s. 34 Pihvilihaa pelkällä nurmella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s. 34 Pihvilihaa pelkällä nurmella"

Transkriptio

1 5/ ,00 Luomulehti s. 20 Luomun juuret s. 22 Uusia sovelluksia pienyrityksille? s. 34 Pihvilihaa pelkällä nurmella s. 14 Luomuviikko s.52 Yhdessä s.58 Syystyöt

2 Parasta Pääkirjoitus rehunsäilöntään LUOMULLA MENESTYKSEEN Luomuseminaari klo Mukana mm. maatalousylitarkastaja Leena Seppä Maa- ja metsätalousministeriöstä (Hallinto mukana luomun kehittämisessä), asiantuntija Päivi Rönni ProLuomu ry:stä (Luomun markkinanäkymät) ja johtaja Vesa Laitinen ProAgria Keski-Suomesta. ProAgrian luomuasiantuntijat Heikki Ajosenpää ja Eeva-Liisa Neuvonen ovat tavattavissa seminaarissa ja ProAgrian osastolla. Syksyn ennakkomyyntikampanja on alkanut pyydä tarjous BonSilagen valikoidut ja rekisteröidyt bakteerikannat toimivat tehokkaasti eri olosuhteissa BonSilage on hyväksytty myös LUOMUUN (asetus (EG) No. 834/2007, 889/2008) Tilaukset alue-edustajiltamme ja meijeristäsi kautta maan. p KoneAgria Tervetuloa ammattilaisten tapahtumaan! Hallit ja ulkoalue ovat täynnä traktoreita, puimureita, työkoneita ja maatalouden tuotantotarvikkeita. KoneAgria Jyväskylän Paviljonki Uno Savolan katu 8 Jyväskylä Avoinna: ke-pe 9-17, la 9-16 Liput: 17 ;- / 12 ;- Luomun juurille Lokakuun alussa vietettävälle Luomuviikolle on valittu tänä vuonna teemaksi Juurille. Niin kasveilla kuin ihmisilläkin juuret muodostavat kiinnekohdan maahan. Vahvat juuret ruokkivat meitä, pitävät pystyssä kovillakin myrskyillä. Juurien tutkiminen auttaa ymmärtämään nykypäivää ja sen kehitystarpeita. Luomun juuret ulottuvat syvälle. Ne juontavat lajeille ominaiseen pyrkimykseen mahdollistaa hyvinvoivan populaation kehitys. Ravinto on aina tärkein tekijä hyvinvoinnin kehityksessä. Ravinnon tuotannon kehittyessä yhteiskunnat ovat aina kukoistaneet ja toisaalta ravinnon niukkuus on johtanut monien kuihtumiseen. Usein suuri osa ravinnon niukkuudesta on itse aiheutettua ja johtunut kestämättömistä viljelymenetelmistä tai metsästyskäytännöistä. Luomuviljelyssä pyritään luomaan edellytykset terveellisen ruoan tuottamiseen kestävästi myös tulevaisuudessa. Usein luomuviljelijöiden suusta kuultu peruste tuotantomuodon harjoittamiselle on halu jättää pellot paremmassa kasvukunnossa jälkipolville. Vaikka luomulla on vahvat juuret, ne eivät estä uusien versojen syntyä vaan pikemminkin antavat niille voimaa. Uuden syntyessä tulisi huomioida, ettemme katkaise yhteyttä juuriin, vaan kehittämistä on tehtävä niiden ehdoilla. Luomussa pyrimme ymmärtämään ekosysteemien toimintaa ja jäljitellä niitä tuotannossamme. Niin kuin luontokin tekee, tulee luomussakin luoda kestäviä kokonaisuuksia, jotka koostuvat toimivista osa-alueista. Kestävien ja hallittavien kokonaisuuksien saamiseksi tulisi meidän panostaa mm. kehitystarpeen alla oleviin osa-alueisiin ja toisaalta voimakkaimmin kehittyviin. Voimakkaita kehitystarpeita on mm. siementuotannossa ja kasvinjalostuksessa. Esimerkiksi vihannespuolella näitä ei kehitetä juuri lainkaan. Ilman siementä ei ole muutakaan tuotantoa ja kun katsoo maailman siemenkaupan keskittymistä ja taistelua siementen hallintaoikeuksista, tilannetta voidaan pitää huolestuttavana. Kehityksen pyörteissä olevasta osa-alueesta käy hyvin esimerkiksi siipikarjantuotanto. Tässä vaiheessa meidän tulisi käydä keskustelua, minkälaisena haluamme siipikarjantuotannon nähdä tulevaisuudessa. Voisimmeko kehittää esim. eri kanarotuja käyttämällä tuotantoa, jossa munan- ja lihantuotanto yhdistyisi nykyistä paremmin? Nautapuolella keskustelua roduista on käyty paljon avoimemmin ja mm. Belgiansinistä ei hyväksytä meillä tuotantoon tavanomaisellakaan puolella. Siipikarja puolella rotukeskustelu on jonkinlainen tabu, josta hybridien tultua markkinoille on vaiettu tyystin. On tosiasia, ettei tavanomaisen tuotannon jäljittely aina sovellu luomun periaatteisiin, vaan meidän tulee ja täytyy uskaltaa ajatella itsenäisesti. Luomuliiton pitää pystyä vastaamaan haasteeseen ja avata tätä keskustelua. Vain siten pystymme kehittämään luomua periaatteidemme mukaisesti ja vahvistamaan juuriamme entisestään. Jukka Lassila Luomuliiton puheenjohtaja Luomulehden päätoimittaja Marjo Koivumäki Luomulehti 5/2013 3

3 Sisällys 5/ Luomun juurille 8 Yhdysvalloissa keskustelussa eri kärjet 10 Luomuviikko on luomukauppiaan joulu 11 Soil Association tekee paljon 12 Suomalaisen luomun ääni 16 Kampanjoita kauppaketjuissa 18 Onko se oikeasti luomua? 20 KANNESSA: Luomun juuret -kampanja jatkuu vuoden loppuun 21 Superpossu seikkaili Herkkujen Suomessa 22 KANNESSA: Uusia sovelluksia pienyrityksille? 27 Gmo-rintamalla kuohuu 28 Lannoittava "traktori" sopii luomuun Palstat Alkupaloja... 6 Edunvalvontaa Euroopassa...27 Tutkittua tietoa Luomua opiskelemassa Tuotteen tarina...41 På svenska Palveluksessanne Kysymyksiä Yhdistyksistä Sivu 32: Yhdistyksistä hymyt 30 Pohjoismainen luomututkimus etenee 34 KANNESSA: Pihvilihaa pelkällä nurmella 36 Kaupunkiin tuli TILA 38 MAMK: Luomua hieman lisää opetukseen 41 Nordic Koivun mahla kiinnostaa kaukomaita Sivu 44: Muutakin kuin hunajaa Tee sopimus vaivattomasti: - osoitteessa leppakoski.fi/asiointi/tilaus, - soittamalla numeroon tai - skannaamalla QR-koodi Mainitse tilauksen yhteydessä kampanjakoodi: MISTELI Ekokauppa omassa talossa 44 Muutakin kuin hunajaa 46 Kukot kasvavat laitumella 48 Luomua lautaselle luomuruokaa julkiseen ruokapalveluun 51 Bli säsongssmart med Martha! 52 Yhdessä perunan ja luomutilan puolesta! 53 Nuorten innostaminen maatalouteen Afrikassa 58 Muuruvedelle kutsuttiin keskustelemaan 60 Luomukahvila-kauppa on toimiva yhdistelmä Sivu 46: Kukot kasvavat laitumella Kannen kuva: Pro Luomu Luomulehti 5/2013 5

4 Alkupaloja Maailman luomualat Maailmanlaajuisesti luomumenetelmin hoidetaan yli 37 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata (kartassa vihreä pylväs). Se on 0,8 % kaikesta maatalousmaasta. Suomalaisesta maatalousmaasta on jo kymmenkertainen osuus, yli 9 % on luomutuotannossa. FiBL Lähes kolmannes maailman luomumaatalousalasta on Oseaniassa. Tätä selittävät Australian valtavat luomualat, joista 97 % on laidunmaata. Australialla onkin maailman suurin luomuala. Argentiina on toisena, Yhdysvallat kolmantena ja Kiina neljäntenä. Aasiassa luomualaa on Kiinan lisäksi paljon Intiassa. Viidettä ja kuudetta sijaa pitävät Espanja ja Italia. Myös Saksa ja Ranska pääsevät kymmenen parhaan joukkoon. Euroopan luomuala on kasvanut jatkuvasti ja sillä on nyt jo neljännes maailman luomumaatalousalasta, vaikka maanosana Eurooppa on pieni. Ympäristö- ja terveystietoisuus tietoisuus on täällä kuitenkin korkealla. Maatalousmaan lisäksi maailmassa on yli 32 miljoonaa hehtaaria luomusertifioitua metsää ja muuta luomuraaka-aineiden keruualueita (kartassa ruskea pylväs). Luomulihantuotanto on lisääntynyt Etenkin lammas- ja lihakarjatiloja on siirtynyt Eviran ennakkotietojen mukaan paljon luomuun. Lampaan- ja pihvilihalle on hyvin markkinoita ja tuotanto on helppo siirtää luomuun. Suoramyynti on yhä yleisempää nautatiloilla. Maidontuotannossa luomuun siirtymistä hidastavat tuotantotilojen investointivaatimukset sekä meijerien tuotantosopimuksien saaminen. Luomupeltoala on lisääntynyt tänä vuonna neljä prosenttia. Luomutiloja on lähes 4300 eli 7,5 prosenttia kaikista tiloista. Luomuohraa viljeltiin jopa 35 % viime vuotta enemmän. Syynä on se, että monet suomalaiset panimot ovat alkaneet tuottaa luomuolutta. Ohrassa on esimerkiksi kauraa parempi valkuaispitoisuus ja siksi se on myös haluttua rehua, erityisesti sikatuotannossa. Minna Keränen Luomun periaatteet Ruokapiirit kasvavat Etelä-Pohjanmaalla Minna Keränen Luomun juuret ovat periaatteissa, jotka on yhteisesti sovittu maailmanlaajuisessa luomun kattojärjestö IFOAMissa. Näihin periaatteisiin pohjaten on luotu erilaisia säädöksiä, jotka vievät periaatteita käytäntöön eri alueilla. EU:ssa on omat säädökset ja vuodesta 2012 lähtien luomun tunnuksena on käytetty lehtilogoa. Luonnonmukaisen maatalouden tulee Ylläpitää ja edistää maan, kasvien, eläinten, ihmisten ja maapallon terveyttä TERVEYS kokonaisuutena. Perustua eläviin ekologisiin systeemeihin ja kiertoihin, työskennellä niiden kanssa, EKOLOGIA jäljitellä niitä ja auttaa ylläpitämään niitä. Rakentaa suhteita, jotka takaavat oikeudenmukaisuuden suhteessa ympäristöön ja OIKEUDEN- MUKAISUUS elämisen mahdollisuuksiin. Noudattaa varovaisuusperiaatetta ja vastuullisuutta nykyisen ja tulevien HUOLENPITO sukupolvien sekä ympäristön terveyden ja hyvinvoinnin suojelemiseksi. Infoa! Pro Luomu ry:n Luomun juuret kampanja on tuottanut tänä vuonna monia infograafeja, joita voi hyödyntää erilaissa julkaisuissa. Kuvassa osa posterista, jonka voi tulostaa julisteena A4 tai A3 kokoisena. Löydät sen Luomuviikon ja Pro Luomun sivuilta. Mitäpä jos tulostaisit sen esille ruokalan, kaupan, kirjaston, urheilutalon tai koulun ilmoitustaululle? vinkkaa projektityöntekijä Leena Saari Pro Luomu ry:stä. Luomuliittoon tulee joskus innostuneita sähköposteja tai soittoja siitä, että pitäisi tiedottaa enemmän! Luomuviikon yksi idea on innostaa ihmisiä myös itse välittämään tietoa. Onneksi nyt on myös parivuotias Pro Luomu ry tekemässä kuluttajille suunnattua viestintää, toteaa Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi. Facebookissa on ideoitu avoimella joukolla tätäkin Luomulehteä. Kommenttina tuli, että samat jutut sitten esille Hesariin! Juttuvinkkejä kannattaakin laittaa moniin lehtiin esimerkiksi Luomuviikosta, kannustaa Niemi. Luomuviikolla jaetaan Luomulehteä paljon kaupoissa ja tapahtumissa tutustumislahjana. Lehti on hyvä laittaa kiertoon tutuille ja vaikkapa inspiraatioksi toimittajillekin. Soil Association Jaana Sippola vetää Hinku-kylähanketta Etelä-Pohjanmaalla ns. kuusiokunnissa. Niitä ovat Alavus, Kuortane, Alajärven kaupungin entinen Lehtimäen kunnan alue, Soini, Töysä ja Ähtäri. Kylähankkeen keskiössä on myös ruoka, erityisesti lähiruoka. Kolme ruokapiiriä on nyt aloittanut. Kuortaneella, Ähtärissä ja pian Alavudella. Niiden piirissä on reilu 50 taloutta. Lisää tuottajia ja kuluttajia otetaan mieluusti mukaan. Ruokapiirit painottuvat lähiruokaan. Luomuruuan osuus lienee alle puolet piirien kautta välitettävästä ruoasta. Ruokapiirin tuottajat ja tuotteet tavoitetaan mittavan verkoston kautta, jonka Jaana Sippola on rakentanut kylähankkeen puitteissa. Tiedonvälitys toimii sähköpostilla. Jos kuulen, että nyt olisi vaikka tyrniä tai lampaanlihaa saatavissa esimerkiksi Ähtärissä, kerron siitä ruokapiirien vastaaville. He välittävät tiedon eteenpäin piiriläisille. Ruokien noutopaikka on sovittu joustavasti, usein se on piirin vetäjän koti. Luomu ei ole ruokapiirien kriteerinä, mutta Jaana Sippola kertoo alueilla olevan paljon luomutiloja ja monipuolista luomutarjontaa. Lisätietoja: kuudestaan.net 6 Luomulehti 5/2013 Luomulehti 5/2013 7

5 Teksti ja kuvat: Erkki Pöytäniemi Yhdysvalloissa keskustelussa eri kärjet Luomutuotteiden kulutuksesta arvioidaan 95 % tapahtuvan Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, suunnilleen tasasuurin osuuksin. Mikä on erilaista Yhdysvaltojen luomumarkkinoilla? 2012 EU ja USA tekivät luomusertifiointien keskinäisen ekvivalenssisopimuksen. Nyt käynnistyneet EU:n ja USA:n vapaakauppaneuvottelut koskevat myös maatalous- ja elintarvikesektoreita ja tuovat näitä markkinoita edelleen lähemmäksi toisiaan. Huntington Beachin Whole Foods Market Los Angelesissa on 3000 neliön näyttävä supermarketti. Tuotevalikoima ei suinkaan ole kokonaan luomua vaan Whole Foodsilla viitataan paljon muuhunkin. Juuret Euroopassa Luomun tärkeimmät suuntaukset syntyivät luvuilla Keski-Euroopassa Saksassa, Iso-Britanniassa ja Ranskassa. USA:n luomuliikkeen pioneeri oli J.I.Rodale ( ), jonka mukaan on nimetty Rodale Instituutti - USA:n johtava luomututkimuslaitos. Rodale ammensi luomuideansa ennenkaikkea Sir Albert Howardilta, englantilaiselta lukujen luomuliikkeen pioneerilta. Merkittävä vaikutus varhaiseen kehitykseen oli myös Rudolf Steinerin lähipiirin kuuluneella Ehrenfield Pfeifferilla ( ), joka muutti toisen maailmansodan jaloista USA:an tuoden biodynaamisen viljelyn sinne ja vaikutti siellä kuolemaansa 1961 saakka. Myös Rodale ja Pfeiffer tunsivat toisensa. Rodale keskittyi eurooppalaisia luomuliikkeen pioneereja enemmän levittämään luomuviljelyajatusta kotipuutarhureiden ja muiden ei-viljelijöiden pariin. Tämä näkyi myös Rodalen laajassa julkaisutoiminnassa. Julkaisut olivat vaikuttamassa siihen, että luomusta tuli keskeinen osa lukujen vastakulttuurija hippiliikkeitä. Luomun kaupallistuminen alkoi 1980-luvulla muun muassa ensimmäinen Whole Foods Market perustettiin Austinissa Teksasissa. Luomutuotantosäännöt olivat vielä yksityisiä ja alueellisia, kunnes maatalousministeriön luomuohjelma (USDA:n National Organic Program, NOP) tuli voimaan vuonna Luomuohjelma yhtenäisti luomusäännöt koko Yhdysvalloissa ja jopa kieltää sitä tiukempien luomuehtojen sertifioinnin ja merkinnät. Joka tapauksessa ohjelma selkeytti luomumarkkinan pelisäännöt ja mahdollisti alan nopean kehityksen. Erittäin nopeaa kasvua Ala on kokenut nopean muutoksen vastakulttuuriliikkeestä merkittäväksi kaupalliseksi sektoriksi. Nykyään Yhdysvalloissa käytetäänkin alasta mielellään käsitettä luomuteollisuus (Organic Industry). Itse raaka-aineen ja maatalouden merkitys onkin luomussa ehkä vähäisempi kuin Euroopassa, koska huomio kiinnittyy markkinoihin. Viimeiset 10 vuotta ovat nähneet erittäin nopean kasvun vaiheen USA:n luomumarkkinoilla. Luomumarkkinat kasvoivat vuodesta 2002 vuoteen 2010 kolminkertaiseksi (USD 26,7 miljardia luomuelintarvikkeita ja lisäksi muita luomutuotteita lähes USD 2 miljardia.) Myynnistä 40 % muodostuu hedelmistä ja vihanneksista, jossa luomun osuus koko markkinasta on 12 %. Toiseksi suurin kategoria on meijerituotteet 13 % luomumarkkinasta ja 6 % meijerituotemarkkinoista. Luomun markkinaosuus kaiken kaikkiaan on 4 % eli Eurooppaan verrattuna korkeampi kuin esimerkiksi Saksassa samana vuonna. Noin 54 % luomutuotteista myydään tavanomaisissa kaupan kanavissa ja 39 % erikoiskauppakanavassa lopun ollessa suoramyyntiä ja vientiä. Viimeiset luomuviljelyn tilastotiedot on saatavilla vuodelta 2008, jolloin luomuviljelypinta-ala USA:ssa oli 1,9 miljoonaa hehtaaria, josta lähes hehtaaria laidunta. Luomun osuus viljelypinta-alasta on vain 0,6 %. Luku on hämmästyttävä, koska kuitenkin luomumarkkina on yhtä iso kuin Euroopassa. Euroopassa on yli hehtaaria luomuviljelyä 2,1 % viljelyalasta. Lisäksi alalla on vallalla käsitys, että hedelmä-, vihannes- ja maidontuotantoa lukuun ottamatta tuotanto on jopa supistunut, johtuen lähinnä bioetanolin tuotannon tuesta. Tavanomaisen maissin tuottajahinta on kolminkertaistunut bioetanolituen aikana. Luomuviljelyä ei ole erityisesti USA:ssa tuettu, joten viljely on kehittynyt markkinavetoisesti. Tuonnin osuus raaka-ainepohjasta lienee suuri, mutta siitä ei ole olemassa tilastoja. Luomu on terveellisempää Pääsääntöisesti luomua ostetaan, koska sen ajatellaan olevan terveellisempää (48 %) ja koska halutaan välttää tor- junta-aineita, hormoneita ja antibiootteja, pitkälle prosessoituja elintarvikkeita ja keinotekoisia ainesosia (kaikki luvut 2010 tilastosta). Ympäristö- ja eettisillä kysymyksillä ei ole Yhdysvalloissa samaa merkitystä luomukuluttajalle kuin Euroopassa. Voisi sanoa, että tavanomaisen ja luomuelintarvikkeen ero on Yhdysvalloissa suurempi kuin Euroopassa. Amerikkalainen ruokakulttuuri on ylipäänsä etääntynyt huomattavan kauas mistään eurooppalaisittain perinteisestä ruokakulttuurista ja elintarvikkeet ovat keskimäärin prosessoidumpia. Moni kuluttaja on jo kadottanut kosketuksen luonnollisiin makuihin. Jopa 80 prosentissa amerikkalaisia elintarvikkeita on geenimuunneltuja aineksia, eikä niitä tarvitse mitenkään merkitä. Liha ja lypsykarjatiloilla käytetään säännönmukaisesti hormoni- ja antibioottilisäyksiä rehussa. Maatalous on ylipäänsä teollistuneempaa kuin Euroopassa. Näiden tekijöiden voisi ajatella tukevan luomun kysyntää. Toisaalta varsinkin luomuohjelman voimaantulon jälkeen luomualaa on syytetty teollisen luomun tuottamisesta ja on kritisoitu luomumarkkinan ajautumista tavanomaisen elintarviketeollisuuden korporaatioille. Yhdysvaltalaiseen yritysperinteeseen kuuluu menestyvän yrityksen myyminen sopivassa vaiheessa ja lähes kaikki menestyneimmät luomuyritykset ja -tuotemerkit ovatkin nykyään suurten elintarvikekorporaatioiden tytäryrityksiä. Vastareaktiona syntyy vielä luomumpi (beyond organics) tyyppisiä liikkeitä, joihin linkittyy myös lähiruoka-ajattelua. Luonnollinen? Lähi? Toisaalta luomun ja tavanomaisen rajaa hämärtävät Natural ja Whole Food käsitteet. Helposti syntyy vaikutelma, että mitä suuremmalla sana Natural eli luonnollinen esiintyy, sitä varmempaa Natural Products messuilla Anaheimissa markkinahumu alkaa jo messuhallin ulkopuolella. Natural Products -käsite sisältää luomun lisäksi lisäaineettomat tai muuten "luonnollisemmat" elintarvikkeet, luontaistuotteet, ravintolisät ym. on, ettei tuote ole luomua. Whole Food Market, joka on 340 supermarketin ketju, mielletään usein nimenomaan luomukauppaketjuna. Kuitenkin arviolta vain noin kolmannes myydyistä tuotteista on luomua. Erilaiset free-from kategoriat menevät myös kuluttajien mielissä samaan kategoriaan, esimerkiksi keväisellä matkallani tuntui siltä, että kaikki olisivat gluteenittomalla dieetillä ja gluteenittomuutta markkinoidaan varsin oudoissakin yhteyksissä. Gmo-kysymys on noussut kuumaksi keskustelunaiheeksi USA:ssa. Kuluttajat alkavat olla tietoisia siitä, että luomutuotteet ovat gmo-vapaita, mutta helposti syntyy myös käsitys, että gmo-vapaat tuotteet ovat kaikki luomua. On vain ajan kysymys milloin jonkinlainen GMOmerkintäpakko tulee voimaan joissakin osavaltiossa. 8 Luomulehti 5/2013 Luomulehti 5/2013 9

6 Teksti ja kuva Kirsi Haapamatti Luomuviikko on luomukauppiaan joulu Saisinpa tehdä tätä vielä pitkään tuore luomukauppias toivoo. Satu Kangasniemi sanoo kosmetiikan olevan luomukaupassaan suosituimpia myyntiartikkeleita. on yhtä tärkeä kuin joulu, Mirtelo-ekokaupan yrittäjä Satu Kangas- Luomuviikko niemi sanoo painokkaasti. Siihen kannattaa satsata. Seinäjoella kauppakeskus Lehtisessä toimiva ekokauppa Mirtelo järjestää ohjelmaa Luomuviikolla lähes joka päivä. Luvassa on erilaisia tuote-esittelyitä, luontaishoitoja ja tuottajatapaamisia. Muun muassa highland-lihaa tuottava pohjalaistila tulee Mirtelon asiakkaille kertomaan toiminnastaan. Satu Kangasniemi tuntee myynnin ja sen lainalaisuudet kuten teemaviikkojen ja joulun merkityksen vaikka ura luomukauppiaana on vasta puolen vuoden mittainen. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän työskenteli kirjakaupassa osastovastaavana. Olen myös työskennellyt useissa erilaisissa pienissä yrityksissä. Olen nähnyt hyviä ja huonompia aikoja ja saanut kuulla yrittäjän arjesta. Siksi hyppy kuukausipalkalta yrittäjäksi ei hirvittänyt. Mirtelo jatkaa samalla kauppapaikalla kuin sen edeltäjä MiNatur, joka lopetti toimintansa keväällä. Myymälän ilme on muuttunut, mutta kaikkea ei ole vaihdettu: Tavarantoimittajat ovat suurelta osin samoja. Samoin vakituinen asiakaskunta. Kangasniemi saa puolen vuoden ajan starttirahaa, ja on hakenut sitä myös toiselle puolivuotisjaksolle. Lisäksi aloittava yrittäjä otti pankkilainan. Työntekijöitä hänellä ei ole. Ei puhettakaan. Kun nyt saisi oman palkan maksettua, hän huokaa ja jatkaa: Nyt on hiljaista. Samaa kuuluu muista erikoiskaupoista. Kyllähän se tiukkaa tekee, kun myymälän vuokrakin on aika suuri. Olen harkinnut alivuokralaisen ottamista tähän. Edellisellä yrittäjällä oli luontaishoitaja vuokralaisena, se voisi toimia Mirtelossakin. Alkutohinoissa Satu Kangasniemellä oli onneksi apukäsiä. Sisko Saija Jääskä sai suorittaa opintojensa harjoittelujakson Mirtelossa. Lisäksi myymälässä on ollut työntekijä osana kuntouttavaa työtoimintaa. Kosmetiikka on merkittävä myyntiartikkeli Mirtelossa. Kaiken helposti säilytettävän: kosmetiikka ja kuivatuotteet kanssa on helpompi pärjätä hiljaisinakin aikoina. Hyvälaatuisten tuoretuotteiden saamisen yrittäjä on kokenut hankalaksi. Siksi erikoiskaupan on satsattava muihin vahvuuksiin. Kauneudenhoito ja superfoodit kiinnostavat asiakkaita eniten. Saan asiakkailtani paljon vinkkejä ja toiveita, mitä he haluaisivat valikoimiini. Palaute on mukavaa ja samalla kaupasta tulee asiakkaiden toiveiden mukainen. Satu Kangasniemi on tyytyväinen yrittäjän alkutaipaleeseensa. Pienen Veera-tytön äiti ei ole hautautunut töihin, vaan pyrkii viettämään työmaalla saman ajan kuin palkkatyössäkin tekisi. Terveellinen luomuruoka innostaa, minkä vuoksi työ tuntuu mielekkäältä. Oikeastaan raskausaikana ja Veeran syntymän myötä aloin perehtyä luomuruuan hyödyllisyyteen. Melkein säikähdin, mitä kaikkea sitä on aiemmin tullutkaan syötyä tai mitä kauneudenhoitotuotteita käytettyä. Nyt jos näen tuossa kauppakeskuksen käytävällä jonkun kulkevan maha pystyssä, melkein kiskon hänet kauppaani ja kerron luomusta, hän nauraa. Mirtelo-kauppias suhtautuu tulevaan rauhallisesti. Kalleudestaan huolimatta Kangasniemi pitää kauppakeskusta parhaana sijaintina erikoiskaupalle. Seinäjoen keskustassa on useita kauppakeskuksia, ja niiden välillä on alati vaihtuvuutta. Vastikään Mirtelon naapuriksi tullut Clas Ohlsson tietänee Lehtiselle lisää asiakasvirtaa. Ja samalla asiakkaita kauppakeskuksen muihin liikkeisiin. Tykkään tästä työstä ja toivon, että saisin jatkaa tätä vielä pitkään. Kiitos, Luonto! lukee Sante-kosmetiikan kassissa. Soil Association on viljelijöiden perustama järjestö. Sillä on nykyään monipuolista kuluttaja- ja koulutustoimintaa. Soil Association tekee paljon Teksti: Katarina Boijer Kuvat: Soil Association Soil Association on Britannian suurin yleishyödyllinen järjestö, joka kampanjoi terveellisen ja kestävän ruoantuotannon puolesta. Sillä on jäsentä. Soil Association perustettiin vuonna 1946 maanviljelijöiden ja tiedemiesten toimesta. Alkuajoista asti järjestö liputti kestävän maatalouden puolesta, ja teki vertailuja luomu-ja tavanomaisen maatalouden eroavaisuuksista, sekä piti tiukasti kirjaa tuloksista luvulla otettiin käyttöön luomusertifikaatti, ja 70 prosenttia Britannian luomusta on varustettu Soil Associationin leimalla. Toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla. Yhdistyksen kuninkaallinen suojelija on ikuinen luomunystävä prinssi Charles. Laatua lautaselle Järjestö takaa että kuluttajat saavat ensiluokkaista luomua. Yhdistyksellä on kymmeniä tarkastajia, jotka vierailevat luomutiloilla ympäri maan. He pitävät huolen myös eläinten hyvinvoinnista. Soil Association kampanjoi ahkerasti myös paremman koulu-ja sairaalaruoan puolesta. Geenimanipuloitua ruokaa vastustetaan tiukasti. Yhdistyksen kautta voi oppisopimuksella kouluttautua luomuviljelijäksi, ja koululaisten vierailut luomutiloilla ovat nekin hyvin suosittuja. Useilla eri kursseilla voi opetella vaikkapa mehiläistarhaamista tai herkkuruokien valmistusta. Briteille vieraampi käsite on metsästä saatavien marjojen, sienien ja syötäväksi kelpaavien kasvien keruu, joten sitäkin opetetaan ihan kädestä pitäen villiruoka-viikonloppuina. Marketeille ei kiitosta satele Soil Association haluaa olla perillä kuluttajien toiveista, joten markkinatutkimuksia tehdään usein. Viimeisin iso tutkimus osoitti että luomuruoan ostajat ovat kääntämässä selkäänsä supermarkettien tarjonnalle, koska luomun osuus niissä on kaventunut. Asiakkaat ovat siirtymässä entistä enemmän vegeboxien, maalaismarkkinoiden ja internetin tarjoamaan valikoimaan. Tutkimuksen mukaan huikeat 92 pro- senttia kuluttajista ostaisi enemmän luomua, jos tarjontaa olisi enemmän. Luomumaitoa oli kiitettävästi jokaisessa suurennuslasin alla olevasta supermarketista, mutta ostajat luottavat muihin kanaviin ennenkaikkea juuston, pekonin, pastan, leivän, tomaattien, hedelmien, oluen ja siiderin osalta. Kuluttajat ovat ärähtäneet kotimaisten luomuomenien tarjonnasta. Niitä kun ei supermarketeista löytynyt ollenkaan. Valintana olivat ainoastaan Uudesta Seelannista asti rahdatut luomuomenat. Asiakkaiden vaatimuksesta lähes kaikki supermarketit pitävät nykyään hyllyillä brittiläisiä luomuomenia. Omenoiden ei myöskään tarvitse enää olla täydellisiä. Ennen vain kauneimmat omput pääsivät syynin läpi, mutta luomuomenien hamuajille kelpaa myös hieman kolhiintunemmat omenat. Luomuliha oli toinen tuote, josta supermarketit saivat myrkyllistä palautetta. Nyt lähes puolet sian- ja naudanlihan luomutarjonnasta on kotimaista luomua. Mutta Soil Associationin mielestä luku ei ole vieläkään riittävä, vaikka onkin noussut lähes 20 prosenttia. jatkuu 10 Luomulehti 5/2013 Luomulehti 5/

7 Oma luomuelämä 28-vuotias Jenni Jackson on ollut Soil Associationin jäsen jo vuosia. Liityin jäseneksi Bristolin luomuruokafestivaaleilla, koska järjestö tekee hyvää työtä, ja haluan kannattaa jotakin johon itse uskon vahvasti. Jäsenenä allekirjoitan heidän vetoomuksiaan, mutta ennenkaikkea toteutan ideoita käytännössä. Ostan ruoan sekä kosmetiikan luomuna. Bristol on oivallinen luomukaupunki. Kaupungin keskustassa on paljon pieniä leipomoita ja lihakauppoja, joista saa luomua. Kotiin kannettuna tulee myös viikottainen luomuvihannesboxi paikalliselta tilalta. Laatikossa on aina jotakin sellaista mitä ei supermaketeista löydä. Muutenkin vältän supermarketteja, koska niillä on liian suuri valta, ja se on huono asia niin kuluttajille, pientuottajille kuin ympäristöllekin. Myös eläinten hyvinvointi huolestuttaa. Luomun tila on mielestäni hyvä, koska ihmiset tiedostavat nykyään paremmin ruoan alkuperän. Soil Associationin kouluruokaprojektit ovat loistavia, koska koululaiset oppivat jo varhain mistä se ruoka oikein tulee. Luomuruoan tuottamisen periaatteet pitäisi olla standardi kaikkialla. On nurinkurista, että luomuruoka merkitään leimalla, vaikka tavanomaisen maatalouden räikeimmät kammottavuudet pitäisi merkitä varoitustarralla! Teksti: Elisa Niemi Suomalaisen luomun ääni Luomuliittossa on jäseniä noin kaksi tuhatta. Se on väkilukuun suhteutettuna saman verran kuin Soil Associationin huikealta kuulostava tuhannen jäsenmäärä! Katja Korpioksa kertoo: Luomuliiton hallituksen jäsenet ovat pääasiassa luomutuottajia eri puolelta Suomea. Kuluttaja- ja mm. toimittajanäkemystä on kuitenkin esillä hallituksen lisäksi myös esimerkiksi Luomulehtineuvostossa. Asiantuntemus kertyy porukassa ja yhteyttä pidetään paljolti netin kautta. Luomuliitossa lisää kuluttajajäseniä Liityin noin vuosi sitten. Ajatus on ollut luomussa jo vuosia. Jäsenenä haluan olla, jotta saisin tietoa liittyen luomuun ja osoittaa kannatustani luomutuotantoa kohtaan muutenkin kuin käyttäjänä. Minua kiinnostaa luomun tilanne Suomessa ja maailmalla. Toivoisin asenteiden muuttuvan luomumyönteisemmiksi. Haluan pysyä ajan tasalla. Itse suosin luomua aina kuin vain voin. Ikävä kyllä se ei aina ole mahdollista hinnan tai saatavuuden vuoksi. Luomun koen turvalliseksi valinnaksi, koska haluan luottaa luomun valvontaan ettei ole turhien lannoitteiden tai myrkkyjen voimalla kasvanutta ja että eläimet ovat saaneet kunnon ruokaa, eikä mitään tehotuotannon ylijäämää, eikä eläimiä ole turhaan lääkitty. Luomu edustaa minulle luonnonmukaista, järjellä ja luonnosta välittämällä tuotettua ruokaa. Luomu tuli vahvemmin vielä elämääni lapseni myötä, koska pienen ihmisen elimistöä pitää vaalia vielä tarkemmin ja hellemmin kuin aikuisen, koska pienikin määrä on suhteessa suurempi pienessä ihmisessä kuin isossa. Katja Mahal Eli jos näin Luomuviikon kunniaksi vähän kilvoitellaan, niin me pärjäämme ihan hyvin. Jäsenmäärämme on kuitenkin sen verran pieni, että resurssit täytyy käyttää hyvin tehokkaasti. Kuten Soil Association, Luomuliitto puhuu nimenomaan kotimaisten luomutuotteiden puolesta. Media nostaa kotimaisuutta jonkin verran esille ja ulkomaisten luomutuotteiden markkinoiden valtaamisesta on puhuttu jonkinlaisena uhkana. Suurin osa luomutuotenimikkeistä onkin edelleen suomalaisia, mutta suomalainen teollisuus on valitettavan usein valmis valitsemaan ulkomaisen raakaaineen, jos saatavuus on parempi ja/tai hinta alhaisempi. Luomuliiton toiminta kasvanut Luomutuottajat perustivat Luomuliiton 1985 ja jo pian sen jälkeen se alkoi tehdä luomutarkastuksia. Myöhemmin tarkastuksien tekeminen siirtyi valtionviranomaisille. Luomuliiton tärkein tehtävä on luomutuotannon edistäminen. Tänä vuonna Luomuliitto sai kolme uutta asiantuntijaa, jotka valtionneuvontarahan tuella vastaavat tuottajien kysymyksiin. Uusia alkutuotannon luomutoimijoitahan tuli vuonna 2012 huikeat 200 kappaletta. Luomuliitolla on myös käynnistynyt Mentor-toiminta, joka auttaa erityisesti uusia tuottajia. Vuonna 2011 Luomuliitto oli mukana perustamassa Pro Luomu ry:tä. Sen jäseninä ovat Suomen merkittävimmät toimijat kaupanalalla sekä noin 30 luomuelintarvikkeita valmistavaa yritystä. Pro Luomu tiedottaa luomumarkkinoihin liittyvää tilastotietoa sekä toteuttaa erilaisia hankkeita. Luomuinstituutti ja Luomuliitto järjestävät yhdessä mm. Luomupäivä-seminaareja sekä valmennusta pienyrittäjille. Tuottajien ja kuluttajien kohtaaminen on yksi Luomuliiton intohimoista: lisää suoramyyntiä, tapahtumia ja vaikkapa kumppanuusmaataloutta. Toiminta lähtee jäsenistä Suurin osa Luomuliiton jäsenistä on luomutuottajia. Luomulehteä tilaa jonkin verran myös luomutuotantoon siirtymistä pohtivat tai luomutuotannon menetelmistä kiinnostuneet tavanomaiset viljelijät. Luomulehteä jaetaan aktiivisesti Luomuviikolla ja erilaisissa tilaisuuksissa, silloin Luomulehteen törmäävät myös vähemmän luomua kuluttavat. Kaikki toivotetaan tervetulleeksi mukaan! Suurin osa Luomuliiton jäsenistä on luomutuottajia. 14 alueellista luomuyhdistystä tuovat luomua esille paikallisesti ja järjestävät toimintaa haluamallaan Marjo Koivumäki/Studio Apris Oy tavalla. Joissakin on kuluttajajäsenillä jo pitkät perinteet. Vapaaehtoistoiminnassa on mukana niin toimittajia, valokuvaajia kuin vaikkapa tapahtumakeiton keittäjiä. Luomuvallankumous-kampanja on puheenjohtaja Jukka Lassilan ideoima ja siinä on tehty näkyvimmät kuluttajien ja tuottajien yhteiset tempaukset: Luomu on Rock ja monissa maissa järjestetty Hyvän ruoan marssi viime syksynä. Mitä seuraavaksi? Järjestötoiminnan tulee aina olla jäsenistön ideoista kumpuavaa. Sosiaalisessa mediassa on paljon keskustelua ja sen myötä moni huomaa, että jotta laajempaan julkiseen keskusteluun voidaan osallistua näkyvästi, tarvitaan järjestöjä. Ja järjestöt tarvitsevat jäseniä luomu tarvitsee kannattajansa. Kirjoittaja on Luomuliiton toiminnanjohtaja. Valokuvaaja Marjo Koivumäki teki vapaaehtoistyönä viime syksynä yhden kuvauspäivän Luomuliitolle. Kuvassa Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila ja toiminnanjohtaja Elisa Niemi. 12 Luomulehti 5/2013 Luomulehti 5/

8 jatkuu yhteistyö kiinnostavien dokumenttien äärellä ja Luomuviikon perjantaina katsotaan Tavarataivas Petri Luukkaisen elokuva miehestä, joka luopui kaikesta. Ekokaupoissa on tietysti herkut erityisellä tavalla esillä. Vaasassa Ekokauppa Ekosopissa on maistisina haudutuspadalla tehtyä puuroa ja kasviskeittoa. Perjantain ja lauantain aikana on Ihmisiä tuotteiden takana -tapahtuma, jolloin mukana mm. amnaturkosmetikin edustajia sekä Ylämaan karjan kasvattaja ja pian pienteurastamotoimija Fia West. Ruohonjuuren kaikissa myymälöissä (Kamppi, Hakaniemi, Turku ja Tampere) on koko Luomuviikon ajan joka päivä luomuiset maistiaiset idealla Helppoa ja herkullista, luomullisesti! Kassalta saa myös luomuisia tuotenäytteitä sykäyksittäin. Ruohonjuuren verkkokauppa osallistuu lähettämällä jokaiselle tilaajalle luomulaatuisen yllätyslahjan kaupan päälle. Turun Ruokamessuilla esimerkiksi Livonsaaren Osuuspuutarha kertoo omista kokemuksistaan ja toiminnastaan Aitoja makuja -lavalla, jossa valotetaan elintarvikealan tulevaisuuden näkymiä. Pro Luomu ry:llä on Luomun juuret -kampanja, joka kertoo siitä, mitä luomu tuotantotapana merkitsee erilaisissa tuotteissa. Lisää kampanjasta sivulla 20. Luomuliitto pääkaupungissa Narinkkatorilla Luomussa kuluttajan oikeus tietää ruoan alkuperä toteutuu. Koko tuotantoketju on tiedossa, aukaisee Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila Juurille-teemaa. Osuuskunta Oma maa järjestää Helsingin ehkä vilkkaimmalle aukiolle Narinkkatorille luomuravintolateltan. Luomuliitto vastaa monipuolisesta ohjelmasta, jonka tavoitteena on saada mahdollisimman moni pysähtymään teltalle ja oppimaan jotakin uutta luomusta. Paneelikeskusteluissa kansanedustajat ja MTK on kutsuttu keskustelemaan suoramyynnistä ja elintarvikelainsäädännöstä torstaina. Perjantaina europarlamentaarikot ja järjestöedustajat pohtivat EU:n maatalouspolitiikkaa mm. ympäristönäkökulmasta. Myös lapsille on ohjelmaa. Perjantaiilta huipentuu Luomu on Rock -esiintyjiin. Katso tapahtumatiedot: /luomuviikko Narinkkatori Helsingissä on hyvä paikka tavoittaa monia kohderyhmiä. Nuoret saa mukaan tarjoamalla alustan tekemiseen. Luomuviikon ohjelmassa on myös työpajoja. Teksti: Elisa Niemi Luomuviikon teemana on tänä vuonna Juurille. Tapahtumia on ympäri Suomea. Luomuviikolla on monenlaisia tapahtumia. Lapsiperheet ovat usein kiinnostuneet luomusta, koska tiedetään, että lisäaineet ja torjunta-ainejäämät ovat haitallisempia lapsille kuin aikuisille. Juurille-teemaan sopii hyvin se, että tuottajia tuodaan esille. Keski- Suomessa tuottajat tekevät yhteistyötä esimerkiksi markettien kanssa. Kokkiyhteistyössä on Kuusankoskella Kymenlaakson Steinerkoulun 9-luokkalaiset. Helsingin Herttoniemen Kartanolla taas keittiömestari Antti Ahokas opastaa perunan saloihin ja hienouksiin. Teemana siis pottuilu! Tapahtumakävijät pääsevät myös itse nostamaan perunaa. Kouvolan kirjastolla ja Kuhilas ry:llä Pohjois-Karjalassa yhteistyöllä tapahtumia Upea valikoima Luomuviikon tapahtumia on Pohjois-Karjalassa. Useissa ravintoloissa on tehty erityisponnistus tuoda tavallista enemmän luomuraaka-aineita keittiöön ja lounas ruokailijat saavat luomua lautaselle. Suurkeittiöille on myös työpaja. Muillekin ammattilaisille on ohjelmaa: luomulihaketju- ja luomukasviskoulutukset. Luomulounaan lisäksi myös erilaisia luomutuotteita on myynnissä yhteistyötä tekevien yrityksien paikoissa kuten Joensuun Prismassa, Lieksan Timitrin linnassa, Valtimon Puukarin pysäkillä ja Saarilan maatilamatkailussa Polvijärvellä. Komeassa yhteistyössä on mukana monta tahoa niin kuin asiaan kuuluu; ProAgria Pohjois-Karjala, Keski- Karjalan Kehittämisyhtiö Keti, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Pikes, Eko- Centria, Savokarjalan Luomuyhdistys ry, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto/Ekotassu & Laatua Pukkaa -hanke. Median kautta vaikuttaminen on myös tärkeää ja Pohjois-Karjala järjestää oman tiedotustilaisuuden. LUOMUTOMAATIT tomaatti kirsikkatomaatti luumutomaatti miniluumutomaatti LUOMUSALAATIT JA -YRTIT lehtisalaatti jääsalaatti tammenlehtisalaatti herneenverso tilli LUOMUKURKUT minikurkku 100 g Raikas ja maukas tuoteperheemme kasvaa Ikaalisissa ja Honkajoella. Tuotteemme löydät kaikista ruokakaupoista. 14 Luomulehti 5/2013 L U O M U K A S V I S T E N K O T I

9 Spelt sopii kaikenlaiseen leivontaan! Speltillä voit korvata myös muut jauhot osittain tai kokonaan. Teksti: Elisa Niemi Kampanjoita kauppaketjuissa Muun muassa kauppojen omien merkkien alle on tullut lisää luomutuotteita. Luomuviikolla Kesko nostaa luomuteemoja esiin somessa ja aloittaa vastuullisuuskonseptin viestinnän, jonka myötä luomua luvataan tuoda näkyvämmin esille. S-ryhmä täräytti elo-syyskuussa ison mainoskampanjan. näkyy tänä vuonna erityisesti some-kanavissamme: Pirkka-Face- Luomuviikko book-sivuilla ja Pirkka-twitterissä, joissa nostamme Luomuviikolla luomuun liittyvää materiaalia, esimerkiksi faktoja, reseptiikkaa ja luomutuotteita, kertoo Ruokakeskon tiedottaja Minttu Tirkkonen. Uudistuneen vastuullisuuskonseptin viestintä alkaa K-ruokakaupoissa Luomuviikolla. Uuden konseptin ansiosta 16 Luomulehti 5/2013 luomutuotteista kerrotaan kaupassa aiempaa näkyvämmin. Kerromme entistä näkyvämmin asiakkaillemme vastuullisista toimintatavoistamme esimerkiksi myymäläilmeessä ja ilmoittelussamme. Teemme myös jatkuvaa työtä tavarantoimittajien kanssa, jotta ruoka tuotetaan parhaista ja kestävistä raaka-aineista. Tavoitteenamme on, että K-kaupoissa on markkinoiden laajin vastuullisuusmerkittyjen tuotteiden valikoima (Reilu kauppa, Luomu- MSCja muut ympäristömerkityt tuotteet). Pirkka-sarjassa on lähes 100 luomutuotetta ja tavoitteena on lisätä niiden määrää. Pirkka-sarjan luomutuotteet ovat menestyneet hyvin. Asiakkaat kyselevät luomutuotteita ja arvostavat niitä. Luomutuotteet ovat yksi tuoteryhmä, jota K-ruokakaupoissa nostetaan jatkossa myymäläviesteissä entistä näkyvämmin esiin. Luomutuotteiden yhteydessä, esimerkiksi hedelmäja vihannesosastolloa, voi olla vaikkapa ruoan luonnonmukaisuudesta ja alkuperästä kertovia myymälämateriaaleja. S-ryhmän mainoskampanja huomattiin S-ryhmä täräytti vuosituhannen tvkampanjan otsikoi Markkinointi ja mainonta-lehti elokuussa. Valikoimajohtaja Ilkka Alarotu kertoo: Lähiruoka ja luomu eivät liene koskaan saaneet yhtä vahvaa mainostukea, kun näissä mainoksissa on. Aika on nyt kypsä sille, että pystyy mainostamaan. Aiemmin tuotteiden saatavuus ei ole riittänyt. Myös mainonnan uusi tyyli helpottaa luomun mainostamista. Aiemmin tuotiin esille yksittäisiä tuotteita. Silloin luomu loppuu helposti hyllystä. Nyt mainoksissa keskityttiin enemmän siihen, mitä asiakas haluaa sanoa. Mainoksiin haastateltiin asiakkaista kuudelta paikkakunnalta ja heiltä tuli paljon positiivista luomusta ja lähiruoasta. Kampanjaan yritettiin nostaa myös luomusalaattia ja -tomaattia tuotteena esille, mutta siihen eivät volyymit riittäneet. Mainostettuja tuotteita pitäisi riittää niin moniin kauppoihin. Seuraavan kuuden kuukauden aikana on tulossa joitakin uusia avauksiakin luomussa, paljastaa Alarotu. Luomun myynti näyttää kestävän hyvin laman. Luomukuluttajissa on oma joukkonsa, jotka aina iloisia, kun luomua mainostetaan. Helsinkiläinen kahden lapsen äiti totesi: Kampanja tuo hienosti esille luomua ja tekee sitä tutummaksi. Tulee mielikuva, että luomu on yksi arjen ostoja. Hyvä veto! Esimerkki Keskon uudesta myymäläviestinnästä. Spelt-tuotteet ovat saatavilla hyvin varustelluista vähittäiskaupoista, luomu-, eko- ja lähiruokakaupoista sekä luontaistuotekaupoista. Osallistu keskusteluun ja liity faniksi: facebook.com/sunspelt

10 Teksti: Kirsi Haapamatti Lähes kaikki tuottajat jännittävät tarkastuksia, vaikka tietävät pyrkineensä noudattamaan säädöksiä. Sama pätee varmasti vaikkapa tavanomaiseen elintarvikehuoneiston tarkastukseen. Kuvassa tarkastus Jukka Lassilan tilalla. Marjo Koivumäki/Studio Apris Oy totapa. Joskus kuitenkin oletetaan, että tuotteilla on myös joitain taattuja sisäisiä laatuominaisuuksia tänään soitti rouva, joka arveli tulleensa huijatuksi, koska luomuporkkana oli kitkerän makuinen: Luomuporkkananhan pitää olla makea! Luottamus horjuu herkimmin ulkomailta tuodun elintarvikkeen pakkausmerkintöjä lukiessa. On uutisoitu luomutuoteväärennöksistäkin. Euroopan Unionin alueelle tuodun luomuelintarvikkeen on oltava sertifioitua samojen tuotantoehtojen mukaan kuin meilläkin. Lähtömaan oma tarkastuslaitos huolehtii kontrollista, Sampsa Heinonen sanoo. Tullilaboratorio ottaa tuote-eristä näytteitä, joista joskus paljastuu torjunta-aineiden jäämiä, mutta nekin ovat yleensä tulleet kantautumana tavanomaiselta pellolta. Hyvin harvoin on tapauksia, että luomupeltoa olisi ruiskutettu kielletyillä aineilla. Luomuun voi luottaa. Valvonta on osa luomun lisäarvoa. Viranomaisten lisäksi luomun luotettavuudesta vastaa jokainen toimija, jokaisena työpäivänään. Lähteenä käytetty haastattelun lisäksi Eviran luomuvalvontaraporttia vuodelta 2012 sekä Selvitysmiehen raporttia: Selvitys luonnonmukaisen toiminnan valvonnasta ja toteuttamisvaihtoehtoista Näin luomua tarkastetaan Aloita tuotantoehdoista! Luomulla on lainsäädäntöön perustuvat tuotantoehdot, jotka on ohjeistettu Eviran julkaisemissa oppaissa. Ne on tehty erikseen alkutuotannolle, jalostamiselle ja keruutoiminnalle. Luomuviljelyssä ja -karjataloudessa on siirtymäaika. Esimerkiksi pellon tuotteita saa markkinoida vasta kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. 1) ALKUTARKASTUS: Jokainen luomuun siirtyvä maatila ja yritys alkutarkastetaan. Siinä varmistetaan, että toimijalla on valmiudet toimia luomusääntöjen mukaisesti. Tarkastuksen suorittavat Eviran valtuuttamat tarkastajat, jotka usein ovat ProAgrian luomutarkastuksia varten koulutettua henkilöstöä. ELY-keskukset tekevät päätöksen tarkastuksen tuloksesta. Hyväksynnän jälkeen toimija saa luvan markkinoida tuotantoaan luomustatuksella. Vain luomua markkinoille 2) VUOSITTAIN: Jokainen luomutoimija tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Tuotantoehtojen noudattamista tarkastetaan tilakäynnillä käymällä mm. peltolohkoilla, eläinsuojissa, varastoissa ja muissa tuotantotiloissa. Ostettujen, tuotettujen ja myytyjen tuotteiden jäljitettävyyttä selvitetään myös muistiinpanoista, varastokirjanpidosta ja myyntitositteista. 3) SEURAAMUKSIA: Laiminlyöntitapauksissa annetaan huomautuksia, suoritetaan uusintatarkastuksia tai asetetaan markkinointikielto. Lisäksi voi tulla ylimääräisiä tarkastuksia, jotka perustuvat satunnaisotantaan ja siihen, että edellisessä tarkastuksessa on ollut epäselvyyksiä. 4) Edelliset kohdat koskevat alkutuotantoa ja vähäistä jalostusta valvovana viranomaisena ovat ELY-keskukset. Elintarvikevirasto Evira puolestaan valvoo elintarvikkeiden tuotantoa ja Valvira alkoholituotteita. Lisäksi tulli tekee kontrollitarkastuksia (pistokokein) tuontituotteista. Onko se oikeasti luomua? Mistä voin tietää, että ostamani elintarvike on todella luomua? Mitä lehtimerkki todistaa? Luomulehti luo katsauksen luomun valvontaan. Paljastaako valvonta lusmut? valvonta Suomessa on hyvällä tolalla ja tehokasta, sanoo Eviran Samp- Luomun sa Heinonen. Luomutilat ja -yritykset tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Lisäksi luomuun siirryttäessä eli toiminnan alkuvaiheessa tuottaja/yritys tarkastetaan perusteellisesti. Esimerkiksi maatilalla on tärkeää varmistaa, että viljelijällä on edellytykset noudattaa luomun tuotantoehtoja. Luomusuunnitelmat ja viljelykierto ovat kunnossa ja luomueläimillä tuotantoehtojen edellyttämät olosuhteet. Tarkastusten määrää kuluttajat harvemmin epäilevätkään. Silti mutinaa toritapahtumissa ja netissä jonkin verran kuulee. Mistä epäilyt luomun luomuudesta sitten syntyvät? Epäilläänkö siis tarkastusten laatua? Epäilevätkö kuluttajat, että luomupeltoon ruiskutetaan kasvinsuojeluaineita tai luomueläimet syövät geenimuunneltua rehua, eikä tämä tule koskaan ilmi? Tarkastuksessa käydään tilan tai jalostuslaitoksen toiminta kokonaisuutena läpi tavaranvastaanotosta tilalta tai jalostuslaitokselta lähetettävään tuotteeseen asti. Mikäli epäillään vilppiä esimerkiksi lannoituksen osalta, maasta voidaan ottaa näyte. Eläintenrehuista tarkistetaan ne, mitä tilalta löytyy sekä suunnitelma, josta käy ilmi miten tuottaja on varautunut luomurehuruokintaan. Tarkastajilla on erikoiskoulutus ja tarkat ohjeistukset tarkastuksen toimenpiteistä. Sama tarkastaja ei saa valvoa samaa maatilaa monta kertaa peräkkäin. Kuluttajien tietämys luomutuotannon vaatimuksista eli siitä, mitä pitäisi tarkkailla, on aika vähäinen, vaikka se viimeisimmän Luomubarometrin mukaan onkin lisääntynyt. Luomu on tarkoin säädelty tuotan- Ossi Orkaanisella on luomulehmiä. Ulkoiluautausta piti siirtää vesijohtoremontin takia. Luomutarkastuksessa ilmeni, että aitaus on eläinmäärään nähden hieman liian pieni. Ossi sai huomautuksen. Luomusääntöjen vastainen toiminta on jaoteltu vakavuuden mukaan kolmeen. Vähäisintä on poikkeama, josta seurauksena on huomautus. Asian korjaaminen tarkastetaan sovitun ajan jälkeen. Poikkeamia voivat olla esimerkiksi luomusuunnitelman osittainen vanheneminen tai eläintilalla vähäinen poikkeama ulkoiluaitauksen mitoissa. Huomautuksesta ei seuraa markkinointikieltoa, eli tuottaja voi markkinoida tuotteitaan luomuna. Pio-Pera Ky valmistaa myslipatukoita. Hän tilaa raaka-aineet usealta eri alihankkijalta. Ostaessaan raaka-aineita hän ei kirjallisesti varmistanut niiden olevan luomulaatuisia. Pio-Pera sai markkinointikiellon yrityksensä uusimmalle tuotteelleen, jonka raaka-aineiden luomulaatuisuudesta hän ei ollut varmistunut. Yritys sai mahdollisuuden vastata huomautukseen ja hankkia tarvittavat asiakirjat. Yritys myi patukat tavanomaisena. Sääntöjenvastaisuus on sellainen puute, josta seuraa markkinointikielto. Tuottajan täytyy myydä markkinointikiellon alaisena olevaa tuote-eräänsä tavanomaisena. Markkinointikieltoa voi seurata niin ikään jälkitarkastus eli asia on laitettava kuntoon. Sääntöjenvastaisuutta voi olla esimerkiksi tavaraerien sekoittuminen: tuottaja ei voi osoittaa, että mikä tuotteista on luomua ja mikä tavanomaista. Luomutarkastuksessa kävi ilmi, että Luomuliisan tilalla oli ruiskutettu viljelmät juolavehnää vastaan glyfosaatilla. Luomuliisa vetosi siihen, että maatalouskaupassa oli väitetty aineen olevan sallittua myös luomussa. Luomuliisan viljelijäpuoliso puolestaan väitti vanhojen varastojen hyödyntämisen olevan sallittua, kunhan ei osta luomutilalle uusia kasvinsuojeluaineita. Tilalle asetettiin luomutuotteiden markkinakielto ja se erotettiin luomuvalvonnasta. Rikkomus on vakava tai pitkään jatkunut sääntöjenvastaisuus. Toimija ei saa markkinoida mitään tuotteitaan luomuna. Toimija voidaan myös erottaa luomuvalvonnasta määräaikaisesti. Näitä tapauksia on Suomessa harvoin, viimeiseen neljään vuoteen ei yhtään. 18 Luomulehti 5/2013 Luomulehti 5/

11 Teksti ja kuvat: Minna Nurro/Pro Luomu Superpossu seikkaili Herkkujen Suomessa Luomun juuret somessa Luomuvideon tähti on Tanja Rajala Beras-hankkeesta. kuussa käynnistyy luomureseptikilpailu, jossa tuomarina toimii Sasu Laukkonen Chef & Sommelier ravintolasta. Tiloja livenä ja virtuaalisesti Teksti: Leena Saari/Pro Luomu Kuva: Pro Luomu Luomuyrittäjä, toivomme lisää vinkkejä ajankohtaisista kuluttajille suunnatuista menovinkeistä osoitteeseen fi. Mainostamme näitä tilaisuuksia aktiivisesti myös facebookin puolella. Luomun juuret -kampanja jatkuu vuoden loppuun Timo Himberin porsastila oli yksi videolla esiintyneistä tiloista. Luomun juuret -kuluttajakampanja on ollut käynnissä keväästä asti ja jatkuu vuoden loppuun. Kampanja toimii netissä luomunjuuret.fi -sivuston sekä sosiaalisen median välityksellä. Nettisivulle on koottu keskeisiä asioita luomutuotannosta neljän pääteeman ympärille: hyvää puhtaasti, hyvää eläimille, hyvää makua sekä hyvää huomiselle. Nämä neljä teemaa selkeyttävät luomutuotannon monipuolisia etuja niin luomun kuluttajalle, eläimille kuin ympäristölle. Lisäksi sivustolta löytyy luomuaiheisia kilpailuja, blogitekstejä sekä mm. viljelijä kertoo -osio, jossa haastatellaan luomutilan isäntiä ja emäntiä. Syys- Yksi keskeisistä luomun ystäville suunnatuista aktiviteeteistä on luomutilavierailut ja erilaiset tilatapahtumat, joita luomutuottajat ovat voineet tuoda esiin sivustolla. Esimerkiksi vietettiin ensimmäistä kertaa Suomen luonnon päivää, jolloin viisi luomutilaa avasi ovensa kuluttajille ja järjesti teemaan sopivaa ohjelmaa. Luomutilavierailuja on markkinoitu mm. Facebookissa ja Twitterissä. Kampanjan myötä käyttöön on otettu myös suosiotaan kasvattava Pinterest-sivusto. Pinterestissä voi rakentaa eri teemojen ympärille erilaisia kuvaseiniä. Mikäli haluaisit, että sinun luomutilaasi/yritystä tuotaisiin esiin täällä, voit vinkata siitä meille. Tilavierailuilla on kuvattu tiloja ja lisätty hienoja kuvia luomusta informatiivisilla kuvateksteillä varustettuna. Yhdelle kuvaseinälle tuotetaan luomusta kertovia infogrammeja eli virtuaalisia julisteita. Video kertoo luomusta Luomuviikolla julkistetaan luomunjuuret.fi -sivustolla luomuaiheinen brändivideo, joka on kuvattu kuudella eri tuotantosuunnan luomutilalla. Videon kuvaajana toiminut Erkki Suokonautio on alan ammattilainen ja kuvannut aiemmin mm. Duudsonien tempauksia ja Makujen matkassa -ohjelmaa. Laitetaan luomun viesti leviämään videon valmistuttua myös sosiaalisessa mediassa! Parin minuutin mittainen video on vapaasti käytettävissä vaikkapa luomutuotteiden markkinoinnin yhteydessä. Videon avulla kerrotaan visuaalisesti ja nykyaikaisella tavalla, mitä luomutuotanto on ja miten luomueläimet elävät. Luomusuperpossu kiinnosti lapsiyleisöä, eivätkä pienimmätkään pelänneet sympaattista naskia. Possun tarjoilema luomulaku maistui hyvin sekä muksuille että varttuneemmalle väelle. Kolmatta kertaa järjestetty Herkkujen Suomi -tapahtuma veti Helsingin Rautatientorille elokuun lopussa yli kävijää. Yleisön joukossa tallusteli myös Luomusuperpossu, Pro Luomun toteuttaman Luomun juuret -kampanjan tunnushahmo, joka huomattiin hyvin ihmisvilinässäkin. Aikuiset saivat Luomusuperpossulta kotiin viemisiksi luomubasilikan siemeniä, lapsille oli tarjolla maistiaisia luomulakusta. Joillakin kojuilla runsas luomutarjonta herätti ansaittua ihastusta. 20 Luomulehti 5/2013 Luomulehti 5/

12 PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA Teksti ja kuvat: Laura Browne Uusia sovelluksia pienyrityksille? CONTRA MONIRESISTENTTI Öljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan Suomalaisen teknologian voittokulku pelimaailmassa on kaikkien puheenaiheena, mutta maaseudulta katsottuna teknologiakehittäjät ovat harvassa. Sovellusten ja sähköisten palveluiden kehittäminen ei ole vielä maaseudulla arkipäivää. Monet ruoantuottajista pärjäävät hädin tuskin sähköpostilaatikkonsa kanssa, joten ruoka-alan suurta teknologisia innovaatioita ei tarvinne odottaa aivan lähivuosina. Vai tarvitseeko sittenkin? Luomutrendin leimahduspiste on jo ohitettu, mutta puhdas kotimainen ruoka on edelleen erikoisuutta, ei vielä valtavirtaa. Luomuyrittäjien intresseissä on edelleen paitsi omien tuotteidensa myynti ja markkinointi sähköisessä ympäristössä, myös luomukuluttamisen ja kausiruoan liittyvä tiedottaminen ja valistus. Kuluttajat viettävät huomattavia aikoja verkossa tietoa etsien. Netistä haetaan sekä asiantuntijatietoa, että vertaisten mielipiteitä keskustelupalstoilta ja sosiaalisen median palveluista. Kuluttajaraati on paikalla netissä miltei kellon ympäri, mutta toistaiseksi yrittäjien on vielä vaikea löytää yhteistä rajapintaa, jossa asiakkaiden palautepotentiaalia voisi hyödyntää tehokkaasti. Toimivia malleja Suomenkieliset markkinat ovat roimasti pienemmät kuin englanninkieliset, joten pelkästään Suomen oloihin ei välttämättä kannata lähteä kehittämään omia palveluita. Suomalaisen ruoka-alan innovatiivinen, kuluttajien tuottajien rajapintaan sijoittuva teknologinen kehitys on vielä alkutekijöissään. Teknologiaa hyödynnetään vielä melko varovaisesti: useimmat sähköisen kehittämisen projektit keskittyvät verkkokaupankäyntiin. Tutkija Eetu Luoma Jyväskylän tietojenkäsittelytieteen laitokselta näkee kuitenkin ruoan sähköisessä suoramyynnissä ongelmia, jotka eivät liity varsinaisesti kehittämiseen. Verkkokauppa on yksinkertainen toteuttaa, mutta jäljelle jää logistiikkaongelma, jota ei ole toistaiseksi mahdollista ratkaista teknologian avulla. Vaikka kuluttaja pystyisi tilaamaan ruokaa joko suoraan tuottajalta tai esimerkiksi ruokapiirien kautta, pientuottajilla ei ole resursseja luoda toimivaa jakeluketjua, joka pystyisi kilpailemaan olemassa olevien ketjukauppojen logistiikkaketjujen kanssa. Jos kuluttaja joutuu ajelemaan pitkiä matkoja tuotteita noutaakseen, autoilu kuormittaa ympäristöä ja paisuttaa lähellä kasvatetun ruoan hiilijalanjälkeä. Logistiikan ratkaisuja Ruoan suoramyyntiä verkossa helpottaa Itellan kesällä 2013 lanseeraama Termokylmäkuljetuspalvelu, joka mahdollistaa kylmätuotteiden tilaamisen kotiin ilman paikallista logistiikkaketjua. Itella lupaa kuljettavansa pienetkin ruokatilaukset kuluttajan kotiovelle nopeasti, kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Palvelua käyttävät jo mm. rotukarjatuottajat Tammisen liha ja Laidun Hereford. Suomalaiseltakin ruoka-alalta löytyy verkkosuoramyynnin lisäksi monia enemmän tai vähemmän akuutteja haasteita, johon sekä kuluttajat että tuottajat etsivät ratkaisuita. Etenkin ruoan alkuperä ja tuotantomenetelmät kiinnostavat valveutunutta kuluttajaa. Teknologia tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi ruokaturvallisuuden parantamiseen. Itellan Termopalvelussa kylmälaatikkoon sijoitettu anturi tallentaa laatikon sisälämpötilan ja lähettää sen suoraan verkkopalveluun, josta asiakas, esimerkiksi ravintolan keittiöhenkilökunta, voi helposti tarkistaa kylmäketjun katkeamattomuuden. Samantyyppisten seurantamekanismien avulla voitaisiin myös kerätä dataa esimerkiksi ruoan kuljetusreittien ympäristövaikutuksista kokonaishiilijalanjäljen selvittämiseksi. Tuottajat ja kauppiaat voisivat parantaa kuluttajakäyttäytymisen ennakointia keräämällä ja analysoimalla tietoja tilausmääristä esimerkiksi alueittain ja ostoajankohdan perusteella. Suomalaisen elintarvikealan viheliäiset ongelmat ovat jo tiedossa, mutta varmasti ketjun varrelta tuotannosta logistiikkaan löytyy haasteita, joita ei ole vielä edes varsinaisesti nostettu pöydälle. jatkuu Kasvot luomulle -valmennuksessa haetaan ratkaisuja markkinointiin ja viestintään, jotka nivoutuvat myös teknologisiin sovelluksiin ja suuren yleisön kanssa keskustelemiseen sähköisin välinein. Sustainable Fish City on amerikkalainen iphone-sovellus, jonka kautta kuluttajat voivat kannustaa paikallisia kauppiaitaan myymään kestävästi kalastettuja kalalajeja. Luomuliiton yritysverkostotapaamisia Avoimia tilaisuuksia, joissa voi tutustua yrittäjiin ja Kasvot luomulle -valmennukseen. Vapaa pääsy. Varsinais-Suomi Kaarlejoki Oy, Turku Uusimaa Narinkkatori, Helsinki Kasvot luomulle -valmennusryhmien aloituspäiviä Ilmoittaudu mukaan: puh kk valmennus maksaa 200 Pohjois-Karjala: , Saarilan tila, Polvijärvi Uusimaa: , Oma Maa, Tuusula Pirkanmaa: tammikuu 2014, Varsinais-Suomi: tammikuu 2014, Etelä-Savo: tammikuu 2014 luomu.fi/kasvot-luomulle Toteuttaja: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luomuliiton Kasvot luomulle-hanke, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehitysohjelmasta valtakunnallisena hankkeena. parantaa maan rakennetta sitoo ravinteita tukahduttaa rikkakasvit torjuu ankeroisia pienentää kasvitautipainetta UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN KATSO haran esittelyvideo: Robocrop RIVIVÄLIHARAT IP- JA LUOMUVILJELYYN Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: Viljat Öljykasvit Vihannekset Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. 22 Luomulehti 5/2013 Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh ,

13 Suuri yleisö kommentoimassa Piilaaksossa teknologiakehittäjät ja ruokaihmiset yhdistivät voimansa Hacking Meat -kampanjassa, jonka tarkoituksena oli löytää ratkaisuja amerikkalaisen lihateollisuuden haasteisiin. Ruoantuotannon ja teknologian ammattilaiset yhdistivät voimansa luodakseen lihatuotannon parempaa tulevaisuutta teknologisten ratkaisuiden ja työkalujen avulla. Asiantuntijoiden lisäksi lihakeskustelun rönsyt ohjattiin myös verkkoon, kuluttajien ulottuville. Kuka tahansa voi esittää ideoitaan ja näkökulmiaan keskusteluun esimerkiksi Twitterissä #hackmeat-tunnuksen alla. Kampanjatyöntekijät seurasivat julkista keskustelua, ja poimivat tarkkanäköisimpiä huomioita mukaan Hacking Meat -keskustelun ytimeen. Kuluttajien voimaa, tietoa ja näkemyksiä voi tietysti hyödyntää paitsi kokonaisen alan kehittämisessä, myös pienemmässä mittakaavassa: yksittäisen tuottajan tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Foursquare on hyvä esimerkki sosiaalisen median palveluista, jossa käyttäjäyhteisö suosittelee toisilleen arvostamiansa paikkoja ja usein myös tuotteita. Samalla idealla voisi tietysti myös rakentaa palveluita, jotka suosittelisivat kuluttajalle tämän henkilökohtaiseen makuprofiiliin sopivia tuotteita tai kauppapaikkoja esimerkiksi tämän eettisten, ekologisten tai paikallisuuteen liittyvien mieltymysten perusteella. Samalla palvelu voisi kerätä tuottajille ja myyjille hyödyllistä dataa kuluttajakäyttäytymisestä ja trendeistä, kuten amerikkalainen Food Genius -palvelu. Toistaiseksi suuret kehitysprojektit ovat Suomessa suurten toimijoiden heiniä. Esimerkiksi S-ryhmä on ottanut käyttöönsä Foodie.fm-kauppapaikan, jossa asiakkaat voivat selata ja ostaa tuotteitaan kätevästi mobiililaitteilla. Lisäpalveluna sivustolta voi etsiä reseptejä ja tallentaa suosikkejaan. Vain verkosto voi luoda toimivia sovelluksia Varsinainen teknologian kehittäminen on pienyrittäjien ulottumattomissa. Ulkomaiset esimerkit osoittavat, että toimivia sovelluksia voi luoda vain verkosto. Vaikkapa iso investointipääoma ei siis yksinään ratkaisi asiaa kuitenkaan. Kasvot luomulle -valmennuksessa parannetaan osallistujien verkkoviestintätaitoja. Ajatusten vaihto sosiaalisessa mediassa on välttämätöntä, jotta yrittäjät eri puolella maata saavat kehitystä yhdessä eteenpäin. Jos hyviä porukoita saadaan kasaan, voidaan yhdessä jäsentää haasteet ja kutsua sitten myös teknologiaosaajat mukaan kehittämään ratkaisuja. Ruokapiirien tilausjärjestelmä on yksi esimerkki, josta on puhuttu pitkään ja joitakin sovelluksia on, mutta toimijat toivovat toimivampia ratkaisuja. Myös laajempaan keskusteluun ja logistiikkaan voi löytyä välineitä yhdessä. Kunhan porukka saadaan kokoon. Kirjoittaja on yksi asiantuntijoista Kasvot luomulle Markkinointi- ja viestintävalmennuksessa. Valmennuksessa tutustutaan monipuolisesti osallistujia kiinnostaviin esimerkkeihin. Rakkaudesta luomuun Lannoitteet ja kasvualustat luomuviljelyyn LUONNOLLISESTI LUOMUSTA Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Suomen johtavan toimittajan huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset ja -yrtit löydät ruokakaupoista Natura-merkillä varustettuna. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun. PL 12, Eura Puh , fax I 24 Luomulehti 5/2013 Satotukku Oy Tuupakantie 32, Vantaa Puh satotukku.fi

14 Edunvalvontaa Euroopassa Teksti: Jukka Lassila Gmo-rintamalla kuohuu PELLOLTA OHJELMASSA MM. Tuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä, Pentti Seuri, MTT Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö, Anssi Laamanen, Juvan Muumaa Ay Mentoroinnilla ratkaisuja luomutilalle, Tuomas Mattila, mentor, Luomuliitto Luomu ympäristöministeriössä, valtiosihteeri Katariina Poskiparta, YM Työpajat: Kotieläimet, Kasvintuotanto, Ammattikeittiö, Tutkimus Tanskan harppaus luomuun: tekijät ja dynamiikka, professori Niels Heine Kristensen, Aalborgin yliopisto Leppäkerttumerkki ja paikallinen tuotanto, Teppo Heikkilä, Luomu-Heikkilän tila Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö, Marja Suutarla, ProAgria Luomuinstituutti ja luomututkimusohjelma, johtaja Pirjo Siiskonen, Luomuinstituutti Vuoden Luomuyrittäjän palkitseminen Iltaohjelmana juhlailllallinen Päätoteuttajat: Yhteistyökumppanit: Vuoden 2013 Luomupäivien teema on Pellolta lautaselle Valtakunnalliset Luomupäivät järjestetään Mikkelissä Ohjelmassa on luentoja, iltajuhla sekä käytännön vierailukohteita. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille luomusta kiinnostuneille tule mukaan! LAUTASELLE AAMUPÄIVÄLLÄ VALINNAINEN RETKI: Kruunu Herkku ja Juvan Muumaa, Kalliolan luomuvihannestila, Saimaan Juomatehtaan luomujuomat ja Tuorepuoti tai Luomuinstituutin hankkeet. ILTAPÄIVÄLLÄ SEMINAARI: Hallituksen tavoitteet ja keinot luomuruoan osuuden kasvattamiseksi, Leena Seppä, maatalousylitarkastaja, MMM Ammattikeittiöiden tarpeet tuottajille, Portaat luomuun -ohjelman hankepäällikkö Anu Arolaakso, EkoCentria Luomumaidon D-vitaminointi ja tuottaminen suurkeittiöille Asiakkaalla on aina mahdollisuus valita vastaammeko kysyntään? luomun markkinoinnin asiantuntija Marika Auersalmi, MaBio Miten jalostaja vastaa kysyntään ja hallituksen asettamiin tavoitteisiin? toimitusjohtaja Timo Marttinen, Kruunu Herkku Katso tarkempi ohjelma, hinnat ja sijainnit sekä ilmoittaudu mennessä: Rahoittajat: Viimeistään Monsanton ilmoittaessa kesällä hylkäävänsä geenimuunneltujen kasvien kehittelyn Euroopassa, olisi voinut kuvitella gmo-vastaisen puhurin pyyhkäisevän meiltäkin muuntogeeniset pölyt mennessään Mutta toisin kävi: tuntuu että meillä täällä pohjolassa on ainainen tarve kiivetä viimetingassa ohikiitävään junaan, vaikka muut matkustajat olisivat sieltä jo pois hypänneet. Viimeksi tähän tilaisuuteen tarttui MTK, joka puheenjohtajansa johdolla nousi tyhjentyneeseen gmo-junaan, jonka lopullisesta määränpäästä ei ole vielä mitään tietoa. Kuluttajat hämmennyksissä Suurten rehutoimijoiden aloittaessa keväällä gmo-rehun valmistuksen, syntyi keskustelua kuluttajien oikeuksista tietää käyttämiensä tuotteiden alkuperästä ja tuotantotavasta. Pakollisten gmomerkintöjen puuttuessa eläinkunnan tuotteista, osa valmistajista ryhtyi ilmaisemaan gmo-vapauden vapaaehtoisin merkinnöin. Kaikki menikin mallikkaasti kunnes Evira tarttui sudenkuoppaan, joka kieltää gmo-vapaa merkinnän siipikarjanlihassa. Komission yli 30 vuotta sitten antama asetus N:o 1538/91 kieltää siipikarjanlihassa muiden kuin asetuksessa mainittujen tuotantotapaväitteiden ilmaisemisen. Asiassa on astuttu pahasti kuluttajien varpaille tietää tuotteiden alkuperästä. Joissakin maissa voitaisiin kuluttajan oikeudet nähdä korkeampana tekijänä kuin vanhentunut EU-säädös ja katsoa tilannetta hieman läpi sormien. Huomioiden kotimaisen virkamieskäytännön mukaisen, usein kellosepän tarkkuudella tapahtuvan, asetusten tulkinnan heitän mielelläni tässä pallon kuitenkin poliitikoille. Olisiko jo aika uudistaa asetusta, joka on valmisteltu ennen kuin meillä oli gmo:sta tietoakaan. Tai vaihtoehtoisesti poiketa asetuksesta kansallisella lainsäädännöllä, mikä on myös mahdollista kunhan se on direktiivin 98/34 mukaisesti notifioitu komissiolla. Kuluttajia merkinnät ovat kismittäneet siinä määrin, että syyskuun puolivälissä kansalaisaloitteeseen (449) oli kerääntynyt reilu 7000 nimeä. Monsanto vaihtaa pyydystä Euroopassa yritykset saada viljelijät gmo-liekaan eivät ole tuottaneet tulosta ja kesällä Monsanto ilmoitti luopuvansa gmo-kehityshankkeista. Kovasta gmovastustuksesta johtuen suuryritys BASF lopetti geenimuunneltujen lajikkeiden myynnin ja markkinoinnin Euroopassa jo viime vuonna. Monsanton tähtäin on hallita koko ruokaketjua. Gmo:sta luopuminen ei suinkaan merkitse muutosta tavoitteeseen, vaan sitä voidaan pitää enemminkin strategisena liikkeenä vahvistaa sen asemaa Euroopassa. Gmo-lajikkeiden kehittäminen jatkuu Euroopan ulkopuolella ja täällä Monsanto keskittyy koukuttamaan viljelijöitä toisin keinoin. Monsanto on satsaamassa seuraavan viiden vuoden aikana useita satoja miljoonia euroja perinteiseen kasvinjalostukseen Euroopassa. Nähtäväksi jää, onko seuraava painopiste hybridijalostuksessa sekä kasvilajien ja lajikkeiden patentoimisessa vai keksitäänkö uusia keinoja pyrkimyksille kaventaa viljelijöiden itsemääräämisoikeutta. Maailman ruokapäivänä marssitaan jälleen Monsantoa vastaa ympäri maailman. Myös Suomen Turussa. Matka tuntemattomaan Suomalaiset viljelijät eivät ole luottaneet geenimuunteluun. Kyselytutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista viljelijöistä vastustaa gmo-kasvien viljelyä ja Marjo Koivumäki/Studio Apris Oy useat MTK:n liitotkin ovat julistautuneet gmo-vapaiksi. Viljelijöiden mielipiteet huomioiden MTK:n puheenjohtajan innostus gmo-viljelyn kehittämiseen tulikin täytenä yllätyksenä. Tietääkö Marttila mihin junaan on matkalippua ostamassa? Viljelyyn tullessaan gmo-lajikkeiden leviämistä ympäristöön ei pystytä millään estämään, mikä aiheuttaisi korvaamatonta haittaa luomulle ja tavanomaiselle gmo-vapaalle tuotannolle. Nyt on kysymys siitä, millä kustannuksella luomua ja gmo-vapaa tuotanto ollaan valmiita uhraamaan uuden uljaan tuotantomuodon tieltä. Euroopan gmo-vastustuksesta johtuen vapaita paikkoja ja edullisia lippuja on varmasti tarjolla tähän gmo-junaan. Mutta pitäisikö MTK:n vielä tarkasti harkita ja varmistua todellisesta määränpäästä ennen kuin lippua tuohon junaan ostaa. Tällä hetkellä ainoa keino varmistua gmo-vapaudesta on käyttää luomutuotteita. Luomulehti 5/

15 Teksti ja kuvat: Kirsi Haapamatti Lannoittava "traktori" sopii luomuun Kaksi tuhatkiloista työhevosta tiivistää luomupeltoa monin verroin vähemmän kuin traktori. Olkoon epätieteellinen termi tai ei, hevosmies Miika Åfelt kutsuu Hefa-perunaa 200-prosenttiseksi luomuksi. Ensimmäinen sata on luomuserfitioitu viljelytapa, toinen hevostyövoiman käyttö. Hefa eli hevosfarmarin perunan viljelyssä ei fossiilisia polttoaineita käytetä. Hevosvoimin tuotettua luomuperunaa myytiin viime syksynä Armas- Perheen pisteessä Tampereen Kalevan Prismassa. Peruna kävi kaupaksi, ja tänä syksynä se on Prisman omissa valikoimissa. Pussissa kerrotaan, mikä tuotteesta tekee erityisen. Se kyllä kiinnostaa ihmisiä, Miika Åfelt sanoo. Ensi vuodelle olisi tarkoitus vielä hieman lisätä viljelyalaa. Åfeltin tilan peruna maksaa Prismassa viitisen euroa kahden kilogramman pussissa. 30 peruna-aarin tuotto on tilalle pieni lisätienesti, mutta raha ei ole paras kannustin. Elantonsa jo vuosien ajan hevosmetsätöillä ja -ohjelmapalveluilla sekä työhevostaitokursseja vetämällä saanut Miika Åfelt pitää hevosta luomussa verrattomana. Pellot pysyvät paremmassa kunnossa, kun niitä hoitaa hevosin. Nykypäivän koneet ovat niin painavia, että ne tiivistävät luomupellon hetkessä. Åfeltin kommentti saa vahvistusta, kun hevosvoimat näkee käytännössä. Percheron-rotuinen työhevonen Ulla ja ruotsinardenneri Limppu askeltavat auran edessä uskomattoman vaivattomasti ja aura kääntää monivuotisen, laitumena palvelleen nurmen nätisti ja helposti. Tällä pellolla ei ole traktori käynyt. Vanhankin nurmen kääntö sujuu, kunhan pellolla ei ole olkea eikä muuta roskaa. Nurmen on oltava matalaksi niitetty tai syöty. Aurassa on hyvä olla kuorin. Miika Åfelt hoitaa kymmenen hehtaarin tilaansa pääosin hevosvoimin. Mies ei omista traktoria. Vuosittain hän kyntää noin 2,5 hehtaaria. Usein hän valjastaa auran eteen neljä hevosta. Puolen hehtaarin päivävauhti on hyvä. Sen jälkeen väsyvät sekä hevoset että mies. Hevostyönkin saa modernisoitua Työhevosharrastaja Miisa Wikman on Pirkanmaan seudulta ponnistavan Hevosfarmari-kokeilun aktiivi. Juuri hän innosti Miika Åfeltin mukaan. Toistaiseksi Åfelt on ainoa hevosfarmari, sillä vanhat hevosmiestaidot ovat katoamassa. Juuri sitä vastaan Hefa taistelee. Olen lukenut paljon tutkimustietoa ja ar- Hevoskynnössä parivaljakon toinen hevonen kulkee vesivaossa. 20 cm kyntösyvyys on tässä tavoitteena. Saran päässä hevoset saavat haukata ruohoa. Miika Åfeltin yritys ammentaa hevosmiestaidoista. Mies itse on opiskellut niitä 13-vuotiaasta saakka. tikkeleita hevosten käytöstä luomutiloilla, eikä se ole näpertelyä. On tutkittu, että hevosin voisi hoitaa tehokkaasti jopa 30 hehtaarin tilaa. Ja juuri esimerkiksi kyntö on hevosilla tehtynä paljon koneita ekologisempi. Hevoskynnön jäljiltä peltoon jää matoja ja sammakoita ja pellon vesitalous pysyy kunnossa, Wikman luettelee. Wikmanin ja Åfeltin puheissa vilisee Amerikka ja erityisesti amish-uskonlahko. Amishit ovat ryhmä, joka kieltäytyy modernista tekniikasta ja harjoittaa maataloutta hevosvoimin. Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus, miten amishien peltojen sadot olivat suuria ja laadukkaita, vaikka heillä ei ole käytössään modernia maatalousteknologiaa. Kävi ilmi, että juuri hevostyöllä oli suuri merkitys, Miisa Wikman selvittää. Miika Åfelt korostaa, että toisin kuin amisheilla, paluu menneeseen ei ole Hevosfarmari-ajatuksen takana. On tärkeää, että homma on myös tehokasta. Itse mietin koko ajan, miten välineitä ja työtapoja voisi kehittää. Åfelt on esimerkiksi suunnitellut ja rakentanut modernin hevosvetoisen metsätyövaunun, jota tilataan muun muassa Ruotsiin. Hevostensa valjastus ei Åfeltilla ole perinteinen suomalainen luokkivaljastus, vaan hän käyttää ruotsalaisia tai amerikkalaisia työvaljaita, jotka muokkaantuvat herkemmin hevoselle. Valjaiden on istuttava täydellisesti, jotta hevonen ei kipeydy. Ennen kuin Luomulehden hevosenomistaja-lukijat rientävät syystöihin hevosillaan, kannattaa toppuutella. Miika Åfelt sanoo, että kyntäminen on hevostöistä vaikeinta. Se oli peltotöistä ensimmäinen, joka siirrettiin traktoreilla tehtäväksi. Ja vaikka Åfeltin ja hevostensa menon jälkeen kynnökset ovat viivasuorat ja kauniit, harvalla hevosenomistajalla on parinkymmenen vuoden kokemusta perinteisestä peltotyöstä. Kyntösyyvyden pitäminen tasaisena vaatii harjoitusta ja kokeneet hevoset. Åfelt kannustaa hevosenomistajia kokeilemaan ensin vaikka äestystä. 28 Luomulehti 5/2013 Luomulehti 5/

16 Tutkittua tietoa Teksti: Pirjo Siiskonen Kuvat: Jos Helmich Pohjoismainen luomututkimus etenee NJF järjesti luomualan tieteellisen seminaarin elokuuta 2013 Tanskassa, Vingstedin konferenssikeskuksessa Bredstenissä. Se oli kokonaan luomuun keskittynyt NJF-seminaari. Työryhmäteemat seminaarissa Mitä? Yhteiskunnallinen ja taloudellinen toteutettavuus Siirtyminen uusiutuviin luonnonvaroihin Ravinteiden riittävyys ja hallinta viljelysysteemeissä Tuottavuus ja kestävän tuotannon tasot eläin- ja kasvintuotannossa Otsikko Societal and economic viability Transition to renewable resources Nutrient sufficiency and management in farming systems Productivity and sustainable production levels in animal and crop production Työryhmän puheenjohtaja, tohtoritason tutkija Susanne Padel, Organic Research Center, Elm Farm, Iso-Britannia Tommy Dalgaard, Aarhusin yliopisto, Tanska Christine Watson, Scotland s Rural College (SRUC), Iso-Britannia Paolo Barberi, Sant Anna School of Advanced Studies, Italia Tutustumassa tanskalaiseen luomutilaan. NJF = Nordic Association of Agricultural Sciences eli pohjoismainen maataloustieteiden yhdistys NJF-seminaariin osallistuivat Luomuinstituutin koordinaatioyksiköstä johtaja Pirjo Siiskonen ja tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila posterilla: Uusia suuntauksia Suomen luomuruokajärjestelmää koskevassa tieteellisessä tutkimuksessa Luomuinstituutin tutkijaverkostosta erikoistutkija Kaija Hakala posterilla: Luomurypsin tuotanto Suomessa Tohtorikoulutettava Jukka Kivelä posterilla: Kierrättävään luomumaatalouteen (ERA) siirtymisen vaikutukset maatilojen typpitaseisiin ja tuotantomääriin Vanhempi tutkija Pentti Seuri posterilla: Typen käytön tehostaminen kierrättävän luomumaatalouden avulla. Vierailulla Aarstidernellä, joka toimittaa luomutuotelaatikoita kuluttajille. Kuva suuresta pakkaamohallista. Seminaarin teema oli Organic farming systems as driver for change eli luomutuotantosysteemit muutoksen ajajina. Seminaariin osallistui yli 140 tutkijaa ja asiantuntijaa pääasiassa Pohjoismaista. Suomalaisia osallistujia oli kahdeksan. Seminaari-istuntojen lisäksi osallistujille tarjottiin mahdollisuus valita ekskursio. Neljässä pohjoismaassa on nyt luomututkimukseen erikoistunut yksikkö, instituutti tai laitos. Tunnetuin lienee Tanskan ICROFS, Ruotsissa rooliaan ja asemaansa vahvistaa EPOK, Norjassa asemastaan taistelee Bioforsk ja Suomessa on perustettu Luomuinstituutti. Pohjoismaisen luomututkimuksen ja luomututkimusyhteistyön vahvistamiselle on nyt hyvät ulkoiset rakenteet. Pohjoismaisten luomuinstituuttien edustajat pitivätkin seminaarin aikana kokouksen, jossa keskusteltiin yhteistyön muodoista, tilastotiedon vaihdosta ja mahdollisista yhteishankkeista. Baltian maista etenkin Viro on paneutunut luomun kehittämiseen. Seminaarissa kukin osallistuja» tarve monitieteiseen näkökulmaan. on aina tekemisissä approach-approach -konflikti kanssa on valittava monesta hyvästä ja mielenkiintoisesta vain osa. Yhteiskuntatieteilijä ohjautuu helposti yhteiskunnallisia kysymyksiä pohtivaan ryhmään. Niin kävi nytkin. Oli mielenkiintoista kuulla mm. kuluttajien ostopäätöksiin (luomu vai ei-luomu) vaikuttavista tekijöistä, hintatietoisuuden alhaisesta tasosta, luulojen ohjaavasta vaikutuksesta tai siitä, että tuloja enemmän kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttaa elämäntyyli. Yleisesti lienee tiedossa, että Kööpenhaminan kaupunki on tehnyt periaatepäätöksen siirtää julkiset ruokapalvelut vähintään 60 prosenttisesti luomuun vuoteen 2020 mennessä. Oli kuitenkin mielenkiintoista ja hyvä tietää, että päätöksen viemistä käytäntöön, sen onnistumisia ja epäonnistumisia eli koko toteutusprosessia seurataan tutkimuksella. Tästä lisää Luomupäivillä Mikkelissä Seurantatutkimuksesta ja sen tuloksista on varmasti hyötyä myös suomalaisille, kun kuntapoliitikot ryhtyvät tekemään päätöksiä koulujen, päiväkotien ja vanhusten talojen ruokakulttuurin muutoksista. Tanskassa on jo harjoiteltu ja sieltä on saatavissa tietoa hyvistä käytännöistä. Konferenssin loppuyhteenvedossa linjattiin luomututkimuksen tulevia suuntia ja niistä on myöhemmin luettavissa NJF:n kotisivuilta. Esille tuli myös tarve suunnata tutkimusta koko ruokaketjuun ja lähestyä luomua monitieteisestä näkökulmasta. Ehkä olemme Suomessa tämän lähestymistavan edelläkävijöitä. Hiven Oy:n valikoimasta luomutuotantoon soveltuvat: ADE vitamiinivalmisteet E-vitamiini- ja seleenivalmisteet, myös orgaanisella seleenillä Elävää hiivaa sisältävät valmisteet lypsylehmille Kivennäisrehut Hiven Luomupellava, luomupellavansiemenpuriste Maitohappobakteerivalmiste vasikoille ja porsaille Nuolukivi naudoille Merilevä, natriumbikarbonaatti, rehuhiiva ja magnesiumoksidi tilaseoksiin Lisäksi runsas valikoima luomutiloille soveltuvia puhdistus- ja pesuaineita mm. vedinkastot ja kiertopesuaineet. Tiedustele tuotteita palvelevilta alueedustajiltamme kautta maan: 30 Luomulehti 5/2013 www hiven.fi puh

17 Koonnut: Elisa Niemi Kuvissa luomuyhdistyksien aktiiveja kesän tapahtumissa. Monenlaista tapahtumaa ja verkostoa löytyy kaikille kiinnostuneille! Biodynaaminen yhdistys Yhdistyksistä hymyt Ekoviljelijät (Etelä-Pohjanmaa) ESVY (Etelä-Suomi) Kainuun Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys Kaikki luomuyhdistykset ovat Luomuliiton jäseniä, mutta myös itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä. Kuvattujen lisäksi Satakunnassa ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on luomuyhdistykset. Katso yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys Keski-Suomen luomuyhdistys Mari Hakkarainen Sari Mäkinen-Hankamäki, Lauri Juhola, Kimmo Häkkinen ja puheenjohtaja Anna Oksanen. Luomuviikon suunnittelutapaamisessa. Saimaan luomu (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) Joona Rekola Kalervo Rekola, Sirkka Silvennoinen-Rekola, Maria Laiho ja Henri Murto. Valmistelemassa syysseminaaria. Kuhilas (Kymenlaakso) Elisa Niemi Ville Kari, Kirsi Haapamatti, Minna Impola ja Markku Isoluoma. Farmari-messuilla. Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys Eero Mattila Isäntä Jouko Aalto ja ESVYn pj. Aira Sevón. Pellonpiennarpäivässä Tuusulassa. Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys Sami Kemilä Samuli Leinonen, Ari Komulainen, Pekka Välinen, Minna Tanner ja Arttu sekä Vesa Hyvönen. Välisen luomutilalla Kyläoopperassa. Päijänteen luomu (Päijät-Häme) Jari Tikkanen Martti Puurula, Hannu Kontio, Mauri Tuuna, Erkki Roimela, Pekka Kangas ja Tero Hirvikoski (ihan kaikkia ei kuvassa näy, kun kone oli niin mielenkiintoinen). Tutustuminen porkkanannostokoneeseen. Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys Anna Sunio Heli Ahonen, Arja Nykänen ja Brita Suokas. Vehmaan kartanolla konetyönäytöksessä. Savo-Karjalan luomuyhdistys Harri Teitto Anna-Leena Ilmarinen, Matti Kunnari, Kari Juhola, Liisa Mattila. Kuhilaan pellonpiennarpäivässä. Sari Raimoranta Katja Sikka, Auvo Heikkilä, Sari Raimoranta, Seppo Lohtaja, Tita- Marjut Salonen ja Ismo Lankinen Syyskauden avauskokous Raisiossa. Päivi Fallström Jarmo Latvanen, Ville Paulaniemi ja Anu Tuomola. Tolvilan kartanolla Suomen luonnon päivänä. Seppo Rantanen Pekan Leivän Arto Mussalo esitteli luomulinjaa Päijänteen Luomu ry:n kokouksen alla. Mukana Anna-Liisa, Helmi ja Ari Parikka, Ilkka Mesterton, yhdistyksen puheenjohtaja Katja Virtanen, Maija Pentikäinen-Laine ja Pekka Kantanen. Laura Vierimaa Anna-Leena Vierimaa esittelypöydän takana. Ruukin luomu- ja lähituotemarkkinoilla. Ahvo Röpelinen Topi Laitinen, Eeva Vornanen, Tuomo Karhunen, Airi Timonen, Olavi Hiltunen ja Tarja Musikka. Seminaarissa Muuruvedellä. 32 Luomulehti 5/2013 Luomulehti 5/

18 kia huonoja, mutta hyvien korjuukelien aikana rehun valkuainen on ollut 180 pinnassa ja D-arvokin 70:n paremmalla puolella. Nurmien lannoitus perustuu uusimisen yhteydessä annettavaan maksimimäärään karjanlantaa sekä ph:n pitämisessä yli 6,5 tasossa. Kalkitukseen käytetään Loukolammen hidasvaikutteista kalkkia ja toisinaan myös biotiittiä varmistamaan kasvien kaliumin saanti. Seleeniköyhien peltojen takia karjalle on annettava seleenilisä rehustuksen yhteydessä. lostukseen, sillä jatkossa lihan myynnin lisäksi pyritään saamaan jalostuseläimiäkin myyntiin entistä enemmän. Siementä on hankittu Kanadaa, Australiaa ja Argentiinaa myöten. Karja on luonnollisesti tarkkailussa. Vasikat punnitaan heti syntymän jälkeen, seuraava punnitus on 200 päivän iässä ja kolmas vuoden iässä. Ohra-ahon tilalla suositaan kohtuullisen kokoisia emoja, jottei ylläpitoruokinnassa menetetä lisäkasvulla saatuja hyötyjä. Myös laitumet kestävät paremmin hieman pienemmän lehmän alla. Ohra-ahon tilalla koko perhe on innostuneesti mukana hereford-emolehmien kasvatuksessa. Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna Pihvilihaa pelkällä nurmella Täydennyskylvöllä tulosta Nurmet täydennyskylvetään joka kevät rikkaäkeeseen liitetyllä pneumaattisella kylvökoneella. Apilan lisäyskylvö tehdään mönkijän perään asennetulla sähkökäyttöisellä keskipakolevittäjällä. Nurmet uusitaan 3 4 vuoden kyntämällä ja vihantana korjattavaa harvaa suojaviljaa käyttämällä. Lahtiset kokemuksen mukaan laitumia ei kannata kyntää, sillä täydennyskylvöllä pääsee parempaan lopputulokseen. Tilan lehmistä 25 on siemennetty tuontitavaralla. Pekka Lahtinen kertoo etsivänsä netistä parhaat sukulinjat ja- Luomussa on haastetta Luomuun Lahtiset siirtyivät osittain Anniinan AMK-lopputyön ansiosta. Siinä vertailtiin emolehmien pidon kannattavuutta tavanomaisella ja luomutilalla. Emännän mukaan työ ei saanut aikaan mitään suurta valaistumista, mutta antoi rohkaisevaa kannustusta luomun suuntaan. Luomun viljelypuoli on Lahtisille mielenkiintoista ja ulkomaan reissuilla luomuasiaa on opeteltu lisää. Netti on hyvä apuri myös luomupuolen asioita suunniteltaessa. Lahtiset kehuvat tilalla käynyttä luomutarkastajaa, sillä pelkän tarkastuksen lisäksi häneltä oli liiennyt mukavasti pieniä neuvoja ja vinkkejä luomutilan arjen helpottamaan. Lisääntynyt byrokratia sen sijaan tuntuu hieman hankalammalle. Rehujen ja muiden aineiden luomutodistukset pitää aina katsoa kuntoon, ettei vahingossa tule hankituksi väärää ainetta. Esimerkkinä Pekka Lahtinen käyttää tilalla nuolukivenä käytetyn Riistakiven putoamista pois luomusta. Jos nuolukiviä olisi vanhaan tietoon perustuen ostanut, niin iso vahinkohan siitä olisi tarkastuksen yhteydessä kehkeytynyt. Ohra-ahon Hereford valitsi nurmiruokinnan asiakkaiden toivomuksesta ja siirtyi samoihin aikoihin luomuun. laatuluokka R2 eli erittäin hyvä. Pelkällä nurmella kasvatettava grassfed beef otettiin tuotantomuodoksi asiakkaiden vaatimuksesta. Parin vuoden ajan liha on myyty suoramyyntinä Jyväskylän ja lähialueiden kulinaristeille. Samoihin aikoihin suoramyyntiin siirtymisen aikoihin tilalla päätettiin siirtyä luomuun. Ensi keväästä alkaen tilan pellot ja karja ovat virallisesti luomussa. Tilalla on peltoa viljelyssä noin 60 hehtaaria. Valtaosa pelloista on hiesuista ja kivistä moreenia. Vain viitisen hehtaaria on turvemaata. Apila on viihtynyt pelloilla hyvin, jopa niin hyvin että timotei on hävinnyt kasvustosta. Ruokonata näyttäisi olevan sen verran hyväkasvuinen, että jaksaa sinnitellä apilan joukossa. Uuraisten Höytiän kylässä olevalla Ohra-ahon tilalla on ollut hereford-emolehmiä jo kymmenkunta vuotta. Tammikuusta 2010 alkaen tilanpidosta ovat vastanneet Anniina ja Pekka Lahtinen. Päätymistä herefordiin Lahtiset perustelevat vaivattomalla vasikoinnilla, mainioilla emoominaisuuksilla sekä rodun hyvällä nurmenkäyttökyvyllä. Tavoitteena on saada sonnille 300 kilon teuraspaino alle kahden vuoden iässä pelkällä apilapitoisella tuorerehulla. Tässä on onnistuttukin, sillä hiljattain teuraaksi pantu 16 kuukauden ikäisen sonnin teuraspaino oli 307 kiloa ja lihan Apilan lisäyskylvö tehdään mönkijän perään asennetulla sähkökäyttöisellä keskipakolevittäjällä. Herne ja sinimailanen viihtyvät Tuorerehu korjataan kaksi kertaa kesässä pyöröpaaliin. Tänä kesänä sinimailasesta näyttää tulevan kolmas ja melko runsas sato. Säilönnässä käytetään Bonsilagea, jolla rehu on säilynyt erinomaisesti. Myös hernettä on viljelty menestyksekkäästi. Pekka Lahtinen kertoo kylvävänsä hernekasvuston tyveen raiheinän. Pyydyskasviominaisuuden lisäksi raiheinä estää karhoon koottavan hernekasvuston maakontaktia. Karhotus puolestaan tehdään sen takia, ettei raskaalla paalaimella tarvitse ajaa niin paljon peltoa tiivistämässä. Viime kesänä rehut olivat sateiden ta- Puhdas ja käsittelemätön, lähellä tuotettu liha on ollut tuotteidemme perustana aina toimintamme alusta 1999 asti. Sen symbolina on kruununjalokivemme, ilmakuivattu luomulumikinkku, joka valmistetaan ikivanhalla suomalaisella lihankuivausmenetelmällä. Merisuola hierotaan lumikinkkuun käsin ja sen annetaan imeytyä kaksi viikkoa, minkä jälkeen se kylmäsavustetaan leppälastuilla. Lumikinkku saa kypsyä 12 kuukautta ihanteellisissa lämpö ja kosteusoloissa kellarissamme Pohjanpitäjänlahden rannalla. Lihan oikea kypsyys todetaan hevosen kylkiluulla vain todellinen ammattilainen tietää, milloin piston vastus on juuri oikea. Samalla huolellisuudella ja intohimolla valmistuvat myös muut tuotteemme. Lisäaineita vältämme käyttämällä säilöntään enimmäkseen suolaa ja mausteita. Periaatteemme on laatu, ei massatuotanto. Leikkaamme jatkuvasti Luomua Lähialueelta: nautaa,sika,ja lammasta. Katso myös meidän Luomujalosteet kotisivuiltamme Toivottavasti nautit tuotevalikoimastamme. 34 Luomulehti 5/2013 Vanha Turuntie 82, POHJANKURU Toimisto avoinna klo puh: , Myymälä:

19 Ekokauppa lähelläsi tai netissä? Tila Kaupungissa -myymälä on Luomulaatikon tuore avaus tälle syksylle. Tampereen ytimessä sijaitseva kauppa on tarjonnaltaan runsas ja sieltä voi ostaa mukaansa talouden kaikki ruokatarpeet. Teksti: Kirsi Haapamatti Kuvat: Suvi Elo ja Eleazar Lázaro Guerra Ira Hellsten on viljellyt Kurjen tilaa miehensä kanssa parin vuoden ajan. Kurjen Tila Oy on usean perheen perustama yhteisökylä ja biodynaaminen maatila. Se omistaa maa-alueet, jolle kukin perhe rakentaa talonsa. Hellstenit vastaavat tilan maataloudesta. Ira Hellsten sanoo. Lisäksi pyrimme siihen, että hinnat ovat kohtuullisia ja siitä olemme saaneet kiitosta. Luomulaatikon taustalla ei ensisijaisesti ole bisneksen teko, vaan halu muuttaa maailmaa. Haluamme tarjota kuluttajille puhdasta luomuruokaa, lisätä luomuviljelyä ja toimia yhteistyössä kuluttajien ja tuottajien kanssa. Muutos yrittäjävetoisesta yrityksestä satojen pienosakkaiden kantamaksi yhteisöksi on tulevaisuutta. Talvella kokoonnumme uusien osakkaiden kanssa seminaariin, jossa visioimme tulevaisuutta. Mitä me yhdessä haluamme? Miten Luomulaatikosta ja Tila Kaupungissa -myymälästä tulisi vielä parempi? Kaupunkiin tuli TILA Ekokauppojen lopettamisuutisten keskellä toiset kulkevat vastavirtaan. Vuonna 2009 perustettu verkkokauppana toiminut Luomulaatikko teki viime kesänä menestyksekkään osakeannin, jonka siivittämänä yritys avasi myös myymälän Tampereen keskustaan. Kun Ira Hellstenin ja Sari Kuusiston perustama verkkokauppana toiminut Luomulaatikko laski viime kesänä tuhat osaketta myyntiin, kävi kauppa vilkkaasti. Osakeanti onnistui yli odotusten. Alkuperäisten 1000 osakkeen lisäksi osakkeita myytiin vielä 200 lisää. Uusia» kulmakivenä on panostaminen tuoretuotteisiin. osakkaita tuli mukaan noin 320 henkeä, Ira Hellsten kertoo. Tämä kertoo siitä, että ihmiset todella haluavat olla mukana luomassa uudenlaista kaupankäynnin mallia ja tukea luomuviljelyä. Luomulaatikon kotiinkuljetus ja noutopisteisiin kuljetus -palvelut saivat rinnalleen Tila Kaupungissa -nimisen luomukaupan. Samalla yritys palkkasi kaksi uutta työntekijää. Luomulaatikko työllistää nyt viisi kokopäiväistä henkilöä ja yhden tuntityöntekijän. Itse olen nykyisin mukana tuottajan roolissa. Oma aikani menee maatilan hoidossa, perustajaosakas Ira Hellsten sanoo. Hellsten viljelee miehensä Arin kanssa biodynaamista, luonnonmukaista Kurjen tilaa Vesilahdella kolmenkymmenenviiden kilometrin päässä Tampereelta. Kurjen tila toimittaa Luomulaatik- koon tänä vuonna muun muassa perunaa, härkäpapua, avomaakurkkua, mangoldia, pensaspapua, punajuurta, purjoa, selleriä, porkkanaa ja maissia. Meidän tilamme lisäksi tuottajia on parisenkymmentä. Suurin osa on Pirkanmaan alueella, sillä on luonnollista suosia lähellä tuotettuja tuotteita. Luomulaatikon menestyksen kulmakivi on panostaminen tuoretuotteisiin. Luomulaatikko ei halua olla erikoiskauppa vaan arkinen ruokakauppa, josta voi ostaa kaikkea mitä ruokakaupasta yleensäkin. On tärkeää, että meiltä saa niin lihan kuin maidonkin, vihannekset ja juurekset; ja lisäksi kosmetiikkaa ja pesuaineita. Lyhyet kuljetusmatkat tiloilta kauppaan ja asiakkaille takaavat sen, että tuoretuotteet ovat hyvälaatuisia, 36 Luomulehti 5/2013 Luomulehti 5/

20 Luomua opiskelemassa Teksti: Mari Järvenmäki, Mikkelin ammattikorkeakoulu MAMK: Luomua hieman lisää opetukseen Ammattikorkeakouluissa on vasta vähän luomuopetusta. Mikkelin ammattikorkeakoulu on tuomassa opintojakson luomuelintarvikkeisiin ja -valvontaan liittyen. Mikkelin ammattikorkeakoulu on profiloitunut valvojien koulutukseen, lähes kaikki Suomen terveystarkastajat ovat vuosien saatossa saaneet oppinsa täältä. Lisäksi koulutamme restonomi -nimikkeellä ammattilaisia muun muassa keittiöiden ja elintarvikekaupan tarpeisiin. Viimeisessä opintosuunnitelmauudistuksessa saimme tutkintoon johtavaan Seuraava luomuelintarvikkeisiin liittyvä kurssi alkaa ilmoittautua voi jo nyt! Koulutus on avointa AMK-opetusta, jolloin kustannukset ovat edulliset. Luomuelintarvikkeet opintojakso tullaan myös tekemään verkkokurssiksi ensi talven aikana. ympäristöteknologian insinöörin koulutusohjelman vaihtoehtoisten ammattiopintojen tarjottimelle lisättyä 5 opintopisteen paketin luomuelintarvikkeisiin liittyvän opintojakson osana laajempaan 15 opintopisteen Elintarvikevalvonta ja viranomaistyö -kokonaispakettia. Opetus siirtyy verkkoon Nykypäivän opiskelijoiden vaatimukset opetukselle vaativat koulutuksen tarjoajilta jatkuvaa kehittymistä. Myös eri oppilaitosten välinen kilpailu opiskelijoista saa aikaan opiskelijan kannalta positiivista muutosta oppilaitosten tarjonnassa. Etenkin aineissa, joissa opiskelijamassat eivät ole kovin suuria tai opintojakson sisältö muuten ei vaadi opettajan ja opiskelijan jatkuvaa fyysis- MAMK tä kohtaamista, paine siirtää opintojaksot verkkoon on kasvava. Näin on myös Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Luomuopintojakso on hyvä esimerkki siitä, millaista koulutusta tullaan jatkossa tarjoamaan verkko-opintoina. Verkossa opintoja voidaan tarjota myös avoimessa ammattikorkeakoulussa. Avoimen AMK:n opintojaksoille voivat osallistua kaikki opiskelemisesta kiinnostuneet iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Verkko-opinnoissa opiskelija voi itse paremmin valita milloin tai missä opiskelee. Verkko-opinnoillakin kuitenkin on toki toteutusajankohta. Luomuelintarvikkeet opintojakso tullaan myös tekemään verkkokurssiksi ensi talven aikana. Koulutuspaketista pyritään kokoamaan pariin moduuliin eri aihepiirien mukaan, jolloin avoimen AMK:n opiskelija voi valita myös pienemmän kokonaisuuden suorituksen. Verkkopaketin kokoamisessa hyödynnetään aiemmasta täydennyskoulutuksena pidetystä luomukoulutuksesta saatua palautetta. Neuvonta ja valvonta painopisteenä Opintojakson tavoitteissa on huomioitu neuvonnallisen osaamisen tarve nimenomaan luomuelintarvikkeiden jalostukseen liittyviin kysymyksiin. Toisaalta opintojaksolla halutaan myös edistää luomutarjontaa ammattikeittiöissä ja siten tuoda opintojaksolla esiin luomulainsäädännön piiriin kuulumattomien jalostajien valvonta eli terveystarkastajille kuuluva elintarvikevalvonta. Suuri joukko Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelmasta valmistuneista insinööreistä sijoittuu työelämässä kunnalliseen valvontatyöhön. Keskeisiä asioita opintojaksolla ovat luomulainsäädäntöön perehtyminen nimenomaan elintarvikejalostajan näkökulmasta ja tuotanto-ohjeiden läpikäynti. Kuinka luomutuotteita valvotaan ja millainen työnjako on eri valvontaorganisaatioiden välillä, millaisia asiakirjoja ja dokumentteja luomutoimijan tulee tunnistaa ja itse tuottaa? Mitä ja miten kuluttajalle saa luomusta kertoa vaikkapa ruokalistalla tai millaisia merkintöjä pakkauksiin pitää laittaa. Käytännössä tavoitteena on saada muodostettua opiskelijalle kokonaiskuva siitä, mitä luomu on elintarvikejalostuksessa ja ammattikeittiössä. Mistä ja miten voidaan sanoa jotakin luomuksi tai miten tuotteessa olevia luomuraaka-aineita voidaan tuoda kuluttajalle esiin esimerkiksi, miten pakollisia luomumerkintöjä saa tai pitää käyttää. Opiskelija saa hyvät valmiudet perehtyä luomuun oman tarpeensa tai kiinnostuksensa mukaisesti ja oppii löytämään luomutiedon lähteille. Luomu työllistää Mikkelin ammattikorkeakoulussa on annettu jo yli 40 vuotta elintarvikkeisiin ja valvontaan suuntautuvaa opetusta. Koulutusohjelman nimi on vuosien saatossa muuttunut ja tällä hetkellä nimenä on ympäristöteknologian koulutusohjelma. Vuosien myötä myös opetusala on muuttunut ja laajentunut sisältämän myös ympäristöön liittyviä opintojaksoja. Viimeisin laajennus on luomuelintarvikkeet. Koulutusohjelmassa pyritään seuraamaan muutoksia toimintakentässä ja sen myötä kehittämään myös koulutusta työelämän vaatimuksia vastaavaksi. Koulutusohjelman profiilina on ympäristöterveys, missä on erittäin hyvät työllistymismahdollisuudet. Ympäristöteknologian koulutusohjelmasta valmistuu ympäristöalan ammattilaisia teollisuuden, insinööritoimistojen sekä kuntien ja valtion palvelukseen. Alalla tehdään hallinnollista työtä, esimerkiksi lainsäädäntöä ja valvontaa, tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa, neuvontaa, konsultointia ja ympäristönhoitoa myös ulkomailla, esimerkiksi kansainvälisissä kehitysyhteistyöprojekteissa. Luomuelintarvikkeet -opintojakso täydentää loistavasti tätä MAMK Uuden opintojakson tavoitteena on muodostaa opiskelijalle kokonaiskuva siitä, mitä luomu on elintarvikejalostuksessa ja ammattikeittiössä. MAMK pakettia. Nykyisessä positiivisessa luomunosteessa on varmasti kysyntää niin valvonnallisiin kuin neuvonnallisiin ammattilaisiin. 38 Luomulehti 5/2013 Luomulehti 5/

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Kuva: Savo-Karjalan Luomuyhdistys Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan luomutoimijoiden edunvalvontaa jäseniä yli 200 Tervetuloa mukaan! jäsenmaksut

Lisätiedot

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila 20.10.2016 Jaana Elo KoKo Palvelut EU-tasoinen lainsäädäntöä Neuvoston asetus 834 /2007 Neuvosto ja parlamentti: periaatteet ja tavoitteet

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

LUOMU POHJOIS-KARJALASSA

LUOMU POHJOIS-KARJALASSA LUOMU POHJOIS-KARJALASSA LUOMUTUOTANNON KEHITYS Pohjois-Karjalassa luomutuotannon kehittämistyötä on tehty kauan. Nyt Pohjois-Karjala on suhteellisesti mitaten johtava luomumaakunta. Viljat, marjat, hunajat

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa

Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Luomu Suomessa SISÄLLYS

Luomu Suomessa SISÄLLYS Luomu Suomessa SISÄLLYS 1. Luomutilat v. 2012 2. Luomupeltoala v. 2012 3. Luomuviljelyn kehitys 2006-2012 4. Luomukasvintuotanto 5. Luomukotieläintilat 6. Luomukotieläintuotanto 7. Luomukeruu 8. Luomun

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Luomuluonnonmarjojen. poimintaohje

Luomuluonnonmarjojen. poimintaohje Luomuluonnonmarjojen poimintaohje Mitä luomulla tarkoitetaan? Poimijan on tutustuttava tähän luonnonmukaista keruuta koskevaan ohjeeseen ennen keruun aloittamista ja poimija vahvistaa kirjallisesti sitoutuvansa

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Nam, mistä tätä saa? Asiakaskohtaaminen myyntitapahtumassa

Nam, mistä tätä saa? Asiakaskohtaaminen myyntitapahtumassa Tiistai 23.8.2016 Balentor Oy - Dokumentin ja sen liitteiden sisältämän tiedon tai tietojen osan levittäminen, siirtäminen, julkaiseminen, kopioiminen, saattaminen yleisön saataviin, uudelleen tuottaminen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Luomufoorumi Marja Suutarla

Luomufoorumi Marja Suutarla Luomufoorumi 4.2.2016 Marja Suutarla Luomufocusryhmätyöskentely Hanke toteuttaa EIP Agri-toiminnasta räätälöidyn fokusryhmätyöskentelyn alueellisten hanketoimijoiden yhteisistä tarpeista nousseista kahdesta

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, 12.10.2016 Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto

Lisätiedot

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Luomun ketjubarometri Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luomuketjun toimijoiden näkemyksiä ja käsityksiä luomualan

Lisätiedot

Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen. Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy,

Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen. Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy, Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy, 6.10.2016 Palvelun tausta Palvelu sai alkunsa vuonna 2013 havainnosta, että tuottajien

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä! Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? VASTUULLINEN LEIPÄ Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? Varsinkin täysjyväleipä on osa ympäristöystävällistä ruokavaliota. Suurin osa leivistä valmistetaan käyttämällä vain kasvipohjaisia raaka-aineita.

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys. Workshop 13.11.2014 17/11/14 1

Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys. Workshop 13.11.2014 17/11/14 1 Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys Workshop 13.11.2014 17/11/14 1 Agenda tänään 1. Digitaalisuus, Some ja Verkkokauppa 2. Asiakasymmärrys KATI SAARI Strategi Kati Varhee (MS ECON) on toiminut

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Luomun tarina. Perusasiat ja käytännön sovelluksia

Luomun tarina. Perusasiat ja käytännön sovelluksia Luomun tarina Perusasiat ja käytännön sovelluksia Johtoajatus ja viestinnälliset kärjet Luomussa on kaikki ja ei mitään Luomuruoka on sekä tavallisinta että arvokkainta ruokaa. Hinnasta riippumatta. Tavallisinta

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Kuinka myyn heille? JANNE HEPOLA 17.11.2016 JANNE HEPOLA Markkinoinnin tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Erityisosaaminen kuluttajakäyttäytyminen,

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY

LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY u 1 Esimerkkitila Lasse Luomu Kokonaispinta-ala 40 hehtaaria 35 hehtaaria peltoa 5 hehtaaria pellon

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot