PEREHDYTYSOPAS PÄIVYSTYKSEN UUSILLE HOITOTYÖNTEKIJÖILLE SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PEREHDYTYSOPAS PÄIVYSTYKSEN UUSILLE HOITOTYÖNTEKIJÖILLE SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA"

Transkriptio

1 PEREHDYTYSOPAS PÄIVYSTYKSEN UUSILLE HOITOTYÖNTEKIJÖILLE SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA Marika Lepistö Satu Luojukoski Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Porin toimipaikka Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Lepistö Marika & Luojukoski Satu. Perehdytysopas päivystyksen uusille hoitotyöntekijöille Satakunnan keskussairaalassa. Pori, syksy 2008, 43s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi Pori. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tavoite oli laatia perehdytysopas Satakunnan keskussairaalan päivystyksen uusille hoitotyöntekijöille, jotta heidän olisi helpompi päästä työn alkuun päivystyksessä. Tietoa perehdytysoppaan pohjaksi saatiin Satakunnan keskussairaalan päivystyksen opaskansioista ja yleisistä ohjeistuksista sekä henkilökunnalta kyselemällä ja pyytämällä heitä kirjoittamaan toiveitaan ja ideoitaan paperille ylös. Vastauksia tuli hyvin vähän. Muutama hoitaja antoi palautetta perehdytysoppaan sisällöstä suullisesti. Teoriaosuudessa käsiteltiin yleisesti perehdyttämistä, akuuttihoitotyötä, tiimityöskentelyä sekä päivystystoimintaa. Työssä vertailtiin keskenään Satakunnan keskussairaalan ja Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystyksen toimintamalleja ja katsottiin onko niillä yhtäläisyyksiä ja sitä mikä niissä oli hyvää ja mikä huonoa. Toiveita perehdytysoppaan sisällöstä ei päivystyksen henkilökunnalta juurikaan saatu ennen kuin he olivat nähneet ensimmäisen version tulevasta oppaasta ja sen ulkomuodosta. Sen jälkeen oppaaseen tuli lisäehdotuksia ja pieniä muutostoiveita, jotka toteutettiin. Perehdytysopas arvioitiin päivystyksessä toimivaksi ja tarpeisiin vastaavaksi tiiviiksi tietopaketiksi. Asiasanat: perehdyttäminen, tiimityöskentely, akuuttihoitotyö, hanke

3 ABSTRACT Marika Lepistö & Satu Luojukoski. Orientation Guide for New Nurses in Emergency Care Unit in Satakunta Central Hospital. Pori, autumn 2008, 43 pages, 1 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. Degree: Nurse. The aim of this study was to create an orientation guide for new nurses in the emergency care unit at Satakunta Central Hospital to ease their transition into worklife. The data for the orientation guide were collected from the orientation folder the emergency care unit, the general guidelines of the hospital and also from the staff s experiences. This study concerns orientation, emergency nursing care, teamwork and general emergency care. In this study a comparision of workmodels in Satakunta Central Hospital and in Turku University Hospital emergency care unit was made to find out similarities and differencies. The emergency care staff did not present any suggestions until after they reviewed the first draft of the guide. After additions and changes were made the orientation guide was approved to be used in the working environment. Keywords: orientation, team work, acute care, project

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO PEREHDYTYSOPAS SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALAN PÄIVYSTYKSEN TARPEISIIN HANKETOIMINTA JA TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ YLEISTÄ PEREHDYTTÄMISESTÄ Tiedolliset valmiudet Yhteistyövalmiudet Taidolliset valmiudet TIIMITYÖSKENTELY PÄIVYSTYKSESSÄ AKUUTTIHOITOTYÖ OSANA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTELMÄÄ TOIMINTA TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSESSÄ Toiminta Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä Turun yliopistollisen keskussairaalan toimintamalli HANKKEEN TAVOITTEET, SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI Suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Arviointivaihe POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET...28 LÄHTEET...29 LIITE 1. Perehdytysopas...31

5 1 JOHDANTO Tämä opinnäytetyö on tehty parityönä ja aiheeksi valittiin molempia tekijöitä kiinnostava projekti. Molempien kiinnostus suuntautui akuuttihoitotyöhön ja siksi selvitettiin, löytyisikö sieltä tarpeellisia kohteita työn toteuttamiseksi. Kiinnostus kohdistui nimenomaan Satakunnan keskussairaalan päivystyspoliklinikalle, sillä se oli molemmille tuttu paikka oman työn kautta. Keskustelua opinnäytetyön aihepiiristä käytiin Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitajan ja ylihoitajan kanssa. Suurin esiin noussut kehittämistarve oli laatia uusille hoitotyöntekijöille suunnattu perehdytysopas päivystyksessä. Aikaisemmin tämäntyyppistä uusille hoitotyöntekijöille jaettavaa perehdytysopasta ei päivystyksessä ole ollut käytössä. Perehdytysopas tulee olemaan osa isompaa perehdytyskokonaisuutta Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä. Päivystyksessä on ollut käytössä perehdytyskansio ja perehtymiskaavake sekä perehdytyspäivä, jolloin hoitotyöntekijän kanssa on käyty asioita suullisesti läpi ja tutustuttu päivystyksen tiloihin. Aihe tuntui hyvältä ja mielenkiintoiselta, sillä vastaan on tullut tilanteita, joissa ei kunnon perehdytystä ole ollut tarjolla, ja alku on ollut kovin sekavaa ja hankalaa. Työn tarkoitus oli kohdistua ainoastaan uusiin hoitotyöntekijöihin, ei opiskelijoihin. Kirjallinen tuotos helpottaa uuden työntekijän työhön alkuun pääsemistä ja sopeutumista uuteen yksikköön. Perehdytys on yksi tärkeimmistä asioista, jonka kautta uusi työntekijä oppii uudesta työpaikastaan paljon. Oppaan tarkoituksena on palauttaa mieleen asioita, joita perehdytyspäivänä on käyty läpi ja jotka ovat voineet unohtua suuren informaatiomäärään vyöryessä eteen, sekä auttaa rutiineihin kiinni pääsemisessä. Osastojen henkilöstön suuri vaihtuvuus ja sijaisten jatkuva perehdyttäminen vaativat paljon aikaa varsinaisen henkilökunnan työajasta. Tällöin olisi hyvä löytää käteviä käytänteitä, joilla uusi työntekijä vastaanotetaan ja joilla helpotetaan työhön kiinni pääsemistä. Olisi hyvä, että perehdytyksen suorittaisivat henkilöt, jotka ovat siihen asiaan syventyneet. Perehdytyksen kesto vaihtelee. Siinä käy-

6 dään läpi asioita teoriassa ja käytännössä. Apuna voidaan käyttää tietopakettia, vaikkapa lehtistä, johon on kirjattu olennainen. (Vahla 2008, ) Ohjeistus ja aikataulutus työhön saatiin päivystyksen ylihoitajalta tapaamisen yhteydessä. Työ kirjattiin myös päivystyksen toimintasuunnitelmaan toteutuvaksi syksyllä Keskeisiä käsitteitä työssä ovat perehdyttäminen, tiimityöskentely, akuuttihoitotyö ja hanketoiminta.

7 7 2 PEREHDYTYSOPAS SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALAN PÄIVYSTYKSEN TARPEISIIN Opinnäytetyössä saatiin käytettäväksi jo aikaisemmin Satakunnan keskussairaalassa tehtyä materiaalia, jota päivystyksessä on käytetty perehdytykseen. Tarkoituksena oli päivittää ja tarkastaa käytössä olevat tiedot sekä tuoda uutta olemassa olevaa tietoa tulevaan oppaaseen. Päivystyksessä käytössä olevassa perehdytyskansiossa esitellään yleisesti Satakunnan sairaanhoitopiiriä ja sen toimintaa sekä päivystyksen tiimityöskentelyä. Nyt tarkoituksena oli tuottaa yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa tietoa päivystyksen tiimien työskentelytavoista ja rutiineista kyselemällä tiimien vetäjiltä, mitä he odottavat uusilta työntekijöiltä ja mikä on sellaista olennaista mitä he haluavat uusien hoitotyöntekijöiden oppivan ja sisäistävän nopeasti. Heitä pyydettiin kirjaamaan mielipiteitään ja ehdotuksiaan paperille, jotta olennainen ja tärkeä tieto olisi myöhemmin helppo kerätä perehdytysoppaaseen. Mitään erillisiä kysymyksiä heille ei esitetty, vaan vain pyydettiin kirjaamaan vapaamuotoisesti paperille, mitä he odottavat uusilta hoitotyöntekijöiltä päivystyksessä ja mitkä he kokevat tärkeimmiksi asioiksi. Perehdytysopas on laadittu sellaiseen muotoon, että sitä on helppo pitää mukana. Se mahtuu työtakin taskuun ja se on tehty paksusta paperista, jotta se ei helposti vahingoitu. Perehdytysoppaassa on yleistä tietoa päivystyksen toiminnasta sekä tärkeitä usein tarvittavia numeroita. Siinä on lyhyesti selitetty sekä sisätauti- että kirurgian päivystyksen toimintaa. Sisätautien ja kirurgian päivystyksistä on eritelty tärkeitä usein käytettyjä toimintamalleja sekä opastettu potilaiden vastaanottamisessa ja hoitosuunnitelmakaavakkeen täytössä. Erikseen on myös ohjeistettu tarvittavista tutkimuksista ja niihin liittyvistä käytännön asioista ja potilaan tilan seurannasta sekä jatkohoidon toteutuksesta. Oppaassa on myös kerrottu lyhyesti akuuttiryhmän kokoonpanosta ja miten ryhmä aktivoituu. Myös kuolemantapauksista päivystyksessä on kerrottu oleelli-

8 8 nen tieto. Oppaan loppuun on kerätty latinankielisiä sanoja, joita eniten päivystyksessä kuulee tai saa papereista lukea. Sähköinen kirjaaminen tulee olemaan päivystyksessä tulevaisuutta, mutta tällä hetkellä se ei vielä toteudu päivystyksen toiminnoissa eikä siitä ole olemassa selkeää ohjeistusta työntekijöille. Näin ollen sitä ei tässä työssä käsitellä. Työn ulkopuolelle on jätetty myös terveyskeskuksen yöpäivystyksen toiminta, vaikka se toteutetaankin keskussairaalan päivystyksen henkilökunnan toimesta.

9 9 3 HANKETOIMINTA JA TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ Hanketoiminta on toimintaa, jossa tavoitteena on ennalta määriteltyjen resurssien avulla saavuttaa tiettyjä kehitystavoitteita ja vaikutuksia. Hankkeelle ominaisia piirteitä on, että kehittämistavoitteet on ennalta määritelty ja sovittu, sekä tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat resurssit on ennalta määritelty. Toiminnan aloittamisen ja päättämisen ajankohta on määritelty ja toteuttamisen sekä seurannan vastuuhenkilöt on sovittu. Toiminnan talouden ja muiden resurssien erillisseurannasta on myös tehty päätös. (Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu 2003.) Tämän opinnäytetyön kehittämistavoitteet ja tarvittavat resurssit oli ennalta sovittu ja määritelty yhdessä Satakunnan keskussairaalan päivystyksen ylihoitajan ja osastonhoitajan kanssa. Toiminnan aloittamisen ja päättämisen ajankohta oli myös ennalta suunniteltu. Toiminnan toteuttamisen ja seurannan vastuuhenkilöt päätettiin ja samoin opinnäytetyöhön liittyvistä kustannuksista sovittiin ennalta. Työelämän ja ammattikorkeakoulujen yhdessä toteuttama hanketoiminta on toimintaa, jossa kohtaavat työelämän ja ammattikorkeakoulujen näkökulmat ja intressit. Hanketoiminnalla saadaan usein aikaan merkittäviäkin tuloksia. Ongelmana on kuitenkin nähty kehittämistyön kestävyys ja tulosten leviäminen. On todettu, että hanketyöskentelyssä tarvitaan kirjoittamista jolla pyritään tuottamaan muutosta eikä vain kuvaamaan sitä. Hankkeissa tuotetuissa teksteissä olisi tärkeää tuoda esille kehittämistyössä syntyneitä kokemuksellisia prosesseja sekä lisätä kehittämistoiminnan läpinäkyvyyttä. (Lambert 2008.) Toimintatutkimuksella tarkoitetaan tapaa, jossa teoriatietoa ja kokemuksen tuomaa käytännöntietoa yhdistetään ja ratkaistaan ongelmia, joita yhteisössä esiintyy ja pyritään siten saamaan aikaan muutoksia. Tutkija ja kohdeyhteisö ovat tiivisti vuorovaikutuksessa keskenään. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 114.)

10 10 Toimintatutkimuksen prosessi jaetaan seitsemään vaiheeseen, jotka ovat kartoitusvaihe, jossa selvitetään ongelmat. Toisena on prosessointivaihe, jossa käsitellään esiin tulleet ongelmat sekä muutoshalukkuus. Kolmantena tulee sitoutumisvaihe, jossa toiminta uudelleen suunnitellaan ja asetetaan tavoitteet. Neljäntenä vaiheena on suunnitteluvaihe, jolloin suunnitellaan konkreettisesti muutokseen tähtäävä toiminta. Viidentenä kohtana prosessissa on toteuttamisvaihe, jossa toiminta toteutetaan ja toimintaa seurataan. Lopuksi tulevat arviointivaihe, jossa arvioidaan muutosprosessi ja tulokset sekä hyväksymisvaihe, jossa muutos vakiintuu pysyväksi toimintamalliksi. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 115.) Tässä opinnäytetyössä on nämä vaiheet myös nähtävillä. Kartoitusvaiheessa on selvitetty mitä tarpeita työelämästä löytyy opinnäytetyön aiheeksi. Prosessointivaiheessa on mietitty esiin tulleita tarpeita ja sitä mikä on ollut niistä suurin ja tarpeellisin. Sitoutumisvaiheessa työlle on asetettu tavoitteet ja suunniteltu aikataulu ja työn sisältö on rajattu. Suunnitteluvaiheessa ollaan konkreettisesti mietitty työn ulkoasua ja sen sisltöä sekä miten se toteutetaan. Toteutusvaiheessa työ on tehty paperille ja sitä on muokattu tarpeiden mukaisesti. Lopuksi arviointivaiheessa saadun palautteen jälkeen on työtä vielä hieman muokauttu ja näin saatu toimiva kokonaisuus joka hyväksyttiin työelämän tarpeita vastaavaksi. Tietoisuutta lisäävä lähestymistapa on toimintatutkimuksen alkuperäisidea ja noudattaa eniten edellä olevaa toimintaprosessia. Tietoisuutta lisäävässä lähestymistavassa on tavoitteena lähentää ongelmaa ja sitä koskevaa teoreettista tietoa. Käytännöllisessä lähestymistavassa taas tutkija ja kohdeyhteisö määrittelevät ongelman yhdessä sekä sen syyn ja suunnittelevat toiminnat, joita tarvitaan ongelman ratkaisemiseksi. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen ) Työssä oli tarkoituksena saada tarvittava tärkeä tieto hoitohenkilökunnalle nopeasti saatavaksi. Mukana kulkevan oppaan muodossa, tarvittava tieto löytyy helposti.

11 11 4 YLEISTÄ PEREHDYTTÄMISESTÄ Perehdyttäminen on uuden tulokkaan tukemista siihen saakka, kunnes hän on riittävän varma omasta osaamisestaan ja pystyy ottamaan ohjakset omiin käsiinsä uudessa tehtävässään. Perehdyttäminen on myös tutustuttamista organisaatioon ja kaikkiin uusiin tehtäviin. (Satakunnan keskussairaala 2005.) Hyvällä perehdytyksellä luodaan myönteistä kuvaa työpaikasta ja helpotetaan työntekijää omaksumaan tarkoituksenmukaiset työ- ja toimintatavat. Perehdytyksen avulla työntekijä saa perustaidot toimia uudessa tehtävässään. Onnistuessaan perehdytys lisää uuden sekä työyhteisön työtyytyväisyyttä ja auttaa esimiestä johtamistehtävässä. Hyvä perehdytys viestii myös siitä, että tulokas on tervetullut uuteen työpaikkaansa. (Näveri 2007.) 4.1 Tiedolliset valmiudet Perehdytys kuuluu osana normaaliin työntekoon. Siinä on tarkoituksena tutustuttaa uusi työntekijä työympäristöönsä, työolosuhteisiin ja uusiin tuleviin työtehtäviin. Riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet tarjoavat myös valmiudet kehittää itseään, yhteisönsä toimintaa ja työtehtäviään myöhemmin ja ne ovat myös työtehtävien hoitamisen edellytys. (Kunnallinen työmarkkinalaitos; Yleiskirje A5/1997.) Perehdytysoppaassa on kerrottu eri työpisteiden toimintatavat ja periaatteet. Näin uuden hoitotyöntekijän on helpompi päästä eri työpisteiden toimintaan mukaan. 4.2 Yhteistyövalmiudet Perehdyttäminen edistää työntekijän aktiivisuutta työtehtävissä sekä luo itsenäisempää toimintaa. Se on myös työturvallisuuden perusta. Näin parannetaan

12 12 samalla viihtyvyyttä työpaikalla ja vähennetään henkilöstön vaihtuvuutta. Perehdytys antaa myös mahdollisuuden kehittää yhteistyövalmiuksia ja tutustuttaa uusi työntekijä muille työyhteisössä työskenteleville. (Kunnallinen työmarkkinalaitos; Yleiskirje A5/1997.) Perehdytysoppaan avulla uusi hoitotyöntekijä pystyy itsenäisempään ja aktiivisempaan työskentelyyn sekä pystyy paremmin hahmottamaan kokonaisuutta. 4.3 Taidolliset valmiudet Kohderyhmiä perehdyttämiselle ovat uudet työntekijät jotka aloittavat uudessa työpaikassa, sekä työntekijät, jotka siirtyvät uusiin tehtäviin mutta eivät vaihda työyhteisöä. Vaikka työsuhde olisi lyhytkin, on perehdyttäminen tärkeää. Myös pitkään poissaolleet vanhat työntekijät, esim. virkavapaalla tai äitiyslomalla olleet, tarvitsevat perehdytystä. Myös suuret muutokset, jotka tapahtuvat työyhteisössä, vaativat työntekijöiden uudelleen perehdyttämistä. (Kunnallinen työmarkkinalaitos; Yleiskirje A5/1997.) Perehdytysopas toimii esimerkiksi pitkään työstä poissaolleelle hoitotyöntekijälle apuna asioiden mieleen palauttamisessa sekä tuo esille toiminnassa tapahtuneet mahdolliset muutokset.

13 13 5 TIIMITYÖSKENTELY PÄIVYSTYKSESSÄ Tiimityöskentelystä tuli suosittu työskentelytapa 90-luvulla. Joka asiaa, jossa työtä voitiin tehdä ryhmissä, alettiin kutsua tiimityöksi. Erimielisyyksiä syntyi siitä, pitäisikö tiimin sisältää henkilöitä, joilla olisi eri osaamisalueita, vai henkilöitä, joilla olisi erilaiset roolit ja erilaisia persoonallisuuksia tai molemmat yhdistettyinä. (Huusko 2008, 71.) Yhtenä määritelmänä tiimistä voidaan käyttää pientä säännöllisesti yhteydessä toisiinsa olevaa ihmisryhmää, joilla on yhteinen toimintamalli, yhteiset suoritustavoitteet ja yhteinen päämäärä, ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan. (Katzenbach & Smith 1996, 59.) Koska ihmisillä on monenlaisia ongelmia, tarvitaan myös moniammatillista osaamista. Moniammatillinen työryhmä tuo ihmisten ongelmiin laajaa osaamista ja se pystyy luomaan kokonaiskuvan asiakkaasta helpommin. Täten asiakkaille voidaan tarjota laajempaa asiantuntijuutta ja hoitoa. (Perttula 2008, 74.) Vuorovaikutussuhteet jäsenten välillä korostuvat tiimityössä, ja jokaisen tiimiläisen on puhallettava yhteen hiileen, sillä se helpottaa tiimiläisten jaksamista. Hyvässä tiimissä korostuu arvostus ja hyväksyntä. Siinä myös otetaan erilaisuus myönteisenä vastaan. Mitä enemmän on erityisosaamista, sitä vahvempi tiimi on. Kokeneet työntekijät tuovat osaamista ja hyväksi todettuja käytäntöjä ja uusien työntekijöiden tuodessa uusia näkökulmia asioihin. (Mäkipää & Peltomaa i.a., 3-5.) Roolien tiimissä tulisi olla ilmapiiriä ylläpitäviä ja sen toimintaa helpottavia. Useat myönteiset roolit kullakin tiimiläisellä edistävät tiimin toimintaa. Väsyneenä ja uupuneena tiimiläiset voivat käyttäytyä tiimitoimintaa häiritsevästi. Jos joku tiimiläinen toimii pääsääntöisesti häiritsevästi, vaikuttaa se kielteisesti koko tiimin toimintaan. Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu kuitenkin toisten tiimiläisten huomioiminen ja anteeksi pyytäminen ja antaminen. (Mäkisalo 2003, )

14 14 Kuitenkin toiset ihmiset saattavat arvostaa enemmän yksilövastuuta ja yksilösuorituksia kuin ryhmävastuuta. Tästä voikin aiheutua tiimityöskentelyn vastustusta. Toisilla on melkeinpä synnynnäistä se, etteivät he halua ottaa riskejä ja jättää vastuuta onnistumisesta tiimin käsiin. (Katzenbach & Smith 1996, 36.) A. Heikkilän ollessa osastonhoitajana Satakunnan keskussairaalan päivystyspoliklinikalla aloitettiin kehittämisprojekti, jolloin päivystyksessä siirryttiin työskentelemään tiimeissä. Tämän projektin tarkoituksena oli selkiyttää työyhteisön kokonaistoiminta ja ammattiryhmien roolit uudelleen. Henkilökunnan toiveet nousivat keskeisimmäksi innovaattoriksi. Näitä olivat tehtäväkuvien selkiinnyttäminen ja yhteisten pelisääntöjen luominen. Projektin pyrkimyksenä oli myös kehittää hoitotyön laatua, lisätä työntekijöiden viihtyvyyttä ja työniloa sekä mahdollistaa uudenlaista johtamistapaa. (Heikkilä 2003.) Päivystyspoliklinikan toiminta on jaettu neljään vastuualueeseen (sisätaudit, kirurgia, tarkkailu, terveyskeskus). Osastonhoitajalla on vastuu hoitotyön toiminnasta ja hänen parinaan toimii apulaisosastonhoitaja. Jokaiselle vastuualueelle valittiin käytännön hoitotyöstä vastaava hoitaja. Työntekijöiden hakeutuminen tiimeihin on vapaaehtoista. Tiimien keskimääräinen henkilömäärä on 8-10 henkilöä. Tiimeissä työvuoron aikana työskentelee 2-3 työntekijää kerrallaan. (Heikkilä 2003.) Uudelle hoitotyöntekijälle tämä kaikki tuo suuria haasteita ja paljon vastuuta, uuden oppimista, erilaisten ihmisten kanssa toimeen tulemista. Tähän kaikkeen on haluttu tuoda selkeyttä ja valmiita toimintamalleja kirjallisen oppaan muodossa.

15 15 6 AKUUTTIHOITOTYÖ OSANA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTELMÄÄ Akuuttihoitoa toteutetaan sairaaloiden/terveyskeskuksien päivystyksissä sekä sairaalaan ulkopuolella ensihoitoa vaativissa tilanteissa ja se on yksi osa terveydenhuollon ammattitoimintaa. Potilaan hoito voidaan aloittaa jo kotona, mikäli potilaan tila sitä vaatii. Nykylääketiede antaa siihen edellytykset ja lääkärit valvovat tätä toimintaan. Jo kotona aloitettua hoitoa jatketaan terveydenhuollon eri toimintayksiköissä. Toiminnan tavoitteena on potilaan parempi selviytyminen. Hätäkeskustoiminta on yhtenä tärkeänä osana terveydenhuollon toimivaa järjestelmää. (Finnmedica Oy.) Usein sairastuminen tai vammautuminen tulee äkillisesti ja varoittamatta. Potilas joutuu yhtäkkiä kokemaan niin sairaalassa kuin sairaalan ulkopuolellakin turvattomuuden tunnetta, pelkoa, itsenäisyyden menettämistä, oman eheytensä loukkaamista jopa oman elämänhallinnan menettämistä. Tällöin ihmiset kaipaavat samanlaista huolenpitoa, turvallisuuden tunnetta ja ymmärtämystä kuin muutoinkin terveydenhuollon asiakkaina ollessaan. Äkillisesti sairastunut tarvitsee apua ajallaan, joten asianmukainen hoito oikeaan aikaan on tärkeää. Tällöin hoitohenkilöstöltä vaaditaan kykyä arvioida potilaan tilaa ja sekä tehdä nopeita päätöksiä hoitovalinnoista. (Kuisma, Holmström & Porthan 2008, ) Yhteydenotto hätäkeskukseen on yleensä ensimmäinen askel hoitoketjun aloittamiseen, kun ihminen on sairastunut tai vammautunut. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen saamiensa tietojen perusteella ja lähettää sen mukaan apua paikalle. Kun paikalle saapuu ensihoitoon koulutettu henkilöstö, alkaa potilaan hoito välittömästi. Potilaan peruselintoimintoja seurataan, ne voidaan kenties palauttaa tai ylläpitää niitä. Potilaalle voidaan antaa oireenmukaista hoitoa tai voidaan alkaa hoitamaan sairauden perussyytä. Tavoite ensihoidossa sairaalan ulkopuolella on vakauttaa potilaan tila, jotta hänet voidaan siirtää lopulliseen hoitopaikkaan turvallisesti, kuten päivystykseen, saamaan asianmukaista hoitoa. (Rasku, Sopanen & Toivola 1999, )

16 16 7 TOIMINTA TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSESSÄ Suomi on jaettu 20 sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiirit järjestävät erikoissairaanhoidon lain velvoittamina. Sairaanhoitopiirien tulee sovittaa erikoissairaanhoidon palvelut yhteen alueensa terveyskeskusten kanssa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. (Mäkipää & Peltomaa i.a., 6.) Päivystyspoliklinikka on usein portti sairaalaan. Potilaat tulevat päivystykseen joko omin avuin tai ambulanssilla. Päivystyspoliklinikalla jokainen päivä on erilainen ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Hoitotyöntekijät kohtaavat vuoronsa aikana lukuisia potilaita ja vuorovaikutustaitoja tarvitaan jatkuvasti. Tarvitaan taitoa ja rohkeutta käsitellä potilaiden ja omaisten ahdistus ja vaihtelevat tunteet sekä auttaa heitä käsittelemään näitä tunteita. (Kuisma, Holmström & Porthan 2008, ) Potilaan hoidon porrastusperiaatteiden mukaisesti henkilö hakeutuu ensin terveyskeskuksen päivystykseen, josta päivystävä lääkäri tarvittaessa tekee lähetteen jatkohoitoon. Erikoissairaanhoidon päivystykseen tarvitaan yleensä lähete. Erikoissairaanhoidon lääkärin hoitoa ja tutkimuksia vaativa potilas voidaan myös ottaa vastaan päivystyspoliklinikalle ilman lähetettä, jos hänen vointinsa ja oireensa sitä vaativat. (Mäkipää & Peltomaa i.a., 6.) Päivystyspoliklinikalla työskentelevän henkilökunnan on oltava jatkuvasti valmiina alkuhoitoon. Heillä on oltava kykyä ja taitoa toimia äkillisissä tilanteissa sekä hallittava välineistö. Tyypillistä päivystyksessä on tilanteiden ennalta arvaamattomuus, tilanteiden nopea muuttuminen sekä lyhyet hoitokontaktit. (Mäkipää & Peltomaa i.a., 7.) Työ vaatii sekä fyysistä että psyykkistä paineensietokykyä. Yhteistyökyky ja joustavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia päivystyspoliklinikan työntekijöillä. Yhteistyö muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa tulee olla saumatonta. (Mäkipää & Peltomaa i.a., 7.)

17 Toiminta Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita kaikille 24 jäsenkuntansa asukkaille, joita tällä hetkellä on noin Toiminta tapahtuu yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Työntekijöitä kaikkiaan sairaanhoitopiirin palveluksessa on noin 3500 henkilöä. Päivystyksen henkilökuntaan kuuluu noin 90 henkilöä. (Satakunnan sairaanhoitopiiri 2008.) Toiminta Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä tapahtuu erikoisaloittain tiimityönä kirurgiassa, sisätaudeilla, terveyskeskus-yöpäivystyksessä ja tarkkailussa. Uuden hoitotyöntekijän sisäänpääsy erikoisalojen tiimityöskentelyyn on hankalaa ilman kunnollista ja asiallista perehdytystä. Erikoisaloilla on käytössä paljon yhteisiä rutiinikäytäntöjä, mutta myös paljon käytäntöjä, joita toteutetaan vain tietyllä erikoisalalla. Työntekijät toimivat kaikki vuorollaan eri erikoisaloilla. (Satakunnan keskussairaala 2005.) Keskeinen rooli Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä on vastaanottavalla sairaanhoitajalla / triagehoitajalla. Vastaanottavan sairaanhoitajan / triagehoitajan työnkuvaan kuuluu potilaan vastaanottaminen, potilaiden ohjaus ja henkilökunnan resurssoinnin kohdentaminen sekä raportointi työvuoron kulusta esimiehille sekä päivystyksen johtoryhmälle. (Satakunnan keskussairaala 2005.) Opinnäytetyössä puhutaan rinnakkain vastaanottavasta sairaanhoitajasta ja triagehoitajasta, vaikka nämä tarkoittavat käytännössä samaa henkilöä. Vastaanottavan sairaanhoitajan toimenkuvaa ollaan Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä muuttamassa ja uudelleen ohjeistamassa. Ohjeistus ja koulutus on vielä kesken. Jatkossa nimike muuttuu triagehoitajaksi ja työnkuvassa tulee korostumaan potilaiden hoidon kiireellisyysarvion tekeminen ja ohjaaminen oikeaan hoitopaikkaan. Potilaan saapuessa Satakunnan keskussairaalan päivystykseen vastaanottava sairaanhoitaja / triagehoitaja kartoittaa potilaan tulosyyn ja selvittää taustatieto-

18 18 ja. Hän tekee arvion hoidon kiireellisyydestä, kirjaa tiedot hoitosuunnitelmalomakkeeseen sekä vie tiedon potilaasta hoitotiimille. (Koski & Kuusela 2002.) Vastaanottava sairaanhoitaja / triagehoitaja on potilaan ensikontakti hoitavaan henkilökuntaan päivystyksessä. Vastaanotto antaa potilaalle kokemuksen hoitotyön laadusta ja luotettavuudesta. Potilaan kannalta on tärkeää, että hän ja hänen omaisensa tietävät, että hänestä ollaan kiinnostuneita kokonaisvaltaisesti ja hänen sairautensa on tiedossa. Lisäksi vastaanottava sairaanhoitaja / triagehoitaja kertoo potilaalle tulevista hoitotoimista, mahdollisesta odotusajasta sekä ohjaa hänet tarvittaviin tutkimuksiin. (Koski & Kuusela 2002.) Satakunnan keskussairaalan päivystyksen hoitotyössä työskentelee sairaanhoitajia, perushoitajia sekä lääkintävahtimestareita. Perushoitajan toimenkuva on melkein samanlainen kuin sairaanhoitajalla, sillä erolla, että perushoitaja ei toteuta lääkehoitoa. Lääkintävahtimestarit ovat sairaanhoitajan työparina ja he suorittavat lisäksi kipsauksia ja tukisidosten tekoa sekä antavat kotihoito-ohjeita potilaille. Satakunnan keskussairaala on opetussairaala, jossa hoitotyön ja lääketieteen opiskelijat suorittavat käytännön harjoittelujaksoja. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, ) Kirurgian päivystyksessä hoidetaan ensisijaisesti kiireellistä leikkaushoitoa vaativia, murtumapotilaita, vakavia palovammoja saaneita tai muuten äkillisesti vammautuneita potilaita. (Satakunnan sairaanhoitopiiri 2008.) Kirurgian päivystyksessä on käytössä traumahälytysjärjestelmä. Traumahälytykset on jaettu perushälytyksiin, jolloin potilaita on ja heistä monivammapotilaita 1-2 sekä täyshälytyksiin, jolloin potilaita on tulossa yli 16 ja näistä monivammapotilaita yli 3. Päivystyksen saadessa tiedon tapahtuneesta, päivystyksen henkilökunta varautuu potilaiden vastaanottoon, tiedottaa muita tarvittavia yksiköitä, mm. anestesia, laboratorio, kuvantaminen, teho-osasto, kirurgiset vuodeosastot. Perushälytyksen ollessa kyseessä päivystyksen oma henkilökunta vastaa hoidosta eikä hälytä muilta osastoilta hoitohenkilökuntaa avuksi. (Sa-

19 19 takunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, ) Sisätautien päivystyksessä hoidetaan sisätautisesta ongelmatiikasta kärsivien potilaiden lisäksi neurologisista ja keuhkoperäisistä sekä psykiatrisista ongelmista kärsiviä potilaita. Tyypillisiä sisätautipotilaita ovat rintakipu-, aivohalvaus-, hengenahdistus-, sydämen vajaatoiminta-, rytmihäiriö-, intoksikaatiopotilaat ja epilepsia/kouristelupotilaat sekä päänsärkyoireista kärsivät potilaat ja hypotermiset potilaat. Psykiatrisista potilaista tehdään lähete tai psykiatrin konsultaatio, jotta he pääsevät mahdollisimman nopeasti oikeaan hoitopaikkaan. (Satakunnan sairaanhoitopiiri 2008.) Sisätautien päivystyksessä on ohjeistus aivoverenkiertohäiriöpotilaiden (AVH) vastaanottoon ja hoitoon. Päivystys saa sairaankuljetuksesta ennakkoilmoituksen AVH-potilaasta. Ennakkoilmoituksesta selviää mm oireiden alkuajankohta, peruselintoiminnot sekä mahdollinen Marevan-hoito. Sisätautipäivystäjä ottaa tarvittaessa yhteyttä neurologiin, ilmoittaa röntgenosastolle ja laboratorioon potilaasta. Sisätautien päivystys varautuu vastaanottamaan potilaan, tekemään tulostatuksen, turvaamaan peruselintoiminnot ja siirtämään nopeasti röntgenosastolle. Liuotushoito on siis mahdollista suorittaa kriteereiden täyttyessä kaikkina vuorokauden aikoina. (Vaula 2005.) Päivystyksessä toimii akuuttihoitaja, jonka työkenttää on koko päivystys. Hän työskentelee siellä missä tarvetta on eli on ns. kiireapuna. Akuuttihoitajan työaika on klo (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, ) Lastentautien, silmätautien, korva-, nenä- ja kurkkutautien ja gynekologian päivystys toimii arkisin klo ja pyhisin sekä viikonloppuisin ympäri vuorokauden. Potilaat hakeutuvat hoitoon pääsääntöisesti lähetteellä. Heistä päivystyksessä huolehtii iltaemäntä eli R-hoitaja. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, )

20 20 Terveyskeskuspäivystys toimii Satakunnan keskussairaalan päivystyksen kanssa samoissa tiloissa. Erikoissairaanhoidon henkilökunta vastaa yöaikaan tulevien potilaiden vastaanotosta ja hoidosta myös terveyskeskuspäivystyksen puolella. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, ) Tarkkailuosasto toimii päivystyksen välittömässä läheisyydessä vastaten lyhytaikaista osastohoitoa ja seurantaa vaativien potilaiden hoidosta ja seurannasta. Tarkkailuosastolla ja päivystyksessä työskentelee sama henkilökunta. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, ) Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä työskentelee arkipäivinä potilaskuljettaja, joka huolehtii potilaiden kuljetuksista osastoille ja tutkimuksiin. Muina aikoina potilaiden kuljetuksista vastaavat päivystyksen hoitotyöntekijät. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, ) Satakunnan keskussairaalan sisällä toimii akuuttiryhmä, jonka toimintaan päivystyksestä sisätautien etupäivystäjä ja sairaanhoitajat ja lääkintävahtimestarit vuorollaan osallistuvat. Käytössä on puhelinnumero, johon soittaessa puhelu yhdistyy sydänvalvontaan ja vuorossa olevien henkilöiden hakuun. Akuuttiryhmässä olevat kiiruhtavat sydänvalvontaan, josta saavat tiedot tapahtuneesta sekä ottavat sieltä välineet mukaansa ja lähtevät kohteeseen. Näiden potilaiden jatkohoito tilanteen salliessa tapahtuu osastolla, jossa potilas on ollut hoidossa tai tarvittaessa potilas siirretään sydänvalvonta- tai teho-osastolle jatkohoitoon. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, )

21 Turun yliopistollisen keskussairaalan toimintamalli Työhön on otettu mukaan myös Turun yliopistollisen keskussairaalan toimintamalli vertailun vuoksi. Toinen tämän opinnäytetyön tekijöistä suoritti siellä yhden kahdeksan viikon työharjoittelujakson ja pääsi näin käytännössä katsomaan, miten siellä toimitaan. Malli otettiin työhön mukaan, jotta voitaisiin verrata Turun yliopistollisen keskussairaalan sekä Satakunnan keskussairaalan päivystysten toimintoja ja niiden mahdollisia yhtäläisyyksiä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on kuntayhtymä ja se sisältää 56 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopiston. Alueella toimii 24 terveyskeskusta ja asukkaita piirin alueella on noin VSSHP tarjoaa erikoissairaanhoitoa yliopistollisessa keskussairaalassa sekä neljässä aluesairaalassa, Loimaan aluesairaalassa, Salon aluesairaalassa, Turunmaan sairaalassa ja Vakka-Suomen sairaalassa. Sairaspaikkoja on yhteensä aluesairaaloissa Lisäksi sairaanhoitopiirillä on psykiatriset sairaalat Halikossa ja Uudessakaupungissa. (Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri i.a.) Turun yliopistollinen keskussairaala tuottaa korkealaatuisia terveyspalveluja yhteistyössä perusterveydenhuollon ja muiden terveydenhuoltoyksiköiden kanssa. Palveluissa korostuu ammatillinen osaaminen, potilaiden tasa-arvo, yhteistyö, yksilön kunnioitus sekä varmennettu laatu. Turun yliopistolliseen sairaalaan kuuluvat myös Kantasairaala, Kirurginen sairaala, jotka sijaitsevat Turussa, Paimion sairaala, Raision sairaala sekä nykyään myös Vakka-Suomen sairaala. (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri i.a.) Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiapupoliklinikka sisältää eriteltyjä erikoisaloja, joihin potilaat lajitellaan kun he sairaalaan saapuvat, joko ambulanssilla tai omin avuin. Potilaat tulevat joko lähetteellä tai ilman lähetettä. Ensiapu on jaettu kahteen yksikköön. Operatiivisella puolella hoidetaan traumatologisia ja kirurgisia potilaita. Siellä sijaitsee myös ensihoitohuone, jossa hoidetaan huonokuntoisia kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita. Päivystysaikana myös traumatologiset lapset hoidetaan operatiivisella puolella. Konservatiivisella puo-

22 22 lella hoidetaan neurologisia ja sisätautisia potilaita. Päivystysaikana konservatiivisella puolella hoidetaan myös päivystysluonteiset psykiatriset potilaat. Ensiavussa on tarkoituksena pyrkiä tarjoamaan potilaille aina parasta mahdollista hoitoa. Vuorokauden aikana ensiavussa hoidetaan noin 92 potilasta. (Tanninen & Paavola 2003, ) Ensiapupoliklinikalla toimii vastaanottava hoitaja ympäri vuorokauden. Vastaanottava hoitaja toimii pääasiassa ilmoittautumisessa. Hän vastaa puhelinliikenteestä, tarvittaessa sisäänkirjoittaa potilaat, vastaanottaa potilaat ja ohjaa hoitoyksiköihin, tarkistaa laboratoriovastaukset ja on yhteistyössä lääkärin kanssa, jotta voi ohjata potilaan oikeaan hoitopaikkaan. Vastaanottavalla hoitajalla on myös taskussaan aina virve-puhelin, johon ambulanssit ja Medi-heli tekevät ennakko-ilmoituksen huonokuntoisista ja ensihoitohuonetta tarvitsevista potilaista. (Tanninen & Paavola 2003, 13.) Sairaanhoitajat keskittyvät potilaiden kokonaisvaltaiseen hyvään hoitoon, johon kuuluu myös omaisten huomioiminen ja informointi. Koska Turun yliopistollinen keskussairaala on opetussairaala, kuuluu opiskelijoiden ohjaaminen kaikille. Sairaanhoitajien pitää myös jatkuvasti kehittää ja kouluttaa itseään, jotta hyvä hoito olisi asianmukaista. Perushoitajan / lähihoitajan toimenkuva on lähes samankaltainen kuin sairaanhoitajan, paitsi että he eivät toteuta lääkehoitoa eivätkä tee kaikkia toimenpiteitä itsenäisesti. Lääkintävahtimestarit toimivat työparina sairaanhoitajan kanssa. Lisäksi lääkintävahtimestarit suorittavat kipsauksia ja tukisidoksia sekä antavat niihin kuuluvia kotihoito-ohjeita potilaille. Päivystysaikana he myös huolehtivat potilaskuljetukset ensiavusta vuodeosastoille. (Tanninen & Paavola 2003, 14.) Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiavussa toimii myös kaksi erilaista hälytysjärjestelmää, traumahälytys ja neurologinen AVH-hälytys. Jos potilaaksi ilmoitetaan monivammapotilas tai vaikeasta vammasta kärsivä potilas tai on epäily näistä, laukeaa traumahälytys. Traumakirurgi päättää laukaistaanko hälytys vai ei. Työryhmään kuuluu traumakirurgin lisäksi anestesialääkäri, koordinoivahoitaja, anestesiahoitaja, traumahoitaja ja lääkintävahtimestari. Tehtävät on jaettu operatiivisella puolella työskenteleville. Neurologinen hälytys laukais-

23 23 taan kun potilas täyttää tietyt kriteerit. AVH-hälytys on aivohalvauspotilaista tehtävä neurologinen hälytys, jossa valmistellaan kaikki potilaan vastaanottamista varten, jotta voitaisiin antaa mahdollisimman hyvä ja nopea hoito. Potilas pääsee heti ensiapuun tullessaan CT-kuvauksiin (pään tietokonetomografiakuvaus), jonka perusteella valitaan potilaan hoitopaikka ja hoitotoimenpiteet. (Tanninen & Paavola 2003, ) Turun yliopistollinen keskussairaala koostuu monesta erillisestä rakennuksesta ja sillä on vuodeosastoja lähikunnissa, joten potilaan jatkohoitoon kuljetus tapahtuu monella eri tavalla. Samassa rakennuksessa sijaitseviin osastoihin hoitajat vievät potilaat itse. Muihin osiin sairaala voidaan käyttää ns. tunnelikuljetusta, jossa on oma kuljettaja, joka siirtää potilaan sängyllä siihen tarkoitukseen suunnitellulla ajoneuvolla. Kaikkiin rakennuksiin ei ole tunnelia ja silloin käytetään ambulanssia, invataksia tai tavallista taksia kuten myös lähikuntien osastoille vietäessä. (Tanninen & Paavola 2003, ) Satakunnan keskussairaalan päivystyksen ja Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiavun toiminnoista löytyi paljon yhtäläisyyksiä, mutta joitakin asioita on toteutettu hieman eritavoin. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on erikoisaloja jaoteltu enemmän kuin Satakunnan keskussairaalassa. Siellä on erikseen neurologian ja sisätautien ensiapu, kun taas Satakunnan keskussairaalassa ne ovat samassa. Samoin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on jaettu traumatologia ja pehmyt kirurgia erikseen, kun taas Satakunnan keskussairaalassa ne ovat samassa. Näin ollen Turun yliopistollisessa keskussairaalassa potilaat saattavat päästä nopeammin alansa erikoislääkärin hoitoon. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vastaanottavan sairaanhoitajan toimenkuva ja työtehtävät olivat selkeämpiä kuin Satakunnan keskussairaalassa, sillä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vastaanottava sairaanhoitaja ei varsinaisesti osallistu potilaiden hoitoon tai hoitotoimenpiteisiin, jotka taas vievät aikaa. Molemmissa sairaaloissa on luotu hälytysjärjestelmiä kriittisimpien potilaiden tehokkaan ja asianmukaisen hoidon alkamiseksi ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi. Esimerkiksi trauma-, tai aivohalvauspotilaan hälytysjärjestelmillä saadaan nopeasti paikalle lisää asiantuntevaa ja osaava henkilökuntaa. Molemmista sairaaloista löytyi hyviä tai ei niin toimivia asioita päivystyksen toiminnassa.

24 24 8 HANKKEEN TAVOITTEET, SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI Hankkeen yhtenä tavoitteena oli selvittää, minkälaista perehdytystä uudet hoitotyöntekijät eniten kaipaavat, minkä nykyisessä perehdytyksessä voisi tehdä toisin ja mikä on hyvää. Päätavoitteena oli tehdä opaslehtinen, jotta uuden hoitotyöntekijän on mahdollisimman helppo päästä työyhteisön toimintaan mukaan. Yhtenä tiedonkeruumenetelmänä käytettiin suullista menetelmää, jossa päivystyksen hoitotyöntekijöitä tiedusteltiin asioita, jotka he kokivat tärkeiksi ja tarpeellisiksi. Tässä oli tarkoituksena kartoittaa, mitä puutteita sen hetkisessä perehdytyksessä oli ja mitä toiveita työntekijöillä oli perehdytyksestä. Jokaisella oli mahdollisuus antaa mielipiteensä ja näin tuoda omat ideansa esiin. Tietoa kerättiin myös päivystyksessä olevasta perehdytysmateriaalista ja hoitotyön ohjeistuksista. Hankkeen tavoitteena oli tehdä kirjallinen perehdytysopas joka mahtuu hoitotyöntekijän taskuun, jotta opas olisi aina tarvittaessa saatavilla. Perehdytysopas tallennettiin cd-levylle, jota voidaan tarvittaessa päivittää ja josta voidaan tulostaa uudistettuja perehdytysoppaita hoitohenkilökunnan käyttöön. Cd-levyn päivittäminen tapahtuu päivystyksen osastonhoitajan nimeämän henkilön toimesta. 8.1 Suunnitteluvaihe Hankesuunnitelma tehtiin syksyn 2007 aikana ja hankelupa-anomus keväällä Lupa työn tekemiseen saatiin Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitajalta. Keväällä 2008 pyydettiin tiimien vetäjiltä ehdotuksia perehdytysoppaan sisällöstä ja ideoita oltiin valmiita ottamaan vastaan muultakin päivystyksen hoitohenkilöstöltä.

25 Toteutusvaihe Perehdytysoppaan tekeminen aloitettiin syksyllä 2008, kun oli selvitetty tiimien toiminnan kannalta tärkeät asiat ja rutiinitehtävät. Oppaasta tehtiin raakaversio ja siitä saatiin palaute osastonhoitajalta ja tiimien vetäjiltä sekä hoitohenkilökunnalta. Perehdytysoppaaseen tehtiin siihen ehdotetut muutokset ja lisäykset ja se vietiin Satakunnan keskussairaalan monistamoon. Perehdytysoppaasta tehtiin kaksi erilaista versiota näytettäväksi päivystykseen ja esiteltäväksi päivystyksen johtoryhmälle. Lopullinen tuotos tallennettiin myös cd:lle, mahdollistaen näin myöhemmän päivityksen. Teoriaosuuden tekeminen aloitettiin syksyllä 2007 ja sitä tehtiin koko vuoden 2008 ajan. Työ valmistui loppusyksystä Tiedonhankinnassa käytettiin apuna päivystyksessä jo aikaisemmin tuotettua perehdytysmateriaalia. Päivystyksen toiminta on selkeästi ohjeistettua ja tavoitteellista, joten oppaan runko koottiin ohjeistuksia ja toimintamalleja hyväksikäyttäen. Oppaasta piti tehdä tiivis ja ytimekäs asiatietopaketti, josta löytyisi vain oleellinen ja tarvittava tieto. Ainoa ongelma työssä oli se, että hoitohenkilökunnalta ei saatu ennakkoon toiveita ja ajatuksia tulevan oppaan sisällöstä. Vasta ensimmäisen version valmistuttua perehdytysoppaasta saatiin muutos- ja lisäysehdotuksia. Perehdytysoppaaseen kerättiin tietoa päivystyksen toimintatavoista ja rutiineista. Oppaaseen laitettiin myös tärkeimpiä ja käytetyimpiä puhelinnumeroita ja tutkimuksia sekä niiden tilausohjeita. Aluksi oli tarkoituksena sisällyttää siihen myös käytetyimpiä laboratoriokoodeja. Ylihoitajan toiveesta niitä ei oppaaseen lisätty, koska sairaanhoitopiirissä otetaan lähiaikoina käyttöön uusi laboratoriojärjestelmä. Opinnäytetyötä tehtiin mahdollisuuksien mukaan yhdessä sekä myös itsenäisesti. Työn edetessä sovittiin tapaamisista osastonhoitajan kanssa aina tarvittaessa. Materiaalit työhön saatiin Satakunnan keskussairaalan päivystyksestä. Materiaaleihin kuului työssä tarvittava tulostuspaperi, cd-levy sekä perehdytysoppaaseen tarvittava materiaali.

26 Arviointivaihe Työstä ja sen edistymisestä käytiin keskustelua ja arviointia sen edetessä päivystyksen ylihoitajan ja osastonhoitajan kanssa sekä avointa keskustelua päivystyksen hoitotyöntekijöiden kanssa. Tarvittaessa konsultoitiin opettajia sekä pyydettiin heiltä arviointia. Yhteistyö tuotoksen vastaanottajan kanssa oli tärkeää, jotta resursseja ei ylitettäisi ja että työ vastaisi sille asetettuja tavoitteita. Työn edetessä raakaversioita näytettiin päivystyksen ylihoitajalle ja osastonhoitajalle, jotta he saattoivat tarvittaessa esittää muutosehdotuksia. Näin varmistettiin, että tuotoksesta tuli juuri sitä mitä he kaipasivat ja että se oli laadullinen ja vastasi sille asetettuja tavoitteita. Jotta oppaan sisällöstä ja ulkoasusta olisi saatu enemmän palautetta, olisi pitänyt käydä henkilökohtaisesti hoitohenkilökunnan kanssa läpi opasta ja kysyä mitä muuta tärkeää opas voisi vielä sisältää. Nyt tiedon saanti jäi aivan viime hetkeen ja perehdytysoppaan sisältöä muutettiin muutamaan kertaan, kunnes päästiin lopulliseen versioon, johon kaikki olivat hyvin tyytyväisiä. Päivystyksen hoitohenkilökunnalta saatu palaute perehdytysoppaasta oli hyvää. Ylihoitajan ja osastonhoitajan mielestä oppaaseen oli onnistuttu löytämään kaikki tarvittava ja oleellinen tieto välttäen kuitenkin turhaa. Perehdytysopas esiteltiin päivystyksen johtoryhmän kokouksessa marraskuussa Palaute oli pääosin hyvää, mutta muutos- ja lisäysehdotuksia tuli vielä lisää. Perehdytysoppaan ulkoasua muutettiin helppolukuisemmaksi ja selvemmäksi. Myös asiasisältöön halutut tarkennukset ja lisäykset toteutettiin. Opinnäytetyön tekeminen oli pitkäjänteistä ja aikaa vievää toimintaa. Yhteisen ajan löytäminen oli hetkittäin haasteellista ja välillä jaoimme aihepiirejä ja etsimme teoriatietoa työn pohjaksi itsenäisestikin. Työn edetessä ja perehdytysoppaan rungon valmistuessa alkoi työ selkiintyä meille itsellekin ihan konkreettisesti.

27 27 Työmme valmistui suunnitellussa aikataulussa ja siihen varatuin resurssein. Olimme tyytyväisiä lopputulokseen ja toimeksiantajalta saatuun palautteeseen. Perehdytysoppaan saamisessa lopulliseen muotoonsa oli pieniä painoteknillisiä vaikeuksia, mutta lopulta siitä saatiin kuitenkin sellainen, että se on helppo pitää mukana ja se kestää kovempaakin käyttöä.

28 28 9 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyön aihe löytyi oman mielenkiintomme ja työelämän tarpeiden pohjalta. Molempia tekijöitä kiinnosti akuuttihoitotyö ja perehdytyksestä meillä oli omakohtaisia kokemuksia niin oman työmme kuin harjoittelujaksojemmekin kautta. Koimme sen tärkeäksi osa-alueeksi uuden työntekijän työssä pärjäämisen ja viihtymisen kannalta. Satakunnan keskussairaalan päivystyksen hoitotyössä toteutetaan tiimityön mallia. Tutustuimme myös tiimityöskentelyyn paremmin tätä opinnäytetyötä tehdessämme. Tiimityössä ryhmän jäsenillä on mm. yhteinen tavoite ja päämäärä ja he ovat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa. Vuorovaikutussuhteet jäsenten välillä korostuvat ja hyvässä tiimissä on arvostusta ja hyväksyntää, erilaisuus nähdään myönteiseksi voimavaraksi. Tiimityön tunnusmerkit ovat toiminnassamme mielestämme toteutuneet hyvin ja työskentely on ollut antoisaa. Opinnäytetyössämme halusimme tutkia ja vertailla Satakunnan keskussairaalan päivystyksen sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiavun toimintoja, niiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Toiminnoissa oli paljon yhtäläisyyksiä, joskin myös selviä eroja. Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystyksen toiminnoista emme voineet suoraan hyödyntää mitään osa-alueita omaan opinnäytetyöhömme ja perehdytysoppaaseen, mutta toimintojen vertailu herätti ajatuksia siitä miten eritavoin asioita voi tehdä. Tulevaisuudessa tehtyä vertailua voidaan toivottavasti hyödyntää Satakunnan keskussairaalan päivystyksen toimintoja suunniteltaessa ja muokatessa. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää Satakunnan keskussairaalan päivystyksen uusille hoitotyöntekijöille annettavaa perehdytystä, mikä siinä oli hyvää ja mikä voitaisiin tehdä toisin sekä ennen kaikkea tehdä taskukokoinen perehdytysopas ja päivitettävä cd. Työn luotettavuutta ja tietojen oikeellisuutta lisää käytetty työskentelytapa, yhteistyö toimeksiantajien, päivystyksen hoitotyöntekijöiden, opettajien sekä opiskelijakollegoiden kanssa.

29 29 LÄHTEET Finnmedica Oy. Koulutuspalvelut, ammatillinen koulutus. Viitattu nsi-ja_akuuttihoito Heikkilä, Anne Päivystyspoliklinikan kehittämisprojekti. Mahdollistava työkulttuuri. Projektisuunnitelma. Satakunnan keskussairaala. Katzenbach, Jon, R. & Smith, Douglas, K Tiimit ja tuloksekas yritys. WSOY. Porvoo. Koski, Titta & Kuusela, Marjaana Vastaanottavan sairaanhoitajan työn laatukriteerit. Kuisma, Markku, Holmström, Peter & Porthan, Kari Ensihoito. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. Kunnallinen työmarkkinalaitos, Yleiskirje A5/1997. Suositus perehdyttämisestä. Viitattu Lambert, Pirjo Kirjoittaminen osana moniäänistä hanketoimintaa. Viitattu Mäkipää, Kalevi & Peltomaa, Katriina i.a. Tiimityöskentely päivystyspoliklinikalla. Näyttöön perustuva hoitotyö. Satakunnan keskussairaala. Mäkisalo, Merja Yhdessä onnistumme. Opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Tammi. Helsinki. Näveri, Markku, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti. Hospitaali 4/2007. Hyvä perehdytys työnteon perusedellytys. Viitattu Paavola, Tarja & Tanninen Sari, Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiapupoliklinikka. Perehdytysopas. Paunonen, Marita & Vehviläinen-Julkunen, Katri Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Werner Söderström Osakeyhtiö, Juva. Perttula, Merja Tehy 3/2008. Tiimin ihanuus ja kurjuus.

30 30 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Projektitoiminnan ohje. Viitattu Rasku, Tuija, Sopanen, Pertti & Toivola, Tiina Hoitoa ympäri vuorokauden. Ensi- ja polikliininen hoito. Werner Söderström Osakeyhtiö. Porvoo Helsinki Juva. Satakunnan keskussairaala. Päivystyksen osastonhoitajan henkilökohtainen tiedonanto, Satakunnan keskussairaala Perehdytyskansio. Satakunnan sairaanhoitopiiri. Viitattu dad=wportal&_schema=wportal&p_calledfrom=1 Vahla, Lilli, Sairaanhoitaja 3/2008. Perehdytyshoitajan työtä osataan arvostaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiiri, yleisesittely. Viitattu Vaula, Eija, Satakunnan keskussairaala. Ohje.

31 31 LIITE 1. Perehdytysopas Perehdytysopas päivystyksen hoitotyöntekijöille

32 32 SISÄLLYS 1. Yleistä ensiavun toiminnasta 2. Vastaanottavan sairaanhoitajan / triagehoitajan toiminta 3. Akuuttihoitajan toiminta 4. Toiminta sisätautien päivystyksessä 5. Toiminta kirurgian päivystyksessä 6. Eri erikoisalojen päivystyksien toiminta 7. Akuuttiryhmä Exitus päivystyksessä 9. Potilaan siirtokuljetukset jatkohoitopaikkaan 10. Tärkeitä numeroita 11. Latinankielistä sanastoa 12. GCS, TRIAGE, VAS-asteikko

33 33 1. Yleistä ensiavun toiminnasta Päivystyspoliklinikka toimii sairaalan K-rakennuksessa. Sisätautien (sekä neurologian) päivystys toteutetaan huoneessa 2 (p. 7403), jossa on lääkärin vastaanotto, huoneessa 5 toteutetaan potilaiden hoitoa ja seurantaa. Akuuttihuoneessa (p. 7423) on viisi paikkaa jatkuvaa seurantaa ja hoitoa vaativille potilaille. Kirurgian päivystys toteutetaan huoneessa 7 (p. 7409/hoitaja), jossa on lääkärin vastaanotto, huoneessa 8 (kipsihuone) toteutetaan kipsauksia ja muita toimenpiteitä. Huoneessa 6 toteutetaan pieniä kirurgisia toimenpiteitä ja seurantaa sekä huoneen 6 takana on huone, jossa on potilaiden seurantaa ja mahdollisuus monitorointiin. Päivystysaikana huoneessa 11 toteutetaan korva- ja silmätautien päivystystä. Päivystysaikana lastentautien päivystys toimii päivystyspoliklinikan tehon puoleisessa päädyssä. Terveyskeskuksen päivystys toimii aulassa huoneissa Aamuvuorossa hoitaja tarkistaa lääkkeet, jos niissä on puutoksia tai epäselvyyksiä ilmoittaa hän siitä esimiehelleen välittömästi. Akuuttihuoneen pöydällä olevasta fläppitaulusta löytyy lääkeohjeita. Potilaiden vastaanottaminen: Hoitaja vastaanottaa ambulanssilla ja lähetteellä tulevat potilaat ja tekee heistä tulostatuksen ja kiireellisyysarvion. Vastaanottava hoitaja raportoi tiimiä vastaanottamistaan potilaista. Potilaiden perustarpeista huolehtiminen: Potilaiden ohjaus ja avustaminen wc-käynneissä. Tarvittaessa huuhteluhuoneesta löytyy alusastioita ja virtsapulloja. Akuuttihuoneen vierestä löytyy valmisteluhuone, jossa on wc/suihkutusmahdollisuus. Tarvittaessa tarkkailuosaston keittiöstä löytyy välipalaa ja aamupalaa potilaille. Huomioi erityisesti diabeetikkopotilaat. Henkilöstö päivystyksessä: Tulosyksikön esimies, ylilääkäri Eija Vaula, p Ylihoitaja, Riitta Mikkonen, p Osastonhoitaja, Sam-Björn Fagerlund, p Apulaisosastonhoitaja, va. Katriina Peltomaa, p Ensihoidon osastonhoitaja, Ari Nikki, p Sairaanhoitajat, 40

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24

ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24 ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? 18.11.2016 Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24 On Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteydessä toimiva ensihoito- ja päivystyskeskus Päijät-Hämeen keskussairaala

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Hoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari

Hoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari Hoitotyö Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari 16.8.2017 Esityksen sisältö Hoitohenkilökunta ja työn luonne Hoitohenkilökunnan riittävyys ja rekrytointi Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus 1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Vuoroin vieraissa, lainahoitaja auttaa kiireessä. Lainahoitajamallin eteneminen Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä hoitohenkilöstössä

Vuoroin vieraissa, lainahoitaja auttaa kiireessä. Lainahoitajamallin eteneminen Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä hoitohenkilöstössä Vuoroin vieraissa, lainahoitaja auttaa kiireessä Lainahoitajamallin eteneminen Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä hoitohenkilöstössä Esityksen sisältö Lainahoitajamallin käyttöönoton taustaa Lainahoitajamallin

Lisätiedot

Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016

Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt 2016 Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto on kerätty sähköisellä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Virittely työpajatyöskentelyyn Ritva Taivassalo, Merja Rusanen Päivi Rauramo Ryhmiin jakaantuminen: 3 x n.30hlö Keltainen:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Tahdistinpotilaan ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Tahdistinpotilaan ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä hanke 2009-2011: Yhdessä uudella tavalla. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahanke, VeTePO Satakunnan sairaanhoitopiirin pilottihanke Tahdistinhoitajapoliklinikan kehittäminen ja potilasohjauksen

Lisätiedot

Aivotyö toimivaksi hoitotyössä viestintäkampanjan tiedotustilaisuus #aivotyö #sotelainen

Aivotyö toimivaksi hoitotyössä viestintäkampanjan tiedotustilaisuus #aivotyö #sotelainen Aivotyö toimivaksi hoitotyössä viestintäkampanjan tiedotustilaisuus 6.9.2018 #aivotyö #sotelainen Tiedotustilaisuuden sisältö Mikä kuormittaa aivoja hoitajien ja lääkäreiden työssä? Virpi Kalakoski, PsT,

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen. TPA Tampere: Lääkehoidon toteuttaminen

Lääkehoidon toteuttaminen. TPA Tampere: Lääkehoidon toteuttaminen Lääkehoidon toteuttaminen 1 Perustieto Lääkehoito sosiaalialan yksiköissä Lääkehoidon vastuut Lääkkeiden jako Lääkehoidon kirjaaminen Erityistilanteet Syventävä tieto Lääkehoidon suunnitelma ja perehdyttäminen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Katja Koivunen & Niina Ojakoski PROJEKTIRAPORTTI: PEREHDYTYSSUUNNITELMA YHTEISPÄIVYSTYKSEEN

Katja Koivunen & Niina Ojakoski PROJEKTIRAPORTTI: PEREHDYTYSSUUNNITELMA YHTEISPÄIVYSTYKSEEN Katja Koivunen & Niina Ojakoski PROJEKTIRAPORTTI: PEREHDYTYSSUUNNITELMA YHTEISPÄIVYSTYKSEEN Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoidon suuntautumisvaihtoehto 2012 PEREHDYTYSSUUNNITELMA YHTEISPÄIVYSTYKSEEN

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti... Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer

Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja aloille opiskelevien ammattiliitto. Me teemme lähihoitajille

Lisätiedot

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut

Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut 30.08.2018 Satakunnan sairaanhoitopiiri Leena Ollonqvist tietohallintopäällikkö Satakunnan järjestelmätilanne Kahdeksan eri organisaatiota,

Lisätiedot

Asiakaskeskeinen palvelu terveydenhuollossa

Asiakaskeskeinen palvelu terveydenhuollossa Asiakaskeskeinen palvelu terveydenhuollossa Sosiaali-ja terveysjohdon neuvottelupäivät 7.2.2107 Yel Pia Luukkonen (Savoa Partners) Th Laura Aarikka (Helsingin kaupunki) TARVE JA TAVOITE TERVEYDENHUOLLOSSA

Lisätiedot

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä EIJA KAMPPURI LASTENTARHANOPETTAJA, KM VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 17.5.2018, JOENSUU Työpajan sisältö 2 esitellään pedagoginen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Lääkäriliiton opiskelijatutkimus Tietoja opiskelijoiden työskentelystä lääkärin sijaisena kesällä 2017

Lääkäriliiton opiskelijatutkimus Tietoja opiskelijoiden työskentelystä lääkärin sijaisena kesällä 2017 Lääkäriliiton opiskelijatutkimus 2017 Tietoja opiskelijoiden työskentelystä lääkärin sijaisena kesällä 2017 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä 7.9. 25.9.2017. Tutkimuksen

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satasairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 2/19 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla... 4 Yleistä

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Työhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi

Työhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Pilottityö Terveydenhuollon analytiikan koulutusohjelma

Pilottityö Terveydenhuollon analytiikan koulutusohjelma Pilottityö Terveydenhuollon analytiikan koulutusohjelma Päivystysosaston potilasvirrat 16.4.- 29.4.2018 Hanna-Kaisa Knihti YLEISTÄ Kysely toteutettiin Satakunnan ammattikorkeakoulussa järjestetyn terveydenhuollon

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Terveydenhuoltoyksikön valvontahavaintoja. Terveydenhuoltoyksikön päällikkö Anne Hiiri

Terveydenhuoltoyksikön valvontahavaintoja. Terveydenhuoltoyksikön päällikkö Anne Hiiri Terveydenhuoltoyksikön valvontahavaintoja Terveydenhuoltoyksikön päällikkö Anne Hiiri 25.9.2017 AVIn terveydenhuollon tehtävä AVI valvoo, että terveyspalvelujen laatua ja potilasturvallisuutta suunnitellaan,

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kolmiportainen malli Palliatiivisen hoidon palveluketjut Perustaso Tunnistetaan lähestyvä kuolema

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Ohje korvaa kaupunginhallituksen perehdyttämisestä antaman ohjeen.

Ohje korvaa kaupunginhallituksen perehdyttämisestä antaman ohjeen. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI PEREHDYTTÄMINEN Hyväksytty kaupunginhallituksessa 23/8 1993. Ohje korvaa kaupunginhallituksen perehdyttämisestä 03.08.1987 antaman ohjeen. 1. Soveltamisala Tätä toimintaohjetta sovelletaan

Lisätiedot