Lasten kiireelliset huostaanotot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten kiireelliset huostaanotot"

Transkriptio

1 JULKAISUJA 4/2006 Lasten kiireelliset huostaanotot Turun ja Tampereen päätösasiakirjojen vertailu Mirja Saarni

2 TAMPEREEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Koulukatu 9 D PL TAMPERE Puhelin Tekijät/työryhmä Mirja Saarni KUVAILULEHTI SOTE: 7648/421/2006 Julkaisun nimi LASTEN KIIREELLISET HUOSTAANOTOT Turun ja Tampereen päätösasiakirjojen vertailu Julkaisija (vastuualue tai alavastuualue) Sosiaali- ja terveystoimi/kehittämiskeskus Sarjan nimi Sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja 4/2006 ISSN-numero ISBN-numero Tiivistelmä Osanumero Selitys perustuu Turun ja Tampereen kaupunkien lastensuojelun tekemiin kiireellisiä huostaanottoja koskeviin päätösasiakirjoihin. Tausta-aineistona on lisäksi käytetty tilastoja ja toimintakertomuksia. Raportissa verrataan Turun ja Tampereen lastensuojelua yleensä ja erityisesti kiireellisiä huostaanottoja, jotka ovat akuuteissa tilanteissa tehtäviä lyhytkestoisia turvaamistoimia. Turun lastensuojelulle oli tyypillistä Tamperetta huomattavasti suurempi lastensuojeluilmoitusten, avohuollon tukitoimen ja pidempiaikaisten sijoitusten määrä, ja toisaalta huomattavasti vähäisempi kiireellisten huostaanottojen määrä. Kiireellisiä huostaanottopäätöksiä tehtiin Turussa 38 ja Tampereella 191, mikä lapsiväestöön suhteutettuna merkitsee Turussa 0,13 ja Tampereella 0,53 prosenttia. Päätökset koskivat Turussa 38 ja Tampereella 149 eri lasta. Toimenpiteet kohdistuivat Turussa erityisesti 2-3-vuotiaisiin ja vuotiaisiin, alakouluikäisiä ei siellä otettu kiireellisesti huostaan. Tampereella kiireellisiä huostaanottoja tehtiin kaikenikäisille lapsille, eniten kuitenkin 15-vuotiaille, ja vuotiaiden osuus toimenpiteistä oli 60 prosenttia. Turussa painottuivat vanhemmista johtuvat syyt ja Tampereella lapsen oireilusta johtuvat syyt. Yleisin vanhemmista johtuva syy oli päihteiden käyttö, lapsista johtuva taas karkailu. Turussa aloitteellisia olivat viranomaiset: poliisi, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto. Tampereella eniten aloitteita tekivät lapsen omat vanhemmat, perhetukikeskukset ja kolmantena poliisi. Tampereella suurempi osa lapsista oli jo lastensuojelun asiakkaina, ja heillä oli takanaan useampia tukitoimia tai sijoituksia kodin ulkopuolelle ennen kiireellistä huostaanottoa kuin turkulaislapsilla. Kuitenkin suurempi osa tamperelaislapsista asui kotonaan. Turkulaisille oli useammin tehty jo suunnitelma pidempiaikaisesta sijoittamisesta kodin ulkopuolelle. Suurimmalla osalla lapsista äidit olivat käytännössä yksinhuoltajia, vaikka puolella lasten vanhemmista oli yhteishuolto. Asianosaisten mielipiteen kertominen päätöksissä oli Tampereella tavallisempaa, ja vanhempien vastustus toimenpidettä kohtaan vähäisempää. Määrien suurta eroa selittää palvelujärjestelmän osalta päivystysyksikkö, joka Tampereella teki lähes puolet kiireellisistä huostaanotoista, ja jollaista Turussa ei ollut. Toimintatapojen osalta selittäviä tekijöitä olivat Tampereen nuorten määrä ja toimenpiteen toistuvuus. Lisäksi asiaan vaikutti samasta perheestä kerralla kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä. Kaupunkien profiilien vertailu antaa viitteitä sekä kulttuurisista, yhteisöllisistä että toimintakäytäntöjen eroista. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että Turussa kiireellisissä tilanteissa on kysymys tarkemmin rajatuista tilanteista kuin Tampereella. Turulle näyttäisi olevan leimallisempaa viranomaisuuskeskeisyys ja pyrkimys pysyvämpiin ratkaisuihin, Tampereelle taas perhekeskeisyys ja hitaammin pitkäaikaisiin toimenpiteisiin päätyvä malli. Avainsanat Kiireelliset huostaanotot, lastensuojelu, lastensuojeluilmoitukset, avohuollon tukitoimet Hinta Julkaisuaika Kokonaissivumäärä 12, alv 8 % sis.hintaan Syyskuu Julkaisun myynti ja jakelu: Tampereen kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi PL 98, Tampere Käyntiosoite: Koulukatu 9 D Puhelin Painopaikka: Tampereen Yliopistopaino Oy Painatuskeskus

3

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LASTENSUOJELUN TILASTOT TURUSSA JA TAMPEREELLA VUONNA Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelun avohuollon toimenpiteet Kiireelliset huostaanotot Huostaanotot ja sijoitukset Yhteenveto lastensuojelun tilastoista LASTENSUOJELUN PALVELUJÄRJESTELMÄ TAMPEREELLA JA TURUSSA Lastensuojelun sosiaalityö Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut Lastensuojelun sijaishuollon palvelut Perussosiaalityön henkilöstö Yhteenveto palvelujärjestelmien eroista KIIREELLISET HUOSTAANOTOT TURUSSA JA TAMPEREELLA Kiireellisen huostaanoton määritelmä Selvityksen aineisto Kiireelliset huostaanottopäätökset Kiireellistä huostaanottoa koskevat päätösasiakirjat aineistona Kiireellisten huostaanottojen ajoittuminen Toimenpiteet kuukausittain Toimenpiteet viikonpäivän mukaan Kiireelliset huostaanottopäätökset lapsen sukupuolen ja iän mukaan Toimenpiteet sukupuolen mukaan Kiireelliset huostaanottopäätökset lapsen iän mukaan Kiireellisten huostaanottojen toistuvuus samalla lapsella Saman perheen useamman lapsen kiireelliset huostaanotot Lapsen asuminen ja huolto ennen kiireellistä huostaanottoa Aloite kiireellisen huostaanoton tekemiseksi Lasten aikaisempi lastensuojelun asiakkuus ja tukitoimet Lasta uhkaava vaara kiireellisen huostaanoton käynnistäjänä Lapsesta johtuvat syyt Vanhemmasta johtuvat syyt Kiireellistä huostaanottoa selittävien tekijöiden määrä Sijoituspaikka Asianosaisten mielipiteen kuuleminen Kiireellisen huostaanoton tarkoitus Kiireellisen huostaanoton vaihtoehdot JOHTOPÄÄTÖKSET 47 LÄHTEET...51

5

6 1 1 JOHDANTO Lähtökohta tämän selvityksen tekemiselle on ollut havainto, että vaikka lastensuojelun palveluiden piirissä olevien lasten ja perheiden määrä on pitkään koko maassa kasvanut, on toimenpiteiden määrissä havaittavissa huomattaviakin kuntakohtaisia eroja. Erityisen suuria erot suurimpien kaupunkien osalta ovat kiireellisten huostaanottotoimenpiteiden määrässä, missä Tampere ja Turku edustavat vastakkaisia ääripäitä. Turku ja Tampere poikkeavat toisistaan tilastoitujen lastensuojelutoimenpiteiden suhteen yleisestikin; huomattavin ero on kuitenkin nimenomaan kiireellisten huostaanottojen määrässä. Lisäksi järjestys on käänteinen muihin toimenpiteisiin verrattuna: kun Turun lapset ovat tamperelaislapsia selvästi useammin sekä avohuollon tukitoimien kohteena että sosiaalilautakunnan huostaan ottamia, johtaa Tampere kiireellisten huostaanottojen osalta tilastoa moninkertaisella määrällä Turkuun verrattuna. Stakesin tilastojen mukaan vuonna 2004 lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrä oli lasta ja nuorta, joista 27 % oli uusia asiakkaita. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on viime vuosina kasvanut keskimäärin 2-5 prosentin vuosivauhtia: vuonna 2004 kodin ulkopuoliset sijoitukset lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuina 2,4 %. Kaikista alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista Suomessa yksi prosentti oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Tampereella oli vuonna 2004 kodin ulkopuolelle sijoitettuina kaikkiaan 641 lasta, joista alle 18- vuotiaita oli 506, mikä tarkoittaa 1,4 prosenttia kunnassa asuvista alaikäisistä lapsista. Huostassa olevia lapsia Tampereella oli samaan aikaan 349. Turussa vastaavat luvut olivat 690, 529 ja 1,8 prosenttia. Huostaan otettuja lapsia Turussa oli 333. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten luvuissa olivat mukana myös kaikki jälkihuollossa olevat yli 18-vuotiaat; sijaishuoltoon sijoitettuina ei ole kummassakaan kaupungissa näin paljon nuoria. Taulukko 1. Turun ja Tampereen lastensuojelutoimenpiteet vuonna 2004 Vuosi 2004 alle 18- vuotiaita sijoitettuna %-osuus ikäluokasta lapsia huostassa lapsia avohuollon tukitoimissa Tampere 506 1, ,6 Turku 529 1, ,3 %-osuus ikäluokasta Avohuollon tukitoimien piirissä Turussa oli lasta ja prosenttiosuus vuotiaista oli 10,3 prosenttia, kun Tampereella avohuollon asiakkaina oli samaan aikaan lasta ja prosenttiosuus ikäluokasta oli 4,6. Suunnilleen samankokoisessa Espoon kaupungissa kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli yksi prosentti ja Vantaalla 1,4 prosenttia. Avohuollon tukitoimien kohteena oli näiden kaupunkien vuotiaista 4,4 ja 6,6 prosenttia. Sijoitettujen lasten määrä on siis muissa samankokoisissa kaupungeissa pienempi tai samansuuruinen kuin Tampereella. Suurista kaupungeista ainoastaan Helsinki (2,2%) yltää Turkua korkeampiin lasten suhteellisiin sijoitusmääriin.

7 2 Taulukko 2. Kuuden suurimman kaupungin lasten sijoitukset ja avohuollon tukitoimet % alle 18- Tampere Turku Espoo Vantaa Helsinki vuotiaista sijoitettuna 1,4 1,8 1,0 1,4 2,2 avohuollon tukitoimissa 4,6 10,3 4,4 6,6 7,4 Stakesin keräämien lukujen valossa näyttää siis siltä, että Turussa on jonkin verran enemmän sijoitettu lapsia kodin ulkopuolelle kuin Tampereella. Avohuollon tukitoimien määrissä ero on vielä huomattavasti suurempi: Turussa ikäluokasta on yli kaksinkertainen määrä lapsia avohuollon tukitoimien kohteena Tampereeseen verrattuna. Avohuollon tukitoimien osalta luvut Turussa ovat Suomen korkeimmat. Tätä taustaa vasten onkin mielenkiintoista, että välittömien turvaamistoimien kiireellisten huostaanottojen määrä on Turussa ja Tampereella edellä esitettyyn verraten täysin päinvastainen. Tampereella on nimittäin viime vuosina tehty jopa viisinkertainen määrä kiireellisiä huostaanottoja Turkuun verrattuna. Vaikka lastensuojelua on Suomessa viime vuosina tutkittu paljon, mielenkiinto ei ole juurikaan kohdistunut kiireellisiin huostaanottoihin. Välittömiä turvaamistoimia vaativat tilanteet sen paremmin kuin paikalliset toimintakulttuurit tai vertailut eri kuntien lastensuojelun toimintakäytäntöjen välillä Suomessa eivät ole olleet tutkimusten erityisen kiinnostuksen kohteina. Tässä selvityksessä, joka on osa laajempaa, myöhemmin valmistuvaa tutkimusta, etsitään vastauksia siihen, miten Turun ja Tampereen kiireelliset huostaanotot ja niihin johtaneet tilanteet eroavat toisistaan. Vertailussa mielenkiinnon kohteena on ollut se, missä tilanteissa ja millaisten prosessien kautta näissä kaupungeissa sosiaalityöntekijät päätyvät tekemään päätöksen kiireellisestä turvaamistoimesta, joka oikeuttaa sijoittamaan lapsen välittömästi kodin ulkopuolelle. Selvitys pohjautuu Tampereella ja Turussa tehtyjen kiireellisten huostaanottojen päätösasiakirjoihin. Kiireellisiä huostaanottopäätöksiä tehtiin tutkimusjaksolla yhteensä 229, joista 38 tehtiin Turussa ja 191 Tampereella. 2 LASTENSUOJELUN TILASTOT TURUSSA JA TAMPEREELLA VUONNA 2004 Koska tässä selvityksessä tarkastelun kohteena ovat pääosin vuodelle 2004 sijoittuvat kiireelliset huostaanotot, tarkastellaan seuraavassa muita lastensuojelun tilastoja tuolta vuodelta. Nämä luvut on poimittu Tampereen ja Turun kaupunkien omista tilastoista. 2.1 Lastensuojeluilmoitukset Vuonna 2004 Turussa kirjattiin lastensuojeluilmoitusta ja Tampereella Turussa siis lastensuojeluviranomaisille tuli suojelun tarpeessa olevista lapsista ilmoituksia reilusti yli kaksinkertainen määrä Tampereeseen verrattuna. Kun Tampereella otettiin kuukausittain vastaan keskimäärin alle sata ilmoitusta, Turussa vastaava luku oli lähes kaksi ja puolisataa.

8 3 Turussa tehdyt ilmoitukset koskivat eri lasta ja Tampereella 877 lasta. Turussa ilmoittajien huoli koski siis yli kaksinkertaista määrää lapsia Tampereeseen verrattuna. Suhteutettuna lapsiväestöön tämä merkitsee sitä, että Turussa ilmoituksia tehtiin 6,2 prosentista alle 18-vuotiaista ja Tampereella 2,4 prosentista. Tästä voisi päätellä, että Turussa on joko matalampi ilmoituskynnys tai enemmän lastensuojelun tarpeessa olevia lapsia olettaen, ettei kirjaamiskäytännöissä ole näin suurta eroa selittäviä tekijöitä. Matalampaa ilmoituskynnystä voisi selittää myös esimerkiksi se, että Turussa viranomaisten yhteistyö olisi tiiviimpää lastensuojelun kanssa ja viranomaiset aktiivisempia kuin Tampereella. Selittäviä tekijöitä voivat olla lisäksi toimintakulttuuriin liittyvät tai hallinnolliset erot. Turussa samasta lapsesta tehtiin useamman kerran ilmoitus kuin Tampereella: keskimäärin 1,6 kertaa lasta kohti ja Tampereella 1,3 kertaa. Turussa eniten lastensuojeluilmoituksia teki poliisi (1 443), seuraavaksi eniten naapurit ja muut ulkopuoliset, kolmanneksi koulutoimi ja neljänneksi terveystoimi. Poliisin tekemien lastensuojeluilmoitusten osuus kaikista ilmoituksista oli lähes puolet (48 %), naapureiden ja muiden osuus 15 % sekä koulutoimen ja terveydenhuollon kummankin noin 11 prosenttia. Vanhemmat itse olivat yhteydenottajina 140 tapauksessa, ja sukulaiset vielä tätä huomattavasti harvemmin. Tampereella suurin ilmoittajaryhmä olivat sukulaiset ja omaiset lähes 20 prosentilla, toisena poliisi noin 17 prosentilla, kolmantena naapurit, ystävät ja tuttavat lähes 14 prosentilla ja terveydenhuolto 13 prosentilla. Koulun osuus ilmoittajista oli 10,5 prosenttia. Taulukko 3. Yleisimmät lastensuojeluilmoitusten tekijäryhmät Ilmoittajaryhmä Turku Tampere 1. yleisin ilmoittaja poliisi sukulaiset ja omaiset 2. yleisin ilmoittaja naapurit poliisi 3. yleisin ilmoittaja koulutoimi naapurit 4. yleisin ilmoittaja terveydenhuolto terveydenhuolto 5. yleisin ilmoittaja sosiaalitoimi muu viranomainen Kaupungit erosivat toisistaan sen suhteen, ketkä olivat erityisen aktiivisia lastensuojeluilmoitusten tekijöitä. Tampereella lapsen läheiset olivat suhteellisesti tarkasteltuna varsin aktiivisia yhteydenotoissaan lastensuojeluun: he olivat ilmoituksen tekijöinä lähes 34 prosentissa tapauksista. Turussa sen sijaan painottui erittäin vahvasti poliisin rooli lapsen lähiaikuisten yhteydenottojen jäädessä vähemmälle huoltajat ja muut sukulaiset yhteenlaskettuinakaan eivät päässeet viiden yleisimmän ilmoittajaryhmän listalle. Koulutoimen prosentuaalinen osuus ilmoittajista oli molemmissa kaupungeissa samansuuruinen, vaikka se ei Tampereella mahdukaan ilmoittajien viiden kärkeen. Kaupunkeja erottava toinen huomiota kiinnittävä seikka on, että Tampereella ilmoittajaryhmien prosenttiosuudet eivät poikkea toisistaan yhtä jyrkästi kuin Turussa, joskin Turussa huomiota herättää lähinnä poliisin suuri osuus. Ennakolta olisi voinut kuvitella, että poliisin rooli olisi ollut suurempi nimenomaan Tampereella, missä on pitkät perinteet sosiaalityön ja poliisin yhteistyöstä saman katon alla ja myös jo toistakymmentä vuotta vakinaisenakin toiminut sosiaalipäivystys. Turussa lastensuojelun sosiaalipäivystys aloitti toimintansa vasta tutkimusajankohdan jälkeen. Toimintakertomuksista ja tilastoista ei käy ilmi, millä perusteella lastensuojeluilmoitukset kummassakin kaupungissa kirjattiin. On siis ehkä mahdollista, että erityisesti poliisiin osuus selittyy myös kirjaamiskäytäntöjen eroilla. Paussin ilmoituksen mukaan poliisilta tulleista asioista ei Tampereella kirjattu lastensuojeluilmoituksiksi nuorten selviämisasemakäyntejä, näpistyksiä,

9 4 esitutkinta-asioita, perheväkivaltatilanteita eikä varhaisen puuttumisen tilanteita. Mikäli nämä ja olisi otettu mukaan, olisi poliisilta tulleiden ilmoitusten määrä ollut Turusta annetun selvityksen mukaan sosiaalityöntekijä arvioi tapauskohtaisesti yhteydenoton perusteella, onko kyseessä lastensuojeluilmoitus. Turussa poliisin kirjallisesti tekemät ilmoitukset kirjattiin lastensuojeluilmoituksiksi, samoin ne puhelimitse tulleet yhteydenotot, joissa odotettiin sosiaalitoimelta toimenpiteitä. 2.2 Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet Turussa lastensuojelun avohuollon sosiaalityön piirissä oli vuonna 2004 yhteensä 2841 eri lasta ja Tampereella yhteensä 1098 lasta. Prosenttiosuutena koko ikäluokasta tämä tarkoittaa Turun osalta 9,7 ja Tampereen osalta kolmea prosenttia. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset, koska Turussa lukuun on laskettu kaikki vuoden aikana lastensuojelun avohuollon sosiaalityön kohteena olleet lapset ja Tampereella vain vuoden viimeisen päivän tilanne, jolloin siitä puuttuvat lapset, joiden osalta avotyö on päättynyt vuoden aikana. Kuusikkovertailussa Tampereen arvoksi on saatu 3,9 prosenttia, joka sisältää kaikki vuoden aikana avohuollon tukitoimia saaneet lapset. Toinen eroa selittävä tekijä on tilastointitavan poikkeavuus. Jo johdantoluvussa todettiin, että Turku poikkeaa merkittävästi yleensäkin muista suurista kaupungeista avohuollon tukitoimien suuren määrän vuoksi. Kumpulainen (2005, 7) toteaa kuutta suurinta suomalaista kaupunkia vertaillessaan, että asiakkuus määrittyy eri kunnissa eri tavoin. Hänen mukaansa Turussa asiakkuus kirjataan alkaneeksi aikaisemmin kuin muissa kunnissa. Kun Tampereella asiakkuuden katsotaan alkaneen vasta ensimmäisen lastensuojelulain mukaisen päätöksen tultua tehdyksi, katsotaan Turussa lastensuojelun avohuollon sosiaalityön asiakkaaksi lapsi, jolle on annettu aika sosiaalityöntekijälle, vaikka selvitysvaihe on vasta käynnistymässä. Näistä eroista huolimatta on kuitenkin uskottavaa, että tukitoimien määrä Turussa oli huomattavasti suurempi kuin Tampereella, koska siellä tehtiin lastensuojeluilmoituksia Tampereeseen verrattuna noin kaksi ja puoli kertaa enemmän. Tampereen prosenttiluvut avohuollon tukitoimien osalta olivat jonkin verran matalammat kuin missään muussa kuusikkokunnassa, joiden yhteenlaskettu keskiarvo oli 5,9 prosenttia. Turussa oli myös enemmän perussosiaalityön asiakkaita kuin muissa suurissa kaupungeissa asukaslukuun suhteutettuna. Joulukuussa 2003 Turun väestöstä 10,3 prosenttia oli sosiaalityön asiakkaana, kun Tampereella vastaava luku oli 8, Kiireelliset huostaanotot Verrattaessa Tampereen ja Turun kiireellisiä huostaanottopäätöksiä muutamalta viime vuodelta havaitaan, että toimenpiteiden määrällinen ero on huomattavan suuri. Kun muiden lastensuojelutoimenpiteiden osalta ei samansuuntaista eroa näiden kaupunkien välillä ole, on mahdollista, että erot johtuvat joko palvelujärjestelmän toisenlaisista mahdollisuuksista tai erilaisista toimintakulttuureista, tavoista toimia ja tulkita tilanteita.

10 5 Taulukko 4. Kiireelliset huostaanotot Turussa ja Tampereella vuosina Kiireellisten Turku Tampere huostaanottojen määrä Vuosi Vuosi Vuosi Edellä mainitut luvut kuvaavat tehtyjen toimenpiteiden määrää. Yksittäisten lasten määrä voi olla tätä lukua pienempi, sillä sama lapsi on vuoden aikana saatettu ottaa useammankin kerran kiireellisesti huostaan. Vertailutiedot on saatu Turun ja Tampereen sosiaalitoimien itse keräämistä tilastoista. Anniina Myllärniemi on vastikään selvittänyt pääkaupunkiseudun lastensuojelun huostaanottojen kriteereitä. Selvityksestä käy ilmi, että kiireellisiä huostaanottoja tehtiin vuonna 2004 Vantaalla 138 (kaikki uudet sijoitukset 449), Espoossa 85 (231)ja Helsingissä 327 (886). Kaikissa näissä kaupungeissa varsinaisia huostaanottoja tehtiin enemmän kuin kiireellisiä. Tampereella tilanne on päinvastainen: kiireellisten huostaanottojen määrä on perinteisesti ollut huomattavasti suurempi kuin varsinaisten huostaanottojen. Taulukko 5. Kuuden suurimman kaupungin kiireelliset huostaanotot vuonna 2004 Vuosi 2004 Turku Tampere Espoo Vantaa Helsinki Kiireelliset huostaanotot 2.4 Huostaanotot ja sijoitukset Vuonna 2004 huostaanottoja tehtiin Turussa 47 ja edellisenä vuonna 54. Tampereella vastaavat luvut olivat 52 ja 31. Uusien huostaanottojen määrät olivat näissä kaupungeissa samaa suuruusluokkaa, ja kohdistuivat Tampereella 0,14 prosenttiin ikäluokan lapsista ja Turussa 0,16 prosenttiin. Stakesin tilastojen mukaan kaikkien kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrässä Turku sen sijaan johti edelleen 1,8 prosenttiosuudella ikäluokasta Tampereen 1,4 vastaan. Kuuden suurimman kaupungin vertailuraportissa ilmoitettiin vuoden aikana sijoitettuna olleiden lasten osuudeksi Turussa 1,6 prosenttia ikäluokasta ja Tampereella 1,7. Kun mukaan lasketaan vielä lyhytaikaiset sijoitukset, saadaan kummankin kaupungin kaikkien sijoitettujen lasten osuudeksi Kuusikkovertailussa 1,9 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista. Kaikista sijoituksista lyhytaikaisten sijoitusten osuus oli Tampereella 23 prosenttia ja Turussa 10. Tämä selittää osaltaan sitä, minkä vuoksi Turussa hoitovuorokausia ( ) sijaishuollossa oli enemmän kuin Tampereella ( ). 2.5 Yhteenveto lastensuojelun tilastoista Yhteenvetona lastensuojelun tilastovertailusta Turun ja Tampereen välillä voidaan todeta, että Turussa tehtiin lastensuojeluilmoituksia sekä absoluuttisesti, suhteellisesti että lasta kohti enemmän kuin Tampereella. Siellä myös avohuollon tukitoimien, uusien varsinaisten huostaanottojen ja

11 6 hoitovuorokausien määrät olivat suuremmat kuin Tampereella. Tampereella sen sijaan tehtiin enemmän kiireellisiä huostaanottoja, sijoitettiin lapsia lyhytaikaisesti ja käytettiin enemmän perhehoitoa sijoitusmuotona kuin Turussa. Taulukko 6. Lastensuojelun lukuja Turussa ja Tampereella vuonna 2004 Prosenttia 0-17 v. väestöstä Turku Tampere Lastensuojeluilmoitukset 6,2 2,4 Avohuollon tukitoimet 9,7 3,9 Uudet huostaanotot 0,16 0,14 Sijoitettuna kaikkiaan 1,9 1,9 lyhytaikaiset mukaan lukien Lyhytaikaisissa sijoituksissa 0,19 0,42 Kiireelliset huostaanotot 0,2 0,5 Lyhytaikaisten sijoitusten 1,7 3,9 osuus hoitovuorokausista % Hoitovuorokaudet sijoitettua lasta kohti Perhehoidossa olevien lasten prosenttiosuus sijoitetuista Lastensuojeluilmoitusten määrä/ ilmoitettu lapsi 1,6 1,3 3 LASTENSUOJELUN PALVELUJÄRJESTELMÄ TAMPEREELLA JA TURUSSA 3.1 Lastensuojelun sosiaalityö Turussa ja Tampereella on kummassakin kuusi alueellista sosiaalitoimistoa, jotka jakautuvat lapsiperheiden sosiaalityön palvelulinjaan ja aikuissosiaalityön palvelulinjaan. Asiakkaiden palvelut on sekä Turussa että Tampereella jaettu siten, että lapsiperheiden sosiaalityön piirissä ovat ne sosiaalityön ja toimeentulotuen palveluja perheet, joissa on lapsia sekä lastensuojelun asiakkaat. Sosiaalityön uudet asiakkaat ja lastensuojelun akuuttiasiakkaat ohjautuvat Turussa ensin ASO:on eli asiakkaan neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Jo asiakkaana olevat perheet ja ei-kiireelliset lastensuojelun asiakkaat ohjautuvat suoraan alueellisiin sosiaalitoimistoihin. ASO:ssa otetaan vastaan lastensuojeluilmoitukset, hoidetaan akuutti esitutkinta- ja oikeusedustus, rikosten sovittelun koordinointi ja tukihenkilötoiminnan koordinointi. Lisäksi siellä vastataan sosiaalityön lastensuojelun uusien ja vanhojen asiakkaiden akuutista lyhytkestoisesta sosiaalityöstä mukaan lukien kiireelliset huostaanotot. Lisäksi ASO:ssa hoidetaan uusien sosiaalityön asiakkaiden akuutti lyhytkestoinen sosiaalityö, etuuskäsittelyyn liittyvät tehtävät sekä ohjaus muihin palveluihin. Päätöksen sekä kiireellisestä huostaanotosta että avohuollon sijoituksesta tekee ASO:n johtava sosiaalityöntekijä. Tampereella lastensuojelutyö tapahtuu pääsääntöisesti kuudella alueellisella sosiaaliasemalla, joiden lapsiperheiden palvelulinjan sosiaalityöntekijöille on delegoitu valta päättää kiireellisistä huostaanotoista. Lisäksi päivystävä yksikkö, sosiaaliasema Paussi, vastaa akuuteissa tilanteissa lastensuojelun tarpeeseen ja tekee kiireelliset huostaanotot lähinnä virka-ajan ulkopuolella.

12 7 Lastensuojeluilmoitukset tehdään pääsääntöisesti virka-aikana alueellisille sosiaaliasemille ja virkaajan ulkopuolella Paussiin. Paussissa hoidetaan lisäksi keskitetysti lastensuojelun osalta nuorten esitutkinta- ja oikeusedustus, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, tukihenkilötoiminta, lasten valvotut tapaamiset. Sen yhteydessä toimii lisäksi nuorten viikonloppuisin selviämisasema. Lastensuojelun sosiaalityön palvelujärjestelmän keskeisimmät erot näissä kaupungeissa koskivat vuonna 2004 lastensuojelun päivystystä ja uusien lastensuojeluasiakkaiden palveluja. Tampereella oli jo pitkään ollut käytössä päivystysyksikkö, jonka palvelut ovat käytettävissä iltaisin ja viikonloppuisin, Turussa vastaavaa palvelua on ollut tarjolla vasta tutkimusajankohdan jälkeen. Turussa uudet ja akuuttia apua tarvitsevat vanhat lastensuojeluasiakkaat hoidettiin keskitetysti Asossa, jossa päätettiin myös kiireellisistä huostaanotoista. Tampereella nämä tehtävät hoidettiin sen sijaan pääsääntöisesti alueellisilla sosiaaliasemilla ja Paussissa. Käytännössä Turussa kiireellisissä huostaanotoissa päätöksentekijöitä oli kaksi: Ason johtava sosiaalityöntekijä ja hänen sijaisensa. Tampereella sen sijaan päätöksenteko-oikeus jakaantui huomattavasti useammalle henkilölle: kaikille kuuden sosiaaliaseman lapsiperheiden palvelulinjan sosiaalityöntekijöille, Paussin päivystäville sosiaalityöntekijöille ja lisäksi turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskuksen työntekijöille. Turussa päätöksentekijä, johtava sosiaalityöntekijä, oli useimmiten mukana kotikäynnillä tai muussa käytännön tilanteessa, jossa kiireellisen huostaanoton tarve todettiin, joten hänen ratkaisunsa perustui omakohtaiseen kokemukseen samalla tavoin kuin sosiaalityöntekijöidenkin. Erottavana tekijänä kaupunkien välillä oli tämän asian suhteen lähinnä siis toiminnan ja päätöksenteon keskittäminen yhteen yksikköön. 3.2 Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut Turussa omia avohuollon lastensuojelun tukipalveluja olivat sosiaalitoimistojen lastensuojelutyön lisäksi lastensuojelun perhetyö, kasvatus- ja perheneuvontapalvelut, perheryhmätyö sekä päivähoito ja työllistämispalvelut. Ulkoisia tukipalveluja olivat lasten ja nuorten poliklinikoiden palvelut, mielenterveystoimiston palvelut, Ensi- ja turvakodin palvelut kuten Pinja ja Alvari sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton palvelut. Tukipalvelua annetaan asiakkaalle laaditun huoltosuunnitelman perusteella. Tampereella oli käytettävissä suurin piirtein samanlaiset lastensuojelun tukipalvelut. Kummassakin kaupungissa oli lisäksi lastensuojelun tukihenkilötoimintaa ja perheitä tuettiin loma- ja virkistys- sekä lasten harrastusmenoissa. Turun lastensuojelun perhetyötä vastaava palvelu Tampereella oli nimeltään sijaishuollon avotyö. Tämän lisäksi Tampereella oli käytettävissä perhetyön palvelut, joista osa oli ns. yleistä lapsiperheille suunnattua kodinhoitoa, vaikka toiminnan painopiste olikin lastensuojelutyössä ja varhaisessa puuttumisessa. Turussa lastensuojelujen perhetyöntekijöitä oli tutkimusajankohtana 25 ja Tampereella vastaavia työntekijöitä avotyöntekijä-nimikkeellä 28. Tampereella perhetyöntekijöitä (entinen lapsiperheiden kodinhoito) oli lisäksi 98 ja perhetyön ohjaajia seitsemän. Perhetyön käynneistä noin puolet kohdistui käytännössä lastensuojelun asiakasperheille ja loput ensisijaisesti vauva- ja pikkulapsiperheisiin varhaisena ennaltaehkäisevänä tukena. Verrattaessa Turun ja Tampereen lastensuojelun avohuollon palvelujärjestelmää tämä on huomattavin rakenteellinen ero niiden välillä.

13 8 3.3 Lastensuojelun sijaishuollon palvelut Turussa kaupungin omia lastensuojelun laitospaikkoja oli kuusikkokunnista eniten suhteessa lapsiväestöön, 4,9 paikkaa tuhatta lasta kohti. Tampereella vastaava luku oli 1,8. Tampereella näistä paikoista 40 prosenttia oli vastaanottopaikkoja ja Turussa 27 prosenttia. Turussa lastensuojelun sijaishuollossa omia pitkäaikaispaikkoja oli Tampereeseen verrattuna yli kaksinkertainen määrä. Lapsen hoidon tarpeen ja sijoituspaikan arviointi tapahtui kunnallisissa laitoksissa. Tämä lyhensi niiden keskimääräistä hoitoaikaa, joka oli vuonna 2004 kuusikkokunnissa alle viisi kuukautta sijoitettua lasta kohti. Tampereella sijoitusaika oli tätä lyhyempi keskimäärin kahdesta kolmeen kuukautta. Omien laitospaikkojen lisäksi lapsia sijoitettiin kummassakin kaupungissa ostopalvelulaitoksiin, ammatillisiin perhekoteihin ja perhehoitoon. Tampereella yli puolet sijoitetuista lapsista ja Turussa runsas kolmannes asui sijaisperheessä. Huostaanotettujen ja sijaishuoltoon sijoitettujen lasten sosiaalityö hoidettiin Tampereella sijoituksen aikana ja sen päätyttyä keskitetysti sosiaaliasemassa Satamassa, jossa oli tätä tehtävää varten 10 sosiaalityöntekijää ja johtava sosiaalityöntekijä. Turussa puolestaan toimi keskitetysti Ulkopuoliset sijoitukset -yksikkö, joka vastasi huoltosuunnitelmien teosta ja toteutumisesta yhteistyössä sijoituspaikan kanssa. Yksikössä työskenteli alkaen yhteensä neljä sosiaalityöntekijää ja johtava sosiaalityöntekijä. Tämän lisäksi Turussa oli Jälkihuoltoyksikkö, jossa työskenteli johtava sosiaalityöntekijä, puolitoista sosiaalityöntekijää ja neljä ohjaajaa. Tampereella lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käytettävissä oli lisäksi asiakasohjausyksikkö Luotsi. Sen tehtävä oli löytää kunkin lapsen tarpeisiin mahdollisimman hyvin vastaava sijoituspaikka sekä järjestää avohuollon tukimuodoista tukiperhe- ja lastensuojelun sijaishuollon avotyön palvelut. 3.4 Perussosiaalityön henkilöstö Sosiaalityö Kuusikon kunnissa -vertailussa todetaan, että vähiten kuusikkokunnista sosiaalityöntekijöitä suhteessa kunnan väkilukuun oli Turussa ja Oulussa. Vakinaisesti omassa virassaan työskenteli prosenttia sosiaalityöntekijöistä. Poikkeuksena oli Tampere, missä vakinaisten osuus oli lähes 80 prosenttia. Taulukko 7. Alueellisessa sosiaalityössä toimivien työntekijöiden määrä Työntekijä Turku Tampere Johtava sosiaalityöntekijä 9 9 Sosiaalityöntekijä Lastensuojelun perhetyöntekijä etuuskäsittelijä Kaikki yhteensä (Kumpulainen 2004, 14.) Tampereella oli johtavia sosiaalityöntekijöitä lukuun ottamatta perussosiaalityössä ja sitä tukevissa palveluissa enemmän kaikkia työntekijäryhmiä kuin Turussa. Sosiaalityötä tukevia vakansseja (perhetyöntekijät ja etuuskäsittelijät) suhteessa sosiaalityöntekijöiden määrään oli Turussa 0,7 ja Tampereella 0,8.

14 9 Väestön määrään suhteutettuna Turussa oli kuusikkokunnista vähiten sekä sosiaalityön ammattilaisia että etuuskäsittelijöitä. Sen sijaan perhetyöntekijöitä Turussa oli suhteellisesti hieman enemmän kuin Tampereella, kun luvuissa otetaan huomioon nimenomaan lastensuojelun perhetyö, jota Tampereella kutsutaan avotyöksi eikä huomioida Tampereen perhetyöntekijä -nimikkeellä työskenteleviä työntekijöitä. Taulukko 8. Alueellisessa perussosiaalityössä toimivien työntekijöiden määrä suhteutettuna väestömäärään Turku Tampere Johtavia sosiaalityöntekijöitä/ 2000 asukasta 0,10 0,09 Sosiaalityöntekijöitä/ 2000 asukasta 0,70 0,76 Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät vakanssit yhteensä/2000 0,80 0,85 asukasta Lastensuojelun perhetyöntekijöitä/ 2000 asukasta 0,29 0,28 Etuuskäsittelijöitä/ 2000 asukasta 0,22 0,34 Perhetyöntekijät ja etuuskäsittelijät yhteensä/ 2000 asukasta 0,50 0,62 Väkilukuakin olennaisempi suhdeluku sosiaalityön osalta on kuitenkin tässä yhteydessä asiakkaiden määrä suhteessa työntekijäresursseihin. Turussa sosiaalityöntekijää kohti oli perussosiaalityössä 294 asiakasta ja Tampereella 236: kaikkia työntekijöitä kohti laskettuna luvut olivat Turussa 158 ja Tampereella 122. Näin ollen Tampereella oli tutkimusajankohtana vähemmän asiakkaita kuin Turussa yhden työntekijän hoidettavana, ja siten oletettavasti enemmän aikaa perehtyä näiden tilanteisiin. Erityisesti lastensuojelutyössä työntekijöiden osaaminen karttuu vähitellen kokemuksen myötä: kokonaisnäkemys hahmottuu vasta vähitellen useiden asiakastilanteiden kohtaamisen kautta. Lastensuojelutyössä kokemuksen lisäksi myös jatkuvuudella on suuri merkitys, koska asiakastilanteet eivät juurikaan ole kertaluonteisia tai lyhytaikaisia, vaan usein vuosiakin kestäviä prosesseja. Jatkuvuus voi lisätä asiakkaiden turvallisuuden tunnetta ja luottamusta, helpottaa asioiden hoitamista ja sujumista sekä madaltaa yhteydenottokynnystä. Työntekijälle jatkuvuus tuo pitkiä asiakassuhteita, joiden myötä hänellä on mahdollisuus luoda hyviä yhteistyösuhteita ja saada parempi kokonaisnäkemys lastensuojelun tarpeen arvionsa perustaksi. Nämä seikat huomioiden siis vakinaisesti omissa työtehtävissään toimivien osuudella on merkitystä sosiaalityön ja erityisesti lastensuojelutyön laatuun. Myös vakinaisuuden kannalta tarkasteltuna Tampereen tilanne oli parempi kuin Turun.

15 10 Taulukko 9. Vakinaisesti omissa työtehtävissään toimivien prosenttiosuus Turku Tampere Johtava sosiaalityöntekijä 66,7 77,8 Sosiaalityöntekijä 61,0 77,6 Lastensuojelun perhetyöntekijä 63,6 64,3 Etuuskäsittelijä 69,4 97,1 3.5 Yhteenveto palvelujärjestelmien eroista Lastensuojelutyötä tekivät pääsääntöisesti sekä Turussa että Tampereella siihen erikoistuneet sosiaalityöntekijät alueellisilla sosiaaliasemilla. Kiireellisten huostaanottojen osalta käytäntö erosi siten, että Tampereella myös akuuttitilanteet hoidettiin alueellisilla sosiaaliasemilla, lukuun ottamatta virka-ajan ulkopuolella tapahtuvia tilanteita, jolloin sosiaalityöstä vastasi päivystysyksikkö. Turussa sen sijaan akuutit lastensuojelutilanteet hoidettiin keskitetyssä yksikössä, ASO:ssa, joka vastasi vain lyhytaikaisiin, kiireellisiin tilanteisiin. Käytännössä ero ilmeni siinä, että kiireellisiä huostaanottopäätöksiä teki Turussa vain kaksi työntekijää, kun Tampereella niistä päättämässä oli useita kymmeniä työntekijöitä. Tämä hallinnollinen järjestely tarkoitti todennäköisesti myös sitä, että päädyttäessä kiireelliseen huostaanottoon asiakkaat ja heidän tilanteensa olivat Tampereella useammin ennestään tuttuja työntekijälle, kun sen sijaan Turussa asiakkaat olivat entuudestaan tuntemattomia ASO:n työntekijöille. Toinen lastensuojelun sosiaalityön palvelujärjestelmän ero koski sosiaalityön päivystystä, jota Turussa ei tutkimusajankohtana vielä ollut. Tampereella sosiaalipäivystyksessä toimi kuusi sosiaalityöntekijää, jotka ottivat vastaan asiakkaita akuuteissa tilanteissa iltaisin ja viikonloppuisin matalan kynnyksen periaatteella sekä vastasivat lastensuojeluilmoitusten perusteella tehtävistä selvityksistä ja kotikäynneistä. Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut olivat näissä kaupungeissa rakenteeltaan suurin piirtein samanlaiset. Tampereella oli molemmille yhteisten palvelujen lisäksi käytettävissä kuitenkin perhetyöksi nimetty työmuoto, jolla tarkoitettiin lapsiperheiden kodinhoitoa. Henkilöstöä tässä tehtävässä oli 105. Lastensuojelun sijaishuollon palvelut erosivat siten, että Turussa oli kaupungin omia pitkäaikaisia laitospaikkoja Tampereeseen verrattuna yli kaksinkertainen määrä. Tampereella lapsen sijoitusaika oli lyhyempi ja lapsia hoidettiin suhteellisesti enemmän perhehoidossa kuin Turussa. Tampereella asiakasohjaus kaikkiin sijoituspaikkoihin (lukuun ottamatta kiireellisiä huostaanottoja) ja avohuollon palveluihin tapahtui keskitetyn yksikön, Luotsin, kautta. Lisäksi Tampereella toimi sijoitettujen lasten asioista vastaava yksikkö Satama. Turussa puolestaan toimi Ulkopuoliset sijoitukset -yksikkö, joka vastasi yhteistyöstä ulkopuolisten ostopalveluyksiköiden kanssa ja Jälkihuoltoyksikkö, joka vastasi sijaishuollossa olleiden lasten jälkihuollosta. Henkilöstön pysyvyyttä kuvaava vakinaisesti omissa tehtävissään työskentelevien prosenttiosuus kaikista vakansseista perussosiaalityössä oli sekä johtavien sosiaalityöntekijöiden, sosiaalityöntekijöiden, lastensuojelun perhetyöntekijöiden että etuuskäsittelijöiden osalta Tampereella suurempi kuin Turussa.

16 11 Taulukko 10. Yhteenveto Turun ja Tampereen palvelujärjestelmien eroista Turku Tampere Lastensuojelun sosiaalityö Alueelliset sosiaaliasemat Alueelliset sosiaaliasemat Kiireellisistä huostaanotoista päättävien yksiköiden määrä yksi kahdeksan Päivystysyksikkö virka-ajan ulkopuolella ei kyllä Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut Päivähoito, perheneuvola, lastensuojelun perhetyö, perheryhmät, tukihenkilöt, järjestöjen palvelut Kaupungin lastensuojelun 4,9 1,8 laitospaikkoja/ 1000 lasta Joista vastaanottopaikkoja % Sijoitetuista lapsista 1/3 ½ perhehoidossa Sijaishuollon tukipalvelut Ulkopuoliset sijoitukset yksikkö, 4 sosiaalityöntekijää Jälkihuoltoyksikkö 1,5 sosiaalityöntekijää ja 4 ohjaajaa Päivähoito, perheneuvola, lastensuojelun avotyö, perheryhmät, tukihenkilöt, järjestöjen palvelut lisäksi perhetyö (kodinhoito), Asiakasohjaus Luotsi, 5 sosiaalityöntekijää Sijoitettujen lasten yksikkö Satama, 10 sosiaalityöntekijää Sosiaalityöntekijät/ 2000 asukasta Lastensuojelun perhetyöntekijät ja etuuskäsittelijät/ 2000 asukasta Asiakkaat perussosiaalityössä/ sosiaalityöntekijä Vakinaisella vakanssilla työskentelevät - sosiaalityöntekijät % - etuuskäsittelijät % 0,70 0,76 0,50 0, ,4 77,6 97,1 4 KIIREELLISET HUOSTAANOTOT TURUSSA JA TAMPEREELLA Kiireellisen huostaanoton määritelmä Kiireellinen huostaanotto tehdään tarvittaessa Lastensuojelulain 18 :n mukaisesti, kun lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijaishuollon tarpeessa. Tähän toimenpiteeseen sosiaalilautakunnan tulee ryhtyä, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi itse vaarantaa terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään (LsL 16 ). Kiireellinen huostaanotto kestää enintään 14 vuorokautta, ellei asiaa tänä aikana oteta käsiteltäväksi varsinaisena huostaanottoasiana.

17 12 Jos viranhaltija päättää kahden viikon kuluessa kiireellisen huostaanottopäätöksen tekemisestä, että ryhdytään valmistelemaan huostaanottoa, voi kiireellinen huostaanotto jatkua siten, että se kestää kaikkiaan 30 vuorokautta kiireellisen huostaanottopäätöksen tekemisestä. Erittäin painavista syistä kiireellistä huostaanottoa voidaan jatkaa vielä tästäkin, ja se voi kestää maksimissaan 60 vuorokautta sen alkamispäivästä lukien. Tämän tarkempia valtakunnallisia määrittelyjä tai ohjeita asiasta ei ole. Suurimpien kuntien kiireellisten huostaanottojen määrien erot kertonevat siitä, että soveltamiskäytännöt poikkeavat toisistaan. Tämä voi olla merkki palvelujärjestelmän tai toimintakulttuurien erilaisuudesta, mikä puolestaan saattaa olla yhteydessä esimerkiksi niihin kriteereihin, joiden perusteella valitaan kulloinkin asianmukaiseksi arvioitu toimenpide tai palvelu. 4.2 Selvityksen aineisto Kiireelliset huostaanottopäätökset Aineistona tässä selvityksessä on käytetty Turun ja Tampereen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja, jotka koskevat Lastensuojelulain 18 :n mukaisia kiireellisiä huostaanottoja yhden vuoden ajalta. Mukaan on otettu kaikki tehdyt kiireellistä huostaanottoa koskevat päätökset, mutta ei jatkopäätöksiä, joilla kiireellistä huostaanottoa on mahdollisesti jatkettu erittäin painavista syistä eikä myöskään päätöksiä kiireellisen huostaanoton ottamisesta käsiteltäväksi varsinaisena huostaanottoasiana. Tampereella tehtiin tutkimusajankohtana kaikkiaan 191 kiireellistä huostaanottoa. Näistä päivystävä sosiaaliasema Paussi teki 87, alueelliset sosiaaliasemat yhteensä 95 ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus 9. Turussa vastaavana aikana tehtiin yhteensä 38 kiireellistä huostaanottoa, jotka olivat kaikki Ason tekemiä. Vuonna 2004 Turun alle 18-vuotiaiden asukkaiden määrä oli ja Tampereen Lasten lukumäärään suhteutettuna kiireellisten huostaanottopäätösten määrä oli Turussa 0,13 prosenttia ja Tampereella 0,53 prosenttia. Eri lapsiin kohdistuvana se oli Tampereella tätä hieman pienempi, 0,41 prosenttia osa lapsista otettiin nimittäin tutkimusvuoden aikana useamman kerran kiireellisesti sosiaalilautakunnan huostaan. Turussa yhtäkään lasta ei otettu tutkimusjakson kuluessa kiireellisesti huostaan useammin kuin kerran. Taulukko 11. Kiireellisten huostaanottojen määrä Turussa ja Tampereella tutkimusajankohtana Turku Tampere Kiireellisten huostaanottojen määrä Kiireellisten huostaanottojen prosenttiosuus/ vuotiaat 0,13 0,53 Kiireellisesti huostaan otettujen prosenttiosuus/ vuotiaat 0,13 0, Kiireellistä huostaanottoa koskevat päätösasiakirjat aineistona Turussa tutkimuksen kohteena olleet asiakirjat olivat nimeltään viranhaltijan päätöspöytäkirjoja, Tampereella otsikko oli päätös. Asiakirjojen perusmuodot poikkesivat hieman toisistaan, mutta

18 13 kummassakin kaupungissa niistä kävi ilmi päätöspäivämäärä ja päätösnumero tai pykälä, lapsen nimi, henkilötunnus ja osoite, vanhempien henkilötiedot, tilanneselvitys ja päätös, voimassaoloaika, päätöksen tehneen viranhaltijan nimi ja asema sekä päätöksen tiedoksianto. Näiden yhteisten tai samaa tarkoittavien otsakkeiden lisäksi Tampereella päätösmallissa oli oma otsikkonsa asianosaisten kuulemiselle ja lapsen mielipiteelle sekä yhteydenpidolle. Vaikka Turun päätöspöytäkirjamallissa ei ollut erikseen otsaketta kuulemiselle, oli siitä maininta ainakin osassa päätöksiä, yhteydenpitoa ei sen sijaan ole kirjattu päätösdokumenttiin. Turun päätöspöytäkirja noudatti järjestystä: päätöspäivämäärä ja -pykälä, lapsen tiedot, perheen tiedot, hakemus/asia, selostus, päätös perusteluineen, voimassaoloaika, allekirjoitus, tiedoksianto. Tampereen päätösasiakirja puolestaan noudattaa muotoa: päivämäärä ja päätösnumero, lapsen tiedot, päätös, vanhemmat/huoltajat, kiireellisen huostaanoton perustelut, asianosaisten kuuleminen ja lapsen mielipide, yhteydenpito, voimassaoloaika, päiväys ja allekirjoitus/pöytäkirjaotteen oikeaksi todistaminen. Kummankin kaupungin asiakirjoista löytyivät pääsääntöisesti muut edellä mainitut asiat paitsi yhteydenpito ja lapsen mielipide, jotka eivät käyneet ilmi Turun päätöksistä. Turun päätösten tekstit olivat keskenään hyvin samantyyppisiä, Tampereen päätöstekstit olivat vaihtelevampia. Tätä selitti se, että Turussa päätöksentekijöitä oli vain kaksi, Tampereella sen sijaan jo päätöksiä tekeviä eri yksiköitä oli kahdeksan, ja päätöksentekijöitä yhteensä useita kymmeniä. Kaikissa päätöksissä oli minimissään päätöspäivämäärä ja numero, lapsen henkilötiedot sekä päätös. Päätöksessä oli määrämuoto: Päätin (tai päätettiin) ottaa N.N :n X:n kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan huostaan lastensuojelulain 16 :n perusteella ja 18 :n 1 momentin mukaisesti ja sijoittaa hänet Y ja Z:Z :n päivystysperheeseen (tai P:n perhetukikeskukseen). Päätöksessä kerrottiin siis aina, minkä lastensuojelulain pykälän mukaisesti kiireellinen huostaanotto tehtiin ja mihin lapsi sijoitettiin. Vanhempien tai huoltajien osalta kerrottiin useimmiten molempien vanhempien nimet ja osoitteet. Joissakin päätöksissä oli kuitenkin maininta vain siitä vanhemmasta, jonka luona lapsi asui. Osassa päätöksistä mainittiin tässä kohdassa, oliko vanhempi huoltaja vai ei, joissakin se kävi ilmi myöhemmin perustelutekstissä. Kaikista päätöksistä ei kuitenkaan selvinnyt, oliko erossa asuvilla vanhemmilla yhteishuolto vai onko lapsen huolto uskottu yksin toiselle vanhemmalle. Eniten eroja oli kiireellisen huostaanoton perustelu -osiossa. Useimmiten Tampereen päätösasiakirjan perustelut -osio sisälsi tilannekuvauksen. Osassa päätöksistä kerrottiin vain kiireellistä huostaanottoa välittömästi edeltänyt tilanne, osassa taas laajemmin, mitä lapsen ja perheen elämässä oli tapahtunut, miten perheen ongelmatilanteita oli aikaisemmin ratkaistu sekä millaisia avohuollon tai muita tukitoimia perheelle oli tarjottu tai järjestetty. Joistakin, joskin harvoista, päätöksistä kävi ilmi myös se, mitä muita ratkaisuja tässä tilanteessa oli mietitty. Melko tavallista oli, että perusteluosassa ei tilanneselvityksen lisäksi ollut muuta tietoa. Tilannekuvaukset olivat rakenteeltaan samantyyppiset kummassakin kaupungissa: tiivistettyjä kertomuksia tapahtuneesta. Kuvauksista kävi ilmi, mitä oli tapahtunut, mitkä seikat vaaransivat vakavasti lapsen kehitystä, mistä aloite tuli tai miten sosiaalityöntekijä oli saanut hädän tietoonsa, miten ongelmaa oli mahdollisesti yritetty ratkaista ja mihin lopputulokseen asiassa päädyttiin. Lapsen tai perheen aikaisemmista asiakkuuksista ja tukitoimista sen sijaan kerrottiin vaihdelleen: tarina saattoi alkaa ajallisesti kauempaakin tai se oli vain yhden päivän tai hetken kuvaus. Joissakin asiakirjoissa ei kerrottu lainkaan aikaisemmasta historiasta, toisissa teksteissä viitattiin siihen ja osassa taas oli melko kattava kuvaus aikaisemmista tapahtumista sekä mainintoja työskentelystä ja tukimuodoista.

19 14 Tampereen asiakirjoissa kerrottiin yleensä aina, oliko äitiä, isää ja lasta tai muita asianosaisia kuultu. Lisäksi usein kerrottiin lapsen mielipide tai ainakin reaktio tilanteeseen, vaikka lasta ei varsinaisesti olisi kuultukaan. Poikkeuksen tähän muodostavat lapset, joiden olinpaikka ei ollut tiedossa kiireellisen huostaanoton tekohetkellä sekä osin aivan pienet lapset, jotka eivät osanneet ilmaista tahtoaan. Päätöksen perusteluista kävi yleensä ilmi, mistä tai keneltä aloite asian selvittämiseen kiireelliseen huostaanottoon johtavassa tilanteessa tuli. Yhteydenpidon kirjaamisen osalta käytäntö oli kirjava. Joissakin päätöksissä yksilöitiin tarkoin, keitä ja missä lapsi sai tavata, ja miten muutoin hän voi pitää yhteyttä hänelle läheisiin ihmisiin. Joissakin yhteydenpitokohta jäi epämääräisemmäksi ja useimmiten vastuu yhteydenpidosta sopimisesta jätettiin sijaishuoltopaikan vastuulle. Myös merkinnät jatkotoimenpiteistä vaihtelivat: osassa päätöksistä ne kerrottiin selkeästi, mutta useimmissa päätöksissä jatkosta ei puhuttu mitään. Aineistona olivat siis kiireelliset huostaanottopäätökset, jotka ovat hallinnollisia ja virkavastuulla tehtyjä asiakkaille annettavia valituskelpoisia päätöksiä. Selvityksessä on lähdetty liikkeelle siitä, mitä tietoa päätösasiakirjoista oli saatavissa ja tarkasteltu niitä tarkoituksena etsiä tekijöitä, jotka selittäisivät Turun ja Tampereen kiireellisten huostaanottojen lukumäärän suurta eroa. Tarkoitus oli selvittää, erosivatko sosiaalityöntekijöiden tulkinnat tilanteista ja niiden ratkaisuista jollakin tavoin näissä kaupungeissa. Tässä selvitysosuudessa rajaudutaan ainoastaan edellä mainittuun dokumenttiaineistoon. Sen lisäksi on edellä vertailtu Tampereen ja Turun lastensuojelutilastoja ja lastensuojelun palvelujärjestelmää 4.3 Kiireellisten huostaanottojen ajoittuminen Toimenpiteet kuukausittain Turussa kiireellisten huostaanottojen määrä vaihteli vuoden aikana kuukausittain yhdestä seitsemään ja Tampereella kymmenestä kahteenkymmeneenkahteen. Turussa niitä tehtiin eniten vuoden 2004 maaliskuussa ja toukokuussa kummassakin seitsemän sekä tammikuussa 2005 viisi. Tampereella puolestaan kiireellisiä huostaanottoja tehtiin eniten tammikuussa 2005 ja lokakuussa 2004 (21). Vähiten kiireellisiä huostaanottopäätöksiä tehtiin Tampereella huhtikuussa (10) ja toukokuussa (11) vuonna Turussa helmikuussa 2005 ei tehty yhtään päätöstä ja heinäkuussa vain yksi sekä elo-, loka- ja marraskuussa kussakin kaksi päätöstä. Kaavio 1. Kiireellisten huostaanottojen jakautuminen kuukausittain absoluuttisina lukuina TURKU TAMPERE 5 0 MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU TAMMI HELMI

20 15 Vertailtaessa Turun ja Tampereen kiireellisten huostaanottopäätösten jakautumista kuukausittain havaitaan, että niiden määrien vaihteluista muodostuu kaksi toisistaan poikkeavaa käyrää. Erityisesti määrät ja niiden suunta poikkeavat toisistaan kesäkuukausina: kun Tampereella oli havaittavissa kiireellisten huostaanottojen määrien kasvua kesä- ja heinäkuussa, oli suunta Turussa päinvastainen laskeva. Tarkasteltaessa Tampereen osalta vielä erikseen eri yksiköiden tekemiä kiireellisiä huostaanottopäätöksiä, todetaan päivystysyksikön (jollaista Turussa ei siis vielä tuolloin ollut) päätösosuuden olevan alueyksiköitä suurempi kesä- ja elokuussa. Heinäkuussa kiireellisten huostaanottojen määrä oli kesäkuukausista suurin, ja tuolloin sitä nosti erityisesti alueyksiköiden tekemien päätösten määrän lisääntyminen kaksinkertaiseksi edellisiin kuukausiin verrattuna. Kaavio 2. Kiireellisten huostaanottojen määrien vertailu kuukausittain yksiöiden mukaan Paussi Al.asemat Vo.keskus Turku maalis huhti touko elo syys loka marras joulu tammi helmi Kiireellisten huostaanottojen ajoittuminen eri kuukausille ja jakaantuminen eri yksiköiden kesken näytti olevan sattumanvaraista. Määrät vaihtelivat kuukausittain huomattavastikin eikä vaihtelulle ole helppo keksiä selitystä. Paussissa tehtiin päätöksiä muita yksiköitä enemmän tarkastelujaksolla vuonna 2004 maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa ja elokuussa sekä vuonna 2005 tammikuussa. Heinäkuussa alueellisten sosiaaliasemien kiireellisten huostaanottopäätösten määrä oli hieman suurempi kuin Paussin. Muissa yksiköissä puolestaan tehtiin enemmän kuin Paussissa kiireellisiä huostaanottoja huhtikuussa, elokuussa, syyskuussa, marras- ja joulukuussa 2004 sekä vuonna 2005 helmikuussa (vastaanottokeskus mukaan lukien). Turkuun verrattuna ero oli suurin kesäkuukausina: Turussa määrä putosi jyrkästi toukokuusta heinäkuulle ja lähti sitten lievään nousuun elokuusta alkaen pysytellen kuitenkin selvästi alkuvuotta alemmalla tasolla koko loppuvuoden. Tampereella suunta oli siis päinvastainen: määrä kasvoi huhtikuusta alkaen kesää kohti, ja loppuvuoden luvut olivat selvästi kevään lukuja korkeammat.

21 Toimenpiteet viikonpäivän mukaan Tarkasteltaessa Turun ja Tampereen kiireellisiä huostaanottopäätöksiä on huomioitava, että Turussa tutkimusajankohtana tehtiin kiireellisiä huostaanottopäätöksiä ainoastaan arkipäivinä, kun taas Tampereella päätöksiä tehtiin päivystysyksikössä myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Yhteistä Turulle ja Tampereelle on se, että eniten päätöksiä tehtiin perjantaisin: Turussa 26 prosenttia kaikista kiireellisistä huostaanottopäätöksistä ja Tampereella 21 prosenttia. Turun päätökset kasaantuivat viikonlopun yhteyteen: perjantaille, maanantaille ja tiistaille, joiden yhteenlaskettu osuus kaikista päätöksistä oli yli 70 prosenttia. Vähiten siellä tehtiin päätöksiä keskiviikkoisin (11 prosenttia) ja toiseksi vähiten torstaisin. Kaavio 3. Kiireellisten huostaanottopäätösten jakautuminen viikonpäivittäin prosentteina Turku Tampere Maanantai Tiistai Keskiviiko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Tampereella eri viikonpäivien mukaan tarkasteltuna kaikkien kiireellisiä huostaanottoja tekevien yksiköiden yhteenlaskettujen päätösten määrä oli suurin perjantaisin ja toiseksi suurin keskiviikkoisin, suurin piirtein samaan määrään päästiin myös maanantaina ja tiistaina. Alimmat luvut olivat viikonloppuna: sunnuntaisin päätöksistä tehtiin viisi prosenttia ja lauantaisin 11 prosenttia. Kaavio 4. Kiireelliset huostaanotot viikonpäivittäin Tampereen eri yksiköissä Paussi Alueasemat Vastaanottokeskus 0 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 17.6.2010 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2010

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Tutkimusprofessori Mika Gissler 18.8.2016 1 THL on sosiaali- ja terveysalan tilastoviranomainen Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake 1) Päivystysyksikkö * nmlkj Hyvinkää nmlkj Keski-Uusimaa 2) Työvuoro * nmlkj Aktiivityö nmlkj Varallaolo Ilmoituksen/ yhteydenotot perustiedot 3) Yhteydenoton viikonpäivä

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 4.5.215] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Maaliskuu 215 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tähän maaliskuun kuukausiraporttiin on talousarvion 215 luvut korjattu yhteistoimintaneuvottelujen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2014

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2014 Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2014 Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 4/2015 Esipuhe Kuutoskaupungit, kuutoset tai Kuusikko muodostuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015 Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 215 Palvelun tuottaja 213 214 215 Kunnan palvelu 541 423 452 Kuntayhtymän sosiaalipalvelu 3 3 Yksityinen kunnan ostopalveluna 2 28 22 Yksityinen sosiaalipalvelu

Lisätiedot

Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos

Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos 1 Tie Selväksi hanke, taustaa https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-jariippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/ehkaisevan-paihdetyonmenetelmat/tie-selvaksi-toimintamalli

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011 1 (10) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011 Tammi-maaliskuun 2011 aikana virka-ajan ulkopuolella toimivissa sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 321 eri päivystystapahtumaa Keski-Suomessa

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 27.6.214] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 214 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/25 Toukokuu 214 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun toiminta- ja taloustietojen perusteella Vihdin kunnan talouden toteutuman

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 18.2.215] KUUKAUSIRAPORTTI JOULUKUU 214 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/25 Joulukuu 214 JOULUKUU PÄHKINÄNKUORESSA Karviaisen palvelut ovat vuonna 214 toteutuneet pääsääntöisesti talousarviotavoitteiden

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄT TUOMIOISTUIMIEN PÄÄTÖKSISTÄ

TIIVISTELMÄT TUOMIOISTUIMIEN PÄÄTÖKSISTÄ 1 Oheismateriaali ltk 27.2.2013 TIIVISTELMÄT TUOMIOISTUIMIEN PÄÄTÖKSISTÄ 1.7-31.12.2012 I. Tiivistelmä lastensuojelua koskevasta kantelupäätöksestä Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös 17.12.2012

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö Perussosiaalityön koko henkilöstö

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö Perussosiaalityön koko henkilöstö Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö Perussosiaalityön koko henkilöstö 29.3.2007 Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Marja-Riitta Kilponen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 4.12.213] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 213 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/32 Lokakuu 213 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun toimintatietojen perusteella palvelujen tuotanto ja saatavuus ovat edelleen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä, muutokset kv 21.1.2015, voimaan 1.2.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Lempäälän sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Inarin kunnan päivähoitomaksujen perimättä jättämisen perusteet 1.1.2016 alkaen

Inarin kunnan päivähoitomaksujen perimättä jättämisen perusteet 1.1.2016 alkaen Sivistyslautakunta 64 21.10.2015 Inarin kunnan päivähoitomaksujen perimättä jättämisen perusteet 1.1.2016 alkaen 524/12.07.00/2013 SIVLK 64 Päivähoidon johtaja Lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973)

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012

RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012 RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012 Karviaiselle on laadittu raportointisuunnitelma aikatauluineen. Karviaisen vuoden 2012 raportointisuunnitelma koostuu 3 osavuosikatsauksesta (31.3.; 30.6.; ja 30.9.) ja 8 kuukausittaisesta

Lisätiedot

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta RAJAVARTIOLAITOS Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta Vuodet 2010-2013 Wegelius Mika 21.3.2014 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Kuukausittainen tarkastelu... 3 3. Tarkastelu viikonpäivittäin...

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001

ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001 Tiedustelut Pirjo Ylöstalo, puh. 020 434 1390 14.2.2002 s-posti pirjo.ylostalo@kela.memonet.fi ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001 Joulu- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. joulukuusta 2001 2001 kuusta,%

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 23/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4499/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 23/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4499/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 23/2014 1 (1) 289 Asianro 4499/05.09.00/2014 Selvitys Itä-Suomen aluehallintovirastolle lastensuojelun tilasta Lastensuojelupäällikkö Marketta Kolari Lapsiperhepalvelut Perusturvan

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN. Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna Tampere 22.9.

KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN. Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna Tampere 22.9. KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna 17.9.2015 Tampere 22.9.2015 LASTENSUOJELUN ASIANTUNTIJÄSEN Valtioneuvosto määrää hallinto-oikeuteen

Lisätiedot

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 Tilastoja Sosiaalihuolto kanteluja 1.1.2010-31.8.2013 sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 vuosi 2010: noin 4000 kantelua, joista noin 120 koski lasten oikeuksia (noin 60 koski lastensuojelua) vuosi

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN PALVELUJEN LAUTAKUNNAN TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN VIRANHALTIJOILLE

LASTEN JA NUORTEN PALVELUJEN LAUTAKUNNAN TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN VIRANHALTIJOILLE LASTEN JA NUORTEN PALVELUJEN LAUTAKUNNAN TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN VIRANHALTIJOILLE Tällä päätöksellä lasten ja nuorten palvelujen lautakunta siirtää yksilöön ja perheeseen kohdistuvaa päätösvaltaansa viranomaiselle,

Lisätiedot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu 27.8.2015] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu 27.8.2015] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 27.8.215] KUUKAUSIRAPORTTI HEINÄKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Heinäkuu 215 HENÄKUU PÄHKINÄNKUORESSA Heinäkuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö 24.10.2012 Päätöksen perhe- ja lastensurmien ennalta ehkäisemiseksi toimeenpano Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 12.9.2012

Lisätiedot

Vakinaiset viranhaltijat käyttävät päätösvaltaa heidän ratkaistavakseen määrätyissä asioissa asianomaiseen virkaan tultuaan.

Vakinaiset viranhaltijat käyttävät päätösvaltaa heidän ratkaistavakseen määrätyissä asioissa asianomaiseen virkaan tultuaan. SASTAMALAN KAUPUNKI Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky ydinprosessi Sosiaali- ja terveyslautakunnan delegointisääntö I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Sastamalan kaupungin hallintosäännön 9 :n mukaan lautakunnalla

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Omahoitopalvelut - keino asiakkaan roolin vahvistamiseksi

Omahoitopalvelut - keino asiakkaan roolin vahvistamiseksi Omahoitopalvelut - keino asiakkaan roolin vahvistamiseksi Eila Erkkilä Terveydenhuollon erikoislääkäri Terveydenhuollon tietotekniikan ja eterveyden erityispätevyys Hallintoylilääkäri, Oulun kaupunki,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla 1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan

Lisätiedot