Lasten kiireelliset huostaanotot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten kiireelliset huostaanotot"

Transkriptio

1 JULKAISUJA 4/2006 Lasten kiireelliset huostaanotot Turun ja Tampereen päätösasiakirjojen vertailu Mirja Saarni

2 TAMPEREEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Koulukatu 9 D PL TAMPERE Puhelin Tekijät/työryhmä Mirja Saarni KUVAILULEHTI SOTE: 7648/421/2006 Julkaisun nimi LASTEN KIIREELLISET HUOSTAANOTOT Turun ja Tampereen päätösasiakirjojen vertailu Julkaisija (vastuualue tai alavastuualue) Sosiaali- ja terveystoimi/kehittämiskeskus Sarjan nimi Sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja 4/2006 ISSN-numero ISBN-numero Tiivistelmä Osanumero Selitys perustuu Turun ja Tampereen kaupunkien lastensuojelun tekemiin kiireellisiä huostaanottoja koskeviin päätösasiakirjoihin. Tausta-aineistona on lisäksi käytetty tilastoja ja toimintakertomuksia. Raportissa verrataan Turun ja Tampereen lastensuojelua yleensä ja erityisesti kiireellisiä huostaanottoja, jotka ovat akuuteissa tilanteissa tehtäviä lyhytkestoisia turvaamistoimia. Turun lastensuojelulle oli tyypillistä Tamperetta huomattavasti suurempi lastensuojeluilmoitusten, avohuollon tukitoimen ja pidempiaikaisten sijoitusten määrä, ja toisaalta huomattavasti vähäisempi kiireellisten huostaanottojen määrä. Kiireellisiä huostaanottopäätöksiä tehtiin Turussa 38 ja Tampereella 191, mikä lapsiväestöön suhteutettuna merkitsee Turussa 0,13 ja Tampereella 0,53 prosenttia. Päätökset koskivat Turussa 38 ja Tampereella 149 eri lasta. Toimenpiteet kohdistuivat Turussa erityisesti 2-3-vuotiaisiin ja vuotiaisiin, alakouluikäisiä ei siellä otettu kiireellisesti huostaan. Tampereella kiireellisiä huostaanottoja tehtiin kaikenikäisille lapsille, eniten kuitenkin 15-vuotiaille, ja vuotiaiden osuus toimenpiteistä oli 60 prosenttia. Turussa painottuivat vanhemmista johtuvat syyt ja Tampereella lapsen oireilusta johtuvat syyt. Yleisin vanhemmista johtuva syy oli päihteiden käyttö, lapsista johtuva taas karkailu. Turussa aloitteellisia olivat viranomaiset: poliisi, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto. Tampereella eniten aloitteita tekivät lapsen omat vanhemmat, perhetukikeskukset ja kolmantena poliisi. Tampereella suurempi osa lapsista oli jo lastensuojelun asiakkaina, ja heillä oli takanaan useampia tukitoimia tai sijoituksia kodin ulkopuolelle ennen kiireellistä huostaanottoa kuin turkulaislapsilla. Kuitenkin suurempi osa tamperelaislapsista asui kotonaan. Turkulaisille oli useammin tehty jo suunnitelma pidempiaikaisesta sijoittamisesta kodin ulkopuolelle. Suurimmalla osalla lapsista äidit olivat käytännössä yksinhuoltajia, vaikka puolella lasten vanhemmista oli yhteishuolto. Asianosaisten mielipiteen kertominen päätöksissä oli Tampereella tavallisempaa, ja vanhempien vastustus toimenpidettä kohtaan vähäisempää. Määrien suurta eroa selittää palvelujärjestelmän osalta päivystysyksikkö, joka Tampereella teki lähes puolet kiireellisistä huostaanotoista, ja jollaista Turussa ei ollut. Toimintatapojen osalta selittäviä tekijöitä olivat Tampereen nuorten määrä ja toimenpiteen toistuvuus. Lisäksi asiaan vaikutti samasta perheestä kerralla kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä. Kaupunkien profiilien vertailu antaa viitteitä sekä kulttuurisista, yhteisöllisistä että toimintakäytäntöjen eroista. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että Turussa kiireellisissä tilanteissa on kysymys tarkemmin rajatuista tilanteista kuin Tampereella. Turulle näyttäisi olevan leimallisempaa viranomaisuuskeskeisyys ja pyrkimys pysyvämpiin ratkaisuihin, Tampereelle taas perhekeskeisyys ja hitaammin pitkäaikaisiin toimenpiteisiin päätyvä malli. Avainsanat Kiireelliset huostaanotot, lastensuojelu, lastensuojeluilmoitukset, avohuollon tukitoimet Hinta Julkaisuaika Kokonaissivumäärä 12, alv 8 % sis.hintaan Syyskuu Julkaisun myynti ja jakelu: Tampereen kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi PL 98, Tampere Käyntiosoite: Koulukatu 9 D Puhelin Painopaikka: Tampereen Yliopistopaino Oy Painatuskeskus

3

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LASTENSUOJELUN TILASTOT TURUSSA JA TAMPEREELLA VUONNA Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelun avohuollon toimenpiteet Kiireelliset huostaanotot Huostaanotot ja sijoitukset Yhteenveto lastensuojelun tilastoista LASTENSUOJELUN PALVELUJÄRJESTELMÄ TAMPEREELLA JA TURUSSA Lastensuojelun sosiaalityö Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut Lastensuojelun sijaishuollon palvelut Perussosiaalityön henkilöstö Yhteenveto palvelujärjestelmien eroista KIIREELLISET HUOSTAANOTOT TURUSSA JA TAMPEREELLA Kiireellisen huostaanoton määritelmä Selvityksen aineisto Kiireelliset huostaanottopäätökset Kiireellistä huostaanottoa koskevat päätösasiakirjat aineistona Kiireellisten huostaanottojen ajoittuminen Toimenpiteet kuukausittain Toimenpiteet viikonpäivän mukaan Kiireelliset huostaanottopäätökset lapsen sukupuolen ja iän mukaan Toimenpiteet sukupuolen mukaan Kiireelliset huostaanottopäätökset lapsen iän mukaan Kiireellisten huostaanottojen toistuvuus samalla lapsella Saman perheen useamman lapsen kiireelliset huostaanotot Lapsen asuminen ja huolto ennen kiireellistä huostaanottoa Aloite kiireellisen huostaanoton tekemiseksi Lasten aikaisempi lastensuojelun asiakkuus ja tukitoimet Lasta uhkaava vaara kiireellisen huostaanoton käynnistäjänä Lapsesta johtuvat syyt Vanhemmasta johtuvat syyt Kiireellistä huostaanottoa selittävien tekijöiden määrä Sijoituspaikka Asianosaisten mielipiteen kuuleminen Kiireellisen huostaanoton tarkoitus Kiireellisen huostaanoton vaihtoehdot JOHTOPÄÄTÖKSET 47 LÄHTEET...51

5

6 1 1 JOHDANTO Lähtökohta tämän selvityksen tekemiselle on ollut havainto, että vaikka lastensuojelun palveluiden piirissä olevien lasten ja perheiden määrä on pitkään koko maassa kasvanut, on toimenpiteiden määrissä havaittavissa huomattaviakin kuntakohtaisia eroja. Erityisen suuria erot suurimpien kaupunkien osalta ovat kiireellisten huostaanottotoimenpiteiden määrässä, missä Tampere ja Turku edustavat vastakkaisia ääripäitä. Turku ja Tampere poikkeavat toisistaan tilastoitujen lastensuojelutoimenpiteiden suhteen yleisestikin; huomattavin ero on kuitenkin nimenomaan kiireellisten huostaanottojen määrässä. Lisäksi järjestys on käänteinen muihin toimenpiteisiin verrattuna: kun Turun lapset ovat tamperelaislapsia selvästi useammin sekä avohuollon tukitoimien kohteena että sosiaalilautakunnan huostaan ottamia, johtaa Tampere kiireellisten huostaanottojen osalta tilastoa moninkertaisella määrällä Turkuun verrattuna. Stakesin tilastojen mukaan vuonna 2004 lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrä oli lasta ja nuorta, joista 27 % oli uusia asiakkaita. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on viime vuosina kasvanut keskimäärin 2-5 prosentin vuosivauhtia: vuonna 2004 kodin ulkopuoliset sijoitukset lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuina 2,4 %. Kaikista alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista Suomessa yksi prosentti oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Tampereella oli vuonna 2004 kodin ulkopuolelle sijoitettuina kaikkiaan 641 lasta, joista alle 18- vuotiaita oli 506, mikä tarkoittaa 1,4 prosenttia kunnassa asuvista alaikäisistä lapsista. Huostassa olevia lapsia Tampereella oli samaan aikaan 349. Turussa vastaavat luvut olivat 690, 529 ja 1,8 prosenttia. Huostaan otettuja lapsia Turussa oli 333. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten luvuissa olivat mukana myös kaikki jälkihuollossa olevat yli 18-vuotiaat; sijaishuoltoon sijoitettuina ei ole kummassakaan kaupungissa näin paljon nuoria. Taulukko 1. Turun ja Tampereen lastensuojelutoimenpiteet vuonna 2004 Vuosi 2004 alle 18- vuotiaita sijoitettuna %-osuus ikäluokasta lapsia huostassa lapsia avohuollon tukitoimissa Tampere 506 1, ,6 Turku 529 1, ,3 %-osuus ikäluokasta Avohuollon tukitoimien piirissä Turussa oli lasta ja prosenttiosuus vuotiaista oli 10,3 prosenttia, kun Tampereella avohuollon asiakkaina oli samaan aikaan lasta ja prosenttiosuus ikäluokasta oli 4,6. Suunnilleen samankokoisessa Espoon kaupungissa kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli yksi prosentti ja Vantaalla 1,4 prosenttia. Avohuollon tukitoimien kohteena oli näiden kaupunkien vuotiaista 4,4 ja 6,6 prosenttia. Sijoitettujen lasten määrä on siis muissa samankokoisissa kaupungeissa pienempi tai samansuuruinen kuin Tampereella. Suurista kaupungeista ainoastaan Helsinki (2,2%) yltää Turkua korkeampiin lasten suhteellisiin sijoitusmääriin.

7 2 Taulukko 2. Kuuden suurimman kaupungin lasten sijoitukset ja avohuollon tukitoimet % alle 18- Tampere Turku Espoo Vantaa Helsinki vuotiaista sijoitettuna 1,4 1,8 1,0 1,4 2,2 avohuollon tukitoimissa 4,6 10,3 4,4 6,6 7,4 Stakesin keräämien lukujen valossa näyttää siis siltä, että Turussa on jonkin verran enemmän sijoitettu lapsia kodin ulkopuolelle kuin Tampereella. Avohuollon tukitoimien määrissä ero on vielä huomattavasti suurempi: Turussa ikäluokasta on yli kaksinkertainen määrä lapsia avohuollon tukitoimien kohteena Tampereeseen verrattuna. Avohuollon tukitoimien osalta luvut Turussa ovat Suomen korkeimmat. Tätä taustaa vasten onkin mielenkiintoista, että välittömien turvaamistoimien kiireellisten huostaanottojen määrä on Turussa ja Tampereella edellä esitettyyn verraten täysin päinvastainen. Tampereella on nimittäin viime vuosina tehty jopa viisinkertainen määrä kiireellisiä huostaanottoja Turkuun verrattuna. Vaikka lastensuojelua on Suomessa viime vuosina tutkittu paljon, mielenkiinto ei ole juurikaan kohdistunut kiireellisiin huostaanottoihin. Välittömiä turvaamistoimia vaativat tilanteet sen paremmin kuin paikalliset toimintakulttuurit tai vertailut eri kuntien lastensuojelun toimintakäytäntöjen välillä Suomessa eivät ole olleet tutkimusten erityisen kiinnostuksen kohteina. Tässä selvityksessä, joka on osa laajempaa, myöhemmin valmistuvaa tutkimusta, etsitään vastauksia siihen, miten Turun ja Tampereen kiireelliset huostaanotot ja niihin johtaneet tilanteet eroavat toisistaan. Vertailussa mielenkiinnon kohteena on ollut se, missä tilanteissa ja millaisten prosessien kautta näissä kaupungeissa sosiaalityöntekijät päätyvät tekemään päätöksen kiireellisestä turvaamistoimesta, joka oikeuttaa sijoittamaan lapsen välittömästi kodin ulkopuolelle. Selvitys pohjautuu Tampereella ja Turussa tehtyjen kiireellisten huostaanottojen päätösasiakirjoihin. Kiireellisiä huostaanottopäätöksiä tehtiin tutkimusjaksolla yhteensä 229, joista 38 tehtiin Turussa ja 191 Tampereella. 2 LASTENSUOJELUN TILASTOT TURUSSA JA TAMPEREELLA VUONNA 2004 Koska tässä selvityksessä tarkastelun kohteena ovat pääosin vuodelle 2004 sijoittuvat kiireelliset huostaanotot, tarkastellaan seuraavassa muita lastensuojelun tilastoja tuolta vuodelta. Nämä luvut on poimittu Tampereen ja Turun kaupunkien omista tilastoista. 2.1 Lastensuojeluilmoitukset Vuonna 2004 Turussa kirjattiin lastensuojeluilmoitusta ja Tampereella Turussa siis lastensuojeluviranomaisille tuli suojelun tarpeessa olevista lapsista ilmoituksia reilusti yli kaksinkertainen määrä Tampereeseen verrattuna. Kun Tampereella otettiin kuukausittain vastaan keskimäärin alle sata ilmoitusta, Turussa vastaava luku oli lähes kaksi ja puolisataa.

8 3 Turussa tehdyt ilmoitukset koskivat eri lasta ja Tampereella 877 lasta. Turussa ilmoittajien huoli koski siis yli kaksinkertaista määrää lapsia Tampereeseen verrattuna. Suhteutettuna lapsiväestöön tämä merkitsee sitä, että Turussa ilmoituksia tehtiin 6,2 prosentista alle 18-vuotiaista ja Tampereella 2,4 prosentista. Tästä voisi päätellä, että Turussa on joko matalampi ilmoituskynnys tai enemmän lastensuojelun tarpeessa olevia lapsia olettaen, ettei kirjaamiskäytännöissä ole näin suurta eroa selittäviä tekijöitä. Matalampaa ilmoituskynnystä voisi selittää myös esimerkiksi se, että Turussa viranomaisten yhteistyö olisi tiiviimpää lastensuojelun kanssa ja viranomaiset aktiivisempia kuin Tampereella. Selittäviä tekijöitä voivat olla lisäksi toimintakulttuuriin liittyvät tai hallinnolliset erot. Turussa samasta lapsesta tehtiin useamman kerran ilmoitus kuin Tampereella: keskimäärin 1,6 kertaa lasta kohti ja Tampereella 1,3 kertaa. Turussa eniten lastensuojeluilmoituksia teki poliisi (1 443), seuraavaksi eniten naapurit ja muut ulkopuoliset, kolmanneksi koulutoimi ja neljänneksi terveystoimi. Poliisin tekemien lastensuojeluilmoitusten osuus kaikista ilmoituksista oli lähes puolet (48 %), naapureiden ja muiden osuus 15 % sekä koulutoimen ja terveydenhuollon kummankin noin 11 prosenttia. Vanhemmat itse olivat yhteydenottajina 140 tapauksessa, ja sukulaiset vielä tätä huomattavasti harvemmin. Tampereella suurin ilmoittajaryhmä olivat sukulaiset ja omaiset lähes 20 prosentilla, toisena poliisi noin 17 prosentilla, kolmantena naapurit, ystävät ja tuttavat lähes 14 prosentilla ja terveydenhuolto 13 prosentilla. Koulun osuus ilmoittajista oli 10,5 prosenttia. Taulukko 3. Yleisimmät lastensuojeluilmoitusten tekijäryhmät Ilmoittajaryhmä Turku Tampere 1. yleisin ilmoittaja poliisi sukulaiset ja omaiset 2. yleisin ilmoittaja naapurit poliisi 3. yleisin ilmoittaja koulutoimi naapurit 4. yleisin ilmoittaja terveydenhuolto terveydenhuolto 5. yleisin ilmoittaja sosiaalitoimi muu viranomainen Kaupungit erosivat toisistaan sen suhteen, ketkä olivat erityisen aktiivisia lastensuojeluilmoitusten tekijöitä. Tampereella lapsen läheiset olivat suhteellisesti tarkasteltuna varsin aktiivisia yhteydenotoissaan lastensuojeluun: he olivat ilmoituksen tekijöinä lähes 34 prosentissa tapauksista. Turussa sen sijaan painottui erittäin vahvasti poliisin rooli lapsen lähiaikuisten yhteydenottojen jäädessä vähemmälle huoltajat ja muut sukulaiset yhteenlaskettuinakaan eivät päässeet viiden yleisimmän ilmoittajaryhmän listalle. Koulutoimen prosentuaalinen osuus ilmoittajista oli molemmissa kaupungeissa samansuuruinen, vaikka se ei Tampereella mahdukaan ilmoittajien viiden kärkeen. Kaupunkeja erottava toinen huomiota kiinnittävä seikka on, että Tampereella ilmoittajaryhmien prosenttiosuudet eivät poikkea toisistaan yhtä jyrkästi kuin Turussa, joskin Turussa huomiota herättää lähinnä poliisin suuri osuus. Ennakolta olisi voinut kuvitella, että poliisin rooli olisi ollut suurempi nimenomaan Tampereella, missä on pitkät perinteet sosiaalityön ja poliisin yhteistyöstä saman katon alla ja myös jo toistakymmentä vuotta vakinaisenakin toiminut sosiaalipäivystys. Turussa lastensuojelun sosiaalipäivystys aloitti toimintansa vasta tutkimusajankohdan jälkeen. Toimintakertomuksista ja tilastoista ei käy ilmi, millä perusteella lastensuojeluilmoitukset kummassakin kaupungissa kirjattiin. On siis ehkä mahdollista, että erityisesti poliisiin osuus selittyy myös kirjaamiskäytäntöjen eroilla. Paussin ilmoituksen mukaan poliisilta tulleista asioista ei Tampereella kirjattu lastensuojeluilmoituksiksi nuorten selviämisasemakäyntejä, näpistyksiä,

9 4 esitutkinta-asioita, perheväkivaltatilanteita eikä varhaisen puuttumisen tilanteita. Mikäli nämä ja olisi otettu mukaan, olisi poliisilta tulleiden ilmoitusten määrä ollut Turusta annetun selvityksen mukaan sosiaalityöntekijä arvioi tapauskohtaisesti yhteydenoton perusteella, onko kyseessä lastensuojeluilmoitus. Turussa poliisin kirjallisesti tekemät ilmoitukset kirjattiin lastensuojeluilmoituksiksi, samoin ne puhelimitse tulleet yhteydenotot, joissa odotettiin sosiaalitoimelta toimenpiteitä. 2.2 Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet Turussa lastensuojelun avohuollon sosiaalityön piirissä oli vuonna 2004 yhteensä 2841 eri lasta ja Tampereella yhteensä 1098 lasta. Prosenttiosuutena koko ikäluokasta tämä tarkoittaa Turun osalta 9,7 ja Tampereen osalta kolmea prosenttia. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset, koska Turussa lukuun on laskettu kaikki vuoden aikana lastensuojelun avohuollon sosiaalityön kohteena olleet lapset ja Tampereella vain vuoden viimeisen päivän tilanne, jolloin siitä puuttuvat lapset, joiden osalta avotyö on päättynyt vuoden aikana. Kuusikkovertailussa Tampereen arvoksi on saatu 3,9 prosenttia, joka sisältää kaikki vuoden aikana avohuollon tukitoimia saaneet lapset. Toinen eroa selittävä tekijä on tilastointitavan poikkeavuus. Jo johdantoluvussa todettiin, että Turku poikkeaa merkittävästi yleensäkin muista suurista kaupungeista avohuollon tukitoimien suuren määrän vuoksi. Kumpulainen (2005, 7) toteaa kuutta suurinta suomalaista kaupunkia vertaillessaan, että asiakkuus määrittyy eri kunnissa eri tavoin. Hänen mukaansa Turussa asiakkuus kirjataan alkaneeksi aikaisemmin kuin muissa kunnissa. Kun Tampereella asiakkuuden katsotaan alkaneen vasta ensimmäisen lastensuojelulain mukaisen päätöksen tultua tehdyksi, katsotaan Turussa lastensuojelun avohuollon sosiaalityön asiakkaaksi lapsi, jolle on annettu aika sosiaalityöntekijälle, vaikka selvitysvaihe on vasta käynnistymässä. Näistä eroista huolimatta on kuitenkin uskottavaa, että tukitoimien määrä Turussa oli huomattavasti suurempi kuin Tampereella, koska siellä tehtiin lastensuojeluilmoituksia Tampereeseen verrattuna noin kaksi ja puoli kertaa enemmän. Tampereen prosenttiluvut avohuollon tukitoimien osalta olivat jonkin verran matalammat kuin missään muussa kuusikkokunnassa, joiden yhteenlaskettu keskiarvo oli 5,9 prosenttia. Turussa oli myös enemmän perussosiaalityön asiakkaita kuin muissa suurissa kaupungeissa asukaslukuun suhteutettuna. Joulukuussa 2003 Turun väestöstä 10,3 prosenttia oli sosiaalityön asiakkaana, kun Tampereella vastaava luku oli 8, Kiireelliset huostaanotot Verrattaessa Tampereen ja Turun kiireellisiä huostaanottopäätöksiä muutamalta viime vuodelta havaitaan, että toimenpiteiden määrällinen ero on huomattavan suuri. Kun muiden lastensuojelutoimenpiteiden osalta ei samansuuntaista eroa näiden kaupunkien välillä ole, on mahdollista, että erot johtuvat joko palvelujärjestelmän toisenlaisista mahdollisuuksista tai erilaisista toimintakulttuureista, tavoista toimia ja tulkita tilanteita.

10 5 Taulukko 4. Kiireelliset huostaanotot Turussa ja Tampereella vuosina Kiireellisten Turku Tampere huostaanottojen määrä Vuosi Vuosi Vuosi Edellä mainitut luvut kuvaavat tehtyjen toimenpiteiden määrää. Yksittäisten lasten määrä voi olla tätä lukua pienempi, sillä sama lapsi on vuoden aikana saatettu ottaa useammankin kerran kiireellisesti huostaan. Vertailutiedot on saatu Turun ja Tampereen sosiaalitoimien itse keräämistä tilastoista. Anniina Myllärniemi on vastikään selvittänyt pääkaupunkiseudun lastensuojelun huostaanottojen kriteereitä. Selvityksestä käy ilmi, että kiireellisiä huostaanottoja tehtiin vuonna 2004 Vantaalla 138 (kaikki uudet sijoitukset 449), Espoossa 85 (231)ja Helsingissä 327 (886). Kaikissa näissä kaupungeissa varsinaisia huostaanottoja tehtiin enemmän kuin kiireellisiä. Tampereella tilanne on päinvastainen: kiireellisten huostaanottojen määrä on perinteisesti ollut huomattavasti suurempi kuin varsinaisten huostaanottojen. Taulukko 5. Kuuden suurimman kaupungin kiireelliset huostaanotot vuonna 2004 Vuosi 2004 Turku Tampere Espoo Vantaa Helsinki Kiireelliset huostaanotot 2.4 Huostaanotot ja sijoitukset Vuonna 2004 huostaanottoja tehtiin Turussa 47 ja edellisenä vuonna 54. Tampereella vastaavat luvut olivat 52 ja 31. Uusien huostaanottojen määrät olivat näissä kaupungeissa samaa suuruusluokkaa, ja kohdistuivat Tampereella 0,14 prosenttiin ikäluokan lapsista ja Turussa 0,16 prosenttiin. Stakesin tilastojen mukaan kaikkien kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrässä Turku sen sijaan johti edelleen 1,8 prosenttiosuudella ikäluokasta Tampereen 1,4 vastaan. Kuuden suurimman kaupungin vertailuraportissa ilmoitettiin vuoden aikana sijoitettuna olleiden lasten osuudeksi Turussa 1,6 prosenttia ikäluokasta ja Tampereella 1,7. Kun mukaan lasketaan vielä lyhytaikaiset sijoitukset, saadaan kummankin kaupungin kaikkien sijoitettujen lasten osuudeksi Kuusikkovertailussa 1,9 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista. Kaikista sijoituksista lyhytaikaisten sijoitusten osuus oli Tampereella 23 prosenttia ja Turussa 10. Tämä selittää osaltaan sitä, minkä vuoksi Turussa hoitovuorokausia ( ) sijaishuollossa oli enemmän kuin Tampereella ( ). 2.5 Yhteenveto lastensuojelun tilastoista Yhteenvetona lastensuojelun tilastovertailusta Turun ja Tampereen välillä voidaan todeta, että Turussa tehtiin lastensuojeluilmoituksia sekä absoluuttisesti, suhteellisesti että lasta kohti enemmän kuin Tampereella. Siellä myös avohuollon tukitoimien, uusien varsinaisten huostaanottojen ja

11 6 hoitovuorokausien määrät olivat suuremmat kuin Tampereella. Tampereella sen sijaan tehtiin enemmän kiireellisiä huostaanottoja, sijoitettiin lapsia lyhytaikaisesti ja käytettiin enemmän perhehoitoa sijoitusmuotona kuin Turussa. Taulukko 6. Lastensuojelun lukuja Turussa ja Tampereella vuonna 2004 Prosenttia 0-17 v. väestöstä Turku Tampere Lastensuojeluilmoitukset 6,2 2,4 Avohuollon tukitoimet 9,7 3,9 Uudet huostaanotot 0,16 0,14 Sijoitettuna kaikkiaan 1,9 1,9 lyhytaikaiset mukaan lukien Lyhytaikaisissa sijoituksissa 0,19 0,42 Kiireelliset huostaanotot 0,2 0,5 Lyhytaikaisten sijoitusten 1,7 3,9 osuus hoitovuorokausista % Hoitovuorokaudet sijoitettua lasta kohti Perhehoidossa olevien lasten prosenttiosuus sijoitetuista Lastensuojeluilmoitusten määrä/ ilmoitettu lapsi 1,6 1,3 3 LASTENSUOJELUN PALVELUJÄRJESTELMÄ TAMPEREELLA JA TURUSSA 3.1 Lastensuojelun sosiaalityö Turussa ja Tampereella on kummassakin kuusi alueellista sosiaalitoimistoa, jotka jakautuvat lapsiperheiden sosiaalityön palvelulinjaan ja aikuissosiaalityön palvelulinjaan. Asiakkaiden palvelut on sekä Turussa että Tampereella jaettu siten, että lapsiperheiden sosiaalityön piirissä ovat ne sosiaalityön ja toimeentulotuen palveluja perheet, joissa on lapsia sekä lastensuojelun asiakkaat. Sosiaalityön uudet asiakkaat ja lastensuojelun akuuttiasiakkaat ohjautuvat Turussa ensin ASO:on eli asiakkaan neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Jo asiakkaana olevat perheet ja ei-kiireelliset lastensuojelun asiakkaat ohjautuvat suoraan alueellisiin sosiaalitoimistoihin. ASO:ssa otetaan vastaan lastensuojeluilmoitukset, hoidetaan akuutti esitutkinta- ja oikeusedustus, rikosten sovittelun koordinointi ja tukihenkilötoiminnan koordinointi. Lisäksi siellä vastataan sosiaalityön lastensuojelun uusien ja vanhojen asiakkaiden akuutista lyhytkestoisesta sosiaalityöstä mukaan lukien kiireelliset huostaanotot. Lisäksi ASO:ssa hoidetaan uusien sosiaalityön asiakkaiden akuutti lyhytkestoinen sosiaalityö, etuuskäsittelyyn liittyvät tehtävät sekä ohjaus muihin palveluihin. Päätöksen sekä kiireellisestä huostaanotosta että avohuollon sijoituksesta tekee ASO:n johtava sosiaalityöntekijä. Tampereella lastensuojelutyö tapahtuu pääsääntöisesti kuudella alueellisella sosiaaliasemalla, joiden lapsiperheiden palvelulinjan sosiaalityöntekijöille on delegoitu valta päättää kiireellisistä huostaanotoista. Lisäksi päivystävä yksikkö, sosiaaliasema Paussi, vastaa akuuteissa tilanteissa lastensuojelun tarpeeseen ja tekee kiireelliset huostaanotot lähinnä virka-ajan ulkopuolella.

12 7 Lastensuojeluilmoitukset tehdään pääsääntöisesti virka-aikana alueellisille sosiaaliasemille ja virkaajan ulkopuolella Paussiin. Paussissa hoidetaan lisäksi keskitetysti lastensuojelun osalta nuorten esitutkinta- ja oikeusedustus, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, tukihenkilötoiminta, lasten valvotut tapaamiset. Sen yhteydessä toimii lisäksi nuorten viikonloppuisin selviämisasema. Lastensuojelun sosiaalityön palvelujärjestelmän keskeisimmät erot näissä kaupungeissa koskivat vuonna 2004 lastensuojelun päivystystä ja uusien lastensuojeluasiakkaiden palveluja. Tampereella oli jo pitkään ollut käytössä päivystysyksikkö, jonka palvelut ovat käytettävissä iltaisin ja viikonloppuisin, Turussa vastaavaa palvelua on ollut tarjolla vasta tutkimusajankohdan jälkeen. Turussa uudet ja akuuttia apua tarvitsevat vanhat lastensuojeluasiakkaat hoidettiin keskitetysti Asossa, jossa päätettiin myös kiireellisistä huostaanotoista. Tampereella nämä tehtävät hoidettiin sen sijaan pääsääntöisesti alueellisilla sosiaaliasemilla ja Paussissa. Käytännössä Turussa kiireellisissä huostaanotoissa päätöksentekijöitä oli kaksi: Ason johtava sosiaalityöntekijä ja hänen sijaisensa. Tampereella sen sijaan päätöksenteko-oikeus jakaantui huomattavasti useammalle henkilölle: kaikille kuuden sosiaaliaseman lapsiperheiden palvelulinjan sosiaalityöntekijöille, Paussin päivystäville sosiaalityöntekijöille ja lisäksi turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskuksen työntekijöille. Turussa päätöksentekijä, johtava sosiaalityöntekijä, oli useimmiten mukana kotikäynnillä tai muussa käytännön tilanteessa, jossa kiireellisen huostaanoton tarve todettiin, joten hänen ratkaisunsa perustui omakohtaiseen kokemukseen samalla tavoin kuin sosiaalityöntekijöidenkin. Erottavana tekijänä kaupunkien välillä oli tämän asian suhteen lähinnä siis toiminnan ja päätöksenteon keskittäminen yhteen yksikköön. 3.2 Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut Turussa omia avohuollon lastensuojelun tukipalveluja olivat sosiaalitoimistojen lastensuojelutyön lisäksi lastensuojelun perhetyö, kasvatus- ja perheneuvontapalvelut, perheryhmätyö sekä päivähoito ja työllistämispalvelut. Ulkoisia tukipalveluja olivat lasten ja nuorten poliklinikoiden palvelut, mielenterveystoimiston palvelut, Ensi- ja turvakodin palvelut kuten Pinja ja Alvari sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton palvelut. Tukipalvelua annetaan asiakkaalle laaditun huoltosuunnitelman perusteella. Tampereella oli käytettävissä suurin piirtein samanlaiset lastensuojelun tukipalvelut. Kummassakin kaupungissa oli lisäksi lastensuojelun tukihenkilötoimintaa ja perheitä tuettiin loma- ja virkistys- sekä lasten harrastusmenoissa. Turun lastensuojelun perhetyötä vastaava palvelu Tampereella oli nimeltään sijaishuollon avotyö. Tämän lisäksi Tampereella oli käytettävissä perhetyön palvelut, joista osa oli ns. yleistä lapsiperheille suunnattua kodinhoitoa, vaikka toiminnan painopiste olikin lastensuojelutyössä ja varhaisessa puuttumisessa. Turussa lastensuojelujen perhetyöntekijöitä oli tutkimusajankohtana 25 ja Tampereella vastaavia työntekijöitä avotyöntekijä-nimikkeellä 28. Tampereella perhetyöntekijöitä (entinen lapsiperheiden kodinhoito) oli lisäksi 98 ja perhetyön ohjaajia seitsemän. Perhetyön käynneistä noin puolet kohdistui käytännössä lastensuojelun asiakasperheille ja loput ensisijaisesti vauva- ja pikkulapsiperheisiin varhaisena ennaltaehkäisevänä tukena. Verrattaessa Turun ja Tampereen lastensuojelun avohuollon palvelujärjestelmää tämä on huomattavin rakenteellinen ero niiden välillä.

13 8 3.3 Lastensuojelun sijaishuollon palvelut Turussa kaupungin omia lastensuojelun laitospaikkoja oli kuusikkokunnista eniten suhteessa lapsiväestöön, 4,9 paikkaa tuhatta lasta kohti. Tampereella vastaava luku oli 1,8. Tampereella näistä paikoista 40 prosenttia oli vastaanottopaikkoja ja Turussa 27 prosenttia. Turussa lastensuojelun sijaishuollossa omia pitkäaikaispaikkoja oli Tampereeseen verrattuna yli kaksinkertainen määrä. Lapsen hoidon tarpeen ja sijoituspaikan arviointi tapahtui kunnallisissa laitoksissa. Tämä lyhensi niiden keskimääräistä hoitoaikaa, joka oli vuonna 2004 kuusikkokunnissa alle viisi kuukautta sijoitettua lasta kohti. Tampereella sijoitusaika oli tätä lyhyempi keskimäärin kahdesta kolmeen kuukautta. Omien laitospaikkojen lisäksi lapsia sijoitettiin kummassakin kaupungissa ostopalvelulaitoksiin, ammatillisiin perhekoteihin ja perhehoitoon. Tampereella yli puolet sijoitetuista lapsista ja Turussa runsas kolmannes asui sijaisperheessä. Huostaanotettujen ja sijaishuoltoon sijoitettujen lasten sosiaalityö hoidettiin Tampereella sijoituksen aikana ja sen päätyttyä keskitetysti sosiaaliasemassa Satamassa, jossa oli tätä tehtävää varten 10 sosiaalityöntekijää ja johtava sosiaalityöntekijä. Turussa puolestaan toimi keskitetysti Ulkopuoliset sijoitukset -yksikkö, joka vastasi huoltosuunnitelmien teosta ja toteutumisesta yhteistyössä sijoituspaikan kanssa. Yksikössä työskenteli alkaen yhteensä neljä sosiaalityöntekijää ja johtava sosiaalityöntekijä. Tämän lisäksi Turussa oli Jälkihuoltoyksikkö, jossa työskenteli johtava sosiaalityöntekijä, puolitoista sosiaalityöntekijää ja neljä ohjaajaa. Tampereella lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käytettävissä oli lisäksi asiakasohjausyksikkö Luotsi. Sen tehtävä oli löytää kunkin lapsen tarpeisiin mahdollisimman hyvin vastaava sijoituspaikka sekä järjestää avohuollon tukimuodoista tukiperhe- ja lastensuojelun sijaishuollon avotyön palvelut. 3.4 Perussosiaalityön henkilöstö Sosiaalityö Kuusikon kunnissa -vertailussa todetaan, että vähiten kuusikkokunnista sosiaalityöntekijöitä suhteessa kunnan väkilukuun oli Turussa ja Oulussa. Vakinaisesti omassa virassaan työskenteli prosenttia sosiaalityöntekijöistä. Poikkeuksena oli Tampere, missä vakinaisten osuus oli lähes 80 prosenttia. Taulukko 7. Alueellisessa sosiaalityössä toimivien työntekijöiden määrä Työntekijä Turku Tampere Johtava sosiaalityöntekijä 9 9 Sosiaalityöntekijä Lastensuojelun perhetyöntekijä etuuskäsittelijä Kaikki yhteensä (Kumpulainen 2004, 14.) Tampereella oli johtavia sosiaalityöntekijöitä lukuun ottamatta perussosiaalityössä ja sitä tukevissa palveluissa enemmän kaikkia työntekijäryhmiä kuin Turussa. Sosiaalityötä tukevia vakansseja (perhetyöntekijät ja etuuskäsittelijät) suhteessa sosiaalityöntekijöiden määrään oli Turussa 0,7 ja Tampereella 0,8.

14 9 Väestön määrään suhteutettuna Turussa oli kuusikkokunnista vähiten sekä sosiaalityön ammattilaisia että etuuskäsittelijöitä. Sen sijaan perhetyöntekijöitä Turussa oli suhteellisesti hieman enemmän kuin Tampereella, kun luvuissa otetaan huomioon nimenomaan lastensuojelun perhetyö, jota Tampereella kutsutaan avotyöksi eikä huomioida Tampereen perhetyöntekijä -nimikkeellä työskenteleviä työntekijöitä. Taulukko 8. Alueellisessa perussosiaalityössä toimivien työntekijöiden määrä suhteutettuna väestömäärään Turku Tampere Johtavia sosiaalityöntekijöitä/ 2000 asukasta 0,10 0,09 Sosiaalityöntekijöitä/ 2000 asukasta 0,70 0,76 Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät vakanssit yhteensä/2000 0,80 0,85 asukasta Lastensuojelun perhetyöntekijöitä/ 2000 asukasta 0,29 0,28 Etuuskäsittelijöitä/ 2000 asukasta 0,22 0,34 Perhetyöntekijät ja etuuskäsittelijät yhteensä/ 2000 asukasta 0,50 0,62 Väkilukuakin olennaisempi suhdeluku sosiaalityön osalta on kuitenkin tässä yhteydessä asiakkaiden määrä suhteessa työntekijäresursseihin. Turussa sosiaalityöntekijää kohti oli perussosiaalityössä 294 asiakasta ja Tampereella 236: kaikkia työntekijöitä kohti laskettuna luvut olivat Turussa 158 ja Tampereella 122. Näin ollen Tampereella oli tutkimusajankohtana vähemmän asiakkaita kuin Turussa yhden työntekijän hoidettavana, ja siten oletettavasti enemmän aikaa perehtyä näiden tilanteisiin. Erityisesti lastensuojelutyössä työntekijöiden osaaminen karttuu vähitellen kokemuksen myötä: kokonaisnäkemys hahmottuu vasta vähitellen useiden asiakastilanteiden kohtaamisen kautta. Lastensuojelutyössä kokemuksen lisäksi myös jatkuvuudella on suuri merkitys, koska asiakastilanteet eivät juurikaan ole kertaluonteisia tai lyhytaikaisia, vaan usein vuosiakin kestäviä prosesseja. Jatkuvuus voi lisätä asiakkaiden turvallisuuden tunnetta ja luottamusta, helpottaa asioiden hoitamista ja sujumista sekä madaltaa yhteydenottokynnystä. Työntekijälle jatkuvuus tuo pitkiä asiakassuhteita, joiden myötä hänellä on mahdollisuus luoda hyviä yhteistyösuhteita ja saada parempi kokonaisnäkemys lastensuojelun tarpeen arvionsa perustaksi. Nämä seikat huomioiden siis vakinaisesti omissa työtehtävissään toimivien osuudella on merkitystä sosiaalityön ja erityisesti lastensuojelutyön laatuun. Myös vakinaisuuden kannalta tarkasteltuna Tampereen tilanne oli parempi kuin Turun.

15 10 Taulukko 9. Vakinaisesti omissa työtehtävissään toimivien prosenttiosuus Turku Tampere Johtava sosiaalityöntekijä 66,7 77,8 Sosiaalityöntekijä 61,0 77,6 Lastensuojelun perhetyöntekijä 63,6 64,3 Etuuskäsittelijä 69,4 97,1 3.5 Yhteenveto palvelujärjestelmien eroista Lastensuojelutyötä tekivät pääsääntöisesti sekä Turussa että Tampereella siihen erikoistuneet sosiaalityöntekijät alueellisilla sosiaaliasemilla. Kiireellisten huostaanottojen osalta käytäntö erosi siten, että Tampereella myös akuuttitilanteet hoidettiin alueellisilla sosiaaliasemilla, lukuun ottamatta virka-ajan ulkopuolella tapahtuvia tilanteita, jolloin sosiaalityöstä vastasi päivystysyksikkö. Turussa sen sijaan akuutit lastensuojelutilanteet hoidettiin keskitetyssä yksikössä, ASO:ssa, joka vastasi vain lyhytaikaisiin, kiireellisiin tilanteisiin. Käytännössä ero ilmeni siinä, että kiireellisiä huostaanottopäätöksiä teki Turussa vain kaksi työntekijää, kun Tampereella niistä päättämässä oli useita kymmeniä työntekijöitä. Tämä hallinnollinen järjestely tarkoitti todennäköisesti myös sitä, että päädyttäessä kiireelliseen huostaanottoon asiakkaat ja heidän tilanteensa olivat Tampereella useammin ennestään tuttuja työntekijälle, kun sen sijaan Turussa asiakkaat olivat entuudestaan tuntemattomia ASO:n työntekijöille. Toinen lastensuojelun sosiaalityön palvelujärjestelmän ero koski sosiaalityön päivystystä, jota Turussa ei tutkimusajankohtana vielä ollut. Tampereella sosiaalipäivystyksessä toimi kuusi sosiaalityöntekijää, jotka ottivat vastaan asiakkaita akuuteissa tilanteissa iltaisin ja viikonloppuisin matalan kynnyksen periaatteella sekä vastasivat lastensuojeluilmoitusten perusteella tehtävistä selvityksistä ja kotikäynneistä. Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut olivat näissä kaupungeissa rakenteeltaan suurin piirtein samanlaiset. Tampereella oli molemmille yhteisten palvelujen lisäksi käytettävissä kuitenkin perhetyöksi nimetty työmuoto, jolla tarkoitettiin lapsiperheiden kodinhoitoa. Henkilöstöä tässä tehtävässä oli 105. Lastensuojelun sijaishuollon palvelut erosivat siten, että Turussa oli kaupungin omia pitkäaikaisia laitospaikkoja Tampereeseen verrattuna yli kaksinkertainen määrä. Tampereella lapsen sijoitusaika oli lyhyempi ja lapsia hoidettiin suhteellisesti enemmän perhehoidossa kuin Turussa. Tampereella asiakasohjaus kaikkiin sijoituspaikkoihin (lukuun ottamatta kiireellisiä huostaanottoja) ja avohuollon palveluihin tapahtui keskitetyn yksikön, Luotsin, kautta. Lisäksi Tampereella toimi sijoitettujen lasten asioista vastaava yksikkö Satama. Turussa puolestaan toimi Ulkopuoliset sijoitukset -yksikkö, joka vastasi yhteistyöstä ulkopuolisten ostopalveluyksiköiden kanssa ja Jälkihuoltoyksikkö, joka vastasi sijaishuollossa olleiden lasten jälkihuollosta. Henkilöstön pysyvyyttä kuvaava vakinaisesti omissa tehtävissään työskentelevien prosenttiosuus kaikista vakansseista perussosiaalityössä oli sekä johtavien sosiaalityöntekijöiden, sosiaalityöntekijöiden, lastensuojelun perhetyöntekijöiden että etuuskäsittelijöiden osalta Tampereella suurempi kuin Turussa.

16 11 Taulukko 10. Yhteenveto Turun ja Tampereen palvelujärjestelmien eroista Turku Tampere Lastensuojelun sosiaalityö Alueelliset sosiaaliasemat Alueelliset sosiaaliasemat Kiireellisistä huostaanotoista päättävien yksiköiden määrä yksi kahdeksan Päivystysyksikkö virka-ajan ulkopuolella ei kyllä Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut Päivähoito, perheneuvola, lastensuojelun perhetyö, perheryhmät, tukihenkilöt, järjestöjen palvelut Kaupungin lastensuojelun 4,9 1,8 laitospaikkoja/ 1000 lasta Joista vastaanottopaikkoja % Sijoitetuista lapsista 1/3 ½ perhehoidossa Sijaishuollon tukipalvelut Ulkopuoliset sijoitukset yksikkö, 4 sosiaalityöntekijää Jälkihuoltoyksikkö 1,5 sosiaalityöntekijää ja 4 ohjaajaa Päivähoito, perheneuvola, lastensuojelun avotyö, perheryhmät, tukihenkilöt, järjestöjen palvelut lisäksi perhetyö (kodinhoito), Asiakasohjaus Luotsi, 5 sosiaalityöntekijää Sijoitettujen lasten yksikkö Satama, 10 sosiaalityöntekijää Sosiaalityöntekijät/ 2000 asukasta Lastensuojelun perhetyöntekijät ja etuuskäsittelijät/ 2000 asukasta Asiakkaat perussosiaalityössä/ sosiaalityöntekijä Vakinaisella vakanssilla työskentelevät - sosiaalityöntekijät % - etuuskäsittelijät % 0,70 0,76 0,50 0, ,4 77,6 97,1 4 KIIREELLISET HUOSTAANOTOT TURUSSA JA TAMPEREELLA Kiireellisen huostaanoton määritelmä Kiireellinen huostaanotto tehdään tarvittaessa Lastensuojelulain 18 :n mukaisesti, kun lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijaishuollon tarpeessa. Tähän toimenpiteeseen sosiaalilautakunnan tulee ryhtyä, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi itse vaarantaa terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään (LsL 16 ). Kiireellinen huostaanotto kestää enintään 14 vuorokautta, ellei asiaa tänä aikana oteta käsiteltäväksi varsinaisena huostaanottoasiana.

17 12 Jos viranhaltija päättää kahden viikon kuluessa kiireellisen huostaanottopäätöksen tekemisestä, että ryhdytään valmistelemaan huostaanottoa, voi kiireellinen huostaanotto jatkua siten, että se kestää kaikkiaan 30 vuorokautta kiireellisen huostaanottopäätöksen tekemisestä. Erittäin painavista syistä kiireellistä huostaanottoa voidaan jatkaa vielä tästäkin, ja se voi kestää maksimissaan 60 vuorokautta sen alkamispäivästä lukien. Tämän tarkempia valtakunnallisia määrittelyjä tai ohjeita asiasta ei ole. Suurimpien kuntien kiireellisten huostaanottojen määrien erot kertonevat siitä, että soveltamiskäytännöt poikkeavat toisistaan. Tämä voi olla merkki palvelujärjestelmän tai toimintakulttuurien erilaisuudesta, mikä puolestaan saattaa olla yhteydessä esimerkiksi niihin kriteereihin, joiden perusteella valitaan kulloinkin asianmukaiseksi arvioitu toimenpide tai palvelu. 4.2 Selvityksen aineisto Kiireelliset huostaanottopäätökset Aineistona tässä selvityksessä on käytetty Turun ja Tampereen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja, jotka koskevat Lastensuojelulain 18 :n mukaisia kiireellisiä huostaanottoja yhden vuoden ajalta. Mukaan on otettu kaikki tehdyt kiireellistä huostaanottoa koskevat päätökset, mutta ei jatkopäätöksiä, joilla kiireellistä huostaanottoa on mahdollisesti jatkettu erittäin painavista syistä eikä myöskään päätöksiä kiireellisen huostaanoton ottamisesta käsiteltäväksi varsinaisena huostaanottoasiana. Tampereella tehtiin tutkimusajankohtana kaikkiaan 191 kiireellistä huostaanottoa. Näistä päivystävä sosiaaliasema Paussi teki 87, alueelliset sosiaaliasemat yhteensä 95 ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus 9. Turussa vastaavana aikana tehtiin yhteensä 38 kiireellistä huostaanottoa, jotka olivat kaikki Ason tekemiä. Vuonna 2004 Turun alle 18-vuotiaiden asukkaiden määrä oli ja Tampereen Lasten lukumäärään suhteutettuna kiireellisten huostaanottopäätösten määrä oli Turussa 0,13 prosenttia ja Tampereella 0,53 prosenttia. Eri lapsiin kohdistuvana se oli Tampereella tätä hieman pienempi, 0,41 prosenttia osa lapsista otettiin nimittäin tutkimusvuoden aikana useamman kerran kiireellisesti sosiaalilautakunnan huostaan. Turussa yhtäkään lasta ei otettu tutkimusjakson kuluessa kiireellisesti huostaan useammin kuin kerran. Taulukko 11. Kiireellisten huostaanottojen määrä Turussa ja Tampereella tutkimusajankohtana Turku Tampere Kiireellisten huostaanottojen määrä Kiireellisten huostaanottojen prosenttiosuus/ vuotiaat 0,13 0,53 Kiireellisesti huostaan otettujen prosenttiosuus/ vuotiaat 0,13 0, Kiireellistä huostaanottoa koskevat päätösasiakirjat aineistona Turussa tutkimuksen kohteena olleet asiakirjat olivat nimeltään viranhaltijan päätöspöytäkirjoja, Tampereella otsikko oli päätös. Asiakirjojen perusmuodot poikkesivat hieman toisistaan, mutta

18 13 kummassakin kaupungissa niistä kävi ilmi päätöspäivämäärä ja päätösnumero tai pykälä, lapsen nimi, henkilötunnus ja osoite, vanhempien henkilötiedot, tilanneselvitys ja päätös, voimassaoloaika, päätöksen tehneen viranhaltijan nimi ja asema sekä päätöksen tiedoksianto. Näiden yhteisten tai samaa tarkoittavien otsakkeiden lisäksi Tampereella päätösmallissa oli oma otsikkonsa asianosaisten kuulemiselle ja lapsen mielipiteelle sekä yhteydenpidolle. Vaikka Turun päätöspöytäkirjamallissa ei ollut erikseen otsaketta kuulemiselle, oli siitä maininta ainakin osassa päätöksiä, yhteydenpitoa ei sen sijaan ole kirjattu päätösdokumenttiin. Turun päätöspöytäkirja noudatti järjestystä: päätöspäivämäärä ja -pykälä, lapsen tiedot, perheen tiedot, hakemus/asia, selostus, päätös perusteluineen, voimassaoloaika, allekirjoitus, tiedoksianto. Tampereen päätösasiakirja puolestaan noudattaa muotoa: päivämäärä ja päätösnumero, lapsen tiedot, päätös, vanhemmat/huoltajat, kiireellisen huostaanoton perustelut, asianosaisten kuuleminen ja lapsen mielipide, yhteydenpito, voimassaoloaika, päiväys ja allekirjoitus/pöytäkirjaotteen oikeaksi todistaminen. Kummankin kaupungin asiakirjoista löytyivät pääsääntöisesti muut edellä mainitut asiat paitsi yhteydenpito ja lapsen mielipide, jotka eivät käyneet ilmi Turun päätöksistä. Turun päätösten tekstit olivat keskenään hyvin samantyyppisiä, Tampereen päätöstekstit olivat vaihtelevampia. Tätä selitti se, että Turussa päätöksentekijöitä oli vain kaksi, Tampereella sen sijaan jo päätöksiä tekeviä eri yksiköitä oli kahdeksan, ja päätöksentekijöitä yhteensä useita kymmeniä. Kaikissa päätöksissä oli minimissään päätöspäivämäärä ja numero, lapsen henkilötiedot sekä päätös. Päätöksessä oli määrämuoto: Päätin (tai päätettiin) ottaa N.N :n X:n kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan huostaan lastensuojelulain 16 :n perusteella ja 18 :n 1 momentin mukaisesti ja sijoittaa hänet Y ja Z:Z :n päivystysperheeseen (tai P:n perhetukikeskukseen). Päätöksessä kerrottiin siis aina, minkä lastensuojelulain pykälän mukaisesti kiireellinen huostaanotto tehtiin ja mihin lapsi sijoitettiin. Vanhempien tai huoltajien osalta kerrottiin useimmiten molempien vanhempien nimet ja osoitteet. Joissakin päätöksissä oli kuitenkin maininta vain siitä vanhemmasta, jonka luona lapsi asui. Osassa päätöksistä mainittiin tässä kohdassa, oliko vanhempi huoltaja vai ei, joissakin se kävi ilmi myöhemmin perustelutekstissä. Kaikista päätöksistä ei kuitenkaan selvinnyt, oliko erossa asuvilla vanhemmilla yhteishuolto vai onko lapsen huolto uskottu yksin toiselle vanhemmalle. Eniten eroja oli kiireellisen huostaanoton perustelu -osiossa. Useimmiten Tampereen päätösasiakirjan perustelut -osio sisälsi tilannekuvauksen. Osassa päätöksistä kerrottiin vain kiireellistä huostaanottoa välittömästi edeltänyt tilanne, osassa taas laajemmin, mitä lapsen ja perheen elämässä oli tapahtunut, miten perheen ongelmatilanteita oli aikaisemmin ratkaistu sekä millaisia avohuollon tai muita tukitoimia perheelle oli tarjottu tai järjestetty. Joistakin, joskin harvoista, päätöksistä kävi ilmi myös se, mitä muita ratkaisuja tässä tilanteessa oli mietitty. Melko tavallista oli, että perusteluosassa ei tilanneselvityksen lisäksi ollut muuta tietoa. Tilannekuvaukset olivat rakenteeltaan samantyyppiset kummassakin kaupungissa: tiivistettyjä kertomuksia tapahtuneesta. Kuvauksista kävi ilmi, mitä oli tapahtunut, mitkä seikat vaaransivat vakavasti lapsen kehitystä, mistä aloite tuli tai miten sosiaalityöntekijä oli saanut hädän tietoonsa, miten ongelmaa oli mahdollisesti yritetty ratkaista ja mihin lopputulokseen asiassa päädyttiin. Lapsen tai perheen aikaisemmista asiakkuuksista ja tukitoimista sen sijaan kerrottiin vaihdelleen: tarina saattoi alkaa ajallisesti kauempaakin tai se oli vain yhden päivän tai hetken kuvaus. Joissakin asiakirjoissa ei kerrottu lainkaan aikaisemmasta historiasta, toisissa teksteissä viitattiin siihen ja osassa taas oli melko kattava kuvaus aikaisemmista tapahtumista sekä mainintoja työskentelystä ja tukimuodoista.

19 14 Tampereen asiakirjoissa kerrottiin yleensä aina, oliko äitiä, isää ja lasta tai muita asianosaisia kuultu. Lisäksi usein kerrottiin lapsen mielipide tai ainakin reaktio tilanteeseen, vaikka lasta ei varsinaisesti olisi kuultukaan. Poikkeuksen tähän muodostavat lapset, joiden olinpaikka ei ollut tiedossa kiireellisen huostaanoton tekohetkellä sekä osin aivan pienet lapset, jotka eivät osanneet ilmaista tahtoaan. Päätöksen perusteluista kävi yleensä ilmi, mistä tai keneltä aloite asian selvittämiseen kiireelliseen huostaanottoon johtavassa tilanteessa tuli. Yhteydenpidon kirjaamisen osalta käytäntö oli kirjava. Joissakin päätöksissä yksilöitiin tarkoin, keitä ja missä lapsi sai tavata, ja miten muutoin hän voi pitää yhteyttä hänelle läheisiin ihmisiin. Joissakin yhteydenpitokohta jäi epämääräisemmäksi ja useimmiten vastuu yhteydenpidosta sopimisesta jätettiin sijaishuoltopaikan vastuulle. Myös merkinnät jatkotoimenpiteistä vaihtelivat: osassa päätöksistä ne kerrottiin selkeästi, mutta useimmissa päätöksissä jatkosta ei puhuttu mitään. Aineistona olivat siis kiireelliset huostaanottopäätökset, jotka ovat hallinnollisia ja virkavastuulla tehtyjä asiakkaille annettavia valituskelpoisia päätöksiä. Selvityksessä on lähdetty liikkeelle siitä, mitä tietoa päätösasiakirjoista oli saatavissa ja tarkasteltu niitä tarkoituksena etsiä tekijöitä, jotka selittäisivät Turun ja Tampereen kiireellisten huostaanottojen lukumäärän suurta eroa. Tarkoitus oli selvittää, erosivatko sosiaalityöntekijöiden tulkinnat tilanteista ja niiden ratkaisuista jollakin tavoin näissä kaupungeissa. Tässä selvitysosuudessa rajaudutaan ainoastaan edellä mainittuun dokumenttiaineistoon. Sen lisäksi on edellä vertailtu Tampereen ja Turun lastensuojelutilastoja ja lastensuojelun palvelujärjestelmää 4.3 Kiireellisten huostaanottojen ajoittuminen Toimenpiteet kuukausittain Turussa kiireellisten huostaanottojen määrä vaihteli vuoden aikana kuukausittain yhdestä seitsemään ja Tampereella kymmenestä kahteenkymmeneenkahteen. Turussa niitä tehtiin eniten vuoden 2004 maaliskuussa ja toukokuussa kummassakin seitsemän sekä tammikuussa 2005 viisi. Tampereella puolestaan kiireellisiä huostaanottoja tehtiin eniten tammikuussa 2005 ja lokakuussa 2004 (21). Vähiten kiireellisiä huostaanottopäätöksiä tehtiin Tampereella huhtikuussa (10) ja toukokuussa (11) vuonna Turussa helmikuussa 2005 ei tehty yhtään päätöstä ja heinäkuussa vain yksi sekä elo-, loka- ja marraskuussa kussakin kaksi päätöstä. Kaavio 1. Kiireellisten huostaanottojen jakautuminen kuukausittain absoluuttisina lukuina TURKU TAMPERE 5 0 MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU TAMMI HELMI

20 15 Vertailtaessa Turun ja Tampereen kiireellisten huostaanottopäätösten jakautumista kuukausittain havaitaan, että niiden määrien vaihteluista muodostuu kaksi toisistaan poikkeavaa käyrää. Erityisesti määrät ja niiden suunta poikkeavat toisistaan kesäkuukausina: kun Tampereella oli havaittavissa kiireellisten huostaanottojen määrien kasvua kesä- ja heinäkuussa, oli suunta Turussa päinvastainen laskeva. Tarkasteltaessa Tampereen osalta vielä erikseen eri yksiköiden tekemiä kiireellisiä huostaanottopäätöksiä, todetaan päivystysyksikön (jollaista Turussa ei siis vielä tuolloin ollut) päätösosuuden olevan alueyksiköitä suurempi kesä- ja elokuussa. Heinäkuussa kiireellisten huostaanottojen määrä oli kesäkuukausista suurin, ja tuolloin sitä nosti erityisesti alueyksiköiden tekemien päätösten määrän lisääntyminen kaksinkertaiseksi edellisiin kuukausiin verrattuna. Kaavio 2. Kiireellisten huostaanottojen määrien vertailu kuukausittain yksiöiden mukaan Paussi Al.asemat Vo.keskus Turku maalis huhti touko elo syys loka marras joulu tammi helmi Kiireellisten huostaanottojen ajoittuminen eri kuukausille ja jakaantuminen eri yksiköiden kesken näytti olevan sattumanvaraista. Määrät vaihtelivat kuukausittain huomattavastikin eikä vaihtelulle ole helppo keksiä selitystä. Paussissa tehtiin päätöksiä muita yksiköitä enemmän tarkastelujaksolla vuonna 2004 maaliskuussa, toukokuussa, kesäkuussa ja elokuussa sekä vuonna 2005 tammikuussa. Heinäkuussa alueellisten sosiaaliasemien kiireellisten huostaanottopäätösten määrä oli hieman suurempi kuin Paussin. Muissa yksiköissä puolestaan tehtiin enemmän kuin Paussissa kiireellisiä huostaanottoja huhtikuussa, elokuussa, syyskuussa, marras- ja joulukuussa 2004 sekä vuonna 2005 helmikuussa (vastaanottokeskus mukaan lukien). Turkuun verrattuna ero oli suurin kesäkuukausina: Turussa määrä putosi jyrkästi toukokuusta heinäkuulle ja lähti sitten lievään nousuun elokuusta alkaen pysytellen kuitenkin selvästi alkuvuotta alemmalla tasolla koko loppuvuoden. Tampereella suunta oli siis päinvastainen: määrä kasvoi huhtikuusta alkaen kesää kohti, ja loppuvuoden luvut olivat selvästi kevään lukuja korkeammat.

21 Toimenpiteet viikonpäivän mukaan Tarkasteltaessa Turun ja Tampereen kiireellisiä huostaanottopäätöksiä on huomioitava, että Turussa tutkimusajankohtana tehtiin kiireellisiä huostaanottopäätöksiä ainoastaan arkipäivinä, kun taas Tampereella päätöksiä tehtiin päivystysyksikössä myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Yhteistä Turulle ja Tampereelle on se, että eniten päätöksiä tehtiin perjantaisin: Turussa 26 prosenttia kaikista kiireellisistä huostaanottopäätöksistä ja Tampereella 21 prosenttia. Turun päätökset kasaantuivat viikonlopun yhteyteen: perjantaille, maanantaille ja tiistaille, joiden yhteenlaskettu osuus kaikista päätöksistä oli yli 70 prosenttia. Vähiten siellä tehtiin päätöksiä keskiviikkoisin (11 prosenttia) ja toiseksi vähiten torstaisin. Kaavio 3. Kiireellisten huostaanottopäätösten jakautuminen viikonpäivittäin prosentteina Turku Tampere Maanantai Tiistai Keskiviiko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Tampereella eri viikonpäivien mukaan tarkasteltuna kaikkien kiireellisiä huostaanottoja tekevien yksiköiden yhteenlaskettujen päätösten määrä oli suurin perjantaisin ja toiseksi suurin keskiviikkoisin, suurin piirtein samaan määrään päästiin myös maanantaina ja tiistaina. Alimmat luvut olivat viikonloppuna: sunnuntaisin päätöksistä tehtiin viisi prosenttia ja lauantaisin 11 prosenttia. Kaavio 4. Kiireelliset huostaanotot viikonpäivittäin Tampereen eri yksiköissä Paussi Alueasemat Vastaanottokeskus 0 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 4.6.2008 1 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 17.6.2010 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2010

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013 Kuusikkotyöryhmä Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013 Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2/2014 Suomen kuuden suurimman kaupungin

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Kuusikko-työryhmä Palvelukokonaisuus Hanna Ahlgren-Leinvuo 30.8.2012 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Lasten sijaishuollon työryhmä Aila Kumpulainen 14.6.2007 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Kuusikko-työryhmä Palvelukokonaisuus Hanna Ahlgren-Leinvuo 30.8.2012 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2012

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2012 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2012 Lastensuojelun Kuusikko-työryhmä Hanna Ahlgren-Leinvuo 29.08.2013 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake 1) Päivystysyksikkö * nmlkj Hyvinkää nmlkj Keski-Uusimaa 2) Työvuoro * nmlkj Aktiivityö nmlkj Varallaolo Ilmoituksen/ yhteydenotot perustiedot 3) Yhteydenoton viikonpäivä

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN

TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN Tein kierroksen internetissä otsikoilla Terveyssosiaalityön näkyminen organisaatiomuutoksissa, organisaatiomuutokset terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro /PHSOTEY- Ppk Aava Yleisiä huomioita 1(3) Tiedon kokoaminen ja analysointi on tärkeää Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueesta ei

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Lapsiperhepalvelut, Lapsiperheiden tuki Lahti VIRANOMAISYHTEISTYÖ LAPSEN PAHOINPITELYN

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015 Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, Projektitutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut (Kuusikko), Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Tampereen kaupunki Avopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut TAMPEREEN KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHETUKIKESKUSTEN, JA EHKÄISEVÄN TYÖN ASIAKASPALAUTEKOONTI 1.4.2007 31.3.2013

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011 1 (10) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011 Tammi-maaliskuun 2011 aikana virka-ajan ulkopuolella toimivissa sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 321 eri päivystystapahtumaa Keski-Suomessa

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Tampereen Sosiaalipäivystyksen ja poliisin yhteistyö lastensuojelussa

Tampereen Sosiaalipäivystyksen ja poliisin yhteistyö lastensuojelussa Tampereen Sosiaalipäivystyksen ja poliisin yhteistyö lastensuojelussa Johtava sosiaalityöntekijä Tapani Unkila 01.10..2013 j Sosiaalipäivystyksen toimisto Tampereen poliisitalolla Tampereen Sosiaalipäivystys

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat 3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

TERVETULOA. Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11.

TERVETULOA. Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11. TERVETULOA Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11.2007 Alueellinen lastensuojelun sosiaalipäivystys Yhteistoimintasopimus

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2003

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2003 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2003 Lasten sijaishuollon Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.7. 2004 Julkaisija: Kuusikko-työryhmä Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja. Johanna Will-Orava 3.5.2013

Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja. Johanna Will-Orava 3.5.2013 Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja Johanna Will-Orava 3.5.2013 Toimintakäsikirjan sisältö 1. Johdanto 2. Perhepalveluiden lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus yhteistoiminta-alueella 3.

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Niina Pietilä YTM, lehtori, Metropolia Sijaishuollon päivät 29.9.

Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Niina Pietilä YTM, lehtori, Metropolia Sijaishuollon päivät 29.9. Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Niina Pietilä YTM, lehtori, Metropolia Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Sisältö Paikannus: Tutkimusaihe ja sen valikoituminen Tutkimusaineisto

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ 1 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 20.1.2015 I Yleistä 1 Soveltamisala Ylöjärven kaupungin

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE Kuusikko 2005 13.6.2005 LIITE 1( 1) LASTEN SIJAISHUOLTO 2004 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE 36 139 26 OULU 435 KUUSIKKO 0-17 v. väestö vv 2004/2005 97 410 55 080 43 367 29 229 36 139 26 435 287 660

Lisätiedot

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006 Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006 Lapsiperheiden ja aikuisten palvelut 15.11.2007 Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Aila Kumpulainen Marja-Riitta Kilponen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti:

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu 4.6.2013] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 2013

[julkaisu ja jakelu 4.6.2013] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 2013 [julkaisu ja jakelu 4.6.2013] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 2013 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/29 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun lopussa koko Karviaisen tuloslaskelma on jonkin verran vastaavan kauden talousarvion

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus 24.10.2006 Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Marja-Riitta Kilponen Aila Kumpulainen Sosiaalityö Kuusikon

Lisätiedot

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö Perussosiaalityön koko henkilöstö

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö Perussosiaalityön koko henkilöstö Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö Perussosiaalityön koko henkilöstö 29.3.2007 Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Marja-Riitta Kilponen

Lisätiedot

Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2002

Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2002 Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2002 20.11. 2003 Aila Kumpulainen Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän lasten sijaishuollon asiantuntijaryhmä,

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot