Joni Koistinen ÖLJYLÄMMITYKSEN MUUTTAMINEN UUSIUTUVIIN LÄMMÖNLÄHTEISIIN. Opinnäytetyö Talotekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joni Koistinen ÖLJYLÄMMITYKSEN MUUTTAMINEN UUSIUTUVIIN LÄMMÖNLÄHTEISIIN. Opinnäytetyö Talotekniikka"

Transkriptio

1 Joni Koistinen ÖLJYLÄMMITYKSEN MUUTTAMINEN UUSIUTUVIIN LÄMMÖNLÄHTEISIIN Opinnäytetyö Talotekniikka Huhtikuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Joni Koistinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Talotekniikan koulutusohjelma Nimeke Öljylämmityksen muuttaminen uusiutuviin lämmönlähteisiin Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia siirryttäessä öljylämmityksestä uusiutuviin lämmönlähteisiin. Yksi tärkeimmistä tavoitteista oli tutkia eri järjestelmien hankinta- ja käyttökustannuksia. Aihe oli ajankohtainen, koska öljyn hinnan vaihtelut ovat ajaneet ihmiset ajattelemaan korvaavaa lämmitysmuotoa öljylämmityksen rinnalle. Lisäksi ihmiset ovat alkaneet kiinnittämään entistä enemmän huomiota ilman hiilidioksidipäästöihin. Siirtymällä uusiutuviin lämmönlähteisiin, hiilidioksidipäästöt vähenisivät huomattavasti. Tutkimuksen lähtökohtana oli tutkia muita lämmitysvaihtoehtoja öljylämmityksen tilalle. Tarkoitus on tutkia ja vertailla uusien lämmitysvaihtoehtojen kustannuksia sekä takaisinmaksuaikoja. Vaihtoehtoisiksi lämmitysmuodoiksi valittiin pellettilämmitys, maalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu. Laskelmissa on myös huomioitu, jos vanha öljylämmitys olisi vaihdettu uuteen öljylämmitykseen. Laskelmat on suoritettu neljällä öljyn litrahinnalla, jotta laskelmia voisi käyttää hyväksi vaikka öljyn hinta vaihtelisi. Kustannuksia laskettaessa on laskettu jokaiselle järjestelmälle investointi- käyttö- ja huoltokustannukset. Edellä mainitut kun lasketaan yhteen, saadaan järjestelmän kokonaiskustannukset. Kustannusvertailut on tehty kolmenkymmenen vuoden aikavälillä, viiden vuoden tarkasteluajankohdan välein. Kokonaiskustannuksiltaan maalämpöpumppu on kaikista halvin ja öljylämmitys kallein. Maalämpöpumppu maksaa itsensä takaisin jo alle kymmenessä vuodessa vaikka talon koko ei olisi kuin 150 m². Mitä suurempi rakennus, sitä suuremman säästön maalämpöpumppu saa aikaan ja sitä ympäristöystävällisempi ratkaisu on. Asiasanat (avainsanat) Öljylämmitys, pellettilämmitys, maalämpöpumppu, ilma-vesilämpöpumppu, aurinkolämmitys Sivumäärä Kieli URN Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Martti Veuro Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinnan LVI-Palvelu Oy

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Joni Koistinen Degree programme and option Building Services Name of the bachelor's thesis Replacing oil heating with the renewable heating Abstract The subject of my thesis is changing oil heating to renewable heat source. Subject is topical because changes in oil prices have been very big. People have started thinking of other way to heat their houses. People have also started to consider more and more the emission of the carbon dioxide. Changing over to the renewable heat sources we can reduce the emission of the carbon dioxide. The aim of the subject was to research other ways to heat houses than oil heating and compare new heating systems with oil heating. The idea is to compare the expenses and repayment time of the systems. The compared systems were pellet heating, geothermal heating and air-water heat pump. In calculating the expense of the systems I took into account the investment, operating and services costs. Comparison of the costs is made for 30 years at the interval of five years. In terms of investment costs geothermal heating was the most expensive and oil heating the cheapest. In terms of operation costs geothermal heating was the cheapest and oil heating the most expensive. Because of this geothermal heating pays off in less than ten years. After that geothermal heating its very cheap system to use. Subject headings, (keywords) Oil heating, pellet heating, geothermal heating, air-water heat pump Pages Language URN English URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Martti Veuro Bachelor s thesis assigned by Savonlinan LVI-Palvelu Oy

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN KOOSTUMINEN Lämmönjako Vesikeskuslämmitys Patterilämmitys Lattialämmitys Lämmityksen säätö Käyttöveden lämmitys Energian varastointi LÄMMÖN TUOTTAMINEN Öljylämmitys Lämpöpumppu Maalämpöpumppu Ilma-vesilämpöpumppu Pellettilämmitys Aurinkolämmitys LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Talo ja sen asukkaat Rakennuspaikka Käyttövarmuus Terveellisyys Ympäristövaikutukset Taloudellisuus Polttoaineen saanti ja varastointi Tilantarve Huollettavuus SUUNNITTELUKOHDE Rakennuksen rakenne Rakennuksen tehontarpeen laskenta... 22

5 5.3 Rakennuksen energiantarpeen laskenta LAITEVALINNAT KUSTANNUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Liite 1. Pohjakuva... Liite 2. U-arvon laskenta... Liite 3. Tehontarve... Liite 4. Energiantarve... Liite 5. Lämmitysenergian kulutus ja polttoaineen tarve... Liite 6. Sähkön kulutus... Liite 7. Polttoaineen kustannus/vuosi... Liite 8. Käyttökustannukset... Liite 9. Huoltokustannukset... Liite 10. Kokonaiskustannukset...

6 1 JOHDANTO 1 Suomen ilmastossa rakennuksia täytyy lämmittää suurin osa vuodesta. Lämmitys onkin suurin energian kuluttaja rakennuksissa. Hyvin suunniteltu ja toteutettu lämmitys tuo taloon viihtyisyyttä tasaisen lämmön ansiosta. Lämmityslaitteiden hankinta ja asennus on yleensä kaikista kalleimpia investointeja. Tästä johtuen lämmitysjärjestelmän valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Yleensä laitevalinnoissa kiinnitetään huomiota vain investointikustannuksiin ja unohdetaan käyttö- ja huoltokustannukset kokonaan. Lämmitysjärjestelmä tulisikin valita pitkällä tähtäimellä ja käyttää mahdollisuuksien mukaan uusiutuvia lämmönlähteitä fossiilisten polttoaineiden sijaan. Ihmisen toiminnan seurauksena on ilmakehään kertynyt runsaasti sellaisia kaasuja, jotka päästävät läpi auringon säteilyn, mutta pidättävät maasta lähtevää säteilyä. Tämä aiheuttaa ilmakehän lämpenemistä. Hiilidioksidi on merkittävin näistä kaasuista. Se on palamisen lopputuote ja sen poistaminen savukaasuista on vaikeaa. /1,s.393./ Öljylämmityksessä käytettävä öljy aiheuttaa sen palaessa hiilidioksidipäästöjä, vaikka öljyn palaminen kattilassa onkin saatu lähes täydelliseksi. Kuitenkin aina öljypolttimen käydessä, ilmaan vapautuu hiilidioksidia. Se ei välttämättä ole kovin paljon taloutta kohden, mutta jo Suomen mittakaavassa sillä on merkittävä osuus. Lyhyellä aikavälillä hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen voi tapahtua energiaa säästämällä. /1,s.393./ Vanhojen järjestelmien uusiminen, alentaa huomattavasti energiakustannuksia ja näin ollen vähentää myös öljyn kulutuksen määrää. Investointina järjestelmän vaihtaminen tai muuttaminen saattaa tuntua kalliilta ratkaisulta ja sen takia sitä yleensä siirretäänkin myöhempään vaiheeseen. Pitkällä aikavälillä käyttö- ja huoltokustannuksiltaan edullisempi järjestelmä maksaa itsensä takaisin. Suomessa on noin pientaloa, joissa lämmitysjärjestelmänä on öljyllä lämpiävä vesikeskuslämmitys. Keskimäärin suomalainen pientalo, missä on öljylämmitys, kuluttaa 2800 litraa öljyä vuodessa./9/. Näillä arvoilla laskettuna Suomessa kuluu yli 700 miljoonaa litraa öljyä pientalojen lämmittämiseen. Miksi siis haaskata öljyvaroja,

7 2 kun on olemassa muitakin vaihtoehtoja öljylämmityksen tilalle. Opinnäytetyössäni käsitellään vaihtoehtoja öljylämmityksen muuttamisesta uusiutuviin lämmönlähteisiin. Tarkoitus on vertailla eri järjestelmiä tekemällä pakettiratkaisuja eri järjestelmillä. Lähtökohtana on, ettei toimivaa ja hyvässä kunnossa olevaa kattilaa ja öljypoltinta kannata ottaa pois käytöstä. Lämmitysjärjestelmän uusinta tulee kysymykseen vasta, kun vanhan järjestelmän pitäminen on kannattamatonta. Jokaisesta pakettiratkaisusta lasketaan investointi-, käyttö- ja huoltokustannukset. Kaikki edellä mainitut kustannukset kun lasketaan yhteen, saadaan järjestelmän kokonaiskustannukset. Tarkasteluajankohtana käytetään yhtä vuotta, mutta vertailut tehdään viiden vuoden tarkasteluajankohtina aina kolmeenkymmeneen vuoteen asti. Jotta lämmitysjärjestelmän vaihto olisi taloudellisesti kannattavaa, tulisi uuden järjestelmän maksaa itsensä takaisin vähintään viidentoista aikana. Opinnäytetyön tarkoituksena on perehdyttää rakentaja lämmitysjärjestelmiin sekä eri vaihtoehtoihin siirryttäessä pois öljylämmityksestä. Vertailujen tarkoituksena on tuoda esille taloudellinen näkökulma järjestelmän vaihtoon liittyen. Monet lämmitysjärjestelmän vaihtoa ajattelevat haluavat saada selvyyden investoinnin kannattavuudesta. 2 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN KOOSTUMINEN Lämmöntuotannolla tarkoitetaan energian muuttamista rakennuksessa hyödynnettäväksi lämmöksi. Yleisimpiä lämmöntuotantolaitteita pientaloissa ovat erilaiset keskuslämmityskattilat, kuten öljykattila tai halkokattila sekä lämpöpumput. Lämmöntuotantolaitteiston käyttämän energiamuodon mukaan pientalon lämmitysjärjestelmä vaatii erilaisia kytkentöjä ulkopuolisiin energiaverkkoihin, kuten sähköverkkoon. /11/ Lämpöä voidaan tuottaa kattilalaitoksessa, jossa polttoaineen energia muutetaan lämmöksi. Veden lämmittäminen sähköllä, lämpöpumpulla tai aurinkolämmöllä on myös mahdollista. /3, s.115./

8 2.1 Lämmönjako 3 Keskuslämmitysjärjestelmä jaetaan yleensä lämmöntuotantolaitteisiin, lämmönjakelulaitteisiin ja lämmönluovutuslaitteisiin. Lämmöntuotantojärjestelmä sijaitsee yleensä teknisessä tilassa. Suurimpia siihen kuuluvia laitteita öljylämmityksessä ovat lämmityskattila polttoaineen käsittelylaitteineen ja varastoineen sekä polttimineen. Keskeisenä siihen kuuluvat myös säätö- ja hälytysjärjestelmät. Lämmönjakelun kannalta tärkeitä lämmitysjärjestelmän komponentteja ovat putket ja niihin liittyvät varusteet kuten venttiilit, pumput, säätölaitteet ja puhdistimet./1,s.1,3,4./ Huoneen lämpötilan kannalta tärkeässä asemassa ovat lämmönluovutuslaitteet eli patterit sekä siihen kuuluvat laitteet, kuten patteriventtiilit ja patteritermostaatit. 2.2 Vesikeskuslämmitys Keskuslämmityksellä tarkoitetaan koko rakennuksen lämmitystä yhteisestä lämmönlähteestä. Lämmön siirtäminen tapahtuu yleensä putkistossa kulkevan lämmönsiirtoaineen avulla. Lämpöä siirtävänä aineena voi olla vesi, höyry tai ilma. Näistä vesi on ehdottomasti yleisin hyvän lämmönsiirtokykynsä ansiosta. /3, s.115./ Vesikiertoisessa keskuslämmityksessä lämpö siirretään lämpöeristetyissä putkissa virtaavan veden avulla huoneiden lämpöpattereille tai muille lämmönluovuttimille. Veden lämpötilaa säädetään rakennuksen lämmöntarpeen, lähinnä ulkolämpötilan mukaan. /3,s.114./ Putket voidaan kytkeä verkostoon eri tavoilla. Yleisin tapa on kytkeä lämmönluovuttimet lämmönsiirtoverkostoon rinnan, jolloin kyseessä on kaksiputkikytkentä. Tällöin kaikkiin lämmönluovuttimiin johdetaan samanlämpöistä vettä. Tätä nimitetään menovedeksi. Lämmönluovuttimesta lähtevä paluuvesi on kaikissa lämmönluovuttimissa mitoitustilanteessa samanlämpöistä. /1,s.120./ Veden virtaus verkostossa saadaan yleisimmin aikaan kiertovesipumpun avulla. Veden lämpötilaeroista aiheutuu myös sen tiheydessä eroja, jotka saavat aikaan kiertovoiman. /3, s.116./

9 2.2.1 Patterilämmitys 4 Patterilämmityksessä lämmönluovuttajina toimivat huonekohtaiset patterit. Patterit mitoitetaan vastaamaan huoneen lämmöntarvetta. Yleensä patteriventtiiliin kiinnitetään patteritermostatti, mikä säätää patteriventtiilin vesivirtaa patteriin pitäen huonelämpötilan haluttuna. Termostaatti säätää patteriventtiiliä, jotta patterissa olisi koko ajan oikean suuruinen virtaus. Oikeina suuruinen virtaus taas pitää patterin oikean lämpöisenä. Patterit sijoitetaan ikkunan alle, jotta ikkunasta alaspäin suuntautuva ilmavirtaus saataisiin estettyä ja lämpimän ilman kierto syntymään huoneeseen Lattialämmitys Lattialämmitystä nimitetään usein myös säteilylämmitykseksi, koska säteilylämmönsiirron osuus kokonaislämmönsiirrosta on suuri. Lattialämmityksessä sen osuus on %. Lattialämmityksen etuna patterilämmitykseen on se, ettei siinä ole erillisiä näkyviä lämmönluovuttimia, joiden sijoittaminen saattaa joskus olla vaikeaa. /3, s.122./ Lattialämmityksessä on ikkunaseinällä olevat radiaattorit korvattu lattian sisälle sijoitettuun putkikierukkaan. Kierukassa kiertävä vesi lämmittää lattian ja huoneen. Kiertoveden lämpötilaksi mitoitusolosuhteissa riittää C, joten lämpöenergiaa voidaan tuottaa esimerkiksi lämpöpumpulla. Ikkunaseinällä olevassa putkistossa on tiheämpi jaotus, jolla kompensoidaan kylmän ikkunapinnan vaikutusta. Huonelämpötilaa säädetään putkistossa virtaavan veden lämpötilaa ja veden virtaamaa muuttamalla. Huonekohtainen lämpötilan säätö tehdään huonetermostatin avulla. /2, s.146./ Lattialämmityksessä lämmönsiirtopinta on suuri, joten pintalämpötilan ei tarvitse olla niin korkea kuin patterilämmityksessä. Pienestä huoneilman ja lattian pintalämpötilan välisestä erosta johtuen lattialämmitys on osittain itsesäätyvä. Lattialämmitys poistaa kylmän lattian aiheuttamat ongelmat ja saa aikaan tasaisen lämpötilajakauman pystysuunnassa. /3, s.122./ 2.3 Lämmityksen säätö Tärkeän osan vesikiertoisesta järjestelmästä muodostavat sen säätölaitteet, joiden tehtävänä on säätää vesivirrat ja lämpötilat oikean suuruiseksi /3, s.114/.

10 5 Huonelämpötila säädetään joko patteriventtiilin tai lattialämmityksen jakosäätimen säätöventtiilin avulla. Lämmitysverkon tasapainottaminen on tärkeää, sillä epätasapainossa oleva lämmitysverkko aiheuttaa vaihteluita huonelämpötiloissa ja tuhlaa lämmitysenergiaa. /11./ Keskuslämmitysjärjestelmän menoveden lämpötilaa säädetään yleensä kolmitieventtiilillä /3, s.124/. Kattilan lämpötilananturi tarkkailee kattilan lämpötilaa pitäen kattilaveden C lämpötilassa käynnistämällä ja pysäyttämällä lämmityslaitetta. Ulkolämpötila säädin pitää mitatun menoveden lämpötilan ulkolämpötilan mittauksen mukaisessa asetusarvossa komitieventtiilin avulla. Menoveden lämpötila on sitä korkeampi, mitä alhaisempi on ulkoilman lämpötila. Paluuveden lämpötila muuttuu vastaavasti menoveden lämpötilan mukaisesti. /3, s.124./ Patteriverkoston säätäminen siten, että pattereiden lämmönluovutus vastaisi huoneen lämmöntarvetta, on tärkeä toimenpide lämmityslaitoksen energiatalouden kannalta. Säätäminen on välttämätöntä, sillä epätasapainon seurauksena koko laitoksen pattereiden menoveden lämpötilaa joudutaan ohjaaman muutaman kylmän huoneen perusteella. Tällöin laitoksen muut huoneet lämpenevät liikaa, jolloin samalla hukataan energiaa. /3, s.124./ 2.4 Käyttöveden lämmitys Pientalon käyttöveden kokonaiskulutuksesta noin 40 % kuluu lämpimänä käyttövetenä. Asuinrakennusten käyttöveden ominaiskulutukseen vaikuttaa asukkaiden vedenkäyttötottumukset, huoneistojen vesikalusteiden varustelutaso, laitetekniikka, kulutusseuranta sekä hoito- ja ylläpitojärjestelmän organisointi. Mittausten perusteella kulutetaan huoneiston käyttöveden kokonaiskulutuksesta keskimäärin % suihkussa, % keittiössä ja % WC:ssä. /1, s.248./ Kattilan tehosta käytetään normaalisti osa varsinaiseen rakennuksen lämmitykseen ja osa lämpimän käyttöveden tuottoon /1, s.255/. Lämpimän käyttöveden suhteellinen

11 osuus kattilan tehosta on kasvanut johtuen rakennusten paremmasta eristämisestä ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotosta, jolloin lämmityksen tehontarve on pienentynyt. 6 Lämmintä käyttövettä voidaan tuottaa monella eri kattilan, varaajan tai lämmönsiirtimen yhdistelmällä. Käyttövesikierukka kattilavedessä on tyypillinen lämpimän käyttöveden lämmitysmenetelmä pientalon kattilalaitoksissa. Tässä menetelmässä voidaan lähes koko kattilateho käyttää käyttöveden lämmittämiseen. /1, s.255./ Kulutushuippuina käyttövettä voidaan lisälämmittää sähkövastuksen avulla tai vaikka aurinkoenergialla. Varsinkin kesällä käyttöveden lämmittäminen aurinkoenergialla mahdollistaa taloudellisen tavan lämmittää käyttövettä. Kiinteistöön tulee käyttövesi kylmänä. Lämmin käyttövesi eli kuuma talousvesi saadaan, kun osa tulevasta vedestä kierrätetään erillisen vedenlämmittimen kautta. Lämmin käyttövesi voidaan myös varastoida varaajaan, koska sen kulutus ei ole tasaista. Henkilöluvun lisäksi kulutukseen vaikuttaa vesijohtokalusteiden rakenne ja veden lämpötila. Oikein mitoitetulta varaajalta taataan lämpimän käyttöveden saanti kaikkina vuodenaikoina, myös kulutushuippujen aikana. /4, s.78./ 2.5 Energian varastointi Lämmitettyä käyttövettä on mahdollista varastoida talteen erilliseen lämminvesivaraajaan. Tällöin lämpimän veden sisältämä energia siirretään varaajaan odottamaan lämpimän käyttöveden tarvetta. Kattilalaitos pitää koko ajan varaajan veden lämpötilan asetusarvossaan ( C ), vaikka vettä ei käytettäisikään. Käyttövesiverkostoon asennetaan kolmitieventtiili, jotta lämpimän käyttöveden lämpötila pystytään säätämään asetusarvoonsa ( C ). Varaajan koko mitoitetaan lämpimän käyttöveden kulutuksen mukaan, missä apuna voidaan käyttää kulutustietoja sekä keskimääräistä lämpimän käyttöveden kulutusta asukasta kohden. Keskimäärin kulutus on noin 80 litraa lämmintä käyttövettä asukasta kohden päivässä. Nelihenkisen perheen taloon mitoitetaankin yleensä 300 litran erillinen lämminvesivaraaja.

12 3 LÄMMÖN TUOTTAMINEN Öljylämmitys Öljylämmitys on vesikiertoinenlämmitysjärjestelmä, jonka pääosan muodostavat öljykattila, öljypoltin, lämmönsäätöautomatiikka ja öljysäiliö. Palokaasut poistuvat savuhormiin. Öljysäiliö voi sijaita sisällä tai ulkona maan päällä tai alla. /9./ Erillistä lämminvesivaraajaa ei tarvita /10/. Erillistä lämpimän käyttöveden varaajaa tarvitaan vain, jos lämmitysyksiköiden yhteydessä ei ole lämminvesikierukkaa tai jos lämpimän käyttöveden tarve on poikkeuksellisen suuri. Energiavaraaja on tarpeen myös silloin, jos lisäenergialähteenä käytetään aurinkoenergiaa tai puun käyttö kaksoispesäkattilassa on runsasta. Varaaja tasoittaa myös lämmöntuoton ja energian käytön huippuja varaamalla energian itseensä ja luovuttamalla sitä seuraavan vuorokauden ajan. /9./ Öljylämmityksessä lämpö tuotetaan öljykattilalla. Kattilan tulipesään liitetty poltin polttaa öljyä ja lämmittää näin kattilan vesitilan. Kiertovesipumppu siirtää kattilassa lämmitetyn veden patteriverkostoon ja lattialämmitysverkostoon. Käyttövesi lämmitetään kattilassa erillisessä lämminvesikierukassa, josta se johdetaan käytettäväksi. Käyttöveden termostaattinen sekoitusventtiili sekoittaa automaattisesti kylmän ja kuuman veden + 58 C lämpimäksi käyttövedeksi. /9./ Kattilan ohjaustermostaatti ohjaa poltinta pitämään kattilaveden lämpötilan siinä arvossa, johon se on asetettu. Lämmitysverkoston säätölaite on oleellinen osa kiinteistön toimivaa lämmöntuottojärjestelmää. Se säätää kattilasta verkostoon lähtevän menoveden lämpötilaa niin, että se pysyy ulkoilmaan nähden sopivana. Ulkoilman kylmetessä verkostoon menee lämpimämpää vettä ja ulkoilman lämmetessä verkostoon menee viileämpää vettä. /9./ Lämpimän käyttövedentehontarve määritetään rakennuksenvesipisteiden lukumäärän mukaan. Öljykattilan varauskyvyn ja nopean lämmöntuotantokyvyn ansiosta käyttövesitehoa ei yleensä tarvitse lisätä kattilan mitoitustehoon. /9./

13 8 Öljylämmitysjärjestelmässä on sekä lämmitys- että käyttövesiverkoston kiertovesipumput. Käyttövesiverkoston kiertovesipumpulla varmistetaan lämpimän käyttöveden saanti talon eri kulutuspisteissä ilman pitkää odotusaikaa. Lämmityksen kiertovesipumpun tehtävänä on kierrättää lämmintä kattilavettä lämmitysverkostossa. /9./ Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisesti joko patterien tai lattialämmityksen avulla. /10./ Öljylämmityksen hyötysuhde on parhaimmillaan %. Vuositasolla hyötysuhteeksi saadaan noin 87 %. Nykyaikaisen öljypolttimen huoltoväli on 2 vuotta / polttoöljyä käytetty litraa /10/. Öljylämmityksen perushuoltoon kuuluvat öljypolttimen suuttimen tarkastus/uusinta, kattilan nuohous ja savukaasujen mittaus. Käyttäjän itse on hyvä tarkkailla huoneiston lämpötilan oikeaa säätyvyyttä ulkoilman lämpötilan vaihtuessa sekä öljyn määrää öljysäiliössä. Öljyn lämpöarvo osoittaa, miten paljon lämpöä siitä on mahdollista saada palamisen ollessa täydellistä. Poltossa hiili palaa hiilidioksidiksi ja vety vedeksi. Lisäksi syntyy rikin ja typen oksideja. Suomalainen kevytpolttoöljy on lähes rikitöntä. Se soveltuu poltettavaksi kaikissa kiinteistökattiloissa. /3.s.100/ Kevyen polttoöljyn lämpöarvo on 42,7 MJ/kg. /3.s.100/ Nyrkkisääntönä voi pitää, että yksi litra kevyttä polttoöljyä on kymmenen kilowattituntia (1 l = 10 kwh). /9./ Öljylämmitysjärjestelmän sähkötehontarve on riippumatta ulkolämpötilasta pieni, vain 0,2-0,3 kilowattia. Määrää voisi kuvailla sillä, että öljypoltin tarvitsee käydessään ainoastaan 4-6 hehkulampun verran sähköä. /9./ 3.2 Lämpöpumppu Lämpöpumpussa käytetään hyväksi suljettua kylmäaineen kiertoprosessia. Kylmäainevirta vuoroin höyrystyy sitoen lämpöä ja lauhtuu luovuttaen lämpöä. Höyrystimen ja lauhduttimen välillä on kompressori, jolla korotetaan kylmäaineen paine ennen lauhtumista. Ennen höyrystintä paine alennetaan paisuntaventtiilissä. Höyrystimessä kylmäainevirtaan sitoutunut lämpö on huomattavasti suurempi kuin kompressorin vaatima teho. /1,s.377./

14 3.2.1 Maalämpöpumppu 9 Maalämpö on aurinkoenergiaa, joka on varastoitunut kallio- ja maaperään sekä vesistöihin auringonpaisteen, lämpimän ilman ja sateiden kautta. Maalämpöjärjestelmissä lämpö kerätään höyrystimelle jäätymättömällä liuoksella, jota kierrätetään kallioon, maahan tai vesistöön upotetussa lämmönkeruuputkistossa. Maalämpöjärjestelmää käytetään yleisimmin pientaloissa, mutta se soveltuu myös muihin rakennuksiin. Suurissa kohteissa kytketään useita lämpöpumppuja toimimaan rinnakkain tai vuorotellen lämmöntarpeen mukaan. Mitä suurempi rakennus ja energiankulutus ovat, sitä kannattavampi investointi on. Keskimääräinen takaisinmaksuaika on vuotta. /7./ On suositeltavaa, että lämpöpumppujärjestelmän toimittaja suunnittelee ja toimittaa koko lämmitysjärjestelmän mitoituksineen, lämmönlähdeputkistoineen ja lämmönjakeluverkostoineen sekä myös vastaa järjestelmän suunnitellun mukaisesta toimivuudesta. Tällöin vältetään urakkarajoista mahdollisesti johtuvat ongelmat ja vastuuraja on selkeä. Tontin tai rakennuspaikan maaperäolosuhteet tulee tutkia riittävän tarkasti jo suunnitteluvaiheessa, jotta voitaisiin valita ja suunnitella oikeantyyppinen ja tarkoituksenmukainen lämmönkeruujärjestelmä. /7./ Lämpöä siirtävänä liuoksena käytetään jäätymätöntä vesi-glykoliseosta, joka kiertää höyrystimessä. Jotta höyrystimen lämpötila olisi mahdollisimman korkea, ei glykolikierron lämpötila saisi laskea kovin alas. Tarvittava putkimäärä ja maa-alueen pinta-ala riippuu lämmitystehosta, maaperän laadusta ja ilmastosta. Putket ovat yleensä muovia, halkaisijaltaan mm. Putkista otettu keskiteho vaihtelee 5-15 W/m. Mitä suurempi teho on, sitä enemmän maaperän lämpötila laskee. Maaperästä otettavan lämmön määrään vaikuttaa oleellisesti sen kosteus. /3, s.144./ Kallioperään pystysuoraan asennettua lämmönkeruujärjestelmää kutsutaan lämpökaivoksi. Lämpökaivo on porakaivo, josta porareikään laskettu lämpöpumpun keruuputkisto siirtää kallioon ja pohjaveteen varastoitunutta lämpöä rakennuksen lämmittämiseen. /7./

15 Lämpökaivon perustamiskustannukset ovat suuremmat kuin maaperään vaakasuoraan asennettavan järjestelmän, mutta sen etuja ovat /7./ 10 lähes kaksinkertainen energiansaanto putkimetriä kohti vähäiset kaivutyöt tontilla routimaton ja helposti ilmattava järjestelmä mahdollisuus kesäaikaiseen jäähdytykseen. Kaivoa ei kannata porata 200 metriä syvempään. Teholliseksi syvyydeksi lasketaan vain kaivon vedellä täyttynyt syvyys. Suurissa järjestelmissä kaivoja porataan tarvittava määrä ja ne kytketään rinnakkaisiksi putkisilmukoiksi kytkentäkaivossa pumppauskustannusten alentamiseksi. Putkiin kiinnitetään kaivosyvyyden mukaan laskennallisesti määritetty paino, joka vetää putket suorana alas. Paino on tarpeen, koska putket ovat hieman vettä keveämpiä. Jotta varmistetaan lämpökaivon häiriötön ja riittävä lämmöntuotto ympäri vuoden, ei siitä suositella otettavan talousvettä lainkaan mahdollista kesäaikaista puutarhan kastelua lukuun ottamatta. /7./ Maaperään vaakasuoraan asennettava lämmönkeruuputkisto sopii suurille tonteille. Putkisto ei estä normaalia puutarhanhoitoa eikä haittaa tontin kasvillisuutta. Suurin osa maalajeista soveltuu maalämmitysjärjestelmille. Vain soraharjut ovat yleensä liian kuivia. Kostea, paljon vettä sisältävä savipitoinen maalaji on paras. /7./ Jos tontilla on tilaa, putkisto kannattaa mieluummin hieman ylimitoittaa kuin alimitoittaa, vaikka investointikustannus on suurempi ja pumppaukseen kuluu hieman enemmän sähköenergiaa. Alimitoitettu putkipituus johtaa lämmönlähteen hiipumiseen ja alhaisempaan höyrystymislämpötilaan, mikä alentaa lämpökerrointa. Karkea ohjearvo on putkimetriä lämmitettävää rakennuskuutiota kohti. Tonttimaata tarvitaan noin 1,5 m² putkimetriä kohti. /7./ Maalämpöpumpun lämmönlähteeksi soveltuvat järvet, lammet ja merenrannat, jotka ovat vähintään 2 metriä syviä jo rannan läheisyydessä, jotta putket voidaan viedä veteen routarajan alapuolelta. Vesistön syvyyden tulisi olla vähintään kolme metriä, etteivät jäät riko putkia. Putkistoa ei asenneta yleensä mielellään jokiin. Ennen suunnittelun aloittamista on hankkeelle saatava vesialueen omistajan lupa. Vesistöstä

16 11 vuodessa saatava teho on kwh/putkimetri. Putket sijoitetaan veteen kuten maaperään vaakasuoraan asennettavat putket, mutta ne ankkuroidaan vesistön pohjaan kiinnittämällä putkien ympärille noin metrin välein kg:n betonipainoja. Putkiston sijainnista piirretään kartta ja rannalle asetetaan ankkuroinnin kieltävät varoituskyltit. /7./ Pientalojen lämmönlähteenä käytettävät pienet, kw:n, maalämpöpumput voidaan sijoittaa asuintiloihin, esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen, tuulikaappiin tai eteiseen. Lämpöpumppua ei tule sijoittaa tilaan, joka halutaan pitää täysin hiljaisena. /7./ Maalämpöpumppujen lämmön lähteenä on maaperä, kallio tai vesistö, joiden keskilämpötila talvella on ilman keskilämpötilaa korkeampi. Lämpö otetaan maaperästä yleensä muoviputkistolla, jonka upotussyvyys on noin 1,5 metriä./3.s.144/ Vesistöön sijoitetun putken tulee olla sijoitettuna siten, että jääkerros ei pääse liikuttelemaan sitä. Kallioon poratun reaiän syvyys riippuu rakennuksen tehontarpeesta Ilma-vesilämpöpumppu Ilma-vesilämpöpumppu tiivistää ulkoilmassa olevan lämpöenergian niin, että sitä voi käyttää talon ja käyttöveden lämmittämiseen. Ulkoilma imetään lämpöpumppuun, jossa se kohtaa suljetun järjestelmän. Järjestelmä sisältää kylmäainetta, joka höyrystyy hyvin alhaisissa lämpötiloissa. Kompressori nostaa kaasuuntuneen kylmäaineen lämpötilaa ja painetta. Lopuksi lämpö siirretään talon lämmitysjärjestelmään lauhduttimessa, jossa kylmäaine palaa taas nesteeksi. /8./ Ilma-vesilämpöpumppu ottaa ulkoilmasta lämpöä ulos sijoitetun höyrystinyksikön avulla. Ilmalämpöpumpun lämpökerroin laskee nopeasti ulkolämpötilan laskiessa, ja noin C kylmemmissä oloissa ilmalämpöpumppua ei voi käyttää. Ilmavesilämpöpumppu alentaa lämmityskustannuksia, kun ulkolämpötila on korkeampi kuin 10 C, vuosienergiasta noin 40 %. Lämpö luovutetaan lauhdutinlämmönsiirtimessä käyttöveden esilämmittämiseen ja lämmitysverkoston veteen. Vuotuinen lämpökerroin ulkolämpötilan mukaan 1,7...2,8 ja taloudellinen käyttöikä vuotta. /7./

17 12 Koska ilmavesilämpöpumppu ei yksin pysty lämmittämään koko taloa, lisälämmön tuottamiseksi tarvitaan sähkö-, öljy- tai puukattila. /8./ Yleensä ilmavesilämpöpumppulaitteiston asennuksessa kattilaan lisätään riittävän suuri (3-6 kw) sähkövastus, mikä otetaan käyttöön, kun ulkoilman lämpötila laskee alle -15 C. Näin saadaan aikaiseksi riittävän suuri lämmöntuotto myös kovilla pakkasilla. Ilma-vesi lämpöpumpun vuosihyötysuhde alenee sitä enemmän, mitä kovempia pakkasia on vuoden aikana. Lämpöpumpun avulla saatava säästö riippuu talon koosta ja nykyisestä energiankulutuksesta sekä jonkin verran myös asuinpaikasta. Mitä etelämpänä asut, sitä suurempi on ilmavesilämpöpumpun tuottama säästö vuodessa. /8./ 3.3 Pellettilämmitys Puupelletit ovat uusiutuvaa bioenergiaa. Ne ovat sylinterin muotoisia puristeita, jotka on valmistettu teollisesti mekaanisen puunjalostusteollisuuden sivutuotteista kuten sahanpurusta ja kutterinpurusta. Pellettien käsittelyominaisuuksia voidaan parantaa luonnonmukaisilla sideaineilla vaikuttamatta pellettien palamisominaisuuksiin. /7./ Pellettilämmitys toimii samalla periaatteella kuin öljylämmitys. Kattilassa lämmitetään vesi, jota kierrätetään pumpulla lämpöpattereihin tai lattialämmityksen putkistoihin. Automaattinen lämmitysjärjestelmä toimii vaivattomasti ja tarvittavat säädöt voidaan tehdä asuintiloissa. Pellettilämmitysjärjestelmään kuuluu poltin, lämmityskattila, pellettien varastosiilo ja polttoaineen siirtojärjestelmä. Kattiloissa on yleensä oma vesitila lämmitysveden ja lämpimän käyttöveden tuottoon. Mikäli lämpimän veden tarve on suuri, voidaan järjestelmään lisätä erillinen vesivaraaja. Järjestelmä ohjautuu automaattisesti säätöjen mukaan. /14./ Pellettilämmitysjärjestelmässä pellettisiilossa olevat puupelletit siirretään siirtokuljettimella pellettipolttimeen, jossa ne palaessaan lämmittävät pellettikattilassa olevan veden. /7./

18 13 Pellettien polttoon soveltuvien kattiloiden rakenteessa ja mitoituksessa on otettu huomioon puun polton erityispiirteet: savukaasujen suuri määrä ja tuhkan syntyminen. Pellettikattiloiden tulipesän koko ja muoto sopivat pellettien polttoon ja niissä on riittävän suuri tuhkatila, jolloin tuhkanpoistovälit muodostuvat kohtuullisiksi. Järjestelmään on suositeltavaa liittää lämminvesivaraaja, joka varastoi lämpöä ja pidentää pellettipolttimen käyntiaikoja ja parantaa palamista. Lämmityskattila varustetaan yleensä sähkövastuksilla, jotka takaavat lämpimän käyttö- ja lämmitysveden tuoton mahdollisissa käyttöhäiriötilanteissa. Pellettien polttamiseen käytetään erityisesti pelleteille suunniteltuja polttimia. Laitevalmistajilta tulee varmistaa, että suunniteltu kattila ja poltin toimivat yhdessä. Integroiduissa kattiloissa kattilan ja polttimen yhteensopivuus on varmistettu. /7./ Pellettisiilo on irtopellettien säilyttämiseen suunniteltu lieriön tai suorakaiteen muotoinen alaspäin kapeneva tila, jossa pelletit valuvat painovoimaisesti siilon pohjalla olevaan kuljettimeen. Pellettisiilo voi olla tehdasvalmisteinen tai paikalla rakennettu. Polttoainevarasto on tila, johon pellettisiilo sijoitetaan tai tila, jossa säkeissä toimitetut pelletit varastoidaan. Pelletit siirretään varastosta polttimelle tai välisäiliöön ruuvi- tai spiraalikuljettimella. /7./ Pellettilämmityskattila ja pellettisiilo sijoitetaan aina omiin erillisiin, toisistaan ja muista tiloista osastoituihin tiloihin. Tilat voidaan rakentaa lämmitettävän rakennuksen yhteyteen tai erilliseksi kattilalaitosrakennukseksi. Pelletit puhalletaan jakeluautosta suoraan asiakkaan pellettisiiloon. Pellettilämmityslaitteisto vaatii säännöllistä huoltoa ja kunnossapitoa toimiakseen moitteettomasti. /7. Puupellettilämmitys/ 3.4 Aurinkolämmitys Aurinkolämmitys perustuu auringon säteilyn suoraan hyödyntämiseen lämmityksessä. Se voidaan jakaa passiiviseen ja aktiiviseen tekniikkaan. Passiivisessa tekniikassa auringon säteilyn hyödyntämien perustuu pääasiassa rakennustekniikkaan mm. ikkunoiden suuntaamiseen siten, että ne vähentävät rakennuksen muun energian käyttöä. /1, s.335./

19 14 Aktiivisessa aurinkolämmityksessä pyritään hyödyntämään aurinkoenergiaa erityisesti sitä varten rakennettujen lisälaitteiden avulla. Näistä tavallisimmat ovat aurinkokerääjät, lämpövarastot ja niihin liittyvät putkistot ja säätölaitteet. /1, s.335./ Hyödyntämisen keskeinen ongelma on aurinkoenergian saatavuuden rajallisuus ja ennakoimattomuus. Lämmitysenergiaa tarvitaan eniten silloin, kun auringon paistetta on vähiten. Suomessa aktiivista aurinkoenergian hyödyntämistä rajoittaa lisäksi alhainen ulkoilman lämpötila. Aurinkokerääjien lämpöhäviöt tulevat helposti yhtä suuriksi kuin talteensaatu säteilyenergia, jolloin keräys on hyödytöntä. /1, s.335./ Aurinkoenergian saatavuuden ja käytön välistä eriaikaisuutta pyritään tasaaman lämpövarastojen avulla. Aurinkolämpöä kerätään varaston silloin, kun sitä on saatavilla. varastoa puretaan sen mukaan kun lämmitystarvetta on ja kun varastossa on vielä lämpöä. /1, s.335./ Aurinkolämmön aktiivinen kerääminen voi tapahtua joko tyhjiöputkikerääjillä tai tasokerääjillä. Tyhjiöputki muodostuu kahdesta lasipinnasta, joiden väliin on imetty tyhjiö. Päällimmäinen lasi on kirkas, joka eristää lämmön putken sisälle. Sisempi tumma lasipinta absorboin lämmön ja se siirretään putken sisällä olevaan kupari sauvaan. Sauvan sisällä oleva neste kaasuuntuu lämmön ja alipaineen vaikutuksesta, jolloin kaasu nousee sauvan kärkeen. Kärki luovuttaa lämmön järjestelmässä kiertävään veteen samalla jäähtyen. Kupariputken sisällä oleva neste jäähtyy ja nesteytyy. Neste valuu takaisin putken alaosaan, ja kierto alkaa alusta. /12./ Yleisimmin käytetty aurinkokeräin on nestekiertoinen tasokeräin. Siinä auringonsäteily lämmittää mustaa absorptiolevyä, joka on katettu selektiivisellä lasilla, akryylilevyllä tai polykarbonaattilevyllä. Lämpö siirtyy keräimen sisällä olevissa putkissa virtaavaan nesteeseen. Lämmönsiirtoaineena käytetään ympärivuotisessa käytössä jäätymätöntä vesi-glykoliseosta. Putket on yhdistetty keräimen ylä- ja alareunoissa kulkeviin kokoojaputkiin. /3, s.151./ Kerääjän lämpöteknisistä ominaisuuksista tärkein on sen hyötysuhde. Hyötysuhde määritellään kerääjään osuneen säteilylämmön ja talteen saadun lämmön suhteena.

20 15 Kerääjän toimintaraja saavutetaan silloin, kun kerätty lämpö on yhtäsuuri kuin kerääjän lämpöhäviöt. Suomessa hyvälaatuisten selektiivisten kerääjien energian tuotto on kwh/m² vuodessa riippuen sen toimintalämpötilasta. Kerätty energia on suurimmillaan kesäkuukausina. /3, s.152,153./ Kerätyn lämmön määrä riippuu kerääjän suuntauksesta ja kallistuskulmasta. Kerääjä tulee suunnata etelään, joskin asteen poikkeama etelästä ei vielä merkittävästi vaikuta kerätyn lämmön määrään. Kerääjän optimaalinen kallistuskulma asteina vaakatasosta on likimäärin yhtä suuri kuin paikkakunnan leveysaste, kun lämmitetään rakennusta. Lämpimän käyttöveden lämmityksessä kallistuskulma on leveysaste /3, s.153./ Kerääjän hyötysuhde on parhaimmillaan, kun säteilyvoimakkuus ja ulkolämpötila ovat korkeat ja lämmitettävän nesteen lämpötila alhainen. Juuri tämän vuoksi taloudellisin lämpimän käyttöveden lämmitys on aktiivisen aurinkolämmityksen sovellus. Varaajan paikka voidaan valita vapaasti silloin, kun järjestelmä tehdään pumppukiertoisesti. Järjestelmään lisätty yksisuuntaventtiili estää lämmön purkautumisen yöllä. Kiertopumppu käynnistyy silloin, kun kerääjän lämpötila on varaajan lämpötilaa korkeampi. Lisälämpö tuodaan erilliseen varaajan, jolloin se ei missään olosuhteissa pääse kulkeutumaan kerääjään./3, s.153,154./ Aurinkolämmitys vaatii aina lisälämmitystä. Järjestelmää ei kannata koskaan mitoittaa siten, että aurinkolämmön osuus ylittäisi 30 70% vuotuisesta lämmön tarpeesta. /1.s.345/ Aurinkoenergia ei riitä yleensä yksinään kattamaan rakennuksen lämmitysenergian tarvetta, vaan tarvitaan apuenergiaa, lisälämmityslaitteita. Ne joudutaan usein mitoittamaan koko lämmitystehon tarvetta vastaavaksi. /1, s.335./ 4 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Keskeisenä osana lämmitysjärjestelmän suunnitteluun liittyy lämmitysenergian valinta. Valinnassa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rakennuksen koko ja käyttö, rakennuksen lämmitystehontarve ja energiankulutus. Tavoitteena on päästä taloudelliseen ja rakennuksen käyttöaikana luotettavaan lämmitysjärjestelmään. Lämmitysjärjestelmän valintaan liittyy myös rakennuksen energiankäytön laskenta ja

21 koko lämmitysjärjestelmän käyttökustannusten sekä investointikustannusten arviointi. /1, s.5,6./ 16 Lämmitysjärjestelmän tärkeänä tehtävänä on myös tuottaa rakennukseen lämmintä käyttövettä. Lämpimän käyttöveden järjestelmä liittyy rakennuksen lämmöntuottoon, mutta putkiverkosto, jolla vesi kuljetetaan käyttöpisteisiin, on yleensä kokonaan erillinen verkostosta. Lämpimän käyttöveden mitoitusperusteena on käyttötarkoitus, vesipisteiden lukumäärä ja käyttäjien määrä./1, s.6./ Lämmitysjärjestelmää valittaessa tulee ottaa huomion monia eri asioita. Se ei ole vain rakennuskustannuksiltaan halvimman järjestelmän käyttöönotto, vaan monen eri seikan summa. Jotta lämmitysjärjestelmästä tulisi toimiva ja käyttökustannuksiltaan taloudellinen on hyvä miettiä ainakin seuraavia asioita. 4.1 Talo ja sen asukkaat Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat: 1. Rakennuksen koko ja energiankulutuksen määrä Suureen rakennukseen kannattaa harkita rakentamiskustannuksiltaan kalliimpaa lämmitysjärjestelmää, joka tuottaa halpaa lämpöä. 2. Perheen koko Lämpimän käyttöveden kulutus vaikuttaa sekä lämmitysjärjestelmän valintaan että sen mitoitukseen. 3. Perheen tulevaisuus Mukautuuko talo ja sen lämmitysjärjestelmä helposti tilantarpeen, tilajärjestelyiden tai perhekoon muutoksiin? 4. Lämmitysjärjestelmien tilavaatimukset Esimerkiksi puulämmitys vaatii melko paljon varastotilaa. 5. Arvostukset ja asenteet Ympäristöystävällisyys; helppokäyttöisyys ja vaivattomuus; oma aika ja työpanos. /10./

22 4.2 Rakennuspaikka 17 Rakennuspaikka sekä mahdollistaa että rajoittaa energiamuodon valintoja. /10./ 1. Öljylämmitys - pystyykö polttoaineen helposti kuljettamaan tontille? 2. Pellettilämmitys - pääseekö kuljetusautolla riittävän lähelle taloa? 3. Maalämpö - riittääkö tontti vaakasuuntaiselle maaputkistolle tai löytyykö sieltä sopivaa paikkaa porakaivolle? 4. Aurinkolämpö - tontin suuntaus ja muoto sekä sitä ympäröivä puusto? 4.3 Käyttövarmuus Lämmityksen katkeaminen pitkäksi ajaksi voi vahingoittaa irtaimistoa, talon putkistoja ja rakenteita sekä aiheuttaa ongelmia perheen arkeen. Käyttövarmuuteen vaikuttavat 1. laitevalinnat 2. järjestelmän suunnittelu, 3. laitetoimittajien tarjoamat huolto- ja korjauspalvelut. Mitä yksinkertaisempi järjestelmä on, sitä vähemmän ilmenee vikaantumisriskejä ja sitä helpompi se on huoltaa. Mitä useampaa energiamuotoa lämmitysjärjestelmä hyödyntää, sitä riippumattomampi se on ulkoisista toimitushäiriöistä. Koska kaikki nykyiset lämmitysjärjestelmät tarvitsevat sähköä, kannattaa sähkökatkosten varalle hankkia tulisija. /10./ 4.4 Terveellisyys Hyvin toimiva lämmitysjärjestelmä takaa sisällä viihtyisät ja terveelliset lämpöolot säästä riippumatta. Lämmönjaon tasaisuuden takia kannattaa suosia matalalämpötilaisia lämmönjakojärjestelmiä, kuten lattialämmitystä. Korkean pintalämpötilan lämmönluovuttimia on syytä välttää ainakin, jos perheessä on pieniä lapsia. /10./

23 18 Ammattitaitoinen suunnittelija voi suunnitella ja toteuttaa kaikki mahdolliset järjestelmät terveellisyys- ja viihtyvyysvaatimukset täyttävällä tavalla, mikäli asiakas osaa sitä vaatia. /10./ 4.5 Ympäristövaikutukset Lämmitys on rakennuksen koko elinkaaren ylivoimaisesti suurin ympäristökuormien aiheuttaja. Ympäristökuormitusta voi vähentää pienentämällä energian kulutusta ja valitsemalla vähän ympäristöä kuormittavan energiamuodon. /10./ Ympäristövaikutusten kannalta paras ratkaisu on rakentaa mahdollisimman vähän energiaa kuluttava talo ja lämmittää sitä uusiutuvilla energiamuodoilla - esim. puupolttoaineilla, aurinkoenergialla ja maalämmöllä - tontin ja sijainnin suomien mahdollisuuksien mukaan. /10./ 4.6 Taloudellisuus Lämmitysjärjestelmät ovat kokonaistaloudellisesti lähellä toisiaan, eroja syntyy energia- ja investointikustannusten välillä. Joissakin järjestelmissä investointikustannukset nousevat korkeiksi, mutta energiakustannukset jäävät alhaisiksi - ja toisissa päinvastoin. Kannattaako siis investoida hieman enemmän energiakustannusten alentamiseksi vai tavoitella mahdollisimman vähäisiä investointikustannuksia? /10./ Energian hintojen muutokset ja mahdolliset ympäristöverot kohdistuvat paljon energiaa kuluttavan talon käyttökustannuksiin voimakkaammin kuin vähän kuluttavan. Taloudellisesti viisas ratkaisu on lämmitysjärjestelmä, jossa vaihtaminen energiamuodosta toiseen ei aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. / Polttoaineen saanti ja varastointi Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttaa myös polttoaineen saanti. Öljy- ja pellettilämmitys vaativat polttoaineen varastointitiloja, joiden suuruus riippuu siitä

24 19 kuinka pitkään haluaa yhdellä polttoainetoimituksella lämmittää. On syytä huomioida, että usein tapahtuvat polttoainetoimitukset nostavat lämmityksen käyttökustannuksia. Toisaalta taas jos polttoainetta toimitetaan harvakseltaan, tarvitaan isommat polttoaineen varastointitilat. Yleensä varastotilat kannattaa mitoittaa siten, että sinne mahtuu polttoainetta noin vuoden tarve. /13, s.23./ Maalämpöpumppua mietittäessä on selvitettävä, riittääkö tontti vaakasuuntaiselle maaputkistolle tai löytyykö sopivaa paikkaa porakaivolle. Aurinkolämmön hyödyntämismahdollisuudet ovat melko vähäiset, jos tontti on varjoisa ja rakennuksen ikkunat suuntautuvat pohjoista kohti. /13, s.23./ 4.8 Tilantarve Lämmitysjärjestelmät tarvitsevat erikokoisia teknisiä tiloja. Näitä tiloja ei aina löydy esimerkiksi valmiiden talopakettien pohjista. Näihin on syytä varautua jo suunnitteluvaiheessa, ettei joudu toteamaan laitteita sisälle vietäessä, että valitun lämmitysjärjestelmän laitteet eivät mahdukaan taloon sisälle. Eniten tilaa vaativat luonnollisesti lämmitysjärjestelmät, joissa tarvitaan polttoaineen varastointia eli öljylämmitys ja pellettilämmitys. Öljylämmityksessä kattilahuoneen tilantarve on noin 4-6 m². Sisätiloihin asennettu öljysäiliö on kooltaan litraa. Samaan tilaan öljylämmityskattilan kanssa ei saa sijoittaa isompaa säiliötä kuin 3000 litraa. Maanalaiset öljysäiliöt voivat olla isompia. /11./ Pellettilämmityksessä pellettejä varastoitaessa noin vuoden tarpeiksi, polttoainevaraston koko on noin 8 m³. Tällöin varastoon mahtuu noin kg pellettejä. Varaston tulee olla täysin kuiva, pölytiivis ja sähkötön. Pellettivarasto sijoitetaan kattilahuoneen viereen niin, että pellettien siirtoetäisyys varastosta kattilaan jää mahdollisimman lyhyeksi. Täytön takia jakeluauton pitäisi päästä vähintään 15 metrin etäisyydelle varastosta. Kattilahuoneen tilan tarve noin 4 m². /11/ Lämpöpumput ovat vähiten tilaa tarvitsevia järjestelmiä. Koko järjestelmä mahtuu kahteen jääkaappipakastimen kokoiseen ja näköiseen kaappiin. Toisessa sijaitsee lämpöpumppulaitteisto ja toisessa lämpimän käyttöveden varaaja. Putkitukset vievät vain vähän tilaa, ja nekin on mahdollista sijoittaa katon rajaan.

25 Huollettavuus Öljylämmityksessä öljypolttimen huoltoväli on 2 vuotta tai kun öljyä on käytetty litraa. Määräaikaishuolto, joka sisältää yleensä puhdistuksen, säätö- ja mittaustoimenpiteet, kannattaa teettää ammattilaisella. Huoltamaton laitteisto voi kuluttaa jopa kolmanneksen enemmän öljyä kuin huollettu laitteisto. Määräaikaishuollon yhteydessä kannattaa myös puhdistuttaa kattila. Maanalainen öljysäiliö pitää tarkistaa tärkeillä pohjavesialueilla ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluttua käyttöönotosta. Tarkistuksen suorittanut asiantuntijayritys määrittää seuraavan tarkistusajankohdan. /11/ Maalämpöpumppu ei vaadi erityistä huoltoa eikä kunnossapitoa. Lämmityskauden alussa tarkistetaan liuospiirin esipaine ja seurataan, että kiertopumput lähtevät pyörimään. Maalämpöpumpun keskimääräinen käyttöikä on vuotta. /11/ Pellettipoltin tulee puhdistaa säännöllisesti. Polttimen puhdistuksen lisäksi tuhkat tulee poistaa ja kattila nuohota. Laitteiden koon mukaan käyttöhuoltoon kuluu aikaa minuuttia 1-2 viikon välein. Lisäksi polttimelle tulee tehdä vuosittain vuosihuolto ja polttimen säätö, jotka kuuluvat ammattilaisen tehtäviin. Pellettejä ostettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota pellettien laatuun. Pellettien seassa ei saisi olla runsaasti hienoainesta eikä pölyä. Hienoaines ja pöly pellettien joukossa aiheuttavat polttoaineen syöttöongelmia ja lisäävät polttimen puhdistustarvetta. Myös pellettivaraston puhtauteen ja pölyttömyyteen tulee kiinnittää suurta huomiota. /11/ 5 SUUNNITTELUKOHDE 5.1 Rakennuksen rakenne Valitsin suunnittelukohteeksi vuonna 1982 rakennetun omakotitalon Savonlinnasta. Talo on puuverhoiltu noin 150 m² ja neljän henkilön omakotitalo Nätkin kaupunginosassa.

26 21 Rakennuksen rakenne noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelman C3 määräyksiä ja ohjeita. Tarkoitus oli valita niin kutsuttu normitalo, missä lämmöneristys on C3:sen määräämä vähimmäiseristysvaatimus, koska vanhemmat talot eivät ole ainakaan yhtään paremmin lämmöneristettyjä. Lisäksi tämä helpottaa vertailemaan eri taloja keskenään. Ohessa on esitelty ylä- ja alapohjissa sekä ulkoseinissä käytetyt rakenteet. Yläpohja, lämpimät tilat - vesikate - ruoteet - aluskate - kattotuolit - mineraalivilla 250 mm - höyrysulku - koolaus 45 x 45 - sisäverhous, 15 mm paneeli/ lastulevy 12 mm Ulkoseinä, lämpimät tilat - pystypaneeli 22 mm - ilmarako - tuulensuojalevy 12 mm - runko + mineraalivilla 200 mm - höyrynsulku - sisäverhous, 15 mm paneeli/ lastulevy 12 mm Alapohja - parketti - teräsbetonilaatta 60 mm - polystyreenilevy 100 mm - salaojasora 200 mm

27 - tiivistetty sora Rakennuksen tehontarpeen laskenta Lämmitysjärjestelmän suunnittelu aloitetaan yleensä tehontarpeen laskennasta tai arvioinnista, joka on laitesuunnittelun ja mitoituksen perustana. Tehontarve määritellään huonekohtaisesti ja edelleen rakennuskohtaisesti lämmönluovuttimien ja järjestelmän osien mitoitusta varten./1,s.5./ Tehontarpeen avulla rakennukselle lasketaan mitoituslämpötilalla suurin mahdollinen rakennuksen hetkellinen tehontarve. Lämmitysjärjestelmä valitaan vastaamaan huipputehontarvetta, jotta pystytään kattamaan rakennuksen lämpöhäviöt kovillakin pakkasilla. Rakennuksen tehontarve on laskettu Suomen Rakentamismääräyskokoelman D5:n mukaisesti. Kokonaistehontarpeen laskennassa on käytetty taulukossa 1 esitettyjä arvoja. Laskelmissa käytetyt lämmönläpäisykertoimet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 1. Tehontarpeenlaskennassa käytetyt lämpötilat. TILA LÄMPÖTILA C Mitoittava ulkolämpötila -29 Autotalli ja urheiluvälinevarasto 15 Asuintilat 21 Märkätilat 24 Alapohja 5 Tuloilma 19 Taulukko 2. U-arvot R SI R SE R T U Alapohja 0,17 0,8 3,8810 0,26 Yläpohja 0,10 0,04 5,1112 0,20 Ulkoseinä 0,13 0,04 4,4636 0,22 Ikkuna 1,4 Ovi 1,4

28 R SI = sisäpuolinen pintavastus, (m²k)/w R SE = ulkopuolinen pintavastus (m²k)/w R T = kokonaislämpövastus, (m²k)/w U= lämmönläpäisykerroin, W/m² 23 Tehontarpeen laskennassa huomioitiin lämmön johtuminen rakenteiden läpi ulkoilmaan, vuotoilman osuus tehontarpeeseen sekä ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema teho. Rakennuksen tehontarpeeksi saatiin mitoitusolosuhteissa 10,3 kw. Lasketut lämpöhäviöt on esitetty liitteessä Rakennuksen energiantarpeen laskenta Rakennuksen energiantarve on laskettu Suomen Rakentamismääräyskokoelman D5:n mukaisesti. Laskelmat on esitetty liitteessä 4. Energiantarvetta laskettaessa huomioitiin johtumisen, ilmanvaihdon, lämmöntalteenoton, lämpimän käyttöveden, lämmitysjärjestelmän, henkilöiden sekä sähkölaitteiden ja valaistuksen osuudet. Energiantarpeeksi saatiin kwh vuodessa, josta lämpimän käyttöveden osuus on 4258 kwh. Laskelmissa ei ole huomioitu auringon säteilystä johtuvaan lämpökuormaa, koska suurin osa vanhemmista taloista ei ole varustettu jäähdytyksellä. Tästä johtuen myöskään talviaikaan hyödyksi saatavaa auringon lämpösäteilyä ei ole huomioitu laskelmissa. 6 LAITEVALINNAT Laitevalinnat on tehty lasketun tehontarpeen perusteella, käyttäen hyväksi urakointiliikkeen markkinoimia laitteita.

29 Taulukko 3. Öljylämmityksen laitevalinnat. 24 Öljylämmitys Laite Öljykattila Arimax 17R Öljypoltin varusteineen Oilon Junior 3L (Öljysäiliöpaketti+asennus sarja) Motoplast 1500l Kalvopaisunta-astia 25l Reflex Lämmönsäädin Ouman EH-80 Lämpöjohtopumpppu Grundfos UPS V Taulukko 4. Pellettilämmityksen laitevalinnat. Pellettilämmitys Laite Pellettikattila Biomatic+ 20 Pellettipoltin BeQuem 20 Syöttöruuvi+tarvikkeet (Pellettisiilo 300 l) PS300 Kalvopaisunta-astia 25l Reflex Lämmönsäädin Ouman EH-80 Lämpöjohtopumppu Grundfos UPS V Taulukko 5. Maalämpöpumppu. Maalämpöpumppu Laite Maalämpöpumppu Thermia Diplomat Optimum 12RF Taulukko 6. Ilma-vesilämpöpumppu. Ilma-vesilämpöpumppu Laite Ilma-vesilämpöpumppu Thermia Atria Optimum 10 RF 7 KUSTANNUKSET Kustannushinnat on laskettu helmikuun 2009 hinnoilla. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22% ja ovat lvi-urakointiliikkeen myyntihintoja, joilla he tarjoavat asiakkailleen alla olevia tuotteita.

30 25 Taulukko 7. Öljylämmityslaitteiston investointikustannukset. Öljylämmitys Laite Kustannus, Öljykattila Arimax 17R 1500 Öljypoltin varusteineen Oilon Junior 3L 760 (Öljysäiliöpaketti+asennus sarja) Motoplast 1500l 1950 Kalvopaisunta-astia 25l Reflex 45 Sisäpiippu HST 400 Lämmönsäädin Ouman EH Lämpöjohtopumpppu Grundfos UPS V 120 Asennustarvikkeet 250 Asennustyö 720 Yhteensä 6065 Yhtensä ilman öljysäliötä 4115 Taulukko 8. Pellettilämmityslaitteiston investointikustannukset. Pellettilämmitys Laite Kustannus, Pellettikattila Biomatic Pellettipoltin BeQuem Syöttöruuvi+tarvikkeet 600 (Pellettisiilo 300l) PS Kalvopaisunta-astia 25l Reflex 45 Sisäpiippu HST 400 Lämmönsäädin Ouman EH Lämpöjohtopumppu Grundfos UPS V 120 Asennustarvikkeet 215 Asennustyö 1080 Yhteensä 7940

31 Taulukko 9. Maalämpöpumppulaitteiston investointikustannukset, kun putket ovat maassa. Maalämpöpumppu, putket maassa Maalampöpumppu Laite Kustannus, Thermia Diplomat Optimum 12RF 6975 Maalämpöputki 350 m 735 Maalämpöneste Naturet 144 kg 187 Asennustarvikkeet 853 Asennustyö 720 Maankaivutyöt 1280 Yhteensä Taulukko 10. Maalämpöpumppulaitteiston investointikustannukset, kun putket ovat kaivossa. Maalämpöpumppu, putket porakaivossa Maalämpöpumppu Laite Kustannus, Thermia Diplomat Optimum 10RF 6975 Poraus 150m+putket+glygoli 5300 Asennustarvikkeet 853 Asennustyö 720 Yhteensä Taulukko 11. Ilma-vesilämpöpumppulaitteiston investointikustannukset. Ilma-vesilämpöpumppu Laite Kustannus, Ilma-vesilämpöpumppu Thermia Atria Optimum 10 RF 9380 Asennustarvikkeet 760 Asennustyö 720 Yhteensä Takaisinmaksuajoissa on huomioitu investointi-, käyttö- ja huoltokustannukset. Investointikustannuksissa otettiin huomioon laitteiden kustannukset, asennustarvikkeet ja asennuskustannukset. Käyttökustannuksissa huomioitiin

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta www.jäspi.fi Jäspi Öljykattilat Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta Jäspi Eco 17 ja 30 Lux Jäspi Basic ja Jäspi Premium ilma-vesilämpöpumppuratkaisut Öljylämmitystalossa on mukava asua Ölylämmitys

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER über 110 Jahre Marktpräsenz Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER Tulevaisuuden lämmitys HERZ lämpöpumpulla HERZ

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?

Lisätiedot

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN

JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN YLÄPALOKATTILA JÄSPI 40 STOKER ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Valmistaja: Tuotekatu 11, PL 21, 21201 Raisio, Finland Puh. +358 2 4374 600 kaukora@kaukora.fi www.kaukora.fi 30.12.2008 JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN 1.

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P 100% MAALÄMPÖÄ Markkinoiden joustavin ja parhaan energialuokan maalämpöjärjestelmä Lämpöässä Emi Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

8,8 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen

8,8 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

KYTKE KOTISI MAAPALLOON!

KYTKE KOTISI MAAPALLOON! KYTKE KOTISI MAAPALLOON! Nauti asumisesta ympäristöä kuormittamatta! SENERA maalämpö Mitä maalämpö on? Maalämpö on peruskallioon varastoitunutta uusiutuvaa ja puhdasta aurinko- ja geotermistä energiaa.

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia pientaloille

Esimerkkilaskelmia pientaloille Rakennusten energia 2012 Esimerkkilaskelmia pientaloille E-lukuvaatimusten täyttyminen Taru Suomalainen ja Timo Kalema TTY / Konstruktiotekniikka Syyskuu 2011 1 Sisältö Alkusanat... 3 1 E lukutarkastelu...

Lisätiedot

7,3 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen

7,3 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka TÄMÄ VASTAUSPAPERI PALAUTETAAN. Nimi: Osasto: Tehtävä 1. (5 pistettä) Valitse oikea vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta +1 piste, väärästä 0,5 pistettä ja vastaamatta jättäminen 0 pistettä. 1.1 Kun kiinteistön

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

pilkekattilan käyttäjälle

pilkekattilan käyttäjälle 1 pilkekattilan käyttäjälle Pilkkeen laatu ratkaisee PIKAVINKIT Pilkkeet eli klapit ovat uusiutuvaa energiaa. Oikein käytettynä niiden hyödyntäminen on taloudellista ja ympäristöä säästävää. Suuri osa

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Uuteen kotiin uusi_senera_lore.indd

Uuteen kotiin uusi_senera_lore.indd Uuteen kotiin Luotettavaa lämmitystekniikkaa SENERA Oy Yli 20 vuoden kokemus rakentamisesta Useita tuhansia tyytyväisiä maalämpöasiakkaita Uudisrakennusten maalämpöjärjestelmien erikoisosaaja SENERAn

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

14,0 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 13,0 kw Lähes täysteho

14,0 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 13,0 kw Lähes täysteho MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

Kiinteän polttoaineen Arimax-kattilat

Kiinteän polttoaineen Arimax-kattilat Arimax puulämmitys Arimax ja 60 alapalokattilat Arimax 20 yläpalokattilat Arimax 2KP ja KP käänteispalokattilat Arimax 1100 ja 10 lämminvesivaraajat Kiinteän polttoaineen Arimax-kattilat Arimax kiinteän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden

Lisätiedot

Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus täydelle lämmitysteholle korjaus- ja muutostöissä: Ohje lämpöpumppujärjestelmiä koskien

Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus täydelle lämmitysteholle korjaus- ja muutostöissä: Ohje lämpöpumppujärjestelmiä koskien Dnro: YM3/601/2014 Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus täydelle lämmitysteholle korjaus- ja muutostöissä: Ohje lämpöpumppujärjestelmiä koskien Ohje YM asetukseen 4/2013 rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Versio Fidelix Oy

Versio Fidelix Oy Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi 6 720 813 694-00.1I Compress 7000 12 LWM Käyttöohje 6 720 818 996 (2015/12) fi 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Symbolien selitykset ja turvallisuusohjeet........ 2 1.1 Symbolien selitykset.....................

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

12,1 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Liian pieni

12,1 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

TA-MATIC. Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili

TA-MATIC. Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili TA-MATIC Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili IMI HEIMEIER / Käyttövesiventtiilit / TA-MATIC TA-MATIC Kerrostalojen ja vastaavien käyttövesijärjestelmien

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Onni Ovaskainen 17.4.2013 Puulämmitys modernissa talossa mennyttä aikaa? Nykytalojen lämmöntarve Kari Ojala: Parempi pientalo. Näin rakennat omakotitalon

Lisätiedot