2/2012. Liikennerevoluutio konkretisoituu suunnitteluyhteistyössä. Fillarikanava työkalu asukkaiden ja virkamiesten vuorovaikutukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2012. Liikennerevoluutio konkretisoituu suunnitteluyhteistyössä. Fillarikanava työkalu asukkaiden ja virkamiesten vuorovaikutukseen"

Transkriptio

1 2/2012

2 2/ Liikennerevoluutio konkretisoituu suunnitteluyhteistyössä 45 Fillarikanava työkalu asukkaiden ja virkamiesten vuorovaikutukseen 5 9 Valtatie asemakaava-alueelle allianssimallilla Pilottihankkeessa rakennetaan älykästä kutsujoukkoliikennettä metropolialueelle Kilpailuvoitto Islantiin: Tiepäällystekin notkeammaksi kalaöljyllä Verkkolehden tavoitteena vuorovaikutus SIRWEC-tiesääkonferenssille osallistujaennätys Merialuesuunnittelu turvaa Itämeren tulevaisuutta Pyöräilyn väistämissäännöt tunnetaan heikosti Liityntäpysäköinnin solmut avautuvat Helsingin seudulla VERNE luotaa liikennejärjestelmän tulevaisuutta Asfaltin kestävyys koetteilla FINTRIP-uutisia: Vastavalittu hankepäällikkö aloitti työssään Tekesin Hankegalleria houkuttelee visuaalisuudella LINTU-ohjelman satoa: Miten edistää turvallista kävelyä ja pyöräilyä? Kuinka kehittää innovaatiotoimintaa? Kaava ei kerro kaikkea yritysalueiden vaikutusarviot liian suppeita Yhdyskuntasuunnittelu ja liikenne - ymmärrämmekö toisiamme tarpeeksi? Liikennesuunnittelua asumisen ja olemisen ehdoilla Urbaanin tilan tutkimus kiihtyy Liikennevirasto tutki tyytyväisyyttä liikenneolosuhteisiin 43 Kataisen hallituksen liikennepolitiikka eduskunnan puntarissa

3 Liikennerevoluutio konkretisoituu suunnitteluyhteistyössä Ajankohtaista Liikennerevoluutio konkretisoituu suunnitteluyhteistyössä Maankäytön ja liikenteen ratkaisut kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa ja liikennepolitiikka on tänään osa yhteiskuntapolitiikkaa. Liikennehallinnon tehtävänä ei ole vain liikenneväylien rakentaminen ja kunnossapito, vaan liikenneratkaisujen tulee yhdistyä yhteiskunnan muihin toimintoihin, niin että kokonaisuudesta on hyötyä käyttäjille, asukkaille, yrityksille, kunnille ja alueille. Toimintaympäristö, jossa resurssien niukkuus on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, on pakottanut kyseenalaistamaan vanhoja tuttuja käytäntöjä ja periaatteita. Taloudellisesti niukat ajat ovat olleet alkusysäyksenä muutokselle, mutta harkittu ja tehokas toiminta on sallittua myös hyvinä aikoina. Julkisen sektorin kestävyysvajeen kiinni kuromiseksi ei riitä asioiden tarkastelu sektoreittain, vaan tarvitaan koko yhteiskuntapolitiikan vaikuttavuuden parantamista. Asioiden ja ilmiöiden seuraukset kertautuvat ja usein vaikutukset kohdistuvat muille sektoreille. On välttämätöntä, että monimuotoisiin, poikkihallinnollisiin vaikutuksiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Väylät luovat potentiaalia Keskiössä uudessa ajattelussa on asiakas, mutta voittajia ovat kaikki. Perustamalla ratkaisut aiempaa selkeämmin asiakastarpeisiin on saavutettavissa merkittäviä säästöjä myös yhteiskunnalle. Tämän on osoittanut esimerkiksi Lahti Kouvola-valtatien kehittämissuunnitelman uudelleentarkastelu, jossa havaittiin, että asiakkaiden näkökulmasta keskeiset ongelmat pystyttäisiin poistamaan jopa 80 miljoonaa euroa nykysuunnitelmaa halvemmallakin ratkaisulla. Säästyvillä miljoonilla saataisiin toteutettua vaikka toinen saman suuruusluokan hanke tai parannettua muuten liikenneverkon palvelutasoa. 2

4 Liikennerevoluutio konkretisoituu suunnitteluyhteistyössä Väylien luomaa potentiaalia tarkastellaan myös kahdessa tänä vuonna aloitetussa kokeiluhankkeessa: E18-kasvukäytävähankkeessa (Oslo-Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) kokeillaan uutta toimintatapaa, jolla voidaan aiempaa tehokkaammin luoda mahdollisuuksia elinkeinoelämän, kuntien ja alueiden kestävälle kilpailukyvylle, kasvulle ja kehittymiselle. Lahden asemanseudun suunnittelussa puolestaan kokeillaan, olisiko eri toimijoiden yhteistyötä kehittämällä mahdollista saada nykyistä nopeammin aikaan kokonaistaloudellinen kaupunkirakenteen ratkaisu. Nykyisen valtatien 12 siirtäminen toiselle linjaukselle, asemanseudun käyttäminen matkakeskuksena ja vajaakäytössä olevien alueiden kehittäminen elinkeinoelämän ja asumisen tarpeisiin voivat avata kaupungille uusia kasvuedellytyksiä. Tavoitteena liikkumistarpeen vähentäminen Maankäytön suunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteistyön parantaminen on oleellista kestävän yhdyskuntarakenteen aikaansaamiseksi. Maankäytön suunnittelulla tehtävät ratkaisut eri toimintojen sijoittamisessa vaikuttavat merkittävästi liikennejärjestelmän kehittämistarpeisiin ja toimivuuteen. Vastaavasti liikennejärjestelmän kehittäminen eri tavoin vaikuttaa maankäyttöön mm. avaamalla uusia mahdollisuuksia erilaisten toimintojen sijoittumiselle tai rajoittamalla niitä. Erilaisilla ratkaisuilla voidaan joko lisätä tai vähentää liikkumisen tarvetta ja vaikuttaa yhdyskuntarakenteen aiheuttamaan henkilöautoriippuvuuteen. Suunnittelussa tavoitteena ei ole ihmisten liikkumisen rajoittaminen, vaan tehtyjen matkojen luonnollinen lyheneminen ja saavutettavuuden paraneminen sekä mahdollisuus eri liikennemuotojen omaehtoiseen valintaan. Henkilöautoon sidonnaisen liikkumistarpeen vähentäminen edellyttää sekä kävelyn ja pyöräilyn että joukkoliikenteen edellytysten parantamista yhtä aikaa maankäyttöpolitiikan ja liikenteen suunnittelun keinoin. Ajetut kilometrimäärät vaikuttavat suoraan kasvihuonekaasupäästöihin. Ilmastonmuutoksen lisäksi eheämpää yhdyskuntarakennetta, liikennetarpeen vähentämistä ja joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamista puoltavat myös yleinen elämänlaadun ja elinympäristön viihtyisyyden parantaminen sekä liikenneväylien vaatiman tilan ja luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen. MAL- ja MALPE-aiesopimusten asema vahvistuu Suurten kaupunkiseutujen kuntien sekä valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus on saanut lyhenteen MAL. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) on pyritty ottamaan huomioon sekä liikennemäärät että maankäytön kehittyminen ja sen aiheuttamat muutokset kulkumuotojakaumiin. HLJ:tä laajempi valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL) on neuvoteltu vuosille Aiesopimus pyrkii vahvistamaan Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisäämään seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä sekä vahvistamaan metropolipolitiikan kansallisten tavoitteiden toteutumista maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Aiesopimuksella tuetaan seudun elinkeinopolitiikan toteutumista, seudun kuntien tasapainoista kehittämistä sekä kestävää kehitystä edistäviä suunnitteluratkaisuja ja yhteistyötä. Sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Liikennevirasto, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL) sekä seudun 14 kuntaa. Turun seudun MAL-aeisopimus vuosiksi allekirjoitettiin kesäkuussa. Uutta, aikaisempaa sitovampaa MALaiesopimusta ollaan valmistelemassa myös Oulun seutukunnalle. Tampereen seudun kuntien ja valtion välinen MALaiesopimus on solmittu toistaiseksi vain vuosiksi , joskin sopimusta ollaan uusimassa. Uusi sopimus pyritään saamaan alkamaan vuoden 2013 alusta. Tämän vuoden aikana keskustellaan siitä, laajennetaanko MALaiesopimuskäytäntöä muillekin kasvaville asukkaan kokoluokan kaupunkiseuduille. 3

5 Liikennerevoluutio konkretisoituu suunnitteluyhteistyössä Toimiva maankäyttö ja liikennejärjestelmä luovat pohjaa elinkeinoelämän kehittymiselle. Yrityssektorin tarpeiden huomioon ottaminen ja kilpailun edellytysten luominen edellyttää, että maankäytössä on luotu riittävästi kilpailukykyisiä mahdollisuuksia elinkeinoelämän tarpeisiin sekä toimivaa viestintää julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin välille. Kun sopimukseen lisätään palvelut ja elinkeinoelämä, päädytään lyhenteeseen MALPE. Osaoptimointi rasittaa suunnitteluprosesseja Osana elinkeinoelämän edellytyksiä on työvoiman saatavuus. Liikennesektorin roolina on varmistaa, että liikenneinfra ja - palvelut on suunniteltu niin, että vaivaton kulku työpaikoille on mahdollista. Etenkin suurilla kaupunkiseuduilla on tavoitteena, että työmatkaliikenne olisi järjestettävissä joukkoliikenteen varaan. Joukkoliikennettä kehittämällä voidaan saada ihmisiä siirtymään oman auton käytöstä junien ja linja-autojen käyttäjiksi, Helsingissä myös metroon ja raitiovaunuihin. Eri hallinnonalojen ja hallinnon tasojen näkökulmat tulisi yhdistää yhteiseksi suunnitelmaksi, jolloin osaoptimointi vähenisi, lopputulos paranisi ja suunnitteluprosessi kokonaisuutena nopeutuisi. Liikennepolitiikassa edetään määrätietoisesti kohti uutta yhteistyökulttuuria; haluamme panostaa asioiden yhteiseen ennakoivaan tekemiseen. Aiheeseen liittyvää Liikennerevoluutio Liikennepoliittinen selonteko Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Helsingin seudun MAL-aiesopimus vuosille Turun seudun MAL-aiesopimus vuosille Helsingin seudun MAL 2050 strategiset linjaukset Teksti: Anni Rimpiläinen, liikenneneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö Kuva: Liikennerevoluutio ajatuskartta 4

6 Valtatie asemakaava-alueelle allianssimallilla T&K Valtatie asemakaava-alueelle allianssimallilla Vt 12 Tampereen tunneli -hanke valmistuu vuoden 2016 tienoilla. Rantaväylän tunnelilla pyritään ratkaisemaan liikenteen sujuvuus- ja turvallisuusongelmia ja pienentämään ympäristöhaittoja. Hanke myös edistää Tampereen kaupungin maankäyttöä ja keskustan kehittämistä, kun keskusta-alueen eheyttämisen estävä tie linjataan nykyiseltä paikaltaan tunneliin. Tunnelin rakennussuunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa kolmen toimijan allianssi. Liikenneviraston ja Tampereen kaupungin kumppaniksi valikoitui kesäkuussa Lemminkäinenryhmittymä. Tampereen Rantaväylä (Paasikiventie Kekkosentie) on ajoittain ruuhkainen ja häiriöherkkä sekä hajauttaa kaupunkirakennetta. Liikenteen on yhä ennustettu kasvavan % Santalahden ja Naistenlahden välisellä tieosuudella vuoteen 2030 mennessä. Tunnelin myötä ruuhkautuminen ja liikennevaloliittymistä aiheutuvat liikenteen häiriötilanteet vähenevät, jolloin liikenteen välityskyky tiellä paranee. Hyötyjinä ovat kaupungin sisääntuloliikenne, julkinen liikenne sekä pitkämatkainen liikenne idästä ja lännestä. Liikenteen haitoille altistuvien ihmisten määrä vähenee, tien onnettomuusherkkyys pienenee ja kunnossapito talviolosuhteissa helpottuu. Tunnelihankkeen juuret 1980-luvulla Tampereen Rantaväylää ja tunneliratkaisuita on tutkittu jo vuosikymmeniä. Nykyisin Suomen vilkkaimmin liikennöidyn pääkaupunkiseudun ulkopuolisen maantien tukkoisuus tiedostettiin jo 1970-luvulla, jolloin työmatkaliikenteen ruuhkat alkoivat näkyä. Liikennöinti oli ja on haaste joukkoliikenteellekin. Rantaväylä on ollut myös onnettomuusaltis. Yhä merkittävämmin on tullut myös esille sen aiheuttamat haitat ja estevaikutus kaupunkiympäristössä. Rantatie kuului aikaisemmin Tampereen katuverkkoon. Siitä tuli valtion maantie 1990-luvulla. Virallinen nimi on valtatie 12, mutta Tampereella väylä tunnetaan edelleen nimillä Paasikiventie ja Kekkosentie. Tampereen kaupunki yhdessä valtion kanssa (Tiehallinto, nykyisin Pirkanmaan ELY ja Liikennevirasto) ovat tehneet useita selvityksiä väylän kehittämiseksi ja Tampereen kaupungilla on lisäksi vireillä lukuisia selvityksiä ja suunnitelmia keskustan ja maankäytön kehittämiseksi. 5

7 Valtatie asemakaava-alueelle allianssimallilla Väylän ensimmäiset kehittämistutkimukset tehtiin jo 1980-luvulla. Paasikiventien yleissuunnitelma valmistui vuonna Samalla vuosikymmenellä tutkittiin jo soveltuvia tunneliratkaisuja. Esillä oli muun muassa Onkiniemen tunneli. Sen toteuttamiseksi varauduttiin Santalahden ja Mustanlahden eritasoliittymään. Myöhemmin 2000-luvun alussa liikenneosayleiskaavan yhteydessä vaihtoehdoksi esitettiin tunneliratkaisua, joka ulottuisi Santalahdesta Naistenlahteen. Tunnelin sisältävä kaava tuli voimaan vuonna Rantaväylän ruuhkat helpottuvat Rantaväylä on tärkeässä roolissa Suomen päätieverkostossa. Lisäksi se on myös seudullisen läpikulkuverkostonosa ja Tampereen kaupungin sisääntuloväylä, joten maakuntakaavassa väylälle on todettu merkittävä kehitystarve. Paasikiventien ja Kekkosentien tieosuutta kulki tulevan tunnelin kohdalla vuonna 2010 peräti ajoneuvoa vuorokaudessa. Määrä on voimakkaassa kasvussa. Liikenne-ennuste vuodelle 2030 kertoo, että silloin Rantaväylää ajaa jo reilusti yli autoa vuorokaudessa. Rantaväylälle oli ajan mittaan siirtynyt ohikulkuliikennettä Tampereen kehätieltä ennen kehätien parantamista. Tampereen läntisen kehätien avaaminen vuonna 2008 vähensi hetkeksi Rantaväylän liikennemääriä. Nyt määrät ovat palanneet ennalleen ja kasvavat koko ajan. Kehätien liikennemäärä on niin ikään kasvanut nopeasti ja saavuttanut sen suunnitteluperusteena olleen 2020 liikenne-ennusteen kymmenen vuotta etuajassa. Kehätie ei toiminnallisesti ole kaikilta osin Rantaväylän vaihtoehtoreitti eikä se siihen kohdistuneen liikennemäärän kasvu huomioon ottaen välityskyvyltäänkään voisi sellainen olla. Tilanne on johtanut ajonopeuksien alenemiseen ja jonojen lisääntymiseen. Ongelmat kärjistyvät ruuhka-aikoina. Rantaväylää on siis kehitettävä ja ratkaisuksi on valikoitunut tien linjaaminen kaupunkialueella tunneliin 2,3 kilometrin matkalta. Ratkaisu mahdollistaa kokonaisuutena parhaiten sekä maankäytöllisiä että liikenteellisiä tavoitteita. Hankeen vaatimat asemakaavat ja yleissuunnitelma on hyväksytty. Tiesuunnitelma on valmis ja se sekä lopullinen aloitusajankohta riippuu yleissuunnitelman ja asemakaavojen hallinnollisesta valmiudesta. Tampereen kaupunki katsoo hyötyvänsä merkittävästi linjauksesta ja kustannusjako on muodostunut sen mukaiseksi: kaupunki maksaa kustannuksista kaksi kolmasosaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa Rantaväylän tunnelihankkeelle 185 miljoonan euron talousarvion ja valtion budjetissa on vastaavalle summalle tilausvaltuus. Valtion osuus kokonaiskustannuksista on 61 miljoonaa euroa. Hankintamallina on allianssi Tampereen tunnelihanke on viides Suomessa allianssimallilla toteutettava hanke. Mallin avulla tunnelin kustannukset pysyvät kurissa ja rakentaminen aikataulussa. Riskit ja hyödyt jaetaan kumppaneiden kesken. Kyse on mallista, joka otettiin käyttöön ensimmäiseksi Lielahden ja Kokemäen välisen junarataosuuden parannustöissä. Ratatyöt valmistuvat vuonna Rantaväylän tunnelin rakentaja, allianssiin kesäkuussa valittu tarjouskonsortio Lemminkäinen, toimii Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston yhteistyökumppanina. Alkujaan tarjouksia pyydettiin viideltä eri toimijalta, joista neljä lähetti tarjouksensa. Tarjoajien valmiutta allianssiin arvioitiin hankkeen organisaatiosta ja toteuttamissuunnitelmasta annettujen näyttöjen perusteella sekä tarkastelemalla toiminnan tuloksellisuutta ja kykyä kustannustehokkaaseen toimintaan. Lisäksi tarjoajien tuli antaa toiminnastaan palkkiotarjous, jonka painoarvo kokonaisvertailussa oli 25 %. Tarjouskonsortio Lemminkäiseen kuuluvat Lemminkäinen Infra Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Saanio & Riekkola Oy. Ryhmittymällä on paljon kokemusta infra- ja tunnelirakentamisesta. 6

8 Valtatie asemakaava-alueelle allianssimallilla Sitoutuminen on tärkeää Valitulta rakentajalta edellytettiin sitoutumista allianssin periaatteisiin ja avoimeen kumppanuuteen. Yksimielisesti hyväksyttävät tavoitteet ja tavoitehinta ovat edellytyksiä toteutusvaiheen sopimuksen solmimiselle. Tähänastisen suunnittelun ja selvitysten mukaan kustannusarvio on 185 miljoonaa euroa. Allianssi tavoittelee kuitenkin tämän hinnan alittamista. Valintaprosessi on ollut hyvin avoin. Tavoitteena on ollut mahdollisimman suuren luottamuksen synnyttäminen osapuolten välille. Luottamus on keskeistä allianssimallissa. Jokaisen toimijan taloudellinen tulos riippuu koko allianssiin saavuttamasta tuloksesta verrattuna tavoitehinnan lisäksi kaikkiin sen itselleen asettamiin tavoitteisiin. Valmistelu on allianssimallin vuoksi perinpohjaista. Kaikki yksityiskohdat on käyty tai käydään läpi allianssin kehitysvaiheessa tilaajan ja palveluntuottajaosapuolien kanssa yhteisesti. Osallisten ansaintalogiikka perustuu kaikkien tavoitteiden saavuttamiseen ja näin ollen myös kulukuriin. Siksi kustannusjahti on perinpohjaista. Laadulliset tavoitteet ja niiden pyrkimys niiden saavuttamiseen puolestaan huolehtivat siitä että rakennetaan laadukkaasti ja innovatiivisesti, koska pelkästään kustannustehokkuus ei takaa ansaintaa. Rakennustöihin aikaisintaan syksyllä kesäkuisen palveluntuottajan valinnan jälkeen alkaa vuodenmittainen kehitysvaihe, jolloin rakennetaan yksityiskohtaiset toteutussuunnitelmat. Ne ovat valmiita syksyllä 2013, jolloin toteutus on mahdollista aloittaa. Työt valmistuisivat aikaisintaan 2016.Työ tehdään niin, että alueen liikenne voi jatkua koko projektin ajan ennallaan. Junaliikenne ei häiriinny, vaikka tunnelia rakennetaan myös rautatien alla. Tunnelin päällä on keskimäärin metrin ja vähimmilläänkin kahdeksan metrin kalliokatto. Tammerkosken alituskohdassa kalliokattoa on 15 metriä. Näin toimii allianssi - Tilaaja ja palveluntuottaja muodostavat yhdessä päätösvaltaisen toteutusorganisaation - Päätöksenteossa on jokaisen toimijan edustus - Toiminta-ajatuksena on osapuolten korkea sitoutuminen hankkeen parhaaksi - Riskeistä vastataan yhdessä - Tavoitteet tehdään yhdessä - Tavoitehinta sovitaan yhdessä - Ongelmanratkaisusta vastataan yhdessä - Saavutetuista tuloksista hyödytään yhdessä - Allianssissa tehdään vain yksimielisiä päätöksiä - Sopimuksissa ei ole riidanratkaisupykäliä - Sopimus kirjoitetaan me-muodossa. 7

9 Valtatie asemakaava-alueelle allianssimallilla Toimitukselta: Vilkasta keskustelua Osa tamperelaisista on kritisoinut tunnelihanketta sen korkean hinnan vuoksi. Hankkeen on nähty tarjoavan pikemminkin maankäytöllisiä kuin liikenteellisiä hyötyjä. Päätöksentekoprosessia on moitittu siitä, että uusia päätöksiä on tehty ennen kuin vanhat ovat saaneet lainvoiman. Toisaalta asemakaava-alueella ja aivan keskeisesti kaupunkirakenteen sisälle sijoittuvan hankkeen suunnittelun ja valmistelun laadun kannalta on eduksi että erilaisten hyväksymisprosesseja sisältävien kaavoituksen ja tie- sekä katusuunnitelmien tekeminen limittyy. Kansalaisten näkökulmasta se kuitenkin monimutkaisena ja pitkäkestoisena voi olla vaikeasti hahmotettavaa ja näin ollen vuoropuhelu tällaisessa hankkeessa on erityisen vaativaa. Kansalaiskeskustelua aiheen ympärillä on käyty vuosien ajan. Aiheeseen liittyvää Liikenneviraston hankesivu Tampereen kaupungin hankesivu Teksti: Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto Kuva: Hannu Vallas / Lentokuva Vallas Oy,

10 Pilottihankkeessa rakennetaan älykästä kutsujoukkoliikennettä metropolialueelle T&K Kutsuplus-palvelua pilotoidaan minibusseilla Helsingin metropolialueen kampusliikenteessä. Pilottihankkeessa rakennetaan älykästä kutsujoukkoliikennettä metropolialueelle HSL ja Ajelo Oy kehittävät yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Liikenneviraston kanssa pääkaupunkiseudulle uutta automatisoitua kysyntäohjautuvaa kutsujoukkoliikennemuotoa. Kutsuplus-palvelun valtteja ovat ekologisuus, luotettavuus, helppous ja henkilökohtaisuus. Palvelukokonaisuus viimeistellään todellisissa olosuhteissa loppuvuodesta 2012 alkavan kolmevuotisen pilottivaiheen aikana. Aiemmin Metropol-hankkeessa valmisteltu pilotti on herättänyt kiinnostusta myös Suomen ulkopuolella. Kutsuplus-palvelun tavoitteena on houkutella merkittävä määrä henkilöautoilijoita joukkoliikenteeseen tarjoamalla heille kilpailukykyinen vaihtoehto omalle autolle. Liikenteen tehokkuuden parantuessa liikenteessä olevien autojen käyttöaste nousee ja autojen määrä vähenee. Uuden joukkoliikennemuodon täydentäessä joukkoliikennetarjontaa vähenevät myös liikenteen haittavaikutukset. Jo noin tuhat Kutsuplus-minibussia tehostaisi pääkaupunkiseudun liikennettä huomattavasti, sillä yksi ajoneuvo kykenee tarjoamaan tunnissa tyypillisesti matkaa täyttöasteen ollessa noin viisi henkilöä per auto. Kutsuplus vähentää infrastruktuurin kuormitusta Laajamittaisella Kutsuplus-liikenteellä olisi tuntuva vaikutus liikenteen vähenemiseen ja sitä kautta päästöihin, liikenneonnettomuuksiin, teiden kulumiseen ja liikenneinfrastruktuuriin liittyviin investointitarpeisiin sekä kansalaisten ajankäyttöön. Koska palvelu suunnataan erityisesti nykyisille henkilöautoilijoille, säästetään samalla väylä- ja paikoitustilaa. Kutsuplus-palvelun ajatuksena on tarjota enemmän matkustajakilometrejä vähemmillä ajokilometreillä henkilöautoon verrattuna. 9

11 Pilottihankkeessa rakennetaan älykästä kutsujoukkoliikennettä metropolialueelle Pilotin aikana hanke parantaa Helsingin seudun korkeakoulukampusten välisiä joukkoliikenneyhteyksiä sekä muun muassa poikittaisliikennettä. Kolmen vuoden pilottijakso käynnistyy loppuvuodesta 2012 kymmenellä minibussilla. Järjestelmään sisällytetään valmius volyymin merkittävään kasvattamiseen, jolloin sekä palvelun laatu että autojen käyttöaste ja tätä kautta kustannustehokkuus nousisivat voimakkaasti. On arvioitu, että asiakastulot kattavat liikennöinnin kustannukset jo noin autolla. Tähän tilanteeseen tulisikin pyrkiä ripeästi, sillä kun tämä virstanpylväs on saavutettu, on autojen lisääminen ja palvelualueen laajentaminen luontevaa. Palvelu syntyy yhteistyönä Edellytykset Metropol-hankkeen käynnistämiselle luotiin Aalto-yliopistossa, jonka tutkijaryhmästä oheisyrityksenä eli spinoffina syntynyt Ajelo Oy on vuodesta 2011 alkaen kehittänyt tosiaikaista älyliikennejärjestelmää toimitusjohtaja Teemu Sihvolan johdolla. Järjestelmän ytimenä on täysin automatisoitu ohjaus- ja palvelujärjestelmä, joka välittää matkoja reaaliaikaisesti ja vastaa matkapyyntöihin nopeasti ja luotettavasti. Keskusyksikön ohjaamien ajoneuvojen reitti muotoutuu asiakkaiden tilausten perusteella siten, että samaan suuntaan matkustavia pyritään keräämään samaan autoon. Jotta asiakkaat saavat kyydit ajallaan ja pääsevät suunnitellusti määränpäähänsä, tarvitaan luotettava liikennekuva ajoaikojen ennustamiseksi. Liikennevirasto yhtäältä edistää lukuisten liikennekuvaa tuottavien tahojen yhteistyötä ja toisaalta koordinoi jalostettujen sisältöjen laajamittaista hyödyntämistä. Yliopisto-opiskelijoiden ja henkilökunnan rooli korostuu hankkeen pilottivaiheen ensimmäisten kuukausien aikana, jolloin varmistetaan todellisissa olosuhteissa järjestelmän toimivuus ennen palvelun hallittua avaamista kaikille käyttäjille. Heiltä myös kerätään aktiivisesti käyttäjäpalautetta. HSL vastaa palvelukokonaisuudesta, palvelumuotoilusta sekä hankkeen eri toteutusosapuolille, kumppaneille ja alihankkijoille asetettavista vaatimusmäärittelyistä. Pilottihankkeen budjetti on HSL:n osalta noin 8 miljoonaa euroa. HSL valitsi liikennöitsijät kilpailutuksen perusteella kesäkuussa 2012: Rapiditax osallistuu pilottivaiheeseen kolmella ja Taksikuljetus seitsemällä minibussilla. Virtuaalipysäkki voidaan luoda minne vain Pilottialue on suunniteltu tehostamaan metropolialueen kampusliikennettä pääosin Kehä I:n sisäpuolella. Matka on mahdollista tilata palvelualueella miltä tahansa pysäkiltä mille tahansa pysäkille. Pysäkkeinä ovat kaikki nykyiset bussipysäkit. Sinne, missä normaalit pysäkit eivät palvele riittävän hyvin, määritellään ja valokuvataan virtuaalipysäkkejä. Tarvittaessa jokainen tieverkon piirissä oleva paikka voi olla virtuaalipysäkki. Pysäkin paikkaa valittaessa on kuitenkin huomioitava ajoneuvon sujuva eteneminen siten että matkustaja saadaan nopeasti kyytiin vesittämättä kanssamatkustajien aikataulua. Turvallisuutta pyritään lisäämään määrittelemällä virtuaalipysäkkejä esimerkiksi lasten harrastuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Tällöin lasten täytyy ylittää harvemmin vaarallisia risteyksiä. Lasten harrastuskuljetuksia helpottamalla palvelu voikin kannustaa autoilevia vanhempia luopumaan perheen (kakkos)autosta. Kutsuplus-järjestelmä pyrkii voimakkaasti annettujen palvelulupausten pitämiseen. Mikäli jo luvatun aikataulun pitävyys vaarantuu, ei matkustajia koukata enää ajoneuvon senhetkisen reitin ulkopuolelta kyytiin. Ajoneuvojen määrän kasvaessa voidaan tarjota useita palveluvaihtoehtoja, joista asiakas voi valita palvelutasoltaan ja hinnaltaan sopivimman. 10

12 Pilottihankkeessa rakennetaan älykästä kutsujoukkoliikennettä metropolialueelle Pilotista täyteen toimintaan Ohjausjärjestelmän osalta tällä hetkellä testataan useiden toteutettujen osajärjestelmien toiminnallisuutta. Liikennekuvaa saadaan ajoaikaennusteita varten useista datalähteistä. Liikenteen aloittamisen kannalta järjestelmän keskeisimmät toiminteet saadaan integroitua syksyn 2012 kuluessa. Kenttätestausvaiheen jälkeen Kutsuplus on tarkoitettu kaikkeen kulkemiseen palvelualueen, ajoneuvokapasiteetin ja palveluajankohdan puitteissa. Pilotilla saavutetaan henkilöautoja tehokkaammin kohtuullinen määrä kohtuullisen hyvälaatuisia matkoja ja todistetaan tämän tiettävästi maailman ensimmäisen täysautomaattisen joukkoliikennejärjestelmän toiminta. Mockup-periaatteella, ilman keskusjärjestelmän ohjausta, on jo toteutettu myös matkustajien kannalta mahdollisimman todentuntuisia testimatkoja. Tavoitteena on nostaa autojen määrä vuoden 2015 lopulla 100 autoon. Seuraavassa vaiheessa, ajoneuvolla, palvelu vähentäisi liikennettä pääkaupunkiseudulla tuntuvasti. Autojen täyttöaste moninkertaistuisi pilottivaiheen täyttöasteeseen verrattuna. Samalla matkustajamäärät kasvavat pilotin arviolta vuotuisesta matkasta jopa useisiin kymmeniin miljooniin. Ajoneuvojen määrä on mahdollista nostaa jopa useisiin tuhansiin parantamalla palvelutarjontaa ja helppokäyttöisyyttä. Tähän voidaan päästä laajalla eri joukkoliikennemuotojen yhteissuunnittelulla uusinta informaatioteknologiaa hyödyntäen. Matkustajakäyttäytymistä seurataan mielenkiinnolla Kutsuplus-palvelun muotoilulla pyritään houkuttelemaan erityisesti henkilöautoilijoita. Kutsuplus-matkustaja saa arvion perille saapumisen ajasta sekä viimeisestä takarajasta johon mennessä asiakas pyritään saamaan määränpäähänsä. Liikennekuvaa kerätään ja ajoaikojen ennusteita tarkennetaan pilotin kuluessa. Tästä johtuen Kutsuplus-matkustajan ei tarvitse varata ylimääräistä aikaa mahdollisiin ruuhkiin, parkkipaikan etsintään tai ikkunalasien puhdistukseen talvella. Jos henkilöautoilijoista edes muutama prosentti siirtyy käyttämään Kutsuplus-palvelua, syntyy siitä merkittävästi uutta liikevaihtoa myös taksielinkeinolle, jota on suunniteltu lisäkapasiteetiksi mm. ylivuototilanteissa. Myös autojen käyttöaste nousee ja odottelu ja tyhjänä ajo vähenevät. 11

13 Pilottihankkeessa rakennetaan älykästä kutsujoukkoliikennettä metropolialueelle Kutsuplus-palvelun vaikutukset perinteisen joukkoliikenteen matkustajamääriin riippuvat monista tekijöistä, kuten ihmisten käyttäytymisestä ja hinnoittelusta. Voidaan ennakoida, että jossain määrin tapahtuu siirtymiä esimerkiksi usean vaihdon yhteyksistä Kutsuplus-palveluun. Tosiaikaisen informaatioteknologian avulla vaihdot voidaan tehdä aiempaa sujuviksi. Jos tähän liitetään yhtenäinen lippujärjestelmä, voisi kuvitella että monissa tilanteissa Kutsuplus jopa lisää perinteisen joukkoliikenteen matkustajamääriä. Alueilla, joilla telibussi, raitiovaunu tai metro palvelee suuria määriä ihmisiä, pyritään Kutsuplus-palvelun avulla ratkomaan myös syöttö- ja purkuliikenteeseen sekä liityntäpysäköintiin liittyviä ongelmia. Jos taas jossain täysikokoinen linja-auto liikennöi lähes tyhjänä, se on joissakin tapauksissa mahdollista korvata Kutsuplus-minibussilla. Kutsuohjaus parantaa poikittaisliikenteen palvelutasoa Poikittaisliikenne kasvaa ennusteiden mukaan Helsingin seudulla hyvin voimakkaasti. Perinteinen joukkoliikenne ei poikittaisliikenteessä ole tehokkaimmillaan, sillä matkojen alku- ja päätepisteet hajoavat laajalle alueelle ja hyvää palvelutasoa on perinteisellä linjalla vaikeaa järjestää. Kutsuohjattu joukkoliikenne sitä vastoin palvelee poikittaisliikenteessä yksilöllisesti mahdollistaen henkilöautomaisen palvelutason, mutta selvästi suuremman tehokkuuden. Suurimittaisen palvelun lanseeraaminen vuodesta 2015 alkaen vaatii monenlaista ajallisesti hyvin synkronoitua yhteistyötä. Markkinoinnin ja viestinnän on oltava kattavuudeltaan riittävä: asiakkaiden on löydettävä palvelu ja osattava tilata kyyti. Ajoneuvokapasiteetin ja palveltavan alueen on oltava riittäviä, jotta palvelua myös saadaan sitä tilattaessa. Asiakkaiden luottamuksen kasvaessa nousee myös ajoneuvojen täyttöaste, jolloin myös kustannustehokkuus paranee. Valtiolta, kaupungeilta ja kunnilta tarvitaan pitkäaikaista sitoutumista laajamittaisen palvelun käynnistämiseen, jotta on mahdollista nostaa kalustomäärä vastaamaan kysyntää massamarkkinoinnin käynnistyttyä. Tämä palkitaan moninkertaisesti kysyntäohjautuvan kutsujoukkoliikenteen vakiinnutettua paikkansa pääkaupunkiseudulla, Suomessa ja muualla maailmassa. Kutsuplus-palvelun kasvu, tavoite I Pilottivaihe, /2015, 10 -> 15 autoa II Asiakastulot kattavat liikenteen kustannukset, 10/2015, 100 autoa III Palvelu laajassa käytössä 2018, autoa Ajokalusto kaikilla herkuilla Yhdeksän matkustajan Kutsuplus-bussien varusteluun kuuluvat pistorasiat kannettavalle tietokoneelle, matkustajaa opastava näyttöruutu, ilmastointi ja kauko-ohjattava liukuovi. Matkustusmukavuutta lisäävät väljät, kauttaaltaan pehmustetut käsinojalliset istuimet, ikkunaverhot ja lattiamatto. Ajokit myös täyttävät Euro 5 -päästönormit. Pyörät ja pyörätuolit huomioidaan Kutsuplus-palvelun viimeisimmän suunnitelman mukaan lastenrattaat ja suurempi matkalaukku saataisiin kyytiin ja paikan näille voisi varata järjestelmästä matkavarauksen yhteydessä. Polkupyörää ei ole sisällytetty järjestelmään, mutta taittorunkoinen pyörä on todennäköisesti mahdollista lisätä kyytiin matkalaukkuvarauksena. 12

14 Pilottihankkeessa rakennetaan älykästä kutsujoukkoliikennettä metropolialueelle Pilotissa ei ole vammaiskuljetusmahdollisuutta. Autoihin on kuitenkin tulevaisuutta ajatellen sisällytetty varaus invanosturipaikalle. Myös järjestelmäarkkitehtuuri sallii tulevaisuudessa mahdollista sisällyttää tietokantaan kuvaukset auton, kuljettajan ja matkustajan kyvykkyyksistä. Tämä mahdollistaa haluttaessa aiempaa laajemman yhteistyön eri palvelujen välillä. Jos myöhemmin päätetään panostaa myös erityisryhmien palveluun ja investoida nostureihin osassa autoja, saadaan ajoneuvomäärä nostettua suuremmaksi. Tämä puolestaan edelleen parantaa palvelukokonaisuuden laatua ja kilpailukykyä. Taksia edullisempi, bussia kalliimpi Matkan hinta vaihtelee matkan pituuden mukaan, ja sijoittuu kaikille avoimessa palvelussa perinteisen joukkoliikenteen ja taksin välimaastoon. Hinnoittelusta on tarkoitus päättää syksyn 2012 kuluessa. Kun autoja on riittävä määrä, voidaan tarjota myös vaihtoehtoisia matkoja erilaisilla hinnoilla asiakkaan kiireellisyydestä ja joustohalusta riippuen. Joustava matkustaja mahdollistaa useampia kanssamatkustajia. Jos sama matka pisteestä A pisteeseen B tilataan usealle matkustajalle, voidaan tästä tarjota alennus. Muita alennuksia ei ole toistaiseksi suunnitelmissa. Teksti: Hankejohtaja Kari Rissanen, Helsingin seudun liikenne (HSL) Kuva: Korsisaari-yhtiöt / Rapiditax Oy 13

15 SIRWEC-tiesääkonferenssille osallistujaennätys Ajankohtaista Liikenneviraston ja Ilmatieteen laitoksen johtajat ministerin ja SIRWECin presidentin Miguel Tremblayn kanssa konferenssin avausjaksolla. SIRWEC-tiesääkonferenssille osallistujaennätys Sää on yleisin häiriöitä aiheuttava tekijä kaikissa liikennemuodoissa ja -järjestelmissä. Noin 250 tiesääasioiden huippuasiantuntijaa yli 30 maasta kokoontui SIRWEC-konferenssiin Helsinkiin toukokuuta. SIRWEC (Standing International Road Weather Commission) on vuonna 1984 perustettu kansainvälinen verkosto, jonka tavoitteena on edistää tiealan ja säätieteilijöiden välistä yhteistyötä tutkimuksen ja kehityksen alueella. Verkoston kahden vuoden välein järjestämissä konferensseissa esitellään alan uusimpia tutkimustuloksia sekä tiesääalan laite- ja ohjelmistotoimittajien uutuuksia Tiesääosaaminen on Suomelle vientituote SIRWEC-verkosto toimii mm. teiden talvikunnossapidon, liikenteen ohjauksen ja tienkäyttäjille tarjottavan informaation parantamiseksi. Suomella on ollut merkittävä rooli talvikunnossapidon ja tiesääpalveluiden kehittämisessä sekä tiesääinformaation käytössä aina 1970-luvulta alkaen. Palveluita ovat kehittäneet tiiviissä yhteistyössä mm. Liikennevirasto, Ilmatieteen laitos, kunnossapitourakoitsijat ja alan laite- ja ohjelmistokehittäjät. Kehitys on muokannut kunnossapitoa yhä nopeammaksi ja ajantasaisemmaksi. Tämä on tuonut suuria säästöjä erityisesti teiden talvikunnossapitoon ja mahdollistanut tiesäätietoon perustuvat tiedotus-, varoitus- ja ohjauspalvelut. Suomen haastavissa olosuhteissa testattu osaaminen ja palvelut ovat myös vientituote. Ilmatieteen laitos on mukana mm. Euroopan komission rahoittamassa älyliikennehankkeessa, jossa tienvarsi-infrastruktuuria hyödyntävää palvelua testataan Espanjassa, Portugalissa, Saksassa ja Kreikassa. Suomalainen alan teollisuus on pitkään ollut kansainvälisen kehityksen kärjessä. 14

16 SIRWEC-tiesääkonferenssille osallistujaennätys Ajantasaisella säätiedolla miljoonasäästöt Liikenneministeri Merja Kyllönen totesi avauspuheessaan, että EU patistaa Suomea luomaan kilpailukykyistä, resurssitehokasta ja kestävää liikennejärjestelmää. Kun vähemmällä rahalla on saatava aikaan enemmän, on siirrettävä painopistettä rakentamisesta liikkumisen ja kuljettamisen ongelmien ratkaisemiseen. Tiesääpalvelutiedon jakaminen ja hyödyntäminen yli valtiorajojen tuottaa siihen uhratut rahat monin kerroin yhteiskunnalle takaisin. Hyödyt näkyvät säästyneinä talvihoitokustannuksina, liikenneturvallisuuden paranemisena ja liikenteen sujuvoitumisena sekä pienentyneinä ympäristöpäästöinä. Ilmatieteen laitoksen eurooppalaisessa tutkimushankkeessa tekemän tutkimuksen mukaan tieliikenneonnettomuuksien vuosikustannukset kohoavat Suomessa keskimäärin 200 miljoonaan euroon ja Euroopan laajuisesti yli 20 miljardiin euroon. Ajantasaisilla sääpalveluilla saavutetaan noin 36 miljoonan euron vuosittaiset säästöt Suomessa ja 3,4 miljardin säästöt Euroopan tasolla. SIRWECin puheenjohtajuus Suomeen Konferenssin yhteydessä pidetyssä kokouksessa valittiin järjestön puheenjohtajiksi kaudeksi Pertti Nurmi Ilmatieteen laitokselta ja Yrjö Pilli-Sihvola Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Puheenjohtajuus loppuu Andorrassa vuonna 2014 järjestettävään konferenssiin. SIRWEC-konferenssin järjestelyistä vastasivat yhteistyössä Liikennevirasto, Ilmatieteen laitos ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Näyttelyalueella maailman merkittävimmät tiesääalan laite- ja ohjelmistotoimittajat esittelivät uusimpia tuotteitaan. Konferenssissa pidettiin kaikkiaan 80 asiantuntijaesitystä sään ja kelin ennustamisesta ja vaikutuksista talvikunnossapitoon ja tieliikenteeseen, havaintolaitetekniikasta ja talvikunnossapidon hoitomenetelmistä. Esitelmät ovat luettavissa konferenssin kotisivulla. SIRWECin tuleva ja edellinen puheenjohtaja Yrjö Pilli-Sihvola (vas.) ja Miguel Tremblay. 15

17 SIRWEC-tiesääkonferenssille osallistujaennätys Suomen osaston eli Liikenneviraston, Ilmatieteen laitoksen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen iloisia esittelijöitä. Ilmatieteen laitoksen osastolla esiteltiin mm. talvikunnossapitoa palvelevia tuotteita. TECONER esitteli juuri mm. Liikenneviraston käyttöön hyväksymiä uusia kitkamittaukseen tarkoitettuja laitteita. 16

18 SIRWEC-tiesääkonferenssille osallistujaennätys Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Pär-Håkan Appel piti yhteenvetopuheenvuoron järjestäjien puolesta ja luovutti SIRWEC -lipun seuraavan organisaattorimaan Andorran edustajalle Ramon Coponsille (vas.). Aiheeseen liittyvää SIRWEC konferenssin esitelmät SIRWEC-verkoston kotisivut Automaattiset tiesäähavainnot koko Suomesta Liikenneviraston kelikamerat Teksti: Pär-Håkan Appel, Liikennevirasto Kuva: Minna Peltola; Hanna Kailasto-Mutikainen 17

19 Merialuesuunnittelu turvaa Itämeren tulevaisuutta Muut Merialuesuunnittelu turvaa Itämeren tulevaisuutta Valtiorajat ylittävällä merialuesuunnittelulla luodaan järjestystä kaikille Euroopan merialueille. Myös Itämeren alueella tavoitteena on merellisen luontoympäristön suojelun ohella kestävä taloudellinen kehitys. Itämeren rannikoita yhdistävä suunnittelutoiminta on koko maanosan edistyneintä. Ajankohtaisia haasteita tuovat kaasuputket ja tuulivoimapuistot. Merialueisiin kohdistuu merenkulun ohella monia käyttöpaineita, joita syntyy kalastuksesta, energiateollisuudesta, soranja mineraalienotosta, sähkö- ja tietoliikennekaapeleista ja virkistyskäytöstä. Itämeren luonnon suojelemiseksi on perustettu suuri joukko suojelualueita, kuten Natura verkosto ja hylkeidensuojelualueet, missä muu toiminta on rajoitettua. Merialuesuunnittelun keinoin on turvattava mm. merenkulun turvallisuus ja myös Itämeren ainutlaatuinen luonto. Ekosysteemilähestymistapaa hyödyntävässä merialuesuunnittelussa etsitään ennakoivia ratkaisuja erilaisiin intressikonflikteihin. Tämä edellyttää hallinnonalojen välistä yhteistyötä jäsenvaltioissa ja rajat ylittävää yhteistyötä eri maiden välillä. Merialuesuunnittelussa painotetaan erityisesti kansainvälistä suunnitteluyhteistyötä. Vuonna 2010 Euroopan komission meri- ja kalastusasioiden pääosasto (DG MARE) antoi merialuesuunnittelusta kommunikean. Samanaikaisesti komissio aloitti nettipohjaisen konsultaation merialuesuunnittelusta ja yhdennetystä rannikkoalueiden käytöstä ja hoidosta (ICZM ). Mereltä puolet tuulivoimatavoitteesta Nord Stream -kaasuputken rakentamisen yhteydessä arvioitiin kaasuputken ja sen rakentamisen yhteensopivuutta muiden merelle sijoittuvien ihmistoimintojen kanssa. Merenkulun, kalastuksen, sora- ja mineraalivarojen hyödyntämisen, virkistysalueiden ja suojelualueiden rinnakkainen esiintyminen kaasuputken kanssa punnittiin tarkasti sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Merialuesuunnittelua kehittämällä tämänkaltainen yhteensovittaminen helpottuu kun tieto toimintojen sijoittumisesta on saatavilla ja jaettavissa myös naapurivaltioiden kesken. 18

20 Merialuesuunnittelu turvaa Itämeren tulevaisuutta Tällä hetkessä Suomessa kenties kiivainta keskustelua merialuesuunnitteluun liittyen käydään tuulivoimapuistojen sijoittamisesta ja rakentamisesta. Suomi on sitoutunut tuottamaan kuusi terawattituntia sähköä tuulivoimalla vuoteen 2020 mennessä. Nykyisistä 148 tuulivoimahankkeesta 16 on merialueella ja niiden kokoa kuvastaa se, että niiden on arvioitu vastaavan puolta tuulivoimalle asetetusta energiantuotannon kokonaistavoitteesta. Tuulivoimapuistojen toimintaikä on vuotta, ja tänä aikana tuulivoiman käyttöön varatut merialueet ovat suljettuja muilta toiminnoilta, mm. laivaväyliltä. Merialuesuunnittelun keinoin meidän tulisi arvioida näitä käyttöpaineita ja pyrkiä ehkäisemään käyttöpaineista aiheutuvat konfliktit. Mietittäessä tuulivoimapuistojen sijoittelua ja niiden mahdollisia vaikutuksia merenkululle on huomioitava sekä nykyiset liikennevirrat ja reittijakojärjestelmät että pyrittävä arvioimaan tulevaisuuden tilanne. Vetovastuu ympäristöministeriöllä Merialueiden käytön suunnittelu edellyttää integroitua hallintoa, ja tästä esimerkkinä Euroopan komissio perusti meri- ja kalastusasioiden pääosaston. Jotkut EU:n jäsenvaltiot ovat seuranneet tätä hallintomallia, esimerkiksi Iso-Britannia ja Ruotsi. Venäjällä merialuesuunnittelua ei vielä virallisesti tehdä, mutta asiasta käydään parhaillaan neuvotteluja. Suomessa merialuesuunnittelusta vastaa ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osasto. Komissio on ilmoittanut julkistavansa ehdotuksensa merialuesuunnittelun lainsäädäntökehikoksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Tehokkaimmaksi lainsäädäntökehikoksi on komission tekemän vaikutusarvion (Impact Assessment) mukaan noussut puitedirektiivi. Tämänhetkisen tiedon valossa direktiivistä on tarkoitus tehdä mahdollisimman yksinkertainen puitedirektiivi, jolla taataan samanlaisten suunnitteluprosessien käynnistäminen kaikilla Euroopan merialueilla lisäämättä kuitenkaan kohtuuttomasti byrokratiaa. Itämerellä kansainvälisen merialuesuunnittelun foorumi Kaksi Itämeren alueen hallitustenvälistä organisaatiota, Itämeren suojelukomissio Helcom ja alueidenkäytön suunnitteluorganisaatio VASAB, perustivat yhteisen merialuesuunnittelutyöryhmän vuonna Työryhmän mandaatti on kolmeksi vuodeksi ja sillä on puheenjohtaja kummastakin organisaatiosta. Helcomin puolesta puheenjohtajana toimii allekirjoittanut ja VASABin puolesta puolalainen Andrzej Cieślak (Maritime Office, Gdynia). VASAB on toimialaltaan Helcomia laajempi, siihen kuuluvat Helcom-maiden lisäksi Norja ja Valko-Venäjä. Näiden maiden hallintojen edustajien lisäksi kokouksissa on edustettuna Euroopan komissio ja jäsenvaltioiden valtuuttamia asiantuntijoita. Itämeren aluetta pidetään merialuesuunnittelun edelläkävijänä Euroopassa, ellei peräti koko maailmassa. 19

21 Merialuesuunnittelu turvaa Itämeren tulevaisuutta Työryhmä on yhteisesti hyväksynyt Itämerelle räätälöidyt 10 merialuesuunnittelun pääperiaatetta, joiden lähtökohta on ekosysteemilähestymistapa. Työssään työryhmä on keskittynyt merialuesuunnittelun laillisuuskehikon tarkasteluun ja ekosysteemilähestymistapaan. Mitä on merialuesuunnittelu? Merialuesuunnittelu, Maritime Spatial Planning (MSP), on osa EU:n meripolitiikkaa, jonka tarkoituksena on varmistaa Euroopan merialueiden kestävä käyttö ja samanaikaisesti turvata taloudellinen kasvu. Itämeren alueen merialuesuunnittelun periaatteet 1. Kestävä käyttö ja hoito 2. Ekosysteemilähestymistapa 3. Pitkän aikavälin tavoitteiden asettelu 4. Varovaisuusperiaate 5. Osallistaminen ja läpinäkyvyys 6. Luotettava ja laadukas tieto ja tietovarannot 7. Rajat ylittävä yhteistyö, koordinointi ja tiedonvaihto 8. Yhdennetty terrestrinen ja merialuesuunnittelu 9. Aluiden erityispiirteiden ja erityisolosuhteiden huomioiminen suunnittelussa 10. Jatkuvan suunnittelun periaate = prosessi Aiheeseen liittyvää - Itämeriportaali - Ympäristöministeriö: Itämeren suojelu - Euroopan komissio: Meri- ja kalastusasiat - Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio Helcom (englanniksi) 20

22 Merialuesuunnittelu turvaa Itämeren tulevaisuutta - Visions and Strategies around the Baltic Sea (VASAB) - Hylkeidensuojelualueet Suomen merialueilla Teksti: Anita Mäkinen, johtava asiantuntija (ympäristöasiat), Trafi Kuva: Liikenneviraston arkisto 21

23 Pyöräilyn väistämissäännöt tunnetaan heikosti Opinnäytetyö Pyörätien ja ajoradan risteyskohdassa pyöräilijä on väistämisvelvollinen, ellei liikennemerkein ole toisin osoitettu. Pyöräilyn väistämissäännöt tunnetaan heikosti Tienkäyttäjät eivät tunne pyöräilyn väistämissääntöjä, selviää Tampereen teknillisessä yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Pyöräilyä pidetään vaarallisempana liikuntamuotona kuin jalankulkua, joukkoliikennettä tai autoilua. Kokemukset muiden tienkäyttäjien piittaamattomuudesta ja aggressiivisuudesta vähentävät pyöräilyn houkuttelevuutta Tutkimuksessa vastaajat jaettiin kulkumuodon mukaan neljään ryhmään: ainoastaan autoileviin, sekä autoileviin että pyöräileviin, ainoastaan pyöräileviin sekä henkilöihin, jotka eivät käytä säännöllisesti kumpaakaan kulkumuotoa. Vastaajille esitettiin viisi erilaista väistämistilannetta autoilijan ja pyöräilijän välillä ja heitä pyydettiin kertomaan, kenen tulisi kussakin tilanteessa väistää. Tutkimuksen perusteella tienkäyttäjät tuntevat huonosti väistämissäännöt tilanteessa, jossa pyörätie risteää ajoradan kanssa eikä paikalla ole väistämisvelvollisuutta osoittavaa liikennemerkkiä. Tieliikennelaki uudistui 1997, minkä jälkeen tehtyjen tutkimusten mukaan 70 prosenttia tienkäyttäjistä tiesi, että pyöräilijän on väistettävä autoilijaa pyörätieltä ajoradalle tullessaan. Uusi sääntö omaksuttiin siis melko hyvin. Nyt tehdyn tutkimuksen mukaan kyseisen säännön tuntemus on kuitenkin selvästi heikentynyt. Vastaajista ainoastaan 34 prosenttia vastasi oikein tätä sääntöä koskevaan kysymykseen. 43 prosenttia vastaajista valitsi vastausvaihtoehdon, jonka mukaan suoraan ajava autoilija on aina velvollinen väistämään pyörätien jatkeelle ajavaa pyöräilijää. Valtaosa vastaajista oletti siis virheellisesti, että pyörätien jatkeelle ajava pyöräilijä on samassa asemassa kuin suojatielle astuva jalankulkija. Autoilijan velvollisuudet tiedetään Säännöt, joiden perusteella autoilija on velvollinen väistämään pyöräilijää, tunnettiin tutkimuksessa paremmin. Tutkimuksen osanottajista 92 prosenttia vastasi tätä sääntöä koskevaan kysymykseen oikein. Autoilija on myös velvollinen väistämään pyöräilijää kääntyessään tielle, jota pyöräilijä on ylittämässä, ja 80 prosenttia vastaajista tiesi kyseisen säännön. Kääntyvän auton sääntö on voimassa myös silloin, kun autoilija poistuu kiertoliittymästä, mutta hieman 22

24 Pyöräilyn väistämissäännöt tunnetaan heikosti harvempi vastaaja tiesi tämän: oikein vastasi 73 prosenttia vastaajista. Tutkimuksessa kysyttiin myös, kenen tulisi väistää silloin, kun pyöräilijä ja autoilija risteävät tasa-arvoisessa liittymässä, jossa ei ole pyörätietä, vaan pyöräilijä ajaa ajoradalla. Tässä tapauksessa pyöräilijä tulkitaan samanarvoiseksi ajoneuvoksi kuin autoilijakin, eli vasemmalta tulevan ajoneuvon on väistettävä oikealta tulevaa. 70 prosenttia tutkimuksen osanottajista valitsi tämän vastausvaihtoehdon. Autoilevilla miehillä säännöt hallussa Autoilijat tuntevat pyöräilyn väistämissäännöt paremmin kuin pyöräilijät lukuun ottamatta tapausta, jossa pyöräilijä on väistämisvelvollinen. Pyöräilijät, joilla on voimassa oleva ajokortti, tuntevat säännöt kortittomia paremmin. Ensimmäistä sääntötapausta lukuun ottamatta autoilevat henkilöt tiesivät säännöt paremmin kuin henkilöt, jotka eivät autoile. Myös ajokortin omistamisella havaittiin olevan merkitystä sääntötuntemukseen: vastaajat, joilla oli voimassa oleva ajokortti, vaikka he eivät autoilleet säännöllisesti, vastasivat väistämissääntökysymyksiin useammin oikein kuin henkilöt, joilla ei ollut ajokorttia. Kaikkia viittä sääntötapausta tarkastellessa miehet tunsivat säännöt naisia paremmin. Ikäryhmien välisiä eroja tarkastellessa vähiten oikeita vastauksia oli alle 25-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden joukossa. Tutkimus toteutettiin internet-kyselyn avulla joulukuussa 2011 ja siihen vastasi yhteensä 1426 henkilöä. Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselle tehdyn diplomityön tilasi Liikenneturva. Aiheeseen liittyvää - Tutkimus verkossa - Testaa kuinka turvallisesti liikut liikenteessä - Tieliikenneonnettomuudet 2011 tilastokirja - Tieliikennelaki - Kansallinen uhritutkimus Pyöräilyn liikennesäännöt Polkupyöräwikissä - PyöräillenSuomessa.fi Pyöräilijän pykälät Tieliikennelain 14 mukaan pyöräilijän on pyörätieltä ajoradalle tullessaan väistettävä suoraan ajavaa liikennettä, ellei liikennemerkein ole toisin ilmoitettu. Oikeita vastauksia: 34 %. Heikkoa tuntemusta selittänee se, että ennen vuotta 1997 oli voimassa ns. oikean käden sääntö, jonka mukaan oikealta tulevaa oli väistettävä myös pyörätien ja ajoradan risteyskohdassa. Tieliikennelain mukaan autoilijan tulee väistää pyörätien jatkeelle ajavaa pyöräilijää silloin, kun pyörätien jatketta ennen on väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki. Oikeita vastauksia: 92 %. 23

25 Pyöräilyn väistämissäännöt tunnetaan heikosti Autoilija on myös velvollinen väistämään pyöräilijää kääntyessään tielle, jota pyöräilijä on ylittämässä. Oikeita vastauksia: 80 % Pyöräilijä usein uhrina Kuolemaan johtavien pyöräilyonnettomuuksien määrä on viime vuosina laskenut, mutta pyöräily koetaan yhä melko vaaralliseksi kulkumuodoksi. 15 vuotta täyttäneelle väestölle sattui vuonna 2009 noin polkupyörätapaturmaa, mikä oli 37 prosenttia kaikista liikennetapaturmista. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisesta uhritutkimuksesta. Teksti: Salla Karvinen Kuva: Jalan ja pyörällä -opas, Liikenneturva,

26 Liityntäpysäköinnin solmut avautuvat Helsingin seudulla T&K Liityntäpysäköinnin solmut avautuvat Helsingin seudulla Lisääntynyt henkilöautoilu sekä työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulle ovat kasvattaneet Helsingin seudun pääväylien ruuhkautuneisuutta. Tätä kasvua pyritään hillitsemään monipuolisin keinoin, joista yksi on liityntäpysäköinti. Liityntäpysäköinnillä pyritään houkuttelemaan autoilijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi osalla matkaketjua. Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Liityntäpysäköinnistä saadaan suurimman hyödyt toistuvilla säännöllisillä matkoilla, kuten työmatkoilla. Optimitilanteessa liityntäpysäköinnillä voidaankin vaikuttaa pahimmin ruuhkautuneimpiin hetkiin ja näin parantaa väylän kapasiteetin riittävyyttä. Parhaimmillaan liityntäpysäköinnillä voidaan lykätä suuren väyläinvestoinnin tarvetta. 25

27 Liityntäpysäköinnin solmut avautuvat Helsingin seudulla Liityntäpysäköinnillä pyritään hillitsemään aamuhuipputunnin liikennemääriä. Kuvassa Länsiväylän (kt 51) liikennemäärä Helsingin keskustan suuntaan Lauttasaaren kohdalla vuonna YTV 24/2009. Liityntäpysäköinnistä on tehty useita kehittämissuunnitelmia ja strategioita, joissa on todettu liityntäpysäköintipaikkojen määrän olevan riittämätön. Kehittäminen on kuitenkin ollut tapauskohtaista eivätkä strategiat tai paikkamäärän lisääminen ole toteutuneet odotetusti. Keskeisimpänä syynä tähän on liityntäpysäköinnin isännättömyys: seudulla ei ole sovittu eri toimijoiden kesken selkeitä vastuutahoja liityntäpysäköinnin toteuttamisessa ja kehittämisessä. Tilanteella on nyt hyvät mahdollisuudet selkiytyä, kun vastavalmistuneeseen liikennepoliittiseen selontekoon on kirjattu linjaus, jonka mukaan liityntäpysäköinnin järjestämisestä sovitaan Helsingin seudulla osana aiesopimuksia. Myös HSL:n sekä KUUMAkuntayhtymän hallituksien tekemässä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 liikennejärjestelmäpäätöksessä on liityntäpysäköinti nostettu yhdeksi seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteeksi. Strategiatyö loppusuoralla Helsingin seudulle laaditaan paraikaa liityntäpysäköintistrategiaa, joka valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Strategian valmisteluvastuu on HSL:llä ja sen laatimiseen osallistuvat kunnat, valtio sekä muut sidosryhmät. Strategiassa tullaan määrittämään liityntäpysäköinnin tavoitetila vuodelle 2035 sekä siihen johtava kehittämispolku sekä toimenpideohjelma. Strategiatyössä pyritään myös selkeyttämään eri osapuolten vastuita liityntäpysäköinnin järjestämisessä sekä tehdään ehdotus kustannus- ja vastuunjakomalliksi. Tavoitteena tarpeita vastaava matkaketju Tavoitetilan määrittämistyön yhteydessä on tehty alustavia linjauksia liityntäpysäköinnin roolista tulevaisuudessa. Kiteytettynä liityntäpysäköinti on osa liikennejärjestelmää ja sillä pyritään Helsingin seudun eri alueiden ominaisuudet huomioon ottaen vähentämään henkilöautoliikenteen kasvua ja ruuhkia sekä tukemaan pyöräilyn lisäämistä. Liityntäpysäköinti täydentää joukkoliikennejärjestelmää. Se on erityisesti palvelu niille, joille ei voida järjestää riittävän kustannustehokkaasti joukkoliikennepalveluita koko matkalle, kuten esimerkiksi joukkoliikenteen runkoverkon liityntäbussiyhteyttä. Liityntäpysäköinti parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja saavutettavuutta ja siten myös joukkoliikenteen kilpailukykyä henkilöautoon nähden. 26

Pilottihankkeessa rakennetaan älykästä kutsujoukkoliikennettä metropolialueelle

Pilottihankkeessa rakennetaan älykästä kutsujoukkoliikennettä metropolialueelle LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI 2/2012 T&K Kutsuplus-palvelua pilo to idaan minibusseilla Helsingin metro po lialueen kampusliikenteessä. Pilottihankkeessa rakennetaan älykästä kutsujoukkoliikennettä HSL ja

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

http://billingsgazette.com/entertainment/enjoy/501blog/article_134369c7-5022-5b5e-b019-018d0f39a613.html Liikennejärjestelmänäkökulma liikkumisen ohjauksen seudulliseen yhteistyöhön LIVE-tilaisuus 18.4.2012

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Ehdotus kestävän liikkumisen n perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Taustat ja tavoitteet Nykyisessä Turvallisen ja kestävän liikkumisen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -linjaukset viitoittavat tietä

Lisätiedot

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Jenni Eskola 15.1.2015 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä henkilöliikenteen asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja muuntaa ne vaateiksi

Lisätiedot

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 2019 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Pank ry:n tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2012 Gustavelund Tuusula Yli-insinööri Mikko Karhunen Liikennepoliittinen selonteko Liikennepolitiikan linjaukset ja

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja

Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Liikenne ja maankäyttö 2015, 8.10.2015 Sini Puntanen, Osaston johtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Helsingin

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 18.2.29 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 2 2.1 Osa-aluejako ja maankäyttö...

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia.

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia. Hallitus 3 24.01.2017 KONSULTTIEN VALINTA HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 -SUUNNITELMAN JA SEN SISÄLTÄMÄN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ) KONSULTOINNIN PUITEJÄRJESTELYYN VUOSINA 2017 2019 59/08.00.00.00/2017

Lisätiedot

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto LCI-Päivä 2016 Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka 8.12.2016 Naistenlahti

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot