TURUN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS 2013-2016"

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS

2 1(16) Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS kunnallisvaltuustokaudelle Sisällysluettelo 1 Sopimuksen tekemisen perustana olevat normit Sopimuksen taustaa ja tavoitteet Sopijapuolet Sopimuskausi ja sopimuksen luonne Sopimuksen hyväksyminen Sopimuksen seuranta ja toteutumisen arviointi Sopimuksen uusiminen ja tarkistaminen Väestön palvelutarpeen arviointi Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa Lääkinnällinen kuntoutus Päivystys Ensihoitokeskus Yhteistyö koulutus- ja tutkimustoiminnassa sekä tukipalveluissa Perusterveydenhuollon tukipalvelut Henkilöstön koulutustarve Henkilöstön saatavuus Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisessa kehittämisessä Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraamukset Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset... 15

3 2(16) Sopimuksen tekemisen perustana olevat normit Terveydenhuoltolain (1326/2010) 42 :n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yhteistyössä alueensa erikoissairaanhoito. Laissa edellytetään, että erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä suunniteltava ja sovitettava yhteen alueensa erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmäratkaisut, lääkinnällinen kuntoutus ja erilaiset hankinnat. Lisäksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on sovitettava yhteen koulutusviranomaisten ja työhallinnon kanssa terveydenhuollon henkilöstön perus-, jatkoja täydennyskoulutusta sekä maakuntien liittojen kanssa työvoiman kysyntää ja koulutustarjontaa. Terveydenhuoltolain 43 :ssä säädetään erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta. Lain mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Sopimuksessa sovitun työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa toimintayksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Lain mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Valtioneuvosto on antanut tämän mukaisesti asetuksen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011). Asetuksen sisältöä on lisäksi kuvattu tarkemmin sen valmistelun yhteydessä laaditussa taustamuistiossa. Valtioneuvosto on antanut asetuksen erityistason sairaanhoidon erityisvastuualueista. Asetuksen 1 2 kohdan mukaan Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Vaasan sairaanhoitopiiri. Edellä mainittujen normien lisäksi sopimus perustuu erikoissairaanhoidon järjestämistä ja tuottamista koskeviin säädöksiin. 2 Sopimuksen taustaa ja tavoitteet Vuoden 2011 aikana valmisteltiin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien yhteinen strategia-asiakirja, jonka nimenä on Länsirannikon miljoonapiiri-strategia Strategia hyväksyttiin kaikkien kolmen sairaanhoitopiirin valtuustoissa syksyllä Strategian perusajatuksena on, että yhdistämällä kolmen sairaanhoitopiirin voimavarat ja Turun yliopiston osaamispääoma muodostetaan kokonaisuus, joka tuottaa enemmän ja parempia sekä edullisempia erikoissairaanhoidon palveluita kuin sairaanhoitopiirit erik-

4 3(16) seen. Länsirannikon miljoonapiiri-strategia on otettu huomioon tämän sopimuksen valmistelussa ja tämä sopimus osaltaan toteuttaa strategiaa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin muodostamalla aiemmalla Tyksin erityisvastuualueella on ollut jo pitkään harjoitettu tiivistä yhteistyötä sairaanhoitopiirien välillä, ja yhteistyö on muodostunut olennaiseksi ja jokapäiväiseksi osaksi molempien sairaanhoitopiirien palvelutuotantoa ja Tyksin yliopistollista tehtävää. Järjestämissopimukselle asetetut lakisääteiset sisältövaatimukset ovatkin jo pääosin toteutuneet mainittujen kahden sairaanhoitopiirin välillä. Tyksin erityisvastuualueen laajennuttua käsittämään myös Vaasan sairaanhoitopiirin on osapuolten tavoitteena tällä sopimuksella ja muilla yhteistyöjärjestelyillä luoda yhtä tiivis ja toimiva yhteistyö kolmen sairaanhoitopiirin välille kuin on tähän saakka ollut kahden sairaanhoitopiirin välillä. 3 Sopijapuolet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (VSSHP) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (SatSHP) ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (VSHP). 4 Sopimuskausi ja sopimuksen luonne Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. Tämä järjestämissopimus on laadittu vuonna 2013 alkavalle ja vuonna 2016 päättyvälle kunnallisvaltuustokaudelle. Tämä sopimusasiakirja edustaa sopijapuolten yhteistä tahtotilaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä ja kehittämisestä Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella kunnallisvaltuustokauden sopimuskauden aikana. Sopijapuolet sitoutuvat kukin osaltaan edistämään tässä sopimuksessa kuvattujen tavoitetilojen toteutumista. Osapuolet toteavat, että tavoitetilojen toteuttaminen edellyttää tämän sopimuksen lisäksi erillistä valmistelua ja päätöksentekoa sopijapuolten organisaatioissa. Laki 43.1: Sopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. 5 Sopimuksen hyväksyminen Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus tulee hyväksyä sairaanhoitopiirien valtuustoissa. Tämä sopimus on hyväksytty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa X.X.2013 X

5 4(16) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuustossa X.X.2013 X ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa X.X.2013 X. Laki 43.3: Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on hyväksyttävä järjestämissopimus kuntalain (365/1995) 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä. 6 Sopimuksen seuranta ja toteutumisen arviointi Sopimuksen seurantaa sairaanhoitopiiritasolla toteutetaan ensisijaisesti sopimusosapuolien johtoryhmissä. Sairaanhoitopiirien johtajat raportoivat kuntayhtymien hallitukselle annettavissa toimintakertomuksissa, osavuosikatsauksissa ja vastaavissa taloutta ja toimintaa koskevissa määrävälein annettavissa raporteissa muiden asioiden ohella tämän sopimuksen toteutumisesta. Sairaanhoitopiirien johtajat vastaavat myös siitä, että sopimuksen toteutumista arvioidaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin alueen kuntien kanssa. Kuntayhtymien hallitusten välillä järjestetään vähintään kerran vuodessa yhteinen neuvottelu, jossa arvioidaan tämän sopimuksen toteutumista ja käsitellään sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä ja tätä sopimusta koskevia kehittämistarpeita. Sopijapuolten toiminnan yhteensovittamista varten järjestetään säännöllisesti sairaanhoitopiirien johtavien viranhaltijoiden yhteinen kokous, jota kutsutaan nimellä ervajohtoryhmä. Kokouksia järjestetään noin kerran kuukaudessa loma-aikoja lukuun ottamatta. Sairaanhoitopiirien johtajat nimeävät sairaanhoitopiirien edustuksen ervajohtoryhmään. Erva-johtoryhmä valitsee puheenjohtajan vuosittain keskuudestaan. Osapuolet toteavat, että erva-johtoryhmä ei ole päättävä elin eikä sillä ole toimivaltaa. Erva-johtoryhmässä käsiteltyjä asioita sairaanhoitopiireissä valmistelevat ja toimeenpanevat viranhaltijat vastaavat siitä, että asioiden valmistelu, päätöksenteko ja toimeenpano tapahtuvat toimivaltuuksien puitteissa. Sairaanhoitopiirin johtaja, kukin osaltaan, vastaa siitä, että järjestämissopimuksen seuranta ja toteutumisen arviointi toimeenpannaan tässä sovitulla tavalla. Laki 43.1: Sopimuksen toteutumista on arvioitava vuosittain yhteistyössä alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Asetus 1.2: Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava terveydenhuoltolain 43 :ssä tarkoitetussa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sopimuksen laatimisen ja seurannan vastuut ja toteutus sekä toteutumisen seuranta- ja arviointitapa. Muistio 1: Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa erityisvastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sopivat yhdessä sopimuksen laatimisen ja seurannan vastuista, laatimistavasta sekä toteutumisen seuranta- ja arviointitavasta. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sopivat, miten sopimuksen toteutumista seurataan ja arvioidaan. Seuranta käsittää sekä seurannan sairaanhoitopiireissä että seurannan koko erityisvastuualueen tasolla.

6 7 Sopimuksen uusiminen ja tarkistaminen 5(16) Sopimuksen uusimisesta vastaavat sairaanhoitopiirien johtajat valtuustokausittain. Valmistelutyö uuden sopimuksen laatimiseksi käynnistetään hyvissä ajoin ja vähintään puoli vuotta ennen valtuustokauden päättymistä. Sopimusta voidaan tarkistaa tarvittaessa myös kesken sopimuskauden. 8 Väestön palvelutarpeen arviointi Nykytila Vastuu erikoissairaanhoidon palvelujen mitoittamisesta vastaamaan väestön palvelutarpeita kuuluu ensisijaisesti sairaanhoitopiirien toimivalle johdolle. Vastuita tämän osalta on määritetty tarkemmin sairaanhoitopiirien säännöstöissä. Tässä tehtävässä toimivaa johtoa tukee terveydenhuoltolaissa tarkoitettu perusterveydenhuollon yksikkö. Perusterveydenhuollon yksikkö on VSSHP:n ja SatSHP:n yhteinen ja sen toiminnasta on olemassa sairaanhoitopiirien välinen sopimus. Tavoitetila VSSHP:n ja SatSHP:n yhteisen perusterveydenhuollon yksikön ja VSHP:n perusterveydenhuollon yksikön yhteistyötä tiivistetään. Sopimuskaudella selvitetään mahdollisuudet VSHP:n liittymisestä VSSHP:n ja SatSHP:n perusterveydenhuollon yksikön yhteistyöhön ja yhteistoimintaan. Asetus 2.3: Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava, miten väestön palvelutarvetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja seurataan alueella. Sopimuksessa on sovittava siitä, miten vastataan väestön erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeeseen. Muistio 2.3: Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava miten väestön perusterveydenhuollon palvelujen tarvetta, kunnan järjestämisvastuulla olevan työterveyshuollon palvelujen tarvetta ja erikoisaloittaista palvelujen tarvetta sekä niihin vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja seurataan alueella. Palvelutarpeen arvio kattaa silloin sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidot palvelut kullakin erikoisalalla. Palvelutarpeen arviossa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi väestön ja sen ikärakenteen kehitys, väestön sairastavuuden ja tarvetason muutokset sekä työvoiman ja osaamisen turvaamisen kehitys. Lisäksi palvelutarpeen arvioinnissa voidaan ottaa huomioon terveydenhuollon menetelmien, palvelurakenteen, lainsäädännön ja kansallisen ohjauksen sekä kustannus- ja rahoituspohjan kehitys. 9 Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit vastaavat yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta ja sen arvioimisesta, miten hoitoja erityisvastuualueella järjestetään. Johtajaylilääkärit antavat vähintään kerran vuodessa kevätkaudella erva-johtoryhmälle tiedot siitä, mitä hoitoja on erityisvastuualueella keskitetty ja mitä uusia keskittämis- tai hajauttamistarpeita on tunnistettu. Tämän sopimuksen liitteenä on luettelo Tyksin erityisvastuualueella vuonna 2013 keskitettävistä hoidoista. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreillä on oikeus tarkistaa liitettä kesken sopimuskautta yhtäpitävillä päätöksillä.

7 6(16) Liite 1 Johtajaylilääkärien tulee ottaa huomioon yhteistyötä ja työnjakoa suunnitellessaan sairaanhoitopiireissä hyväksytyt terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat sekä muut ajantasaiset tiedot alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palveluiden toteuttamisesta, laadusta ja potilasturvallisuudesta ja toimivuudesta. Erikoisalakohtaisesti sovitaan erikseen tarkemmin yhteistyöstä potilashoidossa. Yhteistyömuotoja voivat olla esimerkiksi video- tai muu konsultointi, etäpoliklinikan pitäminen, hoidon tai toimenpiteiden tuottaminen toiselle sairaanhoitopiirille mm. saatavuuden parantamiseksi. Asetus 11.1: Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Muistio 11.1: Sopimuksessa on sovittava yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidossa sekä sen erityistason sairaanhoidossa ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Työnjaon tavoitteena tulee olla se, että hoitoa antavissa yksiköissä on riittävä osaaminen ja resurssit, jotta hoito voidaan antaa potilasturvallisesti, vaikuttavasti, tuottavasti ja tehokkaasti. Työnjaon tulee edistää jatkuvaa oppimista ja sen kautta laadun kehittämistä. Asetus 2.1: Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen laatimisessa on otettava huomioon kuntien hyvinvointikertomusten tietoja ja muita tietoja alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta. Muistio 2.1: Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen laatimisessa on tarkoituksenmukaista hyödyntää hyvinvointikertomukseen koottuja tietoja ja muista lähteistä kerättyjä tietoja alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palveluiden toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta. 10 Lääkinnällinen kuntoutus Erityisvastuualueen laajuisen yhteistyön tavoitteina vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen alalla ovat: - Alueellinen yhdenvertaisuus lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuudessa ja toimintamalleissa koko erityisvastuualueella - Selkeä työnjako terveydenhuollon ja lääkinnällisen kuntoutuksen eri toimijoiden kesken - Erityisvastuualueella tapahtuvan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen koordinointi, seuranta ja koulutuksen suunnittelu alueen keskeisten toimijoiden yhteistyönä - Sairaanhoitopiirien alueella tapahtuvan vaativan kuntoutuksen korkealaatuisuuden ja tasalaatuisuuden varmistaminen sairaanhoitopiirien ohjauksessa Näitä tavoitteita selvittämään ja toteuttamaan perustetaan kevään 2013 aikana toistaiseksi toimiva erityisvastuualueen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämistyöryhmä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri nimeää työryhmän jäsenet. Työryhmä valmistelee tarkemman toimintasuunnitelmansa syksyn 2013 aikana ja raportoi tämän jälkeen vuosittain toiminnastaan erva-johtoryhmälle (loppuvuodesta 2014 lähtien).

8 Työryhmän tulee sopimuskauden aikana muun muassa: 7(16) luoda erityisvastuualueelle yhteisesti sovittavat lääkinnällisen kuntoutuksen toimintamallit tärkeimmille kuntoutuksen kohderyhmille (aivohalvauskuntoutus, aivovammakuntoutus, selkäydinvammakuntoutus, TULES-kuntoutus) - sopia yhteisistä periaatteista lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden myöntämisessä, pyrkien myös valtakunnalliseen yhdenmukaisuuteen - seurata lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen saatavuutta ja pyrkiä vaikuttamaan saatavuuden alueellisen tasa-arvoisuuden toteutumiseen - kehittää ja koordinoida lääkinnällisen kuntoutuksen opetusta, koulutusta ja tutkimusta erityisvastuualueella - linjata työnjako vaativan kuntoutuksen järjestämisessä erityisvastuualueella järjestämissopimuksen osapuolten ja muiden julkisten sekä yksityisten toimijoiden välillä 11 Päivystys Päivystystoiminta on keskeinen osa kunkin sopijapuolen alueensa väestölle tuottamaa erikoissairaanhoitoa, ja erityisvastuualueen ympärivuorokautisen (24/7) päivystystoiminnan rungon muodostavat Turun yliopistollinen keskussairaala, Satakunnan keskussairaala ja Vaasan keskussairaala. Päivystyspoliklinikkojen palvelut tullaan tuottamaan kaikissa päivystävissä sairaaloissa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksenä kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Vaasan sairaanhoitopiirissä yhteispäivystys toteutuu vuoden 2014 aikana. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä alueellista päivystysvalmiutta ylläpidetään lisäksi aluesairaaloissa toiminta- ja taloussuunnitelman linjausten mukaisesti. Sairaanhoitopiirit laativat STM:n tulevan kiireellisen hoidon perusteita koskevan asetuksen pohjalta tarkentavat yhteiset ohjeet päivystyshoidon kriteereistä. Samalla selvitetään yhteisten mittarien luomista sairaanhoitopiirien päivystyspoliklinikoiden toiminnan seuraamiseksi ottaen huomioon mahdolliset valtakunnalliset suositukset. Johtajaylilääkärit vastaavat työn organisoinnista. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit pitävät yllä ajantasaista luetteloa erityisvastuualueen erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä ja huolehtivat kukin osaltaan siitä, että tuotetut päivystyspalvelut vastaavat alueen väestön tarpeeseen. Johtajaylilääkärit antavat vähintään kerran vuodessa kevätkaudella erva-johtoryhmälle suunnitelman siitä, miten erityisvastuualueen päivystysrakennetta on tarkoitus kehittää. Tämän sopimuksen liitteenä on luettelo Tyksin erityisvastuualueen erikoisalakohtaisista päivystyksistä. Liite 2 Johtajaylilääkärien tulee ottaa huomioon erityisvastuualueen päivystysrakennetta suunnitellessaan ajantasaiset tiedot alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palveluiden toteuttamisesta, laadusta ja potilasturvallisuudesta ja toimivuudesta.

9 8(16) Asetus 12: Sopimuksessa on sovittava erikoissairaanhoidon erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä sekä ensihoitokeskuksen toiminnasta ja tehtävistä erityisvastuualueella. Sopimuksessa on otettava huomioon 8 :ssä tarkoitettu kiireellisen sairaanhoidon järjestäminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystykset, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja väestön palvelutarve sekä varmistettava päivystyksen tehtävien edellyttämät riittävät voimavarat ja osaaminen. Muistio 12: Sopimuksessa on sovittava erikoissairaanhoidon erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä erityisvastuualueilla. Päivystyspisteiden määrittely voi käsittää myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystykset. Suunnitelmassa on otettava huomioon 8 :ssä tarkoitettu kiireellisen sairaanhoidon järjestäminen, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja väestön palvelutarve sekä varmistettava päivystyksen tehtävien edellyttämät riittävät voimavarat ja osaaminen. Päivystyshoidon tarpeen tunnistaminen, resurssien järkevä käyttö ja potilaiden oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen hoitopaikan valinta edellyttävät yhtenäistä alueellista linjausta. Päivystyspisteisiin tulee varata kokenut, osaava ja riittävä henkilöstö, jolla on käytössään tarvittavat diagnostiset menetelmät ja siihen liittyvä osaaminen sekä muut riittävät edellytykset antaa laadukasta ja potilasturvallista hoitoa. 12 Ensihoitokeskus Erityisvastuualueen ensihoitokeskus toimii verkostomaisesti ja se muodostuu sopijapuolten tarkoitusta varten osoittamista resursseista seuraavasti: 1. Erityisvastuualueen lääkäritasoinen päivystys muodostuu VSSHP:n ja SatSHP:n ensihoidon lääkäriyksiköistä sekä niihin osoitetuista lääkinnällisistä resursseista. VSSHP vastaa päivystyksestä ympärivuorokautisen päivystyksen osalta. 2. Lääkärihelikopterin asemapaikkana Tyksin erityisvastuualueella on Turku ja sen järjestämisestä vastaavat osaltaan FinnHEMS Oy ja VSSHP. 3. Sopijapuolet huolehtivat ensisijaisesti itse oman sairaanhoitopiirinsä sisällä tapahtuvista suunnitelluista potilassiirroista. Sairaanhoitopiirien ensihoitopalveluista vastaavat lääkärit vastaavat näiden kokonaisuuksien yhteensovittamisesta potilasturvallisuuden kannalta asianmukaisella tavalla ja taloudelliset näkökohdat huomioiden. 4. Viranomaisradioverkon pääkäyttäjätoiminnoista on laadittu erillinen sopimus VSSHP:n ja SatSHP:n välille ja niiden järjestämisestä vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Sopimus päivitetään osaksi ensihoitokeskusta koskevaa sopimusta siten, että VSHP osallistuu kolmantena osapuolena toimintaan. 5. Hälytysohjeiden yhteensovittamisesta vastaavat sairaanhoitopiirien ensihoitopalveluista vastaavat lääkärit. Erityisvastuualueen ensihoitokeskus huolehtii ensihoidosta annetun asetuksen 3 :n mukaisista tehtävistä. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen toiminnasta tehdään sopijapuolten välille vuoden 2013 aikana erillinen sopimus, jossa on sovittu tarkemmin päätöksenteosta ensihoitokeskukselle kuuluvissa asioissa sekä ensihoitokeskuksen edellä määritettyjen asioiden järjestämisestä ja kustannusten jaosta. Laki 46: Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisestä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on: 1) vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä; 2) suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan; 3) sovittaa yhteen alueensa hoitolaitosten väliset suunnitellut potilassiirrot;

10 9(16) ) vastata sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä osaltaan viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta; ja 5) sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet. Ensihoitokeskuksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Muistio 12: Ensihoitokeskuksen toiminnasta ja sen tehtävien järjestämisestä erityisvastuualueella on myös sovittava. Terveydenhuoltolain 46 :n mukaan ensihoitokeskuksen tehtävänä on vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä, suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan, sovittaa yhteen alueensa hoitolaitosten väliset suunnitellut potilassiirrot, vastata sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista ja osaltaan viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta sekä sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet. Ensihoitokeskuksen tehtävistä säädetään tarkemmin ensihoidosta annetulla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella ( /2011). STM asetus ensihoitopalvelusta 3: Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen on: 1) yhteen sovitettava alueensa sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelujen toimintaa ja annettava niitä koskevia ohjeita ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten kieli ja maantieteelliset olosuhteet, sekä yhdessä muiden erityisvastuualueiden ensihoitokeskusten kanssa valmisteltava ja yhteen sovitettava ensihoitopalvelun toimintaa koskevat valtakunnalliset ohjeet; 2) seurattava alueensa ensihoitopalvelun toiminnan tunnuslukuja ja vaikuttavuutta sekä edistettävä ensihoitopalvelua koskevaa tutkimustoimintaa alueellaan; 3) yhteen sovitettava alueensa ensihoitopalveluissa käytettäviä sähköisiä potilastietojärjestelmiä ja muita sairaanhoitopiirien tarvitsemia tietojärjestelmiä siten, että ne muodostavat sairaanhoitopiirien kanssa sovitun toiminnallisen kokonaisuuden. 13 Yhteistyö koulutus- ja tutkimustoiminnassa sekä tukipalveluissa Yhteistyöstä koulutus- ja tutkimustoiminnassa, laadunhallinnassa, potilasturvallisuuden suunnittelussa ja valmiussuunnittelussa sekä tukipalveluissa on laadittu lyhyet kuvaukset yhteistyön nykytilasta sekä tavoitetilasta sopimuskaudelle. Tukipalveluilla tarkoitetaan tässä järjestämissopimuksesta annetun asetuksen 11 :n 2 momentissa tarkoitettuja palveluja, joita ovat hankintapalvelut, lääkehuolto, välinehuolto, kuljetus- ja varastointipalvelut, tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen, taudinmääritykseen liittyvät palvelut, taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja niiden tutkimuskäyttö (biopankki) ja niihin liittyvät käytännöt. Kuvaukset ovat tämän sopimuksen liitteenä. Liite 3 Liiteasiakirja on kiinteä osa tätä sopimusta ja sen velvoittavuudesta on voimassa mitä järjestämissopimuksesta on sovittu. Johtajaylilääkärit vastaavat tämän sopimuksen toimeenpanon raportoinnista koulutus- ja tutkimustoimintaa koskevan yhteistyön osalta. Tukipalveluita koskevan yhteistyön osalta tämän sopimuksen toimeenpanon raportoinnista vastaavat niitä tuottavien yksiköiden toimivat johtajat sairaanhoitopiirien johtajien määräämällä tavalla. Sopimuksen toimeenpanosta raportoidaan erva-johtoryhmälle vähintään kerran vuodessa kevätkaudella.

11 10(16) Yhteistyön toteuttamista varten sairaanhoitopiireillä voi olla yhteisiä vakansseja, joista sovitaan kulloinkin erikseen. Tällainen virka tai toimi voi olla kahden tai kolmen sairaanhoitopiirin yhteinen. Vakanssi perustetaan yhteen sairaanhoitopiiriin noudattaen kyseisen sairaanhoitopiirin sääntöjä, ja muut vakanssiin osallistuvat sairaanhoitopiirit vastaavat vakanssista aiheutuvista kuluista sovitussa suhteessa. Yhteisten vakanssien täyttömenettely toteutetaan siten, että kaikille vakanssiin osallistuville sairaanhoitopiireille varataan riittävät vaikutusmahdollisuudet täyttömenettelyssä. Asetus 11.2: Sopimuksessa sovittava, miten erityisvastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirien kuntayhtymät yhteistyössä toteuttavat toimintayksikköjensä tarvitsemat hankintapalvelut, lääkehuollon, välinehuollon, kuljetus- ja varastointipalvelut, tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittämisen, taudinmääritykseen liittyvät palvelut, taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttämisen, niiden mahdollisen tutkimuskäytön ja niihin liittyvät käytännöt sekä muut tukipalvelut. Muistio 11.2: Sopimuksessa on sovittava, miten sairaanhoitopiirien kuntayhtymät yhteistyössä järjestävät toimintayksikköjensä tarvitsemat tukipalvelut, kuten esimerkiksi hankintapalvelut, taudinmääritykseen liittyvät palvelut, taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttämisen ja niiden mahdollisen tutkimuskäytön sekä niihin liittyvät käytännöt, lääkehuollon, välinehuollon, kuljetus- ja varastointipalvelut sekä tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittämisen. Taudinmääritykseen liittyvät palvelut sisältävät radiologiset palvelut, laboratoriopalvelut ja muut taudinmääritykseen liittyvät palvelut. Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilytyksessä tulee huomioida myös niiden mahdollinen tutkimuskäyttö ja - käytännöt liittyen mahdolliseen biopankkitoimintaan. Lääkehuolto kattaa lääkkeiden hankinnan ja jakelun sekä laitos- että avopalveluissa. Tietojärjestelmien kehittäminen sisältää tietojärjestelmät, niiden yhteensopivuuden ja toiminnallisuuden, kuten sähköinen päätöksentuki. Myös yhteistyöstä tietopalveluissa voi olla tarkoituksenmukaista sopia. Asetuksessa säädetyn lisäksi voi olla tarpeen sopia myös yhteistyöstä muissa toiminnoissa, kuten esimerkiksi erityisvastuualueen kattavassa valmiussuunnittelussa, laadunhallinnassa ja potilasturvallisuuden suunnittelussa. 14 Perusterveydenhuollon tukipalvelut Kaikilla sopijapuolilla on laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittämisestä vastaavat asiantuntijat, jotka osaltaan edistävät saumatonta yhteistyötä ja tukevat perusterveydenhuollon laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittämistä. Kukin sopijapuoli ylläpitää lisäksi sairaalahygieniaan keskittynyttä asiantuntijayksikköä, joka on myös perusterveydenhuollon yksiköiden käytettävissä siten kuin siitä sairaanhoitopiireissä sovitaan. Sopijapuolet tuottavat perusterveydenhuollon yksiköille myös konsultaatiopalveluita ja muita lääketieteellisiä tukipalveluita, joiden järjestämisestä on tarkemmin sovittu sairaanhoitopiireittäin laadituissa järjestämissuunnitelmissa. VSSHP ylläpitää kliinisen farmakologian alan potilaskohtaista konsultaatiopalvelua, joka on erityisvastuualueella sekä kuntien perusterveydenhuollon yksiköiden että erikoissairaanhoidon yksiköiden käytettävissä. Mahdollisista palvelun käytön korvauksista sovitaan erikseen. Asetus 13: Sopimuksessa on sovittava, miten eritysvastuualueella toteutetaan perusterveydenhuollon ja kuntien peruspalvelujen tarvitsema erityisosaamista vaativa tuki ja neuvonta. Muistio 13: Sopimuksessa on sovittava, miten eritysvastuualueella toteutetaan perusterveydenhuollon ja kuntien peruspalvelujen tarvitsema tuki ja neuvonta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi erityistason, kuten kliinisen farmakologian, konsultaatiotoiminan järjestämistä taikka joidenkin erityispalvelujen lisäämistä.

12 15 Henkilöstön koulutustarve 11(16) Nykytila VSSHP:n ja SatSHP:n hallitukset ovat hyväksyneet keväällä 2010 Tyksin erityisvastuualueelle yhteisen opetus- ja koulutuspolitiikan Yhteisen strategiatasoisen opetusja koulutuspolitiikan avulla pyritään varmistamaan sairaanhoitopiirien toiminnan edellyttämä ydinosaaminen yhteistyössä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa, vaikutetaan perus- ja jatkokoulutuksen työ-elämälähtöisyyteen, varmistetaan sairaanhoitopiirien vetovoimaisuus koulutus-, harjoittelu- ja työpaikkana sekä strategia- ja tarvelähtöisellä täydennyskoulutuksella vaikutetaan sairaanhoitopiirien henkilöstön ja esimiesten osaamisen kehittyminen. Tyks erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan toimeenpanoa ja seurantaa varten on määrätty sairaanhoitopiirikohtaiset vastuut ja toimeenpanoelimet sekä sairaanhoitopiirin johtajien nimeämä erityisvastuualueen yhteinen seurantaryhmä. Sairaanhoitopiireissä laaditaan hallintoylihoitajien vastuulla opetus- ja koulutuspolitiikan sairaanhoitopiirikohtaiset toimeenpanosuunnitelmat, joissa konkretisoidaan politiikan tavoitteet ja käytännön toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetus- ja koulutuspolitiikan yhteinen seurantaryhmä ohjaa, seuraa ja arvioi opetus- ja koulutuspolitiikan toimeenpanoa erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä ja raportoi siitä erva-johtoryhmälle. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit ja hallintoylihoitajat vastaavat perusterveydenhuollon yksikön asiantuntemusta hyödyntäen, että erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien alueella arvioidaan ja seurataan pitkällä aikavälillä työvoiman tarvetta ja henkilöstön koulutustarvetta kaikkien keskeisten henkilöstöryhmien osalta ottaen huomioon perus-, jatko- ja täydennyskoulutus. Turun yliopiston yhteydessä toimii erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen alueellinen neuvottelukunta, jossa on sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreiden nimeämät edustajat. Sairaanhoitopiirien hallintoylihoitajat kokoavat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ja alan koulutusyksiköiden erityisvastuualueen laajuisen neuvottelukunnan. Johtajaylilääkärit ja hallintoylihoitajat vastaavat, että em. neuvottelukuntien työn tuloksena valmistellaan tarvittava pitkän aikavälin arviointi- ja seurantatieto. Tietoa hyödynnetään työvoima- ja koulutustarpeiden maakuntapohjaisessa ennakoinnissa sekä koulutuksen sisällön ja harjoittelun kehittämisessä. Lääketieteen kandidaattien opetuksen järjestämisestä on tehty sopimukset sopijapuolten ja TY:n välillä, joiden perusteella osa kandidaattiopetuksesta toteutetaan SatSHP:n ja VSHP:n toimintayksiköissä (ns. hajautettu opetus). Tiedekunnan sisäänotto tulee laajenemaan vuonna 2013 ja valmistelutoimenpiteet tämän osalta ovat käynnissä. Sopijapuolet ovat laatineet vuoden 2012 aikana yhteisen selvityksen Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja koulutuksen tarve vuoteen 2025 Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä. Sairaalafyysikoiden koulutuksesta on tehty sopimus VSSHP:n, SatSHP:n ja TY:n välillä, jossa VSSHP vastaa koulutuksen koordinoinnista koko erityisvastuualueella.

13 Tavoitetila 12(16) Tyksin erityisvastuualueelle laadittu opetus- ja koulutuspolitiikka päivitetään jatkuvaksi vuoteen 2016 saakka ja niin, että se kattaa myös VSHP:n. Tavoitteena on, että sairaanhoitopiirien hallitukset voisivat käsitellä päivitettyä opetus- ja koulutuspolitiikkaa keväällä Osapuolet sitoutuvat osaltaan tukemaan ja kehittämään edelleen Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan järjestämää hajautettua kandidaattiopetusta. Osapuolet varautuvat osaltaan lääkärikoulutuksen sisäänoton laajenemiseen. Vuoden 2016 aikana laaditaan uusi selvitys erikoislääkärikoulutuksen tarpeesta erityisvastuualueella. Osapuolet sitoutuvat kukin osaltaan huolehtimaan alueen tarpeisiin riittävän erikoislääkärikoulutuksen toteuttamisesta sopimuskaudella. Erikoislääkärikoulutuksen osalta osapuolet pyrkivät siihen, että keskussairaaloiden mahdollisuudet toimia koulutuspaikkoina tulisivat täysmääräisesti hyödynnettyä. Tässä tavoitteessa onnistuminen voi edellyttää panostuksia henkilökuntaan, jolla on kouluttajatehtävän edellyttämä pätevyys taikka koulutuksen infrastruktuuriin. VSHP tulee vuoden 2013 aikana mukaan sairaalafyysikoiden koulutusta koskevaan sopimukseen. Sairaalafyysikoiden koulutusta vastaavaa yhteistyöjärjestelyä, jossa VSSHP huolehtii koulutuksen koordinoinnista ja koulutettavien ohjaamisesta koulutuspaikkoihin, kokeillaan Tyksin erityisvastuualueella vuoden 2013 aikana yhdellä myöhemmin määriteltävällä lääketieteen erikoisalalla asianomaisen erikoisalan professorin johdolla. Järjestelyn tavoitteena on ensisijaisesti huolehtia siitä, että erikoistumiskoulutuksen suorittaminen olisi mahdollisimman lyhytkestoinen eikä hakeutumisvaiheeseen yliopistosairaalan ja keskussairaalan välillä kuluisi tarpeettomasti aikaa. Järjestelyllä pyritään myös siihen, että siirtyminen eri koulutuspaikkojen välillä olisi koulutettavalle helppoa ja yksinkertaista (mm. koulutettavien lomaoikeudet säilyvät koulutuspaikkojen välillä). Sairaanhoitopiirien järjestämän täydennyskoulutuksen osalta tavoitteena sopimuskaudella on, että koulutustarpeita ennakoidaan ja koulutuksia suunnitellaan ja toteutetaan yhteistoiminnassa sairaanhoitopiirien välillä. Sairaanhoitopiirien järjestämät täydennyskoulutustilaisuudet välitetään videoneuvotteluyhteyksien kautta koko ervaan. Asetus 14.1: Sopimuksessa on sovittava, miten erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien alueella arvioidaan ja seurataan pitkällä aikavälillä työvoimatarvetta ja henkilöstön koulutustarvetta ottaen huomioon perus-, jatko- ja täydennyskoulutus. Muistio 14.1: Sopimuksessa on sovittava, miten erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien alueella arvioidaan ja seurataan henkilöstön työvoima- ja koulutustarvetta ottaen huomioon perus-, jatko- ja täydennyskoulutus. Tarpeen arvioinnissa on oltava riittävän pitkä aikaväli. Henkilöstön työvoima- ja koulutustarvearvioin tulee kattaa kaikki keskeiset henkilöstöryhmät. 16 Henkilöstön saatavuus Henkilöstön saatavuuden turvaamiseen tähtäävä sairaanhoitopiirien välinen yhteistyön ohjaus tapahtuu erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan seurantaryhmässä, joka valmistelee yhteiset toimintakäytännöt henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi sairaan-

14 13(16) hoitopiirien kesken. Tarkoituksena on yhteisesti sovitulla tavalla turvata osaaminen erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä mm. tilanteissa, joissa sairaanhoitopiirin tietyllä erikoisalalla on huomattava ja potilasturvallisuutta vaarantava henkilöstövaje. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien henkilöstön saatavuuteen vaikutetaan vahvistamalla yhdessä toimintayksiköiden positiivista työnantajakuvaa sekä aktiivisella alueellisella ennakointiyhteistyöllä. Henkilöstön yhteistyölle, asiantuntijuuden jakamiselle, verkostoitumiselle ja liikkuvuudelle alueen toimintayksiköiden välillä luodaan yhtenäiset edellytykset. Asetus 14.2: Sopimuksessa on sovittava sairaanhoitopiirien kuntayhtymien välisestä yhteistyöstä ja toimintakäytännöistä erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuuden turvaamisessa. Muistio 14.2: Suunnitelmassa tulee sopia myös sairaanhoitopiirien kuntayhtymien välisestä yhteistyöstä ja toimintakäytännöistä henkilöstön saatavuuden turvaamisessa. Tämä koskee esimerkiksi tilanteita, joissa alueen yhdessä sairaanhoitopiirissä on tietyllä erikoisalalla huomattava ja potilasturvallisuutta vaarantava henkilöstövaje. 17 Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisessa kehittämisessä Tyksin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ohjaavat yhteistyössä erikoissairaanhoidon alueellista kehittämistä sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen kehittämisohjelman linjausten mukaisesti sekä ohjelman aluejohtoryhmän toiminnan tukemana. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit ja hallintoylihoitajat vastaavat alueellisten yhteistyöhankkeiden valmistelusta ja toteuttamisesta. Yhteisten kehittämishankkeiden kokonaisuus ja rahoitushakemukset viedään erva-johtoryhmän lausunnon jälkeen kaikkien sairaanhoitopiirien hallitusten päätettäviksi. Asetus 15.1: Sopimuksessa on sovittava sairaanhoitopiirien kuntayhtymien yhteistyöstä erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja sen tueksi tarvittavan tutkimuksen toteuttamisessa eritysvastuualueella. Muistio 15.1: Käytössä olevien menetelmien ja niiden käytön on oltava vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Sopimuksessa on sovittava, miten eritysvastuualueella on huolehdittu käytössä olevien menetelmien arvioinnista ja uusien menetelmien käyttöönotosta sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisesta ja sen seurannasta yhteistyössä muiden erityisvastuualueiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sairaanhoitopiirien yhteisen HALO-ohjelman tavoitteena on luoda toimintatavat varmistamaan käyttöön otettavien terveydenhuollon uusien menetelmien riittävä vaikuttavuus ja turvallisuus. HALO -neuvottelukunta antaa suosituksen ja sairaanhoitopiirit tekevät päätöksen menetelmän käyttöönotosta. Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvoin arviointeja tuottaa, kokoaa ja koordinoi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. 18 Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto Erityisvastuualueiden kesken tulee sopia, miten huolehditaan käytössä olevien terveydenhuollon menetelmien arvioinnista ja uusien menetelmien käyttöönotosta. Arviointimenettely ja arviointiryhmän toiminta Tyksin erityisvastuualueella kaikkien kustannusvaikutuksiltaan merkittävien uusien, rutiinikäyttöön ehdotettavien terveydenhuollon menetelmien, hoito- tai diagnostiikkamuotojen ja laitteiden käyttöönotto pitää perustella ns. mini-hta-lomakkeella. Mini-HTAlomake on tämän sopimuksen liitteenä. Liite 4

15 14(16) Kokeilukäyttöön tarkoitettujen menetelmien osalta noudatetaan erillisesti sovittavaa menettelyä. Kalliiden lääkkeiden käyttöönotosta on olemassa omia, sairaanhoitopiirikohtaisia menettelyjä. Vuoden 2014 aikana valmistellaan yhteinäinen menettelytapa kalliiden lääkkeiden käyttöönotolle, jota otetaan käyttöön kaikissa sairaanhoitopiireissä. Sopijapuolet perustavat erityisvastuualueen menetelmien arviointiryhmän, johon sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit nimeävät yhteensä kuudesta kymmeneen henkilöä. Ryhmään nimetään kliinistä ja/tai arviointiasiantuntemusta omaavia henkilöitä siten, että kaikki kolme sairaanhoitopiiriä ovat edustettuna. Ryhmässä on moniammatillinen edustus, Perusterveydenhuollon yksikön edustus ja yhteys Tyksin lääkeneuvottelukuntaan. Arviointiryhmän puheenjohtajana toimii VSSHP:n arviointiylilääkäri. Sairaanhoitopiirit sitoutuvat huolehtimaan siitä, että arviointiryhmän käytettävissä on arviointitoimintaa varten riittävät resurssit. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit sopivat keskenään tarkemmin arviointitoiminnan resursoinnista. Menetelmän käyttöönotosta päättävän tahon tulee pyytää ervan arviointiryhmän kannanotto ennen menetelmän käyttöönottoa, jos menetelmän arvioidut kustannukset ylittävät asetetun kustannusrajan ja muut arvioinnille asetetut kriteerit täyttyvät. Johtajaylilääkärit määrittelevät kustannusrajan ja muut arvioinnin kriteerit sekä antavat tarkentavat ohjeet arviointimenettelystä. Jokainen sairaanhoitopiiri tekee itsenäisesti päätöksen arviointiryhmän antamien suositusten tai kannanottojen noudattamisesta. Mini-HTA-lomakkeilla tai niiden pohjalta laaditut arvioinnit sekä sairaanhoitopiirien niiden perusteella tekemät päätökset kootaan yhteen julkiseen, THL:n ylläpitämään tietokantaan. Arviointiryhmän suositukset Arviointiryhmä voi joko - puoltaa menetelmän käyttöönottoa, ehdottaa käyttöönoton määräaikaisuutta tai olla suosittelematta menetelmän käyttöönottoa silloin kun se katsoo mini-htalomakkeella esitetyn tai omien selvitystensä perusteella hankkimansa, vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia koskevan tiedon riittäväksi, tai - ohjata menetelmäehdotuksen edelleen valtakunnalliseen käsittelyyn HALOohjelmassa tai muussa valtakunnallisessa arviointiryhmässä. Käytössä olevien menetelmien rajoittaminen tai poistettavaksi ehdotettujen menetelmien arviointi Sopijapuolten palveluksessa oleva terveydenhuollon ammattihenkilö voi esittää arviointiryhmän käsittelyyn mini-hta-lomakkeella sellaisen käytössä olevan terveydenhuollon menetelmän, jonka turvallisuudesta, vaikuttavuudesta tai kustannusvaikuttavuudesta on ristiriitaista tietoa. Arviointiryhmä voi joko - katsoa mini-hta-lomakkeella esitetyn tai omien selvitystensä perusteella hankkimansa vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia koskevan tiedon perusteella, että menetelmä on edelleen ajantasainen, tai - esittää mini-hta-lomakkeella esitetyn tai omien selvitystensä perusteella hankkimansa, vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia koskevan tiedon perus-

16 15(16) teella näkemyksen, että menetelmän käyttö ei ole aiheellista tai sen käyttöä tulisi rajoittaa, ja antaa sitä koskevan suosituksen, tai - ohjata esityksen valtakunnalliseen arviointikäsittelyyn. Asetus 15.2: Sopimuksessa on sovittava, miten eritysvastuualueella huolehditaan käytössä olevien terveydenhuollon menetelmien arvioinnista ja uusien menetelmien käyttöönotosta sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta yhteistyössä muiden erityisvastuualueiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. 19 Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraamukset Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, ratkaistaan erimielisyydet välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies. Välimies voi velvoittaa sopimusvelvoitteitaan rikkoneen osapuolen suorittamaan toiselle osapuolelle sopimussakkona enintään kymmenentuhatta (10.000) euroa sopimusrikkomusta kohti. Sopimusvelvoitteitaan rikkonut osapuoli vastaa myös välimiesmenettelyn kustannuksista. Asetus 16: Sopimuksessa on sovittava sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraamuksista. Muistio 16: Erityisvastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sopivat seurauksista ja menettelytavoista sopimusrikkomustilanteissa. Sopimukseen sitoutuneet sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sitoutuvat noudattamaan sopimusta ja siihen kirjattuja sopimusehtoja muun muassa sanktioista. Sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi miten menetellään sopimusrikkomustilanteessa, päätöksentekomekanismista ja sopimussakoista tai muista seuraamuksista. 20 Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin osapuolelle. Turussa X.X.2013 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Piia Elo Hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Lehtonen Sairaanhoitopiirin johtaja Porissa X.X.2013 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Ahti Pisto Sairaanhoitopiirin johtaja Olli Wanne Johtajaylilääkäri

17 16(16) Vaasassa X.X.2013 VAASAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hans Frantz Hallituksen puheenjohtaja Göran Honga Sairaanhoitopiirin johtaja LIITTEET 1. Luettelo Tyksin erityisvastuualueella ja HYKSiin tai muihin yliopistosairaaloihin keskitettävistä hoidoista (päivätty X.X.2013) 2. Luettelo erityisvastuualueen erikoisalakohtaisista päivystyksistä (päivätty X.X.2013) 3. Nykytilat ja tavoitetilat yhteistyön kehittämiselle tutkimustoiminnassa ja tukipalveluissa 4. Mini-HTA -lomake

18 LUETTELO TYKSIN ERITYISVASTUUALUEELLA JA HYKSIIN TAI MUIHIN YLIOPISTOSAIRAALOIHIN KESKITETTÄVISTÄ HOIDOISTA Keskitetyt ja viimeistään v loppuun mennessä keskitettävät potilasryhmät ja hoidot Tulosyksikkö/ erikoisala Anestesiologia ja tehohoito Ihotaudit Keuhkosairaudet Gastrokirurgia Plastiikkakirurgia Sydän- ja rintaelinkirurgia Urologia Verisuonikirurgia TYKSiin keskitettävät hyperbaarinen happihoito vaativa tehohoito VSSHP:n alueella ensihoidon koordinointi VSSHP:n alueella selkäydinstimulaatiohoito (osittain) neurofibromatoosi xeroderma pigmentosum ja muut vaikeaoireiset fotodermatoosit perinnöllisten ihosairauksien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta monimutkaiset ammatti-ihotautiselvitykset vaativat bronkologiset tutkimukset (mm. ultraäänibr.skopia) vaativa tuberkuloosin hoito ruokatorvikirurgia ERCP tutkimukset hoidetaan lähtökohtaisesti Vaasassa, <Tyksiin keskitetään Spy Glass tekniikalla tehtävät ERCP-tutukimukset, kun ko. laite tulee Tyksiin käytettäväksi dysplastisten Barrett-muutosten RF-hoidot pankreatikoduodenektomiat (Whipple) pehmytkudossarkoomat imutiekirurgia mikrokirurgista rekonstruktiota vaativat laajat kudospuutokset ja pehmytkudostraumat vaativa kasvojen plastiikkakirurgia pallean yläpuolinen aorttakirurgia (osaksi Tays) torakaaliaortan endograftit virtsaputken arpikurouman avoleikkaukset siemenrakkuloiden sairauksien leikkaushoito roborttikirurgia abdominaaliaortan endograftit HYKSiin tai muihin yliopistosairaaloihin keskitettävät ekstrakorporeaalinen fotofereesi keuhkonsiirrot /HYKS vaativa keuhkoallergologia (Tays) vaativat maksakirurgiset leikkaukset (laajennettu lohkonpoisto, Klatzkin tuumorit) kevyempi maksakirurgia (lohko-, segmentti- ja epäanatomiset resektiot, metastaasien RF-hoidot) endoskooppinen ultraääni huuli- ja suulakikirurgia tehohoitoa vaativat palovammat transseksuaalikirurgia Erityisvastuualue/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / /ss

19 Kl. fysiologia, isotooppi ja PET Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Kuntoutus Lastenklinikka PET-tutkimukset osittain akustikusneurinooma (kuulohermon kasvain) korvakäytävän kuroutuman korjausleikkaus paraganglioomat implanttikirurgia, mm. sisäkorvaimplantti, korvalehti jne. (BAHA tehdään itse) aivolisäkkeen kirurgia koanaaliatresian kirurginen hoito laaja ja vaativa otsaontelo- ja sfenoidaalialueen kirurgia hajunenän leikkaushoito luumädän ja -kuolion hoito (krooniseen otiittiin liittyvät hoidetaan yleensä itse) ylipainehappihoitoa tarvitsevat potilaat laajat leukaluun alueen kasvaimet ja muovausleikkaukset pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden hoito, välitön jatkohoito ja seuranta sekä niihin liittyvät tutkimukset (taudin laajuudesta ja hoidon vaativuusasteesta riippuva, onkologinen valmius Vaasassa) kallonpohjan laajat murtumat ja avomurtumat: henkitorven osittainen poisto ja korjaus äänen kirurgia ruokatorven tähystykseen liittyvät toimenpiteet keuhkoputkien tähystykseen liittyvät toimenpiteet lasten henki- ja ruokatorvisairaudet harvinaisten ja vaativien tautien hoito, joka edellyttää sellaisia toimenpiteitä, joita hoitoyksikössä suoritetaan vähemmän kuin 10 esim. osteogenesis imperfecta potilaiden kuulonparannusleikkaukset, reparotiskirurgia moniammatillinen osastokuntoutus ja lääketieteelliset kuntoutustutkimukset (VKS lähettää myös Pietarsaaren sairaalaan ja osittain Seinäjoen keskussairaalaan) alle 32 raskausviikkoiset keskoset leukemian, pahanlaatuisten kasvainten ja muun syövän hoito vaikeat ja harvinaiset anemiat vaikeat kasvu-, puberteetti- ym. endokrinologiset häiriöt elimensiirtojen seuranta harvinaiset aineenvaihduntasairaudet vaikea lastenreuma ja vaikeat sidekudostautipotilaat alle kouluikäisten huonokuuloisten lasten kuulontutkimus ja kuntoutus selkäydinvammojen subakuutti laitoskuntoutus/ TAYS /Synapsia) lasten sydänkirurgia (myös sydämen katetroinnit) ECMO-hoito Tukholman Karoliinisessa sairaalassa vaikeat kardiologiset potilaat (leikkaushoito) vaikeat mahasuolikanavan sairaudet Erityisvastuualue/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / /ss 2

20 lasten HIV ja HIV-positiivisten äitien vastasyntyneet vaikeat infektiot vaikeat immuunipuutostilat lasten vaikeat keuhkosairaudet vaativa sosiaalipediatria naistenklinikan kanssa yhteistyössä vaativa sikiödiagnostiikka ja siihen liittyvä hoito silmäklinikan kanssa yhteistyössä keskosten verkkokalvon laserhoito vaikaet munuaissairaudet vaikea lastenreuma vaikeat sidekudossairaudet Lastenkirurgia muu kuin HUS:iin lähetettävä vaativa lastenkirurgia avosydänkirurgia elimensiirrot huulisuulakihalkiopotilaat sappitieahtauman primaari leikkaushoito epilepsiakirurgia Lastenneurologia Naistentaudit ja synnytykset aivokasvainpotilaat vaativaa diagnostikkaa edellyttävät etiologiset tutkimukset PET-tutkimukset tehohoitoa vaativat akuutit aivovammat ja keskushermostoinfektiot epilepsian pitkäaikaisrekisteröinnit Gynekologia: kohdunkaulan syöpä ulkosynnytinten syöpä munasarjasyöpä endometriumsyöpä vaikeat synnytinelinten kehityshäiriöt vaikean endometrioosin leikkaushoito vaikean ja/tai uusiutuvan virtsankarkailun ja laskeuman leikkaushoito Obstetriikka: ennenaikaiset synnyttäjät, <32 vk (< 34 vko) kolmossynnytykset kaksossynnytykset <32-34 vk vaativa sikiödiagnostiikka ja hoito korionvillusbiopsiat veriryhmäimmunisaatioiden diagnostiikka ja raskaudenaikainen hoito vagusstimulaattorin asennukset vaativat video-eegtutkimukset (esim. lääkereduktiossa tai sfenoidaalielektrodein tehtävät) lihastautien erikoisdiagnostiikka (konsultaatiokäynnit) epilepsiakirurgia sikiön synnynnäisen sydänvian leikkaushoito A-V blokin hoito, jonka vuoksi synnytykset hoidetaan HUSiss. preimplantaatiodiagnostiikka kaksoisraskauksien fetofetaalitransfuusiosyndrooman hoito kohdunkaulan syövän säästävät operaatiot (trachelectomiat) Erityisvastuualue/Luettelo erityisvastuualueella keskitetyistä hoidosta / /ss 3

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen Uuden terveydenhuoltolain mukainen laadunseurannan velvoite ja aluevastuu laboratoriotoiminnassa Labquality-päivät Helsinki 9.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Kuntauudistuksen

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TOIMINTAA OHJAAVAT TEKIJÄT VALTUUSTOINFO 29.5.2013. Sisältö

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TOIMINTAA OHJAAVAT TEKIJÄT VALTUUSTOINFO 29.5.2013. Sisältö POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TOIMINTAA OHJAAVAT TEKIJÄT VALTUUSTOINFO 29.5.2013 Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Sisältö Lainsäädäntöä Terveydenhuoltolaki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen kokous 20.12.2011, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain toimeenpano

Terveydenhuoltolain toimeenpano Terveydenhuoltolain toimeenpano Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Helsinki 10.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011 - onko liikuttu

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA 12.9.2013 Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Niuvanniemen sairaala 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi la Tiihonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS JA MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA SATAKUNNAN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OSALTA?

SOTE-UUDISTUS JA MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA SATAKUNNAN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OSALTA? AKAVA SATAKUNNAN FLOORANPÄIVÄN JUHLA 13.5.2014 SOTE-UUDISTUS JA MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA SATAKUNNAN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OSALTA? Ahti Pisto sairaanhoitopiirin johtaja 13.5.2014 APisto

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 340/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012 Tampere-talo 8. 9.5.2012 Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012 Terveydenhuoltolaki Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Monimuotoiset perheet verkosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kerppola-Pesu Jenni 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset. Jouni Kurola KYS

Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset. Jouni Kurola KYS Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset Jouni Kurola KYS 1 Ensihoitopalvelun Tehtävämäärät/vuosi 60000 50000 40500 46954 49836 48512 43 628 47958 40000 30000 20000 27300 25 000 31150 32270 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke

Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Lapin sairaanhoitopiiri Kunta-/seutukuntaneuvottelut

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Harvinaiset-verkosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - la Niemi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 28.8.2013, tulee voimaan 1.9.2013) YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA. Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018

TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA. Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018 TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN TAVOITTEET 4 3 OSAAMISEN VARMISTAMINEN UUDISTUVASSA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Opetus- ja kulttuuriministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Väisänen Matti 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. 27.8.2010 Hallitussihteeri Anne Koskela

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. 27.8.2010 Hallitussihteeri Anne Koskela Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä 27.8.2010 Hallitussihteeri Anne Koskela Terveydenhuoltolaki osa kokonaisuudistusta Terveydenhuoltolaki on sisältölaki. Terveydenhuollon järjestämistä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS

OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS Liite 1 OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS 2013 2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSO- PIMUS 2011

KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSO- PIMUS 2011 KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSO- PIMUS 2011 (PUNKAHARJUN KUNTA / ITÄ-SAVON SAIRAANHOITO- PIIRIN KY) SISÄLLYSLUETTELO 1. SOPIJAOSAPUOLET 3 2. KUNTAKOHTAINEN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus 1. Millaista yhteistyötä alueellanne tehdään tietohallinnossa erva-laajuisesti (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito)? 2. Entä muilla sote:n osa-alueilla

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201

SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201 SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201 Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ, ASETUS KIIREELLISEN HOIDON PERUSTEISTA JA PÄIVYSTYKSEN ERIKOISALAKOHTAISISTA EDELLYTYKSISTÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Sopimus terveydenhuoltolain mukaisen perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen palvelujen tuottamisesta terveydenhuollon kuntayhtymälle

Sopimus terveydenhuoltolain mukaisen perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen palvelujen tuottamisesta terveydenhuollon kuntayhtymälle Sopimus terveydenhuoltolain mukaisen perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen palvelujen tuottamisesta terveydenhuollon kuntayhtymälle 1 Sopimuksen tausta 2 Sopijaosapuolet 3 Sopimuksen tarkoitus

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASOPIMUS HANKINTAYHTEISTYÖSTÄ ERVA- ALUEELLA

YHTEISTOIMINTASOPIMUS HANKINTAYHTEISTYÖSTÄ ERVA- ALUEELLA LUONNOS YHTEISTOIMINTASOPIMUS HANKINTAYHTEISTYÖSTÄ ERVA- ALUEELLA 1. SOPIJAPUOLET Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, HUS-Logistiikka liikelaitos (HUS-Logistiikka) Stenbäckinkatu 9,

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS HELSINGIN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA

ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS HELSINGIN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA Lasse Lehtonen/31.10.2012 1 Hallitus 12.11.2012, OHEISMATERIAALI 1 ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS HELSINGIN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi 1 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1. Sopimusosapuolet Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki:, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot