohdinta Vuosina TYKS:ssa tehtiin 151 päivystysappendisektomiaa lapsipotilaille epäillyn appendisiitin vuoksi. Umpilisäkkeen poisto on tavallisin lapsille vatsakivun takia tehty päivystysleikkaus. Alle nelivuotiaita ei ollut tutkimusaineistossa, mikä viittaa siihen, että appendisiitti on hieman vanhempien lasten sairaus (Harrison ym. 1984). Kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa (Gamal ja Moore 1990, Tonz ym. 2000) poikien osuus oli suurempi kuin tyttöjen. Lasten appendisiitille on tyypillistä taudin nopea eteneminen (Gamal ja Moore 1990). Oireiden kestettyä alle vuorokauden 20 %:lle potilaista oli kehittynyt komplisoitunut appendisiitti. Vuorokauden kuluttua niiden osuus oli 44 %. On tärkeätä, että vatsakipuisten lasten koko hoitoketju avohoidosta sairaalaan on nopea ja joustava ja että nämä lapset pääsevät nopeasti seurantaan lastenkirurgiseen operatiiviseen yksikköön. Asia tuli esille myös aineiston lasten preoperatiivisessa kliinisessä tutkimuksessa. Kun oireiden kesto oli alle 24 tuntia, 60 %:lla potilaista todettiin normaali vatsan palpaatiolöydös tai vain lievää aristusta. Oireiden kestettyä tuntia ainoastaan 42 %:lla oli normaali löydös, ja pidempään oireilleilla osuus oli 33 %. Appendisiitin diagnostiikka on pitkälti nojautunut taudinkulun tuntemiseen ja kliiniseen tutkimukseen. Tulehdusta mittaavia laboratorioarvoja on käytetty tukena. Tutkimusaineistossa pieni CRP-pitoisuus ei kuitenkaan sulkenut pois akuutin appendisiitin mahdollisuutta lapsilla toisin kuin yleensä aikuisilla (Grönroos ja Grönroos 1999). Pitoisuuden 1 mg/l alittava CRParvo todettiin 21 potilaalla ja arvo jäi pienemmäksi kuin 10 mg/l yhteensä 39 potilaalla. Heistä kuudella diagnoosi oli normaali umpilisäke ja lopuilla appendisiitti huolimatta pienestä CRP-pitoisuudesta. Yhdeltä puuttui PAD. Preoperatiiviset leukosyyttimäärät vaihtelivat huomattavasti. Komplisoitumaton appendisiitti saattoi kasvattaa leukosyyttimäärän hyvin suureksi, ja toisaalta komplisoituneessa appendisiitissa leukosyyttiarvo saattoi olla normaali tai vain vähän suurentunut. Leukosyyttitutkimuksella on vähän erotusdiagnostista arvoa appendisiittitapauksissa (Paajanen ja Somppi 1996). Virtsan perustutkimus tulee tehdä vatsakipuiselle lapselle, jotta voidaan sulkea pois virtsainfektiot. Antibioottiprofylaksian rutiinimaisen käytön hyödyllisyydestä lasten appendisektomiassa anestesian induktion aikana ei ole yksiselitteistä Taulukko 2. Umpilisäketulehduksiin liittyvät tapahtumat ja löydökset PAD:n mukaan. Suluissa vaihteluvälit. Kuolio Puhkeama Komplisoitumaton tulehdus Poikia/tyttöjä 10/11 12/12 49/38 Oireiden kesto (h) 42 ( ) 49 (3 168) 27 (2 168) CRP (mg/l) 83 (2 200) 113 (1 307) 33 (1 221) Leukosyytit (x 10 9 /l) 17,4 (9,0 28,2) 1 14,9 (7,2 21,5) 1 13,9 (5,4 27,4) Odotusaika leikkaukseen (h) 7,9 (1,5 33,5) 6,1 (1,4 17,4) 8,2 (1,3 43,1) Antibioottihoidon kesto (vrk) 4 (2 11) 6 (2 8) 0,6 (0 7) Parenteraalisen nestehoidon kesto (vrk) 3 (1 6) 3 (1 8) 1 (0 2) Nenä-mahaletkun pitoaika (vrk) 2 (1 3) 3 (1 6) 0 Sairaalahoidon kesto (vrk) 5 (2 14) 7 (2 15) 3 (1 8) Komplikaatioita Merkitsevä ero, p < 0, M. Nikoskelainen ja T. Hurme

5 Taulukko 3. Umpilisäkkeen tulehdukseen liittyvät komplikaatiot. Haava- Haava- Suolen Suolen Maksa-absessi, Pneumonia Okluusio infektio infektio paralyysi paralyysi pleuriitti, pneumonia, haavainfektio Oireiden kesto (vrk) Preop. CRP (mg/l) Preop. leukosyytit (x10 9 /l) 15,5 10,7 14,4 12,0 15,6 10,1 20,2 Antibiootti induktiossa Postop. antibiootti Sairaalahoito (vrk) PAD komplisoi- norm. puhkeama puhkeama kuolio komplisoi- kuolio tumaton tumaton tulehdus tulehdus näyttöä. Tutkimusaineistossa ainoastaan 13 potilasta ei saanut induktion aikana antibioottia. Kenellekään heistä ei tullut komplikaatioita. Pelkän induktionaikaisen antibioottihoidon sai 72 potilasta, ja heistä kolme sai postoperatiivisen infektion, kaksi haavainfektion ja yksi keuhkokuumeen. Haavakomplikaatioiden määrä aineistossa oli 1,3 %. Määrä on suunnilleen sama kuin Bachoon ym. (2001) tutkimuksessa todettu. Antibioottiprofylaksian hyödyllisyyden selvittämiseksi lasten appendisiitissa tarvitaankin satunnaistettu prospektiivinen tutkimus. Umpilisäkkeen puhkeamisen osuus oli aineistossamme hieman pienempi kuin Brattonin ym. (2000) tutkimuksessa (16 vs 24 %). Tämä saattaa selittyä päivystysorganisaation nopeudesta ja tehokkuudesta. Lasten appendisiitin hoidosta vastasivat TYKS:ssa kokeneet lastenkirurgian erikoislääkärit ja potilaat operoitiin päivystävässä lasten leikkausosastossa, mikä nopeutti hoitoon pääsyä ja saattaa osaltaan selittää puhkeamien ja komplikaatioiden pientä määrää. Systemaattiset tutkimukset yhdistettynä lastenkirurgin tekemään tutkimukseen vähentävät terveiden umpilisäkkeiden poistoja (Karakas ym. 2000). Tässäkin aineistossa viattomia umpilisäkkeitä poistettiin vain 7,4 %:lta, mikä osittain selittynee päivystävien lastenkirurgien kokeneisuudella ja hyvällä kliinisellä seurantamahdollisuudella. Aineistossamme gangrenoottisten ja puhjenneiden umpilisäkkeiden osuus oli erityisesti leikki-ikäisillä huomattavan suuri (50 %), mikä vastaa Brattonin ym. (2000) tuloksia. Näistä lapsista 83 %:lla oireet olivat kestäneet alle vuorokauden ennen sairaalaan tuloa. Leikkaukseen he pääsivät nopeasti, keskimäärin neljän tunnin 40 minuutin kuluttua sairaalaan tulosta. Leikkiikäisten pidemmälle edenneitä umpilisäkkeen tulehduksia ei voida näin ollen selittää leikkauksen viivästymisellä tai pitkään jatkuneilla oireilla. Mahdollisesti syynä ovat leikki-ikäisten epätyypilliset kliiniset oireet sekä lapsen ja lääkärin välisen kommunikaation ongelmat. Alle kouluikäisten lasten määrä oli aineistossa kuitenkin liian pieni tarkempien päätelmien tekemiseksi. Miksi lasten appendisiitit edelleen komplisoituvat ja puhkeavat? Mitkä ovat keinot näiden tapausten vähentämiseksi? Vertailtaessa ryhmää, jossa kyseessä oli pitkälle edennyt tauti ilman puhkeamaa (PAD kuolio), ja perforaatioryhmää (puhkeama) ei ikä- tai sukupuolijakaumassa tullut esiin eroja. Oikeastaan ainoat selkeät erot olivat pitkään kestäneet oireet ja kliinisesti todettavat löydökset, mm. défence- ja peritoniittilöydökset. Puhkeamaryhmässä oireiden keskimääräinen kesto oli pisin, 49 tuntia; komplisoitumattomissa appendisiiteissa se oli puolet lyhyempi, keskimäärin 27 tuntia. CRP-arvot olivat suurempia puhkeamaryhmässä, mikä tukee Rodriguez-Sanjuanin ym. (1999) tekemää havaintoa. Leukosyyttiarvo oli puolestaan pienin komplisoitumattomissa appendisiiteissa mutta puhkeamaryhmässä taas merkitsevästi pienempi kuin kuolioryhmässä. Huomattavasti suurentunut leukosyyttiarvo ei siis auta puhkeaman ennustamisessa. Komplisoitumatonta appendisiittia sairastaneiden odotusaika leikkaukseen oli Lasten appendisiitti turhat keikkaukset vähenemässä 2495

6 aineistossamme keskimäärin pisin, kun taas puhkeamaryhmän lapsi pääsi leikkaukseen aikaisemmin kuin gangrenoottisen kuolioryhmän lapsi, mikä kuvastaa enemminkin leikkausyksikön valmiutta suorittaa päivystysleikkaus sairaalle lapselle viivytyksettä. Gangrenoottiseksi edennyt appendisiitti pidensi sairaala-ajan lähes kaksinkertaiseksi kolmesta vuorokaudesta viiteen. Sairaalassaoloaika oli tässä ryhmässä lyhyempi kuin Paajasen ja Sompin (1996) tutkimuksessa vastaavalla ryhmällä. Puhkeama pidensi sairaalassaoloaikaa keskimäärin kaksi vuorokautta. Syinä tähän ovat mm. nenä-mahaletkun käyttö, laskimonsisäisen antibioottihoidon pituus ja laskimonsisäisen nestehoidon yleisyys, vaikka nestehoidon pituudessa ei ollut eroa ryhmien välillä. Komplisoitumaton tauti vähentää huomattavasti sairaalassaoloaikaa, ja samalla hoidon kustannukset pysyvät pienempinä. Tehokas hoitoketju, joka ohjaa potilaan nopeasti oikeaan kirurgiseen hoitopaikkaan, onkin ainoa mahdollisuus vähentää kustannuksia, koska sairaala-ajan lyhentäminen edelleen komplisoitumattomassa appendisiitissa esimerkiksi muuttamalla leikkaustekniikka lapsilla laparoskooppiseksi tuntuu vaikealta. Komplikaatioita esiintyi aineistossamme seitsemällä potilaalla (4,6 %), mikä on pienempi määrä kuin esimerkiksi Brattonin ym. (2000) aineiston 30 %. Neljällä potilaalla, joilla komplikaatioiden ilmaantuminen pidensi sairaalassaoloaikaa 1 2 viikolla, PAD oli puhjennut tai kuolioitunut umpilisäke. Kukaan aineiston potilaista ei kuollut akuuttiin umpilisäkkeen tulehdukseen. Tehokkaiden antibioottien, laskimonsisäisen nestehoidon ja tehohoidon ansiosta kuolleisuus umpilisäkkeen tulehdukseen on pienentynyt (Paajanen ja Somppi 1996). Tutkimuksessamme ei kyetty selvittämään, onko avohoidossa suoritetun hoitoonohjauksen viiveellä vaikutusta komplikaatioiden syntyyn. Sen asian selvittämiseksi tarvitaan prospektiivinen tutkimus. Lasten akuutti umpilisäkkeen tulehdus voi olla hyvin monimuotoinen ja nopeasti etenevä. Käytettävissä ei ole edelleenkään spesifisiä laboratoriotutkimuksia tai lapsille hyvin soveltuvia radiologisia tutkimuksia, jotka auttaisivat sulkemaan pois akuutin appendisiitin. Kontrolloituja tutkimuksia aiheesta tarvitaan. Parhaaseen tulokseen päästään nykyään kliinisellä tutkimuksella, osastoseurannalla ja laboratoriotutkimuksilla, erityisesti C-reaktiivisen proteiinin määrityksellä. On myös tärkeää tuntea lasten appendisiitin taudinkulku ja kliiniset oireet. Kirjallisuutta Angel CA, Rao BN, Wrenn E Jr, Lobe TE, Kumar AP. Acute appendicitis in children with leukemia and other malignancies: still a diagnostic dilemma. J Pediatr Surg 1992;27: Bachoo P, Mahomed AA, Ninan GK, Youngson GG. Acute appendicitis: the continuing role for active observation. Pediatr Surg Int 2001;17: Bratton SL, Haberkern CM, Waldhausen JH. Acute appendicitis risks of complications: age and medical insurance. Pediatrics 2000;106:75 8. Brender JD, Marcuse EK, Koepsell TD, Hatch EI. Childhood appendicitis: factors associated with perforation. Pediatrics 1985;76: Cappendijk VC, Hazebroek FW. The impact of diagnostic delay on the course of acute appendicitis. Arch Dis Child 2000;83:64 6. Chung JL, Kong MS, Lin SL, ym. Diagnostic value of C-reactive protein in children with perforated appendicitis. Eur J Pediatr 1996;155: Ciftci AO, Tanyel FC, Buyukpamukcu N, Hicsonmez A. Appendicitis after blunt abdominal trauma: cause or coincidence? Eur J Pediatr Surg 1996;6: Dado G, Anania G, Baccarani U, ym. Application of a clinical score for diagnosis of acute appendicitis in childhood: a retrospective analysis of 197 patients. J Ped Surg 2000;35: Dolgin SE, Beck AR, Tartter PI. The risk of perforation when children with possible appendicitis are observed in the hospital. Surg Gynecol Obstet 1992;175: Eire PF, Vallejo D, Sastre JL, Villaamil R, Rodriquez MA, Garrido M. An unusual complication of appendicitis in childhood. Eur J Pediatr Surg 1999;9: Gamal R, Moore TC. Appendicitis in children aged 13 years and younger. Am J Surg 1990;159: Grönroos JM, Grönroos P. Leucocyte count and C-reactive protein in the diagnosis of acute appendicitis. Br J Surg 1999;86: Harrison MW, Lindner DJ, Campbell JR, Campbell TJ. Acute appendicitis in children: factors affecting morbidity. Am J Surg 1984;147: John SD. Imaging of acute abdominal emergencies in infants and children. Curr Probl Diagn Radiol 1999;29: Kaplan S. Antibiotic usage in appendicitis in children. Pediatr Infect Dis J 1998;17: Karakas SP, Guelfguat M, Leonidas JC, Springer S, Singh SP. Acute appendicitis in children: comparison of clinical diagnosis with ultrasound and CT imaging. Pediatr Radiol 2000;30:94 8. Korner H, Sondenaa K, Soreide JA, ym. Incidence of acute nonperforated and perforated appendicitis: age-spesific and sex-spesific analysis. World J Surg 1997;21: Paajanen H, Somppi E. Early childhood appendicitis is still a difficult diagnosis. Acta Paediatr 1996;85: Rautio M, Saxen H, Siitonen A, Nikku R, Jousimies-Somer H. Bacteriology of histopathologically defined appendicitis in children. Pediatr Infect Dis J 2000;19: Rodriguez-Sanjuan JC, Martin-Parra JI, Seco I, Garcia-Castrillo L, Naranjo A. C-reactive protein and leucocyte count in the diagnosis of acute appendicitis in children. Dis Colon Rectum 1999;42: Soderquist-Elinder C, Hirsch K, Bergdahl S, Rutqvist J, Frenckner B. Prophylactic antibiotics in uncomplicated appendicitis during childhood a prospective randomised study. Eur J Pediatr Surg 1995;5: Tonz M, Schmid P, Kaiser G. Antibiotic prophylaxis for appendicectomy in children: critical appraisal. World J Surg 2000;24: MARIANNA NIKOSKELAINEN, LL TIMO HURME, dosentti TYKS, lastenkirurgian yksikkö PL 52, Turku 2496

Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus

Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus 19.9.2013 SGY syyskokous, Kuopio Dos Paulina Salminen TYKS, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Fitz RH. Perforating Inflammation of the Vermiform

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Eero Waris, Juha Grönroos ja Hannu Paajanen

Eero Waris, Juha Grönroos ja Hannu Paajanen Katsaus Akuutin umpilisäketulehduksen diagnostiikka Eero Waris, Juha Grönroos ja Hannu Paajanen Akuutin umpilisäketulehduksen diagnostiikan perustana ovat yhä anamneesi ja kliininen tutkimus. Selkeimmät

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi Dietrich Schlenzka, Timo Yrjönen, Timo Laine, Teija Lund, Heikki

Lisätiedot

POSTOPERATIIVINEN AKUUTTI VATSA GKS KOULUTUSPÄIVÄT 28.09.2006 HELSINKI HEIKKI AHTOLA GASTROKIRURGI JOENSUU PKKS postoperatiivinen akuutti vatsa leikkauksen jälkeen ilmenevä vatsan alueen äkillinen hätätilanne,

Lisätiedot

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS 42-v. G3P2 ICSI-raskaus, H8 verinen vuoto, H15 LVP : norm. 3-4 v. aiemmin mahakipujen takia gastroskopia ja helikobakteerihäätöhoito

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet

Lisätiedot

Tarvitaanko akuutin vatsan diagnostiikassa kuvantamista? Kaarina Partanen Dos., os.ylil. Meilahden röntgenr

Tarvitaanko akuutin vatsan diagnostiikassa kuvantamista? Kaarina Partanen Dos., os.ylil. Meilahden röntgenr Tarvitaanko akuutin vatsan diagnostiikassa kuvantamista? Kaarina Partanen Dos., os.ylil. Meilahden röntgenr Mitä useimmin epäill illään päivystysosaston vatsakipuisilla? Appendisiittia, abskessia, divertikuliittia,

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut

Lisätiedot

Lasten korvatulehdukset

Lasten korvatulehdukset Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

RUTIINIVERIKOKEIDEN MERKITYS VASTASYNTYNEIDEN INFEKTIODIAGNOSTIIKASSA

RUTIINIVERIKOKEIDEN MERKITYS VASTASYNTYNEIDEN INFEKTIODIAGNOSTIIKASSA RUTIINIVERIKOKEIDEN MERKITYS VASTASYNTYNEIDEN INFEKTIODIAGNOSTIIKASSA Maija Pietinalho Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi)

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) EMA/169447/2015 Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) Tämä on Sivextro-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

PARAPNEUMONISEN EMPYEEMAN TUNNISTAMINEN JA ESIINTYMINEN LAPSILLA TAYS:SSA 1991 2009

PARAPNEUMONISEN EMPYEEMAN TUNNISTAMINEN JA ESIINTYMINEN LAPSILLA TAYS:SSA 1991 2009 PARAPNEUMONISEN EMPYEEMAN TUNNISTAMINEN JA ESIINTYMINEN LAPSILLA TAYS:SSA 1991 2009 Eero Niemi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lastentaudit Tammikuu 2011 Tampereen

Lisätiedot

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet)

6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) 6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) TAULUKKO 6.3.1.2. TULES-TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Organisaatiouudistuksen yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa tehtiin

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Urologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010

Urologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010 Urologiset vammat Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010 Munuaisvammat Kaikista vammoista munuaisen osuus on 1 5 % Vatsavammojen yhteydessä munuaisvamma 10 20 %:lla 30 50 % virtsa- ja sukuelinvammoista

Lisätiedot

AKUUTIN KOLEKYSTIIN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008 2010

AKUUTIN KOLEKYSTIIN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008 2010 AKUUTIN KOLEKYSTIIN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008 2010 Keski-Oja, Pauli Syventävien opintojen tutkielma Kirurgian klinikka Oulun yliopisto Joulukuu 2014 Ohjaaja Jyrki Mäkelä OULUN

Lisätiedot

AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS

AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS 1 Terveiset Oulusta! 2 SISÄLTÖ Gynekologinen akuutti vatsapotilas Ei-gynekologisia

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset

Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Henri Miettinen, Simo Miettinen, Hannu Miettinen, Jukka Kettunen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

NAISEN AKUUTTI VATSA Syynä ekstra, torsio tai ruptuura! Pia Suvitie, el Naistenklinikka TYKS

NAISEN AKUUTTI VATSA Syynä ekstra, torsio tai ruptuura! Pia Suvitie, el Naistenklinikka TYKS NAISEN AKUUTTI VATSA Syynä ekstra, torsio tai ruptuura! Pia Suvitie, el Naistenklinikka TYKS GKS-päivät 28.-29.9.2006 Potilastapaus 40v terve nainen, 3 x ss, km x 1 ei ehkäisyä, eroamassa syönyt illan

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET

Lisätiedot

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Spondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat

Spondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat Spondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat Olli Pajulo Lastenkirurgian, ortopedian,traumatologian erik.kääk. LT, Dos. Lastenkirurgia/ Lastenklinikka TYKS Operatiivisen hoidon

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Suun hoidon tarpeen arviointi päivystystilanteessa Yleissairaudet ja suu Diabetes Umpieritysrauhasten sairaudet

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa

Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa SKKY:n ja Sairaalakemistien syyskoulutuspäivät 1.11.2013 Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa Timo Kouri LKT, dosentti, osastonylilääkäri Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä

Lisätiedot

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää?

Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää? Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää? Tuula Lönnqvist Lastenneurologian dosentti HYKS LNS Neurologian toimiala / Lastenneurologian konsultaatioyksikkö Seminaari:

Lisätiedot