PEREHDYTYSOPAS PÄIVYSTYKSEN UUSILLE HOITOTYÖNTEKIJÖILLE SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PEREHDYTYSOPAS PÄIVYSTYKSEN UUSILLE HOITOTYÖNTEKIJÖILLE SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA"

Transkriptio

1 PEREHDYTYSOPAS PÄIVYSTYKSEN UUSILLE HOITOTYÖNTEKIJÖILLE SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA Marika Lepistö Satu Luojukoski Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Porin toimipaikka Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Lepistö Marika & Luojukoski Satu. Perehdytysopas päivystyksen uusille hoitotyöntekijöille Satakunnan keskussairaalassa. Pori, syksy 2008, 43s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi Pori. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tavoite oli laatia perehdytysopas Satakunnan keskussairaalan päivystyksen uusille hoitotyöntekijöille, jotta heidän olisi helpompi päästä työn alkuun päivystyksessä. Tietoa perehdytysoppaan pohjaksi saatiin Satakunnan keskussairaalan päivystyksen opaskansioista ja yleisistä ohjeistuksista sekä henkilökunnalta kyselemällä ja pyytämällä heitä kirjoittamaan toiveitaan ja ideoitaan paperille ylös. Vastauksia tuli hyvin vähän. Muutama hoitaja antoi palautetta perehdytysoppaan sisällöstä suullisesti. Teoriaosuudessa käsiteltiin yleisesti perehdyttämistä, akuuttihoitotyötä, tiimityöskentelyä sekä päivystystoimintaa. Työssä vertailtiin keskenään Satakunnan keskussairaalan ja Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystyksen toimintamalleja ja katsottiin onko niillä yhtäläisyyksiä ja sitä mikä niissä oli hyvää ja mikä huonoa. Toiveita perehdytysoppaan sisällöstä ei päivystyksen henkilökunnalta juurikaan saatu ennen kuin he olivat nähneet ensimmäisen version tulevasta oppaasta ja sen ulkomuodosta. Sen jälkeen oppaaseen tuli lisäehdotuksia ja pieniä muutostoiveita, jotka toteutettiin. Perehdytysopas arvioitiin päivystyksessä toimivaksi ja tarpeisiin vastaavaksi tiiviiksi tietopaketiksi. Asiasanat: perehdyttäminen, tiimityöskentely, akuuttihoitotyö, hanke

3 ABSTRACT Marika Lepistö & Satu Luojukoski. Orientation Guide for New Nurses in Emergency Care Unit in Satakunta Central Hospital. Pori, autumn 2008, 43 pages, 1 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. Degree: Nurse. The aim of this study was to create an orientation guide for new nurses in the emergency care unit at Satakunta Central Hospital to ease their transition into worklife. The data for the orientation guide were collected from the orientation folder the emergency care unit, the general guidelines of the hospital and also from the staff s experiences. This study concerns orientation, emergency nursing care, teamwork and general emergency care. In this study a comparision of workmodels in Satakunta Central Hospital and in Turku University Hospital emergency care unit was made to find out similarities and differencies. The emergency care staff did not present any suggestions until after they reviewed the first draft of the guide. After additions and changes were made the orientation guide was approved to be used in the working environment. Keywords: orientation, team work, acute care, project

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO PEREHDYTYSOPAS SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALAN PÄIVYSTYKSEN TARPEISIIN HANKETOIMINTA JA TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ YLEISTÄ PEREHDYTTÄMISESTÄ Tiedolliset valmiudet Yhteistyövalmiudet Taidolliset valmiudet TIIMITYÖSKENTELY PÄIVYSTYKSESSÄ AKUUTTIHOITOTYÖ OSANA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTELMÄÄ TOIMINTA TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSESSÄ Toiminta Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä Turun yliopistollisen keskussairaalan toimintamalli HANKKEEN TAVOITTEET, SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI Suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Arviointivaihe POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET...28 LÄHTEET...29 LIITE 1. Perehdytysopas...31

5 1 JOHDANTO Tämä opinnäytetyö on tehty parityönä ja aiheeksi valittiin molempia tekijöitä kiinnostava projekti. Molempien kiinnostus suuntautui akuuttihoitotyöhön ja siksi selvitettiin, löytyisikö sieltä tarpeellisia kohteita työn toteuttamiseksi. Kiinnostus kohdistui nimenomaan Satakunnan keskussairaalan päivystyspoliklinikalle, sillä se oli molemmille tuttu paikka oman työn kautta. Keskustelua opinnäytetyön aihepiiristä käytiin Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitajan ja ylihoitajan kanssa. Suurin esiin noussut kehittämistarve oli laatia uusille hoitotyöntekijöille suunnattu perehdytysopas päivystyksessä. Aikaisemmin tämäntyyppistä uusille hoitotyöntekijöille jaettavaa perehdytysopasta ei päivystyksessä ole ollut käytössä. Perehdytysopas tulee olemaan osa isompaa perehdytyskokonaisuutta Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä. Päivystyksessä on ollut käytössä perehdytyskansio ja perehtymiskaavake sekä perehdytyspäivä, jolloin hoitotyöntekijän kanssa on käyty asioita suullisesti läpi ja tutustuttu päivystyksen tiloihin. Aihe tuntui hyvältä ja mielenkiintoiselta, sillä vastaan on tullut tilanteita, joissa ei kunnon perehdytystä ole ollut tarjolla, ja alku on ollut kovin sekavaa ja hankalaa. Työn tarkoitus oli kohdistua ainoastaan uusiin hoitotyöntekijöihin, ei opiskelijoihin. Kirjallinen tuotos helpottaa uuden työntekijän työhön alkuun pääsemistä ja sopeutumista uuteen yksikköön. Perehdytys on yksi tärkeimmistä asioista, jonka kautta uusi työntekijä oppii uudesta työpaikastaan paljon. Oppaan tarkoituksena on palauttaa mieleen asioita, joita perehdytyspäivänä on käyty läpi ja jotka ovat voineet unohtua suuren informaatiomäärään vyöryessä eteen, sekä auttaa rutiineihin kiinni pääsemisessä. Osastojen henkilöstön suuri vaihtuvuus ja sijaisten jatkuva perehdyttäminen vaativat paljon aikaa varsinaisen henkilökunnan työajasta. Tällöin olisi hyvä löytää käteviä käytänteitä, joilla uusi työntekijä vastaanotetaan ja joilla helpotetaan työhön kiinni pääsemistä. Olisi hyvä, että perehdytyksen suorittaisivat henkilöt, jotka ovat siihen asiaan syventyneet. Perehdytyksen kesto vaihtelee. Siinä käy-

6 dään läpi asioita teoriassa ja käytännössä. Apuna voidaan käyttää tietopakettia, vaikkapa lehtistä, johon on kirjattu olennainen. (Vahla 2008, ) Ohjeistus ja aikataulutus työhön saatiin päivystyksen ylihoitajalta tapaamisen yhteydessä. Työ kirjattiin myös päivystyksen toimintasuunnitelmaan toteutuvaksi syksyllä Keskeisiä käsitteitä työssä ovat perehdyttäminen, tiimityöskentely, akuuttihoitotyö ja hanketoiminta.

7 7 2 PEREHDYTYSOPAS SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALAN PÄIVYSTYKSEN TARPEISIIN Opinnäytetyössä saatiin käytettäväksi jo aikaisemmin Satakunnan keskussairaalassa tehtyä materiaalia, jota päivystyksessä on käytetty perehdytykseen. Tarkoituksena oli päivittää ja tarkastaa käytössä olevat tiedot sekä tuoda uutta olemassa olevaa tietoa tulevaan oppaaseen. Päivystyksessä käytössä olevassa perehdytyskansiossa esitellään yleisesti Satakunnan sairaanhoitopiiriä ja sen toimintaa sekä päivystyksen tiimityöskentelyä. Nyt tarkoituksena oli tuottaa yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa tietoa päivystyksen tiimien työskentelytavoista ja rutiineista kyselemällä tiimien vetäjiltä, mitä he odottavat uusilta työntekijöiltä ja mikä on sellaista olennaista mitä he haluavat uusien hoitotyöntekijöiden oppivan ja sisäistävän nopeasti. Heitä pyydettiin kirjaamaan mielipiteitään ja ehdotuksiaan paperille, jotta olennainen ja tärkeä tieto olisi myöhemmin helppo kerätä perehdytysoppaaseen. Mitään erillisiä kysymyksiä heille ei esitetty, vaan vain pyydettiin kirjaamaan vapaamuotoisesti paperille, mitä he odottavat uusilta hoitotyöntekijöiltä päivystyksessä ja mitkä he kokevat tärkeimmiksi asioiksi. Perehdytysopas on laadittu sellaiseen muotoon, että sitä on helppo pitää mukana. Se mahtuu työtakin taskuun ja se on tehty paksusta paperista, jotta se ei helposti vahingoitu. Perehdytysoppaassa on yleistä tietoa päivystyksen toiminnasta sekä tärkeitä usein tarvittavia numeroita. Siinä on lyhyesti selitetty sekä sisätauti- että kirurgian päivystyksen toimintaa. Sisätautien ja kirurgian päivystyksistä on eritelty tärkeitä usein käytettyjä toimintamalleja sekä opastettu potilaiden vastaanottamisessa ja hoitosuunnitelmakaavakkeen täytössä. Erikseen on myös ohjeistettu tarvittavista tutkimuksista ja niihin liittyvistä käytännön asioista ja potilaan tilan seurannasta sekä jatkohoidon toteutuksesta. Oppaassa on myös kerrottu lyhyesti akuuttiryhmän kokoonpanosta ja miten ryhmä aktivoituu. Myös kuolemantapauksista päivystyksessä on kerrottu oleelli-

8 8 nen tieto. Oppaan loppuun on kerätty latinankielisiä sanoja, joita eniten päivystyksessä kuulee tai saa papereista lukea. Sähköinen kirjaaminen tulee olemaan päivystyksessä tulevaisuutta, mutta tällä hetkellä se ei vielä toteudu päivystyksen toiminnoissa eikä siitä ole olemassa selkeää ohjeistusta työntekijöille. Näin ollen sitä ei tässä työssä käsitellä. Työn ulkopuolelle on jätetty myös terveyskeskuksen yöpäivystyksen toiminta, vaikka se toteutetaankin keskussairaalan päivystyksen henkilökunnan toimesta.

9 9 3 HANKETOIMINTA JA TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ Hanketoiminta on toimintaa, jossa tavoitteena on ennalta määriteltyjen resurssien avulla saavuttaa tiettyjä kehitystavoitteita ja vaikutuksia. Hankkeelle ominaisia piirteitä on, että kehittämistavoitteet on ennalta määritelty ja sovittu, sekä tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat resurssit on ennalta määritelty. Toiminnan aloittamisen ja päättämisen ajankohta on määritelty ja toteuttamisen sekä seurannan vastuuhenkilöt on sovittu. Toiminnan talouden ja muiden resurssien erillisseurannasta on myös tehty päätös. (Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu 2003.) Tämän opinnäytetyön kehittämistavoitteet ja tarvittavat resurssit oli ennalta sovittu ja määritelty yhdessä Satakunnan keskussairaalan päivystyksen ylihoitajan ja osastonhoitajan kanssa. Toiminnan aloittamisen ja päättämisen ajankohta oli myös ennalta suunniteltu. Toiminnan toteuttamisen ja seurannan vastuuhenkilöt päätettiin ja samoin opinnäytetyöhön liittyvistä kustannuksista sovittiin ennalta. Työelämän ja ammattikorkeakoulujen yhdessä toteuttama hanketoiminta on toimintaa, jossa kohtaavat työelämän ja ammattikorkeakoulujen näkökulmat ja intressit. Hanketoiminnalla saadaan usein aikaan merkittäviäkin tuloksia. Ongelmana on kuitenkin nähty kehittämistyön kestävyys ja tulosten leviäminen. On todettu, että hanketyöskentelyssä tarvitaan kirjoittamista jolla pyritään tuottamaan muutosta eikä vain kuvaamaan sitä. Hankkeissa tuotetuissa teksteissä olisi tärkeää tuoda esille kehittämistyössä syntyneitä kokemuksellisia prosesseja sekä lisätä kehittämistoiminnan läpinäkyvyyttä. (Lambert 2008.) Toimintatutkimuksella tarkoitetaan tapaa, jossa teoriatietoa ja kokemuksen tuomaa käytännöntietoa yhdistetään ja ratkaistaan ongelmia, joita yhteisössä esiintyy ja pyritään siten saamaan aikaan muutoksia. Tutkija ja kohdeyhteisö ovat tiivisti vuorovaikutuksessa keskenään. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 114.)

10 10 Toimintatutkimuksen prosessi jaetaan seitsemään vaiheeseen, jotka ovat kartoitusvaihe, jossa selvitetään ongelmat. Toisena on prosessointivaihe, jossa käsitellään esiin tulleet ongelmat sekä muutoshalukkuus. Kolmantena tulee sitoutumisvaihe, jossa toiminta uudelleen suunnitellaan ja asetetaan tavoitteet. Neljäntenä vaiheena on suunnitteluvaihe, jolloin suunnitellaan konkreettisesti muutokseen tähtäävä toiminta. Viidentenä kohtana prosessissa on toteuttamisvaihe, jossa toiminta toteutetaan ja toimintaa seurataan. Lopuksi tulevat arviointivaihe, jossa arvioidaan muutosprosessi ja tulokset sekä hyväksymisvaihe, jossa muutos vakiintuu pysyväksi toimintamalliksi. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 115.) Tässä opinnäytetyössä on nämä vaiheet myös nähtävillä. Kartoitusvaiheessa on selvitetty mitä tarpeita työelämästä löytyy opinnäytetyön aiheeksi. Prosessointivaiheessa on mietitty esiin tulleita tarpeita ja sitä mikä on ollut niistä suurin ja tarpeellisin. Sitoutumisvaiheessa työlle on asetettu tavoitteet ja suunniteltu aikataulu ja työn sisältö on rajattu. Suunnitteluvaiheessa ollaan konkreettisesti mietitty työn ulkoasua ja sen sisltöä sekä miten se toteutetaan. Toteutusvaiheessa työ on tehty paperille ja sitä on muokattu tarpeiden mukaisesti. Lopuksi arviointivaiheessa saadun palautteen jälkeen on työtä vielä hieman muokauttu ja näin saatu toimiva kokonaisuus joka hyväksyttiin työelämän tarpeita vastaavaksi. Tietoisuutta lisäävä lähestymistapa on toimintatutkimuksen alkuperäisidea ja noudattaa eniten edellä olevaa toimintaprosessia. Tietoisuutta lisäävässä lähestymistavassa on tavoitteena lähentää ongelmaa ja sitä koskevaa teoreettista tietoa. Käytännöllisessä lähestymistavassa taas tutkija ja kohdeyhteisö määrittelevät ongelman yhdessä sekä sen syyn ja suunnittelevat toiminnat, joita tarvitaan ongelman ratkaisemiseksi. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen ) Työssä oli tarkoituksena saada tarvittava tärkeä tieto hoitohenkilökunnalle nopeasti saatavaksi. Mukana kulkevan oppaan muodossa, tarvittava tieto löytyy helposti.

11 11 4 YLEISTÄ PEREHDYTTÄMISESTÄ Perehdyttäminen on uuden tulokkaan tukemista siihen saakka, kunnes hän on riittävän varma omasta osaamisestaan ja pystyy ottamaan ohjakset omiin käsiinsä uudessa tehtävässään. Perehdyttäminen on myös tutustuttamista organisaatioon ja kaikkiin uusiin tehtäviin. (Satakunnan keskussairaala 2005.) Hyvällä perehdytyksellä luodaan myönteistä kuvaa työpaikasta ja helpotetaan työntekijää omaksumaan tarkoituksenmukaiset työ- ja toimintatavat. Perehdytyksen avulla työntekijä saa perustaidot toimia uudessa tehtävässään. Onnistuessaan perehdytys lisää uuden sekä työyhteisön työtyytyväisyyttä ja auttaa esimiestä johtamistehtävässä. Hyvä perehdytys viestii myös siitä, että tulokas on tervetullut uuteen työpaikkaansa. (Näveri 2007.) 4.1 Tiedolliset valmiudet Perehdytys kuuluu osana normaaliin työntekoon. Siinä on tarkoituksena tutustuttaa uusi työntekijä työympäristöönsä, työolosuhteisiin ja uusiin tuleviin työtehtäviin. Riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet tarjoavat myös valmiudet kehittää itseään, yhteisönsä toimintaa ja työtehtäviään myöhemmin ja ne ovat myös työtehtävien hoitamisen edellytys. (Kunnallinen työmarkkinalaitos; Yleiskirje A5/1997.) Perehdytysoppaassa on kerrottu eri työpisteiden toimintatavat ja periaatteet. Näin uuden hoitotyöntekijän on helpompi päästä eri työpisteiden toimintaan mukaan. 4.2 Yhteistyövalmiudet Perehdyttäminen edistää työntekijän aktiivisuutta työtehtävissä sekä luo itsenäisempää toimintaa. Se on myös työturvallisuuden perusta. Näin parannetaan

12 12 samalla viihtyvyyttä työpaikalla ja vähennetään henkilöstön vaihtuvuutta. Perehdytys antaa myös mahdollisuuden kehittää yhteistyövalmiuksia ja tutustuttaa uusi työntekijä muille työyhteisössä työskenteleville. (Kunnallinen työmarkkinalaitos; Yleiskirje A5/1997.) Perehdytysoppaan avulla uusi hoitotyöntekijä pystyy itsenäisempään ja aktiivisempaan työskentelyyn sekä pystyy paremmin hahmottamaan kokonaisuutta. 4.3 Taidolliset valmiudet Kohderyhmiä perehdyttämiselle ovat uudet työntekijät jotka aloittavat uudessa työpaikassa, sekä työntekijät, jotka siirtyvät uusiin tehtäviin mutta eivät vaihda työyhteisöä. Vaikka työsuhde olisi lyhytkin, on perehdyttäminen tärkeää. Myös pitkään poissaolleet vanhat työntekijät, esim. virkavapaalla tai äitiyslomalla olleet, tarvitsevat perehdytystä. Myös suuret muutokset, jotka tapahtuvat työyhteisössä, vaativat työntekijöiden uudelleen perehdyttämistä. (Kunnallinen työmarkkinalaitos; Yleiskirje A5/1997.) Perehdytysopas toimii esimerkiksi pitkään työstä poissaolleelle hoitotyöntekijälle apuna asioiden mieleen palauttamisessa sekä tuo esille toiminnassa tapahtuneet mahdolliset muutokset.

13 13 5 TIIMITYÖSKENTELY PÄIVYSTYKSESSÄ Tiimityöskentelystä tuli suosittu työskentelytapa 90-luvulla. Joka asiaa, jossa työtä voitiin tehdä ryhmissä, alettiin kutsua tiimityöksi. Erimielisyyksiä syntyi siitä, pitäisikö tiimin sisältää henkilöitä, joilla olisi eri osaamisalueita, vai henkilöitä, joilla olisi erilaiset roolit ja erilaisia persoonallisuuksia tai molemmat yhdistettyinä. (Huusko 2008, 71.) Yhtenä määritelmänä tiimistä voidaan käyttää pientä säännöllisesti yhteydessä toisiinsa olevaa ihmisryhmää, joilla on yhteinen toimintamalli, yhteiset suoritustavoitteet ja yhteinen päämäärä, ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan. (Katzenbach & Smith 1996, 59.) Koska ihmisillä on monenlaisia ongelmia, tarvitaan myös moniammatillista osaamista. Moniammatillinen työryhmä tuo ihmisten ongelmiin laajaa osaamista ja se pystyy luomaan kokonaiskuvan asiakkaasta helpommin. Täten asiakkaille voidaan tarjota laajempaa asiantuntijuutta ja hoitoa. (Perttula 2008, 74.) Vuorovaikutussuhteet jäsenten välillä korostuvat tiimityössä, ja jokaisen tiimiläisen on puhallettava yhteen hiileen, sillä se helpottaa tiimiläisten jaksamista. Hyvässä tiimissä korostuu arvostus ja hyväksyntä. Siinä myös otetaan erilaisuus myönteisenä vastaan. Mitä enemmän on erityisosaamista, sitä vahvempi tiimi on. Kokeneet työntekijät tuovat osaamista ja hyväksi todettuja käytäntöjä ja uusien työntekijöiden tuodessa uusia näkökulmia asioihin. (Mäkipää & Peltomaa i.a., 3-5.) Roolien tiimissä tulisi olla ilmapiiriä ylläpitäviä ja sen toimintaa helpottavia. Useat myönteiset roolit kullakin tiimiläisellä edistävät tiimin toimintaa. Väsyneenä ja uupuneena tiimiläiset voivat käyttäytyä tiimitoimintaa häiritsevästi. Jos joku tiimiläinen toimii pääsääntöisesti häiritsevästi, vaikuttaa se kielteisesti koko tiimin toimintaan. Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu kuitenkin toisten tiimiläisten huomioiminen ja anteeksi pyytäminen ja antaminen. (Mäkisalo 2003, )

14 14 Kuitenkin toiset ihmiset saattavat arvostaa enemmän yksilövastuuta ja yksilösuorituksia kuin ryhmävastuuta. Tästä voikin aiheutua tiimityöskentelyn vastustusta. Toisilla on melkeinpä synnynnäistä se, etteivät he halua ottaa riskejä ja jättää vastuuta onnistumisesta tiimin käsiin. (Katzenbach & Smith 1996, 36.) A. Heikkilän ollessa osastonhoitajana Satakunnan keskussairaalan päivystyspoliklinikalla aloitettiin kehittämisprojekti, jolloin päivystyksessä siirryttiin työskentelemään tiimeissä. Tämän projektin tarkoituksena oli selkiyttää työyhteisön kokonaistoiminta ja ammattiryhmien roolit uudelleen. Henkilökunnan toiveet nousivat keskeisimmäksi innovaattoriksi. Näitä olivat tehtäväkuvien selkiinnyttäminen ja yhteisten pelisääntöjen luominen. Projektin pyrkimyksenä oli myös kehittää hoitotyön laatua, lisätä työntekijöiden viihtyvyyttä ja työniloa sekä mahdollistaa uudenlaista johtamistapaa. (Heikkilä 2003.) Päivystyspoliklinikan toiminta on jaettu neljään vastuualueeseen (sisätaudit, kirurgia, tarkkailu, terveyskeskus). Osastonhoitajalla on vastuu hoitotyön toiminnasta ja hänen parinaan toimii apulaisosastonhoitaja. Jokaiselle vastuualueelle valittiin käytännön hoitotyöstä vastaava hoitaja. Työntekijöiden hakeutuminen tiimeihin on vapaaehtoista. Tiimien keskimääräinen henkilömäärä on 8-10 henkilöä. Tiimeissä työvuoron aikana työskentelee 2-3 työntekijää kerrallaan. (Heikkilä 2003.) Uudelle hoitotyöntekijälle tämä kaikki tuo suuria haasteita ja paljon vastuuta, uuden oppimista, erilaisten ihmisten kanssa toimeen tulemista. Tähän kaikkeen on haluttu tuoda selkeyttä ja valmiita toimintamalleja kirjallisen oppaan muodossa.

15 15 6 AKUUTTIHOITOTYÖ OSANA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTELMÄÄ Akuuttihoitoa toteutetaan sairaaloiden/terveyskeskuksien päivystyksissä sekä sairaalaan ulkopuolella ensihoitoa vaativissa tilanteissa ja se on yksi osa terveydenhuollon ammattitoimintaa. Potilaan hoito voidaan aloittaa jo kotona, mikäli potilaan tila sitä vaatii. Nykylääketiede antaa siihen edellytykset ja lääkärit valvovat tätä toimintaan. Jo kotona aloitettua hoitoa jatketaan terveydenhuollon eri toimintayksiköissä. Toiminnan tavoitteena on potilaan parempi selviytyminen. Hätäkeskustoiminta on yhtenä tärkeänä osana terveydenhuollon toimivaa järjestelmää. (Finnmedica Oy.) Usein sairastuminen tai vammautuminen tulee äkillisesti ja varoittamatta. Potilas joutuu yhtäkkiä kokemaan niin sairaalassa kuin sairaalan ulkopuolellakin turvattomuuden tunnetta, pelkoa, itsenäisyyden menettämistä, oman eheytensä loukkaamista jopa oman elämänhallinnan menettämistä. Tällöin ihmiset kaipaavat samanlaista huolenpitoa, turvallisuuden tunnetta ja ymmärtämystä kuin muutoinkin terveydenhuollon asiakkaina ollessaan. Äkillisesti sairastunut tarvitsee apua ajallaan, joten asianmukainen hoito oikeaan aikaan on tärkeää. Tällöin hoitohenkilöstöltä vaaditaan kykyä arvioida potilaan tilaa ja sekä tehdä nopeita päätöksiä hoitovalinnoista. (Kuisma, Holmström & Porthan 2008, ) Yhteydenotto hätäkeskukseen on yleensä ensimmäinen askel hoitoketjun aloittamiseen, kun ihminen on sairastunut tai vammautunut. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen saamiensa tietojen perusteella ja lähettää sen mukaan apua paikalle. Kun paikalle saapuu ensihoitoon koulutettu henkilöstö, alkaa potilaan hoito välittömästi. Potilaan peruselintoimintoja seurataan, ne voidaan kenties palauttaa tai ylläpitää niitä. Potilaalle voidaan antaa oireenmukaista hoitoa tai voidaan alkaa hoitamaan sairauden perussyytä. Tavoite ensihoidossa sairaalan ulkopuolella on vakauttaa potilaan tila, jotta hänet voidaan siirtää lopulliseen hoitopaikkaan turvallisesti, kuten päivystykseen, saamaan asianmukaista hoitoa. (Rasku, Sopanen & Toivola 1999, )

16 16 7 TOIMINTA TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSESSÄ Suomi on jaettu 20 sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiirit järjestävät erikoissairaanhoidon lain velvoittamina. Sairaanhoitopiirien tulee sovittaa erikoissairaanhoidon palvelut yhteen alueensa terveyskeskusten kanssa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. (Mäkipää & Peltomaa i.a., 6.) Päivystyspoliklinikka on usein portti sairaalaan. Potilaat tulevat päivystykseen joko omin avuin tai ambulanssilla. Päivystyspoliklinikalla jokainen päivä on erilainen ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Hoitotyöntekijät kohtaavat vuoronsa aikana lukuisia potilaita ja vuorovaikutustaitoja tarvitaan jatkuvasti. Tarvitaan taitoa ja rohkeutta käsitellä potilaiden ja omaisten ahdistus ja vaihtelevat tunteet sekä auttaa heitä käsittelemään näitä tunteita. (Kuisma, Holmström & Porthan 2008, ) Potilaan hoidon porrastusperiaatteiden mukaisesti henkilö hakeutuu ensin terveyskeskuksen päivystykseen, josta päivystävä lääkäri tarvittaessa tekee lähetteen jatkohoitoon. Erikoissairaanhoidon päivystykseen tarvitaan yleensä lähete. Erikoissairaanhoidon lääkärin hoitoa ja tutkimuksia vaativa potilas voidaan myös ottaa vastaan päivystyspoliklinikalle ilman lähetettä, jos hänen vointinsa ja oireensa sitä vaativat. (Mäkipää & Peltomaa i.a., 6.) Päivystyspoliklinikalla työskentelevän henkilökunnan on oltava jatkuvasti valmiina alkuhoitoon. Heillä on oltava kykyä ja taitoa toimia äkillisissä tilanteissa sekä hallittava välineistö. Tyypillistä päivystyksessä on tilanteiden ennalta arvaamattomuus, tilanteiden nopea muuttuminen sekä lyhyet hoitokontaktit. (Mäkipää & Peltomaa i.a., 7.) Työ vaatii sekä fyysistä että psyykkistä paineensietokykyä. Yhteistyökyky ja joustavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia päivystyspoliklinikan työntekijöillä. Yhteistyö muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa tulee olla saumatonta. (Mäkipää & Peltomaa i.a., 7.)

17 Toiminta Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita kaikille 24 jäsenkuntansa asukkaille, joita tällä hetkellä on noin Toiminta tapahtuu yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Työntekijöitä kaikkiaan sairaanhoitopiirin palveluksessa on noin 3500 henkilöä. Päivystyksen henkilökuntaan kuuluu noin 90 henkilöä. (Satakunnan sairaanhoitopiiri 2008.) Toiminta Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä tapahtuu erikoisaloittain tiimityönä kirurgiassa, sisätaudeilla, terveyskeskus-yöpäivystyksessä ja tarkkailussa. Uuden hoitotyöntekijän sisäänpääsy erikoisalojen tiimityöskentelyyn on hankalaa ilman kunnollista ja asiallista perehdytystä. Erikoisaloilla on käytössä paljon yhteisiä rutiinikäytäntöjä, mutta myös paljon käytäntöjä, joita toteutetaan vain tietyllä erikoisalalla. Työntekijät toimivat kaikki vuorollaan eri erikoisaloilla. (Satakunnan keskussairaala 2005.) Keskeinen rooli Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä on vastaanottavalla sairaanhoitajalla / triagehoitajalla. Vastaanottavan sairaanhoitajan / triagehoitajan työnkuvaan kuuluu potilaan vastaanottaminen, potilaiden ohjaus ja henkilökunnan resurssoinnin kohdentaminen sekä raportointi työvuoron kulusta esimiehille sekä päivystyksen johtoryhmälle. (Satakunnan keskussairaala 2005.) Opinnäytetyössä puhutaan rinnakkain vastaanottavasta sairaanhoitajasta ja triagehoitajasta, vaikka nämä tarkoittavat käytännössä samaa henkilöä. Vastaanottavan sairaanhoitajan toimenkuvaa ollaan Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä muuttamassa ja uudelleen ohjeistamassa. Ohjeistus ja koulutus on vielä kesken. Jatkossa nimike muuttuu triagehoitajaksi ja työnkuvassa tulee korostumaan potilaiden hoidon kiireellisyysarvion tekeminen ja ohjaaminen oikeaan hoitopaikkaan. Potilaan saapuessa Satakunnan keskussairaalan päivystykseen vastaanottava sairaanhoitaja / triagehoitaja kartoittaa potilaan tulosyyn ja selvittää taustatieto-

18 18 ja. Hän tekee arvion hoidon kiireellisyydestä, kirjaa tiedot hoitosuunnitelmalomakkeeseen sekä vie tiedon potilaasta hoitotiimille. (Koski & Kuusela 2002.) Vastaanottava sairaanhoitaja / triagehoitaja on potilaan ensikontakti hoitavaan henkilökuntaan päivystyksessä. Vastaanotto antaa potilaalle kokemuksen hoitotyön laadusta ja luotettavuudesta. Potilaan kannalta on tärkeää, että hän ja hänen omaisensa tietävät, että hänestä ollaan kiinnostuneita kokonaisvaltaisesti ja hänen sairautensa on tiedossa. Lisäksi vastaanottava sairaanhoitaja / triagehoitaja kertoo potilaalle tulevista hoitotoimista, mahdollisesta odotusajasta sekä ohjaa hänet tarvittaviin tutkimuksiin. (Koski & Kuusela 2002.) Satakunnan keskussairaalan päivystyksen hoitotyössä työskentelee sairaanhoitajia, perushoitajia sekä lääkintävahtimestareita. Perushoitajan toimenkuva on melkein samanlainen kuin sairaanhoitajalla, sillä erolla, että perushoitaja ei toteuta lääkehoitoa. Lääkintävahtimestarit ovat sairaanhoitajan työparina ja he suorittavat lisäksi kipsauksia ja tukisidosten tekoa sekä antavat kotihoito-ohjeita potilaille. Satakunnan keskussairaala on opetussairaala, jossa hoitotyön ja lääketieteen opiskelijat suorittavat käytännön harjoittelujaksoja. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, ) Kirurgian päivystyksessä hoidetaan ensisijaisesti kiireellistä leikkaushoitoa vaativia, murtumapotilaita, vakavia palovammoja saaneita tai muuten äkillisesti vammautuneita potilaita. (Satakunnan sairaanhoitopiiri 2008.) Kirurgian päivystyksessä on käytössä traumahälytysjärjestelmä. Traumahälytykset on jaettu perushälytyksiin, jolloin potilaita on ja heistä monivammapotilaita 1-2 sekä täyshälytyksiin, jolloin potilaita on tulossa yli 16 ja näistä monivammapotilaita yli 3. Päivystyksen saadessa tiedon tapahtuneesta, päivystyksen henkilökunta varautuu potilaiden vastaanottoon, tiedottaa muita tarvittavia yksiköitä, mm. anestesia, laboratorio, kuvantaminen, teho-osasto, kirurgiset vuodeosastot. Perushälytyksen ollessa kyseessä päivystyksen oma henkilökunta vastaa hoidosta eikä hälytä muilta osastoilta hoitohenkilökuntaa avuksi. (Sa-

19 19 takunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, ) Sisätautien päivystyksessä hoidetaan sisätautisesta ongelmatiikasta kärsivien potilaiden lisäksi neurologisista ja keuhkoperäisistä sekä psykiatrisista ongelmista kärsiviä potilaita. Tyypillisiä sisätautipotilaita ovat rintakipu-, aivohalvaus-, hengenahdistus-, sydämen vajaatoiminta-, rytmihäiriö-, intoksikaatiopotilaat ja epilepsia/kouristelupotilaat sekä päänsärkyoireista kärsivät potilaat ja hypotermiset potilaat. Psykiatrisista potilaista tehdään lähete tai psykiatrin konsultaatio, jotta he pääsevät mahdollisimman nopeasti oikeaan hoitopaikkaan. (Satakunnan sairaanhoitopiiri 2008.) Sisätautien päivystyksessä on ohjeistus aivoverenkiertohäiriöpotilaiden (AVH) vastaanottoon ja hoitoon. Päivystys saa sairaankuljetuksesta ennakkoilmoituksen AVH-potilaasta. Ennakkoilmoituksesta selviää mm oireiden alkuajankohta, peruselintoiminnot sekä mahdollinen Marevan-hoito. Sisätautipäivystäjä ottaa tarvittaessa yhteyttä neurologiin, ilmoittaa röntgenosastolle ja laboratorioon potilaasta. Sisätautien päivystys varautuu vastaanottamaan potilaan, tekemään tulostatuksen, turvaamaan peruselintoiminnot ja siirtämään nopeasti röntgenosastolle. Liuotushoito on siis mahdollista suorittaa kriteereiden täyttyessä kaikkina vuorokauden aikoina. (Vaula 2005.) Päivystyksessä toimii akuuttihoitaja, jonka työkenttää on koko päivystys. Hän työskentelee siellä missä tarvetta on eli on ns. kiireapuna. Akuuttihoitajan työaika on klo (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, ) Lastentautien, silmätautien, korva-, nenä- ja kurkkutautien ja gynekologian päivystys toimii arkisin klo ja pyhisin sekä viikonloppuisin ympäri vuorokauden. Potilaat hakeutuvat hoitoon pääsääntöisesti lähetteellä. Heistä päivystyksessä huolehtii iltaemäntä eli R-hoitaja. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, )

20 20 Terveyskeskuspäivystys toimii Satakunnan keskussairaalan päivystyksen kanssa samoissa tiloissa. Erikoissairaanhoidon henkilökunta vastaa yöaikaan tulevien potilaiden vastaanotosta ja hoidosta myös terveyskeskuspäivystyksen puolella. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, ) Tarkkailuosasto toimii päivystyksen välittömässä läheisyydessä vastaten lyhytaikaista osastohoitoa ja seurantaa vaativien potilaiden hoidosta ja seurannasta. Tarkkailuosastolla ja päivystyksessä työskentelee sama henkilökunta. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, ) Satakunnan keskussairaalan päivystyksessä työskentelee arkipäivinä potilaskuljettaja, joka huolehtii potilaiden kuljetuksista osastoille ja tutkimuksiin. Muina aikoina potilaiden kuljetuksista vastaavat päivystyksen hoitotyöntekijät. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, ) Satakunnan keskussairaalan sisällä toimii akuuttiryhmä, jonka toimintaan päivystyksestä sisätautien etupäivystäjä ja sairaanhoitajat ja lääkintävahtimestarit vuorollaan osallistuvat. Käytössä on puhelinnumero, johon soittaessa puhelu yhdistyy sydänvalvontaan ja vuorossa olevien henkilöiden hakuun. Akuuttiryhmässä olevat kiiruhtavat sydänvalvontaan, josta saavat tiedot tapahtuneesta sekä ottavat sieltä välineet mukaansa ja lähtevät kohteeseen. Näiden potilaiden jatkohoito tilanteen salliessa tapahtuu osastolla, jossa potilas on ollut hoidossa tai tarvittaessa potilas siirretään sydänvalvonta- tai teho-osastolle jatkohoitoon. (Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitaja, henkilökohtainen tiedonanto, )

21 Turun yliopistollisen keskussairaalan toimintamalli Työhön on otettu mukaan myös Turun yliopistollisen keskussairaalan toimintamalli vertailun vuoksi. Toinen tämän opinnäytetyön tekijöistä suoritti siellä yhden kahdeksan viikon työharjoittelujakson ja pääsi näin käytännössä katsomaan, miten siellä toimitaan. Malli otettiin työhön mukaan, jotta voitaisiin verrata Turun yliopistollisen keskussairaalan sekä Satakunnan keskussairaalan päivystysten toimintoja ja niiden mahdollisia yhtäläisyyksiä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on kuntayhtymä ja se sisältää 56 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopiston. Alueella toimii 24 terveyskeskusta ja asukkaita piirin alueella on noin VSSHP tarjoaa erikoissairaanhoitoa yliopistollisessa keskussairaalassa sekä neljässä aluesairaalassa, Loimaan aluesairaalassa, Salon aluesairaalassa, Turunmaan sairaalassa ja Vakka-Suomen sairaalassa. Sairaspaikkoja on yhteensä aluesairaaloissa Lisäksi sairaanhoitopiirillä on psykiatriset sairaalat Halikossa ja Uudessakaupungissa. (Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri i.a.) Turun yliopistollinen keskussairaala tuottaa korkealaatuisia terveyspalveluja yhteistyössä perusterveydenhuollon ja muiden terveydenhuoltoyksiköiden kanssa. Palveluissa korostuu ammatillinen osaaminen, potilaiden tasa-arvo, yhteistyö, yksilön kunnioitus sekä varmennettu laatu. Turun yliopistolliseen sairaalaan kuuluvat myös Kantasairaala, Kirurginen sairaala, jotka sijaitsevat Turussa, Paimion sairaala, Raision sairaala sekä nykyään myös Vakka-Suomen sairaala. (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri i.a.) Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiapupoliklinikka sisältää eriteltyjä erikoisaloja, joihin potilaat lajitellaan kun he sairaalaan saapuvat, joko ambulanssilla tai omin avuin. Potilaat tulevat joko lähetteellä tai ilman lähetettä. Ensiapu on jaettu kahteen yksikköön. Operatiivisella puolella hoidetaan traumatologisia ja kirurgisia potilaita. Siellä sijaitsee myös ensihoitohuone, jossa hoidetaan huonokuntoisia kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita. Päivystysaikana myös traumatologiset lapset hoidetaan operatiivisella puolella. Konservatiivisella puo-

22 22 lella hoidetaan neurologisia ja sisätautisia potilaita. Päivystysaikana konservatiivisella puolella hoidetaan myös päivystysluonteiset psykiatriset potilaat. Ensiavussa on tarkoituksena pyrkiä tarjoamaan potilaille aina parasta mahdollista hoitoa. Vuorokauden aikana ensiavussa hoidetaan noin 92 potilasta. (Tanninen & Paavola 2003, ) Ensiapupoliklinikalla toimii vastaanottava hoitaja ympäri vuorokauden. Vastaanottava hoitaja toimii pääasiassa ilmoittautumisessa. Hän vastaa puhelinliikenteestä, tarvittaessa sisäänkirjoittaa potilaat, vastaanottaa potilaat ja ohjaa hoitoyksiköihin, tarkistaa laboratoriovastaukset ja on yhteistyössä lääkärin kanssa, jotta voi ohjata potilaan oikeaan hoitopaikkaan. Vastaanottavalla hoitajalla on myös taskussaan aina virve-puhelin, johon ambulanssit ja Medi-heli tekevät ennakko-ilmoituksen huonokuntoisista ja ensihoitohuonetta tarvitsevista potilaista. (Tanninen & Paavola 2003, 13.) Sairaanhoitajat keskittyvät potilaiden kokonaisvaltaiseen hyvään hoitoon, johon kuuluu myös omaisten huomioiminen ja informointi. Koska Turun yliopistollinen keskussairaala on opetussairaala, kuuluu opiskelijoiden ohjaaminen kaikille. Sairaanhoitajien pitää myös jatkuvasti kehittää ja kouluttaa itseään, jotta hyvä hoito olisi asianmukaista. Perushoitajan / lähihoitajan toimenkuva on lähes samankaltainen kuin sairaanhoitajan, paitsi että he eivät toteuta lääkehoitoa eivätkä tee kaikkia toimenpiteitä itsenäisesti. Lääkintävahtimestarit toimivat työparina sairaanhoitajan kanssa. Lisäksi lääkintävahtimestarit suorittavat kipsauksia ja tukisidoksia sekä antavat niihin kuuluvia kotihoito-ohjeita potilaille. Päivystysaikana he myös huolehtivat potilaskuljetukset ensiavusta vuodeosastoille. (Tanninen & Paavola 2003, 14.) Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiavussa toimii myös kaksi erilaista hälytysjärjestelmää, traumahälytys ja neurologinen AVH-hälytys. Jos potilaaksi ilmoitetaan monivammapotilas tai vaikeasta vammasta kärsivä potilas tai on epäily näistä, laukeaa traumahälytys. Traumakirurgi päättää laukaistaanko hälytys vai ei. Työryhmään kuuluu traumakirurgin lisäksi anestesialääkäri, koordinoivahoitaja, anestesiahoitaja, traumahoitaja ja lääkintävahtimestari. Tehtävät on jaettu operatiivisella puolella työskenteleville. Neurologinen hälytys laukais-

23 23 taan kun potilas täyttää tietyt kriteerit. AVH-hälytys on aivohalvauspotilaista tehtävä neurologinen hälytys, jossa valmistellaan kaikki potilaan vastaanottamista varten, jotta voitaisiin antaa mahdollisimman hyvä ja nopea hoito. Potilas pääsee heti ensiapuun tullessaan CT-kuvauksiin (pään tietokonetomografiakuvaus), jonka perusteella valitaan potilaan hoitopaikka ja hoitotoimenpiteet. (Tanninen & Paavola 2003, ) Turun yliopistollinen keskussairaala koostuu monesta erillisestä rakennuksesta ja sillä on vuodeosastoja lähikunnissa, joten potilaan jatkohoitoon kuljetus tapahtuu monella eri tavalla. Samassa rakennuksessa sijaitseviin osastoihin hoitajat vievät potilaat itse. Muihin osiin sairaala voidaan käyttää ns. tunnelikuljetusta, jossa on oma kuljettaja, joka siirtää potilaan sängyllä siihen tarkoitukseen suunnitellulla ajoneuvolla. Kaikkiin rakennuksiin ei ole tunnelia ja silloin käytetään ambulanssia, invataksia tai tavallista taksia kuten myös lähikuntien osastoille vietäessä. (Tanninen & Paavola 2003, ) Satakunnan keskussairaalan päivystyksen ja Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiavun toiminnoista löytyi paljon yhtäläisyyksiä, mutta joitakin asioita on toteutettu hieman eritavoin. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on erikoisaloja jaoteltu enemmän kuin Satakunnan keskussairaalassa. Siellä on erikseen neurologian ja sisätautien ensiapu, kun taas Satakunnan keskussairaalassa ne ovat samassa. Samoin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on jaettu traumatologia ja pehmyt kirurgia erikseen, kun taas Satakunnan keskussairaalassa ne ovat samassa. Näin ollen Turun yliopistollisessa keskussairaalassa potilaat saattavat päästä nopeammin alansa erikoislääkärin hoitoon. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vastaanottavan sairaanhoitajan toimenkuva ja työtehtävät olivat selkeämpiä kuin Satakunnan keskussairaalassa, sillä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vastaanottava sairaanhoitaja ei varsinaisesti osallistu potilaiden hoitoon tai hoitotoimenpiteisiin, jotka taas vievät aikaa. Molemmissa sairaaloissa on luotu hälytysjärjestelmiä kriittisimpien potilaiden tehokkaan ja asianmukaisen hoidon alkamiseksi ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi. Esimerkiksi trauma-, tai aivohalvauspotilaan hälytysjärjestelmillä saadaan nopeasti paikalle lisää asiantuntevaa ja osaava henkilökuntaa. Molemmista sairaaloista löytyi hyviä tai ei niin toimivia asioita päivystyksen toiminnassa.

24 24 8 HANKKEEN TAVOITTEET, SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI Hankkeen yhtenä tavoitteena oli selvittää, minkälaista perehdytystä uudet hoitotyöntekijät eniten kaipaavat, minkä nykyisessä perehdytyksessä voisi tehdä toisin ja mikä on hyvää. Päätavoitteena oli tehdä opaslehtinen, jotta uuden hoitotyöntekijän on mahdollisimman helppo päästä työyhteisön toimintaan mukaan. Yhtenä tiedonkeruumenetelmänä käytettiin suullista menetelmää, jossa päivystyksen hoitotyöntekijöitä tiedusteltiin asioita, jotka he kokivat tärkeiksi ja tarpeellisiksi. Tässä oli tarkoituksena kartoittaa, mitä puutteita sen hetkisessä perehdytyksessä oli ja mitä toiveita työntekijöillä oli perehdytyksestä. Jokaisella oli mahdollisuus antaa mielipiteensä ja näin tuoda omat ideansa esiin. Tietoa kerättiin myös päivystyksessä olevasta perehdytysmateriaalista ja hoitotyön ohjeistuksista. Hankkeen tavoitteena oli tehdä kirjallinen perehdytysopas joka mahtuu hoitotyöntekijän taskuun, jotta opas olisi aina tarvittaessa saatavilla. Perehdytysopas tallennettiin cd-levylle, jota voidaan tarvittaessa päivittää ja josta voidaan tulostaa uudistettuja perehdytysoppaita hoitohenkilökunnan käyttöön. Cd-levyn päivittäminen tapahtuu päivystyksen osastonhoitajan nimeämän henkilön toimesta. 8.1 Suunnitteluvaihe Hankesuunnitelma tehtiin syksyn 2007 aikana ja hankelupa-anomus keväällä Lupa työn tekemiseen saatiin Satakunnan keskussairaalan päivystyksen osastonhoitajalta. Keväällä 2008 pyydettiin tiimien vetäjiltä ehdotuksia perehdytysoppaan sisällöstä ja ideoita oltiin valmiita ottamaan vastaan muultakin päivystyksen hoitohenkilöstöltä.

25 Toteutusvaihe Perehdytysoppaan tekeminen aloitettiin syksyllä 2008, kun oli selvitetty tiimien toiminnan kannalta tärkeät asiat ja rutiinitehtävät. Oppaasta tehtiin raakaversio ja siitä saatiin palaute osastonhoitajalta ja tiimien vetäjiltä sekä hoitohenkilökunnalta. Perehdytysoppaaseen tehtiin siihen ehdotetut muutokset ja lisäykset ja se vietiin Satakunnan keskussairaalan monistamoon. Perehdytysoppaasta tehtiin kaksi erilaista versiota näytettäväksi päivystykseen ja esiteltäväksi päivystyksen johtoryhmälle. Lopullinen tuotos tallennettiin myös cd:lle, mahdollistaen näin myöhemmän päivityksen. Teoriaosuuden tekeminen aloitettiin syksyllä 2007 ja sitä tehtiin koko vuoden 2008 ajan. Työ valmistui loppusyksystä Tiedonhankinnassa käytettiin apuna päivystyksessä jo aikaisemmin tuotettua perehdytysmateriaalia. Päivystyksen toiminta on selkeästi ohjeistettua ja tavoitteellista, joten oppaan runko koottiin ohjeistuksia ja toimintamalleja hyväksikäyttäen. Oppaasta piti tehdä tiivis ja ytimekäs asiatietopaketti, josta löytyisi vain oleellinen ja tarvittava tieto. Ainoa ongelma työssä oli se, että hoitohenkilökunnalta ei saatu ennakkoon toiveita ja ajatuksia tulevan oppaan sisällöstä. Vasta ensimmäisen version valmistuttua perehdytysoppaasta saatiin muutos- ja lisäysehdotuksia. Perehdytysoppaaseen kerättiin tietoa päivystyksen toimintatavoista ja rutiineista. Oppaaseen laitettiin myös tärkeimpiä ja käytetyimpiä puhelinnumeroita ja tutkimuksia sekä niiden tilausohjeita. Aluksi oli tarkoituksena sisällyttää siihen myös käytetyimpiä laboratoriokoodeja. Ylihoitajan toiveesta niitä ei oppaaseen lisätty, koska sairaanhoitopiirissä otetaan lähiaikoina käyttöön uusi laboratoriojärjestelmä. Opinnäytetyötä tehtiin mahdollisuuksien mukaan yhdessä sekä myös itsenäisesti. Työn edetessä sovittiin tapaamisista osastonhoitajan kanssa aina tarvittaessa. Materiaalit työhön saatiin Satakunnan keskussairaalan päivystyksestä. Materiaaleihin kuului työssä tarvittava tulostuspaperi, cd-levy sekä perehdytysoppaaseen tarvittava materiaali.

26 Arviointivaihe Työstä ja sen edistymisestä käytiin keskustelua ja arviointia sen edetessä päivystyksen ylihoitajan ja osastonhoitajan kanssa sekä avointa keskustelua päivystyksen hoitotyöntekijöiden kanssa. Tarvittaessa konsultoitiin opettajia sekä pyydettiin heiltä arviointia. Yhteistyö tuotoksen vastaanottajan kanssa oli tärkeää, jotta resursseja ei ylitettäisi ja että työ vastaisi sille asetettuja tavoitteita. Työn edetessä raakaversioita näytettiin päivystyksen ylihoitajalle ja osastonhoitajalle, jotta he saattoivat tarvittaessa esittää muutosehdotuksia. Näin varmistettiin, että tuotoksesta tuli juuri sitä mitä he kaipasivat ja että se oli laadullinen ja vastasi sille asetettuja tavoitteita. Jotta oppaan sisällöstä ja ulkoasusta olisi saatu enemmän palautetta, olisi pitänyt käydä henkilökohtaisesti hoitohenkilökunnan kanssa läpi opasta ja kysyä mitä muuta tärkeää opas voisi vielä sisältää. Nyt tiedon saanti jäi aivan viime hetkeen ja perehdytysoppaan sisältöä muutettiin muutamaan kertaan, kunnes päästiin lopulliseen versioon, johon kaikki olivat hyvin tyytyväisiä. Päivystyksen hoitohenkilökunnalta saatu palaute perehdytysoppaasta oli hyvää. Ylihoitajan ja osastonhoitajan mielestä oppaaseen oli onnistuttu löytämään kaikki tarvittava ja oleellinen tieto välttäen kuitenkin turhaa. Perehdytysopas esiteltiin päivystyksen johtoryhmän kokouksessa marraskuussa Palaute oli pääosin hyvää, mutta muutos- ja lisäysehdotuksia tuli vielä lisää. Perehdytysoppaan ulkoasua muutettiin helppolukuisemmaksi ja selvemmäksi. Myös asiasisältöön halutut tarkennukset ja lisäykset toteutettiin. Opinnäytetyön tekeminen oli pitkäjänteistä ja aikaa vievää toimintaa. Yhteisen ajan löytäminen oli hetkittäin haasteellista ja välillä jaoimme aihepiirejä ja etsimme teoriatietoa työn pohjaksi itsenäisestikin. Työn edetessä ja perehdytysoppaan rungon valmistuessa alkoi työ selkiintyä meille itsellekin ihan konkreettisesti.

27 27 Työmme valmistui suunnitellussa aikataulussa ja siihen varatuin resurssein. Olimme tyytyväisiä lopputulokseen ja toimeksiantajalta saatuun palautteeseen. Perehdytysoppaan saamisessa lopulliseen muotoonsa oli pieniä painoteknillisiä vaikeuksia, mutta lopulta siitä saatiin kuitenkin sellainen, että se on helppo pitää mukana ja se kestää kovempaakin käyttöä.

28 28 9 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyön aihe löytyi oman mielenkiintomme ja työelämän tarpeiden pohjalta. Molempia tekijöitä kiinnosti akuuttihoitotyö ja perehdytyksestä meillä oli omakohtaisia kokemuksia niin oman työmme kuin harjoittelujaksojemmekin kautta. Koimme sen tärkeäksi osa-alueeksi uuden työntekijän työssä pärjäämisen ja viihtymisen kannalta. Satakunnan keskussairaalan päivystyksen hoitotyössä toteutetaan tiimityön mallia. Tutustuimme myös tiimityöskentelyyn paremmin tätä opinnäytetyötä tehdessämme. Tiimityössä ryhmän jäsenillä on mm. yhteinen tavoite ja päämäärä ja he ovat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa. Vuorovaikutussuhteet jäsenten välillä korostuvat ja hyvässä tiimissä on arvostusta ja hyväksyntää, erilaisuus nähdään myönteiseksi voimavaraksi. Tiimityön tunnusmerkit ovat toiminnassamme mielestämme toteutuneet hyvin ja työskentely on ollut antoisaa. Opinnäytetyössämme halusimme tutkia ja vertailla Satakunnan keskussairaalan päivystyksen sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiavun toimintoja, niiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Toiminnoissa oli paljon yhtäläisyyksiä, joskin myös selviä eroja. Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystyksen toiminnoista emme voineet suoraan hyödyntää mitään osa-alueita omaan opinnäytetyöhömme ja perehdytysoppaaseen, mutta toimintojen vertailu herätti ajatuksia siitä miten eritavoin asioita voi tehdä. Tulevaisuudessa tehtyä vertailua voidaan toivottavasti hyödyntää Satakunnan keskussairaalan päivystyksen toimintoja suunniteltaessa ja muokatessa. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää Satakunnan keskussairaalan päivystyksen uusille hoitotyöntekijöille annettavaa perehdytystä, mikä siinä oli hyvää ja mikä voitaisiin tehdä toisin sekä ennen kaikkea tehdä taskukokoinen perehdytysopas ja päivitettävä cd. Työn luotettavuutta ja tietojen oikeellisuutta lisää käytetty työskentelytapa, yhteistyö toimeksiantajien, päivystyksen hoitotyöntekijöiden, opettajien sekä opiskelijakollegoiden kanssa.

29 29 LÄHTEET Finnmedica Oy. Koulutuspalvelut, ammatillinen koulutus. Viitattu nsi-ja_akuuttihoito Heikkilä, Anne Päivystyspoliklinikan kehittämisprojekti. Mahdollistava työkulttuuri. Projektisuunnitelma. Satakunnan keskussairaala. Katzenbach, Jon, R. & Smith, Douglas, K Tiimit ja tuloksekas yritys. WSOY. Porvoo. Koski, Titta & Kuusela, Marjaana Vastaanottavan sairaanhoitajan työn laatukriteerit. Kuisma, Markku, Holmström, Peter & Porthan, Kari Ensihoito. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. Kunnallinen työmarkkinalaitos, Yleiskirje A5/1997. Suositus perehdyttämisestä. Viitattu Lambert, Pirjo Kirjoittaminen osana moniäänistä hanketoimintaa. Viitattu Mäkipää, Kalevi & Peltomaa, Katriina i.a. Tiimityöskentely päivystyspoliklinikalla. Näyttöön perustuva hoitotyö. Satakunnan keskussairaala. Mäkisalo, Merja Yhdessä onnistumme. Opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Tammi. Helsinki. Näveri, Markku, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti. Hospitaali 4/2007. Hyvä perehdytys työnteon perusedellytys. Viitattu Paavola, Tarja & Tanninen Sari, Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiapupoliklinikka. Perehdytysopas. Paunonen, Marita & Vehviläinen-Julkunen, Katri Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Werner Söderström Osakeyhtiö, Juva. Perttula, Merja Tehy 3/2008. Tiimin ihanuus ja kurjuus.

30 30 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Projektitoiminnan ohje. Viitattu Rasku, Tuija, Sopanen, Pertti & Toivola, Tiina Hoitoa ympäri vuorokauden. Ensi- ja polikliininen hoito. Werner Söderström Osakeyhtiö. Porvoo Helsinki Juva. Satakunnan keskussairaala. Päivystyksen osastonhoitajan henkilökohtainen tiedonanto, Satakunnan keskussairaala Perehdytyskansio. Satakunnan sairaanhoitopiiri. Viitattu dad=wportal&_schema=wportal&p_calledfrom=1 Vahla, Lilli, Sairaanhoitaja 3/2008. Perehdytyshoitajan työtä osataan arvostaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiiri, yleisesittely. Viitattu Vaula, Eija, Satakunnan keskussairaala. Ohje.

31 31 LIITE 1. Perehdytysopas Perehdytysopas päivystyksen hoitotyöntekijöille

32 32 SISÄLLYS 1. Yleistä ensiavun toiminnasta 2. Vastaanottavan sairaanhoitajan / triagehoitajan toiminta 3. Akuuttihoitajan toiminta 4. Toiminta sisätautien päivystyksessä 5. Toiminta kirurgian päivystyksessä 6. Eri erikoisalojen päivystyksien toiminta 7. Akuuttiryhmä Exitus päivystyksessä 9. Potilaan siirtokuljetukset jatkohoitopaikkaan 10. Tärkeitä numeroita 11. Latinankielistä sanastoa 12. GCS, TRIAGE, VAS-asteikko

33 33 1. Yleistä ensiavun toiminnasta Päivystyspoliklinikka toimii sairaalan K-rakennuksessa. Sisätautien (sekä neurologian) päivystys toteutetaan huoneessa 2 (p. 7403), jossa on lääkärin vastaanotto, huoneessa 5 toteutetaan potilaiden hoitoa ja seurantaa. Akuuttihuoneessa (p. 7423) on viisi paikkaa jatkuvaa seurantaa ja hoitoa vaativille potilaille. Kirurgian päivystys toteutetaan huoneessa 7 (p. 7409/hoitaja), jossa on lääkärin vastaanotto, huoneessa 8 (kipsihuone) toteutetaan kipsauksia ja muita toimenpiteitä. Huoneessa 6 toteutetaan pieniä kirurgisia toimenpiteitä ja seurantaa sekä huoneen 6 takana on huone, jossa on potilaiden seurantaa ja mahdollisuus monitorointiin. Päivystysaikana huoneessa 11 toteutetaan korva- ja silmätautien päivystystä. Päivystysaikana lastentautien päivystys toimii päivystyspoliklinikan tehon puoleisessa päädyssä. Terveyskeskuksen päivystys toimii aulassa huoneissa Aamuvuorossa hoitaja tarkistaa lääkkeet, jos niissä on puutoksia tai epäselvyyksiä ilmoittaa hän siitä esimiehelleen välittömästi. Akuuttihuoneen pöydällä olevasta fläppitaulusta löytyy lääkeohjeita. Potilaiden vastaanottaminen: Hoitaja vastaanottaa ambulanssilla ja lähetteellä tulevat potilaat ja tekee heistä tulostatuksen ja kiireellisyysarvion. Vastaanottava hoitaja raportoi tiimiä vastaanottamistaan potilaista. Potilaiden perustarpeista huolehtiminen: Potilaiden ohjaus ja avustaminen wc-käynneissä. Tarvittaessa huuhteluhuoneesta löytyy alusastioita ja virtsapulloja. Akuuttihuoneen vierestä löytyy valmisteluhuone, jossa on wc/suihkutusmahdollisuus. Tarvittaessa tarkkailuosaston keittiöstä löytyy välipalaa ja aamupalaa potilaille. Huomioi erityisesti diabeetikkopotilaat. Henkilöstö päivystyksessä: Tulosyksikön esimies, ylilääkäri Eija Vaula, p Ylihoitaja, Riitta Mikkonen, p Osastonhoitaja, Sam-Björn Fagerlund, p Apulaisosastonhoitaja, va. Katriina Peltomaa, p Ensihoidon osastonhoitaja, Ari Nikki, p Sairaanhoitajat, 40

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24

ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24 ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? 18.11.2016 Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24 On Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteydessä toimiva ensihoito- ja päivystyskeskus Päijät-Hämeen keskussairaala

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu.

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu. Artikkelimatskua Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / - vaikeus saada yhteys - huom. hoitotakuu ensiapu lääkäriin + parhaimmillaan toimiva

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenvedon käyttöönotto Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Hoitotyön yhteenvedon käyttöönotto Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Hoitotyön yhteenvedon käyttöönotto Kuopion yliopistollisessa sairaalassa FinCC-seminaari 28.2.2012, Helsinki Minna Mykkänen, Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Potilasturvallisuus Rakenteisesti

Lisätiedot

Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala

Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala 22.9.2016 Susanne Salmela, Satu Hautamäki, Erno Lehtonen-Smeds ja Lisen Kullas-Nyman JOHDANTO Käytettävät käsitteet suomeksi Moniammatillinen opetus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Sairaala Sinua varten

Sairaala Sinua varten Satasairaalan toiminnan suunnittelua ohjaavat teesit Sairaala Sinua varten eija.vaula@satshp.fi 12-10-2016 Sisältö Tavoitteet Teesit Toiminta Päivystyssairaala Satasairaala hanke Toiminnallinen suunnitelma

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Tyksin Liikennelääketieteen osaamiskeskus AJOPOLI. Mikael Ojala, erityisasiantuntija Marja Huuskonen Ajopolin hankejohtaja

Tyksin Liikennelääketieteen osaamiskeskus AJOPOLI. Mikael Ojala, erityisasiantuntija Marja Huuskonen Ajopolin hankejohtaja Tyksin Liikennelääketieteen osaamiskeskus AJOPOLI Mikael Ojala, erityisasiantuntija Marja Huuskonen Ajopolin hankejohtaja 2015 - AJOPOLIN palvelut ja kohderyhmät Lähetepoliklinikka: Kuntalaskutus tai maksusitoumus

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

LAPIN KESKUSSAIRAALAN YHTEISPÄIVYS- TYKSESSÄ KÄYNEET RANUALAISET TAMMI-HELMIKUU 2010

LAPIN KESKUSSAIRAALAN YHTEISPÄIVYS- TYKSESSÄ KÄYNEET RANUALAISET TAMMI-HELMIKUU 2010 LAPIN KESKUSSAIRAALAN YHTEISPÄIVYS- TYKSESSÄ KÄYNEET RANUALAISET TAMMI-HELMIKUU 2010 Palvelun laadun arviointi Johtava lääkäri Timo Peisa Kehittäjätyöntekijä Marjatta Pernu Suunnittelija Jaana Kupulisoja

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö 4.2.2009 Mitä on näytteenoton n laadunhallinta? Osa laboratoriotutkimusprosessin laadunhallintaa Näytteenottoprosessille

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue

Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Lapin sairaanhoitopiirin valtuusto 26.11.2014 Tulosaluejohtaja Antti Saari Ylihoitaja Marita Turulin Henkilöstöhallint o Tulosalueen ylihoitaja Marita Turulin Päivystys

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot